Vuosikertomus 2016

VUOSIKERTOMUS 2016

Setlementti

vuolleoulu.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 2. KOULUTUSTOIMINTA VUOLLE-OPISTOSSA 5

2.1 Kansalaisopisto-opinnot 5 2.1.1 Oulun osasto 6 2.1.2 Hailuodon osasto 7 2.1.3 Henkilöstö 7 2.2 Kansanopisto-opinnot 7 2.2.1 Vapaan sivistystyön opinnot 8 2.2.2 Perusopetus 8 2.2.3 Ammatillinen lisäopetus 8 2.2.4 Muut koulutukset 8

2.2.5 Henkilöstö 8

3. HYVINVOINTI- JA YHTEISÖTYÖ 9

3.1 Monikulttuurinen työ 9 3.1.1 Ystävyystalo 10 3.1.2 Asuntolatoiminta 10

3.1.3 N.Y.T. (Nautitaan Yhdessä Terveydestä) - hanke 10 3.2 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta 11

3.2.1 Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES

11 3.3 Lapsi- ja nuorisotyö 12 3.3.1 Poikien Talo 12 3.3.2 Tyttöjen Talo 12 3.4 Seniorityö 13 3.4.1 AVEK-toiminta 13 3.4.2 Puhelinrinkitoiminta 13 3.4.3 Kulttuuriluotsitoiminta 13

3.5 Rikos-, riita- ja väkivaltatyö 14 3.5.1 Rikosuhripäivystys 14 3.5.2 Sovittelutoiminta 14

3.5.3 Via Vis - Väkivaltatyön hanke 15 3.6 Kehittämistyö ja hankkeet 15 3.6.1 RADINET-hanke 15 3.6.2 ESIKOTO –hanke 15 3.6.3 Veturointi-hanke 15

4. TALOUS 16

4.1 Kannattavuus 16 4.2 Maksuvalmius 17 4.3 Vakavaraisuus 17 Liitteet: Liite 1 Tuloslaskelma / Vuolle Setlementti ry 18 Liite 2 Tase / Vuolle Setlementti ry 19

2

1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Vuolle Setlementti ry jatkoi toimintakertomusvuotena hyvinvointi- ja yhteisötyön sekä opistopalveluiden toteuttamista Oulun alueella, osin laajemminkin PohjoisPohjanmaalla sekä Kainuussa.

Monipuolisiin ja laaja-alaisiin palveluihin osallistui lähes 10 000 toiminta-alueen ihmistä.

Vuolle Setlementin 72. toimintakertomusvuosi oli toiminnallisesti ja taloudellisesti erittäin menestyksekäs.

Opistotoiminnassa saavutettiin asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Myös hyvinvointi- ja yhteisötyön laaja toiminta- ja palvelukokonaisuus saavutti erittäin hyvin kaikki toiminnalliset ja määrälliset tavoitteensa.

Setlementin poikkeuksellisen vahva osaaminen ja kokemus monikulttuurisuustyöstä mahdollisti nopean reagoinnin vuonna 2015 muuttuneeseen turvapaikanhakijatilanteeseen. Opistotoimintaan saatiin syksyllä 2016 yhteensä 50 uutta oppivelvollisuusiän ylittäneiden opiskelijoiden perusopetuspaikkaa, jotka suunnattiin maahanmuuttajille.

Toimintavuoden aikana käynnistyi uutena, valtakunnallisesti merkittävänä toimintamuotona myös radikalisaation eli väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisevä Radinettoiminta kahden päätoimisen työntekijän voimin Oulussa ja Helsingissä.

Vuolle Setlementti ry:n taloudellinen asema säilyi vakaana päättyneellä tilikaudella. Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä kasvoivat 19 %. Kasvu kertyi suurelta osin maahanmuuttajanuorille suunnatuista uusista koulutus- ja asumispalveluista. Henkilöstökulut kasvoivat 11 % ja olivat suhteessa kokonaistuottoihin 59,4 % (tilikaudella 2015: 63,7 %). Tilikauden tulokseksi muodostui 124 039,81 euroa (tilikaudella 2015: -84 131,21 euroa).

Yhdistyksen varallisuusasema vahvistui tilikauden aikana omavaraisuusasteen oltua tilinpäätöshetkellä 60,8 % (tilikaudella 2015: 58,8 %).

Korollisen vieraan pääoman määrä oli tilinpäätöshetkellä 2 034 395,79 euroa (tilikaudella 2015: 2 483 712,21 euroa). Yhdistyksen maksuvalmiusasema parani toimintakertomusvuoden aikana myös merkittävästi.

Vuolle Setlementti ry:n omistama Syötekeskus Oy on yksi Suomen kymmenestä opetusja kulttuuriministeriön hyväksymästä nuorisolain ja -asetuksen mukaisesti toimivasta nuorisokeskuksesta.

Nuorisokeskus- ja matkailupalveluiden kehittämistyö jatkui vuosikertomusvuonna vahvana. Vahva kehittäminen näkyi etupainotteisesti kustannuksissa, vaikkei liike-vaihdon

kasvutavoite toteutunutkaan.

Liikevaihto toimintakertomusvuonna putosi 5,7 %, kääntyen kuitenkin nousuun vuoden loppupuolella.

Vuolle Setlementti ry:n päätoimisen henkilöstön määrä toimintavuoden aikana oli keskimäärin 62 henkeä (2015: 57) jonka lisäksi yhdistys maksoi kuukausittain palkkaa keskimäärin 120 osaaikaiselle työntekijälle (2015: 155). Osa-aikaisen henkilöstön vähentymiseen vaikutti toiminnan tehostuminen ja myös kansalaisopiston tuntimäärän pienentyminen. Vuolle Setlementin tytäryhtiössä Syötekeskus Oy:ssä ja Oulun Koulutalo Oy:ssä työskenteli lisäksi keskimäärin yhteensä 27 työntekijää.

Vuolle Setlementti ry:n hallituksen puheenjohtajana on toimintakertomusvuoden toiminut Rauli Lindeman ja varapuheenjohtajana Tuomo Malmi. Muina hallituksen jäseninä ovat toimineet Esko Jokelainen, Juhani Lavanko, Jussi Lotvonen, Petri Nieminen, Pasi Ruuskanen, Pertti Mäkinen ja Jenni Pitko. Jäsenmäärä yhdistyksessä pysyi toimintakertomusvuoden ennallaan ollen 29. Hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa, yhdistyksen vuosikokous pidettiin 27.3.2016 ja syyskokous 30.11.2016.

3

Vuoden 2017 näkymät ovat koko konsernissa hyvinkin positiiviset. Yhdistyksen vahva osaaminen kasvavilla palvelualueilla antaa hyvät mahdollisuudet toiminnan kasvulle.

Erityisesti monikulttuurisuustyön ja maahanmuuttajakoulutuksen näkymät ovat vahvat.

Toiminnan tuotot tulevat kasvamaan vuoden 2017 aikana merkittävästi, mikä vahvistaa osaltaan alkaneen vuoden talousnäkymiä.

4

Syötekeskus Oy:n osalla liikevaihdon kasvu on myös jatkunut vahvana myös vuoden 2017 alkupuolella ja ennustettu koko vuoden kasvu on noin 20 %. Vuosi 2017 tulee olemaan merkittävä myös kiinteistöratkaisujen osalla. Tuiran Kaar-retien jalostushanke pyritään viemään loppuun ja muutto uusiin tiloihin ajoittunee vuoden loppupuolelle.

Samaan aikaan käynnistetään tulevan uudisrakennuksen suunnittelutyö.

Kiitos osaavan, sitoutuneen henkilöstön ja laajan kumppaniverkoston voimme katsoa luottavaisin mielin tulevaan.

Yhdessä onnistumme ja edistämme alueemme hyvinvointia myös jatkossa!

Toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen

2. KOULUTUSTOIMINTA Vuolle Setlementti ry ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta, Vuolle-opistoa, jossa on mahdollisuus suorittaa sekä kansalaisopisto- että kansanopisto-opintoja. Toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), jonka mukaan ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.”

2.1 Kansalaisopisto-opinnot Kansalaisopisto-opinnoissa toteutui toimintavuoden aikana yhteensä 19 887 opetustuntia (vrt. 20 646 t vuonna 2015 ja 24 401 t vuonna 2014). Edelliseen vuoteen verrattuna tuntimäärä väheni 759 eli 3,6% edellisen vuodenvaihteen tuntien vähenemisen oltua huomattavasti suurempi rahoituslain muuttumisen vuoksi. Opistomme sai vuonna 2016 valtionosuutta 18 710 oppitunnista, mikä on 548 tuntia (n. 3 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opetuksesta annettiin Oulussa 19 280 tuntia (97 %) ja Hailuodon osastossa 608 tuntia (3 %). Opetusta järjestettiin 83 eri pisteessä Vuolle-opiston oman toimipaikan lisäksi ja Hailuodossa yhteensä viidessä eri pisteessä.

Kansalaisopisto-opinnot 2016

Toteutuneet tunnit, kurssilaiset ja netto-opiskelijat Hailuoto

Oulu

Yhteensä 19885 19280

Tunnit 608 11814 11581

Kurssilaiset 233 6824 6686 Netto-opiskelijat 138 0

5000

10000

15000

20000

Opiskelijat kerran laskettuna (netto-opiskelijat) ja kurssilaisten/ilmoittautumisten määrä sukupuolen mukaan v. 2016.

Netto-opiskelijat

Ilmoittautumiset eri kursseille

Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Oulu

1258

5428

6686

2134

9447

11581

Hailuoto

28

110

138

48

185

233

Yhteensä

1286

5538

6824

2182

9632

11814

Opetukseen osallistui 6824 (vrt. edellisenä vuonna 7318) eri henkilöä. Toimintakertomusvuonna toteutuneille 909 (979) kurssille osallistui 11 814 (12 285) kurssilaista. Opisto sai työttömien, 63 v. täyttäneiden senioreiden, eläkkeellä olevien sekä maahanmuuttajien kurssimaksujen alentamiseen tai korvaamiseen Opetushallituksen myöntä-

5

mää opintoseteliavustusta. Rajallisuutensa vuoksi avustus ohjattiin käytettäväksi erikseen määrätyillä kursseilla, poikkeuksena työttömille määritelty osuus vapaavalintaisiin kursseihin.

Opiskelijoista 79,4 % oli naisia. Eri ikäryhmät olivat suhteellisen tasaisesti edustettuina, yli 65-vuotiaiden määrän ollessa hieman muita suurempi ja aikuistumassa olevien nuorten määrä pienempi.

Vuolle-opisto, Kansalaisopisto-opinnot 2016 Opiskelijat ikäryhmittäin, yht. 6824

25

24 %

20 17 % 14 %

15 11 %

11 %

11 %

26-35

36-45

46-55

10 5%

5

0

0-15

16-25

56-65

66-91

2.1.1 Oulun osasto Opintojen painopistealueina olivat lasten, nuorten ja aikuisten musiikkikasvatus, liikunta, tanssi ja terveyskasvatus sekä aikuisille suunnatut kielten, taito- (käden taidot) ja taideaineiden opetus ja senioritoiminta. Musiikin sekä liikunnan ja tanssin osalta opetuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastasivat päätoimiset opettajat, jotka myös opettivat oman opetusvelvollisuutensa verran ko. ainealueen opetuksesta. Kielten osalta suunnittelu resurssoitiin suunnittelijatyön kautta sekä taito- ja taideaineet opistohallinnon kautta. Pääosin opetus tapahtui tuntiopettajien toimesta.

Vuolle-opisto, Kansalaisopisto-opinnot 2016 Toteutuneet kurssit, kurssilaiset ja toteutuneet tunnit aineryhmittäin

Toteutuneet tunnit

Hailuoto

27

Muu koulutus

25

Seniorikerhot

31

Taitoaineet Kielet

Toteutuneet kurssit yhteensä 909 Osallistuneet kurssilaiset yhteensä11 814 Toteutuneet tunnit yhteensä 19 885

659 634 355 445

38

1000 944 2337

1424

102

Liikunta, tanssi, hyvinvointi

Toteutuneet kurssit

608

352 255

30

Taideaineet

6463

396

Musiikki 6

233

Kurssilaiset

0

6984

2005

260

1000

2000

7002

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2.1.2 Hailuodon osasto Hailuodon kunta ostaa kansalaisopistopalvelun kuntalaisilleen Vuolle-opistolta. Hailuodon osaston osuus opiston kokonaistuntimäärästä oli 3% (2,7 %). Vuonna 2016 Hailuodossa opiskeltiin taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja tanssia, kieliä, kirjallisuutta sekä toteutettiin saippua-, yrtti- ja sienikurssit. Eläkkeellä olevat ja 63 v. täyttäneet seniorit hyödynsivät rajattujen kurssien osalta opintoseteliavustusta osallistuen ko. kursseille hieman edullisemmalla kurssimaksulla. Osaston kurssit toteutettiin kuntakeskuksessa tuntiopettajen voimin, suunnittelutyöstä vastasi osaaikainen osastonjohtaja.

2.1.3 Henkilöstö Vuolle Setlementti ry:n organisaatiomallin mukaan Vuolle-opiston kansalais- ja kansanopisto-opinnot toiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opiston hallinnosta vastaavat koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö. Opintotoimistossa kaksi toimistosihteeriä hoitaa koko opiston asiakaspalvelu- ja opintojen hallinnointiin liittyviä tehtäviä. Osittain myös opettajat opettavat molemmissa opintomuodoissa. Hailuodon kansalaisopiston toiminnan suunnittelusta, koordinoinnista ja osittain myös opetuksesta vastasi osa-aikainen osastonjohtaja.

Kansalaisopisto-opinnot työllisti Oulussa päätoimiset opettajat musiikin ja liikunta/tanssi/hyvinvointi – ainealueilla sekä kielten opetuksen suunnittelijan 20% työpanoksella. Taito- ja taideaineiden suunnittelutehtävä liitettiin koulutusjohtajan ja koordinointi opintotoimiston vastuualueeseen. Tuntiopettajia kansalaisopisto-opinnoissa työskenteli vuoden aikana kaikkiaan 165, joista 131 opetti sekä kevät- että syyslukukaudella, 20 vain kevätlukukaudella, 14 vain syyslukukaudella. Hailuodossa toimi tuntiopettajana vuoden aikana kaikkiaan 14 henkilöä.

Taloushallinnon, viestinnän, tieto- ja viestintätekniikan sekä kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Vuolle Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.

Opiston tärkeimpien linjausten määrittelyyn osallistuivat Vuolle Setlementti ry:n toiminnanjohtaja ja hallitus, Vuolteen strategian lähtökohdista. Opistotasolla toimi opiston oma johtoryhmä, johon kuuluivat koulutusjohtaja ja –päällikkö, opiskelijapalveluvastaava ja toimistovastaava.

2.2. Kansanopisto-opinnot Vuolle-opisto järjestää vapaansivistystyön lakiin (632/1998) ja asetukseen (805/1998) perustuen myös kansanopistokoulutusta Oulussa.

Toimintakertomusvuoden 2016 aikana Vuolle-opiston kansanopisto-opintoina vapaan sivistystyön osa-alueella suoritettiin yhteensä 1266 opiskelijaviikkoa. Peruskouluopintoja suoritettiin 2484,7 opintoviikon verran sekä opintoja ammatilliseen lisäkoulutukseen liittyen 927,8 opintoviikon verran. Lisäksi Maahanmuuttoviraston erillisavustuksilla rahoitettuja Nutukka-opintoja suoritettiin 297 opiskelijaviikkoa. Vuoden 2016 kaikkien linjojen yhteinen opinto/opiskelijaviikkomäärä oli 4975,9.

Kansanopisto 2016: opinto-/opiskelijaviikot

Perusopetus Kevät Syksy Yhteensä Maahanmuuttajien perusopetus (Mape 1 ja 2 –linjat sekä Alma-linja) Yhteensä 749,3 1735,4 2484,7 Ammatillinen lisäkoulutus Kevät Syksy Yhteensä Kaito-linja 441,6 486,2 927,8 Vapaa sivistystyö Kevät Syksy Yhteensä Numa-linja 335,2 340 675,2 Kasperi-linja 215,6 205 420,6 Lyhytkurssit 112,6 58 170,6 Avoin yliopisto 0 0 0 Yhteensä 663,4 603 1266,4 Muut koulutukset Nutukka-linja 297,0 297,0 Kaikki yhteensä 2151,3 2824,6 4975,9

7

Kevätlukukaudella Vuolle-kansanopistossa opiskeli 322 henkilöä (ns. pitkillä linjoilla 116 ja lyhytkursseilla 206 henkilöä). Vastaavasti syyslukukaudella opiskelijoita oli 252 henkilöä (pitkillä linjoilla 151 ja lyhytkursseilla 101 henkilöä.

Kalenterivuonna 2016 kansanopistossa opiskeli yhteensä 574 henkilöä, joista pitkillä linjoilla opiskeli 267 ja lyhytkursseilla 307 henkilöä. Kansanopistojen tapaan Vuolle-opisto tarjoaa opiskelijoilleen myös asumismahdollisuuden internaatti-tyyppisesti asuntolassaan. Toimintakertomusvuonna asuntolassa asui kevätlukukaudella 7 henkilöä ja syyslukukaudella 12 eri henkilöä. Nutukka-linjan asuntolassa asui 15 henkilöä kevätlukukaudella.

2.2.1 Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön opinnoissa toteutui vuoden 2016 aikana 1266,4 opiskelijaviikkoa. Valtionosuuteen oikeuttava opiskelijaviikkomäärä (1247) ylitettiin lievästi eli 19 opiskelijaviikolla. Edelliseen vuoteen verrattuna opetusta toteutui 40 opiskelijaviikkoa enemmän. Opiskelijoita vapaan sivistystyön opinnoissa oli kevätlukukaudella 238 (heistä 32 opiskeli pitkillä linjoilla) ja syyslukukaudella 134 (heistä pitkillä linjoilla 33). Ns. pitkillä linjoilla opetus noudattaa lukuvuosijakoa ja muuntuu koulutustarpeitten mukaan.

Numa-linja eli Nuoret maahanmuuttajat kansanopistossa -linja kokosi maahan tulleita nuoria opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria sekä yhteiskunnallisia taitoja. Opintoihin liittyi myös opiskeluvalmiuksien vahvistamista ja muita kouluaineita tukemaan jatko-opintoihin ohjautumista. Opiskelijat ohjautuivat Numa-linjalle Oulun kaupungin ja TEtoimiston kautta.

KASPERI kasvatustieteen -linja on yhden lukuvuoden (32 opintoviikkoa) kestävä kasvatustieteen opintoihin keskittyvä kansanopiston opintolinja. Linjalla opiskeltiin lukuvuoden aikana 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot kasvatustieteestä ja erityispedagogiikasta sekä yleisiä ja orientoivia opintoja. Perusopinnot suoritettiin Jyväskylän yliopiston opintovaatimusten mukaisesti ja kevätlukukaudella valmistauduttiin yliopistojen Vakava –pääsykokeisiin.

2.2.2 Perusopetus Opetusministeriö on myöntänyt kansanopistollemme perusopetusluvan joka liittyy todistuksen anto-oikeus aikuisten perusopetuksen osalta. Kevään osalta lupa oikeutti 50 perusopetuksen opiskelijapaikkaan. Maahanmuuttajien määrän voimakkaan lisääntymisen myötä Opetusministeriö myönsi kesäkuussa 2016 Vuolle-opistolle 50 uutta lisäpaikkaa, jolloin perusopetuksen osallistujien nuorten määrä kasvoi syyslukukauden osalta sataan.

Vuolle-opiston maahanmuuttajien perusopetus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ohittaneille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta. Maahanmuuttajien perusopetus noudattaa aikuisten opetussuunnitelman perusteita. Vuolle-opistossa maahanmuuttajien varsinainen peruskouluopetus toteutuu kaksivuotisena kokonaisuutena, jota tarvittaessa tukee lukuvuoden mittaiset alkuvaiheen opinnot.

2.2.3 Ammatillinen lisäopetus Vuolle-kansanopistolla on ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa ja saatu resurssi on suunnattu koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistavana yksivuotiseen koulutukseen (Kaito-linja).

Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa. Keväällä opinnot sai päätökseen 23 opiskelijaa ja syksyllä linjalle valittiin pääsykokeiden kautta 25 uutta opiskelijaa. Muiden opintojen lisäksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa erityispedagogiikan perusopintoja Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti.

2.2.4 Muut koulutukset Keväällä 2016 jatkui Maahanmuuttoviraston rahoituksella Nutukka-linja, jonka kohderyhmänä olivat alaikäisinä ilman huoltajaa maahan tulleet oppivelvollisuusiän ohittaneet turvapaikanhakijat. Nutukka-linjalla opetustunteja pidettiin keskimäärin 25 viikossa. Tähän yhdistyi vankka arjen taitojen opiskelu sekä ohjattu asuminen opiston asuntolassa.

Opetuksessa noudatettiin suomalaisten kansanopistojen yhdessä laatimaa Nutukka-opetusuunnitelmaa.

2.2.5 Henkilöstö Vuolle Setlementti ry:n organisaatiomallin mukaan Vuolle-opiston kansalais- ja kansanopisto-opinnot toiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opiston hallinnosta vastaavat koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö. Opiskelijapalveluvastaava keskittyy työssään kansanopisto-opintoja suorittavien opiskelijoitten tukemiseen ja heidän asioittensa hoitamiseen.

8

Päätoimisten opettajien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen toteutettavan opetuksen määrästä. Vuoden 2016 kansanopisto-opinnoissa työskenteli 7 päätoimista opettajaa, kaksi osa-aikaisesti kansanopisto-opinnoissa työskentelevää sekä kolme koulunkäynninohjaajaa. Tuntiopettajia työskenteli yhtensä 25. Asuntolaohjaustyö organisoitiin pääosin Vuolteen hyvinvointi- ja yhteisöpalvelujen kautta. Opiskelijaruokalassa työskenteli yksi henkilö.

Opintotoimistossa kaksi toimistosihteeriä hoitaa koko Vuolle-opiston asiakaspalveluun ja opintojen hallinnointiin liittyviä tehtäviä. Taloushallinnon, viestinnän, tieto- ja viestintätekniikan sekä kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Vuolle Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.

Opiston tärkeimpien linjausten määrittelyyn osallistuivat Vuolle Setlementti ry:n toiminnanjohtaja ja hallitus, Vuolteen strategian lähtökohdista. Opistotasolla toimi opiston oma johtoryhmä, johon kuuluivat koulutusjohtaja ja –päällikkö, opiskelijapalveluvastaava ja toimistovastaava.

3. HYVINVOINTI- JA YHTEISÖTYÖ Vuolle Setlementin Hyvinvointi- ja yhteisötyö tuottaa yksilön voimavaroja vahvistavia palveluita ja toimintaa erilaisille ihmisryhmille. Tavoitteemme on edistää ihmisten elämänlaatua, avointa vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuutta.

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat palvelut ovat suunnattu kaikille ikäryhmille lapsista senioreihin. Tarjoamme ihmisille yksilöllistä apua ja tukea, sekä järjestämme yhteisöllistä ryhmätoimintaa, tapahtumia, koulutuksia, leirejä ja retkiä – toimijoiden tarpeita ja toivomuksia kuullen. Hyvinvointi- ja yhteisötoiminnan toiminta- ja osaamisaluilla (6) työskenteli yli 40 kokopäiväistä henkilöä ja vuoden aikana opiskelijoita, oppisopimusopiskelijoita tai työkokeiluissa olevia henkilöitä oli toiminnoissa mukana n. 20.

Toiminta-alueet 2016 • Monikulttuurinen toiminta • Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta • Lapsi- ja nuorisotyö • Senioritoiminta • Rikos-, riita- ja väkivaltatyö • Kehittämistoiminta Toiminnassa luotamme arvopohjan mukaisesti ihmisessä ja yhteisössä oleviin voimavaroihin ja vahvistamme niitä.

Toimintaa tarjotaan ns. matalan kynnyksen toimintaperiaatteella, vapaaehtoisesti, ilman asiakasrekisteröintejä ja avoimesti. Omien toimipisteiden, kuten Ystävyystalo, Tyttöjen talo ja Poikien talo, lisäksi toimintaa toteutetaan ympäri Oulua mm. asukastuvissa, seurakunnan tai muiden yhteistyökumppaneiden tiloja ja yhteistyötä apuna käyttäen.

Toiminta on lähellä ihmisten arkiympäristöjä.

Järjestölähtöisen auttamistyömme suurin rahoittaja on Raha-automaatti yhdistys (RAY). Toiminta-alueita tuetaan ja kehitetään myös valtion rahoituksella eri ministeriöiden ja valtion aluehallinnon kautta. Lisäksi toimintaamme mahdollistavat ja tukevat kumppanuuteen perustuvat yhteistyösopimukset Oulun kaupungin kanssa.

Tuotamme hyvinvointi- ja yhteisötyössä myös kohdennettuja palveluja palvelusopimuksin. Esim. Riita- ja rikosasioiden sovittelupalvelu tuottaa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella laadukkaita sovittelupalveluita ihmisten välisten konfliktien ja riitojen käsittelyssä. Palvelu mahdollistetaan alueen väestölle yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Vuoden 2016 aikana palvelusopimuksia uusittiin ennen kaikkea monikulttuurisen asumispalvelun ja -ohjauksen osa-alueella ja uutena toimintana 1.10.2016 aloitti toimintansa 20-paikkainen Tukiasumisyksikkö.

Hyvinvointi- ja yhteisötyön kokonaisuudessa alkoi vuonna 2016 myös kaksi uutta, yhteiskunnallisesti erittäin ajankohtaista hanketta. Raha-automaattiyhdistyksen tuella aloitettiin vuoden alussa Radinet –hanke, jonka tavoitteena oli ensimmäisenä toimintavuotena luoda väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen järjestölähtöinen yksilöiden exit-auttamismalli. Toimintamalli, jossa järjestölähtöisellä auttamistyöllä tuetaan väkivaltaisista ääriliikkeistä irtautuvia henkilöitä. ESIKOTO -hanke alkoi puolestaan kesällä 2016 ja tässä hankkeessa kohderyhmänä oli turvapaikanhakijat. ESIKOTO –hankkeessa Vuolle on osahankkeen toteuttaja ja toiminta-alueena on Oulun lisäksi Kempele, Muhos, Pudasjärvi ja Kuusamo. Hanketyötä kuvataan tarkemmin myöhemmässä tekstissä.

9

3.1 Monikulttuurinen työ Yhteiskunnassamme tarvitaan kulttuurien välistä vuoropuhelua. Hyvinvointipalvelujen kautta tuomme esille ilmiöitä, näkökulmia, niin faktaa kuin kokemuksia maahanmuuttoon liittyvistä asioista, sekä suomalaisen yhteiskuntamme arvoista ja toimintatavoista. Ihmisoikeudet ja niiden toteutuminen ovat lähtökohtamme kaikessa toiminnassamme.

Kantasuomalaisten ja eri kulttuureista tänne muuttaneiden toimintatavat ja tottumukset eivät ole muuttumattomia.

Yhdessä luomme koulutuksen ja kohtaamisen kautta monikulttuurisuutta, joka edistää ymmärrystä, suvaitsevuutta ja tasa-arvoa. Rakennamme lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa, jossa ihmisten oikeudet ja vastuut kohtaavat. Vuolle Setlementissä monikulttuurisuus näkyy läpi kaikkien toimintojemme.

Ystävyystalon avoimessa toiminnassa on mukana niin kantaväestöä kuin eri kulttuureista Suomeen tulleita maahanmuuttajia. Ystävyystalon ryhmät ja kerhot kokoontuvat Ystävyystalolla Tuirassa tai eri puolella Oulua, asuinalueilla lähellä ihmisiä. Monikulttuurisen Ystävyystalon toiminnan painopisteet ovat maahanmuuttajien elämänhallinnan ja aktiivisuuden tukeminen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, monikulttuurisen työn erityisosaamisen levittäminen sekä vaikuttaminen ja rasisminvastainen työ. Ystävyystalon toimintaan osallistuu eritasoisia vapaaehtoisia. Osa heistä toimii viikoittain esimerkiksi harrastusryhmän ohjaajana tai apuohjaajana. Aktiivinen vapaaehtoinen määritellään toiminnassa siten, että toiminta on toistuvaa, vähintään kerran kuussa tai kerran viikossa tapahtuvaa. Satunnaiset vapaaehtoiset osallistuvat erilaisten yksittäisten tapahtumien järjestämiseen mm. kantamalla tuoleja katsomoon tai esiintymällä tapahtumassa ym. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi Oulun kaupunki on myöntänyt vuosittain Ystävyystalo-toimintaan paikallisen rahoitusosuuden.

Vuonna 2016 kevätkaudella järjestettiin 12 viikoittain kokoontuvaa ryhmätoimintoa ja syksyllä 8. osa ryhmistä on suunnattu naisille, osa miehille. Ystävyystalo oli järjestämisvastuussa erilaissa tapahtumissa, joihin osallistui vuonna vuonna 2016 yhteensä 1242 henkilöä. Vuoden aikana toteutettiin myös nuorten vertaisryhmiä 8 ja niihin osallistui 162 nuorta, tapahtumia oli 5, joihin osallistui 110 nuorta.

Ystävyystalon toiminnot on suunnattu eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille ja niiden tarkoitus on antaa maahanmuuttajille mahdollisuuksia sosiaaliseen toimintaan ja omien taitojen hyödyntämiseen sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen. Toimintojen kautta ihmiset saavat vertaistukea ja ystäviä toisistaan sekä oppivat suomen kieltä. Toiminnoissa huomioidaan erityisesti kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys. Eri-ikäisiä maahanmuuttajia tuetaan myös henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen avulla.

Ystävyystalo tarjoaa vuosittain työssäoppimispaikan useille suomalaisille ammattiopiskelijoille ja aikuisten perusasteella tai kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajille. Ystävyystalolla on vakiintunut asema Oulun alueen monikulttuurisuustyön asiantuntijana, ja se tarjoaa enenevässä määrin koulutus- ja konsultaatiopalveluita muille organisaatioille. Ystävyystalon koordinoiman kulttuurivälittäjärenkaan kautta tarjotaan monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatusta mm. Oulun ja lähikuntien koululaisille. Kulttuurivälittäjärenkaan toimintaan osallistui vuonna 2016 yhteensä 452 henkilöä. Kulttuurivälittäjätilaisuuksia järjestettiin yhteensä 39 kertaa ja yhteistyötahoja oli yhteensä 16.

Asuntolatoiminta 15.6.2016 alkaen jatkettiin Vuolle Setlementin 2015 solmimaa sopimusta Maahanmuuttoviraston kanssa, jossa sitouduimme tuottamaan kuudelletoista nuorelle asumis- ja opiskelupalvelua. Palvelu oli suunnattu alaikäisille, yksin maahantulleille, vailla päätöstä oleskeluluvasta ja kuntaan sijoittamisesta olevalle nuorelle. Tämä ns.

Nutukka-toiminta oli ympärivuorokautista, väliaikaista ja se päättyi asteittain vuoden 2016 loppuun mennessä, kun nuoret saivat päätöksiä oleskeluluvista ja kuntapaikoista.

Lokakuussa 2016 solmittiin uusi palvelusopimus Oulun kaupungin kanssa 20-paikkaisen Tukiasumisyksikön perustamisesta. Yksikön perustamista tuki olemassa oleva kokemus edellä mainitusta maahanmuuttoviraston kanssa toteutetusta Nutukka –toiminnasta. Hyväksi todettuja toiminnallisia käytänteitä pystyttiin siirtämään tukiasumisyksikön arkeen sujuvasti. Tukiasumisyksikön perustaminen vaati syksyllä 2016 Kaarretiellä fyysisten tilojen muutos- ja korjausrakentamista yksikön päärakennuksen osalla, henkilöstön lisäresurssia sekä ohjaustoiminnan sisällön tarkastamista, uudelleen määrittämistä mm. sen osalta, että tukiasumisyksikkö ei toiminut ympärivuorokautisesti vaan painottui ilta- ja viikonloppuohjaukseen. Ensimmäiset nuoret muuttivat tukiasumisyksikköön lokakuussa ja vuoden vaihteessa yksikkö oli täynnä.

N.Y.T. (Nautitaan Yhdessä Terveydestä) - hanke oli monikulttuurisen toiminnan yhteistyönä toteutettu kulttuurivähemmistöjen terveellistä elämää, liikunnallisia tottumuksia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva hanke, joka päättyi 2016 keväällä. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajat ja romaniväestö. Hankkeen tuloksena on saatu arvokasta tietoa ja toimintaideoita osaksi Ystävyystalon matalankynnyksen toimintaa. Hanketta on rahoitettu STM:n terveyden edistämisen määrärahasta.

10

3.2 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa toteutetaan läpileikkaavasti Setlementin eri toimialoilla. Toiminta on ihmisten omaehtoista, vapaaehtoiseen sitoutumiseen perustuvaa, tasavertaista ja yhteiseen hyvään tähtäävää yhteistoimintaa.

Tarjoamme monipuolisia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille ihmisille. Järjestämme vapaaehtoisillemme kattavan perehdytyksen ja koulutusta sekä tarjoamme vertaistukea ja virkistystoimintaa. Vapaaehtoiset organisoituvat eri toiminta-aluillemme toimimaan palkattujen henkilöiden rinnalle tuomaan toimintaan oman arvokkaan osaamisensa. Vapaaehtoiset toimivat mm. tukena ja ystävänä ikäihmisten kotona (AVEK -toiminta), ikäihmisten seurana ja saattajine erilaisiin kulttuuritapahtumiin, rikos- ja riita- asioiden sovittelijoina, rikosuhripäivystyksessä päivystys- ja tukihenkilöinä, avustavina ohjaajina talotoiminnoissa ja mm. leireillä, kerhoissa ja tapahtumissa.

Toiminnassamme on mukana jo noin 320-350 vapaaehtoista ympäri Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnan.

SENIORITOIMINTA AVEK-ystävä Seniorikahvilaohjaaja Kulttuuriluotsi Puhelinrinkiohjaaja

LAPSI- JA NUORISOTYÖ Lapsi- ja nuorisokerho-ohjaaja Tyttöjen Talo Poikien Talo

Setlementti

Vapaaehtoinen sovittelija Ystävyystalo

MONIKULTTUURINEN TOIMINTA

Rikosuhripäivystys -vapaaehtoinen

RIKOS-, RIITA- JA VÄKIVALTATYÖ

Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES on seudullisen ja alueellisen vapaaehtoistoiminnan markkinointia, edunvalvontaa, kehittämis- ja vaikuttamistyötä tekevä yhteisöjen yhteistyöareena, joka toimii RAY:n tuella ja on Vuolle Setlementin koordinoima. Verkostossa oli toimintavuoden lopussa aktiivisesti mukana 40 yhteisöä. Toiminnan lähtökohtana on vahvistaa vapaaehtoistoiminnan asemaa alueellisen yhteistyön kautta.

Verkostoa ohjaa verkostotahojen muodostama ohjausryhmä. Operationaalista toimintaa suunnittelee ja toteuttaa tiimit, jotka on muodostettu sisällöllisten painopisteiden ympärille. Maahanmuuttajatyöntiimi perustettiin vuoden 2015 syksyn aikana turvapaikanhakija aallon ja sitä seuranneen yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena vastaamaan uuteen tarpeeseen ja tilanteeseen. Samassa yhteydessä resurssitiimin tehtävät jaettiin imago ja motivointitiimiin. 2016 toiminnassa oli kolme tiimiä: Imago- motivointi- ja maahanmuuttajatyöntiimi. Vares verkostossa työskentelee kaksi henkilöä ja työskentelyssä mukana on myös n.5-6 vapaaehtoista. Vapaaehtoistehtävät ovat verkostotyössä kertaluonteisia; kulttuurikioskiavustaja, tapahtumavalokuvaaja, tapahtuma-avustaja, kirjoittaja, liikuttaja, peruskurssi-vierailija, villasukan neuloja jne.

VARES järjestää vuosittain vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille useita perus- ja lisäkoulutuksia, virkistystä, annetaan tietoa vapaina olevista vapaaehtoistoiminnan paikoista ja ohjataan toimintaan. Koulutuksia ja seminaareja järjestettiin vuonna 2016 yhteensä 16 ja niihin osallistui 298 henkilöä. Toiminnan pääteemana on 2016-2019 ”Va-

11

paaehtoistoiminnan alueellisen toiminnan kehittäminen ja kaikille tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen”. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä, vetovoimaisuutta ja saavutettavuutta kehitettiin, esim. maahanmuuttajien osallisuutta ja mahdollisuuksia toimia vapaaehtoisena lähdettiin kehittämään tietoisesti. Verkosto onnistui edelleen keräämään ja tuottamaan tietoa yhteiseen tietokantaan alueen vapaaehtoistoiminnan toimijoista, avoimista tehtävistä, koulutuksista, tilaisuuksista ja tietoa miten pääsee helposti mukaan.

VARES on mukana myös eri tapahtumissa kertomassa aktiivisesta kansalaisuudesta ja vapaaehtoistoiminnasta ja innostamassa ihmisiä mukaan erilaisten järjestöjen vapaaehtoistehtäviin. Perinteinen Liikuta minua-tapahtumaan 13.5. osallistuneiden määrä 2015: 150 henkeä 2016: 300 henkeä VAREksen yhdistämät liikuttajaparit Oulun seudulla (pari= opiskelijaryhmä - ikäihmisten palvelukeskuksen vanhusryhmä) 2016: 50 paria. Vuosi huipentui vapaaehtoisten päivän juhlaan Joulukuun ensimmäisellä viikolla. Vuodesta 2009 lähtien VARES-verkosto on palkinnut erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja vuosittaisella vapaaehtoistoiminnan palkinnolla. Vuoden vapaaehtoistoiminnan muodon valitseminen nostaa esille laadukkaasti järjestettyä toimintaa. Vuoden 2016 vapaaehtoistoiminnan muodoksi valittiin HOPE, Oulun paikallisyhdistyksen toiminta. Kunniamaininnat myönnettiin Villasukat Oulun veteraaneille 2017- kampanjalle ja Oulun Ensi- ja turvakodin Mieskaveritoiminnalle.

3.3 Lapsi- ja nuorisotyö Vuolle tarjoaa mielekkäitä harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia ja turvallisia osallistumisen paikkoja eri ikäisille lapsille ja nuorille. Korostamme omaehtoista toimintaa sekä kulttuuri- ja sukupuolisensitiivistä otetta. Lasten ja nuorten tarpeet ovat moninaisia ja on ensiarvoisen tärkeää, että he ovat itse mukana suunnitelmien teossa ja toimintojen toteutuksessa. Tarjoamme monipuolisia kerho-, retki- ja leiritoimintaa lapsille. Sosiaalista lapsi- ja nuorisotyötä sekä sukupolisensitiivistä erityisnuorisotyötä on tehty pitkäjänteisesti Tyttöjen ja Pokien taloilla, jotka sijoittuvat toimintamuodoltaan ennaltaehkäisevän ja avohuollon palveluiden välimaastoon. Toteutamme lapsi- ja nuorisotyötä tiiviissä yhteistyössä Pikku-Syötteen nuorisokeskuksen kanssa. Lisäksi teemme yhteistyötä Oulun Setlementtinuoret ry:n ja Setlementtiliiton kanssa.

Poikien talolla vuosi 2016 oli toiminnan neljäs ja projektimuotoisen kehittämisen viimeinen toimintavuosi. Viimeistä vuotta leimasivat aktiivinen poikatyö ja sen kohderyhmän tarkentuminen, kohdennetun toiminta-avustuksen haku Raha-automaattiyhdistykseltä ja projektin loppuseminaariin valmistautuminen.

Talolla toteutetaan yksilö-, ryhmä- ja avointa yhteisötoimintaan. Kävijämäärät ovat kasvaneet koko hanketoiminnan ajan kohtuullisella vauhdilla. Vuodelle 2016 uutena toimintamuotona yksilötyön alle tuli seksuaalineuvonta. Myös avointa toimintaa kehitettiin edelleen poikien toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Avoimen toiminnan kehittäminen vaatii herkkyyttä poimia kävijöiden toiveita. Suurin kehittämistarve avoimessa toiminnassa oli kävijöiden aktivointi toiminnan suunnitteluun. Avoin toiminta ei lähtökohtaisesti ole poikien ja nuorten miesten vapaa-ajan viettopaikka, vaan avoin toiminta pitää sisällään aina yksilöllisen kohtaamisen. Avoimessa toiminnassa pyritään yksilöille tarjoamaan kokemus yhteisöön kuulumisesta. Ryhmätoiminnot jatkuivat ja jalkautuvassa työssä Poikatunnit eli kouluissa tehty työ painottui kiusaamisen ennaltaehkäisyyn vahvistaen yksilötasolla poikien vuorovaikutustaitoja sekä itsetuntoa.

Oulun Poikien Talo -hankkeen ja Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämishankkeen (MeKaikki!) yhteinen päätösseminaari pidettiin 13.10.2016 Aleksinkulmassa, jossa pohdittiin mm. tutkija Anna Rönkän ja Poikien talon henkilökunnan silmin poikien yksinäisyyttä. Yksinäisyyden ilmenemistä, syitä ja seurauksia. Yhtenä merkittävänä tuloksena toimintaan osallistuneiden poikien ja nuorten miesten osalta voidaan pitää heidän raportoimaansa itseluottamuksen vahvistumista ja itsetuntemuksen lisääntymistä. Talon kävijöiden mukaan kuuluminen PT:n yhteisöön lisää oman arvon tunnetta ja kehittää toimintaan osallistuneiden poikien ja miesten vuorovaikutustaitoja, kuten esimerkiksi kykyä olla muiden ihmisten parissa.

Marraskuussa Poikien talo oli näkyvästi mukana Miestenviikolla. Viikon ympärille on rakentunut toimiva yhteistyöverkosto Oulun ev.- lut. seurakunnan, Nuorten Ystävien, Oulun Ensi- ja turvakodin, Hyvän mielen talon sekä Vanhempainliiton kanssa. Poikien Talolla työskenteli vuonna 2016 kaksi päätoimista työntekijää, 2 tuntityöntekijää. Vapaaehtoisia toiminnassa oli aktiivisesti mukana kolme miestä. Verkostoilta ja kävijöiltä saatu palaute oli hyvin positiivista.

Tyttöjen Talon vuosi 2016 oli 10-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Tyttöjen talon toiminta on vahvaa ja monitasoista.

Toiminnassa on mukana ammattilaisten lisäksi n.20 aktiivista vapaaehtoista ja useita opiskelijoita vuosittain. Vapaaehtoisille toteutettiin vuoden aikana työnohjausprosessi, jonka avulla kerättiin myös koonti vapaaehtoisten kehittämisedotuksista. Palaute vapaaehtoisena työskentelemisestä oli positiivista ja työ koettiin antoisaksi. Prosessin tuloksena vuoden 2016 aikana järjestettiin mm. syventävää täsmäkoulutusta vapaaehtoisille sukupuolisensitiivisyydestä ja naistietoisuudesta.

12

Oulun Tyttöjen Talon kohderyhmä on rajattu erityistä tukea tarvitseviin tyttöihin ja nuoriin naisiin. Yksilö-, ryhmätyötä ja avointa yhteisötoimintaa toteutetaan monien teemojen ympärillä vuosittain. Muun muassa yhteisötyössä käyntikertoja oli yhteensä 2949 ja toimintaa järjestettiin 135 kertaa. Nuorten omaehtoinen toiminta ja siihen kannustaminen on osa Tyttöjen Talon tavoitteellista työtä. Vuodelle 2016 syntyi Tyttöjen Talon oma kirja ”Sopivaksi maustettu”10vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kirja on koonti Tyttöjen Talon kävijöiden omista tärkeistä ruokamuistoista yhdistettynä elämää käsitteleviin teksteihin. Kirja koottiin sadutustekniikalla ja Tyttöjen talon ohjaaja kirjoitti teemalliset tekstikokonaisuudet. Kirja kustannettiin lahjoitusvaroin sekä toteutettiin vapaaehtoistyönä.

Verkostotyö niin alueellisesti kuin myös valtakunnallisella tasolla on ollut tärkeä osa Tyttöjen Talon toimintaa. Uskomme vahvaan ja ammattimaiseen yhteistyöhön alueen eri toimijoiden kesken. Tyttöjen Talon tyttöryhmissä on toiminut ammattilaisia niin omasta yhdistyksestä kuin myös muista alueen järjestöistä sekä kaupungin etsivästä nuorisotyöstä.

Talo järjestää säännöllisesti alueen ammattilaisista koostuvalle verkostolle verkostopäiviä (v2016 3krt) joiden tavoitteena on jakaa tietoa, verkostoitua sekä kuulla alueen ilmiöistä ja tarpeista. Verkostopäivät lisäävät alueen ammattilaisten tietoa Talon työmuodosta, tavoitteista sekä erityisesti kohderyhmästä, jotta he osaavat saatella kohderyhmän määrittelyn mukaisia nuoria toiminnan piiriin.

3.4 Seniorityö Ihmisen arvo ja erityisyys säilyvät läpi elämän. Toiminnassamme otamme huomioon ikääntymisen eri vaiheet, joissa toiveet ja tarpeet ovat erilaisia. Tarjoamme avoimia toiminnan muotoja, joista löytyy tilaisuuksia yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Vapaaehtoistoiminnan ja opistotoiminnan piirissä järjestetään runsaasti ikäihmisille suunnattuja opintojaksoja ja seniorikerhoja.

AVEK -toiminta on ammatillisesti ohjattua ystävätoimintaa, jossa AVEK -vapaaehtoiset tuovat ikäihmisen arkeen iloa ja toimivat apuna ja tukena ikäihmiselle. AVEK -toiminnassa ikäihminen ja vapaaehtoinen muodostavat ystäväparin, joka pitää yhteyttä säännöllisesti usein vuosia. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan mukaan pääsääntöisesti kotihoidon kautta. Asiakkaita ohjautuu toimintaan myös kaupungin sosiaalityön, Oulun yliopistollisen sairaalan, järjestöjen, yhdistysten tai omaisten kautta. Yhteydenotto voi tapahtua myös ikäihmisen itsensä toimesta. AVEK-toiminta käynnistyy, kun AVEK-koordinaattori haastattelee sekä asiakkaiksi tulevat, että AVEK-vapaaehtoiset. Haastattelujen tarkoituksena on kartoittaa molempien osapuolien toiveita ja odotuksia yhteensopivan ystäväparin löytämiseksi. AVEK -vapaaehtoisen läsnäolo ikäihmisen arjessa ei korvaa kotihoidon tekemää työtä, vaan tukee sitä. AVEK-toiminnan kotona asuvien asiakkaiden keski-ikä on n. 82,5. vuotta AVEK-toiminnassa oli 12/2015 mukana 133 aktiivista vapaaehtoista. Kotona asuvien tukena toimii 116 ja hoivakodeissa 17. Tauolla olevia AVEK-vapaaehtoisia oli 51. Vuonna 2016 syksyllä tauolla oleville vapaaehtoisille suunnattiin kysely, jolla haluttiin saada mahdollisimman moni aktivoitumaan uudelleen mukaan toimintaan. Vapaaehtoisilla oli myös mahdollisuus tässä vaiheessa olla reagoimatta kyselyyn tai ilmoittaa lopettamispäätöksestä. Vuoden 2016 aikana Avek- toiminnan piirissä oli 118 ikäihmistä ja aktiivisia vapaaehtoisia oli 82, jotka tekivät 2302 tuntia vapaaehtoistyötä ystävänä.

AVEK -toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. AVEK-toimintaa koordinoitiin vuoden 2015 aikana yhden kokoaikaisen koordinaattorin voimin.

Puhelinrinkitoimintaa on hyödynnetty v. 2011 lähtien AVEK-toiminnassa ja se on osa Setlementin seniorityötä. Puhelinrinki -toimintaan voivat ilmoittautua mukaan kaikki ikäihmiset, jotka haluavat kokoontua puhelimitse viikoittaisiin keskusteluhetkiin. Puhelinringissä sovitaan yleensä 5-7 soittokertaa. Rinki kokoontuu esim. 1 x viikossa. Ohjaajan ja osallistujien kesken sovitaan keskustelujen teemat ja pelisäännöt. Puhelinringit eivät korvaa kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista, mutta se on yksi menetelmä yksinäisyyden vähentämiseen ja ehkäisyyn.

Kulttuuriluotsitoiminta oli yksi Setlementin vapaaehtoistoiminnan muoto, jota on kehitetty ja ylläpidetty kaupungin kulttuurilaitosten kanssa vuodesta 2012 lähtien. Kulttuuriluotsit ovat ikäihmisten vapaaehtoisia kulttuurikavereita, jotka toimivat ikäihmisten seurana ja saattajina erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Toiminnan rahoituksen ja organisoinnin vaikeuksien vuoksi toiminta lopetettiin vuoden 2016 lopussa Oulun kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

13

3.5 Rikos-, riita- ja väkivaltatyö Toimiala pitää sisällään sekä vahvaa rikos-, riita ja väkivaltatyön asiantuntijuutta (uhri-, sovittelu- ja tekijänäkökulmat) että runsasta koulutettujen vapaaehtoisten tuottamaa työtä ja tukea. Ihmisiä kohdataan pienissä ja suurissa elämän taitekohdissa. Työtä tehdään sekä ammattilaisuuteen että vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen/kokemuksellisuuteen nojautuen. Tavoitteena on löytää keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten omaan ja läheisten elämänkulkuun.

Toimialan tehtävistä osa tehdään itse ja osa valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa, joiden koordinaatiojärjestönä Oulun Seudun Setlementti toimii.

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) Vuosi 2016 oli valtakunnallisesti arvioiden voimakkaan kasvun vuosi. RIKUn rahoitus siirtyi pääosin valtion rahoituksen piiriin rikosuhridirektiivin edellytysten mukaisesti. Käytettävissä oleva perustyön resurssit kasvoivat valtakunnallisesti noin 85 % edellisestä vuodesta. RIKUn tehtävä on rikoksen uhrin aseman parantaminen vaikuttamalla lainsäädäntöön, yleiseen päätöksentekoon ja asenteisiin sekä rikoksen uhreille kohdennettujen palvelujen tuottaminen. RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.

Pohjois-Suomen aluetoimisto on toiminut osana Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallista palvelua vuodesta 1995 lähtien. Aluetoimiston alue käsittää 38 kuntaa ja väestöpohja on n.480 000 henkeä. Aluetoimistoja on kolme, Oulussa, Kajaanissa ja Raahessa. Vuoden 2016 aikana henkilöstöresurssia pystyttiin jälleen lisäämään myös PohjoisSuomen alueella verrattuna edelliseen vuoteen. v.2016 aikana johtajan lisäksi päätoimisia työntekijöitä oli 5. Vapaaehtoisia toiminnassa oli mukana n. 20. Pohjois-Suomen aluetoimiston alueella tukipalveluiden saatavuus lisääntyi edelleen. Asiakaskontaktien määrä nousi ennätystasolle. Niiden määrä oli yhteensä 3672, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 1715. Kasvu oli 114 %. Tukisuhteiden määrä oli 440 (249 ). Kasvua oli peräti 77 %. Soitot Auttavaan puhelimeen sekä Juristin puhelinneuvontaan pysyivät entisellä tasolla, RIKUnet-palvelun suosio laski edellisvuodesta.

Rikoksen uhrit toivovat kokemuksemme mukaan yhteydenottoa mieluimmin heihin päin kuin että itse ottaisivat yhteyttä palveluihin. Tätä tukee käytäntö, jossa poliisi kysyy rikoksen uhrilta, voiko hänen yhteystietonsa toimittaa suoraan RIKUn palvelupisteeseen, josta työntekijä ottaa häneen yhteyttä viiden arkipäivän sisällä. Tämä vastaa esitutkintalain 4 luvun 10 §:n mukaista toimintatapaa. Edelleen kuitenkin poliisin ohjaamien asiakkaiden määrissä on merkittäviä alueellisia ja paikallisia eroja.

Visitor-toiminnassa RIKUn tukipalvelu viedään asiakkaitten luo sovittuina ajankohtina. Tämä madaltaa kynnystä tuen saamisessa. Pohjois-Suomen alueella visitoria toteutettiiin 2016 Oulussa Oulun ensi- ja turvakodilla ja Kajaanissa nuorten ohjauspalvelussa. Henkilöstö kävi niissä sovitusti tarjoamassa asiakkaille neuvoja ja tukea rikosprosessiin, erilaisiin tukipalveluihin, vahingonkorvaus- ja lähestymiskieltoasioihin, avustajan hankintaan sekä henkiseen tukeen liittyvissä asioissa. Keväällä 2016 käynnistyi myös sisäisen turvallisuuden rahaston rahoittamana ”Visitor-toiminta tuomioistuimessa” -hanke, jonka tarkoituksena on luoda mallit vapaaehtoistoimintaan ja oppilaitosyhteistyöhön tuomioistuimissa tapahtuvaan päivystystoimintaan.

Rikosten ja riitojen sovittelutoimintaan Vuonna 2016 Pohjois-Suomen sovittelutoimistoon tuli yhteensä 719 sovittelu-aloitetta, jotka sisälsivät yhteensä 850 rikosasiaa ja 34 riita-asiaa. Lähisuhde-väkivallaksi luettavia rikoksia oli 152 kappaletta. Aloitteet tulivat pääsääntöisesti Oulun poliisilaitoksen eri yksiköistä sekä Oulun syyttäjänvirastosta.

Aloitteiden määrä oli pienempi kuin vuonna 2015. Suurin osa sovitteluun tulleita rikostapauksista oli pahoinpitelyjä.

Muita yleisimpiä sovitteluun tulleita rikoksia olivat vahingonteot, laittomat uhkaukset, varkaudet, kunnianloukkaukset ja kotirauhan rikkomiset sekä näpistykset.

Sovittelijana toimii n. 130 vapaaehtoista ympäri maakunnan. Sovittelijat kokoontuivat alueellisesti noin kerran kuukaudessa, jolloin teemat vaihtelivat koulutuksellisista tapaamisista työnohjauksellisiin tapaamisiin. Koulutusilloissa vierailivat mm. lastensuojelu, rikosuhripäivystys, poliisi ja kriisityö Lisäksi sovittelijoille on edelleen järjestetty tutustumiskäyntejä mm. käräjäoikeusistuntoihin. Lisäksi oli alueilla yhteisiä koulutus/virkistystapahtumia edellisten vuosien tapaan. Marraskuussa 2016 juhlimme yhdessä vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden sekä THL:n kanssa kanssa sovittelulain alaista 10 vuotistaivalta Oulussa. Osallistujia oli yli 70. Loppuvuoden aikana suoritettiin Kajaanissa uusimuotoinen sovittelun peruskurssi, jolta valmistui 3 uutta sovittelijaa. Uutta lähisuhdesovittelun erityiskurssia ei toimintavuoden aikana pidetty.

Sovitteluun saapuneissa rikos- ja riita-asioissa 68 %:ssa osapuolet suostuivat sovitteluun ja sovitteluprosessi käynnistyi. Näissä käynnistyneissä rikos- ja riita-asioissa n. 80 %:ssa osapuolet pääsivät sovintoon. Sovitteluneuvotteluissa osapuolten sopimat sovittelusopimukset toteutuvat hyvin; 94–96 % sopimuksista täyttyi.

14

Via Vis - Väkivaltatyön hanke aloitti toimintansa vuoden 2012 toukokuussa ja vuosi 2016 oli toisen projektivaiheen viimeinen vuosi. Via Vis tarjoaa yksilöllistä tukea väkivaltaa käyttäneille 18-39 -vuotiaille naisille ja miehille haluamansa elämänmuutoksen toteuttamisessa. Via Vis työskentelee vakaviin, kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden sekä vakavasti väkivallalla oireilevien nuorten aikuisten kanssa, jotta heidän väkivaltainen käyttäytymisensä vähenisi tai loppuisi kokonaan. Yhteyden ottaminen ei sido asiakasta mihinkään, vaan Via Vis:n toimintaan voi käydä tutustumassa 1-3 kertaa, jonka jälkeen arvioidaan, puolin ja toisin, onko palvelu asiakkaalle paras mahdollinen.

Via Vis -työskentely on asiakkaalle maksutonta. Asiakkaaksi voi tulla itse, ottamalla yhteyttä suoraan Via Vis:n työntekijöihin. Asiakkaaksi ohjautuminen voi tapahtua myös yhteistyökumppaneiden kautta.

Vuonna 2016 toiminnassa keskityttiin vakiintuneen asiakastyön tekemiseen, kokemusasiantuntijoiden koulutukseen ja ohjaukseen sekä kohdennetun, pysyvämmän rahoituksen hakemiseen Raha-automaattiyhdistykseltä. Vuoden aikana toteutui asiakastapaamisia yhteensä n 350. Asiakastyön lisäksi Via Vis kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa väkivaltatyötä ja on mukana asunnottomien yön tapahtumassa sekä päihde-ja mielenterveyttä koskevissa paikallisissa yhteistyöverkostoissa. Vuoden 2016 aikana jaettiin edelleen tietoa mm. ”Väkivallankäyttö puheeksi-lomakkeesta”, joka työstettiin Oulun Ensi- ja turvakodin Jussi –työn kanssa yhteistyössä. Via Vis toteuttaa työtään tiiviissä kumppanuudessa yhteistyöverkostonsa ja ohjausryhmänsä kanssa. Via Vis on Oulun kaupungissa järjestöedustajana Sisäasianministeriön kansalliseen toimenpideohjelmaan kuuluvaan Oulun kaupungin ekstremistisen väkivallan ennalta ehkäisyn yhteistyöverkostossa. Lisäksi Via Vis on osana Oulun kaupungin turvallisuustyöryhmää.

3.6 Kehittämistyö ja hankkeet Olemme vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaatio. Monipuolista osaamispääomaa käytetään ja jaetaan osallistumalla sekä erilaiseen valtakunnalliseen, että alueelliseen ja paikalliseen ohjelma- ja kehittämistyöhön mm. ehkäisevän työn, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tasa-arvon teema-alueilla.

Monet toimintamuotomme saavat alkunsa kehittämisprojekteista. Osa hanketyöstä muokkaantuu pitempikestoiseksi toiminnaksi. Teemme mielellämme myös koulutus- ja selvitystyötä ja hankeyhteistyötä.

RADINET-hanke käynnistyi RAY:n rahoituksella vuoden 2016 alussa ja se toteutetaan yhteistyössä sisäministeriön, väkivaltatyötä tekevien järjestöjen sekä muiden järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. RADINET-hanke on valtakunnallinen ja tavoitteena on kehittää järjestöpohjainen, eurooppalaisten suositusten ja hyvien käytäntöjen mukainen niin sanottu Exit-toimintamalli radikalisoituneille henkilöille, jotka haluavat irtaantua väkivaltaisesta ääriajattelusta ja -toiminnasta. Toimintamalli on suunnattu henkilöille, jotka ovat radikalisoituneet tai vaarassa radikalisoitua siten, että se voisi johtaa väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Radinet on osa kansalliseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin toimenpideohjelmaa ja Euroopan komission ylläpitämää Radicalisation Awareness Networkin Exit-työryhmää. Hankkeessa työskenteli 2017 kaksi kokopäiväistä työntekijää, toinen Oulussa ja toinen Helsingissä.

ESIKOTO –hanke (2016-2018) syntyi yhteiskunnalliseen ja, alueelliseen tarpeeseen, jossa Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ODL ja Vuolle Setlementti saivat pyynnön alueellisilta viranomaisilta lähteä kehittämään järjestölähtöisiä toimintamalleja 2015 pakolaisaaltoon liittyen. Parhaimmillaan maahanmuutto vahvistaa kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta. Edellytyksenä tälle on, että ihmiset onnistuvat kotoutumisessaan. Onnistunut kotouttaminen edellyttää riittäviä resursseja, hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, oikea-aikaisia tarvelähtöisiä palveluita ja onnistunutta kaksisuuntaista integraatiota väestöryhmien välillä. Hankekokonaisuuden tavoitteena on koota hajanainen esikotouttamisen toimijaverkosto ja selvittää olemassa olevat hyvät niin kansalliset kuin kansainväliset esikotouttamisen mallit ja käytänteet, joita voidaan soveltaa Oulun ja maakunnan alueella. Hankkeessa kehitetään esikotouttamisen työkaluja eri toimijoille ja tapoja sekä menetelmiä turvapaikanhakijoiden kotoutumisvalmiuksien parantamiseksi, painopisteenä esikotoutumisvaiheen aktiviteetit. Hankkeen päätoteuttajana toimii Oulun Diakonissalaitoksen säätiö ja Vuolle Setlementti on Metsähallituksen ja DIAK:in kanssa osatoteuttaja. Hankkeen toiminta-alueena ovat Oulu, Kempele, Muhos, Pudasjärvi ja Kuusamo. Kaksivuotinen ESR -hanke aloitti toimintansa kesällä 2016.

Veturointi –hanke (2015-2017) on RAY:n tuella toteutettava lastensuojelun jälkihuollon kehittämishanke, missä hyödynnetään lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina aiemmin olleiden nuorten aikuisten kokemusasiantuntijuutta.

Veturointi -toiminnan tarkoituksena on tukea lastensuojelun jälkihuoltoon siirtyvän ja jälkihuollossa olevan nuoren itsenäistymistä sekä vahvistaa osallisuutta omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Hanke toteutetaan Auta Lasta ry:n, Vuolle Setlementti ry:n ja Oulun Kaupungin lastensuojelun perhehoidon yhteistyönä. Vuoden 2016 aikana hankkeessa on mallinnettu vetureiden koulutus- ja valmennusmalli ja Vuolle Setlementti voi hyödyntää mallia erityisesti maahanmuuttajanuorten vertais- ja mentorointitoiminnan kehittämisessä. Auta Lasta ry on hankkeen päähallinnoija. Vuolle Setlementin lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori tekee osa-aikaista kehittämistyötä tässä hankkeessa.

15

4. TALOUS Vuolle Setlementti ry:n taloudellinen asema vahvistui vuoden 2016 aikana merkittävästi. Tuottojen (mukaan lukien varsinaisen toiminnan tuotot, avustukset ja varainhankinta) yhteissumma vuoden 2016 aikana oli 5 687 560 euroa, missä on nousua edellisvuoteen yhteensä 908 883 €, mikä vastaa 19,0 % edellisvuoden tuotoista.

Tuottojen vahva kasvu selittyy erityisesti maahanmuuttajanuorille tarjottujen perusopetuksen opiskelijapaikkojen lisäyksellä sekä asumispalvelutuottojen kasvulla.

Toiminnan tuotot 5800 5600 5400 5200 5000 4800 4600

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

4.1 Kannattavuus Yhdistyksen kertaluonteisilla erillä oikaistu varsinaisen toiminnan vertailukelpoinen tulos kehittyi 2016 vuoden aikana erittäin positiivisesti. Satunnaisista eristä oikaistu varsinaisen toiminnan tulos oli yhteensä 474 040 €, kun se vuotta aiemmin oli 163 569 €.

Operatiivisen toiminnan tulos 480 000 440 000 400 000 360 000 320 000 280 000 240 000 200 000 160 000 120 000 80 000 40 000

16

0

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

Tilikaudelta kirjattava tulos oli Syötekeskus Oy:n lainojen 350 000 euron akordoinnin jälkeen 124 039,81 €.

4.2 Maksuvalmius Yhdistyksen maksuvalmius vahvistui poikkeuksellisen suurista lainan lyhennyksistä huolimatta vuoden 2016 aikana merkittävästi. Konsernin sisäisistä eristä oikaistu maksuvalmiuden tunnusluku quick ratio oli tilinpäätöshetkellä tyydyttävä 0,54 (31.12.2015: 0,36). Tilinpäätöksen jälkeen yhdistyksen maksuvalmiusasema on vahvistunut erittäin merkittävästi.

Quick ratio 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

4.3 Vakavaraisuus Yhdistyksen varallisuusasema vahvistui tilikauden aikana omavaraisuusasteen oltua tilinpäätöshetkellä 60,8 % (31.12.2015: 56,9 %). Korollisen vieraan pääoman määrä putosi tilikaudella yhteensä 339 996 euroa ja oli tilinpäätöshetkellä 2 143 716 euroa, kun korollinen vieras pääoma vuotta aiemmin oli 2 483 712 euroa. Yhdistyksen pääomarakenne on parantunut vuoden 2010 päättymisen jälkeen erittäin merkittävästi korollisen vieraan pääoman yhteismäärän pudottua yhteensä 2 072 203 eurolla, mikä vastaa 49,2 % lainapää-omasta 31.12.2010.

Korollinen vieras pääoma 4 300 000 4 050 000 3 800 000 3 550 000 3 300 000 3 050 000 2 800 000 2 550 000 2 300 000 2 050 000 1 800 000 1 550 000

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

17

Voit tutustua tarkemmin vuosikertomusvuoden taloudelliseen tulokseen ja tilinpäätöshetken rahoitusasemaan liitteistä löytyvien tuloslaskelman ja taseen kautta.

Vuolle Setlementti ry TULOSLASKELMA Nahkatehtaankatu 2, 2. krs 90130 Oulu V-tunnus 0195032-3

1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.12.2016 -31.12.2015 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Toiminnan tuotot Avustukset Varainhankinnan tuotot Tuotot yhteensä

1 420 678 4 160 128 104 894 5 685 700

1 011 126 3 664 856 102 695 4 778 677

KULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä

-2 763 790 -497 844 -117 304 -3 378 938

-2 481 995 -472 273 -91 471 -3 045 739

POISTOT Yhteensä

-167 240

-310 505

MUUT TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut yhteensä -1 978 385 Kulut yhteensä -5 524 563 Toiminnanalan kate 161 137

-1 460 769 -4 817 013 -38 336

Tuotto-/kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Tuotot yhteensä Varainhankinnan kate Tuotto-/kulujäämä

161 137

10 610 10 610

171 747

-38 336

10 600 10 600 -27 736

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Sijoitustoiminta Yhteensä 734 Rahoitustoiminta Yhteensä 40 Tuotot yhteensä 773 Kulut Rahoitustoiminta Yhteensä -50 340 Kulut yhteensä -50 340 Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä -49 567

-59 648 -59 648 -56 395

Tuotto-/kulujäämä

122180

-84131

TILIKAUDEN TULOS

122180

-84131

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

122180

-84131

18

3 253 1 3 254

Vuolle Setlementti ry Nahkatehtaankatu 2, 2. krs 90130 Oulu V-tunnus 0195032-3

TASE

Rahayksikkö EURO 31.12.2016 31.12.2015 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä

386438

386438

3678546 36134 4101118

3876681 49869 4312988

Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä

2908700 125219 3033919 7135037

2908700 145219 3053919 7366907

Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Pitkäaikaiset yhteensä

10868 10868

8134 8134

Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset yhteensä

153334 353611 11804 332354 851104

135633 318255 18525 135810 608222

Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä

8059 870031

5071 621427

8005068

7988334

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vastaavaa

y h t e e n s ä

19

Vuolle Setlementti ry Nahkatehtaankatu 2, 2. krs 90130 Oulu V-tunnus 0195032-3

TASE

Rahayksikkö EURO 31.12.2016 31.12.2015 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Muut rahastot Toimintapääoma (ed. tilikausien ylijäämä/alijäämä) Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä

5666163 -1123447 124040 4666756

5666163 -1039316 -84131 4542716

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Pitkäaikaiset yhteensä

1843783 32701 1876484

2153770 48436 2202207

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikaiset yhteensä Vieras pääoma yhteensä

267232 335225 89890 188794 124809 455878 1461828 3338312

282716 260387 87289 159151 82665 371205 1243412 3445618

Vastattavaa

8005068

7988334

y h t e e n s ä

Setlementti vuolleoulu.fi

20