Vuosikertomus 2015

VUOSIKERTOMUS 2015

www.vuolleoulu.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 2. KOULUTUSTOIMINTA VUOLLE-OPISTOSSA 5

2.1 Kansalaisopisto-opinnot 5 2.1.1 Oulun osasto 6 2.1.2 Hailuodon osasto 7 2.1.3 Henkilöstö 7 2.2 Kansanopisto-opinnot 7 2.2.1 Vapaan sivistystyön opinnot 8 2.2.2 Perusopetus 8 2.2.3 Ammatillinen lisäopetus 8 2.2.4 Muut koulutukset 8

2.2.5 Henkilöstö 9

3. HYVINVOINTI- JA YHTEISÖTYÖ 9

3.1 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta 9 3.1.1 Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES 10 3.2 Lapsi- ja nuorisotyö 11 3.2.1 Poikien Talo 11 3.2.2 Tyttöjen Talo 11 3.3 Seniorityö 12 3.3.1 AVEK-toiminta 12 3.4 Monikulttuurinen työ 12 3.4.1 Ystävyystalo 12

3.4.2 N.Y.T. (Nautitaan Yhdessä Terveydestä) - hanke 13 3.4.3 Asuntolatoiminta 13

3.5 Rikos-, riita- ja väkivaltatyö 13 3.5.1 Rikosuhripäivystys 14 3.5.2 Sovittelutoiminta 14

3.5.3 Via Vis - Väkivaltatyön hanke 14 3.6 Kehittämistyö ja hankkeet 15 3.6.1 Serita-hanke 15 3.6.2 Veturointi-hanke 15

4. TALOUS 16

4.1 Kannattavuus 16 4.2 Maksuvalmius 17 4.3 Vakavaraisuus 17 Liitteet: Liite 1 Tuloslaskelma / Vuolle Setlementti ry 18 Liite 2 Tase / Vuolle Setlementti ry 19

2

1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Setlementin 71. toimintavuosi oli monista muutoksista ja haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta toiminnallisesti ja myös taloudellisesti tasapainoinen. Joulukuussa 2014 käyttöönotetulla Vuolle-nimellä ja uudistetulla visuaalisella ilmeellä kuljettiin vakaasti eteenpäin kaikissa toimintamuodoissa. Setlementti jatkoi hyvinvointi- ja yhteisötyön sekä opistopalveluiden toteuttamista Oulun alueella, osin laajemminkin Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa.

Monipuolisiin ja laaja-alaisiin palveluihin osallistui vuoden aikana lähes 10 000 ihmistä. Vuolle Setlementti omistaa nuorisokeskus- ja matkailuliiketoimintaa Pikku-Syötteellä harjoittavan Syötekeskus Oy:n sekä Oulun Koulutalo Oy:n, joka hallinnoi Tuiran Kaarretiellä sijaitsevan päätoimipaikan kiinteistöä. Vuolle Setlementti ry kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen setlementtiliikkeeseen, jonka keskusjärjestönä toimii Suomen Setlementtiliitto ry.

Toiminnallisesti vuosi 2015 oli yhdistyksen kaikissa toimintamuodoissa onnistunut. Opistotoiminnassa saavutettiin asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet, vaikka kansalaisopisto- ja kansanopistokoulutusten volyymit putosivat rahoituslain uudistuksen johdosta. Perusopetuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen määrät lisääntyivät hieman vuoden aikana.

3

Hyvinvointi- ja yhteisötyön laaja toiminta- ja palvelukokonaisuus saavutti erittäin hyvin kaikki toiminnalliset ja määrälliset tavoitteensa. Vuoden aikana Tyttöjen Talo ja Poikien Talo palkittiin Allianssi ry:n Nuori toimija -tunnustuksella kiitoksena toimintojen erityisen ansiokkaasta työstään nuorten hyväksi.

Kesällä nopeasti muuttunut turvapaikanhakijatilanne oli olennaisin toimintaan vaikuttanut tekijä.

Vuolle reagoi erittäin nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen, ja jo syyskuussa aloitettiin 16 alaikäiselle turvapaikanhakijalle suunnattu tuetun asumisen ja kansanopistokoulu-tuksen kokonaisuus. Tämän lisäksi myös vastaanottokeskusten toimintaa tuettiin erilaisten opinnollisten ja kerhomuotoisten toimintojen kautta.

Vuolle Setlementti ry:n omistama Syötekeskus Oy on yksi Suomen kymmenestä Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymästä nuorisolain ja -asetuksen mukaisesti toimivasta nuorisokeskuksesta.

Nuorisokeskuksen ja matkailupalveluiden kehittämistyö jatkui koko vuoden vahvana. Se näkyi erityisesti toiminnan tehostumisena, minkä ansioista myös yhtiön taloudellinen kehitys oli liikevaihdon laskusta huolimatta positiivinen.

Vuolle Setlementti ry:n taloudellinen asema säilyi vakaana toiminnan yhteenlaskettujen tuottojen 1,8 %:n laskusta huolimatta. Toiminnan kustannustehokkuus kehittyi erittäin myönteisesti, mikä näkyi erityisesti henkilöstökuluissa, jotka putosivat edellisvuodesta 4,8 %. Tehostumisen ansiosta vuoden 2015 vertailukelpoinen tulos ennen satunnaiseriä nousi 163 569 euroon, kun se vuotta aiemmin oli 47 461 €. Yhdistyksen varallisuusasema vahvistui ti-

4

likauden aikana merkittävästi. Korollisen vieraan pääoman määrä putosi toimintakertomusvuoden aikana 121 357 euroa, lainapääoman oltua tilinpäätöshetkellä 2 483 712 euroa. Yhdistyksen pääomarakenne on parantunut vuoden 2010 päättymisen jälkeen erittäin merkittävästi korollisen vieraan pääoman yhteismäärän pudottua yhteensä 1 732 207 eurolla, mikä vastaa 41,1 % lainapääomasta 31.12.2010. Yhdistyksen maksuvalmius säilyi vuoden 2015 aikana edelleen haastavana, johtuen osin tytäryhtiö Syötekeskus Oy:n maksuvalmiusasemasta.

Vuoden 2016 näkymät ovat positiiviset, vaikka toimintaympäristön epävakaus asettaakin monia haasteita ja kysymysmerkkejä alkaneen vuoden osalle. Talousraamien kiristymiseen on varauduttu jo vuosien ajan toimintojen tehostamisen ja sopeuttamisen kautta, sen ansiosta taloudellinen kantokykymme on vahvistunut erittäin merkittävästi. Toiminnan tuotot tulevat kasvamaan vuoden 2016 aikana merkittävästi, mikä vahvistaa osaltaan alkaneen vuoden talousnäkymiä. Vuoden 2016 aikana pyritään viemään loppuun Vuolteen Oulun toiminta-alueen tilaratkaisut, joiden osalta Tuiran Kaarretien kiinteistön jalostushankkeeseen löydettiin kumppani vuoden 2014 aikana.

Vuolle Setlementti ry:n päätoimisen henkilöstön määrä toimintavuoden aikana oli keskimäärin 57 henkeä, jonka lisäksi yhdistys maksoi kuukausittain palkkaa keskimäärin 155 osa-aikaiselle työntekijälle. Vuolle Setlementin tytäryhtiössä Syötekeskus Oy:ssä ja Oulun Koulutalo Oy:ssä työskenteli lisäksi yhteensä keskimäärin 27 työntekijää.

Yhdistyksen jäsenmäärä toimintavuoden 2015 päättyessä oli 29, ja kaikki jäsenet ovat yhdistyksen

sääntöjen mukaisesti yrityksiä ja yhteisöjä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat koko toimintavuoden puheenjohtaja Rauli Lindeman, varapuheenjohtajana Tuomo Malmi sekä hallituksen jäsenet Esko Jokelainen, Juhani Lavanko, Jussi Lotvonen, Petri Nieminen ja Pasi Ruuskanen. Vuosikokouksessa 27.3. hallitukseen valittiin uusina jäseninä Pertti Mäkinen ja Jenni Pitko. Alkuvuoden hallituksen jäseninä toimivat Johanna Koskelainen ja Jouko Simonen.

Hallitus piti vuosikertomusvuoden aikana kymmenen kokousta.

Hallitus asetti yhdessä setlementtikonsernin johtoryhmän kanssa vuosien 2016-2017 strategisiksi päätavoitteiksi mm. yhdistyksemme taloudellisen aseman vahvistamisen, tilakysymysten ratkaisemisen, Vuolle-mielikuvan ja -tunnettuuden vahvistamisen, uuden palveluliiketoiminnan kehittämisen sekä organisaation osaamisen vahvistamisen. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä näemme selvän tilauksen setlementtityön ja oman roolimme vahvistumiselle yhä haastavampien kysymysten ratkaisijana. Kiitos erittäin osaavan sitoutuneen henkilöstömme ja laajan kumppaniverkoston uskomme vahvasti myös saavuttavamme tavoitteemme.

Avoin, ihmisläheinen, uudistuva ja rohkea setlementtimme haluaa olla mukana luomassa ja mahdollistamassa erilaisia positiivisia kasvutarinoita.

Toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen

2. KOULUTUSTOIMINTA Vuolle Setlementti ry ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta, Vuolle-opistoa, jossa on mahdollisuus suorittaa sekä kansalaisopisto- että kansanopisto-opintoja. Toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), jonka mukaan ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.”

2.1 Kansalaisopisto-opinnot Kansalaisopisto-opinnoissa toteutui toimintavuoden aikana yhteensä 20 646 opetustuntia (vrt. 24 401 t vuonna 2014 ja 23 094 t vuonna 2013). Edelliseen vuoteen verrattuna tuntimäärä väheni 3755 eli 18%:lla rahoituslakiuudistuksen vuoksi. Opistomme sai vuonna 2015 valtionosuutta tätä tarkoitusta varten 19 258 oppitunnista, mikä on 1260 tuntia (6 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opetuksesta annettiin Oulussa 20 087 tuntia (97,3%) ja Hailuodon osastossa 558 tuntia (2,7 %). Opetusta järjestettiin 76 eri pisteessä Vuolle-opiston oman toimipaikan lisäksi ja Hailuodossa yhteensä viidessä eri pisteessä.

Kansalaisopisto-opinnot 2015

Toteutuneet tunnit, kurssilaiset ja netto-opiskelijat Hailuoto

Oulu

Yhteensä 20646 20087

Tunnit 558 12285 12077

Kurssilaiset 208 7318 7189 Netto-opiskelijat 129

0

5000

10000

15000

20000

25000

Opiskelijat kerran laskettuna (netto-opiskelijat) ja kurssilaisten/ilmoittautumisten määrä sukupuolen mukaan 2015 Netto-opiskelijat

Ilmoittautumiset eri kursseille

Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Oulu 1476 5713 7189 2340 9737 12077 Hailuoto

33

96

129

46

162

208

Yhteensä

1509

5808

7318

2386

9899

12285

Opetukseen osallistui 7318 (8445) henkilöä (netto-opiskelijat eli osallistujat kerran laskettuna). Toimintakertomusvuonna toteutuneille 979 (1018) kurssille osallistui 12 285 (14 167) kurssilaista. Opisto sai työttömien, 63 v. täytäneiden senioreiden ja eläkkeellä olevien sekä maahanmuuttajien tiettyjen kurssien kurssimaksujen alentamiseen tai

5

korvaamiseen Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta. Opiskelijoista 79,4 % oli naisia. Eri ikäryhmät olivat suhteellisen tasaisesti edustettuina, yli 65-vuotiaiden määrän ollessa hieman muita suurempi ja aikuistumassa olevien nuorten määrä pienempi.

Kansalaisopisto-opinnot 2015 Opiskelijat ikäryhmittäin, yhteensä 7318

25

23 %

20

19 %

15

13 %

10

14 % 12 %

12 %

7%

5 0

0-15

16-25

26-35 36-45 46-55 56-65

66-91

2.1.1 Oulun osasto Opintojen painopistealueina olivat lasten, nuorten ja aikuisten musiikkikasvatus, liikunta, tanssi ja terveyskasvatus, kielet, taitoaineet (käden taidot), taidekasvatus ja senioritoiminta. Musiikin, liikunnan ja tanssin sekä taidekasvatuksen osalta opetuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastasivat päätoimiset opettajat, jotka myös opettivat oman opetusvelvollisuutensa verran ko. ainealueen opetuksesta. Taitoaineiden ja kielten osalta suunnittelutyö resurssoitiin suunnittelijatyön kautta. Pääosin opetus tapahtui tuntiopettajien toimesta, joita toimintakertomusvuonna oli Oulussa 168.

Kansalaisopisto-opinnot 2015

Toteutuneet kurssit, kurssilaiset ja toteutuneet tunnit aineryhmittäin Toteutuneet tunnit Hailuoto

32

Muu koulutus Seniorikerhot Taideaineet

558

959

1432

100

Liikunta, tanssi, hyvinvointi

1297

430

86

Kielet

Toteutuneet kurssit yht. 1050 Osallistuneet kurssilaiset yht. 14 167 Toteutuneet tunnit yht. 24 401

636 507

37

Taitoaineet

2276 6539 6383

377

Musiikki

234

0 6

464 602

29

Toteutuneet kurssit

635

285

40

Kurssilaiset

2164

7918

1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

2.1.2 Hailuodon osasto Hailuodon kunta ostaa kansalaisopistopalvelun kuntalaisilleen Vuolle-opistolta. Hailuodon osaston osuus opiston kokonaistuntimäärästä oli 2,7% (2,6 %). Vuonna 2015 Hailuodossa opiskeltiin taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja tanssia, kieliä, kirjallisuutta sekä toteutettiin saippua-, yrtti- ja sienikurssit. Eläkkeellä olevat ja 63 v. täyttäneet seniorit hyödynsivät rajattujen kurssien osalta opintoseteliavustusta osallistuen ko. kursseille hieman edullisemmalla kurssimaksulla. Osaston kurssit toteutettiin kuntakeskuksessa.

2.1.3 Henkilöstö Vuolle Setlementti ry:n organisaatiomallin mukaan Vuolle-opiston kansalais- ja kansanopistotoiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opintoja johtaa koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö. Opintotoimistossa kaksi toimistosihteeriä hoitaa koko opiston asiakaspalvelu- ja opintojen hallinnointiin liittyviä tehtäviä. Osittain myös opettajat opettavat molemmissa opintomuodoissa. Hailuodon kansalaisopiston toiminnan suunnittelusta, koordinoinnista ja osittain myös opetuksesta vastasi osa-aikainen osastonjohtaja.

Kansalaisopisto-opinnot työllisti keväällä 2015 päätoimiset opettajat musiikin ja liikunta/tanssi/hyvinvointi – ainealueilla. Maaliskuun loppuun asti opistossa työskenteli koordinaattori/suunnittelija, jonka tehtävänkuvaan kuului vastuu taitoaineiden suunnittelusta ja organisoinnista sekä osa-aikainen taideaineiden vastuuopettaja. Syyslukukaudella taito- ja taideaineiden suunnittelutehtävä liitettiin koulutusjohtajan ja koordinointi opintotoimiston vastuualueeseen.

Tuntiopettajia kansalaisopisto-opinnoissa työskenteli vuoden aikana kaikkiaan 186, joista 105 opetti sekä kevät- että syyslukukaudella, 47 vain kevätlukukaudella, 34 vain syyslukukaudella. Hailuodossa toimi tuntiopettajana vuoden aikana kaikkiaan 13 henkilöä.

Taloushallinnon, viestinnän, tieto- ja viestintätekniikan sekä kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Vuolle Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.

2.2. Kansanopisto-opinnot Vuolle-opisto järjestää vapaansivistystyön lakiin (632/1998) ja asetukseen (805/1998) perustuen myös kansanopistokoulutusta Oulussa.

Toimintakertomusvuoden 2015 aikana Vuolle-opiston kansanopisto-opintoina vapaan sivistystyön osa-alueella suoritettiin yhteensä 1226 opiskelijaviikkoa. Peruskouluopintoja suoritettiin 1690 opintoviikon verran sekä opintoja ammatilliseen lisäkoulutukseen liittyen 919 opintoviikon verran. Lisäksi erillisavustuksilla rahoitettuja opintoja suoritettiin 549 opiskelijaviikkoa. Vuoden 2015 kaikkien linjojen yhteinen opinto-/opiskelijaviikkomäärä oli 4383,8.

Kansanopisto 2015: opinto-/opiskelijaviikot

Perusopetus Kevät Syksy Yhteensä Kymppilinja 206,8 0 206,8 Maahanmuuttajien perusopetus (Mape 1 ja 2–linjat sekä Alma-linja) 564 919,2 1483,2 Yhteensä 770,8 919,2 1690 Ammatillinen lisäkoulutus Kevät Syksy Yhteensä Kaito-linja 423,6 495,4 919 Vapaa sivistystyö Kevät Syksy Yhteensä Numa-linja 316,2 230,8 547 Kasperi-linja 240 231,8 471,8 Lyhytkurssit 135,6 71,4 207 Avoin yliopisto 0 0 0

Yhteensä 691,8 534 1225,8 Kaikki yhteensä 1698,8 2085,4 3784,2 Muut koulutukset Just sulle –linja 229,4 114,8 344,2 Nutukka-linja 0,0 204,8 204,8 Yhteensä 229,4 319,6 549 Kaikki yhteensä 2115,6 2268,2 4383,8

7

Kevätlukukaudella Vuolle-kansanopistossa opiskeli 263 henkilöä (ns. pitkillä linjoilla 105 ja lyhytkursseilla 158 henkilöä). Vastaavasti syyslukukaudella opiskelijoita oli 234 henkilöä (pitkillä linjoilla 127 ja lyhytkursseilla 107 henkilöä.

Kalenterivuonna 2015 kansanopistossa opiskeli yhteensä 497 henkilöä, joista pitkillä linjoilla opiskeli 232 ja lyhytkursseilla 265 henkilöä. Kansanopistojen tapaan Vuolle-opisto tarjoaa opiskelijoilleen myös asumismahdollisuuden internaatti-tyyppisesti asuntolassaan. Toimintakertomusvuonna asuntolassa asui kevätlukukaudella 7 henkilöä ja syyslukukaudella 7 eri henkilöä. Nutukka-linjan asuntolassa asui 16 henkilöä.

2.2.1 Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön opinnoissa toteutui vuoden 2015 aikana 1226 opiskelijaviikkoa. Valtionosuuteen oikeuttava opiskelijaviikkomäärä (1202) ylitettiin lievästi eli 24 opiskelijaviikolla. Laskua edellisen vuoden toteutuneisiin (1322) viikkomääriin verrattuna oli 7% opintojen rahoitusjärjestelmän muutoksien vuoksi. Opiskelijoita vapaan sivistystyön opinnoissa oli kevätlukukaudella 281 (heistä 31 opiskeli pitkillä linjoilla) ja syyslukukaudella 137 (heistä pitkillä linjoilla 30). Ns. pitkillä linjoilla opetus noudattaa lukuvuosijakoa ja muuntuu koulutustarpeitten mukaan.

Numa-linja eli Nuoret maahanmuuttajat kansanopistossa -linja kokosi alaikäisiä, ilman huoltajaa maahan tulleita nuoria opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria sekä yhteiskunnallisia taitoja kansanopistoon, jossa opintoihin yhdistyi elämänhallinnan ohjaus tuetun asumisen muodossa opiston asuntolassa. Opintoihin liittyi myös opiskeluvalmiuksien vahvistamista ja muita kouluaineita tukemaan jatko-opintoihin ohjautumista. Maahan vastatulleiden ja Oulusta kotipaikan saaneiden alaikäisten määrä vaihtelee kuukausittain ja vuosittain, joten ryhmää vahvistettiin 18 vuotta täyttäneillä maahanmuuttajanuorilla, jotka tarvitsivat nuorille suunnattua ja jatko-opintoihin ohjaavaa kotokoulutusta.

Opiskelijat ohjautuivat Numa-linjalle Oulun kaupungin ja TE-toimiston kautta.

KASPERI kasvatustieteen -linja on yhden lukuvuoden (33 opintoviikkoa) kestävä kasvatustieteen opintoihin keskittyvä kansanopiston opintolinja. Linjalla opiskeltiin lukuvuoden aikana 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot kasvatustieteestä ja erityispedagogiikasta sekä yleisiä ja orientoivia opintoja. Perusopinnot suoritettiin Jyväskylän yliopiston opintovaatimusten mukaisesti ja kevätlukukaudella valmistauduttiin yliopistojen Vakava –pääsykokeisiin.

2.2.2 Perusopetus Opetusministeriö on myöntänyt kansanopistollemme perusopetusluvan ja siihen liittyvän todistuksen anto-oikeuden perusopetuksen lisäopetuksen (Kymppilinja) osalta ja ilman perusopetuksen päättötodistusta olevien ei-oppivelvollisten henkilöiden osalta. Opisto voi vuosittain tarjota perusopetusta 50 opiskelijalle; keväällä perusopintoja Vuollekansanopistossa suoritti yhteensä 41 opiskelijaa ja syyslukukaudella 54 opiskelijaa.

Kymppilinja toteutui opistossamme kevätkaudella, mutta syyslukukaudella tarvetta ryhmän perustamiselle ei enää ollut koulutuskentässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Linjalla noudatettiin valtakunnallista kymppiluokkien opetussuunnitelmaa, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijaa korottamaan peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja tai suorittamaan nykymuotoisen peruskoulun oppimäärä.

Vuolle-opiston maahanmuuttajien perusopetus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ohittaneille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta. Maahanmuuttajien perusopetus noudattaa aikuisten opetussuunnitelman perusteita. Vuolle-opistossa maahanmuuttajien peruskouluopetus toteutuu kaksivuotisena kokonaisuutena. Syksyllä 2015 aloitettiin uutena koulutuksena perusopetuksen alkuvaiheen yhden lukuvuoden kestoiset opinnot.

2.2.3 Ammatillinen lisäopetus Vuolle-kansanopistolla on ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa ja saatu resurssi on suunnattu koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistavana yksivuotiseen koulutukseen (Kaito-linja).

Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa. Keväällä opinnot sai päätökseen 21 opiskelijaa ja syksyllä linjalle valittiin pääsykokeiden kautta 25 uutta opiskelijaa. Muiden opintojen lisäksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa erityispedagogiikan perusopintoja Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti.

2.2.4 Muut koulutukset Opetushallituksen nuorisotakuun opintoseteliavustuksella toteutui Just sulle –linja, jonka kohderyhmänä olivat ilman jatko-opintopaikkaa olevat maahanmuuttajanuoret. Kevätlukukaudellalinjalla opiskeli 12 nuorta ja syyslukukaudella 5–8 nuorta.

8

Lisäksi syksyllä 2016 aloitettiin Maahanmuuttoviraston rahoituksella Nutukka-linja, jonka kohderyhmänä olivat ilman huoltajaa maahan tulleet ala-ikäiset (16–17-v.) turvapaikanhakijat. Nutukka-linjalla opetustunteja pidettiin keskimäärin 25 viikossa. Tähän yhdistyi vankka arjen taitojen opiskelu sekä ohjattu asuminen opiston asuntolassa. Opetuksessa noudatettiin suomalaisten kansanopistojen yhdessä laatimaa Nutukka-opetusuunnitelmaa.

2.2.5 Henkilöstö Vuolle Setlementti ry:n organisaatiomallin mukaan Vuolle-opiston kansalais- ja kansanopisto-opintotoiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opintoja johtaa koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö. Opiskelijapalveluvastaava (n. 50%) keskittyy työssään kansanopisto-opintoja suorittavien opiskelijoitten tukemiseen ja heidän asioittensa hoitamiseen.

Päätoimisten opettajien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen toteutettavan opetuksen määrästä. Vuonna 2015 kansanopisto-opinnoissa työskenteli 6,5 päätoimista opettajaa, kaksi osa-aikaisesti kansanopisto-opinnoissa työskentelevää sekä koulunkäynninohjaaja. Tuntiopettajia työskenteli 25 ja asuntolassa ohjaustyötä eri laajuisissa työsuhteissa teki seitsemän henkilöä.

Opintotoimistossa kaksi toimistosihteeriä hoitaa koko opiston asiakaspalveluun ja opintojen hallinnointiin liittyviä tehtäviä. Taloustoimiston, viestinnän, tieto-tekniikan ja kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Vuolle Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.

3. HYVINVOINTI- JA YHTEISÖTYÖ Vuolle Setlementin Hyvinvointi- ja yhteisötyö tuottaa yksilön voimavaroja vahvistavia palveluita ja toimintaa erilaisille ihmisryhmille. Tavoitteemme on edistää ihmisten elämänlaatua, avointa vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuutta.

Ennaltaehkäisevät ja korjaavat palvelut ovat suunnattu kaikille ikäryhmille lapsista senioreihin. Tarjoamme ihmisille yksilöllistä apua ja tukea, sekä järjestämme yhteisöllistä ryhmätoimintaa, tapahtumia, koulutuksia, leirejä ja retkiä – toimijoiden tarpeita ja toivomuksia kuullen. Hyvinvointi- ja yhteisötoiminnan toiminta- ja osaamisalueilla (6) työskentelee n. 40 henkilöä ja vuoden aikana opiskelijoita, oppisopimusopiskelijoita tai työkokeiluissa olevia henkilöitä on toiminnoissa mukana kymmeniä henkilöitä.

Toiminta-alueet • Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta • Lapsi- ja nuorisotyö • Senioritoiminta • Monikulttuurinen toiminta • Rikos-, riita- ja väkivaltatyö • Kehittämistoiminta Toiminnassa luotamme arvopohjan mukaisesti ihmisessä ja yhteisössä oleviin voimavaroihin ja vahvistamme niitä.

Toimintaa tarjotaan ns. matalan kynnyksen toimintaperiaatteella, helposti, edullisesti ja avoimesti. Omien toimipisteiden, kuten Ystävyystalo, Tyttöjen talo ja Poikien talo, lisäksi toimintaa toteutetaan ympäri Oulua mm. asukastuvissa, seurakunnan tai muiden yhteistyökumppaneiden tiloja ja yhteistyötä apuna käyttäen. Toiminta on lähellä ihmisten arkiympäristöjä.

Järjestölähtöisen auttamistyömme suurin rahoittaja on Raha-automaatti yhdistys (RAY). Toiminta-alueita tuetaan ja kehitetään myös valtion rahoituksella, eri ministeriöiden ja valtion aluehallinnon kautta. Lisäksi toimintaamme mahdollistavat ja tukevat kumppanuuteen perustuvat yhteistyösopimukset Oulun kaupungin kanssa.

3.1 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa toteutetaan läpileikkaavasti Setlementin eri toimialoilla. Toiminta on ihmisten omaehtoista, vapaaehtoiseen sitoutumiseen perustuvaa, tasavertaista ja yhteiseen hyvään tähtäävää yhteistoimintaa.

Tarjoamme monipuolisia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille ihmisille. Järjestämme vapaaehtoisillemme kattavan perehdytyksen ja koulutusta sekä tarjoamme vertaistukea ja virkistystoimintaa. Vapaaehtoiset organisoituvat eri toiminta-alueillemme toimimaan palkattujen henkilöiden rinnalle tuomaan toimintaan

9

oman arvokkaan osaamisensa. Vapaaehtoiset toimivat mm. tukena ja ystävänä ikäihmisten kotona (AVEK -toiminta), kulttuuriluotseina eli ikäihmisten seurana ja saattajina erilaisiin kulttuuritapahtumiin, rikos- ja riita- asioiden sovittelijoina, rikosuhripäivystyksessä päivystys- ja tukihenkilöinä, avustavina ohjaajina talotoiminnoissa ja mm. leireillä, kerhoissa ja tapahtumissa. Toiminnassamme on mukana jo reilusti yli 350 vapaaehtoista ympäri Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnan.

SENIORITOIMINTA AVEK-ystävä Seniorikahvilaohjaaja Kulttuuriluotsi Puhelinrinkiohjaaja

LAPSI- JA NUORISOTYÖ Lapsi- ja nuorisokerho-ohjaaja Tyttöjen Talo Poikien Talo

Vapaaehtoinen sovittelija Ystävyystalo

MONIKULTTUURINEN TOIMINTA

Rikosuhripäivystys -vapaaehtoinen

RIKOS-, RIITA- JA VÄKIVALTATYÖ

3.1.1 Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES on seudullisen ja alueellisen vapaaehtoistoiminnan markkinointia, edunvalvontaa, kehittämis- ja vaikuttamistyötä tekevä yhteisöjen yhteistyöareena, joka toimii RAY:n tuella ja on Vuolle Setlementin koordinoima. Verkostossa oli toimintavuoden lopussa aktiivisesti mukana 36 yhteisöä. Toiminnan lähtökohtana on vahvistaa vapaaehtoistoiminnan asemaa alueellisen yhteistyön kautta.

Verkostoa ohjaa verkostotahojen muodostama ohjausryhmä. Operationaalista toimintaa suunnittelee ja toteuttaa tiimit, jotka on muodostettu sisällöllisten painopisteiden ympärille. Maahanmuuttajatyöntiimi perustettiin vuoden 2015 syksyn aikana turvapaikanhakija-aallon ja sitä seuranneen yhteiskunnallisen muutoksen seurauksena vastaamaan uuteen tarpeeseen ja tilanteeseen. Samassa yhteydessä resurssitiimin tehtävät jaettiin imago- ja motivointitiimeihin, joten vuoden 2015 lopussa tiimejä oli edelleen kolme; Imago-, motivointi-, ja maahanmuutajatyöntiimi. Vares verkostossa työskentelee kaksi henkilöä ja työskentelyssä apuna on myös muutama vapaaehtoinen.

VARES järjestää vuosittain vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille useita perus- ja lisäkoulutuksia, virkistystä, annetaan tietoa vapaina olevista vapaaehtoistoiminnan paikoista ja ohjataan toimintaan. Vuonna 2015 toteutettiin mm. monikulttuurisen vapaaehtoistoiminnan koulutus ja Dialogisuus ja arvostava kohtaaminen järjestötyössä –koulutus.

VARES on mukana myös eri tapahtumissa kertomassa aktiivisesta kansalaisuudesta ja vapaaehtoistoiminnasta ja innostamassa ihmisiä mukaan kymmenien erilaisten järjestöjen vapaaehtoistehtäviin. Tapahtumissa tavattiin onnenpyörän ääressä vuonna 2015 noin 1500 ihmistä. Varesverkosto.fi-sivuilla ja Facebookissa kävijät lisääntyivät ja Millainen vapaaehtoistoimija olen? - testin oli tehnyt jo 380 eri ihmistä. Vuosi huipentui vapaaehtoisten päivän juhlaan 3.12.

Vuoden 2015 vapaaehtoistoiminnan muodoksi valittiin Vuolle Setlementin 10 vuotta täyttänyt AVEK-ystävätoiminta.

Kunniamaininnat myönnettiin Pohjois-Pohjanmaan kaverikoiratoiminnalle ja Oulun vastaanottokeskusten tukiyhdistykselle.

10

3.2 Lapsi- ja nuorisotyö Vuolle tarjoaa mielekkäitä harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia ja turvallisia osallistumisen paikkoja eri ikäisille lapsille ja nuorille. Korostamme omaehtoista toimintaa sekä kulttuuri- ja sukupuolisensitiivistä otetta. Lasten ja nuorten tarpeet ovat moninaisia ja on ensiarvoisen tärkeää, että he ovat itse mukana suunnitelmien teossa ja toimintojen toteutuksessa. Tarjoamme monipuolista kerho-, retki- ja leiritoimintaa lapsille. Sosiaalista lapsi- ja nuorisotyötä sekä sukupolisensitiivistä erityisnuorisotyötä on tehty pitkäjänteisesti Tyttöjen ja Poikien taloilla, jotka sijoittuvat toimintamuodoltaan ennaltaehkäisevän ja avohuollon palveluiden välimaastoon. Toteutamme lapsi- ja nuorisotyötä tiiviissä yhteistyössä Pikku-Syötteen nuorisokeskuksen kanssa. Lisäksi teemme yhteistyötä Oulun Setlementtinuoret ry:n ja Setlementtiliiton kanssa. Pitkänajan yhteistyötaho Setlementtinuorten Oulun piiri ry lopetti konkreettisen toimintansa 2015 vuoden aikana. Rakenteelliset muutokset liittyivät kansallisen nuorisotyön uudelleen organisoimisen valmisteluun.

Vuoden 2015 kokokohta oli Allianssi ry:n Nuoritoimija –palkinto joka myönnettiin Oulun Tyttöjen Talolle ja Poikien Talolle niiden tekemästä työstä. Palkinto oli suuri kunnia miltei kymmenen vuoden pitkäjänteiselle sukupuolisensitiivisen työn kehittämiselle. Oulun Tyttöjen ja Poikien talot olivat ensimmäiset tunnustuksen saaneet talot Suomessa.

3.2.1 Poikien talolla vuosi 2015 toiminnan kolmas toimintavuosi. Talolla kohdattiin kaikkiaan 639 eri poikaa tai nuorta miestä. Lukema koostuu toimintaan pidempiaikaisesti osallistuneista, toimintaan tutustumassa käynneistä sekä kouluilla tehdystä työstä. Toimintamuotoina ovat niin yksilö-, ryhmätoiminnot kuin myös avoimet ovet.

Kouluissa toteutettavilla poikatunneilla oli suuri kysyntä oululaisessa palvelutarpeessa. Keskimäärin kahden kuukauden mittaisia tuntikokonaisuuksia toteutettiin vuoden 2015 aikana 20:ssä eri luokassa.

Erilaisia ryhmiä Poikien Talolla toteutui kuusi. Uusi yhteistyökuvio syntyi Pelastakaa Lapset ry:n kanssa, jonka kanssa toteutui yksi yhteinen ryhmä. Ryhmään tuli poikia PeLa:n tukihenkilö- ja tukiperhejonoista. Talolla tapahtuvassa alle 18-vuotiaiden avoimessa toiminnassa kohdattiin 81 eri poikaa ja täysi-ikäisiä nuoria miehiä 45. Talolla toteutettujen ryhmätoimintojen kautta kohtasimme 20 eri poikaa. Lisäksi talolla järjestettyihin toiminnallisiin tutustumisiin osallistui 302 eri poikaa vuoden 2015 aikana. Kaikkiaan kohtaamisia kertyi vuoden aikana 1659.

Poikien Talolla työskenteli vuonna 2015 kaksi päätoimista työntekijää, 2 tuntityöntekijää ja viisi opiskelijaa suorittivat käytännön opiskelujakson. Vapaaehtoisia toiminnassa oli aktiivisesti mukana kolme miestä. Kolmas toimintavuosi näkyi kohderyhmän tarkentumisena. Verkostot ohjasivat aktiivisesti poikia Talon toimintoihin. Verkostoilta ja kävijöiltä saatu palaute oli hyvin positiivista. Yksi onnistumista kuvaava tulos pojilta kerätyssä palautteessa oli, että 16:sta vastaajasta 14 vastasi täysin samaa mieltä väittämään, ”Oltuani Poikien Talolla, lähden sieltä hyvillä fiiliksillä”.

3.2.2 Tyttöjen Talon vuosi 2015 seurasi vahvasti edellisiä vuosia jo juurtuneiden sekä säännönmukaisten toimintojen ja tapahtumien osalta. Erityistä vuodessa 2015 oli seksuaalineuvontatyön vahva kehittäminen, jonka myötä Tyttöjen Talon palvelurakenteessa ja sisällöissä on entistä vahvempi osaaminen seksuaalisuuden ja sen moninaisuuden teemoissa sekä toimiva palvelukokonaisuus Talon kävijöille. Toinen iso uudistus on ollut vapaaehtoisten työnohjaus, joka aloitettiin hyvin kokemuksin syksyllä 2015. Vapaaehtoisten työnohjaukseen osallistuivat vakituiset ja pitkään toimintaan osallistuneet vapaaehtoiset naiset. Kaiken kaikkiaan talolla toimii vapaaehtoisena 20 naista.

Nuorten omaehtoinen toiminta ja siihen kannustaminen on osa Tyttöjen Talon tavoitteellista työtä. Vuoden 2015 osallistavana projektina oli Tyttöjen Talon oman kirjan suunnittelu, joka julkaistaan vuoden 2016 alussa 10- vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kirja on koonti Tyttöjen Talon kävijöiden omista tärkeistä ruokamuistoista yhdistettynä elämää käsitteleviin teksteihin.

Verkostotyö niin alueellisesti kuin myös valtakunnallisella tasolla on ollut aina vahva osa Tyttöjen Talon toimintaa. Uskomme vahvaan ja ammattimaiseen yhteistyöhön alueen eri toimijoiden kesken. Alueellinen yhteistyö onkin vahvaa ja moninaista. Tyttöjen Talon tyttöryhmissä on toiminut ammattilaisia niin omasta yhdistyksestä kuin myös muista alueen järjestöistä sekä kaupungin etsivästä nuorisotyöstä. Tavoitteena on oman alueen nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen mm. nopealla palvelunohjauksella joka tarkoittaa tietoa olemassa olevista palveluista sekä konkreettista saattamista eri toimintojen ja ammattilaisten luokse sekä monipuolista ammattiosaamista joka pohjautuu tieto-taitoon, yhdessä tekemiseen ja toimiviin rakenteisiin.

11

3.3 Seniorityö Ihmisen arvo ja erityisyys säilyvät läpi elämän. Toiminnassamme otamme huomioon ikääntymisen eri vaiheet, joissa toiveet ja tarpeet ovat erilaisia. Tarjoamme avoimia toiminnan muotoja, joista löytyy tilaisuuksia yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Vapaaehtoistoiminnan ja opistotoiminnan piirissä järjestetään runsaasti ikäihmisille suunnattuja opintojaksoja ja seniorikerhoja.

3.3.1 AVEK -toiminta on ammatillisesti ohjattua ystävätoimintaa, jossa AVEK -vapaaehtoiset tuovat ikäihmisen arkeen iloa ja toimivat apuna ja tukena ikäihmiselle. AVEK -toiminnassa ikäihminen ja vapaaehtoinen muodostavat ystäväparin, joka pitää yhteyttä säännöllisesti usein vuosia. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan mukaan pääsääntöisesti kotihoidon kautta. Asiakkaita ohjautuu toimintaan myös kaupungin sosiaalityön, Oulun yliopistollisen sairaalan, järjestöjen, yhdistysten tai omaisten kautta. Yhteydenotto voi tapahtua myös ikäihmisen itsensä toimesta. AVEK-toiminta käynnistyy, kun AVEK-koordinaattori haastattelee sekä asiakkaiksi tulevat, että AVEK-vapaaehtoiset. Haastattelujen tarkoituksena on kartoittaa molempien osapuolien toiveita ja odotuksia yhteensopivan ystäväparin löytämiseksi. AVEK -vapaaehtoisen läsnäolo ikäihmisen arjessa ei korvaa kotihoidon tekemää työtä, vaan tukee sitä. Vuonna 2015 AVEK-toiminnan kotona asuvien asiakkaiden keski-ikä oli 82,5 vuotta AVEK-toiminnassa oli 12/2015 mukana 133 aktiivista vapaaehtoista. Kotona asuvien tukena toimii 116 ja hoivakodeissa 17. Tauolla olevia AVEK-vapaaehtoisia oli 51. AVEK -toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. AVEK-toimintaa koordinoitiin vuoden 2015 aikana yhden kokoaikaisen koordinaattorin voimin.

Puhelinrinkitoimintaa on hyödynnetty v. 2011 lähtien AVEK-toiminnassa ja se on osa Setlementin seniorityötä. Puhelinrinki -toimintaan voivat ilmoittautua mukaan kaikki ikäihmiset, jotka haluavat kokoontua puhelimitse viikoittaisiin keskusteluhetkiin. Puhelinringissä sovitaan yleensä 5-7 soittokertaa. Rinki kokoontuu esim. 1 x viikossa. Ohjaajan ja osallistujien kesken sovitaan keskustelujen teemat ja pelisäännöt. Puhelinringit eivät korvaa kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista, mutta se on yksi menetelmä yksinäisyyden vähentämiseen ja ehkäisyyn. Vuonna 2015 Vuolle Setlementin senioriohjaaja toteutti 2 puhelinrinkiryhmää. Puhelinrinki kokoontui säännöllisesti kerran viikossa 8 viikon ajan ja ryhmän loputtua ensimmäiseen puhelinrinkiin osallistuneet tapasivat toisensa kerran. Puhelinrinkitoimintaan osallistui 8 jonossa ollutta AVEK-vapaaehtoista odottavaa ikäihmistä.

Kulttuuriluotsitoiminta on yksi Setlementin vapaaehtoistoiminnan muoto, jota on kehitetty ja ylläpidetty kaupungin kulttuurilaitosten kanssa vuodesta 2012 lähtien. Kulttuuriluotsit ovat ikäihmisten vapaaehtoisia kulttuurikavereita, jotka toimivat ikäihmisten seurana ja saattajina erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Kulttuuriluotsit myös järjestävät kulttuuritoimintaa vanhusten palveluyksiköissä. Vuonna 2015 toiminnassa oli mukana noin 16 vapaaehtoista luotsia.

3.4 Monikulttuurinen työ Tänä päivänä yhteiskunnassamme tarvitsemme kulttuurien välistä vuoropuhelua. Tuomme esille ilmiöitä, näkökulmia, niin faktaa kuin kokemuksia maahanmuuttoon liittyvistä asioista, sekä suomalaisen yhteiskuntamme arvoista ja toimintatavoista. Ihmisoikeudet ja niiden toteutuminen ovat lähtökohtamme kaikessa toiminnassamme. Kantasuomalaisten ja eri kulttuureista tänne muuttaneiden toimintatavat ja tottumukset eivät ole muuttumattomia. Yhdessä luomme koulutuksen ja kohtaamisen kautta monikulttuurisuutta, joka edistää ymmärrystä, suvaitsevuutta ja tasaarvoa. Rakennamme lähiyhteisöä ja yhteiskuntaa, jossa ihmisten oikeudet ja vastuut kohtaavat. Vuolle Setlementissä monikulttuurisuus näkyy läpi kaikkien toimintojemme.

3.4.1 Ystävyystalo on monikulttuurisen tekemisen ja toiminnan pääpaikkamme. Toiminnoissa on mukana niin kantaväestöä kuin eri kulttuureista Suomeen tulleita maahanmuuttajia. Ystävyystalon ryhmät ja kerhot kokoontuvat Ystävyystalolla Tuirassa tai eri puolella Oulua, asuinalueilla lähellä ihmisiä. Monikulttuurisen Ystävyystalon toimin-

12

nan painopisteet ovat maahanmuuttajien elämänhallinnan ja aktiivisuuden tukeminen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, monikulttuurisen työn erityisosaamisen levittäminen sekä vaikuttaminen ja rasisminvastainen työ. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi Oulun kaupunki on myöntänyt vuosittain Ystävyystalo-toimintaan paikallisen rahoitusosuuden. Vuosi 2015 oli Ystävyystalon 15-vuotismerkkivuosi. Yhteistä juhlaa vietettiin yhteistyökumppaneiden, vapaaehtoisten ja aktiivisten osallistujien kanssa. Juhlan pääpuhujana oli Roman Schatz ja tilaisuuteen osallistui 156 henkilöä.

Vuonna 2015 Ystävyystalo on toteuttanut 16 viikoittain kokoontuvaa ryhmätoimintaa ja 6 kerran kuukaudessa kokoontuvaa tai kurssimuotoista ryhmätoimintaa. Näiden lisäksi Ystävyystalo on toteuttanut aktiivisesti yksin ja yhteistyökumppaneiden kanssa 30 tapahtumaa. Ystävyystalon toiminnot on suunnattu eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille ja niiden tarkoitus on antaa maahanmuuttajille mahdollisuuksia sosiaaliseen toimintaan ja omien taitojen hyödyntämiseen sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen.

Toimintojen kautta ihmiset saavat vertaistukea ja ystäviä toisistaan sekä oppivat suomen kieltä. Toiminnoissa huomioidaan erityisesti kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisyys. Eri-ikäisiä maahanmuuttajia tuetaan myös henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen avulla. Edellisvuosista poiketen vuoden 2015 syksyllä uusia kävijöitä oli arviolta 50% yksittäisistä kävijöistä, kun aiemmin kävijät ovat olleet suurimmaksi osaksi samoja kevään ja syksyn toiminnoissa.

Ystävyystalo tarjoaa vuosittain työssäoppimispaikan useille suomalaisille ammattiopiskelijoille ja aikuisten perusasteella tai kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajille. Ystävyystalolla on vakiintunut asema Oulun alueen monikulttuurisuustyön asiantuntijana, ja se tarjoaa enenevässä määrin koulutus- ja konsultaatiopalveluita muille organisaatioille. Ystävyystalon koordinoiman kulttuurivälittäjärenkaan kautta tarjotaan monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatusta mm. Oulun ja lähikuntien koululaisille.

Vertaistuki- ja ryhmätoimintoihin osallistui yksittäistä henkilöä 810 Vertaistuki- ja ryhmätoimintoihin osallistuineista naisia oli 354 Tapahtumien osallistujamäärät 2104 Henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan kerrat 452 Retkille ja leireille osallistuneet 159 Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoita oli yhteensä 12 ja ohjauspäiviä 134 Ammattiopiskelijoita oli yhteensä 6 ja ohjauspäiviä 112 Koulutuksen ja konsultaation kautta tavoitetut 348 Oman toiminnan esittelytilaisuuksien kautta tavoitetut 132 Kulttuurivälittäjärenkaan kautta tavoitetut 1452 3.4.2 N.Y.T. (Nautitaan Yhdessä Terveydestä) - hanke on vuonna 2015 monikulttuurisen toiminnan yhteistyönä toteutettu kulttuurivähemmistöjen terveellistä elämää, liikunnallisia tottumuksia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva hanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet maahanmuuttajat ja romaniväestö. Hanketta on rahoitettu STM:n terveyden edistämisen määrärahasta.

Vuonna 2015 monikulttuurisessa toiminnassa työskenteli kaksi kokoaikaista yhteisötyöntekijää, yksi osa-aikainen yhteisötyöntekijä ja osa-aikainen monikulttuurisuustyön johtaja (lähiesimies). Hankkeessa työskenteli kokoaikainen projektipäällikkö ja osa-aikainen kulttuurimentori.

3.4.3 Asuntolatoimintaa järjestettiin 2015 keväällä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa tuettuna asumisena alaikäisille maahanmuuttajanuorille, jotka opiskelivat Vuolle-opistossa ja asuivat opiston hallinnoimissa asunnoissa. Nuoria tuettiin kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytämään paikkansa opiskelun ja harrastustoiminnan kautta.

Vuoden 2015 syksyllä Oulun seudulle tuli lukuisa määrä turvapaikanhakijoita. Syyskuussa 2015 Vuolle Setlementti ry perusti Maahanmuuttoviraston sopimukseen perustuen 16 paikkaisen nuorten turvapaikanhakijoiden asumistukiyksikön eli ns. ” Nutukka” -ryhmän, jotka olivat tulleet yksin alaikäisenä Suomeen. Asumisyksikkö jatkoi toimintaa vuodelle 2016.

3.5 Rikos-, riita- ja väkivaltatyö Toimiala pitää sisällään sekä vahvaa rikos-, riita ja väkivaltatyön asiantuntijuutta (uhri-, sovittelu- ja tekijänäkökulmat) että runsasta koulutettujen vapaaehtoisten tuottamaa työtä ja tukea. Ihmisiä kohdataan pienissä ja suurissa elämän taitekohdissa. Työtä tehdään sekä ammattilaisuuteen että vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen/kokemuksellisuuteen nojautuen. Tavoitteena on löytää keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten omaan ja läheisten elämänkulkuun.

Toimialan tehtävistä osa tehdään itse ja osa valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa, joiden koordinaatiojärjestönä Vuolle Setlementti toimii.

13

3.5.1 Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on rikoksen uhrin aseman parantaminen vaikuttamalla lainsäädäntöön, yleiseen päätöksentekoon ja asenteisiin sekä rikoksen uhreille kohdennettujen palvelujen tuottaminen. RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.

Pohjois-Suomen aluetoimisto on toiminut osana Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallista palvelua vuodesta 1995 lähtien. Aluetoimiston alue käsittää 38 kuntaa ja väestöpohja on n. 480 000 henkeä. Palvelupisteitä oli kolme.

Palkattuja työntekijöitä oli 4 henkilöä, henkilötyövuosina 2,8. Vapaaehtoisia oli 18, joista uusia oli 7.

Yhteenvetona voidaan todeta, että keskeiset vuodelle 2015 asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Pohjois-Suomen aluetoimiston alueella tukipalveluiden saatavuus lisääntyi pienen resurssikasvun myötä. Asiakkaiden määrä nousi tänäkin vuonna. Asiakaskontaktien määrä oli yhteensä 1715, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 1618. Tukisuhteiden määrä oli 249 (272). Laskua selittänee yhteistyökumppaneiden ohjautuvuuden väheneminen sekä Oulun palvelupisteen henkilöstövajaus loppuvuodesta. Aluetoimisto ja Oulun palvelupiste myös muuttivat vuoden aikana kaksi kertaa.

Visitor-toiminnassa RIKUn tukipalvelu viedään asiakkaitten luo sovittuina ajankohtina. Tämä madaltaa kynnystä tuen saamisessa. Sekä asiakkaat että RIKUn työntekijät ovat kokeneet toiminnan hyödylliseksi. Pohjois-Suomen alueella visitoria toteutettiiin Oulussa Oulun ensi- ja turvakodilla, Raahessa Raahen ensi- ja turvakodilla sekä Voimala-hankkeessa. Henkilöstö kävi niissä sovitusti tarjoamassa asiakkaille neuvoja ja tukea rikosprosessiin, erilaisiin tukipalveluihin, vahingonkorvaus- ja lähestymiskieltoasioihin, avustajan hankintaan sekä henkiseen tukeen liittyvissä asioissa.

Pohjois-Suomen aluetyötä ohjaa ja tukee aluetyöryhmä, joka kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.

3.5.2 Rikosten ja riitojen sovittelutoimintaan saapui vuonna 2015 yhteensä 855 sovittelualoitetta, jotka sisälsivät yhteensä 937 rikosasiaa ja 35 riita-asiaa. Lähisuhdeväkivallaksi luettavia rikoksia oli 235 kappaletta. Aloitteet tulivat pääsääntöisesti Oulun poliisilaitoksen eri yksiköistä sekä Oulun syyttäjänvirastosta. Suurin osa sovitteluun tulleita rikostapauksista oli pahoinpitelyjä. Muita yleisimpiä sovitteluun tulleita rikoksia olivat vahingonteot, laittomat uhkaukset, varkaudet, kunnianloukkaukset ja kotirauhan rikkomiset sekä näpistykset.

Sovittelupalvelussa asiakkaana oli vuonna 2015 1232 epäiltyä ja asianomistajia puolestaan 1039 henkilöä. Oikeushenkilöitä puolestaan oli 99. Sovittelussa rikoksesta epäillyistä 34 % oli alle 21-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita osuus oli 23 %. Erityisesti sovittelut, joissa lapset ja nuoret ovat osapuolina, ovat merkityksellisiä syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta.

Sovitteluun saapuneissa rikos- ja riita-asioissa 68 %:ssa osapuolet suostuivat sovitteluun ja sovitteluprosessi käynnistyi. Näissä käynnistyneissä rikos- ja riita-asioissa n. 80 %:ssa osapuolet pääsivät sovintoon. Sovitteluneuvotteluissa osapuolten sopimat sovittelusopimukset toteutuvat hyvin; 94–96 % sopimuksista täyttyi. Vuonna 2015 sovittelussa kirjattiin osapuolten välillä rahakorvauksia yhteensä 267 156,56 euron edestä. Työkorvausten rahallinen arvo oli yhteensä 7985 euroa. Raha- ja työkorvausten lisäksi osapuolten välillä sovittiin erilaisia käyttäytymissopimuksia, anteeksipyyntöjä, vaatimuksista luopumisia sekä omaisuuden palauttamisia. Sovittelun tuloksellisuustietojen osalta on otettava huomioon, että toimintakertomuksen kirjoitusvaiheessa osassa jutuista oli sovitteluprosessi vielä kesken.

Kokoaikaisia työntekijöitä oli toimintavuonna 9 henkilöä, lisäksi 2 osa-aikaista.

3.5.3 Via Vis - Väkivaltatyön hanke aloitti toimintansa vuoden 2012 toukokuussa ja vuosi 2015 oli toisen projektivaiheen ensimmäinen vuosi. Via Vis tarjoaa yksilöllistä tukea väkivaltaa käyttäneille 18-39 -vuotiaille naisille ja miehille haluamansa elämänmuutoksen toteuttamisessa. Via Vis työskentelee vakaviin, kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden sekä vakavasti väkivallalla oireilevien nuorten aikuisten kanssa, jotta heidän väkivaltainen käyttäytymisensä vähenisi tai loppuisi kokonaan. Yhteyden ottaminen ei sido asiakasta mihinkään, vaan Via Vis:n toimintaan voi käydä tutustumassa 1-3 kertaa, jonka jälkeen arvioidaan, puolin ja toisin, onko palvelu asiakkaalle paras mahdollinen. Via Vis -työskentely on asiakkaalle maksutonta. Asiakkaaksi voi tulla itse, ottamalla yhteyttä suoraan Via Vis:n työntekijöihin. Asiakkaaksi ohjautuminen voi tapahtua myös yhteistyökumppaneiden kautta.

Vuonna 2015 hankkeessa työskenteli projektipäällikön lisäksi yksi kokopäiväinen projektityöntekijä. Uusia asiakkaita tavoitettiin yhteensä 31 ja vanhoja asiakassuhteita oli 27 eli yhteensä työskenneltiin 58:n asiakkaan kanssa. Vuoden aikana toteutui asiakastapaamisia yhteensä 353. Asiakastyön lisäksi Via Vis kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa väkivaltatyötä. Vuoden 2015 aikana jaettiin tietoa mm. ”Väkivallankäyttö puheeksi-lomakkeesta”, joka valmistui edellisenä vuonna yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakodin Jussi-työntekijöiden kanssa.

Via Vis toteuttaa työtään tiiviissä kumppanuudessa yhteistyöverkostonsa ja ohjausryhmänsä kanssa. Via Vis on Oulun kaupungissa järjestöedustajana Sisäasianministeriön kansalliseen toimenpideohjelmaan kuuluvaan Oulun kaupungin ekstremistisen väkivallan ennalta ehkäisyn yhteistyöverkostossa. Lisäksi Via Vis on osana Oulun kaupungin turvallisuustyöryhmää.

14

3.6 Kehittämistyö ja hankkeet Olemme vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaatio. Monipuolista osaamispääomaa käytetään ja jaetaan osallistumalla sekä erilaiseen valtakunnalliseen, että alueelliseen ja paikalliseen ohjelma- ja kehittämistyöhön mm. ehkäisevän työn, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tasa-arvon teema-alueilla.

Monet toimintamuotomme saavat alkunsa kehittämisprojekteista. Osa hanketyöstä muokkaantuu pitempikestoiseksi toiminnaksi. Teemme mielellämme myös koulutus- ja selvitystyötä ja hankeyhteistyötä.

3.6.1 SERITA –hanke toteutui vuoden 2015 aikana ja oli rikoksentorjuntaneuvoston rahoittama palvelujen kehittämishanke seksuaalirikostaustaustaisille Oulun seudulla. SERITA – hankkeen tavoitteena oli kartoittaa palvelun tarvetta ja jo olemassa olevia palveluntarjoajia, sekä luoda järjestöpohjainen auttamismalli seksuaalirikostaustaisille.

Selvityshanke toteutettiin ja se tuotti lisätietoa ennaltaehkäisevän auttamistyön tarpeesta alueella. Serita hankeen selvitystyö toteutettiin kokeneiden väkivaltatyön osaajien osa-aikaisena työnä.

3.6.2 Veturointi -hanke on RAY:n tuella toteutettava lastensuojelun jälkihuollon kehittämishanke, missä hyödynnetään lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina aiemmin olleiden nuorten aikuisten kokemusasiantuntijuutta. Veturointi -toiminnan tarkoituksena on tukea lastensuojelun jälkihuoltoon siirtyvän ja jälkihuollossa olevan nuoren itsenäistymistä sekä vahvistaa osallisuutta omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Hanke toteutetaan Auta Lasta ry:n, Vuolle Setlementti ry:n ja Oulun kaupungin lastensuojelun perhehoidon yhteistyönä vuosina 2015–2017. Auta Lasta ry on hankkeen päähallinnoija. Vuolle Setlementin lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori tekee osa-aikaista kehittämistyötä tässä hankkeessa.

15

4. TALOUS Vuolle Setlementti ry:n taloudellinen asema säilyi vakaana edelleen toimintaympäristömme lisääntyvistä haasteista huolimatta. Tuottojen (mukaan lukien varsinaisen toiminnan tuotot, avustukset ja varainhankinta) yhteissumma vuoden 2015 aikana oli 4 778 676 euroa. Edellisvuoteen verrattuna tuottojen yhteissumma laski 89 346 €, joka vastaa 1,8 % edellisvuoden tuotoista. Tuottojen pudotus selittyy kiinteistöistä saatujen vuokratuottojen yhteensä 104 799 euron laskusta. Laskun taustalla oli Oulun Steinerkoulun muutto pois Kaarretieltä kesällä 2014. Varsinaisen toiminnan osalta tuotot hieman kasvoivat.

Toiminnan tuotot

5 550 5 400 5 250 5 100 4 950 4 800 4 650 4 500

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

4.1 Kannattavuus Yhdistyksen kertaluonteisilla erillä oikaistu varsinaisen toiminnan vertailukelpoinen tulos kehittyi 2015 vuoden aikana positiivisesti. Satunnaisista eristä oikaistu varsinaisen toiminnan tulos oli yhteensä 163 569 €, kun se vuotta aiemmin oli 47 461 €.

Operatiivisen toiminnan tulos 180 000 150 000 120 000 90 000 60 000 30 000 0 -30 000 -60 000 -90 000

16

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Tilikaudelta kirjattava tulos painui Kemin Syväkankaan rakennukseen sekä Luotolan Kiinteistö Oy:n osakkeisiin tehdyistä yhteensä 147 700 euron arvonalennuksista sekä tytäryhtiö Syötekeskus Oy:n lainojen 100 000 euron akordoinnista johtuen 84 131 euroa tappiolliseksi.

4.2 Maksuvalmius Yhdistyksen maksuvalmius säilyi vuoden 2015 aikana haastavana, johtuen osin myös tytäryhtiö Syötekeskus Oy:n maksuvalmiusasemasta. Konsernin sisäisistä eristä oikaistu maksuvalmiuden tunnusluku quick ratio oli tilinpäätöshetkellä edelleen vain välttävällä tasolla ollen 0,36 (31.12.2014: 0,32). Tilinpäätöksen jälkeen yhdistyksen maksuvalmiusasema on vahvistunut merkittävästi.

Quick ratio 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

4.3 Vakavaraisuus Yhdistyksen varallisuusasema vahvistui tilikauden aikana omavaraisuusasteen oltua tilinpäätöshetkellä 56,9 % (31.12.2014: 55,2 %). Korollisen vieraan pääoman määrä putosi toimintakertomusvuoden aikana 121 357 euroa, lainapääoman oltua tilinpäätöshetkellä 2 483 712 euroa. Yhdistyksen pääomarakenne on parantunut vuoden 2010 päättymisen jälkeen erittäin merkittävästi korollisen vieraan pääoman yhteismäärän pudottua yhteensä 1 732 207 eurolla, mikä vastaa 41,1 % lainapääomasta 31.12.2010.

Korollinen vieras pääoma 4 200 000 3 950 000 3 700 000 3 450 000 3 200 000 2 950 000 2 700 000 2 450 000 2 200 000 1 950 000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

17

Voit tutustua tarkemmin toimintakertomusvuoden taloudelliseen tulokseen ja tilinpäätöshetken rahoitusasemaan liitteistä löytyvien tuloslaskelmien ja taseiden kautta.

Vuolle Setlementti ry TULOSLASKELMA Kaarretle 14, 2. krs 90500 Oulu V-tunnus 0195032-3

1.1.2015 1.1.2014 Rahayksikkö EURO - 31.12.2015 -31.12.2014 VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Toiminnan tuotot Avustukset Varainhankinnan tuotot Tuotot yhteensä

1 009 625,68 3 664 855,65 104 195,23 4 778 676,56

4 868 022,97

-2 477 251,27 -470 915,71 -91 853,90 -3 040 020,88

-2 607 920,65 -481 852,29 -97 214,58 -3 186 987,52

-310 505,48

-184 856,32

MUUT TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut yhteensä Kulut yhteensä Toiminnanalan kate

-1 345 846,58 -4 696 372,94 82 303,62

-1 405 653,67 -4 777 497,51 90 525,46

Tuotto-/kulujäämä

82 303,62

90 525,46

VARAINHANKINTA Tuotot Tuotot yhteensä Varainhankinnan kate

10 600,00 10 600,00

14 930,00 14 930,00

Tuotto-/kulujäämä

92 903,62

105 455,46

3 252,71

10 982,34

KULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä POISTOT Yhteensä

946 301,72 3 697 602,43 224 118,82

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Sijoitustoiminta Yhteensä Rahoitustoiminta Yhteensä Tuotot yhteensä Kulut Rahoitustoiminta Yhteensä Kulut yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä

0,95 3 253,66 10 -59 648,49 -59 648,49 -56 394,83

-68 976,80 -68 976,80 -57 994, 16

Tuotto-/kulujäämä

36 508,79

47 461,30

SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset kulut Yhteensä Satunnaiset erät yhteensä

-120 640,00 -120 640,00

-63 547,03 -63 547,03

TILIKAUDEN TULOS

-84 131,21

-16 085,73

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÅMÄ

-84 131,21

-16 085,73

18

0,30 982,64

Vuolle Setlementti ry Kaarretle 14, 2. krs 90500 Oulu V-tunnus 0195032-3

TASE

Rahayksikkö EURO 31.12.2015 31.12.2014 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä

386 437,81

386 437,81

3 876 681,11 49 869,42 4 312 988,34

4 166 355,52 66 492,55 4 619 285,88

Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä

2 908 700,28 145 218,76 3 053 919,04 7 366 907,38

2 908 700,28 166 829,32 3 075 529,60 7 694 815,48

Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Pitkäaikaiset yhteensä

8 134,24 8 134,24

8 134,24 8 134,24

Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset

Siirtosaamiset” Lyhytaikaiset yhteensä

135 632,73 318 255,10 18 524,71 135 809,69 608 222,23

59 732,40 443 499,27 15 462,25 144 708,10 663 402,02

5 070,61 621 427,08

9 885,87 681 422,13

7 988 334,46

8 376 237,61

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Rahat ja pankklsaamiset

Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä

19

Vuolle Setlementti ry Kaarretle 14, 2. krs 90500 Oulu V-tu nnus 0195032-3

TASE

Rahayksikkö EURO 31.12.2015 31.12.2014 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Muut rahastot 5 666 163,20 Toimintapääoma (ed. tilikausien ylijäämä/alijäämä) -1 039 315,88 TIiikauden ylljäämä/alijäämä -84 131,21 Oma pääoma yhteensä 4 542 716,11

5 666 163,20 -1 023 230,15 -16 085,73 4 626 847,32

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 2 153 770,21 Muut velat 48 436,39 Pitkäaikaiset yhteensä 2 202 206,60

2 477 607,02 63 591,39 2 541 198,41

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikaiset yhteensä Vieras pääoma yhteensä

282 715,61 260 387, 19 87 289,03 159 150,50 82 664,75 371 204,67 1 243 411,75 3 445 618,35

64 501,23 328 042,29 183 744,75 153 150,50 68 697,62 410 055,49 1 208 191,88 3 749 390,29

Vastattavaa yhteensä 7 988 334,46

8 376 237,61

www.vuolleoulu.fi

20