Vuolle Setlementti ry – Vuosikertomus 2014

VUOSIKERTOMUS 2014

www.vuolleoulu.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 2. KOULUTUSTOIMINTA VUOLLE-OPISTOSSA 5

2.1 Kansalaisopisto 5 2.1.1 Oulun osasto 6 2.1.2 Hailuodon osasto 7 2.1.3 Henkilöstö 7 2.2 Kansanopisto 7 2.2.1 Vapaan sivistystyön opinnot 8 2.2.2 Perusopetus 8 2.2.3 Ammatillinen lisäopetus 8

2.2.4 Henkilöstö 9

3. HYVINVOINTI- JA YHTEISÖTYÖ 9

3.1 Asuntolatoiminta 10 3.2 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta 10 3.3 Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet 10 3.3.1 Rikosuhripäivystys 10 3.3.2 Sovittelutoiminta 11

3.3.3 Via Vis - Väkivaltatyön hanke 11 3.4 Lapsi- ja nuorisotyö 12 3.4.1 Tyttöjen Talo 12 3.4.2 Poikien Talo 12 3.5 Monikulttuurinen toiminta 13 3.5.1 Ystävyystalo 13

3.5.2 Naisten koulu – integraatiota ja arjentaitoja –hanke 13 3.6 Senioritoiminta 14 3.6.1 Kulttuuriluotsitoiminta 14 3.6.2 AVEK-toiminta 14 3.6.3 Puhelinrinki-toiminta 14

4. PIKKU-SYÖTTEEN NUORISOKESKUS 15

4.1 Teemat ja kehittämistyö 15 4.2 Talous ja henkilöstö 16

5. TALOUS 17

5.1 Kannattavuus 17 5.2 Maksuvalmius 18 5.3 Vakavaraisuus 18 Liitteet: Liite 1 Tuloslaskelma / Oulun Seudun Setlementti ry 19

Liite 2 Tase / Oulun Seudun Setlementti ry 20 Liite 3 Tuloslaskelma / Syötekeskus Oy 22

Liite 4 Tase / Syötekeskus Oy 23

Liite 5 Tuloslaskelma / Oulun Koulutalo Oy 25

Liite 6 Tase / Oulun Koulutalo Oy 26

2

1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Oulun Seudun Setlementti ry juhli toimintakertomusvuonna 70-vuotisjuhliaan ja suurien muutosten aika jatkui. Juhlavuoden kunniaksi toteutettiin yhdistyksessä odotettu nimen ja viestinnällisen ilmeen uudistus. Aiemmin Oulun Seudun Setlementtinä tunnettu yhdistyksemme tunnetaan nyt nimellä Vuolle Setlementti ry.

Vuolle eli virta – vahva virran paikka kuvastaa koko toimintamme ydintä.

Vuolle opastaa, auttaa, kouluttaa

ja koskettaa ihmisiä elämän eri vaiheissa. Olemme siis vahvasti osana elämän virtaa monille eri ihmisryhmille ikään, sukupuoleen tai kulttuuritaustaan katsomatta. Nimen vaihdos ulottui myös eri toimintamuotojen uudelleen nimeämiseen.

Opistot toimivat nyt Vuolle-opisto nimen alla ja aiemmin sosiaalipalveluiden nimellä toiminutta palvelukokonaisuutta kutsutaan hyvinvointi- ja yhteisötyöksi. Vuolle edistää hyvinvointi- ja yhteisötyön sekä opistopalveluiden kautta lä-

hes kymmenentuhannen ihmisen elämää Oulun alueella, osin laajemminkin Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Vuolle Setlementti omistaa sataprosenttisesti nuorisokeskus- ja matkailuliiketoimintaa PikkuSyötteellä harjoittavan Syötekeskus Oy:n sekä Oulun Koulutalo Oy:n joka hallinnoi Tuiran Kaarretiellä sijaitsevaa ns. koulutalokiinteistöä. Vuolle Setlementti ry kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen setlementtiliikkeeseen, jonka keskusjärjestönä toimii Suomen Setlementtiliitto ry.

3

Toiminnallisesti vuoteen 2014 sisältyi myös merkittäviä muutoksia. Setlementti ja Syötekeskus Oy luopuivat Hailuodon toiminnoista kansalaisopistotoimintaa lukuun ottamatta tammi-kuussa 2014.

Matkailupalvelun osalta Syötekeskus Oy luovutti kiinteistöt liiketoimintoineen Lomarengas Oy:lle.

Oulun kiinteistöratkaisujen osalta toimintojamme keskitettiin entistä vahvemmin Tuiran Kaarretiellä sijaitsevaan ns. koulutalo kiinteistöön. Vuokralaisena ollut Oulun Steinerkoulu siirtyi toisiin tiloihin ja Koulutaloon puolestaan siirtyivät Vuolteen hallinto sekä useat hyvinvointi- ja yhteisötyön toiminnot, jotka aiemmin olivat toimineet eri osoitteissa Oulun alueella.

Talouden osalta vuosi oli useiden tuottoerien samanaikaisesta putoamisesta johtuen haastava. Toiminnan sopeutuksessa onnistuttiin kuitenkin varsin hyvin ja yhteensä 254 922 euron tuottojen laskusta huolimatta setlementin toiminnan tuotto ennen satunnaiseriä säilyi positiivisena. Konsernin yhteenlaskettu tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 27 588 euroa tappiollinen, mutta koko konsernin maksuvalmius ja taloudellinen asema vahvistuivat vuoden aikana merkittävästi.

Vuolle-opiston kansalaisopistossa tuntimäärä nousi toimintavuoden aikana 5,7%:lla edellisvuodesta ollen yhteensä 24 401 (vuonna 2013 yhteensä 23 094 tuntia) ja opintoihin osallistui yhteen-sä 8 445 opiskelijaa. Kansanopistossa vapaan sivistystyön opiskelijaviikkojen määrä pysyi lähes ennallaan yhteismäärän ollessa 1 322 (2013 toteuma 1 359), myös muun koulutuksen määrä kansanopistossa säilyi vuoden 2013 tasolla. Kansanopiston opintoja suoritti vuoden 2014 aikana yhteensä 484 henkilöä.

Hyvinvointi- ja yhteisötyön palveluita tuotetaan Vuolteella niin vahvojen ammattilaisten kuin koulutettujen vapaaehtoisten voimin. Vuonna 2014 sekä nuorisotyön että seniori- ja monikulttuurisuustyön toimin-

4

tamuodoissa saavutettiin asetetut tavoitteet. Rikosuhripäivystys ja Pohjois-Suomen sovittelutoiminta jatkoivat jo vakiintuneina toimintamuotona vahvaa työtään alueemme hyvinvoinnin edistäjinä. Kodin ulkopuolisen väkivallan ehkäisy hankkeen ensimmäinen projektivaihe päättyi erinomaisin tuloksin ja projekti sai jatkorahoituksen kahdelle seuraavalle vuodelle.

Vuolle Setlementti ry:n omistama Syötekeskus Oy on yksi Suomen kymmenestä Opetusministeriön hyväksymästä nuorisotyölain ja -asetuksen mukaisesti toimivasta nuorisokeskuksesta. Nuoriso-, vapaa-ajan- ja matkailupalveluita tuottava Nuorisokeskus Pikku-Syöte tehosti operatiivista toimintaansa vuoden aikana merkittävästi.

Toimintakertomuskaudella panostettiin vahvasti myös toiminnan ja palvelutuotteiden kehittämiseen.

Toiminnan positiivisesta kehityksestä huolimatta liikevaihdon kasvun ja sitä kautta toiminnan kannattavuuden tavoitteisiin ei tytäryhtiössä vielä ylletty.

Vuoden 2015 näkymät ovat varovaisen optimistiset, vaikka talouden osalta toimintaympäristön epävakaus asettaa monia haasteita kuluvankin vuoden osalle. Valtion- ja kuntatalouden säästötoimet ovat jo vaikuttaneet tulovirtoihimme merkittävästi ja lähitulevaisuudessa taloudelliset epävarmuustekijät tulevat edelleen lisääntymään. Talousraamien kiristymiseen on varauduttu toimintojen tehostamisen ja sopeuttamisen kautta ja erityisen tärkeää on ylläpitää ja lisätä valmiuksiamme sopeutua toimintaympäristössämme tapahtuviin muutoksiin. Vuoden 2015 aikana pyritään viemään loppuun myös Oulun tulevaisuuden tilaratkaisut, joiden osalta Tuiran Kaarretien kiinteistön jalostushankkeeseen löydettiin kumppani vuoden 2014 aikana.

Vuolle Setlementti ry:n päätoimisen henkilöstön määrä toimintavuoden aikana oli keskimäärin 60 henkeä,

jonka lisäksi yhdistys maksoi kuukausittain palkkaa keskimäärin 155 osa-aikaiselle työntekijälle. Vuolle Setlementin tytäryhtiössä Syötekeskus Oy:ssä ja Oulun Koulutalo Oy:ssä työskenteli lisäksi keskimäärin 27 työntekijää.

Yhdistyksen jäsenmäärä toimintakertomusvuoden päättyessä oli 29 ja kaikki jäsenet ovat yhdistyksen sääntöjen mukaisesti yrityksiä ja yhteisöjä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Rauli Lindeman, varapuheenjohtajana Tuomo Malmi sekä hallituksen jäseninä Esko Jokelainen, Johanna Koskelainen, Juhani Lavanko, Jussi Lotvonen, Petri Nieminen, Pasi Ruuskanen ja Jouko Simonen.

Hallitus on yhdessä Vuolle Setlementin johtoryhmän kanssa asettanut vuoden 2015 strategisiksi päätavoitteiksi mm. yhdistyksemme taloudellisen aseman vahvistamisen, tilakysymysten ratkaisemisen, uuden Vuolle imagon sisällön kehittämisen ja tunnettuuden lisäämisen sekä entistä vahvempien kumppanuusstrategioiden luomisen. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä näemme selvän tilauksen setlementtityön ja oman roolimme vahvistumiselle yhä haastavampien kysymysten ratkaisijana. Kiitos erittäin osaavan sitoutuneen henkilöstömme ja laajan kumppaniverkoston uskomme vahvasti myös saavuttavamme tavoitteemme.

Uuden värikkään ja valoisan ilmeen saanut Vuolle Setlementtimme haluaa osaltaan rikastuttaa ihmisten elämää monimuotoisin palveluin missä aidosti välitetään ihmisestä arvostavasti ja puolueettomasti.

Ihmisten kesken ihmisten keskellä töitä tehden haluamme tuottaa positiivista virtaa elämään sen eri vaiheissa. Vahvaan arvoperustaan ja kauaskantoisiin tavoitteisiimme tukeutuen voimme luottavaisin mielin jatkaa yhteistä matkaa.

Jussi Kemppainen, toiminnanjohtaja

2. KOULUTUSTOIMINTA Vuolle Setlementti ry ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta, Vuolle-opistoa, jossa järjestetään kansalaisopistokoulutusta ja kansanopistokoulutusta. Toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), jonka mukaan ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.”

2.1 Kansalaisopisto Kansalaisopistossa toteutui toimintavuoden aikana yhteensä 24 401 opetustuntia (vrt. 23 094 t vuonna 2013 ja 24 050 t vuonna 2012). Edelliseen vuoteen verrattuna tuntimäärä kasvoi 1307 tunnilla eli 5,6 %:lla. Kansalaisopisto sai vuonna 2014 valtionosuutta 20518 oppitunnista, mikä on 474 tuntia (2,2 %) vähennän kuin edellisenä vuonna. Opetuksesta annettiin Oulussa 23766 tuntia (97%) ja Hailuodon osastossa 635 tuntia (n. 3 %). Opetusta järjestettiin 85 eri pisteessä kansalaisopiston oman toimipaikan lisäksi ja Hailuodossa yhteensä viidessä eri pisteessä.

Kansalaisopisto 2014

Toteutuneet tunnit, kurssilaiset ja netto-opiskelijat Hailuoto

Oulu

Yhteensä 24401 23766

Tunnit 635 14167 13882

Kurssilaiset 285 8445 8283 Netto-opiskelijat 162

0

5000

10000

15000

20000

25000

Opiskelijat kerran laskettuna (netto-opiskelijat) ja kurssilaisten/ilmoittautumisten määrä sukupuolen mukaan 2014 Netto-opiskelijat

Ilmoittautumiset eri kursseille

Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Oulu 1648 6593 8241 2777 11105 13882 Hailuoto

86

118

204

61

224

285

Yhteensä

1734 6711 8445 2838 11329 14167

Opetukseen osallistui 8445 (8048) henkilöä (netto-opiskelijat eli osallistujat kerran laskettuna). Toimintakertomusvuonna toteutuneille 1018 (976) kurssille osallistui 14 167 (13 771) kurssilaista. Opisto sai työttömien, 63 v. täyttäneiden senioreiden ja eläkkeellä olevien sekä maahanmuuttajien tiettyjen kurssien kurssimaksujen alentamiseen tai korvaamiseen Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta.

5

Opiskelijoista 79,5 % oli naisia. Eri ikäryhmät olivat suhteellisen tasaisesti edustettuina, yli 65-vuotiaiden määrän ollessa hieman muita suurempi ja aikuistumassa olevien nuorten määrä pienempi.

Kansalaisopisto 2014

Opiskelijat ikäryhmittäin, yhteensä 8445

25 % 22 %

20 %

16 %

17 %

15 %

15 %

12 % 12 %

10 %

7%

5% 0%

0-15

16-25

26-35 36-45 46-55 56-65

66-91

2.1.1 Oulun osasto Kansalaisopiston painopistealueina olivat lasten, nuorten ja aikuisten musiikkikasvatus, liikunta, tanssi ja terveyskasvatus, kielet, taitoaineet (käden taidot), taidekasvatus ja senioritoiminta. Lisäksi kevätlukukaudella annettiin opetusta tieto- ja viestintätekniikassa. Musiikin-, liikunnan ja tanssin sekä taidekasvatuksen osalta opetuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastasivat päätoimiset opettajat, jotka myös opettivat oman opetusvelvollisuutensa verran ko. ainealueen opetuksesta. Taitoaineiden ja kielten osalta suunnittelutyö resurssoitiin suunnittelijatyön kautta. Pääosin opetus tapahtui tuntiopettajien toimesta, joita toimintakertomusvuonna oli Oulussa 191.

Kansalaisopisto 2014

Toteutuneet kurssit, kurssilaiset ja toteutuneet tunnit aineryhmittäin Toteutuneet tunnit Hailuoto

370 539

Muu koulutus

36

Seniorikerhot

29

608 491

Tieto- ja viestintätekniikka

18

300 163

Taideaineet

48

Taitoaineet

84

906

Toteutuneet kurssit yht. 1050 Osallistuneet kurssilaiset yht. 14 167 Toteutuneet tunnit yht. 24 401 1542 1761 3220

1678

7220

409

Musiikki

256

0 6

511

138

Liikunta, tanssi, hyvinvointi

Toteutuneet kurssit

635 285

32

Kielet

Kurssilaiset

7478 8488

2374

2000

4000

6000

8000

10000

2.1.2 Hailuodon osasto Hailuodon kunta ostaa kansalaisopistopalvelun kuntalaisilleen Vuolle-opistolta. Hailuodon osaston osuus opiston kokonaistuntimäärästä oli 2,6 % (3%). Vuonna 2014 Hailuodossa opiskeltiin taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja tanssia, kieliä, kirjallisuutta sekä toteutettiin syyslukukaudella musiikkia ja muistelua –kerho senioreille. Eläkkeellä olevat ja 63 v. täyttäneet seniorit hyödynsivät rajattujen kurssien osalta opintoseteliavustusta osallistuen ko. kursseille hieman edullisemmalla kurssimaksulla. Osaston kurssit toteutettiin kuntakeskuksessa.

2.1.3 Henkilöstö Vuolle Setlementti ry:n organisaatiomallin mukaan Oulun kansalaisopiston ja Pohjola-opiston toiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opistoilla on yhteinen koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö sekä yhteinen toimistohenkilökunta (kaksi toimistosihteeriä). Osittain myös opettajat opettavat molemmissa opistoissa. Hailuodon kansalaisopiston toiminnan suunnittelusta, koordinoinnista ja osittain myös opetuksesta vastasi osa-aikainen osastonjohtaja.

Kansalaisopiston puolella työskenteli keväällä 2014 päätoimiset opettajat musiikin ja liikunta/tanssi/hyvinvointi –ainealueilla. Kielten ja taideaineiden vastuuhenkilöt toimivat tehtävässään osa-aikaisesti. Helmikuusta alkaen opistossa työskenteli koordinaattori/suunnittelija, jonka tehtävänkuvaan kuului myös vastuu taitoaineiden suunnittelusta ja organisoinnista. Tuntiopettajia opistossa työskenteli vuoden aikana kaikkiaan 191, joista 110 opetti sekä kevät- että syyslukukaudella, 50 vain kevätlukukaudella, 31 vain syyslukukaudella. Hailuodossa toimi tuntiopettajana vuoden aikana kaikkiaan 14 henkilöä.

Taloushallinnon, viestinnän, tieto- ja viestintätekniikan sekä kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Vuolle Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.

2.2. Kansanopisto Vuolle-opisto järjestää vapaansivistystyön lakiin (632/1998) ja asetukseen (805/1998) perustuen myös kansanopistokoulutusta Oulussa. Kansanopistomme tunnettiin aiemmin nimellä Pohjola-opisto.

Toimintakertomusvuoden 2014 aikana Vuolle-kansanopistossa suoritettiin vapaan sivistystyön opintoja yhteensä 1322 opiskelijaviikkoa. Vapaan sivistystyön opintojen lisäksi suoritettiin peruskouluopintoja 1599 opintoviikon verran sekä opintoja ammatilliseen lisäkoulutukseen liittyen 863 opintoviikon verran. Vuoden 2014 kaikkien linjojen yhteinen opinto/opiskelijaviikkomäärä oli 3784.

Kansanopisto 2014: opinto-/opiskelijaviikot Opiskelijaviikot

Perusopetus Kevät Syksy Yhteensä Kymppilinja 314,6 189 503,6 Maahanmuuttajien perusopetus 483 612,4 1095,4 Yhteensä 797,6 801,4 1599

Ammatillinen lisäkoulutus Kevät Syksy Yhteensä Kaito-linja 349,2 500 849,2 Henkilöstökoulutus 0,0 14,0 14,0 Yhteensä 349,2 514,0 863,2

Vapaa sivistystyö Kevät Syksy Yhteensä Numa-linja 287,6 159,0 446,6 Duaalivalmennus 0 229,6 229,6 Kasperi-linja 197,6 265,2 462,8 Seniorilinja 0,0 37,2 37,2 Lyhytkurssit 65,2 74,0 139,2 Avoin yliopisto 1,6 5,0 6,6 552,0 770,0 1322,0 Kaikki yhteensä 1698,8 2085,4 3784,2

7

Kevätlukukaudella Vuolle-kansanopistossa opiskeli 208 henkilöä (ns. pitkillä linjoilla 87 ja lyhytkursseilla 121 henkilöä). Vastaavasti syyslukukaudella opiskelijoita oli 276 henkilöä (pitkillä linjoilla 184 ja lyhytkursseilla 152 henkilöä.

Kalenterivuonna 2014 kansanopistossa opiskeli yhteensä 484 henkilöä, joista pitkillä linjoilla opiskeli 211 ja lyhytkursseilla 275 henkilöä. Kansanopistojen tapaan Vuolle-opisto tarjoaa opiskelijoilleen myös asumismahdollisuuden internaattityyppisesti asuntolassaan. Toimintakertomusvuonna asuntolassa asui kevätlukukaudella 11 henkilöä ja syyslukukaudella 4 eri henkilöä.

2.2.1 Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön opinnoissa toteutui vuoden 2014 aikana 1322 opiskelijaviikkoa. Vaikka valtionosuuteen oikeuttava opiskelijaviikkomäärä (1153) ylitettiin 169 viikolla, oli viikkojen kokonaismäärässä laskua edellisenä vuonna toteutettuihin viikkoihin (1359) verrattuna 3 %. Opiskelijoita vapaan sivistystyön opinnoissa oli kevätlukukaudella 150 (heistä 29 opiskeli pitkillä linjoilla) ja syyslukukaudella 185 (heistä pitkillä linjoilla 54). Ns. pitkillä linjoilla opetus noudattaa lukuvuosijakoa ja muuntuu koulutustarpeitten mukaan.

Numa-linja eli Nuoret maahanmuuttajat kansanopistossa -linja kokosi alaikäisiä, ilman huoltajaa maahan tulleita nuoria opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria sekä yhteiskunnallisia taitoja kansanopistoon, jossa opintoihin yhdistyi elämänhallinnan ohjaus tuetun asumisen muodossa opiston asuntolassa. Opintoihin liittyi myös opiskeluvalmiuksien vahvistamista ja muita kouluaineita tukemaan jatko-opintoihin ohjautumista. Maahan vastatulleiden ja Oulusta ko-tipaikan saaneiden alaikäisten määrä vaihtelee kuukausittain ja vuosittain, joten ryhmää vahvistettiin 18 vuotta täyttäneillä maahanmuuttajanuorilla, jotka tarvitsivat nuorille suunnattua ja jatko-opintoihin ohjaavaa kotokoulutusta.

Opiskelijat ohjautuivat Numa-linjalle Oulun kaupungin ja TE-toimiston kautta.

Duaalivalmennus toteutettiin syyslukukaudella 18 viikon aikana yhteistyössä Oulun kaupungin työllisyyspalveluitten ja hyvinvointipalveluitten kanssa, Vuolle Setlementin hallinnoiman Naisten koulu –hankkeen juurruttamisena kansanopisto-opinnoiksi. Opiskelijat olivat koto-ajan ohittaneita maahanmuuttajia, joilla oli tarvetta suomen kielen ja yhteiskunnallisten taitojen opiskeluun, elämänhallinnan ja voimaantumisen tukeen, jatko-opintoihin ja/tai työhön ohjaavan osaamisen kehittämiseen. Opiskelijat opiskelivat kahtena päivänä viikossa erillisissä miesten ja naisten ryhmissä sekä kolmantena päivänä yhdistetyssä ryhmässä. Opiskelun rinnalla opiskelijat osallistuivat kuntouttavan työn toimintoihin Vuolteen eri toimipisteissä kahtena päivänä viikossa.

KASPERI kasvatustieteen -linja on yhden lukuvuoden (33 opintoviikkoa) kestävä kasvatustieteen opintoihin keskittyvä kansanopiston opintolinja. Linjalla opiskeltiin lukuvuoden aikana 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot kasvatustieteestä ja erityispedagogiikasta sekä yleisiä ja orientoivia opintoja. Perus-opinnot suoritettiin Jyväskylän yliopiston opintovaatimusten mukaisesti ja kevätlukukaudella valmistauduttiin yliopistojen Vakava –pääsykokeisiin.

Seniorilinjalla opiskeltiin syyslukukaudella kolmena päivänä viikossa 10 viikon ajan. Opinnoissa keskityttiin oman elämän tutkimiseen ja tulevien tavoitteiden työstämiseen, taito- ja taideaineiden opiskeluun sekä tietoteknisten valmiuksien vahvistamiseen. Opinnoilla oli suuri merkitys osallistujien arjen ja sosiaalisten suhteitten muotoutumiselle.

2.2.2 Perusopetus Opetusministeriö on myöntänyt kansanopistollemme perusopetusluvan ja siihen liittyvän todistuksen anto-oikeuden perusopetuksen lisäopetuksen (Kymppilinja) osalta ja ilman perusopetuksen päättötodistusta olevien ei-oppivelvollisten henkilöiden osalta. Opisto voi vuosittain tarjota perusopetusta 50 opiskelijalle; keväällä perusopintoja Vuollekansanopistossa suoritti yhteensä 40 opiskelijaa ja syyslukukaudella 45 opiskelijaa.

Kymppilinjan noudattaa valtakunnallista kymppiluokkien opetussuunnitelmaa. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijaa korottamaan peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja tai suorittamaan nykymuotoisen peruskoulun oppimäärä.

Vuolle-opiston maahanmuuttajien perusopetus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ohittaneille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta. Maahanmuuttajien perusopetus noudattaa aikuisten opetussuunnitelman perusteita. Pohjola-opistossa maahanmuuttajien peruskouluopetus toteutuu kaksivuotisena kokonaisuutena.

2.2.3 Ammatillinen lisäopetus Vuolle-kansanopistolla on ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa ja saatu resurssi on suunnattu koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistavana yksivuotiseen koulutukseen (Kaito-linja).

8

Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa. Keväällä opinnot sai päätökseen 18 opiskelijaa ja syksyllä linjalle valittiin pääsykokeiden kautta 25 uutta opiskelijaa. Muiden opintojen lisäksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa erityispedagogiikan perusopintoja Jyväskylän yli-opiston tutkintovaatimusten mukaisesti.

2.2.4. Henkilöstö Vuolle Setlementti ry:n uudistuneen organisaatiomallin mukaan kansanopiston ja kansalaisopiston toiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opistoilla on yhteinen koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö. Opiskelijapalveluvastaava keskittyy työssään kansanopiston opiskelija-asioiden hoitamiseen. Osa opettajista opettaa molemmissa opistoissa.

Päätoimisten opettajien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen toteutettavan opetuksen määrästä. Vuonna 2014 Pohjola-opistossa työskenteli 6 päätoimista opettajaa, kolme osa-aikaisesti kansanopistossa työskentelevää sekä koulunkäynninohjaaja. Tuntiopettajia työskenteli 17 ja asuntolassa ohjaustyötä eri laajuisissa työsuhteissa teki seitsemän henkilöä.

Opistojen yhteisessä opintotoimistossa työskenteli kaksi toimistosihteeriä. Taloustoimiston, viestinnän, tietotekniikan ja kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Vuolle Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.

3. HYVINVOINTI- JA YHTEISÖTYÖ Vuoden 2014 aikana Sosiaalipalvelut koostuivat kuudesta toimialasta. Vuoden vaihteessa 2014-2015 sosiaalipalvelut nimi muutettiin järjestölähtöistä työtä enemmän kuvaavaksi Hyvinvointi- ja yhteisötyön kokonaisuudeksi. Toimialat pysyivät sisällöltään muuttumattomina, ainoastaan Kriisit ja vaikeat elämän tilanteet termi muutettiin samassa yhteydessä Rikos-, riita- ja väkivaltatyön toimialaksi.

• • • • • •

Asuntolatoiminta Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet (Rikos-, riita ja väkivaltatyö) Lapsi- ja nuorisotyö Monikulttuurinen toiminta Senioritoiminta

Toiminnassa luotetaan arvopohjan mukaisesti ihmisessä ja yhteisössä oleviin voimavaroihin ja vahvistetaan niitä. Toimintaa tarjotaan ns. matalan kynnyksen toimintaperiaatteella, helposti, edullisesti ja avoimesti. Omien toimipisteiden, kuten Ystävyystalo, Tyttöjen talo ja Poikien talo, lisäksi toimintaa toteutetaan ympäri Oulua mm. asukastuvissa, seurakunnan tai muiden yhteistyökumppaneiden tiloja ja yhteistyötä apuna käyttäen. Toiminta on lähellä ihmisten arkiympäristöjä.

Hyvinvointi- ja yhteisötyö on myös vaikuttaja ja asiantuntijayksikkö. Vakituista henkilöstöä yksikössä on noin 40 ja vuoden aikana opiskelijoita, oppisopimusopiskelijoita tai työkokeiluissa yms. olevia henkilöitä oli n.20 henkilöä. Monipuolista osaamispääomaa käytetään ja jaetaan osallistumalla sekä erilaiseen valtakunnalliseen, että alueelliseen ja paikalliseen ohjelma- ja kehittämistyöhön mm. ehkäisevän työn, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tasa-arvon teemaalueilla. Muun muassa kriisi- ja vaikeat elämän tilanteet -toimiala pitää sisällään sekä vahvaa rikos-, riita ja väkivaltatyön asiantuntijuutta (uhri-, sovittelu- ja tekijänäkökulmat) että runsasta koulutettujen vapaaehtoisten tuottamaa työtä ja tukea.

Järjestölähtöisen auttamistyön suurin rahoittaja on Raha-automaatti yhdistys (RAY). Toiminta-alueita tuetaan ja kehitetään myös valtion rahoituksella, eri ministeriöiden ja valtion aluehallinnon kautta. Lisäksi toimintaamme mahdollistavat ja tukevat kumppanuuteen perustuvat yhteistyösopimukset Oulun kaupungin kanssa.

9

3.1 Asuntolatoiminta Vuolle Setlementti järjestää tuettua asumista alaikäisille maahanmuuttajanuorille, jotka opiskelevat Vuolle-opistossa ja asuvat opiston hallinnoimissa asunnoissa. Nuoria tuetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytämään paikkansa opiskelun ja harrastustoiminnan tukemisen kautta. Vuonna 2014 asuntolassa asui kevät lukukaudella 2014 10 nuorta ja syksyllä 2014 4 nuorta. Lukuvuosittain toiminnan piiriin voidaan ottaa enintään kolmetoista (13) iältään alle 18-vuotiasta maahanmuuttajanuorta.

3.2 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa toteutetaan läpileikkaavasti Vuolteen eri toimialoilla. Toiminta on ihmisten omaehtoista, vapaaehtoiseen sitoutumiseen perustuvaa, tasavertaista ja yhteiseen hyvään tähtäävää yhteistoimintaa.

Vuonna 2014 Vuolteella toimi n. 350 aktiivista vapaaehtoista. Vapaaehtoiset toimivat mm. tukena ja ystävänä ikäihmisten kotona (AVEK -toiminta), kulttuuriluotseina eli ikäihmisten seurana ja saattajine erilaisiin kulttuuritapahtumiin, rikos- ja riita- asioiden sovittelijoina, rikosuhripäivystyksessä päivystys- ja tukihenkilöinä, avustajina mm. leireillä, kerhoissa ja tapahtumissa.

Vuolle toimii myös aktiivisesti kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä ja koordinoijana Oulun seudun alueella ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa hallinnoimalla vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES:sta. VARES verkosto on seudullisen ja alueellisen vapaaehtoistoiminnan markkinointia, edunvalvontaa, kehittämis- ja vaikuttamistyötä tekevä yhteisöjen yhteistyöareena, joka toimii RAY:n tuella. Verkostossa oli vuoden lopussa aktiivisesti, yhteiseen uusittuun sopimukseen nojautuen mukana 33 yhteisöä. Verkostoa ohjaa laaja verkostotahojen muodostama ohjausryhmä ja operationaalista toimintaa suunnittelee ja toteuttaa kolme tiimiä, jotka on muodostettu kolmen sisällöllisen painopisteen ympärille (Imago-, resurssi- ja motivointitiimi). Tiimit ovat avoimia. Verkoston tavoitteena on myös edistää alueellista yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan aseman vahvistamiseksi.

VARES järjestää vuosittain vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille useita perus- ja lisäkoulutuksia, virkistystä, annetaan tietoa vapaina olevista vapaaehtoistoiminnan paikoista ja ohjataan toimintaan. Toimipiste sijaitsee osana Kumppanuuskeskusta, joka on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kehittämis- ja toimintakeskus Oulun keskustassa.

3.3 Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet -toimiala kohtaa ihmisiä pienissä ja suurissa elämän taitekohdissa. Työtä tehdään sekä ammattilaisuuteen että vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen nojautuen. Tavoitteena on löytää keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten omaan ja läheisten elämänkulkuun. Toimialan tehtävistä osa tehdään itse ja osa valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa, joiden koordinaatiojärjestönä Vuolle Setlementti toimii.

3.3.1 Rikosuhripäivystys Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on rikoksen uhrin aseman parantaminen vaikuttamalla lainsäädäntöön, yleiseen päätöksentekoon ja asenteisiin sekä rikoksen uhreille kohdennettujen palvelujen tuottaminen. RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.

Pohjois-Suomen aluetoimisto on toiminut osana Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallista palvelua vuodesta 1995 lähtien. Aluetoimiston alue käsittää 38 kuntaa ja väestöpohja on n. 480 000 henkeä. Toimintaa koordinoi Vuolle Setlementti ry. RIKUn palvelupisteitä on kolme. Palkattuja työntekijöitä oli perustyössä henkilöissä 3 ja henkilötyövuosissa 2,4. Päätoimisia heistä oli 2. Vapaaehtoisia oli 26, joista uusia oli 5.

Pohjois-Suomen aluetoimiston alueella tukipalveluiden saatavuus lisääntyi pienen resurssikasvun myötä. Asiakkaiden määrä nousi tänäkin vuonna. Asiakaskontaktien määrä oli yhteensä 1618, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 1429.

Tukisuhteiden määrä oli 272 (230), missä oli nousua 18 % edellisvuoteen verrattuna. Suurin kasvu oli Kajaanin palvelupisteen asiakasmäärissä, tukisuhteiden määrä oli 94 (50), nousua 88%.

Asiakkaiden ikäjakauma oli teini-ikäisistä vanhuksiin. Asiakassuhteissa korostuivat pari- ja lähisuhdeväkivaltaan, yleisellä paikalla tapahtuneisiin pahoinpitelyihin, uhkailuun ja häirintään sekä seksuaalirikoksiin liittyvät rikosasiat.

Visitor-toiminnassa RIKUn tukipalvelu viedään asiakkaitten luo sovittuina ajankohtina. Tavoitteena on tuen saamisen kynnyksen madaltuminen. Sekä asiakkaat että RIKUn työntekijät ovat kokeneet toiminnan hyödylliseksi. Visitor toi-

10

mintaa oli säännöllisesti Oulun ensi- ja turvakodilla sekä Raahen ensi-ja turvakodilla. Oulussa kokoontui vainottujen vertaisryhmä 10 kertaa. Aluejohtaja toimi toisena ohjaajana, Oulun ensi- ja turvakoti oli päävastuussa ryhmän kokoamisessa ja järjestämisessä.

Pohjois-Suomen aluetyötä ohjaa ja tukee aluetyöryhmä, joka kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa.

3.3.2 Sovittelutoiminta Pohjois-Suomen rikosten ja riitojen sovittelussa 2014 näyttäytyi edelleen suurten asiakasmäärien vuotena.

Suurin osa sovitteluun tulleita rikostapauksista oli pahoinpitelyjä. Muita yleisimpiä sovitteluun tulleita rikoksia olivat vahingonteot, laittomat uhkaukset, varkaudet, kunnianloukkaukset ja kotirauhan rikkomiset sekä näpistykset. Kaiken kaikkiaan aloitteita tuli vuonna 2014 yhteensä 843, jotka sisälsivät yhteensä 1157 rikosasiaa ja 28 riita-asiaa. Aloitteet tulivat pääsääntöisesti Oulun poliisilaitoksilta sekä Oulun syyttäjänvirastosta.

Sovittelupalvelussa asiakkaana oli vuonna 2014 yhteensä 2144 henkilöä ja 108 oikeushenkilöä. Sovittelussa rikoksesta epäillyistä 40 % oli alle 21-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita osuus oli 29 %. Erityisesti sovittelut, joissa lapset ja nuoret ovat osapuolina, ovat merkityksellisiä syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta.

Sovitteluun ohjautuneista rikoksista vuonna 2014 noin puolet oli väkivaltarikoksia eli eriasteisia pahoinpitelyjä. Seuraavaksi yleisimmät rikosnimikkeet olivat vahingonteko, laiton uhkaus ja varkaus.

Vuonna 2014 sovittelussa kirjattiin osapuolten välillä rahakorvauksia yhteensä 187 703,17 euron edestä. Työkorvausten rahallinen arvo oli yhteensä 25 480,01 euroa. Raha- ja työkorvausten lisäksi osapuolten välillä sovittiin erilaisia käyttäytymissopimuksia, anteeksipyyntöjä, vaatimuksista luopumisia sekä omaisuuden palauttamisia. Sovitteluneuvotteluissa osapuolten sopimat sovittelusopimukset toteutuvat hyvin; 94–96 % sopimuksista täyttyy.

Asiakkaat vuonna 2014:

• • • •

Epäiltyjä 1160 Asianomistajia 982 l Oikeushenkilöitä 110 Sovittelualoitteita 843 kpl

Sopimus sovittelupalvelujen tuottamisesta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella on ollut voimassa vuodesta 2006 lähtien Pohjois-Suomen Avin ja Vuolle Setlementin välillä

3.3.3 Via Vis – Väkivaltatyön hanke Via Vis - Väkivaltatyön hanke aloitti vuoden 2012 toukokuussa kolmivuotisen RAY:n rahoituskautensa. Vuosi 2014 oli käynnistämishankkeen viimeinen vuosi. Via Vis tarjoaa yksilöllistä tukea väkivaltaa käyttäneille 18-39 -vuotiaille naisille ja miehille haluamansa elämänmuutoksen toteuttamisessa. Via Vis työskentelee vakaviin, kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden sekä vakavasti väkivallalla oireilevien nuorten aikuisten kanssa, jotta heidän väkivaltainen käyttäytymisensä vähenisi tai loppuisi kokonaan. Yhteyden ottaminen ei sido asiakasta mihinkään, vaan Via Vis:n toimintaan voi käydä tutustumassa 1-3 kertaa, jonka jälkeen arvioidaan, puolin ja toisin, onko palvelu asiakkaalle paras mahdollinen. Via Vis -työskentely on asiakkaalle maksutonta. Asiakkaaksi voi tulla itse, ottamalla yhteyttä suoraan Via Vis:n työntekijöihin. Asiakkaaksi ohjautuminen voi tapahtua myös yhteistyökumppaneiden kautta.

Vuonna 2014 hankkeessa työskenteli projektipäällikön lisäksi yksi kokopäiväinen projektityöntekijä ja kaksi osa-asiakaista projektitutkijaa/-työntekijää. Vuoden 2014 loppuun mennessä tavoitettiin yhteensä 106 asiakasta ja yksittäisiä asiakastapaamisia oli kertynyt yli 700.

Asiakastyön lisäksi Via Vis kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa väkivaltatyötä. Vuoden aikana saatiin valmiiksi ”Väkivallankäyttö puheeksi-lomake” yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakodin Jussi-työntekijöiden kanssa. Vuoden aikana valmistui myös vaikuttavuusanalyysi hankkeen asiakastyöstä ja Rikoksentorjuntaneuvoston rahoituksella tutkimus yhteistyökumppaneiden näkemyksistä.

Via Vis toteuttaa työtään tiiviissä kumppanuudessa yhteistyöverkostonsa ja ohjausryhmänsä kanssa. Via Vis on Oulun kaupungissa järjestöedustajana Sisäasianministeriön kansalliseen toimenpideohjelmaan kuuluvaan Oulun kaupungin ekstremistisen väkivallan ennalta ehkäisyn yhteistyöverkostossa. Lisäksi Via Vis on muutoinkin osana Oulun kaupun-

11

gin turvallisuustyöryhmää. Lokakuussa järjestettiin loppuseminaari, johon osallistui yhteistyöverkostosta ja asiasta kiinnostuneita noin 150 henkilöä. Joulukuussa saatiin päätös RAY:ltä rahoituksen jatkumisesta kahden henkilötyövuoden voimin 2015-2016.

3.4 Lapsi- ja nuorisotyö Vuolle Setlementti toteuttaa lapsi- ja nuorisotyötä monipuolisesti itse sekä tiiviissä yhteistyössä Oulun Setlementtinuoret ry:n ja Setlementtinuorten Oulun piirin kanssa. Perusnuorisotyötä toteutetaan tarjoamalla kerho-, retki- ja leiritoimintaa lapsille. Sosiaalista lapsi- ja nuorisotyötä sekä sukupolisensitiivistä työtä on tehty pitkäjänteisesti. Tyttöjen ja Pokien talot sijoittuvat toimintamuodoltaan ennaltaehkäisevän ja avohuollon palveluiden välimaastoon.

3.4.1 Tyttöjen Talo Vuolteen Tyttöjen Talon vuosi 2014 oli toiminnan vuosi. Avoimissa toiminnoissa oli vuoden aikana yhteensä 1570 käyntikertaa. Vuoteen mahtui Talon perustyön lisäksi tapahtumia, juhlia, seminaareja, verkostotyötä ja alueellista kehittämistä. Ryhmiä Talolla toteutettiin vuoden aikana 21 kpl joissa käyntikertoja oli yhteensä 1117. Keväällä 2014 toteutettiin Tyttöjen ja Poikien Talon kanssa yhteistyössä ja Osuuspankin tukemana Vauhtia elämään ryhmäkokonaisuus, jonka tavoitteena oli sukupuolisensitiivisen työotteen ja toiminnallisuuden kautta vahvistaa nuorten elämänhallintaa. Tavoitteena pitkällä aikavälillä oli nuoren opintoihin hakeutuminen tai työllistyminen. Yhteistyöllä kehitetty toimintamalli jatkaa elämäänsä Talojen toimintana.

Tyttöjen Talo koetaan tärkeänä ja voimaa antavana paikkana. Talon toiminnan tavoitteita ovat mm asiakkaiden sosiaalinen vahvistuminen, työhön tai koulutukseen hakeutuminen, kokonaisvaltainen voimaantuminen, vaikeidenkin asioiden esiin nostaminen ja rohkeuden kasvaminen osallistumiselle ja omiin asioihin vaikuttamiselle. Yksi Talolla toteutetuista projekteista oli Kyllä sää selviät -projekti, johon Talon nuoret saivat Nero -rahoitusta Oulun Kaupungilta.

Projekti on hyvä esimerkki siitä miten vaikeistakin kokemuksista voi selvitä ja miten yhteisöllisyys ja tuki voimaannuttavat ja vahvistavat.

Tyttöjen Talon yhtenä erityisryhmänä sekä työn painopistealueena ovat olleet koko olemassaolonsa ajan ujot ja hiljaiset tytöt ja nuoret naiset. Herkkyyden näkeminen ja kokeminen vahvuutena ja voimavarana on ollut työn tavoitteena.

Vuoden 2014 aikana nostettiin tätä aihetta alueelliseen keskusteluun mm Vuolle Setlementin Sukupuolisensitiivisen työn päivillä sekä muissa tapahtumissa ja julkisessa kirjoittelussa.

Talon laadun mittari on kokonaisvaltainen huomioiminen, jolla Tyttöjen Talossa tarkoitetaan ihmisen koko olemuksen huomioon ottamista. Kokonaisvaltainen kohtaaminen on olennainen osa asiakaslähtöistä työtämme, jossa Talon tytöt ja nuoret naiset nostetaan ammattilaisen rinnalle oman elämänsä asiantuntijoina. Aito kohtaaminen kuuluu kaikkeen toimintaamme mutta erityisesti yksilötyössä kokonaisvaltainen huomioiminen on Talon kävijöille tärkeää. Yksilötyötä toteutettiinkin vuoden aikana yhteensä 280 tapaamiskertaa.

Tytöt ovat saaneet Talolta monenmoista apua ja tukea sekä osallisuuden ja osallistumisen paikkoja sekä yhteisöllisyyden kokemuksia naistietoisessa ympäristössä, joka on tarkoitettu juuri heille.

3.4.2 Poikien Talo Vuolteen Poikien Talon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi oli työntäyteinen ja piti sisällään myös muuton uusiin tiloihin. Yhdeksän erilaista ryhmätoimintoa toteutui Poikien Talon vetämänä vuonna 2014. Isäkahvila toimintaa pilotoitiin yhdessä Oulun Ensi- ja turvakodin kanssa, Kokkipojat ryhmä sai alkunsa toiminnassa mukana olleen pojan toiveesta. Pilottiryhmä oli onnistunut ja ryhmä sai jatkoa syksyllä. Elämä on seikkailu – ryhmää käynnistettiin yhdessä Oulun kaupungin lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Ryhmää ei hyvästä yrityksestä huolimatta saatu käynnistymään kunnolla kevään aikana. Lisäksi Oulun Osuuspankin tukemana luotiin yhdessä Oulun Tyttöjen Talon kanssa ”Vauhtia elämään” ryhmätoiminto. Kyseinen ryhmä oli ensimmäinen Tyttöjen Talon kanssa toteutettu ryhmä. Vauhtia elämään ryhmä oli onnistunut sekä osallistuneiden, että toteuttajien näkökulmasta. Myös toiminnan tukija Oulun Osuuspankki oli ryhmäprosessiin tyytyväinen. Oulun Osuuspankki myönsi vielä syksyllä juhlavuoden stipendirahastosta merkittävän summan Poikien Talon toimintaan.

Keväällä 2014 toteutui ensimmäinen poikatuntikokonaisuus Kempeleen Ylikylän koululla. Pilotointi oli erittäin hyvä ja opettavainen kokemus. Kouluissa tehty työ on ennen kaikkea ennalta ehkäisevää työtä. Koulu toimintaympäristönä tuli tutuksi ja toiminnassa opittiin huomioimaan koulussa tehdyn työn erityispiirteet. Syksyn aikana toteutui neljä eri poikatunti kokonaisuutta Oulun kaupungin eri kouluissa. Poikatuntien kautta vahvistetaan poikien itseluottamusta, lisätään itsetuntemusta ja ryhmätyötaitoja. Yhtenä teemana on myös sukupuolittuneiden ajatusmallien avaaminen

12

ikätaso huomioiden. Toiminnalla pyritään mahdollistamaan jokaisen pojan kasvaminen oman näköiseen aikuisuuteen.

Yksilötyötä tehtiin usean eri pojan kanssa. Toimintaan kävi tutustumassa suuri joukko kohderyhmän poikia ja miehiä.

Kaikkiaan eri toimintojen kautta kohdattiin 483 eri poikaa/nuorta miestä ja poikia ja miehiä kohdattiin 1716 kertaa.

Toimintaan osallistuneista reilu neljännes oli täysi-ikäisiä, loput 12-17 -vuotiaita. Painotus alaikäisten kanssa toimimiseen selittyy koulussa tehdyn työn suurella määrällä.

3.5 Monikulttuurinen toiminta Vuolle Setlementissä monikulttuurisuus näkyy läpi kaikkien toimintojen. Ystävyystalo on monikulttuurisen tekemisen ja toiminnan pääpaikka. Toiminnoissa on mukana niin kantaväestöä kuin eri kulttuureista Suomeen tulleita maahanmuuttajia. Vuolle-opisto tarjoaa monipuolisesti mahdollisuuksia monikulttuuriseen toimintaan. Osa koulutuksista on suunnattu suoraan maahanmuuttajille, toimien tukena jatko-opintoihin ohjautumiselle. Lisäksi opiston kansalaisopistokurssien tarjonnasta löytyy monia eri vaihtoehtoja, jotka ovat hyvin soveltuvia niin maahanmuuttajille kuin eri kulttuureista kiinnostuneille. Asuntolatoiminnassa monikulttuurisuustyötä tehdään puolestaan yhteistyössä Vuolleopiston eri linjojen kanssa. Monikulttuurisuus ulottuu Vuolteella myös lapsi- ja nuorisotyöhön esimerkiksi Tyttöjen- ja Poikien Talon kautta.

3.5.1 Ystävyystalo Monikulttuurisen Ystävyystalon toiminnan painopisteet ovat maahanmuuttajien elämänhallinnan ja aktiivisuuden tukeminen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, monikulttuurisen työn erityisosaamisen levittäminen sekä vaikuttaminen ja rasisminvastainen työ. Toiminta on käynnistynyt vuonna 2000, ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lisäksi Oulun kaupunki on myöntänyt vuosittain Ystävyystalo-toimintaan paikallisen rahoitusosuuden.

Ystävyystalo järjestää säännöllisesti kokoontuvia ryhmätoimintoja, juhlia, retkiä, tapahtumia ja leirejä maahanmuuttajille ja kantaväestölle. Toiminnot on suunnattu eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Ystävyystalon toiminnoissa maahanmuuttajille annetaan mahdollisuus sosiaaliseen toimintaan ja omien taitojen hyödyntämiseen sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen. Toimintojen kautta ihmiset saavat vertaistukea ja ystäviä toisistaan sekä oppivat suomen kieltä. Eri-ikäisiä maahanmuuttajia tuetaan myös henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen avulla.

Ystävyystalo tarjoaa vuosittain työssäoppimispaikan useille suomalaisille ammattiopiskelijoille ja kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajille. Ystävyystalolla on vakiintunut asema Oulun alueen monikulttuurisuustyön asiantuntijana, ja se tarjoaa koulutus- ja konsultaatiopalveluita muille organisaatioille. Ystävyystalon koordinoiman kulttuurivälittäjärenkaan kautta tarjotaan monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatusta mm. Oulun ja lähikuntien koululaisille.

Vertaistuki- ja ryhmätoimintoihin osallistuneet yksittäiset henkilöt 480 Tapahtumien osallistujamäärät 2100 Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa saaneet 350 Työssäoppimisen ohjauspäivät 395

Koulutuksen ja konsultaation kautta tavoitetut

260 Kulttuurivälittäjärenkaan kautta tavoitetut 2800 3.5.2 Naisten koulu – integraatiota ja arjentaitoja –hanke / Miesten koulu Vuolle Setlementti on hallinnoinut vuosina 2009 – 2013 Naisten koulu –hanketta, jolle myönnettiin jatkorahoitus vuodeksi 2014 Miesten koulu –valmennuksen pilotoimiseksi. Hankkeen rahoittajana ovat Euroopan Sosiaalirahasto ja Oulun kaupunki. Hanke on osa valtakunnallista työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimaa VALTAVA-kehittämisohjelmaa (Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen). Hankkeen kohderyhmänä ovat oululaiset vaikeasti työllistyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat. Toissijaisena hyödynsaajana ovat erilaiset työorganisaatiot ja –yhteisöt, joihin juurrutetaan monimuotoisuusajattelua. Hanke hyödyttää myös maahanmuuttajien tukipalvelujen kehittämistä ja moniammatillisten yhteistyöverkostojen vahvistumista paikallisesti. Paikallisena yhteistyökumppanina on Oulun työvoiman palvelukeskus. Hankkeessa on luotu uuden tyyppinen koulutusmalli, jossa yhdistyvät kuntouttava työtoiminta ja lähiopetus. Syksyllä 2014 Naisten ja Miesten koulu toteutettiin osana Vuolle-opiston vapaansivistystyön opintoja nimellä Duaalivalmennus.

Vuolle Setlementin monikulttuurisen toiminnan yhteistyönä syntyi uusi hankehakemus THL:een maahanmuuttajien terveyden, liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja alkaa vuonna 2015.

13

Vuonna 2014 monikulttuurisessa toiminnassa työskenteli kaksi kokoaikaista yhteisötyöntekijää, yksi osa-aikainen yhteisötyöntekijä, kokoaikainen kulttuurimentori ja projektikoordinaattori sekä monikulttuurisuustyön johtaja. Lisäksi monikulttuurisuustyön tiimiin kuului liikuntaneuvonnan oppisopimusopiskelija.

3.6 Senioritoiminta Vuolle Setlementti tarjoaa avoimia toiminnan muotoja, joissa tarjotaan ikäihmisille tilaisuuksia yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Vapaaehtoistoiminnassa ja opistotoiminnan piirissä järjestetään runsaasti ikäihmisille suunnattuja opintojaksoja ja seniorikerhoja.

3.6.1 Kulttuuriluotsitoiminta Kulttuuriluotsi on yksi Vuolteen vapaaehtoistoiminnan muoto, jota on kehitetty aktiivisesti yhteistyössä kaupungin kulttuurilaitosten kanssa vuodesta 2012 lähtien. Kulttuuriluotsit ovat ikäihmisten vapaaehtoisia kulttuurikavereita, jotka toimivat ikäihmisten seurana ja saattajina erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Kulttuuriluotsit myös järjestävät kulttuuritoimintaa vanhusten palveluyksiköissä. Vuonna 2014 toiminnassa oli mukana noin 20 vapaaehtoista luotsia.

Kulttuuriluotsitoiminnalle saatiin erityisavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 2014-2015.

3.6.2 AVEK -toiminta Ammatillisesti ohjattu AVEK-toiminta on ystävätoimintaa, jossa AVEK -vapaaehtoiset tuovat ikäihmisen arkeen iloa ja toimivat apuna ja tukena ikäihmiselle. AVEK -toiminnassa ikäihminen ja vapaaehtoinen muodostavat ystäväparin, joka pitää yhteyttä säännöllisesti usein vuosia. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan mukaan pääsääntöisesti kotihoidon kautta. Asiakkaita ohjautuu toimintaan myös kaupungin sosiaalityön, Oulun yliopistollisen sairaalan, järjestöjen, yhdistysten tai omaisten kautta. Yhteydenotto voi tapahtua myös ikäihmisen itsensä toimesta. AVEK -vapaaehtoisen läsnäolo ikäihmisen arjessa ei korvaa kotihoidon tekemää työtä, vaan tukee sitä. Vuonna 2014 AVEK-toiminnan kotona asuvien asiakkaiden keski-ikä oli 81,3. vuotta AVEK-toiminnassa oli vuonna 2014 (12/2014) mukana 128 vapaaehtoista. Kotona asuvien tukena toimii 111 ja hoivakodeissa 17 AVEK -vapaaehtoista. Tauolla olevia AVEK -vapaaehtoisia oli 37. AVEK -toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. AVEK-toimintaa koordinoitiin vuoden 2014 aikana yhden kokoaikaisen koordinaattorin voimin.

3.6.3 Puhelinrinki Vuonna 2014 asiakkaan alkuhaastattelussa on edellisen vuoden tapaan tiedusteltu ikäihmisen halukkuutta osallistua puhelinrinkitoimintaan. Puhelinrinkitoimintaa on hyödynnetty v. 2011 lähtien AVEK-toiminnassa ja se on osa Vuolteen seniorityötä. Puhelinrinki -toimintaan voivat ilmoittautua mukaan kaikki ikäihmiset, jotka haluavat kokoontua puhelimitse viikoittaisiin keskusteluhetkiin.

Mikäli liikkuminen on haasteellista tai välimatkat pitkiä, mutta ikäihminen haluaa tutustua uusiin ihmisiin ja seurustella, niin se käy helposti, turvallisesti ja edullisesti puhelinringin avulla. Puhelinringissä sovitaan yleensä 5-7 soittokertaa. Rinki kokoontuu esim. 1 x viikossa. Ohjaajan ja osallistujien kesken sovitaan keskustelujen teemat ja pelisäännöt. Puhelinringit eivät korvaa kasvokkain tapahtuvaa kohtaamista, mutta se on yksi menetelmä yksinäisyyden vähentämiseen ja ehkäisyyn.

Vuonna 2014 Vuolteen senioriohjaaja toteutti kaksi puhelinrinkiryhmää. Puhelinrinki kokoontui seitsemän viikon ajan ja ryhmän loputtua puhelinrinkiin osallistuneet tapasivat toisensa kerran.

Puhelinrinkitoimintaan osallistui yhdeksän jonossa ollutta AVEKvapaaehtoista odottavaa ikäihmistä.

14

4. PIKKU-SYÖTTEEN NUORISOKESKUS Vuolle Setlementti ry:n omistama matkailu- ja nuorisokeskus (Syötekeskus Oy) Pikku-Syöte on yksi Suomen kymmenestä Opetusministeriön hyväksymästä nuorisotyölain ja -asetuksen mukaisesti toimivasta nuorisokeskuksesta.

Nuorisotyöhön, luontoon, liikuntaan ja hyvinvointiin keskittyvä toimintakeskus tarjoaa mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan niin koululaisille, nuorisoryhmille, perheille, aktiivisille urheilijoille kuin kokousryhmille. Nuorisokeskuksen toiminta on ympärivuotista, painottuen kuitenkin syksyyn ja kevättalveen.

Pikku-Syötteellä on yhteensä 82 eritasoista 2-4 hengen huonetta. Majoitustilaa on yhteensä n. 240 hengelle. Majoitustilojen lisäksi Pikku-Syötteeltä löytyy erilaisia kokous- ja ryhmätyötiloja isoimpana Syötesali, joka toimii sekä sisäliikuntasalina että jopa yli 220-hengen kokous- tai seminaaritilana. Kokoustilojen lisäksi keskuksessa on kädentaito- ja taidepajatyöskentelyyn sopiva taideluokka jonka yhteydessä on seitsemän metrin korkuinen sisäkiipeilyseinä. Hiihtokeskuksesta löytyy 9 rinnettä, 5 hissiä sekä vuokraamo, rinnekahvila Central Cafe ja hiihtokoulu. Aiemmin käytössä ollut 50 -paikkainen retkeilymaja otettiin pois käytöstä vuoden 2013 lopussa eikä se ollut enää majoituskäytössä vuonna 2014.

Hailuodossa sijainnut nuorisokeskustoiminnan yksikkö, Luotokeskus, lakkautettiin kuluneen toimintavuoden aikana.

Vuolle Setlementti ry myi Hailuodon Marjaniemessä sijainneen Luotsihotellin Lomarengas Oy:lle 20.1.2014. Samassa yhteydessä Hailuodon Sumpun leirintäalueen huolto- ja kahvilarakennus sekä koko Hailuotoon keskittynyt liiketoiminta siirtyi Lomarenkaalle.

4.1 Teemat ja kehittämistyö Kokonaisuutena leirikouluissa ympäristökasvatus jatkui vahvana teemana vuonna 2014. Ympäristö ja luonto ovat Nuorisokeskus Pikku- Syötteellä osa jokapäiväistä arkea ja siten luonnollinen osa kasvatustyötä.

Uudenlaisen leirikoulukonseptin suunnittelutyö aloitettiin vuonna 2013 ja kuluvana toimintavuonna palvelumuotoilua jatkettiin. Uusi leirikoulukonsepti teemallinen leirikoulu, Taikatunturin leirikoulu, - tunturialueen taikaa leirikoulussa, julkaistiin 2014 OPI-päivillä Oulussa. Hyvän vastaanoton saanut leirikoulu-konseptin kehittämistyö jatkuu edelleen asiakkailta saadun palautteen perusteella. Tavoitteena on kehittää konseptin sisältä uusia tuotteita myyntiin ja korostaa leirikoulutoiminnan soveltuvuutta koko lukuvuoden ajaksi – syksystä kevääseen. Leirikoulun kehittämistyöhön osallistuu laaja-alaisesti koko nuorisokeskuksen henkilökuntaa sekä alan opiskelijoita ja ammattilaisia.

Yhteistyö eri järjestöjen ja muiden kumppanien kanssa etenkin sosiaali- nuoriso- ja urheiluseuratoiminnan kanssa on ollut vahvan kehityksen kohteena. Vuonna 2014 yksi yhteistyön suurimpia tapahtumia oli Lumilauantai tapahtuma yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n, Maliken, Sokeain lasten tuki ry:n, Vaun, OSS ry:n, Oulun Invalidien Yhdistys ry OIY:n sekä Virpiniemen liikuntaopisto kanssa. Lumilauantai – tapahtumien ideana on taata vammaisille ja erityistukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen tasavertainen mahdollisuus osallistua ja liikkua lumella lasketellen, hiihtäen tai pulkkaillen. Tapahtuman suunnittelutyö tehtiin vuoden 2013 aikana ja itse Lumilauantai – viikonloppu toteutettiin Pikku-Syötteellä 14.–16.3.2014.

Myös urheiluseurojen kanssa tehtyä yhteistyötä jatkettiin edelleen. Suunnistus, pyöräily sekä esimerkiksi opetusalan yhteistyökuviot ja kumppanuudet ovat vahvimman kasvun alla tulevaisuudessa.

Osana nuorisokeskuksen strategiatyötä oli vuodelle 2014 asetettu omat pitemmän aikavälin strategisiin tavoitteisiin pohjautuvat avaintavoitteet. Niiden osalla päästiin vuoden aikana eri tavoitealueilla merkittävästi eteenpäin tavoitteiden suuntaisesti, työn kuitenkin jatkuessa edelleen. Asiakas- ja toiminta-arvon osalla asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja tuotteiden kehittämistyö eteni merkittävästi myös vuoden 2014 aikana mutta varsinaiseen jalkauttamis- ja toteutusvaiheeseen ei kaikilta osin vielä edetty. Toiminnan laatutyö jäi osin henkilöstövaihtuvuudesta ja talouden tiukkuudesta johtuen hieman toivottua pienempään painoon ja erityisesti laatujärjestelmän mukainen dokumentointityö oli yksi avaintavoitteista vuodelle 2014 ja jatkuen edelleen seuraavalle vuodelle.

15

4.2 Talous ja henkilöstö Vuosi 2014 alkoi kustannusten osalta muutoksilla, kun vuoden 2013 toteutettu maalämpöinvestointi otettiin käyttöön. Tämä investointi toi talouden kannalta merkittäviä säästöjä. Myös alkuvuodesta päätökseen saatu Hailuodon toimipisteen myynti toi säästöjä talouden kannalta ja antoi mahdollisuuden keskittyä kokonaan Pikku-Syötteen toimintaan. Tavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin, että toiminta saataisiin Pikku-Syötteellä ympärivuotiseksi. Lähelle tavoitetta päästiin siten, että palveluja karsittiin ja hotelli toimi itsepalvelutyyppisesti kesän hiljaisimpina hetkinä.

Henkilöstön määrä pysyi 2014 Pikku-Syötteellä lähes entisellään. Pikku-Syöte työllistää keskimäärin 25 henkilöä vuoden aikana. Kausivaihtelut luovat haastavuutta henkilöstön pysyvyyteen ja vaihtuvuutta tapahtui myös tämän toimintakauden aikana. Nuorisokeskus toiminnan johtajan roolissa aloitti uusi henkilö ja muutoinkin henkilöstössä tapahtui liikehdintää. Tulevaisuuden avaintavoitteita onkin pysyvän alueella asuvan tai sinne asettuvan henkilöstön saanti. Sitä pyritään tukemaan myös oppilaitosyhteistyön kautta. Loppuvuodesta 2014 aloitettiin myös rekrytointi ravintolan vuoropäällikön toimeen ja siten myös organisaatioon ja työnkuviin tehtiin muutoksia loppuvuoden aikana.

Niin nuorisotyön osalla kuin koko toiminnan alueella tulemme vuoden 2015 aikana hyödyntämään entistäkin vahvemmin Vuolle Setlementti ry:n laajaa ja monipuolista osaamista eri aloilta. Sen avulla on tavoitteena tiivistää konsernin sisäistä yhteistyötä myös palveluiden kehittämisessä ja toteutuksessa huomattavasti.

Taloudellisesti toimintavuosi oli tehokkaampaa kuin edellinen kausi. Vaikka liikevaihto itsessään olikin laskusuuntainen, pystyttiin tehokkaammalla toiminnan ohjauksella tuloksellisesti hieman parempaan suuntaan. Tehokkuuteen toiminnassa kokonaisuudessaan tullaan kiinnittämään huomiota myös seuraavalla toimintakaudella. Rinnetoiminnan osalta myynnin kehittyminen ei ollut tavoitteiden suuntaista ja seuraavaan kauteen tullaankin tekemään entistä enemmän tavoitteellisia toimia, jotta kehitys saadaan kääntymään toivottuun suuntaan. Nuorisokeskuskäyttö oli toimintavuonna nousussa ja toiminnan kehitys siten toivottuun suuntaan. Tammikuussa 2014 pidetyt valtakunnalliset nuorisokeskuspäivät toivat myös nuorisotyölle positiivista henkeä.

Talouden osalta päätavoitteet seuraavaan toimintakauteen on tavoitteiden selkeyttäminen, toiminnan tehostaminen ja tavoiteltavien asiakaskohderyhmien entistä parempi tavoittaminen niin viestinnällisesti kuin palvelutuotannon osalta.

SYÖTEKESKUS OY / PIKKU-SYÖTE NUORISOKESKUSTOIMINTA

16

MATKAILUTOIMINTA

5. TALOUS Vuolle Setlementti ry –konsernin taloudellinen asema säilyi vakaana edelleen toimintaympäristömme lisääntyvistä haasteista huolimatta. Konsernin tuottojen (mukaan lukien varsinaisen toiminnan tuotot, avustukset ja varainhankinta) yhteissumma vuoden 2014 aikana oli 7 079 635 euroa, missä on pudotusta edellisvuoteen yhteensä 473 699 €, mikä vastaa 6,3 % edellisvuoden tuotoista.

Vuolteen osalla tuotot laskivat 254 922 euroa, Syötekeskuksella 201 776 euroa ja Oulun Koulutalolla 17 000 euroa.

Vuolteen tuottoja pudotti valtionosuuksien ja asiakasmaksujen putoamisen lisäksi myös Tuiran Kaarretien kiinteistön vuokratuottojen putoaminen Oulun Steinerkoulun muutettua uusiin tiloihin kesällä 2014. Syötekeskus Oy:n tulovirran pienentyminen selittyy Hailuodon toimintayksikön myynnillä tammikuussa 2014. Pikku-Syötteen osalla toiminnan tuotot kasvoivat 61 200 euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

5.1 Kannattavuus

Konsernin yhteenlaskettu kertaluonteisilla erillä oikaistu varsinaisen toiminnan vertailukelpoinen tulos kehittyi 2014 vuoden aikana positiivisesti. Varsinaisen toiminnan tappio oli yhteensä 27 588 €, kun tappio vuotta aiemmin oli 119 723 €. Konsernin tulosta pudotti edelleen Syötekeskus Oy:n toiminnan tappiollisuus. Rakenteellista uudistusten ja Pikku-Syötteen myynnin kehityksen kautta yhtiön tappio pienentyi vuosikertomusvuoden aikana merkittävästi ollen 62 676 euroa kun se vuotta aiemmin oli peräti 276 894 €.

50 000

Vertailukelpoinen opera7ivisen toiminnan tulos

0 -­‐50 000 -­‐100 000 -­‐150 000 -­‐200 000 -­‐250 000 -­‐300 000 -­‐350 000 -­‐400 000 -­‐450 000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

17

Vuoden 2014 osalla Syötekeskus Oy:n tulosta rasittavat kertaluonteisina erinä Hailuodon toisen vaiheen rakennushankkeesta liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjattu 311 427,60 saamisen sekä poistoihin kirjauttu Pikku-Syötteen retkeilymajan 92 178 euron alaskirjaus. Vuoden 2015 aikana Vuolle Setlementti ry:n ja Oulun Koulutalo Oy:n toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän edellisen vuoden tasolla. Syötekeskus Oy:n operatiivisen toiminnan tuloksen odotetaan vahvistuvan.

5.2 Maksuvalmius Konsernin maksuvalmiusasema vahvistui vuoden 2014 aikana merkittävästi, ollen kuitenkin edelleen vain tyydyttävä.

Maksuvalmiuden tunnusluku Quick ratio oli tilinpäätöshetkellä 0,61 (31.12.2013 0,47). Maksuvalmiuden vahvistamiseen kiinnitetään erityishuomiota myös vuoden 2015 aikana.

Quick ra4o

0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

5.3 Vakavaraisuus Konsernin vakavaraisuus kehittyi vuoden 2014 aikana erittäin positiivisesti vieraan pääoman ehtoisen lainapääoman vähennyttyä yhteensä 630 943 eurolla. Korollisen vieraan pääoman yhteismäärä on pudonnut neljän viimeisen tilikauden aikana yhteensä 2 205 174 €, mikä vastaa 39,3 % lainapääomasta 31.12.2010.

Voit tutustua tarkemmin toimintakertomusvuoden taloudelliseen tulokseen ja tilinpäätöshetken rahoitusasemaan liitteistä löytyvien tuloslaskelmien ja taseiden kautta.

18

Vuolle Setlementti ry

TULOSLASKELMA

Kaarretie 14, 2. krs 90500 Oulu Y-tunnus 0195032-3 1.1.2014 - 31.12.2014

1.1.2013 - 31.12.2013

946 301,72 3 697 602,43 224 118,82 4 868 022,97

1 043 254,34 3 805 090,90 274 600,03 5 122 945,27

-2 607 920,65 -481 852,29 -97 214,58 -3 186 987,52

-2 574 438,24 -467 513,38 -92 570,96 -3 134 522,58

-184 856,32

-204 889,18

-1 405 653,67 -4 777 497,51 90 525,46

-1 557 847,60 -4 897 259,36 225 685,91

Tuotto-/kulujäämä

90 525,46

225 685,91

VARAINHANKINTA Tuotot Tuotot yhteensä Varainhankinnan kate

14 930,00 14 930,00

12 400,00 12 400,00

105 455,46

238 085,91

10 982,34

1 785,19

0,30 10 982,64

0,26 1 785,45

-68 976,80 -68 976,80 -57 994,16

-74 534,99 -74 534,99 -72 749,54

47 461,30

165 336,37

SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset kulut Yhteensä Satunnaiset erät yhteensä

-63 547,03 -63 547,03

-300 000,00 -300 000,00

TILIKAUDEN TULOS

-16 085,73

-134 663,63

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

-16 085,73

-134 663,63

Rahayksikkö EURO VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Toiminnan tuotot Avustukset Varainhankinnan tuotot Tuotot yhteensä KULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä POISTOT Yhteensä MUUT TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut yhteensä Kulut yhteensä Toiminnanalan kate

Tuotto-/kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Sijoitustoiminta Yhteensä Rahoitustoiminta Yhteensä Tuotot yhteensä Kulut Rahoitustoiminta Yhteensä Kulut yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä Tuotto-/kulujäämä

19

Vuolle Setlementti ry

TASE

Sivu 1

Kaarretie 14, 2. krs 90500 Oulu Y-tunnus 0195032-3

Rahayksikkö EURO

31.12.2014

31.12.2013

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistuskiinteistöt Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä

386 437,81

450 887,81

4 166 355,52 66 492,55 4 619 285,88

4 681 684,74 42 164,56 5 174 737,11

Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä

2 908 700,28 166 829,32 3 075 529,60 7 694 815,48

2 908 700,28 171 791,87 3 080 492,15 8 255 229,26

8 134,24 8 134,24

8 784,24 8 784,24

Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset yhteensä

59 732,40 443 499,27 15 462,25 144 708,10 663 402,02

60 760,36 334 317,70 11 019,00 102 035,68 508 132,74

Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä

9 885,87 681 422,13

14 508,65 531 425,63

8 376 237,61

8 786 654,89

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Pitkäaikaiset yhteensä

Vastaavaa

20

yhteensä

Vuolle Setlementti ry

TASE

Sivu 1

Kaarretie 14, 2. krs 90500 Oulu Y-tunnus 0195032-3

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Muut rahastot Toimintapääoma (ed. tilikausien ylijäämä/alijäämä) Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä

5 666 163,20 -1 023 230,15 -16 085,73 4 626 847,32

5 666 163,20 -888 566,52 -134 663,63 4 642 933,05

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Pitkäaikaiset yhteensä

2 477 607,02 63 591,39 2 541 198,41

2 843 156,51 63 591,39 2 906 747,90

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikaiset yhteensä Vieras pääoma yhteensä

64 501,23 328 042,29 183 744,75 153 150,50 68 697,62 410 055,49 1 208 191,88 3 749 390,29

243 391,92 84 045,24 359 439,19 91 732,80 162 046,27 296 318,52 1 236 973,94 4 143 721,84

Vastattavaa

8 376 237,61

8 786 654,89

yhteensä

21

Syötekeskus Oy

TULOSLASKELMA

Sivu 1

Kaarretie 14, 2. krs 90500 Oulu Y-tunnus 0502368-2

Rahayksikkö EURO

1.1.2014 - 31.12.2014

1.1.2013 - 31.12.2013

LIIKEVAIHTO

1 333 029,93

1 567 340,77

638 582,05

606 047,51

-274 173,14 -34 556,99 -122 802,32 -431 532,45

-396 583,55 49 387,44 -152 730,27 -499 926,38

-697 080,06

-773 187,50

-120 038,39 -27 266,11 -844 384,56

-130 212,84 -33 762,61 -937 162,95

-94 473,32 -92 178,41 -186 651,73

-110 044,22 0,00 -110 044,22

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä

-914 819,03

-873 956,49

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

-432 786,70

-247 701,76

0,00

2 000,00

Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys / vähennys Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä

Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

1 265,69

876,55

-34 761,39 -33 495,70

-32 068,29 -29 191,74

VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

-466 282,40

-276 893,50

0,00 0,00

300 000,00 300 000,00

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

-466 282,40

23 106,50

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

-466 282,40

23 106,50

Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä

22

Syötekeskus Oy

TASE

Sivu 1

Kaarretie 14, 2. krs 90500 Oulu Y-tunnus 0502368-2 Rahayksikkö EURO

31.12.2014

31.12.2013

398 551,27

398 551,27

209 905,50 260 133,95 592 198,32 1 460 789,04

347 474,54 281 459,34 683 418,71 1 710 903,86

3 616,04 3 616,04 1 464 405,08

3 616,04 3 616,04 1 714 519,90

69 140,73 69 140,73

103 697,72 103 697,72

22 110,34 22 110,34

22 102,21 22 102,21

147 973,39 4 000,00 5 750,00 32 121,10 189 844,49

42 005,85 5 200,00 459,88 420 897,49 468 563,22

9 968,65

18 075,51

601 564,21

612 438,66

1 755 469,29

2 326 958,56

V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistetut Rakennukset ja rakennelmat Omistetut Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/Tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman kons. yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä

23

Syötekeskus Oy

TASE

Sivu 1

Kaarretie 14, 2. krs 90500 Oulu Y-tunnus 0502368-2 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Osakepääoma yhteensä Yhteensä Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Vieras pääoma yhteensä V A S T A T T A V A A

24

Y H T E E N S Ä

269 100,68 269 100,68 269 100,68

269 100,68 269 100,68 269 100,68

1 139 570,50 3 232,20 -765 243,38 -466 282,40 180 377,60

1 139 570,50 3 232,20 -788 349,88 23 106,50 646 660,00

786 619,64 16 000,00 802 619,64

798 647,14 24 000,00 822 647,14

21 429,00 0,00 117 330,96 446 899,27 27 428,53 159 384,29 772 472,05 1 575 091,69

96 534,30 880,00 246 900,56 341 317,10 27 651,30 144 368,16 857 651,42 1 680 298,56

1 755 469,29

2 326 958,56

Oulun Koulutalo Oy

T U LO S LAS K E LMA

Sivu 1

Y-tunnus 0222380-6 1.1.2014 - 31.12.2014

1.1.2013 - 31.12.2013

240 000,00 240 000,00

257 000,00 257 000,00

-74 643,55 -2 440,68 -5 549,40 0,00 -76 738,47 -7 109,43 -27 457,28 -4 144,29 -4 042,01 -6 226,43 -17 393,10 -225 744,64

-70 902,08 -9 988,85 -4 392,63 -24 992,44 -68 463,43 -5 592,28 -27 301,36 -6 050,79 -3 699,39 -5 759,77 -11 193,25 -238 336,27

14 255,36

18 663,73

Poistot ja arvonalentumiset Rakennuksista ja rakennelmista Muista pitkävaikutteisista menoista Poistot ja arvonalentumiset yhteensä

-18 589,21 -8 038,78 -26 627,99

-18 791,40 -8 038,60 -26 830,00

VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

-12 372,63

-8 166,27

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

-12 372,63

-8 166,27

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

-12 372,63

-8 166,27

Rahayksikkö EURO Kiinteistön tuotot Hoitovastikkeet Kiinteistön tuotot yhteensä Kiinteistön hoitokulut Henkilöstökulut Hallinto Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö ja kaasu Jätehuolto Vahinkovakuutukset Kiinteistövero Korjaukset Kiinteistön hoitokulut yhteensä KÄYTTÖKATE/HOITOKATE

25

Oulun Koulutalo Oy

TASE

Sivu 1

Y-tunnus 0222380-6 Rahayksikkö EURO

31.12.2014

31.12.2013

110 344,30 27 299,04 137 643,34

128 933,51 35 337,82 164 271,33

137 643,34

164 271,33

Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kiinteistön tuotoista Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

153 150,50 153 150,50

91 631,90 91 631,90

Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä

79,11 153 229,61

4 191,72 95 823,62

Vastaavaa

290 872,95

260 094,95

30 273,83 30 273,83 353 445,82 -159 521,20 -12 372,63 211 825,82

30 273,83 30 273,83 353 445,82 -151 354,93 -8 166,27 224 198,45

Pitkäaikainen Saadut ennakot Pitkäaikaiset velat yhteensä

30 000,00 30 000,00

0,00 0,00

Lyhytaikainen Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Vieras pääoma yhteensä

30 680,30 4 000,00 1 026,00 13 340,83 49 047,13 79 047,13

18 475,59 4 000,00 1 160,64 12 260,27 35 896,50 35 896,50

290 872,95

260 094,95

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset

yhteensä

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Osakepääoma yhteensä Käyvän arvon rahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA

Vastattavaa

26

yhteensä

27

www.vuolleoulu.fi