Vuosikertomus 2013
SISÄLLYSLUETTELO
1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3 2. KOULUTUSTOIMINTA 4
2.1 Oulun kansalaisopisto 4 2.1.1 Oulun osasto 5 2.1.2 Hailuodon osasto 6 2.1.3 Henkilöstö 6 2.2 Pohjola-opisto 6 2.2.1 Vapaan sivistystyön opinnot 7 2.2.2 Perusopetus 7 2.2.3 Ammatillinen lisäopetus 7 2.2.4 Henkilöstö 7
3. SOSIAALIPALVELUT 8
3.1 Asuntolatoiminta 8 3.2 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta 8 3.3 Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet 9 3.3.1 Rikosuhripäivystys 9 3.3.2 Sovittelutoiminta 10 3.3.3 Via Vis - Väkivaltatyön hanke 10 3.4 Lapsi- ja nuorisotyö 11 3.5 Monikulttuurinen toiminta 12 3.5.1 Naisten koulu – integraatiota ja arjentaitoja –hanke 12 3.6 Senioritoiminta 12
4. NUORISOKESKUS SYÖTE 14 5. TALOUS 16
5.1 Kannattavuus 16 5.2 Maksuvalmius 17 5.3 Vakavaraisuus 17 Liitteet: Liite 1 Tuloslaskelma / Oulun Seudun Setlementti ry 18 Liite 2 Tase / Oulun Seudun Setlementti ry 19 Liite 3 Tuloslaskelma / Syötekeskus Oy 20 Liite 4 Tase / Syötekeskus Oy 21 - 22 Liite 5 Tuloslaskelma / Oulun Koulutalo Oy 24 Liite 6 Tase / Oulun Koulutalo Oy 25
2
1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2013, yhdistyksemme 69. toimintavuosi, oli yhdistyksessä muutosten aikaa. Kansalaisopistotoiminta Kemissä päättyi 31.12.2012 ja organisaatiota sopeutettiin pienentyneeseen tulovirtaan. Säästöjä haettiin erityisesti hallinnosta ja tukipalveluista, jotta supistuksilla olisi mahdollisimman vähäinen vaikutus eri toimintojen asiakastyöhön. Taloudellisesti vuosi oli onnistuneiden säästö- ja sopeuttamistoimien ansiosta varsinaisen toiminnan osalta tasapainoinen. Oulun kansalaisopiston tuntimäärä tippui toimintavuoden aikana hieman edellisvuodesta ollen yhteensä 23 094 opetustuntia (vuonna 2012 yhteensä 24 049 tuntia). Pohjola –opistossa vapaan sivistystyön opiskelijaviikkojen määrä putosi merkittävämmin yhteismäärän ollessa 1 359 (2012 toteuma 1 563), muun koulutuksen määrä Pohjola –opistossa säilyi vuoden 2012 tasolla. Oulun Seudun Setlementin laaja-alaiset nuoriso-, seniori- ja monikulttuurisuuspalvelut samoin kuin rikosuhripäivystys, Pohjois-Suomen sovittelutoimisto sekä Kodin ulkopuolisen väkivallan ennaltaehkäisytyö saavuttivat kaikki toimintavuodelle asetetut tavoitteensa. Sosiaalipalveluille erittäin tärkeän vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja koordinointia jatkettiin myös vuoden aikana ansiokkaasti. Vuonna 2013 setlementissä toimi noin 350 aktiivista vapaaehtoista. Vapaaehtoiset toimivat mm. tukena ja ystävänä ikäihmisten kotona (AVEK -toiminta), kulttuuriluotseina eli ikäihmisten seurana ja saattajina erilaisiin kulttuuritapahtumiin, rikos- ja riita- asioiden sovittelijoina, rikosuhripäivystyksessä päivystys- ja tukihenkilöinä sekä avustajina mm. leireillä, kerhoissa ja tapahtumissa. Syötekeskus Oy:n toimintavuosi 2013 oli myös monien muutosten sävyttämä. Toiminnan osalla oli tavoitteena saavuttaa vahva myynnin kasvu samalla toimintoja edelleen tehostaen. Vuoden aikana vahvistettiin organisaatiota erityisesti nuorisotyön ja myynnin osa-alueilla, jotta myynnin kasvu tavoitteet saavutettaisiin. Liikevaihdon kasvu jäi selvästi tavoitteista ollen 1,9 %. Kasvua rajoitti erityisesti taloudellinen toimintaympäristö, jossa paitsi
yksityisasiakkaat niin erityisesti kuntaasiakkaamme vähensivät leirimuotoisen toiminnan määrää. Vuoden 2014 osalla näyttäisi liikevaihdon kasvu nopeutuvan. Vuoden 2013 merkittävimpiä yksittäisiä asioita oli vuoden lopulle ajoittunut Pikku-Syötteen siirtyminen maalämpöön. Tämän kautta saavutetaan jo alkaneen vuoden aikana merkittäviä kustannussäästöjä. Setlementtikonsernin Hailuodon toiminnoille etsittiin kesästä 2013 alkaen uutta omistajaa. Myyntiprojekti vietiin loppuun 20.1.2014 jolloin Oulun Seudun Setlementti ry myi Hailuodon Marjaniemessä sijainneen Luotsihotellin Lomarengas Oy:lle. Samassa yhteydessä Syötekeskus Oy myi Hailuodon Sumpun leirintäalueen huolto- ja kahvilarakennuksen ja liiketoiminnan Lomarenkaalle. Kaupoilla ei ole merkittävää kertaluonteista vaikutusta vuoden 2014 taloudelliseen tulokseen, sen sijaan vaikutuksen operatiivisen toiminnan tulokseen arvioidaan olevan merkittävästi positiivinen. Taloudellisesti 2013 vuosi oli koko konsernin osalla varsin haastava. Oulun Seudun Setlementti ry:n toimintakertomusvuoden tappio oli 134 664 € ja Syötekeskus Oy ja Oulun Koulutalo Oy mukaan lukien toiminnallisen konsernin yhteenlaskettu tappio oli 119 723 euroa. Oulun Seudun Setlementti ry:n tulokseen on vaikuttamassa Syötekeskus Oy:lle annetun 300 000 euron suuruisen pääomalainan akordointi. Tästä satunnaisesta erästä oikaistu setlementin vertailukelpoinen tulos oli 165 336 € (2012: 76 956 €). Taloudellisen aseman vahvistumisen osalta on huomioitava vieraan pääoman erittäin merkittävä väheneminen. Vuoden 2010 päättymisen jälkeen korollisen vieraan pääoman yhteismäärä on pudonnut yhteensä 1 574 231 €, mikä vastaa 28,0 % lainapääomasta 31.12.2010. Jo alkaneen vuoden näkymät ovat varovaisen optimistiset, vaikka talouden osalta toimintaympäristön epävakaus asettaa monia haasteita vuoden 2014 toimintaan. Valtion- ja kunta-talouden säästötoimet ovat jo vaikuttaneet tulovirtoihimme merkittävästi ja lähitulevaisuudessa taloudelliset epävarmuus-
tekijät tulevat edelleen lisääntymään. Talousraamien kiristymiseen on varauduttu toimintojen tehostamisen ja sopeuttamisen kautta ja erityisen tärkeää on ylläpitää ja lisätä valmiuksiamme sopeutua toimintaympäristössämme tapahtuviin muutoksiin. Oulun Seudun Setlementti ry:n päätoimisen henkilöstön määrä toimintavuoden aikana oli keskimäärin 79 henkeä, jossa on laskua 7 henkeä edelliseen vuoteen verrattuna. Tuntipalkkaisten työntekijöiden yhteismäärä putosi lähinnä Kemin kansalaisopistotoiminnan loppumisesta johtuen 57 hengellä ollen 290. Yhdistyksen jäsenmäärä toimintakertomusvuoden päättyessä oli 30 ja kaikki jäsenet ovat yhdistyksen sääntöjen mukaisesti yrityksiä ja yhteisöjä. Oulun Seudun Setlementti ry:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Rauli Lindeman, varapuheenjohtajana Tuomo Malmi sekä hallituksen jäseninä Esko Jokelainen, Johanna Koskelainen, Juhani Lavanko, Jussi Lotvonen, Petri Nieminen, Pasi Ruuskanen ja Jouko Simonen. Vuosi 2014 on Oulun Seudun Setlementti ry:n 70 –vuotisjuhlavuosi. Hallitus on yhdessä setlementtikonsernin johtoryhmän kanssa asettanut vuoden 2014 strategisiksi päätavoitteiksi mm. yhdistyksemme viestinnällisen ilmeen ja brändin kehittämisen sekä entistä vahvempien kumppanuuksien rakentaminen eri sidosryhmiemme kanssa. Yhteiskunnassamme on meneillään monella tasolla rakennemuutoksiin tähtääviä hankkeita ja me haluamme nähdä oman roolimme vahvistuvan tässä muutoskehityksessä. Kiitos osaavan ja motivoituneen henkilöstömme sekä laajan kumppaniverkostomme uskomme siinä myös onnistuvamme. Ihmisten keskellä ihmisten kesken on tapa jolle me haluamme tärkeää työtämme tehdä. Ihmisten välinen aito vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja arjen keskellä toteutuva lähimmäisenrakkaus antavat vahvan perustan toiminnallemme. Vahvaan, ajanmukaiseen arvoperustaan tukeutuen voimme luottavaisin mielin jatkaa yhteistä matkaamme kohti tavoitteita. Toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen
3
2. KOULUTUSTOIMINTA Oulun Seudun Setlementti ry järjestää kansalais- ja kansanopistokoulutusta Oulun seudulla (Oulun kansalaisopisto ja Pohjola-opisto). Toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), jonka mukaan ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.” Opetus- ja kulttuuriministeriö uudisti Pohjola-opiston ylläpitämisluvan 1.1.2012 alkaen ja Oulun kansalaisopiston ylläpitämisluvan 1.1.2013 alkaen.
2.1 Oulun kansalaisopisto Oulun kansalaisopistossa toteutui toimintavuoden aikana yhteensä 23 094 opetustuntia (vuonna 2012 yhteensä 24 050 tuntia). Edelliseen vuoteen verrattuna tuntimäärä väheni 912 tunnilla eli 3,7 %. Oulun kansalaisopisto sai vuonna 2013 valtionosuutta 20 992 oppitunnista, mikä on 1102 tuntia (4,5 %) vähennän kuin edellisenä vuonna. Opetuksesta annettiin Oulussa 22 395 tuntia (97%) ja Hailuodon osastossa 699 tuntia (3 %). Opetusta järjestettiin 77 eri pisteessä Oulun kansalaisopiston oman toimipaikan lisäksi ja Hailuodossa yhteensä seitsemässä eri pisteessä.
Oulun kansalaisopisto 2013
Netto-opiskelijat, kurssilaiset ja opetustunnit Hailuoto
Oulu
Yhteensä
183 Netto-opiskelijat
7865 8048 345
Kurssilaiset
13426 13771 699,35
Tunnit
0
22395,13 23094,48
5000
10000
15000
20000
25000
Taulukko: Opiskelijat kerran laskettuna (netto-opiskelijat) ja kurssilaisten/ilmoittautumisten määrä sukupuolen mukaan 2013 Netto-opiskelijat
Ilmoittautumiset eri kursseille
Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Oulu 1679 6186 7865 2719 10707 13426 Hailuoto
45
138
183
71
274
345
Yhteensä
1724 6324 8048 2790 10981 13771
Opetukseen osallistui 8048 (8067) henkilöä (netto-opiskelijat eli osallistujat kerran laskettuna). Toimintakertomusvuonna toteutuneille 976 (983) kurssille osallistui 13 771 (13 939) kurssilaista. Opisto sai työttömien, 63 v. täyttäneiden senioreiden ja eläkkeellä olevien sekä maahanmuuttajien tiettyjen kurssien kurssimaksujen alentamiseen tai korvaamiseen Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta. Lisäksi Oulun kansalaisopiston vuodelle 2012 saatua yhteiskuntatakuuta
4
jatkettiin vielä vuoden 2013 puolellakin. Osa opintosetelirahoituksesta oli tarkoitettu tämän koulutuksen kurssimaksujen kattamiseen. Opiskelijoista 79% oli naisia. Eri ikäryhmät olivat suhteellisen tasaisesti edustettuina, yli 65-vuotiaiden määrän ollessa hieman muita suurempi ja aikuistumassa olevien nuorten määrä pienempi.
Oulun kansalaisopisto 2013
Oulun Netto-opiskelijat (yht.kansalaisopisto 8048) ikäryhmittäin2013 ja sukupuolen mukaan Netto-opiskelijat (yht. 8048) ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan
Miehet
30
Naiset
Yhteensä
25
22 %
20
17 % 16 %
15 %
15
12 %
10
12 %
7%
5 0
0-15
16-25
26-35 36-45 46-55 56-65
66-
2.1.1 Oulun osasto Oulun kansalaisopiston painopistealueina olivat lasten, nuorten ja aikuisten musiikkikasvatus, liikunta, tanssi ja terveyskasvatus, kielet, taitoaineet (käden taidot), taidekasvatus, tieto- ja viestintätekniikka, senioritoiminta. Ainealueittain opetuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastasivat päätoimiset opettajat, jotka myös opettivat oman opetusvelvollisuutensa verran ko. ainealueen opetuksesta. Muilta osin opetuksesta huolehtivat tuntiopettajat, joita toimintakertomusvuonna oli Oulussa 198.
Oulun kansalaisopisto 2013
Toteutuneitten tuntien, kurssien ja kurssilaisten määrä ainealueittain Tunnit Musiikki
346
Kielet
168
Taitoaineet Taideaineet Tvt Seniorikerhot Muu koulutus Hailuoto
89
1027 1305
40 441 441 24 234 651680 31 325 451 28 699 345 35
0
Kurssit 7631
2153
215
Liikunta tanssi hv
Kurssilaiset
1887 1941
6235
6574
3837
Tunnit yhtensä 23 094 Kurssilaiset yhtensä 13 771 Kurssit yhteensä 976
1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
5
2.1.2 Hailuodon osasto Hailuodon kunta ostaa kansalaisopistopalvelun kuntalaisilleen Oulun kansalaisopistolta. Hailuodon osaston osuus opiston kokonaistuntimäärästä oli 3 % (2,7%). Vuonna 2013 Hailuodossa opiskeltiin taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja tanssia, kieliä sekä toteutettiin seniorikerho. Eläkkeellä olevat ja 63 v. täyttäneet seniorit hyödynsivät rajattujen kurssien osalta opintoseteliavustusta osallistuen ko. kursseille hieman edullisemmalla kurssimaksulla. Osaston kurssit toteutettiin kuntakeskuksessa. Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevassa Luotokeskuksessa järjestetyt kurssit toteutettiin Oulun osaston organisoimina.
2.1.3 Henkilöstö Oulun Seudun Setlementti ry:n uudistuneen organisaatiomallin mukaan Oulun kansalaisopiston ja Pohjola-opiston toiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opistoilla on yhteinen koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö. Osittain myös opettajat opettavat molemmissa opistoissa. Hailuodon kansalaisopiston toiminnan suunnittelusta, koordinoinnista ja osittain myös opetuksesta vastasi osa-aikainen osastonjohtaja. Oulun kansalaisopistossa työskenteli keväällä 2013 päätoimiset opettajat musiikin ja liikunta/tanssi/hyvinvointi –ainealueilla. Kielten, taitoaineiden ja taideaineiden vastuuhenkilöt toimivat tehtävässään osa-aikaisesti. Tuntiopettajia opistossa työskenteli 214, joista 16 Hailuodossa. Opistojen yhteisessä opintotoimistossa työskenteli kaksi toimistosihteeriä. Taloustoimiston ja kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Oulun Seudun Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.
2.2 Pohjola-opisto Oulun Seudun Setlementin alainen Pohjola-opisto järjestää vapaansivistystyön lakiin (632/1998) ja asetukseen (805/1998) perustuen kansanopistokoulutusta Oulussa. Vuoden 2012 alusta lukien Opetus- ja kulttuuriministeriö uudisti kansanopistomme ylläpitämisluvan. Toimintakertomusvuoden 2013 aikana Pohjola-opistossa suoritettiin vapaan sivistystyön opintoja yhteensä 1359 opiskelijaviikkoa. Vapaan sivistystyön opintojen lisäksi suoritettiin peruskouluopintoja 1656 opintoviikon verran sekä opintoja ammatilliseen lisäkoulutukseen liittyen 797 opintoviikon verran. Vuoden 2013 kaikkien linjojen yhteinen opinto/opiskelijaviikkomäärä oli 3813.
Pohjola-opisto 2013: Opinto/opiskelijaviikot Opiskelijaviikot
Perusopetus Kevät Syksy Yhteensä Kymppilinja 385,8 326,8 712,6 Maahanmuuttajien perusopetus 464,8 479 943,8 Yhteensä 850,6 805,8 1656,4 Ammatillinen lisäkoulutus Kevät Syksy Yhteensä Kaito-linja 460,6 336,6 797,2 Vapaa sivistystyö Kevät Syksy Yhteensä Numa-linja 405,8 223,4 629,2 Kasperi-linja 240,8 207,8 448,6 Seniori-linja 0 51,4 51,4 Lyhytkurssit 133 79,8 212,8 Avoin yliopisto 0,4 16,5 16,9 780 578,9 1358,9 Kaikki yhteensä 2091,2 1721,3 3812,5 Kevätlukukaudella Pohjola-opistossa opiskeli 314 henkilöä (ns. pitkillä linjoilla 99 ja lyhytkursseilla 215 henkilöä). Vastaavasti syyslukukaudella opiskelijoita oli 256 henkilöä (pitkillä linjoilla 117 ja lyhytkursseilla 139 henkilöä. Kalenterivuonna 2013 Pohjola-opistossa opiskeli yhteensä 571 henkilöä, joista pitkillä linjoilla opiskeli 216 ja lyhytkursseilla 355 henkilöä. Kansanopistojen tapaan Pohjola-opisto tarjoaa opiskelijoilleen myös asumismahdollisuuden internaattityyppisesti asuntolassaan. Toimintakertomusvuonna asuntolassa asui kevätlukukaudella 12 henkilöä ja syyslukukaudella 11 eri henkilöä.
6
2.2.1 Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön opinnoissa toteutui vuoden 2013 aikana 1359 opiskelijaviikkoa. edellisen vuoden vastaavaan lukuun (1563) verrattuna opiskelijaviikkojen määrä laski 13 %:lla eli hieman vähemmän kuin Opetushallituksen myöntämien valtionosuuteen oikeuttavien opiskelijaviikkojen määrä (2012 yht. 1525 ja 2013 yht. 1133 opiskelijaviikkoa). Opiskelijoita vapaan sivistystyön opinnoissa oli kevätlukukaudella 248 (heistä 33 opiskeli pitkillä linjoilla) ja syyslukukaudella 193 (heistä pitkillä linjoilla 54). Vuoden kestävillä ns. pitkillä linjoilla opetus noudattaa lukuvuosijakoa ja muuntuu koulutustarpeitten mukaan. Numa-linja eli Nuoret maahanmuuttajat kansanopistossa -linja kokosi alaikäisiä, ilman huoltajaa maahan tulleita nuoria opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria sekä yhteiskunnallisia taitoja kansanopistoon, jossa opintoihin yhdistyi elämänhallinnan ohjaus tuetun asumisen muodossa opiston asuntolassa. Opintoihin liittyi myös opiskeluvalmiuksien vahvistamista ja muita kouluaineita tukemaan jatko-opintoihin ohjautumista. Maahan vastatulleiden ja Oulusta kotipaikan saaneiden alaikäisten määrä vaihtelee kuukausittain ja vuosittain, joten ryhmää vahvistettiin 18 vuotta täyttäneillä maahanmuuttajanuorilla, jotka tarvitsivat nuorille suunnattua ja jatko-opintoihin ohjaavaa kotokoulutusta. Opiskelijat ohjautuivat Numa-linjalle Oulun kaupungin ja TE-toimiston kautta. KASPERI kasvatustieteen -linja on yhden lukuvuoden (33 opintoviikkoa) kestävä kasvatustieteen opintoihin keskittyvä kansanopiston opintolinja. Linjalla opiskeltiin lukuvuoden aikana 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot kasvatustieteestä ja erityispedagogiikasta sekä yleisiä ja orientoivia opintoja. Perusopinnot suoritettiin Jyväskylän yliopiston opintovaatimusten mukaisesti ja kevätlukukaudella valmistauduttiin yliopistojen Vakava –pääsykokeisiin. Seniorilinjalla opiskeltiin syyslukukaudella kolmena päivänä viikossa 10 viikon ajan. Opinnoissa keskityttiin oman elämän tutkimiseen ja tulevien tavoitteiden työstämiseen, taito- ja taideaineiden opiskeluun sekä tietoteknisten valmiuksien vahvistamiseen. Opinnoilla oli suuri merkitys osallistujien arjen ja sosiaalisten suhteitten muotoutumiselle.
2.2.2 Perusopetus Opetusministeriö on myöntänyt Pohjola-opistolle perusopetusluvan ja siihen liittyvän todistuksen anto-oikeuden perusopetuksen lisäopetuksen (Kymppilinja) osalta ja ilman perusopetuksen päättötodistusta olevien ei-oppivelvollisten henkilöiden osalta. Pohjola-opisto voi vuosittain tarjota perusopetusta 50 opiskelijalle, keväällä perusopintoja Pohjola-opistossa suoritti yhteensä 43 opiskelijaa ja syyslukukaudella 45 opiskelijaa. Kymppilinjan noudattaa valtakunnallista kymppiluokkien opetussuunnitelmaa. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijaa korottamaan peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja tai suorittamaan nykymuotoisen peruskoulun oppimäärä. Pohjola-opiston maahanmuuttajien perusopetus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ohittaneille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta. Maahanmuuttajien perusopetus noudattaa aikuisten opetussuunnitelman perusteita. Pohjola-opistossa maahanmuuttajien peruskouluopetus toteutuu kaksivuotisena kokonaisuutena.
2.2.3 Ammatillinen lisäopetus Pohjola-opistolla on ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa ja saatu resurssi on suunnattu koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistavana yksivuotiseen koulutukseen (Kaito-linja). Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa. Keväällä opinnot sai päätökseen 23 opiskelijaa ja syksyllä linjalle valittiin pääsykokeiden kautta 18 uutta opiskelijaa. Muiden opintojen lisäksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa erityispedagogiikan perusopintoja Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti.
2.2.4. Henkilöstö Oulun Seudun Setlementti ry:n uudistuneen organisaatiomallin mukaan Pohjola-opiston ja Oulun kansalaisopiston toiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opistoilla on yhteinen koulutusjohtaja ja koulutuspäällikkö. Opiskelijapalveluvastaava (n. 50%) keskittyy työssään Pohjola-opiston opiskelija-asioitten hoitamiseen. Osittain myös opettajat opettavat molemmissa opistoissa. Päätoimisten opettajien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen toteutettavan opetuksen määrästä. Vuonna 2013 Pohjolaopistossa työskenteli 5-6 päätoimista opettajaa sekä kolme osa-aikaisesti kansanopistossa työskentelevää. Tuntiopettajia ja ohjaajia erimittaisissa työsuhteissa oli noin kolmekymmentä. Opistojen yhteisessä opintotoimistossa työskenteli kaksi toimistosihteeriä. Taloustoimiston ja kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Oulun Seudun Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.
7
3. SOSIAALIPALVELUT Vuoden 2013 aikana sosiaalipalveluissa toimittiin edellisenä vuonna sovittua organisaatio- ja johtamismallia noudattaen. Sosiaalipalvelut koostuvat olemassa olevien toimintojen mukaisesti kuudesta toimialasta. Uutena lapsi- ja nuorisotoimintana vuonna 2013 aloitti Poikien talo, muutoin toiminnan laajuus oli edellisen vuoden mukaista.
SOSIAALIPALVELUT
Asuntolatoiminta
Kansalaisja vapaaehtoistoiminta
Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet
Lapsi- ja nuorisotyö
Monikulttuurinen toiminta
Senioritoiminta
Toimialoilla toteutetaan konkreettista ja monipuolista järjestölähtöistä auttamis- ja tukityötä lapsi- ja nuorisotyöstä aina seniorityöhön saakka. Toiminnassa luotetaan ihmisessä ja yhteisössä oleviin voimavaroihin ja vahvistetaan niitä. Toimintaa tarjotaan ns. matalan kynnyksen toimintaperiaatteella, helposti, edullisesti ja avoimesti. Omien toimipisteiden, kuten esim. ystävyystalo ja tyttöjen talo, lisäksi toimintaa toteutetaan ympäri Oulua mm. asukastuvissa, seurakunnan tai muiden yhteistyökumppaneiden tiloja ja yhteistyötä apuna käyttäen. Tavoitteena on toimia lähellä ihmisten arkiympäristöjä. Sosiaalipalvelut on myös vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaatio. Vakituista henkilöstöä yksikössä on noin 40 ja vuoden aikana opiskelijoita, oppisopimusopiskelijoita tai työkokeiluissa yms. olevia henkilöitä oli yhteensä 28. Monipuolista osaamispääomaa käytetään ja jaetaan osallistumalla sekä erilaiseen valtakunnalliseen, että alueelliseen ja paikalliseen ohjelma- ja kehittämistyöhön mm. ehkäisevän työn, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tasa-arvon teema-alueilla. Muun muassa kriisi- ja vaikeat elämän tilanteet -toimiala pitää sisällään sekä vahvaa rikos-, riita ja väkivaltatyön asiantuntijuutta (uhri-, sovittelu- ja tekijänäkökulmat) että runsasta koulutettujen vapaaehtoisten tuottamaa työtä ja tukea. Järjestölähtöisen auttamistyön suurin rahoittaja on Raha-automaatti yhdistys (RAY). Toiminta-alueita tuetaan ja kehitetään myös valtion rahoituksella, eri ministeriöiden ja valtion aluehallinnon kautta. Lisäksi toimintaamme mahdollistavat ja tukevat kumppanuuteen perustuvat yhteistyösopimukset Oulun kaupungin kanssa.
3.1 Asuntolatoiminta Oulun Seudun Setlementti järjestää tuettua asumista alaikäisille maahanmuuttajanuorille, jotka opiskelevat Pohjola-opistossa ja asuvat opiston hallinnoimissa asunnoissa. Nuoria tuetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytämään paikkansa opiskelun ja harrastustoiminnan tukemisen kautta. Vuonna 2013 asuntolassa asui kahden eri lukukauden aikana 8-10 nuorta kerrallaan. Lukuvuosittain toiminnan piiriin voidaan ottaa enintään kolmetoista (13) iältään alle 18-vuotiasta maahanmuuttajanuorta.
3.2 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa toteutetaan läpileikkaavasti Setlementin eri toimialoilla, mutta samanaikaisesti toiminnan kehittäminen ja tukeminen on yksi tärkeimmistä Setlementin yleisistä, sen arvoperustaan liittyvistä perustehtävistä. Toiminta on ihmisten omaehtoista, vapaaehtoiseen sitoutumiseen perustuvaa, tasavertaista ja yhteiseen hyvään tähtäävää yhteistoimintaa.
8
Oulun Seudun Setlementissä eri-ikäiset ihmiset voivat osallistua hyvin monen tyyppiseen vapaaehtoistoimintaan. Vuonna 2013 setlementissä toimi vajaa 350 aktiivista vapaaehtoista. Vapaaehtoiset toimivat mm. tukena ja ystävänä ikäihmisten kotona (AVEK -toiminta), kulttuuriluotseina eli ikäihmisten seurana ja saattajine erilaisiin kulttuuritapahtumiin, rikos- ja riitaasioiden sovittelijoina, rikosuhripäivystyksessä päivystys- ja tukihenkilöinä, avustajina mm. leireillä, kerhoissa ja tapahtumissa. Setlementti toimii myös aktiivisesti kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä ja koordinoijana Oulun seudun alueella ja laajemminkin maakunnassa, kun se hallinnoi vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES:sta. Vapaaehtoistoiminnan verkosto VARES on seudullisen ja alueellisen vapaaehtoistoiminnan markkinointia, edunvalvontaa, kehittämis- ja vaikuttamistyötä tekevä yhteisöjen yhteistyöareena, joka toimii RAY:n tuella. Verkostossa oli vuoden lopussa aktiivisesti, yhteiseen uusittuun sopimukseen nojautuen mukana 28 yhteisöä. Verkostoa ohjaa laaja verkostotahojen muodostama ohjausryhmä ja operationaalista toimintaa suunnittelee ja toteuttaa kolme tiimiä, jotka on muodostettu kolmen sisällöllisen painopisteen ympärille. Tiimit ovat avoimia. Jokainen tiimi kokoontui vuoden 2013 aikana 4 kertaa. 1. Imagotiimin tehtävänä on yleisen vapaaehtoistoiminnan aatteen ja imagon levittäminen ja monipuolisen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan markkinointi. 2. Resurssitiimin tehtävänä on uusien vapaaehtoistoimijoiden innostaminen, oppilaitos- ja yritysyhteistyön jatkokehittäminen sekä matalan kynnyksen ohjauksen tehostaminen vapaaehtoistoimintaan (esim. sähköinen viestintä) 3. Motivointitiimin tehtävänä on vapaaehtoistoiminnan perus- ja jatkokoulutusten, vapaaehtoisten tuen ja virkistyksen toteuttaminen sekä vapaaehtoistoimintaa koordinoivien henkilöiden koulutus ja työssä jaksamisen kehittäminen ja toteuttaminen.
Asenne ja arvotyö Resurssi- ja rekrytointityö Koulutus, virkistys, motivointityö
Vapaaehtoistoiminnan vahvistuminen
Verkoston tavoitteena on myös edistää alueellista yhteistyötä vapaaehtoistoiminnan aseman vahvistamiseksi. Niin sanotulle tavalliselle kadunmiehelle VARES näyttäytyy vapaaehtoistoiminnan pisteenä tai sähköisenä sivustona, josta saa tietoa laajasti alueen vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille järjestetään perus- ja lisäkoulutuksia, virkistystä, annetaan tietoa vapaina olevista vapaaehtoistoiminnan paikoista jne. Toimipiste sijaitsee osana Kumppanuuskeskusta, joka on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kehittämis- ja toimintakeskus Oulun keskustassa.
3.3 Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet -toimiala kohtaa ihmisiä pienissä ja suurissa elämän taitekohdissa. Työtä tehdään sekä ammattilaisuuteen että vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen nojautuen. Tavoitteena on löytää keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten omaan ja läheisten elämänkulkuun. Toimialan tehtävistä osa tehdään itse ja osa valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa, joiden koordinaatiojärjestönä Oulun Seudun Setlementti toimii.
3.3.1 Rikosuhripäivystys Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on rikoksen uhrin aseman parantaminen vaikuttamalla lainsäädäntöön, yleiseen päätöksentekoon ja asenteisiin sekä rikoksen uhreille kohdennettujen palvelujen tuottaminen. RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Pohjois-Suomen aluetoimisto on toiminut osana Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallista palvelua vuodesta 1995 lähtien. Aluetoimiston alue käsittää 38 kuntaa ja väestöpohja on n.480 000 henkeä. Toimintaa koordinoi Oulun seudun Setlementti ry. Pohjois-Suomen aluetyötä ohjaa ja tukee aluetyöryhmä, joka kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. RIKUn palvelupisteitä on kolme. Palkattuja työntekijöitä oli perustyössä henkilöissä 3 ja henkilötyövuosissa 2,2. Vapaaehtoisia oli 24, joista uusia oli 13. Pohjois-Suomessa palkatut ja vapaaehtoistyöntekijät osallistuivat yhteensä 20 erilaiseen koulutukseen. Asiakkaiden yhteydenotot pysyivät samalla tasolla, ollen 1429 kpl (1530 2012). Tukisuhteiden määrä kasvoi 60%, henkilökohtaisen tukihenkilön apua sai yhteensä 230 (140) henkilöä. Asiakkaiden ikäjakauma oli teini-ikäisistä vanhuksiin. Asiakassuhteissa korostuivat pari- ja lähisuhdeväkivaltaan, yleisellä paikalla tapahtuneisiin pahoinpitelyihin, uhkailuun ja häirintään sekä seksuaalirikoksiin liittyvät rikosasiat.
9
Pohjois-Suomen aluetoimisto teki aktiivisesti yhteistyötä useiden eri viranomais- ja muiden auttajatahojen kanssa. Yhteistyö painottui toiminta-alueen poliisin, oikeustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä eri kriisipalvelujen ja turvakotien kanssa. Yhteistyön muotoja olivat mm. yhteiset kokous- ja koulutustilaisuudet, asiakasasiat, molemminpuolinen konsultaatio sekä työryhmätyöskentely. Tuomioistuimen toimesta lähti tietoa RIKUn tukipalveluista ja todistajantuesta todistajille menevän kutsun yhteydessä kaikista istuntopaikoista. Suunnitelman mukainen henkilöstöresurssien lisäys toteutui osittain. Kaikissa palvelupisteissä työskenteli osa-aikainen toiminnanohjaaja. Kajaanin seudun toiminnanohjaajan työaikaa pystyttiin nostamaan syyskaudeksi. Tämä näkyi erityisesti Kajaanin palvelupisteeseen ohjautuneiden asiakkaiden määrän kasvuna.
3.3.2 Sovittelutoiminta Vuodesta 2006 lähtien Oulun seudun Setlementti on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston toimeksiantosopimuksella toteuttanut lakisääteistä rikos- ja riita-asiain sovittelua Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa. Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelualoitteen voi poliisin ja syyttäjän lisäksi tehdä asianosainen tai muu viranomainen. Henkilöstömäärä vuonna 2013 oli 9. Sovittelutoimistot sijaitsevat Oulussa, Ylivieskassa, Pudasjärvellä ja Kajaanissa. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi toimistolla on myös käytössä ns. ”kylmäasemia” paikkakunnilla, joilla ei omaa sovittelutoimistoa ole. Vapaaehtoisia aktiivisia sovittelijoita toimistolla on 133. Vuonna 2013 sovitteluun tuli aloitteita yhteensä 1013, joista valtaosa poliisilta ja syyttäjältä. Sovitteluprosessi käynnistettiin n. 900 asiassa, joista sopimukseen päästiin n. 700 asiassa. Asiakkaita sovittelussa oli 2604, joista alle 29-vuotiaita 1557. Suurin osa sovitteluun ohjatuista asioista koski pahoinpitelyjä. Muita rikosnimikkeitä olivat mm. varkaudet, vahingonteot, petokset, kotirauhan rikkomiset, laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset. Sopimusten toteutumisprosentti on keskimäärin 96 %. Sovittelijoille järjestettiin valtakunnallinen sovitteluseminaari keväällä Jyväskylässä. Syksyllä sovittelutoiminta juhli 25 -vuotis taivaltaan. Juhlaseminaari ja sen ohella olevat sovittelijoiden koulutuspäivät järjestettiin Pikku-Syötteellä. Lisäksi alueella järjestettiin sovittelijoille erilaista täydennyskoulutusta ja työnohjausta noin kerran kuussa. Syksyn aikana yhteistyötä alettiin rakentaa enemmän myös kuntien suuntaan erilaisten yhteistyöverkostojen kautta.
3.3.3 Via Vis – Väkivaltatyön hanke Via Vis on RAY:n rahoittama, kolmivuotinen väkivaltatyön hanke, joka on aloittanut toimintansa Oulussa 5/2012. Via Vis tarjoaa yksilöllistä tukea väkivaltaa käyttäneille 18-39 -vuotiaille naisille ja miehille haluamansa elämänmuutoksen toteuttamisessa. Via Vis työskentelee vakaviin, kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden sekä vakavasti väkivallalla oireilevien nuorten aikuisten kanssa, jotta heidän väkivaltainen käyttäytymisensä vähenisi tai loppuisi kokonaan. Asiakastyön lisäksi Via Vis kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa väkivaltatyötä sekä luo toimintamallia, jolla väkivallalla oireilevat ja usein heikosti motivoituneet nuoret saadaan hoidollisen tuen piiriin. Via Vis ottaa yksilöllisen työskentelyn piiriin myös nuoria, joiden kohdalla on ollut pelko, että he voisivat syyllistyä koulu- tai joukkosurmaan Oulun alueella. Yhteyden ottaminen ei sido asiakasta mihinkään, vaan Via Vis:n toimintaan voi käydä tutustumassa 1-3 kertaa, jonka jälkeen arvioidaan, puolin ja toisin, onko palvelu asiakkaalle paras mahdollinen. Via Vis -työskentely on asiakkaalle maksutonta. Via Vis:n asiakkaaksi voi tulla itse, ottamalla yhteyttä suoraan Via Vis:n työntekijöihin. Asiakkaaksi ohjautuminen voi tapahtua myös yhteistyökumppaneiden kautta. Vuoden 2013 aikana Via Vis- hankkeeseen ohjautui 43 uutta asiakasta, joista 7 oli naisia ja 36 miehiä. 41 asiakkaan kanssa aloitettiin työskentely, kahta hankkeeseen ohjattua asiakasta ei tavoitettu tai asiakas ei saapunut sovittuun tapaamiseen. Tukitapaamisia asiakkaiden kanssa oli yhteensä 250 kappaletta (kesto noin 1 h – 2 h). Vuonna 2013 valtaosa asiakkaista ohjautui hankkeeseen lähialueen vankiloista. Vuoden 2013 loppuun mennessä Via Vis:n asiakkaaksi oli ohjautunut kaikkiaan koko projektin toiminnan aikana 65 asiakasta ja tapaamisia asiakkaiden kanssa oli ollut yhteensä 304 kappaletta. Via Vis toteuttaa työtään tiiviissä kumppanuudessa yhteistyöverkostonsa ja ohjausryhmänsä kanssa. Via Vis on Oulun kaupungissa järjestöedustajana Sisäasianministeriön kansalliseen toimenpideohjelmaan kuuluvaan Oulun kaupungin ekstremistisen väkivallan ennalta ehkäisyn yhteistyöverkostossa. Lisäksi Via Vis on muutoinkin osana Oulun kaupungin turvallisuustyöryhmää. Vuoden 2013 aikana kerättiin aineisto Via Vis:n asiakkailta vaikuttavuustutkimukseen, jonka valmistuu keväällä 2014. Vuoden 2013 aikana Via Vis esitteli työskentelymalliaan muun muassa Rikoksentorjuntaneuvoston seminaarissa, lähisuhdeväkivaltatyön foorumissa ja kävi hankkimassa oppia eurooppalaiselta verkostolta European Prison Education Association viisipäiväisestä seminaarista In-Prison Education for Rehabilitation and Resettlement.
10
3.4 Lapsi- ja nuorisotyö Setlementti toteuttaa lapsi- ja nuorisotyötä monipuolisesti itse sekä tiiviissä yhteistyössä Oulun Setlementtinuoret ry:n ja Setelenttinuorten Oulun piirin kanssa. Perusnuorisotyötä toteutetaan tarjoamalla kerho-, retki- ja leiritoimintaa lapsille. Sosiaalista lapsi- ja nuorisotyötä sekä sukupolisensitiivistä työtä on tehty pitkäjänteisesti esim. Nuorisokeskuksen Nuotta-valmennuksen ja Tyttöjen talon toimintoina. Vuonna 2013 uutena toimintamuotona aloitti Poikien talo. Tyttöjen ja Pokien talot sijoittuvat toimintamuodoltaan ennaltaehkäisevän ja avohuollon palveluiden välimaastoon. Tyttöjen Talo toimii 12-28 -vuotiaiden oululaisten tyttöjen ja nuorten naisten sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön toteuttajana ja osaajana Oulun seudulla. Talo tarjoaa matalankynnyksen paikan osallisuuden toteutumiselle, yhteisöllisyyden kokemiselle, avun pyytämiselle ja saamiselle, olemiselle, rauhoittumiselle sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden kokemuksille. Perustehtävänä on kasvun ja kehityksen tukeminen kohti oman näköistä tyttöyttä ja naiseutta naistietoisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä aikuisen läsnä ollessa. Perustehtävänä on myös luoda ja ylläpitää tyttöjen näköistä, turvallista paikkaa, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla kohdatuksi, kuulluksi ja nähdyksi. Tyttöjen Talon toimintaan on kuulunut vuonna 2013 yksilötyötä, vuorovaikutteisia niin avoimia kuin suljettuja tyttöryhmiä, Pop In- kätilön vastaanotto ja avoimet ovet- toimintaa sekä verkostotyötä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Tyttöjen Talo on myös Oulun kaupungin ylläpitämässä Byströmin chat-palvelussa yksi asiantuntijataho. Tyttöjen Talo on toiminut vuonna 2013 alueellisessa tyttö- ja naistyön verkostoissa koordinoijana ja asiantuntijatahona sekä valtakunnallisessa Tyttöjen Talo verkostossa. Alueellista yhteistyötä on tehty tiiviisti niin Oulun kaupungin eri toimijoiden kuin myös järjestötahojen kanssa. Tyttöjen Talo tavoittaa keskimäärin noin 100 tyttöä viikottain. Tyttöjen Talolla oli vuoden 2013 aikana Avoimet ovet- toiminnan piirissä yhteensä 1211 käyntikertaa. Talo on ollut avoinna 3 iltana viikossa. Talolla toteutui vuoden aikana 8 eri ryhmää joiden piirissä oli yhteensä 619 käyntikertaa. Tyttöjen Talon henkilökunta on koostunut kahdesta ohjaajasta, yhdestä oppisopimusopiskelijasta sekä johtajan viransijaisesta. Lisäksi henkilökunta on ohjannut 5 opiskelijan käytännönharjoittelujaksoa. Lisäksi Talon toiminnan piirissä on ollut vuoden 2013 aikana 10 vapaaehtoista työntekijää eri toimintojen piirissä. Heille on pidetty tyttötyön koulutusta. Poikien Talo avasi ovensa 12 - 28 -vuotiaille pojille ja nuorille miehille elokuun lopussa 2013. Talo oli odotettu ja toiminta pääsikin vuoden aikana erinomaisesti liikkeelle. Toiminta perustuu yksilötyön, ryhmätoimintojen, avoimen toiminnan sekä verkossa tapahtuvan poikatyön muotoihin. Poikien Talolle voi tulla minkä tahansa asian vuoksi, halutessaan vaikka nimettömästi. Tärkeänä tavoitteena on ollut tarjota paikka, johon kuka tahansa poika ja nuorimies on tervetullut. Alueelliset yhteistyökumppanit ovat ottaneet talon toiminnan erinomaisesti vastaan. Eri yhteisöjä ja ammattiryhmiä on toiminnan alkuun saattamisvaiheessa tavattu ja informoitu ahkerasti, verkostotapaamisissa kohdattiin kokonaisuudessaan 584 henkilöä. Verkostokumppanit ovatkin olleet yksi keskeinen tuki toiminnan liikkeelle lähdössä. Toimivien verkostojen kautta Poikien Talon toimintaan on ohjautunut toiminnasta hyötyviä poikia ja miehiä! Yksilötapaamiset ovat olleet käytössä alusta saakka. Avoin toiminta on suunnattu sekä alaikäisille että K-18 kahvien muodossa täysi-ikäisille. Ryhmätoimintoja toteutettiin 2013 syksyn aikana eri yhteistyötahojen kanssa. Poikien Talo osallistui ohjaajana Nuorten Ystävät ry:n Vanhempain Akatemian järjestämän vanhempien ja lasten yhteiselle syysliikunta kurssille. Poikien Talon ohjaaja toimi isä-poikakurssin vetäjänä. Oulun kaupungin etsivän nuorisotyöntekijän kanssa toteutettiin yhteistyössä toiminnallinen kerho Haukiputaan yläkouluikäisille pojille. Verkossa poikia kohdattiin Oulun kaupungin ylläpitämässä Byströmin Chatissä. Poikien Talo oli edustettuna chatissa joka toinen viikko. Lukumääräisesti tarkasteltuna vuonna 2013 kohdattiin eri toimintojen kautta 223 eri poikaa ja miestä. Viikoittain kohdattiin eri toiminnoissa keskimäärin noin 30 poikaa ja miestä. Talolla työskentelee vakituisesti kaksi työntekijää. Vuoden 2013 loppupuolella aloitettiin myös vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vapaaehtoistoimijoiden kutsuminen mukaan toimintaan. Talolla ehti ensimmäisenä toimintavuotena harjoitella myös kaksi opiskelijaa. Talo toimii Setlementtitalo Toppeliuksen alakerrassa, hyvien julkisten kulkuyhteyksien äärellä.
11
3.5 Monikulttuurinen toiminta Monikulttuurisen Ystävyystalon toiminnan painopisteet ovat maahanmuuttajien elämänhallinnan ja aktiivisuuden tukeminen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, monikulttuurisen työn erityisosaamisen levittäminen sekä vaikuttaminen ja rasisminvastainen työ. Toiminta on käynnistynyt vuonna 2000, ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi Oulun kaupunki on myöntänyt vuosittain Ystävyystalo-toimintaan paikallisen rahoitusosuuden. Ystävyystalo järjestää säännöllisesti kokoontuvia ryhmätoimintoja, juhlia, retkiä, tapahtumia ja leirejä maahanmuuttajille ja kantaväestölle. Toiminnot on suunnattu eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Uuden Oulun juhlavuoden 2013 kunniaksi Ystävyystalo ja muut Oulun Seudun Setlementin yksiköt järjestivät Värikäs Oulu -työpajafestivaalin, jossa monikulttuurinen toiminta näkyi koko uuden Oulun alueella (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Oulu). Ystävyystalon toiminnoissa maahanmuuttajille annetaan mahdollisuus sosiaaliseen toimintaan ja omien taitojen hyödyntämiseen sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen. Toimintojen kautta ihmiset saavat vertaistukea ja ystäviä toisistaan sekä oppivat suomen kieltä. Eri-ikäisiä maahanmuuttajia tuetaan myös henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen avulla. Ystävyystalo tarjoaa vuosittain myös työssäoppimispaikan useille suomalaisille ammattiopiskelijoille ja kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajille. Lisäksi Ystävyystalossa käy vuosittain satoja eri alojen opiskelijoita tutustumiskäynneillä. Ystävyystalolla on vakiintunut asema Oulun alueen monikulttuurisuustyön asiantuntijana, ja se tarjoaa koulutus- ja konsultaatiopalveluita muille organisaatioille. Ystävyystalon koordinoiman kulttuurivälittäjärenkaan kautta tarjotaan monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatusta mm. Oulun ja lähikuntien koululaisille. Ryhmätoimintojen käyntikerrat 6073 Tapahtumien osallistujamäärät 4266 Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa saaneet 344 Työssäoppimisen ohjauspäivät 307 Koulutuksen ja konsultaation kautta tavoitetut 542 Kulttuurivälittäjärenkaan kautta tavoitetut 1897
3.5.1 Naisten koulu – integraatiota ja arjentaitoja –hanke Oulun Seudun Setlementti ry on hallinnoinut Naisten koulu -hanketta vuosina 2009 – 2013. Hankkeelle on myönnetty jatkorahoitus vuodelle 2014 Miesten koulu -valmennuksen toteuttamiseksi. Hankkeen rahoittajana ovat Euroopan Sosiaalirahasto ja Oulun kaupunki. Hanke on osa valtakunnallista työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimaa VALTAVA -kehittämisohjelmaa (Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen). Hankkeen kohderyhmänä ovat oululaiset vaikeasti työllistyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajat. Toissijaisena hyödynsaajana ovat erilaiset työorganisaatiot ja -yhteisöt, joihin juurrutetaan monimuotoisuusajattelua. Hanke hyödyttää myös maahanmuuttajien tukipalvelujen kehittämistä ja moniammatillisten yhteistyöverkostojen vahvistumista paikallisesti. Paikallisena yhteistyökumppanina on Oulun työvoiman palvelukeskus. Hankkeessa on luotu uuden tyyppinen koulutusmalli, jossa yhdistyvät kuntouttava työtoiminta ja lähiopetus. Viimeinen naisryhmä lopetti valmennuksen keväällä 2013. Syksyllä ei aloitettu uutta valmennusryhmää, vaan hankkeessa keskityttiin valmennuskokonaisuuden tuotteistamiseen ja mallintamiseen, opetussuunnitelmien viimeistelemiseen, viranomaiskoulutusten suunnitteluun, materiaalipankin laadintaan ja jatkorahoituksen varmistamiseen. Monikulttuurisessa toiminnassa työskentelee kaksi kokoaikaista yhteisötyöntekijää, yksi osa-aikainen yhteisötyöntekijä, kokoaikaiset kulttuurimentori ja projektikoordinaattori sekä monikulttuurisuustyön johtaja. Lisäksi monikulttuurisuustyöntiimiin kuuluu liikuntaneuvonnan oppisopimusopiskelija.
3.6 Senioritoiminta Oulun Seudun Setlementti tarjoaa avoimia toiminnan muotoja, joissa tarjotaan ikäihmisille tilaisuuksia yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Vapaaehtoistoiminnassa ja opistotoiminnan piirissä järjestetään runsaasti ikäihmisille suunnattuja opintojaksoja ja seniorikerhoja. Lisäksi Setlementti edistää projekti- ja kehittämistoiminnan sekä vapaaehtoistoiminnan kautta ikäihmisten osallisuutta ja hyvinvointia. Ikä-ESKO -hanke on RAY:n rahoittama kehittämishanke, jota toteutettiin vuosina 2009–2013. Hanke kuului Oulussa toteutettavaan järjestöjen ja Oulun kaupungin yhteiseen ehkäisevän työn ESKO-hankekokonaisuuteen, jonka tavoitteena oli lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa. ESKO-hankekokonaisuus muodostui kolmesta eri ikäkausiin keskittyvästä ja yhdestä koordinoivasta hankkeesta: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin Voimaperhe-hankkeesta, Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiirin Työikäiset-ESKO -hankkeesta, Oulun Seudun Setlementin Ikä-ESKO -hankkeesta sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Koordinaatio-ESKO -hankkeesta. ESKO -hankekokonaisuudessa kehitettiin ehkäisevän työn palvelukonsepteja, tehtiin ehkäisevää työtä näkyväksi sekä kehitettiin kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä.
12
Ikä-ESKO -hankkeen tavoitteena oli ikäihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Hankkeessa luotiin laadukkaita ja osallistavia ehkäisevän työn toimintamalleja ja etsivän työn alueellinen konsepti. Hankkeessa huomioitiin erityisesti omaishoitajat ja yksinäiset, syrjäytymisuhan alla olevat ikäihmiset. Etsivän työn alueellisessa konseptia kehitettiin kahdella pilottialueella Kaukovainiolla ja Pateniemessä. Molemmilla alueilla toteutettiin matalankynnyksen seniorikahvilatoimintaa, kehitettiin etsivän työn menetelmiä yksinäisten ikäihmisten tavoittamiseksi, toteutettiin asiakasohjausta järjestöjen toimintaan (ohjausvälineenä toimintakalenterit, sähköisen alustan kehittäminen ja pilotointi) ja tehtiin asiakasprosesseihin ja toimintojen järjestämiseen liittyvää yhteistyötä järjestöjen, seurakunnan ja kaupungin toimijoiden kanssa. Ikäihmisten avoimina kohtaamispaikkoina toimivat Seniorikahvilat keräsivät kymmenittäin kävijöitä vuonna 2013, ja niiden toteuttamisessa on ollut mukana kymmenkunta vapaaehtoista. Vuonna 2013 Ikä-ESKO -hankkeen työntekijä toteutti myös kaksi puhelinrinkiryhmää. Puhelinrinki kokoontui säännöllisesti kerran viikossa kahdeksan viikon ajan ja ryhmän loputtua puhelinrinkiin osallistuneet tapasivat toisensa kerran. Hankkeessa edistettiin puhelinrinkitoimintamallin jalkautumista, tuotettiin myös eläkeinfomalli ja kerättiin Virtaa eläkevuosiin! -materiaali sekä painettuna että sähköisesti. Hankekokonaisuus tuotti uusia järjestö-kuntayhteistyön toimintarakenteita ja hankkeen jälkeen toimintaan jäi mm. kolmen ikäkauden verkostoyhteistyön malli. Kulttuuriluotsitoiminta on yksi Setlementin vapaaehtoistoiminnan muoto, jota on kehitetty aktiivisesti yhteistyössä kaupungin kulttuurilaitosten kanssa vuodesta 2012 lähtien. Kulttuuriluotsit ovat ikäihmisten vapaaehtoisia kulttuurikavereita, jotka toimivat ikäihmisten seurana ja saattajina erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Kulttuuriluotsit myös järjestävät kulttuuritoimintaa vanhusten palveluyksiköissä. Vuonna 2013 toiminnassa oli mukana noin 25 vapaaehtoista luotsia. Kulttuuriluotsitoiminnalle saatiin erityisavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 2012-2013. AVEK -toiminta on ammatillisesti ohjattua ystävätoimintaa, jossa AVEK -vapaaehtoiset tuovat ikäihmisen arkeen iloa ja toimivat apuna ja tukena ikäihmiselle. AVEK -toiminnassa ikäihminen ja vapaaehtoinen muodostavat ystäväparin, joka pitää yhteyttä säännöllisesti usein vuosia. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan mukaan pääsääntöisesti kotihoidon kautta. Asiakkaita ohjautuu toimintaan myös kaupungin sosiaalityön, Oulun yliopistollisen sairaalan, järjestöjen, yhdistysten tai omaisten kautta. Yhteydenotto voi tapahtua myös ikäihmisen itsensä toimesta. AVEK -vapaaehtoisen läsnäolo ikäihmisen arjessa ei korvaa kotihoidon tekemää työtä, vaan tukee sitä. AVEK-toiminnassa oli vuonna 2013 mukana 133 vapaaehtoista. Kotona asuvien tukena toimii 116 ja hoivakodeissa 17 AVEK -vapaaehtoista. Tauolla olevia AVEK -vapaaehtoisia oli 37. AVEK -toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. AVEK-toimintaa koordinoitiin vuoden 2013 aikana yhden kokoaikaisen koordinaattorin voimin.
13
4. NUORISOKESKUS SYÖTE Oulun Seudun Setlementti ry:n omistama Nuorisokeskus Syöte on yksi Suomen kymmenestä Opetusministeriön hyväksymästä nuorisotyölain ja -asetuksen mukaisesti toimivasta nuorisokeskuksesta. Keskuksella on Pudasjärven Pikku-Syötteellä yhteensä 82 hotellitasoista 2-4 hengen huonetta. Majoitustilaa on yhteensä n. 240 hengelle. Majoitustilojen lisäsi löytyy mm. Syötesali, joka toimii sekä sisäliikuntasalina että n. 220-paikkaisena kokoustilana. Muita 20-60 -paikkaisia kokoustiloja on kolme, lisäksi keskuksessa on kädentaito- ja taidepajatyöskentelyyn sopiva taideluokka jonka yhteydessä on seitsemän metrin korkuinen sisäkiipeilyseinä. Hiihtokeskuksesta löytyy 9 rinnettä, Syöte Central Park, Junior Central Park, lastenrinne sekä vuokraamo, kahvila Central Cafe ja hiihtokoulu. Syötekeskus Oy:n toiselle nuorisokeskustoiminnan yksikölle Luotokeskukselle, etsittiin kesästä 2013 alkaen uutta omistajaa. Myyntiprojekti vietiin loppuun 20.1.2014 jolloin Oulun Seudun Setlementti ry myi Hailuodon Marjaniemessä sijainneen Luotsihotellin Lomarengas Oy:lle. Samassa yhteydessä Syötekeskus Oy myi Hailuodon Sumpun leirintäalueen huolto- ja kahvilarakennuksen ja liiketoiminnan Lomarenkaalle.
SYÖTEKESKUS OY / PIKKU-SYÖTE NUORISOKESKUSTOIMINTA
MATKAILUTOIMINTA
Syötekeskuksen tärkeimmät asiakasryhmät ovat leirikoulu- ja nuorisoryhmät, erityistä tukea vaativat ja sosiaaliset nuorisoryhmät, kokous- ja koulutusryhmät, lapsiperheet sekä erilaisten talviliikuntalajien harrastajat ja urheiluseurat. Keskuksen käyttö painottui kevättalveen. Leirikouluissa ympäristökasvatus oli edelleen vahvana teemana vuonna 2013. Ympäristö ja luonto ovat Nuorisokeskus Syötteellä osa jokapäiväistä arkea ja siten luonnollinen osa kasvatustyötä. Opettajilta ja oppilailta kerättiin palautetta vuoden aikana. Palautteen perusteella lähdettiin kehittämään leirikoulutoimintaa. Uudenlaisen leirikoulukonseptin suunnitteluun kutsuttiin opettajia perheineen. Nuorisokeskus Syötteellä he osallistuivat uuden leirikoulukonseptin ideointiin palvelumuotoilun menetelmin. Suunnittelu videoitiin ja valokuvattiin, jonka jälkeen päivän anti analysoitiin. Itse leirikoulukonseptin tuotteistaminen tapahtui syksyn aikana ja siinä oli mukana henkilökunnan lisäksi harjoittelijat. Leirikoulukonseptissa yhdistyy paikallisuus, paikka ja sen historia, luonto, seikkailu, luovuus sekä teemallisuus. Uusi leirikoulukonsepti Taikatunturin leirikoulu julkaistiin tammikuussa 2014 OPI-päivillä Oulussa. Uusia kumppanuuksia luotiin ja yhteistyön ovia avattiin. Nuorisokeskus Syöte lähti mukaan järjestämään Lumilauantai tapahtumaa yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n, Maliken, Sokeain lasten tuki ry:n, Vaun, OSS ry:n, Oulun Invalidien Yhdistys ry OIY:n sekä Virpiniemen liikuntaopisto kanssa. Lumilauantai – tapahtumien ideana on taata vammaisille ja erityistukea tarvitseville lapsille ja heidän perheilleen tasaver-tainen mahdollisuus osallistua ja liikkua lumella lasketellen, hiihtäen tai pulkkaillen. Tapahtuman suunnittelutyö tehtiin vuoden 2013 aikana ja itse Lumilauantai –viikonloppu toteutettiin Nuorisokeskus Syötteellä 14.–16.3.2014. Yhteistyötä kehitettiin ja samalla vahvistettiin yhdessä erityisesti urheiluseurojen sekä opetusaloilla toimivien tahojen kanssa. Urheiluseurayhteistyö huipentui Pikku-Syöte moves me -tapahtumaan, jossa mukana osallistumassa ja kehittämässä Nuorisokeskus Syötettä olivat seuraavat tahot: Oulun Triathlon & Cycling, AC Oulu, Oulun Lippo Juniorit, Muhoksen kunta, Oulun Seudun Setlementti ry, Oulun Pyrintö, Oulun Diakonissalaitos, Ystävyystalo, Oulun Kaupunki, Tyttöjen Talo, Poikien Talo, VAU –Vammaisurheilu, SYLI -Syömishäiriöliitto, Taivalkosken kunta, Oulun Luistinseura, Pudasjärven kaupunki, PohjoisPohjanmaan liikunta, Oulun Tarmo, Utajärven Kunta, Liikuntaa kaikille –hanke, Pudasjärven kaupunki sekä ODL:n Paku –hanke. Leirikoulujen jälkeen selvästi suurimman käyttäjäryhmän muodostavat yritysten, yhteisöjen sekä järjestöjen kokous- ja koulutustapahtumat. Kolmannen tärkeän asiakasryhmän muodostavat vapaa-ajan matkailijat.
14
Osana nuorisokeskuksen strategiatyötä oli vuodelle 2013 asetettu omat pitemmän aikavälin strategisiin tavoitteisiin pohjautuvat avaintavoitteet. Niiden osalla päästiin vuoden aikana eri tavoitealueilla merkittävästi eteenpäin tavoitteiden suuntaisesti, mutta ihan kaikin osin tavoitteet eivät toteutuneet. Asiakas- ja toiminta-arvon osalla asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien ja tuotteiden kehittämistyö eteni merkittävästi vuoden aikana mutta varsinaiseen jalkauttamis- ja toteutusvaiheeseen ei kaikilta osin vielä edetty. Toiminnan laatutyö jäi osin henkilöstövaihtuvuudesta ja talouden tiukkuudesta johtuen hieman toivottua pienempään painoon ja erityisesti laatujärjestelmän mukainen dokumentointityö onkin yksi alkaneen vuoden avaintavoitteista. Talouden osalla toiminnan ja puitteiden kehittäminen näkyi kulujen merkittävänä nousuna. Erityisen tärkeää oli että vuoden aikana saatiin kuitenkin toteutettua lähes loppuun asti maalämpöinvestointi, joka tuo jo vuodelle 2014 merkittävän kustannussäästön. Hailuodon toimipisteen myynti oli yksi 2013 vuoden toisen puoliskon pääponnisteluista. Toimipisteen myynti tuo taloudellisia säästöjä ja mahdollistaa täysipainoisen keskittymisen Syötteen yksikön toimintaan ja sen kehittämiseen. Tavoitteena onkin jo vuoden 2014 osalla saavuttaa ympärivuotisen aukiolon tavoite Syötteellä. Henkilöstön kannalta vuosi piti sisällään paljon muutoksia. Osaamisen hankintaan ja kehittämiseen panostettiin erityisesti nuorisotyön laaja-alaisen osaamisen vahvistuessa merkittävästi. Osaamista pyritään tukemaan myös laajentuvan oppilaitosyhteistyön kautta. Merkittävin yksittäinen henkilövaihdos ajoittuu vuoden 2013 loppuun kun nuorisokeskuksemme johtaja Juha Muotka irtautui tehtävästään siirtyessään uusiin haasteisiin kotiseudulleen Lahteen. Onneksemme Juhalle löydettiin jo vuoden lopulla seuraaja, joka aloitti sisällöltään hieman uudistettavassa tehtävässä 27.1.2014. Nuorisotyön osalla tulemme ainakin vuoden 2014 aikana hyödyntämään entistäkin vahvemmin Oulun Seudun Setlementti ry:n laajaa ja monipuolista sosiaalipalvelu- ja nuorisotyöosaamista. Sen avulla on tavoitteena tiivistää konsernin sisäistä yhteistyötä myös palveluiden kehittämisessä ja toteutuksessa huomattavasti.
15
5. TALOUS Oulun Seudun Setlementti ry –konsernin taloudellinen asema säilyi vakaana haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta. Konsernin tuottojen (mukaan lukien varsinaisen toiminnan avustukset ja varainhankinta) yhteissumma putosi Kemin kansalaisopistotoiminnan loppumisesta ja myös vuodelle 2012 ajoittuneista luovutusvoitoista johtuen merkittävästi.
Tuhannet
Konsernin tuotot yhteensä 8400 8200 8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800
Tuotot yhteensä
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Tuottojen yhteismäärä vuoden 2013 aikana oli 7 553 334 euroa (2012: 8 301 568 €).
5.1 Kannattavuus Oulun Seudun Setlementti ry:n varsinaisen toiminnan tulos kehittyi 2013 erittäin positiivisesti. Tulos ennen satunnaiseriä oli yhteensä 165 336 €, kun se vuotta aiemmin oli 76 956 €. Konsernin yhteenlaskettu taloudellinen tulos putosi vuonna 2013 kuitenkin yhteensä 119 723 euroa tappiolle. Konsernin tulosta pudotti Syötekeskus Oy:n varsinaisen toiminnan tuloksen heikkeneminen. Vahvat kehittämispanostukset eivät haastavassa toimintaympäristössä tuottaneet tavoiteltua myynnin kasvua ja yhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli 276 894 euroa tappiollinen. Oulun Seudun Setlementti ry:n akordoi päättyneellä tilikaudella Syötekeskus Oy:lle annetun 300 000 euron suuruisen pääomalainan, mikä vaikuttaa satunnaiserien kautta tilikauden tuloksiin.
Konsernin tulos
600000 400000 200000 Tulos
0 -200000 -400000 -600000
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Vuoden 2014 aikana Oulun Seudun Setlementti ry:n ja Oulun Koulutalo Oy:n toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän edellisen vuoden tasolla. Syötekeskus Oy:n operatiivisen toiminnan tuloksen odotetaan vahvistuvan erittäin merkittävästi.
16
5.2 Maksuvalmius Konsernin maksuvalmiusasema oli vuoden 2013 aikana tyydyttävä (quick ratio 31.12.2013 0,47). Maksuvalmiusaseman vahvistamiseen kiinnitetään erityistä huomioita vuoden 2014 osalla.
Quick ratio 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0
Quick ratio
2008
2009
2010
2011
2012
2013
5.3 Vakavaraisuus Konsernin vakavaraisuus kehittyi vuoden 2013 aikana erittäin positiivisesti vieraan pääoman ehtoisen lainapääoman vähennyttyä vuoden 2013 aikana yhteensä 359 437 eurolla. Korollisen vieraan pääoman yhteismäärä on pudonnut kolmen viimeisen tilikauden aikana yhteensä 1 574 231 €, mikä vastaa 28,0 % lainapääomasta 31.12.2010. Vieraan pääoman väheneminen tulee jatkumaan voimakkaasti myös vuoden 2014 aikana.
Vieraan pääoman ehtoiset lainat 5700000 5500000 5300000 5100000 4900000 4700000 4500000 4300000 4100000 3900000
Korollinen vpo
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Voit tutustua tarkemmin toimintakertomusvuoden taloudelliseen tulokseen ja tilinpäätöshetken rahoitusasemaan liitteistä löytyvien tuloslaskelmien ja taseiden kautta.
17
Oulun Seudun Setlementti ry
TULOSLASKELMA
Kirkkokatu 19 A 90100 Oulu Y-tunnus 0195032-3 Rahayksikkö EURO
1.1.2013 - 31.12.2013
1.1.2012 - 31.12.2012
1 043 254,34 3 805 090,90 274 600,03 5 122 945,27
950 292,38 4 295 372,55 265 939,89 5 511 604,82
-2 574 438,33 -467 513,37 -92 570,88 -3 134 522,58
-2 904 266,08 -539 421,80 -121 020,10 -3 564 707,98
-204 889,18
-217 063,43
-1 557 847,60 -4 897 259,36 225 685,91
-1 591 294,42 -5 373 065,83 138 538,99
225 685,91
138 538,99
12 400,00 12 400,00
13 400,00 13 400,00
238 085,91
151 938,99
1 785,19
5 266,45
VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Toiminnan tuotot Avustukset Varainhankinnan tuotot Tuotot yhteensä KULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä POISTOT Yhteensä MUUT TOIMINTAKULUT Muut toimintakulut yhteensä Kulut yhteensä Toiminnanalan kate Tuotto-/kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Tuotot yhteensä Varainhankinnan kate Tuotto-/kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Sijoitustoiminta Yhteensä Rahoitustoiminta Yhteensä Tuotot yhteensä Kulut Rahoitustoiminta Yhteensä Kulut yhteensä Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä
0,26 1 785,45
15 196,63 20 463,08
-74 534,99 -74 534,99 -72 749,54
-95 446,35 -95 446,35 -74 983,27
Tuotto-/kulujäämä
165 336,37
76 955,72
SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset kulut Yhteensä Satunnaiset erät yhteensä
-300 000,00 -300 000,00
0,00 0,00
TILIKAUDEN TULOS
-134 663,63
76 955,72
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
-134 663,63
76 955,72
18
Oulun Seudun Setlementti ry
TASE
Sivu 1
Kirkkokatu 19 A 90100 Oulu Y-tunnus 0195032-3 Rahayksikkö EURO
31.12.2013
31.12.2012
Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä
450 887,81 4 681 684,74 42 164,56 5 174 737,11
450 887,81 4 770 857,18 54 833,11 5 276 578,10
Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä
2 908 700,28 171 791,87 3 080 492,15 8 255 229,26
2 908 700,28 171 791,87 3 080 492,15 8 357 070,25
0,00 8 784,24 8 784,24
300 000,00 6 450,00 306 450,00
Lyhytaikaiset
508 132,74
374 462,37
Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä
14 508,65 531 425,63
2 256,39 683 168,76
8 786 654,89
9 040 239,01
OMA PÄÄOMA Muut rahastot Toimintapääoma (ed. tilikausien ylijäämä/alijäämä) Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä
5 666 163,20 -888 566,52 -134 663,63 4 642 933,05
5 666 163,20 -965 522,24 76 955,72 4 777 596,68
VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Pitkäaikaiset yhteensä
2 843 156,51 63 591,39 2 906 747,90
3 046 447,24 79 351,39 3 125 798,63
Lyhytaikainen Vieras pääoma yhteensä
1 236 973,94 4 143 721,84
1 136 843,70 4 262 642,33
Vastattavaa
8 786 654,89
9 040 239,01
Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Pitkäaikaiset yhteensä
Vastaavaa
yhteensä
Vastattavaa
yhteensä
19
Syötekeskus Oy
TULOSLASKELMA
Sivu 1
Kirkkokatu 19 A 90100 Oulu Y-tunnus 0502368-2
Rahayksikkö EURO
1.1.2013 - 31.12.2013
1.1.2012 - 31.12.2012
LIIKEVAIHTO
1 567 340,77
1 538 097,99
606 047,51
1 042 465,80
-396 583,55 49 387,44 -152 730,27 -499 926,38
-403 933,67 15 909,29 -58 345,04 -446 369,42
-773 187,50
-784 577,49
-130 212,84 -33 762,61 -937 162,95
-141 881,52 -39 110,06 -965 569,07
-110 044,22 -110 044,22
-109 642,99 -109 642,99
Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-873 956,49 -873 956,49
-819 637,67 -819 637,67
LIIKEVOITTO (-TAPPIO)
-247 701,76
239 344,64
2 000,00
1 870,00
Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys / vähennys Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
876,55
4 823,09
0,00 -32 068,29 -29 191,74
-3 000,00 -36 425,43 -32 732,34
VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
-276 893,50
206 612,30
300 000,00 300 000,00
0,00 0,00
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
23 106,50
206 612,30
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
23 106,50
206 612,30
Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä
20
Syötekeskus Oy
TASE
Sivu 1
Kirkkokatu 19 A 90100 Oulu Y-tunnus 0502368-2
Rahayksikkö EURO
31.12.2013
31.12.2012
398 551,27
398 551,27
347 474,54 281 459,34 683 418,71 1 710 903,86
362 960,56 324 825,49 676 427,76 1 762 765,08
3 616,04 3 616,04 1 714 519,90
3 616,04 3 616,04 1 766 381,12
103 697,72 103 697,72
54 310,28 54 310,28
22 102,21 22 102,21
22 102,21 22 102,21
42 005,85 5 200,00 459,88 420 897,49 468 563,22
66 786,03 0,00 31 247,09 433 026,06 531 059,18
18 075,51
20 082,42
612 438,66
627 554,09
2 326 958,56
2 393 935,21
V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Omistetut Rakennukset ja rakennelmat Omistetut Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet/Tavarat Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman kons. yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä
21
Syötekeskus Oy
TASE
Sivu 2
Kirkkokatu 19 A 90100 Oulu Y-tunnus 0502368-2 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Osakepääoma yhteensä Yhteensä Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Vieras pääoma yhteensä V A S T A T T A V A A
22
Y H T E E N S Ä
269 100,68 269 100,68 269 100,68
269 100,68 269 100,68 269 100,68
1 139 570,50 3 232,20 -788 349,88 23 106,50 646 660,00
1 139 570,50 3 232,20 -994 962,18 206 612,30 623 553,50
0,00 798 647,14 24 000,00 822 647,14
300 000,00 880 166,94 0,00 1 180 166,94
96 534,30 880,00 246 900,56 341 317,10 27 651,30 144 368,16 857 651,42 1 680 298,56
118 271,10 0,00 197 945,20 134 356,81 12 853,73 126 787,93 590 214,77 1 770 381,71
2 326 958,56
2 393 935,21
23
Oulun Koulutalo Oy
T U LO S LAS K E LMA
Sivu 1
Y-tunnus 0222380-6 1.1.2013 - 31.12.2013
1.1.2012 - 31.12.2012
257 000,00 257 000,00
209 400,00 209 400,00
-70 902,08 -9 988,85 0,00 -4 392,63 -24 992,44 -68 463,43 -5 592,28 -27 301,36 -6 050,79 -3 699,39 -5 759,77 -11 193,25 -238 336,27
-13 780,15 -3 475,33 -1 297,35 -5 521,65 -22 401,99 -52 098,14 -6 314,00 -26 955,86 -7 408,16 -3 360,54 -4 160,84 -36 004,12 -182 778,13
18 663,73
26 621,87
-18 791,40 -8 038,60 -26 830,00
-19 013,55 -8 038,78 -27 052,33
VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
-8 166,27
-430,46
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA
-8 166,27
-430,46
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)
-8 166,27
-430,46
Rahayksikkö EURO Kiinteistön tuotot Hoitovastikkeet Kiinteistön tuotot yhteensä Kiinteistön hoitokulut Henkilöstökulut Hallinto Käyttö- ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö ja kaasu Jätehuolto Vahinkovakuutukset Kiinteistövero Korjaukset Kiinteistön hoitokulut yhteensä KÄYTTÖKATE/HOITOKATE Poistot ja arvonalentumiset Rakennuksista ja rakennelmista Muista pitkävaikutteisista menoista Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
24
Oulun Koulutalo Oy
TASE
Sivu 1
Y-tunnus 0222380-6 Rahayksikkö EURO
31.12.2013
31.12.2012
128 933,51 35 337,82 164 271,33
147 724,91 43 376,42 191 101,33
164 271,33
191 101,33
Lyhytaikaiset saamiset Saamiset kiinteistön tuotoista Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
91 631,90 0,00 91 631,90
60 466,90 1 113,15 61 580,05
Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä
4 191,72 95 823,62
224,11 61 804,16
260 094,95
252 905,49
30 273,83 30 273,83 353 445,82 -151 354,93 0,00 -8 166,27 224 198,45
30 273,83 30 273,83 353 445,82 -150 924,47 0,00 -430,46 232 364,72
18 475,59 4 000,00 0,00 1 160,64 12 260,27 35 896,50 35 896,50
16 641,68 0,00 3 621,37 0,00 277,72 20 540,77 20 540,77
260 094,95
252 905,49
Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Omistusrakennukset ja rakennelmat Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset
Vastaavaa
yhteensä
Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Osakepääoma yhteensä Käyvän arvon rahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Kirjanpidon tulos Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Velat omistusyhteysyrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa
yhteensä
25
www.oulunsetlementti.fi