OSS ry:n vuosikertomus 2012

Vuosikertomus 2012

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

3

2. KOULUTUSTOIMINTA

4 4 5 6 6 6 8 8 9 9 9 10 10 10 11 11 11 12 13 13 13 14 14 14 14 15 15

2.1

2.2 2.3

Oulun kansalaisopisto 2.1.1 Oulun osasto 2.1.2 Hailuodon osasto 2.1.3 Henkilöstö Kemin kansalaisopisto Pohjola-opisto 2.3.1 Vapaan sivistystyön opinnot 2.3.2 Perusopetus 2.3.3 Ammatillinen lisäopetus 2.3.4 Henkilöstö

3. SOSIAALIPALVELUT 3.1 3.2 3.3

3.4

3.5 3.6

Asuntolatoiminta Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet 3.3.1 Rikosuhripäivystys 3.3.2 Sovittelutoiminta 3.3.3 Via Vis - Väkivaltatyön hanke Lapsi- ja nuorisotyö 3.4.1 Nuotta -valmennus 3.4.2 Tyttöjen Talo Monikulttuurinen toiminta 3.5.1 Naisten koulu – integraatiota ja arjentaitoja –hanke Senioritoiminta 3.6.1 Ikä-ESKO -hanke 3.6.2 Kulttuuriluotsitoiminta 3.6.3 AVEK -toiminta

4. NUORISOKESKUS SYÖTE JA HAILUODON LUOTOKESKUS

16

5. TALOUS

18 18 19 19

5.1 5.2 5.3 Liitteet:

2

Kannattavuus Maksuvalmius Vakavaraisuus Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6

Tuloslaskelma / Oulun Seudun Setlementti ry Tase / Oulun Seudun Setlementti ry Tuloslaskelma / Syötekeskus Oy Tase / Syötekeskus Oy Tuloslaskelma / Oulun Koulutalo Oy Tase / Oulun Koulutalo Oy

20 21 - 22 23 24 - 25 26 27

1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012, yhdistyksemme 68. toimintavuosi, oli vahvan kehityksen ja muutosten aikaa. Yhdistyksen organisaatiota vahvistettiin vuoden aikana merkittävästi ja myös toiminnan suunnittelu- ja seurantaprosessien kehittämiseen panostettiin. Talouden osalta toimintavuosi oli koulutustoimintaan kohdistuneista valtionosuusleikkauksista huolimatta vahva.

Oulun kansalaisopistossa toteutui toimintavuoden aikana yhteensä 24 050 opetustuntia (vuonna 2011 yhteensä 25 783 tuntia). Tuntimäärän putoaminen oli seurausta ministeriön vapaan sivistystyön valtionosuusleikkauksista, Oulun kansalaisopisto sai valtionosuutta vuonna 2012 yhteensä 22 094 tunnista. Pohjola-opistossa vapaan sivistystyön opiskelijaviikkojen määrä nousi 12,2% ollen 1 562 (2011 toteuma 1 392), muun koulutuksen määrä Pohjola-opistossa säilyi vuoden 2011 tasolla.

Koulutustoiminnan osalta toimintakertomusvuoteen ajoittui kansalaisopistokoulutuksen järjestämislupien uudistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Oulun kansalaisopistolle pysyvän koulutuksen järjestämisluvan syksyllä 2012. Kemin kansalaisopiston osalta Oulun Seudun Setlementti ry:n hallitus päätti samassa yhteydessä hakea koulutuksen järjestämisluvan peruuttamista alueen koulutuskysyntää merkittävästi suuremmasta tarjonnasta johtuen. Näin ollen koulutustoimintamme Kemissä päättyi joulukuussa 2012 ja opiston viimeisen toimintavuoden opetustuntien määrä putosi 15,8 % ollen 5 467 (6 492 tuntia).

Oulun Seudun Setlementin laaja-alaiset nuoriso-, seniori- ja monikulttuurisuuspalvelut samoin kuin rikosuhripäivystys, Pohjois-Suomen sovittelutoimisto sekä Kodin ulkopuolisen väkivallan ennaltaehkäisytyö saavuttivat kaikki toimintavuodelle asetetut tavoitteensa.

Sosiaalipalveluille erittäin tärkeän vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja koordinointia jatkettiin myös vuoden aikana ansiokkaasti. Osoituksena työn onnistumiselle ja merkitykselle saatiin vapaaehtoistoiminnan koordinointityö raha-automaattiyhdistyksen kohden-

netun avustustoiminnan piiriin vuodesta 2013 alkaen.

Syötekeskus Oy:lle toimintavuosi 2012 oli vahvan toiminnallisen kehityksen aikaa. Elokuussa palkatun uuden johtajan johdolla panostettiin nuorisokeskustoiminnan sekä majoitus-, ravintola- ja hiihtokeskustoiminnankin kehittämiseen poikkeuksellisenkin vahvasti. Kesällä 2012 Pikku-Syötteellä toteutettiin myös yleisten tilojen peruskorjaus ja samaan aikaan uudistettiin asuntovaunualue Hailuodon Marjaniemessä. Syötekeskus Oy:n kannalta toimintakertomusvuoden merkittäviin tapahtumiin kuului myös Suomalaisen työn liiton joulukuussa 2012 myöntämä yhteiskunnallisen yrityksen asema.

Oulun Seudun Setlementti ry:n ja koko setlementtikonsernin taloudellinen asema säilyi toimintakertomusvuoden aikana vakaana. Oulun Seudun Setlementti ry:n toimintakertomusvuoden tulos oli 76 956 € ja Syötekeskus Oy ja Oulun Koulutalo Oy mukaan lukien toiminnallisen konsernin tulos ylsi 283 138 euroon. Vahvaan tulokseen vaikuttaa merkittävästi myös tilikaudelle ajoittuneet luovutusvoitot. Vakavaraisuus ja maksuvalmiusasemamme kehittyivät vuoden aikana myös positiivisesti.

Jo alkaneen vuoden näkymät ovat varovaisen optimistiset, vaikka talouden osalta toimintaympäristön epävakaus asettaa monia haasteita vuoden 2013 toimintaan. Koulutuksen valtionosuuksien leikkaukset ja samaan aikaan toteutetut kuntatalouden säästötoimet vaikuttavat tulovirtoihimme. Taloustilanteen kiristymiseen on varauduttu toimintojen tehostamisen ja sopeuttamisen kautta. Samalla tavoitteemme on kehittää entisestään valmiuksiamme sopeutua toimintaympäristössämme tapahtuviin muutoksiin.

vuoden päättyessä 33. Kaikki jäsenet ovat yhdistyksen sääntöjen mukaisesti yrityksiä ja yhteisöjä. Oulun Seudun Setlementti ry:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jouko Simonen, varapuheenjohtajana Tuomo Malmi sekä hallituksen jäseninä Harry Hammar, Esko Jokelainen, Johanna Koskelainen, Rauli Lindeman, Jussi Lotvonen, Petri Nieminen ja Hannu Ojalehto.

Hallitus yhdessä setlementtikonsernin johtoryhmän kanssa asetti vuoden 2012 strategisiksi päätavoitteiksi organisaatio- ja johtamismallimme viimeistelyn, viestinnällisen ilmeen kehittämisen, uusien organisaatiorajat ylittävien palvelukokonaisuuksien kehittämisen ja rikastavan työyhteisön rakentamisen.

Kiitos osaavan ja motivoituneen henkilöstömme otimme merkittäviä kehitysaskelia kaikilla asetetuilla tavoitealueilla. Erittäin merkittävää oli että syksyllä tehtyjen avainhenkilörekrytointien jälkeen nimettiin setlementtikonserniin myös uusi johtoryhmä. Siihen kuuluvat toiminnanjohtajan lisäksi, koulutusjohtaja Liisa Hänninen, syksyllä aloittaneet sosiaalipalvelujohtaja Anne Mustakangas-Mäkelä ja Syötekeskuksen johtaja Juha Muotka, sekä johdon assistentti Pirjo Kurkela ja ulkopuolisena asiantuntijana Terhi Vesterinen SolPoint Oy:stä.

Oulun Seudun Setlementti ry haluaa jatkossakin tarjota itseään kehittäville, muutoksessa eläville ja tukea tarvitseville mahdollisuuksia tulla siksi, mitä he voivat parhaimmillaan yksilöinä ja yhteisön jäseninä olla. Ihmisten keskellä ihmisten kesken kuvaa ajatusta, jolla tavoitteeseen pyrimme. Yhdessä innostuneen osaavan henkilökunnan ja laajan kumppaniverkostomme kanssa voimme luottavaisin mielin jatkaa matkaamme kohti tavoitteita.

Toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen

Oulun Seudun Setlementti ry:n päätoimisen henkilöstön määrä toimintavuoden aikana oli keskimäärin 86 henkeä, jossa on kasvua 10 henkeä edelliseen vuoteen verrattuna. Vastaavasti tuntipalkkaisten työntekijöiden yhteismäärä putosi 15 hengellä ollen 347.

Yhdistyksen jäsenmäärä putosi toimintakertomusvuoden aika yhdellä ollen

3

2. KOULUTUSTOIMINTA

Liisa Hänninen Koulutusjohtaja

Oulun Seudun Setlementti ry järjestää kansalais- ja kansanopistokoulutusta Oulun seudulla (Oulun kansalaisopisto ja Pohjola-opisto) sekä vuoden 2012 loppuun asti Kemissä (Kemin kansalaisopisto). Toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), jonka mukaan ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.” Opetus- ja kulttuuriministeriö uudisti Pohjola-opiston ylläpitämisluvan 1.1.2012 alkaen ja Oulun kansalaisopiston ylläpitämisluvan 1.1.2013 alkaen.

2.1 Oulun kansalaisopisto Oulun kansalaisopistossa toteutui toimintavuoden aikana yhteensä 24 050 opetustuntia (vuonna 2011 yhteensä 25 783 tuntia). Tuntimäärän putoaminen 7 %:lla oli seurausta ministeriön vapaan sivistystyön valtionosuusleikkauksista, Oulun kansalaisopisto sai valtionosuutta vuonna 2012 yhteensä 22 094 tunnista, joista 21 094 vapaan sivistystyön opetusalalle sekä 450 t yhteiskuntatakuun toteuttamiseen (vuonna 2011 yhteensä 22 765). Opetuksesta annettiin 23399 tuntia (97,3%) Oulussa ja 651 tuntia (2,7 %) Hailuodon osastossa. Opetusta järjestettiin 73 eri pisteessä Oulun kansalaisopiston oman toimipaikan ja Hailuodon yläkoulun tilojen lisäksi.

Oulun kansalaisopisto 2012

Netto-opiskelijat, kurssilaiset ja opetustunnit Hailuoto

Oulu

Yhteensä

154 Netto-opiskelijat

7913 8067 274

Kurssilaiset

13665 13939 651

Tunnit

23399 24050

0

5000

10000

15000

20000

25000

Taulukko: Opiskelijat kerran laskettuna (netto-opiskelijat) ja kurssilaisten/ilmoittautumisten määrä sukupuolen mukaan 2012 Netto-opiskelijat

Ilmoittautumiset eri kursseille

Miehet

Naiset

Yhteensä

Miehet

Naiset

Yhteensä

Oulu

1674

6239

7913

2688

10977

13665

Hailuoto

26

128

154

51

223

274

Yhteensä

1700

6367

8067

2739

11200

13939

Opetukseen osallistui 8067 (7865) henkilöä (netto-opiskelijat eli osallistujat kerran laskettuna). Toimintakertomusvuonna toteutuneille 983 kurssille osallistui 13 939 kurssilaista. Opisto sai työttömien, 63 v. täyttäneiden senioreiden ja eläkkeellä olevien sekä maahanmuuttajien tiettyjen kurssien kurssimaksujen alentamiseen tai korvaamiseen Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta.

4

Lisäksi Oulun kansalaisopisto sai yhteiskuntatakuuna 450 valtionosuustuntia maahanmuuttajanuorten suomen kielen opetuksen järjestämiseen vuoden 2012 syksyllä. Osa opintosetelirahoituksesta oli tarkoitettu tämän koulutuksen kurssimaksujen kattamiseen.

Opiskelijoista 79% oli naisia. Eri ikäryhmät olivat suhteellisen tasaisesti edustettuina, yli 65-vuotiaiden määrän ollessa hieman muita suurempi ja aikuistumassa olevien nuorten määrä pienempi.

Oulun kansalaisopisto 2012

Opiskelijoiden ikäjakauma (yhteensä 8067)

25 %

23 %

20 % 16 %

15 %

15 %

14 % 12 %

13 %

10 % 7%

5% 0

0-15

16-25

26-35

36-45 46-55

56-65

66-

2.1.1 Oulun osasto Oulun kansalaisopiston painopistealueina olivat lasten, nuorten ja aikuisten musiikkikasvatus, liikunta, tanssi ja terveyskasvatus, kielet, taitoaineet (käden taidot), taidekasvatus, tieto- ja viestintätekniikka, senioritoiminta. Ainealueittain opetuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastasivat päätoimiset opettajat, jotka myös opettivat oman opetusvelvollisuutensa verran ko. ainealueen opetuksesta. Muilta osin opetuksesta huolehtivat tuntiopettajat, joita toimintakertomusvuonna oli Oulussa 198.

Oulun kansalaisopisto 2012

Opetustunnit ainealueittain (yhteensä 24050 t) Musiikki

7325

Liik tanssi terveys

5917

Kielet

4262

Taitoaineet

2742

Taideaineet

1711

Seniorikerhot

727

Tvt

571

Muu koulutus

394

Hailuoto

651

0

1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 5

Oulun kansalaisopisto 2012

Kurssien (yht. 983) ja kurssilaisten (yht. 13939) määrä ainealueittain

Osallistujat

Kurssit

8000 8000 7000 7000

6615

6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000

2180

2035

2000 2000

1173

32

Ha

ilu

ot o

us

ko

or ni

24

ut

ot

25

ike

ne Se

Ta i

de

ai

in to a Ta i

rh

et

t ee

et el Ki

20

274

Lii

ku

nt

a,

ta

ns

si,

M

te r

us

iik

ki

ve ys

46

492

259

ul

429

101

Tv t

00

482

201

uu

325

209

M

1000 1000

2.1.2 Hailuodon osasto Hailuodon kunta ostaa kansalaisopistopalvelun kuntalaisilleen Oulun kansalaisopistolta. Hailuodon osaston osuus opiston kokonaistuntimäärästä oli 2,7 % (2,2%). Vuonna 2012 Hailuodossa opiskeltiin taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja tanssia, kieliä sekä toteutettiin seniorikerho. Työttömät, 63 v. täyttäneet seniorit ja eläkkeellä olevat hailuotolaiset saivat osallistua erikseen määritellyille kursseille edullisempaan hintaan opintoseteliavustuksen turvin. Kurssit toteutettiin pääosin kuntakeskuksessa. Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevassa Luotokeskuksessa järjestetyt kurssit toteutettiin Oulun osaston organisoimina.

2.1.3 Henkilöstö Oulun Seudun Setlementti ry:n uudistuneen organisaatiomallin mukaan Oulun kansalaisopiston ja Pohjola-opiston toiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opistoilla on yhteinen koulutusjohtaja, koulutuspäällikkö, koulutussuunnittelija ja opiskelijapalveluvastaava. Osittain myös opettajat opettavat molemmissa opistoissa. Hailuodon kansalaisopiston toiminnan suunnittelusta, koordinoinnista ja osittain myös opetuksesta vastaa osa-aikainen osastonjohtaja.

Oulun kansalaisopistossa työskenteli keväällä 2012 päätoimiset opettajat seuraavilla ainealueilla: musiikki, liikunta ja tanssi, kielet, taitoaineet ja taideaineet sekä yksi opettaja kansanopiston kanssa yhteisenä. Tuntiopettajia opistossa työskenteli 212, joista 14 Hailuodossa.

Opistojen yhteisessä opintotoimistossa työskenteli kaksi toimistosihteeriä. Taloustoimiston ja kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Oulun Seudun Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.

6

2.2 Kemin kansalaisopisto Opetusministeriön päätöksellä Kemin kansalaisopiston toiminta Oulun Seudun Setlementti ry:n ylläpitämänä alkoi Kemissä 1.8.2006, kun opistoa aiemmin ylläpitänyt Toivola-Luotolan Setlementti ry:n halusi luopua kansalaisopistotoiminnasta. Oulun Seudun Setlementin toimesta kansalaisopistotoimintaa harjoitettiin Kemissä kuusi vuotta ja viisi kuukautta. Kesäkuussa 2012 Oulun Seudun Setlementti ry:n hallitus päätti hakea Kemin kansalaisopiston osalta koulutuksen järjestämisluvan peruuttamista alueen koulutuskysyntää merkittävästi suuremmasta tarjonnasta johtuen. Näin ollen Kemin kansalasiopiston toiminta päättyi joulukuussa 2012 ja kyseinen vuosi jäi opiston viimeiseksi toimintavuodeksi.

Kemin kansalaisopiston viimeisen toimintavuoden opetustuntimäärä putosi edelliseen vuoteen verrattuna 15,8 % ollen 5 467 (6 492 tuntia). Valtionosuuteen oikeuttavia tunteja vuonna 2012 oli käytettävissä 5943 (6500). Opetukseen osallistui 980 (1144) henkilöä (netto-opiskelijat), heistä 80 % oli naisia. Erityisen aktiivisia olivat nuoret osallistujat, joita kaikista opiskelijoista oli 50 % (alle 15-vuotiaita 30 % ja 16-25–vuotiaita 20%). Aktiivinen oli myös Ikäjakauman toinen ääripää, sillä 56 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien osuus oli 36 % kaikista opiskelijoista (56-65-vuotiaita 15 % ja yli 65–vuotiaita 21 %). Vähiten opiskelijoita oli 26-55 –vuotiaiden ikäryhmistä, yhteensä 15 % . Kurssi-ilmoittautumisia tehtiin 2040 yhteensä 190 kurssille.

Taulukko: Opiskelijoiden (netto-opiskelijat) ja ilmoittautuneiden määrä Kemin kansalaisopistossa vuonna 2012 sukupuolen mukaan eriteltynä miehet

naiset

yhteensä

Netto-opiskelijat

193

787

980

Ilmoittautuneet

329

1698

2027

2.2.1 Opetus Kemin kansalaisopiston suurimpana painopistealueena oli musiikki, jossa toteutui ylipuolet kaikista tunnista ( 3004 t), seuraavina taitoaineet (944 t) sekä tanssi ja liikunta (901 t).

Kemin kansalaisopisto 2012

Toteutuneet opetustunnit ainealueittain (yht. 5476 t)

Musiikki

3004

Taitoaineet

944

Liikunta ja tanssi

901

Taideaineet

369

Senioritoiminta

248

0

500

1000 1500 2000 2500 3000 3500

Opetuksen suunnittelusta vastasi koulutuspäällikkö Leena Korpi (osa-aikainen) ja opetuksesta vastasi 32 tuntiopettajaa.

Opintotoimistossa työskenteli kaksi työntekijää. Kiinteistöhuolto ja siivoustoiminnan palvelut ostettiin ulkopuolisilta tahoilta. Opetus järjestettiin pääosin Oulun Seudun Setlementti ry:n omistamissa tiloissa (Luotola ja Syväkangas) sekä seuraavissa vuokratiloissa: Leipätehtaan toimintakeskus, Koivuharjun Toivola, Palvelukeskus Purola, Ajoksen nuorisotalo, Merihovin kiinteistö, Saarenotan leirikeskus (SRK) sekä Karihaaran ja Kivikon koulut.

7

2.3 Pohjola-opisto Oulun Seudun Setlementin ylläpitämä Pohjola-opisto järjestää vapaansivistystyön lakiin (632/1998) ja asetukseen (805/1998) perustuen kansanopistokoulutusta Oulussa. Vuoden 2012 alusta lukien Opetus- ja kulttuuriministeriö uudisti kansanopistojen ylläpitämisluvat. Tässä prosessissa Pohjola-opisto sai oikeuden jatkaa toimintaansa uudistetun ylläpitämisluvan nojalla.

Toimintakertomusvuoden 2012 aikana Pohjola-opistossa suoritettiin vapaan sivistystyön opintoja yhteensä 1563 opiskelijaviikkoa. Vapaan sivistystyön opintojen lisäksi suoritettiin peruskouluopintoja 1806 opintoviikon verran sekä opintoja ammatilliseen lisäkoulutukseen liittyen 829 opintoviikon verran. Vuoden 2012 kaikkien linjojen yhteinen opinto/opiskelijaviikkomäärä oli 4199.

Pohjola-opisto 2012: Opinto/opiskelijaviikot Opiskelijaviikot Syksy 396,8 461,8 858,6

Perusopetus Kymppilinja Maahanmuuttajien perusopetus Yhteensä

Kevät 425,8 521,8 947,6

Ammatillinen lisäkoulutus Kaito-linja

Kevät 386,0

Syksy 443,2

Yhteensä 829,2

Vapaa sivistystyö Numa-linja Ilmaisutaiteen linja Kultuurivälittäjä linja Taitopaja Seniorilinja Logoterapia Kasperi-linja Lyhytkurssit Avoin yliopisto

Kevät 326,0 213,0 36,8 89,4 92,6 50,4 0,0 18,6 0,0 826,8 2160,4

Syksy 294,0 0,0 0,0 38,6 76,8 0,0 261,6 55,2 10,4 736,6 2038,4

Yhteensä 620,0 213,0 36,8 128,0 169,4 50,4 261,6 73,8 10,4 1563,4 4198,8

Kaikki yhteensä

Yhteensä 822,6 983,6 1806,2

Kevätlukukauden opinnot ja kurssit opintosuunnitelman mukaan opiskeli 180 henkilöä ja syyslukukaudella 216 henkilöä.

Kansanopistojen tapaan Pohjola-opisto tarjoaa opiskelijoilleen myös asumismahdollisuuden internaattityyppisesti asuntolassaan. Toimintakertomusvuonna asuntolassa asui n. 20 henkilöä, mutta asujien määrä vaihteli opiskelujen aikataulusta ja omaan asuntoon siirtymisestä johtuen, ollen noin kymmenen henkilöä lukukausittain.

2.3.1 Vapaan sivistystyön opinnot Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkomäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 12,2 % (2011 yht. 1392 ja 2012 yht. 1562). Valtionosuuteen oikeuttavia opiskelijaviikkoja vuonna 2012 oli käytettävissä 1525. Opiskelijoita vapaan sivistystyön opinnoissa oli kevätlukukaudella 112 ja syyslukukaudella 216. Vuoden kestävillä ns. pitkillä linjoilla opetus noudattaa lukuvuosijakoa ja muuntuu koulutustarpeitten mukaan.

Numa-linja eli Nuoret maahanmuuttajat kansanopistossa -linja kokosi alaikäisiä, ilman huoltajaa maahan tulleita nuoria opiskelemaan suomen kieltä ja kulttuuria sekä yhteiskunnallisia taitoja kansanopistoon, jossa opintoihin yhdistyi elämänhallinnan ohjaus tuetun asumisen muodossa opiston asuntolassa. Opintoihin liittyi myös opiskeluvalmiuksien vahvistamista ja muita kouluaineita tukemaan jatko-opintoihin ohjautumista. Maahan vastatulleiden ja Oulusta kotipaikan saaneiden alaikäisten määrä vaihtelee kuukausittain ja vuosittain, joten ryhmää vahvistettiin 18 vuotta täyttäneillä maahanmuuttajanuorilla, jotka tarvitsivat nuorille suunnattua ja jatko-opintoihin ohjaavaa kotokoulutusta. Opiskelijat ohjautuivat Numa-linjalle Oulun kaupungin ja TE-toimiston kautta.

Maahanmuuttajille suunnattu kulttuurivälittäjäkoulutus aloitettiin edellisenä syksynä ja koulutus päättyi maaliskuun 2012 alussa. Koulutuksen tavoitteena oli valmentaa maahanmuuttajia oman kulttuurinsa lähettiläiksi ja kevään opintoihin kuuluikin myös työharjoittelua mm. asukastuvilla, kouluissa ja päiväkodeissa.

8

Ilmaisutaiteen opiskelijat jatkoivat edellisenä syksynä aloittamiaan opintoja saaden valmiuksia jatko-opintohin tai työhönsä. Linjalla opiskeltiin tanssia, musiikkia ja teatteri-ilmaisua. Syyslukukaudella Pohjola-opistossa alkoi uusi Kasperi-linja, jolla opiskelijoiden on mahdollisuus suorittaa perusopinnot kasvatustieteessä ja erityispedagogiikassa Jyväskylän yliopiston mukaan. Kasperi-linjalla annettavan päiväopetuksen turvin opiskelija saa valmiuksia myös kasvatusalan pääsykokeisiin. Avoimen yliopiston opintoina oli Pohjola-opiston kautta mahdollisuus suorittaa myös erilliset erityispedagogiikan perusopinnot.

Taitopaja alkoi syksyllä 2011 siihen myönnettyjen lisäopiskelijaviikkojen valtionosuusrahoituksella. Toimintaa jatkettiin vuoden 2012 puolella hakien toimivaa toteuttamismallia. Taitopajaa toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa ja syyslukukaudella toimintaan osallistui lisäksi kaksi henkilöä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina. Taitopajan teemoina olivat puutyöt ja kiinteistön huolto. Opetussuunnitelma pohjautui työvaltaisiin opintoihin, joissa tietoteknisten, matemaattisten ja kielelliset valmiuksien kehittäminen tapahtui ohjatusti työtehtäviin nivoutuen. Kolmen lukukauden kokemuksen mukaan Taitopaja-toimintamalli vaatii vahvistusta ja toiminta lopetettiin vuoden 2012 lopussa.

Seniorilinjalla opiskeltiin kolmena päivänä viikossa lukukausittain 10-12 viikon ajan. Opinnoissa keskityttiin oman elämän tutkimiseen ja tulevien tavoitteiden työstämiseen, taito- ja taideaineiden opiskeluun sekä tietoteknisten valmiuksien vahvistamiseen. Keväällä opintoihin liittyi myös espanjan kielen opiskelua sekä kielitaidon harjoittamista aidossa espanjalaisessa ympäristössä Fuengirolaan suuntautuvalla opintomatkalla.

Keväällä logoterapian opiskelijat saattoivat päätökseen perusopinnot, jotka toteutuivat viikonloppuopintoina. Lisäksi neljällä lyhtykurssilla keväällä ja kahdeksalla lyhytkurssilla syksyllä opiskeltiin pääasiassa englantia, Alexander-tekniikkaa sekä taito- ja taideaineita.

2.3.2 Perusopetus Opetusministeriö on myöntänyt Pohjola-opistolle perusopetusluvan ja siihen liittyvän todistuksenanto-oikeuden perusopetuksen lisäopetukseen (Kymppilinja) ja ilman perusopetuksen päättötodistusta oleville ei-oppivelvollisille henkilöille. Pohjola-opisto voi vuosittain tarjota perusopetusta 50 opiskelijalle.

Kymppilinjan noudattaa valtakunnallista kymppiluokkien opetussuunnitelmaa. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijaa korottamaan peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja.

Pohjola-opiston maahanmuuttajien perusopetus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ohittaneille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta. Maahanmuuttajien perusopetus noudattaa aikuisten opetussuunnitelman perusteita.

Keväällä yksivuotisella Mape-linjalla opiskeli 13 nuorta, joista 11 sai päättötodistuksen. Samanaikaisesti kaksivuotisella linjalla opiskelleet 14 opiskelijaa valmistautuivat jatkamaan vielä toisen vuoden opintojaan. Syksyllä jatkavan Mape-linjan rinnalla aloitti uusi kaksivuotinen Mape-linja, johon pääsykokeiden kautta valittiin 16 opiskelijaa.

2.3.3 Ammatillinen lisäopetus Pohjola-opistolla on ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa ja saatu resurssi on suunnattu koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistavana yksivuotiseen koulutukseen (Kaito-linja). Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa. Keväällä opinnot sai päätökseen 19 opiskelijaa ja syksyllä linjalle valittiin pääsykokeiden kautta 24 uutta opiskelijaa. Muiden opintojen lisäksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa erityispedagogiikan perusopintoja Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti.

2.3.4. Henkilöstö Oulun Seudun Setlementti ry:n uudistuneen organisaatiomallin mukaan Pohjola-opiston ja Oulun kansalaisopiston toiminnot järjestyvät yhteisen hallinnon alaisuuteen. Opistoilla on yhteinen koulutusjohtaja, koulutuspäällikkö, koulutussuunnittelija ja opiskelijapalveluvastaava. Osittain myös opettajat opettavat molemmissa opistoissa.

Päätoimisten opettajien määrä vaihtelee lukuvuosittain riippuen toteutettavan opetuksen määrästä. Vuonna 2012 Pohjolaopistossa työskenteli 6-7 päätoimista opettajaa sekä kolme osa-aikaisesti kansanopistossa työskentelevää. Tuntiopettajia ja ohjaajia erimittaisissa työsuhteissa oli noin kolmekymmentä.

Opistojen yhteisessä opintotoimistossa työskenteli kaksi toimistosihteeriä. Taloustoimiston ja kiinteistöhuollon palvelut järjestettiin Oulun Seudun Setlementti ry:n yhteisinä palveluina.

9

3. SOSIAALIPALVELUT

Anne Mustakangas-Mäkelä Sosiaalipalvelujohtaja

Vuoden 2012 aikana yhdistyksen strategiatyön mukaisesti sosiaalipalveluissa lähdettiin viimeistelemään organisaatio- ja johtamismallia sekä vahvistamaan verkostomaista työotetta sekä yhteisön sisällä, että suhteessa yhteistyötahoihin ja kumppaneihin. Sosiaalipalvelut organisoituivat luontevasti olemassa olevien toimintojen mukaisesti kuuteen toimialaan.

SOSIAALIPALVELUT

Asuntolatoiminta

Kansalaisja vapaaehtoistoiminta

Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet

Lapsi- ja nuorisotyö

Monikulttuurinen toiminta

Senioritoiminta

Toimialoilla toteutetaan monipuolista järjestölähtöistä auttamis- ja tukityötä lapsi- ja nuorisotyöstä aina seniorityöhön saakka. Toimintoja ohjaa periaate, jossa luotetaan ihmisessä ja yhteisössä oleviin voimavaroihin ja vahvistetaan niitä. Yhdessä toimien luodaan hyvää elämää ja osallisuutta.

Sosiaalipalvelut on myös vaikuttaja ja asiantuntija organisaatio. Vakituista henkilöstöä yksikössä on noin 40. Monipuolista osaamispääomaa käytetään ja jaetaan osallistumalla sekä erilaiseen valtakunnalliseen että alueelliseen ohjelma- ja kehittämistyöhön mm. ehkäisevän työn, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja tasa-arvon teema-alueilla.

Järjestölähtöisen auttamistyön suurin rahoittaja on Raha-automaatti yhdistys (RAY). Toiminta-alueita tuetaan ja kehitetään myös valtion rahoituksella, eri ministeriöiden ja valtion aluehallinnon kautta. Lisäksi toimintaamme mahdollistavat ja tukevat kumppanuuteen perustuvat yhteistyösopimukset Oulun kaupungin kanssa.

3.1 Asuntolatoiminta Oulun Seudun Setlementti järjestää tuettua asumista alaikäisille maahanmuuttajanuorille, jotka opiskelevat Pohjola-opistossa ja asuvat opiston hallinnoimissa asunnoissa. Nuoria tuetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja löytämään paikkansa opiskelun ja harrastustoiminnan tukemisen kautta. Vuonna 2012 asuntolassa asui 6-10 nuorta. Vuosittain toiminnan piiriin voidaan ottaa enintään kolmetoista (13) iältään alle 18-vuotiasta maahanmuuttajanuorta.

3.2 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa toteutetaan läpileikkaavasti Setlementin eri toimialoilla, mutta samanaikaisesti toiminnan kehittäminen ja tukeminen on yksi tärkeimmistä Setlementin yleisistä, sen arvoperustaan liittyvistä perustehtävistä.

Toiminta on ihmisten omaehtoista, vapaaehtoiseen sitoutumiseen perustuvaa, tasavertaista ja yhteiseen hyvään tähtäävää yhteistoimintaa.

Oulun Seudun Setlementissä eri-ikäiset ihmiset voivat osallistua hyvin monen tyyppiseen vapaaehtoistoimintaan. Vuonna 2012 setlementissä toimi n. 350 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset toimivat mm. tukena ikäihmisten kotona (AVEK -toiminta), kulttuuriluotseina eli ikäihmisten seurana ja saattajine erilaisiin kulttuuritapahtumiin, rikos- ja riita- asioiden sovittelijoina, rikosuhripäivystyksessä päivystys- ja tukihenkilöinä, avustajina mm. leireillä, kerhoissa ja tapahtumissa.

10

Setlementti toimii myös aktiivisesti kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäjänä. Vuonna 2012 loppui Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hanke (2008-2012), jonka aikana laajalla järjestö-, seurakunta-, oppilaitos- ja kuntayhteistyöllä luotiin pohja pysyvämmälle maakunnalliselle vapaaehtoistoiminnan keskukselle. Vapaaehtoistoiminnan keskus VaRes jatkaa ja vahvistaa toimintaansa alueen vapaaehtoisten ja vapaaehtoistoimintaa organisoivien tahojen vuoropuhelun ja yhteistoiminnan suuntaamisen areenana. Yhteistyötä jatketaan vapaaehtoistoiminnan näkyvyyden parantamisessa, vapaaehtoistoiminnan perus- ja jatkokoulutusten, tuen ja virkistyksen toteuttamisessa ja kehittämisessä.

3.3 Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet Kriisit ja vaikeat elämäntilanteet -toimiala kohtaa ihmisiä pienissä ja suurissa elämän taitekohdissa. Työtä tehdään sekä ammattilaisuuteen että vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen nojautuen. Tavoitteena on löytää keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten omaan ja läheisten elämänkulkuun. Toimialan tehtävistä osa tehdään itse ja osa valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteistyöverkostoissa, joiden koordinaatiojärjestönä Oulun Seudun Setlementti toimii.

3.3.1 Rikosuhripäivystys Pohjois-Suomen aluetoimisto on toiminut osana Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallista palvelua vuodesta 1995 lähtien. RIKUn tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin asemaa vaikuttamalla yleisiin asenteisiin, käytäntöihin, päätöksentekoon ja lainsäädäntöön sekä tuottaa palveluita, joiden avulla lievitetään rikoksen uhrille koituneiden seuraamusten vaikutuksia.

Palvelut kohdennetaan rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasian todistajille ja ne tuotetaan pääosin ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä. Pohjois-Suomen aluetoimiston koordinaatiojärjestönä toimii Oulun Seudun Setlementti ry.

Pohjois-Suomen alueen palvelut keskittyivät Ouluun, Raahen ja Kajaaniin. Kajaanin palvelupiste palveli alueensa asukkaita Kajaanin mielenterveysseuran yhteydessä tarjoten tukihenkilöpalvelua Kajaanin kaupungin ja Kainuun kuntien asukkaille.

Vuosi 2012 oli työntäyteinen niin asiakastyön kuin vaikuttamistoiminnan osalta. Yhteistyötä kuntien turvallisuussuunnittelussa jatkettiin. RIKU sai myös kutsuja erilaisiin sidosryhmien asiantuntijaryhmiin, mm. Pohjois-Suomen AVI:n sisäisen turvallisuuden asiantuntijaryhmään. Toimintasuunnitelman mukainen henkilöstöresurssien lisäys toteutui osittain. Kaikissa palvelupisteissä työskenteli osa-aikainen toiminnanohjaaja. Kajaanin seudun toiminnanohjaajan työaikaa pystyttiin nostamaan syyskaudeksi.

Kokonaisuutena alueen asiakkaiden yhteydenotot nousivat huimasti, ollen 1530 kpl (662 2011). Tukisuhteiden määrä pysyi samalla tasolla. Tukisuhteitten määrä oli 131 kpl. Vapaaehtoisia tukihenkilöitä oli käytettävissä 12 henkilöä. Tuettava ja tukihenkilö tapasivat pääasiassa aluetoimiston tiloissa. Poliisin ohjaamien asiakkaiden osuus kasvoi, ollen 49% (31% 2011).

Valtakunnallisessa Auttavassa puhelimessa päivystettiin viitenä arki-iltana viikossa. Soittajille annettiin keskusteluapua, sekä ohjausta RIKUn omiin ja yhteistyökumppaneiden lisäpalveluihin. Pohjois-Suomen aluetoimisto koordinoi Auttavan puhelimen, 0203-16116, toimintaa. Vuoden 2012 aikana puhelinpäivystykseen osallistuttiin Oulussa 40 päivänä. Noina päivinä tuli yhteensä 214 puhelua ja puhelinta oli päivystämässä vuoden aikana 6 vapaaehtoista puhelinpäivystäjää.

Valtakunnallisessa Juristin puhelinneuvonnassa päivystettiin neljänä iltana viikossa. Osa päivystäjistä oli Pohjois-Suomen alueen juristeja. Rikunet – verkkoauttamispalvelu täydensi muita RIKUn olemassa olevia palveluja tarjoamalla rikosasioissa ohjausta ja neuvontaa verkkoyhteyden välityksellä. Pohjois-Suomen alueen henkilöstö päivysti vuorollaan Rikunetissä.

Vapaaehtoisten peruskoulutus pidettiin Kajaanissa ja Oulussa yhteistyössä Oulun kriisi-keskuksen kanssa. Kurssilta saatiin 5 uutta tukihenkilöä toimintaan. Yhteensä vapaaehtoisia oli 20 henkilöä.

Täydennyskoulutuksia vapaaehtoisille pidettiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamiseen ja traumaattisen kriisiin, lähisuhdeväkivaltaan, lapsi- ja nuoren kohtaamisen ja median käyttöön, syrjintään ja omaan jaksamiseen liittyen. Koulutusjärjestelyissä oli tärkeänä voimavarana RIKUn toteuttajatahojen yhteistyö.

3.3.2 Sovittelutoiminta Pohjois-Suomen AVI:n ja Oulun Seudun Setlementin välisen sopimuksen mukaisesti lakisääteistä riita- ja rikosasioiden sovittelua toteuttaa Pohjois-Pohjanmaalla, Jokilaaksoissa sekä Kainuussa Oulun Seudun Setlementti ry. Sopimus on ollut voimassa 1.6.2006 lähtien. Henkilöstömäärä 2012 oli 10.

Vapaaehtoisia sovittelijoita oli rekisterissämme vuoden lopussa 156 henkilöä, joista suurin osa (yli 130 sovittelijaa) aktiivisia.

Sovittelutoimistot sijaitsevat vuokratiloissa Oulussa, Raahessa, Ylivieskassa, Pudasjärvellä ja Kajaanissa. Lisäksi neuvottelukäytössämme on edelleen ollut ns. miehittämättömiä ”kylmäasemia” niillä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa sovittelutoimistoa. Järjestimme alueellamme uuden peruskurssin loppusyksystä. Ensimmäistä kertaa järjestimme sen videoneuvottelulaitteiden avulla Kajaanin, Ylivieskan ja Oulun toimipisteiden välillä. Peruskoulutuksen lisäksi järjestimme vapaaehtoisille runsaasti jatko- ja täydennyskoulutusta. Merkittävä tunnustuspalkinto vuoden aikana tuli Jokilaaksojen sovittelijoille helmikuun 11 päivä (112-päivä). Palkinnon antoivat heille Jokilaaksojen pelastuslaitos sekä poliisi vapaaehtoissovittelijoiden turvallisuuden eteen tekemästä ennaltaehkäisevästä työstä. Palkinnon perustelujen mukaan vapaaehtoinen sovittelutyö ehkäisee uusintarikoksia. Vapaaehtoissovittelijat saivat palkinnon esimerkillisestä toiminnasta turvallisuuden kehittämisessä ihmisten ja yhteisöjen parhaaksi.

11

Suurin osa sovitteluun tulleita rikostapauksista oli pahoinpitelyjä. Muita yleisimpiä sovitteluun tulleita rikoksia olivat vahingonteot, näpistykset, laittomat uhkaukset, varkaudet, kunnianloukkaukset ja kotirauhan rikkomiset. Sopimusmuotoja olivat mm rahakorvaukset, anteeksipyynnöt, käyttäytymissopimukset sekä työkorvaukset, joiden arvo oli 15 937 €. Sovittelussa tehtyjen raha- ja työkorvausten arvo oli yhteensä 250 332 euroa. Myös sopimusten toteutumisprosentti on pysynyt edelleen erittäin korkeana. Sovittelussa tehdyistä sopimuksista ainoastaan 2 % jäi viime vuonna toteutumatta Merkittävänä toiminnan muotona erityisesti nuorten tekemien rikosten sovittelun osalta koemme kasvatuksellisuuden, joka toteutuu vastuunoton ja kohtaamisen ja hyvityksen kautta. Erityisen hyväksi korvausmuodoksi nuorten tekemissä rikoksissa on osoittautunut työkorvaus. Kaikista sovittelun asiakkaista alle 21-vuotiaita oli 44 %.

Asiakkaat vuonna 2012 • Epäiltyjä • Asianomistajia • Oikeushenkilöitä • Sovittelualoitteita

1365 kpl 1066 kpl 137 kpl 969 kpl

3.3.3 Via Vis – Väkivaltatyön hanke Via Vis on RAY:n rahoittama, kolmivuotinen väkivaltatyön hanke, joka on aloittanut toimintansa Oulussa 5/2012. Hanke tarjoaa yksilöllistä tukea väkivaltaa käyttäneille 18-39 -vuotiaille naisille ja miehille haluamansa elämänmuutoksen toteuttamisessa. Via Vis työskentelee vakaviin, kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneiden sekä vakavasti väkivallalla oireilevien nuorten aikuisten kanssa, jotta heidän väkivaltainen käyttäytymisensä vähenisi tai loppuisi kokonaan. Asiakastyön lisäksi Via Vis kehittää yhteistyökumppaneidensa kanssa väkivaltatyötä sekä luo toimintamallia, jolla väkivallalla oireilevat nuoret saadaan hoidollisen tuen piiriin. Via Vis ottaa yksilöllisen työskentelyn piiriin myös nuoria, joiden kohdalla on ollut pelko, että he voisivat syyllistyä koulu- tai joukkosurmaan Oulun alueella.

Via Vis:n asiakkaaksi voi tulla itse, ottamalla yhteyttä suoraan Via Vis:n työntekijöihin. Asiakkaaksi ohjautuminen voi tapahtua myös yhteistyökumppaneiden kautta. Vuonna 2012 valtaosa asiakkaista ohjautui hankkeeseen lähialueen vankiloista.

Yhteyden ottaminen ei sido asiakasta mihinkään, vaan Via Vis:n toimintaan voi käydä tutustumassa 1-3 kertaa, jonka jälkeen arvioidaan, puolin ja toisin, onko palvelu asiakkaalle paras mahdollinen. Via Vis -työskentely on asiakkaalle maksutonta.

Vuoden 2012 aikana Via Vis- hankkeeseen ohjautui 22 miesasiakasta, joista 14 kanssa päästiin aloittamaan työskentely. Kahdeksaa hankkeeseen ohjattua asiakasta ei tavoitettu tai asiakas ei saapunut sovittuun tapaamiseen. Tukitapaamisia asiakkaiden kanssa oli yhteensä 54 kappaletta (kesto noin 1 h – 2 h). Tapaamisista suurin osa tapahtui vankiloissa, Via Vis:n toimistolla tapaamisia oli kahdeksan (8) kappaletta. Asiakkaisiin liittyviä yhteydenottoja/asiakasohjauksia vuonna 2012 oli yhteensä 27 kappaletta.

Via Vis toteuttaa työtään tiiviissä kumppanuudessa yhteistyöverkostonsa kanssa. Via Vis:n arviointia ja kehittämistä tehdään yhteistyössä Oulun yliopiston ja yksittäisten opinnäytetyön tekijöiden kanssa. Via Vis:llä on ohjausryhmä. Ohjausryhmä koostuu seuraavien tahojen edustajista: Oulun poliisi, Oulun yhdyskuntaseuraamustoimisto, Oulun Seudun koulutuskuntayhtymä (OSEKK), HelsinkiMission Aggredi, Oulun kaupunki, Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ, Oulun vankila, Arviointikeskus Oulun toimipaikka, Oulun yliopisto ja Oulun Seudun Setlementti ry. Via Vis on osa Oulun kaupungin ekstremistisen väkivallan ennalta ehkäisyn yhteistyöverkostoa ja turvallisuustyöryhmää. Lisäksi Via Vis ehti käydä vuoden 2012 aikana esittelemässä toimintaansa kymmenille toimijoille Oulun alueella. Paikallisten toimijoiden lisäksi Via Vis aloitti yhteistyön valtakunnallisten rikostaustaisten kanssa toimivien järjestöjen, kuten KRITS:n ja KRIS:n kanssa.

3.4 Lapsi- ja nuorisotyö Setlementti toteuttaa lapsi- ja nuorisotyötä monipuolisesti itse sekä tiiviissä yhteistyössä Oulun Setlementtinuoret ry:n ja Setelenttinuorten Oulun piirin kanssa. Toimialalla toimii sisäinen nuorisotiimi, jossa Setlementin eri nuorisotyön toimijat kokoontuvat säännöllisesti yhteen.

Perusnuorisotyötä toteutetaan tarjoamalla kerho-, retki- ja leiritoimintaa lapsille. Sosiaalista lapsi- ja nuorisotyötä sekä sukupolisensitiivisen tyttötyötä on tehty pitkäjänteisesti mm Nuotta-valmennuksen ja Tyttöjen talon toimintoina. Työmuodot vaihtelevat lasten ja nuorten tarpeista käsin. Toimintoja toteutetaan Oulun toimitilojen lisäksi nuorisokeskuksemme tiloissa Syötteellä ja Hailuodossa. Nuorisokeskus Syöte ja sen sivutoimipiste Hailuodon Marjaniemessä ovat kansainvälisiä nuorisoja leirikoulukeskuksia. Toimintojen järjestämisessä tehdään vahvaa yhteistyötä mm. kuntien sosiaali-, nuoriso- ja sivistystoimen toimijoiden kanssa.

12

3.4.1 Nuotta-valmennus on toimintamuoto, joka on käynnistynyt vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Nuotta-valmennus on tarkoitettu erityisesti 15-28-vuotiaille nuorille, joita arjenhallinnan vahvistaminen edesauttaa opiskelu- ja työpaikan löytymisessä ja/ tai säilyttämisessä. Tavoitteena on nuoren sosiaalinen vahvistaminen. Nuorisokeskus Syötteen erikoisosaamisen alueena on sukupuolisensitiivinen nuorisotyö, jossa sukupuolen vaikutukset nuoren kasvun kannalta otetaan huomioon realiteettina.

Nuotta-valmennukset ovat ennaltaehkäisevää työtä, joka niveltyy myös moniammatilliseen yhteistyöhön. Nuotta-toiminnassa keskeisiä yhteistyötahoja ovat mm. oppilaitokset, nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö.

Vuonna 2012 Nuotta-toimintaan osallistui yhteensä 208 nuorta ja ryhmiä oli yhteensä 20.

3.4.2 Tyttöjen Talo Tyttöjen Talo on toiminut Oulussa syksystä 2006 alkaen ja se on vahva toimija Pohjois-Suomen alueella. Talo on onnistunut juurruttamaan työkäytänteitä pysyviksi toimintamuodoiksi. Toiminta perustuu toisen ihmisen kohtaamiseen, naiseuden tukemiseen ja kunnioittamiseen sekä hyväksyvään ilmapiiriin tarjoamalla turvallisen aikuisen naisen läsnäolon ja tuen. Sukupuolisensitiivinen työ sijoittuu ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn välimaastoon. Kohderyhmänä ovat 12-28 vuotiaat tytöt ja nuoret naiset. Erityisenä ryhmänä maahanmuuttajataustaiset ja nuoret äidit.

Tyttöjen Talon toiminnan peruskivenä voidaan pitää avointa toimintaa matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Avointa toimintaa on vuonna 2012 ollut kaksi kertaa viikossa lukuun ottamatta loma-aikoja. Vertaisryhmä ja yksilötyötä toteutetaan neljänä päivänä viikossa. Pop In- kätilön ajanvaraukseton vastaanotto toimi avointen ovien aikana. 2012 Tyttöjen Talon toiminnan piiriin tuli tasaisesti uusia tyttöjä. Vuorovaikutteisten tyttöryhmien kautta pystyttiin tukemaan monien tyttöjen ja nuorten naisten elämänhallintaa. Tyttöjen Talon toiminnassa suurin osa tytöistä oli 20- vuotiaita tai vanhempia. Tämä on muutos aikaisempiin toimintavuosiin, jolloin suurin ikäryhmä oli yläkouluikäiset tytöt.

Tyttöjen Talolla käy paljon tutustujia Oulun seudulta ja sen lähialueilta. Erilaisia tutustujaryhmiä moniammatillisista tiimeistä opiskelijaryhmiin on ollut vuoden 2012 aikana 617 vierailijaa.

Myös erilaiset tapahtumat ovat osa Tyttöjen Talon toimintaa. Kaiken kaikkiaan erilaisia tapahtumia ja leirejä oli vuoden aikana 111.

2012 käynti- ja kokoontumiskerrat: Avoin toiminta maanantain avoimet ovet keskiviikon avoimet ovet Vertaisryhmät Monikulttuurinen tyttöryhmä Nuoret äidit Kaveriksi ryhmä Aamurock Heiniksen Leidit Naisten kesken -torstain teehetki Kiva keho Voimaneidot Aarrerasia Yksilötyö Teematapahtumat/Likkalähdöt Tapahtumat/tilaisuudet, tutustujat Leirit ja poikkeustoiminta Yhteensä Facebook ”kavereita” Käynnit www.likka.fi Vapaaehtoisia naisia, opiskelijat ja työelämään tutustujat

Käyntikerrat

Kokoontumiskerrat

712 838

32 33

151 322 2 103 99 51 14 24 28 198 202 617 141 3502

29 30 5 26 18 17 5 7 8 37 18 71 22 358

198 181567 1.5.2005 lähtien 6+15

Oulun Tyttöjen Talo on ollut kehittämässä yhdessä Setlementtiliiton kanssa Pohjois-Suomen alueellista yhteistyötä ja menetelmiä sukupuolisensitiivisen tyttö- ja naistyön levittämiseen. Alueellinen yhteistyö alkoi vuonna 2011. Vuoden 2012 aikana verkosto kokoontui kaksi kertaa. Työryhmässä on laajahko edustus Pohjois-Suomen alueella tyttötyötä toteuttavia tahoja.

13

3.5 Monikulttuurinen toiminta Monikulttuurisen Ystävyystalon toiminnan painopisteet ovat maahanmuuttajien elämänhallinnan ja aktiivisuuden tukeminen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, monikulttuurisen työn erityisosaamisen levittäminen sekä vaikuttaminen ja rasisminvastainen työ. Toiminta on käynnistynyt vuonna 2000, ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi Oulun kaupunki on myöntänyt vuosittain Ystävyystalo-toimintaan paikallisen rahoitusosuuden.

Ystävyystalo järjestää säännöllisesti kokoontuvia ryhmätoimintoja, juhlia, retkiä, tapahtumia ja leirejä maahanmuuttajille ja kantaväestölle. Toiminnot ovat suunnattu eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Ystävyystalon toimintakokonaisuus antaa maahanmuuttajille elämänläheisen mahdollisuuden sosiaaliseen toimintaan ja suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen. Toimintojen kautta ihmisten on mahdollisuus saada vertaistukea ja ystäviä toisistaan sekä oppia suomen kieltä. Eri-ikäisiä maahanmuuttajia tuetaan myös henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen avulla.

Ystävyystalo tarjoaa vuosittain työssäoppimispaikan useille suomalaisille ammattiopiskelijoille ja kotoutumiskoulutuksessa oleville maahanmuuttajille. Lisäksi Ystävyystalossa käy vuosittain satoja eri alojen opiskelijoita tutustumiskäynneillä. Ystävyystalolla on vakiintunut asema Oulun alueen monikulttuurisuustyön asiantuntijana, ja se tarjoaa koulutus- ja konsultaatiopalveluita muille organisaatioille. Ystävyystalon koordinoiman kulttuurivälittäjärenkaan kautta tarjotaan monikulttuurisuusja suvaitsevaisuuskasvatusta mm. Oulun ja lähikuntien koululaisille.

Ryhmätoimintojen käyntikerrat Tapahtumien osallistujamäärät Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa saaneet Työssäoppimisen ohjauspäivät Koulutuksen ja konsultaation kautta tavoitetut Kulttuurivälittäjärenkaan kautta tavoitetut

5901 3205 271 502 422 2353

3.5.1 Naisten koulu – integraatiota ja arjentaitoja –hanke Naisten koulu –hankeen rahoittajana ovat Euroopan Sosiaalirahasto ja Oulun kaupunki. Hanke on osa valtakunnallista työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimaa VALTAVA-kehittämisohjelmaa (Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen). Hankkeen kohderyhmänä ovat oululaiset vaikeasti työllistyvät ja syrjäytymisvaarassa olevat maahanmuuttajanaiset.

Toissijaisena hyödynsaajana ovat erilaiset työorganisaatiot ja –yhteisöt, joihin juurrutetaan monimuotoisuusajattelua. Hanke hyödyttää myös maahanmuuttajien tukipalvelujen kehittämistä ja moniammatillisten yhteistyöverkostojen vahvistumista paikallisesti. Paikallisena yhteistyökumppanina on Oulun työvoiman palvelukeskus. Hankkeessa on luotu uuden tyyppinen koulutusmalli, jossa yhdistyvät kuntouttava työtoiminta ja lähiopetus. Hankkeen toiminta-aikana valmennukseen osallistuu neljä valmennusryhmää, joissa jokaisessa on 12 naista ryhmää kohden. Jokaisen valmennuksen kesto on yksi lukuvuosi.

Lukuvuonna 2011-2012 Naisten koulu –valmennuksen suoritti loppuun 12 naista. Kesällä hankkeessa paneuduttiin erityisesti tasa-arvokoulutuksen kehittämiseen perhetyön näkökulmasta. Perhetyötä toteutettiin erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla (yhteiset retket, teemaillat ja leiritoiminta). Näissä tapahtumissa keskiössä olivat vanhemmuuden vahvistaminen, naisten ja miesten rohkaiseminen uudenlaiseen osallisuuteen perheen sisällä ja tasa-arvotietouden jakaminen.

Hankkeen tällä erää viimeinen valmennusjakso käynnistyi syyslukukaudella 2012, ja sen aloitti 12 opiskelijaa.

Monikulttuurisessa toiminnassa työskentelee kaksi kokoaikaista yhteisötyöntekijää, yksi osa-aikainen yhteisötyöntekijä, kokoaikaiset kulttuurimentori ja projektikoordinaattori sekä monikulttuurisuustyön johtaja. Lisäksi monikulttuurisuustyöntiimiin kuuluu liikuntaneuvonnan oppisopimusopiskelija.

3.6 Senioritoiminta Oulun Seudun Setlementti tarjoaa avoimia toiminnan muotoja, joissa tarjotaan ikäihmisille tilaisuuksia yhdessä tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Vapaaehtoistoiminnassa ja opistotoiminnan piirissä järjestetään runsaasti ikäihmisille suunnattuja opintojaksoja ja seniorikerhoja. Lisäksi Setlementti edistää projekti- ja kehittämistoiminnan kautta ikäihmisten osallisuutta ja hyvinvointia.

3.6.1 Ikä-ESKO –hanke Ikä-ESKO -hanke on RAY:n rahoittama kehittämishanke, jota toteutetaan vuosina 2009–2013. Hanke kuuluu Oulussa toteutettavaan järjestöjen ja Oulun kaupungin yhteiseen ehkäisevän työn ESKO-hankekokonaisuuteen, jonka tavoitteena on lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa. ESKO-hankekokonaisuus muodostuu kolmesta eri ikäkausiin keskittyvästä ja yhdestä koordinoivasta hankkeesta: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin Voimaperhe-hankkeesta, Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiirin Työikäiset-ESKO-hankkeesta, Oulun Seudun Setlementin Ikä-ESKO-hankkeesta sekä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n Koordinaatio-ESKO-hankkeesta. ESKO-hankekokonaisuudessa kehitetään ehkäisevän työn palvelukonsepteja, tehdään ehkäisevää työtä näkyväksi sekä kehitetään kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä.

14

Ikä-ESKO-hankkeen tavoitteena on ikäihmisten osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteena on luoda laadukkaita ja osallistavia ehkäisevän työn toimintamalleja ikääntyville ihmisille. Hankkeessa huomioidaan erityisesti omaishoitajat ja syrjäytymisuhan alla olevat ikäihmiset.

Vuonna 2012 Ikä-ESKOn keskiössä on ollut Etsivän työn alueellisen konseptin kehittäminen. Etsivän työn avulla halutaan löytää yksinäisiä ikäihmisiä ja ohjata heitä osallisuutta vahvistavien toimintojen pariin. Etsivän työn alueellisen konseptin kautta kehitetään mm. etsivän työn menetelmiä yksinäisten ikäihmisten tavoittamiseksi, asiakasohjausta järjestöjen toimintaan (ohjausväline ja sähköiset alustat), asiakasprosesseihin liittyvää yhteistyötä (järjestöt, srk ja kaupunki), toimintojen järjestämistä/tuottamista yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ehkäisevän työn hankintaan ja resurssointiin liittyviä asioita sekä vaikuttavuuden arviointia. Etsivän työn alueellisessa konseptissa tarkastellaan ja kehitetään kunnan sekä kolmannen sektorin yhteistyötä eri tasoilla. Etsivää työtä on Ikä-ESKOssa kehitetty kahdella pilottialueella: syksyllä 2011 aloitettiin Kaukovainiolla ja syksyllä 2012 toimintamalli laajentui Pateniemen suuralueelle.

Etu-Lyötyn Seniorikahvila on jatkanut toimintaansa vuoden 2012 aikana aktiivisesti, ja osana alueellista etsivän työn toimintamallia myös Kaukovainion ja Pateniemen alueille on hankkeen aikana käynnistetty omat Seniorikahvilat (Pateniemen kahvila avattiin 5.10.2012). Ikäihmisten avoimina kohtaamispaikkoina toimivat Seniorikahvilat ovat keränneet hyvin kävijöitä vuonna 2012, ja niiden toteuttamisessa on ollut mukana kymmenkunta vapaaehtoista.

Eläkeinfotoimintamallin kehittäminen on jatkunut vuonna 2012, ja syksyllä julkaistiin ensimmäinen Virtaa eläkevuosiin! -materiaali sekä painettuna että sähköisesti. Materiaali kokoaa tietoa monipuolisesti hyvinvointiin ja eläkkeelle jäämiseen liittyvistä teemoista. Syksyllä toteutettiin myös Eläkeseminaari ja jatkettiin puhelinrinkitoiminnan kehittämistä. Vuonna 2012 järjestettiin yksi puhelinrinkiohjaajakoulutus.

3.6.2 Kulttuuriluotsitoiminta Kulttuuriluotsitoimintaa on kehitetty aktiivisesti yhteistyössä kaupungin kulttuurilaitosten kanssa. Kulttuuriluotsit ovat ikäihmisten vapaaehtoisia kulttuurikavereita, jotka toimivat ikäihmisten seurana ja saattajina erilaisissa kulttuuritapahtumissa.

Vuonna 2012 järjestettiin kaksi kulttuuriluotsikoulutusta, joissa koulutettiin 30 vapaaehtoista kulttuuriluotsia Ouluun. Myös kulttuuriluotsien tekemät kulttuurikäynnit vanhusten kanssa käynnistyivät huhtikuussa 2012. Kulttuuriluotsitoiminnalle on saatu erityisavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä syksylle 2012.

3.6.3 AVEK-toiminta AVEK-toiminta on ammatillisesti ohjattua ystävätoimintaa, jossa AVEK-vapaaehtoiset tuovat ikäihmisen arkeen iloa ja toimivat apuna ja tukena ikäihmiselle. AVEK-toiminnassa ikäihminen ja vapaaehtoinen muodostavat ystäväparin, joka pitää yhteyttä säännöllisesti usein vuosia. AVEK-toiminnan asiakkaina ovat pääsääntöisesti yksinäiset ja syrjäytymisuhan olla olevat Oulun kaupungin säännöllisen kotihoidon asiakkaat. AVEK-vapaaehtoisen läsnäolo ikäihmisen arjessa ei korvaa kotihoidon tekemää työtä, vaan tukee sitä.

AVEK-toiminta on kehitetty Oulun kaupungin vanhustyön hallinnoimana vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeena 2005–2007. AVEK-toiminta vakiintui Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoimaksi huhtikuussa 2008 ja siirtyi osaksi Oulun Seudun Setlementti ry:n senioritoimintaa syksyllä 2011. AVEK-toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Vuonna 2012 Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi/vanhustyön tilaaja on ostanut Oulun Seudun Setlementti ry:ltä AVEK-toiminnan hallinnoinnin ja koordinoinnin. AVEK-toimintaa on koordinoitu vuoden 2012 aikana yhden kokoaikaisen koordinaattorin voimin.

AVEK-toiminnassa on mukana 130 vapaaehtoista. Kotona asuvien tukena toimii 109 ja hoivakodeissa 21 AVEK-vapaaehtoista, tauolla olevia vapaaehtoisia on 24. AVEK-vapaaehtoisille järjestetään vuosittain virkistys- ym. tapahtumia, säännöllisiä vertaisryhmätapaamisia ja vapaaehtoisilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun AVEK-koordinaattorin kanssa. Tarkoituksena on tukea vapaaehtoisen jaksamista sekä luoda ja vahvistaa yhteisöllisyyden tunteen kokemista yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa.

15

4. NUORISOKESKUS SYÖTE JA LUOTOKESKUS

Juha Muotka Johtaja, Syötekeskus Oy

Oulun Seudun Setlementti ry:n omistama Syötekeskus Oy on yksi Suomen kymmenestä Opetusministeriön hyväksymästä nuorisotyölain ja -asetuksen mukaisesti toimivasta nuorisokeskuksesta. Keskuksella on päätoimipaikassa Pudasjärven PikkuSyötteellä yhteensä 82 hotellitasoista 2-4 hengen huonetta. Majoitustilaa on yhteensä n. 240 hengelle. Lisäksi käytettävissä on 50 -paikkainen retkeilymaja. Majoitustilojen lisäsi löytyy mm. Syötesali, joka toimii sekä sisäliikuntasalina että n. 220-paikkaisena kokoustilana. Muita 20-60 -paikkaisia kokoustiloja on kolme, lisäksi keskuksessa on kädentaito- ja taidepajatyöskentelyyn sopiva taideluokka jonka yhteydessä on seitsemän metrin korkuinen sisäkiipeilyseinä. Hiihtokeskuksesta löytyy 8 rinnettä, Syöte Central Park, Junior Central Park, lastenrinne sekä vuokraamo, kahvila Central Cafe ja hiihtokoulu.

Syötekeskus Oy:n toinen nuorisokeskustoiminnan yksikkö Luotokeskus, sijaitsee Hailuodon Marjaniemessä. Keskuksessa on 20 hotellitasoista kahden hengen huonetta ja lisäksi voimme tarjota retkeilymaja-tasoista majoitusta 50 hengelle. Marjaniemen alueella on myös 50-paikkainen vierasvenesatama sekä caravan- ja leirintäalue Ranta Sumppu. Ranta Sumpun aluetta kehitettiin vahvasti kesän 2012 aikana. Luotokeskuksesta löytyy 120-paikkainen ravintola sekä integroitu kokouskabinetti.

Luotsihotellin yhteydessä toimii Metsähallituksen interaktiivinen meriluontonäyttely.

Syötekeskus Oy:n henkilöstön määrä lisääntyi kolmella täysiaikaisella työntekijällä edellisvuoteen verrattuna. Toimintaa organisoitiin uudelleen, ja erityisesti lapsi- ja nuorisotyön osaamisen vahvistamiseen panostettiin loppuvuoden 2012 aikana.

SYÖTEKESKUS OY NUORISOKESKUSTOIMINTA

MATKAILUTOIMINTA

Nuorisokeskus Syöte Nuorisokeskus Hailuoto

Hotelli Pikku-Syöte Hiihtokeskus Pikku-Syöte Luotokeskus, Hailuoto

Syötekeskuksen tärkeimmät asiakasryhmät ovat leirikoulu- ja nuorisoryhmät, kokous- ja koulutusryhmät, lapsiperheet sekä erilaisten talviliikuntalajien harrastajat. Keskuksen käyttö painottui kevättalveen. Kesän 2012 aikana Syötteellä tehtiin mittava peruskorjaus, joka kohdistui yleisten tilojen ja erityisryhmille suunnattujen tilojen remontoimiseen. Peruskorjaus hotellin sisätiloissa valmistui lokakuussa.

16

Opetusministeriön nuorisokeskusten tilastokriteerien mukaisesta laskettuna nuorisokäyttöpäivien kokonaismäärä toimintavuonna oli 17347, joka oli 72 % nuorisokeskuksen kokonaiskävijämäärästä. Vuoden 2012 viimeisellä neljännekselle tehdyt panostukset ovat antaneet merkkejä siitä, että nuorisokeskuskävijöiden määrä on vahvassa kasvussa. Kasvu tulee korostumaan vuonna 2013, josta nuorisokäyttöpäivien kokonaismäärä tulee olemaan yli 22000. Luvut sisältävät Hailuodon Luotokeskuksen käyttäjät.

KÄYTTÖPÄIVÄT Nuoriso, muu ohjaus Nuoriso, oma ohjaus Muu (aikuis) käyttö Yhteensä Nuorisokäyttö -% kokokäytöstä Käyttöpäivien muutos -% edelliseen vuoteen

TOTEUTUNEET 2012 4 673 12 674 6 607 23 954

ENNUSTE 2013 6 075 16 476 8 588 31 140

ENNUSTE 2018 12 219 33 140 17 274 62 633

72 %

72 %

72 %

99 %

130 %

115 %

Vuonna 2012 keskuksessa kävi 48 leirikouluryhmää (luku sisältää myös Hailuodon Luotokeskuksen kävijät). Leirikouluryhmistä valtaosa tuli Oulun seudulta ja muualta Pohjois-Pohjanmaalta, muulta pohjanmaan alueelta, Keski-Suomesta sekä myös pääkaupunkiseudulta. Markkinointiin panostettin erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, josta johtuen kevään 2013 leirikoulujen määrä on toteutumassa ennätyksellisen suurena. Toimintaprosesseja uudistettiin leirikoulujen toteuttamisessa niin, että kaikille tarjottaville tuotteille on olemassa pedagoginen kaari, joka toteutetaan räätälöidysti ryhmien omien toiveiden pohjalta. Tämä työ on pitkäjänteistä ja saanut se on saanut asiakkailta erittäin positiivisen vastaanoton.

Toimintavuonna 2012 Nuorisokeskus Syötteen yhdeksi kohderyhmäksi nostettiin erityistä tukea vaativat nuorisoryhmät. Invalidiliiton Oulu-Kainuun ja Lapin alueen yhteinen monikulttuurinen aluetapahtuma järjestettiin Nuorisokeskus Syötteellä 29.-30.9.2012. Tervaväylän oppimis- ja koulutuskeskuksen kanssa käynnistettiin syksyn 2012 aikana yhteistyö, joka toteutuu talviurheilupäivän toteuttamisena Nuorisokeskus Syötteellä keväällä 2013. Ulkomaille suuntautunutta yhteistyötä on myös syksyn 2012 aktivoitu, vuonna 2011 käynnistynyt yhteistyö Lebenshilfe organisaation kanssa on edennyt ja vuonna 2013 on sovittu ensimmäisen ryhmän saapumisesta Nuorisokeskus Syötteelle.

Oulun seudulla toimivien urheiluseurojen kanssa käynnistettiin vuonna 2012 uusia yhteistyömalleja. Toimiminen yhteistyössä urheiluseurojen kanssa on mahdollistanut myös uusien palveluiden tuottamisen Syötteen alueella.

Loppuvuodesta 2012 valmistettiin yhteistyössä oululaisen kartingseuran kanssa jääkarting -alue, joka on toiminut urheiluseuran junioritoiminnan harjoittelupaikkana talvella 2012 ja palvellut myös muita asiakasryhmiä talvikaudella 2012-13.

Leirikoulujen jälkeen selvästi suurimman käyttäjäryhmän muodostavat yritysten, yhteisöjen sekä järjestöjen kokous- ja koulutustapahtumat. Kolmannen tärkeän asiakasryhmän muodostavat vapaa-ajan matkailijat, joille niin Syöte kuin Hailuotokin tarjoavat oivat puitteet monipuoliseen vapaa-ajanviettoon. Kokonaiskäyttäjämäärästä vuonna 2012 nämä asiakasryhmät olivat 28%.

Syötekeskuksen laskettelurinteet ovat tärkeä osa-alue keskuksen talvikauden tarjonnassa. Laskettelu on mm. osa useimpien leirikoululuokkien talvista ohjelmaa. Rinteet ovat kokonsa ja profiiliensa puolesta erityisen sopivat perheiden, lasten, aloittelevien laskijoiden sekä lumilautailijoiden käyttöön. Rinnetoimintojen yhteyteen kehitettiin erityisesti nuorten ja lasten lähtökohdista lumirakentamisen kautta uusia ja innovatiivisia toimintapaikkoja. Rinteiden alaosaan toteutettiin laskupaikka ja iglu, hotellin viereiselle alueelle valmistettiin lumesta lumenveistoon sopiva ympäristö sekä kolmen iglun kokonaisuus, jossa on myös nuorisoryhmillä mahdollisuus yöpymiseen.

Nuorisokeskus Syötteen yhteydessä toimivaa alakoulua, nk lomakoulua, on nostettu vahvasti esille vuoden 2012 markkinoinnissa. Erittäin lämminhenkisesti toimivaa yhteistyötä Pudasjärven kaupungin kanssa on syvennetty vuonna 2012, ja useita yhteistyöhankkeita paikallisen nuorisotyön osalta on käynnistymässä lähitulevaisuudessa.

17

5. TALOUS

Irmeli Rantala-Kokko Talouspäällikkö

Oulun Seudun Setlementti ry –konsernin taloudellinen asema vahvistui toimintakertomusvuonna merkittävästi huolimatta vahvasta panostuksesta toiminnan kehittämiseen. Konsernin toiminnan laajuutta kuvaavien tuottojen (mukaan lukien varsinaisen toiminnan avustukset ja varainhankinta) yhteissumma pysyi lähes ennallaan ollen 8 301 568 euroa.

Tuhannet

Tuotot yhteensä 8400 8200 8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800

Tuotot yhteensä

2008

2009

2010

2011

2012

Konsernin sisäisistä laskutuksista oikaistu tuottojen yhteismäärä oli vuonna 2012 yhteensä 8 041 754 euroa.

5.1 Kannattavuus Konsernin kannattavuus säilyi vahvana myös vuoden 2012 aikana konsernin yhteenlasketun tuloksen ollessa 283 138 euroa.

Vuoteen 2011 verrattaessa tulos aleni luovutusvoitoista kirjautuneiden liiketoiminnan muiden tuottojen alenemisen sekä erityisesti Syötekeskus Oy:ssä tehtyjen poikkeuksellisen merkittävien kehittämispanostusten johdosta. Niiden vaikutuksesta Syötekeskuksen vuoden 2013 tuottojen arvioidaan nousevan noin 15-20 % edellisvuoden tasosta.

Tulos 600000 400000 200000 Tulos

0 -200000 -400000 -600000

2008

2009

2010

2011

2012

Vuoden 2013 aikana Oulun Seudun Setlementti ry:n ja Oulun Koulutalo Oy:n toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän edellisen vuoden tasolla. Syötekeskus Oy:n operatiivisen toiminnan tuloksen odotetaan vahvistuvan merkittävästi.

18

5.2 Maksuvalmius Konsernin maksuvalmiusasema kehittyi vuoden 2012 aikana hyvin positiivisesti ja maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku quick ratio oli tilinpäätöshetkellä 0,61. Maksuvalmiusasema on kuitenkin edelleen vain tyydyttävällä tasolla ja sen vahvistamiseen kiinnitetään erityistä huomioita vuoden 2013 osalla.

Quick ratio 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0

Quick ratio

2008

2009

2010

2011

2012

5.3 Vakavaraisuus Konsernin vakavaraisuus kehittyi vuoden 2012 aikana erittäin positiivisesti vieraan pääoman ehtoisen lainapääoman vähennyttyä vuoden 2012 aikana yhteensä 540 508 eurolla. Korollisen vieraan pääoman yhteismäärä on pudonnut kahden viimeisen tilikauden aikana yhteensä 1 214 794 euroa. Lainojen määrän odotetaan alentuvan merkittävästi myös vuoden 2013 aikana.

Vieraan pääoman ehtoiset lainat 5800000 5600000 5400000 5200000 5000000 4800000 4600000 4400000 4200000

Korollinen vpo

2008

2009

2010

2011

2012

Konserniyhtiöiden yhteenlaskettu omapääoma oli sisäisten erien eliminointien jälkeen 2,725 miljoonaa euroa ja sen mukaan laskettu omavaraisuusaste oli 32,89 %, kun se vuotta aiemmin oli 29,96 %.

Voit tutustua tarkemmin toimintakertomusvuoden taloudelliseen tulokseen ja tilinpäätöshetken rahoitusasemaan liitteistä löytyvien tuloslaskelmien ja taseiden kautta.

19

Liite 1

OULUN SEUDUN SETLEMENTTI RY

TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2012

1.1. - 31.12.2011

5 511 604,82

5 349 618,45

VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut

3 564 707,98

3 451 249,15

217 063,43

223 040,70

1 591 294,42

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

-5 373 065,83

1 487 559,12

138 538,99

-5 161 848,97

187 769,48

VARAINHANKINTA Tuotot Kulut

13 400,00 0,00

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

13 800,00 13 400,00

0,00

151 938,99

13 800,00 201 569,48

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot

20 463,08

Kulut

-95 446,35

23 529,59 -74 983,27

-128 802,62

-105 273,03

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

76 955,72

96 296,45

TILIKAUDEN TULOS

76 955,72

96 296,45

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

76 955,72

96 296,45

20

Liite 2

OULUN SEUDUN SETLEMENTTI RY

TASE 31.12.2012

31.12.2011

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

450 887,81

450 887,81

4 770 857,18

4 969 642,90

54 833,11

5 276 578,10

47 916,70

5 468 447,41

Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet

2 908 700,28 171 791,87

2 908 700,28 3 080 492,15

171 791,87

3 080 492,15

VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset

300 000,00 6 450,00

300 000,00 306 450,00

0,00

300 000,00

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä

69 455,67

85 546,69

134 356,81

80 663,39

Lainasaamiset

4 279,14

24 463,12

Muut saamiset

5 205,93

126 129,02

Siirtosaamiset

161 164,82

Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

374 462,37

87 017,19

403 819,41

2 256,39

14 567,42

9 040 239,01

9 267 326,39

21

Liite 2

OULUN SEUDUN SETLEMENTTI RY Vastattavaa OMA PÄÄOMA Muut rahastot Rakentamisrahasto Muut rahastot

5 664 317,08 1 846,12

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

5 664 317,08 5 666 163,20

2 496,12

-965 522,24

Tilikauden voitto (tappio)

5 666 813,20 -1 036 732,26

76 955,72

96 296,45

4 777 596,68

4 726 377,39

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat

3 046 447,24 79 351,39

3 173 542,39 3 125 798,63

94 431,39

3 267 973,78

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta

279 891,92

524 391,92

Saadut ennakot

158 444,93

213 476,01

Ostovelat

239 789,43

57 259,91

Velat saman konsernin yrityksille

60 466,90

37 000,00

Muut velat

73 085,55

72 629,15

Siirtovelat

325 164,97

Vastattavaa yhteensä

22

1 136 843,70 9 040 239,01

368 218,23

1 272 975,22 9 267 326,39

Liite 3

SYÖTEKESKUS OY

TULOSLASKELMA 01.01. - 31.12.2012

01.01. - 31.12.2011

LIIKEVAIHTO

1 538 097,99

1 543 693,27

Liiketoiminnan muut tuotot

1 042 465,80

1 210 631,42

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

403 933,67

369 507,29

Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)

-15 909,29

1 748,95

Ulkopuoliset palvelut

58 345,04

446 369,42

39 273,80

410 530,04

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot

784 577,49

674 610,74

141 881,52

114 933,92

Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut

39 110,06

965 569,07

35 802,13

825 346,79

109 642,99

109 642,99

203 316,78

203 316,78

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

819 637,67

760 500,53

239 344,64

554 630,55

Rahoitustuotot ja -kulut Muut korkoja rahoitustuotot Muilta

6 693,09

6 205,62

-3 000,00

-5 300,00

Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille (–) Muille (–)

-36 425,43

VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

-32 732,34

-50 860,10

-49 954,48

206 612,30

504 676,07

Satunnaiset tuotot

0,00

13 366,59

Satunnaiset kulut (–)

0,00

-21 634,88

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

206 612,30

504 676,07

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

206 612,30

504 676,07

23

Liite 4 (1/2)

SYÖTEKESKUS OY

TASE 31.12.2012

31.12.2011

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet

398 551,27

398 551,27

Rakennukset ja rakennelmat

362 960,56

386 919,29

Koneet ja kalusto

324 825,49

343 986,74

Muut aineelliset hyödykkeet

676 427,76

1 762 765,08

625 396,15

1 754 853,45

3 616,04

3 616,04

3 616,04

3 616,04

54 310,28

54 310,28

38 400,99

38 400,99

22 102,21

22 102,21

23 052,02

23 052,02

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet ja tarvikkeet Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset

66 786,03

55 603,50

Muut saamiset

31 247,09

13 787,42

Siirtosaamiset

433 026,06

Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

24

531 059,18

292 988,83

362 379,75

20 082,42

25 008,98

2 393 935,21

2 207 311,23

Liite 4 (2/2)

SYÖTEKESKUS OY

TASE 31.12.2012

31.12.2011

269 100,68

269 100,68

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot

1 139 570,50 3 232,20

Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio)

1 139 570,50 1 142 802,70

3 232,20

1 142 802,70

-994 962,18

-1 449 033,16

206 612,30

504 676,07

623 553,50

467 546,29

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat

300 000,00

Lainat rahoituslaitoksilta

880 166,94

300 000,00 1 180 166,94

863 999,40

1 163 999,40

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta

118 271,10

288 271,10

Ostovelat

197 945,20

139 076,56

Velat saman konsernin yrityksille

134 356,81

80 663,39

Muut velat

12 853,73

21 305,78

Siirtovelat

126 787,93

Vastattavaa yhteensä

590 214,77 2 393 935,21

46 448,71

575 765,54 2 207 311,23

25

Liite 5

OULUN KOULUTALO OY

TULOSLASKELMA 01.01. - 31.12.2012

01.01. - 31.12.2011

209 400,00

220 789,39

209 400,00

220 789,39

-13 780,15

- 28 346,20

b) Hallinto

-2 926,70

- 387,45

c) Käyttö ja huolto

-1 297,35

d) Ulkoalueiden hoito

-5 521,65

1. KIINTEISTÖN TUOTOT a) Vastikkeet 1. Kiinteistön tuotot YHTEENSÄ 3. Kiinteistön hoitokulut a) Henkilöstökulut

e) Siivous

-22 401,99

f ) Lämmitys

-52 098,14

- 4 033,35

- 61 648,31

g) Vesi ja jätevesi

-6 314,00

- 5 518,68

h) Sähkö ja kaasu

-26 955,86

- 27 052,58

i) Jätehuolto

-7 408,16

- 4 524,46

j) Vahinkovakuutukset

-3 360,54

- 2 959,04

l) Kiinteistövero

-4 160,84

- 4 000,45

-36 004,12

- 21 205,28

-548,63

- 30 392,61

-182 778,13

- 190 068,41

26 621,87

30 720,98

-18 801,94

- 23 316,29

-211,61

- 282,13

-8 038,78

- 8 038,78

-27 052,33

- 31 637,20

m) Korjaukset n) Muut hoitokulut 3. Kiinteistön hoitokulut YHTEENSÄ

KÄYTTÖKATE/HOITOKATE 5. Poistot ja arvonalentumiset a) Rakennuksista ja rakennelmista b) Koneista ja kalustosta c) Muista pitkävaikutteisista menoista 5. Poistot ja arvonalentumiset YHTEENSÄ 6. Rahoitustuotot ja -kulut b) Korkotuotot

42,91

d) Korkokulut

- 79,25

6. Rahoitustuotot ja -kulut YHTEENSÄ

- 36,34

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

-430,46

- 952,56

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

-430,46

- 952,56

26

Liite 6

OULUN KOULUTALO OY

TASE 31.12.2012

31.12.2011

147 090,10

165 892,04

634,81

846,42

43 376,42

51 415,20

191 101,33

218 153,66

191 101,33

218 153,66

60 466,90

37 000,00

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet YHTEENSÄ PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä 7. Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset YHTEENSÄ Saamiset YHTEENSÄ Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

Vastaavaa yhteensä

1 113,15 61 580,05

37 000,00

61 580,05

37 000,00

224,11

214,39

61 804,16

37 214,39

252 905,49

255 368,05

383 719,65

383 719,65

-150 924,47

- 149 971,91

-430,46

- 952,56

232 364,72

232 795,18

16 641,68

15 217,16

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- ja muu vastaava pääoma Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

Vastattavaa yhteensä

3 601,36 3 899,09

3 754,35

20 540,77

22 572,87

20 540,77

22 572,87

252 905,49

255 368,05

27

www.oulunsetlementti.fi