OSS ry Vuosikertomus 2011

Vuosikertomus 2011

SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

3

2. KOULUTUSTOIMINTA

4 4 5 6 6 7 7 8 8

2.1

2.2 2.3 2.3.1 2.3.2 2.3.3

Oulun kansalaisopisto 2.1.1 Oulun osasto 2.1.2 Hailuodon osasto Kemin kansalaisopisto Pohjola-opisto Vapaan sivistystyön opinnot Perusopetus Ammatillinen lisäopetus

3. SOSIAALIPALVELUT

8 8 10 11 12 14 14

4.

NUORISOKESKUS SYÖTE JA HAILUODON LUOTOKESKUS

16

5.

TALOUS

17 18 19 19

3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6

5.1 5.2 5.3

Liitteet:

2

Nuorisotyö Monikulttuurisuustyö Seniorityö Sovittelutoiminta Rikosuhripäivystys Vapaaehtoistyö / Vares -hanke

Kannattavuus Maksuvalmius Vakavaraisuus Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6

Tuloslaskelma / Oulun Seudun Setlementti ry Tase / Oulun Seudun Setlementti ry Tuloslaskelma / Syötekeskus Oy Tase / Syötekeskus Oy Tuloslaskelma / Oulun Koulutalo Oy Tase / Oulun Koulutalo Oy

20 21 - 22 23 24 - 25 26 27

1. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Oulun Seudun Setlementti ry:n järjestyksessään 67. toimintavuosi oli toiminnallisesti ja taloudellisesti vahvan kehityksen aikaa.

Koulutustoimintamme Oulun kansalaisopistossa lisääntyi vuoden aikana yhteensä 25 783 opetustuntiin (vuonna 2010 yhteensä 25 308 tuntia). Pohjola –opistossa vapaan sivistystyön opiskelijaviikkojen määrä pysyi lähes ennallaan ollen 1 392 (2010 toteuma 1 457), muun koulutuksen määrä Pohjola –opistossa lisääntyi maltillisesti. Kemin kansalaisopistossa opetustuntien määrä pudotettiin valtionosuustuntejamme 6 500 vastaavalle tasolle toteutuneiden tuntien oltua 6 492 (7 288). Koulutustoimintamme osalta erityisen merkittävää oli, että Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kansanopistokoulutuksen järjestämisoikeuksia uudistettaessa Pohjola-opistolle toistaiseksi voimassa olevan ylläpitämisluvan vuoden 2011 lopulla.

mukaan lukien toiminnallisen konsernin tulos ylsi 600 020 euroon, kun se vuotta aiemmin oli 204 072€.

Vahvan tuloksen ja merkittävän tulosparannuksen taustalla oli toiminnan taloudellisen tehostumisen lisäksi myös tilikaudelle ajoittuneet luovutusvoitot. Konsernin maksuvalmiusasema ja vakavaraisuus paranivat vuoden aikana myös merkittävästi.

hallituksen jäsenet; Harry Hammar, Johanna Koskelainen, Rauli Lindeman, Petri Nieminen, Hannu Ojalehto sekä 30.3.2011 saakka Mikko Keisu ja Taisto Riski 30.3. pidetyssä yhdistyksen vuosikokouksessa valittiin uusina jäseninä hallitukseen Esko Jokelainen ja Jussi Lotvonen.

Yhdistyksen hallituksella oli toimintakertomusvuoden aikana kahdeksan kokousta.

Alkaneen vuoden näkymät ovat varovaisen optimistiset, mutta myös yhteiskuntamme kiristyneen taloustilanteen vaikutuksiin on varauduttava. Mahdollinen pitkittyvä taantuma-aika lisää osaltaan sosiaalipalveluidemme kysyntää, mutta samalla todennäköiset valtio- ja kuntatalouden säästötoimet luovat merkittävän riskitekijän tulovirtaamme. Pyrimme varautumaan tähän toimintamme joustavuutta ja muutosvalmiuttamme kehittämällä.

Oulun Seudun Setlementin laajaalaiset nuoriso-, seniori- ja monikulttuurisuuspalvelut samoin kuin rikosuhripäivystys sekä Pohjois-Suomen sovittelutoimisto saavuttivat toimintavuodelle asetetut tavoitteensa. Sovittelutoiminnan ja rikosuhripäivystyksen osalta asiakasmäärien nousu oli jopa poikkeuksellisen voimakasta.

Sosiaalipalveluille erittäin tärkeän vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja koordinointia jatkettiin myös vuoden aikana ansiokkaasti.

Oulun Seudun Setlementti ry:n henkilöstömäärä toimintavuoden aikana oli keskimäärin 362 henkeä, jossa on edelliseen toimintavuoteen verrattuna 36 hengen lisäys.

Hallitus yhdessä toimivan johdon kanssa määritti toimintakertomusvuonna myös lähitulevaisuuden tavoitteet osana strategiatyötämme.

Kuluvan vuoden aikana pyrimme viimeistelemään organisaatio- ja johtamismallimme, kehittämään viestinnällistä ilmettämme, rakentamaan uusia palvelukokonaisuuksia ja varmistamaan henkilöstömme hyvinvoinnin. Yhteinen intohimomme on tarjota itseään kehittäville, muutoksessa eläville ja tukea tarvitseville mahdollisuuksia tulla siksi mitä he parhaimmillaan voivat yksilöinä ja yhteisön jäseninä olla.

Oulun Seudun Setlementti ry:n ja koko setlementtikonsernin toimintakertomusvuosi oli myös taloudellisesti onnistunut ja kehitys oli kaikilla talouden mittareilla mitaten positiivinen. Oulun Seudun Setlementti ry:n toimintakertomusvuoden tulos oli 96 296,45 € ja Syötekeskus Oy ja Oulun Koulutalo Oy

Kasvu perustui toimintavolyymiemme lisääntymiseen ja osin myös organisaation vahvistamiseen. Henkilöstömäärän odotetaan kasvavan maltillisesti myös vuoden 2012 aikana.

Tavoitteidemme saavuttaminen edellyttää vahvaa ja toimivaa yhteistyötä. Osaava ja motivoitunut henkilöstö ja laaja kumppaniverkostomme antavat hyvän ja vakaan perustan intohimomme toteutumiselle.

Toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen

Oulun Seudun Setlementti ry:n jäsenmäärä kasvoi vuoden 2011 aikana yhdellä ja vuoden päättyessä jäsenten yhteismäärä oli 34. Jäsenistä kaikki ovat sääntöjemme mukaisesti yrityksiä ja yhteisöjä. Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat toimintakertomusvuoden aikana puheenjohtaja Jouko Simonen, varapuheenjohtaja Tuomo Malmi sekä seuraavat

3

2. KOULUTUSTOIMINTA Oulun Seudun Setlementti ry järjestää kansalais- ja kansanopistokoulutusta kolmen opiston eli Oulun kansalaisopiston, Kemin kansalaisopiston sekä Pohjola-opiston toimesta. Pääsääntöisesti paikallisiin tarpeisiin perustuvaa yleissivistävää opetusta järjestetään vapaasta sivistystyöstä annetun lain nro 632/1998 mukaisesti ”Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa.” Opistojen kehittämistyötä ja täydennyskoulutusta tehdään Osaava -hankkeeen avulla. Oulun Seudun Setlementti hallinnoi Osaavat opistot –verkostohaketta, jolle Pohjois-Suomen Aluehallintoviranomainen myönsi avustuksen vuosille 2011-12. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Suomen Yksityisten Oppilaitosten (PSYO) kanssa. Koulutustoiminnasta vastaa koulutusjohtaja Liisa Hänninen, koulutuspäällikköinä toimivat Leena Korpi, Marja Paloste ja Erja Stolt.

2.1 Oulun kansalaisopisto Opetustuntimäärä toimintakertomusvuonna oli 25 783 (edellisenä vuonna 25 308), josta valtionosuuteen oikeuttavia tunteja 22 765 (22 622). Opetukseen osallistui 7865 (7917) henkilöä (netto-opiskelijat). Opetusta annettiin sekä Oulun että Hailuodon osastoissa. Opisto sai työttömien, 63 v. täyttäneiden senioreiden ja eläkkeellä olevien sekä maahanmuuttajien tiettyjen kurssien kurssimaksujen alentamiseen tai korvaamiseen Opetushallituksen myöntämää opintoseteliavustusta. Lisäksi Opetushallitus myönsi opistolle laatu- ja kehittämisrahaa hakevan toiminnan ja kestävän kehityksen osa-alueiden kehittämistyöhön. Tämä kehittämistyö tehdään osana neljän setlementtikansalaisopiston verkostoa (Rovala, Kalliola, Toimela ja Oulu).

Opiskelijoista 80% oli naisia. Eri ikäryhmät olivat suhteellisen tasaisesti edustettuina, yli 65-vuotiaiden määrän ollessa hieman muita suurempi ja aikuistumassa olevien nuorten määrä pienempi. Kurssi-ilmoittautumisia tehtiin 13 446 yhteensä 971 kurssille.

Oulun kansalaisopisto 2011 Yhteensä

Oulu

Hailuoto

7865 7731

netto-opiskelijat 134

13446 13237

kurssilaiset 209

25783 25211

tunnit 572

Taulukko 1. Opiskelijoiden (netto-opiskelijat) ja ilmoittautumisten määrä sukupuolen mukaan 2011 netto-opiskelijat

ilmoittautumiset eri kursseille

miehet

naiset

yhteensä

miehet

naiset

yhteensä

Oulu

1524

6207

7731

2410

10827

13237

Hailuoto

31

103

134

40

169

209

Yhteensä

1555

6310

7865

2450

10996

13446

4

Ikäjakauma 2011, netto-opiskelijat yht. 7865

25% 22%

20% 15%

15%

15%

15% 13%

12%

10% 7%

5% 0%

0-15

16-25

26-35 36-45 46-55

56-65 66-yli 91 v.

2.1.1 Oulun osasto Oulun kansalaisopiston painopistealueina ovat kielet, taitoaineet (käden taidot), taidekasvatus, liikunta ja terveys, tieto- ja viestintätekniikka, senioritoiminta sekä lasten, nuorten ja aikuisten musiikkikasvatus. Ainealueittain opetuksen suunnittelusta ja koordinoinnista vastaavat päätoimiset opettajat, jotka myös opettavat oman opetusvelvollisuutensa verran ko. ainealueen opetuksesta. Muilta osin opetuksesta huolehtivat tuntiopettajat, joita toimintakertomusvuonna oli 184. Ylläpitäjän organisaatiomuutoksen myötä kansalaisopiston ja kansanopiston johtoon nimettiin yhteiset koulutusjohtaja ja kaksi koulutuspäällikköä. Opintotoimistossa työskenteli yksi päätoiminen (oppisopimuskoulutus) henkilö ja yksi, jonka työpanos jaettiin kansalais- ja kansanopiston kesken.

Opetustunnit ainealueittain 2011 yht. 25783 Musiikki

7505

Liik tanssi terveys

6168

Kielet

4109

Taitoaineet

3545

Taideaineet

2311

Seniorikerhot

727

Tvt

609

Hailuoto

572

Muut kurssit

237

0

1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 5

Kurssien ja ilmoittautuneiden määrä ainealueittain 2011 Osallistujat Musiikki

1933

199

Liik tanssi terveys

Kurssit

6399

337

Kielet

179

Taitoaineet

117

Taideaineet

54

Seniorikerhot

30

2110 1287 556

529

Tvt 25 243 Hailuoto 21209

2.1.2 Hailuodon osasto Hailuodon kunta ostaa kansalaisopistopalvelun kuntalaisilleen Oulun kansalaisopistolta. Hailuodon osaston osuus opiston kokonaistuntimäärästä on 2,2 % (2%) ja opintotoimintaa organisoi osa-aikainen osastonjohtaja.

Vuonna 2011 Hailuodossa opiskeltiin kudontaa, puutöitä, hopeaketjujen punontaa, kirjoittamista, ikoninmaalausta, musiikkia, englantia alkeis- ja jatkotasolla, joogaa, circuit-kuntopiiriä ja kuntohumppajumppaa. Työttömät, 63 v. täyttäneet seniorit ja eläkkeellä olevat hailuotolaiset saivat osallistua erikseen määritellyille kursseille edullisempaan hintaan opintoseteliavustuksen turvin. Kurssit toteutettiin pääosin kuntakeskuksessa. Hailuodon Marjaniemessä sijaitsevassa Luotokeskuksessa järjestetyt kurssit toteutettiin Oulun osaston organisoimina.

2.2 Kemin kansalaisopisto Opetusministeriön päätöksellä (lupa nro 313/530/2006) Kemin kansalaisopiston toiminta alkoi Kemissä 1.8.2006 Toivolan Luotolan Setlementti ry:n luovuttua kansalaisopistotoiminnasta 31.7.2006 (Toivola-Luotolan kansalaisopisto).

Opetustuntimäärä toimintakertomusvuonna oli 6492 (edellisenä vuonna 7288), josta valtion-osuuteen oikeuttavia tunteja 6500 (6425). Opetukseen osallistui 1144 (1266) henkilöä (netto-opiskelijat). Opiskelijoista 79 % oli naisia. Suurin ikäryhmä opetukseen osallistuneista oli lapsia ja nuoria 3-20 –vuotiaita, heitä oli 39 %, seuraavaksi suurin ikäryhmä oli yli 61 –vuotiaat, heitä oli 35 %, 41-60 -vuotiaita oli 18 % ja pienin ikäryhmä opistomme opiskelijoista oli 21-40 –vuotiaita, heitä oli 8 %. Kurssi-ilmoittautumisia tehtiin 2040 yhteensä 195 kurssille.

Taulukko 2. Opiskelijoiden (netto-opiskelijat) ja ilmoittautumisten määrä Kemin kansalaisopistossa vuonna 2011 sukupuolen mukaan eriteltynä miehet

naiset

yhteensä

netto-opiskelijat

239

905

1144

ilmoittautuneet

385

1655

2040

Kemin kansalaisopiston painopistealueita olivat musiikki ja taitoaineet. Näissä aineissa toteutui yhteensä 4297 h (66,8 % kokonaistuntimäärästä).

6

Opetustunnit ainealueittain Kemi 2011 yht. 4297 Liikunta

453

Yhteiskuntatieteet

341

Tanssi ja baletti

747

Muotoilu, käden taidot

1146

Kuvataiteet Näyttämötaiteet

603 52

Musiikki

3151

Opetuksen suunnittelusta vastasi koulutuspäällikkö (osa-aikainen) ja opetuksesta vastasi 39 tuntiopettajaa. Kansliassa työskenteli kaksi työntekijää. Kiinteistöhuolto ja siivoustoiminnan palvelut ostettiin ulkopuolisilta tahoilta.

Opetus järjestettiin pääosin Oulun Seudun Setlementti ry:n omistamissa tiloissa (Luotola ja Syväkangas) sekä seuraavissa vuokratiloissa: Leipätehtaan toimintakeskus, Koivuharjun Toivola, Palvelukeskus Purola, Ajoksen nuorisotalo, Merihovin kiinteistö, Saarenotan leirikeskus (SRK) sekä Karihaaran ja Kivikon koulut.

2.3 Pohjola-opisto Oulun Seudun Setlementin alainen Pohjola-opisto järjestää kansanopistokoulutusta Oulussa. Toimintakertomusvuoden 2011 aikana opistossa toteutettiin vapaan sivistystyön koulutusta, peruskouluopintoja sekä koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Lisäksi tarjottiin avoimen yliopiston opintoja ja lyhytkursseja.

Kaikkien kansanopistojen ylläpitämisluvat jouduttiin hakemaan uudestaan kesällä 2011. Tällä hakukierroksella Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Pohjola-opistolle toistaiseksi voimassa olevan ylläpitämisluvan. Keväällä 2011 opiston ylläpitäjän organisaatiorakenne uudistui, jolloin kansanopistoon ja kansalaisopistoon luotiin yhteinen johtajuus perustamalla koulutusjohtajan ja kahden koulutuspäällikön tehtävät. Syksyllä lisääntyneen koulutustarjonnan vuoksi päätoimisten opettajien määrä kasvoi neljästä seitsemään. Lisäksi kansanopistossa työskenteli keväällä yksi ja syksyllä kaksi opettajaa, jotka jakoivat työpanoksensa jonkin toisen Setlementin yksikön kanssa. Tuntiopettajia kiinnitettiin mm. kielten, liikunnan ja taito/taideaineiden opetukseen tarpeen mukaan.

Vuoden aikana opistossa työskenteli lisäksi 1-2 koulunkäynninohjaajaa sekä syksystä lähtien opintoneuvoja/kuraattori, joka toimi myös nuorisotoimen alle siirtyneen asuntolatoiminnan vastaavana ohjaajana. Opintotoimistossa työskenteli yksi henkilö osa-aikaisesti.

2.3.1 Vapaan sivistystyön opinnot Vapaan sivistystyön koulutusta toteutui vuonna 2011 yhteensä 1392 opiskelijaviikon verran viidellä eri linjalla ja kurssitoimintana. Keväällä 2011 opistossamme toteutui Numa-linja (Nuoret maahanmuuttajat kansanopistossa), jonka opiskelijamäärä kevätlukukaudella oli 13. Syksyllä 2011 vapaan sivistystyön koulutusta lisättiin ja Numalinjan (vuoden lopussa 16 opiskelijaa) lisäksi syksyllä aloittivat Ilmaisutaiteen linja (15 opiskelijaa), Seniorilinja (10 opiskelijaa), Kulttuurinvälittäjälinja (11 opiskelijaa) ja Taitopaja (yhteensä 10 opiskelijaa).

Numa-linjan opintojen tavoitteena on yksin Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten itsenäistymisen ja aikuistumisen tukeminen. Koulutuksen avulla nuoria tuetaan kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan tarjoamalla heille kotoutumisen välineitä kansanopisto-opetuksen ja vapaa-ajanohjauksen avulla. Koulutuksessa tuetaan opiskelijoita löytämään itselleen opiskeluvalmiuksiaan vastaava jatko-opiskelupaikka. Tämän lisäksi syksyllä 2011 Numa-linjalle ohjautui Oulun kaupungin ja TE-toimiston kautta 18 vuotta täyttäneitä opiskelijoita.

Ilmaisutaiteen linjalla opiskeltiin tanssi-, teatteri- ja musiikki-ilmaisua tavoitteena omien taitojen ja vahvuuksien etsiminen, itsetuntemuksen ja luovuuden vahvistaminen sekä opiskelu- ja työmahdollisuuksien tutkiminen.

7

Seniorilinja luotiin syksyllä 2011 vastaamaan eläkkeelle jääneiden ja vuorotteluvapaata viettävien lisääntyneisiin, vaihtoehtoisiin koulutustarpeisiin. Linjalla keskityttiin taito- ja taideaineiden opiskeluun sekä oman elämän tarkasteluun ja tulevaisuuteen suuntautumiseen. Kulttuurivälittäjälinja aloitti syksyllä hyvän suomenkielen taidon omaavien maahanmuuttajien kouluttamisen esiintymään ja tekemään omaa kulttuuriaan tunnetuksi kouluissa, päiväkodeissa, työpaikoilla ja muissa suvaitsevaisuuskasvatukseen sopivissa yhteisöissä ja tilanteissa.

Pohjola-opiston Taitopaja käynnistettiin syksyllä 2011 Opetus– ja kulttuuriministeriön lisärahoituksella ja kaupungin sosiaalitoimen avustuksella tavoitteena nuorten mahdollisen syrjäytymiskehityksen ehkäisy ja elämänhallinnan vahvistaminen. Taitopaja on tarkoitettu peruskoulun päättäneille ja jatkokoulutus- tai työpaikkaa vailla oleville nuorille omien vahvuuksien löytämiseksi, käden taitojen oppimiseksi, työelämään tutustumiseksi ja jatkokoulutukseen orientoitumiseksi.

Opistossamme toteutettiin keväällä 2011 oikeustieteen ja erityispedagogiikan avoimen yliopiston opetusta yhteistyössä Lapin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Avoimen yliopiston opintojen kautta opiskelijat kehittivät omaa ammatillista osaamistaan valitsemissaan aihealueissa. Suurelle osalle opiskelijoista opinnot tarjosivat myös mahdollisuuden saavuttaa arvokkaita lisäpisteitä yliopiston opiskelijavalintaan. Syksyllä 2011 opistossa järjestettiin erityispedagogiikan perusopintoja. Lisäksi syksyllä 2011 kurssitoimintoina alkoivat Logoterapian perusopinnot 14 opiskelijan voimin. Hyvinvoinnin, taitoaineiden ja kielten lyhytkursseina toteutui vuonna 2011 yhteensä 310 opiskelijaviikkoa.

2.3.2 Perusopetus Opetusministeriö on myöntänyt Pohjola-opistolle perusopetusluvan ja siihen liittyvän todistuksen anto-oikeuden perusopetuksen lisäopetukseen (ns. Kymppilinja) ja ilman perusopetuksen päättötodistusta oleville ei oppivelvollisille henkilöille, mikä Pohjola-opistossa tarkoittaa maahanmuuttajille suunnattua perusopetusta (Mape).

Kymppilinjan tavoitteena on auttaa opiskelijaa korottamaan peruskoulun päättötodistuksen arvosanoja tai suorittamaan nykymuotoisen peruskoulun oppimäärä. Kymppilinjalla opiskeli keväällä 21 ja syksyllä 23 opiskelijaa, opiskelijaviikkoja vuonna 2011 toteutui 820,4.

Maahanmuuttajien peruskoululinjalla toteutui vuonna 2011 yhteensä 824,4 opiskelijaviikkoa. Keväällä linjalla opiskeli 16 nuorta, joista valtaosa sai peruskoulun päättötodistuksen. Syksyllä 2011 Pohjola-opistossa aloitti kaksi maahanmuuttajille tarkoitettua peruskoululinjaa, joista toinen on yksi- ja toinen kaksivuotinen. Opiskelijamäärä Mape-linjoilla on syksyn aikana ollut yhteensä 30. Opintojen kesto määräytyi tasokokeiden, koulutaustan ja kielitaidon perusteella. Koulutus on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ohittaneille maahanmuuttajille ja Mape-linjoilla opiskellaan aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

2.3.3 Ammatillinen lisäopetus Keväällä 2011 ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan mukaista koulutusta järjestettiin koulunkäyntiavustajalinjalla ja koulutukseen osallistui 19 opiskelijaa. Syksyllä 2011 aloitettiin uusien tutkinnon perusteiden mukainen koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistava koulutus ja siinä opiskeli 23 opiskelijaa. Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen laajuus on 40 opintoviikkoa ja linjan muiden opintojen lisäksi opiskelijoilla on ollut mahdollisuus suorittaa erityispedagogiikan perusopintoja Jyväskylän yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Kaiken kaikkiaan ammatillisessa lisäopetuksessa toteutui vuonna 2011 yhteensä 741,8 opiskelijaviikkoa

3. SOSIAALIPALVELUT 3.1 Nuorisotyö Oulun Seudun Setlementti ry toteuttaa nuorisotyötä hyvin monessa eri muodossa useamman eri toimijan kautta.

Vuoden aikana perustettiin sisäinen nuorisotiimi, jossa Setlementin eri nuorisotyön toimijat kokoontuvat säännöllisesti yhteen. Nuorisotyöstä vastaa nuorisotyön johtaja Eija Pietilä. Oulun kaupungin Nero-rahoituksen tuella saimme syksyllä 2011 Poikien Talon esiselvittelyhankkeen. Hankkeen aikana kartoitettiin jo tehtävän poikatyön määrää ja tarvetta Poikien Talolle. Hankkeen tuloksena oli, että Poikien Talolle on Oulussa tarvetta ja yhteistyökumppaneiden kanssa asiasta on jo neuvoteltu. Nuorisotyön palveluihin liittyi uutena toimintana asuntolatoiminta.

8

Toimintakertomusvuoden aikana järjestettiin monipuolisia leiri ja kerhotoimintoja niin setlementtimme kuin Oulun Setlementtinuoret ry:n ja Setlementtinuorten Oulun piirin toimesta. Leirit toteutettiin nuorisokeskuksemme tiloissa Syötteellä ja Hailuodossa. Toiminnan järjestämisessä tehdään erittäin vahvaa yhteistyötä sosiaalitoimen sijais- ja perhehuollon toimijoiden kanssa. Vuoden 2010 aikana käynnistettyyn Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoitteiseen Nuotta-toimintaan (nuorten elämänhallintakursseihin ja -jaksoihin) osallistui vuoden aikana yhteensä 235 nuorta ja ryhmiä oli yhteensä 21.

Yksi erittäin keskeinen nuorisotyömme muoto on Oulun Tyttöjen Talo. Se toimii 12-28 –vuotiaiden tyttöjen ja nuorten naisten tukena Oulun seudulla tarjoten matalankynnyksen paikan avunpyynnölle ja saamiselle olemiselle, rauhoittumiselle sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden kokemuksille. Perustehtävänä on kasvun ja kehityksen tukeminen kohti oman näköistä naiseutta naistietoisessa ja yhteisöllisessä ilmapiirissä aikuisen läsnä ollessa. Tyttöjen Talon tehtävänä on myös luoda ja ylläpitää tyttöjen näköistä, turvallista paikkaa, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla huomatuksi ja kuulluksi. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuus ovat Tyttöjen Talossa tehtävän sosiaalisen nuorisotyön ydintä. Tyttöjen Talolla kehitettiin nuorten seksuaalikasvatusta Oulun kaupungin Nerorahoituksella. Tyttöjen talo paikkana ja tehtävänään sijoittuu ennaltaehkäisevän ja avohuollon palveluiden välimaastoon.

Tyttöjen Talo on toiminut kehittämishankkeena syksystä 2006 alkaen Raha-automaattiyhdistyksen hankerahoituksella. Vuoden 2009 alusta Tyttöjen Talo on toiminut Raha-automaattiyhdistyksen ak-avustuksella ja saman vuoden alusta tehtiin Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa kumppanuussopimus. Tyttöjen Talo muutti Setlementtitalo Toppeliuksen alakertaan lokakuussa 2011.

Keskeisiä yhteistyökumppaneina ovat olleet esim. Oulun kaupungin sosiaali-, terveys-, nuoriso-, opetus-, ja kulttuuritoimet, OAMK, Villa Victoria, Evl srk ja rikosuhripäivystys.

Yhteensä Talolla oli vuoden 2011 aikana 4081 käyntikertaa ja kokoontumis- tai kohtaamiskertoja oli 570. Viikossa käyntejä oli keskimäärin 110 kertaa. Käynnit jakautuivat vuoden aikana seuraavan taulukon mukaisesti.

KÄYNTIKERTATILASTO Käyntikerrat vuosi 2011 käyntikerrat

kokoontumiskerrat

Avoin toiminta maanantain avoimet ovet keskiviikon avoimet ovet

582 901

33 35

Vertaisryhmät Nuoret odottavat äidit Monikulttuurinen tyttöryhmä Nuoret äidit Kaveriksi ryhmä Aamurock Minuksi-voimauttava valokuvaus Naisten kesken -torstain teehetki Kiva keho Elokuva-ryhmä Heinätorin tytöt Yksilötyö

32 193 249 79 120 8 144 14 22 25 272

10 29 28 25 30 2 28 5 6 4 272

Pop in vastaanottokäyntejä SYLI Tapahtumat/tilaisuudet, tutustujat Leirit ja retket

6 6 1395 38

6 6 69 5

yhteensä

4081

570

facebook ”kavereita” 122 vapaaehtoisia naisia, opiskelijat ja työelämään tutustujat

24

9

3.2 Monikulttuurisuustyö OSS ry on toteuttanut vuodesta 2000 pääosin Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) rahoituksella monikulttuurista Ystävyystalo-toimintaa, jonka päämääränä on maahanmuuttajien elämänhallinnan ja aktiivisuuden edistäminen.

Myös Oulun kaupunki tukee Ystävyystaloa Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä. Osa Ystävyystalon kursseista toteutetaan Opetushallituksen Oulun kansalaisopistolle myöntämän opintoseteliavustuksen turvin. Ystävyystalo järjestää säännönmukaista toimintaa eri-ikäisille ja erilaisissa elämäntilanteissa oleville maahanmuuttajille. Ystävyystalon toimintakokonaisuus antaa maahanmuuttajille elämänläheisen mahdollisuuden sosiaaliseen toimintaan, vertaistukeen ja suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien taitojen oppimiseen. Monissa toiminnoissa on mukana myös syntyperäisiä suomalaisia.

Ystävyystalon toiminnan rungon muodostavat säännöllisesti toimivat kerhot, joita yhdeksän kuukauden ajan on järjestetty seuraavasti: Suomen kielen alkeisryhmä, suomen kielen jatko-kurssi, suomen kielen peruskurssi venäjänkielisille, ”How do you do?”, Letss Start” Finnnish Club, lasten englanninkielen leikkikerho, nuorten liikuntakerho, nuortenkerho , naisten ruoka-kerho, naisten jumppa, naisten kerho Toppila, naisten ompelu, Evening Coffee Club for Women, tyttökerho, venäjänkielinen naisten klubi, venäläinen klubi, ohjaustuokio venäjänkielisille, Moni- kerho, poikakerho, Juttutupa, Expat Cafe, Taide – ja kulttuurikerho lapsille, Nuorten kerho Kaakkurissa sekä Naistenkerho Muhoksella.

Yhteensä toiminnoissa on käynyt 6322 henkeä. Ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi henkilökunta antaa myös yksilökohtaista neuvontaa ja ohjausta, jota on kirjattu päiväkirjoihin 135 kertaa. Ystävyystalon toimintaan on käynyt tutustumassa erilaisia ryhmiä (oppilaitoksista), yhteensä noin 580 henkeä. Henkilökunta on antanut koulutusta ja konsultaatiota myös muissa organisaatioissa, jota on kirjattu päiväkirjoihin 280 kertaa. Ystävyystalossa on työskennellyt suomalaisia ammattiopiskelijaharjoittelijoita (sisältäen myös näyttötutkintojen vastaanottamista) ja maahanmuuttajaharjoittelijoita 291päivää.

Euroopan Sosiaalirahaston projekteissa 1999 -2003 kehitetty kulttuurivälittäjätoiminta on jatkunut Ystävyystalon piirissä säännöllisenä. Kulttuurivälittäjien rengas on toteuttanut yhteensä 27 tilausta, joilla on esiintynyt 10 kulttuurivälittäjää. Kulttuurivälittäjät ovat toteuttaneet yhteensä 78 oppituntia, joille on osallistunut kuulijoina 1770 henkeä.

OSS ry:ssä toteutetaan 1.8.2009-31.12.2011 Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke Naisten koulu – integraatiota ja arjen taitoja maahanmuuttajanaisille. Hanke on osa Manner-Suomen ESR -ohjelmasta rahoitettua Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen –ohjelmaa (VALTAVA).

Naisten koulu –hankkeen kohderyhmänä ovat työttömät ja peruskoulutusta vailla olevat maahanmuuttajanaiset, joiden mahdollisuudet itsenäiseen selviytymiseen Suomessa ovat heikot. Hankkeessa kehitettävässä toimintamallissa yhdistetään kuntouttava työtoiminta työelämävalmiuksia edistävään koulutukseen. Projektissa toteutetaan Naisten koulu –valmennuskokonaisuus vuosittain yhdelle 12 hengen ryhmälle. Lukuvuonna 2009-10 on toteutettu menestyksellisesti ensimmäinen valmennus ja käynnissä on lukuvuoden 2010-11 valmennus.

Naisten koulun viikoittainen ohjelma koostuu kolmesta opiskelupäivästä ja kahdesta kuntouttavan työtoiminnan päivästä. Opiskelupäivien aikana suomen kieltä ja erilaisia taitoja opiskellaan yksilöllisesti ja käytännönläheisesti.

Kaikilla oppitunneilla ja naisten arjen asioissa avustaa projektissa työskentelevä kulttuurimentori. Kuntouttavan työtoiminnan päivinä opiskelijat työskentelevät Oulun Seudun Setlementin eri yksiköissä neljä tuntia päivässä ja saavat näin kokemusta erilaisista työpaikoista.

Pudasjärvellä Oulun Seudun Setlementti ry hallinnoi Nuoren turvapaikanhakijan polku –hanketta, jossa kumppani on Pudasjärven kaupunki. Kolmivuotisen tammikuussa 2009 käynnistyneen hankkeen kohderyhmänä ovat alaikäisenä yksin maahan tulleet nuoret turvapaikanhakijat. Hankkeen kautta on luotu polkumalli esikotouttavalle työlle, jota on mallinnettu myös tukiasumisyksikössä oleskeluluvan saaneiden nuorten kotouttamisessa.

Nuori on päässyt hankkeen kautta osaksi Pudasjärven kaupungin toimintakulttuuria ja arkea tutustumalla työpaikkoihin, käymällä koulussa ja harrastuksissa ja vierailemalla eri tilaisuuksissa. Nuorten toiveita ja haaveita on kartoitettu tulkin välityksellä keskustellen.

Laaja-alaisesta monikulttuurisuustyöstä vastasi toimintakertomusvuonna monikulttuurisuustyön johtaja Liisa Viren. Hän siirtyi uusiin haasteisiin talon ulkopuolelle helmikuussa 2012.

10

3.3 Seniorityö Seniorityö setlementissä pitää sisällään Ikä-ESKO hankkeen sekä alueellisen läheisauttajatoiminnan, lisäksi opistotoiminnan piirissä järjestetään suuri määrä ikäihmisille suunnattuja opintojaksoja. Senioritoiminnasta vastaavana päällikönä toimii Liisa Jurmu. Ikä-ESKO -hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama ja Oulun Seudun Setlementin hallinnoima kehittämishanke, jota toteutetaan vuosina 2009–2013. Ikä–ESKO -hanke kuuluu Oulussa toteutettavaan järjestöjen ja Oulun kaupungin yhteiseen ehkäisevän työn ESKO -hankekokonaisuuteen, jonka tavoitteena on lisätä oululaisten hyvinvointia elämän eri vaiheissa. ESKO -hankekokonaisuus muodostuu kolmesta eri ikäkausiin keskittyvästä ja yhdestä koordinoivasta hankkeesta: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin hallinnoimasta Voimaperhe-hankkeesta, Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiirin hallinnoimasta Työikäiset-ESKO -hankkeesta, Oulun Seudun Setlementin hallinnoimasta Ikä-ESKO -hankkeesta sekä Suomen Sosiaali ja Terveys ry:n Koordinaatio-ESKO -hankkeesta. ESKO -hankekokonaisuudessa kehitetään ehkäisevän työn palvelukonsepteja tilaaja-tuottaja-mallia soveltaville kunnille, tehdään ehkäisevää työtä näkyväksi sekä kehitetään kunnan ja järjestöjen välistä yhteistyötä.

Ikä-ESKO -hankkeen tavoitteena on ikääntyvien ihmisten osallistumisen ja voimaantumisen lisääntyminen. Tavoitteena on luoda muuttuvissa toimintaympäristöissä toimivia, uudenlaisia, laadukkaita ja osallistavia ehkäisevän työn toimintamalleja ikääntyville ihmisille, joissa huomioidaan erityisesti omaishoitajat, yksinasuvat ja syrjäytymisuhan alla olevat ikäihmiset.

Vuoden 2011 tavoitteiksi määriteltiin Ikä-ESKO-hankkeessa etsivän työn mallin kehittäminen, sähköiseen alustaan liittyvä kehittämistyö, eläkeinfotoimintamallin kehittämistyö ja senioreiden kohtaamispaikan kehittäminen.

Näistä tavoitteista etsivän työn mallin kehittämistyö nousi vuoden 2011 aikana keskeisimmäksi osa-alueeksi sekä samalla myös kehittämistyön näkökulmaksi, johon muu hankkeen kehittämistyö kytkeytyy tiiviisti. Etsivän työn alueellinen pilotointi aloitettiin Kaukovainion suuralueella syksyllä 2011.

Etsivän työn alueellisen konseptin kautta kehitetään mm. etsivän työn menetelmiä yksinäisten ikäihmisten tavoittamiseksi, asiakasohjausta järjestöjen toimintaan (ohjausväline ja sähköiset alustat), asiakasprosesseihin liittyvää yhteistyötä (järjestöt, srk ja kaupunki), toimintojen järjestämistä/tuottamista yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ehkäisevän työn hankintaan ja resurssointiin liittyviä asioita ja vaikuttavuuden arviointia. Etsivän työn alueellisessa konseptissa tarkastellaan ja kehitetään kunnan sekä kolmannen sektorin yhteistyötä eri tasoilla.

Sähköisen alustan kehittämistyö on edennyt ja ESKO-hankekokonaisuutta on edustanut hankkeiden ja Oulun kaupungin yhteisessä työryhmässä Koordinaatio-ESKO. Kehittämistyöhön on osallistuttu tuomalla esille ikäihmisten näkökulmaa suunnittelutyöhön, projektitiimin, klusterityöskentelyn ja ESKO-päivien kautta. Etsivän työn alueellisen pilotoinnin yhteydessä on koottu ja julkaistu ikäihmisten alueellinen toimintakalenteri (ehkäisevät ryhmätoiminnot), jota voidaan hyödyntää sähköisen alustan kehittämistyön edetessä.

Eläkeinfotoimintamallin eteneminen on tapahtunut suunnitelmien mukaisesti ja ensimmäinen messumuotoinen tapahtuma järjestettiin lokakuussa 2011. Tapahtumassa oli runsaasti osallistujia (170-200) ja päivä oli onnistunut.

Tapahtuman jälkeen työryhmässä on aloitettu painetun ja sähköisen materiaalin suunnittelutyö.

Etu-Lyötyn Seniorikahvila on jatkanut toimintaansa vuoden 2011 aikana aktiivisesti. Toiminnan järjestelyissä on ollut mukana vapaaehtoisia. Järjestöt ovat tuoneet toimintaansa esille tietoiskujen kautta. Etu-Lyötyn Seniorikahvilan toiminnasta saatuja kokemuksia/ toimintamallia on hyödynnetty Kaukovainiolle lokakuussa 2011 avatun Seniorikahvilan toiminnan käyn-nistämisessä.

Vuodelle 2011 asetettujen tavoitteiden lisäksi Ikä-ESKO-hankkeessa on kehitetty vuoden aikana puhelinrinkitoimintamallia Ouluun sekä suunniteltu kulttuuriluotsitoiminnan käynnistämistä sekä muuta kulttuuriyhteistyötä.

11

AVEK-läheisauttajatoiminta AVEK- alueellinen läheisauttajaverkosto on kehitetty Oulun kaupungin kehittämishankkeena 2005-2007 ja toiminta siirtyi Oulun Seudun Setlementin hallinnoimaksi huhtikuussa 2008, jolloin se sijoittui Oulun Seudun Setlementin VARES-hankkeen (Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus) yhteyteen. AVEK-toiminta siirtyi osaksi Oulun Seudun Setlementti ry:n senioritoimintaa syksyllä 2011.

AVEK-toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Vuonna 2011 Oulun kaupungin sosiaali-ja terveystoimi/vanhustyön tilaaja on ostanut Oulun Seudun Setlementti ry:ltä AVEK-toiminnan hallinnoinnin ja koordinoinnin. AVEK-toimintaa on koordinoitu vuoden 2011 aikana yhden kokoaikaisen koordinaattorin voimin (vuonna 2010 resurssi mahdollisti osa-aikaisen, 50% koordinaattorin työpanoksen).

AVEK-läheisauttajatoiminta on ystävätoimintaa, jonka keskeisenä tavoitteena on yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. AVEK-toiminta on vapaaehtoistoimintaa tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, avun tai tuen antamista ikäihmisen ehdoin hänen kotonaan tai laitoksessa. Toiminnassa tärkeintä on yhdessä oleminen ja tekeminen.

AVEK-läheisauttaja on läsnä, keskustelee ja kuuntelee. Asiakkaina AVEK-toiminnassa ovat pääsääntöisesti yksinäiset ja syrjäytymisuhan alla olevat Oulun kaupungin säännöllisen kotihoidon asiakkaat. Vuonna 2011 ei ole enää rekrytoitu AVEK-läheisauttajia hoivakoteihin, joita on aikaisempina vuosina ollut mukana viisi yksikköä.

AVEK-toiminnassa on mukana 140 vapaaehtoista läheisauttajaa (12/2011). Kotona asuvien tukena toimii 98 läheisauttajaa. Hoivakodeissa toimivia läheisauttajia on 23. Tauolla olevia läheisauttajia on 19. Toimintaan mukaan tuli vuoden 2011 aikana 11 uutta läheisauttajaa, lopettaneiden määrän ollessa 10 henkilöä.

3.4 Sovittelutoiminta Pohjois-Suomen AVI:n ja Oulun Seudun Setlementin välisen sopimuksen mukaisesti lakisääteistä riita- ja rikosasioiden sovittelua toteuttaa Pohjois-Pohjanmaalla, Jokilaaksoissa sekä Kainuussa Oulun Seudun Setlementti ry.

Sopimus on ollut voimassa 1.6.2006 lähtien. Pohjois-Suomen AVI toimii tässä toimeksiantajana ja Oulun Seudun Setlementti palveluntuottajana. Sovittelutoiminnasta vastaa sovittelujohtaja Heikki Mikkola.

Sovittelu perustuu rikosasioista ja eräistä riita-asioiden sovittelusta annettuun lakiin (1015/2005, Sovittelulaki).

Rikosasioiden sovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen osapuolille mahdollisuus toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Kohtaamisen mahdollistavat koulutetut vapaaehtoiset sovittelijat, jotka toimivat sovittelutoimiston ammatillisen ohjauksen alaisina. Sovittelussa uhri ja tekijä kohtaavat toisensa ja pääsevät näin käsittelemään rikosta ja siitä aiheutuneita seurauksia heille sopivalla tavalla. Sovittelussa ei ratkaista asian rikosoikeudellista puolta, mutta sovittelu voi vaikuttaa mahdolliseen rangaistusseuraamukseen siten, että rangaistusta lievennetään tai rikosoikeudellisista toimenpiteistä luovutaan. Sovittelun perusarvoja ovat vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, tasapuolisuus ja maksuttomuus.

Vuosi 2011 oli sovittelutoimiston työssä edelleen hyvin työntäyteinen. Tärkeimpiä mittareita, jolla työmme tuloksellisuutta mitataan, on aloitemäärä, jossa tapahtui edelleen huomattavaa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilastoja katsoessa voidaan havaita, että kuluneen toimintavuoden aikana aloitteita tuli yhteensä 1046 kpl. Edellisvuoden aloitemäärään (863 aloitetta) verrattuna määrä kasvoi huomattavasti. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat yli 20 prosenttia!

Eräs sovittelun erityisalue on lähisuhdeväkivallan sovittelu, jossa aloitteen voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä. Lähisuhdeväkivallan sovittelu on sovittelussa oma, aivan erityinen alueensa, joka vaatii erityistä harkintaa sekä aloitteen tekijältä, kuin myös sovittelijoilta ja myöskin sovittelutoimistolta. Yksittäisten rikosten osalta voimakkainta kasvu oli lähisuhdeväkivalta-aloitteiden määrässä, joita tuli kaikista aloitteista 224 kappaletta, eli yli neljännes kaikista aloitteista.

12

Aloitteen tekijät Aloitemäärät PS:n sovittelutoimisto v. 2011

Sovitteluun saapuneet aloitteet (1046 kpl) aloitteentekijän mukaan 2011 Oulun poliisi Ylivieskan poliisi Kajaanin poliisi Haapajärven poliisi Kuusamon poliisi Kajaanin syyttäjä Raahen poliisi Haukiputaan poliisi Limingan poliisi Pudasjärven poliisi Oulun syyttäjä Sotkamon poliisi Asianomistaja Suomussalmen poliisi Kuhmon poliisi Taivalkosken poliisi Ylivieskan syyttäjä Raahen syyttäjä Muu Poliisi muu Suomi Epäilty Kriminaalihuolto Syyttäjä muu Suomi Sosiaalityöntekijä Koulu Huoltaja

425 82 70 70 56 48 48 45 42 28 24 24 13 12 11 9 8 8 6 5 4 3 2 1 1 1

Suurin osa sovitteluun tulleita rikostapauksista oli edelleen pahoinpitelyjä. Muita yleisimpiä sovitteluun tulleita rikoksia olivat vahingonteot, näpistykset, laittomat uhkaukset, varkaudet, kunnianloukkaukset ja kotirauhan rikkomiset. Sopimusmuotoja olivat rahakorvaukset, anteeksipyynnöt, käyttäytymissopimukset sekä työkorvaukset.

Sopimusten toteutumisprosentti on pysynyt edelleen erittäin korkeana. Sovittelussa tehdyistä sopimuksista ainoastaan 2% jäi viime vuonna toteutumatta Merkittävänä toiminnan muotona erityisesti nuorten tekemien rikosten sovittelun osalta koemme kasvatuksellisuuden, joka toteutuu vastuunoton ja kohtaamisen ja hyvityksen kautta. Erityisen hyväksi korvausmuodoksi nuorten tekemissä rikoksissa on osoittautunut työkorvaus. Kaikista sovittelun asiakkaista alle 21-vuotiaita oli 44 %.

Sovittelutoiminnalle toimintavuosi 2011 oli monella tapaa onnistunut. Vapaaehtoiset sovittelijamme ovat erittäin motivoituneita sovitteluun ja olemme pystyneet antamaan heille riittävästi soviteltavia juttuja, mikä on tärkeää sovittelijoiden ammattitaidon ylläpitämisen kannalta.

Uusia sovittelijoita on koulutettu vuoden aikana sekä perus- että lähisuhdesovittelijoiksi.

Myös heille suunnattu koulutus- ja muu toiminta on ollut monipuolista. Syötteellä pidetty koulutusviikonloppu oli menestys sekä osallistujamääriltään, että sisällöltään. Olemme pitäneet myönteisenä myös sitä, että työssämme on ollut entistä enemmän vapaaehtoisia miessovittelijoita. Usein sovittelijat sanovatkin, että vastakkainen sukupuoli täydentää hyvin sovittelutilannetta ja usein mies/nainen työpari osaa tehdä monimuotoisempia kysymyksiä asiakkaillemme.

Johtuneeko tämä sitten siitä pienestä, mutta merkittävästä näkemys- ja kokemuserosta jolla sukupuolet usein täydentävät toinen toisiaan. Uudet ATK-ohjelmat, kuten M-files ja Intranet ovat helpottaneet työtämme ja tuoneet siihen uuden viestintäkanavan.

13

Vuoden aikana runsaasti kasvaneet aloitemäärät osoittavat, että oikeusviranomaiset, kuten poliisi ja syyttäjä, sekä ennen kaikkea asiakkaamme kokevat työllämme olevan merkitystä. Merkitys ei rajoitu pelkästään oikeusprosesseihin vaan siihen, että asiakkaat voivat vapaaehtoisesti ja puolueettomien sovittelijoiden läsnä ollessa käsitellä usein hyvinkin tunnepitoisia ja herkkiä asioita sekä saada mahdollisen hyvityksen tai hyvittää aiheuttamansa teon.

3.5 Rikosuhripäivystys Pohjois-Suomen aluetoimisto on toiminut osana Rikosuhripäivystyksen (RIKU) valtakunnallista palvelua vuodesta 1995 lähtien. RIKU:n tehtävänä on parantaa rikoksen uhrin asemaa vaikuttamalla yleisiin asenteisiin, käytäntöihin, päätöksentekoon ja lainsäädäntöön sekä tuottaa palveluita, joiden avulla lievitetään rikoksen uhrille koituneiden seuraamusten vaikutuksia. Palvelut kohdennetaan rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasian todistajille ja ne tuotetaan pääosin ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä. Pohjois-Suomen aluetoimiston koordinaatiojärjestönä toimii Oulun Seudun Setlementti ry. Aluetoimiston johtaja toimii Maarit Saukko.

Vuosi 2011 oli työntäyteinen niin asiakastyön kuin vaikuttamistoiminnan osalta. Alueen asiakasyhteydenotot keskittyivät Ouluun, Raaheen ja Kajaaniin, joissa sijaitsevat palvelupisteet. Asiakasyhteydenottoja tuli myös Oulun eteläpuolen kunnista sekä koko Kainuun maakunnan alueelta. Kokonaisuutena alueella asiakasmäärät lisääntyivät. Tukisuhteita oli yli 30 % enemmän kuin edellisvuonna (130 kpl). Yksittäiset asiakasyhteydenotot lisääntyivät yli 80 %, ollen lukumäärältään 662.

Yhteistyötä kuntien turvallisuussuunnittelussa jatkettiin. RIKU sai myös kutsuja erilaisiin sidosryhmien asiantuntijaryhmiin. Verkostoituminen oli aktiivista. Erityisesti THL:n koordinoimaan moniammatilliseen pilottihankkeeseen MARAK- toiminnassa varattiin henkilöstöresursseja Oulussa.

Suunnitelman mukainen henkilöstöresurssien lisäys toteutui. Osa-aikaiset toiminnanohjaajat aloittivat 1.4 työnsä Oulun ja Kajaanin seudun palvelupisteissä. Raaheen perustettiin uusi palvelupiste, jossa aloitti 1.9. osa-aikainen toiminnanohjaaja.

Vapaaehtoisten peruskoulutus pidettiin Kajaanissa ja syksyllä peruskoulutus aloitettiin Oulussa yhteistyössä Oulun kriisikeskuksen kanssa. Vapaaehtoistyöntekijät saivat ohjausta ja tukea tehtäväänsä palvelupisteiden ja aluetoimiston ammattihenkilöstöltä. Tämän lisäksi heille tarjottiin erillistä ryhmätyönohjausta. Täydennyskoulutuksia pidettiin kriisiin, lähisuhdeväkivaltaan, traumaattiseen suruun, lapsi- ja nuori rikoksen uhrina, seksuaaliseen väkivaltaan ja omaan jaksamiseen liittyen.

Työntekijät osallistuivat vapaaehtoistyöntekijöille suunnattujen koulutusten lisäksi koulutuksiin ja seminaareihin, jotka käsittelivät seuraavia aiheita: Marak-hanke, viesti ja toimi sosiaalisessa mediassa, viestintä ja vuorovaikutus, rasismi ja syrjintä, kulttuurien kohtaaminen, seksuaalinen väkivalta monikulttuurisesta näkökulmasta sekä paikallinen turvallisuussuunnittelu. Aluejohtaja suoritti Johtamisen erikoisammattitutkinnon loppuun ja osallistui Oulun seudun Setlementin strategiatyöhön.

Henkilöstön koulutuksiin osallistuminen on vaativan työn edellytys. Aktiiviset ja sitoutuneet vapaaehtoistyöntekijät, toimiva työyhteisö, säännöllinen työnohjaus ja työnantajan tuki ovat mahdollistaneet laadukkaan palvelun tuottamisen ja kehittämistoiminnan.

3.6 Vapaaehtoistyö / Vares -hanke VARES -hanke (Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus-hanke) on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke vuosille 2008-2012. Hanketta hallinnoi Oulun Seudun Setlementti ry. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Lea Tasala.

VARES -hankkeen päämääränä on luoda Oulua ja Oulun seutua palveleva pysyvä kumppanuuden hengessä toimiva vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja VARES -keskus. Henkilöstöön kuului vuonna 2011: projektipäällikkö 100 %, projektityöntekijä 50 % ja VaLuA elämään II-osahankkeessa hankesuunnittelija (24h/vk). Koulutustoimintaa koordinoi koulutustyöryhmä, jonka jäsenet toteuttivat vapaaehtoisena oman työnsä ohella vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksia työpareina.

Hankkeen kehittämisen työvälineiksi ja kumppaneiden aidon osallisuuden mahdollistamiseksi hankkeessa toimi vuoden 2011 aikana neljä erillistä työryhmää.

14

Koulutustyöryhmä, ns. Valikko-työryhmä vapaaehtoistoiminnan prosessien ja vertaistukitoiminnan kehittämiseksi, Virike –ryhmä vapaaehtoisille suunnatun virkistyksen ja yhteisten palkitsemisen käytäntöjen aikaansaamiseksi sekä erillinen Kampanja-työryhmä Liikuta Minua -kampanjan ja Koskettelukirja-kampanjan kehittämisen ja toteuttamisen saroilla.

VARES -keskus järjesti vuonna 2011 vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksia 8 kpl ja näihin osallistui yhteensä 112 henkilöä. Peruskoulutus on kokonaisuudessaan 18 tunnin mittainen ja se on jaettu kolmen päivän ajalle.

Koulutukseen liittyy myös kahden tunnin tutustumiskäynti. Koulutukset pidettiin aiemmin opistotalolla, jolloin ryhmäkoko oli 25 henkeä, vuonna 2011 kurssit siirrettiin pidettäväksi VARES -keskuksen tiloihin Harjapäänkadulle ja ryhmäkoko laskettiin 16 henkeen. Pienempi ryhmäkoko koettiin paremmaksi oppimis- ja vuorovaikutusympäristöksi.

Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksiin osallistuneet Kevätkausi

00

Syyskausi 94

80

71

66

63

60 40

59

53

27

20 0

0 2008

2009

2010

2011

Jatkokoulutuksia VARES -keskus järjesti vuonna 2011 yhteensä 11 kpl eri aiheista, niihin osallistui yhteensä 98 henkilöä. Jatkokoulutukset järjestettiin VARES -keskuksen omissa sekä yhteistyöverkoston tiloissa.

Vapaaehtoistoiminnan jatkokoulutuksiin osallistuneet Kevätkausi 148

50 20

Syyskausi 139

101 82

90 57

60

52

46

30 0

0 2008

2009

2010

2011 15

VaLuA – Vapaaehtoistoiminta lukioissa ja ammattioppilaitoksissa – osahanke II käynnistyi elokuussa. Osahanketta rahoitti ELY 1.8 – 31.12.2011välisenä aikana. Päämääränä oli kehittää Oulun alueelle pysyvä rakenne, jonka avulla pystytään tarjoamaan opiskelijoille/nuorille vapaaehtoistoiminnan koulutusta osana opintoja ja vapaaehtoistoiminnan tekemisen mahdollisuuksia Oulun alueella koordinoidusti. Tätä työtä on jo aloitettu aikaisempien kehittämispilottien aikana. Luotavan rakenteen avulla opiskelijoiden tuoma lisäresurssi vapaaehtoistoimintaan pystyttäisiin tulevaisuudessa integroimaan suunnitellusti eri toimintaympäristöihin. Hankkeessa kehitettiin mm. tiedotusta, yhteistyötä oppilaitosten kanssa sekä nuorille suunnattua peruskoulutuskokonaisuutta.

VARES -hanke on saanut vuoden aikana näyttävyyttä monien hanke-esittelyjen muodossa (RAY:n sekä muiden yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa). Hanke on kansallisesti merkittävä verkostoyhteistyöhanke ja yhteistyö muiden kansallisten resurssikeskusten kanssa on ollut kaikkia osapuolia hyödyttävää. Hanke on pyrkinyt vastaamaan vapaaehtoistoiminnan uusiin haasteisiin, esim. lyhytkestoisten vapaaehtoistoiminnan paikkojen lisääntyneeseen tarpeeseen ja monipuolisempaan koulutustarjontaan. Yhteistyötä on tehty Ikä-ESKO-hankkeen kanssa, puhelinrinkikoulutuksen kanssa sekä kulttuuriluotsitoiminnan selvittämisessä ja kulttuurin tuomisessa osaksi vapaaehtoistoimintaa ja virkistystä.

4. NUORISOKESKUS SYÖTE JA HAILUODON LUOTOKESKUS Oulun Seudun Setlementti ry:n omistama Syötekeskus Oy on yksi Suomen kymmenestä Opetusministeriön hyväksymästä nuorisotyölain ja -asetuksen mukaisesti toimivasta nuorisokeskuksesta. Keskuksella on päätoimipaikassa Pudasjärven Pikku-Syötteellä yhteensä 82 hotellitasoista 2-4 hengen huonetta. Majoitustilaa on yhteensä n. 240 hengelle. Lisäksi käytettävissä on 50 -paikkainen retkeilymaja. Majoitustilojen lisäsi löytyy mm. Syötesali, joka toimii sekä sisäliikuntasalina että n. 220-paikkaisena kokoustilana. Muita 20-60 -paikkaisia kokoustiloja on kolme, lisäksi keskuksessa on kädentaito- ja taidepajatyöskentelyyn sopiva taideluokka jonka yhteydessä on seitsemän metrin korkuinen sisäkiipeilyseinä. Hiihtokeskuksesta löytyy 8 rinnettä, Syöte Central Park, Junior Central Park, lastenrinne sekä vuokraamo, kahvila Central Cafe ja hiihtokoulu. Henkilöstöä Syötteellä oli toimintavuoden aikana vakituisissa työsuhteissa 14 henkilöä ja lisäksi sesonkiaikoina määräaikaisia työsuhteita oli 48.

Syötekeskus Oy:n toinen nuorisokeskustoiminnan yksikkö Luotokeskus, sijaitsee Hailuodon Marjaniemessä. Keskuksessa on 20 hotellitasoista kahden hengen huonetta ja lisäksi voimme tarjota retkeilymajatasoista majoitusta 50 hengelle. Marjaniemen alueella on myös 50-paikkainen vierasvenesatama sekä caravan- ja leirintäalue Ranta Sumppu. Luotokeskuksesta löytyy 120-paikkainen ravintola sekä integroitu kokouskabinetti. Luotsihotellin yhteydessä toimii Metsähallituksen interaktiivinen meriluontonäyttely. Henkilöstöä luotokeskuksessa oli toimintavuoden aikana määräaikaisessa työsuhteessa yhteensä 18.

Syötekeskuksen tärkeimmät asiakasryhmät ovat leirikoulu- ja nuorisoryhmät, kokous- ja koulutusryhmät, lapsiperheet sekä erilaisten talviliikuntalajien harrastajat. Keskuksen käyttö painottui kevättalveen. Opetusministeriön nuorisokeskusten tilastokriteerien mukaisesta laskettuna nuorisokäyttöpäivien kokonaismäärä toimintavuonna oli 21 852 josta nuorisoyöpymisvuorokausien osuus oli 7 802 kokonaiskäytöstä. Luvut sisältävät Hailuodon Luotokeskuksen käyttäjät.

Vuonna 2011 keskuksessa kävi 57 leirikouluryhmää (luku sisältää myös Hailuodon Luotokeskuksen kävijät). Leirikouluryhmistä valtaosa tuli Oulun seudulta ja muualta Pohjois-Pohjanmaalta, muulta pohjanmaan alueelta, Keski-Suomesta sekä myös pääkaupunkiseudulta. Markkinoinnissa keskityttiin hiljaisimpien kausien esilletuomiseen. Monipuolisesta ohjelmatarjonnasta suunnitellaan kouluille aina toiveiden mukaiset leirikoulut. Leirikouluasiakkaiden palautteita seuraamalla on pystytty parantamaan palvelukokonaisuuksia. Leirikoulutoimista vastasi leirikouluvastaava yhdessä muun nuorisotiimin kanssa.

Perhetyö ja sen kehittäminen osaksi nuorisokeskuksen toimintaa on ollut keskiössä viime vuoden aikana. Toiminnan kautta mukaan on saatu enemmän perheitä, joille Oulun kaupungin sosiaalitoimi on mahdollistanut loma- ja virkistysmatkailua perheleirin muodossa. Perheleirejä oli vuonna 2011 yhteensä 10. Kooltaan leirit olivat isoja.

Pienimmässä leirissä oli 24 ja suurimmassa 74 osallistujaa. Perhetyöhön kehitettiin myös perheiden arkea tukeva, toiminnallinen toimintapäivä, joista ensimmäinen pidettiin syyskuussa ja sinne osallistui 87 ihmistä. Lasten- ja nuorten leirejä oli 6.

16

Leirikoulujen jälkeen selvästi suurimman käyttäjäryhmän muodostavat yritysten, yhteisöjen sekä järjestöjen kokous- ja koulutustapahtumat. Kolmannen tärkeän asiakasryhmän muodostavat vapaa-ajan matkailijat, joille niin Syöte kuin Hailuotokin tarjoavat oivat puitteet monipuoliseen vapaa-ajanviettoon. Asuntovaunualuetoiminta on hyvin merkittävää niin Syötteellä kuin Hailuodossakin. Talvikaudella 2010-2011 oli Syötteen caravan -alueellamme yhteensä 60 pitkäaikaista vuokrattua kausipaikkaa ja kesäkaudella Hailuodon Ranta Sumpussa toteutuu toista tuhatta asuntovaunuyöpymistä ja myös perinteikkäämpiä telttaöitä kertyi yli 200.

Syötekeskuksen laskettelurinteet ovat tärkeä osa-alue keskuksen talvikauden tarjonnassa. Laskettelu on mm. osa useimpien leirikoululuokkien talvista ohjelmaa. Rinteet ovat kokonsa ja profiiliensa puolesta erityisen sopivat perheiden, lasten, aloittelevien laskijoiden sekä lumilautailijoiden käyttöön. Yhteistyötä tehtiin hiihtokoulu Sytykkeen kanssa. Yhteistyö toimi moitteettomasti hiihtokoulutoiminnan sekä laskettelukisojen ja muiden rinnetapahtumien järjestelyissä. Rinnetoiminnan palvelutasoa nostaa Central Cafe –kahvila, joka toimii talvikaudella rinteiden aukioloaikana. Kahvila remontoitiin ja aukioloaikoja pidennettiin vuoden 2011 aikana.

Rinnetoiminnan palveluita ja houkuttelevuutta kehitettiin vuoden aikana myös uuden teknologian kautta. Osana Elämyspeili –hanketta lanseerattiin syksyllä virtuaalinen pelisovellus, jolla Pikku-Syötteen park rinteen voi laskea myös pelin muodossa. Alkaneen kevään aikana otettiin lautaparkissamme käyttöön automaattinen laskuntallennustekniikka. RFID teknologiaa hyödyntävä järjestelmä mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa mahdollisuuden katsoa omat laskut päivän päätteeksi omalta tietokoneelta, jolta ne voi halutessa jakaa myös muiden nähtäväksi.

Syötteen nuorisokeskustoimintamme ainutkertaisuutta ilmentää myös Pudasjärven kaupungin koululaitokseen kuuluva Syötteen ala-aste, joka on toiminut keskuksemme yhteydessä 1.8.2005 lähtien. Koulutoiminnan jatkuvuuden osalta oli erittäin tärkeää, että vuoden 2011 syksyllä allekirjoitettiin Pudasjärven kunnan kanssa pysyvä sopimus koulutoiminnan jatkosta tiloissamme.

5. TALOUS Oulun Seudun Setlementti ry –konserniin kuuluu emoyhdistyksen lisäksi Syötekeskus Oy ja Oulun Koulutalo Oy. Konsernin taloushallinnosta vastaa talouspäällikkö Irmeli Rantala-Kokko. Konsernikokonaisuuden taloudellinen asema parantui toimintakertomusvuoden aikana erittäin merkittävästi ja erityisesti maksuvalmiusasema saatiin vuoden 2011 aikana tasapainoon.

Konsernin toiminnan laajuutta kuvaavien tuottojen (mukaan lukien varsinaisen toiminnan avustukset ja varainhankinta) yhteissumma jatkoi vuonna 2011 nousuaan. Toimintakertomusvuoden kasvu oli 4,77 % tuottojen yhteismäärän ollessa 8 324 733 euroa.

Tuhannet

Tuotot yhteensä 8400 8200 8000 7800 7600 7400 7200 7000 6800

Tuotot yhteensä

2008

2009

2010

2011

Vuoden 2012 aikana tuotot tulevat ennusteen mukaan säilymään vuoden 2011 tasolla.

17

5.1 Kannattavuus Konsernin eri toimintojen yhteenlaskettu tulos nousi varsinaisen toiminnan kannattavuuden kehityksen ja tilikaudelle kirjautuneiden luovutusvoittojen ansiosta merkittävästi ollen 600 020 €, kun tulos vuotta aiemmin oli 204 072 euroa.

Tulos 600000 400000 200000 Tulos

0 -200000 -400000 -600000

2009

2008

2010

2011

2012

Erittäin merkittävää oli että koko konsernin satunnaiseristä (mukaan lukien kirjatut vanhat poistosuunnitelmat ylittävät poistot) oikaistu tulos saatiin käännettyä positiiviseksi sen oltua 14 025 € (edellinen tilikausi -141 618 €).

Tuloksen kannalta ratkaisevaa oli Syötekeskus Oy:n toiminnallisen tuloksen erittäin merkittävä parantuminen.

Joulukuussa 2010 käynnistetyn kehittämishankkeen vaikutukset näkyivät toiminnan tehostumisena ja sen myötä kustannustason merkittävänä laskuna.

Vertailukelpoinen operatiivisen toiminnan tulos 50000 0 -50000 -100000 -150000 -200000 -250000 -300000 -350000 -400000 -450000

2008

2009

2010

2011

Vuoden 2012 aikana Oulun Seudun Setlementti ry:n ja Oulun Koulutalo Oy:n toiminnan kannattavuuden odotetaan säilyvän edellisen vuoden tasolla. Syötekeskus Oy:n operatiivisen toiminnan tuloksen odotetaan paranevan tulovirran kasvun myötä.

18

5.2 Maksuvalmius Konsernin maksuvalmiusasema kehittyi vuoden 2011 aikana hyvin positiivisesti ja maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku quick ratio nousi vuoden 2011 tilinpäätöshetkellä merkittävästi ollen 0,49. Maksuvalmiusasema on vahvistunut edelleen myös 2012 alkupuolella ja positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan myös loppuvuoden aikana.

Quick ratio 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0

Quick ratio

2008

2010

2009

2011

5.3 Vakavaraisuus Konsernin vakavaraisuus kehittyi vuoden 2011 aikana erittäin positiivisesti vieraan pääoman yhteismäärän vähennyttyä erittäin merkittävästi. Konsernin sisäisistä veloista oikaistu vieraan pääoman määrä putosi vuoden 2011 aikana yhteensä 898 174 euroa, ollen tilinpäätöshetkellä 5 885 623 €. Lainapääoman määrän odotetaan alentuvan merkittävästi myös vuoden 2012 aikana.

Vieras pääoma 7200000 7000000 6800000 6600000

Vieras pääoma

6400000 6200000 6000000 5800000

2008

2009

2010

2011

Konserniyhtiöiden yhteenlaskettu omapääoma oli sisäisten erien eliminointien jälkeen 2,518 miljoonaa euroa ja sen mukaan laskettu omavaraisuusaste oli 29,96 %, kun se vuotta aiemmin oli 22,04 %. Omavaraisuusasteen nostaminen on yksi lähivuosien keskeisiä talouden tavoitteita.

Voit tutustua tarkemmin toimintakertomusvuoden taloudelliseen tulokseen ja tilinpäätöshetken rahoitusasemaan liitteistä löytyvien tuloslaskelmien ja taseiden kautta.

19

Liite 1

OULUN SEUDUN SETLEMENTTI RY

TULOSLASKELMA 01.01. - 31.12.2011

01.01. - 31.12.2010

5 349 618,45

5 148 464,31

VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut

3 451 249,15

3 171 876,23

223 040,70

235 825,42

1 487 559,12

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

-5 161 848,97

1 494 068,80

187 769,48

-4 901 770,45

246 693,86

VARAINHANKINTA Tuotot Kulut

13 800,00 0,00

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

11 900,00 13 800,00

0,00

201 569,48

11 900,00 258 593,86

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut

23 529,59 -128 802,62

17 840,95 -105 273,03

-133 646,89

-115 805,94

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

96 296,45

142 787,92

TILIKAUDEN TULOS

96 296,45

142 787,92

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ)

96 296,45

142 787,92

20

Liite 2

OULUN SEUDUN SETLEMENTTI RY

TASE 31.12.2011

31.12.2010

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot

0,00

0,00

83 634,59

83 634,59

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet

450 887,81

231 301,90

4 969 642,90

5 176 711,35

47 916,70

60 387,29

0,00

5 468 447,41

135 951,32

5 604 351,86

Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet

2 908 700,28 171 791,87

2 908 700,28 3 080 492,15

171 791,87

3 080 492,15

VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset

300 000,00 0,00

300 000,00 300 000,00

123 623,10

423 623,10

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset

85 546,69

42 681,89

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

80 663,39

153 746,59

Lainasaamiset

24 463,12

0,00

Muut saamiset

126 129,02

0,00

Siirtosaamiset

87 017,19

Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

403 819,41

328 024,33

524 452,81

14 567,42

3 463,63

9 267 326,39

9 720 018,14

21

Liite 2

OULUN SEUDUN SETLEMENTTI RY Vastattavaa OMA PÄÄOMA Muut rahastot Rakentamisrahasto Muut rahastot

5 664 317,08 2 496,12

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

5 664 317,08 5 666 813,20

2 796,12

-1 036 732,26

Tilikauden voitto (tappio)

5 667 113,20 -1 179 520,18

96 296,45

142 787,92

4 726 377,39

4 630 380,94

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat

3 173 542,39 94 431,39

3 865 980,45 3 267 973,78

110 546,39

3 976 526,84

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta

524 391,92

239 391,92

Saadut ennakot

213 476,01

0,00

Ostovelat

57 259,91

253 494,38

Velat saman konsernin yrityksille

37 000,00

Muut velat

72 629,15

Siirtovelat

368 218,23

Vastattavaa yhteensä

22

240 145,34 1 272 975,22

9 267 326,39

380 078,72

1 113 110,36

9 720 018,14

Liite 3

SYÖTEKESKUS OY

TULOSLASKELMA 01.01. - 31.12.2011

01.01. - 31.12.2010

LIIKEVAIHTO

1 543 693,27

1 707 131,10

Liiketoiminnan muut tuotot

1 210 631,42

854 539,84

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Ulkopuoliset palvelut

369 507,29

377 445,06

1 748,95

-5 372,35

39 273,80

410 530,04

0,00

372 072,71

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot

674 610,74

842 777,45

114 933,92

150 327,79

Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut

35 802,13

825 346,79

35 699,46

1 028 804,70

203 316,78

203 316,78

139 648,61

139 648,61

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

760 500,53

900 622,80

554 630,55

120 522,12

Rahoitustuotot ja -kulut Muut korkoja rahoitustuotot Muilta

6 205,62

5 696,82

Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille (–) Muille (–)

-5 300,00 -50 860,10

VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ

0,00 -49 954,48

-63 262,48

-57 565,66

504 676,07

62 956,46

Satunnaiset tuotot

0,00

13 366,59

Satunnaiset kulut (–)

0,00

-21 634,88

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

504 676,07

54 688,17

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

504 676,07

54 688,17

23

Liite 4 (1/2)

SYÖTEKESKUS OY

TASE 31.12.2011

31.12.2010

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo

0,00

Muut pitkävaikutteiset menot

0,00

82 322,64 0,00

102 172,25

184 494,89

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet

398 551,27

928 869,20

Rakennukset ja rakennelmat

386 919,29

418 981,10

Koneet ja kalusto

343 986,74

364 129,37

Muut aineelliset hyödykkeet

625 396,15

1 754 853,45

14 638,58

1 726 618,25

3 616,04

3 616,04

18 390,94

18 390,94

38 400,99

38 400,99

40 149,94

40 149,94

23 052,02

23 052,02

0,00

0,00

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Valmiit tuotteet ja tarvikkeet Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset

55 603,50

42 515,34

Muut saamiset

13 787,42

40 209,45

Siirtosaamiset

292 988,83

Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

24

362 379,75

30 886,46

113 611,25

25 008,98

8 967,74

2 207 311,23

2 092 233,01

Liite 4 (2/2)

SYÖTEKESKUS OY

TASE 31.12.2011

31.12.2010

269 100,68

269 100,68

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma Osakepääoma Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot

1 139 570,50 3 232,20

Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio)

1 139 570,50 1 142 802,70

3 232,20

1 142 802,70

-1 449 033,16

-1 503 721,33

504 676,07

54 688,17

467 546,29

-37 129,78

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat

300 000,00

Lainat rahoituslaitoksilta

863 999,40

300 000,00 1 163 999,40

1 272 232,33

1 572 232,33

Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta

288 271,10

130 771,10

0,00

6 616,00

139 076,56

147 344,93

Velat saman konsernin yrityksille

80 663,39

153 746,59

Muut velat

21 305,78

17 279,01

Siirtovelat

46 448,71

Saadut ennakot Ostovelat

Vastattavaa yhteensä

575 765,54 2 207 311,23

101 372,83

557 130,46 2 092 233,01

25

Liite 5

OULUN KOULUTALO OY

TULOSLASKELMA 01.01. - 31.12.2011

01.01. - 31.12.2010

220 789,39

250 736,98

220 789,39

250 736,98

- 28 346,20

- 9 442,58

- 387,45

- 378,20

- 4 033,35

- 3 740,98

1. KIINTEISTÖN TUOTOT a) Vastikkeet 1. Kiinteistön tuotot YHTEENSÄ 3. Kiinteistön hoitokulut a) Henkilöstökulut b) Hallinto d) Ulkoalueiden hoito e) Siivous f ) Lämmitys

- 25 935,73 - 61 648,31

- 46 366,47

g) Vesi ja jätevesi

- 5 518,68

- 5 911,66

h) Sähkö ja kaasu

- 27 052,58

- 25 556,68

i) Jätehuolto

- 4 524,46

- 6 649,96

j) Vahinkovakuutukset

- 2 959,04

- 2 356,06

l) Kiinteistövero

- 4 000,45

- 3 961,52

m) Korjaukset

- 21 205,28

- 32 981,46

n) Muut hoitokulut

- 30 392,61

- 44 961,69

- 190 068,41

- 208 242,99

TILIKAUDEN VOITTO

30 720,98

42 493,99

5. Poistot ja arvonalentumiset

- 23 316,29

- 24 859,84

- 282,13

- 376,18

- 8 038,78

- 8 038,78

- 31 637,20

- 33 274,80

42,91

108,85

d) Korkokulut

- 79,25

- 2 732,40

6. Rahoitustuotot ja -kulut YHTEENSÄ

- 36,34

- 2 623,55

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

- 952,56

6 595,64

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO

- 952,56

6 595,64

3. Kiinteistön hoitokulut YHTEENSÄ

a) Rakennuksista ja rakennelmista b) Koneista ja kalustosta c) Muista pitkävaikutteisista menoista 5. Poistot ja arvonalentumiset YHTEENSÄ 6. Rahoitustuotot ja -kulut b) Korkotuotot

26

Liite 6

OULUN KOULUTALO OY

TASE 31.12.2011

31.12.2010

165 892,04

189 208,33

846,42

1 128,55

51 415,20

59 453,98

218 153,66

249 790,86

218 153,66

249 790,86

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet YHTEENSÄ PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 2. Saamiset saman konsernin yrityksiltä

37 000,00

7. Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset YHTEENSÄ

2 416,96 37 000,00

2 416,96

37 000,00

2 416,96

214,39

84,12

37 214,39

2 501,08

255 368,05

252 291,94

383 719,65

383 719,65

- 149 971,91

- 156 567,55

- 952,56

6 595,64

232 795,18

233 747,74

Ostovelat

15 217,16

16 332,96

Muut velat

3 601,36

344,70

Siirtovelat

3 754,35

1 866,54

22 572,87

18 544,20

22 572,87

18 544,20

255 368,05

252 291,94

Saamiset YHTEENSÄ Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

Vastaavaa yhteensä Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osake-, osuus- ja muu vastaava pääoma Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen vieras pääoma YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

Vastattavaa yhteensä

27

Kaarretie 14 90500 Oulu www.oulunsetlementti.fi