Issuu

OULUN KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

3/2016 SÄÄNTELY JA KOULUTUS

BYROKRATIAN PURKAMISESSA EI OLE PÄÄSTY SANOISTA TEKOIHIN Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa s. 6

YLIOPISTON TÄRKEIN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE ON KOULUTTAA OSAAJIA s. 10

KYLLÄ KASVU KIINNOSTAA! s. 23

MATKAILUALA KAIPAA LISÄÄ OSAAMISTA JA TAITAVIA YRITTÄJIÄ FENNIA JA ELO TUKEVAT YRITYKSESI RISKIENHALLINTAA

Täydellinen yhdistelmä. Tarjoamme yrityksellesi räätälöityjä pankki- ja vakuutuspalveluja saman katon alta. Aloita kumppanuus varaamalla aika OP Oulun Yrityskonttorista puh. 010 2535 320. Selvitetään yhdessä, mitä ratkaisuja voimme tarjota juuri sinun yrityksellesi. www.op.ﬁ/oulu www.facebook.com/opoulu Puheluiden hinnat OP Ryhmän 010-yritysnumeroihin kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu+0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n).

PÄÄKIRJOITUS

Kotimaassa suhdanne kääntynyt, mutta vientiä tarvitaan lisää Vuoden alussa haastoin ja lupasin tarkastella tätä vuotta Mielensähyvittäjän asenteella. Puoliväli on takana ja olen edelleen samaa mieltä, että Suomen taloustilanteessa on tapahtunut käänne parempaan. Elokuussa julkistetun EK-suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannenäkymät loppuvuodelle ovat kaksijakoiset. Teollisuusyritysten nykytilanne on keskimääräistä heikompi. Tuotannon ei juuri ennusteta kasvavan loppuvuonna, ja henkilöstön määrä vähenisi yhä hieman. Kannattavuusennusteissa on huomattavan suurta hajontaa yritysten välillä. Pohjois-Suomen teollisuuden ja rakentamisen suhdanteet ovat hieman koko maan keskiarvoa suotuisammat. Palveluyritysten suhdannetilanne on parantunut hieman, mutta se on vielä alle keskimääräisen. Loppuvuodelle ennustetaan loivaa suhdannenousua, ja myynnin arvioidaan kasvavan kohtalaisesti. Pohjois-Suomen palveluyritysten suhdannenäkymät ovat lähellä koko maan keskiarvoa. Myyntimäärät kasvoivat aavistuksen verran toisella vuosineljänneksellä ja myynnin ennakoidaan lisääntyvän. Rakentamisen suhdanteet ovat kohentuneet edellisen tiedustelun myönteisten odotusten mukaisesti. Nykytilannetta kuvataan jo vähän keskimääräistä vahvemmaksi, ja loppuvuodelle ennustetaan yhä kohenevia suhdanteita.

Seuraa Oulun kauppakamaria Facebookissa. Sieltä löydät #mielensähyvittäjän lisäksi tietoa tulevista jäsentilaisuuksista ja tapahtumista.

Julkisuudessa Suomen kilpailukyvystä käytyä poliittista keskustelua leimaa populismi. Pitää kuitenkin muistaa, että yritykset kehittävät itse liiketoimintaa, investoivat ja työllistävät. Julkisen hallinnon tehtävänä on huolehtia yritysten toimintaedellytyksistä keventämällä yritysten verotusta, purkamalla byrokratiaa ja normeja sekä sujuvoittamalla liikennettä. Kauppakamarien tavoitteena on hallitusohjelman kirittäminen, ”vain toteutus ratkaisee” -periaatteella. Hallituksen onnistumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa tehtävällä Yritysparlamentilla. Hallituksen ”kevättodistuksen” mukaan yritysjohtajien mielipiteet Suomen kehityksestä ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan viimeisen puolen vuoden aikana. Johtajat antavat arvosanan 7,3 kysymykseen: Onko Suomi menossa oikeaan suuntaan? Vastaava luku oli marraskuussa 6,9. Johtajien tyytymättömyys hallituksen toimintaa kohtaan on kuitenkin kasvanut. Yritysjohtajat antavat hallituksen toiminnalle yleisellä tasolla arvosanan 7,1. Marraskuussa 2015 vastaava arvosana oli 7,4. Sote- ja aluehallintouudistuksen, verotuksen sekä sääntelyn purkamisen kehittämisen arvosanat jäävät kaikki alle 7:n. Suurin parannus on liikenteen kehittämisessä, jossa arvosana nousi tasolle 7,0 (marraskuussa 6,6). Tästä minäkin mieleni niin hyvitin, kun viimein saadaan valtatie 4:n kunnostus Oulun ja Kemin välillä käyntiin. Kaupallista syksyä!

JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI

MURTUNUT NILKKA YRITYKSILLE NORM. 73 500 â‚Ź

NYT VAIN

14 000 â‚Ź

TodennĂ¤kĂśisesti maksat tyĂśntekijĂ¤si poissaolosta mieluummin tuhansia euroja vĂ¤hemmĂ¤n. TyĂśkykypalvelumme alentaa pysyvĂ¤sti poissaolojen kustannuksia. Nopeutamme hoitoon pĂ¤Ă¤syĂ¤ ja tĂśihin paluuta, vĂ¤hennĂ¤mme poissaolojen mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤ ennaltaehkĂ¤isemĂ¤llĂ¤ ja parannamme tyĂśtyyty vĂ¤isyyttĂ¤. Ero nykymenoon voi olla yllĂ¤ttĂ¤vĂ¤n suuri. KeskimĂ¤Ă¤rĂ¤inen hoitoketju, jossa tutkimuk set hoidetaan yksityisellĂ¤ ja leikkaus julkisella sektorilla, kestĂ¤Ă¤ 210 pĂ¤ivĂ¤Ă¤ ja maksaa 73 500 euroa. YksityisellĂ¤ puolella vastaavat luvut ovat 40 pĂ¤ivĂ¤Ă¤ ja 14 000 euroa. Kysymys kuuluukin, onko sinulla varaa olla parantamatta tulosta tavalla, joka on myĂśs tyĂśntekijĂśittesi mieleen? Lue lisĂ¤Ă¤: lahitapiola.ďŹ /viivanalle Âť

Palvelun Palv elu luntarj tarjoaja oajat: L Ă¤hiTapio Ă¤hiT hiT iT Tap apiola KeskinĂ¤inen VakuutusyhtiĂś, LĂ¤hiTapiolan alueyhtiĂśt, LĂ¤hiTapiola KeskinĂ¤inen Heenki apio enk iva vak ak kuutussyh yht yht hti htiĂś. ElĂ¤kev vakuutukset: KeskinĂ¤inen TyĂśelĂ¤kevakuutusyhtiĂś Elo. LĂ¤hde: EK:n tilastot.

YHTEYSHENKILĂ–NNE OMALLA KAUPPAKAMARIOSASTOLLANNE

OULU

RAAHE

KALAJOKILAAKSO

KAINUU

JOONAS HANNUKSELA

JUK. .A-ANTTI POHJOLA

LIISA KARVONEN

MARI KAUPPINEN

0$5-$ /Î–Î–6$ +<9Â˜1(1

P. 044 555 0568

P. 040 507 0909

P. 050 356 2207

P. 040 506 2532

JONI HIUKKA

ANU SAINIO

JUKKA KOISTINEN

MIKA MĂ„KI-ASIALA

P. 040 487 9250

P. 040 743 1965

P. 044 515 5274

P. 040 726 2226

0$5.2 .(5Â†1(1 3

MIKKO HURSKAINEN

SANNA SIIPO

P. 040 577 7117

P. 040 720 8680

KOILLISMAA

HANNU KAISTO

ANNE VIRRANSOLA

JUHO TAIVALKOSKI

KYĂ–STI SEPPĂ„LĂ„

P. 040 060 3900

P. 040 077 3410

P. 040 089 0033

P. 040 038 0921

$Î–/$ 32/9Î–1(1 3

RAUNO MOILANEN

RIIKKA VUOLLE

TIMO NISSI

TEPPO YLIKULJU

0$577Î– 5<<1Â†1(1

P. 040 846 1907

P. 040 077 3082

P. 040 520 8443

P. 04 278 6685

ISMO PIETILĂ„INEN

ANSSI YLIPULLI

6$0Î– 6Î–Î–5$

P. 040 557 7609

P. 040 485 1124

P. 04

.RNR WRLPLDOXHHOOD VXXUHW \ULW\NVHW 0$77Î– 0$577Î–/$ 3

sĂ¤hkĂśposti: HWXQLPL VXNXQLPL#ODKLWDSLROD Č´

MARKKU POIKKIMĂ„KI P. 040 582 2906

-$5Î– .208/$Î–1(1 3

SISÄLTÖ 3/2016

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.ﬁ PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN KUVAPANKIT DREAMSTIME, INGIMAGE, ISTOCKPHOTO ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.ﬁ ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, ELO- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU YRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA ISSN 1458-6002

3 PÄÄKIRJOITUS 6 HENKILÖ Keskuskauppakamarin Leena Linnainmaa: Suomi on sääntelyn ja byrokratian mallimaa – kielteisessä mielessä 10 Yritysten ja yliopiston yhteistyöllä on Oulussa vankat perinteet

12 TellUs ja Oulun Innovaatioallianssi lisäävät yliopiston ja yritysten vuorovaikutusta 14 Työssäoppiminen on entistä tärkeämpää 16 Matkailuala kaipaa entistä enemmän asiantuntemusta 18 Fennia ja Elo auttavat yrityksesi riskien kartoittamisessa

21 Rakentamistekniikan diplomi-insinööreistä puute pohjoisessa 23 Kasvupolkujen voittajiksi Proﬁn Oy ja Meoline Oy 24 Ahti Nurkkalan avulla mukaan seudun suurhankkeisiin 25 Alueen oppilaitosten syksyn koulutustarjontaa

5 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Byrokratian purkamisessa ei ole päästy sanoista tekoihin TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT PASI MURTO

Lähes kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että sääntelyssä on Suomessa menty liian pitkälle. ”Byrokratian purku sujuvoittaisi kansalaisten ja yritysten elämää”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. HENKILÖ

6 KAUPPAKAMARI

7 KAUPPAKAMARI

Kuva: Pasi Murto

LEENA LINNAINMAA

KESKUSKAUPPAKAMARIN varatoimitusjohtaja. Johtaa Keskuskauppakamarin lakiasiat-yksikköä. Vastuualueisiin kuuluvat mm. yritysjuridiikka, yritysten hyvä hallinnointi ja itsesääntely. URA Keskuskauppakamari edunvalvontaan liittyviä tehtäviä osastopäällikkönä ja johtajana 2000–2011. Varatoimitusjohtaja 2011– Suomen Pankkiyhdistys 1998–2000 OP-ryhmä 1990–1998 Varatuomarin arvo 1990 Turun Säästöpankki 1988–1989

esitys oli pettymys, sillä juuri mikään ei muuttunut. uomi on sääntelyn ja byrokratian mallimaa, ”Esitys annettiin juhannukseksi ja juuri brexitin kielteisessä mielessä. Monet isot infra- ja aikana, joten se ei saanut huomiota. Byrokratian rakentamishankkeet tyssäävät valituksiin jopa purku jäi työryhmän esityksessä keskeneräiseksi, vuosikausiksi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi hallituseikä esitys sisällä kaivattua palvelulupausta”, kertoo ohjelmassaan lupauksen, että lupa- ja valitusproLinnainmaa. Erikoisinta Suomen lupamenettelyssä on se, että sesseja sujuvoitetaan. Hallitus lupasi antaa niistä yksi viranomainen antaa yritykselle luvan, josta myös palvelulupauksen eli aikataulun, missä ajassa toinen viranomainen voi valittaa. esimerkiksi kaavoittamisen ja rakentamisen vali”Esitys, joka nyt on tukset pitää käsitellä. lausuntokierroksella, on ollut ”Jo tsaarin ajoista HEIDÄT ON KOULUTETTU elinkeinoelämälle hirvittälähtien suomalaiset ovat TEKEMÄÄN SÄÄNTELYÄ, vä pettymys. Nyt tarvitaan kunnioittaneet lakeja EI PURKAMAAN SITÄ. ympäristöministeri Kimmo ja oikeusvaltiota. Siinä Tiilikaisen (kesk.) jämäkkyyton hyvätkin puolensa: tä ja päätöksentekoa. Riittää, lakia on kunnioitettava ja että hallitusohjelma toteutenoudatettava. Nykyaikana taan”, vaatii Linnainmaa. kaikki se, mikä oli hyvää 100 tai 150 vuotta sitten, ei ole enää perusteltua. Viranomaisilta vaaditaan Helsingin Kalasatamassa esimerkiksi miljardijoustavuutta, läpinäkyvyyttä päätöksenteossa ja luokan kauppa- ja palvelukeskus Redin rakentamiasioiden nopeaa käsittelyä,” sanoo Keskuskauppanen myöhästyi useita vuosia yksittäisen henkilön kamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa. valituksen vuoksi. Valittaja ei edes asunut KalaHän muistuttaa, että oikeusvaltioon kuuluva sataman alueella. valvonta pelaa Suomessa kaikilla tasoilla hyvin. ”Valitusoikeutta pitää rajata ja viranomaisen Riippumaton oikeusjärjestelmä takaa, että jokainen pitää antaa lupaus, että valitusprosessi käsitellään saa Suomessa oikeutta eikä kukaan voi ostaa rahalla mahdollisimman nopeasti. Viranomaisen pitää erioikeuksia. myös keskittää päätöksentekoa niin, että vaiheittaiLinnainmaa muistuttaa, että jos hallitus toteutsesta päätöksenteosta seuraava, vuosia kestävä taisi kirjauksensa turhien normien, lupaehtojen ja valitusralli saadaan loppumaan”, esittää Linnainmaa. määräysten purkamisesta, Suomen lupakäytännöissä olisi hyvä tilanne. Normien purku on tekemistä HANKKEITA PERUUNTUU vaille valmis. Keskuskauppakamari teki tammikuussa 2015 kyseKauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on lyn pienten ja keskisuurten yritysten piirissä. Yli toistaiseksi ainoa merkittävä normien purku, joka 1 200 yrityksen kyselyssä 11 prosenttia yrittäjistä on saatu aikaan. Se helpottaa kauppojen ja kansakertoi, että rakennushanke oli viivästynyt tai laisten elämää. peruuntunut kokonaan pitkän valitusprosessin seurauksena. Näiden yritysten viivästyneiden invesKOULUTETTU NORMIEN TEKEMISEEN tointien arvo oli vähintään 160 miljoonaa euroa. ”Kyseessä ei ole mikään marginaali-ilmiö, vaan Käytännössä byrokratian purkamisesta vastaavat eri hankkeita peruuntuu koko maassa. Tarvitsemme ministeriöiden virkamiehet. palvelulupauksen, joka kertoo, missä ajassa yritys ”Heidät on koulutettu tekemään uutta sääntelyä, ei purkamaan sitä. Kun lupaehdot ja normit ovat saa tarvittavan viranomaispäätöksen. Tarvitsemme virkamiesten itsensä laatimia, niiden purkaminen myös yhden paikan, yhden luukun, josta yritys voi saada tietoa ja neuvoja lupien hakemiseen”, esittää on vaikeaa. Jokaisen hallinnonalan ministerin Linnainmaa. pitäisi antaa hyvin selkeä viesti, että nyt puretaan Hän kertoo myös tapauksista, joissa niin sanotun byrokratiaa eikä vatuloida”, arvioi Linnainmaa. Byrokratian purkamista ei varsinaisesti johdeta hankalan yrityksen lupapaperit on laitettu pinon alimmaiseksi. tai seurata, vaan virkamiesten pitäisi olla itse ”Yritys keskittyy bisneksen tekoon eikä lupaaloitteellisia. käytäntöjen selvittämiseen. Pienillä yrityksillä ei Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2015 työole varaa kalliisiin lakimiespalveluihin.” ryhmän sujuvoittamaan kaavoituksen ja rakentamisen lupia. Työryhmän toimeksiantoon kuuluivat Linnainmaa muistuttaa, että lupa-asiat ovat hyvin teknisiä eikä niissä yksittäisinä asioina ole päätösprosessien lyhentäminen, ELY-keskuksien mediahoukuttavuutta. roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoiOsa ongelmista johtuu hänen mukaansa palvekeuden rajaaminen. lualttiuden puutteesta ja tiukoista virkamiestulkinJuhannuksen alla ympäristöministeriö julkisti työryhmän aikaansaannoksen. Elinkeinoelämälle noista, vaikka hyviäkin esimerkkejä löytyy.

•

8 KAUPPAKAMARI

Uudet yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia uusia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.ﬁ

Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Päivi Lappalainen 0295 023 643 Jari Uusinarkaus 0295 037 141 nimi.sukunimi@ely-keskus.ﬁ

9 KAUPPAKAMARI

Osaajien kouluttaminen yliopistojen tärkein merkitys elinkeinoelämälle Yritysten ja yliopiston välisellä yhteistyöllä on Oulussa vankat perinteet, toteaa yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto. KUVA NICOBACKSTROM.COM

rilaiset yhteiset hankkeet ja tutkimuskumppanuus ovat tärkeitä, mutta silti yliopistojen selvästi suurin merkitys elinkeinoelämälle on osaavan henkilöstön kouluttaminen yritysten käyttöön. Näin sanoo Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto, joka päätyökseen luotsaa toimitusjohtajana työeläkeyhtiö Varmaa. Oulun seudulla yritykset ymmärtävät Murron mielestä hyvin yliopiston yleisen merkityksen alueen kehitykselle. Jos yliopistoa ja sen tarjoamaa koulutusta ei olisi, näyttäisi kaupunki ja sen elinkeinoelämä kovin erilaiselta. Monipuolisella yhteistyöllä yliopiston ja alueen yritysten kesken on Oulussa Risto Murron mukaan jo pitkät perinteet. Ehkä kaikkein vahvimmin – mutta ei toki ainoastaan – ne näkyvät tekniikan alalla. Yliopistojen ja yritysmaailman välisen yhteistyön laajuus ja syvyys riippuvat Risto Murron mielestä jossain määrin kunkin yliopiston profiilista. Etenkin tekniikkapainot10 KAUPPAKAMARI

teisten opinahjojen suhteet elinkeinoelämään ovat aina olleet tiiviit. ”Näin on ollut myös Oulussa ihan ymmärrettävistä syistä. Tekniikan alalla on Oulussa ollut ja on edelleen vahvoja ankkuriyrityksiä. Myös esimerkiksi lääketieteen alalla on Oulun yliopisto tehnyt hyvää yritysyhteistyötä, mutta alan yrityksiä on koko valtakunnassa paljon vähemmän kuin teknoyrityksiä ja ne ovat myös pienempiä. Näin kumppaneiden löytäminen yritysten puolelta on vaikeampaa”, hän huomauttaa. LUOVIA ALOJA TARVITAAN Useimmiten yritykset ovat kiinnostuneita yliopistojen tekniikan, talouden tai esimerkiksi lääketieteen osaamisesta. Tämä herättää varsin usein pelkoa siitä, että elinkeinoelämän kannalta vetävimmät alat jyräävät yliopistoissa muut alleen. Risto Murto haluaa kuitenkin korostaa kaikkien alojen tärkeyttä myös yrityksille.

”Ideat ja innovaatiot syntyvät parhaiten sellaisessa ympäristössä, jossa erilaisuus ja monimuotoisuus kukoistavat. Näin myös esimerkiksi humanistiset ja kulttuuriset alat hyödyttävät yrityksiä. Ei myöskään ole sattumaa, että luovat ihmiset haluavat asua ja työskennellä sellaisilla seuduilla, joilla on vireää taidetta ja kulttuuria”, hän huomauttaa. Murto on varma myös siitä, ettei yliopistojen perustutkimus vaarannu, vaikka ne tekevätkin yhteistyötä yritysten kanssa ja kuuntelevat näiden toiveita. Hänen mukaansa Suomen olosuhteissa on jokseenkin mahdotonta ajatella, että yliopistot taipuisivat liikaa yritysmaailman tahtoon. ”Yliopistojen itsensäkin on pystyttävä pitämään huoli tästä”, hän korostaa. KOULUTUKSEN SUUNTAAMINEN HAASTAVAA Elinkeinoelämällä on usein perusteltuja toiveita yliopistojen koulutuksen suuntaamisesta tietyille aloille. Pulmana on, että vuosien

päässä vallitsevan osaajatarpeen ennustaminen on monesti tavattoman vaikeaa. Koulutuksen leikkaukset tai lisäykset saattavat osua pahasti harhaan. ”Joillakin aloilla ennustaminen on helpompaa. Esimerkiksi opetuksen tai terveydenhuollon tulevia henkilöstötarpeita on mahdollista laskea etukäteen, mutta vientiteollisuuden ytimessä toimivilla aloilla muutokset ovat erittäin nopeita ja niiden ennustettavuus on heikko”, sanoo Murto. Epävarmuuteen yliopistot voivat Murron mielestä vastata muun muassa laajoilla koulutusohjelmilla, jotka luovat vahvaa osaamispohjaa ja joiden sisällä painopisteitä voidaan tarvittaessa nopeasti muuttaa. Vaikka Oulun yliopiston ja sitä ympäröivien yritysten suhde toimiikin hyvin, löytyy aina myös parannettavaa – ihan käytännön tasollakin. Risto Murto sanoo, että yliopisto on iso yhteisö ja ulkopuolisen voi olla vaikea tietää, miten ja ketä siellä oikein pitäisi lähestyä. Nyt yliopisto on pyrkinyt tekemään kontaktointia ja yhteydenpitoa helpommaksi. Se on myös kehittänyt yritysyhteistyöhän uusia konsepteja. ”Viime kädessä yhteistyön sujuminen on kuitenkin aina kiinni ihmisistä. Yliopisto ei yhteistyökumppanina ole sen parempi tai huonompi kuin siellä työskentelevät ihmiset”, korostaa Murto.

•

11 KAUPPAKAMARI

Oulun yliopisto hakee vahvaa yhteyttä yrityksiin TellUs ja Oulun Innovaatioallianssi ovat esimerkkejä keinoista, joilla yliopisto on vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. KUVA ANNA-MARIA HIETAPELTO

liopistot ovat ehkä joskus olleet sisäänpäin kääntyneitä tiedon ja tutkimuksen linnakkeita – tai ainakin sellainen maine niillä on monien mielestä ollut. Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden rehtori Matti Sarén haluaa antaa piutpaut tällaisille käsityksille ja kutsuu yrityksiä tiiviiseen vuorovaikutukseen yliopiston kanssa. Sarén vakuuttaa, että yliopistot ovat nyt kovin erilaisia kuin joskus ennen. Oulun yliopistokin on panostanut paljon sen sisälle kertyneen tiedon saatavuuden parantamiseen ja yhteistyöhön ympäristönsä kanssa. ”Uudenlaisesta ajattelusta kertoo jo tämä minun virkanikin – yhteistyösuhteiden rehtori”, hän naurahtaa.

12 KAUPPAKAMARI

KÄYTÄNNÖN TEKOJA Muutama käytännön teko kuvaa Matti Sarénin mukaan hyvin uutta aikaa. Ensinnäkin viime vuosi oli Oulun yliopistossa yrittäjyyden teemavuosi, mutta juuri nyt hän haluaa nostaa esille TellUs Innovation Arenan ja Innovaatioallianssin. Ensimmäinen näistä on uudenlainen oppimis- ja yhteistyöympäristö; jälkimmäinen kahdeksan merkittävän osapuolen solmima sopimus, jonka tavoitteena on viedä Oulun seutu valituilla toimialoilla maailman huipulle. Tämän vuoden tammikuussa Linnanmaan kampuksen keskusaulaan avattu TellUs on yksi niistä keinoista, joilla yliopisto luo yhteyksiä

Rakennustalouden asiantuntija Prodeco Oy Oulu • Rovaniemi • Kokkola 2WJ r YYY RTQFGEQ Ƃ rakennuttamis- ja valvontapalvelut • kustannussuunnittelu • kustannusarviot • elinkaarilaskelmat

yrityksiin ja päinvastoin. Sarén kuvailee TellUsta viihtyisäksi olohuoneeksi. Se on kaikille avoin ja sinne on helppo tulla. TellUksessa on niin itsenäiseen työhön kuin ryhmätyöhön suunniteltuja tiloja, näyttely- ja esitystila, take away -kahvila sekä yrittäjyys-, innovaatio- ja tietopalveluja. Sen avarien seinien sisällä törmäävät toisiinsa yliopiston opiskelijat ja tutkijat, Startup-yritykset, rahoittajat ja eri alojen asiantuntijat. ”Yliopistolla ei ole ollut sellaista palvelutiskiä, jonka kautta meihin saisi yhteyden. Nyt on. TellUs-tilassa päivystää aina yliopiston puolesta henkilö, joka tietää keneen ottaa missäkin asiassa yhteyttä ja osaa ohjata kyselijöitä eteenpäin yliopiston sisällä”, Sarén kertoo. Erityisen tärkeänä Matti Sarén pitää TellUsta siksi, että Linnanmaan kampus sijaitsee kaupungin keskustan ulkopuolella. Siksi kiinnostava olohuone, joka vetää yrityksiä pistäytymään kampusalueelle, on yliopistolle arvokas. Tähänastiset kokemukset TellUs-tilasta ovat Matti Sarénin mukaan hyvin myönteiset. Sen toiminnassa tavalla tai toisella mukana

olleet ovat kokeneet saavansa TellUksesta paljon lisäarvoa. OIA:N TOIMINTA JATKUU Oulun Innovaatioallianssin (OIA) toiminta käynnistyi vuonna 2009. Allianssin toiminnan jatkolle ja uudistamiselle loi pohjan sopimus, joka solmittiin vuoden 2016 maaliskuussa. Yhteistyösuhteiden rehtorin Matti Sarénin mukaan OIA:n perusajatus on yksinkertainen. ”Allianssin toiminnassa mukana olevat osapuolet pystyvät yhdessä paljon enempään kuin yksin”, hän kuvaa. Osapuolina OIA:ssa ovat Oulun yliopiston lisäksi Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, VTT, Luke, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä ja Technopolis. Sarén korostaa, että nykyisin uskotaan verkostomaiseen yhteistyöhön – ja sellaiseen kaikki OIA:n toiminnassa mukana olevat ovat lähteneet innolla mukaan. ”Jokainen tuo mukanaan oman osaamisensa ja yhdessä pyritään saamaan aikaan

hyviä tuloksia, joihin yksikään toimijoista ei yksin pystyisi. Suomen oloissa ja mittakaavassa ei voida kilpailla verissä päin”, hän toteaa. VIISI EKOSYSTEEMIÄ Oulun Innovaatioallianssin toiminta painottuu viiteen ekosysteemiin. Näitä ovat vetovoimainen pohjoinen kaupunki, teollisuus 2026, OuluHealth, ICT ja digitalisaatio sekä ketterä kaupallistaminen. Tavoitteena on, että ekosysteemit tehostavat korkeaan osaamiseen pohjautuvien yritysten syntymistä, kasvua ja kansainvälistymistä sekä yritysten sijoittumista Ouluun. Aikaisemmilta vuosilta kertyneet kokemukset kertovat, että yrityksiä on kaikissa OIA:n hankkeissa mukana varsin runsaasti. Monet yritykset ovat osallistuneet useisiin hankkeisiin. ”Yksi OIA:n tavoitteista onkin viedä ideoita käytäntöön ja muuttaa ne liiketoiminnaksi, joka tuo liikevaihtoa ja työllisyyttä”, luonnehtii Matti Sarén.

KOKEMUSTA

•

• PALVELUA • LAATUA

mainosateljee

OULU  RAAHE  KEMINMAA  ROVANIEMI  KUUSAMO  KAJAANI

marja.sarkkinen@marjas.fi • p. 0400 925 968 • www.marjas.fi

13 KAUPPAKAMARI

Rehtori Jarmo Paloniemi korostaa, että painottamalla työssäoppimista pystytään yhä tehokkaammin vastaamaan yritysten tarpeisiin ja sopeuttamaan koulutus uusiin olosuhteisiin.

Työssäoppiminen auttaa vastaamaan yritysten tarpeisiin Työelämälähtöisyys on keskeinen piirre nuorten ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppiminen varmistaa, että opiskelijat saavat työelämässä tarvitsemansa tiedot ja taidot.

mmatillista koulutusta uudistetaan ja sen rahoitusta leikataan. Samalla työssäoppimisen merkitys osana koulutusta korostuu entisestään. Oikein toteutettuna työssäoppimisen määrän kasvattamisesta on hyötyä niin opiskelijoille kuin yrityksille. Oulun seudun ammattiopistossa OSAO:ssa työssäoppiminen sisältyy kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin. Rehtori Jarmo Paloniemi korostaa, että työssäoppimisen painottamisella ei varsinaisesti haeta säästöjä. Pikemminkin on kysymys siitä, että

14 KAUPPAKAMARI

sen avulla pyritään yhä tehokkaammin vastaamaan yritysten tarpeisiin ja sopeuttamaan koulutus uusiin olosuhteisiin. ”Tarkoitus on, että työssäoppimista ohjaavat opettajat ovat entistä enemmän läsnä niillä työpaikoilla, joilla opiskelijoita on. Näin yrityksen työpaikkaohjaaja ei ole enää yksin niin usein”, hän selvittää. Paloniemi korostaa, että opiskelijat pystyvät työskentelemään yrityksissä varsin itsenäisesti. Enemmänkin tukea tarvitsevia oppilaita silti on ja ihan jokaisella tulee varmasti joskus kysyttävää.

Siksi opettajan ja työpaikkaohjaajan tiiviimpi läsnäolo on opiskelijoiden etu. VAATIMUKSIA YRITYKSILLE Työssäoppimisen lisääntyminen asettaa vaatimuksia paitsi OSAO:lle myös yrityksille. Niiden on oltava valmiita uhraamaan siihen aikaa ja hieman rahaakin. Toki OSAO puolestaan pyrkii tekemään työssäoppijoiden ottamisen yrityksille mahdollisimman käteväksi. ”Olemme viime aikoina erityisesti pyrkineet helpottamaan yksinyrittäjien mahdollisuuksia ottaa opiskelijoita työssäoppimisjaksolle. Ymmärrämme hyvin ne vaikeudet, joita tähän voi yksinyrittäjien näkökulmasta liittyä”, kertoo Paloniemi. Rehtori Paloniemi harmittelee, että joihinkin koulutuksiin voi olla vaikea saada opiskelijoita, vaikka työllistymisnäkymät olisivat erittäin lupaavat. Tässäkin sujuva yhteistyö OSAO:n ja yritysten välillä auttaa. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Pudasjärven yksikössä toteutettavan sahateollisuuden prosessinhoitajan koulutuksen. Tiivis vuo-

rovaikutus alueen puuteollisuuden yritysten ja OSAO:n välillä tuo opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja myöhemmin erinomaiset mahdollisuudet päästä vakituisesti töihin. LIIALLISIA ODOTUKSIA OSAO:n toiminnassa työelämälähtöisyyttä sanan syvimmässä merkityksessä tarjoaa myös oppisopimuskoulutus. Jarmo Paloniemi sanoo kuitenkin suoraan, että oppisopimuskoulutukselle asetetaan julkisessa ja poliittisessa keskustelussa usein liian suuria odotuksia. ”Oppisopimuskoulutuksesta on Suomessa leikattu 35 prosenttia ja se näkyy väistämättä. Lisäksi monilla toimialoilla on edelleen taloudellisia vaikeuksia, emmekä voi kouluttaa ihmisiä sellaisille aloille”, hän toteaa. Usein viitataan Saksan oppisopimuskoulutukseen ja toivotaan siitä otettavan esimerkkiä. Rehtori Paloniemen mukaan saksalainen malli on kuitenkin ihan erilainen kuin täkäläinen – yritykset esimerkiksi osallistuvat Saksassa koulutukseen merkittävällä osuudella.

”Termit ovat samat, mutta niiden sisältö poikkeaa kovasti toisistaan”, hän korostaa. YRITYSTEN TOIVEET TÄRKEITÄ Yrityksiltä tulevat toiveet ovat Jarmo Paloniemen mukaan keskeisen tärkeitä, kun OSAO kehittää toimintaansa. Toivomuslista ei ole kovin pitkä, mutta sitäkin vaativampi: yritykset haluavat, että OSAO saa koulittua opiskelijoihin perustaidot ja -tiedot sekä oikean asenteen. Kaiken muun ehtii oppia työelämässä. Vielä yhtä asiaa rehtori Paloniemi haluaa painottaa: digitalisoitumista. Se on tärkeä sekä työelämälähtöisyyden että OSAO:n oman toiminnan tehostamisen kannalta. Hänen mukaansa digitekniikkaa voidaan entistä enemmän käyttää esimerkiksi näyttötutkintojen arvioinnin yhteydessä. Arvioija voisi seurata tutkinnon suorittajan toimintaa esimerkiksi Skypen välityksellä tai kirjata huomionsa paikan päällä tabletille. Opetuksessa – kuten työpaikoillakin – erilaiset simulaattorit, robotit ja virtuaaliset ratkaisut ovat toki olleet arkipäivää jo kauan.

•

Kirkkokatu 5, 90100 OULU

15 KAUPPAKAMARI

Matkailuala kaipaa entistä enemmän asiantuntemusta Matkailu on Suomessa iso elinkeino ja sen tulevaisuuden mahdollisuudet vielä suuremmat. Niiden lunastaminen vaatii alalle entistä enemmän asiantuntemusta.

16 KAUPPAKAMARI

Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailuopinnot painottuvat aktiviteettimatkailuun.

Restonomeiksi valmistuvat sijoittuvat monipuolisesti erilaisiin matkailualan tehtäviin. Monet ryhtyvät myös yrittäjiksi. Työllistymisen kannalta omat haasteensa asettaa se, että alalla toimii paljon mikro- ja pk-yrityksiä, joissa työllistämisen kynnys on usein korkea. Työ on usein myös sesonkiluonteista.

ajaanin ammattikorkeakoululla on vankka kokemus matkailun ammattilaisten kouluttamisesta ja alan kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Mikko Keränen korostaa, että suomalainen matkailuala kaipaa yhä lisää osaamista, taitavia yrittäjiä ja ammattitaitoista henkilökuntaa. ”Osaaminen on matkailussa kaiken A ja O. Muuten tekeminen jää puuhasteluksi”, hän painottaa. Matkailualan yritykset tarkoittavat osaamisella paljon muutakin kuin tiukkaa asiantuntemusta. Keräsen mukaan yritykset toivovat koulutuksen iskostavan opiskelijoihin myös oikeaa asennetta, asiakaspalveluhenkisyyttä ja tilanneherkkyyttä. Toki myös muun muassa markkinointi- ja kielitaito ovat tärkeitä. MOTIVOITUNEITA OPISKELIJOITA Kajaanin ammattikorkeakoulussa restonomin perustutkintoa opiskelemaan otetaan tätä nykyä vuosittain neljäkymmentä henkeä. Ylempää amk-tutkintoa suorittaa noin 15 opiskelijaa. Lisäksi joka toinen tai joka kolmas vuosi aloittaa niin sanotun monimuotokoulutuksen noin 20 hengen ryhmä. ”Meille hakee uusia opiskelijoita varsin mukavasti. Saamme tänne motivoitunutta porukkaa, mikä on tietysti tärkeä asia. Pääosa hakijoista on Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta”, kertoo kehitysjohtaja Keränen. Uutta on, että vuoden 2017 syksyllä Kajaanissa alkaa täysin englanninkielinen restonomikoulutus, johon odotetaan opiskelijoita muualtakin kuin Suomesta. Tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulun ja matkailuyritysten välillä varmistaa, että opiskelijat vievät koulussa saamansa tietämyksen myös käytäntöön. Iso osa koulutuksesta tapahtuu yrityksissä ja niiden infraa hyväksi käyttäen – paitsi Suomessa myös ulkomailla.

AKTIVITEETTIMATKAILU KESKIÖSSÄ Kajaanin ammattikorkeakoulussa matkailun opintojen keskiössä on aktiviteettimatkailu, joka yhdistää liikunnan luonnossa ja hyvinvointialan majoitus- ja ravitsemisliiketoimintaan. Aktiviteettimatkailun painottaminen on Keräsen mukaan realistisin perustein tehty ratkaisu, sillä koulutus on suunnattava ympäröivän alueen olosuhteiden ja kysynnän mukaan. ”Matkailun vetovoimatekijät täälläpäin Suomea ovat luonto ja ympäristö. Vaikkapa kaupunki- ja kongressimatkailulla ei täällä ole vastaavanlaisia perinteitä eikä kilpailuetuja. Aktiviteettimatkailun korostamiselle on syynsä myös täkäläisen matkailun ja alan yritysten rakenteella. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on ohjelmapalveluyrityksiä runsaasti”, hän toteaa. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun matkailulla on Mikko Keräsen mukaan hienot mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä, mutta haasteitakin riittää. Kansainvälistyminen on muun muassa liian vähäistä, vaikka toki sitä on tapahtunut. Ulkomaisia matkailijoita esimerkiksi Aasiasta käy turhan vähän. Majoitus- ja ravintola-ala puolestaan eläköityy varsin kovaa vauhtia. Ohjelmapalveluyrityksissä tilanne on tosin tässä suhteessa parempi. ”Muun muassa tällaisiin haasteisiin meidän täytyy pystyä jatkossa vastaamaan entistä paremmin”, hän toteaa.

•

17 KAUPPAKAMARI

KUVA KIM ÖHMAN

YRITYSESITTELY

Fennia ja Elo tukevat yrityksesi riskienhallintaa

Fennia ja Elo auttavat riskien kartoittamisessa ja henkilöstön työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämisessä.

18 KAUPPAKAMARI

yvin johdetussa yrityksessä panostetaan riskienhallintaan ja henkilöstön hyvinvointiin. Kun yritys on varautunut odottamattomiin tilanteisiin, se voi kriisin sattuessakin säilyttää asemansa luotettavana toimijana ja yhteistyökumppanina. Yrityksen vastuuhenkilöiden onkin syytä olla selvillä, millaisiin riskeihin yritystoiminnassa on varauduttava. Yksin yritys ei kuitenkaan ole. Fennia ja Elo auttavat riskien kartoittamisessa ja henkilöstön työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämisessä. YRITYKSEN EI TARVITSE KANTAA RISKITAAKKAA YKSIN Fennialla on pitkä kokemus ja laaja asiantuntemus yritysten riskienhallinnasta. – Onnistunut riskienhallinta luo myös lisäarvoa yritystoiminnalle, Fennian Pohjoisen alueen aluejohtaja Kimmo Hyvärinen muistuttaa. – Ne vähentävät tarpeettomia kustannuksia, poistavat riskiä toiminnan viivästyksistä, lisäävät tuottavuutta ja edistävät siten yritystoimintaa. Yrityksen häiriötön toiminta merkitsee parempaa laatua, lisää kilpailukykyä ja näkyy positiivisena tuloksena tuloslaskelman viimeisellä rivillä.

Liiketoiminnan riskit ovat usein sellaisia, joita ei ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi. Nykyään uusia riskejä voivat olla esimerkiksi sosiaalisen median myötä tulevat maineriskit ja tietotekniikkaan liittyvät kyber-riskit. Ennaltaehkäisyllä riskejä voi pienentää, mutta ei kuitenkaan täysin poistaa. Vahinkojen taloudellisiin seurauksiin voidaan varautua vakuuttamalla. Silloin yrityksen ei tarvitse kantaa riskitaakkaa yksin. Fennia tekee riskikartoituksen osana vakuutustarjousta. Fennian asiakkaille tehdään myös määräaikaistarkastukset vuosittain, joissa käydään läpi paitsi yrityksen muutokset myös liiketoimintakentän muutokset ja mahdolliset uudet riskit. Fennialla on käytössään riskienhallintajärjestelmä, joka helpottaa vuosittaisten tarkastusten valmistelua ja tarjousten tekoa. Se sisältää kaikkien Fennian asiantuntijoiden tiedon ja osaamisen. – Uusi työkalu ei ole yksin kuitenkaan avain onneen, vaan keskeisessä roolissa on asiakkaan oma yhteyshenkilö sekä muu hoitotiimin henkilöstö, huomauttaa Hyvärinen. – Järjestelmän avulla asiakasvastaavamme voivat nyt palvella yrityksiä ja sen omistajia entistä paremmin ja syvällisemmin, jotta asiakkaidemme riskit kartoitetaan perinpohjaisesti. TUKEA HYVINVOIVAN JA TULOKSELLISEN TYÖN RAKENTAMISEEN Työeläkeyhtiö Elo on yritysjohdon kumppani henkilöstön työkyvyttömyysriskin hallinnassa: Elon työhyvinvointipalvelut auttaa asiakasyrityksiä kehittämään ja turvaamaan henkilöstön työkykyä ja toimintaedellytyksiä. Työkyvyn strategisella johtamisella varmistetaan henkilöstön kyky toimia yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. – Hyvinvoiva työyhteisö on yrityksen menestymisen edellytys. Ajan ja rahan käyttäminen työkykyjohtamiseen onkin investointisuunnittelua. Se maksaa itsensä takaisin vähäisempinä sairaudenhoitokuluina, alentuneina työkyvyttömyyskustannuksina ja parantuneena tuottavuutena, kuvaa Oulussa toimiva Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Heidi Tuohimaa-Niemelä. Elon työhyvinvointipalvelujen asiantuntijat tarjoavat tukea siihen, kuinka johtaa suunnitelmallisesti työhyvinvoinnin eri osa-alueita – johtamista, osaamista, työyhteisöä ja työtä sekä terveyttä. – Keskeinen osa palveluamme on yrityksen nykytilan eli toiminnan vahvuuksien ja – Työkyvyn strategisella johtamisella varmistetaan henkilöstön kyky toimia yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, kertoo Elon työhyvinvoinnin kehittämispäällikkö Heidi Tuohimaa-Niemelä.

– Onnistunut riskienhallinta luo lisäarvoa yritystoiminnalle, muistuttaa Fennian aluejohtaja Kimmo Hyvärinen.

henkilöriskien arviointi sekä kehittämissuunnitelman laatiminen. Elo tarjoaa erikokoisten yritysten käyttöön erilaisia työssäjaksamisen riskejä kartoittavia työkaluja, kertoo Tuohimaa-Niemelä. – Vuoden alusta lanseerasimme uutena palveluna asiakkaidemme käyttöön Fiilismittari -mobiilisovelluksen, jonka avulla yritys voi seurata työntekijöidensä työhyvinvointia lähes reaaliaikaisesti. Työkaluja oman työpaikan arkeen saa myös Elon työhyvinvointipalvelujen eri puolella Suomea järjestämistä työhyvinvointikoulutuksista, joiden aiheet rakentuvat asiakkaiden ajankohtaisten tarpeiden pohjalta. – Työelämä on tällä hetkellä nopeassa muutoksessa ja monia asiakasyrityksiämme puhuttaa esimerkiksi johtamisen muutos. Pureudummekin useassa tämän syksyn koulutuksessa esimiestyöhön ja johtamiseen – onhan hyvä johtaminen ratkaisevin osa-alue työhyvinvoinnin edistämisessä, TuohimaaNiemelä kuvaa.

•

Fennia-konserni on vakuutusten ja niihin liittyvien palveluiden asiantuntija. Tarjoamme yrityksille, yrittäjille ja kotitalouksille niiden tarvitsemat riskienhallinta-, vakuutus- ja varainhoitopalvelut. www.fennia.ﬁ

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo tarjoaa Fennian yhteistyökumppanina lakisääteiset työeläkevakuutukset Fennian asiakkaille. www.elo.ﬁ

19 KAUPPAKAMARI

UUDET JÄSENET 31.3.–17.8.2016 KAJAANI KALEVALA VALMENNUS OY Koulutus KULJETUSLIIKE ALPO JOKELAINEN OY Tieliikenteen tavarankuljetus ORELLGROUP OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus KALAJOKILAAKSO MALMIRANNAN TILI KY Kirjanpito- ja taloushallintopalvelut KALAJOEN TEOLLISUUSERISTYS OY Lämpö-, ääni- ja tärinäeristeiden asennus XPOINT INTERNATIONAL OY Agentuuritoiminta KOILLISMAA KOILLISMAAN TYÖKONEPALVELU OY Rakennuspaikan valmistelutyöt NUOHOUS & ILMASTOINTI KARJALAINEN OY Kiinteistön- ja maisemanhoito RAKENNUSLIIKE PALOSAARI OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen OULU NOSTURILIIKE SULKALA OY Rakennuskonevuokraus käyttäjineen OULUN DATACENTER OY Tietojenkäsittely PRIMETALS TECHNOLOGIES FINLAND OY Viestintälaitteiden valmistus USBIMED Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta

VOIMALOHI OY Kalatalous AJO-MOTOR OY Maalaus AKZO NOBEL FINLAND OY Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus APOCALYPSE MARKET OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ASIANAJOTOIMISTO FERENDA NORDEN OY Asianajotoimistot ATEXON OY Turvallisuusjärjestelmät CAJO TECHNOLOGIES OY Metallien käsittely, päällystäminen ja työstö CERUUS OY/IOLIVING Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus CGI SUOMI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus CTURVA OSK Turvallisuusjärjestelmät KIINTEISTÖHUOLTO JURVELIN OY Kiinteistönhoito KULJETUS OLLIKAINEN OY Tieliikenteen tavarankuljetus LAAVU SOLUTIONS OY Liikkeenjohdon konsultointi LIIKKU OY Urheilulaitosten toiminta MAJEK OY Metallien työstö MFP FINLAND PART OY Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa

MUHOKSEN LÄÄKINTÄVOIMISTELU OY Terveyspalvelut OP JASTO OY Teollisuudessa käytettävien muiden koneiden tukkukauppa PELTIMYLLY OY Muu erikoistunut rakennustoiminta PIHLAJA CATERING OY Kahvila-ravintolat PROCEDOS OY Liikkeenjohdon konsultointi QRIDI OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus SANEERAUSPALVELU SEPPÄLÄ & MUSTONEN OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen STREAMTEAM NORDIC OY Viihde-elektroniikan korjaus SUOMEN VUOKRAMESTARIT OY Työvoiman vuokraus TMI PROKOORDI Hallinto- ja tukipalvelutoiminta VÄRI-POLAR OY Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa RAAHE VOITH PAPER OY Muiden erikoiskoneiden valmistus RAAHEN MUURAUS OY Muu erikoistunut rakennustoiminta TALOTIMPPA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

VALOKUVAUSTA MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA

Maailman myllerryksessä pienempikin yritys hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. EY on Suomessa alansa markkinajohtaja ja kansainvälinen verkostomme kattaa 230 000 asiantuntijaa 152 maassa. Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta cYknmngaeYY&]q&Ô Puh. 0400 680 987 juha@studiojuhasarkkinen.ﬁ www.studiojuhasarkkinen.ﬁ

20 KAUPPAKAMARI

¡ *(). =jfkl Qgmf_ Gq& CYacca gac]m\]l ha\ l]l f& 9).((,Õ

Tarvitseeko valloittaa maailma saadakseen maailmanluokan kumppanin?

SELVITYS:

Rakentamistekniikan diplomi-insinööreille iso tarve pohjoisessa

Selvitysmies Tapani Mäkikyrö esittää Oulun yliopistolle oikeutta antaa rakentamistekniikan diplomi-insinöörin tutkintoja. KUVA KUVA JUHA JUHA SARKKINEN SARKKINEN

utkinnonanto-oikeus ei lähtökohtaisesti vaatisi Tapani Mäkikyrön mukaan Oulun yliopistolta juuri lainkaan uusia resursseja tai henkilöstöä. Kysymys olisi lähinnä yliopiston olemassa olevan rakenteen ja koulutuksen järjestelystä, mutta sillä olisi suuri merkitys pohjoisen Suomen rakennusalalle ja laajemmin talouselämälle. ”Tämä asia on ollut esillä jo useita kertoja. Mielestäni olisi erittäin perusteltua, että Oulun yliopisto saisi oikeuden antaa rakentamistekniikan DI-tutkintoja. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että yliopistoon pitäisi perustaa rakentamistekniikan osasto”, hän tarkentaa. Diplomi-insinööri ja Oulun kaupungin rakennusvalvonnan entinen johtaja Tapani Mäkikyrö teki selvityksensä ja ehdotuksensa rakennusalan yritysten ja Oulun kauppakamarin toimeksiannosta. Työnsä tulokset hän on luovuttanut niin opetus- ja kulttuuriministeriölle kuin Oulun yliopiston rehtorille. TARVETTA EI SAADA TÄYTETTYÄ Rakentamistekniikan diplomi-insinöörikoulutus päätettiin lopettaa Oulun yliopistossa vuonna 1996. Viimeiset alan diplomi-insinöörit valmistuivat vuonna 2001. Mäkikyrön mukaan pian tunnistettiin, että rakennusalan osaajien tarvetta ei enää Pohjois-Suomessa pystytty täyttämään. Etelä-Suomen yliopis-

toissa opintonsa suorittaneet eivät tule töihin pohjoiseen. ”Sen sijaan Oulussa opiskelleista puolet jää Pohjois-Suomeen”, hän huomauttaa. Rakennusalan diplomi-insinöörien tarvetta on sittemmin paikattu eri DI-tutkintoihin hajautetulla koulutuksella sekä erilaisilla muunto- ja täydennyskoulutuksilla. Lisäksi rakentaminen on luonnollisesti vahvasti esillä yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa. Yliopisto on antanut rakentamistekniikan opetusta kolmessa koulutusohjelmassa: konetekniikassa, ympäristötekniikassa ja tuotantotaloudessa. Mäkikyrön mukaan erillisten ohjelmien ongelmana on, että niiden kautta rakentamistekniikan koulutuksen kokonaisuutta on vaikea profiloida ja kehittää vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita. Mukana on myös sellaista sisältöä, joka ei ole lähellä rakentamisen ydintä. Silti monet näiden ohjelmien rakentamiseen suuntautuneista diplomi-insinööreistä vastaavat osaamiseltaan rakentamistekniikan kollegoitaan. Yliopistoon hakeutuvat opiskelijat eivät kuitenkaan tunnista tätä eivätkä sitä tee yrityksetkään. ”Rakentamisen osaajaa hakevan yrityksen on ehkä vaikea hoksata, että paikkaa hakeva koneinsinööri voi olla oikein pätevä”, havainnollistaa Mäkikyrö.

KOULUTUKSEN PROFIILI NOUSISI Tapani Mäkikyrö näkee, että tutkinnonantooikeuden myötä rakentamistekniikan koulutuksen profiili Oulun yliopistossa selkeytyisi ja nousisi niin opiskelijoiden kuin yritystenkin keskuudessa. Samoin se toisi merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun välille. Pohjois-Suomessa ja erityisesti Oulun alueella kaivataan muun muassa rakennesuunnittelijoita – varsinkin sellaisia, jotka keskittyvät puu- ja siltarakenteisiin. Puutetta on myös tie- ja liikennetekniikan osaajista. Vuotuinen eri osaamisalueet käsittävä kokonaistarve olisi Mäkikyrön arvion mukaan 50–60 valmistuvaa diplomi-insinööriä, joista parikymmentä korvaisi eläkkeelle jääviä ammattilaisia. Nykyinen valmistuvien määrä kolmella eri tutkinnolla on 30–40. Mäkikyrö muistuttaa, että Pohjois-Suomen rakennusteollisuudella ja suunnittelutoimistoilla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi pohjoisilla alueilla on runsaasti suunnitteilla ja jo toteutumassa suuria rakennushankkeita. ”Näihin on pohjoissuomalaisten yritysten vaikea päästä käsiksi, ellei rakentamistekniikan osaamismassaa ole riittävästi”, hän korostaa.

•

21 KAUPPAKAMARI

KONE EI OSAA LUODA LAATUA. SIIHEN TARVITAAN IHMINEN. Meitä erwekolaisia yhdistää vankkumaton usko painotuotteiden arvoon välineinä, jotka pysäyttävät, joihin paneudutaan ja jotka muistetaan – silloin kun sisältö on painamisen väärti.

Kun haluat viestisi vaikuttavan, käänny puoleemme. erweko.ﬁ

22 KAUPPAKAMARI

Kyllä kasvu kiinnostaa!

Kasvupolkujen voittajat Proﬁn ja Meoline osoittavat, että pohjoisen Suomen yrityksillä on halua hakea vahvaa kasvua. KUVAT MIKA HUISMAN

sein kuulee valitettavan, ettei suomalaisilla yrityksillä ole riittävästi halua kasvaa. Suomen suurin kasvun sparrausohjelma Kasvu Open todistaa ihan päinvastaista: ohjelmaan on tänä vuonna osallistunut yhteensä peräti 375 innokasta yritystä. Ohjelmaan kuuluvissa Kasvupoluttapahtumissa on maakunnittain valittu parhaat kasvajat. Pohjois-Pohjanmaalla voiton vei Profin Oy ja Kainuussa Meoline Oy.

Pudasjärveläinen Profin valmistaa ikkunajärjestelmiä ja lasiliukuseiniä. Puuta ja lasia yhdistävät elementit voivat esimerkiksi korvata talon ulkoseinän, mikä tuo tilan tuntua ja valoa rakennuksen sisätiloihin. Kajaanilainen Meoline puolestaan on kehittänyt mittalaitteen, jolla voidaan reaaliaikaisesti analysoida hyvinkin pieniä metallipitoisuuksia jätevesistä ja haluttaessa esittää ne internetissä. KUSTANNUSTEHOKKUUTTA JA GLOBAALEJA MARKKINOITA Molempien yritysten toimitusjohtajat vakuuttavat yhteen ääneen, että kasvun hakeminen on paitsi tärkeää myös mieluista. Profinia nyt 4,5 vuotta johtanut Mikko Haapala kertoo, että teollisuuden alalla

toimiva yritys tarvitsee riittävän suuren volyymin toimiakseen kustannustehokkaasti. ”Vain tämä antaa mahdollisuuden tarjota tuotteita kilpailukykyiseen hintaan sekä kehittää yrityksen kaikkia toimintoja ja brändiä”, hän kuvailee. Meolineä luotsaava Jarkko Räty puolestaan kertoo, että noin vuosi sitten perustettu yritys on alusta lähtien tähdännyt globaaleille markkinoille. Kotimaassa kysyntää yrityksen tuotteille olisi vain rajoitetusti. ”Haemme kasvua maailmalta askel ja markkina-alue kerrallaan”, hän kertoo. Profin keräsi vuonna 2015 liikevaihtoa noin 12 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 vastaavan luvun pitäisi suunnitelmien mukaan olla 20 miljoonaa euroa. Yrityksen tärkeimpiä markkina-alueita ovat olleet Suomi, Ruotsi ja Norja sekä Venäjä ja Japani. ”Kun asemamme näissä maissa on riittävän vahva, suuntaamme seuraavaksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Lupaavia avauksia PohjoisAmerikkaan olemme jo tehneetkin”, sanoo toimitusjohtaja Haapala. Profinin tuotteita käytetään ennen kaikkea loma-asunnoissa sekä omakoti-, rivi- ja kerrostaloissa. SPIN OFF OULUN YLIOPISTOSTA Oulun yliopistosta spin off -yrityksenä syntyneen Meolinen asiakkaita puolestaan ovat teollisuuslaitokset, kaivokset ja ympäristöviranomaiset. ”Mittalaitteemme avulla voidaan estää ympäristövahinkoja ja seurata tehokkaasti ympäristön tilaa. Perinteisillä menetelmillä metallipitoisuuksien mittaaminen jätevesistä kestää aina kolme päivää; meidän ratkaisumme avulla se tapahtuu koko ajan ja reaaliai-

kaisesti”, kertoo toimitusjohtaja Räty. Meoline on laskenut, että maailmalla tarvittaisiin tällä erää sen valmistamia mittalaitteita 16 000 kappaletta. Yrityksen tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat, Kanada, useat Etelä-Amerikan maat, Etelä-Afrikka sekä Australia. Rädyn mukaan Meolinen tavoitteena on saavuttaa viidessä vuodessa kaikilla isoilla markkina-alueilla vahva asema. RESEPTI VALMIINA Mikä sitten on kasvun resepti? Mikko Haapalalla on vastaus valmiina: ”Yrityksellä täytyy olla ylivoimaisen loistava tuote ja töissä hyvät ihmiset. Loppu onkin sitten melkein rutiinia”, hän kiteyttää. Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolkujen tuomaristo kiitteli Profinia esimerkillisestä kasvutarinasta. Yritys on tuomariston mukaan kasvanut määrätietoisesti ja kannattavasti unohtamatta pitää kiinni juuristaan ja tarinastaan. Meolinen yritysidean Kainuun tuomaristo taas arvioi iskevän ajankohtaiseen teemaan, sillä esimerkiksi kaivosteollisuudessa on tilausta yrityksen tuotteelle. Profin ja Meoline sekä kunniamaininnan saajat – Pohjois-Pohjanmaalla Liikku Oy ja Kainuussa CSE Entertainment Oy – etenivät Kasvu Openin valtakunnalliseen finaaliin, joka järjestetään 26.–27. lokakuuta Jyväskylässä. Finaaliin pääsi kaikkiaan 80 yritystä eri alojen ja alueiden Kasvupoluilta.

•

23 KAUPPAKAMARI

Oulun kauppakamari sai uuden kehitysjohtajan

NURKKALA SAATTELEE POHJOISEN YRITYKSIÄ MUKAAN SUURHANKKEISIIN KUVA TEIJA SOINI

ulun kauppakamarissa kehitysjohtajana toukokuussa aloittanut Ahti Nurkkala tietää tasan tarkkaan, mitä hän haluaa ensisijaisesti saada aikaan uudessa työssään: auttaa suomalaisia – ja etenkin Pohjanmaan ja Kainuun yrityksiä saamaan mahdollisimman suuret siivut töitä alueella toteutettavista suurhankkeista. ”Tämähän juuri toteuttaa kauppakamarin strategiaa, jossa halutaan saada alueen yrityksille lisää kauppaa”, hän korostaa. HIENOT EDELLYTYKSET Onnistumisen edellytykset ovat tukevasti olemassa, sillä Nurkkalan tausta on mitä sopivin suurhankkeista ja liiketoiminnan kehityksestä vastaavan kauppakamarin kehitysjohtajan tehtävään. Hän on ehtinyt toimia jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan teollisuuden investointiprojektien parissa muun muassa PPTH Teräksellä ja YIT Teollisuudessa. Viimeksi ennen kauppakamariin siirtymistään Nurkkala työskenteli Caverion Industrian toimitusjohtajana. Piirit ovat Suomessa sen verran pienet, että hän arvelee tunteneensa ennestään ainakin puolet kaikista niistä ihmisistä, joihin on nyt kauppakamarin palkkalistoilla ollessaan törmännyt. Uudessa työssään Nurkkala kokee aloittavansa tietyllä tavalla puhtaalta pöydältä. ”Ennen toimeen tarttumistani tein liiketoimintasuunnitelman, jota toteuttamalla pyrimme saamaan mahdollisimman monet täkäläiset yritykset kiinni suurhankkeisiin”, hän toteaa. Suurhankkeeksi Nurkkala määrittelee teollisuuden investoinnin, jonka koko on mielellään vähintään 50–100 miljoonaa euroa. Kovin tiukkapipoisesti ei rajaa kuitenkaan pidä hänen mielestään paaluttaa. ”Suurhanke voi tilanteen mukaan olla euromäärältään paljon pienempi, jos siihen on mahdollisuus tuottaa lisäarvoa”, hän miettii. RUNSAASTI SUURHANKKEITA Ja suurhankkeita Oulun kauppakamarin alueella kyllä riittää. Merkittävin niistä on tietysti Pyhäjoelle rakennettava Fennovoiman ydinvoimala, jonka työt ovat jo käynnissä. Muitakin isoja hankkeita Nurkkala luettelee suoralta kädeltä ainakin kymmenkunta. Kaikki eivät toki ehkä koskaan toteudu ja osa etenee varsin nihkeästi. Kaiken kaikkiaan Nurkkala on kuitenkin toiveikas. ”Suurhankkeiden edistyminen riippuu suuresti markkinoiden kehittymisestä. Erilaisia hankkeita, niin teollisia kuin julkisiakin, on kuitenkin täällä pohjoisessa runsaasti. Pääosin trendi on myönteinen ja minusta on kaikki syyt olla optimistinen”. Ahti Nurkkalan mielestä teollisuuden suurhankkeiden merkitys on pohjoisen Suomen elinvoimalle tavattoman suuri. Hän muistuttaa niiden tuovan mukanaan jo investointivaiheessa työtä ja tuloja sekä pitkällä aikavälillä jatkuvaa tuotantoa ja palveluja. ”Isot investoinnit tuovat lupauksen jatkuvuudesta ja kasvusta”, arvioi Nurkkala.

•

Opiskelu kannattaa aina! Seuraavilta sivuilta löydät alueemme oppilaitosten syksyn koulutustarjontaa!

25 KAUPPAKAMARI

ŷƻÝǢħrĵr rĵʲǣǣ Ǣ ǻ ə Ǌōȕȕǻǻ ŷǢ ōÝǢrrǢÝʵ ĵ ŎƼƊƼȖŎƼƼȖĨȖǋǣǣÞ ˠˣʳ˨ʳˡ˟ˠ˥˛˟˨ʳˠˡʳˡ˟ˠ˥ ŷȖĶȖ

˒ ĵ ŎƼƊƼȖŎƼƼȖĨŸȖĶȖǼȖǣ ŸŘ ɚ ĶǼÞŸŘsȖɚŸǣǼŸŘ ǣsǼȖĨǣsŘ ˣˤˡˀˡ˟˟˨ ǣsĨ ɴŎƼ ǋÞǣǼƊŘ˚ ǣȖŸĠsĶȖĶ ÞŘ ˤˡ˦ˀˡ˟ˠˣ ŎȖĨ ÞǣǼ Ƽ ǼsɚƊÞǼɴŎÞǣĨŸȖĶȖǼȖǣǼ ʳ ˒ ħŸȖĶȖǼȖĨǣsŘ Ìɴɚ ĨǣɴǼɴǣǼÞ ǣȖŸǋÞǼǼ ŘȖǼ ÌsŘĨÞĶƊ ɚŸÞ ǼŸÞŎÞ ÞĶŎ ˚ Ġ Ŏ Ķ ŎƼƊƼȖŎƼƼȖĠ ǣsŘǼ ɚÞsŘ ɴǋÞǼɴǣǼsŘ ǣsŘŘȖǣ˚ Ġ ɚ ǣǼȖȖÌsŘĨÞĶƊŘ ʳ ħȖǋǣǣÞŘ Ìɴɚ ĨǣɴǼɴǣǼÞ ǣȖŸǋÞǼǼ ŘȖǼ Ì ĨsȖǼȖȖ ǻȕħrǣÞŘ ǋsĨÞǣǼsǋÞǣǣ ŸĶsɚÞÞŘ ǼŸÞŎÞŘŘ ŘÌ ǋĠŸÞǼ˚ Ǽ ĠÞÞŘ ʹsˢʺ Ġ ŸŎ ĨɴĶŎ Ķ Ř ǼŸÞŎÞŘǼ ŸÞĨsȖ_sǼ ʹ ǣsŘŘȖǣ˚ ÌȖŸĶǼŸ˚ Ġ ĨŸǋĠ ȖǣǼŸÞŎÞŘǼ ʺʳ ħɴĶŎ Ķ Ř ǼƊÞǼ ǣ ɚ Ǽ ǼsÌ_ ɚ ÞŘ ǻȕħrǣÞŘ ǋsĨÞǣǼsǋÞÞŘ ǋsĨÞǣǼsǋƊÞǼɴŘssǼ ǼŸÞŎÞŘŘ ŘÌ ǋĠŸÞǼ˚ Ǽ Ġ Ǽ ʹĨɴĶŎ Ķ ÞǼsĶÞÞĨĨssǼʺ Ġ ÌsŘĨÞĶƊǼ ʹɚ ǣǼȖȖÌsŘĨÞĶƊǼ Ġ ǣsŘǼ Ġ Ǽʺʳ ǊsĨÞǣǼsǋƊÞŘǼÞɚsĶɚŸÞǼs ŸŘ Ĩ ÞĨÞĶĶ ĨɴĶŎ Ķ ÞǼsĶÞÞĨĨsÞĶĶ Ġ ÌsŘĨÞĶƊÞĶĶ ʰ ĠŸǼĨ ǣsŘǼ ɚ Ǽ Ǽ Þ ÌȖŸĶǼ ɚ Ǽ ®˚Ĩ ǣȖĠ ǣÞǣ ĶǼ ɚÞ Ġ Ì_ɴǼɴǣ˚ʰ ÞĶŎ ǣǼŸÞŘǼÞ˚ Ġ Ķ ŎƼƊƼȖŎƼƼȖĶ ÞǼǼsÞǼ ʰ Ŏ Ķ ŎƼƊƼȖŎƼƼȖĠ ʰ ĠŸŘsȖɚŸĠsŘ ÞĶŎ ǣǼŸÞŘǼÞĶ ÞǼǼsÞǼ ǣsĨ ǣ ŎŎȖǼȖǣĶ ÞǼǼsÞǣǼŸĠ ʳ ĵÞǣ ĨǣÞ ĨɴĶŎ Ķ Ř Ƽ ǼsɚɴɴǼǼ s_sĶĶɴǼsǼ Ř ÌsŘĨÞĶƊÞĶǼ ʰ ĠŸǼĨ ŸǼǼ ɚ Ǽ Ǽ ĶǼssŘ ǣȖȖǋĠ ŘŘÞǼs˚ ĨɴǼĨÞŘĶ ÞǼǼsÞǣǼ ǋÞĨĨÞÌsĨǣ ʪ ȖŸǋÞ_Þ ʹǢ®˥˚Ĩ ǣȖ ʺ Ǽ Þ Ķ ÞǼǼsÞǣǼ ®˚Ĩ ǣȖÞÌÞŘ ƼŸÌĠ ȖǼȖɚÞ ĶÞȖŸǼǼÞŎÞ ʳ

ĵÞǣ ǼÞsǼŸĠ ƻsĨĨ ə Þǣ ŘsŘʰ ˟ˣˠ ˣˣ˦ ˠˢˤˠʰ ƼsĨĨ ʳɚ Þǣ ŘsŘ˔ sĶʳʩ

ərĵĵ ōŷŗǻÝr ˠˡʰ ˨˟ˤˠ˟ ŷȕĵȕ HAARANSUONTIE 8, 90240 OULU

26 KAUPPAKAMARI

Kauppakorkeakoulusta uutta vir taa liikkeenjohtoon: • Executive MBA alkaen to 8.9. • Master of SafetyTM alk. to 15.9. • Liiketoimintaympäristön muutos ja strategiat alk. pe 9.9. Katso lisää w[[ IQFE SYPY ½ tai soita Antti Kauppila 040 5432 076.

Nordic Spirit – International Heart

Pohjoista asennetta kansainväliseen liike-elämään AACSB-akkreditoitu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Oulu Business School, tarjoaa Suomen kansainvälisintä kauppatieteiden maisterikoulutusta.

OULU

[[[ SYPY ½ OEYTTEOSVOIEOSYPY

BUSINESS SCHOOL

27 KAUPPAKAMARI

OSAOn aikuiskoulutus palvelee

Oppia ikä kaikki Oulun seudun ammattiopisto OSAO on Pohjois-Suomen monipuolisin nuorten ja aikuisten ammatillinen kouluttaja. OSAO tarjoaa yksilöllisiä ratkaisuja osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. OSAOn aikuiskoulutus järjestää lisä- ja täydennyskoulutuspalveluita sekä oppisopimuskoulutusta. Yritysten tarpeisiin OSAO tarjoaa räätälöidyt koulutukset. Alueellisten koulutustarpeiden ennakointi ja koulutuksen kehittämistyö tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Kysy lisää! Osaajan paikka palvelee kaikissa aikuiskoulutusja oppisopimusasioissa, p. 040 141 5320.

OSAOsta ammattiin

POHTOn Simulaatiot

ainutlaatuinen tapa oppia

LIIKETOIMINTASIMULAATIO

PROJEKTISIMULAATIO

KYBERTURVALLISUUSSIMULAATIO

Tuija Välimaa, Henkilöstökehityspäällikkö Outokumpu Stainless Oy Johtaminen näkyy yhtäaikaisesti prosessin alusta loppuun POHTOn simulaatioissa. Simulaatioympäristö mahdollistaa nopean tehtäväkierron ja aiemmin opitun hyödyntämisen. Olemme räätälöineet itsellemme POHTOn väen kanssa simulaatioita vuosikymmenten aikana ja oppineet yhdessä paljon toisiltamme ja itsestämme. Suosittelen lämpimästi näiden kehittämistä tukevien ympäristöjen monipuolista hyödyntämistä. Heikki Kontsas, Riskienhallintapäällikkö Oulun kaupunki Innostava, suorastaan koukuttava kokonaisuus. Konkretisoi hyvin miten jokaisen osatekijän on toimittava yhteisen päämäärän hyväksi, osaoptimoinnilla ei menesty.

TULEVAISUUSHUONE/ TIIMITYÖHARJOITUS

KUNNOSSAPITO SIMULAATIO

VOIMALAITOSSIMULAATIO

QR-koodista löydät lisätietoa

OPETUSSIMULAATIO

LEAN-SIMULAATIO

Lisätietoja simulaatioista: Erkki Peltola, kehittämisjohtaja puh. 050 5565 723, erkki.peltola@pohto.fi 28 KAUPPAKAMARI

Jaakko Sammelvuo, Kuluttajapalvelut yksikön johtaja, Polar Electro Oy Kansainvälisille markkinoille tuotteita valmistavissa yrityksissä tekeminen on jaettu monesti useaan eri toimipisteeseen ja globaalisti eri alueille. Onnistuminen ja menestyminen rakentuu ja määräytyy pitkälti sen mukaan kuinka eri toiminnot saadaan pelaamaan saumattomasti yhteen. Pohton järjestämässä liiketoimintasimulaatiossa tämä kokonaisuus oli toteutettu erittäin todenmukaisesti ja hauskalla tavalla. Uskomatonta miten todenmukainen ja yrityksen eri toiminnot huomioon ottava kokonaisuus on voitu rakentaa samaan tilaan. Tutustu myös muuhun kurssitarjontaamme www.pohto.fi

7<g1$17$-$ .HKLWl \ULW\NVHVL RVDDPLVWD (/< NHVNXNVHQ WXHOOD 7\|HOlPlQ PXXWRVS\|UWHLVVl RVDDPLVHQ NHKLWWlPLQHQ RQ YDOWWLNRUWWL 3RKMRLV 3RKMDQ PDDQ (/< NHVNXV WXNHH DOXHHQVD W\|QDQWDMLD RVDDPLVHQ NHKLWWlPLVHVVl MD W\|QWHNLM|LGHQ UHNU\WRLQQLVVD <KWHLVKDQNLQWDNRXOXWXNVHW RYDW W\|QDQWDMDQ WDUSHLVLLQ UllWlO|LW\Ml NRXOXWXNVLD MRLKLQ P\|V \ULWWlMl LWVH YRL RVDOOLVWXD 5HNU\WRLQQLQ KHOSRWWDPLVHNVL YRLW NRXOXWWDD XXGHW W\|QWHNLMlW MXXUL 6LQXQ \ULW\NVHVL W\|WHKWlYLLQ .RXOXWXNVHW VXXQQLWHOODDQ MD UDKRLWHWDDQ \KGHVVl (/< NHVNXNVHQ NDQVVD <ULW\NVHQ PDNVXRVXXV ULLSSXX PP NRXOXWXVWXRWWHHVWD MD \ULW\NVHQ NRRVWD (/< NHVNXV NLOSDLOXWWDD NRXOXWXNVHHQ VRSLYDQ W\|QDQWDMDQ K\YlNV\PlQ SDOYHOXWXRWWDMDQ 7\|QDQWDMD YDOLWVHH NRXOXWHWWDYDW W\|QWHNLMlW \KGHVVl 3RKMRLV 3RKMDQPDDQ 7( WRLPLVWRQ NDQVVD

2VDDYDD W\|YRLPDD (8 KDQNNHLOOD 2XOXQ DOXHHOOD RQ YDSDXWXQXW NRUNHDQ RVDDPLVHQ W\|YRLPDD 1RNLDOWD 0LFURVRIWLOWD %URDGFRPLOWD MD NRNR RKMHOPLVWRDODOWD 0RQLSXROLVWD RVDDPLVWD O|\W\\ SURMHNWLQ YHWlPL VHVWl WXRWHNHKLWWHO\VWl KDOOLQQRVWD MD WXRWDQWRW\|VWl DLQD P\\QWLLQ MD PDUNNLQRLQWLLQ (/< NHVNXNVHQ MD 7( WRLPLVWRQ (XURRSDQ JOREDOLVDDWLRUDKDVWRQ (*5 KDQNNHHW DXWWDYDW VLQXD O|\WlPllQ RLNHDW RVDDMDW W\|QWHNLM|LNVL HVLPHUNLNVL 5HNU\.RXOXWXNVHQ RVDDMLHQ WlVPlKDXQ WDL SDONNDWXHQ DYXOOD 3LWNRV KDQNH WDUMRDD UDWNDLVXMD \ULW\VWHQ UHNU\WRLQWL MD RVDDPLVWDUSHLVLLQ 3RKMRLV 3RKMDQ PDDQ PHWDOOL UDNHQQXV VHNl ,&7 DORLOOD +DQNNHHVVD WRWHXWHWWDYLHQ W\|YRLPDSDOYHOXL GHQ NDXWWD YRLGDDQ W\|QKDNLMRLGHQ RVDDPLVWD K\|G\QWll \ULW\NVLVVl VHNl RVDDPLVHHQ SHUXVWXYDVVD \ULW\NVHQ NDVYXVVD +DQNNHHVVD WRWHXWHWDDQ WDUYHOlKW|LVLl \KWHLVKDQNLQWD NRXOXWXNVLD VHNl P\|QQHWllQ SDONNDWXNHD W\|QWHNLMlQ SDONNDDPLVHNVL

(/< NHVNXNVHQ NRXOXWXVWXRWWHHW 5HNU\.RXOXWXV Â± XXVLHQ RVDDMLHQ UHNU\WRLQWLLQ 5HNU\.RXOXWXV RQ Yl\Ol XXGHQ W\|QWHNLMlQ UHNU\WRLQWLLQ NXQ DPPDWWLWDLWRLVWD W\|YRLPDD HL ROH VDDWDYLOOD Â± W\|QWHNLMlQ UHNU\WRLQWL UllWlO|LG\Q NRXOXWXNVHQ DYXOOD 0XXWRV.RXOXWXV Â± YDVWXXWD W\|QWHNLM|LVWl PXXWRVWLODQWHHVVD 0XXWRV.RXOXWXNVHOOD W\|QDQWDMD YRL WXNHD LUWLVDQRPLVWLODQWHHVVD W\|QWHNLM|LWllQ NRXOXWWDXWXPDDQ XXWHHQ DPPDWWLLQ WDL O|\WlPllQ W\|SDLNDQ Â± Wl\GHQQ\VNRXOXWXVWD XXGHQ W\|SDLNDQ O|\W\PLVHNVL WDL SRONX NRNRQDDQ XXGHOOH XUDOOH 7lVPl.RXOXWXV Â± XXWWD RVDDPLVWD KHQNLO|VW|OOH 7lVPl.RXOXWXV RQ W\|QDQWDMDQ WDUSHLVLLQ UllWlO|LW\l DPPDWLOOLVWD Wl\GHQQ\V WDL OLVlNRXOXWXVWD 6HQ WDYRLWH YRL ROOD LUWLVDQRPLVWHQ WDL ORPDXWXVWHQ HKNlLV\ DPPDWWLWDLWRD NHKLWWlPlOOl MD WRWHXWXV YRL WDSDKWXD P\|V ORPDXWXNVHQ DLNDQD /LVlWLHWRD <KWHLVKDQNLQWDNRXOXWXV ZZZ \ULW\VVXRPL Â¿ \KWHLVKDQNLQWDNRXOXWXV (*5 KDQNNHHW MD DVLDQWXQWLMRLGHQ \KWH\VWLHGRW ZZZ HJU Â¿ 3LWNRV KDQNH SURMHNWLSllOOLNN| -XKD 0DWLNDLQHQ SXK (/< NHVNXV DVLDQWXQWLMD $QQD /LLVD +RORSDLQHQ SXK 7( WRLPLVWRQ \ULW\VSDOYHOXLGHQ DVLDQWXQWLMDW SXK 3RKMRLV 3RKMDQPDDQ (/< NHVNXV WDUMRDD \ULW\VWHQ WRLPLQQDQ NHKLWWlPLVHHQ MD LQYHVWRLQWHLKLQ NHKLWWlPLV MD UDKRLWXVSDOYHOXLWD /LVlWLHWRD ZZZ HO\ NHVNXV Â¿

HO\ NHVNXV Â¿

29 KAUPPAKAMARI

U U S I A

T Y Ö N A N TA J A PA LV E L U J A

Työ- ja elinkeinotoimisto on rekrytoinnin ja henkilöstön kehittämisen asiantuntija, jonka käytössä ovat Euroopan laajuiset verkostot. • Kansainvälisiä osaajia löydät suoraan CV-netti -verkkopalvelusta tai räätälöidysti yrityskohtaisella toimeksiannolla. • Meiltä saat koulutusratkaisut kansainvälisen rekrytoinnin tueksi. • Helmikuussa 2017 järjestämme Euroopan laajuisen rekrytointitapahtuman Oulussa, joka tuo yhteen osaajat ja rekrytoijat. • Lisätietoa TE-toimiston Eures palveluista.

T E -T O I M I S T O I S S A

SUOMEN KIELEN KOULUTUSTA ULKOMAALAISTAUSTAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE JA YRITTÄJILLE! Työnantajana voit hankkia ammattiin liittyvää suomen kielen koulutusta ulkomaalaistaustaisille työntekijöillesi. Koulutus sopii myös Sinulle, joka olet itse ulkomaalaistaustainen yrittäjä. Koulutus lisää valmiuksia selviytyä työpaikan viestintätilanteissa suomen kielellä. Koulutukset organisoi TE-toimisto ja Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hanke. Koulutuksia käynnistyy syksyllä 2016. Koulutukset räätälöidään yrityksesi tarpeisiin sopivaksi!

KANSAINVÄLINEN TYÖYHTEISÖ -VALMENNUS Valmennuksen tavoitteena on työyhteisön kulttuurienvälisen viestinnän ja vuorovaikutuksen edistäminen. Tulossa syksyllä 2016. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja: eures.oulu@te-toimisto.ﬁ

Syksyn myötä uudet tuulet! Päivitä osaamistasi. LÄHIESIMIEHEN ABC Kaikki, mitä olet halunnut tietää esimiehenä toimimisesta! Haluaisitko edetä esimiestehtäviin vai työskenteletkö jo esimiehenä? Hae huipputyyppien vetämään koulutukseen ja hanki pätevyys: www.oakk.ﬁ/lahiesimiehen-abc LÄHIESIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Hakuaika päättyy: 12.9.2016

Ajankohta: 3.10.2016–13.10.2017

TAITAVA ESIMIES Panosta koulutukseen, jonka vaikutukset näkyvät! ”Tämä oli erittäin antoisa ja hyvä koulutus. Saimme paljon tietoa ja taitoa työtämme varten”, kertoo aiempaan koulutukseen osallistunut. www.oakk.ﬁ/alkava > hakusana: työelämäohjaus TYÖELÄMÄOHJAUKSEN ASIANTUNTIJAVALMENNUS Hakuaika päättyy: 31.8.2016

Ajankohta: 28.9.2016–17.5.2017

HAKUOHJEET JA MUITA KOULUTUKSIA: WWW.OAKK.FI/ALKAVA

OAKK, Kotkantie 3, 90250 Oulu | p. 08 558 47711 | www.oakk.ﬁ | 30 KAUPPAKAMARI

www.facebook.com/oulunaikuiskoulutuskeskus

OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA KANSAINVÄLISTYMINEN

Lisätiedot: Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus@chamber.fi Ilmoittautumiset: Jaana Aunola, puh. 050 408 0663, jaana.aunola@chamber.fi www.oulunkauppakamari.fi

TALOUS JA VEROTUS

6.10. KLO 9–12 OULU

14.–15.9. OULU

INCOTERMS® 2010 JA KEHITTYVÄ KULJETUSKÄYTÄNTÖ Koulutuksessa luodaan katsaus Incoterms® 2010-toimituslausekkeiden käyttöön ja tutustutaan ajankohtaisiin kuljetus- ja huolintakäytäntöihin, kuten uunituoreisiin Pohjoismaisen Speditööriliiton Yleisiin Määräyksiin (PSYM 2015). Lisäksi kansainvälinen kauppakamari ICC on viimeistelemässä ohjeistoa Incoterms & Transport, jossa käsitellään toimituslausekkeita suhteessa rahdinkuljetukseen.

ALV-AJOKORTTI Arvostettu Arvonlisäverotuksen ajokortti® antaa erinomaiset perusvalmiudet yrityksen arvonlisäverotoimintojen hoitamiseen sekä verotuksen ja muun liiketoiminnan riippuvuussuhteiden ymmärtämiseen. Kurssi sisältää lukuisia esimerkkejä ja ratkaisuja sekä antaa mahdollisuuden keskustella arvonlisäverotuksen käytännön kysymyksistä. Tervetuloa mukaan!

ten korjausmenettelyihin, myöhästymismaksuihin sekä muutoksenhakumenettelyihin. Arvonlisäveron vähennysoikeuteen liittyen on saatu viimeaikoina runsaasti oikeuskäytäntöä sekä uutta verohallinnon ohjeistusta ja uudet tulkinnat muuttavat eräissä tilanteissa merkittävästikin aiemmin sovellettua käytäntöä.

28.9. OULU

19.10. KAJAANI

TALOUSASSISTENTIN VALMENNUSPÄIVÄ Koulutuspäivä on tarkoitettu Sinulle, joka haluat vahvistaa osaamistasi monipuolisessa talousassistentin tehtävässä. Koulutus kehittää ja kasvattaa yleisiä taloushallinnon työelämävalmiuksia ja antaa varmuutta hoitaa tehtäviäsi entistä ammattitaitoisemmin.

KIRJANPIDON ERITYISKYSYMYKSIÄ Koulutuksessa käsitellään kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyviä erityiskysymyksiä päivitetyn kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan tuoreimpien lausuntojen valossa. Koulutus on suunnattu tillitoimistotyöntekijöille sekä yritysten kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien parissa työskenteleville henkilöille.

6.10. KLO 13–16 OULU UUDISTUVA TULLIMAAILMA Voimassa oleva tullilainsäädäntö muuttuu tulevina vuosina merkittävästi. Muutokset tulevat olemaan monessa mielessä yhtä merkittäviä kuin Suomen liittyessä EU-unioniin. Kaikki tulliasiointi muuttuu sähköiseksi ja koko EU:sta tulee uudella tapaa yksi iso tullausalue. Maahantuojiin kohdistuu monen tyyppisiä helpotuksia ja viennin tullimenettely helpottuu monille toimijoille. AEO:n merkitys tulee kasvamaan entisestään ja sen hankinta tuo jo merkittäviäkin taloudellisia etuja.

1.11. OULU ICC TRADE FINANCE: KANNATTAVAN KAUPAN RAHOITUS – RISKIEN SUOJAUKSESTA OSTAJARAHOITUKSEEN Aihepiirin kiitelty ja konkreettinen esitystapa ja lukuisat esimerkit mahdollistavat tehokkaan oppimisen ja soveltamisen eri yritysten tarpeita vastaaviksi. Asiantuntija Jukka Kuusalalla (Head of Trade & Export Finance, Handelsbanken) on monivuotinen kokemus Trade Financen johtotehtävistä niin rahoitusalalla kuin asiakkaan puolelta metsäyhtiöistäkin, jonka piiristä lukuisat käytännön esimerkit ja kannattavan kaupan laskentamallit tulevat nyt myös koulutuksen osallistujille tutuiksi.

5.10. OULU AJANKOHTAISTA KIRJANPIDOSTA Koulutuksessa käydään läpi kirjanpidon ajankohtaisia muutoksia ja niiden käytännön vaikutuksia. Päivän aikana perehdytään Kirjanpitolautakunnan uusimpiin lausuntoihin ja Kauppakamarin jäsenten kysytyimpiin kysymyksiin sekä niiden vastauksiin.

18.10. YLIVIESKA AJANKOHTAISTA ARVONLISÄVEROTUKSESTA Vuoden 2017 alussa voimaan astuva neuvoston täytäntöönpanoasetus muuttaa arvonlisäverolain kiinteistön määritelmää. Tällä on vaikusta rakentamispalvelujen oman käytön verotukseen, kiinteistön myynnin verokäsittelyyn, kiinteistöinvestointien tarkistusjärjestelmään sekä kiinteistöön kohdistuvien palvelujen myyntimaahan. Muutoksia on tulossa myös mm. kausiveroilmoitus-

20.10. OULU RAHOITUSLASKELMAT KÄYTÄNNÖNLÄHEISESTI & HYVIN SUUNNITELTU BUDJETTI Rahoitus- ja kassavirtalaskelmien merkitys osana yrityksen johtamista ja tilinpäätöstä on kasvanut. Sillä on keskeinen asema johdon päätöksenteossa ja rahoittajien tietolähteenä. Koulutuksessa opit ymmärtämään rahoitus- ja kassavirtalaskelmien sisältöä ja tutustut niiden rakenteisiin ja malleihin. Samalla saat tietoa rahoitus- ja kassavirtalaskelman hyödyntämisestä yrityksen operatiivisessa johtamisessa. Päivän aikana sovelletaan kassavirtalaskelmia budjetoinnissa ja käydään läpi etenkin rullaavaa kassa- ja tulosbudjetointia. Samalla tutustut eri budjetoinnin käyttötarkoituksiin esimerkiksi tavoitteiden asettamisessa.

E L I NV OI MAA J A HYV I NV OI NTI A POHJ OI SE E N

:: oamk.fi

31 KAUPPAKAMARI

SINUN JA YRITYKSESI PALVELUKSESSA Yrittäjien ja yritysten henkilökunnan tärkein voimavara on osaava henkilöstö. BusinessOulun Tuottava Muutos -projekti tuottaa monipuolisilla valmennuksilla lisää osaamista ja tietoa yrittäjille sekä yritysten henkilöstölle, mikä antaa hyvän perustan menestymiseen kotimaisilla sekä kansainvälisillä markkinoilla. Sinulla on valittavana valmennuksia runsain mitoin seuraavista osa-alueista: LIIKEIDEAN JA -TOIMINNAN SELVITTÄMINEN

RAHOITUS/YRITYSTALOUS

TUOTTEEN/PALVELUN MARKKINOILLE SAATTAMINEN, KAUPALLISTAMINEN

MYYNTIVALMIUDET JA MARKKINOINTI

VIENTI-JA KANSAINVÄLISTYMISPALVELUT HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ TYÖPAIKAN TÄRKEIMPÄNÄ VOIMAVARANA YRITYSJURIDIIKKA

Valmennuksiin voit ilmoittautua verkkosivustollamme www.businessoulu.com/tapahtumat