OULUN KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
2/2016 KANSAINVÄLISTYMINEN & TYÖMARKKINAMUUTOKSET
KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA SUOMEEN Fiskarsin henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma s. 6
SUOMEA UHKAA PITKÄAIKAINEN TYÖNTEKIJÄPULA s. 10
TEAM FINLAND-VERKOSTO AUTTAA YRITYKSIÄ VIENTIMARKKINOILLE s. 14
TJ-KOULU VAUHDITTAA PK-YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISTÄ KATJA ILJANA MIELII KIKS-VAATEMERKILLÄÄN KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE
ARNOLDS BACARO DOPPIO BIK BOK BR-LELUT CARLINGS CLAS OHLSON CUBUS DINSKO ELISA FITWOK FONUM FRIENDS & BRGRS GAZOZ GINA A TRICOT GLITTER GRANIT HANKO SUSHI HESBURGER INDISK A I N S T RU M E N TA R I U ASMIN L ASTEN - JA YSASUT T JU UNGLE JUICE BAR KIPÄIVÄ KIRIN KULTA LEGANCE E LA TORREFAZIONE LIFE MICK’S NOOMI M ORIGINAL SOKOS H EL ARINAN N KOKOUSTILAT PICN C PIZZARIUM M POLARN O. PYRET R AGS ROSSO O SEPPÄLÄ SILMÄASEMA SOKOS HERKKU SOKOS HERKKU KIOSKI KIOSK SOKOS HERKKU KUKKA SOKOS HERKKU RAVINTOLA SONERA KAUPPA SPICE ICE SUOMALAINEN KIRJAKAUPPA TEKNIKMAGANISET THE B O DY SHOP TIGER WWW.KAUPPAKESKUSVALKEA.FI
MA-LA 9–21, SU 11–18
ISOKATU 22–25, 90100 OULU
PÄÄKIRJOITUS
Kauppakamari auttaa lisäämään kauppaa myös ulkomaille Suomen kansantalous tarvitsee lisää vientituloja. Kauppatase on edelleen yli 400 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä on kuitenkin ilahduttavasti pienentynyt viimeiset pari vuotta. Vuonna 2013 vaje oli vielä yli 2 miljardia euroa. Tuoreiden tullin tilastojen mukaan alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa kasvoi lähes 2,2 miljardiin euroon vuonna 2015. Suomalaisten yritysten kilpailukyky ei ole riittävä EU-markkinoille. EU:n ulkopuolisten maiden kanssa kauppa oli samalla jaksolla ylijäämäistä lähes 1,8 miljardia euroa. Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 2015 neljä prosenttia ja se oli arvoltaan 53,8 miljardia euroa. Lasku johtui kokonaan viennin volyymin vähenemisestä. Tuonnin arvo puolestaan väheni kuusi prosenttia 54,3 miljardiin euroon. Suomen tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Ruotsi ja USA. Lähinaapureista Ruotsin jälkeen tärkeimmät viennin kohdemaat ovat Venäjä, Viro ja Norja. Oulun kauppakamari on osa kansainvälistä kauppakamariverkostoa ja järjestää tilaisuuksia jäsenilleen yhteistyössä mm. Saksalais-suomalaisen (DFHK), Suomalaisruotsalaisen (FINSVE) ja Suomalais-venäläisen (SVKK) kauppakamarin kanssa. Viime vuonna järjestettiin mm. seuraavat tilaisuudet: Suomalais-venäläisen kauppakamarin kanssa teemalla Venäjän kauppa muuttuneissa olosuhteissa ja Norjalais-suomalaisen kauppakillan tilaisuudessa julkistettiin tehty tutkimus, jossa selvitettiin liikesuhteita, yrityskulttuureja, liiketoimintamahdollisuuksia sekä kaupankäynnin esteitä Norjan ja Suomen välillä.
Suomen kasvun aakkoset ovat ABCD. Arktisuus, Biotalous, Cleantech ja Digitaalisuus. Ne tarjoavat mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Pohjois-Suomessa on osaamista ja resursseja kaikilla näillä osa-alueilla.
Tämän vuoden huhtikuussa pidettiin FINSVE:n ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa Bli framgångsrik i Sverige -tapahtuma ja toukokuussa on tulossa DFHK:n kanssa Fact Finding Tourin tilaisuus Oulussa. Oulun kauppakamari ylläpitää kansainvälistymiseen liittyvää tietoa jakavaa nettipalvelua, www.vientinyrkki.fi. Vientinyrkki-palvelu on suunnattu alueella toimiville yrityksille, jotka haluavat apua kansainvälisen kaupan kysymyksissä. Vientinyrkki palvelee ensimmäisen luukun periaatteella kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä. Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuva- ja promootiotyötä, yritysten kansainvälistymistä sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja. Sen tavoitteena on tehostaa näiden sektoreiden suomalaistoimijoiden välistä yhteistyötä. Team Finland tuottaa tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten kansainväliseen menestymiseen. Team Finland -verkostolla on yhteinen kansallinen ohjaus. Sen ulkomaisesta toiminnasta vastaa yli 70 paikallista tiimiä eri puolilla maailmaa. Oulun kauppakamari on jäsenenä sekä PohjoisPohjanmaan että Kainuun Team Finland -ryhmissä. Oulussa huhtikuussa järjestetyn ensimmäisen Team Finlandin alueforumin teemana oli Viennin rahoitusjärjestelyt. Samanlaista tilaisuutta suunnitellaan pidettäväksi myöhemmin myös Kainuussa.
JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja
3 KAUPPAKAMARI
ŷƻÝǢħrĵr rĵʲǣǣ Ǣ ǻ ə NJōȕȕǻǻ ŷǢ ōÝǢrrǢÝʵ ə ËəÝǢǻ ğ ĵ ğrŗŗ ōɳɳŗǻÝŷǢ ōÝǢǻ ǢÝ rĵʲŗ ħŷȕĵȕǻȕħǢÝĵĵ ʵ ĵÝÝħrǻ ĵŷȕ^rŗ ƻrNJȕǢǻȕǻħÝŗǻŷʰ ōrNJħŷŗŷōÝ ǣȖȖŘŘ ǼǼȖ ǼsĨŘÞǣsŘ Ĩ ȖƼ Ř Ķ ĶĶs ĶŸÞǼȖǣ ŷȖĶȖǣǣ ˠˤʳ˨ʳˡ˟ˠ˥ ĵÞÞĨsǼ ĶŸȖ_sŘ ƼsNjȖǣǼȖǼĨÞŘǼŸ ŘǼ ɚ Ìɚ Ǽ ɚ ĶŎÞȖ_sǼ ǼŸÞŎÞ sNjÞĶ ÞǣÞǣǣ Ķ Ġ ˚ Ķ ÞǣÞǣǣ ŎɴɴŘŘÞŘ Ġ ǣÞ Ĩ ǣƼ ĶɚsĶȖŘ ǼɴƊ˚ ǼsÌǼ ɚÞǣǣ ʳ ħŸȖĶȖǼȖǣ ǼŸǼsȖǼsǼ Ř ŸƼƼÞǣŸƼÞŎȖǣĨŸȖĶȖǼȖĨǣsŘ ʰ ĠŸÌŸŘ ǣÞǣ ĶǼɴɴ ǼɴƊǣǣ ŸƼƼÞŎÞǣǼ ʰ Ķ ÌÞĨŸȖĶȖǼȖǣƼ ÞɚÞ ǣsĨ ÞǼǣsŘ ÞǣǼ ŸƼÞǣĨsĶȖ ʳ ħŸȖĶȖǼȖǣ ɚ ĶŎÞǣǼ Ÿǣ ŎÞǣsǣÞ Ř ɴǼǼƊ˚ ǼȖǼĨÞŘŘŸŘ ǣȖŸNjÞǼǼ ŎÞǣssŘʰ Þ_ŸÞǣǣ ǼɴƊǼÞĶ ŘǼsÞǣǣ ǼsŘǼǼÞsŘ Ġ ĨŸĨsÞ_sŘ ǣÞĠ Řʳ
ōɳɳŗŗÝŗ ōō ǻǻÝǻȕǻħÝŗǻŷ ħɳĵō ǻrħŗÝÝħħ ŗ ĶŸÞǼȖǣ ŷȖĶȖǣǣ ˡ˥ʳ˧ʳˡ˟ˠ˥ ħŸȖĶȖǼȖǣ ĨsÌÞǼǼ ŎɴɴĠ Ř ŎŎ ǼǼÞǼ ÞǼŸ Ġ Ƽ ǼsɚɴɴǼǼ ǣÞǼsŘʰ sǼǼ ŎɴɴĠ Ÿǣ ǼŸÞŎÞ ɴNjÞǼɴĨǣÞǣǣ ÞǼǣsŘ ÞǣsǣǼÞ Ġ ǼsÌŸĨĨ ǣǼÞʳ ōɴɴŘŘÞŘ ŎŎ ǼǼÞǼȖǼĨÞŘŘŸŘ ɚŸÞɚ Ǽ ǣȖŸNjÞǼǼ ɴNjÞǼɴǣŎɴɴŘŘÞŘ ŎɴɴŘǼÞǼsÌǼ ɚÞǣǣ Ǽ Þ Ƽ ĶɚsĶȖÞ_sŘ ǼȖŸǼ ŘŘŸǣǣ Ġ ǣÞ Ĩ ǣƼ Ķ˚ ɚsĶȖǣǣ ǼŸÞŎÞɚ Ǽʰ ĠŸŘĨÞŘ ɚsNjNj Ř ĨŸĨsŎȖǣǼ ŸŎ ɚ Ǽ ŎɴɴŘǼÞ˚ˀ ǣÞ Ĩ ǣƼ ĶɚsĶȖǼɴƊǼ ǼsÌŘssǼ ÌsŘĨÞĶƊǼʰ ĠŸǼĨ Ǽ NjɚÞǼǣsɚ Ǽ sˢ Ƽ Ǽsɚɴɴ_sŘʳ
ħɴǣɴ ĶÞǣ ĨŸȖĶȖǼȖĨǣÞǣǼ ʲ ĨŸȖĶȖǼȖǣǣȖȖŘŘÞǼǼsĶÞĠ Ë ŘŘ ŷĶĶÞĶ ʰ Ƽʳ ˟ˣˣ ˦ˡˡˣ ˦˥˥ʰ Ì ŘŘ ʳŸĶĶÞĶ ˔ sĶʳʩ ərĵĵ ōŷŗǻÝr ˠˡʰ ˨˟ˤˠ˟ ŷȕĵȕʰ ɠɠɠʳ sĶʳʩ HAARANSUONTIE 8, 90240 OULU
Tunne oikea hetki Yrityksen siirtyessä omistajalta toiselle kääntävät sekä myyjä että ostaja uuden lehden: investointi tulevaan tuo mukanaan valmiin pohjan, jolle rakentaa ja palkinto tehdystä työstä kantaa kohti uusia ura- ja elämänvaiheita. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää Ƥnnvera.Ƥ/omistajanvaihdos.
SISÄLTÖ
6
JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN KUVAPANKIT DREAMSTIME, INGIMAGE, ISTOCKPHOTO ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, ELO- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU YRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA ISSN 1458-6002
3 PÄÄKIRJOITUS 6 HENKILÖ Fiskarsin Nina Ariluoma: Brändi houkuttaa oikeat osaajat 10 TEEMA Työntekijäpula uhkaa Suomea 14 Team Finland auttaa yrityksiä vientiin
16 Kevätforum pohtii työn tulevaisuutta 19 Juuso Heinilä kaipaa Finnveran toimintaan ketteryyttä
26 TILASTO Suomen sopeuduttava globaaliin kilpailuun 28 KOULUTUS Oulun kauppakamari kouluttaa
20 ALUEELTA Katja Iljana mielii KIKS-vaatemerkillään kv-markkinoille
30 JÄSENET Oulun kauppakamarin uusia jäseniä
22 Kastelli-talot on ajassa kiinni
34 Yritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia
24 Osallistujat hehkuttavat Tj-koulun kv-valmennusta
5 KAUPPAKAMARI
HENKILÖ
Brändi vetää puoleensa oikeat ihmiset Vetovoimainen brändi houkuttaa oikeat ihmiset, kun Fiskars etsii palvelukseensa osaajia maailmalta. Siksi Suomenkin kannattaisi kirkastaa brändinsä, sanoo henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma. TEKSTI HEIDI HAMMARSTEN KUVAT FISKARS
6 KAUPPAKAMARI
7 KAUPPAKAMARI
F NINA ARILUOMA Fiskarsin henkilöstöjohtaja vuodesta 2013 KOULUTUS Psykologian maisteri ja EMBA URA Aiemmin erilaisissa HRtehtävissä Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissa. HARRASTUKSET Perhe, liikunta ja musiikki. Harmittelee, ettei laulu- ja latinotanssiharrastukselle enää tahdo jäädä aikaa.
Suomeen. Mutta kun yritys on tuttu, kynnys siirtyä iskarsin 11 hengen johtoryhmään kuuseuraavaksi tänne madaltuu. luu kuusi ulkomaista kykyä, joista kaksi on houkuteltu yritykseen ja Suomeen ARVOPOHJAN PITÄÄ KOHDATA reilun vuoden aikana. Asumisen tuotteiVahvojen brändien talossa myös rekrytoinnin ohjeden liiketoiminnasta vastaava Ulrik Garde Due nuorana on, että brändi ja liiketoiminnan haasteet on työskennellyt luksustuotteiden parissa muun vetävät puoleensa juuri sille sopivia henkilöitä. muassa Burberryllä ja LVMH:lla. Konsernin brändi”Rekrytoinnissa pitää syntyä jonkinlainen ja markkinointijohtaja Alexander Mattilla taas kosketuspinta, ihastuminen kyseiseen brändiin. Me on kokemusta muun muassa Adidakselta ja Levi emme käytä mitään kikka kuutosia. Haluamme ihStraussilta. misiä, jotka aidosti haluavat tehdä töitä juuri näiden Fiskarsin henkilöstöjohtaja Nina Ariluoma brändien ja niihin liittyvien liiketoimintahaasteiden kertoo, että Suomesta löytyy kyllä osaajia yrityksen ja mahdollisuuksien kanssa. Haemme matchia tukifunktioihin ja esimerkiksi logistiikan tarpeisiin. arvopohjasta.” Mutta kun mennään liiketoiminnan ytimeen eli Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Esimerglobaaleihin brändättyihin kuluttajatuotteisiin, katse kiksi Fiskarsin ja Iittalan tapauksissa pohjoismaista täytyy kääntää maan rajojen ulkopuolelle. konstailemattomuutta ja pitkäjänteisyyttä. ”Suomessa ei oikein ole kuin muutamia yrityk”Brändiemme tarina kertoo siä, jotka olisivat isosti pitkästä historiasta, teemme mukana tässä liiketoiminasioita pitkällä aikavälillä. Mutnassa. Siksi tarvitsemme REKRYTOINNISSA PITÄÄ ta etsimme myös ihmisiä, jotka ulkomaista osaamista SYNTYÄ JONKINLAINEN haluavat saada asioita aikaan – etenkin kokonaisvalKOSKETUSPINTA, meillä siihen on mahdollisuus.” taisiin liiketoiminnan Ariluoman mukaan Fiskars vetämisrooleihin”, kertoo IHASTUMINEN KYSEISEEN on saanut johtotehtäviinsä Ariluoma. BRÄNDIIN. haluamansa ihmiset ulkomailta. Hän kuitenkin myöntää, että TUNNETTU rekrytointikierroksen alkuTUOTE, HELPPO vaiheessa karsiutuu varmasti REKRYTOINTI ihmisiä, joille Suomi on ehdoton ei. Ulkomaisia osaajia Fiskarsilla käytetään ylimmän ”Ongelmana on yleinen brändimielikuva johdon lisäksi jonkin verran myös keskijohdossa. Suomesta ja suomalaisista: pohjoinen lokaatio, sää, Siellä kuitenkin ensisijainen tavoite on kehittää pieni, joillekin tylsä ja syrjässä”, Ariluoma tiivistää. talon omia kykyjä, myös kierrättämällä heitä kansainvälisesti. Ariluoma on aiemmin työskennellyt pitkään Nokian palveluksessa. Jo silloinen kokemus opetti, että kansainvälisen rekrytoinnin helppous tai vaikeus riippuu siitä, miten vahva brändi on kyseessä. Fiskarsissa ei yleensä korosteta konsernibrändiä vaan mennään tuotebrändit edellä. ”Kun Fiskarsilla on USA:ssa vahva asema puutarhatuotteissa, siihen markkinaan on helppo löytää osaajia. Aasiassa taas olemme kasvuvaiheessa asumisen tuotteissa ja siellä tunnettuutemme on pienempi. Sitä paitsi kilpailussa meitä on vastassa isot maailmanluokan brändit.” Iso osa Fiskarsin ulkomaisista osaajista sijoittuu muualle kuin Suomeen. Myynti on tietysti siellä missä asiakkaatkin, oli alue sitten Keski-Eurooppa, USA tai Aasia. Myös brändeillä on omat luontaiset kotimaansa. ”Fiskars ja Iittala ovat juuriltaan hyvin suomalaisia brändejä, joiden tuotekehityspaikka on täällä, joten niitä on luonteva myös johtaa täältä. Viime vuonna ostettua WWRD:tä on vedetty Britanniasta. Se on luontevaa, koska brändien kuten Waterford ja Wedgwood tarina ja historia ovat siellä.” Kansainvälisesti toimivan suomalaisyrityksen on usein helpompi rekrytoida osaajia muualle kuin
8 KAUPPAKAMARI
SUOMI SOPII PERHEELLISELLE Ei tilanne silti toivoton ole. Suomeen pätevät Ariluoman mielestä oikeastaan samat periaatteet kuin Fiskarsin bisnekseen ja rekrytointiin: pitää kirkastaa brändiä ja löytää oikeat henkilöt. ”Perheellisille tällaista maata on helppo myydä, he hakevat ehkä siinä elämänvaiheessa rauhallisempaa elämäntyyliä. Turha meidän on kisata sellaisista, jotka rakastavat New Yorkia.” Suomen olemassaoleviin vahvuuksiin kuuluvat esimerkiksi kansainvälisessä vertailussa byrokratiasta vapaa ja toimiva yhteiskunta, arjen helppous ja sujuvuus, laadukas koulutus ja terveydenhuolto. Näitä kannattaa siis korostaa entisestään. ”Kunpa lisäksi Suomi nähtäisiin aktiivisena ja viriilinä maana, jossa tapahtuu mielenkiintoisia asioita. Näinhän on nyt peliteollisuuden alalla.” Fiskarsilla ulkomaisten tulokkaiden sopeutumista helpottaa myös ulkopuolinen yhteistyökumppani, joka auttaa esimerkiksi asunnon löytämisessä, viranomaisasioissa ja perheen arjen järjestämisessä. ”Viime aikoina meille tulleista kaikki ovat olleet ihan tyytyväisiä. Uskon, että myönteistä palautetta tulee silloin, kun olemme osanneet realistisesti briiffata tulokkaan siitä, mitä on odotettavissa.”
•
60-vuotias satamaoperaattori – Rahjan Huolinta Satamaoperaattorina Kalajoen Rahjan satamassa toimiva perheyhtiö Rahjan Huolinta Oy on palvellut asiakkaitaan jo 60 vuotta. Yhtiöllä on siis pitkät perinteet ja vahva kokemus satama- ja meriliiketoiminnoissa. Rahjan Huolinnan ydintoimintaa ovat kaikki satama-agentille kuuluvat työt. Näitä ovat muun muassa kauppa-aluksille, varustamoille, miehitysfirmoille ja lastinantajille tarjottavat moninaiset palvelut. Rahjan Huolinnalla on asiakaslähtöinen palvelukonsepti, jonka mukaisesti se haluaa palvella asiakkaitaan viimeisen päälle hyvin kaikissa satamaoperointiin liittyvissä asioissa.
Satamatie 395, 85180 Rahja, puh. 020 7769 360, 24 h päivystävä puhelin 020 7769 363 agency@rahjanhuolinta.fi, shipping@rahjanhuolinta.fi, www.rahjanhuolinta.fi
VAIKUTTAVAA PAINAMISTA. ESITTEET / LEHDET MYYNTIKATALOGIT SUORAPOSTITUSMATERIAALIT LOMAKKEISTOT / KÄYNTIKORTIT JULISTEET / ROLL-UPIT
erweko.fi
Kirkkokatu 5, 90100 OULU
9 KAUPPAKAMARI
TEEMA
Suomea uhkaa pitkäaikainen työntekijäpula Vaikka Suomea piinaa sitkeä taantuma ja noin yhdeksän prosentin työttömyys, niin seuraavat parikymmentä vuotta kärsimme työvoimapulasta. Työllisten määrä vähenee tästä eteenpäin 10 000–15 000 joka vuosi. TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVITUS COLOURBOX
10 KAUPPAKAMARI
11 KAUPPAKAMARI
T
yövoimastamme häviää joka vuosi noin 10 000–15 000 henkilöä enemmän kuin tilalle tulee uutta työvoimaa, eli eläkkeelle lähtee enemmän väkeä kuin tulee tilalle. Tilanne jatkuu seuraavat parikymmentä vuotta eli 2030-luvun puoliväliin, selvittää Helsingin seudun kauppakamarin koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen. Hän painottaa, että tilanteessa on suuria maakunnallisia eroja. Pahiten työvoimapulasta kärsivät pääkaupunkiseutu sekä Tampereen, Turun ja Oulun seudut. Yksinomaan Helsingissä työmarkkinoille tulee vuosittain 5 000–6 000 nuorta liian vähän. Syy yllättävään tilanteeseen on suomalaisten nopeassa ikääntymisessä ja eläköitymisessä. Lisäksi työmarkkinoille tulevat uudet ikäluokat ovat huomattavasti paljon pienempiä kuin työmarkkinoilta poistuvat. Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat sijaitsevat usein kaukana toisistaan eli työvoima liikkuu huonosti Suomen sisällä. Parhain kohtaanto avoimissa työpaikoissa ja näihin tulevissa työntekijöissä on Lahtisen mukaan Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. ”Ne ovat Suomen nuorekkaimpia maakuntia. Muiden maakuntien väestö vanhenee vielä enemmän. Työelämä elää suurta murrosta, jossa työnhakijan osumatarkkuus työpaikan löytämisessä ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla.” Lahtisen mukaan historiaan on jäämässä aika, jolloin ihminen saattoi tehdä työuransa yhdessä ja samassa työpaikassa. Nyt tarvitaan elämänuran aikana kymmenkunta ammattia. ”Surullisin tilanne on niillä nuorilla, jotka
eivät pääse perusasteen jälkeen jatko-opiskelemaan tai töihin. Noin 10–15 prosenttia nuorista jää tavallaan kaiken – jatko-opiskelun ja työelämän – ulkopuolelle. Näille pudokkaille ei ole enää työpaikkoja, joissa selviäisi pelkällä peruskoululla.” Pudokkaita on yhteensä noin 50 000. Se vastaa vuosittaista syntyneiden määrää, eli yksi sukupolvi on tavallaan hukassa tai kaiken ulkopuolella.
”Turvapaikanhakijoiden nettovaikutus Suomen työvoimatilanteeseen ei ole suuri. Turvapaikanhakijat eivät yksistään ratkaise Suomen työvoiman tarvetta. Meille pitäisi tulla 34 000 nettomaahanmuuttajaa, jotka jäisivät tänne asumaan ja pääsisivät melko pian töihin”, kertoo Lahtinen. Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu suurina kasvukeskuksina vetävät eniten maahanmuuttajia. Varsinkin Helsingin seudulla on paljon työpaikkoja tarjolla, mutta niissä tarvitaan hyvää ammatillista osaamista. ”Tästä pitkälle eteenpäin Suomen väestönkasvu perustuu liki kokonaan maahanmuuttoon”, painottaa Lahtinen. Rakennusala on hyvä esimerkki siitä, kuinka ala työllistää ulkomaalaisia. Lahtinen arvioi, että rakennuksilla työskentelee 30 000–50 000 ”reppuria” eli ulkomaalaista. Heistä ylivoimaisesti suurin osa on virolaisia. Venäläiset ovat toiseksi suurin ryhmä virolaisten jälkeen. ”Suomesta ei yksinkertaisesti löydy tekijöitä kaikkiin tehtäviin tai tekijät ovat muualla kuin työpaikat. Meillä on noin 300 000 työtöntä työnhakijaa, joista noin 100 000 ei monista eri syistä enää palaa työmarkkinoille, vaikka työllisyys paranisi kuinka paljon tahansa.”
MEILLE PITÄISI TULLA 34 000 NETTOMAAHANMUUTTAJAA, JOTKA JÄISIVÄT TÄNNE ASUMAAN JA PÄÄSISIVÄT MELKO PIAN TÖIHIN.
Vaikka taantuma jyllää, niin kesätyöpaikkoja on kohtuullisen hyvin tarjolla, varsinkin ammatillisessa koulutuksessa oleville. Teollisuuden rakennemuutos on kuitenkin vähentänyt kovasti perinteisen tehdasteollisuuden kesätyöpaikkoja. ”Jos Suomen talous kasvaisi noin kolmen prosentin vuosivauhtia, mihin totuimme hyvinä talousvuosina, Suomessa vallitsisi nyt huutava työvoimapula”, muistuttaa Lahtinen. TURVAPAIKANHAKIJOISTA APUA Suomeen saapui vuonna 2015 noin 32 500 turvapaikanhakijaa. Joukosta noin kolmannes eli 8 000-10 000 ihmistä saanee turvapaikan. Entuudestaan tiedetään, että suurin osa heistä asettuu pääkaupunkiseudulle.
OPISKELIJOITA HOUKUTELTAVA Suomen korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 ulkomaalaista, kun myös ammattikorkeakoulut otetaan lukuun mukaan. Opiskelijoista noin 3 000 suorittaa tutkinnon tai valmistuu ammattiin, mutta heistä vain murto-osa jää Suomeen. ”Ulkomaalaiset vastavalmistuneet olisivat suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille.
Rakennustalouden asiantuntija Prodeco Oy Oulu • Rovaniemi • Kokkola 2WJ r YYY RTQFGEQ Ƃ rakennuttamis- ja valvontapalvelut • kustannussuunnittelu • kustannusarviot • elinkaarilaskelmat 12 KAUPPAKAMARI
HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI
Nämä nuoret osaavat kahden maan kulttuurin, tavat ja kielen. Yliopistojen ja korkeakoulujen suhteiden elinkeinoelämään pitäisi olla paljon nykyistä tiiviimmät. Ongelma on varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka tarvitsisivat kansainvälisesti suuntautuneita nuoria esimerkiksi vientitehtäviin”, kertoo Lahtinen. Hän pohtii, voisiko yliopistoja ja korkeakouluja jopa palkita siitä, että niistä valmistuvat opiskelijat saisivat koulutustaan vastaavia työpaikkoja. Nyt korkeakoulut mittaavat vain valmistuneiden määriä eivätkä opintonsa päättäneiden työllistymistä. Jotta yritykset pärjäisivät yhä enemmän kansainvälistyvässä maailmassa, niiden pitää toimia globaalisti ja palkata nuoria osaajia. Silloin avainasemassa ovat ulkomaiset opiskelijat. AMMATTEJA VAARASSA Käynnissä olevassa työelämän suuressa murroksessa keskiluokkaiset ammatit, toimihenkilöammatit, ovat suuressa vaarassa. Niitä katoaa automaation ja uudenlaisen työn organisoinnin vuoksi todella paljon. ”Teknologia synnyttää uusia tietointensiivisiä ammatteja, joissa vaaditaan hyvin monialaista osaamista ja hyvin erilaisissa ympäristöissä kuin mihin olemme perinteisesti tottuneet. Esimerkiksi teollisen tuotannon tuotekehittelijän ammatti on vaarassa. Siirrymme yhä enemmän toteuttamaan asiakkaiden tarpeita ja palvelemme entistä paremmin pieniä ryhmiä. Asiakas on todellakin kaikessa toiminnassa kuningas”, arvioi Lahtinen tulevaisuuden työelämää. Lahtinen painottaa, että digitaalisuus on tulevaisuudessa lukutaitoon verrattava ominaisuus, joka vaaditaan kaikilta työntekijöiltä.
”Digitaalisuus on tulevaisuudessa lukutaitoon verrattava ominaisuus, joka vaaditaan kaikilta työntekijöiltä”, sanoo Markku Lahtinen.
EI PIDÄ VOIVOTELLA Lahtinen myöntää, että Suomi elää hyvin poikkeuksellista aikaa: on finanssikriisiä, eurokriisiä, teollisuuden rakennemuutosta sekä vielä Venäjän talouden kriisi. ”Olemme selvinneet pahemmistakin ajoista. Voivottelemalla emme pääse mihinkään. Meidän pitää kouluttaa edelleenkin ihmisiä, luottaa osaamiseemme ja kykyihimme ja tehdä työtä nykyistä enemmän.”
Lahtinen luettelee Suomen vahvuuksia: maa on turvallinen, täällä ei ole paljon byrokratiaa eikä korruptiota, koulutustaso on korkea, innovaatiokykyäkin löytyy, ja Suomessa on hyvin kattava korkeakouluverkosto, josta valmistuu koko ajan uusia osaajia. ”Meidän pitää vain nostaa päämme pystyyn ja psyykata itsemme parempaan asentoon. Tulevaisuudessa kaikki on paremmin.”, sanoo Lahtinen.
•
13 KAUPPAKAMARI
Lisää rohkeutta
kansainvälistymiseen Team Finlandin Risto Kaski ja Pauli Berg toivovat, että Pohjois-Pohjanmaan yritykset ponnistaisivat rohkeammin kansainvälisille markkinoille. Molemmat lupaavat Team Finlandin tarjoavan tähän tehokasta tukea. TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVA ELY-KESKUSTEN KUVAPANKKI
P
ari vuotta toiminnassa ollut Team Finland -verkosto kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yrityksiä auttavat tätä nykyä vientimarkkinoille yhteistuumin muun muassa Finpro, Finnvera, Tekes, Teollisuussijoitus, ELY-keskus ja TE-toimistot. Työsarkaa riittää toki koko Suomessa, mutta etenkin Pohjois-Pohjanmaalla, sillä kansainvälisesti toimivia yrityksiä ei pohjoisessa ole liian kanssa. Finpron Pohjois-Suomen Oulun aluetoimiston johtaja Risto Kaski patisteleekin pohjoispohjalaisia yrityksiä kansainvälisille markkinoille nykyistä hanakammin. Hän miettii, että puuttuuko yrityksiltä rohkeutta vai lannistavatko verotukselliset ja muut vastaavat seikat niiden kasvuhalua. ”Start up -yrityksistä tuttua nälkää toivoisi enemmän myös jo pitempään toimineihin yrityksiin”, hän sanoo.
14 KAUPPAKAMARI
LISÄÄ VIENTIYRITYKSIÄ KAIVATAAN Aluejohtaja Kaski laskeskelee, että PohjoisPohjanmaan alueella Team Finlandin kannalta potentiaalisia asiakasyrityksiä on noin 250 kappaletta. ”Nämä ovat yrityksiä, jotka haluavat vahvasti laajentaa toimintaansa ja ennen kaikkea kasvattaa kansainvälistä liikevaihtoaan”, toteaa Kaski. Noin 250 vientimarkkinoille tähtäävää yritystä on toki paljon parempi kuin ei mitään, mutta kovin suurena määrää ei voi pitää. Aluejohtaja Kaski pohtii, että tähtäin olisi asetettava noin 1 000 yrityksen tienoille. Uusia asiakasyrityksiä Team Finland etsiikin jatkuvasti. Johtava asiantuntija Pauli Berg Pirkanmaan ELY-keskuksesta toimii Oulussa ja palvelee pohjoispohjalaisia asiakkaita. Hän kertoo, että Team Finlandin osapuolet seuraavat jatkuvasti markkinoiden ja toimialojen tapahtumia sekä mediaa, osal-
listuvat erilaisiin tapahtumiin ja verkostoituvat muutenkin alueen yritysten kanssa. Tyypillinen Team Finlandin asiakas Pohjois-Pohjanmaalla on Bergin mukaan seuraavanlainen: liikevaihto noin kaksi miljoonaa euroa, tavoitteena kansainvälinen kasvu, suunnitelmat ja talous kunnossa, avaintiimi koossa ja markkinapotentiaali lupaava. ”Toimialoista eniten ovat esillä tieto- ja viestintätekniikka, elektroniikka sekä koneiden ja laitteiden valmistus. Monet meidän asiakkaistamme myös tarjoavat digitalisoituja palveluja tai auttavat omia asiakkaitaan digitalisoimaan toimintaansa. Digitalisaatio avaa yrityksille kokonaan uusia markkinoita”, hän kuvailee. YHDEN LUUKUN PERIAATE Pauli Bergin mukaan Team Finlandin iso ansio on siinä, että se lopettaa asiakkaiden pompottelun paikasta toiseen, jollaista silloin tällöin on tapahtunut. Nyt toiminta lähestyy
yhden luukun periaatetta. Asiakasyrityksen ei itse tarvitse tietää tai ottaa selvää, millainen tyÜnjako Team Finlandin osapuolten kesken on. Keskeinen tyÜväline Team Finlandille on palveluehdotus. Asiakasyritystä palvelemaan kootaan aina paras mahdollinen tiimi, joka suunnittelee yrityksen tarpeisiin räätälÜidyn palveluehdotuksen. Tämä pitää sisällään muun muassa ehdotuksen rahoituksesta ja asiantuntijapalveluista. Koko Suomen tasolla Team Finlandin tavoitteena 350 selkeän palveluehdotuksen tekeminen yrityksille. �Pohjois-Pohjanmaalla pyrimme tänä vuonna tekemään 30 palveluehdotusta – ja ensi vuonna jo 35�, linjaa Berg. SAMAN KATON ALLE Risto Kaski kertoo, että Team Finland -verkoston yhteistyÜn tiivistämiseksi Helsingissä sen toiminnassa mukana olevat osapuolet ovat asettumassa saman katon alle. Porkkalankadulla sijaitseva Team Finland -talo avaa ovensa tämän vuoden syksyllä. Talo tarjoaa tyÜtilat noin 600 verkoston tyÜntekijälle. Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat yhteiseen osoitteeseen tänä vuonna ja Suomen Teollisuussijoitus hieman myÜhemmin. MyÜs tyÜ- ja elinkeinoministeriÜn, ulkoasiainministeriÜn ja valtioneuvoston kanslian Team Finland -toimijoille tulee rakennukseen yhteiset tyÜtilat. �Täällä Oulussa tällaista yhteistyÜtä on tehty jo vuosikausia�, myhäilevät Risto Kaski ja Pauli Berg.
5HJXODU FRQQHFWLRQV WR &RQWLQHQW 8. DQG 0HGLWHUUDQHDQ DUHD &RQWDFW XV _ SRUW#UDDKH IL _ ZZZ SRUWRIUDDKH FRP
•
15 KAUPPAKAMARI
VARAA PAIKKASI HETI JA OSTA LIPPUSI TÄÄLTÄ: www.oulunkauppakamari.fi/ kevatforum2016
Oulun kauppakamarin
KEVÄTFORUM 2016
Oulu, Radisson Blu 13.5.2016 klo 17.00–22.30 Oulun kauppakamarin Kevätforumissa kuullaan elinkeinoelämän vaikuttajia ja keskustellaan työn tekemisestä ja tulevaisuuden haasteista. Illallisella verkostoidutaan ja nautitaan hyvästä musiikista. Iltapäivän aiheena on tänä vuonna tulevaisuuden työ. Maailma muuttuu nopeasti ja samalla myös työ Suomessa muuttuu. Digitalisaatio on vaikuttanut työhön, synnyttänyt uudenlaista työtä ja toisaalta osa työstä on tullut uuden tekniikan ansiosta tarpeettomaksi. Millaista on tulevaisuuden työ? Tästä aiheesta keskustelemme vuonna 2016. ANNE KORKIAKOSKI, hallitusammattilainen ja markkinoinnin kummitäti
PÄIVI LIPPONEN, FT, MBA, Cosmopolis Oy
IIKKA LINDROOS, toimitusjohtaja, ManpowerGroup Suomi ja Baltia
PETRI SAHLSTRÖM,
MARKUS PIRTTIJOKI,
dekaani, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
päätoimittaja, Kainuun Sanomat
INGA SÖDER, laulaja
ERKKI PELTOLA, kehittämisjohtaja, POHTO
SARI HEINONEN, osastonjohtaja, OP
16 KAUPPAKAMARI
Kevätforum pohtii työn tulevaisuutta Anne Korkiakoski patistaa yrityksiä markkinoimaan ja hakemaan kasvua. Näin syntyy myös työpaikkoja. Päivi Lipponen uskoo globalisaation ja teknologian kehityksen muuttavan työn sisältöä ratkaisevasti.
O
ulun kauppakamarin järjestämässä Kevätforum 2016 -tapahtumassa toukokuussa valotetaan työn tulevaisuutta monesta näkökulmasta. Lähes kymmenen eri alojen asiantuntijaa kertoo esityksissään tai paneelikeskustelussa käsityksiään työn ja työelämän muutoksista. Mukana tapahtumassa ovat muun muassa hallitusammattilainen Anne Korkiakoski sekä Cosmopolis Oy:n toimitusjohtaja Päivi Lipponen. Tilaisuuden moderaattorina toimii Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki. Kevätforum 2016 pidetään toukokuun 13. päivänä alkaen kello 17. Tapahtumapaikkana on Oulun Radisson Blu. SÄÄSTÄMINEN RIITTÄÄ JO Anne Korkiakoski aikoo Kevätforumissa ravistella väkeä hereille omalla esityksellään. Hän sanoo, että suomalaiset yritykset ovat säästäneet ja leikanneet kustannuksiaan kahdeksan vuoden ajan. Nyt olisi aika tehdä jo jotain muuta. ”Ei menestystä voi saavuttaa vain leikkaamalla ja karsimalla. Nyt olisi yrityksissä vihdoin kiinnitettävä huomiota liikevaihdon lisäämiseen ja kasvun aikaansaamiseen”, hän kannustaa. Korkiakoski korostaa markkinoinnin ja viestinnän merkitystä kasvun moottoreina. Ja kasvu – se on tärkeää siksi, että vain kasvavat yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat lisää verotuloja. Samalla vähenevät julkiseen sektoriin kohdistuvat taloudelliset paineet. Näin yritysten kasvu heijastuu suoraan suomalaiseen työelämään. Markkinoinnin kummitätinä tunnettu Korkiakoski kehuu Suomessa olevan valtavasti hyviä tuotteita, ideoita ja innovaatioita. ”Täällä vain ollaan aivan liian ujoja tuomaan niitä esille”, hän harmittelee.
ISOJA MULLISTUKSIA Päivi Lipponen puolestaan ennustaa työelämään suuria mullistuksia. Hän arvioi globalisaation ja teknologisen kehityksen muuttavan työtä enemmän kuin teollinen vallankumous aikoinaan. ”Tämä herättää kysymyksen siitä, millaisia tietoja ja millaista osaamista ja johtamista työelämässä tulevaisuudessa tarvitaan”, pohtii Lipponen. Päivi Lipponen uskoo, että yksi kolmasosa työtehtävistä – lähinnä erilaiset rutiinimaiset työt – katoavat kokonaan robottien ja automaattien hoidettaviksi. Mutta eivät asiantuntijatkaan pääse kehitystä karkuun. Hän muistuttaa, että myös osa asiantuntijatyöstä on rutiinimaista. Tämä osa siirtyy tulevaisuudessa koneiden käsiin. ”Työn sisältö muuttuu ihan ratkaisevasti. Ja sitä paitsi: iso osa ihmisistä alkaa tehdä töitä tekoälyn kanssa”, hän huomauttaa. Erityisen huolissaan Lipponen sanoo olevansa siitä, miten yhteiskunnan eri rakenteet pysyvät työelämän muutoksen perässä. Hän kyselee, että ehtiikö esimerkiksi koulutusjärjestelmä tarpeeksi hyvin mukaan. TYÖSTÄ TULEE PROJEKTIMAISTA Päätoimittaja Markus Pirttijoki uskoo, että jatkossa pitkiä ja yhtenäisiä työuria on entistä vähemmän. Työn tekemisestä tulee luonteeltaan projektimaista. Jatkuvan koulutuksen ja kouluttautumisen merkityksen hän arvioi puolestaan kasvavan edelleen. ”Ja töitä tehdään yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumatta. Työskennellä voi melkein missä vain, kunhan on verkon päässä”, hän sanoo.
•
17 KAUPPAKAMARI
Lähde: EK:n tilastot
18 KAUPPAKAMARI
Finnverasta entistäkin aktiivisempi Finnveran Pohjois-Suomen aluetta on ryhtynyt johtamaan Juuso Heinilä. Hän aikoo entisestään aktivoida Finnveran toimintaa ja lisätä sen tunnettuutta asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Noin kahden kuukauden kokemuksella Juuso Heinilä kulkee tottuneesti Finnveran toimiston käytävillä Oulussa. Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtajan tehtävään helmikuun alussa tarttunut Heinilä on jo hyvin ehtinyt tutustua uuteen työpaikkaansa – ja pitää näkemästään ja kuulemastaan. Heinilä kertoo, että päätös hakea aluejohtajan paikkaa syntyi helposti. Tehtävä tuntui mielenkiintoiselta ja hienon näköalan pohjoisen Suomen talouselämään tarjoavalta. Ja onhan Finnveralla iso rooli, kun taloutta yritetään pukata kasvuun ja suunniteltuja investointeja toteutettua. ”Finnveran yhteiskunnallinen merkitys on suuri”, hän arvioi ykskantaan. Tätä nykyä Finnveran tärkeys vielä korostuu Heinilän mielestä, koska pankkien mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä ovat kaventuneet finanssikriisin ja kiristyneiden vakavaraisuussääntöjen vuoksi. Näin syntyneitä rahoituskapeikkoja Finnvera pystyy tehokkaasti laventamaan yhteistyössä markkinaehtoisten rahoittajien kanssa. TEHOKKAAT JÄRJESTELMÄT Juuso Heinilällä on takanaan kahdentoista vuoden ura OP-ryhmän erilaisissa esimiestehtävissä – muun muassa myynti- ja asiakkuusjohtajana sekä konttoriryhmän johtajana Oulun Osuuspankissa. Finnvera on osoittautunut niin asiantuntevaksi ja kiinnostavaksi rahoituslaitokseksi kuin hän etukäteen odottikin, mutta joiltakin osin se on jopa ylittänyt hänen ennakkoarvionsa. ”Prosessit ja järjestelmät ovat Finnverassa erittäin tehokkaat. Jotenkin oletin, että täällä oltaisiin vähän takamatkalla verrattuna aikaisempaan työpaikkaani, Suomen suurimpaan finanssitaloon. Mutta näin ei suinkaan ole”, hän toteaa tyytyväisenä. Finnveran toimintaan Heinilä kaipaa kuitenkin yhä lisää ketteryyttä ja avoimuutta. Hän korostaa, että Finnvera on toki jo muuttunut takavuosista. Joskus aikaisem-
min sitä saattoi ehkä luonnehtia aktiiviseksi odottajaksi, nyt voi jo puhua aktiivisesta osallistujasta. Heinilä asettaisi silti riman vielä korkeammalle. ”Meidän pitää lähestyä entistä ahkerammin asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme ja suuntautua yhä enemmän ulospäin”, hän linjaa. MONIPUOLINEN RAHOITTAJA Heinilä arvioi, että Finnveran tunnettuus on jo varsin hyvää luokkaa, mutta vielä paremmalla tolalla se voisi olla. Hän miettii, että kaikki yritykset eivät ehkä vieläkään tiedä, että Finnveralla on selkeä ja monipuolinen valikoima rahoitustuotteita yritysten kaikkiin vaiheisiin. Erityisen paljon tukea se voi tarjota yritysten kansainvälistymiseen ja vientitoimintaan. Finnveran asiakkaina on kaikenlaisia ja kaikenkokoisia yrityksiä. Vanha käsitys siitä, että sen kanssa asioisi vain heikosti menestyviä yrityksiä, on kertakaikkisen väärä. Heinilä huomauttaa, että Finnveran asiakkaiden joukossa on Suomen parhaita ja menestyvimpiä yhtiöitä. Suomen taloudellisesta tilasta Juuso Heinilä haluaa sanoa pari maltillisesti aseteltua sanaa. Hänen mielestään investointeja tarvitaan ehdottomasti lisää, eikä maamme kilpailukyvystä käytävä keskustelu ole turhaa. Tarvitaan toimia, jotka kohentavat Suomen kustannuskilpailukykyä ja tuovat lisää vakautta. ”Usein hyvin pienet tekijät ratkaisevat sen, että toteutuuko jokin investointi vai ei. Emme ole Suomessa kaukana siitä, että investoinnit virkistyvät. Nyt pitää vain saada nämä pienet tekijät kääntymään myönteiseen suuntaan”, hän kannustaa. AVOIN JA KESKUSTELEVA Millaisen johtajan Finnveran PohjoisSuomen alue sitten Juuso Heinilässä sai? Heinilä luonnehtii itseään johdonmukaiseksi,
Aluejohtaja Juuso Heinilä
avoimeksi ja keskustelevaksi. Hän vakuuttaa myös kuuntelevansa mielellään erilaisia mielipiteitä – myös omista näkemyksistään eroavia. ”Tavoitteet asetan varmasti korkealle, mutta niiden pitää olla ymmärrettäviä ja muutenkin sellaisia, että niihin voi sitoutua.” Koulutukseltaan Heinilä on diplomiinsinööri ja kauppatieteiden maisteri. Opiskeluaikoina Nokia tuli hänelle tutuksi ja siellä hän teki diplomityönsäkin projektien johtamisesta. Nokian antamia oppeja Heinilä pitää monella tapaa arvokkaina. Mukaan tarttui muun muassa hyvä ymmärrys ictteollisuudesta ja tuttavia, jotka nyt toimivat erilaisissa tehtävissä Oulun teknotaloudessa. Liikuntaa ja varsinkin pallopelejä harrastava Juuso Heinilä on innostunut myös järjestötoiminnasta. Tästä kertoo muun muassa tehtävä Suomen Ekonomien ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
•
19 KAUPPAKAMARI
YRITYSESITTELY
Yritystoimintaan lisää järjestelmällisyyttä KIKS-vaatemerkin luonut Katja Iljana haki uutta oppia suorittamalla yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. KUVA JOUNI YLISUUTARI
O
ululainen vaatesuunnittelija Katja Iljana tulee vastaan pienestä työhuoneestaan. Päällään hänellä on KIKSiä – tietysti. Iljana toi kierrätykseen ja materiaalien uusiokäyttöön perustuvan KIKS-vaatemerkkinsä markkinoille vuonna 2003. Pääosa Iljanan työstä pyörii KIKS-vaatteiden ympärillä, mutta mukaan mahtuu myös tilausvaatteiden tekemistä, stailausta, kaavoitusta sekä dj-keikkoja. Pari vuotta sitten Katja Iljana alkoi tosissaan pohtia yritystoimintansa järjestelmällistä kehittämistä. Varsinaista yrittäjän uraa hänellä oli tuossa vaiheessa takanaan muutamia vuosia. ”En aloittaessani miettinyt tekemistäni lainkaan bisneksenä. Pikemminkin suhtauduin siihen kuin harrastukseen”, hän toteaa.
20 KAUPPAKAMARI
PUUHASTELUSTA OIKEAKSI TYÖKSI Bisnesmäisen ajattelun heräämiseen johti monta syytä. Iljana myöntää suoraan, että hän turhaantui puuhasteluunsa ja halusi muuttaa sen oikeaksi ja suunnitelmalliseksi työksi. Samalla toiminnan taloudellinen pohja vahvistuisi. Tämä taas mahdollistaisi ainakin muutaman ihmisen työllistämisen ja hyvän tekemisen lähiyhteisölle. ”Myös KIKSin saaminen kansainvälisille markkinoille alkoi kiinnostaa entistä enemmän”, hän sanoo. Tukea yritystoimintansa kehittämiseen Katja Iljana – joka on valmistunut taiteiden maisteriksi Lapin yliopistosta – haki ryhtymällä suorittamaan yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa Oulun seudun ammattiopistossa (OSAO). Opiskelu alkoi
vuoden 2014 keväällä ja kesti vuoden 2015 loppuun. Iljana on erittäin tyytyväinen saamaansa koulutukseen. ”Kokonaisuudessaan se vastasi hyvin minun tarpeitani”, hän kiittelee. SUOSITTU KOULUTUS Yrittäjät suorittavat yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena omassa yrityksessään. Koulutus on erittäin suosittu. OSAO:n oppisopimusyksikön johtaja Virpi Spangar laskee, että siihen osallistuu jatkuvasti noin sata yrittäjäopiskelijaa. Suosiolle on hyvä ja vankka syy. ”Yrittäjä pääsee koulutuksessa kehittämään omaa yritystään. Tavoitteena on liiketoiminnan vieminen eteenpäin ja yrityksen
kokonaisuuden entistä parempi hallinta. Lisäksi opiskelija voi syventyä johonkin omalta kannaltaan erityisen tärkeään osa-alueeseen, kuten vaikkapa kansainvälistymiseen, asiakkuuksien johtamiseen tai taloushallintoon”, selvittää Spangar. Koulutus huipentuu näyttötutkintoon. Periaatteena on, että opiskelija tekee koulutuksensa aikana suunnitelmallista yrityksensä kehitystyötä, jonka onnistuminen arvioidaan. Hän saa myös palautetta suorituksestaan. Olennaista on, että opiskelija osoittaa toimintansa ja kehitystyönsä täyttävän korkeat ammattitaitovaatimukset. Katja Iljana kertoo, että yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto antoi hänelle paljon tietoa liiketoiminnan eri osa-alueista. Hyödyllisiä olivat myös keskustelut ja kokemusten vaihto muiden opiskelijayrittäjien kanssa. ”Ryhmässämme käytiin paljon hyviä kes-
kusteluja ja siellä sai mukavasti vertaistukea”, hän kehuu. KANSAINVÄLISET MARKKINAT KIINNOSTAVAT Katja Iljanan suunnitelmissa välkkyy myös KIKS-merkin vieminen kansainvälisille markkinoille, vaikka Suomi pysyykin ykkössijalla. Hän pohtii, että tulevaisuudessa puolet liikevaihdosta voisi tulla Suomen rajojen ulkopuolelta. Tällä hetkellä KIKSejä saa yhden jälleenmyyjän putiikista Berliinissä, mutta laajentuminen vahvemmin ulkomaille houkuttaa. ”Ihan mutu-tuntumalta sanoisin, että parhaiten KIKSin tyyli vetoaa juuri Saksassa, mutta hyviä mahdollisuuksia on muutamassa muussakin maassa”, hän arvioi. Yksi osa erikoisammattitutkintoa oli kahden viikon mittainen harjoittelu
ulkomailla, jonka Iljana suoritti Lontoossa Typical Freaks -vaateyrityksessä. Hän halusi hakeutua nimenomaan Typical Freaksiin, sillä hengeltään se on samankaltainen merkki kuin KIKS. Lontoolaismerkki on myös ollut jo pitempään hänen seurantansa kohteena. Iljana otti suoraan yhteyttä lontoolaisyritykseen ja harjoittelupaikka varmistui helposti. Lontoon-jakso oli niin KIKSin kansainvälistämisen kuin toiminnan muunkin kehittämisen kannalta erittäin antoisa. ”Oli mielenkiintoista keskustella Typical Freaksin suunnittelijoiden kanssa ja kuulla heidän käytännön kokemuksiaan”, hän toteaa. Lisäoppia vientimarkkinoilla menestymiseen Katja Iljana hakee parhaillaan suorittamalla kansainvälistymisvalmennusta ja ulkomaankaupan erikoisammattitutkintoa Suomen Toimitusjohtajakoulussa.
•
21 KAUPPAKAMARI
Kastelli-talot on ajassa kiinni Pientaloasumisen muodot ja ihmisten arvostukset ovat muuttuneet. Kastelli on vastannut kehitykseen muun muassa luomalla uudenlaisia pientalokonsepteja ja tekemällä talojen hankkimisen erittäin vaivattomaksi. TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVAT KASTELLI-TALOT
YRITYSESITTELY
P
erinteinen omakotirakentaminen on ollut jo muutaman viime vuoden ajan laskusuunnassa. Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtaja Antti Pohjola on silti varma, että pientaloasumisen suosio säilyy myös jatkossa. Se kuitenkin etsii ja löytää uusia muotoja sekä sopeutuu uusiin vaatimuksiin ja olosuhteisiin. Kastelli on ollut Suomen pientalojen markkinajohtaja vuodesta 1994 lähtien. Yhtiötä luotsaava Antti Pohjola tietää tarkkaan, että pientalon hankkimista pohtivat ihmiset arvostavat nykyisin helppoutta ihan eri tavalla kuin ennen. Talon ostamisen ja rakentamisen täytyy olla yksinkertaista ja turvallista. ”Ani harva rakentaa enää talonsa itse tai talkooporukoiden avustamana”, hän toteaa.
22 KAUPPAKAMARI
Pientalojen markkinoita myllertää moni muukin tekijä kuin vaivattomuuden kaipuu. Väestö ikääntyy, ihmiset keskittyvät kasvukeskuksiin, perheet perustetaan entistä myöhemmin, sinkkujen osuus kasvaa ja kotitalouksien ja perheiden monimuotoisuus lisääntyy. Lisäksi nykyaikaiset pientalot ovat energiatehokkaita, tiiviitä sekä täynnä vaativaa teknologiaa. UUDENLAISIA PIENTALOJA Jos olosuhteet ja ihmisten odotukset ovat muuttuneet, niin kyllä pientalotkin voivat olla ihan erilaisia kuin aikaisemmin. Toimitusjohtaja Pohjola hoksauttaa, että tulevaisuuden pientaloasuminen saattaa olla aivan muuta kuin mihin on totuttu: Tiiviimmin
rakennettua, edullisempaa ja vihreämpää. Asunnon tulee myös mielellään sijaita lähellä palveluja ja hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella, sillä kaikki eivät halua omistaa autoa. ”Nyt voidaan tehdä 50 neliön kokoisia pientaloja”, hän kuvaa muutosta. Kastellin vastaus uusiin vaatimuksiin on EasyIN-konsepti. EasyIN-talot ovat laadukkaita ja hyvien liikenneyhteyksien varrella ja ne suunnitellaan sellaisiksi, että niissä asuminen on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Ja vielä: niiden hankkimisen Kastelli on tehnyt erityisen helpoksi. ”Osa EasyIN-kohteiden fiksuutta on niihin liittyvä valmiiksi neuvoteltu, erittäin kilpailukykyinen rahoituspaketti. Ja kirsik-
kana kakun päällä konseptiin kuuluu jopa ilmainen sisäänmuutto”, kertoo Pohjola. Ensimmäisiä EasyIN-kohteita Kastelli rakentaa parhaillaan Vantaalla sijaitseviin Ilolan ja Vaaralan kaupunginosiin. Yhteensä taloja ja asuntoja valmistuu lähes 100 kappaletta. Ne ovat osakeyhtiömuotoisia ja varsin edullisia – kiitos Kastellin vankan pientaloosaamisen. Kooltaan talot ovat suureksi osaksi pienempiä kuin perinteiset omakotitalot, mukana on jopa noin 40 neliömetrin asuntoja. Suosio on ollut niin suurta, että Kastelli hakee jatkuvasti lisää tontteja pääkaupunkiseudulta päästäkseen rakentamaan niille EasyIN-periaatteella. KASVU PITÄÄ VIRKEÄNÄ Toimitusjohtaja Pohjola korostaa, että kasvu on yrityksille tärkeä asia. ”Se pitää virkeänä, tuo haasteita ja vie eteenpäin. Myös työntekijöiden on hyvä olla kasvavassa yrityksessä”, hän miettii. Kasvun ylläpitämiseksi Kastelli on muun muassa kehittänyt EasyIN-konseptinsa. Sen käytännön toteuttamista helpottaa merkittävästi se, että Kastelli hankki vuonna 2013 omistukseensa osake-enemmistön oululaisesta rakennusliikkeestä Lapti Oy:stä. Laptin myötä Kastelli on myös pystynyt suuntaamaan liiketoimintaansa entistä laajemmin asumisen eri sektoreille. Konsernina Kastelli on mukana lähes kaikenlaisessa asumisen rakentamisessa – tenavataloista aina hoivakoteihin asti.
OMAKASTELLI VIE DIGIAIKAAN EasyIN-ratkaisun kehittäminen ja Laptin osake-enemmistön hankkiminen eivät ole ainoita keinoja, joilla Kastelli vastaa nykyajan haasteisiin ja pitää kasvuaan yllä. Yhtiö käyttää myös hyväkseen digitalisaation suomia mahdollisuuksia. Antti Pohjola arvioi Kastellin siirtäneen omakotirakentamisen ja -asumisen digiaikaan uuden OmaKastelli-palvelun avulla.
Palvelu toimii kaikilla päätelaitteilla ja erityisesti se sopii mobiililaitteille. ”Palvelun avulla voi seurata rakentamisen edistymistä ja sinne voi tallettaa kaikki dokumentit ja tiedot talosta. Yhteydenpito rakentajan ja Kastellin välillä tapahtuu niin ikään pääosin digipalvelun avulla. Kun talo sitten valmistuu, muuttuu OmaKastelli asumisen aikaiseksi huoltokirjaksi”, hän kuvailee. OmaKastellin myötä yhtiö muutti myös omia sisäisiä toimintojaan digiaikaan. Ihan kaikkea ei kuitenkaan ole digitalisoitu. Yhtiön neuvotteluhuoneessa on aivan tavallinen seinätaulu, jossa purjelaiva kulkee kohti horisontissa siintävää määränpäätään. Karikoita on matkan varrella, mutta laiva näyttää väistävän ne ja etenevän vahvan myötätuulen siivittämänä. Antti Pohjola kävelee taulun luokse ja selvittää sen tarkoituksen. ”Me käytämme tätä apuna, kun juttelemme strategiasta henkilökuntamme kanssa. Voimme puhua vaikkapa tavoitteistamme, vahvuuksistamme ja uhkatekijöistä. Keskustelu on paljon luontevampaa, jos kukaan ei edes huomaa puhuvansa strategiasta”, hän myhäilee. Taulussa Kastellin laiva kulkee sujuvasti eteenpäin. Tosielämässä yhtiö aikoo tehdä saman jatkuvasti uutta luomalla ja toimintaansa kehittämällä.
•
23 KAUPPAKAMARI
YRITYSESITTELY
Oululaiset yritykset valloittavat maailmaa uusilla toimialoilla KUVA JUHA SARKKINEN
Toimitusjohtajakoulun neljäs kansainvälistymisvalmennus starttasi tammikuussa. Tavoitteena on vauhdittaa pk-yritysten etenemistä kv-markkinoilla. Mukana on iloinen kirjo eri toimialojen yrityksiä ja kansainvälistymisen eri vaiheessa olevia mielenkiintoisia tarinoita. Annetaanpa osallistujien kertoa.
24 KAUPPAKAMARI
C
ubiCasa Oy:n Jarmo Lumpuksen tavoitamme San Franciscosta. ”CubiCasa on tehnyt jo 45000 asunnon pohjakuvaa kiinteistönvälittäjille yhteensä 30 eri maassa. Olemme olleet tosissaan liikkeellä täällä USA:ssa vuoden, ja noin 25 % yrityksen liikevaihdosta tulee täältä. Tavoittelemme edelleen aggressiivista kasvua erityisesti USA:n markkinoilla ja AirBnB-loma-asuntojen välittäjissä. Tällä hetkellä haemme rahoitusta tuotekehitysvaiheen nopeuttamiseen ja kohdemarkkinoille palkattavien henkilöiden palkkaamiseen”. Jarmolla on kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta aikaisemmista työkuvioista. Tj-koulun prosessissa hän tunnisti konkreettiset elementit nykyisen liiketoimintansa tilanteeseen.
Teemu Partanen (vas.) ja Jarmo Lumpus hankkiutuivat kv-valmennusryhmään. ”Valmennuspäivät ovat täynnä kv-kokemukseen perustuvaa asiaa, ja Tj-koulun valmentajat onnistuivat pala palalta sulattamaan orastavan kyynisyyteni. Unelmani kantaa, ja olen taas saanut lankojen päistä kiinni”, Teemu Partanen kiittää.
”Meillä on isot tavoitteet. Aiomme ottaa vuoden 2017 aikana USA:n markkinan haltuun ja laajentaa palvelua uusille aloille. Tjkoulun valmennuksesta lähdin hakemaan tukea ja työkaluja strategian kirkastamiseen ja systemaattisempaan ja johdonmukaisempaan etenemiseen kv-markkinoilla”. Ohjelma rakentuu yrityskohtaisesta kansainvälistymisvalmiuksien analyysistä, ryhmässä toteutuvasta yhteisestä valmennuksesta ja ohjatusta kansainvälistymisen suunnittelu- ja toteutustyöstä yrityksissä. ”QUUM-analyysin olimme tehneet jo vuonna 2013. Nyt oli mielenkiintoista nähdä ja mitata parin vuoden aikana tapahtunut kehitys yrityksessämme. Ohjelman valmentajat ovat todella asiantuntevia ja heidän omakohtainen kokemus kv-liiketoiminnasta on vahvasti mukana prosessissa. Jo ensimmäisten kuukausien aikana olen saanut
käyttööni hyviä suunnittelun työkaluja ja päässyt käytännössä soveltamaan niitä. Tälläkin hetkellä olen täällä San Franciscossa myymässä ja hakemassa partnereita”. Toivotamme Jarmolle onnea ja menestystä San Franciscoon sovittuihin tapaamisiin. CubiCasa ja Jarmo kelpaavat hienosti esimerkiksi reippaan rohkeasta, mutta nöyrästä asenteesta kv-mahdollisuuksien toteuttamisessa. ”Suosittelen vilpittömästi Tj-koulun kv-valmennusta yrityksille, jotka ovat jo tutustuneet kansainvälistymisen haasteisiin ja haluavat löytää tehoja ja työkaluja etenemiseen ja hyvien referenssikeissien voittamiseen”. Myös Nikama Design Oy:n Teemu Partanen löysi itsensä kv-valmennusryhmästä, vaikka ei itse olisi koskaan uskonut niin tapahtuvan. Vuonna 2009 perustettu yritys tunnetaan parhaiten Päivi Partasen suunnittelun jäljestä, selkärangan nikamista muotokielensä hakevista desing-koruista. Tuotevalikoimaa on myöhemmin laajennettu ajattomiin sisustus- ja käyttöesineisiin Jaur- ja Arctichrometuotemerkeillä. ”Käsityöhön perustuvien design-tuotteiden markkinat ovat radikaalissa muutosvaiheessa. Entiset jakelukanavat kivijalkamyymälöineen eivät enää oikein toimi, ja verkosta ihmiset eivät designia osaa vielä ostaa. Olin vuoden vaihteen tienoilla näiden haasteiden keskellä jo kohtuullisessa solmussa”. ”Tj-koulun ote oli alusta saakka sellainen, että se onnistui pala palalta sulattamaan orastavan kyynisyyteni. Olen äärettömän tyytyväinen, että lähdin mukaan. Valmennuspäivät ovat täynnä kvkokemukseen perustuvaa asiaa. Valmentajat ja osallistujat sparraavat kiinnostuksella toisiaan”. ”Unelmani kantaa taas. Tie ei tule olemaan helppo, mutta nyt olen taas saanut lankojen päistä kiinni. Tiedän, että maailmassa on paljon ihmisiä, joita upeat korumme ja muut tuotteemme puhuttelevat”, Teemu iloitsee. Hän kokee, että liikkeelle lähtemistä helpottaa hänen aikaisempi pitkä työkokemuksensa globaalissa yrityksessä. Toisaalta tilanne on aivan toinen. ”Nyt on itse tehtävä pienen yrityksen kannalta isoja valintoja ja opittava nopeasti mahdollisista virheistä. Toimivan markkinoinnin ja jakelukanavien tunnistaminen on nyt meille ydinkysymys”. Pint Please Global Oy:n Juha Karppinen vastaa puhelimeen Helsingistä messuilta. Pint Please on vuonna 2014 perustettu yritys, joka tekee mobiilisovellusta oluen ystäville. ”Sovelluksen avulla käyttäjä voi pitää helposti kirjaa olutkokemuksistaan ja saada suosituksia uusista oluista ja pubeista juuri siellä, missä on liikkeellä. Tavoitteenamme on luoda maailman suurin olutyhteisö, sovellus on saatavilla globaalisti. Tällä hetkellä pääkohdemarkkinoita ovat UK ja Kanada. Saavutimme juuri merkittävän askeleen kun allekirjoitimme jälleenmyyntisopimuksen Kanadassa. Vancouverissa ehdimme käytäntöön asti jo nyt kevään aikana”. Juhakin lähti Tj-koulun kv-valmennukseen hakemaan työkaluja etenemiseen. ”Olemme parhaillaan luomassa kansainvälistymisstrategiaa yrityksessämme. Lähdin hakemaan valmennuksesta lisäoppia strategian työstämiseen ja sen toteuttamiseen. Myös ryhmä samassa tilanteessa olevia yrityksiä kiinnosti verkostoitumisen kannalta”, Juha kertoo. Hänen mukaansa kokemus on ollut erittäin positiivinen. ”Olen saanut konkreettisia apuja yrityksen kehittämiseen ja etenemiseen. Mielestäni jokaisen kansainvälisille markkinoille tähtäävän tai sieltä kasvua hakevan yrittäjän ja yrityksen kannattaa hyödyntää tällainen mahdollisuus”. ”Ryhmän yhteinen taival kestää noin 1,5 vuotta. Haastajan pilke silmäkulmassa on yhdessä sovittu, että ainoa hyväksyttävä syy ryhmästä poissaololle on kaupantekomatka ulkomaille”.
•
25 KAUPPAKAMARI
TILASTO
Suomen sopeuduttava globaaliin kilpailuun SUOMALAISYRITYKSET OVAT KEVÄÄN TULOSJULKISTUSTEN PERUSTEELLA PÄRJÄNNEET HYVIN, VAIKKA TALOUSODOTUKSET NOTKAHTIVAT MAAILMALLA. SUOMELTA YHTEISKUNTANA KAIVATAAN SAMAA SOPEUTUMISKYKYÄ. TEKSTI JA GRAAFIT EVA-RIITTA ANTIKAINEN
MAAILMANTALOUDEN TILA Maailmantalouden kasvu on hiipumassa, osoittaa tammikuussa tehty Ifo World Economic Survey -kysely. Ifoindikaattori tippui 89,6:sta 87,8:aan, kun pitkän aikavälin keskiarvo on 96,1. Euroalueen odotukset ovat aavistuksen laskeneet 122:sta 118,9:ään. ”Eurooppa on kuitenkin toipumassa taantumasta hitaasti mutta varmasti. Nopeinta kasvu on edelleen Saksassa ja Britanniassa”, kommentoi Keskuskauppakamarin johtaja, ICC:n maajohtaja Timo Vuori. Aasiassa Kiinan talouskasvun epävarmuus heijastuu koko maanosaan. Amerikassa USA:n kasvu on rauhoittunut, mutta Brasilia on vajonnut syvään taantumaan. Afrikassa kasvua hillitsee raaka-ainekysynnän hiipuminen. Vuoren mukaan suomalaiset yritykset ovat sopeutuneet globaaliin kilpailuun, mutta Suomi yhteiskuntana ei. ”Jos Suomi ei houkuttele investoimaan ja luomaan työpaikkoija, ne siirtyvät väistämättä muualle”, sanoo Vuori.
120 110
ODOTUKSET SEURAAVAN 6 KK:N AJALTA
100
^
90 ARVIO TALOUSTILANTEESTA
80 TALOUSILMAPIIRI
70 60 2014
2015
2016
Ifo-indikaattori tippui vuoden 2016 ensimmäisen kvartaalin kyselyssä 89,6:sta 87,7:aan.
EUROALUEEN TALOUSILMAPIIRI 125 120 115 110
Suomessa Ifon kysely julkaistaan yhteistyössä Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kanssa. Kyselyyn vastasi 1085 talousasiantuntijaa 120 maasta tammikuussa 2016.
105 100 95 90 2014
2015
2016
Euroalueen talousodotusten indikaattori on hieman laskenut 122:sta 118,9:ään.
26 KAUPPAKAMARI
NOSTOPALVELURATKAISUT
NOSTOPALVELUT SUUNNITTELUSTA SUUNNI SUU NNITTE TTELUS LUSTA TA TOT TOTEUTUKSEEN TOTEUT EUTUKS UKSEEN EEN
OIKEAT RATKAISUT Yrittäjä, vuoden 2016 kilpailu on käynnissä. Hae potkua kasvuun ja ilmoittaudu mukaan! ooo&]gq&Ô
PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:
TURVALLISESTI LUOTETTAVASTI AMMATTITAITOISESTI
© 2016 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.
KAIKKIIN NOSTOTARPEISIIN
PÄÄKONTTORI: E. HELAAKOSKI OY, KIRKKOKATU 43 A 6, 92100 RAAHE
27 KAUPPAKAMARI
KOULUTUSKALENTERI HUHTIKUU
TOUKOKUU
25
WEBINAARI: YRITYKSESI HISSIPUHE – PITCHING YOUR COMPANY
3
HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI KÄYNNISTYY, Oulu Muut jaksot 12.5., 19.5., 26.5., 2.6.
26
MATKA- JA KULULASKUJEN VEROTUSKÄYTÄNTÖ & AJANKOHTAISTA ALV:STA, Ylivieska
9
WEBINAARI: NÄPPÄRÄT EXCELIN MAKROT
27
MATKA- JA KULULASKUJEN VEROTUSKÄYTÄNTÖ & AJANKOHTAISTA ALV:STA, Kajaani Koulutuksen ensimmäinen osa käsittelee matkakulukorvauksien verottomuuden edellytyksiä sekä niihin liittyviä erityisongelmia. Käymme läpi käytännön elämässä esiintyneitä ongelmatilanteita ja Verohallinnon niihin antamia päätöksiä ja ohjeistuksia. Iltapäivällä käsittelemme alv-vähennysoikeutta sekä myynnin erityistilanteita.
10
KANNATTAVA MARKKINOINTI JA HINNOITTELU, Oulu Valmennuspäivä yhdistää kannattavuustarkastelun ja taloudellisen näkökulman perinteiseen markkinointiin. Kannattavuus on pitkäjänteisen liiketoiminnan keskeinen edellytys.
12
CONTROLLERIN VALMENNUSPÄIVÄ – JOHDON PÄÄTÖKSENTEKOA TUKEVAT LASKELMAT, Oulu Hallitsetko johdon päätöksentekoon liittyvät laskentamenetelmät? Tiedostatko eri menetelmien vahvuudet ja heikkoudet? Miksi tutut ja hyvinä pidetyt talouden tunnusluvut saattavat ohjata johdon huonoihin ratkaisuihin? Koulutus sopii erinomaisesti talouden ammattilaisten lisäksi yleisjohdolle (kuten toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet) sekä muille, jotka osallistuvat liikkeenjohdon päätöksentekoon ja päätösten valmisteluun.
Lisätiedot: Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus@chamber.fi Ilmoittautumiset: Jaana Aunola,
13
puh. 050 408 0663, jaana.aunola@chamber.fi www.oulunkauppakamari.fi
17
28 KAUPPAKAMARI
MITEN KIRJANPITO VOI TUKEA YRITYKSEN SISÄISTÄ LASKENTAA?, Oulu Koulutuspäivä on suunnattu kirjanpidon ja taloushallinnon ammattilaisille, jotka haluavat laajentaa palvelutarjontaansa perinteisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnan lisäksi talouden raportointiin ja tulkintaan. Tarkoituksena on, että perinteisistä kirjanpidon raporteista (ulkoinen laskentatoimi) johdetaan raportteja ja työkaluja soveltavaa (sisäistä) laskentaa varten. Samalla pohditaan, miten perinteistä kirjanpito- ja tilitoimistopalvelua voidaan laajentaa enemmän controller-tyyppiseen palveluun, ja mikä on sen lisäarvo yrityksille. SUURI PALKKAPÄIVÄ, Oulu Koulutuksessa käydään monipuolisesti läpi palkanlaskennassa esiin tulevia ajankohtaisia asioita, kuten työsuhteen päättymisiin ja lomauttamisiin liittyviä kysymyksiä, erilaisia poissaolotilanteita ja vuosilomapalkan laskemista. Päivän aikana tutustutaan myös uusimpaan oikeuskäytäntöön sekä lakimuutoksiin.
19
MITÄ VOIT LUKEA TILINPÄÄTÖKSESTÄ?, Oulu Tilinpäätöksen ymmärtäminen sekä yhtiön taloudellisen tilanteen analysointi – varsinkin nykyisessä markkinatilanteessa – on välttämätöntä niin yrittäjille, tilitoimistossa työskenteleville taloushallinnon ammattilaisille, rahoituslaitosten edustajille kuin myös operatiivisesta liiketoiminnasta vastaaville esimiehille. Tilinpäätöksen tulkinnalla ja yhtiön taloudellisen tilanteen analyysilla on merkittävä asema, kun yhtiö tekee liiketoiminnan kannalta olennaisia pitkän tähtäimen ratkaisuja tai yritystä ollaan esimerkiksi myymässä ulkopuoliselle ostajataholle.
23
WEBINAARI: HYVÄÄ ASIAKASPALVELUA VIERAALLA KIELELLÄ – CREATING GOOD CUSTOMER EXPERIENCE
24
KANSAINVÄLISEN KAUPAN ARVONLISÄVEROTUKSEN TYYPILLISET RISKITILANTEET, Oulu Koulutuksessa käydään läpi tyypillisiä kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen riskitilanteita sekä tapoja hallinnoida ja välttää em. riskejä. Käsiteltävänä ovat niin tavara- kuin palvelukaupan tulkintakysymykset.
KESÄKUU
6
WEBINAARI: RAPORTOINTI POWERPIVOTILLA
7
TALOUSHALLINNOSSA HUOMIOITAVAT ALV- JA TULOVEROSÄÄNNÖKSET, Oulu Kuinka pystyt ottamaan huomioon verotuksen näkökohdat kuitenkaan unohtamatta, että kirjanpidon tekemistä säätää enimmäkseen kirjanpitolaki? Koulutuksessa käydään läpi sekä edustuskulujen rajanvetoa muihin vähennyskelpoisiin menoihin että käytetyimpien henkilöstöetujen verotuskohtelua.
9
KONSERNIPÄIVÄ, Oulu Opi laatimaan konsernitilinpäätös! Koulutuksessa perehdyt konsernitilinpäätöksen laadinnan perusteisiin käytännönläheisesti luentojen ja esimerkkien avulla. Kurssilla käsitellään mm. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja laadinnan yksityiskohtia. Aamupäivän osuus tarjoaa hyvät perustiedot konsernitilinpäätöksestä ja sen laadinnasta. Iltapäivän osuudesta saat hyvät perustiedot konsernin rakenteen yleisimmistä muutoksista ja pienen konsernin siirtohinnoitteluperiaatteista.
KOMPASSI
BLOGIVINKIT+APSIVINKIT
Slack Viestintä- ja projektinhallintatyökalu tiimeille. www.slack.com
Innostuksesta menestykseen Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt Ota yhteyttä Kajaani p. 020 760 3448 Oulu p. 020 760 3492 Rovaniemi, Tornio p. 020 760 3439 kpmg.fi
Peoplemovin Sivustolla voi seurata maasta toiseen käynnissä olevaa muuttoliikettä. Erittäin selkeä ja varsin informatiivinen sivusto. www.peoplemov.in
Busuu Ilmaista kielijumppaa 13 kielellä. Näppärä vaikka bussimatkalla. Lapsille omat versiot englannin ja espanjan treenaamiseen. AppStoresta ja Google Playsta. www.busuu.com/enc
29 KAUPPAKAMARI
UUDET JÄSENET 3.2.–30.3.2016
KAJAANI AKE-GEARS OY Metallien työstö INTOTALO OY Liikkeenjohdon konsultointi NCC ROADS OY Rakennuspaikan valmistelutyöt RAKENNUSLIIKE EERO TAPIO OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen
NAB LABS OY Muu luonnontieteellinen tutkimus ja kehittäminen OULUN BETONIKULJETUS OY Tieliikenteen tavarankuljetus POLYGON FINLAND OY Muu erikoistunut rakennustoiminta PUUTUOMELA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen
KALAJOKILAAKSO ALAVIESKAN OSUUSPANKKI Pankkitoiminta HAAPAJÄRVEN KIMPPAKOTI OY Vammaisten palveluasuminen ROSE-KEITTIÖT OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen SIEVIN KIMPPAKOTI OY Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut
QUIETON OY Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus RAKENNUSLIIKE M. HAIKOLA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen
ASBE (ASBESTIANALYYSI) OY Muu rakennustekninen palvelu
Kiinteistöjen isännöinti SOLPOINT OY Liikkeenjohdon konsultointi STUDIO JUHA SARKKINEN T:MI SUOMEN KODINKONETUKKU OY Kodinkoneiden ja kodin sähkölaitteiden tukkukauppa
CRAMO FINLAND OY Rakennuskoneiden ja -laitteiden
RAAHE
vuokraus ja leasing
HAAPAVEDEN PUUKALUSTE OY
ELVAK OY Kone- ja prosessisuunnittelu ETTEPLAN DESIGN CENTER OY Tekninen palvelu FINNACE OY Työvoiman vuokraus H-HUIPPUMAALI OY Vähittäiskauppa KIELO GROWTH OY Rahoituspalvelut LINDSTRÖM OY Pesulapalvelut yrityksille MARKKINOINTIVIESTINTÄTOIMISTO KUULU OY Muu palvelutoiminta MOVITEK OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus MUHOKSEN ELINTARVIKEKULJETUS OY Tieliikenteen tavarankuljetus
30 KAUPPAKAMARI
KANSAINVÄLISTYMINEN VAATII JALKATYÖTÄ, MUTTA SÄHKÖISELLÄ VIESTINNÄLLÄ SÄÄSTETÄÄN PALJON RESURSSEJA. Kansainvälistyminen edellyttää lähes aina henkilökohtaisten suhdeverkostojen luomista, mutta luottamusta voidaan rakentaa pitkäjänteisesti myös verkon digitaalisissa kanavissa. ”Sähköiset kanavat tukevat perinteistä jalkatyötä, sillä sen avulla kaukanakin oleva asiakas pidetään lähellä pitkänkin myyntiprosessin ajan”, kertoo Mediataivas Oy:n myyntijohtaja Kimmo Kokkonen.
REALIA ISÄNNÖINTI OULU
Valokuvaamot ja muu kuvaustoiminta OULU
SÄHKÖISET KANAVAT TUKEVAT KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE MENOA
Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus KONEISTAMO KULTALA OY Metallituotteiden valmistus MATELAN SÄHKÖLAITEHUOLTO OY Kotitalouskoneiden sekä kodin ja puutarhan laitteiden korjaus RAAHEN MERIAPU OY Vesiliikennettä palveleva toiminta RAAHEN RAKENNUSPALVELU OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen RAAHEN SHT OY Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus RAAHEN TUULIVOIMA OY Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla VE-TU OY Puutavaratuotetukkukauppa
VERKKOPALVELULLA OPETELLAAN TUNTEMAAN ASIAKAS Digitaalisissa kanavissa asiakkaita voidaan palvella yksilöllisesti ja samalla tarkkailla, minkälaiset viestit toimivat ja mitkä palvelut ovat tarpeellisia. ”Digitaalisuudesta saadaan irti suurin hyöty, kun verkossa olevat sisällöt ja käyttökokemus suunnitellaan asiakasnäkökulmasta”, opastaa Kokkonen. Sähköisten kanavien luoma ja tukema asiakaskokemus rakentaa pohjan yhteistyölle. Taustatyö, kuten asiakkaiden verkkokäyttäytymisen seuraaminen, auttaa tunnistamaan heidän todelliset tarpeensa, ja saatua tietoa voidaan hyödyntää sekä verkkopalvelujen suunnittelussa että viestinnässä kasvokkain. KÄYTTÖKOKEMUS LUO SITEEN; DIGITAALISUUS PITÄÄ SITÄ YLLÄ Verkkopalvelu on kiinteä osa yrityksen brändiä. Digitaalisten kanavien käytettävyys ja design luovat yritysmielikuvan, jota voidaan vahvistaa ja ylläpitää erilaisilla palveluilla. ”Ensikontaktin kehittyminen kaupaksi vie usein aikaa, mutta digitaaliset palvelut auttavat pitämään asiakkaaseen yhteyden ja tarjoamaan hänelle erilaisia kohtaamispisteitä”, Kokkonen selittää. Automaatiolla voidaan kerätä tietoa tietyn kohderyhmän yksittäisen edustajan käyttäytymisestä ja kiinnostuksen kohteista sekä tuottaa hänelle kohdennettua sisältöä. ”Digitaalisuus mahdollistaakin liidin kypsyttämisen ajan kanssa kohti asiakkuutta”, muistuttaa vielä Kokkonen.
ELI NVO I MAA JA HYVI NVO I NT I A PO HJO I S EEN
:: oamk.fi
31 KAUPPAKAMARI
350
NÄY TTEILLEASETTAJAA PUHUJA
PAAVO LIPPONEN 2 5 . –2 6 . 5 . 2 0 1 6 , O U L U www.pohjoinenteollisuus.fi
NYT RAKENNETAAN POHJOISEN KILPAILUKYKYÄ.
POHJOINEN TEOLLISUUS 2016 -KONGRESSI
3D-TULOSTUKSEN RATKAISU KLINIKKA JA SEMINAARI
PUHUJA
TONI HEMMINKI
Pohjoinen Teollisuus -suurtapahtuma täyttää Ouluhallin jälleen toukokuussa. Esillä on teollisuuden tämän päivän ratkaisujen lisäksi ajankohtaiset pohjoisen hankkeet, kilpailukyky ja kaivosteollisuus.
Menestymiseen tarvitsemme uusia ratkaisuja, ajatuksia ja kontakteja. Olethan mukana, ilmoittaudu nyt! www.pote.fi/rekisteroidy
32 KAUPPAKAMARI
KATSO KOKO MESSUOHJELMA KAIVOSVASTUU -SEMINAARI
PUHUJA
VILLE NIINISTÖ
WWW.POTE.FI/ OHJELMA
KIRJA
INNOSTA ONNISTUMAAN – YHDESSÄ! MISTÄ INNOSTUS syntyy? Miten minä johtajana innostun? Entä miten innostukseni ja innottomuuteni vaikuttaa muihin? Miten innostan, miten luon tilaa innostua? Innostus nostaa energiatasoa ja aktivoi hyödyntämään havaitut mahdollisuudet. Se orientoi tulevaisuuteen. Tätä me yksilöinä, organisaatioina ja yhteiskuntana tarvitsemme. Taloudellinen kasvu edellyttää innostusta, joka ohjaa mahdollisuuksien näkemiseen ja voimavarojen vapauttamiseen.
Mäntyöljyn jalostus on älykästä biotaloutta
INNOSTUS NOSTAA ENERGIATASOA JA AKTIVOI HYÖDYNTÄMÄÄN HAVAITUT MAHDOLLISUUDET.
Onnistuminen ruokkii onnistumista. Syntyy positiivinen kehä, jossa ihmiset voivat käyttää vahvuuksiaan kokonaisvaltaisesti. Innostu johtaja, innosta ja onnistu! Kirjoittajan Maarit Tiililän vahva osaaminen johdon coachina perustuu monipuoliseen kokemukseen henkilöstöjohtamisesta ja johtoryhmätyöskentelystä suomalaisissa ja amerikkalaisessa pörssiyhtiöissä eri toimialoilla.
33 KAUPPAKAMARI
Yrityksissä tarvitaan kansainvälisiä osaajia TEKSTI: MARKKU LAHTINEN, HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARI
Uudellemaalle syntyy parin vuosikymmenen ajan työmarkkinoille 6 000 henkilötyövuoden vaje, mikä johtuu suurten ikäluokkien työmarkkinoilta poistumisesta ja nuorisoikäluokan pienuudesta.
V
iime vuoden alussa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asui 150 000 muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa kaupunkilaista. Vieraskielisen väestön kasvu on pääkaupunkiseudun kunnissa ollut vuosina 2012–2014 keskimäärin noin 11 000 henkeä. Ennusteiden mukaan Helsingin, Espoon ja Vantaan työikäisestä väestöstä neljäsosa on vieraskielisiä vuonna 2030. Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista vuosittain loppututkinnon suorittaa noin 3 000. Maahanmuuttajien työllistymisastetta ja turvapaikkapäätöksen saaneiden työelämään siirtymistä on nopeutettava. Tehokkaita keinoja on selvittää maahanmuuttajien osaaminen ja koulutus nykyistä tarkemmin, hyödyntää kielen ja työn yhdistäviä malleja, luoda maahanmuuttajille kannustimia yritysten perustamiseen ja sujuvoittaa maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa.
34 KAUPPAKAMARI
TYÖPERÄISEN MAAHANMUUTON PALVELUT YHDEN KATON ALLE Ulkomaisten työntekijöiden työllistämiseen liittyvä byrokratia on Suomessa liian hajallaan ja hidasta. Se turhauttaa rekrytoivia yrityksiä ja vaikeuttaa valtion, kuntien ja muiden palveluntuottajien vastaamista tämän päivän palveluhaasteisiin erityisesti metropolialueella. Metropolialueelle tarvitaan International House Helsinki, johon keskitetään työelämää lähellä olevien maahanmuuttajien viranomaisasiointi, ulkomaiseen työvoimaan liittyvät työnantajapalvelut ja asettautumista tukevat palvelut. Palvelulla on mahdollista saavuttaa sekä kustannussäästöjä valtiolle, kunnille ja työnantajille että lisätä työllistymistä avoimille markkinoille. International Housen käynnistäminen on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, SAK:n, Moniheli ry:n, Uudenmaan liiton ja kauppakamarin yhteinen tavoite maaliskuussa alkavassa At Work in Finland -hankkeessa.
•
AT WORK IN FINLAND ✓ HELSINGIN SEUDUN KAUPPAKAMARIN, Helsingin, Espoon, Vantaan, SAK:n, Moniheli ry:n, Uudenmaan liiton ja Uudenmaan työvoimahallinnon kumppanuushanke. ✓ NOPEUTETAAN MAAHANMUUTTAJIEN kotoutumista ja työllistymistä. ✓ LISÄTÄÄN YRITYSTEN mahdollisuuksia monikulttuurisiin rekrytointeihin ja kansainvälistymiseen. ✓ KEHITETÄÄN ULKOMAISEEN työvoimaan ja työllistymiseen liittyvää palvelutarjontaa.
CHAMBER OF MULTICULTURAL EMPLOYMENTS COME ✓ KAUPPAKAMARIN OMA OSAHANKE 1.3.2016 – 31.8.2018. ✓ YRITYSTEN NEUVOMINEN ja palveluohjaus ulkomaalaisen työvoiman kysymyksissä ✓ YRITYSSELVITYKSET ✓ KORKEAKOULUTETUILLE SUUNNATTU EntryPoint-mentorointiohjelma ✓ SUOMEN PARAS MONIKULTTUURINEN työnantaja -kilpailu.
Suomessa vieraskielisiä on noin 290 000 eli 5 % koko väestöstä.
Vieraskielinen väestö kasvoi pääkaupunkiseudulla 2012 – 2014 keskimäärin
Suomen työikäisen väestön määrä vähenee
+11 000 -10 000 henkilöä/vuosi
henkilöä/vuosi
12% 15%
5%
各 Ø б
各 Ø б
各 Ø б
8%
2014 2013
Pääkaupunkiseudulla vieraskielisiä on noin 14 %, vuonna 2030 osuuden arvioidaan olevan 25 %.
Vuonna 2015 turvapaikanhakijoita saapui Suomeen 32 500, joista 80 % työikäisiä miehiä.
2012
Jottei työvoiman määrä supistu, Suomeen tarvitaan
+34 000 henkilöä/vuosi
Maahanmuuttajien määrän kasvu edellyttää metropolialueelle lisää
Syy tulla Suomeen (2014)
31 508 kpl +5 100 asuntoa/vuosi
Työ (35 %) Perhe (29 %) Opiskelu (21 %) Suojelu (10 %) Muut (5 %)
50 000
Ulkomaalaiset Suomessa
40 000
(2014)
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee yli
20 000
20 000
30 000
kansainvälistä opiskelijaa, joista vuosittain loppututkinnon suorittaa noin
10 000
2 800 henkilöä
Viro
Venäjä
Ruotsi
Kiina
Somalia
(48 000)
(30 600)
(8 300)
(7 600)
(7 400)
Maahanmuuttajien osuus työllisistä pääkaupunkiseudulla:
40% Kiinteistöpalvelu
23%
Ravitsemistoiminta
22%
Talonrakentaminen
18% Maaliikenne
35 KAUPPAKAMARI
SINUN JA YRITYKSESI PALVELUKSESSA Saat meiltä yrityspalvelut yrityksesi kaikkiin vaiheisiin aina perustamisesta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kumppanina ja kasvun mahdollistajana varmistamme Oulussa toimiville yrityksille tunnistettuja asiakastarpeita vastaavat kokonaisratkaisut sekä kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön verkostoineen. Asiantuntijamme tarjoavat laadukkaita, maksuttomia yrityspalveluita Oulun alueella toimiville yrityksille: Liiketoimintamalli - Toimiiko liikeideasi varmasti?
Vienti - Maailma kutsuu, onko yrityksesi valmis?
Yrityksen perustaminen Hyvin suunniteltu on puoliksi perustettu
Omistajanvaihdokset - Omistajanvaihdoksella kasvuun
Yritysrahoitus - Oikeanlaista rahoitusta yrityksellesi
Liiketoiminnan valmennukset - Osaajat pärjäävät aina!
Käytössäsi ovat myös sähköiset palvelumme verkkosivuillamme www.businessoulu.com