Oulun kauppakamarilehti 4/2020

KAUPPAKAMARILEHTI

4/2020 OSAAMINEN

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

Tiede- ja kulttuuriministeri

ANNIKA SAARIKKO: Koronakriisi on myös talouspolitiikkaa s. 12 Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen:

UUDET OSAAJAT OVAT SUOMEN ELINEHTO s. 8

SUPERTIETOKONE

– KOULUTUKSEN RÄÄTÄLÖINTI

–

MONIDOR

SITÄ ON MITÄ

O TAA KOHTI TERVEELLISEMPIÄ VALINTOJA S-MOBIILIN RAVINTOLASKURILLA.

Työntekijän poissaolopäivä maksaa yritykselle n. 350€ /päivä* Siksi poissaoloja kannattaa ennaltaehkäistä ja turvata. Lue lisää: lahitapiola.fi/henkilostonturva Etsitään yrityksellesi sopivat ratkaisut yhdessä! LähiTapiola Pohjoisen paikalliset yritysvakuuttamisen asiantuntijat auttavat sinua mielellään. Puh. 08 814 2500 ark. klo 8-18

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. *Lähde: EK:n tilastot.

PÄÄKIRJOITUS

Osaajapula ei ole kadonnut koronan myötä KAUPPAKAMAREIDEN TUOREEN KYSELYN tulokset osoittavat, että osaajapula vaivaa yrityksiä koronapandemiasta huolimatta. Vaikka koronan vaikutukset monien yritysten toimintaan ovat olleet dramaattisia, ei osaavan työvoiman tarve ole juurikaan vähentynyt. Tarvitsemme ratkaisuja, joilla turvataan osaavan työvoiman saanti nyt ja tulevaisuudessa. Keskeistä on edistää osaajien maahanmuuttoa Suomeen. Hieman yli puolet kauppakamareiden viimeisimpään kyselyyn vastanneista reilusta 1100 yrityksestä ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Vastaava luku tammikuussa toteutetussa kyselyssä oli hieman yli 60 prosenttia. Osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä. Tarvitsemme ratkaisuja, joilla turvataan osaavan työvoiman saanti nyt ja tulevaisuudessa. Keskeistä on edistää osaajien maahanmuuttoa Suomeen. Kun yrityksiltä kysyttiin tulevaisuuden rekrytointitarpeesta, kertoi yli 55 prosenttia vastaajista, että heidän tarpeensa kasvaa tai kasvaa merkittävästi 2–3 vuoden aikajänteellä. Tämä yhdistettynä jo nyt olemassa olevaan osaajapulaan osoittaa sen, että mikäli emme tee nopeasti osaavan työvoiman saantia edistäviä ratkaisuja, tulee osaajapula olemaan merkittävä kasvun este seuraavan nousukauden alkaessa. Suomessa syntyy vähemmän vauvoja kuin vuosikymmeniin. Syntyvyys on laskenut 1800-luvun nälkävuosien tasolle. 1980-luvulla syntyneiden naisten lopulliseksi lapsiluvuksi saattaa jäädä keskimäärin 1,6. Sama luku on 1970-luvulla syntyneillä naisilla 1,9 lasta. Suomen demografiaan liittyvät haasteet eivät ole kadonneet minnekään. Päinvastoin pahin on vasta edessä. Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennuste puhuu karua kieltä. Syntyvyys laskee odotettua nopeammin, Suomen väkiluku kääntyy laskuun 2031 ja ikääntyneen väestön määrä suhteessa muuhun väestöön kasvaa kovaa vauhtia. Jos sama kehitys jatkuu, vuonna 2040 Suomessa on vuoteen 2019 verrattuna 183 000 alle 15-vuotiasta lasta vähemmän, 103 000 työikäistä (15–64-vuotiaat) vähemmän ja 287 000 yli 64-vuotiasta senioria enemmän. Väestöliitto on asiasta niin huolissaan, että se on tehnyt 16 vuoden tauon jälkeen uuden väestöpoliittisen raportin. Jos työikäisten veronmaksajien osuus väestöstä pienenee ja eläkeläisten osuus kasvaa, hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaa pohja. Väestöliitto patistaa suomalaisia lisääntymään, mutta hakee kutistuvan väestön ja heikkenevän huoltosuhteen ongelmaan ratkaisua myös maahanmuutosta. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku laskisi. Osaamiseen perustuva maahanmuutto on keskeinen tekijä Suomen kilpailukyvyn kehittämisessä ja työllisyyden lisäämisessä. Koronaviruksesta aiheutunut kriisi ei ole syy kääntyä sisäänpäin. Suomen pitää rohkeasti avata rajojaan ulkomaalaisille osaajille ja uskaltaa kansainvälistyä. Yhtenä keskeisenä ratkaisuna osaajapulaan on työhön ja koulutukseen perustuvan maahanmuuton vauhdittaminen. Keskeinen ongelma Suomessa on se, että oleskelulupien käsittely kestää luvattoman kauan. Yrityksillä ei ole aikaa odottaa neljästä kuuteen kuukautta oleskeluluvan myöntämistä kansainväliselle osaajalle. Nopein ratkaisu osaajapulan lievittämiseen, työllisyysasteen parantamiseen sekä Suomen väestörakenteen oikaisemiseen on tavoitteellisesti lisätä osaamisperusteista maahanmuuttoa.

•

Tarvitsemme ratkaisuja, joilla turvataan osaavan työvoiman saanti nyt ja tulevaisuudessa.

JARI. P. TUOVINEN on Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI

Ajankestävä tapa palkita Hyvä työntekijä ansaitsee kiitoksen. Ansiomerkki on henkilökohtainen kiitos, joka kuvastaa myös yhteistä toimintaa elinkeinoelämän hyväksi. Tasa-arvoisuus on tärkeä osa Keskuskauppakamarin ansiomerkkien pitkää perinnettä – merkkejä on myönnetty vuodesta 1929 alkaen. Ansiomerkkiä käytetään työnantajan järjestämissä juhlissa, isänmaallisissa tilaisuuksissa sekä suku- ja perhejuhlissa. Jokaiselle merkinsaajalle toimitetaan juhla- ja pienoismerkki sekä kunniakirja. Kerro ansioituneelle ja tärkeälle työntekijälle, miten paljon häntä arvostat: palkitse ansiomerkillä!

ansiomerkit.fi | p. 09 4242 6200

SISÄLTÖ

KUVA LIISA TAKALA

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255 KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO PUNAMUSTA OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE

3 PÄÄKIRJOITUS 6 KAUPPAKAMARIUUTISET Yritystuet maksavat itsensä takaisin MILL-hanke loi mahdollisuudet miljoonien eurojen säästöihin 8 HENKILÖ Uudet osaajat ovat Suomen elinehto 11 TILASTO

12 TEEMA Koronakriisi on myös talouspolitiikkaa 16 Yhteishankintakoulutuksilla täsmäapua yritysten tarpeisiin 20 KAMK:n supertietokone kampittaa koronaa ja tuo kilpailukykyä 24 ”Koronan kanssa voi myös menestyä”

8

28 Kainuun Vuoden Teko -palkinto Pulse247 Oy:lle 29 JobCornerissa työ ja tekijät kohtaavat 30 Uudet jäsenet LYHYESTI LUKUINA 31 Tamminen Nuija Oulun Kärpät Oy:lle 34 KOULUTUSKALENTERI

26 Viisi tärkeää koronasääntöä

KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA

KUVA: LAURI HEIKKINEN

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA ISSN 1458-6002

12 5 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIUUTISET

Yritystuet maksavat itsensä takaisin OLEMME ELÄNEET POIKKEUSOLOJA jo useita kuukausia. Kevään valtavan shokkivaiheen jälkeen alueemme yritykset pystyivät kuitenkin varsin nopeasti sopeuttamaan toimintansa uuteen todellisuuteen. Tässä sopeuttamisessa yhteiskunnan tarjoamilla yritystuilla on ollut erittäin suuri rooli, jonka merkitys ei ole välttämättä avautunut kaikille. Korona-keväänä mediassa olivat esillä yritystuet. Keskustelu on jatkunut kiivaana syksyllä, kun monet isot teollisuusyritykset ovat kertoneet tuotannon supistuksista ja yt-neuvotteluista. Jos talouden toimintaa ei tunne tai ajattele tarkemmin, voisi yhtäkkiä kuvitella, että yrityksiä on jo liikaakin tuettu veronmaksajien rahoilla. Yhteiskunnan yritykseen sijoittama euro tulee kuitenkin lähes aina moninkertaisesti takaisin. Jos tuki vahvistaa yritystä, voi yritys investoida ja työllistää. Näin valtio saa rahan takaisin moninkertaisesti sekä yrityksen maksamina veroina että työntekijöiden veronmaksun kautta. Yhteisövero on vain pieni osa yritysten maksamissa veroista, mutta siitä puhutaan julkisuudessa ehkä eniten. Lisäksi valtion kassaa kartuttavat välillinen verojen maksu kulutuksen kautta sekä yritysten maksamat haittaverot (esimerkiksi polttoainevero ja muovivero vain muutamia mainitakseni), kiinteistövero ja osingoista pidätetyt verot sekä muita pienempiä veroja. Pysähdytään hetkeksi miettimään tarkemmin, miten yhteiskunnan rattaat pyörivät. Vahva ja kannattava yritystoiminta on kuin hyvä kivijalka toimivalle yhteiskunnalle. Alueet ja yhteiskunnat, joissa on

6 KAUPPAKAMARI

vahva ja kannattava yritystoiminta, voivat muutoinkin paremmin. Valtiolla on varaa huolehtia heikompiosaisista ja tuottaa palveluita kuten perhepalveluita, koulutusta ja terveyspalveluita. Korkea työllisyysaste on tärkeä osa yhteiskunnalle. Usein unohdetaan, miten paljon yhteiskuntaa hyödyttää uusien työpaikkojen syntyminen, ja niiden seurauksena syntynyt verotettava tulo työntekijöiltä valtiolle. Työssäkäynti synnyttää mahdollisuuden kuluttamiseen. Ostovoiman parantuminenkin lisää verokertymää arvonlisäveron muodossa. Hyvä työllisyys vähentää syrjäytymistä sekä luo henkistä vireyttä. Henkinen vireys pienentää terveydenhuollon kustannuksia. Asiat ovat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa keskenään ja kaiken

keskipisteenä ovat yritykset ja työ. Yrityksen perustaminen on ennen kaikkea sosiaalinen ja henkinen riski. Toki se on myös taloudellinen riski, mutta sitä korostetaan liikaakin. Avoin keskustelu vähentää epätietoisuutta ja parantaa yrittäjyysilmastoa. Toivottavasti yhä useampi nuori ja koulutettu näkisi arvokkaana asiana yrittäjyyden ja rohkenisi aloittaa yrittämisen. Yrittäjiä aina tarvitaan. Yrittäjädraivi vie yhteiskuntaa vahvasti eteenpäin myös vaikeina aikoina. Vastakkainasettelun välttäminen on hyvä tiedostaa ja siihen ei ole tarvetta, koska yritystoimintaan panostaminen ei ole pois muilta hallinnon aloilta. Hyvä ja kannustava elinkeinopolitiikka luo edellytyksiä hyvälle ja toimivalle yhteiskunnalle.

•

JYRKI NIINIKOSKI

KIRJOITTAJA ON ELEGA OY:N HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JA OULUN KAUPPAKAMARIN KALAJOKILAAKSON KAUPPAKAMARIOSASTON HALLITUKSEN JÄSEN.

MILL-hanke loi mahdollisuudet miljoonien eurojen säästöihin TEKSTI: MIKA KULJU KUVA: PIXABAY

Suomessa on käynnissä ja käynnistymässä useita kansainvälisiä investointiprojekteja, joista merkittävä osa tulee sijoittumaan Pohjois-Suomeen. Monikansallisten investointiprojektien johtamiseen on kahden viime vuoden aikana kehitetty EPCA-yhteistoimintamalli (engineering, procurement, construction and alliance), joka tähtää huomattaviin investoinnin aika- ja kustannussäästöihin. OULUN YLIOPISTON tuotantotalouden tutkimusyksikön ja Oulun kauppakamarin yhteistyönä toteutetun MILL-hankkeen (Monikansallisten teollisuuden investointiprojektien yhteistoiminnallinen johtaminen) tavoitteena on ollut kehittää uusia lisäarvoa luovia ja tehokkaita yhteistoiminnallisia projektijohtamisen menetelmiä ja ratkaisuja erityisesti kansainvälisten teollisuuden investointiprojektien valmisteluun, suunnitteluun, toteutukseen ja johtamiseen. Yhtenä MILL-hankeen päätuloksena syntyi EPCAjohtamismalli. EPCA:n kautta lisätään hankkeisiin osallistuvien yritysten ja muiden sidosryhmien kilpailukykyä. Yksi käytännön esimerkki löytyy Kainuusta: "Mallia pilotoitiin kaivoksen laajennukseen liittyvässä hankkeessa, jota käsiteltiin yliopiston vetämissä työpajoissa. Syvensimme projektinhallinnan näkemystä yhteistoiminnallisen tekemisen kautta. Oli äärimmäisen tärkeää, että saimme samaan keskusteluun suunnittelijoiden lisäksi muun muassa viranomaisten ja urakoitsijoiden edustajat", kertoo osastopäällikkö Hannu Rimpiläinen Terrafamelta. Rimpiläisen mukaan hankkeessa kehitetyn EPCA-yhteistoimintamallin ansiosta syntyy merkittäviä säästöjä jo ennen varsinaisen investointipäätöksen valmistumista. Oulun yliopiston tuotantotalouden professorin Harri Haapasalon mukaan EPCA-malli

on hyödynnettävissä laajasti teollisuuden suurhankkeissa: "Erittäin tärkeässä roolissa on alkuvaiheen organisointi. Luomamme EPCA-yhteistoimintamallin ansiosta pystymme nopeuttamaan suurten teollisuushankkeiden läpivientiä lupaprosesseista lähtien. Näin budjetti pystytään hallitsemaan paremmin jo ennen varsinaista investointia, toteutuksen aikataulu voidaan optimoida ja investoinnin takaisinmaksu lähtee nopeammin liikkeelle. Lisähyötynä on yhteisen tavoiteasetannan kautta saatavat innovaatiot laadun ja tehokkuuden parantamisessa", pelkistää Haapasalo. Oulun kauppakamarin vastuuhenkilönä hankkeessa oli kehitysjohtaja Ahti Nurkkala, jonka mukaan yhteistyö Oulun yliopiston ja mukana olleiden teollisuuden edustajien kanssa oli saumatonta. "On tärkeää saada esimerkiksi lupaviranomaisten osaaminen käyttöön alkuvaiheessa. Tärkeää on myös yhteen pelaava joukkue, jonka lähtökohtana on yhteinen investoinnin toteutus, jossa mahdolliset erimielisyydet ratkaistaan ennakoivasti ja sujuvasti. Olennaista on myös siirtyä suurhankkeen sisällä sanktioista palkkioihin ja kepistä porkkanaan", sanoo Nurkkala. Professori Haapasalon mukaan toimintamallien muutos vie aikansa, mutta sen tuomat säästöt ovat lopulta laskettavissa kaksinumeroisina prosenttilukuina:

MILL-hanke toteutettiin Oulun yliopiston tuotantotalouden tutkimusyksikön ja Oulun kauppakamarin yhteistyönä. Yliopisto toimi omalla tutkimuspainotteisella osaamisellaan kehittäjäorganisaationa ja kauppakamari toimi yrityksien edustajana ja pelin rakentajana. Hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan liitto.

"Onnistuneimmillaan hankkeessa erimielisyyksien ratkaisemissa ei ole kysymys sopimusoikeudesta, vaan yhteisöoikeudesta, jolloin kaikki osapuolet ovat asian sisäpuolella samassa tiimissä. Kysymys on nimenomaan siirtymisestä samaan joukkueeseen, joka noudattaa samaa taktiikkaa", päättää Haapasalo.

•

MUKANA OLLEET YRITYKSET

– Afry – Betamet – Caverion – Destia – E. Hartikainen – Heapson – Metso Minerals – Mitta – NewPaakkola – Suomen Projekti-Instituutti – Sandvik – ST1 – Sulzer Pumps Finland – Sweco Industry – Tallqvist – Terrafame – Uponor Infra – Vison – YIT Suomi

7 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

8 KAUPPAKAMARI

Uudet osaajat ovat Suomen elinehto TEKSTI TIMO SORMUNEN

KUVAT LIISA TAKALA

Merkittävä osa yrityksistä potee osaajapulaa ja nimeää sen myös keskeiseksi kasvun esteeksi. Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntijan Mikko Valtosen mukaan tämä on viesti, joka on otettava ikääntyvässä Suomessa lopultakin vakavasti.

9 KAUPPAKAMARI

S MIKKO VALTONEN 32-vuotias porvoolainen. Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija. Työskennellyt eri ammattiliitoissa ja opiskelijajärjestöissä osaamiseen liittyvien kysymysten parissa. Ennen järjestöuraa tehnyt töitä sähköalalla asentajana ja projektipäällikkönä. KOULUTUS

Hallintotieteiden ylioppilas, tietotekniikan insinööri, sähköalan perustutkinto ja ylioppilastutkinto. HARRASTUKSET

Pyöräily, lenkkeily, kuntosali ja politiikka. PERHE

Vaimo ja kaksi lasta.

uomi ikääntyy kuluvalla vuosikymmenellä vauhdikkaasti ja 2030-luvulle tultaessa jo pelottavan jyrkästi. Vaikka eläkeikää on nostettu ja työuria kannustetaan jatkamaan, poistuu työmarkkinoilta seuraavien 10–15 vuoden aikana niin paljon käsipareja, ettei niille löydy kutistuneista ikäluokista enää korvaajia. Käytännössä kyse on 10–15 000 osaajasta vuosittain. Tämä epätasapaino on huolestuttanut ekonomisteja jo vuosikausia ja se saa myös keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen otsan rypistymään. Lisähuolta tuo tuore kysely, jonka mukaan yli puolella kauppakamarin jäsenyrityksistä on jonkin asteinen osaajapula. ”Tulos on osin yllättävä. Todella merkittävä osa yrityksistä tarvitsee tälläkin hetkellä uusia osaajia koronakriisistä huolimatta”, Valtonen toteaa. Monen muun asiantuntijan tavoin hän muistuttaa, ettei yhtälöä voi ratkaista ilman työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi tälle osaajajoukolle olisi tarvetta ympäri maata. ”Jo nyt on nähtävissä, että myös maahanmuuttajien osaaminen alkaa valua ja keskittyä entistä enemmän pk-seudulle. Kaikkia yrityksiä ei kuitenkaan voi istuttaa eteläiseen Suomeen tai yliopistokaupunkeihin. Heitä tarvitaan myös maakunnissa”, Valtonen muistuttaa. "Lisäksi maahanmuuttoa helpottavilla toimilla on jo kiire." ”Kuten kysely osoitti, osaajapula ei ole helpottanut koronakuukausinakaan. Siksi sen varjolla ei saa käpertyä omien rajojen sisäpuolelle. Kun koronakriisi aikanaan päättyy, meillä ei ole varaa samanlaiseen hitaaseen starttiin kuin edellisessä finanssikriisissä”, Valtonen tähdentää. KATSE TUTKINNOISTA OSAAMISEEN Käytännön työkokemusta niin järjestö- kuin haalarihommissa hankkinutta asiantuntijaa harmittaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän kahtiajako, jossa ammattikorkeakoulut ovat jääneet julkisessa keskustelussa pahasti yliopistojen varjoon. Perinteistä ammattikoulutustakin on viimeisten uudistusten jälkeen mollattu liian kevyin perustein. ”Meikäläisen koulutusjärjestelmän ansiosta elinkeinoelämä löytää tarvitsemiaan osaajia myös oman maakunnan opinahjoista. Tässä kohtaa ammatti- ja ammattikorkeakouluilla on erittäin tärkeä rooli. "Yliopistot ovat toki syvällisemmän tutki-

10 KAUPPAKAMARI

muksen ja innovaatioiden kannalta tärkeitä, mutta monille yrityksille ammattikorkeakoulut ovat usein sopivampia ja käytännönläheisempiä kumppaneita. Ne voivat auttaa esimerkiksi kaupallistamisessa ja markkinoinnissa”, Valtonen muistuttaa. Toki kehittämistäkin riittää. Koulutuksen pitäisi vastata entistä ketterämmin ympäröivän elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Nykyisen tutkintokeskeisen opintopolun rinnalla – ja myös sen sijaan – tulisi tarjota lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia, joilla reagoidaan nopeasti ajankohtaiseen osaamisaukkoon. Muunto- ja täydennyskoulutus saisi niinikään olla sujuvampaa. ”Isossa kuvassa meidän on opittava arvostamaan tutkintojen sijaan oikeaa osaamista. Ja mitä monipuolisempaa se on, sitä parempi. Tulevaisuudessa työuralla eteen tulevat tehtävät ovat nekin entistä vaihtelevampia”, Valtonen tähdentää. KISSA PÖYDÄLLE PISA-TULOKSISTA Suomi keikkui vuosituhannen vaihteessa erilaisissa osaamisvertailuissa kansainvälisillä kärkisijoilla. Myös meikäläisten digivalmiudet olivat kukonaskeleen verran monia muita maita edellä. Viimeiset 10–15 vuotta suunta on ollut alaspäin ja mitalisijat ovat kääntyneet mm. Pisa-tutkimuksissa pistesijoiksi. Alamäkeen on suistuttu etenkin luonnontieteissä ja matematiikassa, mikä on Valtosen mukaan tulevaisuutta ajatellen todella huolestuttavaa. Myös lukutaito ja kiinnostus lukemista kohtaan on lasten ja nuorten parissa pelottavan heikkoa. ”Lisäksi lukutaidon kanssa kamppailevien nuorten määrä kasvaa ja entistä useammalla on perustaitojen puuttuessa vaikeuksia selvitä jatko-opinnoista. Eli ei tämä hyvältä näytä jatkossakaan.” Valtosen mukaan tästä osaamiskuopasta pitäisi puhua entistä avoimemmin ja kovempaan ääneen, sillä nykymenolla kunnian kukko ei kauan laula. Mitä sitten lääkkeeksi? Valtosella on puutostautiin kolme selkeää rohtoa. ”Ensimmäiseksi on laitettava kuntoon perusopetus, turvattava sen resurssit ja laatu. Toisena askeleena on lisättävä korkeakoulutuksen määrää. Ennusteiden mukaan jopa 70 prosenttiin uusista työpaikoista vaaditaan tulevaisuudessa korkeakoulututkinto. Niiden lisäksi tarvitaan ulkomaisia osaajia sekä aivan uusi ote oppisopimuskoulutukseen esimerkiksi palkkaporrastuksen avulla.”

•

TILASTO

KAUPPAKAMARIEN KYSELY:

Osaajapula ei ole kadonnut koronan myötä KAUPPAKAMAREIDEN KYSELYN PERUSTEELLA OSAAJAPULA VAIVAA YRITYKSIÄ KORONA-PANDEMIASTA HUOLIMATTA. VAIKKA KORONAN VAIKUTUKSET MONIEN YRITYSTEN TOIMINTAAN OVAT OLLEET DRAMAATTISIA, OSAAVAN TYÖVOIMAN TARVE EI ISOSSA KUVASSA OLE VÄHENTYNYT. Hieman yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Tammikuussa toteutetussa kyselyssä vastaava luku oli noin 60 prosenttia. Osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä.  Kun yrityksiltä kysyttiin tulevaisuuden rekrytointitarpeesta, kertoi yli 55 prosenttia vastaajista, että heidän rekrytointitarpeensa kasvaa tai kasvaa merkittävästi 2–3 vuoden aikajänteellä. Tämä yhdistettynä jo nyt olemassa olevaan osaajapulaan osoittaa, että osaavan työvoiman saantia edistäviä ratkaisuja tulee tehdä nopeasti.

Kauppakamarit ovat esittäneet ratkaisuna osaajapulaan työhön ja koulutukseen perustuvan maahanmuuton vauhdittamista. Keskeinen ongelma Suomessa on oleskelulupien pitkät käsittelyajat. Opiskelijoiden kannalta taas on huolestuttavaa, että oleskelulupia ei saada käsiteltyä siten, että opinnot päästäisiin aloittamaan ajoissa.  Kauppakamarien osaamiskysely tehtiin syyskuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1111 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä. Suurin osa yrityksistä on työnantajayrityksiä, yksinyrittäjiä oli 5,1 prosenttia vastanneista.

55

%

vastaajista kertoi, että heidän rekrytointitarpeensa kasvaa tai kasvaa merkittävästi 2–3 vuoden aikajänteellä.

MILLAINEN ON YRITYKSENNE NÄKYMÄ LÄHITULEVAISUUDEN REKRYTOINTITARPEESTA (SEURAAVAT 6 KK)? (1 = VÄHENEE MERKITTÄVÄSTI, 5 = KASVAA MERKITTÄVÄSTI) 100% 90% 80% 70% 60%

53,8%

50% 40% 30% 21,5%

20% 10%

9,0%

11,8% 4,0%

0% 1

2

3

4 LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN OSAAJAPULAKYSELY 2020

11 KAUPPAKAMARI

TEEMA

Koronakriisi on myös talouspolitiikkaa TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: LAURI HEIKKINEN, SHUTTERSTOCK

Istuvan hallituksen keskeisenä urakkana on luotsata Suomi kunnialla ulos koronakriisistä. Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan sen rinnalla on pidettävä huolta myös yritysten toimintaedellytyksistä. Se tarkoittaa mm. verotuksen ennakoitavuutta, osaavan työvoiman, rahoituksen turvaamista sekä paikallisen sopimisen edistämistä.

S

uomen Keskusta lähti nykyiseen hallitukseen huolehtimaan Suomen taloudesta ja työpaikoista. Koronakriisin myötä moni hallitusohjelman kirjaus ja etenkin sen työllisyystavoite on kuitenkin alkanut näyttää epärealistiselta. Tiukkaan taloudenpitoon tottuneita kauhistuttaa myös valtion nykyinen velanotto, josta riittää maksettavaa myös seuraaville polville. Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko tunnustaa, että koronan hintalappu on kiistatta suuri. Toimettomuus tulisi Suomelle kuitenkin vielä kalliimmaksi paitsi inhimillisesti myös talouden ja työllisyyden näkökulmasta. ”Testaus ja varautuminen rokotteeseen pitävät myös talouden pyörät pyörimässä. Koronakriisin hoito ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on tällä hetkellä tärkeintä talous- ja työllisyyspolitiikkaa”, hän painottaa Kauppakamarilehden haastattelussa.

12 KAUPPAKAMARI

13 KAUPPAKAMARI

Työllisyystoimiin liittyvässä keskustelussa keskitytään myös liikaa vain työvoiman tarjontaa lisääviin toimiin. Saarikko muistuttaa, ettei hallitus synnytä työpaikkoja. Niitä luovat yrittäjät, jotka uskaltavat ottaa riskin liiketoiminnan kasvusta ja palkata uuden ihmisen. ”Siksi ne tarvitsevat ennakoitavuutta verotukseen, ammattitaitoisia työntekijöitä sekä toimivaa infrastruktuuria ja yritysrahoitusjärjestelmää”, hän tiivistää.

”KORONAKRIISIN HOITO JA YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAAMINEN ON TÄLLÄ HETKELLÄ TÄRKEINTÄ TALOUS- JA TYÖLLISYYSPOLITIIKKAA.”

14 KAUPPAKAMARI

TAPAHTUMA- JA KULTTUURIALALLE KANSAINVÄLISTYMISOHJELMA Tiede- ja kulttuuriministerinä Saarikko on saanut katsoa aitiopaikalta myös kulttuuri- ja tapahtuma-alan ahdinkoa. Koronan toisen aallon myötä kesällä ja alkusyksyllä orastanut kasvu näyttää kääntyvän uudeksi alamäeksi. Tapahtumista ja yleisöstä elävä kulttuuriala kuihtuu, kun tilaisuuksia perutaan tai yleisö jää erilaisten rajoitusten vuoksi mieluummin kotiin. Saarikko laskee hallituksen tukeneen kulttuurialaa pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön kautta noin 79 miljoonalla eurolla. Sieltä on tullut tukea myös urheilupuolelle. Lisäksi tapahtuma-alan yritykset ovat saaneet työ- ja elinkeinoministeriön yritystukia. ”Aion tuoda lisäbudjettiin vielä uuden esityksen kulttuurialan koronatuesta. Sitä tulisi myös vapaalle kentälle ja kulttuurialan freelancereille. Samalla on tietysti tunnustettava, etteivät julkiset tuet mitään alaa kokonaan pelasta: ne ovat vain laastaria”, Saarikko toteaa. Korona on rokottanut kovaa myös suomalaista kulttuuri-, musiikki- ja tapahtumavientiä ja monet projektit ovat pysähtyneet. ”Luoville aloille tarvitaan kansainvälisen kasvun ja viennin ohjelmaa, jossa alan osaamista, verkostoja ja tietotaitoa kerätään vahvemmin yhteen. Käytännössä tilanne helpottaa vasta sitten, kun koronaepidemia on saatu kansainvälisesti hallintaan.” OSAAJIEN LUPABYROKRATIAAN TULOSSA HELPOTUSTA Kauppakamari on ollut jo pitkään huolissaan osaavasta työvoimasta. Heitä pitäisi houkutella Suomeen entistä aktiivisemmin myös ulkomailta. Saarikon mukaan haasteeseen on vastattu, sillä hallitusohjelmassa on sovittu mm. ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden

Säätiömalli ja lukukausimaksut eivät innosta Yliopistojen rahoitus tulee olemaan haaste myös tulevina vuosina. Kauppakamarin ehdotuksessa Suomeen perustettaisiin perusrahoituksesta vastaava yliopistosäätiö. Sen runkona olisivat lukukausimaksut sekä pörssiyhtiöiden osakkeet mm. valtio-omisteisista yhtiöistä. Valtion jakama perusrahoitus on lähes 2,8 miljardia vuodessa. Saarikon mukaan sen ohella pitää kehittää muitakin rahoitusmuotoja, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi tutkimusrahoituksen parempaa kotouttamista. Korkeakouluja pitää myös kannustaa tiiviimpään yhteistyöhön yritysten ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Koulutusviennin- ja liiketoiminnan kehittämisessä on siinäkin paljon mahdollisuuksia. ”Olen avoin uusille vaihtoehdoille, joilla vahvistetaan rahoitusta. Perusrahoituksen siirtoon säätiön vastuulle tai kaikkia korkeakouluopiskelijoita koskeville lukukausimaksuille en kuitenkaan löydä perusteita.”

KUVA: SHUTTERSTOCK

POTEROISTA PAIKALLISEEN SOPIMISEEN Hallitus on painottanut budjetissaan sitoutuvansa yritysten kilpailukyvyn tukemiseen ja suomalaisten työpaikkojen turvaamiseen. Kilpailukykyä edistäviä toimia ovat olleet mm. sähköveron laskeminen EU-minimiin, päästökauppakompensaation uudistaminen ja väylämaksun puolituksen jatkaminen. ”Toisaalta työllisyyden paraneminen edellyttää, että myös elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja investoimaan”, Saarikko huomauttaa. Työttömien työnhakuvelvoite ja sitä tukevat palvelut on havaittu toimiviksi muissa Pohjoismaissa. Nyt tätä ajattelua tuodaan Suomeen. ”Ensi keväänä on vielä uudistettava työttömyysturvaa tukemaan työttömyysjaksojen lyhentymistä.” Saarikko edistäisi myös paikallista sopimista – kuten myös valtaosa kauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä. Hän ihmetteleekin, miksi paikallinen sopiminen on työmarkkinaosapuolille niin vaikea asia edistää. Lisäksi osapuolet pysyttelevät asiassa edelleen omissa poteroissaan. ”Työpaikoilla tapahtuvaa sopimista tarvitaan lisää ja se on myös hallitusohjelmassa. Keskustan tavoitteena on lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia myös

järjestäytymättömissä yrityksissä ja haluamme esimerkiksi purkaa sopimisen kieltoja. Osapuolilla onkin nyt näytön paikka saada esityksiä ensi kevääksi”, Saarikko patistaa. Ministerin mukaan työmarkkinajärjestöjen vastakkainasettelu ei muutenkaan enää vastaa työpaikkojen todellisuutta ja ihmisten arkea: työntekijät ja työnantajat eivät enää ole tiukkoinakaan aikoina eri puolilla pöytää.

Saarikon mukaan hallitusohjelmassa on sovittu mm. ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä helpommista lupakäytännöistä.

KUVA: LAURI HEIKKINEN

”Työllisyyden paraneminen edellyttää, että myös elinkeinoelämämme kykenee uudistumaan ja investoimaan”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

sekä heidän perheidensä helpommista lupakäytännöistä. Myös oleskelulupaprosesseja on sujuvoitettu. Kansainvälisille opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja se jatkuu valmistumisen jälkeen kaksi vuotta. ”Aivan liian harva kansainvälinen opiskelija ja tohtoriopiskelija jää tänne valmistumisensa jälkeen töihin. Tarvitaan yritysten, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä, jotta opiskelijoille syntyisi kontakteja suomalaiseen työelämään ja etenkin pk-yritysten palkkauskynnys madaltuisi”, Saarikko toteaa.

Lisäksi työviisumit tulisi käsitellä kuukaudessa ja tavoitteeseen olisi päästävä mahdollisimman nopeasti, vaikka se edellyttää merkittäviä uudistuksia lainsäädäntöön, sähköisten prosessien kehittämiseen ja viranomaisten toimintatapoihin. ”Alueellinen kokeilu ulkomaisen tarveharkinnan lieventämisestä käynnistyy vuoden 2021 aikana." "Lisäksi selvitetään toimenpiteet, joilla erityisosaajille ja start up-yrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen luodaan nopean työluvan reitti Suomeen”, Saarikko lisää.

ENTÄ JOKO ITSE KAIPAATTE KÄTEENNE RASKAAMPAA SALKKUA, JOKA ISTUISI PAREMMIN KESKUSTAN PUHEENJOHTAJAN KÄTEEN? ”En. Pidän tiede- ja kulttuuriministerin tehtävää todella mielekkäänä ja mielenkiintoisena. Valtiovarainministerin tehtävää hoitaa nyt Matti Vanhanen (kesk.) ja pidän aidosti hallituksen, keskustan ja Suomen kannalta arvokkaana, että Vanhasen pitkäaikainen kokemus hallitustyöskentelystä on tällä tavalla käytössämme.”

•

Oppisopimuspaikkoja tuplasti lisää Vaikka yleinen keskustelu pyörii usein huippuosaajissa, ei tiede- ja kulttuuriministeri unohda muitakaan opintopolkuja. Kauppakamari on rummuttanut viime vuodet vahvasti oppisopimuskoulutuksen puolesta, jota voitaisiin vauhdittaa mm. palkkaporrastuksella. Tuki olisi oppisopimuskoulutuksen alkuvaiheessa suurempi ja pienenisi

opiskelijan opintojen edetessä. Työnantaja saisi automaattisesti tuen niiden koulutettavien osalta, jotka ovat alle 30-vuotiaita ja vailla aiempaa ammatillista perustutkintoa. Saarikon mukaan oppisopimuskoulutuksen kehittäminen on tärkeimpiä keinoja vahvistaa koulutuksen työelämälähtöisyyttä.

”Tavoitteena pitää olla nuorten oppisopimuskoulutusmäärien tuplaaminen nykytasosta, myös oppisopimukseen liittyvän tukijärjestelmän porrastamista kannattaa selvittää. Mallin kustannukset ja vaikuttavuus on perattava läpi”, ministeri toteaa.

15 KAUPPAKAMARI

Telatek Works Taivalkoskella on käyttänyt täsmäkoulutusta parantaakseen hitsaus- ja levyseppäosaamista.

16 KAUPPAKAMARI

Yhteishankintakoulutuksilla täsmäapua yritysten tarpeisiin TEKSTI: SAMI KORKALA KUVAT: SAMI KORKALA JA TELATEK WORKS

Räätälöityjen koulutusten avulla yritykset voivat kasvattaa kilpailukykyään uuden osaamisen, työvoiman ja toimivan henkilöstösuunnittelun ansiosta.

17 KAUPPAKAMARI

Y

hteishankintakoulutus auttaa työnantajia hyvinä ja huonoina aikoina. Sen koulutustuotteiden avulla voi kouluttaa nykyisiä tai uusia työntekijöitä tarkoituksenmukaisesti ja nopeasti. Koulutukset räätälöidään yhteistyössä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja koulutuksen toteuttajien kanssa vastaamaan osaamistarpeita. Yrityksen tai muun työnantajan maksettavaksi jää useimmiten alle puolet koulutuksen kustannuksista. "Esimerkiksi nyt koronatilanteessa täsmäkoulutuksen avulla voi lisätä määräaikaisesti lomautettujen henkilöiden osaamista", asiantuntija Anna-Liisa Holopainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta vinkkaa. Hän työskentelee ELY-keskuksen osaaminen ja työelämä -yksikössä ja vastaa yhteishankintakoulutusten järjestämisestä. Ne on jaettu kolmeen erilaisia tarpeita vastaavaan tuotteeseen, joita voidaan tarvittaessa myös yhdistellä. Täsmäkoulutus on yrityksen työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä lisä- tai täydennyskoulutusta, rekrykoulutus taas vastaa yritysten rekrytointitarpeisiin. Muutoskoulutuksen avulla työnantaja voi auttaa irtisanottuja tai toistaiseksi lomautettuja työntekijöitään työllistymään. Yhteishankintakoulutus on ammatillista työvoimakoulutusta, eikä johda tutkintoon tai muihin pätevyyksiin, kuten sertifikaattei-

hin tai lupiin. Koulutuksen lähtökohtana on yksilön osaamisen parantaminen. "Yhteishankintakoulusta suunnittelevan yrityksen kannattaa olla aluksi yhteydessä meihin ELY-keskuksessa, jotta eri asiat osataan ottaa huomioon. Autamme räätälöimään koulutuksen ja kilpailutamme sen toteuttajat, mikäli meiltä ei löydy sopivaa puitekouluttajaa", Holopainen opastaa.

oppimisen työn ohessa. Koulutus ei ole oikeastaan työnteosta pois", Mäkitalo näkee. Tällä hetkellä Telatekiltä on yksi henkilö puoli vuotta kestävässä täsmäkoulutuksessa hankkimassa kansainvälistä IWS-hitsausneuvojan osaamista. Hitsausneuvoja on yrityksessä asiantuntija, joka huolehtii muun muassa hitsauksen laadusta, kehittämisestä ja ohjeistuksista.

HITSAUSOSAAMINEN ISKI KIPINÄÄ TELATEK WORKSILLA Yksi esimerkki yhteishankintakoulutuksen tuotteita menestyksekkäästi käyttäneestä yrityksestä on Taivalkoskella toimiva Telatek Works, joka on yksi Suomen suurimmista hitsaavista konepajoista. "Olemme olleet tyytyväisiä koulutuksiin. Niiden avulla saa koulutusta nopeasti olemassa oleviin tarpeisiin. Lisäksi koulutuksiin liittyvien asioiden hoitaminen on mutkatonta", Telatek Worksin konepajapäällikkö Ulla Mäkitalo kiittelee. Telatekiltä 26 työntekijää oli vuoden 2019 puolella täsmäkoulutuksessa, joka keskittyi hitsaus- ja levyseppäosaamisen lisäämiseen. Yrityksellä on reilut 80 työntekijää ja yleensä 10-20 henkilöä vuokratyövoimana, joten koulutettavien määrä oli suhteessa suuri. OSAO Edu Oy järjesti työntekijöille kolmen kuukauden aikana 11 koulutuspäivää, joista neljä oli teoriapäiviä. "Kuvio on toimiva, sillä se mahdollistaa

OSAAMINEN NÄKYY LAATUNA JA KILPAILUKYKYNÄ Telatek Works valmistaa vaativia teräsrakenteita marine-, offshore- ja kaivosteollisuudelle. Valmiit tuotteet kuten risteilyalusten ruoripotkurirungot painavat jopa yli 100 tonnia, minkä takia työn jäljen on oltava priimaa. "Vaativissa rakenteissa on kaiken a ja o, että hitsaussaumat ovat hyviä ja levyt oikein taivutettuja", Mäkitalo sanoo. Työn laatu on Telatek-ryhmään kuuluvalle yritykselle kilpailutekijä, mutta osaavista hitsareista on pulaa ja ammattilaisia on vaikea houkutella Koillismaalle töihin. Siksi omien työntekijöiden osaamisen kehittäminen nähdään tärkeäksi. "Olemme aiemmin käyttäneet myös rekrykoulutusta." Korona näykkäisi myös Telatek Worksin tilauskirjaa. Yritys joutui lomauttamaan elo-syyskuussa henkilöstöään, koska risteilyalusten valmistaminen on jäissä matkailun hiivuttua. "Korvaavaa työtä löytyi rahtialusten ruoripotkurirunkojen valmistamisesta ja lomautustarve väistyi."

Telatek Works tekee massiivisia ja vaativia tuotteita. Henkilökunnan osaaminen varmistaa laadukkaan työnjäljen.

18 KAUPPAKAMARI

APUA HENKILÖSTÖSUUNNITTELUUN Räätälöityjen koulutusten avulla yritys voi osaamisen kasvattamisen lisäksi edesauttaa henkilöstösuunnitteluaan ja mahdollistaa työkierron. "Uutta työvoimaa voi hankkia rekrykoulutuksen avulla ja täsmäkouluttaa samalla nykyisiä työntekijöitä vaativampiin tehtäviin", Holopainen kertoo. Näin kokeneempi henkilökunta pysyy varmemmin yrityksen palveluksessa. Se on tärkeä seikka etenkin aloilla, joilla on pulaa osaavista työntekijöistä tai työvoimasta. Rekrykoulutus on yritykselle riskitön tapa hankkia työvoimaa. Yritys voi palkata varmasti osaavan ja työyhteisöön sopivan henkilön, sillä koulutukseen valitut opiskelijat tulevat tutuksi työssäoppimisjaksojen

aikana. Koronan takia rekrykoulutuksia järjestetään tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla vähän. Muutoskoulutuksen hyödyt nähtiin Oulun seudulla suuressa mittakaavassa viime vuosikymmenen alkupuolella, kun Nokialta irtisanotut insinöörit hankkivat sen avulla uutta osaamista. Työvoimakoulutuksen ja yrityksen maksettavaksi kuuluvan normaalin henkilöstökoulutuksen ero ei ole aina täysin selkeä. Erottelu voi olla vaikeaa varsinkin täsmäkoulutuksessa, joka on koulutustuotteista käytetyin. "Ero on usein veteen piirretty viiva. Muistutan usein itselleni, että yhteishankintakoulutuksissa keskiössä on yksilön osaamisen ja ammattitaidon kehittäminen sekä hänen työmarkkina-asemansa parantaminen", Holopainen sanoo. Koulutusten muokattavuuden ansiosta niitä voidaan järjestää tarpeesta riippuen isoille ryhmille tai vain muutamille henkilöille. "Tällaisia erikoisempia koulutuksia on ollut esimerkiksi ict-alalla. Esimerkiksi 15 yrityksellä on ollut kullakin yksi henkilö samassa rekrykoulutuksessa." KOULUTUKSIA HALUTAAN TEHDÄ TUTUMMAKSI Holopainen näkee, että yhteishankintakoulutukset ovat Pohjois-Pohjanmaalla suhteellisen vähän käytettyjä siitä huolimatta, että konsepti on ollut käytössä pitkään.

"Yksi syy siihen saattaa olla, että kaikissa yrityksissä näistä ei vain tiedetä tarpeeksi. Nyt suunnittelemme koulutuksille markkinointikampanjaa. Kerromme koulutuksista seudullisille yrityspalveluille ja kuntien elinkeinoneuvojille, jotta he voivat paremmin opastaa alueidensa yrityksiä", Holopainen sanoo. ELY-keskus hakee yrityspalveluiden kautta myös tietoa yritysten koulutustarpeista, jotka ovat voineet muuttua nopeasti koronamyllerryksessä. Yleensä ottaen yhteishankintakoulutusta käytetään Pohjois-Pohjanmaalla eniten metalli- ja logistiikka-alalla. "Jatkossa alueella on todennäköisesti pulaa ainakin puutavara-autojen kuskeista." LISÄTALOUSARVIOSTA MILJOONA YHTEISHANKINTAKOULUTUKSEEN Osaamisen kasvattaminen on tärkeää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta ja siihen on varauduttu myös valtion lisätalousarviossa. Pohjois-Pohjanmaalle tulee ensi vuodeksi miljoona euroa lisärahaa yhteishankintakoulutukseen. Tätä nykyä siihen käytetään julkista rahaa vuosittain vajaat kaksi miljoonaa euroa. Yrityksen osuus yhteishankintakoulutusten kustannuksista on 20-50 prosenttia, riippuen muun muassa koulutuksesta ja yrityksen koosta. Esimerkiksi metalli- ja logistiikka-alan koulutukset ovat kalliimpia järjestää, koska niissä tarvitaan työkoneita, ajoneuvoja ja tiloja. Niin sanotun raskaan koulutuksen järjestäjät ovat yleensä kou-

Anna-Liisa Holopainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta vastaa yhteishankintakoulutusten järjestämisestä.

lutuskuntayhtymien yhteyteen syntyneitä yrityksiä, joilla on opetustilat ja kalusto omasta takaa. Koulutukset pyörivät keväällä koronarajoitusten aikanakin. "Kouluttajat pitivät monin tavoin huolen siitä, että turvavälit säilyivät."

•

Yhteishankintakoulutuksen tuotteet RekryKoulutus

TäsmäKoulutus

MuutosKoulutus

– Räätälöidään yrityksen tarpeisiin – Kestää pääsääntöisesti 3–9 kuukautta, minimikesto 10 koulutuspäivää – Antaa ammatillista osaamista työn antajan tarpeiden mukaan – Voidaan suunnitella yhteistyössä useamman työnantajan kanssa – Yrityksen osuus on 30% koulutuksen kokonaishinnasta

– Henkilöstölle suunnattua räätälöityä koulutusta, joka vastaa mm. muuttu- neisiin osaamistarpeisiin – Tavoitteena on, että koulutuksen suorittaneet opiskelijat sijoittuvat saman työnantajan palvelukseen – Tavoitteena myös estää lomautuksia ja irtisanomisia – Kesto vähintään 10 koulutuspäivää – Työnantajan maksuosuus on 30–50% kokonaishinnasta

– Auttaa irtisanottuja työntekijöitä löytämään uuden työpaikan – Kesto tapauskohtainen, kuitenkin vähintään 10 koulutuspäivää – Koulutusohjelma räätälöidään osallistujien tarpeiden mukaan – Työnantajan maksuosuus on 20% koulutuksen kokonaishinnasta

YHTEISHANKINTAKOULUTUKSESSA EI SUORITETA TUTKINTOJA TAI TUTKINTOJEN OSIA.

19 KAUPPAKAMARI

Suurteholaskenta tarvitsee rinnalleen osaajia ja monipuolista yhteistyötä.

20 KAUPPAKAMARI

KAMK:n supertietokone kampittaa koronaa ja tuo kilpailukykyä TEKSTI: SAMI KORKALA KUVAT: KAMK

Kainuuseen pesiytynyt laskentateho ja dataosaaminen auttavat pohjoisen ja koko Suomen elinkeinoelämää. Kajaanin ammattikorkeakoulun supertietokonetta on käytetty myös selvittämään koronaviruksen leviämistä ja rakennetta.

S

uurteholaskennan käyttö on levinnyt säämallien laskennasta ja sotateollisuudesta yleisemmälle tasolle, esimerkiksi teollisuuden ja yritysten tuotekehityksen tarpeisiin. "Kokonaisuus, jossa on laskentakapasiteettia ja siihen liittyvää osaamista on oikein käytettynä yhteiskunnalle valtava kilpailuetu", Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén sanoo. Tehokas laskentaympäristö auttaa tutkimusta pysymään aallonharjalla ja säteilee myös yrityselämään. Lisäksi se antaa mahdollisuuden reagoida nopeasti muutoksiin. Viime aikoina suurten datamassojen tehokasta käsittelyä on valjastettu koronavirukseen liittyvän tutkimuksen taustalle. Syyskuussa alkaneessa hankkeessa KAMK:n supertietokone kaivaa esiin tietoa siitä, miten koronavirus leviää ja onko virus vahvistumassa vai heikkenemässä. Kehitteillä oleva tekoälyyn pohjautuva alusta auttaa koronaviruksen ja muiden samankaltaisten virustautien leviämisen ennakoinnissa. OSALLISTUMINEN OLI STRATEGINEN VALINTA Sinällään tämä tutkimus on kallellaan perustutkimuksen suuntaan, joka kuuluu yleensä yliopistoille. Ammattikorkeakouluissa tutkimus on yleensä soveltavaa ja nopeasti käytäntöön vietävää.

"Tähän tutkimukseen osallistuminen oli meille strateginen valinta. Löytyipä tutkimuksen avulla mahdollisuus kehittää tuotteita tai ei, siitä saadulle osaamiselle syntyy todennäköisesti käyttökohteita jatkossa", Sarén perustelee. Kajaanissa on yksi Euroopan harvoista korkeakoulujen opetuskäytössä olevista supertietokoneista, minkä ansiosta alustan kehitystyö voidaan tehdä KAMK:ssa. Kaikki tähtää siihen, että tammikuussa pilottijakson päättyessä on tarjota dataa tutkimuksen käyttöön ja kaupallisiin tarkoituksiin. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLab sekä koronaviruksen pikadiagnostiikkaa kehittävä oululainen iSTOC. Kajaanissa on käyty tänä vuonna aiemminkin biteillä virusta vastaan. Keväällä Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n Puhti-supertietokone selvitti mallintamalla, että koronavirusta kantava henkilö voi aivastaessaan levittää virusta jopa neljän metrin päähän. Hankkeen tutkijaryhmän kokosivat Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, VTT ja Helsingin yliopisto. Lisäksi KAMK on mukana kansainvälisessä hankkeessa, jossa etsitään tietoa koronaviruksen lääkehoidon kehittämiseen mallintamalla viruksen pintarakennetta Kajaanin supertietokoneiden avulla. Hanketta viedään eteenpäin Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston School of Medicinen kanssa.

DATAN LAPIOMIEHIÄ TARVITAAN Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) nähdään Kajaanin osaamiskeskittymässä tärkeänä. KAMK tekee suurteholaskentaan liittyvää yhteistyötä muun muassa itseajavia autoja kehittävän yrityksen kanssa. Lisäksi dataan pohjautuvia hankkeita on aloitettu pankki- ja vakuutusalan, teollisuuden ja vähittäistavarakaupan toimijoiden kanssa. "Kun tutkimus- ja kehitystyö lisääntyy ja kustannukset painuvat koko ajan alemmas, suurteholaskenta on entistä useampien yritysten käytettävissä", KAMK:n TKI-toiminnasta vastaava koulutusjohtaja Mikko Keränen sanoo. Kun aiemmin suurteholaskenta oli lähinnä kansallisen mittakaavan hankkeiden taustalla, nyt vaikkapa start up -yritys voi tuoda dataansa supertietokoneiden ja osaajien jalostettavaksi. Aidosta toiminnasta kertynyt anonyymi data voi auttaa sitä luovuttavia yrityksiä sekä opiskelijoita. "Datasta voi saada paljon irti, kun se viedään sadan ihmisen ihmeteltäväksi. Lisäksi yritykset voivat saada meiltä opinnäytetöiden tekijöitä ja osaavaa työvoimaa", Sarén sanoo. Tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut, dataanalytiikka, vaativa graafinen laskenta ja erilaiset simuloinnit auttavat lääkkeiden, tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. "Odotamme, että alasta tulee entistä vahvempi tekijä tällä alueella ja jatkossa jopa

21 KAUPPAKAMARI

Kajaanin ammattikorkeakoulu on tehnyt rehtori Matti Sarénin johdolla rohkeita avauksia.

talouden kivijalka. Meillä noin joka neljäs euro menee TKI-toimintaan, mikä on äärimmäisen merkittävä asia", Keränen näkee. Noin puolet TKI-euroista suunnataan teknologia-alalle ja toinen puoli jakaantuu lähinnä palvelualan ja sosiaali- ja terveysalan kesken. Hankkeita pyörii samanaikaisesti yleensä noin 80. Viime vuonna KAMK:ssa aloittaneessa datasta tekoälyyn -koulutusohjelmassa koulitaan dataosaajia. "Ennen kuin suurteholaskennan hyödyntäminen on arkea yrityksille, tarvitaan tällainen datan lapiomiesten armeija käsittelemään tietoa", Sarén sanoo. KAMK ON ERIKOISTUNUT ROHKEASTI Vuonna 2007 alkanut pelialan koulutus sekä uudemmat eSports- ja datasta tekoälyyn -koulutukset vetävät opiskelijoita Kainuuseen ympäri Suomea ja maailmaa. Osaaminen on poikinut yrittäjyyttä. "Vuoden 2017 lopussa laskimme, että KAMK-lähtöisiä yrityksiä on perustettu 120 ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 100 miljoonaa", Sarén taustoittaa. Esimerkiksi käy vaikkapa pelitalo Critical Force, jonka liikevaihto oli viime vuonna 6,8 miljoonaa euroa. "On ollut hienoa todeta, että nykyisin nuoret ict-alan opiskelijat lähtevät kovin tavoittein yrittäjiksi. He pyrkivät esimerkiksi miljoonan euron liikevaihtoon kolmessa vuodessa", Keränen sanoo. Suomalainen koulutus on maailman mittapuullakin laadukasta ja KAMK jalostaa koulutusosaamisesta vientituotteita. Korkea22 KAUPPAKAMARI

koulu solmi alkuvuonna sopimuksen, jonka nojalla se alkaa tuottaa digitaalisia oppimissisältöjä Pakistaniin. Pilottiryhmässä on noin 25 000 opiskelijaa, mutta jatkossa ict-alan sisältöjä tuotetaan Pakistaniin sadoille tuhansille opiskelijoille. Kyse ei pelkästään korkeakoulujen välisestä, vaan valtiollisen tason yhteistyöstä. KAMK on jo aiemmin tuottanut terveysalan opetussisältöjä Pakistaniin. Koulutusyhteistyöhön lähdettiin alun perin sillä ajatuksella, että investointi maksaa itsensä takaisin. Siitä saadut rahat ohjataan KAMK:n kehittämiseen. "Joku kysyi, että kumpi meille on tärkeämpi, Puolanka vai Pakistan. Vastasin hieman näsäviisaasti, että Puolankaa ei ole ilman Pakistania", Sarén kertoo. YKSI MAAILMAN TEHOKKAIMMISTA SUPERTIETOKONEISTA Suomalaisten ammattikorkeakoulujen yhteisessä käytössä olevan KAMK:n supertietokoneen lisäksi Kajaanissa on CSC:n suurteholaskentaympäristö, joka täydentyy vuoden 2021 puolella yhteiseurooppalaisella LUMI-tietokoneella. Sen toimittajaksi on valittu yhdysvaltalaislähtöinen Hewlett Packard. LUMI tulee olemaan käyttöönottohetkellään yksi maailman tehokkaimmista supertietokoneista ja vastaa teholtaan noin puoltatoista miljoonaa kannettavaa tietokonetta. Jotain tehosta kertoo sekin, että LUMI:n hukkalämmöllä voidaan tuottaa jatkossa viidesosa Kajaanin alueen kaukolämmöstä.

"Kajaani on hyvä paikka supertietokoneille monestakin syystä. Renforsin rannan sähköinfrastruktuuri on riittävä, koska se on mitoitettu alun perin paperiteollisuuden tarpeisiin. Lauhdelämmön myyminen tekee toiminnasta kustannustehokasta ja tietoverkot ovat myös riittävällä tasolla", CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo. Puitteet ovat erinomaiset, mutta laskentatehon hyödyntäminen tarvitsee kylkeensä jatkuvasti päivittyvää osaamista. "Jos tämä mahdollisuus pelataan oikein, laskentaympäristö auttaa luomaan Suomeen työllisyyttä, vetovoimaa ja tutkimusta. Mutta töitä siihen tarvitaan", Koski sanoo. Puhdin lisäksi Renforsin rannan konesalissa puhisee Pohjoismaiden nopein Mahtisupertietokone, joka on maailman 50 tehokkaimman koneen joukossa. Samalla alueella toimii myös kapasiteettija konesalipalveluita tuottava kajaanilainen Herman IT Oy. SUOMI VOI KUULUA TEKOÄLYN VOITTAJIIN Tekoälyn tutkimusprofessori Heikki Ailisto VTT:ltä näkee, että Suomi voisi hyötyä jatkossa vielä enemmän tekoälyosaamisestaan. "Suomi on tekoälyn käytön ja osaamisen suhteen hyvää eurooppalaista keskitasoa ja kokoonsa nähden vahva tekijä. Joillain aloilla suurteholaskentaa on käytetty jo pitkään esimerkiksi mallinnuksessa ja simuloinnissa, mutta toisilla aloilla ollaan sen suhteen vielä alkutekijöissään", Ailisto sanoo. Hän vastaa Suomen tekoälykeskukseen (FCAI) teollisuusyhteistyöstä sekä yhteiskunta- ja teollisuusvaikuttamisesta. Lisäksi Ailisto koordinoi VTT:n tekoälytutkimusta ja on kartoittanut Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta Suomen tekoälyosaamisen kokonaistilannetta. Tekoäly liittyy muun muassa robotiikkaan, puheentunnistukseen ja konenäköön. Tekoälyteknologioiden avulla voidaan kehittää yritysten ja yhteiskunnan toimintaa, kun laitteet ja järjestelmät saadaan toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Tekoälyn kehittämisessä ja käyttämisessä onnistuminen voi osaltaan määrittää sitä, miten Suomi menestyy yhteiskuntana. "FCAI:n tavoitteena on nostaa Suomi tekoälyn käytössä maailman huippujen joukkoon", Ailisto sanoo. Hän peräänkuuluttaa tutkimuksen, teollisuuden ja yrityselämän yhteistyötä, mikä vie tekoälyn soveltamista eteenpäin "Kajaanin osaamiskeskittymä on myös tässä suuressa roolissa."

•

© 2020 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. ED None.A20003fi

KIRJAVINKKI

Jos näkee aina riskejä voiko hyvä mahdollisuus jäädä käyttämättä? Me autamme asiakkaitamme hyötymään uusista mahdollisuuksista ja hallitsemaan riskejä. Lähimmän asiantuntijamme löydät osoitteesta: ey.com/fi

KASVATA VAIKUTUS­VALTAASI – VAHVAN VAIKUTTAMISEN OPAS

Pro/Juridica/

Selkeitä sanoja ja vaikuttavia tekoja yritysjuridiikkaan. Asianajotoimisto Pro Juridica syntyi halusta tarjota helposti lähestyttävää apua päivittäiseen bisnekseen. Jo 10 vuoden ajan meidät on tunnettu asiakkaidemme keskuudessa tavastamme tuoda selkeitä ja ymmärrettäviä ratkaisuja. Tähän aiomme panostaa tulevaisuudessakin.

KIRJA ON LÄPIVALAISU työelämässä vaikuttamiseen. Se esittelee vahvan, kirjoit­tajien kehittämän vaikuttamisen mallin ja antaa konkreettisia työkaluja omien vaikuttamistaitojen kasvat­tamiseen työssä, kotona ja vapaa-ajalla. Vaikuttaminen on vallankäyttöä. Vaikuttamalla toisiinsa myönteisesti ihmiset edistävät hyvää yhteistyötä ja tavoitteiden saavuttamista. Parhaimmillaan vuorovaikutus on yhteistä ajattelua, joka parantaa päätösten laatua. Lisäksi töitä tehdään yhä useammin yhteistyössä ilman aseman tuomaa valtaa. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kykyä vaikuttaa myönteisesti muihin ihmisiin. Kasvata vaikutusvaltaasi on läpivalaisu vaikuttamiseen yksilön, tiimin ja työyhteisön näkökulmasta. Se keskittyy tavoitteellisiin tilanteisiin, joissa ihmiset ovat vuorovaikutuk­sessa toistensa kanssa. Vaikka kirja kuvaa erityisesti vaikuttamista työyhteisöissä, monet lainalaisuudet pätevät muuallakin, kuten perhepiirissä ja harrastuksissa. Teos on tarkoitettu kaikille niille, joiden on työssään vaikutettava muihin. Se auttaa johtajia, esimiehiä, tiimin- ja projektinvetäjiä sekä asiantuntijoita, jotka haluavat kehittyä vaikuttamisen taidoissaan.

Oli haasteesi pieni tai suuri, saat meiltä aina tarvitsemasi avun. Ota rohkeasti yhteyttä!

Oulu Hallituskatu 13-17 D, 90100 Oulu / 020 755 1480 / oulu@projuridica.fi

Jyväskylä

PUUNJALOSTAJA

Piippukatu 11, 40100 Jyväskylä / 020 755 1490 / jyvaskyla@projuridica.fi

POHJOIS–SUOMESSA

www.polkky.fi

projuridica.fi

23 KAUPPAKAMARI

Monidorin etävalvontasovellus on ollut erityisen hyödyllinen eristyspotilailla ja yöaikaan.

24 KAUPPAKAMARI

”Koronan kanssa voi myös menestyä” TEKSTI: MIKA KULJU KUVAT: MONIDOR OY

Oulun kauppakamari peräänkuuluttaa yhteiskuntaan positiivista asennetta edelleen jatkuvan koronakauden haasteiden keskellä. Monen yrityksen toimintaympäristö on muuttunut, joten nyt on vahvan sopeutumisen ja uuden tekemisen paikka. Hyvä esimerkki tästä on oululainen Monidor.

"K

oronan kanssa on opittava elämään. Moni yritys on tänä vuonna ajautunut taloudelliseen ahdinkoon, sillä liiketoiminta on saattanut laskea dramaattisesti koronan johdosta. Pääasiallisimmat syyt notkahdukseen eivät ole koronan aiheuttamat sairastumiset, vaan epidemian hillitsemiseksi tehdyt erilaiset toiminta- ja matkustusrajoitukset", sanoo Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Tuovisen mukaan ”hyvää kriisiä” ei kannata jättää käyttämättä, vaan oppia elämään koronan sekä muiden varmasti eteen tulevien erilaisten poikkeustilojen kanssa. Kaikkeen ei tule eikä voi etukäteen varautua, mutta oleellinen oppi on kyvykkyys nopeisiin muutoksiin ja rohkeuteen tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Tuovinen korostaa, että koronan kanssa voi myös menestyä. Hyvä esimerkki tästä on oululainen infuusiohoitoja mittaava Monidor Oy, joka on kerännyt miljoonan euron rahoituksen vastatakseen pandemian luomaan kysyntään.

Monidor Oy:n asiakkuuspäällikkö Annika Suvanto huolehtimassa asiakkaista etäyhteydellä.

Monidor on kehittänyt langattoman infuusiomittarin ja etävalvontasovelluksen yhdessä hoitohenkilöstön kanssa. Näin tuotteesta on kehittynyt käytännön työhön sopiva ratkaisu, joka helpottaa pärjäämään juuri tässä ajassa. "Tiputushoidon epätarkkuuden takana on usein se, että hoitohenkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja ilman kunnon työkaluja sen tarkka toteutus on hyvin hankalaa. Monidorin ratkaisu auttaa kahdella tavalla, infuusiomittari tuo tarkkuutta ennen peukalotuntumalla annettuun tiputushoitoon ja etävalvontasovellus vähentää turhia askeleita osastolla", kuvailee Monidorin toimitusjohtaja Mikko Savola. "Etävalvontasovellus on ollut erityisen hyödyllinen eristyspotilailla ja yöaikaan. Korona-aikana eristystä tarvitaan normaalia enemmän. Lisäksi juuri tässä ajassa on selvästi trendinä se, että väestön ikääntyessä potilasmäärät kasvavat. Sairaalaan voidaan ottaa vain tarkempaa hoitoa vaativia potilaita. Hoitohenkilökunnan vähäisyys aiheuttaa myös kiirettä. Kaikki oikeasti jokapäiväistä työtä helpottavat ja hoidon laatua edistävät tekniset ratkaisut ovat erittäin kysyttyjä", jatkaa Savola. KORONA PAKOTTAA MUUTOKSIIN Korona-aika on muuttanut asiakkaan toimintatapoja ja Monidorin arvolupaus asiakkaalle on hieman eri kuin normaalisti. "Nyt on pyrittävä ymmärtämään asiakkaan muuttunutta tarvetta ja miettimään, kuinka tässä tilanteessa voimme olla avuksi. Monidorilla se on näkynyt myös niin, että jakelijaverkoston rakentaminen Euroopassa

on edistynyt nopeutetusti, kun meillä on arvolupaus, joka auttaa tässä muuttuneessa tilanteessa", sanoo Savola. Korona on vaikuttanut merkittävästi myös Monidorin omaan tapaan toimia. Sairaaloihin ei enää päästetä ulkopuolisia muuten kuin pakollisissa tehtävissä. Näin ollen myynti, asennukset ja käyttöönotot on tehtävä etäyhteyksin. "Toisaalta se on pakottanut Monidorin ja sairaalat siihen, ettei paikanpäälle tarvitse mennä. Toistaiseksi esittelyt ja käyttöönotot ovat sujuneet mainiosti etäyhteyksin, mikä säästää koulutus- ja matkustuskuluissa molemmin puolin. Tosin myyjät kaipaavat jo henkilökohtaisia kontakteja. Erityisesti ulkomailla aktiivinen myyntityö on kärsinyt todella paljon vierailukieltojen myötä. Positiivista on se, että tarvittaessa pystymme myös korona-ajan jälkeen järjestämään nopeasti ja edullisesti koulutukset sekä käyttöönotot sairaalaan etänä", kertoo Savola. Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen näkee Monidorin rohkaisevana ja kannustavana esimerkkinä. Tuovisen mukaan samaan aikaan moni muukin yritys on onnistunut muuttamaan toimintatapojaan ja kääntämään nämä poikkeukselliset olot jopa kasvuloikkaan. "Usein taustalla on ollut uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen etätoimintoihin tai uudistuksiin, joilla on korvattu perinteiset toimintatavat. Erityisesti panostukset digitalisaation ja verkkokauppaan ja uusien toimitustapojen tarjoaminen tilanteessa, jossa ihmiset eivät itse pääse liikkumaan, ovat osoittautuneet menestyksiksi", korostaa Tuovinen.

•

25 KAUPPAKAMARI

Viisi tärkeää koronasääntöä Miten toimit vastuullisesti palvelualalla, jos sinulla ei ole mahdollisuutta etätöihin.

KIRJOITTAJA: JORMA MÄKITALO, ERIKOISLÄÄKÄRI, LT, OULUN KAUPUNGIN TERVEYSJOHTAJA

26 KAUPPAKAMARI

HAKEUDU LIEVISSÄKIN OIREISSA HETI TESTEIHIN.

ENSIMMÄINEN SÄÄNTÖ on muistuttaa asiakkaita riittävän näkyvästi, että palveluun voi tulla vain täysin terveenä. Sama koskee tietysti myös työntekijöitä: vain terveenä töihin. Oulussa testeihin pääsy ja tulosten saaminen on erittäin sujuvaa.

TOINEN SÄÄNTÖ on huolehtia sekä työntekijöiden että asiakkaiden korostetusta käsihygieniasta. Myös tässä asiakasinformaatio on tärkeää. Tämä tarkoittaa suomeksi sitä, että työntekijät pesevät kätensä joka palvelutapahtuman välillä ja asiakkaat tullessaan palveluun. Mikäli käsien pesu (vesi + saippua) ei ole mahdollista, niin käsidesi (20–30 sekuntia hieromista käsiin) voi korvata tämän.

MIKÄLI RIITTÄVÄÄ ETÄISYYTTÄ EI PALVELUTAPAHTUMAN LUONTEEN VUOKSI VOIDA YLLÄPITÄÄ, TULEE SEKÄ TYÖNTEKIJÄN ETTÄ ASIAKKAAN KÄYTTÄÄ MASKIA.

MIKÄLI TYÖNTEKIJÖIDEN VÄLILLÄ EI VOIDA RIITTÄVÄÄ ETÄISYYTTÄ PITÄÄ, TULISI TYÖNANTAJAN TARJOTA TYÖNTEKIJÖIDEN KÄYTTÖÖN MASKIT.

KOLMAS SÄÄNTÖ on pitää riittävää etäisyyttä asiakkaaseen niissä palveluissa, joissa se on mahdollista. Tässäkin asiakasinformaatio on tärkeää. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että ei kätellä, sijoitetaan kalusteet asiakaspalvelutiloissa siten, että minimissään n. 1,5 m etäisyys säilyy asiakkaan ja työntekijän välillä, tai asiakkaan ja työntekijän välissä on pärskeiltä suojaava pleksi. Tarrat lattiassa ovat hyviä muistuttajia etäisyyksistä. On tarpeen, että palvelun järjestäjällä on tarjota asiakkaille maskeja käyttöön tai myytäväksi. Lisäksi on tärkeää, että myös työntekijät keskenään pitävät työpäivän aikana (ja sen jälkeenkin!) riittävää etäisyyttä toisiinsa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa pukuhuone-, taukotila- ja neuvottelutilojen varustamista oveen sijoitettavalla lapulla, jossa kerrotaan kuinka monta henkilöä tilassa voi oleskella kerrallaan. Nyrkkisääntö on, että tilan henkilömäärä tulee puolittaa. Esimiesten tulee valvoa ja esimerkillään osoittaa, että tilojen käyttöä koskevaa sääntöä noudatetaan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kahvi- ja lounastaukojen porrastamista. Avokonttoreissa, mikäli mitoitus on tiivis, tulee noudattaa samaa sääntöä. Tämä voi – ja sen tuleekin johtaa vuorotteluun työpisteiden käytössä ja esimerkiksi etätyön hyödyntämistä. Mikäli maskeja otetaan käyttöön, on oleellisen tärkeää käyttää niitä oikein. Väärin käytetty maski lisää tartuntavaaraa. Oleellista on pukea maski puhtain käsin, olla koskematta maskiin käytön aikana, ja riisua maski nauhoista kiinni pitäen koskematta etuosaan suoraan roskakoriin. Maski vaihdetaan muutaman tunnin välein tai aina kun se kostuu. Hyviä ohjevideoita löytyy netistä. Työntekijöiden on osattava opastaa myös asiakkaita maskien käytössä.

NELJÄS SÄÄNTÖ on, että mikäli palveluun sisältyy yhteisten välineiden tai esineiden käyttöä, joihin molemmat siis koskevat, olisi työntekijöiden hyvä käyttää kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Käsineet vaihdetaan aina asiakkaan tai asiakasryhmän vaihtuessa. Työnantaja toimittaa käsineet työntekijöiden käyttöön. Myös käsineitä on osattava käyttää oikein: kriittisiä vaiheita ovat käsineiden päälle pukeminen ja pois ottaminen. Kädet puhdistetaan ennen käsineiden pukemista ja riisumisen jälkeen. Tästäkin löytyy netistä hyvää video- ja kuvamateriaalia.

VIIDES SÄÄNTÖ on, että palvelussa käytettäviä tiloja (erityisesti kahvat, pinnat, käsinojat ym. kosketuspinnat) tulee pyyhkiä useamman kerran päivässä. Erittäin kannatettavaa on ottaa asiakkailta pois asiakaslehdet, esitteet tai näytöt, joita useampi asiakas peräjälkeen koskettelee, ja joiden desinfiointi asiakkaiden välillä on vaikeaa tai mahdotonta.

•

27 KAUPPAKAMARI

Kainuun Vuoden Teko -palkinto Pulse247 Oy:lle Vuoden Maineteko -kunniakirja Sotkamon Jymylle TEKSTI: MIKA KULJU

O

ulun kauppakamarin Kainuun kauppakamariosasto luovutti keskiviikkona Vuoden Teko -palkinnon Pulse247 Oy:lle, joka on MyCashflow-tuotteestaan tunnettu ohjelmistotalo. "Valintaperusteina olivat yrityksen kasvukehitys, vahva paikallinen osaaminen, toiminnan laajentuminen, nopea reagointikyky ja työllistävä vaikutus", luettelee Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja Teuvo Perätalo. MyCashflow on suosituin kotimainen verkkokauppapalvelu, jonka emoyhtiön Pulse247 Oy:n pääkonttori sijaitsee Kajaanissa. Yritys onnistui luomaan huomattavaa kasvua tänä vuonna reagoimalla nopeasti korona-ajan haasteisiin varhain keväällä. MyCashflow julkisti maaliskuussa puolen vuoden kestoisen kampanjaedun, joka tuki koronavirustilanteesta kärsiviä yrittäjiä tarjoamalla maksuttoman verkkokaupan, vapaavalintaisen valmisteeman sekä tehostetusti apua verkkokaupan perustamiseen. Kampanjan tulokset olivat hienoja, sillä moni uusi asiakas kehitti liiketoimintaansa ansiokkaasti kasvu-uralle. "Tuossa vaiheessa monella perinteisellä kivijalkakaupalla oli vaikea aika, joten kiinnostus verkkokaupan kehittämiseen kasvoi suuresti. Meillä on ollut laadukas tuote pitkään, joten käynnistimme kampanjan, jolla yrittäjä sai valmiin verkkokaupan maksutta puoleksi vuodeksi. Yrittäjiä tuettiin aktiivisella käyttökoulutuksella", kertoo Pulse247 Oy:n toimitusjohtaja Ismo Ruotsalainen. Pulse247:n palkkalistoilla on tällä hetkellä yli 30 työntekijää ja sen laajat kumppaniverkostot työllistävät kymmeniä

28 KAUPPAKAMARI

ihmisiä. Erityistä kiitosta yritys on saanut asiakaspalvelustaan. "Haluamme tehdä verkkokaupan toiminnan mahdollisimman helpoksi asiakkaillemme. Autamme kauppiaita myymään enemmän. Se on pitkäkestoisten asiakassuhteidemme salaisuus", kertoo Ruotsalainen. Palkinto luovutettiin Kainuun Talousseminaarissa, joka järjestettiin Kajaanin Wanhalla Kerholla. Tilaisuudessa jaettiin myös Vuoden Maineteko -kunniakirja, joka luovutettiin Kainuun pesäpalloylpeyden Sotkamon Jymyn taustayhtiölle Superjymy Oy:lle. Perusteluina olivat paluu miesten mestaruuskantaan viiden vuoden tauon jälkeen sekä vuosikymmenestä toiseen jatkunut pitkän linjan valtakunnallinen menestys. "Sotkamon Jymy on yksi niitä mainetekijöitä, joista Kainuu tunnetaan muualla Suomessa", toteaa Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Valinnassa arvostettiin myös uusien pelaajapolvien kasvattamista vuosikymmenestä toiseen. Esimerkiksi tämän vuoden mestarijoukkueessa oli kaksi toisen polven pesäpalloilijaa, joista 17-vuotias lukkari Aapo Komulainen nousi finaalisarjassa jopa sensaatioksi. "Tavoitteena meillä on vuosittain pelata Suomen mestaruudesta mahdollisimman omavaraisella joukkueella, jonka menestys perustuu organisaatiorakenteeseen, järjestelmään, historiaan ja kulttuuriin. Kaikki tämä luo nuorille pelaajille uskoa, että urheilijanpolku on meillä tärkeiden sidosryhmien eli junioritoiminnasta vastaavan Jymy-Pesiksen ja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kanssa oikea", tiivistää Superjymy Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuosmanen.

•

Kuvassa vasemmalta Pulse247 Oy:n toimitusjohtaja Ismo Ruotsalainen, Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja Teuvo Perätalo, Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen ja Superjymy Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuosmanen.

AIEMPIA VUODEN TEKO -PALKINNON SAAJIA: 2019 2018 2017 2016 2015

Pekka Heikkinen & Kumpp. Oy Sotkamo Silver Oy Critical Force Oy Transtech Oy KAMK

JobCornerissa työ ja tekijät kohtaavat TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VUOTI-KARVONEN

O

ulussa toimivalla yritystoiminnan, työllistymisen ja osaamisen kehittämiseen keskittyvällä BusinessAsemalla pyörii uusi palvelu, JobCorner. Se on viikoittain toistuva rekrytointitapahtuma, joka edistää työantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. Joka torstai kello 9–11 yksi yritys pääsee Business-Asemalle jututtamaan työnhakijoita ja rekrytoimaan uusia osaajia riveihinsä. ”JobCornerit ovat osoittautuneet todella suosituiksi tapahtumiksi, joten toimintaa on päätetty jatkaa myös ensi vuonna. Koronatilanteen vaatiessa tapahtuma voidaan siirtää verkkoon”, sanoo yritysyhteistyökoordinaattori Sari Kauppila BusinessOulun työllisyyspalveluista. Ensimmäisessä JobCorner-tilaisuudessa lokakuun alussa oli uusia työntekijöitä etsimässä palveluesimies Janne Määttä SOL Henkilöstöpalvelut Oy:stä. ”Meillä oli JobCornerissa avoinna kymmenkunta työpaikkaa, joihin saatiin oikein hyviä hakijoita. Työsopimuksia on solmittu jo useita. Käynti JobCornerissa oli kannattava, ja tulemme ehdottomasti rekrytoimaan BusinessAsemalle syksyn aikana uudestaankin.” Yritykset voivat varata rekrytointivuoronsa osoitteesta lyyti.in/jobcorner. PALVELUNEUVONNASTA TUKEA BusinessAsemalle on avattu kauan kaivattu yhden luukun palvelupiste, josta sekä työnantajilla että työnhakijoilla on mahdollisuus saada ensikäden neuvontaa. ”Palveluneuvonnan asiakkaina on ollut pääasiassa yritystoimintaa suunnittelevia tai yrittäjiä. He ovat olleet tyytyväisiä päästessään tapaamaan asiantuntijan saman tien”, summaa asiakkuusneuvoja Jannika Leinonen BusinessOulusta. Yleisneuvontaa yritys- ja työllisyysasiois-

”JobCornerista saadut työhakemukset ovat johtaneet jo useisiin työsuhteisiin”, sanoo palveluesimies Janne Määttä SOL Henkilöstöpalvelut Oy:stä.

sa on tarjolla arkisin klo 9–15. Tämän lisäksi asiantuntijoita on tavattavissa ilman ajanvarausta tiistaista perjantaihin. Useita palveluja on mahdollista saada myös etänä. Aikataulu eri asiantuntijoiden läsnäolosta palveluneuvonnassa sekä ajanvaraus etäpalveluun löytyvät osoitteesta businessasema. com/neuvonta. Myös BusinessAsemalla toimivalta Oulun

Seudun Uusyrityskeskukselta saa päivittäin neuvontaa ilman ajanvarausta. Keskiviikkoisin klo 12–15 yritysasiakkaita palvellaan englanniksi tai venäjäksi. Palveluneuvonta on kehitetty ESR 6Aika Osaamo-hankkeessa, jota rahoittavat Hämeen ELY-keskus ja Oulun kaupunki. Mukana hankkeessa ovat Oulun lisäksi Helsinki, Tampere, Turku sekä Vantaa.

•

29 KAUPPAKAMARI

UUDET JÄSENET

LYHYESTI LUKUINA

Uudet jäsenet 28.8.–20.10.2020

KALAJOKILAAKSO ASENNUS VELJ. MUSTANOJA OY Sähkö-, vesijohto- ja muu rakennusasennus T & T REINIKAINEN OY Maa- ja metsätalouskoneiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa mukaan lukien traktorit

OULU RAKENNUSPALVELU JOPERA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen RUKA PRESIDENT OY Hotelli-ja muu majoitustoiminta BIGBAG OY Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu CARMENIA OY Yhdyskuntasuunnittelu EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut GRANLUND OULU OY Lvi-tekninen suunnittelu HANDSHAKE FINLAND OY Tukku- ja vähittäiskauppa KONE PISTEMAA OY Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus MONIDOR OY Tekniikan tutkimus ja kehittäminen ONLOMA OY Asuntolat ja täysihoitolat yms. OULUN SEUDUN UUSYRITYSKESKUS RY Järjestöjen toiminta QSC GROUP OY Kiinteistönhoito RISERA OY Muu rahoitusta palveleva toiminta SENSO SERVICE OY Muut henkilöstön hankintapalvelut TIETOPALVELU GROUP OY Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa VIHERRAKENNUS PIHAKUKOT OY Maa- ja vesirakentaminen VOICE INTUITIVE OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

RAAHE KÄRSÄMÄEN TEKSTIILITALO OY – HOTELLI KESKIPISTE Hotelli-ja muu majoitustoiminta LAAKSOJEN RAUTA OY Rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppa

56 %

Tulevaisuudessa avautuviin työpaikkoihin tarvitaan 56 prosenttia korkeakoulutettua työvoimaa (Opetushallitus, uutiset).

Nuorten (alle 30-vuotiaat) yliopistotutkintojen määrän pitäisi lisääntyä tulevaisuudessa 4 400 kappaleella (Opetushallitus, uutiset).

4400 kpl

6500 kpl

Peruskoulun jälkeen 57 prosenttia nuorista aikoo hakea lukioon ja 27 prosenttia ammatilliseen oppilaitokseen (TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020).

Tulevaisuuden tekniikan alan osaajien tarve on merkittävä, ja tutkintoja kaivattaisiin vuositasolla lisää yli 6 500 eli lähes 40 prosenttia (Opetushallitus, uutiset).

27 %

LÄHTEET: OPETUSHALLITUS; TAT NUORTEN TULEVAISUUSRAPORTTI 2020

30 KAUPPAKAMARI

Tamminen Nuija Oulun Kärpät Oy:lle TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU

TAMMINEN NUIJA -PALKINTO on vuosittain myönnettävä huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua. Pohjois-Suomen Hallituspartnerit palkitsi tänä vuonna hyvästä hallitustyöstä Tammisella Nuijalla Oulun Kärpät Oy:n. Pohjois-Suomen Hallituspartnerit korostaa valintaperusteissaan, että onnistunut hallitustyöskentely on ollut tärkeä osatekijä Oulun Kärpät Oy:n pitkäjänteisen menestyksen rakentamisessa. "Otamme huomionosoituksen vastaan nöyränä ja kiitollisena. Tämä kunnia tuli kohdallemme nimenomaan pitkäjänteisen hallitustyöskentelyn tuloksena", sanoo Oulun Kärpät Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas. Oulun Kärpät Oy:n hallituksen jäsenet ovat Pasi Hagman, Petri Harju, Jari Pirinen ja Arto Ylimartimo. "Meillä on pieni ja ketterä hallitus, jossa ihmisten erilainen osaaminen ja erilaiset taustat täydentävät toisiaan", kuvailee Kontsas. Oulun Kärpät -konsernin muodostavat urheiluliiketoimintaa harjoittava emoyhtiö Oulun Kärpät Oy sekä tytäryhtiöt, tapahtumaliiketoimintaa harjoittava Qstock Oy ja Kiinteistö Oy Raksilan Tekojääkentän Katsomo. Konsernin liikevaihto on lähes 19 MEUR. Kärppien urheilullinen menestys on ollut huikea. Kärpät on ollut 2000-luvulla Liigan finaalipelissä keskimäärin joka toinen vuosi voittaen niissä Kanada-maljan yhteensä seitsemän kertaa. Mikä on sitten Kärppien menestyksen salaisuus? "Yhtä tekijää menestyksen taustalla ei tietenkään ole, mutta huomattavaa on, että Kärppäsäätiö omistaa yrityksestä 80 %, mikä takaa toiminnan vakauden, jatkuvuuden

ja pitkäjänteisyyden. Huomionarvoista on myös, että parinkymmenen vuoden aikana osingoista valtaosa on mennyt suurimmalle omistajalle käytettäväksi edelleen oululaisen ja pohjoissuomalaisen juniorikiekkoilun tukemiseen. Näin on rakennettu tulevaisuuden urheilullista menestystä", korostaa Kontsas.

PERUSTELUT TAMMINEN NUIJA 2020 TUNNUSTUKSELLE: Valintaraati toteaa, että tunnustuksen saaja on urheilujohtamisessa esimerkillinen. Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen toiminta on toteutunut tukenaan perusteellisesti laadittu strategia haasteellisessa elämysliiketoiminnallisessa ympäristössä.

"Voidaan todeta, että palkittava on positiivinen poikkeus toimialallaan sekä liiketoiminnallisissa että urheilullisissa merkeissä. Onnistumiseen tarvitaan perusteellista alan ja vankkaa businesslogiikan ymmärrystä. Tukijalkojen lisääminen elämysliiketoiminnassa on ollut hyvin harkittu teko", toteaa valintaraadin puheenjohtaja Jari-Pekka Haverinen. "Hallitus on osoittanut omistajalleen olevansa luotettava, sitoutunut ja määrätietoinen jo pitkältä ajalta. Omistajan ja hallituksen keskinäinen luottamus on syventynyt ajan saatossa kokemuksien ja näyttöjen kautta, ja mahdollistanut pitkäjänteisen toiminnan, vaikka eteneminen on ollut välillä kivikkoistakin", päättää Haverinen.

•

Kuvassa vasemmalta Pohjois-Suomen Hallituspartnereiden toiminnanjohtaja Ane Ahnger, valintaraadin puheenjohtaja Jari-Pekka Haverinen sekä Oulun Kärppien hallituksen puheenjohtaja Heikki Kontsas ja toimitusjohtaja Tommi Virkkunen.

31 KAUPPAKAMARI

Finnvera

MAINOS

MAINOS

Kriisi siirsi Finnveran eturiviin Koronakriisi iski ensin kotimaisiin pk-yrityksiin, ja nyt vientiteollisuus on alkanut yskiä. Valtion rahoitusyhtiö Finnvera on ottanut tärkeän roolin koronatilanteen rahoitustarpeiden helpottajana ja jälleenrakentajana. Yrityksiä autetaan laajemmalla rintamalla ja uusien tuotteiden avulla. Samalla tuntosarvet ovat koholla, sillä markkinoiden uusjako on alkanut.

F

innveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä on mietteliäs. Hän vetää luontaisesti tuolin kauemmaksi taatakseen turvaetäisyyden. Team Finland -talon aula kaikuu tyhjyyttään. Onhan paikalla talon 1 600 vakiokäyttäjästä vain noin neljännes. Finnveran toiminnasta ei kuitenkaan vauhtia puutu. Koronakriisi siirsi Finnveran eturivin paikalle suomalaisen yritysmaailman jälleenrakentajana. Normaalisti Finnvera haluaa rahoittaa kohdistetusti kotimaan kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä sekä monipuolistaa vientiteollisuutta. ”Laadimme toimintasuunnitelman maaliskuun toisen viikon aikana, ja nyt rahoitamme muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikkia toimialoja. Mietimme tuotteet ja mallit kriisitilanteeseen sekä palkkasimme 50 uutta väliaikaista työntekijää”, Heikkilä kiteyttää.

”On tärkeää hajauttaa vientiä useammille toimijoille tulevaisuudessa.”

Kriisi näyttäytyy Heikkilälle kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa erityisesti matkailu- ja palvelualan pienet kotimaiset yhtiöt saivat kolhuja, ja rahoituskysyntä räjähti erityisesti hyvin pienten yritysten osalta. Kotimaan pelureita autettiin lainajärjestelyiden sekä takausten avulla. Nyt elettävässä toisessa vaiheessa myös isommat tekijät ovat rahoitusratkaisujen tarpeessa. Vahvasti muutamalle toimialalle ja erityisesti telakkateollisuuteen keskittynyt vientiteollisuus on alkanut yskiä alun seesteisen vaiheen jälkeen. Teknologiateollisuuden tilauskanta on laskenut peräti 30 prosentilla. Finnvera onkin tiivistänyt vahvasti yhteistyötään pankkien kanssa. Keskeisimmät korona-ajan tuotteet ovat olleet alle 150 000 euron tarpeeseen suunniteltu pk-takaus pankeille sekä limiittitakauksen tyylinen ”fast track” -tuote enintään miljoonan euron rahoitustarpeeseen.

32 KAUPPAKAMARI

Heikkilä on toiveikas ja uskoo, että kolmas jälleenrakentamisen vaihe käynnistyy keväällä. ”Meidän täytyy olla koko tuotearsenaalilla tukemassa niitä yrityksiä, joilla on mahdollisuus hankkia uutta kauppaa.” Pelinrakentajan silmää tarvitaan, sillä uuden kasvun käynnistyessä markkinaosuudet jaetaan uudestaan. ”Kuluttajien käyttäytyminen muuttuu, ja yritykset ovat erilaisessa tilanteessa kuin aikaisemmin muuttuneen taserakenteen myötä. Vastuullisuuden merkitys korostuu jatkuvasti.” Finnveran tuntosarvina toimii noin parisataa asiakasvastaavaa, jotka ovat säännöllisesti yhteydessä asiakkaisiin. Finnvera analysoi laajalla rintamalla, jotta se osaa auttaa juuri niitä yrityksiä, joilla on parhaat pelimerkit menestystä varten. Heikkilä näkee vahvasti, että emme palaa koronaa edeltävään aikaan. ”On tärkeää saada hajautettua vientiä useammille toimijoille tulevaisuudessa ja vähentää näin riskiä sekä suhdanneherkkyyttä. Kansankunnan näkökulmasta tämä tarkoittaa moniottelua: yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan osaajia tarvitaan enemmän erityisesti pk-sektorille.”

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

KUVA: VILLE POHJONEN

JOY – Jatkuvan oppimisen yliopisto Osaamisesta kasvua ja kilpailuetua yrityksille

JOY – JATKUVAN OPPIMISEN YLIOPISTO  on uusi Oulun yliopiston jatkuvan oppimisen palveluiden kokonaisuus yrityksille. Haluamme luoda Oulun seudusta Suomen parhaan oppimisen ekosysteemin. Se rakentuu yhteistyössä yritysten ja kumppaniverkoston kanssa. Oulun yliopiston koulutustarjonnan ratkaisut on koottu JOY-palveluun teemoittain yrityksille hyödylliseen muotoon – täydennyskoulutus, räätälöitävät koulutusratkaisut ja avoin yliopisto-opetus ovat nyt yrityksille helposti saavutettavassa ja digitaalisessa muodossa. Autamme kaiken kokoisia yrityksiä ja  organisaatioita tunnistamaan osaamis- ja kehittämistarpeita. Yhteistyössä yritysten kanssa löydämme parhaat ratkaisut yritys-

ten tarpeisiin – arktisella asenteella. Palvelemme yrityksiä erilaisissa osaamisen, muutostilanteiden sekä kasvun haasteissa. OSAAMISESTA KASVUA JA KILPAILUKYKYÄ YRITYKSILLE JA IHMISILLE JOY palvelee ihmisiä oppijakeskeisesti erilaisissa elämäntilanteissa: kouluttautumisessa elämän saumakohdissa, uralla etenemisessä sekä uusille poluille suuntaamisessa. Oulun yliopisto kasvattaa myös räätälöidyn, yrityksille suunnatun koulutuksen määrää kohtaamaan paremmin osaamistarpeita. Työnantajien roolia koulutustarjonnan suuntaamisessa vahvistetaan, ja JOY suuntaa vahvasti myös yritysten tueksi.

Jatkuvan oppimisen yliopistossa hyödynnämme uusinta tutkimusta yrittäjien, yrittäjäverkostojen tai organisaatioiden kumppanina. Lähtökohtana on ymmärrys eri toimialojen tarpeista. Jo olemassa olevista tutkinto-ohjelmista voimme rakentaa tehopaketteja tai tuottaa täsmätarpeisiin esimerkiksi opinnäytteen tai projektin opiskelijatyönä. Laajennamme osaamista luomalla koulutustarjontaa eri kohderyhmille ajankohtaisiin teemoihin. JOY-palveluun on yrityksille teemoiteltu Oulun yliopiston koulutustarjontaa helposti ja digitaalisesti saavutettavaksi. Erilaiset käyttäjät voivat löytää itselleen sopivimmat opinnot myös hakukoneen avulla. Aluksi JOY-sivusto on suomenkielinen ja avataan myöhemmin myös englanniksi.

Tutustu Oulun yliopiston uuteen JOY-verkkopalveluun oulu.fi/joy > LINKKI: www.oulu.fi/joy Otathan yhteyttä. Rakennetaan yhdessä yrityksenne osaamis- ja kehittämistarpeisiin oikeita ratkaisuja! PEKKA JÄÄSKÖ, asiakkuuspäällikkö, Oulun yliopisto, pekka.jaasko@oulu.fi, 040-566 7856 33 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSKALENTERI • KOULUTUKSET – SYKSY/KEVÄT Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

SYKSY 2020

KAUPPAKAMARIN VALTAKUNNALLINEN VEROPÄIVÄKIERTUE

(MARRAS–JOULUKUU) TYÖSUHDE, PALKKA JA HR 17.11. (13–16) 01.12. (9–16)

Ajankohtaista palkkahallinnosta, Ylivieska Työoikeuspäivä, Oulu

Ylivieska 02.12.2020 klo 9.00–16.00 Oulu 03.12.2020 klo 9.00–16.00 Voit osallistua myös etänä! KATSAUS VUODEN 2021 TALOUSNÄKYMIIN!

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ 18.11. (9–16) 24.11. (13–16) 16.12. (10–15)

Erilaisten työmuotojen tuloksekas johtaminen, Oulu ETÄKOULUTUS: Näin saat talousjohtajasi rakastamaan markkinointia ja sen kasvattavaa imua ETÄKOULUTUS: Kilpailuetua ihmisoikeusvastuusta

ASIANTUNTIJAT

KANSAINVÄLISTYMINEN 24.11. (9–12)

ETÄKOULUTUS: Brexit-info yrityksille

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 23.11. (12–15)

ETÄKOULUTUS: Myynti kasvuun Facebook ja Instagram-markkinoinnilla ja mainonnalla

TALOUS JA VEROTUS 17.11. (9–12) 02.12. (9–16) 03.12. (9–16) 09.12. (9–15.30) 15.12. (9–16) 17.12. (9–16) 18.12. (9–16)

Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta, Ylivieska Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska Kauppakamarin veropäivä, Oulu ETÄKOULUTUS: Yritysverotuksen ongelmakohdat Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu Ennakkoperintä 2021, Ylivieska Ennakkoperintä 2021, Oulu

TIETOTEKNIIKKA 17.11. (14–15.30) ETÄKOULUTUS: Excel BI 24.11. (14–15.30) ETÄKOULUTUS: Power BI - datan visualisointi 08.12. (14–15.30) ETÄKOULUTUS: Sujuvampaa Excelin käyttöä 15.12. (14–15.30) ETÄKOULUTUS: Power BI raporttien julkaisu, jakaminen ja hallinta

KEVÄT 2021 Oulu 03.02. 17.02. 24.02. 18.03. 25.03.

Oulu 22.04. 04.05. 11.05. 19.05. 03.06.

Kajaani 05.05. 18.05. 25.05. 02.06. 10.06.

Lähikoulutuksiimme voit osallistua nyt myös etänä!

34 KAUPPAKAMARI

Johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää, Keskuskauppakamari. Kujanpää on aikaisemmin toiminut kansainvälisen yritysverotuksen asiantuntijana KPMG:llä. Emmiliina on kiinnostunut erityisesti EU-oikeudellisista verokysymyksistä. KLT Risto Walden, Bilanssi Oy. Risto on innostava ja energinen luennoitsija. Hän kuuluu Suomen eturivin asiantuntijoihin kirjanpidollisella ja verotuksellisella osaamisellaan ja on kirjoittanut useita teemaan liittyviä kirjoja ja artikkeleita. Walden on aiemmin työskennellyt Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Verohallinnossa. OHJELMA

Risto Walden – Ajankohtaista kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä – Yrityksen varojen hankinnan ja voitonjaon verokysymyksiä Emmiliina Kujanpää – Ajankohtaista verolainsäädännöstä – Verotuksen ajankohtaista oikeuskäytäntöä – Ajankohtaista kansainvälisestä verotuksesta Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 390 € + alv 24 % Hinta 490 € + alv 24 % Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento ja materiaali.

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) 1. jakso 2. jakso 3. jakso Ryhmätyö 4. jakso

Vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma tarjoaa keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätösja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina. Tule hakemaan rautaisannos syksyyn ja verkostoidu samalla kollegojen kanssa!

KAUPPAKAMARIN ENNAKKOPERINTÄ 2021-PÄIVÄ Ylivieska 17.12.2020 klo 9.00–16.00 Oulu 18.12.2020 klo 9.00–16.00 Voit osallistua myös etänä! Ennakkoperinnän vuosi 2021 vaihtuu normaaleilla laki- ja päätösmuutoksilla sekä menettelypäivityksillä. Näistä huomattavin on hallituksen toinen budjettilakipaketti. Tavanomaisten muutosten lisäksi on tulossa myös kokonaan uutta. Ennakkoperinnän mielenkiintoisimpia aiheita on ennakonpidätystietojen sähköiseen antamiseen kaavaillut uudet, laajemmat menettelyt. Tulorekisterin käyttöönotto laajenee eläkkeisiin ja etuuksiin ja menettelyitä täsmennetään. Koulutuksessa käydään läpi kaikki ennakkoperinnässä vuodenvaihteessa huomioitavat asiat. Uutta koulutuksessa on osio, jossa käsitellään ennakkoperinnän aina ajankohtaisia, usein kysyttyjä aiheita. Näitä ovat mm. kustannusten korvaukset ja henkilökunnan palkitseminen. ASIANTUNTIJA

Oikaisulautakunnan puheenjohtaja, HM Tomi Peltomäki, Verohallinto. Peltomäen ominta alaa ovat henkilöverotus ja ennakkoperintä. Aiemmin Peltomäki toimi Verohallinnon henkilöverotuksen johtavana asiantuntijana ja vastasi mm. henkilöverotukseen ja ennakkoperintään liittyvien Verohallinnon päätösten esittelystä.

HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJAKURSSI (HMJ) JÄRJESTETTIIN ENSIMMÄISTÄ KERTAA OULUSSA MAINIOIN KOKEMUKSIN! Kauppakamari järjesti ensimmäistä kertaa Oulussa Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssin. Se oli loppuunmyyty. Kurssin tavoitteena oli valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen sparraamalla nykyaikaisia keinoja myynnin johtamiseen. Strategisen ajattelun kehittämisen lisäksi kurssilla käytiin läpi etenkin myyjien henkilöstöjohtamista, myynnin suunnittelua ja myynnin johtamisen yleisimpiä kehityskohteita. Sparraustyyppisen opiskelun lisäksi osallistujat laativat/päivittivät oman yrityksensä myyntistrategiaa. Lisäksi kuultiin kolme eri case-esimerkkiä myynnin johtamisesta ja käytännöistä erilaisissa myyntiorganisaatioissa. ASIANTUNTIJAT

Kasvun, markkinoinnin ja myynnin johtamisen asiantuntija, hallituksen puheenjohtaja Mikko Isoniemi sekä kehityspäällikkö Joonas Tammela, Myynninmaailma Oy. ASIAKASPALAUTTEITA:

”Kurssilta sai hyviä johtamisen työkaluja varsinkin mittarointiin, joka kertoo mihin myynnissä kannattaa kiinnittää huomiota. Lisäksi strategiatyö toi uusia ajatuksia tulevan vuoden suunnitteluun. Kurssia voi suositella laajemminkin yritysten ylimmälle johdolle, sillä se auttaa näkemään asioita myynnin näkökulmasta.” Lassi Siivola, myyntijohtaja, Nestor Cables

OHJELMA

Vuoden 2020 lakimuutokset – Tuloverolain muutokset – Muita muutoksia Ennakkoperintä 2021 – Verokortit – Suorasiirrot ja ennakonpidätystietojen antaminen – Verohallinnon päätökset luontoiseduista ja verovapaista matkakustannusten korvauksista – Työnantajamenettelyn muutokset – Vuosilta 2020 ja 2021 annettavat vuosi-ilmoitukset Ajankohtaista tulorekisteristä Uusin oikeuskäytäntö – KHO:n tuoreimmat ratkaisut Verohallinnon ohjepäivitykset Ennakkoperinnän usein kysytyt kysymykset Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 370 € + alv 24 % Hinta 540 € + alv 24 % Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento ja materiaali.

Tutustu myös muuhun tarjontaamme kotisivuillamme https://www.oulunkauppakamari.fi/koulutus. Tarjolla on runsaasti etäkoulutusta eri aihealueista. Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen. Koronatilanne voi vaikuttaa koulutustavan toteuttamiseen.

”Kurssin paras antia oli myyntistrategian suunnittelu, joka antoi rakentavaa ajattelemisen aihetta. Ilman strategiaa tavoitteeseen pääsy on arvailua, joten sen merkitys on erittäin tärkeä. Lisäksi kurssin suuri anti ja arvo on verkostoituminen muiden myyntijohtamisen ammattilaisten kanssa. Johtajan paikka voi olla monesti yksinäinen, joten on hienoa jakaa kokemuksia ’kohtalotovereiden’ kanssa.” Akseli Matila, myynti- ja markkinointijohtaja, Liana Technologies HMJ-kurssi on suunnattu b2b-myynnin johtotehtävistä kiinnostuneille tai niissä toimiville. VARAA PAIKKASI KEVÄÄN 2021 KURSSILTA!

Jakso 1. Myynnin strategia ja suunnittelu 11.02.2021 klo 9.00–14.00 Jakso 2. Myynnin tavoitteet ja mittarit 17.03.2021 klo 9.00–14.00 Jakso 3. Myyjien johtaminen ja esimiestyö 15.04.2021 klo 9.00–14.00 Jakso 4. Myynnin tukeminen 06.05.2021 klo 9.00–15.00 Osallistumismaksut: Jäsenetuhinta 1 550 € + alv 24 % Hinta 2 250 € + alv 24 %

LISÄTIETOJA: Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350, www.oulunkauppakamari.fi ILMOITTAUTUMISET: Aino Rinta-Säntti, aino.rinta-santti@chamber.fi, 050 477 6090 https://www.oulunkauppakamari.fi/koulutus. 35 KAUPPAKAMARI

Kumppanisi yritystoiminnan kehittämisessä Palvelemme yrityksiä kaikissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme auttavat maksuttomasti mm. rahoitus- ja tukihakemusten laadinnassa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvoa!

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN

Muistathan myös sähköiset palvelumme

SIJOITTUMISPALVELUT

Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

LÖYDÄ MEIDÄT

YRITYSRAHOITUS

CHAT

VIENNIN EDISTÄMINEN OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET

businessoulu.com | businessasema.com yrityspalvelutoulu.fi

TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com