Oulun kauppakamarilehti 4/2019

KAUPPAKAMARILEHTI

4/2019 KASVU

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

Konsulttitalo Gaian KAISA HIETALA: Kasvua syntyy myös kumppanuuksista s. 12

TIMO LEVO kaipaa Ouluun lisää rohkeutta ja enemmän palveluyrityksiä s. 20

Kasvu Open:

TÄRKEIN KASVULOIKKA OTETAAN ENSIMETREILLÄ s. 8

KASVU OPEN — VUODEN TEKO — OKTOBERFEST

Mei l l äonuudi st et uthot el l i huoneetj auusi at i l oj a!

UUDI STETUTHOTELLI HUONEET Hot el l i vi er ai t ammehemmot el l aanki i t et yi l l äUni kul man sängyi l l äsekäl aadukkai l l aMol t onBr owni nkyl pyt uot t ei l l a.

Aami ai senuudi st i mmej oai emmi n,t er vet ul oa vi er aaksemme!

4TÄYSI N UUTTA KOKOUS-JA JUHLATI LAA Kesäkuussa2019val mi st uipäär akennukseen4t äysi n uut t akokous-j aj uhl akäyt t öönsopi vaat i l aa.Joki sal i ssa t ar j oi l emmear ki si nl ounaan,Pat o-j aPui st osal i tsopi vat er i nomai sest ikokouskäyt t öönj aLohi kabi net i ssavoi t vai kkanaut t i ai l l al l i sen.

Mei l l äon15er i l ai st akokous-j aj uhl at i l aa8–350vi er aal l e, t er vet ul oapal vel t avaksi !

Hot el l iLasar et t ij aRavi nt ol aVi r t a Kasar mi nt i e13b,90130Oul u|p.0207574700 www. l asar et t i . com |l asar et t i @l asar et t i . com

PÄÄKIRJOITUS

Suomi tarvitsee lisää tekijöitä Suomen ulkomaankaupasta noin kaksi kolmasosaa on tavaroiden ja yksi kolmasosa palveluiden kauppaa. Suomen ei pienenä taloutena kannata tuottaa kaikkia tarvitsemiaan tuotteita. Kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa Suomi menestyy muun muassa yhteiskunnan vakautta, instituutioiden uskottavuutta, koulutusta ja sukupuolten tasa-arvoa koskevissa osa-alueissa. Suomen haasteet liittyvät puolestaan työmarkkinoiden jäykkään toimivuuteen ja korkeaan ansiotuloverotukseen.

Muihin maihin verrattuna Suomi sai parhaat pisteet työntekijöiden oikeuksista ja ammattitaitoisesta johtamisesta. Sen sijaan palkkaamiseen ja irtisanomiseen liittyvät käytännöt, työvoiman liikkuvuus maan sisällä ja työn verotus eivät yllä edes sadan parhaan maan joukkoon.

Kilpailukykyvertailussa Suomea neuvotaan kehittämään asunto- ja koulutusmarkkinoita rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja purkamaan kannustinloukkuja.

Elinkeinoelämän kilpailukykyä tulisi parantaa tukemalla tutkimusta ja tuotekehitystä.

Myös palkkaneuvotteluissa tulisi turvata kansainvälinen hintakilpailukyky.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa ei ole 15 vuoden kuluttua enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Maamme väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun vuonna 2031. Vuonna 2050 väkilukumme olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.

Väestöennusteessa oletetaan, että syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa. Lapsia syntyisi vuosittain 43 000–45 000 vuosien 2020–2040 välisenä aikana. Vielä vuonna 2010 Suomessa syntyi 60 000 lasta ja luku oli samaa luokkaa sitä ennenkin. Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä laskee selvästi aiemmin ennustetusta. Nyt julkistetun arvion mukaan alle 15-vuotiaiden määrä vuonna 2040 olisi 688 000, mikä on 178 000 vähemmän kuin 2015 ennusteessa.

Työikäisen (15–64-vuotiaiden) väestön määrä oli Suomessa suurimmillaan vuonna 2009, jolloin heitä oli 3,55 miljoonaa. Vuosien 2010–2018 aikana työikäisten määrä on vähentynyt 122 000 henkilöllä. Vuoteen 2040 mennessä työikäisen väestön ennustetaan vähenevän hitaammin eli 111 000 henkilöllä.

Suomen väestö vanhenee ripeää tahtia ja nuorten määrä uhkaa vähentyä tulevien vuosikymmenien aikana odotettuakin dramaattisemmin. Julkisten palvelujen ja tulevien eläkkeiden rahoituksen turvaaminen edellyttää työperustaisen maahanmuuton ­lisäämistä. Tarvetta tähän lisää pula osaavasta työvoimasta, mikä on noussut monella toimialalla esille muun muassa kauppakamarien kyselyissä.

Tilannetta voitaisiin helpottaa suhteellisen nopeastikin sujuvoittamalla nykyisiä työlupaprosesseja esimerkiksi etukäteisvalvontaa purkaen ja digitaalisuutta hyödyntäen.

Viiveet EU:n ulkopuolelta tulevan henkilön palkkaamisessa ovat nykyisin niin suuria, että ne toimivat jo yksistään tehokkaana esteenä työperustaiselle maahanmuutolle.

Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelyajaksi on saatava lakiin maksimiksi kuukausi. Nyt siihen menee vähintään puoli vuotta ja ylikin. Myös EU:n ja ETAalueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava. Lisäksi jo nyt Suomessa asuvat ulkomaalaiset tulisi saada aiempaa paremmin mukaan työelämään. Tähän voidaan päästä esimerkiksi myöntämällä tutkintoon valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille pysyviä oleskelulupia ja lisäämällä työelämälähtöistä kotouttamista.

Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelyajaksi on saatava lakiin maksimiksi kuukausi.

JARI P. TUOVINEN Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI

SISÄLTÖ

KUVA: LIISA TAKALA

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255

8

KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE

3 PÄÄKIRJOITUS

12 TEEMA Kasvua syntyy myös kumppanuuksista

6 KAUPPAKAMARIUUTISET Vuoden teko -palkinto Pekka Heikkinen & Kumpp. Oy:lle Työntekijöiden saatavuusharkinta 8 HENKILÖ Toimitusjohtaja Jaana Seppälä, Kasvu Open Oy

25 Arktisuus on aito kilpailuvaltti 27 Uudet jäsenet

16 Alueemme kasvuyritykset

28 Oktoberfest

19 Kasvu Open 2019

29 Modernista myyyntijohtajasta on moneksi

20 Timo Levo kaipaa Ouluun lisää rohkeutta ja enemmän palveluyrityksiä

30 KOULUTUSKALENTERI

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA ISSN 1458-6002

KUVA: JUHA SARKKINEN

KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA

20 5 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIUUTISET

Vuoden teko -palkinto ikoniselle leipomoliikkeelle

Kainuun kauppakamariosasto palkitsi Pekka Heikkinen & Kumpp. Oy:n TEKSTI: MIKA KULJU

KUVA: MARTTI HUUSKO

KAINUUN KAUPPAKAMARIOSASTO on valinnut Vuoden teko -palkinnon saajaksi leipomo- ja kondiittoriliike Pekka Heikkinen & Kumpp. Oy:n.

Yli satavuotiaan perheyrityksen leipomo kärsi pahoja vahinkoja tulipalossa viime vuoden toukokuussa. Kajaanilainen yritys ei kuitenkaan jäänyt tuleen makaamaan, vaan toiminta jatkuu entistäkin energisempänä.

Nyt yritys investoi uuteen leipomoon.

"Otimme vastaan tiedon palkinnosta suurella innostuksella. Vuoden teko -palkinto tarkoittaa ja merkitsee tunnustuksena todella paljon, sillä juuri nyt tapahtuu yrityksessämme yhtä aikaa monia tärkeitä asioita.

Haluamme tehdä pitkäjänteistä työtä, joka on sekä kestävää ja kantavaa. Haluamme olla hyvä työpaikka, jota edustamme ylpeydellä omilla kasvoillamme", kuvailee yrittäjä Kaisa Marin tuntemuksiaan.

6 KAUPPAKAMARI

Kaisa Marin puhuu kokemuksen äänellä, sillä hän on yrittäjä jo neljännessä polvessa yhdessä veljensä Juuso Marinin kanssa.

Perheyritys työllistää 15 henkeä. Leipomon lisäksi yritykseen kuuluu myymälä ja kahvila.

"Me luotamme omaan juttuumme, jolla on pitkät perinteet. Jokaisen sukupolven pitää kuitenkin uudistaa toimintaa, sillä emme voi jäädä paikoillemme. Toimimme haastavalla alalla, mutta tulevaisuus vaikuttaa sen verran lupaavalta, että olimme valmiit investointiin", kertoo Kaisa Marin.

MAINE TEKO -KUNNIAKIRJA JAETTIIN ENSIMMÄISEN KERRAN Samassa yhteydessä Kainuun kauppakamariosasto julkisti myös ensimmäisen Maine Teko -kunniakirjan saajan, joka on Kuhmon Kamarimusiikki. Tapahtuma järjestettiin heinäkuussa jo 50. kerran, mikä tekee siitä

yhden Suomen perinteikkäimmistä musiikkijuhlista.

"On äärettömän hienoa, että tunnustus tulee oman alueen toimijoilta. Maine Teko 2019 -tunnustus Kuhmon Kamarimusiikille on kunnianosoitus festivaalin pitkäjänteiselle 50 vuoden työlle ja kaikille tässä työssä mukana olleille. Kuhmon Kamarimusiikkia ei olisi ilman taiteilijoita, yleisöä, henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita – kaikki yhdessä voivat ottaa kunnian tästä tunnustuksesta.

Erityisen hyvältä tämä tuntuu juhlavuonna, kun olemme onnistuneet saavuttamaan pitkän työn tuloksena sekä kansallista että kansainvälistä jatkuvaa arvostusta", kertoo toiminnanjohtaja Sari Rusanen.

Rusanen on erityisen iloinen tapahtuman Kuhmolle tuomasta julkisuudesta: "Tänä vuonna YLE lähetti tapahtumasta peräti 13 tuntia tv-ohjelmaa. Teemamme oli Nostalgia ja meillä oli esiintyjiä jopa ensimmäisistä juhlista. Vuosien varrella olemme esittäneet lähes sata tilausteosta, joista osa kuultiin myös viime kesänä. Oli myös mukavaa, että konkareiden lisäksi tilaa saivat nuoret lahjakkuudet", kuvailee Sari Rusanen.

Vuoden Teko -palkinto myönnetään vuosittain. Voittajaa valittaessa pääperusteena on merkittävä teko ja panostus Kainuun talousalueen elinvoiman ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Maine Teko -kunniakirja myönnettiin ensimmäisen kerran. Palkinnot jaettiin Kainuun kauppakamariosaston Talousseminaarissa 14.10.2018.

•

AIEMPIA VUODEN TEKO -PALKINNON SAAJIA: 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012

SOTKAMO SILVER OY CRITICAL FORCE OY TRANSTECH OY KAMK KIANTAMA VUOKATIN ANGRY BIRDS -PUISTO HOLIDAY CLUB KATINKULTA

”EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava” TEKSTI JA KUVA MIKA KULJU

Joillakin aloilla työntekijöiden saatavuusharkintaan liittyvä byrokratia pitkine lupakäsittelyaikoineen on nousemassa jopa kasvun hidasteeksi.

ESIMERKKI LÖYTYY Oulaisista, jonne on kehittynyt viime vuosina yksi Suomen suurimmista kiven louhinnan ja jatkojalostuksen keskittymistä. Kotimaasta on ollut vaikeuksia löytää työvoimaa alalle, joten katseet ovat suuntautuneet ulkomaille Kiinaa myöten.

"Oulaisissa toimiva yritysryhmä tarvitsee pikaisella investointien aikataululla tänä vuonna noin 50 ja ensi vuonna noin 100 työntekijää. Yritysryhmällä on tarkoitus jatkossakin kasvattaa huomattavasti kiven louhintaa ja raakakiven jatkojalostusta Oulaisissa, mutta työvoimaa ei ole saatu, vaikka kuinka olemme tehneet työvoiman hakua yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Onkin päädytty nykysääntöjen mukaisesti, hitaalla prosessilla, tuomaan työntekijöitä ulkomailta", kertoo Oulaisten kaupungin elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaari.

Rajoitteeksi ovat kuitenkin nousseet työvoiman saatavuusharkinnanvaraisuuden ehdot.

"Kyseessä on nyt kolme ammattinimikettä, jotka tässä meidän tapauksessamme tulisi saada vapautettua saatavuusharkinnasta.

Suuri ongelma on myös työlupaprosessi, joka kestää todella pitkään. Oulaisiin tehtävät investoinnit riippuvat työvoiman saatavuudesta: jos ei työvoimaa saada, investoinnit voivat mennä muualle Eurooppaan. Näiden yritysten tuotannosta ja lopputuotteista suurin osa menee tällä hetkellä suoraan vientiin, joten tällä olisi suuri merkitys myös kansantaloudellisesti", jatkaa Soinsaari.

Oulun kauppakamari ehdottaakin radikaaleja muutoksia ulkomaisen työvoiman saatavuuden lupaprosesseihin.

"EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkinnalla tarkoitetaan käytäntöä, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä, onko työmarkkinoilla Suomessa tai EU-alueella jo saatavilla sopivaa työvoimaa kyseiseen tehtävään. Tämä harkinta on turha ja byrokraattinen. Yritykset tietävät viranomaisia paremmin omat osaamistarpeensa", sanoo Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen.

Työperusteinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys, jotta yrityksille riittää henkilöstöä ja hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.

"Meidän on pystyttävä houkuttelemaan Suomeen huippuosaamista ja ammattilaisia myös ulkomailta. Sujuvat lupaprosessit ovat yksi keino houkutella aktiivisesti osaajia ulkomailta. Lupaprosessit on viipymättä sujuvoitettava asiakaslähtöisiksi digitalisaatiota hyödyntäen. Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelyajaksi on saatava lakiin maksimiksi kuukausi. Tavoitteena tulee kuitenkin olla keskimääräisesti alle viikon käsittelyaika", päättää Jari P. Tuovinen.

•

Oulaisten kaupungin elinkeino- ja kehitysjohtaja Jarmo Soinsaari.

7 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Koukussa kasvuyrityksiin TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT LIISA TAKALA

Jyväskyläläisen Kasvu Open Oy:n toimitusjohtaja Jaana Seppälä on vuosien varrella tavannut, kuunnellut ja järjestänyt sparrausta melkoiselle joukolle kotimaisia kasvuyrittäjiä. Samalla on vahvistunut mielikuva harvinaisen innovatiivisesta ja kekseliäästä kansasta. Siinä sivussa on päässyt ripeälle kasvu-uralle myös itse kisajärjestäjä.

8 KAUPPAKAMARI

9 KAUPPAKAMARI

O JAANA SEPPÄLÄ KASVU OPEN OY:N

toimitusjohtaja.

Ollut kasvuyritysohjelman kisan järjestäjäorganisaatiossa vuodesta 2013. Sitä ennen Keski-Suomen kauppakamarissa.

KOULUTUS:

Tradenomi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu PERHEESEEN KUULUU

aviomies ja 4 tytärtä HARRASTUKSET:

Lenkkeily, ryhmäliikunta ja ulkoilu Ikä 41 v, kotipaikka Jyväskylä

Suunta on edelleen ylöspäin, sillä pitäähän nnellinen ja tyytyväinen. Siinä meidän itsekin elää kuten opetamme”, Seppälä Suomen suurimman kasvuyritpainottaa. täjyysohjelma Kasvu Openin toimitusjohtajan Jaana Seppälän TÄRKEÄÄ TYÖTÄ KOKO SUOMELLE päällimmäiset tunnelmat, kun tämän vuoden Vaikka kyse on yrityskisasta, alkaa Kasvu ruljanssi on saatu jälleen kerran luotsatuksi Openilla olla myös aitoa kansantaloudellista onnistuneesti loppusuoralle. merkitystä. Yhdeksän vuoden aikana sen Haastatteluhetkellä suurin osa urakasta kautta on saanut asiantuntijoiden, bisnesenoli käytännössä jo takanapäin ja finaali keleiden ja rahoittajien karnevaaleineen juuri neuvontaa, sparrausta aukeamassa. Se oli ja kontakteja liki 2 000 kuitenkin jo syyskuun VAIKKA KIERTUEyritystä ja yrittäjää. lopulla selvää, ettei TAPAHTUMIA ON Useimmat ovat saaneet Kasvu Openin imu TAKANA KYMMENITTÄIN, ideansa ja bisneksensä osoita hiipumisen aivan uuteen lentoon, merkkejä.

YLLÄTTÄÄ YRITTÄJIEN Kaikille pkOMA USKO JA INNOSTUS vaikka kisan kärkisijat olisivat jääneet lopulta yrityksille ikään, JOKA VUOSI. haaveeksi. kokoon, toimialaan ja Seppälä on kotikuntaan katsoiloinen myös siitä, matta avoin sparrausettä tapahtuma vetää ohjelma keräsi jälleen puoleensa kaiken kokoisia ja myös elinkaarenmukaan noin 400 yritystä, joiden potentiaalia sa eri vaiheissa olevia yrityksiä. Osa on vielä arvioi mittava joukko kotimaisia liike-elämän alkutaipaleella, mutta useimmilla bisnes on jo asiantuntijoita. Kasvuohjelmapäiviä kertyi pitävämmällä pohjalla. vuoden aikana yli sata, ja niitä toteutettiin ”Käytännössä valtaosa osallistujista on joko sekä maakunnallisina että toimialakohtaisia itse tai heidän asiakkaansa ovat ihan perinteiskasvupolkuina. tä teollisuutta. Toki joukkoon mahtuu myös digi-, ohjelmisto- ja pelialaa. Useimmiten TAVOITTEET YLÖSPÄIN kyse on niidenkin kohdalla jostain sovellukKyseiset tilaisuudet ovat ehtineet tulla myös sesta, jolla edistetään jonkin muun toimialan Seppälälle perin juurin tutuiksi, sillä hän on digitalisaatiota”, Seppälä selvittää. ollut mukana järjestäjäorganisaatiossa vuodesta 2013 lähtien ja käytännössä alusta asti.

TÄRKEIN KASVULOIKKA Tuolloin ohjelma oli vielä varsin pienimuotoiOTETAAN ENSIMETREILLÄ nen ja paikallinen tapahtuma, jonka järjesteJuuri tässä toimialojen kirjossa on toimitusjohlyvastuu oli Keski-Suomen kauppakamarilla tajan mukaan myös ohjelman ja lopulta koko Jyväskylässä. Kauppakamari on edelleen yksi Suomen vahvuus. Se kun paljastaa meidän sen päätukijoista. suomalaisten jopa ällistyttävän monipuolisen ”Kai sitä voi tunnustaa, että olen itsekin osaamisen ja keksijäluonteen. koukussa tähän touhuun. Vaikka kiertueta”Välillä mennään niin niche-markkinaan, pahtumia on takana kymmenittäin, yllättää ettei sellaisesta ole edes raatilaisilla ja sparraayrittäjien oma usko ja innostus joka vuosi. jilla kunnollista ennakkokäsitystä. Silloin vain Se tarttuu auttamatta myös meihin”, Seppälä joutuu ihastelemaan ja ihmettelemään, kuinka vakuuttaa. joku on tullut tällaistakin kartoittaneeksi ja Samalla hän tunnustaa, että nopeasti suokeksineensä sieltä vielä bisnestä”, Seppälä siotaan kasvattanut ohjelma on tuonut omat toteaa. haasteensa myös järjestelyvastuuta kantavalle Ja vaikka suuri yleisö onkin alkanut arvosKasvu Open Oy:lle. Tänä syksynä toimitustaa ripeitä kasvajia, on pienillä yritysaihiolla johtajan pestiin tarttuneen Seppälän mukaan edelleen oma tärkeä sijansa elinyhteisössä. organisaatiossa on käyty läpi aivan samoja ”Usein tuo yrityksen kannalta tärkein kasvukipuja kuin muissakin kasvuyhtiöissä. ja suurin kasvuaskel otetaan silloin, kun ”Alkuaikoina tätä vietiin eteenpäin palkataan ensimmäinen työntekijä. Se tahtoo enimmäkseen muiden töiden ohessa. Siitä on tässä keskustelussa välillä unohtua”, Seppälä kurotettu 1,5 miljoonan euron liikevaihtoon ja muistuttaa.

25 hengen tiimiin.

•

10 KAUPPAKAMARI

”OSTINKO

viime kuussa

ENEMMÄN kasviksia?”

S-mobiili kertoo, mitä todella ostat.

Lataa S-mobiili sovelluskaupastasi.

RESCOMILTA IT-RATKAISUT

RESCOMI ON KOKENUT JA OSAAVA IT-RATKAISUJEN JA INTEGRAATIOIDEN TOIMITTAJA. Hyödy palveluistamme ► Tuottavuuden parantaminen IT-ratkaisujen avulla sähköisissä palveluissa, teollisuudessa ja matkapuhelinohjelmistoissa ► IT-ratkaisujen ja ohjelmistojen kehityspalvelut IT-järjestelmiin, palvelinympäristöihin, älypuhelimiin ja logistiikkaprosesseihin ► IT-integraatioiden kehityspalvelut alustoina DellBoomi, Ensemble, IBM Integration Bus, MuleSoft, MQ series, Microsoft BizTalk ja SAP PO

puh. 08 210 4500, www.rescomi.com Softpolis Raahe, Teknologiakylä Oulu

11 KAUPPAKAMARI

KUVA PIXHILL

TEEMA

Kasvua syntyy myös kumppanuuksista TEKSTI TIMO SORMUNEN

Suomi kaipaa kipeästi uusia kasvuyrityksiä ja työllistäjiä.

Nesteeltä konsulttitalo Gaian osakkaaksi siirtyneen Kaisa Hietalan mielestä yksi hyvä rohto on edistää isojen yritysten ja ketterien startupien yhteistyötä. Kasvusaumoja on etenkin ympäristö- ja energiateknologiassa, joissa meillä on mukavasti etumatkaa ja markkinat vasta aukeamassa suomalaisosaamiselle.

12 KAUPPAKAMARI

Y

ksi alkaneen syksyn kotimaista nimitysuutisista oli Kaisa Hietalan ammatinvaihto. Moni saattoi äkkiseltään hämmästyä, kun lahjakkaan ja energisen johtajan pitkä ura Nesteen palveluksessa muuttui yrittäjyyteen kestävän liiketoiminnan kehitykseen keskittyvässä Gaia Consultingissa.

Hietalalle itselleen suunnanmuutos kuului olleen lopulta helppo. Mielessä oli pyörinyt jo jonkin aikaa ajatus, että omasta osaamisesta ja kokemuksesta voisi olla hyötyä muillekin.

Eikä yrittäjyyskään ollut vierasta. ”Olen syntynyt yrittäjäperheeseen. Mutta tunnustan, ettei yrittäjyys ollut opiskeluvuosina mikään ykkösvaihtoehto. Silloin mieli teki vain maailmalle”, Hietala naurahtaa.

UHKA ON MYÖS MAHDOLLISUUS Hietalan käsissä on Gaian uusi strategiatiimi, joka auttaa yrityksiä kasvu-uralle ja luovimaan toimintaympäristössä, jossa resurssit niukentuvat, vastuullisuuden merkitys koros-

tuu ja kuluttajat ovat entistä kriittisempiä. ”Riskien sijaan urakkana on pohtia, millaisia kasvuloikkia ja uusia avauksia yritykset voivat jatkossa tehdä”, Hietala painottaa.

Ja mahdollisuuksia – niitä on kuulemma riittämiin, kun asioita vain katsoo oikeasta kulmasta. Uhkakuvien sijaan muutos on nähtävä mahdollisuutena. ”Nesteen biodieselin ja uusiutuvien tuotteiden menestys on selkeä näyttö siitä, että kestävä kehitys ja menestyvä bisnes ovat yhdistettävissä. Toki se vaatii hyvän tuotteen

13 KAUPPAKAMARI

KUVA MEERI UTTI

”Meille suomalaisille jo täysin arkiset asiat, kuten vaikkapa jätteiden lajittelu tai pakkausten kierrättäminen ovat monissa maissa täysin järjestämättä”, sanoo Gaia Consultingin Kaisa Hietala.

sekä sinnikkyyttä ja uskoa onnistumiseen”, hän lisää.

YMPÄRISTÖMARKKINAT VASTA AVAUTUMASSA Peli- ja ohjelmistotalot ovat vieneet Suomea näyttävästi maailmankartalle, mutta isompia kansainvälisiä läpilyöntejä esimerkiksi ympäristöteknologiassa on saatu edelleen odotella. Vika ei Hietalan mukaan ole ollut tuotteissa, vaan ennemminkin markkinoiden kehittymättömyydessä.

Sinivalkoiset innovaatiot ovat saattaneet monessa potentiaalisessa vientikohteessa olla niin paljon edellä aikaansa, etteivät ne ole sen vuoksi löytäneet kunnolla jalansijaa. Toki olemme edelleen myös turhan vaatimattomia myyntimiehiä. ”Meille suomalaisille jo täysin arkiset asiat, kuten vaikkapa jätteiden lajittelu tai pakkausten kierrättäminen ovat monissa maissa täysin järjestämättä. Ja aika harvalla eurooppalaisella on selkeää kuvaa omasta hiilijalanjäljestä, puhumattakaan sitten Kiinasta tai Yhdysvalloista”, Hietala muistuttaa.

Nyt viesti ilmastonmuutoksesta ja kiertotaloudesta on kuitenkin menossa rytinällä

14 KAUPPAKAMARI

RISKIEN SIJAAN URAKKANA ON POHTIA, MILLAISIA KASVULOIKKIA JA UUSIA AVAUKSIA YRITYKSET VOIVAT JATKOSSA TEHDÄ. perille. Samalla avautuvat markkinat päästöjä vähentävälle sekä energiaa ja luonnonvaroja säästävälle teknologialle. ”Me suomalaiset olemme tottuneet käyttämään niukkoja luonnonvarojamme varsin säästeliäästi. Nyt voimme tehdä tästä pihtailusta myös bisnestä”, Hietala vakuuttaa.

ALIHANKINNASTA EKOSYSTEEMEIHIN Menestys edellyttää kuitenkin uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja, joita on kaiken kukkuraksi pystyttävä synnyttämään entistä lyhyemmällä aikajänteellä. Takavuosina tätä tutkimusta ja tuotekehitystä tehtiin tiukasti isojen yritysten sisällä, nyt sitä ulkoistetaan

entistä enemmän tutkimuslaitoksille ja niiden kupeessa toimiville startupeille.

Onnistunut lopputulos syntyy tämän osaamisen yhdistelmänä. Se oli Hietalan mukaan myös malli, jolla aikanaan vietiin eteenpäin Nesteen biodieselin kehitystyötä.

Tutkimuslaitokset ja innovatiiviset startupit ovat olleet tärkeitä kumppaneita myös metsäteollisuuden viime vuosien biohankkeissa.

Hietalan mielestä näitä ”ekosysteemejä” pitäisi pyrkiä Suomessa edelleen vahvistamaan. Isoissa yrityksissä kehityshankkeet etenevät usein verkkaisesti, mikäli niitä ei ole eriytetty omiin yksiköihin. Startupeilla ei puolestaan ole riittäviä resursseja kehittää innovaatioitaan valmiiksi tuotteeksi saakka. ”Molemmilla on toisaalta myös opittavaa toisiltaan. Isommat voivat oppia startupeilta avoimuutta ja ketteryyttä, pienemmät puolestaan yritys- ja liiketoiminnan määrätietoisuutta ja järjestelmällisyyttä. Ja toki ison kumppanin vieressä ja osana tällaista ekosysteemiä on itsekin hyvä kasvaa”, Hietala muistuttaa.

Hän korostaakin keskinäistä kumppanuutta, josta hyötyvät pitkässä juoksussa kaikki osapuolet.

SUOMESSA KASVUYRITTÄJYYS ON ALLE EU-KESKIARVON Kasvuyritysten osuus maittain vuonna 2016 (Lähde: Tilastokeskus) KASVU ON MYÖS LUOPUMISTA Kasvu pakottaa yrityksen tekemään myös strategisia valintoja ja suunnittelemaan tulevaa entistä tarkemmin. Samalla myös yrittäjän itsensä on mietittävä omaa rooliaan.

Milloin on esimerkiksi osattava vetäytyä sivuun operatiivisesta työstä ja annettava vastuuta uusille osaajille, jotka vievät yritystä seuraaville kehitysportaille.

Monelle yrittäjälle jo pelkästään ulkopuolinen ammattilainen hallituksessa voi olla vaikea ajatus nieltäväksi – puhumattakaan siitä, että pitäisi luopua omistamansa yhtiön päivittäisestä johtamisesta. ”On hyvä muistaa, ettei yksilön etu välttämättä ole yrityksen etu. Viimeksi mainitun pitäisi kuitenkin aina olla se pääasia”, Hietala toteaa.

Käsijarruna voi olla myös jo saavutettu menestys. Amerikkalaisen ja suomalaisen yrittäjän eron on vitsailtu paljastuvan tilanteessa, jossa molemmat ovat ansainneet ensimmäisen miljoonansa. Suomalainen

% 14 12 10 8 6 4 2 0 Islanti

Ruotsi

Hollanti Britannia

Norja

tyytyy osaansa, mutta amerikkalainen alkaa miettiä välittömästi jo seuraavan tienaamista.

Kyseinen vertaus on tuttu myös Hietalalle.

Hän kuitenkin tähdentää, ettei maailma ole enää aivan näin mustavalkoinen. Takavuosina suomalaisyritykset saattoivat toki jäädä

Saksa

Tanska

EU28

Suomi

kotimarkkinoiden kuninkaiksi, nyt kasvu ja kilpailu käydään globaalisti. ”Sekin kannattaa huomata, että suomalaisinnovaatiot ja -yritykset kiinnostavat pääomasijoittajia aivan eri tapaan kuin takavuosina”, Hietala muistuttaa.

•

Kiinnostus suomalaisyrityksiin kasvaa SUOMALAISET STARTUPIT kiinnostavat entistä enemmän yksityisiä pääomasijoittajia. Invest Europen Investin tilastojen mukaan Suomi on jo Euroopan kärjessä, kun mitataan startup-yritysten saamia pääomasijoituksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viime vuonna kohensivat asemiaan myös myöhemmän vaiheen kasvuyritykset.

Suomalaiset startupit keräsivät sijoituksia yhteensä 479 miljoonaa euroa, joista Venture Capital -sijoitusten osuus oli 203 miljoonaa.

VC-sijoitukset muodostivatkin viime vuonna jo liki 1,0 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mikä on enemmän kuin yhdessäkään toisessa Euroopan maassa ja kaksinkertainen Euroopan keskiarvoon verrattuna. Vuonna 2017 vastaava luku oli 0,055 prosenttia, mikä sekin oli Euroopan keskiarvoa enemmän.

Pohjoismaiden lisäksi kärkipäässä keikkuvat Irlanti, Iso-Britannia, Sveitsi ja Ranska.

Vuosi 2018 oli ennätyksellinen myös

myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen buyout-sijoitusten osalta. Ne keräsivät yhteensä 1,3 miljardin euron sijoitukset, josta

TÄNÄ VUONNA STARTUP-YRITYSTEN LAATU KEHITTYY KOKO AJAN HYVÄÄN SUUNTAAN.

reilusti yli puolet kertyi ulkomaisilta pääomasijoittajilta. Suomi paransi sijoitustaan Euroopan sisällä peräti kymmenen pykälää ylöspäin ja nousi neljänneksi.

Myös vähemmistösijoitukset myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiin ovat olleet lupaavassa kasvussa.

Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirran mukaan myötätuuli on jatkunut myös kuluvana vuonna.

”Tänä vuonna on nähty entistä suurempia sijoituskierroksia, joten startup-yritysten laatu kehittyy koko ajan hyvään suuntaan ja yritykset houkuttelevat sijoituksia laajasti kotimaisilta ja ulkomaisilta sijoittajilta. Meillä on hyvä maine teknologiaosaamisen keskittymänä, joten uskomme hyvän kehityksen jatkuvan edelleen lähivuosina”, Santavirta ennustaa.

Eniten sijoittajia kiinnostavat ympäristöteknologiaan, kiertotalouteen ja energiatehokkuuteen liittyvät kohteet. Myös kaupungistumiseen ja väestön ikääntymiseen haetaan uusia liiketoimintaratkaisuja ja teknologioita. ”Tällä hetkellä meillä on noin 2,5 tuhannen miljardin rahoitusvaje, mikäli aiomme saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Niinpä yksityiset pääomat pitäisi kanavoida järkevästi ympäristöystävällisiin ja kestävää kehitystä tukeviin ratkaisuihin”, Santavirta painottaa.

•

15 KAUPPAKAMARI

Kasvua näkyvissä TEKSTI KARI AROKYLÄ

Pohjoisessa Suomessa on suuri joukko kasvuhaluisia ja -kykyisiä yrityksiä.

Tässä neljä esimerkkiä.

16 KAUPPAKAMARI

1.

Alltime – liikevaihto kaksinkertaiseksi tänä vuonna ALLTIME ON MUKANA VUODEN 2019 KASVU OPENIN FINAALISSA START AGAIN -SARJASSA. ALLTIME OY:N LIIKETOIMINTA on roimassa kasvussa. Yrityksen liikevaihto kiipeää tänä vuonna noin 16 miljoonaan euroon, kun se viime vuonna oli puolet tästä. Nopea eteneminen on vielä tapahtunut orgaanisesti, eikä perustu yrityshankintoihin.

Toimitusjohtaja Jussi Tuohino sanoo Alltimen sloganin – huolehdimme elinympäristöstä – kiteyttävän yrityksen liiketoiminnan. Hän jakaa Alltimen toiminnan kolmeen alueeseen: kiinteistönhuoltoon ja siivoukseen, kuntien ja kaupunkien infran ylläpitoon sekä valtion eri väylien huoltotöihin. Kaksi ensiksi mainittua sektoria keräävät yrityksen liikevaihdosta noin 45 prosenttia

kummatkin; väylät vastaavat lopusta 10 prosentista. ”Molemmat suuret liiketoiminta-alueemme ovat olleet hyvässä vauhdissa. Olemme menestyneet hyvin tarjouskilpailuissa”, toteaa Tuohino tyytyväisenä.

POHJOISMAISEKSI TEKIJÄKSI Hyvän vauhdin toimitusjohtaja ennustaa jatkuvan. Kasvua Alltime hakee tähtäämällä tulevaisuudessa pohjoismaiseksi tekijäksi.

Toistaiseksi sen kansainvälistyminen on alkutaipaleella – yrityksellä on Virossa tytäryhtiö, jonka toiminta on tarkoitus vähitellen aktivoida.

Suomessa Alltime kattaa likimain koko maan. Asiakkaita sillä on Helsingin kantakaupungin kiinteistöistä Inarijärven vesiväyliin. Toimipisteitä yrityksellä on Oulussa, pääkaupunkiseudulla, Järvenpäässä,

Alltimen henkilöstöpäällikkö Jaana Mäntymaa ja operatiivinen johtaja Ville Komulainen.

Lahdessa, Rovaniemellä ja Ylivieskassa.

Kansainvälistymisen lisäksi Alltimen kasvun moottorina toimii Jussi Tuohinon mukaan yrityksen laaja palveluvalikoima. ”Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme palveluja yhden luukun periaatteella”, hän korostaa.

Kaikkein ratkaisevin tekijä on kuitenkin palvelun laatu ja luotettavuus. ”Sen minkä lupaamme, me myös varmasti teemme”, vakuuttaa Tuohino.

•

2.

Black Lion Pictures – independent-elokuvia Kainuusta BLACK LION PICTURES ON MUKANA KASVU OPEN -SPARRAUSOHJELMAN FINAALISSA START AGAIN -SARJASSA. TIE LOPPUKISAAN AUKENI KAINUUN KASVUPOLKUJEN VOITTAJANA.

Toimitusjohtaja Miika J. Norvanto.

KANSAINVÄLISIÄ ELOKUVATUOTANTOJA Kainuusta? Kyllä vain. Sotkamolainen Black Lion Pictures Oy on noussut vahvaksi tekijäksi independent-elokuvien tuottajana ja levittäjänä. Toimitusjohtaja Miika J. Norvanto sanoo tämän olevan tulosta yrityksen kehittämästä toimintamallista ja oikean markkinaraon löytämisestä. ”Olemme erikoistuneet tuottamaan kansainvälisiä elokuvia kansainvälisille markkinoille. Ja olemme löytäneet oman lokeromme genre-elokuvien tekijänä”, hän selvittää.

Yritys ei edes yritä tehdä kaikkea kaikille.

Sen tunnetuimpia teoksia toistaiseksi ovat supersankarielokuvat Rendel 1 ja Rendel 2, kauhukomedia Bunny the Killer Thing, Jussi-ehdokkuuksia saanut Samurai Rauni Reposaarelainen sekä yleisö-Jussin voittanut Autolla Nepaliin – unelmien elokuva.

Ratkaisevinta niin yrityksen kuin elokuvien menestyksen kannalta on kiinnostava

sisältö. Toimitusjohtaja Norvanto haluaa nostaa kuitenkin esille pari muutakin tekijää.

Ensinnäkin Black Lion Pictures on onnistunut luomaan väylän kansainvälisille markkinoille. Toimivan mallin pilotointi ja kehittäminen on vienyt aikansa, mutta nyt se on osoittanut toimivuutensa.

Merkittävä on myös EAKR-rahoitteinen Kajawood: Kainuu – Suomen Hollywood -hanke, jota Black Lion Pictures on toteuttanut. Sen voimin Kainuuseen on rakennettu studiojärjestelmää ja infrastruktuuria, jotka mahdollistavat kansainvälisiä elokuvatuotantoja. ”Kainuu tarjoaa erinomaiset puitteet elokuvien tekemiselle. Ihmiset ovat mukavia, turha kiire puuttuu, majoituskapasiteettia on paljon, kaikki voidaan toteuttaa helposti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi henki on sellainen, että kaveria autetaan”, kiittelee Norvanto.

•

17 KAUPPAKAMARI

3.

Diffo-palvelu – digitaalinen talousjohtaja DIFFO SOLUTIONS VALITTIIN VALTAKUNNALLISEN KASVU OPEN -SPARRAUSOHJELMAN FINAALIIN START UP / SPIN OFF -SARJASSA.

Toimitusjohtaja Timo Pernu.

KESÄLLÄ 2019 MARKKINOILLE tullut Diffo-palvelu on kätevä menetelmä yritysten talouden suunnitteluun ja seurantaan. Yrityksen toiminnan mallintamiseen pohjautuva palvelu pitää sisällään muun muassa talouden suunnittelumallit, budjetoinnin ja ennusteet sekä monenlaisia raportteja ja analyysejä.

Palvelun kehittäneen Diffo Solutions Oy:n toimitusjohtaja Timo Pernu sanoo, että monien mikro- ja pk-yritysten budjetointi ja talouden ennustaminen on heikolla mallilla. ”Usein nämä ryhtyvät tekemään tarkkaa talouden suunnittelua ja seurantaa vasta ulkopuolisten tahojen – esimerkiksi rahoittajien – pyynnöstä.”

SUUNNATTU MIKROJA PK-YRITYKSILLE Nyt avuksi on tullut Diffo, jota Pernu kutsuu digitaaliseksi talousjohtajaksi. Hän kertoo Diffon olevan suunnattu varsinkin pienem-

mille yrityksille, mutta yhtä hyvin se sopii suurten yhtiöiden käyttöön. ”Pilvipalveluna toteutettavan Diffon ottaminen käyttöön ja päivittäinen käyttäminen on helppoa. Se soveltuu kaikille toimialoille ja on hinnaltaan kilpailukykyinen. Palvelun rajapinnat ovat avoimet”, kuvailee toimitusjohtaja Pernu.

Diffo-palvelu tarjoaa myös mahdollisuuden simuloida erilaisten toimien vaikutusta esimerkiksi yrityksen kannattavuuteen ja kassavirtaan. Yksinkertainen esimerkki: eräs asiakasyritys hoksasi simuloinnin avulla, että tilapäisen kassavajeen uhka korjautuu asiakkaille annettavan maksuajan lyhentämisellä.

Diffo Solutions uskoo ratkaisullaan olevan lupaavat kasvunäkymät. Tavoitteena on, että viidessä vuodessa Diffo-palvelulla on vahva asema alallaan niin Suomessa kuin kansainvälisesti. ”Ulkomaan markkinoilla tähtäämme lähinnä Pohjoismaihin ja Baltiaan”, täsmentää Pernu.

•

4.

Kide-hotelli – toimialansa ravistelija ISOLLE-SYÖTTEELLE JUURI AVATTU Kide-hotelli haluaa ravistella toimialaansa. Hotellinjohtaja Jarkko Koskenmäki kuvailee Kidettä kunnianhimoiseksi kokonaisuudeksi, joka palvelee asiakkaitaan paitsi laadukkaasti myös aivan uudella tavalla.

Uuden hotellin ainutlaatuinen kokonaisuus syntyy Koskenmäen mukaan kolmesta tekijästä: ekologisuudesta, kiertotaloudesta ja digitaalisuudesta. ”Tällaista konseptia ei ole toteutettu missään muualla”, hän sanoo.

Ekologisuus lähtee jo itse puurakenteisesta hotellirakennuksesta. Kiertotalouteen panostamisesta viestivät huoneiden kahvikupit, jotka on lahjoitettu tätä tarkoitusta varten.

Ekologisuus ja kiertotalous korostuvat myös hotellin Tuba Food & Lounge -ravintolassa.

VAHVASTI DIGITAALINEN Erityisesti Jarkko Koskenmäki haluaa kuitenkin mainita Kide-hotellin ison panostuksen digitaalisiin palveluihin. Hotelli yhdistää aktiivisen elämäntavan ja digitaalisuuden. ”Digitaalisuus ei kuitenkaan tarkoita persoonattomuutta tai karsittuja palveluja.

Pikemminkin on niin, että digitaalisuus tekee asumisen hotellissa entistä mukavammaksi ja palvelujen hankkimisen asiakkaille helpommaksi”, hän painottaa. Älykännykkään ladattu sovellus toimii Kide-hotellissa avaimena. Sen avulla asiakas voi myös vaikkapa varata saunan tai tilata huoneeseen erilaisia tarvikkeita. Koskenmäki hoksauttaa myös, että huoneet on erityisesti suunniteltu ja varusteltu vastaamaan aktiivisten liikkujien tarpeisiin.

Vielä yhden seikan hotellinjohtaja Koskenmäki haluaa nostaa esille: Kide-hotelli sijaitsee hienon luonnon ja monien harrastusmahdollisuuksien ympäröimänä. ”Tämä ympäristö minutkin houkutteli Isolle-Syötteelle”, hän kertoo.

•

Kide-hotelli sijaitsee Ison-Syötteen sydämessä.

18 KAUPPAKAMARI

Kasvu Open 2019 Kasvu Open -kauden 2019 voittajayritykset ovat Lunawood Oy ja Dolea Oy. Voittajat valittiin Kasvu Open Karnevaalissa 24. lokakuuta 2019 Jyväskylän paviljongissa.

Kunniamaininnan Startup-sarjassa sai Monidor Oy Oulusta.

K

asvu Openin Start again -sarjan voitti Lunawood Oy Lahdesta. Lunawood jalostaa skandinaavista sahatavaraa lämpökäsitellyksi puutuotteeksi ja myy sitä globaalille markkinalle kannattavasti. Yrityksen missio on tuoda Pohjoismainen luonto lähemmäs urbaania kaupunki-ihmistä.

Startup-yritysten sarjan voitti Dolea Oy Helsingistä. Dolea valmistaa ja myy kansainvälisillä markkinoilla uudentyyppisiä, paten-

toidun kestävän kehityksen mukaisia Doleajuomapillejä.

KASVU OPEN -KUNNIAMAININNAT VAASAAN JA OULUUN Kunniamaininnan Start again -sarjassa sai Arcteq Relays Oy Vaasasta, ja kunniamaininnan Startup-sarjassa sai Monidor Oy Oulusta. Monidor helpottaa hoitajien työtä ja parantaa potilasturvallisuutta varmistamalla

WE BUILD THE STAGE FOR YOUR SHOW.

tarkan laskimonsisäisen IV-/tiputushoidon pienellä Monidrop-laitteella. Lisäksi yritys vähentää turhia askeleita ja lyhentää ongelmatilanteisiin reagoimisaikaa IV hoidon etäseurantapalvelun avulla näyttämällä osaston tiputushoidot yhdeltä ruudulta tai mobiilista.

Voittajat valittiin TOP100 -finalistijoukosta, joka muodostui Kasvu Open -kauden Kasvupolkujen voittajista, kunniamainituista ja valtakunnallisen tuomariston täydentävistä valinnoista. Tuomariston valintakriteerit voittajille olivat: markkinapotentiaali, tiimi, näytöt ja kasvukyky. Näiden pääkriteereiden lisäksi huomioitiin halu ja potentiaali kasvuun.

Tuomaristoon kuuluivat: tuomariston puheenjohtaja Lennu Keinänen (Flashnode Oy), Jaakko Salminen (Grannenfelt Finance Oy), Anssi Lehikoinen (Rocsole Oy), Juho Risku (Butterfly Ventures Oy), Risto Jämsen (Makua Oy) ja Otto Lindstedt (Finnvera).

Tamperelainen Meluta Oy voitti ensimmäistä kertaa jaetun Sijoittajan suosikki -palkinnon, joka julkistettiin Kasvu Open Karnevaaleilla. Tunnustus on miljoonan euron kasvurahoitus, joka koostuu Innovestorin rahoituskierroksen 500 000 euron pääomasijoituksesta ja Nordean 500 000 euron kasvulainasta. Valmet puolestaan vastaanotti Kasvu Openin vuosittain myöntämän Suomen Kasvupalkinnon.

•

Book your meetings: meeting.technopolis.fi

19 KAUPPAKAMARI

Oululla on

eväät menestyä, mutta liikaan tyytyväisyyteen ei ole aihetta TEKSTI KARI AROKYLÄ

KUVAT JUHA SARKKINEN

Timo Levo kaipaa Ouluun lisää rohkeutta ja enemmän palveluyrityksiä.

20 KAUPPAKAMARI

21 KAUPPAKAMARI

V

uoden 1996 kesällä Timo Levo muutti Varkaudesta Ouluun.

Edessä oli tehtävä Oulun Osuuspankin toimitusjohtajana. Aika on rientänyt nopeasti, sillä tuleva vuodenvaihde vie hänet jo eläkkeelle. Reiluun kahteen vuosikymmeneen mahtuu paljon: Levo saapui nousukiidossa olleeseen kaupunkiin, koki Oulun teknohuuman, sen äkkinäisen lakastumisen ja nyt taas teknoalan ja yleensäkin yrityselämän uuden nousun.

OP Oulun pääkonttorin seitsemännestä kerroksesta näkee Oulun kaupunkia laajasti.

Ison pankin toimitusjohtajan tehtävä on myös avainpaikka seurata alueen talouden kehitystä – ja toki myös vaikuttaa siihen.

Levon näköalaa on vielä laajentanut neljän vuoden jakso Oulun kauppakamarin puheenjohtajana. Tämä tehtävä päättyy niin ikään vuodenvaihteessa.

Timo Levon mielestä asiat Oulussa ovat nyt kohtuullisella tolalla. Kaupunki on toipunut mallikkaasti teknoteollisuuden pudotuksesta, mutta tiettyjä – aika isojakin – varauksia hän silti esittää. ”Ollaanko täällä liian tyytyväisiä nykytilaan? Onko uudistamisen halu vähäisempi kuin pitäisi olla? Nyt täytyisi tehdä rohkeita linjauksia ja päätöksiä, jotka valmistavat Oulua tuleville vuosikymmenille”, hän pohtii.

KASVU KESKITTYY Timo Levo muistuttaa, että kasvu Suomessa keskittyy muutamiin kaupunkiseutuihin.

Tässä yhteydessä puhutaan lähinnä pääkaupunkiseudusta, Tampereesta ja Turusta. Oulu ei niinkään ole esillä. Hän sanookin suoraan, että Oulun toimenpiteet vetovoimansa varmistamiseksi ovat olleet vaatimattomia.

Mistä täällä sitten oikein kiikastaa?

Levon mielestä Oulusta puuttuu ennen kaikkea kaupan ja muiden palvelualojen yrityksiä ja toimintoja. Näiden suhteellinen osuus Oulussa on pienempi kuin monissa muissa kaupungeissa. Syitä on tietysti monia – ja yksi näistä liittyy kaavoitukseen. ”Kauppapaikkojen kaavoitus etenee täällä aika hitaasti. Lisäksi ne tuntuvat usein syntyvän vähän kuin vahingossa. Kaupungin pitäisi määrätietoisesti tehdä töitä kaupan ja palvelualojen virkistämiseksi”, hän toivoo.

Kaupungin keskustan kehittämiseen Timo Levo toivoo rohkeutta. Hän muistuttaa Oulun kaupungin linjanneen, että keskustan alueelle pitäisi saada 10 000 uutta asukasta ja 5 000 uutta työpaikkaa. Levon mukaan tämä tarkoittaa käytännössä, että keskustaan pitäisi

22 KAUPPAKAMARI

rakentaa noin 50 kuusitoistakerroksista taloa uusia asukkaita ja viisi ydinkeskustan Technopoliksen kokoista toimistotaloa uusia työpaikkoja varten. ”llman rohkeita päätöksiä – joihin kuuluu myös vanhasta luopumista – ei tällaista saada aikaiseksi”, hän huomauttaa.

Levo korostaa, että maailmassa on paljon rahaa, joka etsii hyviä investointikohteita.

Oulun täytyy rakentaa sellaiset edellytykset, että investoinnit suuntaavat useammin tänne.

ILMAPIIRISSÄ KOHENTAMISTA Rivien välistä Timo Levon puheista tuntuu heijastuvan myös huolestuminen Oulun seudun ilmapiiristä. Hän muistelee, että vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Oulussa tapahtui paljon muutakin kuin touhuttiin teknologian parissa. Oli Weindorf-viinijuhlia, kehitettiin Rotuaaria, pidettiin Valkosipuliöitä. ”Nykysanontaa käyttääkseni: silloin oli pöhinää”, hän naurahtaa.

Oulussa myös puhallettiin yhteen hiileen ainutlaatuisella tavalla. Verkostot kaupungin, yliopiston, ammattikorkeakoulun, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä toimivat hienosti.

Patisteluistaan huolimatta Timo Levo haluaa korostaa, että uskoo Oulun varmasti pärjäävän jatkossakin. Hän kehuu, että kaupungilla on taustallaan loistava kehityspolku ja edessään huikeat mahdollisuudet. Nyt on vain tehtävä töitä ja huolehdittava siitä, että kehitys ja kasvu täällä jatkuu ja että alueen vetovoima edelleen kohenee. ”Onhan Oulussa ja lähiseudulla tekeillä isoja juttuja, teknologia-ala etenee erinomaista kyytiä, rakentaminen on vilkasta ja monilla teollisuuden aloilla menee oikein hyvin. Paljon muutakin myönteistä tapahtuu”, toteaa Levo.

KAUPPAKAMARIN JOHDOSSA Oulun kauppakamarin puheenjohtajana Levo on toiminut vuodesta 2016 lähtien. Pesti loppuu nyt vuoden 2019 päättyessä. Väistyvä puheenjohtaja katselee rauhallisin mielin Oulun kauppakamarin koko toimialueen tilannetta. Alue kattaa Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Kainuun. Näin siihen kuuluvat myös Koillismaa, Kalajokilaakso ja Raahe.

Kaikilla kauppakamarin eri alueilla on omat vahvuutensa. Kainuussa on muun muassa hyvää peliosaamista ja kajaanilaisesta Renforsin rannasta on muodostunut vireä yrityskeskittymä. Myös kaivostoiminta on vahvaa. Koillismaalla ja Kalajoella matkailu

on kovassa vedossa ja mainiosti se kehittyy myös Isolla-Syötteellä ja Sotkamossa.

Ylivieska on vilkas kaupallinen keskus, Raahen alueelle taas on keskittynyt paljon suurteollisuutta. ”Kemi ja Tornio kuuluvat Lapin kauppakamariin, mutta toki näiden alueella toimivan teollisuuden vaikutus yltää meille asti”, lisää Levo.

Millaiseksi Timo Levo sitten arvioi Oulun kauppakamarin toiminnan oman puheenjohtajakautensa aikana? Hän korostaa olevansa sataprosenttisen jäävi, mutta suostuu silti vastaamaan: ”Uskoisin että kauppakamari on aktivoitunut entisestään, tehostanut toimintaansa ja parantanut yhteyksiä kauppakamariosastoihin. Kauppakamarin hallitus on kokoustanut eri yritysten ja yhteisöjen luona ja saanut näin kosketuksen niiden toimintaan. Lisäksi hallituksen jäsenet ovat ennen kokouksia aina pitäneet kahden minuutin esityksen oman toimialansa kuulumisista. Näin kauppakamari on pysynyt hyvin perillä yritysyhteisön tilanteesta.”

Jatkossa hän toivoo Oulun kauppakamarin pitävän yhä vahvemmin esillä oman alueensa hyviä puolia ja edesauttavan entistä voimallisemmin sen kasvua ja menestystä.

•

TIMO LEVO • DI, KTM, eMBA • kauppaneuvos, kauppatieteen kunniatohtori • Oulun Osuuspankki: toimitusjohtaja 1996–2019 • Oulun kauppakamari: hallituksen puheenjohtaja 2016–2019, hallituksen jäsen 2009–2019 • Oulun ammattikorkeakoulu: hallituksen jäsen • Suomen Kulttuurirahaston Pohjois Pohjanmaan rahaston hoitokunta: puheenjohtaja • Potna-Pekka-säätiö: hallituksen puheenjohtaja

Kaikki omat ja yrityksesi pankki- ja vakuutusasiat tutulta paikalliselta Asiantuntijoidemme suorat puhelinnumerot löydät osoitteesta op.fi/oulu/soitasuoraan.

Olemme tässä lähellä – ja ihan sinua varten!

OSAO x TYÖPAIKAT osao.fi

Kun etsit ratkaisua omaan tai henkilöstösi osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin tai työhyvinvointiin, me autamme.

Suunnitellaan yhdessä tarpeisiinne parhaiten soveltuvat ratkaisut.

Ota yhteyttä! www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

OULUN BIOENERGIA OY +358 400 152 931 oulunbioenergiaoy@gmail.com Puolatie 10, 90620 Oulu

23 KAUPPAKAMARI

Nosta yrityksesi seuraavalle tasolle Hae lainaa pankista ja toteuta unelmasi kasvusta. Finnveran pk-takaus voi olla ratkaisu rahoituksen järjestymiseen.

Lue lisää nnvera./pk-takaus

Pro/Juridica/

Selkeitä sanoja ja vaikuttavia tekoja yritysjuridiikkaan.

Asianajotoimisto Pro Juridica syntyi halusta tarjota helposti lähestyttävää apua päivittäiseen bisnekseen. Jo 10 vuoden ajan meidät on tunnettu asiakkaidemme keskuudessa tavastamme tuoda selkeitä ja ymmärrettäviä ratkaisuja. Tähän aiomme panostaa tulevaisuudessakin.

Oli haasteesi pieni tai suuri, saat meiltä aina tarvitsemasi avun.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Oulu Hallituskatu 13-17 D, 90100 Oulu / 020 755 1480 / oulu@projuridica.fi

Jyväskylä Piippukatu 11, 40100 Jyväskylä / 020 755 1490 / jyvaskyla@projuridica.fi

projuridica.fi

24 KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA

Arktisuus on aito kilpailuvalttimme ympäri vuoden

JANNE ANTTILA Oulun kauppakamarin kauppa- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtaja

MATKAILUN SUURTEN SEMINAARIEN syksy Pohjois-Suomessa alkaa kääntyä kohti talvea. Oulun Matkailuforum sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin matkailuparlamentit tarjosivat hyvän kattauksen oppeja ja esimerkkejä toimialamme kehittämiseksi. Erityisesti mieleen on jäänyt Kalajoella pidetyn Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentin yrityspuheenvuorot.

Teemu Hostikan, Olli Ojamon ja Juha Kuukasjärven viestien ydinsanoma on varmasti se, että haasteet ovat voitettavissa ja erityisesti se, että yhteistyössä on voimaa. Positiivisuus, aitous, määrätietoisuus ja rohkeus kuvaavat hyvin näitä kokeneita yrittäjiä.

Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa matkailutoimiala on viime vuosien aikana selvästi ammattimaistunut: kehitysstrategiat ovat kunnossa useimmilla alueilla ja matkailupalvelut ovat jo hyvällä tasolla. Palveluja kehitetään jatkuvasti asiakas edellä, alueiden vetovoimaa lisäten. Ja mikä merkittävintä, eri puolilla matkailukeskuksissa tehdään suuria yksityisiä investointeja, jotka vauhdittavat kasvua.

Matkailu on Pohjois-Suomessa aina perustunut tavalla tai toisella luontoon. Matkailutoimialan alkuvaiheissa meillä luotettiin paljon kesämatkailuun. Kovin harva jaksoi uskoa, että kansainväliset matkailijat haluaisivat tulla Suomeen talvella; tänne kylmään ja pimeään.

Rohkeimmat edelläkävijät näkivät mahdollisuuden ja tänä päivänä talvimatkailu on jo menestystarina, jonka myötä moni Pohjois-Suomen matkailukeskus on kasvanut vauhdilla. Nyt on jälleen rohkeiden liikkujen aika, arktisen kesän ja syksyn nostaminen kansainvälisille markkinoille. Itse asiassa edelläkävijät sijoittavat jo nyt siihen aikaa ja euroja. Uskon, että tulemme näkemään hyviä tuloksia näistä ponnisteluista.

Arktisuus on meille luontaista ja arkeamme.

Se on muutakin kuin lumi, pakkanen ja jää.

Se on pitkien kesäöiden valoa, se on syksyn kuulautta ja väriloistoa, se on paikallista elämää, se on kulttuuria, historiaa ja perinteitä. Se on meri, se on järvi, se on metsä. Se on oppimista ja kokemuksen jakamista. Arktisuus on tunne.

Arktisuus teemana yhdistää tunturit ja meren. Nyt on aika tarkastella tätä monipuolista aluettamme laajemmin ja ottaa rohkeasti myös Perämeri, rannikko ja saaristot vahvemmin mukaan alueemme vetovoiman ja kilpailuedun

rakennuselementeiksi. Voimakkaasti kehittyneet tunturit ovat pitkäjänteisesti panostaneet paljon ja tehneet hartiavoimin töitä kansainvälistymisen polulla. Todella hyvää työtä ja monia onnistumisia. Olisi äärimmäisen tärkeää saada myös tämä pohjoiset erityispiirteet omaava upea rannikkomme vietyä seuraavalle askeleelle. Tämä edellyttää rannikon toimijoilta tiivistä ja määrätietoista yhteistyötä, jossa kohennetaan ensin valmiudet ja sen jälkeen yhdistetään voimavarat markkinointiin. Attractive Oulu Region -hankkeen toimenpiteet ovat yksi hyvä esimerkki tuloksekkaasta alueiden välisestä yhteistyöstä. On tunnistettava kansainvälisen huomiokynnyksen ylittävät vetovoimatekijät, rakennettava tuotteet ja rannikon matkailutoimijoiden ekosysteemi. Parhaimmillaan tunturit ja rannikko yhdessä muodostavat monipuolisen ja riittävän suuren kokonaisuuden alueen aidoksi kilpailueduksi. Kunkin on kuitenkin tuotava kokonaisuuteen oma erityinen lisäarvonsa.

Rannikon toimijoiden ympärivuotisuuden haaste on tunturikohteisiin nähden käänteinen: kesä on ihan hyvällä mallilla, mutta miten saada kauppaa talvelle? Tässä kohtaa on aivan ensimmäiseksi hyvä pysähtyä kysymään, mitä kaikkea tämän kysymyksen ratkaisemiseksi on tähän mennessä tehty. Jotakin, se on totta - ja moni asia on tässäkin mennyt eteenpäin. On kuitenkin ryhdyttävä määrätietoisempaan työhön ”kotiläksyjen” parissa ja vastauksia läpimurtoon tulemme kyllä löytämään. Ei ole sattumaa, että jäänmurtaja Sampo ja ympärivuotinen Lumilinna Kemissä ovat saavuttaneet huomattavan suuret kävijämäärät ympäri maailmaa. Ei ole sattumaa, että lintumatkailu Liminganlahdella on noussut kansainvälisesti kiinnostavaksi. Ne ovat kaikki kovan työn tuloksia, joissa on ollut rohkeutta uskoa asiaan ja ryhtyä toimiin. Arktisen rannikkomme aava jääpeite on ainutlaatuinen luonnon näyttämö, mahdollisuus moneen.

Toivotan kaikille talven tullen inspiroivia keskusteluja ja positiivista draivia näidenkin asioiden äärelle. Moni asia on mahdollista kun hyödynnämme koko alueemme osaamispääoman, kokemuksen ja keskinäiset synergiat.

Yhä tiivistyvä yhteistyö on se malli, jolla saavutamme parhaat tulokset.

•

25 KAUPPAKAMARI

Raahen seutukunnassa tapahtuu suuria Paikallistuntemus ja asiantuntijuus yrityksesi käytettävissä www.rsyp.fi www.portofkalajoki.fi

Commercial Director Petri Nikupeteri, +358 44 4691 358 petri.nikupeteri@portofkalajoki.fi

AIRPORTS

Oulu 130 km Kokkola 90 km

PORT INFORMATION

FIKJO (ID: 11827)

RELEVANT CHARTS

Yrittäjäksi

BA 2252, BA3062 Finnish charts; 957, 3 (Gulf of Botnia), 53

LANDMARKS

• yrityksen perustaminen • yrityskehittäminen • kansainvälistyminen • sijoittumispalvelut

Ulkokalla Lighthouse (64*19.88´N 23*26.75´E)

vapaat toimitilat • suurhankkeet • investoinnit • rahoitusvaihtoehdot •

Raahen seudun yrityspalvelut yrityspalvelut@raahe.fi, 044 439 3288

e l l a g n a l o u P I S K Ä J Ä T T I R Y fra Oy

Honkain tää rakentaa ja kehit liiketoimintoja lle Puolangan uude e. biokeskusalueell uun

an kuuluvat m Yhtiön liiketoiminta mön tuottaminen muassa kaukoläm lälle sekä alueelle Puolangan kirkonky minaali- ja suunnitellut bioter not. kiertotaloustoimin llista harjoittaa Alueella on mahdo ää yritystoimintaa. biotalouteen liittyv

Lisätietoja yrittämisen mahdollisuuksista ja investoinneista: elinkeinopäällikkö Heikki Kanniainen puh. 040 830 6592, heikki.kanniainen@puolanka.fi 26 KAUPPAKAMARI

PUOLANKA

puolanka.fi

UUDET JÄSENET

Uskalla kasvaa Uudet jäsenet 24.8.–15.10.2019

tjkoulu.fi | 040 830 8286

#visitkajaani

#kajaani

KAJAANI ENERGIAHAKE HUURINAINEN OY Muu erikoistunut rakennustoiminta ROLLOCK OY Muiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden tukkukauppa SANEERAUSTEKNIIKKA SARTEK OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen UM-TUOTE OY Muiden yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus VUOKATIN KATINKULMA OY Majoitus KALAJOKILAAKSO TEVI SYSTEMS OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus RAKENNUSHOLLARI OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

ARKKITEHTITOIMISTO HML OY Kasarmintie 11A, 90130 Oulu puh. +358405411164

OULU UTAJÄRVEN OSUUSPANKKI Pankkitoiminta AK TAUKO OY, AUTOKEIDAS II Huoltamotoiminta CARROT POHJOIS-SUOMI OY Työvoiman vuokraus ILMESTYS OY Mainostoimistot ja -palvelut LAKEUDEN TÄHTIRAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen LEAD GROUP OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

MAHEVA OY Kiinteistöalan toiminta MEDANETS OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus MINNA-KORTTI OY Mainostoimistot ja -palvelut NUORISO- JA VAPAA-AJANKESKUS PIKKU-SYÖTE OY Majoitus PEKAN EUROHINNAT OY Tukkukauppa PLC-AUTOMATION OY Kone- ja prosessisuunnittelu RAUTATIETO OY Sähköasennus SJ AUDIT OY Tilintarkastuspalvelu SOLPOINT Liikkeenjohdon konsultointi TAIKATAHTI OY Lasten päiväkodit TEROITUSPALVELU KANKAANPÄÄ OY Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus WEVISION OY Liikkeenjohdon konsultointi RAAHE PUOLU CATERING KY Majoitus- ja ravitsemistoiminta RAOS PROJECT OY Muu erikoistunut rakennustoiminta SIIKALATVAN RUOKAPALVELUT OY Henkilöstö- ja laitosruokalat

etunimi.sukunimi@hml.fi / www.hml.fi Rakennussuunnittelua vuodesta 1983

27 KAUPPAKAMARI

Oktoberfest 2019!

OULUN KAUPPAKAMARIN Oktoberfest järjestettiin 16. lokakuuta Technopoliksen ydinkeskustan aularavintolassa. Noin 200 vierasta viihtyivät palautteesta päätellen erinomaisesti matchmaking-bingon, buffet-illallisen, arvontojen, oluen ja viinin parissa. Kiinnostus tapahtumaa kohtaan oli jälleen niin suurta, että ensi vuonna tapaamme Oktoberfestin merkeissä jo kolmannen kerran.

KUVA: MIKA KULJU

Kuvassa Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen ja juontaja Henna Nousiainen johdattavat yleisöä matchmakingin saloihin.

Kuvagalleria tapahtumasta julkaistaan Oulun kauppakamarin vuosikirjassa.

•

MENESTYVÄN YRITYKSEN

TAUSTALLA ON OSAAVIA, SITOUTUNEITA

TYÖNTEKIJÖITÄ.

KIITÄ SITOUTUNEESTA TYÖSTÄ.

Hae Keskuskauppakamarin ansiomerkki ja järjestä juhlat.

TUTUSTU JA OTA YHTEYTTÄ: ANSIOMERKIT.FI / P. 09 4242 6200

28 KAUPPAKAMARI

ILMOITUS

Modernista myyntijohtajasta on moneksi TEKSTI EMILIA HIIPAKKA

Myyntijohtajan rooli on muuttunut viimeisten vuosien aikana tuloksia tahkoavasta huippumyyjästä myynnin ja markkinoinnin, viennin ja henkilöstöosaamisen salat hallitsevaksi mestariksi.

Myynnin kasvattamiseen tähtääviä markkinointi- ja myyntiratkaisuja tuottavan Myynninmaailma Oy:n toimitusjohtaja Mikko Isoniemi valottaa, mitä myyntijohtajalta tänä päivänä odotetaan.

M

yyntijohtaja on etenkin pk-yrityksissä ollut perinteisesti huipputuoteosaaja ja tiiminsä paras myyjä, mutta 2010-luvulla häneltä vaaditaan entistä enemmän.

"Nykyaikainen myyntijohtaja etsii, ymmärtää ja osaa analysoida erilaisia syitä ja seurauksia yrityksen toiminnassa. Hän on tietoinen moderneista myyntikanavista ja -menetelmistä sekä markkinoinnin keinoista.

Hänen on seurattava markkinoita ja etsittävä uusia realistisia mahdollisuuksia kasvulle.

Tämän lisäksi myyntijohtajan on oltava erinomainen henkilöstöjohtaja ja taitava joukkueenvetäjä", kiteyttää Isoniemi.

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN MITTARIT KUNTOON Tehokasta myyntiä ei voi erottaa tehokkaasta markkinoinnista. Digitaalinen markkinointi, inbound-markkinointi, sekä social selling ovat modernin myyntijohtajan tärkeimmät apuvälineet. Markkinoinnin tehtävänä on palvella myyntiä ja myynnin johtamista monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. Liian usein myyntijohtajalla on työparinaan markkinointipäällikkö tai -assistentti, jolle kaikki markkinoinnin tekemiseen ja seurantaan liittyvät asiat ulkoistetaan.

Isoniemi peräänkuuluttaa kuitenkin myyntijohtajan vastuuta myös tässä: "Nykyaikaisella myyntijohtajalla on oltava hallussa aina iso kuva. Hänen täytyy olla vastuussa myös markkinoinnista, ja huolehtia resurssoinnilla ja aikatauluttamisella, että mahdollisuudet onnistumiseen ovat olemassa."

Markkinointi on nykyään tarkasti mitattavaa, mutta myös myynnille on luotava omat

tavoitteelliset mittarit, joita seurataan, joiden kautta opitaan ja tekemistä optimoidaan.

Enää ei voi juuttua tuijottamaan vain tilastoja myynnin klousauksista.

"Myyntijohtajan on tiedettävä mikä vaikutus markkinoinnilla on myyntiin ja erityisesti uusasiakashankintaan. Hänen pitää myös osata valita ymmärrettävät mittarit tavoitteiden seuraamiseen", painottaa Isoniemi.

VALMENNA JOUKKUETTA, ÄLÄ KÄSKYTÄ Myyntistrategiat, ja -kanavat, myynnin johtamiskäytännöt ja tavoitteet ovat muuttuneet, mutta niin ovat myös myyntijohtajalta vaadittavat henkilökohtaiset ominaisuudet.

Myyntijohtajan on osattava muuttaa ja mukauttaa johtamistapaansa aihealueen ja tiimin jäsenen mukaan – hänen on oltava empaattinen ihmistuntija. Tiimin paras myyjä ei välttämättä ole kuitenkaan paras esimies tiimille.

"Moderni myyntijohtaja haastaa rohkeasti omaa tiimiään ja pistää myös itsensä likoon joka päivä. Hän johtaa omalla esimerkillään. Myynti tulee aina yhteistyöllä ja yhteisillä ponnistuksilla, ei pakottamalla", Isoniemi kiteyttää.

•

MIKKO ISONIEMI Myynninmaailma Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Mikko Isoniemi on toiminut noin 20 vuotta markkinoinnin, erityisesti digimarkkinoinnin, ja myynnin kehittämisen parissa. Myynnin ja markkinoinnin tehostamisratkaisuja tarjoavan kasvuyritys Myynninmaailma Oy:n ohjaksissa Isoniemi on ollut vuodesta 2011. Hän on hallitusaktiivi muun muassa Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin ja Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan (EEPEE) hallituksissa, ja auttanut satoja kasvuun tähtääviä yrityksiä parantamaan myynnin, markkinoinnin ja johtamaisen käytäntöjä. Lisäksi hän työskentelee aktiivisesti ELY-keskuksen hyväksymänä asiantuntijana Yrityksen kehittämispalveluissa.

HYVÄKSYTTY MYYNTIJOHTAJA (HMJ) -KURSSI JÄRJESTETÄÄN ENSIMMÄISTÄ KERTAA OULUSSA KEVÄÄLLÄ 2020.

Neliosainen kurssi valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen sparraamalla nykyaikaisia keinoja myynnin johtamiseen.

Strategisen ajattelun kehittämisen lisäksi kurssilla käydään läpi etenkin myyjien henkilöstöjohtamista, myynnin suunnittelua ja myynnin johtamisen yleisimpiä kehityskohteita.

Paikat myydään nyt!

Lisätietoja: Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, puh. 050 338 9350, https://www.oulunkauppakamari.fi/?48&event_id=810 29 KAUPPAKAMARI

SYKSY – KOULUTUKSET Kauppakamarin Veropäiväkiertue

UUTENA Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -valmennus 6.2.2020 alkaen!

Katsaus vuoden 2020 talousnäkymiin!

Vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma tarjoaa keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätösja veroasiat tiiviinä, käytännönläheisenä pakettina.

Kurssin tavoitteena on valmentaa osallistujia myyntiorganisaation suorituskyvyn nostamiseen sparraamalla nykyaikaisia keinoja myynnin johtamiseen. Strategisen ajattelun kehittämisen lisäksi kurssilla käydään läpi etenkin myyjien henkilöstöjohtamista, myynnin suunnittelua ja myynnin johtamisen yleisimpiä kehityskohteita. Kurssi sopii myös vientimyyntiä tekeville b2b-yrityksille. Sparraustyyppisen opiskelun lisäksi kurssilla tehdään osallistujan toimesta oman yrityksen myyntistrategia sekä kuullaan 3 eri case-esimerkkiä myynnin johtamisesta ja käytännöistä erilaisissa myyntiorganisaatioissa.

14.11.2019 Oulu 15.11.2019 Ylivieska 3.12.2019 Kajaani

OHJELMA Ajankohtaista kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä – Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksen poistuminen – Pysyvien vastaavien omaisuuserien arvostaminen ja jaksottaminen – Kirjanpitolautakunnan uusimmat lausunnot Ajankohtaista tuloverotuksessa – Hallitusohjelma ja budjettilait – Verojen ilmoittamiseen liittyvät muutokset – Verosopimusmuutokset ja kansainvälisten veroriitojen uudet ratkaisumekanismit Käyttöomaisuus ja poistot - muuttuuko jokin?

– Käyttöomaisuuden määritelmä osakeyhtiön tulolähdejaon poistamisen jälkeen – Aineettoman omaisuuden aktivointi – Poistojen tulevaisuus Yritys ja omistaja sijoittajina – Tulolähdejaon poistamisen vaikutukset yrityksen sijoitustoimintaan – Sijoitusvakuutuksia ja osakesäästötiliä koskevat muutokset – Kannattaako yrittäjän sijoittaa yhtiön kautta?

Verotuksen viimeaikainen oikeuskäytäntöä – Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksiä – Keskusverolautakunnan ratkaisukäytäntöä Tervetuloa mukaan!

KTM Emmiliina Kujanpää KTM, KHT Erkki Yli-Rantala

OTT Pauli K. Mattila

KTL Risto Walden

Kurssi on tyyliltään proaktiivinen, ja kurssin aikana osallistujat pääsevät jakamaan kokemuksia ja verkostoitumaan keskenään. Lisäksi osallistujilla on käytössään keskusteluryhmä sekä yhteinen sähköinen alusta, jossa on tehtäviä, videoita ja muuta oppimismateriaalia myynnin johtamiseen liittyen.

Jakso 1. Myynnin strategia ja suunnittelu 6.2.20 klo 8.00–12.00 • Myyntistrategian laadinta • Myyntikanavien etsiminen ja valinta • Myyntiorganisaation rakentaminen • Myynnin johtamisen erityispiirteet kasvu- ja vientiyrityksessä • Ohjeet myyntistrategia-tehtävään • Case Jakso 2. Myynnin tavoitteet ja mittarit 19.3.20 klo 8.00–12.00 • Myynnin tekemisen auditointi • Myynnin ja myyntityön tavoitteiden asettaminen • Myynnin mittarit ja seurantajärjestelmät • Myyjien palkkamallit ja työsopimukset • Case Jakso 3. Myyjien johtaminen ja esimiestyö 16.4.20 klo 8.00–12.00 • Johtamiskäytännöt ja johtamisen työkalut • Huippuesimies myynnin näkökulmasta • Myyjien päivittäinen henkilöstöjohtaminen ja valmentaminen • Myyjätyypit ja motivointi eri tilanteissa • Case 3 Jakso 4. Myynnin tukeminen 7.5.20 klo 8.00–12.00 • Myyntiä tukeva markkinointi • Social Selling • Myyntiorganisaation tehon nostaminen • Myyntiä tukeva muu henkilöstö • Strategiatehtävien ja esittely • Yhteenveto ja päätössanat, todistusten jakaminen Valmennuksen asiantuntijana toimii toimitusjohtaja Mikko Isoniemi Myynninmaailma Oy:stä.

Asiantuntijoina Oulussa ja Ylivieskassa: Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää, KTM, KHT Erkki Yli-Rantala, Revisium Oy ja OTT Pauli K. Mattila

Asiakaspalautteita aiemmista valmennuksista ”Paljon jäi käteen ihan käytännön myyntityön johtamiseen. Saatiin hyvin runkoa oman toiminnan kehittämiseen."

Kajaanissa: Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

"Kävimme monipuolisesti myynnin eri osa-alueet, myynnin priorisoinnit, palaverikäytännöt ja myynnin iso kuva mittauksineen sekä raportointeineen."

30 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSKALENTERI

SYKSY2019

Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

(MARRAS–JOULUKUU)

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ

5.11. (9–16)

Esimies ja työsuhteen ongelma-

20.11. (9–16)

Onnistumisten mittaaminen

ja päättämistilanteet, Oulu

sosiaalisessa mediassa, Oulu

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

TALOUS JA VEROTUS

5.11. (9–16) 7.11. (9–16) 12.11. (9–16)

6.11. (9–12)

Päästövähennyskoulutus, Oulu HHJ ja talous, Oulu

ja verotuksessa, Oulu

Liikkeenjohdon päätöksenteko

14.11. (9–16) 15.11. (9–16) 3.12. (9–16) 3.12. (9–14) 4.12. (9–14) 12.12. (9–16)

Kauppakamarin veropäivä, Oulu

ja taloudellisten riskien hallinta, Oulu

27.11. (9–12)

Kannustavat palkitsemisjärjestelmät,

Oulu

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi

Syksy 2019 Kevät 2020

Oulu Oulu Kajaani

1.jakso

13.11. 30.1. 4.2.

26.11. 11.2. 12.2.

4.12. 26.2. 25.2.

11.12. 11.3. 13.3.

18.12. 18.3. 26.3.

2.jakso 3.jakso Ryhmätyö 4.jakso

Perustajaurakointi kirjanpidossa

Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska Kauppakamarin veropäivä, Kajaani Ennakkoperintä 2020, Ylivieska Ennakkoperintä 2020, Oulu Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu

IT & WEBINAARIT Webinaarit (Webinaarit pidetään klo 10.00–11.30)

4.11.

18.11.

2.12.

Excel jatkokurssi Controller Excel Excel raportointi: Pivot, Excel BI

KANSAINVÄLISTYMINEN

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on

6.11. (9–15)

koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Incoterms 2020, Ouu

Tarjoamme myös räätälöityjä koulutuksia!

Olethan yhteydessä.

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN:

LISÄTIETOJA:

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

Aino Rinta-Säntti aino.rinta-santti@chamber.fi p. 050 477 6090

Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350

31 KAUPPAKAMARI

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com