KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
4/2017 KANSAINVÄLISYYS
KALAJOKILAAKSOSSA LUOTETAAN YHTEISTYÖHÖN s. 18
POHJOISEN YRITYKSET YHÄ ROHKEAMPIA KANSAINVÄLISTYMÄÄN s. 20
MAHDOLLISUUKSIA MAAILMAN MULLISTUKSISTA Fredrik Reinfeldt s. 6
MIKKO LAPOLA OTTI NUORTEN YSTÄVIEN OHJAT KÄSIINSÄ MERANTI LUOTTAA KUMPPANUUTEEN
Yrittäjä, sinä olet tärkein. Oletko varautunut yllättäviin tilanteisiin? Yrittäjälle tapaturmat, sairastumiset ja työkyvyttömyys tuovat mukanaan tulonmenetyksiä ja uhkaavat sekä liiketoiminnan jatkuvuutta että perheen toimeentuloa. Silti harva tietää tarkkaan, millaiseen turvaan on oikeutettu, jos oma tilanne äkkiä muuttuu. Sinä olet tärkein. Omaisuudesta tai työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää, mutta se ei riitä, jos et yrittäjänä ole huolehtinut omasta turvastasi. Katsomme yhdessä sinun kanssasi tilanteesi ja varmistamme, että sinun ja perheesi talous kestää ja yrityksesi toiminta jatkuu kaikissa olosuhteissa. ODKLWDSLROD ȴ
Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
PÄÄKIRJOITUS
Meidän on kansainvälistyttävä myös kotimaassa Suomen hyvinvointi on erittäin riippuvainen viennistä. Ulkomaankauppa on aina ollut erittäin merkityksellistä Suomelle. Tämä on korostunut viime vuosina sekä talouden ylä- että alamäissä. Kokonaisvienti nelinkertaistui 1990-luvun alun laman lukemista vuoteen 2008 mennessä. Vuonna 2009 tavaroiden ja palvelujen vienti supistui peräti viidesosalla. Toipuminen on ollut hidasta, sillä vientilukemat ovat vielä vuoden 2008 tason alapuolella. Kuluvan vuoden tammi-elokuun yhteenlaskettu viennin arvo kasvoi 16 prosenttia viime vuodesta. Suomen tavaraviennin arvo elokuussa oli hieman yli 4,7 miljardia euroa. Viennin arvoon tilastoitiin 18 prosenttia kasvua viime vuoden elokuusta. Sekä Valtiovarainministeriö että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioivat Suomen talouden kasvavan 2,9 prosenttia tänä vuonna. Kasvun arvioidaan jatkuvan reilun 2 prosentin vauhdilla myös ensi vuonna. Kansainvälinen talouskasvu jatkuu vahvana, mutta Suomessa kasvun moottorit löytyvät kotimaasta. Kotimainen kulutus, yksityiset investoinnit ja julkinen kysyntä vahvistuivat toisen neljänneksen aikana. Muita myönteisiä asioita ovat parantunut työn tuottavuus ja vaihtotaseen vahvistuminen. Suomi kamppailee edelleen samojen keskeisten taloudellisten haasteiden kanssa; pitkän aikavälin talouskasvun riittävyys ja julkisen sektorin jatkuva velkaantuminen. Suomen talous kasvaa – optimististen arvioiden mukaan – noin 1,5 prosenttia vuodessa aina vuoteen 2030 asti. Kasvua jarruttaa ensisijaisesti kaksi tekijää: työvoiman puute ja vaatimattomat T&K-investoinnit. Suomen rakenteellinen työttömyys on OECD:n arvioiden mukaan noin 7,5 prosenttia. Työttömyysaste ei siis alene alle sen tason ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, joista työmarkkinoihin liittyvät reformit ovat tärkeimmässä asemassa. Suomen työttömyysaste on Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä 8 prosenttia. Käytännössä työttömyysaste ei juurikaan laske, vaikka uusia työpaikkoja syntyy. Pitkälti kysymys on siitä, millaiseksi meidän kannusteet on rakennettu. Jos ei ole sellaisia kannusteita, jotka jouduttaisivat paikanvaihtoa alueellisesti ja ammatillisesti, niin se hankaloittaa koko talouden toimintaa. Pidemmällä aikavälillä tämäkään ei riitä, koska ikääntymisen takia työvoiman määrä ei kasva tarpeeksi. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä melkein 600 000 henkilöllä vuoteen 2008 verrattuna. Tämä kehitys luo ennennäkemättömiä paineita julkisen sektorin rahoitukselle. Samalla työssä käyvän väestön mahdollisuudet parantaa omaa tulo- ja elintasoaan ovat rajalliset, sillä tulonsiirtojen merkitys korostuu pidemmällä aikavälillä. Nykyinen työvoimapula ja tulevaisuuden väestönkehitys vaativat toimenpiteitä työvoiman saatavuuden kasvattamiseksi. Väestöennusteen mukaan työikäisten 25-64-vuotiaiden määrä vähenee 50 000 henkilöllä vuosina 2018–2030, kun samaan aikaan muut ikäluokat kasvavat 265 000 henkilöllä. Väestön huoltosuhteen (alle 16-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrän suhde työikäisiin) kasvaessa tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa. Ilman maahanmuuttoa työllisyysastetta ei ole mahdollista pitää edes nykyisellä tasolla. Suomi tarvitsee uusia toimenpiteitä houkutellaksemme korkeaa osaamista sekä sellaisia työntekijöitä, joista on suurin pula. Tarvitsemme asennemuutoksen. Parhaiden kansainvälisten osaajien houkutteleminen edellyttää yhteiskuntaa, joka toivottaa ulkomaalaiset tervetulleeksi. Työllisyysasteen kasvattamiseksi tarvitaan joustavuutta työmarkkinoille ja kannustinloukkujen purkamista, mutta ennen kaikkea työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja Oulun kauppakamari
PS. Tämän lehden teemana on kansainvälisyys. Oulun kauppakamari ja BusinessOulu julkaisevat ensi keväänä yhteistyössä englanninkielisen FIND-katalogin, jossa kerrotaan alueemme osaamisesta yritysten kautta. Varmista yrityksesi mukanaolo ja varaa paikkasi, lisää sivulla 30.
3 KAUPPAKAMARI
$KWDXVS££OOLNNµ PLNNR YDOWDQHQ#KRROL IL 3DOYHOXS££OOLNNµ OHHQD PXVWRQHQ#KRROL IL
8XWWD \KWHLVW\µW£ 5DDKHQ VDWDPDVVD Û
2WD \KWH\WW£ ZZZ KRROLVWHYHGRULQJ IL
6DWDPDQ W\µQMRKWR VDWDPDWM#KRROL IL
WXUYDOOLVHVWL WHKRNNDDVWL MD DVLDQWXQWHPXNVHOOD ZZZ SRUWRIUDDKH IL _ SRUW#UDDKH IL _
4 KAUPPAKAMARI
SISÄLTÖ 4/2017 Kuva: fredrikreinfeldt.se
JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN
6
VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN KUVAPANKIT SHUTTERSTOCK
3 PÄÄKIRJOITUS
ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi
6 HENKILÖ Fredrik Reinfeldt näkee maailman mullistuksissa mahdollisuuksia
ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, ELO- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU
10 USA asettaa omat etunsa etusijalle
JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA
14 Mikko Lapola otti Nuorten Ystävien ohjat käsiinsä
ISSN 1458-6002
16 Meranti haluaa toimia tiiviissä kumppanuudessa asiakkaiden kanssa 18 Yhteistyö takaa Kalajokilaakson elinvoimaisuuden 20 Pohjoissuomalaiset yritykset uskaltavat kansainvälistyä 24 Tartu Lisää kauppaa-portaalin ja Vientinyrkin tarjoamiin mahdollisuuksiin!
26 TILASTO: Yritysten verovirrat tuottavat yli 43 miljardia vuodessa 29 Ulkomaisen työntekijän lupa-asiat haltuun 32 Raahen Satama kehittyy 34 Oulun kauppakamari kouluttaa
Kuva: Ruka-Kuusamo Matkailu ry
18
20 5 KAUPPAKAMARI
HENKILÖ
6 KAUPPAKAMARI
Mahdollisuuksia maailman mullistuksista TEKSTI: PATRIK LINDFORS
Ruotsin entinen pääministeri Fredrik Reinfeldt näkee globaalilla tasolla tapahtuvassa väestönkasvussa, ikääntymisessä ja keskiluokan kasvussa mahdollisuuksia pohjoismaisille yrityksille.
Kuva: Markus Hänninen
7 KAUPPAKAMARI
Kuva: fredrikreinfeldt.se
FREDRIK REINFELDT POLITIIKKA
– Ruotsin pääministeri 2006–2014 – Moderaterna-puolueen puheenjohtaja 2003–2015 – Valittiin kansanedustajaksi 26-vuotiaana 1991 – Maltillisen kokoomuksen nuorisoyhdistyksen puheenjohtaja 1992–1995 LUOTTAMUSTOIMET
– Max Matthiessen, hallituksen jäsen – Bank of America Merrill Lynch, neuvonantaja – Extractive Industries Transparency Initiative (EITI), puheenjohtaja KIRJAT
– Nya livet – om att leva till 100, arbeta till 75 och komma igång vid 25 (julkaistu 2016) – Halvvägs (julkaistu 2015)
8 KAUPPAKAMARI
M
vanhentuva ja yhä vauraampi ikääntyvien ihmisten aailmantalous kasvaa nopeammin kuin ryhmä tarjoaa”, Reinfeldt toteaa. pitkään aikaan. Myös Suomi on vihdoin Väestön ikääntyminen esimerkiksi Aasiassa päässyt kasvuun kiinni, ja bkt-ennusteet tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille vientiyriantavat aihetta optimismiin. tyksille, mutta sama ilmiö Maailmalla tapahtuvat ON VAARANA, Suomessa aiheuttaa perusmyllerrykset asettavat ETTÄ MENETÄMME tavanlaatuisia ongelmia kuitenkin haasteita sekä kansantaloudelle. Suomi yrityksille, kansalaisille että MARKKINAN, JOTA kuuluu Italian, Kreikan ja valtioille. Ruotsin entiKIINAN NOPEASTI Portugalin lisäksi EU-mainen pääministeri Fredrik VANHENTUVA JA hin, joissa väestön ikääntyReinfeldt kannustaa Suomea YHÄ VAURAAMPI minen muodostaa vakavan ja suomalaisia yrityksiä uhan hyvinvointijärjesteltarttumaan mahdollisuukIKÄÄNTYVIEN IHMISTEN män rahoituspohjalle ja siin, jota globaalilla tasolla RYHMÄ TARJOAA. työvoiman riittävyydelle. tapahtuva väestönkasvu ja Tilanne on parempi ikääntyminen tarjoavat. Ruotsissa, jossa väkiluku Maailman väestö kasvaa voimakkaan maahanmuuton ansiosta. ikääntyy ennennäkemätöntä vauhtia. Reinfeldtin Ruotsin väkiluku ylitti alkuvuonna 10 miljoonan mukaan ”hopeasukupolven” taloudellinen ja poliitrajan. Ruotsi on siis väkiluvultaan nyt melkein tuptinen vaikutusvalta tulee kasvamaan merkittävästi lasti suurempi maa kuin Suomi, Norja ja Tanska. seuraavien vuosikymmenien aikana. Yhä suurempi Työperäinen maahanmuutto on Reinfeldtin osa äänestäjistä tulee koostumaan eläkeläisistä, mukaan keskeinen ratkaisu demografiahaasteen joiden yhteenlaskettu varallisuus ja kulutuspotenratkaisemiseksi. tiaali ovat huomattavasti suuremmat kuin nuorilla ”Pääministerinä jouduin usein kysymään maasukupolvilla. hanmuuttoon kielteisesti suhtautuvilta kansalaisilta Väestön ikääntymiseen liittyvät haasteet kohja päättäjiltä, mikä on kolmas vaihtoehto, jos et distuvat Euroopan lisäksi erityisesti Kiinaan, jossa halua tehdä työtä pidempään etkä halua lisää maayhden lapsen politiikka on aiheuttanut väestöpyrahanmuuttajia. Kukaan ei ole osannut vastata tähän midin vinoutumisen. Afrikka muodostaa kuitenkin kysymykseen”, Reinfeldt toteaa. täydellisen vastakohdan Kiinassa ja Euroopassa tapahtuvalle ikääntymiselle. Väestömäärä tietyissä MUUTTUNUT MAAILMANJÄRJESTYS Afrikan maissa tulee arvioiden mukaan viisinkerToisen maailmansodan jälkeiset voimasuhteet ja taistumaan kahden sukupolven aikana. Syynä on poliittiset päätökset muodostivat maailmanjärjeserittäin suuri syntyvyys yhdistettynä parantuneetyksen, joka on ollut vallassa viimeiset 70 vuotta. seen terveyskehitykseen. Viime vuoden tapahtumat muuttivat kuitenkin ”Euroopan väkimäärä kutistuu samalla kun asutämän asetelman perusrakenteita. USA on Trumkasmäärä kasvaa räjähdysmäisesti maanosamme pin johdolla irtautumassa roolistaan maailman naapurissa Afrikassa. Viimeisten vuosien aikana johtavana valtiona sanoutumalla irti yhteisistä koettu migraatioaalto on vasta alkusoittoa tulevalsopimuksista ja instituutioista. le”, toteaa Reinfeldt, joka oli Lahdessa lokakuussa Brexit on ilmentymä samasta ilmiöstä, jossa järjestetyn Business Day:n pääpuhuja. maat ja alueet haluavat irtautua perinteisistä viiteryhmistään. Kuvaavaa on, että Iso-Britannia KESKILUOKKA KASVAA JA VAURASTUU haluaa jättää EU:n ja Skotlanti haluaa jättää IsoToinen maailmanlaajuisella tasolla kasvava ryhmä Britannian. on keskiluokka, jonka varallisuus ja kulutustaso ”Usko siihen, että pärjäämme parhaiten yksin, ovat nousussa monessa maassa. johtaa me-vastaan-muut-asetelmaan. Se on erittäin Keskiluokan ja seniorikansalaisten määrän suuri uhka avoimuutta ja vapaakauppaa puolustanopea kasvu tarjoaa Reinfeldtin mukaan erittäin ville Pohjoismaille”, Reinfeldt sanoo. suuret mahdollisuudet suomalaisille yrityksille. Toinen maailmanjärjestystä muokkaava kehitys Muun muassa terveysteknologian tuotteille tulee on Kiinan vahvistuminen, jota USA:n vetäytymiolemaan kasvava kysyntä. Yritysten pääsy markkinen vahvistaa. Kiina keskittyy myös oman valtanoille edellyttää riittävän kattavat kauppasopimukasemansa vahvistamiseen Aasiassa. Maailman set varsinkin EU:n ja Kiinan välillä, sillä Aasian suurimmat infrainvestoinnit tehdään tällä hetkellä maissa on huomattavasti enemmän korruptiota Kiinassa ja sen lähialueilla. Tarkoitus on tehokkaikuin Euroopassa. den liikenneyhteyksien avulla edistää kaupankäyn”Ilman kattavia kauppasopimuksia on vaarana, tiä muun muassa Euroopan suuntaan. että menetämme markkinan, jota Kiinan nopeasti
Oulunportista paikka yrityksellesi. OULUN KESKUSTAAN 7 KM BAUHAUS VASARAPERÄ
OULUN SATAMAAN 7 KM
OU I
T RT
PO
N LU
K-CITYMARKET
LENTOKENTÄLLE 7 KM
Oulunportti on näkyvällä paikalla lähellä Oulun keskustaa ja lentokenttää. Moottoritie takaa nopeat yhteydet. Oulunportin suunnittelu on alkanut. Tarjolla on noin 20 uutta yritystonttia, joiden ympärille muodostuu korkeatasoinen ja vetovoimainen yrityskeskittymä. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!
Jukka Kangas p. 044 703 2366, jukka.kangas@ouka.fi
Simo Tuppurainen p. 040 630 9515, simo.tuppurainen@ouka.fi
www.ouka.fi/oulunportti
#oulu #paraspaikka @oulunkaupunki
KUVA: BRANDON DAY, UNSPLASH
TEEMA
10 KAUPPAKAMARI
USA asettaa omat
etunsa etusijalle Presidentti Donald Trumpin tahto asettaa Yhdysvallat joka tilanteessa etusijalle vaikuttaa yritysten kannalta moneen keskeiseen asiaan. Kauppasopimusten lykkääminen, amerikkalaisyhtiöiden suosiminen ja poliittisen epävarmuuden vahvistuminen lisäävät yritysten toimintaan ja tulevaisuudennäkymiin liittyvää epävarmuutta. TEKSTI: JAAKKO LAAJAVA Artikkelin kirjoittaja Jaakko Laajava on Suomen entinen suurlähettiläs Washingtonissa ja Lontoossa.
V
altaosa amerikkalaisista ymmärtää, että Trumpin “Make America Great Again” -sloganin tarkoitus oli mobilisoida äänestäjiä. Suurelle osalle kansalaisista, varsinkin Yhdysvaltain taantuvilla teollisuusseuduilla, Trumpin hokemia otetaan kuitenkin täytenä totena. Vihdoinkin on Valkoiseen Taloon saatu isäntä, joka kuuntelee unohdettua kansaa, eikä kumarra Washingtonin valtaeliittiä. Moni tarkkailija pelkäsi Trumpin lausuntojen perusteella, että yhteisiin sääntöihin perustuva kansainvälinen kauppajärjestelmä oli tullut tiensä päähän. Mikäli maailman johtava talous irtautuisi järjestelmästä, sillä ei olisi minkäänlaisia edellytyksiä pysyä pystyssä.
Yleinen epävarmuus on selkeästi lisääntynyt Trumpin astuttua valtaan. Johtavat kansainväliset talousinstituutiot kuten IMF ovat ennustaneet maailmantalouden kasvun jatkuvan. Kasvu voi kuitenkin tyrehtyä, jos protektionismi johtaa erimielisyyksiin tärkeimpien maiden kesken tai suoranaisiin kauppasotiin. Perinteisesti kaikkein suurimmat odotukset ulkomaisille markkinoille pääsystä ovat Yhdysvaltain elintarvikesektorilla. Maatalouteen erikoistuneet osavaltiot ovat vapaakaupan kannattajia, jotka haluaisivat avata uusia markkinoita tehotuotantoon perustuville amerikkalaisille tuotteille. Toki teollisuustuotantokin haluaa markkinoiden olevan amerikkalaisille avoimia, ja etenkin palvelu-
jen vienti on Yhdysvaltain erityisvahvuus. Trump on ottanut keskeiseksi teemakseen amerikkalaisten työpaikkojen palauttamisen ja amerikkalaisyritysten paluun takaisin Yhdysvaltoihin. Monet suuret amerikkalaistoimijat ovatkin halunneet miellyttää uutta presidenttiä ja preferoineet investointipäätöksissään mahdollisuuksien mukaan Yhdysvaltoja. USA ON YRITYKSILLE VIELÄ MAHDOLLISUUKSIEN MAA Trumpin hallinnon ailahtelevaisuus ja epävarmuus luonnollisesti askarruttavat yrityksiä, jotka aikovat panostaa merkittävästi toimintaan Yhdysvalloissa. On kuitenkin muistettava, että retoriikasta ja protektio-
11 KAUPPAKAMARI
nistisista asenteista huolimatta Yhdysvallat on edelleenkin maa, joka on monin tavoin erittäin avoin ja suotuisa ympäristö liiketoiminnalle. Menestyminen Yhdysvalloissa avaa myös muita ovia. Business on amerikkalaisuuden ydintä, ja sen edistämisestä ei varmasti luovuta. Kuten niin monessa muussakin asiassa, kotiläksyjen tekeminen kannattaa. Mahdollisia riskejä on syytä kartoittaa ja hahmotella niiden vähentämisen reittejä etukäteen. Henkisen omaisuuden suoja ja julkiset tuet ovat Yhdysvalloissa huolellisen tarkastelun kohde. Joillekin yrityksille saattaisi olla varminta harjoittaa tuotannollista toimintaa itse Yhdysvalloissa amerikkalaisena yrityksenä. KAUPPASOPIMUKSET JÄÄHYLLE Ensi töikseen Trump perääntyi juuri valmistuneesta Tyynen meren megasopimuksesta (TPP), kuten oli kampanjassaan luvannut.
TPP:n yleisenä strategisena tarkoituksena oli lähentää Aasian maiden toimintatapoja lähemmäksi normaaleja nykyaikaisia markkinatalousperiaatteita ja luoda vastapainoa Kiinan keskusjohtoiselle lähestymistavalle. Samalla markkinoillepääsyä helpotettiin. Nyt
BUSINESS ON AMERIKKALAISUUDEN YDINTÄ, JA SEN EDISTÄMISESTÄ EI VARMASTI LUOVUTA. monet asiantuntijat kysyvät, oliko modernin sopimuksen kaataminen kovin hyvä idea. Eritoten amerikkalaiset maatalousviejät ovat ymmällään, kun muun muassa TPP:n myötä avautuviksi sovitut Japanin markkinat pysyvät nyt suljettuina.
Trump kuitenkin toteutti kampanjalupauksensa ja otti seuraavaksi kohteekseen Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen NAFTAn. Erityisesti Trump osoittaa syytöksensä Meksikoon, joka onkin epäilemättä hyötynyt sopimuksesta. Trumpin hallinto on ottanut työpaikkojen ohella toiseksi tärkeimmäksi opinkappaleekseen kauppavajeiden supistamisen. Tässä Kiina on aivan omalla tasollaan, mutta myös monien muiden kuten esimerkiksi Saksan kanssa Yhdysvalloilla on kaupassaan erittäin suuria vajeita. Etelä-Korea ja Japani ovat niin ikään Trumpin syytösten kohteena naapurin Meksikon ohella. Usein Yhdysvaltoihin suuntautuvassa viennissä on amerikkalaisyritysten tai viranomaisten mielestä kyse siitä, että maahan tuodaan tuotteita, joiden vientihinta ei perustu todellisiin kustannuksiin tai että tuotteet sisältävät merkittävää viejävaltion
USA:N KAUPPALAIT VOIVAT HYÖDYTTÄÄ AMERIKKALAISYRITYKSIÄ EPÄREILUJA KAUPPATAPOJA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET LÖYTYVÄT VUODEN 1930 KAUPPALAIN (TRADE ACT OF 1930) LUVUSTA 337. NYKYISIN LAKIKOHTAA KÄYTETÄÄN ERITYISESTI SILLOIN, KUN VIEJÄN TUOTTEEN EPÄILLÄÄN RIKKOVAN AMERIKKALAISYRITYKSEN HENKISEN OMAISUUDEN SUOJAA (INTELLECTUAL PROPERTY RIGHTS).
Uudemman lainsäädännön luku 201 (Section 201 Trade Actions) on käytettävissä silloin, kun amerikkalaisyritys katsoo, että sen tuotteet joutuvat kohtuuttomasti kärsimään tuonnin johdosta ja kun yritys tarvitsee aikaa sopeutuakseen uuteen tilanteeseen. Koska lainkohdan tarkoitus on ilmaistu väljästi, Trumpin hallinto voi käyttää sitä laajalti tuonnin vaikeuttamiseen, mikäli haluaa.
Samanhenkinen on myös luku 301 (Section 301 Trade Actions), mutta kohteena ovat viejävaltion omat epäreilut kauppatavat, jotka syrjivät amerikkalaisten vientiä tai vaikuttavat muuten epäreilulla tavalla sen mahdollisuuksiin. Tähän liittyvät monet Kiinan kauppatapoja ja hallintoa koskevat moitteet. Kun sitten vastatoimia laaditaan, usein ne kohdistuvat aloille, joilla ei saata olla juuri mitään tekemistä itse alkuperäisen ongelman kanssa. Näin on käynyt eritoten eurooppalaisten maiden osalta, kun amerikkalaiset pyrkivät saamaan jollekin kokemalleen ongelmalle maksimaalista huomiota ja lisäämään painetta EU:n ratkaisuihin. Toimien kohteena voivat eri EU-maissa olla alkuperäiseen tilanteeseen mitenkään liittymättömät tuotteet tai palvelut. Henkisen omaisuuden suojan kysymykset ovat tulleet esille myös luvun 301 yhteydessä.
Vähemmän tunnettu on kauppalainsäädännön luku 232, joka koskee Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden intressien suojaamista. Sitä on aiemmin käytetty suhteellisen harvoin, mutta nyttemmin 232 on voimallisesti Trumpin asialistalla muun muassa teräksen ja alumiinin osalta. Yhdysvaltain hallinto voi myös lainsäädäntönsä pohjalta ryhtyä soveltamaan jotakin maata tai maaryhmää kohtaan erityisiä kauppasanktioita (U.S. Trade Sanctions). Niitä on kehitelty myös suorien kohteiden lisäksi tilanteisiin, jossa vaikutukseen pyritään epäsuorasti, esimerkiksi vaikuttamalla kolmansien maiden kanssakäymiseen sanktioiden kohteena olevan maan kanssa.
KUVA: SHUTTERSTOCK
USA:n presidentin Donald Trumpin kiinnostus Eurooppaa kohtaan on virkakauden alkuvaiheessa ollut vähäistä. Yhdysvaltojen ja Euroopan on kuitenkin löydettävä yhteinen sävel suhtautumisessa maailmankaupan suuriin muutoksiin.
tukea, joka ei ole sovittujen sääntöjen mukaista. Näiden eliminoimiseksi lainsäädäntö sisältää mahdollisuuden määrätä tuonnille rangaistustulleja tai maksuja (Antidumping and Countervailing Duties). Nykyinen erittäin pitkälle kehittynyt tuotannon arvoketjujärjestelmä asettaa luonnollisia rajoja sille, mitä yksittäinen suurikaan maa voi asioille järkevästi tehdä. Investointeja tehdään kaikilla ilmansuunnilla. Tyypillinen esimerkki on aurinkopaneelien tilanne, jossa kysyntä on Yhdysvalloissa erittäin vahvaa. Niitä haluttaisiin asentaa kaikkialle, mikä merkitsisi työpaikkoja amerikkalaisille. Pitäisikö edullisten kiinalaispanelien tuontia rajoittaa? Toisaalta niiden tuotanto Yhdysvalloissakin on merkittäviltä osiltaan kiinalaisomisteista. Entä mikä on kuluttajan etu, kun kilpailua käydään Whirlpoolin, Samsungin ja LG:n pesukoneiden kesken? Pitäisikö amerikkalaista Whirlpoolia suojata, ja miten kilpailun rajoittamiseen suhtautuisivat kuluttajat? Entä Meksikossa koottavat amerikkalaisautot tai niiden osat? Jos NAFTA-alkuperävaatimuksia tiukennetaan, autojen hinnat nousevat ja kysyntä laskee, millä on väistämätön vaikutuksensa amerikkalaisten työpaikkoihin.
EU JÄÄNYT VÄHÄLLE HUOMIOLLE Trumpin hallinnon seuraava vaativa koitos on pyrkiä saamaan aikaan suuri verouudistus. Sen perimmäisenä tarkoituksena on yhtäältä alentaa amerikkalaisyritysten verotusta, jonka nimellistaso onkin teollisuusmaiden korkeimpia. Toteutunut veroaste
TRUMPIN PÄÄTÖS IRTAUTUA PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSESTA ON TUOMITTU LÄHES KAIKKIALLA.
on kuitenkin paljon alhaisempi. Toinen suuri tavoite on ylipäänsä alentaa veronmaksajain rasitusta. Trumpin päätös irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta on tuomittu lähes kaikkialla. Toisaalta osavaltiot ja etenkin amerikkalainen elinkeinoelämä ovat vankasti vähentämässä päästöjä riippumatta Pariisin velvoitteiden alasajosta. Miten tämä vaikuttaa
kansainväliseen kauppaan ja säätelyyn, on vielä kovin epäselvää. Vaikka yleistilanne on hankala, ei Eurooppa ole noussut kovinkaan ongelmallisessa valossa uuden hallinnon tutkakuvalle. Trump on kyllä suopea Britannian kanssa solmittavalle erillissopimukselle, kun sellaisen aika on. Hän on julkisuudessa antanut tukensa Brexitille ja toivonut muidenkin maiden noudattavan esimerkkiä. Saksalle Trumpilta on riittänyt yleisiä moitteita, eikä hän tunnu juuri arvostavan EU:n yhteisiä elimiä ja niiden johtoa. Toisaalta vaikka EU:n ja Yhdysvaltain yhteinen suurhanke TTIP onkin jäänyt sivuraiteelle, sitä ei myöskään ole haudattu. Ja tosiasiaksi jää, että ennemmin tai myöhemmin Yhdysvaltain ja Euroopan on suoranainen pakko löytää yhteiset sävelet suhtautumisessa maailmankaupan suuriin muutoksiin, eritoten Kiinan ja muiden uusien suurtoimijoiden tulevaan asemaan ja rooliin maailmankaupan sääntöjen ja normien kehittäjinä.
PIDEMPI VERSIO ARTIKKELISTA LÖYTYY OSOITTEESTA KAUPPAKAMARI.FI/ISOKUVAUSA
13 KAUPPAKAMARI
Mikko Lapolan tavoitteena on johtaa Nuorten Ystävät kannattavaan ja järkevään kasvuun.
Mikko Lapola luotsaa nyt Nuorten Ystävien palveluliiketoimintaa Nuorten Ystävät -palvelut Oy sai uuden toimitusjohtajan tämän vuoden syksyllä. Ohjat otti käsiinsä Mikko Lapola. Hän kuvailee olevansa ennen kaikkea numeromies, mutta pitävänsä arvoja erittäin tärkeinä. TEKSTI: KARI AROKYLÄ
O
ulussa Torikadulla sijaitseva Nuorten Ystävien keskustoimisto on kieltämättä hieman sokkeloinen. Ulkoovelle vastaan tullut Mikko Lapola näyttää kuitenkin tottuneesti tietä. Hetken kuluttua ollaan toimitusjohtajan työhuoneessa. ”Tähän huoneeseen muutin lokakuun alussa, kun edeltäjäni jäi eläkkeelle. Työt Nuorten Ystävissä aloitin kuukautta aikaisemmin varatoimitusjohtajana”, hän selittää. Nuorten Ystävät tarjoaa palveluja ennen kaikkea lastensuojeluun, erityisryhmien asumiseen, sosiaaliseen kuntoutukseen sekä työllistymiseen. Tämä toiminta on laajempaa kuin äkkiä ajatellen ehkä arvaisi: yhtiö toimii 18 paikkakunnalla ja sen vuotuinen liikevaihto pyörii nyt 30 miljoonan euron kieppeillä. Henkilökuntaa yhtiössä on yhteensä noin 550. Yhteiskunnallista hyvää tekevän kansalaisjärjestön ja palveluja tuottavan liiketoimintakonsernin työ nivoutuvat NY:ssä saumattomasti yhteen.
TAVOITTEENA JÄRKEVÄ KASVU Mikko Lapola sanoo tavoitteekseen Nuorten Ystävien toiminnan kasvattamisen – mutta toki kannattavalla ja järkevällä tavalla. Kasvua voi toimitusjohtajan mukaan tavoitella kahdella tavalla: voittamalla kilpailutuksia tai tekemällä yritysostoja. ”Tähän asti Nuorten Ystävät on laajentunut lähinnä menestymällä kilpailutuksissa. Jatkossa voisimme mielestäni myös tehdä enemmän yrityshankintoja, mikäli hyviä ja strategiaamme sopivia yrityksiä markkinoilta löytyy”, hän miettii. Pari ensimmäistä kuukautta uudessa työpaikassaan Lapola on käyttänyt perusteelliseen tutustumiseen. Hän kertoo jutelleensa paljon Nuorten Ystävissä
14 KAUPPAKAMARI
MIKKO LAPOLA – – –
– –
Kauppatieteiden maisteri Nuorten Ystävät- palvelut Oy:n toimitusjohtaja Aiemmin toiminut ODL:n talousjohtajana, työskennellyt myös Filtronic LK:ssa, Ernst & Youngissa sekä Mikevassa Naimisissa, kaksi lasta Viettää vapaa-aikaansa perheensä kanssa, harrastaa liikuntaa, musiikkia ja lukemista
Kirkkokatu 5, 90100 OULU työskentelevien ihmisten kanssa ja perehtyneensä tarkoin sen talouslukuihin – entinen talousjohtaja kun on. Tutustumisen lopputulosta Lapola kuvailee todella myönteiseksi. ”Nuorten Ystävät on erinomaisessa kunnossa ja täällä on töissä iso määrä erittäin ammattitaitoisia ihmisiä. Osaamme hoitaa vaikeimmatkin erityisryhmät siten, että hoito ja kuntoutus tuottavat tulosta”, hän kehuu. Uuden toimitusjohtajan tutustuminen työpaikkaansa jatkuu edelleen. Lapolan tavoitteena on käydä kaikissa yhtiön pyörittämissä 40 yksikössä. ARVOJA KUNNIOITTAVA NUMEROMIES Mikko Lapola kuvailee olevansa koulutukseltaan, taustaltaan ja ajattelutavaltaan ennen kaikkea numeromies, mutta silti numerot eivät merkitse hänelle läheskään kaikkea. Hän korostaa aikaisemmissa työtehtävissään vetäneensä myös erilaisia liiketoimintoja. Ja arvot – ne merkitsevät Lapolalle paljon. ”Nuorten Ystävissä on hienoa työskennellä, koska tykkään tämän yhtiön arvoista. Samalla tavalla arvostin edellisen työpaikkani ODL:n arvoja. Molemmissa korostuu ihmisten kunnioittaminen”, hän kertoo. Tuleva sote-uudistus vaikuttaa Lapolan mukaan myös Nuorten Ystävien toimintaan: ”Mehän edustamme sotessa noita kahta ensimmäistä kirjainta. Meitäkin koskevia muutoksia on varmasti tulossa ja niihin pitäisi pystyä varautumaan. Emme vain tiedä, että mihin oikein pitäisi varautua. Lohduttavaa kuitenkin on, että emme ole tässä tilanteessa yksin.”
Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen O U L U N A M M AT T I K O R K E A K O U L U
15 KAUPPAKAMARI
KUVA: STUDIO JUHA SARKKINEN
Meranti: Asiakasyhteistyö varmistaa siivouksen laadukkaan lopputuloksen
YRITYSESITTELY
Meranti Siivouspalvelut haluaa toimia tiiviissä kumppanuudessa asiakkaidensa kanssa. Yrityksen toimitusjohtaja Antti Pietilä sanoo vuoropuhelun varmistavan kaikkien osapuolten tavoitteiden toteutumisen ja siivouksen laadukkaan lopputuloksen. TEKSTI: KARI AROKYLÄ
16 KAUPPAKAMARI
O
ululaisella Merantilla on jo vuosikymmenten kokemus korkeatasoisten siivouspalvelujen toteuttamisesta. Yritys on monella tavalla alansa edelläkävijä. Se on muun muassa yksi ensimmäisistä suomalaisista puhtausalan yrityksistä, joka soveltaa työssään pohjoismaista Insta 800 -standardia. Palataan standardiin hieman myöhemmin. Puhutaan ensin siivousliikkeen ja sen asiakkaiden kumppanuudesta ja vuorovaikutuksesta, joiden kehittäjänä Meranti niin ikään kuuluu eturiviin. Yrityksen toimitusjohtaja Antti Pietilä korostaa, että sujuva yhteistyö varmistaa siivouksen päämäärien toteutumisen. Hyvin toimivassa kumppanuudessa asiakas kertoo toiveistaan, tarpeistaan ja toimintansa luonteesta. Tämän jälkeen Meranti pystyy oman alansa asiantuntijana kiteyttämään asiakkaalleen mihin siivouksessa pitää erityisesti kiinnittää huomiota ja suunnittelemaan palvelukokonaisuuden, joka tuo asiakkaalle oikean määrän siivousta oikeaan aikaan.
”Siivousliikkeen ja asiakkaan pitäisi myös yhdessä määritellä siivouksen tavoitteet ja kuinka lopputulos arvioidaan. Muuten toiminta ei ole riittävän tavoitteellista eikä kumppaneilla ole yhteistä käsitystä saavutetun tuloksen mittaamisesta”, sanoo Antti Pietilä. Yhteistyön merkitystä korostaa se, että asiakas voi itse vaikuttaa siivouksen kustannuksiin ja lopputulokseen. Pietilä kertoo esimerkin: mikäli lattiat ja pöydät jätetään täyteen rojua ja paperikasoja, ei siivoojakaan pysty tekemään työtään kunnolla. Säästöjä asiakas voi saada aikaan myös muun muassa ostamalla palveluja oikein. KUMPPANUUSAJATTELU VALTAA ALAA Toimitusjohtaja Pietilä on ilahtunut siitä, että Merantin ajama kumppanuusajattelu on viime vuosina selvästi yleistynyt ja innostanut myös asiakkaita. Osapuolten intressit ovatkin tavallisesti yhteiset – kaikki muun muassa haluavat, että siivous tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa.
Toimitusjohtaja Antti Pietilä korostaa sitä, että asiakkaan ja siivousliikkeen tulisi yhdessä määritellä siivouksen tavoitteet ja kuinka lopputulos arvioidaan.
”MERANTI ON YKSI ENSIMMÄISISTÄ SUOMALAISISTA PUHTAUSALAN YRITYKSISTÄ, JOKA SOVELTAA TYÖSSÄÄN POHJOISMAISTA INSTA 800-STANDARDIA.”
Vuorovaikutukseen kuuluu myös haastaminen. Pietilä korostaa, että merantilaiset ovat puhtauspalvelujen ammattilaisia, jotka tykkäävät asiakkaiden kysymyksistä, toivomuksista ja palautteista. Ilman kunnollista keskustelua asiakkaidensa kanssa ei yritys voi kehittää toimintaansa. Miksi sitten kannattaa jättää siivoaminen Merantin huoleksi? Vastaus on yksinkertainen: Siivoaminen on vankkaa osaamista vaativaa työtä. Lisäksi ammattilaisilla on käytössään ammattilaisten työvälineet ja puhdistusaineet. Siivoamiseen on hyvä panostaa, koska sillä on pitkälle tulevaisuuteen yltäviä vaikutuksia: se muun muassa auttaa säilyttämään kiinteistöjen arvon koko niiden elinkaaren ajan sekä varmistaa asuin- ja työympäristöjen pysymisen viihtyisinä ja terveellisinä. ”Puhtaissa tiloissa on mukavaa, terveellistä ja turvallista asua ja tehdä töitä”, kiteyttää Pietilä. INSTA 800 LUO POHJAA VUOROVAIKUTUKSELLE Mutta palataan nyt Insta 800 -standardiin. Toimitusjohtaja Pietilä sanoo standardin luovan puhtauspalveluyrityksille ja sen asiakkaille hyvän pohjan kumppanuuden ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. ”Insta 800 saa asiakkaat ja siivousyritykset puhumaan samaa kieltä ja käyttämään samoja mittareita. Standardista on hyötyä niin meidän alamme palveluja hankkiville asiakkaille kuin niitä tarjoaville yrityksille, sillä se auttaa dokumentoimaan ennalta määritellyn laatutason. Standardi sisältää myös tarkat kriteerit, joiden avulla siivouksen tekninen laatu voidaan todentaa. Näin siivoustyön tilaaja ja suorittaja voivat yhdessä tarkastaa, onko sovittu laatutaso saavutettu”, hän selittää. Standardi saakin kiitosta myös asiakkailta. Useinkaan puhtauspalvelujen ostaja ei osaa asettaa oikeita laatuvaatimuksia ja siivouksen tuloksista voi olla erilaisia käsityksiä. Insta 800 auttaa Antti Pietilän mukaan välttämään tällaisia tilanteita.
•
17 KAUPPAKAMARI
Yhteistä näkyvyyttä, joustavia kuntapalveluita Kuntarajat ylittävän yhteistyön tärkeydestä ei jäänyt epäselvyyttä Kalajokilaakson kauppakamariosaston Ylivieskassa järjestämässä tilaisuudessa, jossa alueen kuntajohtajat yhdessä yrityselämän edustajien kanssa pohtivat vetovoiman ja elinkeinoelämän kehittämistä. TEKSTI: JORMA UUSITALO
”Kalajokilaakso on alueena riittävän vetovoimainen ja iso pystyäkseen houkuttelemaan investoijia, tarjoamaan työvoimaa sekä järjestämään toimivat koulutus- ja perhepalvelut. Silti on olemassa esimerkiksi alueellisia strategioita, joissa aluetta ei nähdä kehittyvänä. Tämän takia halusimme herättää keskustelua asiasta ja tuoda yhteen elinkeinoelämän sekä kuntapäättäjien edustajia”, sanoi Kalajokilaakson kauppakamariosaston asiamies Maria Juurikka. Elinkeinoelämän näkökulma tuli vahvasti esille jo toimitusjohtaja Jani Oikarin avaussanoissa. ”Kasvavilla yrityksillä on jatkuva pula osaavasta työvoimasta. Meillä Malerillakin henkilöstö tulee koko Kalajokilaakson alueelta. Jotta eri kunnista voi saada työvoimaa, kuntien pitää joustaa ja ymmärtää pendelöintiä. Ilman joustavia kuntapalveluita, kuten päivähoitoa, pendelöinti on mahdotonta”, Oikari painotti ja totesi, että tilaisuuden osanottajat ovat tärkeällä asialla.
Jani Oikari.
18 KAUPPAKAMARI
Kalajokilaakson kauppakamariosaston järjestämä tilaisuus keräsi jokilaakson kuntajohtajia Ylivieskan akustiikkaan.
”Kalajokilaakson alueen pitämiseen elinvoimaisena tarvitaan kaikkien tahojen, niin yritysten kuin kuntapäättäjien saumatonta yhteistyötä. On oltava paitsi ymmärrys yhteistyön välttämättömyydestä, myös halu tehdä yhteistyötä, koska ilman sitä elinvoimaisuus ei toteudu”, Oikari sanoi. Esimerkiksi väestöpohja luo hänen mukaansa hyvät edellytykset elinvoimaisuudelle, sillä asukasmäärältään Kalajokilaakso vastaa Porin asukaslukua.
KUNNAT ISOSSA ROOLISSA Päiväkotipalveluita tarjoavan Naperopellon yrittäjä Kaisa Pihlajaniemi muistutti, että kunnilla on iso rooli siinä, kuinka toimivia palvelut lopulta ovat. ”Jos perhe esimerkiksi asuu kahden kunnan rajalla, ja vanhemmat kulkevat töissä naapurikunnassa, miten lasten päivähoito järjestyy tällaisessa tapauksessa. Palvelusetelillä tuotettu palvelu on hyvä keino tuoda joustavuutta perheiden arkeen. Perheisiin
Kyösti Karjula kehui Kalajokilaaksoa vahvasta yrittäjyydestä.
panostaminen tarkoittaa panostamista myös yritysten henkilökuntaan”, Pihlajaniemi sanoi. Kuntajohtajista muun muassa Ylivieskan kaupunginjohtaja Terho Ojanperä näytti vihreää palvelusetelille. ”Yksityinen sektori ja palveluseteli ovat asioita, joita tarvitaan. Luonnollisesti yksityisiltä edellytetään palveluiden kehittämistä enkä tarkoita, etteikö niin tapahtuisi nytkin. Yksityisen toimijan etuihin kuuluu esimerkiksi se, että yksityinen pystyy reagoimaan nopeammin palvelutarpeen muutoksiin.” Nivalan kaupunginjohtajan Päivi Karikummun mukaan peruskunnissa täytyy kehittää kustannuslaskentaa. ”Jotenkin liputan niiden puolesta”, Karikumpu kuvaili puolestaan näkemystään palvelusetelistä. MILLÄ BRÄNDILLÄ MARKKINOINTIA? Matkailuyrittäjä Hanna Saari korosti vetovoiman ohella saavutettavuutta. ”Bussiliikenne toimii hyvin ja raideliikenne on tärkeä. Lentoliikenteessä Oulu ei
Hanna Saari.
Myös yleisökommenteissa korostettiin yhteisen tekemisen merkitystä elinvoimaa ja vetovoimaisuutta kehitettäessä.
”KALAJOKILAAKSON ELINVOIMAISUUS TURVATAAN YHTEISTYÖLLÄ”
riitä, myös Kokkolan kentän tulevaisuus on varmistettava. Kun puhutaan alueen markkinoinnista ja näkyvyydestä, iso kysymys liittyy meidän identiteettiin. Minkä brändin alta meidät löytää”, Saari ajattelutti yleisöä. Kalajoen kaupunginjohtajan Jukka Puoskarin mukaan ympäristöasioiden huomioiminen esimerkiksi matkailua kehitettäessä on yksi vetovoimatekijä. ”Lisäksi asioita täytyy tarkastella yritysvaikutusten näkökulmasta. Meillä Kalajoella se näkyy esimerkiksi kaavoituksessa siten, että teemme kaavoista mahdollistavia. Kuntien välit ovat mielestäni avoimet ja toimivat, eli se ei ole yhteistyön esteenä.” Sievin kuntajohtoa tilaisuudessa edustanut kunnanhallituksen puheenjohtaja Rami
Kaisa Pihlajaniemi.
Rauhala arvioi Kalajokilaakson vetovoimatekijät lähtökohtaisesti hyviksi. ”Työpaikat eivät kuitenkaan riitä. Myös puoliso ja muu perhe on saatava viihtymään, eikä silloin katsota kuntarajoja. Kokonaisuus ratkaisee.” ”Samoin pendelöinnin edellytykset täytyy turvata. Sieviin pendelöi noin 1 000 ihmistä ja se näkyy maanteillä, joiden kunnosta on huolehdittava alueen sisälläkin. Hyvät verkkoyhteydet puolestaan mahdollistavat etätyön”, Rauhala sanoi. TAPAAMISIA TARVITAAN JATKOSSAKIN Hanna Saaren lisäksi näkyvyys puhutti monia muitakin osanottajia. Toimitusjohtaja Kari Salonsaari kysyi, voisiko Kalajokilaaksoa markkinoida yhtenä alueena myös tunnuslukujen valossa. Useiden yhteistä näkyvyyttä korostaneiden puheenvuorojen jälkeen Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu esittikin näkyvyysstrategian laatimista työssäkäyntialueelle. Vaikka kuntajohtajat ja elinkeinoelämä olivat hyvin yksimielisesti entistä tiiviimmän yhteistyön kannalla, tilaisuuden juontaneen Paavo Törmin koepallon kuntaliitoksista kuntajohtajat ampuivat alas. Sen sijaan itämään jäi Elega Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Niinikosken ehdotus yhteisestä keskustelufoorumista. Foorumiin ilmoittautui kiinnostuneita myös Pyhäjokilaaksosta. ”Vilkas keskustelu osoitti, että tällaisille yhteisille tapaamisille on tarvetta jatkossakin”, tilaisuuden annin paketoi lopuksi kauppakamariosaston asiamies Maria Juurikka.
•
19 KAUPPAKAMARI
4x kansainvälisyydestä
KUVA: RUKA-KUUSAMO MATKAILU RY
Suomen rajojen ylittäminen sujuu oululaisilta ja yleensäkin pohjoissuomalaisilta yrityksiltä entistä ketterämmin. Kansainväliseen toimintaan on myös saatavissa tukea ja opastusta. TEKSTI: KARI AROKYLÄ
20 KAUPPAKAMARI
Champion Door on yksi globaali menestyjä Nivalassa. Yritys valmistaa maailman suurimpia teollisuusovia esim. satamiin, telakoille sekä teollisuus- ja lentokonehalleihin.
RUKA-KUUSAMO:
NIHAKIN ALUE:
ULKOMAISIA MATKAILIJOITA YHÄ ENEMMÄN
NIHAKIN ALUEELTA LÖYTYY GLOBAALEJA MENESTYJIÄ
R
K
uka-Kuusamon matkailun kansainvälistyminen on harpponut vauhdilla eteenpäin. Vuonna 2016 alueella vierailleista matkailijoista noin 22 prosenttia oli ulkomaisia; tänä vuonna talven jälkeen luku oli noussut peräti 27 prosenttiin. Ulkomaisten asiakkaiden määrä kohosi tammi-huhtikuussa peräti 31 prosenttia verrattuna edellistalveen. Vinha kasvu ei ole tullut sattumalta. Ruka-Kuusamo Matkailu ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors sanoo, että takana on ennen kaikkea vahvaan kuntoon viritetty matkailutuote ja onnistunut markkinointi. Lisäksi Ruka-Kuusamo on hyötynyt Suomeen suuntautuvan matkailun yleisestä vilkastumisesta. ”Matkailutuotteen ytimenä täällä ovat pohjoisuus ja luonto. Parinkymmenen vuoden aikana erinomaisiksi kehittyneet ohjelmapalvelut ovat myös tärkeä tekijä. Niiden avulla vieraat pääsevät luonnosta nauttimaan. Markkinoinnissa taas olemme viime vuosina onnistuneet hakemaan uusia asiakasryhmiä sekä Euroopasta että Aasiasta, ennen kaikkea Kiinasta ja Japanista”, hän kertoo. Toimitusjohtaja Lindforsin mukaan Ruka-Kuusamon tavoitteena on nostaa alueella vierailevien kansainvälisten matkailijoiden osuus lähivuosina noin 40 prosenttiin. Tätä suurempaa lukua ei hänen mielestään kannata tavoitellakaan. ”Kansainväliset matkailijat kaipaavat aitoa elämystä. Tähän kuuluu se, että täällä näkee myös suomalaisia asiakkaita – ei pelkästään muita eri puolilta maailmaa tänne tulleita”, huomauttaa Lindfors.
ansainvälinen toiminta ei ole rakettitiedettä. Usein yritys pääsee hyvään vauhtiin ulkomaiden markkinoilla, kunhan se vain laittaa perusasiat kuntoon. Tätä korostaa alueellisen kehitysyhtiö Nihakin toimitusjohtaja Toni Krankkala. Nihakin alueeseen kuuluvat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi ja Reisjärvi. Vajaan vuoden ajan kehitysyhtiötä johtanut Krankkala sanoo, että valtaosa alueen yrityksistä suuntautuu kotimaahan. Silti näissä kunnissa on yllättävän monia globaalisti toimivia yrityksiä, jotka ovat pitkään kilpailleet menestyksekkäästi kansainvälisillä markkinoilla. ”Tällaisia yrityksiä on monilla toimialoilla. Yhteistä näyttäisi olevan, että ne ovat löytäneet oman kapean markkinalohkonsa, jolla ovat alansa huippuja”, hän pohtii. Isommat ja kokeneemmat yritykset pärjäävät kansainvälisessä kisassa omin voimin, mutta Suomen rajojen ulkopuolelle vasta pyrkiviä Nihak pystyy auttamaan monin tavoin. ”Usein aloitamme perusteiden rakentamisella ja etenemme sitten yksi askel kerrallaan, kunnes yritys onkin jo valmis maailmalle”, kuvailee toimitusjohtaja Krankkala. Nihakin tavalliseen tarjontaan kuuluu monipuolisia kansainvälistymispalveluja. Näitä terävöittää vuoden 2017 keväällä alkanut kansainvälistymishanke, jonka keskeisin tavoite on yritysten kansainvälistymistaitojen ja osaamisen kehittäminen ja näin kansainvälisen kaupan, liikevaihdon, kannattavuuden ja työpaikkojen määrän kasvattaminen.
21 KAUPPAKAMARI
KUVA: MARIT ELISE SOLBAKKEN
Euroopan kehitysyhtiöiden liitto Eurada valitsi Kainuun Etu Oy:n vuoden 2016 parhaaksi eurooppalaiseksi kehitysyhtiöksi. Kuvassa Euradan puheenjohtaja Stanislaw Ginda Puolasta (vas.), toimitusjohtaja Antti Toivanen Kainuun Etu Oy:stä ja Euradan johtaja Esteban Pelayo Brysselistä.
OULUN SEUTU:
KAINUU:
KIINNOSTUS ARKTISTA BISNESTÄ KOHTAAN KASVANUT
PALKITTU KEHITTÄMISMALLI AUTTAA KAINUUN YRITYKSIÄ
O
K
ulun seudun yritysten kiinnostus Pohjois-Ruotsin ja PohjoisNorjan tarjoamiin bisnesmahdollisuuksiin on kasvanut viime vuosina uusiin mittoihin. BusinessOulussa työskentelevä arktisen liiketoiminnan asiantuntija Maja Terning kertoo, että yritykset ottavat häneen nykyään yhteyttä jatkuvasti. ”Pohjoissuomalaisilla yrityksillä on niin halua kuin kykyäkin tehdä arktista bisnestä”, hän kertoo ilahtuneena. Eikä kysymys ole vain kiinnostuksesta, vaan myös konkreettisesta liiketoiminnasta. Maja Terningin mukaan Ruotsin ja Norjan pohjoisosista on löytynyt asiakkaita monille rakennus-, teknologia- ja teollisuusyrityksille. Yksi pohjoisen bisneksen keihäänkärjistä on Norjan Altassa pääpaikkaansa pitävä Smart Construction Cluster (älyrakentamisen klusteri), jonka toimintaan on lähtenyt mukaan 3-4 oululaista yritystä. Klusterin tarkoituksena on kehittää älykkäitä ratkaisuja rakennusalalle – olipa sitten kysymys suunnittelusta, rakentamisesta tai ylläpidosta. ”Norjalaiset ovat kiinnostuneita muun muassa oululaisesta caveteknologian osaamisesta”, sanoo Maja Terning. Caven avulla rakennusten tulevat käyttäjät pystyvät jo suunnitteluvaiheessa tutustumaan rakennuksiin aidontuntuisten 3D-virtuaalimallien avulla. Tällä tavoin näiltä saadaan tietoa, joka auttaa suunnittelemaan mahdollisimman toimivia tiloja. Myös esimerkiksi niin sanottu big room -työskentelytapa sekä useissa isoissa rakennushankkeissa käytetty allianssimalli kiinnostavat Pohjois-Norjassa.
22 KAUPPAKAMARI
ainuun Etu on kahdeksan kainuulaisen kunnan omistama kehitysyhtiö. Sen toimitusjohtajalla Antti Toivasella on hyvä käsitys siitä, millä tolalla maakunnan yritysten kansainvälistyminen on. Yritysten tahto ja taito kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle on nykyisin ihan toisella tasolla kuin ennen vanhaan. ”Nuorempi sukupolvi on suurelta osin ottanut vetovastuun yrityksissä. Se on kansainvälisesti suuntautunutta, kielitaitoista ja osaavaa porukkaa, joka pystyy menestyksekkäästi viemään yrityksensä ulkomaiden markkinoille”, toteaa Toivanen. Noin tuhat yritystä ostaa vuosittain palveluja Kainuun Edulta. Näistä noin 15 prosenttia toimii Toivasen laskujen mukaan tätä nykyä kansainvälisesti tai vähintäänkin pyrkii aidosti ulkomaille. Hän pitää osuutta varsin kohtuullisena. Erityisesti maailmalle meneminen kiinnostaa peli-, tietotekniikka-, puu- ja metallialan yrityksiä. Kansainvälistymisen pahimpana pullonkaulana Toivanen pitää rahoituksen puutetta. ”Pääomia Kainuussa ei ole liikoja, mutta aitoa tahtoa edetä senkin edestä”, hän vakuuttaa. Kainuun Etu on luonut kehittämismallin, jonka mukaan se tarjoaa palvelujaan yrityksille. Malli sisältää monia osasia, jotka tukevat tarvittaessa myös yritysten kansainvälistymistä. Se on niin toimiva, että Euroopan alueellisten kehitysyhtiöiden järjestö Eurada valitsi Kainuun Edun viime vuonna Euroopan parhaaksi kehitysyhtiöksi. Kiitosta antoi myös arvostettu talouslehti Financial Times, joka arvioi Kainuun ulkomaisia investointeja houkuttelevan strategian kuudenneksi parhaaksi EU:n pienten alueiden keskuudessa.
Yritysten kehittämispalvelut antavat
YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat.
Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut
Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Päivi Lappalainen 0295 023 643 Jari Uusinarkaus 0295 037 141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi
ASIAKAS-, HENKILÖSTÖ- JA TIEDOTUSLEHDET
OULUN VIESTINTÄTAITO OY Ojakatu 2, 90100 Oulu 0400 683257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi www.viestintataito.fi
23 KAUPPAKAMARI
Hyödy suurhankkeista!
Löydä valikoitua KV-tietoa helpoiten!
Oulun kauppakamarin alueella, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on parhaillaan käynnissä useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on maksimoida suurhankkeiden rakentamisesta alueelle saatava hyöty. Oulun kauppakamari avasi jo 2012 alueensa suurhankkeiden kotimaisuusasteen maksimoimiseksi ja yritysverkostojen vahvistamiseksi ”Lisää kauppaa” -yritysportaalin. Käynnistyneiden ja suunnitteilla olevien suurhankkeiden arvo on noin 15 miljardia euroa PohjoisSuomessa.
Vientinyrkki palvelee ensimmäisen luukun periaatteella vientiyrityksiä ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä. Oulun kauppakamari on kumppaneineen rakentanut Vientinyrkki-palvelun alueella toimiville yrityksille, jotka haluavat apua kansainvälisen kaupan kysymyksissä.
Lisää kauppaa-portaalin tiedot näkyvät kaikille avoimesti ja tavoitteena on luoda alueen yrityksille suurhankkeista lisää liiketoimintaa ja saada osaltaan suurhankkeisiin liittyvä tarjonta ja kysyntä kohtaamaan. Suunnittelun, rakentamisen ja teollisten toimijoiden lisäksi portaalissa on mukana myös lukuisia palvelualojen toimijoita, joita suurhankkeissa myös tarvitaan työajalla ja vapaa-ajalla. Portaalista on hyötyä selkeästi tilaajapuolelle, mutta toimittajatkin voivat löytää tarvitsemansa yhteistyökumppanit toimitusketjuunsa. Portaalin vuosimaksu on Oulun kauppakamarin jäsenille 105 euroa/v. ja ei-jäsenille 180 euroa/v. Portaalissa on tällä hetkellä 150 yritystä yritysprofiileineen ja tiedot löytyvät suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Lisäksi portaalista löytyvät vanhemmat ja tuoreimmat diaesitykset lähes kaikista Pohjois-Suomen suurhankkeista, joiden avulla saa hyvän käsityksen projektien etenemisestä. Portaalipalvelun lisäksi Oulun kauppakamari järjestää vuosittain 3–4 Suurhankeinfoa, joista on muodostunut alueen yrityksille erinomainen tiedonsaannin ja verkostoitumisen kohtaamispaikka. www.lisaakauppaa.fi
24 KAUPPAKAMARI
Portaalista löydät myös tietoa lukuisista tulevista kansainvälistymiseen liittyvistä tapahtumista ja messuista. Lisäksi sieltä löytyy tietoa ministereiden tai muiden vastuuhenkilöiden johtamista ulkomaan delegaatiomatkoista. Vientinyrkki löytyy oman nettiosoitteen lisäksi myös Lisää kauppaaportaalin kautta yläpalkin kohdasta KV-tapahtumat. Tervetuloa aktiiviseksi toimijaksi molempiin palveluihimme! www.lisaakauppaa.fi www.vientinyrkki.fi Lisätietoja: Esa Pellikainen varatoimitusjohtaja Oulun kauppakamari 0400 682 403 esa.pellikainen@chamber.fi
Oppisopimuksella osaajaksi Oulun seudun ammattiopisto OSAO tarjoaa kaikkien toimialojen ja tutkintojen oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus tarjoaa yritykselle hyvän mahdollisuuden rekrytoida ja kouluttaa henkilöstöä. Oppisopimuskoulutus hyödyntää tehokkaasti työn tarjoamat oppimismahdollisuudet. Kysy koulutusmahdollisuuksista ja tervetuloa tutustumaan! OSAO Oppisopimusyksikkö Pikisaarentie 13, 90100 Oulu Asiakaspalvelua ma–to klo 8.30–15.30 ja pe 8.30–15. Puhelinneuvonta p. 040 141 5320 Sähköposti: oppisopimus@osao.fi
60-vuotias satamaoperaattori – Rahjan Huolinta Satamaoperaattorina Kalajoen Rahjan satamassa toimiva perheyhtiö Rahjan Huolinta Oy on palvellut asiakkaitaan jo 60 vuotta. Yhtiöllä on siis pitkät perinteet ja vahva kokemus satama- ja meriliiketoiminnoissa. Rahjan Huolinnan ydintoimintaa ovat kaikki satama-agentille kuuluvat työt. Näitä ovat muun muassa kauppa-aluksille, varustamoille, miehitysfirmoille ja lastinantajille tarjottavat moninaiset palvelut. Rahjan Huolinnalla on asiakaslähtöinen palvelukonsepti, jonka mukaisesti se haluaa palvella asiakkaitaan viimeisen päälle hyvin kaikissa satamaoperointiin liittyvissä asioissa.
Satamatie 395, 85180 Rahja, puh. 020 7769 360, 24 h päivystävä puhelin 020 7769 363 agency@rahjanhuolinta.fi, shipping@rahjanhuolinta.fi, www.rahjanhuolinta.fi
25 KAUPPAKAMARI
TILASTO
Yritysten moninaiset verovirrat tuottavat lähes 44 miljardia vuodessa YRITYKSET TOIMIVAT HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN KIVIJALKANA MONIN TAVOIN. NE LUOVAT TYÖPAIKKOJA SEKÄ TARJOAVAT PALVELUJA JA TUOTTEITA KAIKILLA ELÄMÄN OSA-ALUEILLA. LISÄKSI YRITYSTOIMINNAN LUOMA SUURI VEROVIRTA TOIMII RAHOITTAJANA JULKISILLE PALVELUILLE. TOISIN KUIN USEIN LUULLAAN, YHTEISÖVERO EI OLE YRITYSTEN MAKSAMISTA JA TILITTÄMISTÄ VEROISTA MERKITTÄVIN. SEN OSUUS ON AINOASTAAN KYMMENEN PROSENTTIA. TEKSTI SANNA KRANJC KUVAT JULIA KOIVULANAHO
Yritykset maksoivat ja tilittivät veroja vuonna 2015 lähes 44 miljardia euroa. Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jota yritykset maksoivat valtiolle vuonna 2015 lähes 17 miljardia euroa. Lähes yhtä merkittävä määrä verotuottoja syntyy palkoista pidätetyistä ennakkoveroista, joita kertyi yli 14 miljardin euron arvosta. Yhteisöveron määrä vuonna 2015 oli reilut neljä miljardia, ja muodosti siten noin kymmenyksen yritysten verotuotoista. Ympäristöverojen määrä ylsi yli kolmeen miljardiin eli noin seitsemän prosentin osuuteen koko veropotista. Yritysten tilittämä alkoholivero, tupakkavero, kiinteistövero, vakuutusmaksuvero ja muut valmisteverot kerryttivät valtion verokirstua noin 3,4 miljardia. Tietojen lähteenä on Keskuskauppakamarin julkaisema Suuri veroselvitys – yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina. Selvityksessä on mukana 272 320 yrityksen maksamat verot.
26 KAUPPAKAMARI
YRITYSTEN AIKAANSAAMAT VEROVIRRAT
Kaikki keinot tarvitaan Ydinvoiman ja uusiutuvan energian avulla voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hillitä ilmastonmuutosta. Ydinvoimayhtiö Fennovoima tuottaa tulevaisuudessa kymmenesosan Suomen tarvitsemasta sähköstä – ilmastoa kuormittamatta.
Yli 80 % maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.
Anniina Kärkkäinen aluetiedottaja, Fennovoima
energiaasuomelle.fi
27 KAUPPAKAMARI
Tunne oikea hetki – yrityskaupalla kasvuun Finnveran tavoitteena on edistää rahoituksen keinoin yritysten omistajanvaihdoksia. Tarjoamme lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Hyville yrityskaupoille löytyy rahoitus!
Lue lisää Ƥnnvera.Ƥ/omistajanvaihdos
28 KAUPPAKAMARI
BLOGI- JA APSIVINKIT
Wunderlist Wunderlist auttaa hallitsemaan erilaisia To Do -listoja. Eri tehtävät voi kategorisoida kansioihin ja niihin voi asettaa tarvittaessa muistutuksia.
112 Suomi Mobiilisovellus nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa. Kun soitat hätäpuhelun sovelluksen kautta, se välittää sijaintitietosi suoraan hätäkeskukseen. Lataa kaiken varalta!
Juridiikkaa arkikielellä
KUVA: ANTTI NYMAN
Juristi Elina Koivumäen Juridiikkaa arkikielellä -sarja antaa lainopillisia neuvoja arkisiin asioihin. Ei lakijargonia ja latinaa, vaan arkikielistä juridiikkaa. Podcastit kuunneltavissa Suplasovelluksessa.
Ulkomaalaisen työntekijän lupa-asiat haltuun Työnantajalla on velvollisuus varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on Suomessa työskentelyyn oikeuttava oleskelulupa tai että oleskelulupaa ei tarvita. Helsingin seudun kauppakamarin COME-projektin Services Development Officer Anniina Mandelin kokosi yhteenvedon huomioitavista asioista. TEKSTI ANNIINA MANDELIN
Pohjoismaiden, EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaiset voivat tehdä töitä Suomessa vapaasti, mutta heidän on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa. Muiden maiden kansalaiset tarvitsevat yleensä työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan. Joitakin työtehtäviä voi tehdä korkeintaan kolme kuukautta ilman oleskelulupaa, kuten marjojen poimintaa. Oleskelulupia on erilaisia, ja työnteko-oikeus vaihtelee lupatyypistä riippuen. Työntekijän oleskelulupaa haetaan ammattityöntekijälle, kuten kokille tai talonrakentajalle. Erityisasiantuntijan oleskelulupaa tulee hakea korkeaa pätevyyttä vaativiin tehtäviin, jotka edellyttävät erityisosaamista ja jossa työstä maksettava palkka on bruttona vähintään noin 3000 euroa kuukaudessa. Ainoastaan työntekijä itse voi hakea oleskelulupaa. Kätevimmin oleskeluluvan hakeminen tapahtuu sähköisesti EnterFinland-palvelun kautta. Palkattuaan ulkomaalaisen työntekijän, joka on muun kuin Euroopan unionin kansalainen, tämän perheenjäsen tai tähän rinnastettava, tulee työnantajan ilmoittaa viivytyksettä TE-toimistoon työnteon keskeiset ehdot ja toimittaa vakuutus työehtojen työehtosopimuksen mukaisuudesta. Tiedot voi ilmoittaa ottamalla kopio työntekijän työsopimuksesta tai toimittamalla työntekijän oleskelulupahakemuksen liitteeksi tarvittavan TEM054-liitelomakkeen. Lisäksi henkilön nimi ja sovellettava työehtosopimus tulee ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tiedot kaikista ulkomaalaisista työntekijöistä ja heidän työnteko-oikeuksistaan tulee säilyttää työpaikalla työsuhteen ajan ja neljä vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen. Tämä hoituu ottamalla kopio työntekijän passista ja oleskelulupakortista. Ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat samat lait, työehtosopimukset ja velvollisuudet kuin suomalaisiakin työntekijöitä.
29 KAUPPAKAMARI
Life and business in the Oulu region 2018–2020 Kauppakamarin ja BusinessOulun yhteistyössä julkaisema, Oulun seudun elinkeinoelämää käsittelevä, FIND-katalogi ilmestyy tulevana keväänä. FIND on alueemme käyntikortti maailmalle! Julkaisussa ovat mukana Oulun seudun kärkiyritykset eri toimialoilta – juuri näiden yritysten kautta haluamme kertoa seutumme osaamisesta. FIND on molemmille julkaisijoille ykköstuote alueen kansainväliseen markkinointiin. Sähköinen versio on luettavissa eri digikanavissa ja printti tuotetaan sitä tukemaan.
Varmistathan pian mukanaolosi tässä ainutlaatuisessa julkaisussa: Armi Lahdenkauppi, 0400 683 257, armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi
VALOKUVAUSTA MAALLA, MERELLÄ JA ILMASSA
Puh. 0400 680 987 juha@studiojuhasarkkinen.fi www.studiojuhasarkkinen.fi
30 KAUPPAKAMARI
LYHYESTI LUKUINA
Yli 750 johtajaa mukana Tuhat nuorta johtajaa -hankkeessa.
HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY EU-TIETOSUOJAASETUKSEN VAATIMUKSET
Suomen merkittävin vientituote on paperi ja kartonki
MRD.
TIETOSUOJA-ASETUS VAIKUTTAA KAIKKIEN yritysten toimintaan. Yritys-
ten tulee ryhtyä toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että henkilötietojen käsittely on tietosuoja-asetuksen mukaista toukokuusta 2018 alkaen. Tässä teoksessa kuvataan käytännönläheisesti uuden EU:n tietosuojaasetuksen asettamat keskeisimmät velvoitteet yrityksille sekä miten niihin voidaan ennakolta valmistautua. Kirja on tarkoitettu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Tietosuoja-asetus tuo uusia henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvoitteita yrityksille. Lisäksi asetuksessa säädetään rekisteröityjen henkilöiden, kuten asiakkaiden ja työntekijöiden uusista oikeuksista. Kirjassa käsitellään muun muassa seuraavia asioita: Mitä tarkoitetaan henkilötiedoilla ja niiden käsittelyllä? Mitä tietoja saa käsitellä? Mitä tietosuojadokumentaatiota yrityksellä tulee olla? Mitä oikeuksia rekisteröidyillä henkilöillä on? Mitä velvollisuuksia yrityksillä on? Mitä sopimuksia henkilötietojen käsittelystä tarvitaan? Voiko henkilötietoja siirtää EU:n ulkopuolelle? Tarvitseeko yrityksen nimetä tietosuojavastaava?
44%
Yritysturvallisuusselvityksen mukaan 44% vastaajista arvioi, että yrityksiin kohdistuvien rikosten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana.
Yritysturvallisuusselvitykseen vastanneista vain 38 prosenttia on varautunut uuteen EU:n tietosuojaasetukseen.
•
31 KAUPPAKAMARI
Hooli Stevedoring Oy tuo joustavuutta Raahen sataman lastinkäsittelyyn Hooli Stevedoring Oy on toiminut Raahessa uutena satamaoperaattorina huhtikuusta alkaen. Tuulivoimaloiden kuljetukset ovat pitäneet yrityksen kiireisenä läpi kesän. Ahtausliikkeen palveluksessa on jatkuvasti 10–20 henkilöä, ja tuulivoimalakuljetusten ollessa vilkkaimmillaan on henkilöitä ollut ajoittain jopa yli 20. Syyskuun aikana yhtiö ottaa käyttöön uuden LHM 280-nosturin, joka tuo lisää joustavuutta nosturipalveluihin. Kaiken kaikkiaan käytössä on kymmenkunta nosturia, joten kapasiteettiä riittää uuden toiminnan käynnistämiseen nopeallakin aikataululla. Hooli Stevedoring Oy:n toimitusjohtaja Ari Hooli kuvailee ahtausliiketoiminnan yhtiöittämistä tervetulleeksi ratkaisuksi ja pitää siirtymää onnistuneena: ”Aloitus on mennyt joustavasti ja SSAB käyttää ahtauspalveluitamme säännöllisesti. Kapasiteettia olisi paljon enemmänkin, varsinkin nyt, kun tuulivoimaloiden kuljetukset
32 KAUPPAKAMARI
ovat hiljentyneet. Tärkein tavoitteemme onkin löytää uusia asiakkaita Raahen sataman ulkopuolelta.” ”Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalaan liittyviin kuljetuksiin meillä on paljon odotuksia ladattuna. Yrityksemme toimii myös Raahen ulkopuolella ja kalustoa voidaan siirtää joustavasti sinne, missä tarvetta kulloinkin on.” Raahen Satamassa investoidaan parhaillaan varastotiloihin. Satamaan on tulossa Best-Hall Oy:ltä uusi varasto, jonka pinta-ala on noin 4100m2. Uudella varastolla korvataan kaksi vanhaa ja pientä varastoa Lapaluodon satamanosassa. Uusi varasto voidaan helposti muuttaa lämmitettäväksi tilaksi varastoon asennettavan sisäkatteen ansiosta ja sitä voidaan käyttää muun muassa sahatavaran ja erikoisprojektilastien varastointiin. Varasto otetaan käyttöön tämän vuoden lopussa. Raahen satamalla on hyvä ja pitkäaikai-
nen kokemus nykytoimittajan varastoista. Ne ovat osoittautuneet käytettävyydeltään erinomaisiksi ja huollon tarve on vähäinen yksityiskohtaisen suunnittelun, hyvin tehdyn toteutuksen ja laadukkaiden materiaalien ansiosta. Raahen sataman kautta kuljetetaan muun muassa terästä, sahatavaraa, irtolasteja ja vaativia projektilasteja. Sataman kokonaistavaraliikenne on 5,5–6,0 miljoonaa tonnia vuodessa ja satamassa käy vuosittain 550–600 laivaa.
•
Kauppakamarit vaativat EU:n kehittämistä yritysten näkökulmasta TALOUSKASVUN JA TYÖPAIKKOJEN luominen vapaakaupan ja avoimen markkinatalouden avulla on palautettava EU:n kärkihankkeeksi, vaativat kauppakamarit. Kauppakamarit ovat listanneet yritysten kymmenen keskeisintä seikkaa EU:n kehittämiseksi EUteeseihin. Oulun kauppakamarin toimitusjohtajan Jari Tuovisen mukaan EU:n ja euroalueen yhteistyön kehittäminen on erittäin merkityksellistä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yritysten kannalta, sillä EUmaat ovat merkittävä kauppakumppani ja kohde alueen viennille. Yhteensä suomalaisyritysten tavaraviennistä 59 prosenttia menee EU-maihin. ”Yritykset suhtautuvat ennakkoluulottomasti EU:n ja euroalueen yhteistyön kehittämiseen. Osa EU:n päätöksistä on viime vuosien aikana kuitenkin vaikuttanut kielteisesti yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn ja vapaakaupan kehittymiseen. Talouskriisien jälkeen on aika palauttaa markkinavetoinen talouskasvu EU:n ykkösprioriteetiksi”, Tuovinen painottaa. Kauppakamarin EU-teesien mukaan EU:n on syytä olla aktiivinen unionin kehittämisessä painottamalla ennakkoluulottomia ja markkinaliberaaleja ratkaisuja. Toimintakykyinen ja yhtenäinen EU on vahvempi toimija maailmantalouden ja politiikan tulevissa haasteissa kuin jokainen jäsenmaa olisi yksin.
TOIMIVAT SISÄMARKKINAT JA SUJUVAT KAUPPASUHTEET YRITYKSILLE KESKEISIÄ Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuoren mukaan EU:n rooli poliittisena ja taloudellisena toimijana on muuttunut Suomen EUjäsenyyden aikana. Se on ymmärrettävä ja siihen on reagoitava. ”Suomen on nyt syytä edustaa pragmaattista ja markkinaliberaalia näkemystä unionin uudistamisessa. Integraation syventäminen pelkästään ideologisin perustein ei vastaa yritysten ja kansalaisten odotuksia. Komission tai parlamentin vallan lisäys tai kattavampi EU-viestintä ei ole aina oikea vastaus unionin haasteisiin”, Vuori painottaa. TIIVISTELMÄ KAUPPAKAMARIN LINJAUKSISTA EU:N TULEVAISUUDESTA Kauppakamari on koonnut keskeiset seikat, joilla yritykset uskovat Euroopan unionin jatkossa luovan enemmän lisäarvoa kullekin jäsenmaalle, niiden kansalaisille sekä yrityksille. Näkemykset on koottu kymmenen kohdan listaan: 1. Poliittisessa integraatiossa on edettävä maltilla. 2. Vapaakauppa ja markkinatalous nostettava EU:n kasvun moottoriksi. 3. Jokaisella EU-maalla on oltava vastuu omasta taloudestaan ja sosiaaliturvasta. 4. Fiksulla sääntelyllä ja markkinavetoisilla ratkaisuilla luodaan edelläkävijyyttä. 5. Järkevä Brexit-ratkaisu on kaikkien etu. 6. Ei uusille instituutioille ja instrumenteille. 7. Komission roolia tulee selkeyttää. 8. Uudet megatrendit eivät kaipaa uusia virastoja tai normeja. 9. Yhteisvastuu ei ole itsestäänselvyys. 10. Kyllä paremmalle talouskoordinaatiolle.
33 KAUPPAKAMARI
OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA
SYKSY 2017 • MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI! MARRAS-JOULUKUU
TYÖSUHDE, PALKKA JA HR, Oulu 15.11. (9–16)
JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ, Oulu 14.11. (14–18.30) Digitalisaatio haastaa hallituksen -seminaari 22.11. (9–13) Henkilötietojen lainmukainen käsittely
KANSAINVÄLISTYMINEN, Oulu 23.11. (9-16)
Kansainvälisen kaupan maksutavat käytännössä
TALOUS JA VEROTUS 09.11. (9–16) 16.11. (9–15) 20.11. (9–16) 21.11. (9–16) 29.11. (9–14) 30.11. (9–14) 01.12. (9–14) 14.12. (9–16) 15.12. (9–16)
KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄKIERTUE
Jäsenenä työryhmässä ja tiimissä, Oulu
Kauppakamarin Veropäiväkiertue, Kajaani Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta, Oulu Kauppakamarin Veropäiväkiertue, Ylivieska Kauppakamarin Veropäiväkiertue, Oulu Ennakkoperintä 2018, Oulu Ennakkoperintä 2018, Ylivieska Ennakkoperintä 2018, Kajaani Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu Osakeyhtiön tilinpäätös, Ylivieska
TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT, Oulu 14.11. (9–16) Excel tehokäyttöön 20.11. (14–15.30) Tutustu Power BI -raportointityökaluihin -webinaari 04.–05.12. InDesign CS6 – CC 2017 perusteet
09.11.2017 20.11.2017 21.11.2017
Kajaani Ylivieska Oulu
Kauppakamarin veropäivässä saat jälleen tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon muutoksista. Verotuksessa menettelyuudistukset jatkuvat. Verotus päättyy jatkossa joustavasti verovelvolliskohtaisesti ja veronkorotuksia koskeva sääntely uudistuu. Tulolähdejaon poistaminen etenee ja veropäivässä tarkastellaan tulolähdejaon ongelmia sekä niiden ratkaisuvaihtoehtoja. Lisäksi etsitään vastauksia yritysten sukupolvenvaihdosten uusiin ja vanhoihin tulkintakysymyksiin. Lopuksi arvioidaan keskeisimpien korkeimman hallinto-oikeuden päätösten ja keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen vaikutusta verolainsäädännön tulkintaan. Kirjanpito- ja tilinpäätösosiossa käydään käytännönläheisesti läpi tilinpäätökseen sisältyviä olennaisimpia ja haasteellisimpia kysymyksiä. Lisäksi käsitellään sitä, miten kirjanpitolain uudistuneet säännökset ovat käytännössä vaikuttaneet talouden ammattilaisten työtehtäviin niin tilikauden aikana kuin tilinpäätösten laadinnan yhteydessä. Päivän aikana käsitellään myös kirjanpitolautakunnan antamia uusia yleisohjeita ja lausuntoja. Asiantuntijoina toimivat Keskuskauppakamarin veroasioista vastaava johtaja Ann-Mari Kemell, KHT Henry Kampman Revisium Oy:stä ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala. Tervetuloa mukaan!
ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi p. 050 4080 663, www.oulunkauppakamari.fi/koulutus LISÄTIETOJA: Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350
34 KAUPPAKAMARI
UUDET JÄSENET 8.8.–23.10.2017
KAJAANI
OULU
KAJAANIN JÄTEAUTO OY Jätehuolto ARFFMAN CONSULTING OY Muut koulutusta antavat yksiköt JAA DISAIN SUOMI OY Sähkölaitteiden valmistus MONSI OY Rakentaminen PAL-METALLI OY Metallituotteiden valmistus SERIPOINT OY Muu painaminen VERICO OY Asuntojen vuokraus VUOKATIN SÄÄTIÖ Urheilu- ja liikuntakoulutus
ADMESCOPE OY Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen FARA OY Elektronisten komponenttien valmistus KOODIVIIDAKKO OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus RAJAVILLE OY Betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin KYMPPI CONSULTING OY Lämpö-, ääni- ja tärinäeristeiden asennus LEHTO GROUP OYJ Muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta KOUKKUPAJA OY Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa VERKOTAN OY Tekninen testaus ja analysointi CODEMATE OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus CREOWAVE FILTERS OY Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden valmistus ELEKTROBIT AUTOMOTIVE FINLAND Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus moottoriajoneuvoihin EMBELIN OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus EXIMIA BUSINESS INTELLIGENCE OY Tietojenkäsittelyn&laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut HR SOLUTIONS OULU OY Työvoiman vuokraus INTOLOG OULU OY Toimitilakalusteiden tukkukauppa INVERA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen KETO SOFTWARE OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus KULJETUS TORNIKOSKI OY Tieliikenteen tavarankuljetus LAKIASIANTOIMISTO PENTIKÄINEN OY Lakipalvelut
KALAJOKILAAKSO LASTAUS HEIKKI KÄRJÄ OY Rakennuspaikan valmistelutyöt SIEVIN KUNTA Julkinen hallinto CANORAMA OY Tukku- ja vähittäiskauppa ISMO MÄNNISTÖ OY Tieliikenteen tavarankuljetus RAVINTOLA PIKKUVELI OY Ravintolat SUOMEN MESSUPROMOOTTORIT OY Messujen ja kongressien järjestäminen TEKOA OY Kone- ja prosessisuunnittelu VIESKAN OVITYÖ OY Metallituotteiden valmistus YLIVIESKAN LVI OY/HANAKAT Vähittäiskauppa
KOILLISMAA LVI-TYÖ MESKUS OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus PUDASJÄRVEN LÄMPÖ OY Lämmön tuotanto ja jakelu
Teollisuuden ja talouselämän suurimmat investoinnit ja intressit kohdistuvat nyt Raahen seutukuntaan. 5DDKHQ VHXGXQ \ULW\VSDOYHOXW \ULW\VSDOYHOXW#UDDKH À
M-TECHNOLOGY OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus MEGALON FINLAND OY Muu postimyynti ja verkkokauppa MULTI LTD TECHNICAL SERVICES MTS OY Tekninen palvelu NEWSEC ASSET MANAGEMENT OY Kiinteistöalan toiminta NORDIC JOBCENTRE OY Työvoiman vuokraus NTRNZ MEDIA OY Mainostoimistot ja -palvelut OULUN KIIPEILYKESKUS OY Urheilulaitosten toiminta OULUN PT STUDIO/TMI OUTI SEPPÄLÄ Urheilutoiminta PEKANT OY Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus PROWELLNESS HEALTH SOLUTIONS OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus RAKENNUS KARPPILA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen RAVINTOLA UUDEN SEURAHUONEEN HUGO OY Ravintolat RISTO JA RITVA KONTTURI OY/ K-CITYMARKET KAAKKURI Isot supermarketit (yli 1000 m²) SPONLATOR OY Arvopaperien välittäminen SÄHKÖ-VAITTINEN OY Sähköasennus TUIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO Oy Kiinteistöjen isännöinti VOCATUM OY Urheilutoiminta
RAAHE INOX FINLAND OY Metallien työstö PJT-ENGINEERING OY Kone- ja prosessisuunnittelu PRORINK INTERNATIONAL AB Koneiden ja laitteiden agentuuritoiminta V-P TOLONEN OY, K-MAATALOUS RANTSILA Rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppa
Raahen seudun yrityspalvelujen paikallistuntemus yrityksesi apuna. Palvelumme ‡ \ULW\NVHQ SHUXVWDPLQHQ ‡ \ULW\VWRLPLQQDQ NHKLWWlPLQHQ ‡ NDQVDLQYlOLVW\PLQHQ ‡ VLMRLWWXPLVSDOYHOXW ‡ RPLVWDMDQYDLKGRNVHW ‡ WRLPLDODNHKLWWlPLQHQ
ZZZ UV\S À 35 KAUPPAKAMARI
LAADUKASTA PALVELUA YRITYKSESI KEHITTÄMISEEN BusinessOulu on yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kumppani. Tarjoamme kasvuun tähtääville yrityksille maksuttomia palveluita: • • • • • • •
Liikeidea ja liiketoimintamalli Yrityksen perustaminen Yritysrahoitus Vienti Omistajanvaihdokset Liiketoiminnan valmennukset Innovaatiopalvelut
u sähköisiin t s u t u t ja ä ä . Lue lis sivuillamme o k k r e v e m palveluihim
www.businessoulu.com