OULUN KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
ANNE BERNER uskoo digitalisaation mahdollisuuksiin s. 6
Lento-, juna- ja bussiliikenne
YHTEISTYÖHÖN s. 10
POHJANMAAN RADAN jättiurakka kaartaa loppusuoralle s. 15
MERANTI HALUAA PYSYÄ SIIVOUSPALVELUJEN KÄRKIOSAAJANA! KAUPPAKAMARI PATISTAA: LÄHTEKÄÄ TUKEMAAN YLIOPISTOA!
4/2016 LIIKENNE
BONUS SIIRTYI
DIGIAIKAAN! Lataa S-mobiili ja seuraa Bonuksen kertymistä kätevästi puhelimestasi!
www.s-mobiili.fi www wsm mobiili fi
Osuuskauppasi.
PÄÄKIRJOITUS
Liikenneyhteydet ja työvoiman saanti vetovoiman kulmakivet Liikenneyhteyksien kehittäminen ja työvoiman tarjonta ovat yritysten mielestä tärkeimpiä keinoja, joilla alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä voidaan edistää. Kuusi kymmenestä valitsee yrityksen sijaintipaikan näiden tekijöiden perusteella. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky 2016-selvityksestä, johon vastasi 1 122 yritysjohtajaa kaikkialta Suomesta. Oulun seudun yritykset kokevat eniten kehitettävää seuraavissa alueen kilpailukykyasioissa: 1. Liikenneyhteydet / saavutettavuus 2. Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus 3. Kuntien tukitoimet ja yrityspalvelut Yritysjohtajat antavat tukensa hallituksen käynnistämälle liikenteen korjausvelkaohjelmalle, jolla paikataan kiihtyvällä tahdilla rapautuvia väyliä. Yritykset hakeutuvat hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Liikenneväylien kunto huolestuttaa yritysjohtajia: 77 prosenttia pitää liikenneväylien kuntoa kiireellisenä kehityskohteena. Yritykset tarvitsevat hyödyllisiä yhteistyöverkostoja kuten erikoistuneita palvelun toimittajia, palveluyrityksiä, koulutus- ja tutkimuslaitoksia tai elinkeinoelämän organisaatioita. Verkostossa ollaan mukana, koska sen toivotaan tuovan lisäarvoa omaan toimintaan. Yrityksistä 42 prosenttia arvioi, että yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet vaikuttavat sen sijaintipäätökseen ja toimintaedellytyksiin erittäin paljon tai paljon. Yhteistyöverkostojen osalta Oulussa on hyvä tilanne. Oulu on sopivan kokoinen paikka, jossa eri toimijat tuntevat toisensa ja yhteistyötä tehdään sujuvasti. Yksi esimerkki tästä on Oulun Innovaatioallianssi.
Kauppakamari haastaa kaikki jäsenyrityksensä osallistumaan Oulun yliopiston Kasva kanssammevarainhankintaan. Nyt yrityksillä on näytön paikka tulla mukaan kasvamaan Oulun yliopiston kanssa. Yli 850 euron lahjoitukset ovat yksityishenkilöille verovähennyskelpoisia. Lahjoitus on yrityksille verovapaa 250 000 euroon asti. Osoitetaan joukolla, miten merkittävä yliopisto on koko alueen vetovoimalle ja kilpailukyvylle.
Kysely vahvistaa myös, että peruskoulutuksen tasossa ja tarjonnassa on merkittäviä alue-eroja. Tämä on tärkeä viesti kunnille, kun maakuntauudistuksen myötä koulutuksesta tulee kuntien isoin ja tärkein tehtävä. Työvoiman kohtaanto-ongelmien kasvu vaatii uusia, työvoiman liikkuvuutta edistäviä keinoja osaajien ja työpaikkojen kohtaamiseksi. Kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia saada osaajia. Toimialoista suurimmat haasteet ovat rakennusalalla, jossa neljällä kymmenestä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Kaupan alalla joka viidennellä, teollisuudessa neljäsosalla ja palvelualalla joka kolmannella yrityksellä on vaikeuksia löytää työvoimaa. Tyytymättömämpiä työnhakijoiden koulutustasoon ja osaamiseen ovat rakennusalan yritykset. Alueen vetovoima on entistä suurempi osa alueen kilpailukykyä. Rapsakkaa syksyä!
JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja
3 KAUPPAKAMARI
60-vuotias satamaoperaattori – Rahjan Huolinta Satamaoperaattorina Kalajoen Rahjan satamassa toimiva perheyhtiö Rahjan Huolinta Oy on palvellut asiakkaitaan jo 60 vuotta. Yhtiöllä on siis pitkät perinteet ja vahva kokemus satama- ja meriliiketoiminnoissa. Rahjan Huolinnan ydintoimintaa ovat kaikki satama-agentille kuuluvat työt. Näitä ovat muun muassa kauppa-aluksille, varustamoille, miehitysfirmoille ja lastinantajille tarjottavat moninaiset palvelut. Rahjan Huolinnalla on asiakaslähtöinen palvelukonsepti, jonka mukaisesti se haluaa palvella asiakkaitaan viimeisen päälle hyvin kaikissa satamaoperointiin liittyvissä asioissa.
Satamatie 395, 85180 Rahja, puh. 020 7769 360, 24 h päivystävä puhelin 020 7769 363 agency@rahjanhuolinta.fi, shipping@rahjanhuolinta.fi, www.rahjanhuolinta.fi
SISÄLTÖ 4/2016
6 JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN KUVAPANKIT DREAMSTIME, INGIMAGE, ISTOCKPHOTO ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi
3 PÄÄKIRJOITUS 6 HENKILÖ Anne Berner uskoo digitalisaation mahdollisuuksiin
ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, ELO- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU
15 Pohjanmaan radan mittava urakka kaartaa loppusuoralle
22 Petri Keränen haluaa Ely-keskukseen lisää asiakaslähtöisyyttä
16 Pohjoisessa lukuisia isoja tiehankkeita
24 Innovaatiosetelillä korkeakoulujen osaamista yrityksiin
10 TEEMA Lento-, juna- ja bussiliikenne yhteistyöhön
16 Pohjoiset satamat mielivät osille suurhankkeiden kuljetuksista
14 Oulun lentoaseman matkustajamäärä ylittää taas miljoonan
18 Kauppakamari patistaa yrityksiä osallistumaan yliopiston varainhankintaan
JAKELU YRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA ISSN 1458-6002
20 Meranti – siivouspalvelujen kärkiosaaja
29 Työsopimuslaki muuttuu ensi vuoden alusta 30 Oulun kauppakamari kouluttaa
24
10 15 5 KAUPPAKAMARI
HENKILÖ
6 KAUPPAKAMARI
Liikenne- ja viestintäministeri
Anne Berner
uskoo digitalisaation mahdollisuuksiin TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVAT VALTIONEUVOSTO
Olemme liikenteessä siirtymässä kohti matkaketjua, jossa suomalaiset voivat matkustaa yhdellä lipulla kotoa määränpäähän ja takaisin, vaikka matkaan käytettäisiin bussia, junaa, laivaa tai lentokonetta. Yhteensä 23 keskeistä suomalaista organisaatiota ja yritystä on käynnistänyt yhteistyön, jonka tavoitteena on luoda Suomen ensimmäinen liikenteen palveluoperaattori.
7 KAUPPAKAMARI
P ANNE BERNER Liikenne- ja viestintäministeri Juha Sipilän hallituksessa sekä Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja KOULUTUS Kauppatieteiden maisteri
alveluoperaattori tarjoaa aikanaan useita liikennevälineitä yhdisteleviä, henkilökohtaisesti räätälöityjä liikennepalveluita kuluttajille. Palveluoperaattori on ensimmäinen kaikki liikennemuodot yhdistävä, niin sanottu mobility as a service -palveluntarjoaja maailmassa. ”Lippu- ja matkajärjestelmät digitalisoidaan, jolloin ne niin sanotusti keskustelevat keskenään eli tieto kulkee järjestelmästä toiseen”, kertoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) liikennekaarihankkeen hallituksen esityksestä, jonka ensimmäinen osa on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Sen asettamat lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset kohdistuvat tie- ja raideliikenteen toimijoihin. Hankkeen toisen osan valmistelu on myös käynnistetty, ja sen yhteydessä tarkastellaan velvoitteiden ulottamista lento- ja meriliikenteen toimijoihin. Digitalisaation avulla Suomeen rakennetaan tietojärjestelmien yhteentoimivuus kansalaisten matkaketjuja varten. Perinteisiä joukkoliikennepalveluita eli bussi-, juna-, laiva- ja lentokonekyytejä yhdistämään syntyy operaattoreita, jotka tarjoavat ovelta ovelle ulottuvia matkustuspalveluita. AINUTLATUINEN HANKE MAAILMASSA ”Liikennekaari on ainutlaatuinen hanke koko maailmassa, kun siinä velvoitetaan muun muassa joukkoliikennepalveluiden tarjoajat avaamaan palveluitaan koskevat tiedot avoimen rajapinnan kautta muun muassa näitä palveluita yhdistävien operaattoreiden hyödynnettäväksi”, toteaa Berner. ”Palveluoperaattoreiksi on tulossa start up -yrityksiä, joita jo nyt Suomessa on paljon. Digitalisaatio mahdollistaa avointen rajapintojen ennenäkemättömän hyödyntämisen.” Avoin rajapinta on tietojärjestelmään luotu yhteys, jonka kautta tiedot ovat saatavissa koneluettavassa muodossa vapaasti käytettäväksi, jolloin tietoja voidaan käyttää uudelleen ilman rajoittavia käyttöehtoja. Muutoin pääsy tietoihin on tarjottava oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Yritykset jakavat digitaalisesti muun muassa tiedon aikatauluistaan, reiteistään, hinnoistaan ja palvelujen saatavuudesta sekä esteettömyydestä. Tarkoitus on, että kilpailu on avointa kaikkien operaattoreiden osalta. Yrityssalaisuudet pysyvät jatkossakin yrityssalaisuuksina. PAREMPI SAAVUTETTAVUUS Suomi elää hyvin pitkälle viennistä, jolloin yritysten lentoyhteydet maailmalle ja maailmalta Suomeen ovat hyvin tärkeitä. ”Saavutettavuutta pitää vielä parantaa. Helsingistä on jo laajat yhteydet eri puolille maailmaa. Tavoitteena on, että koko Suomi olisi logistinen liikenteen solmukohta, hub, Euroopan ja Aasian välillä. Hyvät yhteydet länteen ovat myös tärkeitä, sillä onhan Yhdysvallat jo kolmanneksi suurin kauppakumppanimme”, painottaa Berner.
8 KAUPPAKAMARI
Hänen mukaansa hub-ajattelua voisi viedä myös Helsingin ulkopuolelle. ”Esimerkiksi Oulusta lentoliikenne kasvaa Ruotsiin ja Norjaan. Oulusta pääsee lentämällä muun muassa Norjan Tromssaan. Myös Vaasasta, Turusta ja Tampereelta on suoria lentoyhteyksiä ulkomaille. Ei tarvitse kiertää Helsingin kautta.” Entinen pääministeri Esko Aho, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly ja Pivot5 Oy:n hallituksen puheenjohtaja Inka Mero tekevät parhaillaan selvitystä, millainen Suomen liikenne- ja viestintäjärjestelmän pitäisi olla, jotta se tukisi Suomen hyvinvointia, kilpailukykyä ja kansantaloutta. Kolmikon työ valmistuu huhtikuun 2017 loppuun mennessä. Selvityksen ensimmäinen visio on suunnattu vuoteen 2030 ja toinen vuoteen 2050. Lentoasemaverkosto on yksi osa tuota visiota. Suomesta on puuttunut pitkän aikavälin infrahankkeiden investointiohjelma ja infravisio. ”Teknologia kehittyy koko ajan ja tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia myös liikenteeseen. Esimerkiksi lentokenttien kustannukset alenevat koko ajan. Liikennekaaren kautta pienemmät lentoyhtiöt kuin kansallinen Finnair sekä liikenteen start up -yritykset voivat löytää ja varmaan löytävätkin uusia avauksia matkustamiseen”, uskoo Berner. Berner arvioi, että lähivuosikymmenten aikana ihmiset siirtyvät yhä enemmän oman auton käytöstä älyliikennepalveluiden eli joukkoliikenteen piiriin. Liikennekaaren ykkös- ja kakkosvaiheen on määrä tulla voimaan 1. heinäkuuta 2018. PIENILLE LENTOYHTIÖILLE MAHDOLLISUUKSIA Berner myöntää, että Itä- ja Pohjois-Suomen lentokentille on vaikeaa saada kannattavaa lentoliikennettä sesonkien ulkopuolella eli lähinnä kesäisin. ”Matkailuyrittäjät määrittävät, millaista matkailua alueille syntyy ja saadaanko alueille ulkomailta tulevia matkustajia. Lentoliikenne on hyvin markkinaehtoista. Kysyntä on myös riippuvaista hinnoittelusta. Uskon, että ministeriö voi luoda menestymisen mahdollisuuksia myös pienemmille lentoyhtiöille ja liikenteen palveluoperaattoreille.” Berner ei ota kantaa kansallisen lentoyhtiömme Finnairin tulevaisuuteen ja yhtiön mahdollisiin omistusjärjestelyihin. ”Finnair kuulu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vastuualueeseen, koska hän on myös omistajaohjauksesta vastaava ministeri.” ”Lentoliikenne on jo nyt ja tulee olemaan keskeinen liikennemuoto Suomessa ja Suomesta maailmalle, koska olemme pitkien etäisyyksien maa. Lähes kaikilla elämän aloilla, talouselämästä puhumattakaan, elämme globaalia aikaa, jossa nopeat yhteydet kaikkialle ja kaikkialta ovat elintärkeitä.” Berner painottaa Suomen hyvää mobiiliosaamista, ennakkoluulottomuutta ja suomalaisten kykyä tehdä töitä yhdessä. ”Pienessä maassa se kantaa hyvin pitkälle.”
•
Vähälä Yhtiöt – 80 vuotta luotettavaa logistiikkaa!
Vaihde 010 520 7800 • Kuljetustilaukset 010 520 7847 www.vahala.fi
6XMXYDW OXRWHWWDYDW MD WXUYDOOLVHW NXOMHWXNVHW 5DDKHQ VDWDPD RQ NRNRQDLVWDYDUDOLLNHQQHP££ULHQ SHUXVWHHOOD \NVL 6XRPHQ YLONNDLPPLVWD VDWDPLVWD Û NLLWRV \PS£ULYXRWLVWHQ MD V££QQµO OLVWHQ \KWH\NVLHQ HULQRPDLVWHQ UDLGHOLLNHQQH MD PDDQWLH\KWH\NVLHQ VHN£ VHUWLILRLGXQ MD DVLDNDVO£KWµLVHQ SDOYHOXQ
3DOYHOXW 9LHQWL MD WXRQWLNXOMHWXNVHW _ 3URMHNWLODVWLW _ .RQWWLNXOMHWXNVHW /DVWLQN£VLWWHO\ MD YDUDVWRLQWL _ .RQWLWXVWHUPLQDDOL
ZZZ UDDKHQVDWDPD IL #SRUWRIUDDKH
9 KAUPPAKAMARI
TEEMA
10 KAUPPAKAMARI
KUVA COLOURBOX
Lento-, juna- ja bussiliikenne
yhteistyöhön Tulevaisuudessa kaikkien liikennemuotojen yhteistyö voisi viedä matkustajan yhdellä lipulla maailmalle. TEKSTI HEINO YLISIPOLA
F
inavian pääkonttorin naapurissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla käy vilske: menossa ovat 900 miljoonan euron laajennustyöt, jotka varmistavat, että muutaman vuoden kuluttua, 2020, Suomen päälentoaseman kautta kulkee yli 20 miljoonaa matkustajaa. ”Kova kasvuvauhti on päällä. Suomalaiset kerätään Helsingin kautta maailmalle. Euroopan kentiltä tulee syöttöliikennettä Helsinkiin, josta ihmiset jatkavat Aasiaan. Myös Pietarin alueelta ja Baltiasta tulee
paljon matkustajia, jotka jatkavat täältä maailmalle. Virta käy myös toisinpäin: Aasiasta tullaan Helsinkiin ja jatketaan täältä muualle Eurooppaan. Matkustajamäärät kasvavat, siksi tarvitsemme lentokentälle enemmän tilaa, kertoo valtiollisen Finavian toimitusjohtaja Kari Savolainen. Hän sanoo suoraan, että ilman Helsingin kehittymistä kansainvälisen lentoliikenteen solmukohdaksi suomalaiset tuskin pääsisivät suorilla lennoilla Lontooseen, Pariisiin tai Budapestiin.
”Euroopan isojen kaupunkien saavutettavuus, suorat lennot Helsingistä, on sen ansiota, että Helsingissä yhdistyy kysyntää Suomesta, Venäjältä, muista Pohjoismaista, Baltiasta sekä Aasiasta ja Keski-Euroopasta.” Tänä vuonna Helsinki-Vantaan matkustajamäärä ylittänee 17 miljoonan matkustajan rajan. Oulussa ylitetään uudelleen miljoonan matkustajan raja. Hyvä kehitys näkyy myös Vaasan, Kuopion, Tampereen ja Turun lentokenttien matkustajavirroissa.
11 KAUPPAKAMARI
KUVA HEIKKI SAVOLAINEN
MATKAT YHDELLÄ LIPULLA Savolainen muistuttaa, että lähes koko Suomesta pääsee lentämällä noin tunnissa Helsinkiin ja edelleen maailmalle. Hän odottaa paljon hallituksen tulossa olevalta liikennekaaren kakkosvaiheelta. ”Toivon yhteistyötä lento-, rautatie- ja maantieliikenteen kanssa. Sellaista yhteistyötä, että matkustaja pääsee yhdellä lipulla kotipaikkakunnaltaan maailmalle. Lahdesta voi tulla junalla ja jatkaa Helsinki-Vantaalta lentokoneella eteenpäin. Kotkasta voi tulla bussilla ja jatkaa lentämällä eteenpäin. HelsinkiVantaalla olisi vain turvatarkastus. Kaikki hoituisi yhdellä matkalipulla.” Jos liikennekaarihanke etenee odotetusti, toive voi toteutua jo muutaman vuoden kuluttua. ”Tarvitsemme nyky-yhteiskunnassa erilaisia liikennevirtoja, jossa oma autokin voi olla yksi osa matkaa. Tarvitsemme niin sanotun holistisen eli kokonaisvaltaisen mallin, jossa matkustusasiakirjat ja viivakoodit saisi jo esimerkiksi Lahdesta tai Kotkasta lähdettäessä ja Helsinki-Vantaalla matkatavarat siirtyisivät suoraan lentokoneeseen”, selvittää Savolainen. Hänen tietämänsä mukaan ainakin Sveitsissä lento- ja junamatkustaminen on hyvin integroitu eli tarvitaan vain yksi lippu.
”TOIVON YHTEISTYÖTÄ LENTO-, RAUTATIE- JA MAANTIELIIKENTEEN KANSSA. SELLAISTA YHTEISTYÖTÄ, ETTÄ MATKUSTAJA PÄÄSEE YHDELLÄ LIPULLA KOTIPAIKKAKUNNALTAAN MAAILMALLE.” Kari Savolainen
12 KAUPPAKAMARI
TOIMINTAKULUIHIN MILJOONIA Finavia käyttää Suomen lentoasemaverkon, 22 toimivaa asemaa, ylläpitoon noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseessä ovat toimintakulut, investoinnit ovat asia erikseen. ”Pienetkin kentät pystyvät maksamaan omat toimintakulunsa, kunhan liikennettä on tarpeeksi. Jos kiitoteitä pitää uusia tai korjata, remontin hintalappu on useita miljoonia euroja. Silloin tarvitaan konsernin yhteistä kassaa.” Tällä hetkellä Varkauden kenttä on liikenteen loppumisen takia poistettu Finavian lentoasemaverkostosta. Lappeenrannan kenttä on yksityistetty eikä sieltä ole reittiliikennettä. Myös Porista reittiliikenne on loppunut. ”Jos lentoliikenne päättyy eli matkustajia ei ole tarpeeksi, niin Finavia jossain vaiheessa lopettaa kentän ylläpidon”, sanoo Savolainen.
KAISA SAARIO
KESÄKAUSI VAIKEA POHJOISESSA Talvikaudelle, puhumattakaan joulusta, Pohjois-Suomen lentokentille riittää liikettä. Tulevasta talvikaudesta näyttää tulevan erityisen hyvä Kittilän, Rovaniemen, Kuusamon ja Ivalon lentokentille. Esimerkiksi Lufthansa avaa Saksasta suoria yhteyksiä Pohjois-Suomen kentille. Myös Monarch, Norwegian ja Germania lentävät reittilentoja suoraan Lappiin. Reittilentojen päälle tulevat vielä sadat tilauslennot. ”Kittilässä on noin 6 500 asukasta; eihän se asukasmäärä riitä luomaan tarpeeksi kysyntää lentoaseman palveluille ja lentoreiteille. Matkailukohteet Levi ja Ylläs vetävät kuitenkin puoleensa jopa satojatuhansia matkailijoita, mikä lisää lentoliikenteen kysyntää. Lapin kesä, yötön kesä on kuitenkin ainutlaatuinen, myös sitä pitäisi myydä maailmalla matkailijoille”, esittää Savolainen. Hän toivoo rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä Lapin ja koko Suomen kesäkauden markkinointiin. ”Aasialaisilla on kotimaissaan lämpöä liikaakin. Heille riittää puhdas ilma, puhdas vesi, kiireettömyys ja pitkät kesäpäivät. Lapissa voi kaivaa kultaa vaikka keskellä yötä. Matkailun palvelutuotteita pitää kehittää ja myydä, siinä ei tarvita mitään ihmeellisiä kommervenkkejä.” HELSINKI ON EUROOPAN HALVIMPIA LENTOKENTTIÄ Savolainen kertoo, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on lentoyhtiöille yksi Euroopan halvimmista lentokentistä. Vain Baltian pääkaupunkien eli Tallinnan, Riikan ja Vilnan kentät ovat halvempia kuin Helsingin. Hän näkee edullisuuden yhtenä kilpailuetuna. Savolainen ei pelkää, että Persianlahden maiden lentoyhtiöt uhkasivat Finnairin Aasian reittejä. Äskettäin Qatarin kansallinen lentoyhtiö Qatar Airways avasi suorat lennot Dohan ja Helsingin välille. ”Finnair ja Qatar Airways ovat jo codeshare-yhteistyössä. Kumpikin yhtiö voi rakentaa toisilleen suhteellisen joustavia lentopaketteja. Eteläiseen Aasiaan, Australiaan ja Afrikkaan meiltä on ollut huonot yhteydet, nyt yhteydet paranevat.”
•
LOGISTIIKAN KUSTANNUSPAINEET KASVAVAT HALLITUKSEN ENSI VUODEN BUDJETTIESITYS SISÄLTÄÄ USEITA KOHTIA, JOTKA TOTEUTUESSAAN NOSTAVAT YRITYSTEN LOGISTIIKKAKULUJA JA TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖMATKAKULUJA. KULUJEN NOUSU VÄHENTÄÄ TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTTA JA HEIKENTÄÄ YRITYSTEN KILPAILUKYKYÄ.
Liikkumisen kustannuksia nostamalla estetään talouskasvulle tärkeää työvoiman liikkuvuutta ja työssäkäyntialueiden muodostumista. Tällä on merkitystä, koska Keskuskauppakamarin valtakunnallisen Alueiden kilpailukyky 2016-selvityksen mukaan sopivan työvoiman saanti vaikuttaa yritysten sijoittumispäätökseen, jatkuvuuteen ja uudistumiseen. Liikenneyhteyksien ja sopivan työvoiman saanti ovatkin yritysten tärkeimmät reseptit aluekehittämiseen. Työvoiman liikkuvuutta pitäisi Suomessa edistää, sillä työvoiman kysynnän ja tarjonnan huono kohtaanto on Suomelle iso haaste. Työpaikkoja on koko maassa liian vähän, mutta avoinna oleviin ei löydy tekijöitä osaajien ja työpaikkojen ollessa eri paikkakunnilla. Peräti kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Ratkaisu edellyttää myös työvoiman alueellisen liikkuvuuden edistämistä liikenne- ja veroratkaisuilla. Väylästön ja liikenneratkaisujen pitäisi tukea työssäkäyntialueen toimivuutta niin, että matkaan käytetty aika lyhenee. Esitykset liikkumisen kustannusten nostamisesta haittaavat työvoiman saantia ja talousalueiden kehitystä. Liikenteen polttoaineiden veronkorotus nostaa kynnystä työvoiman liikkuvuuteen erityisesti niillä alueilla, joissa joukkoliikenne ei toimi kunnolla. Käytännössä tämä koskee suurta osaa Suomea. Suomen ulkomaankaupasta valtaosa kulkee meritse. Merikuljetusten kustannusnousun hillitsemiseksi merenkulun väylämaksut puolitettiin vuosiksi 2015–2018. Väylämaksujen puolittaminen oli tärkeä päätös, koska viime vuonna voimaan tullut rikkidirektiivi heikensi yritysten suhteellista kilpailuasetelmaa. Rikkidirektiivin vaikutuksia voi tulla viiveellä, koska globaalisti halventunut öljyn hinta pehmensi rikkidirektiivin vaikutusta. Nyt talousarvioesityksessä kuitenkin ehdotetaan liikenteen polttoaineiden veronkorotusta, jolla nostetaan suomalaisten yritysten logistiikkakuluja ja heikennetään kustannuskilpailukykyä. Esityksellä siis kumotaan väylämaksualennuksen vaikutusta. Hallituksen esittämät korotukset polttoaineveroon ja viranomaismaksuihin pitäisi vähintään huomioida muissa maksuissa, jotta liikenteen verorasitus ei nousisi. Koko maan kattavassa Alueiden kilpailukyky 2016-selvityksessä yritykset toivoivat erityisesti liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen vähentämistä.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden mielipideosastolla 27.10.2016
13 KAUPPAKAMARI
OULUN LENTOASEMALLA VILKASTA – KESÄLLÄ LIIKENNEALUE PERUSKORJATAAN OULUN LENTOASEMALLA ELETÄÄN VILKASTA AIKAA. MATKUSTAJIEN MÄÄRÄ KIIPEÄÄ TÄNÄ VUONNA JÄLLEEN PIENEN TAUON JÄLKEEN YLI MILJOONAN. KESÄKSI SUUNNITTEILLA ON LIIKENNEALUEEN PERUSKORJAUS.
Vuonna 2012 Oulun lentoaseman matkustajamäärä kohosi uuteen ennätykseen. Tuolloin aseman kautta kulki 1 087 000 ihmistä. Lentoaseman päällikkö Liisa Sallinen pitää jokseenkin varmana, että miljoonaraja rikkoutuu taas tänä vuonna. ”Miljoonan yli menemme nyt, mutta kuinka monella kymppitonnilla, sen näemme myöhemmin”, hän miettii. Oulun lentoasema on mitoitettu 1,5 miljoonalle vuotuiselle matkustajalle, joten terminaalirakennus kestäisi vielä helposti asiakasmäärien isonkin hyppäyksen. Vuonna 2011 käyttöön otettu terminaali on mainiossa iskussa, sillä sitä on jatkuvasti hieman kohennettu, jotta asiakaskokemus olisi mahdollisimman hyvä. Iso rakennustyö on kuitenkin tiedossa Oulun lentoasemalla ensi kesäksi. Remontin kohteena on liikennealue, johon kuuluvat asemataso, 2,5 kilometriä pitkä kiitorata sekä rullaustiet. Hankkeeseen kuuluu maanrakennustöitä, asfaltointia sekä valo- ja sähköjärjestelmien uusiminen. ”Tämä projekti on edessä noin viidentoista vuoden välein. Oulussa se tehtiin edellisen kerran vuosituhannen alussa, joten nyt aika on taas tullut”, kertoo Liisa Sallinen. Rakennustöiden vuoksi lentoliikenne Oulussa keskeytyy kokonaan heinäkuun ajaksi. Finavia järjestää matkustajille linja-autokuljetukset korvaaville lentoasemille.
KASVUA KUUSAMOSSA JA KAJAANISSA Oulun lentoaseman matkustajamäärä oli syyskuun lopussa 5,4 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Myös Kuusamon ja Kajaanin lentoasemien matkustajamäärät ovat kehittyneet myönteisesti. Ensiksi mainittu kirjautti syyskuun loppuun mennessä jopa 14,6 prosentin ja jälkimmäinen 10 prosentin kasvun. Kuusamon lentoasema palvelee ennen kaikkea matkailijoita. Aseman päällikkö Sari Päivärinta arvioi, että aseman kautta kulkevista matkustajista noin 80 prosenttia on turisteja. Kuusamon matkailuyritykset eivät aina ole olleet täysin tyytyväisiä lentoyhtiöiden tarjontaan, vaan olisivat kaivanneet enemmän vuoroja.
Nyt tilanne on parempi, sillä Finnair ja läpi talvikauden liikennöivät ulkomaiset charter-yhtiöt ovat lisänneet talven lentojaan Kuusamoon. ”Totta kuitenkin on, että matkustajamäärämme olisivat varmasti nykyistä suuremmat, jos tarjontaa olisi enemmän, huomauttaa Päivärinta.
LISÄÄ LIIKENNETTÄ HOUKUTELLAAN Kuusamossa on Sari Päivärinnan mukaan menossa useita hankkeita, joiden tavoitteena on houkutella alueelle lisää matkailijoita – ja samalla lentoja – muun muassa Keski-Euroopasta ja Aasiasta. Myös kesämatkailun kehittämisen eteen tehdään paljon töitä. Myös Kainuussa on käynnissä projekti, joka tähtää Euroopasta ja Kaukoidästä tulevien matkailijoiden määrän lisäämiseen. Tämä kasvattaisi myös Kajaanin lentoaseman matkustajamääriä. Tänä vuonna suunta Kajaanissa on tosin muutenkin ylöspäin. Kajaanin lentoaseman operatiivinen päällikkö Markku Leinonen sanoo, että parhaimmillaan Kajaanin lentoasema on palvellut noin 100 000 matkustajaa vuodessa. ”Tätä lukua ei sentään nyt tulla tavoittamaan”, hän sanoo. Finnair lentää Kajaanin ja Helsingin välillä neljä edestakaista vuoroa päivässä ATR-koneilla. Lisäksi Kajaanin kentälle tuovat liikennettä loma-aikoina lennettävät tilauslennot Välimeren kohteisiin. Sen sijaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulleet tilauslennot Kajaaniin ovat hiipuneet.
•
Listat ja paneelit www.etlistat.fi Vähäkankaantie 64 84100 Ylivieska Puh. 08-4108 200 www.etlistat.fi
Rakennustalouden asiantuntija Prodeco Oy Oulu • Rovaniemi • Kokkola 2WJ r YYY RTQFGEQ Ƃ rakennuttamis- ja valvontapalvelut • kustannussuunnittelu • kustannusarviot • elinkaarilaskelmat 14 KAUPPAKAMARI
KUVA KHOLODNITSKIY MAKSIM
POHJANMAAN RADAN JÄTTIURAKKA VALMIS RUNSAAN VUODEN KULUTTUA Seinäjoen ja Oulun välisen rataosuuden perusparannus on valtava urakka, joka alkaa nyt kaartaa loppusuoralle. Vuonna 2007 alkanut hanke valmistuu käytännössä ensi vuoden lopulla. Vain joitakin viimeistelytöitä ja liikenteen nopeuden nosto eräillä osuuksilla jää vielä vuoden 2018 puolelle. Pohjanmaan radan perusparannushanketta Liikennevirastossa vetävä projektipäällikkö Tommi Rosenvall uskaltaa olla jo nyt tyytyväinen lopputulokseen. ”Siitä tulee hieno rata. Henkilöliikenteen nopeutta pystytään lisäämään ja tavaraliikenteen kapasiteettia kasvattamaan merkittävästi. Rataosuuden valmistumisen jälkeen henkilöjunien on mahdollista kulkea Helsingin ja Oulun väli jopa alle viidessä tunnissa”, hän arvioi. Pohjanmaan rata on monella tapaa tärkeä ja erittäin vilkkaasti liikennöity. Rosenvall sanookin, että perusparannus tulee varmasti tarpeeseen – niin täynnä rata on ollut. Vuoden 2016 kesällä suurimmat työmaat olivat kaksoisraiteen rakentaminen Ruhan ja Lapuan sekä Kokkolan ja Ylivieskan välille. Ensiksi mainitun osuuden pituus on noin 10 ja jälkimmäisen noin 80 kilometriä. Vuodelle 2017 jää Rosenvallin mukaan vielä tehtäväksi noin kolmasosa Kokkola-Ylivieska-osuudesta sekä muun muassa radan oikaisut Tuomiojalla ja Limingassa. ”Kyllä ensi vuodelle on vielä jäljellä isoja töitä, vaikka pitkällä jo olemmekin”, hän huomauttaa.
NOIN 880 MILJOONAN EURON HANKE Hankkeen mittaluokasta kertoo sen kustannusarvio, joka on 880 miljoonaa euroa. Projektipäällikkö Rosenvall ennakoi, että loppulasku jää tätä muutamia miljoonia euroja pienemmäksi. Ensi vuonna töitä tehdään noin 40 miljoonan euron edestä. Kaiken kaikkiaan rataosuuden perusparannus on edennyt jokseenkin suunnitelmien mukaan. Pienempiä yllätyksiä on tietysti matkan varrella sattunut, eikä töiden tekeminen liikenteen seassa ole aina ollut ihan helppoa. Pohjanmaan radan perusparannuksessa ei suinkaan ole kysymys vain kaksoisraiteen rakentamisesta – sitä tehdään kaikkiaan noin 100 kilometrin matkalle – tai yksiraiteisen radan kunnostamisesta. Tommi Rosenvall kertoo, että urakkaan kuuluu myös 104 tasoristeyksen poistaminen, ratapiha-, asema-alue- ja tietöitä, siltojen rakentamista sekä muun muassa erilaisia sähkö- ja turvalaitetöitä.
Kirkkokatu 5, 90100 OULU
•
15 KAUPPAKAMARI
POHJOISESSA PALJON ISOJA TIEHANKKEITA POHJOIS-POHJANMAAN ALUEELLA ON TÄLLÄ HETKELLÄ KÄYNNISSÄ TAI ALKAMASSA ISOJA TIEHANKKEITA ENEMMÄN KUIN PITKÄÄN AIKAAN.
Mittavilla tiehankkeilla on Liikenneviraston projektipäällikön Jukka Päkkilän mukaan laajoja vaikutuksia niin rakentamisaikana kuin töiden valmistuttua. ”Kaikki tienkäyttäjät hyötyvät, kun liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat”, hän toteaa. Suurimpia tietöitä tehdään tällä hetkellä valtatie 8:lla Pyhäjoen ja Limingan välillä sekä valtatie 22:lla useassa kohdassa. Tulevina vuosina käynnistyy lisäksi valtatie 4:n Oulu–Kemi-hanke. Merkittävä projekti on lisäksi Poikkimaantien rakentaminen Oulussa, johon kuuluu myös Oulujoen ylittävän sillan tekeminen. Poikkimaantien projektista vastaa Oulun kaupunki, muut hankkeet toteuttaa Liikennevirasto. Kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa työskentelevän rakennuttajainsinöörin Vilho Vanhatalon mukaan Poikkimaantien hanke siltoineen valmistuu liikennöintikuntoon jo nyt marraskuun aikana.
VALTATIE 8: PYHÄJOKI–LIMINKA Liikenne tieosuudella on vilkasta ja sen ennustetaan lisääntyvän entisestään Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisen myötä. Tietyöt aloitettiin aivan vuoden 2015 lopulla ja suunnitelmien mukaan ne valmistuvat pääosin vuoden 2017 loppuun mennessä. Koko hankkeen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä työt ovat käynnissä Pyhäjoella sekä Raahen ja Limingan välisellä osuudella. Niihin kuuluu muun muassa kahden ohituskaistaparin, ylikulkusiltojen, liittymien ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen. VALTATIE 22: OULU–KAJAANI–VARTIUS Myös tämä hanke alkoi vuoden 2015 lopulla. Rakennustyöt valmistuvat vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta Oulun kaupunkialueella sekä liikenneturvallisuutta Oulun ja Kajaanin välisellä tieosuudella. Töiden painopiste on Oulun alueella, mutta niitä tehdään myös Muhoksella, Utajärvellä ja Kajaanissa.
16 KAUPPAKAMARI
SATAMAT HAMUAVAT SUURHANKKEIDEN KULJETUKSIA Valtatie 22:n parannustöiden kustannusarvio on noin 16 miljoonaa euroa, josta Oulun kaupungin sekä Muhoksen ja Utajärven kuntien osuus on yhteensä noin miljoona euroa.
VALTATIE 4: OULU–KEMI Valtatie 4:n parantaminen Oulun ja Kemin välisellä osuudella on jättiurakka, jonka kustannusarvio asettuu noin 155 miljoonaan euroon. Tästä valtion osuus on 125 miljoonaa ja Kempeleen kunnan sekä Oulun kaupungin yhteensä 30 miljoonaa euroa. Rakennustöihin ryhdytään vuoden 2017 alkupuolella. Merkittäviä yksittäisiä kohteita hankkeessa on runsaasti. Kempeleeseen Zatelliitin läheisyyteen rakennetaan uusi eritasoliittymä, moottoritietä kohennetaan välillä Kaakkuri-Pateniemi ja moottoritielle valtateiden 20 ja 22 väliselle osuudelle tehdään kolmannet kaistat. Haukiputaan leveäkaistatieosuudella ja välillä Ii–Simon Maksniemi parannetaan ohitusmahdollisuuksia. Haukiputaan moottoriliikennetie rakennetaan moottoritieksi välillä Kello–Haukipudas ja välillä Haukipudas–Räinänperä keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi. Lisäksi Iin ja Simon väliselle tieosuudelle tehdään kuusi paria ohituskaistoja. Hankkeeseen kuuluu myös muun muassa meluesteiden ja liittymien rakentamista sekä kevyen liikenteen järjestelyjä. POIKKIMAANTIE Laaja Poikkimaan remontti, johon sisältyy myös Oulujoen ylittävän sillan rakentaminen, alkoi vuoden 2015 maaliskuussa. Nyt suurin osa töistä on tehty. Liikenne Poikkimaantiellä alkaa rullata jokseenkin tavalliseen tapaan marraskuussa. Myös silta otetaan käyttöön näillä näkymin reilusti etuajassa – niin ikään marraskuussa. Loppusuoralla olevan projektin tavoitteena on ennen kaikkea vahvistaa kasvavan Hiukkavaaran kaupunginosan ja keskustan välisiä liikenneyhteyksiä. Lisäksi muutaman vuoden tähtäimellä Poikkimaantie muodostanee ison osan kaavailluista eteläisestä kehätiestä. Koko hankkeen kustannusarvio – joka käytännössä hieman alittuu – on noin 21 miljoonaa euroa. Eniten huomiota saaneen sillan pystyttämisen ohella hanke on pitänyt sisällään muun muassa voimalinjan siirtämisen sekä alikulkusiltojen, väylien ja meluvallien rakentamista.
•
POHJOISET SATAMAT KEHITTÄVÄT VAKAASTI TOIMINTAANSA. NIIN OULU, RAAHE KUIN KALAJOKI HALUAVAT PÄÄSTÄ OSILLE SUURHANKKEIDEN KULJETUKSISTA.
Oulun satamaan kaivataan syväväylää. Jo varsin pitkään vireillä olleen syväväylähankkeen YVA-menettely on parhaillaan käynnissä. Sataman tavoitteena on meriväylän ja sataman syventäminen 12,5 metriin. Tällä hetkellä näiden syvyys on 10 metriä, mikä sataman ja laivaliikenteen tulevaisuuden kannalta on liian vähän. Toimitusjohtaja Marko Mykkänen Oulun Satama Oy:stä on tyytyväinen väylähankkeen YVA-menettelyn etenemiseen. Hankkeen toteutuminen olisi tärkeää sataman ja pohjoisen Suomen yritysten kannalta. ”Pohjoissuomalaiset yritykset ja pohjoiset suurhankkeet vaativat kuljetuskäytävän, joka pystyy hoitamaan suuret volyymit kustannustehokkaasti ja luotettavasti. Tämän jo tekemämme sekä suunnitteilla olevat investointimme varmistavat”, hän toteaa. Oulun satamalle kuluvasta vuodesta on muodostumassa varsin mainio. Liikennemäärät ovat hieman kasvaneet ja Oulun Satama Oy:n taloudellisesta tuloksesta on tulossa hyvä. Myös sataman operatiivinen tehokkuus on kasvanut uusien kenttäinvestointien myötä. Tämä kaikki antaa Mykkäsen mukaan hyvän pohjan tuleville investoinneille. ”Vuoden 2017 suunnitelmissamme on laajentaa rautatieverkostoa uudelle länsilaiturialueelle. Ryhdymme myös rakentamaan uusia läjitysaltaita syväväyläprojektia varten”, hän kertoo. Syyskuun loppuun mennessä Oulun sataman liikennemäärä oli kasvanut kokonaisuudessaan 3,7 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Aluksia satamassa oli käynyt 34 enemmän.
KALAJOELLA MYÖS LIEVÄÄ KASVUA Myös Kalajoen sataman liikennemäärät jatkavat nousuaan. Toimitusjohtaja Pauli Sarpola Kalajoen Satama Oy:stä ennustaa, että vuoden 2016 liikennemäärät asettuvat kokonaisuudessaan noin seitsemän prosenttia edellisvuotta korkeammalle. ”Vuotuinen kasvumme on ollut keskimäärin kymmenen prosentin luokkaa. Vaihtelu on vuosittain muutamia prosenttiyksikköjä.
Samaan kaavaan sopii myös tämä vuosi”, hän laskeskelee. Alkavaan vuoteen ja yleensäkin sataman tulevaisuuteen Sarpola suhtautuu toiveikkaasti, vaikka myös kysymysmerkkejä on näköpiirissä. Sellaisiksi hän nostaa muun muassa brittien brexit-päätöksen ja PohjoisAfrikan paikoin varsin sekavan tilanteen. Molemmat saattavat vaikuttaa muun muassa sahatavaran vientiin, jota Kalajoen kautta paljon harjoitetaan. Kalajoen satama onkin vahva tekijä nimenomaan sahatavaran viennissä sekä rehun, magnesiumsulfaatin ja tuulivoimaloiden rakenteiden tuonnissa. Sahatavaraviennin ja tuulivoimalarakenteiden tuonnin osalta Kalajoki on Perämeren suurin kauttakulkusatama. Esimerkiksi vuonna 2015 Kalajoen kautta kulki kaikkiaan 52 ja tänä vuonna 48 tuulivoimalan rakenteet. Toimitusjohtaja Sarpolan mukaan Kalajoella on nyt tarkoitus panostaa entistä enemmän sataman myyntiin ja palvelujen kehittämiseen. Samalla mietitään uusien kuljetusten hankkimista. Kiinnostuksen kohteina ovat etenkin konttien, kaivosteollisuuden
ja Venäjän-kuljetusten aloittaminen. Myös Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen liittyvistä kuljetuksesta satama pyrkii osille. Isompia investointeja Kalajoen satamassa ei ole nyt tekeillä. Laiturin jatkaminen on mahdollisesti vuorossa muutaman vuoden kuluessa. ”Tällä erää keskitymme pienempiin korjaus- ja huoltotöihin, joiden avulla pidämme sataman kunnossa”. toteaa Sarpola.
RAAHESSA ODOTETAAN ISOJA HANKKEITA Raahessa Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Kaarlo Heikkinen kiikaroi osittain samoja tulevaisuuden kuljetuksia kuin virkaveljensä Oulussa ja Kalajoella. Hänen mielestään Raahen satama olisi erinomainen ydinvoimalatyömaan kuljetuksille: se on lähellä Pyhäjokea, avoin ympäri vuoden ja valmis kaukolämpö mahdollistaa lämmitettävien varastojen rakentamisen. Lisäksi satamalla on projektikuljetuksista vahva kokemus. Heikkinen odottaa myös toisen ison hankkeen tuovan lisää liikennettä Raahen
satamaan. Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelee metallituotetehdasta, joka sijoittuisi syväsataman alueelle. Tehtaan toteutuminen tietäisi niin viennin kuin tuonnin kasvua. Tänä vuonna Raahen sataman kautta kulkeneen tavaran määrä näyttäisi jäävän hieman viimevuotista pienemmäksi. ”Viime vuonna meidän kauttamme kuljetettiin 5,6 miljoonaa tonnia tavaraa. Tänä vuonna emme ihan samaan yllä”, miettii Heikkinen. Raahen satamaan on rakennettu vuosina 2015–2016 uusia asfaltoituja varastokenttiä yhteensä noin 4,5 hehtaaria ja kunnostettu vanhoja kenttiä noin 2,5 hehtaarin alueelta. Ensi vuoden aikana satama aloittaa Liikenneviraston kanssa esiselvityksen meriväylän ja satama-altaan syventämisestä. Kaarlo Heikkisen mukaan syventäminen – jos sellainen päätetään tehdä – toteutuu kuitenkin selvästi ensi vuosikymmenen puolella. Kesän kohokohta Raahessa oli nelimastoparkki Kruzensternin vierailu elokuun alussa. Alukseen tutustui parin päivän aikana yhteensä yli 10 000 kävijää.
•
17 KAUPPAKAMARI
KUVA: MIKKO TÖRMÄNEN
Yritykset, nyt yliopistoa tukemaan! Sokeri-Jussin Kievari ja Proventia tietävät, kuinka tärkeä yliopisto on Oulun alueelle.
18 KAUPPAKAMARI
H
elposti ajatellaan, että Oulun yliopiston varainhankintaan osallistuvat vain isot yritykset, jotka useimmiten toimivat vielä teknologia-alalla. Todellisuudessa yliopistoa lahjoituksillaan tukevia yrityksiä on laaja kirjo. Yksi tällaisista yrityksistä on Sokeri-Jussin Kievari – Oulun Pikisaaressa toimiva ravintola. Sokeri-Jussin Kievari Oy on jo useiden vuosien ajan lahjoittanut varoja yliopistolle. Ravintoloitsija Sinikka Eskola sanoo, ettei ole kuullut tästä ihmettelyä, vaikka yritys olikin Oulussa alansa ensimmäinen yliopiston tueksi ryhtynyt. Eskolan mielestä kysymys on ennen kaikkea yhteiskuntavastuun kantamisesta. Korkeatasoinen yliopisto on Oulun alueen yhteinen etu, sillä se lisää seudun vetovoimaa ja luo edellytyksiä yritysten menestykselle. ”Tämä riittää syyksi lahjoitusten tekemiseen”, hän kiteyttää.
KUVA: RC ILMAKUVAUS / OLLI PAHIKAINEN
YLIOPISTON VARAINHANKINTA • Oulun yliopisto on harjoittanut varainhankintaa vuodesta 2008 lähtien • Heinäkuun 2016 lopussa yliopiston varainhankinnalla keräämä summa oli yhteensä 51,3 miljoonaa euroa • Luvussa ovat mukana lahjoitukset, valtion vastinrahat ja sijoitettujen varojen tuotot • Yliopisto käyttää ainoastaan lahjoitus- ja vastinrahojen sijoittamisesta saatuja tuloja, eikä koske pääomaan • Varainhankinnan kautta tulleet varat yliopisto suuntaa toimintansa kehittämiseen, uudistamiseen ja vahvistamiseen sekä strategiansa mukaisiin avainrekrytointeihin – ei päivittäisen toiminnan pyörittämiseen • Yli 10 000 euron suuruisen lahjoituksen voi lahjoittaja suunnata tietylle koulutusalalle • Vähintään 850 euron lahjoitukset ovat yrityksille ja yksityishenkilöille verovähennyskelpoisia • Lahjoitukset: – lahjoitustili: FI08 8119 9710 0170 23 – maksun saaja: Oulun yliopisto – viestikenttään yhteystiedot
Ravintoloitsija Eskola pohtii, että juuri alueen vireyden kasvattamisen kautta yliopistolla on myönteinen vaikutus myös SokeriJussin Kievarin liiketoimintaan. Ja näkyy yliopisto suoraan ravintolan asiakaskunnassakin: vieraina käy opiskelijoita ja yliopiston henkilökuntaa sekä erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien osanottajia. ”Kannustan ilman muuta yrityksiä osallistumaan Oulun yliopiston tukemiseen. Summien ei tarvitse olla valtavia. Meidänkin kohdallamme kysymys on muutamista tuhansista euroista vuosittain”, huomauttaa Eskola. OSAAVAA TYÖVOIMAA Samoilla linjoilla Sinikka Eskolan kanssa on Proventia Group Oy:n toimitusjohtaja Jari Lotvonen. Myös hän painottaa yliopiston isoa yleistä merkitystä Oulun elinkeinoelämälle ja sen kilpailukyvylle. Ympäristöteknologian alalla toimivan Proventian arvoihin yliopiston tukeminen sopii lisäksi erinomaisesti. Mutta tuo yliopisto Proventialle myös aivan välitöntä hyötyä: yritys saa sieltä jokseenkin suoraan koulun penkiltä osaavaa työvoimaa. ”Työskentelemme sellaisella alalla, että markkinoilta ei meille löydy valmiita työntekijöitä. Siksi meille on rekrytoitu paljon ihmisiä niin, että he ovat opiskelujensa loppuvaiheessa tehneet meille diplomityönsä ja sitten tulleet tänne töihin”, kertoo Lotvonen. Toimitusjohtaja Lotvonen laskeskelee, että Oulun yliopistosta – ja Oulun ammattikorkeakoulusta – on viime vuosina tullut Proventian palvelukseen yhteensä noin viisitoista ihmistä. ”Ilman näitä opinahjoja meidän olisi erittäin vaikea saada ammattitaitoista porukkaa töihin. Oulun seudulla tarvitaan hyviä korkeakouluja, mikäli täällä halutaan teollisuutta säilyttää”, hän korostaa. Proventia on viime aikoina tukenut Oulun yliopistoa 12 000 euron lahjoituksella vuosittain. KOLMINKERTAINEN VASTINRAHA Oulun yliopiston yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekka kertoo, että nyt on meneillään marraskuun alussa 2014 käyntiin pyörähtänyt ja kesäkuun lopussa 2017 päättyvä vastinrahakausi. Sen aikana tehdyille lahjoituksille valtio maksaa vastinrahan, joka voi olla jopa kolminkertainen tehtyyn lahjoitukseen nähden. ”Esimerkiksi kymppitonnin lahjoitus tuo yliopistolle neljäkymmentätuhatta euroa”, hän laskee. Valtion yliopistoille maksaman vastinrahan katto on 150 miljoonaa euroa, joten
KAUPPAKAMARI PATISTAA LAHJOITTAMAAN:
”mitä olisi Oulu ilman yliopistoa?” Oulun kauppakamari haastaa kaikki Oulun alueen yritykset mukaan Oulun yliopiston varainhankintaan. Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen korostaa yliopiston suurta merkitystä seudun yritystoiminnalle ja kasvulle. ”Mitä olisi Oulu ilman yliopistoa”, hän kehottaa pohtimaan. Tuovinen muistuttaa, että Oulun yliopisto tuottaa paitsi tiedettä ja tutkimusta, myös paljon ammattilaisia yritysten käyttöön. Se on monitieteisyytensä ansiosta myös poikkeuksellisen iso vetovoimatekijä koko Pohjois-Suomen kannalta. Oulun yliopistosta on valmistunut sen olemassaolon aikana yli 50 000 ammattilaista – pelkästään viime vuonna lähes 1 300 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta. ”Yksityiset henkilöt alueeltamme ovat yhteensä lahjoittaneet yliopiston varainhankintaan lähes saman verran kuin yritykset. Nyt kaikilla yrityksillä on näyttämisen paikka. Lähtekää mukaan kasvamaan Oulun yliopiston kanssa”, kiirehtii Tuovinen.
niiden yhteinen keräystulos voi vaikuttaa lopullisen lisärahoituksen suuruuteen. Jussi-Pekka korostaa, että Oulun yliopiston varainhankinta on tätä nykyä jatkuvaa toimintaa – ei mitään kertaluontoista kampanjointia. Vastinrahan vuoksi ensi kesäkuun loppuun mennessä tehdyt lahjoitukset ovat toki erityisen arvokkaita. Meneillään olevan vastinrahakauden kuluessa tehtyjen tai sovittujen lahjoitusten yhteissumma oli heinäkuun lopussa 5,3 miljoonan euroa. Vastinrahan kanssa tämä toisi yliopistolle varoja jo 20 miljoonaa euroa. ”Tähänastinen tulos asettuu tyydyttävän ja hyvän välille. Pyrimme totta kai maksimoimaan keräystuloksen ja sitä kautta Ouluun tulevan vastinrahan määrän. Yritysten toivoisimme olevan vielä aktiivisemmin mukana, sillä iso osa nyt tulleista lahjoituksista on peräisin säätiöiltä”, kannustaa Sakari Jussi-Pekka.
•
19 KAUPPAKAMARI
Meranti
haluaa pysyä siivouspalvelujen kärkiosaajana Toimitusjohtaja Antti Pietilä: Hyvä ja tiivis vuorovaikutus asiakkaiden kanssa auttaa kehittämään toimintaa entisestään.
YRITYSESITTELY
K
otisiivouksesta yläpölyjen imuroimiseen, rakennussiivouksesta graffitien poistoon, pölynhallinnan konsultoinnista sairaaloiden puhtaana pitämiseen, lattioiden pinnoittamisesta kattojen sammaleen poistoon. Oululainen Meranti Siivouspalvelut Ky on puhtauspalvelujen laadukas ja kokenut ammattilainen, joka tarjoaa asiakkailleen laajan kirjon puhtausalan palveluja. Niiden joukossa on tavanomaisten – toki erityisen laadukkaasti toteutettujen – siivouspalvelujen lisäksi runsaasti puhtauden erikoispalveluja. Merantin toimitusjohtaja Antti Pietilä kertoo yrityksen tavoitteena olevan aina mahdollisimman hyvä lopputulos. Tämän saavuttamisessa iso merkitys on myös puhtausyrityksen ja sen asiakkaiden välisellä yhteistyöllä ja keskustelulla. ”Haluamme jatkuvasti parantaa toimintaamme ja palvelujamme. Tämä tapahtuu tehokkaammin, jos voimme käydä keskustelua asiakkaidemme kanssa. Haluamme palautetta ja haasteita, koska se auttaa meitä kehittymään”, hän toteaa.
20 KAUPPAKAMARI
Merantin työ siivousalan puolesta palkittiin vastikään SSTL Puhtausala ry:n pronssisella ansioplaketilla. Palkinnon perusteluissa yritystä kiitettiin pitkäaikaisesta ja määrätietoisesta työstä alan hyväksi. INSTA 800 EDISTÄÄ VUOROPUHELUA Antti Pietilän toivomaa järjestelmällistä vuoropuhelua asiakkaiden kanssa edistää Insta 800 -standardi, jonka Meranti otti käyttöön ensimmäisten puhtausalan yritysten joukossa Suomessa. Muissa Pohjoismaissa standardi on ollut alalla jo pitkään, mutta Suomessa se hyväksyttiin vasta vuonna 2012. Insta 800:n käyttäminen on kuitenkin vapaaehtoista. Pietilä korostaa Insta 800:n mukanaan tuomia suuria etuja. Sen mukaisesti toimittaessa siivoustyön tilaaja ja suorittaja määrittelevät ensin yhdessä siivouksen halutun laatutason käyttäen erilaisia laatuprofiileja. ”Asiakkaat voivat valita millaisen puhtaustason haluavat eri tilatyypeille ja pinnoille kuten lattialle, katolle, seinille ja kalusteille”, hän selvittää.
Meranti investoi jatkuvasti laitekantaansa. Yksi uusimmista hankinnoista on SpaceVac-imuri, jota käytetään korkealla sijaitsevien pintojen puhdistamiseen.
Standardi sisältää myös tarkat kriteerit, joiden avulla siivouksen tekninen laatu voidaan todentaa. Näin siivoustyön tilaaja ja suorittaja voivat aina tarkastaa, että onko sovittu laatutaso saavutettu. ”Tällä tavalla asiakkaat ja siivousyritys toimivat yhdessä oikeanlaisen lopputuloksen saavuttamiseksi”, korostaa Pietilä. INVESTOINTEJA KONEISIIN Nykyaikainen siivoustyö vaatii monenlaisia koneita ja laitteita. Meranti investoikin jatkuvasti pitääkseen laitekantansa ajan tasalla. Yksi uusimmista hankinnoista on SpaceVac-imuri, jota käytetään korkealla sijaitsevien pintojen puhdistamiseen ketterästi ja turvallisesti. ”Yläpölyjen puhdistaminen säännöllisesti on tärkeää muun muassa paloturvallisuuden ja sisäilman laadun takia”, muistuttaa Merantin hallintojohtaja Anne Järvenpää.
Uusi laite on ollut yrityksen käytössä reilut puoli vuotta. Kokemukset siitä ovat Järvenpään mukaan erittäin hyviä. Yläpölyjen poisto sujuu kustannustehokkaasti ja turvallisesti, sillä laitetta käytetään lattiatasolta. Vaikeasti liikuteltavia ja kalliiksi käyviä nostureita ei enää tarvita. SpaceVacin tarjoama kustannussäästö on jopa 50 prosenttia. ”Pitkien hiilikuituputkien ansiosta SpaceVac yltää aina noin seitsemän metrin korkeuteen. Erilaisten suuttimien ja väliosien avulla laite taipuu puhdistamaan vaikeastikin tavoitettavat paikat”, hän kuvailee. Hiilikuituputken päässä on videokamera, jonka lähettämän kuvan ansiosta SpaceVacin suutin ohjataan aina oikeaan paikkaan. KOTISIIVOUKSEN SUOSIO KASVAA Meranti siivoaa paljon suuria kohteita, mutta aivan yhtä puhdasta jälkeä se tekee myös
kodeissa. Ammattilaisen apua käytetään nykyisin yhä enemmän kotien siivoamiseen. Kehitystä on edistänyt siivouksesta saatava verotuksen kotitalousvähennys, mutta iso merkitys on hallintojohtaja Järvenpään mukaan myös sillä, että ihmiset eivät halua tuhlata vapaa-aikaansa imurin varressa. ”Raskaan työviikon jälkeen ei ole kiva ryhtyä lauantaiaamuna keskustelemaan, että kenen vuoro nyt onkaan siivota”, hän kuvailee. Kotisiivousta tilaavat asiakkaat ovat kaiken ikäisiä, toimivat monenlaisissa ammateissa tai ovat eläkkeellä. Monilla on lapsia, mutta joukossa on myös yksin asuvia. Ja asunto voi olla kaikkea ison omakotitalon ja pienen kerrostaloyksiön väliltä. Merantin suorittamaan tavanomaiseen kotisiivoukseen voi valita erilaisia lisäpalveluja kuten saunan tai jääkaapin pesun tai tilata erikseen esimerkiksi muutto- tai suursiivouksen. MUKANA NAAPUR.FI-SIVUSTOLLA Meranti on vastikään liittynyt www.naapur. fi-sivustoon, jonka avulla voi muun muassa laskea kotisiivouksen hinnan. Tämän jälkeen sivuston kautta on mahdollista ottaa yhteys Merantiin ja sopia siivouksesta tarkemmin. ”Ja totta kai meille voi aina soittaa tai lähettää sähköpostia ihan suoraankin”, sanoo Anne Järvenpää. Lisäksi Naapur.fi-sivuston kautta voivat taloyhtiöt laskea hinnan Merantin suorittamalle kiinteistösiivoukselle. Tämä helpottaa huomattavasti isännöitsijän työtä. Lähellä sijaitsevien taloyhtiöiden on mahdollista vielä teettää siivous erityisen edullisella kimppahinnalla. Myöhemmin Merantin on tarkoitus vielä laajentaa palvelutarjontaansa Naapur.fi-sivuston kautta.
•
21 KAUPPAKAMARI
ELY-keskukseen lisää asiakaslähtÜisyyttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa aloittanut vastuualueen johtaja Petri Keränen haluaa lisätä keskuksen asiakaslähtÜisyyttä, verkottumista ja innovatiivisuutta. Vapaa-ajallaan Keränen liikkuu, lukee ja maistelee viinejä.
K
ukaan ei voi väittää, etteikÜ PohjoisPohjanmaan ELY-keskukseen vastikään siirtynyt Petri Keränen ottaisi uutta tehtäväänsä vakavasti. Vai mitä sanotte tästä? Aikaisemmin Pohjois-Savon ELY-keskuksessa toiminut Keränen on jopa aikeissa luopua Kuopion lähellä Tahkolla sijaitsevasta loma-asunnostaan ja hankkia uuden Rukalta. �Tehtäviini kuuluu myÜs matkailun kehittäminen. Siksi on minusta vain oikein, että tutustun täkäläiseen matkailutoimialaan myÜs tällä tavalla�, hän myhäilee. Petri Keränen aloitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen elinkeinot, tyÜvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajana lokakuun alussa. TyÜsarka on laaja ja pitää sisällään paljon muutakin kuin matkailun. Hän sanoo ryhtyneensä uuteen toimeensa innokkaasti ja hyvillä mielin – ei vähiten siksi, että muutokset tuovat virtaa omaan tyÜskentelyyn.
Teollisuuden ja talouselämän suurimmat investoinnit ja intressit kohdistuvat nyt Raahen seutukuntaan.
5DDKHQ VHXGXQ \ULW\VSDOYHOXW \ULW\VSDOYHOXW#UDDKH À 22 KAUPPAKAMARI
�Tehtäväkenttä on itselleni uusi, samoin toimialue. Iso loikka tämä on henkilÜkohtaisella tasollakin�, toteaa aikaisemmin PohjoisSavon ELY-keskuksessa liikennevastuualueen johtajana toiminut Keränen. Petri Keräsellä on selvä käsitys siitä, mihin suuntaan hän haluaa ELY-keskusta viedä. AsiakaslähtÜisyyttä täytyy entisestään parantaa ja verkottumista eri sidosryhmien kanssa tehostaa. Erilaisten palvelujen järjestämisessä hän on valmis innovatiivisiin kokeiluihin, jotka voisivat tapahtua myÜs yhteistyÜssä yksityisen sektorin kanssa. ELY-KESKUSTEN TOIMINTA MAAKUNTAHALLINNOILLE Vuoden 2019 alussa ELY-keskukset lakkaavat olemasta ja niiden tehtävät siirtyvät muodostettaville maakuntahallinnoille. Keskeinen osa Keräsen tyÜtä onkin olla mukana
Ota Raahen seudun yrityspalvelujen paikallistuntemus yrityksesi avuksi.
ZZZ UV\S À
Oppisopimuksella osaajaksi Oulun seudun ammattiopisto OSAO tarjoaa kaikkien toimialojen ja tutkintojen oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutus tarjoaa yritykselle hyvän mahdollisuuden rekrytoida ja kouluttaa henkilöstöä. Oppisopimuskoulutus hyödyntää tehokkaasti työn tarjoamat oppimismahdollisuudet.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallinnon rakentamisessa. Hän on elinkeino ja työllisyys sekä aluekehitys ja rahoitus -työryhmän puheenjohtaja ja maakuntauudistuksen johtoryhmän jäsen. ”Meidän on täällä ELY-keskuksessa hoidettava koko ajan arjen työmme mahdollisimman hyvin. Samalla meidän on omalta osaltamme vaikutettava siihen, että maakuntahallinnon uudistaminen tuottaa onnistuneen lopputuloksen”, toteaa Keränen. Oulun ja laajemminkin Pohjois-Pohjanmaan alue on Suomussalmella syntyneelle Petri Keräselle varsin tuttu. Hän on opiskellut Oulun yliopistossa ja valmistunut sieltä vuonna 1989 diplomiinsinööriksi. Keränen sanoo tuntevansa Pohjois-Pohjanmaan maantieteellisesti aika hyvin, kuten myös ELY-keskuksen kannalta keskeiset organisaatiot ja yhteistyötahot. ”Henkilösuhteet minun on sen sijaan vielä täällä luotava”, hän toteaa.
Kysy koulutusmahdollisuuksista ja tervetuloa tutustumaan! OSAO Oppisopimusyksikkö Pikisaarentie 13, 90100 Oulu Asiakaspalvelua ma–to klo 8.30–15.30 ja pe 8.30–15. Puhelinneuvonta p. 040 141 5320 ja 040 141 5444. Sähköposti: oppisopimus@osao.fi
OULU ON JO ELPYMÄSSÄ Kuten hyvin tiedetään, eivät viimeiset vuodet ole olleet Oulun seudulle kovin valoisia. Ict-teollisuuden ja varsinkin kännykkäbisneksen alamäki oli pahimmillaan jyrkkä. Petri Keränen arvioi kuitenkin, että pahin on jo ohi. Työmarkkinoilla on jälleen liikettä, ict-teollisuus on selvästi elpymässä, Nokian jäljiltä on syntynyt paljon uutta toimintaa ja muun muassa rakentaminen vetää. ”Oulu on iso ja sijainniltaan hyvä paikka. Täällä on paljon nuorta ja hyvin koulutettua porukkaa, erinomaiset korkeakoulut ja laadukasta tutkimusta. En ollenkaan epäile, etteikö kaupunki lähtisi uuteen nousuun”, hän arvioi. Petri Keräsen mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen tulee aimo annos viinitietoa. Kuopion Viiniklubin puheenjohtajana toimineen Keräsen mieluisin valkoviini on itävaltalainen riesling. Herkullisinta se on kesällä juuri paistetun kalan kanssa. Talvisin suosikki on täyteläinen shiraz-punaviini. ”Liikuntaa harrastan monipuolisesti ja olen myös kiinnostunut yhteiskunnan kehityksestä. Seuraan paljon eri medioita ja kirjallisuutta. Tykkään myös järjestötoiminnasta ja olen mukana esimerkiksi rotareissa. Matkamoottoripyöräkin minulla on. Vietän sellaista eläväistä elämää”, hän naurahtaa.
•
23 KAUPPAKAMARI
Demola Oulussa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat Antti Hyytinen ja Joseph Bentley ideoivat opiskelijatiiminsä ja OP-Palveluiden kanssa sitä, miten pankin asiakkaille voisi tarjota yksilöllisiä taloussuunnittelun neuvoja.
Innovaatiosetelillä korkeakoulujen osaamista yrityksiin TEKSTI JA KUVAT ANNE AHO
YRITYSESITTELY
Tekesin innovaatiosetelikokeilu tuo Oulun ammattikorkeakoulun osaamisen yritysten innovaatiotoiminnan avuksi.
24 KAUPPAKAMARI
K
orkeakoulujen palveluiden ostamiseen tarkoitettuja innovaatioseteleitä on voinut hakea lokakuun alusta. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on mukana kokeilussa. ”Innovaatioseteli on pk-yrityksille ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää korkeakoulujen osaamista. Me pystymme tarjoamaan yrityksille monipuolisia palveluita esimerkiksi digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen, painettavan elektroniikan tuotekehitykseen tai liiketoiminnan kansainvälistymiseen”, Oamkin kehittämispäällikkö Jouko Isokangas kertoo. 5 000 euron arvoisen setelin tavoitteena on kannustaa yrityksiä innovaatiotoimintaan. Yritys saa valita innovaatiopalveluja tarjoavan tahon itse, ja se voi olla esimerkiksi ammattikorkeakoulu, yliopisto tai tutkimusorganisaatio. ”Haluamme olla aktiivisesti mukana tuottamassa pk-yritysten uutta liiketoimintaa ja kansainvälistymistä.” Yritys ja Oamk voivat yhteistyössä tehdä esimerkiksi demoja ja prototyyppejä selvittääkseen uuden tuotteen tai palvelun käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta. Oamk voi myös auttaa erilaisissa arviointi- ja testauspalveluissa sekä ongelmien ratkaisemisessa. Isokangas kehottaa yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä, sillä prosessi on yksinkertainen. Oamk laatii yhdessä yrityksen kanssa toimintasuunnitelman, jonka jälkeen yritys voi jättää innovaatiosetelihakemuksen Tekesille.
KORKEAKOULUJEN EKOSYSTEEMI YRITYSTEN SAATAVILLE Innovaatioseteliä suunnitellaan käytettäväksi myös Demola Oulussa. ”Demola Oulussa yritykset työskentelevät yhdessä Oamkin ja Oulun yliopiston kanssa hyödyntäen niiden ekosysteemiä: opiskelijatiimejä, asiantuntijoita, tiloja ja laitteita sekä verkostoja. Demolatiimi on kuin ulkoistettu tuotekehitystiimi, joka työskentelee yhdessä yrityksen kanssa. Tiimiltä saa monialaista ja ulkopuolista näkemystä”, Demola Oulun johtaja ja Oamkin opettaja Pekka Silvén kertoo. Yhteistyö Demola Oulun kanssa on yritykselle riskitöntä. Yritys maksaa omakustanteisen palvelumaksun vain, jos se on tyytyväinen tuloksiin ja haluaa lunastaa ne käyttöönsä. ”Tarkoituksena ei ole, että yritys ostaisi innovaatiosetelillä palvelun ilmaiseksi. Kun yritys panostaa sen lisäksi itse, se sitoutuu yhteistyöhön paremmin. Samalla ostettavaa palvelua voidaan laajentaa.” Tänä syksynä Demola Oulussa on 14 projektia. Toimeksiantojen ja mukaan hakevien opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi.
”Meille onnistumisen merkki on se, kun aiemmin mukana ollut yritys palaa takaisin uusien haasteiden kanssa.” Kolmen kuukauden aikana projektiin tehdään demo tai prototyyppi. ”Emme tee valmiita alihankintatöitä, sillä se rajoittaisi innovointia. Kun tavoitteena ei ole tietty lopputuote, on vapaus innovoida ja löytää erilaisia ratkaisuja.” Toiveena on, että yritykset kiinnostuvat innovaatiosetelin avulla korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksista entisestään. ”Toivottavasti innovaatiosetelit herättävät yritykset näkemään korkeakoulujen potentiaalin yrityksen toiminnan kannalta. Voimme ottaa yhteiset resurssit käyttöön tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovoinnissa alueemme hyväksi.” TÄRKEÄÄ VERKOSTOITUMISTA Yksi Demola Oulun projekteista on OP-Palveluilta. ”Tuotteisiin ja palveluihin on hedelmällistä saada palautetta muualtakin kuin omien seinien sisältä. Projektia ei kannata ulkoistaa opiskelijoille, vaan heidän kanssaan kannattaa olla tiiviissä vuorovaikutuksessa. Siten syntyvät parhaat tulokset”, OP-Palveluiden operaatiokoordinaattori Anton Jussila kertoo. OP-Palvelut on löytänyt Demola Oulun kautta myös työntekijöitä. ”Se kertoo opiskelijasta paljon, kun hän uskaltaa Demolaan mukaan. Demola on meille hyvä rekrytointikanava, josta haemme tulevaisuuden talentteja.” OP-Palveluiden tehtävässä ideoidaan, miten asiakkaille voisi tarjota älykkäitä ja yksilöllisiä taloussuunnittelun neuvoja. Tehtävää ratkovat Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskelevat Antti Hyytinen ja Joseph Bentley neljän muun opiskelijan kanssa. ”Lähdimme projektiin mukaan, sillä se on kiinnostava. Pääsemme soveltamaan teoriaa ja tekemään asioita käytännössä. Tapaamme OPPalveluiden edustajia parin viikon välein. He eivät tunnu pomoiltamme, vaan ovat osa tiimiä. Olemme saaneet heiltä vapauden ideoida ja ajatella laatikon ulkopuolelta”, Hyytinen ja Bentley kertovat. Tiimin jäsenet ovat sitoutuneita, sillä kaikki ovat mukana omasta halustaan. ”Meidän ei odoteta tietävän kaikesta kaikkea. Mitä enemmän kysyy, sitä parempi. Haluamme onnistua projektissa sekä oppia projekti- ja tiimityötaitoja”, Hyytinen ja Bentley toteavat.
•
Lisätietoa: oamk.fi/innovaatioseteli
25 KAUPPAKAMARI
UUDET JÄSENET 18.8.–21.10.2016
KAJAANI KAINUUN PUHELINOSUUSKUNTA (KPO) Langallisen verkon hallinta ja palvelut EXENS DEVELOPMENT OY Kone- ja prosessisuunnittelu INFRASUUNNITTELU OY Yhdyskuntasuunnittelu KAINUUN OSAAMISKESKUS OY Koulutus- ja asiantuntijapalvelut MEOLINE OY Yhdyskuntasuunnittelu
TMV SERVICE OY Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen VIESKANTORI AVOIN YHTIÖ/ K-MARKET ALAVIESKA Valintamyymälät
KALAJOKILAAKSO OY KATI AB KALAJOKI Muuta kaivostoimintaa ja louhintaa palveleva toiminta INTER SENSE AVOIN YHTIÖ Muut koulutusta antavat yksiköt OY BLOMBERG STEVEDORING AB, KALAJOKI Satamat REISJÄRVEN OSUUSPANKKI Pankkitoiminta SIIPOTEC OY Muiden erikoiskoneiden valmistus TAKANEN MR OY Tieliikenteen tavarankuljetus
OULU ASIANAJO- JA PERINTÄTOIMISTO ANTERO KASSINEN KY Asianajotoimistot ATK PIKATUKKU OULU OY Tukkukauppa BELLUM OY Rakentaminen HERUKAN LVI OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus INHUNT GROUP OY Muut henkilöstön hankintapalvelut INSPECTA SERTIFIOINTI OY Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle KAMROCK OY Soran, hiekan, saven ja kaoliitin otto
KOILLISMAA KONEYHTYMÄ VESA JA JOUNI MÄÄTTÄ, RUKAN SALONKI Rakennuspaikan valmistelutyöt
KAUPPATORIN KAHVILAMAKASIINIT OY Kahvila-ravintolat OULUN PELTI JA ERISTYS OY Muu erikoistunut rakennustoiminta POHJOIS-SUOMEN RAUDOITE OY Muu erikoistunut rakennustoiminta SOFIGATE OY Tietohallinnon kehittäminen ja johtaminen TMI VILLE MAUNU Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi VELJEKSET TOIVANEN OY Rakennuspaikan valmistelutyöt RAAHE PR ROLLS OY Paperi-, kartonki-, ja pahviteollisuuden koneiden valmistus ENERSENSE INTERNATIONAL OY Liikkeenjohdon konsultointi OK GRANIITTI OY Koriste- ja rakennuskiven louhinta PERTTI HEIKKINEN KY Valintamyymälät SCG SPECIALIST CONTRACTORS’ GROUP OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen TUUPA RECORDS OY Esittäviä taiteita palveleva toiminta
ASIAKAS-, HENKILÖSTÖ- JA TIEDOTUSLEHDET
OULUN VIESTINTÄTAITO OY Ojakatu 2, 90100 Oulu 0400 683257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi www.viestintataito.fi
26 KAUPPAKAMARI
Tavoitteena kasvu ja kehittäminen? Liiketoiminta- ja johtamisosaamisen vahvistaminen? Poimi Tj-koulun palveluista sopiva ratkaisu vauhdittamaan etenemistäsi. KEVÄÄN AIKANA OULUSSA YRITTÄJYYSVALMENNUS YRITYSJOHTAMISEN VALMENNUS TALOUDEN JA TUOTTAVUUDEN JOHTAMINEN KANSAINVÄLISTYMINEN
Uskalla menestyä
Tiesithän, että Tekesin maksuttomalla Innovaatiosetelillä voit saada yrityksellesi 5000 eurolla Tj-koulun asiantuntijatyötä?
Lisätietoa hakemisesta ja kustannuksista:
Pekka Pirnes, p. 040 8308 286 pekka.pirnes@tjkoulu.fi
Markku Rytivaara, p. 040 8308 289 markku.rytivaara@tjkoulu.fi
WWW.TJKOULU.FI
27 KAUPPAKAMARI
AEL kutsuu koulutukseen Oulussa! • kylmälaiteasennuskoulutukset • lämpöpumppukoulutukset • lvi-koulutukset • logistiikkakoulutukset • esimies- ja johtamiskoulutukset
Kysy lisää Antti Korhonen, koulutusasiantuntija 043 826 6610, antti.korhonen@ael.fi Hanna Ollila, koulutussuunnittelija 044 722 4766, hanna.ollila@ael.fi
Seuraa meitä somessa aelkoulutus KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, 09 530 71
28 KAUPPAKAMARI
Katso lisää ael.fi
AJANKOHTAISTA LAKIASIAA
TYÖOIKEUDELLISISSA ASIOISSA TEITÄ PALVELEE ERNST & YOUNG OY:N KOKENUT TYÖOIKEUSTIIMI:
KAIJA PULKKINEN VT, SENIOR LEGAL COUNSEL
TERHI KARJALA VT, LEGAL COUNSEL
SARIANNA RÖNKKÖ VT, LEGAL COUNSEL
Työsopimuslain muutokset 1.1.2017 työnantajan näkökulmasta
HALLITUS on antanut esityksen eduskunnalle työsopimuslain muutoksista (HE 105/2016) ja muutosesitykset ovat nyt valiokuntakäsittelyssä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Muutosten taustalla on hallituksen tavoite nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on linjannut, että pk-yritysten työllistämishalukkuutta sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä on edistettävä. Muutokset ovat osa hallitusohjelman toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on madaltaa työllistämiskynnystä ja lisätä yritysten kasvuhalukkuutta. Keskeiset työsopimuslakiin tehtävät muutokset koskevat määräaikaisen työsopimuksen tekemistä, koeajan pituutta sekä työnantajan takaisinottovelvoitetta. TYÖSOPIMUSLAIN mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle on aina oltava laissa tarkoitettu perusteltu syy. Kyseinen säännös on laadittu työntekijän suojaksi, jotta työsopimusta ei sovita kestoltaan määräaikaiseksi ilman asiallista syytä. Muutossäännösten voimaantulon myötä työnantaja voi jatkossa solmia määräaikaisen työsopimuksen pitkäaikaistyöttömän henkilön kanssa ilman laissa tarkoitettua perusteltua syytä määräaikaisuudelle. Edellytyksenä olisi se, että palkattava henkilö on ollut työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto olisi yksi vuosi. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia myös enintään kolmesta lyhyemmästä määräaikaisesta työsopimuksesta kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu enimmäiskesto on yksi vuosi. Kyseisellä muutoksella tavoitellaan sekä työnantajan työllistämiskynnyksen alentamista että pitkäaikaistyöttömien henkilöiden työllisyyden paranemista. Työnantajan kannalta on tärkeää huomioida, että määräaikaisuudelle on edelleen oltava peruste, mikäli rekrytoitava
työntekijä on muu kuin työsopimuslain 1 lukuun lisätyn 3 a §:ssä kuvattu pitkäaikaistyötön ja peruste tulee kirjata työsopimukseen. TYÖSUHTEISSA tällä hetkellä sovellettava neljän kuukauden koeaika voi joissakin tilanteissa muodostua sekä työnantajan että työntekijän kannalta verraten lyhyeksi. Neljässä kuukaudessa työnantaja ei välttämättä pysty muodostamaan vielä näkemystään siitä, kykeneekö työntekijä työhön tai onko hän sopiva kyseiseen tehtävään. Vastaavasti neljän kuukauden koeaika voi olla työntekijälle lyhyt, kun hän arvioi, vastaako työ hänen odotuksiaan. Hallituksen esityksen myötä koeajan enimmäiskesto pitenee kuuteen kuukauteen. Muutosesityksen mukaan työnantajalla olisi myös mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa töistä. Koeajan keston pidentäminen kuuteen kuukauteen turvaa molempien osapuolien asemaa ja lisää molempien harkinnanvaraa. TYÖSOPIMUSLAISSA on säädetty työnantajan takaisinottovelvollisuudesta, jonka mukaan työnantajan tulee tarjota työtä tuotannollistaloudellisilla perusteilla irtisanomalleen työntekijälle, jos työnantajalla ilmenee tarve palkata työntekijä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Muutosesityksessä työnantajalla säilyy edelleen takaisinottovelvoite, mutta takaisinottovelvollisuuden kestoon esitetään tuntuvaa lyhennystä. Jatkossa takaisinottoaika on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä tai mikäli työsuhde on jatkunut päättymiseen mennessä kaksitoista vuotta, takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Takaisinottovelvollisuuden joustavoittaminen lisää työnantajan valinnanvapautta työntekijän palkkauksessa, sillä työnantaja ei ole jatkossa sidottu pitkään takaisinottoaikaan.
•
29 KAUPPAKAMARI
OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄKIERTUE 2016
21.11.2016 YLIVIESKA YLIVIESKATALO AKUSTIIKKA
OHJELMA (KLO 9–16) 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus, Oulun kauppakamari
22.11.2016 OULU
ENNAKKOPERINTÄ 2017
29.11.2016 OULU LAPLAND HOTEL OULU
30.11.2016 YLIVIESKA
HOTELLI LASARETTI
Talouden ajankohtaiskatsaus
HOTELLI KÄENPESÄ
2.12.2016 KAJAANI
Uudistuva verolainsäädäntö • Yrittäjävähennys • Metsälahjavähennys • Perintö- ja lahjaverolain uudistukset • Maksuperusteinen arvonlisävero Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamari
Vuosi 2017 ennakkoperinnässä tuo mukanaan uusia asioita. Vuodenvaihteen normaalien lakija numeromuutosten lisäksi tulossa on omaaloitteisten verojen uusi verotusmenettely. Se tarkoittaa mm. nykyisen verotilin korvaamista uudella OmaVerolla. Uusi menettely vaikuttaa myöhästymismaksun määräytymiseen, pidennettyihin verokausiin ja ilmoituksen korjaamiseen. Samalla kaikkien verolajien verotuksen muuttamista, veron määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset yhtenäistetään. Tule valmistautumaan ennakkoperinnän vuoteen 2017! Asiantuntijana toimii johtava asiantuntija Tomi Peltomäki, Verohallinto. Peltomäki työskentelee Verohallinnon oikeusyksikössä mm. ennakkoperintää ja henkilöverotusta koskevien Verohallinnon päätösten ja määräysten parissa. Peltomäki on myös hyvin kokenut ja pidetty luennoitsija.
HOTELLI VALJUS
Kauppakamarin veropäivässä tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon muutoksista! Verotuksessa tapahtuu paljon: Verotusmenettelyjen uudistukset vaikuttavat verotuksen muutoksenhaku- ja oikaisuaikoihin sekä omaaloitteisten verojen veronkorotuksiin. Hallitusohjelman toimeenpano etenee ja ensi vuonna tulevat voimaan yrittäjävähennys, metsälahjavähennys, perintö- ja lahjaverolain uudistukset sekä maksuperusteinen arvonlisävero. Verolakien tulkinta päivittyy myös oikeuskäytännön myötä. Uusi kirjanpitolaki tulee pakollisena sovellettavaksi 31.12.2016 päättyviltä tilikausilta. Kaikkia kirjanpitovelvollisia koskevia muutoksia sisältyy niin arvostus-, jaksotus- kuin menetelmäkysymyksiin. Mikro- ja pienyritysten huojennukset ja niihin liittyvät käytännön seuraukset tiedonannossa ovat moninaisia. Kirjanpitolautakunta on ohjeistanut käytäntöön soveltamista sekä lausunnoin että yleisohjein. Tilaisuuden asiantuntijoina toimivat KTM, verojohtaja Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamari ja KTL, veroasiantuntija Risto Walden, Bilanssi Oy.
Verotuksen muuttaminen • Valitusajat • Oikaisumenettely • Viivästysseuraamukset • Veronkorotukset Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamari Ajankohtaista kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä Risto Walden, Bilanssi Oy Arvonalentumiset verotuksessa • Menetykset ja luottotappiot • Luovutustappiot • Kirjanpitolaki, elinkeinoverolaki ja tuloverolaki Risto Walden, Bilanssi Oy Verotuksen viimeaikaista oikeuskäytäntöä • Veronkorotus • Veron kiertäminen • Palkkaa vai työkorvausta? • Perintö- ja lahjavero • Arvonlisävero Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamari (Lounas klo 11.30, iltapäiväkahvi klo 13.45) Muutokset mahdollisia.
OHJELMA (KLO 9–14) 8.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Tilaisuuden avaus, Oulun kauppakamari Ennakkoperintä 2017 Veroperusteet • Vuoden 2017 tuloveroasteikko • Vähennykset ja muut lainsäädäntömuutokset Ennakkoperintä 2017 • Verokortit, voimaantulo ja alkuvuoden menettely • Palkan sivukulut • Vuoden 2016 vuosi-ilmoitukset ja uusi korjausmenettely Luontoisedut ja kustannusten korvaukset
MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!
Ilmoittautuminen koulutuksiin: Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi p. 050 408 0663 www.oulunkauppakamari.fi/koulutus/
Verotusmenettelyn muutokset • Uusi oma-aloitteisten verojen verotusmenettelylaki • Verotilistä OmaVeroon • Myöhästymismaksut ja muut viivästymisseuraamukset • Pidennetyt verokaudet • Ilmoituksen korjaaminen • Verokannon muutokset • Muutoksenhaku ja uudet muutoksenhakuajat
talous_ja_verotus
Kansallinen tulorekisteri Lisätietoja: Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi puh. 050 338 9350
30 KAUPPAKAMARI
Viimeaikaiset ohjeet ja oikeuskäytäntö (Lounas klo 11.30) Muutokset mahdollisia.
Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle
Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia. Lue lisää Ƥnnvera.Ƥ/omistajanvaihdos.
VAIKUTTAVAA PAINAMISTA. ESITTEET / LEHDET MYYNTIKATALOGIT SUORAPOSTITUSMATERIAALIT LOMAKKEISTOT / KÄYNTIKORTIT JULISTEET / ROLL-UPIT
erweko.fi
31 KAUPPAKAMARI
LAADUKASTA PALVELUA YRITYKSESI KEHITTÄMISEEN BusinessOulu on yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kumppani. Tarjoamme kasvuun tähtääville yrityksille maksuttomia palveluita: • • • • • • •
Liikeidea ja liiketoimintamalli Yrityksen perustaminen Yritysrahoitus Vienti Omistajanvaihdokset Liiketoiminnan valmennukset Innovaatiopalvelut
u sähköisiin t s u t u t ja ä ä . Lue lis sivuillamme o k k r e v e m palveluihim
www.businessoulu.com