Oulun kauppakamarilehti 3/2019

KAUPPAKAMARILEHTI

3/2019 YMPÄRISTÖ JA VASTUULLISUUS

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

ILMASTONMUUTOKSEN ETULINJASSA

WMO:n pääsihteeriksi uudelleen valitulla Petteri Taalaksella riittää työsarkaa s. 8

POHJOISESSA VILISEE SUURHANKKEITA s. 16–20

VASTUULLISUUDESTA myynti- ja kilpailuvaltti myös pk-yrityksille s. 12 ICT-YRITYKSET REKRYTOIVAT

—

ELORIIHI

—

MATKAILU NYT

TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ

paraspaikkaelaa.fi #paraspaikka

Näe pidemmälle

PÄÄKIRJOITUS

Kilpailukyvystä pidettävä tiukasti huolta Elokuussa julkaistun EK:n Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritykset arvioivat tilanteen pysyneen kesän aikana kohtalaisena kaikilla päätoimialoilla, joilla tuotanto ja myynti sekä henkilöstömäärät lisääntyivät alkuvuodesta. Yritykset näkevät suhdannetilanteen yleisesti vielä myönteisenä, mutta tahti on hiljentymään päin. Riskit maailmantalouden heikommasta kehityksestä ovat kasvussa ja tämä heijastuu myös Suomeen.

Myös Kauppakamarien talouskatsaus toteaa, että Suomen viimeaikainen kehitys on ollut suotuisaa, mutta niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin ennustelaitokset povaavat talouskasvun hidastumista sekä tälle vuodelle että seuraavalle. Tälle vuodelle Suomelle ennustetaan suomalaisten instituutioiden näkemyksissä 1,3–1,7 prosentin ja vuodelle 2020 enää 0,8–1,8 prosentin talouskasvua. Työttömyysasteen ei talousennusteissa uskota merkittävästi alenevan lähitulevaisuudessa.

Keskuskauppakamari päivittää kerran kuukaudessa työllisyystavoitteen nykytilan, jonka voi helposti käydä katsomassa www.tyollisyystavoite.fi -sivustolta. Tuoreimmat työllisyysluvut osoittavat, että työllisyyden kasvu on tyrehtynyt työllisyysasteen tason ollessa 72,4 prosenttia.

Suomelle pienenä ja avoimena taloutena kansainvälinen kauppa on tärkeä hyvinvoinnin lähde. Globaalisti hidastuvan talouskehityksen taustatekijöitä ovat muun muassa suuri talouspoliittinen epävarmuus, kauppapoliittiset jännitteet Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä sekä kuluttajien ja yritysten heikentyneet odotukset tulevasta.

Maailmantalouden kehityksen seuraaminen on kotimaisille toimijoille tärkeää, sillä Suomi ei kuitenkaan ole niin avoin talous kuin usein kuvitellaan. Yksi mittari maan kaupan avoimuudelle on tuonnin ja viennin bkt-osuuksien summa, joka Suomessa vuonna 2017 oli noin 77 prosenttia. Maailmanpankin aineistolla Suomi on tällä mittarilla vasta sijalla 89, kun vertailussa on yhteensä 173 maata.

Suomi ei pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla matalan työvoimakustannusten maiden kanssa työvoimaintensiivisillä toimialoilla. Jos kustannustaso Suomessa kohoaa liikaa, yritysten voi olla kannattavaa siirtyä kaltaiseemme, mutta kanssamme kilpailevaan maahan. Monet muut kehittyneet maat kilpailevatkin Suomen kanssa samoilla markkinoilla.

Positiivista suhdannenäkymissä kuitenkin on, että Pohjois-Suomen yritysten tilanne oli heinäkuussa 2019 aavistuksen verran tavanomaista suotuisampi. Lähikuukausien suhdannenäkymät olivat kesällä hieman kevään lukemia valoisammat, ja tilanteen arvioidaan aiemman heikkenemisen sijaan pysyvän jatkossa ennallaan. Pohjois-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat koko maan keskiarvoa myönteisemmät.

Monen yrityksen kasvua hidastaa edelleen osaavan työvoiman saatavuus. Hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta edellyttää noin 72 000 työllistä lisää nykytilanteeseen verrattuna. Tällainen tavoite yhdistettynä heikentyvään suhdanteeseen on vaikea yhtälö. Siksi on huolehdittava, että yritysten kilpailukyvystä pidetään huolta työsopimus- ja veroratkaisuissa. Lisäksi tarvitaan nopeita keinoja työllisyysasteen parantamiseksi.

Pohjois-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat koko maan keskiarvoa myönteisemmät.

JARI P. TUOVINEN Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja P.S. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen listasi osuvasti Kalevan puheenvuorossaan (24.8.2019) teollisuusinvestointeja edistäviä asioita: ”Vaihdetaan pienemmälle verotuksessa, nostetaan jalka lakkojarrulta ja painetaan paikallisen sopimisen kaasua.”

3 KAUPPAKAMARI

Suuren suosion saavuttanut OULUN KAUPPAKAMARIN

OKTOBERFEST järjestetään toisen kerran keskiviikkona 16.10.2019 klo 16–22 Technopoliksen Oulun ydinkeskustan aularavintolassa (Sepänkatu 20).

Luvassa on jälleen bisneshenkinen matchmaking-peli, olutta ja bratwurstia sekä arvonnan päälle palkintoja.

Huom. tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen on matchmaking-pelin luonteen vuoksi sitova!

Mukaan mahtuu 200 ensimmäistä.

ILMOITTAUTUMISET: WWW.LYYTI.IN/OKTOBERFEST2019 4 KAUPPAKAMARI

SISÄLTÖ

KUVA: MEERI UTTI

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255

8

KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE

3 PÄÄKIRJOITUS 6 KAUPPAKAMARIUUTISET 8 HENKILÖ WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas 12 TEEMA Vastuullisuudesta myynti- ja vientivaltti myös pk-yrityksille

16 Pohjoisessa vilisee suurhankkeita

26 Oululaista älyä autoiluun

22 Biokaasulla kulkevat Haurun jäteautot pyörittävät kiertotaloutta

27 Arktisuus – Kilpailuetu matkailussa

28 Uudet jäsenet

24 Eloriihi 25 Kasvupolkujen voittajat: GrainSense ja Black Lion Pictures

29 TILASTO

30 KOULUTUSKALENTERI

KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA

ISSN 1458-6002

16

KUVA: FENNOVOIMA

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA

5 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIUUTISET

Oulun seudun ICT-yritykset rekrytoineet ennakoitua enemmän 2018–2019 TEKSTI: MIKA KULJU KUVA: JUHA SARKKINEN

KESÄLLÄ 2018 JULKAISTIIN Oulun kauppakamarin ICT-osaajatarveselvitys yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston, Pohjois-Pohjanmaan liiton, BusinessOulun ja alan yritysten kanssa. Sen mukaan Oulun seudulla rekrytoitiin vuonna 2017 noin 1100 henkeä ICT-alalle ja 2018 vuonna määrän arvio oli sama.

Yritysten näkemysten pohjalta vuosien 2019–2020 kuluessa Oulun seudulla tehdään arviolta yhteensä noin 1800 rekrytointia. 1800 henkilön tarve vastaa noin 12 prosenttia Oulun alueen ICT-yritysten henkilöstöstä. ”Oulun kauppakamari selvitti alkuvuoden 2019 aikana pienemmän, mutta merkittävän yritysotoksen osalta vuoden vanhan selvityksen arvioiden toteutumista. Tulokset ovat positiivisia ja osoittavat selkeästi sen, että ICT-alan osaajaniukkuus jatkuu edelleen”, kertoo Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen.

Vuoden takaisen selvityksen mukaan yritysotos arvioi rekrytoivansa vuonna 2018 uusia työntekijöitä 300, mutta nyt tehdyn tarkistuksen mukaan toteuma oli noin 425 henkilöä. Aiemmin yritysotos arvioi vuosille 2019–2020 rekrytoivansa molempina vuosina noin 240 henkilöä ja nyt tehdyn tarkistuksen mukaan pelkästään tänä vuonna rekrytoidaan noin 375 henkilöä. ”Vuoden 2018 osalta toteuma on siis yritysotoksen osalta 42 prosenttia suurempi ja vuoden 2019 osalta 56 prosenttia suurempi. Laajempaa skaalausta ICT-alan yritysten osalta ei nähty tarpeelliseksi tehdä – aiemmassa selvityksessä skaalauksen kautta koko Pohjois-Pohjanmaan ICT-alan yritysten vuosirekrytoinnin kokoluokka oli 900–1100 vuosina 2017–2020”, sanoo Pellikainen. ”Nyt tehdyn tarkistuksen mukaan 2018 tehdyn ICT-selvityksen arviot ja yritysten huolet eivät olleet ainakaan liioiteltuja.

Ja pitää vielä muistaa, että tänä päivänä ICT-osaajia tarvitaan jo lähes kaikille toimi-

6 KAUPPAKAMARI

Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen.

aloilla eikä pelkästään ICT-alan yrityksissä.

Suurin yhteinen ’nimittäjä’ osaajatarpeessa on ohjelmointiosaaminen”, jatkaa Pellikainen.

OPPILAITOKSET REAGOIMASSA HIENOSTI Valtakunnallisesti ja Pohjois-Pohjanmaan oppilaitosten osalta, työvoimaviranomaisten ja elinkeinokehittäjien kautta on vuoden takaiseen ICT-osaajatarveselvitykseen reagoitu hienosti. ”Saamiemme tietojen mukaan Oulun yliopisto on päättänyt nostaa ICT-alan opiskelupaikkoja syksylle 2019 viidelläkymmenellä ja syksylle 2020 sadalla paikalla.

OAMK on myös nostanut sekä kevään että syksyn aloituspaikkamäärän ICT-alalle kolmeen sataan, jossa tieto- ja ohjelmistopuoli on noussut viime vuoden syksyn 130 aloituspaikasta 170 aloituspaikkaan.

Myös muillakin koulutusasteilla on reagoitu haasteeseen”, arvioi Pellikainen.

Pellikaisen mukaan ICT-osaajatarpeisiin on reagoitu myös useilla oppilaitosten,

työvoimaviranomaisten ja kunnallisten yrityskehitysorganisaatioiden hankkeilla: ”Kuitenkin on muistettava, että ’koulutusputkien’ kautta osaajat valmistuvat viiveellä ja tarvitaan myös nopeampia toimenpiteitä osaajien saamiseksi alueellemme. Se tarkoittaa osaajien houkuttelua muualta Suomesta ja kauempaakin.”

Huhtikuussa päättyneen korkeakoulujen yhteishaun mukaan sekä Oulun yliopiston että OAMK:n ICT-alan koulutusalat vetivät runsaasti hakijoita. Yliopiston osalta tietoja viestintätekniikan koulutuksen osalta hakijamäärä kasvoi 38 prosenttia ja elektroniikan ja tietoliikennetekniikan osalta 19 prosenttia ja tietotekniikassa 16 prosenttia.

OAMK:n osalta tieto- ja viestintätekniikan hakijamäärä kasvoi 20 prosenttia ja tietojenkäsittelyssä noin kahdeksan prosenttia. ”Paljon on kuitenkin tehtävää nuorten suuntaan, jotta he tunnistavat alan mahdollisuudet, osaamistarpeet ja toimijat. Siksi myös yritysten on syytä tehdä aktiivista ja pitkäjänteistä yhteistyötä peruskoulujen kanssa”, päättää Pellikainen.

•

VETOVOIMA-PALKINTO

Vuoden 2019 Vetovoima-palkinto Balmuirille TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU

Oulun kauppakamarin Vetovoima-palkinnon sai tänä vuonna Balmuir.

Palkinto julkistettiin Oulun kauppakamarin Kevätforumissa toukokuussa.

V

etovoima-palkinto myönnetään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella toimivalle yritykselle tai yhteisölle, joka päävalintakriteereiden mukaisesti hyödyntää markkinoinnin eri kilpailukeinoja, markkinoinnin suunnittelu tehdään Pohjois-Suomessa ja yrityksen viestintä on avointa sekä läpinäkyvää. ”Palkinto on tunnustus ansiokkaasta liiketoiminnan kasvattamisesta. Balmuir on onnistunut rakentamaan pitkäjänteisellä työllä brändin ja sen tuotteet ovat omalla sektorillaan menestyneet kansainvälisillä markkinoilla. Balmuir on esimerkki rohkeasta ja intohimoisesta yrittäjäasenteesta”, sanoo Oulun kauppakamarin viestintävaliokunnan puheenjohtaja Tiina Koskela.

Oulussa syntynyt Balmuir on kansainvälinen lifestyle -brändi, jonka tuotevalikoima muodostuu sisustus- ja lahjatuotteista, muotiasusteista ja luonnonkosmetiikasta. ”Arvostan Oulun kauppakamarin Vetovoima-palkinnon todella korkealle ja tämä on meille suuri kunnia. Olin todella yllättynyt ja otettu, kun kuulin palkinnosta.

Meidän huipputiimimme on tehnyt hyvää työtä haastavalla alalla. Kasvuyrityksessä työskentely vaatii mukavuusalueen ulkopuolella oloa, intohimoa ja joustavuutta. Hieno

Kuvassa vasemmalta Oulun kauppakamarin viestintävaliokunnan puheenjohtaja Tiina Koskela, Balmuirin toimitusjohtaja Heidi Jaara, Balmuirin operatiivinen johtaja Mirva Peltomäki ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen.

palkinto koko tiimille!” kertoo Balmuirin toimitusjohtaja Heidi Jaara.

Jaaran mukaan Balmuirin menestys on rakentunut pitkäjänteisestä ja kovasta työstä: ”Olemme tehneet hyvällä porukalla tinkimätöntä työtä ison visiomme eteen.

Lähdimme rohkeasti maailmalle, olemme kuunnelleet asiakkaita ja markkinoita herkällä korvalla. Olemme tehneet hyvin läheistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa.”

Viimeisin käänne Balmuirin menestystarinassa oli yrityksen osakekannan myynti kotimaiselle perheyhtiölle kansainvälisen kasvun mahdollistamiseksi. ”Balmuirin liikevaihto on kasvanut koko sen toiminnan ajan 12 vuotta. Meillä on nyt yli 50 työntekijää seitsemässä eri toimipisteessä. Seuraavaksi suuntaamme katseemme entistä voimakkaammin kansainväliseen kasvuun. Se vaatii paljon resursseja, osaamis-

ta ja suhteita. Uusi omistaja Polap-Team Oy on L-Fashion Groupin emoyhtiö. Heillä on yli 100 vuoden kokemus kaupanalasta, paljon kansainvälistä osaamista ja suhteita erityisesti Venäjälle sekä Keski-Eurooppaan. Balmuirin tulevaisuus näyttää hyvältä ja mielenkiintoiselta. Pääsen itse jatkamaan strategista ja visiönäärin työtä hallituksesta käsin”, kertoo Jaara.

Perinteikäs Vetovoima-palkinto on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1999.

Palkinto luovutettiin Oulun kauppakamarin Kevätforumissa toukokuussa. ”Meidän on pidettävä huolta siitä, että alueeltamme löytyy intohimoisia ja eteenpäin pyrkiviä yrittäjiä ja työntekijöitä. Meidän pitää olla askeleen edellä muita tekemässä tulevaisuuden ratkaisuja!” kannustaa Heidi Jaara alueen yrityksiä kansainvälisille markkinoille.

•

7 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Ilmastonmuutoksen etulinjassa TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI

Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeriksi uudelleen valitulla Petteri Taalaksella riittää tulevalla nelivuotiskaudella työsarkaa oman järjestön organisaatiojumpassa, globaalissa ilmastopolitiikassa ja ilmastonmuutoksen jarruttamisessa. Viimeksi mainitulla sektorilla myös suomalaisosaamiselle on nyt kasvavaa kysyntää, Taalas vakuuttaa.

8 KAUPPAKAMARI

9 KAUPPAKAMARI

P

etteri Taalas luotsaa WMO:ta (World Meteorological Organization) neljättä vuotta. Kesäkuun alussa pidetyssä pääsihteerivaalissa hänet valittiin jatkokaudelle ilman vastaehdokkaita.

Iso osa Taalaksen työtunneista on kulunut järjestön sisäisessä uudistus- ja strategiatyössä. Tätä urakkaa kuuluu riittävän myös tuleville vuosille, sillä nyt edessä on organisaation sorvaaminen uuteen muottiin. ”Tiedossa on saneeraushommaa, joka näköjään sopii suomalaisluonteelle”, Taalas toteaa.

PETTERI TAALAS YK:N ERITYISJÄRJESTÖ WMO:N

pääsihteeri vuodesta 2016.

Aiemmin Suomen ilmatieteen laitoksen pääjohtaja.

VÄITTELI METEOROLOGIASTA

Helsingin yliopistossa 1993, Filosofian tohtori. Toiminut myös tutkimusprofessorina, Fortumin hallituksen jäsenenä sekä ItäSuomen yliopiston hallituksen puheenjohtajana.

HARRASTUKSET:

Metsästys, uinti, työmatkapyöräily ja puutarhan hoito.

PERHE:

Vaimo, villakoira ja viisi aikuista lasta.

Ikä 58 v, kotipaikka Espoo ja Geneven alue.

hiilijalanjälki ovat nousseet aidosti elinkeinoelämän ja yritysten agendalle. On oivallettu, että oman toiminnan on oltava myös ympäristön osalta kestävää. Sitä edellyttävät myös asiakkaat ja sijoittajat”, Taalas toteaa. ”Asennemuutos on ollut viime vuosina yllättävän nopea. Toisaalta WMO on pitänyt samoja asioita esillä jo vuodesta 1979 lähtien”, hän lisää.

AVAIMET LÖYTYVÄT FOSSIILIENERGIAN KÄYTÖSTÄ IPCC:n 1,5 asteen rajaan on sitouduttu jo useiden EU-maiden ja myös Suomen hallitusohjelmassa. Samalla on alkanut kädenvääntö KÄSISSÄ IHMISKUNNAN siitä, mikä on lopulta tehokkain keino saavuttaa ISOIN HAASTE asetetut tavoitteet.

Isommassa kuvassa WMO ottaa entistä näkyYksi suitsisi yksityisautoivämpää roolia yhtenä YK:n lua ja kasvattaisi metsiimme keskeisenä työkaluna ilmaslisää hiilinieluja, joku taas to-, vesi- ja sääkysymyksissä.

“ILMASTOHAASTE luopuisi lentämisestä, Tällä pelikentällä Taalas tekee fossiilisista polttoaineista tiiviistä yhteistyötä YK:n pääRATKAISTAAN VAIN sekä satsaisi uusiutuvaan sihteeri António Guterresin KOKO MAAILMAN energiaan. kanssa. Taalas johtaa myös TOIMENPITEIN.” Taalaksen mukaan kaikmuun muassa syyskuussa kia keinoja tarvitaan, mutta New Yorkissa järjestettävän avainasemassa on lopulta ilmastohuippukokouksen luopuminen kivihiilen, öljyn, tiederyhmää. kaasun ja turpeen käytöstä energiantuotannossa ”Ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan täja liikenteessä. män vuosisadan tärkein haaste. Jos epäonnistum”Esimerkiksi paljon puhutut lentoliikenteen me sen torjumisessa, heikennämme seuraavien päästömäärät ovat tässä kokonaisuudessa vain sukupolvien hyvinvointia jopa tuhansia vuosia. muutamia prosentteja, joten niillä ei ratkaista Tässä kohtaa Euroopan on näytettävä päätöksilkoko ongelmaa. Samoin on hiilinielujen kanssa”, lään muille suuntaa”, pääsihteeri muistuttaa.

Taalas tähdentää.

Ilmastotieteilijää lohduttaakin havainto, että Ilmastohaaste ratkaistaan vain koko maailman sitkeä rummutus ilmastonmuutoksesta ja sen toimenpitein. Suomi on aloittanut EU-puheenvaikutuksista alkaa mennä perille. Viimeisimjohtajuuskautensa ajamalla EU:n ilmastotavoitpänä herättäjänä on ollut WMO:n alaisuudessa teiden kunnianhimoista nostoa. Ulkopolitiikalla toimivan ilmastopaneeli IPCC:n varsin selkeä voidaankin Taalaksen mukaan saavuttaa merkitraportti. täviä tuloksia koskien myös Suomen toimintaa Sen mukaan maapallon lämpötila on noussut YK:ssa ja kehitysyhteistyössä. noin asteella esiteollisesta ajasta ja 1,5 asteen raja ylitetään lähivuosikymmeninä. Epäonnistuminen MUUTOS ON MYÖS MAHDOLLISUUS ilmastonmuutoksen torjunnassa aiheuttaisi Ilmastomuutoksessa muhii toisaalta monia selvityksen mukaan merkittäviä riskejä ravinnon mahdollisuuksia. Kuivuus, tulvat ja puhtaan tuotannolle, ihmisten elinoloille, luonnolle ja veden puute ovat tulevina vuosikymmeniä taloudelle. haasteita lähes kaikilla mantereilla. Se tietää uusia markkinoita myös suomalaisyrityksille.

RAHA ON KAIKKIA ”Meillä on jo nyt todella vahvaa sää-, vesi- ja KIRITTÄVÄ KONSULTTI jätteenkäsittelyosaamista sekä niihin liittyvää Selkeämmin sanottuna ihmiskunnalla on tulevina teknologiaa. Myös suomalaisessa metsäosaamivuosina edessään entistä enemmän luonnonkasessa on paljon globaalia vientipotentiaalia ja tastrofeja, maatalouden katovuosia, poliittisia uudet biotuotteet ovat tietysti aivan oma lukunsa”, kriisejä ja pakolaisongelmia. Samalla hiipuu myös hän luettelee. maailmantalouden kasvu.

Entä mitkä ovat ilmastotieteilijän omia arkisia Taalas tunnustaakin, että eurot ja dollarit ovat ekotekoja? olleet viime aikojen nopeassa asennemuutoksessa ”Täällä Genevessä kuljen mahdollisuuksien tärkeitä konsultteja. Ilmastonmuutosta ei ole enää mukaan polkupyörällä, tien päällä alla on ladattavaraa ohittaa pelkällä olankohautuksella, mikäli vat hybridiautot. Mökillä käytän aurinkoenergiaa. halutaan säilyttää omat markkina-asemat.

Ja lautaselta löytyy kalaa, kasviksia ja riistaa.” ”Ilmastonmuutos, vastuullisuus ja oma

•

10 KAUPPAKAMARI

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Hyödynnä osaamisemme yrityksesi riskien kartoittamisessa ja hallinnassa.

Tunnemme yrittäjän arjen ja tarjoamme parhaat ratkaisut yrityksesi kaikkiin vaiheisiin. Elo on Fennian työeläkevakuutuskumppani. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa.

Käytä asiantuntemustamme, soita 010 503 8818, ma-pe klo 8-17 tai tutustu osoitteessa fennia.fi.

11 KAUPPAKAMARI

KUVA: PIXHILL

TEEMA

Vastuullisuudesta myynti- ja vientivaltti myös pk-yrityksille TEKSTI TIMO SORMUNEN

Vastuullisuus ja oman toiminnan alati kutistuva hiilijalanjälki ovat jo olennainen osa isompien yritysten strategiaa ja nyt samalle polulle opastetaan myös pk-kenttää. Keskuskauppakamarin tavoitteena on kouluttaa suomalaisyritykset vastuullisuuden suunnannäyttäjiksi, jotka vetävät kaulaa kilpailijoihinsa myös vientimarkkinoilla.

12 KAUPPAKAMARI

KUVA: MEERI UTTI

M

itä isot edellä, sitä pienet perässä, muistuttaa vanha kansanviisaus. Lausahdus pätee kohtuullisesti myös vastuullisuus- ja ympäristöseikkoihin, jotka isommissa yrityksissä on otettu vuosi vuodelta vakavammin. Samalla niihin liittyviä vaatimuksia ja kriteerejä on valutettu asteittain omiin alihankintaverkostoihin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Vielä vuosikymmenen vaihteessa kestävän kehityksen periaatteet, oma energiatehokkuus ja mahdollisimman pieni hiilijalanjälki kuitattiin vuosikertomusten yhteydessä muutamalla korulauseella. Tänä päivä niitä on avattava asiakkaille ja myös sijoittajille entistä yksityiskohtaisemmin. Samalla vastuullisuudesta on tullut etenkin pörssi- ja vientiyrityksille yksi koko liiketoiminnan uskottavuuden peruselementti.

Monille pk-yrityksille vastuullisuuskysymykset ovat kuitenkin haasteellisia. Kuinka ylipäätään tarttua moniulotteiseen vastuullisuuspalloon, kun oma osaaminen on asian suhteen rajallinen eivätkä kalliit konsultit välttämättä houkuta? Ja miten lopulta mitata ja varmistaa, että tehdyt toimenpiteet tuottavat myös konkreettisesti tulosta eivätkä aiheuta esimerkiksi laatuvaihteluja tai lisää energiankulutusta ja ympäristörasitusta jossain muualla tuotantoketjussa?

SUOMALAISYRITYKSET ALAN KÄRKIKASTIIN Nämä pk-yritysten arkiset haasteet on noteerattu myös Keskuskauppakamarissa, joka käynnistää tänä syksynä yritysten vastuullisuuskoulutukset. Niiden yksiselitteisenä tavoitteena on opastaa asian edessä ymmällään olevat yritykset oman vastuullisuuspolun

Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen.

13 KAUPPAKAMARI

kuin jäädä kärkeä peesaavaan harmaaseen massaan. ”Tanskalaiset, ruotsalaiset ja hollantilaiset yritykset ovat ympäristö- ja vastuullisuusasioissa tunnetusti maailman kärkeä ja osaavat kyllä ottaa markkinoilta omansa. Tähän joukkoon meidänkin on päästävä – ja mielellään tietysti ohitse”, Yrjö-Koskinen painottaa.

NOPEA MUUTOS ASENNEILMASTOSSA Ympäristö- ja vastuullisuusasiat ovat olleet tärkeä osa Eero Yrjö-Koskisen toimenkuvaa jo ennen nykyistä kauppakamari-pestiä.

Hän on toiminut muun muassa Kestävän kaivostoiminnan verkoston pääsihteerinä syksystä 2015 lähtien. Sitä ennen hän oli Brysselissä Green Budget Europe -järjestön toiminnanjohtajana.

Pitkän linjan ympäristöaktiivi tunnustaa

itsekin yllättyneensä, kuinka nopeasti yleiset asenteet ovat elinkeinoelämän piirissä muuttuneet viimeisten kahden vuoden aikana. ”Nyt on oivallettu, ettei vastuullinen toimintatapa ole pelkkä kustannuserä.

Päinvastoin se vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Siksi siihen kannattaa myös panostaa”, Yrjö-Koskinen muistuttaa.

Näkemykselle löytyy vahvistusta myös viime aikaisista tutkimuksista. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston taannoisessa Corporate sustainability and profitability are interrelated -kokoomatutkimuksessa havaittiin täsmällisten vastuullisuuskäytäntöjen tuottavan myös parempaa liiketulosta.

Nordean viime vuonna tekemä ja Kauppalehdessä julkastu selvitys (Vastuullisuus tuo euroja – ESG-yritysten tuotot historiallisen korkealla ) puolestaan paljasti, että parhaim-

KUVA: PIXHILL

alkuun, tehdä niistä hiilineutraaleja tulevien 15–20 vuoden kuluessa ja nostaa Suomi asteittain alan globaaliksi suunnannäyttäjäksi.

Koulutusta koordinoi Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskinen, joka aloitti uudessa tehtävässään viime keväänä. Hän tunnustaa, että asetetut tavoitteet ovat kovia mutta realistisia. ”Paine kasvaa jatkuvasti myös asiakkaiden puolelta. Yrityksiltä vaaditaan nyt vastuullista toimintaa ja jos halutut kriteerit eivät asiakkaiden mielestä täyty, valitaan joku toinen vaihtoehto”, Yrjö-Koskinen muistuttaa.

Vientivetoiselle Suomelle tämän trendin sivuuttaminen voi koitua pidemmässä juoksussa kohtalokkaaksi. Siksi on viisaampaa olla vastuullisuusasioissa etujoukoissa

LAUTAKUNTA TUEKSI VASTUULLISUUSASIOISSA SYKSYLLÄ KÄYNNISTYVÄ VALTAKUNNALLINEN KOULUTUSKIERTUE ON YKSI OSA KEVÄÄLLÄ KESKUSKAUPPAKAMARIIN PERUSTETUN VASTUULLISUUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄKENTTÄÄ.

Lautakunnan tehtävänä on paitsi suunnitella koulutustilaisuuksia arvioida myös yritysten edistymistä vastuullisuusjärjestelmiensä toimeenpanossa. Lisäksi lautakunta voi antaa suosituksia ja kannanottoja ajankohtaisista vastuulli-

14 KAUPPAKAMARI

suuskysymyksistä. Lautakunnan jäsenistöstä löytyy niin akateemista osaamista kuin yritys- ja järjestötaustaa. Puheenjohtajana toimii Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani HannaLeena Pesonen ja varapuheenjohtajana OP-ryhmän brändi- ja yritysvastuujohtaja Kati Ihamäki.

Muita jäseniä ovat Anne Ekberg (viestintä- ja markkinointijohtaja, Fiblon Oy), Minna Halme (professori, Aalto-yliopisto), Terhi Koipijärvi

(viestintäjohtaja, Metsähallitus), Jorma Mikkonen (yhteiskuntasuhdejohtaja, Lassila & Tikanoja Oy), Ari Nissinen (kehittämispäällikkö, Suomen ympäristökeskus), Anja Peltonen (johtaja, Kilpailu- ja kuluttajavirasto), Michaela Ramm-Schmidt (johtaja, Baltic Sea Action Group), Lea Rankinen (vastuullisuusjohtaja, SOK), Elina Seppälä (Energy Sourcing Director, Stora Enso Oy) ja Leo Stranius (toiminnanjohtaja, Kansalaisareena).

man ESG (environmental, social, governance) -luokituksen saaneiden yritysten tuotto ja osakkeen arvo ovat olleet selvästi korkeampia kuin alhaisemman luokituksen yrityksillä.

VASTUULLISUUS ON A JA O Tuorein esimerkki asennemuutoksesta löytyy Suomen yritysvastuuverkosto FIBS ry:n Yritysvastuu 2019 -tutkimuksesta. Sen mukaan peräti 99 prosenttia yrityksistä uskoi vastuullisuuden olevan oman liiketoiminnan kannalta olennainen tekijä.

Myös ilmastonmuutos huolettaa. Liki 90 prosenttia kyselyyn vastanneista liki 200:sta yritysjohtajasta ja -asiantuntijasta näet kertoi ilmastonmuutoksen olevan organisaatiolleen tärkeä tai erittäin tärkeä vastuullisuuden painopistealue seuraavan 12 kuukauden aikana.

Ilmastonmuutos koettiin jopa eettisyyttä (79 prosenttia) ja kiertotaloutta (71 prosenttia) tärkeämmäksi tekijäksi.

Samassa tutkimuksessa yritykset kaipasivat myös lainsäätäjiltä taustatukea kestävän kehityksen edistämiseen. Enemmistön mielestä globaaleja haasteita pitäisi ratkaista nimenomaan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten kautta. Myös Yrjö-Koskinen

painottaa, että haasteita ja tavoitteita on tarkasteltava aina vähintäänkin EU-tasolla.

Niihin on myös Suomi osaltaan sitoutunut.

Samalla on heitettävä romukoppaan se ajattelutapa, ettei omilla toimilla ole mitään

YRITYKSILTÄ VAADITAAN NYT VASTUULLISTA TOIMINTAA. JOS HALUTUT KRITEERIT EIVÄT ASIAKKAIDEN MIELESTÄ TÄYTY, VALITAAN JOKU TOINEN VAIHTOEHTO. merkitystä muun muassa Kiinan, Intian ja monien muiden ”jättisaastuttajien” rinnalla. ”Tarjolla on myös todella merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Jokainen ymmärtää kuinka paljon ympäristöteknologian kysyntä ja markkinat mullistuvat, jos

esimerkiksi keskusjohtoinen Kiina päättää tähdätä hiilineutraaliuteen odotettua nopeammin ja määrätietoisemmin”, Yrjö-Koskinen muistuttaa.

KOULUN PENKILLE KUUDELLA PAIKKAKUNNALLA Keskuskauppakamarin vastuullisuuskoulutukset alkavat tulevana syksynä Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Vaasassa. Koulutustilaisuudet ovat avoimia kaikille yrityksille toimialaan ja kokoon katsomatta. Tavoitteena on saada jokaisella paikkakunnalla mukaan noin 30 yrityksen opiskelijajoukko. Itse koulutuksesta vastaa alan kotimaisiin kärkiosaajiin kuuluva Gaia Consulting. ”Ideana on tarjota kansantajuinen ja selkeä perusta, jonka pohjalta asioita voi lähteä viemään konkretiaksi. Liikkeelle lähdetään yritysten oman toiminnan, logistiikan ja energiankäytön aiheuttamista päästöistä.

Myöhemmin kuvaan tulevat mukaan myös ihmisoikeudet, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Ja mikä tärkeintä, tuloksia myös mitataan ja seurataan yrityskohtaisesti”, Yrjö-Koskinen selvittää.

•

15 KAUPPAKAMARI

Pohjoisessa vilisee suurhankkeita TEKSTI: KARI AROKYLÄ

KUVA: ISTOCKPH0TO

Pohjois-Suomessa on vireillä tai jo rakenteilla useita jättimäisiä investointeja. Käydäänpä virtuaalisella kiertomatkalla tutustumassa kolmeen niistä – kartonkikoneeseen Oulussa, biotuotetehtaaseen Kemissä ja ydinvoimalaitokseen Pyhäjoella.

16 KAUPPAKAMARI

A

loitetaan kiertomatka kuitenkin Oulun yliopiston kampukselta Linnanmaalta. Kysytään yliopiston kauppakorkeakoulun vt. professorilta Jaakko Simoselta suurinvestointien merkityksestä. Simonen arvioi jättihankkeiden olevan pääosin ja monella tavalla pohjoisen taloudelle hyödyllisiä, mutta muutaman varoituksenkin sanan hän haluaa lausua.

Isojen investointien ilmeinen plussapuoli on, että ne tuottavat niin suoraan kuin kerrannaisvaikutuksina merkittävän määrän taloudellista hyötyä – rahavirtoja, työllisyyttä, alihankintaketjuja, erilaisten palvelujen ja tuotteiden kysyntää.

VAHVA IMAGOVAIKUTUS Vahvimmillaan investointien vaikutukset ovat Simosen mukaan usein rakennusvaiheessa. Toki ne myös valmistuttuaan ja ollessaan tuotantokäytössä ovat taloudelliselta merkitykseltään huomattavia.

”Lisäksi tällaisilla investoinneilla on huomattava imago- ja signaalimerkitys. Ne kertovat, että alaan ja alueella kannattaa investoida – että ne ovat vetovoimaisia. Jättihankkeet kannustavat muitakin investoimaan ja vetävät alueelle uusia yrityksiä”, hän pohtii.

Professori Simonen toivoo, että teollisuuden investoinnit toisivat mukanaan myös lisää tutkimusta ja tuotekehitystä. Hän huomauttaa, että tällaisesta vaikutuksesta hyvä esimerkki oli aikoinaan Nokia, joka sai t&k-toiminnan Oulun seudulla vauhtiin laajalla rintamalla.

Entä mitä mahdollisia sudenkuoppia isoihin hankkeisiin sisältyy?

Jaakko Simonen varoittaa kiinnittymästä liikaa yhteen yritykseen tai toimialaan.

Tästäkin Nokian taannoinen asema Oulussa on hyvä esimerkki. Nokia-vetoisen ict-teollisuuden notkahdus oli alueelle kova isku. ”Tärkeää on, että jättilaitosten ohella alueilla on myös vilkasta ja monipuolista pienempien yritysten toimintaa”, hän korostaa.

17 KAUPPAKAMARI

STORA ENSO KÄÄNTÄÄ HIENOPAPERIA VALMISTANEEN TEHTAANSA TUOTTAMAAN PAKKAUKSISSA KÄYTETTÄVÄÄ KARTONKIA.

KUVA: STORA ENSO

Stora Enso on keskeinen tekijä Nuottasaaren tehdasalueella Oulussa.

Uusi alku Oulussa SIIRRYTÄÄN REILUN kymmenen kilometrin päähän Oulun Nuottasaareen. Perinteisellä teollisuusalueella on paljon toimintaa, suurimpana tekijänä Stora Enso. Alueella on alkanut suuren mittaluokan muutosprojekti, jossa Stora Enso kääntää hienopaperia valmistaneen tehtaansa tuottamaan pakkauksissa käytettävää kartonkia. Samalla yhtiö päivittää sellutehtaansa tekemään kartonkiin tarvittavaa sellua.

Kartonkia Nuottasaaressa alkaa syntyä ensi vuoden lopulla. Stora Enson yksiköitä Oulussa ja Kemissä johtava Juha Mäkimattila tuumii, että kysymyksessä on uusi alku Oulun-tehtaalle. ”Tästä tulee maailmanluokan tehdas, joka tekee tuotteita vahvasti kasvaville markkinoille”, hän arvioi.

Pakkauksiin käytettävän kartongin tarve kasvaa kaiken aikaan. Sen kysyntää kirittävät muun muassa kaupungistuminen, verkkokauppa ja pyrkimys pois muovista.

Hienopaperin kysyntä taas on muun muassa digitalisaation vuoksi alamäessä, jolle ei näy loppua. Paperia tarvitaan tiedonsiirtoon jatkuvasti vähemmän. ”Muutosprojekti täällä Oulussa on Stora Enson strategian mukainen ja uskomme siihen vahvasti”, toteaa Mäkimattila.

KIVULIAS RATKAISU Kartonkibisnekseen siirtyminen tuo Stora Enson Oulun-tehtaalle uusia mahdollisuuksia, mutta se on myös kivulias ratkaisu, joka vie työpaikan noin 360 ihmiseltä. Ratkaisu tietää lisäksi epävarmuutta Nuottasaaren alueen ekosysteemille, jonka keskiössä Stora Enso on. Osa ekosysteemin yrityksistä kärsii, osa mahdollisesti hyötyy.

Muutenkin muutokset ovat suuria. Tuotannon koko arvoketju muuttuu. Teknisestikin kartongin tekeminen vaatii opettelua, sillä se on osittain erilaista kuin paperin valmistaminen. Juha Mäkimattila on kuitenkin luottavainen. ”Oulussa on osaava porukka. Kyllä tästä hyvä tulee”, hän vakuuttaa.

KUVA: STORA ENSO/ADAM WOLOSZ

KUVA: STORA ENSO/BIRGER ROOS

18 KAUPPAKAMARI

ISO HINTALAPPU Helppoja projekteja ei Mäkimattilan mukaan ole edes olemassa – eikä tämäkään ole sellainen. Hintalappukin on melkoinen, noin 350 miljoonaa euroa. Ainutlaatuinen hanke ei toki ole, sillä Stora Ensokaan ei ole ensimmäistä kertaa asialla. ”Varkaudessa olemme toteuttaneet samankaltaisen projektin muutama vuosi sitten. Ja toki kilpailijamme ovat myös tehneet tällaisia.”

Mitä Stora Enson muutosprojektiin Nuottasaaressa sitten oikein sisältyy?

Mäkimattila vastaa: Yhtiö muuntaa paperikone 7:n tuottamaan kartonkia tai tarkasti sanottuna kraftlineria, joka on ensikuitupohjaista aaltopahvin pintakartonkia. Toisen paperikoneensa – numero 6:n – se jättää ikään kuin hyllylle odottamaan mahdollista myöhempää päätöstä remontoimisesta niin ikään kartonkikoneeksi.

Kartongin valmistuksen aloittaminen tietää myös muutoksia Stora Enson sellutehtaaseen Nuottasaaressa. Tehdas alkaa puskea kartongin valmistuksessa käytettävää valkaisematonta sellua paperin teossa käytettävän valkaistun sellun sijasta. ”Lisäksi investointeihin kuuluvat muun muassa hajukaasujen ja jätevesin puhdistuksen tehostaminen uusien ratkaisujen avulla”, kertoo johtaja Mäkimattila.

KUVA: METSÄ GROUP

Metsä Groupin tehtaat Kemissä sijaitsevat Pajusaarella ja Sahansaarella.

Kemiin biotuotejätti SEURAAVAKSI TAITETAAN noin sadan kilometrin matka Oulusta Kemiin, minne Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre suunnittelee investointia uuden biotuotetehtaan rakentamiseksi. Tehdas olisi pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos ja rakennettaisiin nykyiselle tehdasalueelle Pajusaarelle ja Sahansaarelle. 1980-luvun lopulla päivitetty nykyinen sellutehdas purettaisiin pois, kunhan uusi tehdas valmistuu.

Jos joku investointi on jättimäinen, niin Kemiin kaavailtu biotuotetehdas on sellainen: hanke on Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin, hintaa sillä on noin 1,5 miljardia euroa ja työllisyysvaikutus rakentamisaikana peräti 10 000 työvuotta.

Hankkeen kotimaisuusasteeksi on arvioitu 70 prosenttia.

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen on tyytyväinen tehtaan hankesuunnittelun etenemiseen. ”Tekeillä on parhaillaan muun muassa ympäristövaikutusten arviointi, tehtaan prosessikonseptin tarkentaminen, tarjousten pyytäminen päälaitetoimittajilta ja vanhojen rakennusten purkaminen suunnitellulta tehdasalueelta”, hän selvittää.

PÄÄTÖS ENSI KESÄNÄ Lopullisen päätöksen biotuotetehtaan rakentamisesta tai rakentamatta jättämisestä Metsä Group tekee aikaisintaan ensi kesänä.

Myönteinen ratkaisu ei ole itsestään selvä, vaan vaatii useiden tekijöiden napsahtamista kohdalleen.

Toimitusjohtaja Nousiaisen mukaan yhtiöllä pitää olla varmuus puuraaka-aineen riittävyydestä ja logistiikan toimivuudesta.

Viimeksi mainittu vaatii julkisia investointeja väyliin, jotta niin raaka-aineet kuin valmiit tuotteet kulkevat sujuvasti. Lisäksi tehtaan ympäristöluvan ja rahoitusratkaisujen täytyy olla kunnossa. ”Ja toki seuraamme myös talouden kehitystä maailmalla – erityisesti Aasiassa – vaikka eivät kvartaalivaihtelut sinänsä tällaista tehdasta heilutakaan”, hän korostaa.

Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan – kuten myös muiden metsäteollisuuden investointien – yhteydessä on puhuttu paljon Suomen puuvarojen riittävyydestä ja hakkuiden kestävästä tasosta. Ismo Nousiainen arvioi, että Kemin-tehtaan tarpeisiin raaka-ainetta on tarpeeksi. Hän sanoo kuitenkin suoraan, että kaikkiin julkisuudessa esillä oleviin hankkeisiin puu ei riitä.

SELLUA HYGIENIATUOTTEISIIN Biotuotetehtaan päätuote on selluloosa, jonka markkinanäkymät ovat hyvinkin valoisat.

Painopaperia tosin tarvitaan maailmalla jatkuvasti vähemmän, mutta samanaikaisesti erilaisten hygieniatuotteiden kuten pehmopapereiden kysyntä kasvaa. Syynä tähän on muun muassa Aasian maiden elintason kasvu. ”Lisäksi monien tuotteiden valmistuksessa pyritään pois fossiilisista raaka-aineista ja halutaan korvata ne biopohjaisilla aineilla, jotka voivat perustua muun muassa selluun”, kertoo toimitusjohtaja Nousiainen.

Pelkällä sellun tuotannolla ei biotuotetehdas toki nimeään ansaitse. Kemiin suunniteltu tehdas voikin valmistaa myös useita muita biotuotteita tai biokemikaaleja. Bioa on myös se, että tehdas ei tarvitse lainkaan fossiilisia polttoaineita missään tilanteessa ja on näin kokonaan fossiiliton. Lisäksi se käyttää hajukaasujen ja jäteveden käsittelyyn uusia ratkaisuja.

KEMIIN KAAVAILTU TEHDAS OLISI POHJOISEN PALLONPUOLISKON SUURIN PUUTA JALOSTAVA LAITOS.

19 KAUPPAKAMARI

KUVA: FENNOVOIMA

Fennovoiman laitosalueella Pyhäjoella tehdään maanrakennustöitä sekä rakennetaan tuki- ja apurakennuksia yhteensä 400–500 miljoonalla eurolla. Työmaatukikohdan alueelle rakennetaan muun muassa työmaaruokala ja -toimistoja sekä sosiaalitiloja.

Pieni kunta – iso investointi

Ydinvoimalan työmaalla on työskennellyt jo yli 600 yritystä. Hanhikivenniemen pohjoispuolella ruopataan parhaillaan voimalaitoksen jäähdytysveden purkukanavaa. Työtä tehdään louhepenkkojen päältä.

Kun purkukanava on valmis, louhepenkat ruopataan pois.

20 KAUPPAKAMARI

otetaan se aika mikä tarvitaan. Etusijalla on turvallisuus. Toinen erityisen tärkeä seikka on laitoksen käytettävyys”, korostaa Hemminki.

ILMASTONMUUTOKSEN TORJUJA Ilmastonmuutoksen torjunnassa ydinvoimalla on Toni Hemmingin mukaan merkittävä osuus niin Suomessa kuin globaalistikin. Hän sanoo turvautumisen ydinvoimaan olevan välttämätöntä, sillä se ei aiheuta käyttönsä aikana lainkaan hiilidioksidipäästöjä ja on koko elinkaarta tarkastellen vähäpäästöisimpien energiamuotojen joukossa. ”Hankkeellamme on huomattavan myönteiset vaikutukset: se lisää vähäpäästöistä tuotantoa ja parantaa Suomen energiaomavaraisuutta. Voimalan vuosittain tuottamalla energialla voidaan esimerkiksi puolittaa sähkön tuonti Suomeen, tai sähköistää koko henkilöautoliikenteemme”, hän kertoo.

Ydinvoimalan kustannusarvio on kokonaisuudessaan 6,5–7 miljardia euroa. Kotimaisten investointien osuus tästä on 1,8–2,7 miljardia. Näin valtavat euromäärät heijastuvat tietysti monella tavalla ja moneen suuntaan. Toimitusjohtaja Hemminki viittaa keväällä 2018 valmistuneeseen Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Raahen seudun yrityspalvelujen teettämään tutkimukseen, jossa selviteltiin Fennovoiman hankkeen talousja työllisyysvaikutuksia.

SUURET TALOUSVAIKUTUKSET Tutkimuksen mukaan laitoksen rakentamisen aikana kerrannaisvaikutuksina syntyy uusia investointeja noin 210–400 miljoonan euron edestä; sen käytön aikana puolestaan vuosittain noin 25–30 miljoonalla eurolla. ”Laitoksen rakentamisen työllisyysvaikutus on noin 17 400–26 000 henkilötyövuotta.

Yksi työpaikka rakennustyömaalla luo noin viisi työpaikkaa sen ulkopuolella, kun kerrannaisvaikutukset otetaan huomioon. Näistä hieman alle puolet syntyy Pohjois-Pohjanmaalle”, selvittää toimitusjohtaja Hemminki.

Laitoksen käytön aikana kerrannaisvaikutukset ovat hänen mukaansa jonkin verran isommat. Suoraan laitos tarjoaa tällöin 400–500 työpaikkaa. Näistä jokainen luo viidestä kuuteen työpaikkaa voimalaitoksen ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa noin 1 700 työpaikkaa Pohjois-Pohjanmaalle ja 800–900 muualle Suomeen.

•

KUVA: FENNOVOIMA

PALATAAN KEMISTÄ noin 150 kilometriä etelään Pyhäjoelle. Pieneen kuntaan on nousemassa mammutti- investointi – Fennovoiman ydinvoimala. Varsinaista voimalaitosta ei yhtiö vielä pystytä, mutta tarvittavaa infraa ja tukirakennuksia kylläkin.

Valmistakin on tullut. Fennovoiman toimitusjohtaja Toni Hemminki luettelee: Koulutus- ja pääporttirakennus ovat olleet pystyssä jo tovin. Tänä vuonna ovat valmistuneet muun muassa iso majoituskylä asuinrakennuksineen sekä laitostoimittajan ja pääurakoitsijan toimistorakennus. ”Työmaalla on tällä hetkellä töissä noin 250 ihmistä”, hän laskee.

Valmistelevan rakentamisen lisäksi Fennovoima urakoi suunnittelu- ja paperitöiden kanssa. Hemmingin mukaan yhtiö valmistelee parhaillaan rakentamislupaan liittyvää suunnitteluaineistoa yhdessä laitostoimittajan kanssa Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi. Fennovoima odottaa nyt saavansa rakentamisluvan vuonna 2021.

Tällöin laitoksen kaupallinen käyttö alkaisi vuonna 2028. ”Tärkeintä tietenkin on, että laitoksen suunnittelu tehdään huolellisesti ja siihen

”ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASSA YDINVOIMALLA ON MERKITTÄVÄ OSUUS NIIN SUOMESSA KUIN GLOBAALISTIKIN.”

ILMOITUS

ELY-keskus heittää haasteen ilmastotyöhön ILMASTO JA YMPÄRISTÖ ovat keskeisesti mukana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminnassa ja monissa palveluissa.

ELY-keskus tukee yritysten ilmastotyötä, työkaluinaan rahoitustuet ja asiantuntijoiden apu. ”Ilmastonmuutoksen vaikutusten torjuminen on asia, johon meidänkin pitää reagoida. Vähähiilisyys, kiertotalous, energian säästö ja uusiutuvan energian kestävä käyttö ovat tärkeitä tavoitteita. Niiden edistämiseksi ELY-keskuksessa on nyt kova tekemisen meininki”, sanoo ylijohtaja Jonas Liimatta. ”Kaikilla on huoli planeetasta. Miten tulemme jatkossa pärjäämään ja miten varaudumme muutoksiin. On myös mietittävä, miten sopeudumme . Haaste on kova, mutta yhteistyöllä voimme siitä selvitä.”

TAVOITTEENA HIILINEUTRAALI MAAKUNTA Jonas Liimatta uskoo Pohjois-Pohjanmaan ottavan edelläkävijän roolin hiilineutraalina maakuntana. Paljon on jo tapahtunutkin.

Hyvä esimerkki on elokuussa Iissä järjestetty ensimmäinen IlmastoAreena, joka kokosi tuhansia ihmisiä keskustelemaan ja ratkomaan ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita. Yleishyödyllisestä hankkeesta yksi esimerkki on juuri käynnistynyt PohjoisPohjanmaan ilmastotiekartta.

Yritykset ovat lisänneet tuotannon automaatiota sekä energia- ja materiaalitehokkuutta. Vähähiilisyys näkyy vahvasti puuteollisuuden investointi- ja kehittämishankkeissa. Biotaloushankkeita on useita ja erilaisia jätteitä hyödynnetään uusin ideoin. Maaseudulla on tehty uusia ratkaisuja lietteestä vapautuvan biokaasun talteenottamiseksi.

ILMASTOTYÖ KANNATTAA Jonas Liimatta kannustaa yrityksiä ottamaan ilmastoasiat huolekseen. Se kannattaa. ”Kierrätys ja energiansäästö tiputtavat suoraan yrityksen muuttuvia kuluja. Ilmastotyö tuo usein uutta liiketoimintaa, sitä kautta kasvua ja jopa vientiä. Jos yritys keksii ilmastoystävällisiä ratkaisuja, palveluja tai ICT-alustatalouteen liittyviä uusia ratkaisuja, ne ovat laajennettavissa muihinkin maihin.” ”Ilmastotyö on yrityksille myös brändiasia.

Tämän päivän asiakkaat ja tuottajat ovat niin tietoisia, että he odottavat toiminnan olevan ympäristöystävällistä ja turvallista ja huomioivan ilmaston lämpenemisen torjunnan”, ylijohtaja toteaa.

•

KUVA: POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS

TUKEA RAHASTOISTA JA ASIANTUNTIJOILTA Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus myöntää rahoitusta hankkeille, jotka edistävät ilmastotavoitteita ja jotka tukevat vähähiilisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä.

Tukea myönnetään rakennerahastosta ja maaseuturahastosta.

Jonas Liimatta tarkastelee Euroopan unionin rakennerahaston meneillään olevan ohjelmakauden 2014–2020 tilastoa. Sen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin osoitettu rahoitusta tähän mennessä noin 20 miljoonaa euroa.

Maaseuturahastosta on ohjelmakaudella käytetty ympäristön hyvää tilaa edistäviin hankkeisiin ja mm. maaseudun digiverkon rakentamiseen yhteensä noin 13 miljoonaa euroa. ”Molemmissa rahastoissa on rahaa vielä jäljellä ja sitä on edelleen haettavissa noin vuoden verran. Tukia myönnetään osin jatkuvalla haulla. Kannustan hakemaan rahoitusta, erityisesti , jos on materiaalien tehokkuuteen,

kierrätettävyyteen tai vähähiilisen energian käyttöön liittyviä kehittämishankkeita. Esimerkiksi maaseuturahastoon etsimme parhaillaan ympäristö- ja ilmastonmuutokseen liittyviä hankkeita. Maaseuturahaston piiriin kuuluu koko Pohjois-Pohjanmaa Oulun ydinkeskustaa lukuun ottamatta.”

Konkreettisten rahoitusinstrumenttien lisäksi ELY-keskuksessa on tarjolla myös asiantuntijapalveluita. ”Meillä on eri alojen asiantuntijoita.

Todella hyvää osaamista, jota kannattaa hyödyntää. Asioita ei tarvitse miettiä yksin”, ylijohtaja muistuttaa.

”Autamme konkreettisesti rahoituspalveluilla mm. yrityksiä vähentämään hiilijalanjälkeään ja löytämään uusia ratkaisuja ja liiketoimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta.

21 KAUPPAKAMARI

Biokaasulla kulkevat Haurun jäteautot pyörittävät kiertotaloutta TEKSTI: KARI AROKYLÄ

K

äytännön kiertotaloutta parhaimmillaan lienee se, kun jäteauto kulkee itse keräämästään biojätteestä valmistetulla biokaasulla. Näin toteuttaa kiertotaloutta oululainen jätehuoltoalan yritys Haurun Jäteauto Oy. Yhtiön kaikki jäteautot eivät toki biokaasulla kulje, mutta jo kaksi autoa kuitenkin.

Eikä määrä näytä tähän pysähtyvän. Toimitusjohtaja Mikko Hauru muistuttaa, että yhtiö päivittää autokantaansa jatkuvasti.

Seuraavakin hankinta saattaa hyvin olla biokaasuauto, sillä kokemukset niistä ovat hyvin myönteiset. ”Asiakkaat ovat tyytyväisiä ja kuljettajat ovat tyytyväisiä. Palaute on ollut kaiken kaikkiaan kiittävää”, hän myhäilee.

Biokaasu on käytännössä päästötön, uusiutuva, kotimainen ja jopa paikallinen oululainen polttoaine – ja siksi toimitusjohtaja Haurun mielestä oikea valinta itsekin ympäristöalalla toimivalle yritykselle.

JÄTTEESTÄ JALOSTUU LIIKENNEPOLTTOAINE Biojäte jalostuu biokaasuksi Oulussa seuraavalla tavalla: Jäteautot kuljettavat ensin biojätteet Kiertokaaren ylläpitämään Ruskon jätekeskukseen. Siellä toimiva Gasumin tuotantolaitos tekee jätteestä biokaasua. Tämän jälkeen Kiertokaari jalostaa biokaasun edelleen liikennepolttoaineeksi kelpaavaksi.

Lopuksi valmis biokaasu toimitetaan Kiertokaaren omistamalle Ruskon tankkausasemalle niin Haurun jäteautojen kuin muidenkin kaasulla kulkevien ajoneuvojen tankattavaksi.

Mikko Haurun mukaan biokaasuautojen päivittäinen käyttö tai ylläpito ei ole millään tavalla hankalampaa tai kalliimpaa kuin perinteisten dieselautojen – pikemminkin päinvastoin. ”Biokaasulla kulkevat jäteautot maksavat hankittaessa hieman enemmän kuin tavalliset dieseliä käyttävät autot, mutta polttoaineena biokaasu on kolmanneksen halvempaa.

Autoilla ajetaan keskimäärin noin kymmenen vuotta, joten säästöä polttoainekuluissa ehtii kertyä melkoisesti”, hän laskeskelee.

TANKKAUSASEMA MAINIOSSA PAIKASSA Ensimmäisen biokaasulla toimivan autonsa Haurun Jäteauto sai käyttöönsä vuoden 2018 lokakuussa. Toisen vuoro oli tämän vuoden keväällä. Toimitusjohtaja Haurun mukaan yhtiö oli kiinnostunut biokaasuautoista jo aikaisemminkin, mutta ensin piti olla tankkausasema, jolta kaasua saa autojen polttoainesäiliöihin.

Ruskon jätekeskuksessa sijaitseva tankkausasema on Haurun jäteautojen kannalta mainiossa paikassa, sillä autot voivat tankata biokaasunsa samalla reissulla kun käyvät tyhjentämässä kuormansa. ”Meidän esimerkkimme osoittaa, että pienikin yritys voi tehdä merkittäviä ympäristötekoja”, pohtii Mikko Hauru.

•

Haurun Jäteauto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hauru.

22 KAUPPAKAMARI

TÄ T SI

NY

HYVÄ SINULLE.

HYVÄ YMPÄRISTÖLLE.

!

SAA

100 % PAIKALLINEN

POLTTOAINE

Olisitko uskonut, että jonakin päivänä voit tankata autoosi Oulussa tuotettua polttoainetta?

Me Scandicilla välitämme ympäristöstä.

Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä vastuullisuuden edistämiseksi kaikissa ketjumme hotelleissa jo vuodesta 1993. Kun yövyt Scandic-hotellissa, voit levätä ja herkutella puhtaalla omatunnolla.

Ruskon Biokaasun tankkausasemalla voit tankata kaasukäyt­ töiseen autoon uusiutuvaa ja Oulun alueen asukkaille 100 % pai­ kallista polttoainetta. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat lähes nolla. Sitä saadaan sinun ja minun lajittelemasta biojätteestä.

scandichotels.fi

Ruskon tankkausasemalla bio­ kaasu maksaa 1,48 €/kg. Vertailu­ hinta bensiiniin on 0,95 €/litra.

Jos ajat vuodessa 20 000 kilo­ metriä, biokaasua käyttämällä säästät jopa 1 000 euroa.

Lue lisää biokaasusta: www.ruskonbiokaasu.fi

Kiertokaari Oy Ruskonniityntie 10 90620 Oulu

PALAUTTAA ARVON

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu p. 020 781 7640 www.kuusakoski.com

Puunkorjuun ja metsänviljelyn ammattilainen

Metsäpesälä Oy www.metsapesala.fi

23 KAUPPAKAMARI

Eloriihi 2019 TEKSTI JA KUVAT: MIKA KULJU

OULUN KAUPPAKAMARIN ELORIIHI puitiin aurinkoisena hellepäivänä Hotelli Lasaretissa 29. elokuuta. Tilaisuuteen oli kutsuttu Oulun kauppakamarin hallitus, kauppakamariosaston puheenjohtajat ja valiokuntien puheenjohtajat sekä kauppakamarin henkilöstö. Tehtävänä oli määrittää ja laatia yhteinen tiekartta kauppakamariryhmän yhteisen strategian ja tulevaisuusvision jalkauttamiseksi käytännön toiminnaksi

Oulun kauppakamarissa. Tämä oli jatkoa kahdelle aiemmalle Eloriihelle (Muutostrendit ja niiden vaikutukset yrityksiin ja Globaalit skenaariot).

Tavoitteena oli laatia yhteinen tavoitetila sekä määrittää keskeiset toimenpiteet niihin pääsemiseksi seuraavista kilpailukyvyn kannalta tärkeistä osa-alueista: osaaminen, saavutettavuus ja investoinnit. Eloriihen fasilitaattorina toimi M-Advicen toimitusjohtaja Mika Rytky.

2

4

3 1

Eloriihen fasilitaattori Mika Rytky.

2

Nina Leskinen, yksi suunnitteluryhmien puheenjohtajista.

3

Timo Kaksonen, Esa Lantto ja Raimo Seikkala visioimassa Oulun kauppakamarin tulevaisuutta.

4

Jari Still puhuu ja muut ryhmäläiset kuuntelevat.

5

Eloriihen avasi Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Timo Levo.

24 KAUPPAKAMARI

5

1

PALKITTUJA

GrainSense ja Black Lion Pictures Kasvupolkujen voittajiksi TEKSTI: MIKA KULJU KUVA: MARIA HÄKKINEN

POHJOIS-POHJANMAAN KASVUPOLUN voittajaksi valittiin oululainen GrainSense Oy. Kunniamaininnan sai myös oululainen Kaltio Technologies Oy. Tuomariston valinnan vakuutti GrainSense Oy:n bisnes, joka on ajan hermolla ja sen markkinapotentiaali on globaali.

Yrityksellä on olemassa konkreettinen, patentoitu tuote ja näyttöjä markkinoille viemisestä. Yrityksellä on myös hyvä tiimi, joka mahdollistaa nopean kansainvälisen kasvun sekä selkeä ansaintamalli.

GrainSense Oy on kehittänyt maailman ensimmäisen kädessä pidettävän laitteen viljanlaadun mittaamiseen. Ensimmäistä kertaa viljelijät, siemenviljan kasvattajat

ja kasvinjalostajat voivat mitata viljelykasviensa tärkeimmät laatuominaisuudet nopeasti suoraan pellolla ja tehdä tulosten pohjalta kannattavuutta parantavia päätöksiä. Yritys mahdollistaa merkittävän parannuksen elintarvikkeiden hankintaketjuun.

Kunniamaininnan saanut Kaltio Technologies on tuomariston mukaan yritys, joka on tunnistanut selkeän asiakastarpeen, ja siihen on löydetty IoT:tä hyödyntävä ratkaisu. Yrityksen uskottavat asiakasreferenssit vakuuttavat, että ratkaisulle on kysyntää.

Kaltio Technologies myy palvelumallilla ratkaisua esineiden ja ihmisten paikantamiseksi.

KAINUUN KASVUPOLUN voittajaksi valittiin sotkamolainen Black Lion Pictures. Kunniamaininnan sai kajaanilainen Lieke Sovellukset.

Tuomaristo näki voittajayrityksessä paljon kansainvälistä potentiaalia. Yrityksellä on jo uskottavia referenssejä, vahva kansainvälinen verkosto sekä kekseliäs liiketoimintamalli ja ihailtavaa rohkeutta.

Black Lion Picturesin liiketoimintaa on elokuvien tuottaminen ja levittäminen kansainvälisille markkinoille.

Kunniamainittu Lieke Sovellukset sai tuomaristolta kehuja siitä, että tuote on tehty aitoon asiakastarpeeseen ja se soveltuu myös muille toimialoille. Yrityksen kasvupotentiaali on siis merkittävä. Lisäksi yrityksellä on jo uskottavia asiakasreferenssejä.

Lieke Sovellukset on kehittänyt rakennusalalle digitaalisesti ajantasaisen tiedonjakamiseen suunnitellun sovelluksen.

Sovelluksella on nykyisin valtakunnallisesti tunnettuja yrityksiä käyttäjinä. Yrityksen päätavoite on skaalata sovellus nykyistä laajemmalle käyttäjäkunnalle sekä tavoitella kansainvälisiä markkinoita.

Yritykset etenevät valtakunnalliseen finaaliin 100 parhaan kasvuyrityksen joukkoon. Finalistijoukosta valitaan Startup ja Start Again -sarjojen parhaat yritykset valtakunnallisessa Kasvu Open Karnevaalissa. Tapahtuma järjestetään 23.–24.10.2019 Jyväskylässä.

•

Palkinnon vastaanotti GrainSensen perustajiin kuuluva Ykä Marjanen.

25 KAUPPAKAMARI

Oululaista älyä autoiluun TEKSTI: SIRPA VEPSÄ KUVA: ROBERTO NICKSON / UNSPLASH

O

uluun on kuin huomaamatta rakentunut merkittävä automotive-alan teknologiakeskittymä.

Klusteri muodostuu noin 40 yrityksestä, joissa työskentelee arviolta 3 000 henkilöä. Heidän asiakkaitaan ovat maailman suurimmat ajoneuvovalmistajat, kuten Geely, Daimler, GM ja Audi, jotka hakevat Oulusta älykkäitä ratkaisuja autoiluun.

Oululaiset teknologiaratkaisut ovat näkyneet jo pitkään (tai itse asiassa ovat näkymättömissä) autojen multimediajärjestelmissä ja yhteyksissä ulkomaailmaan.

Automotive-alan kansainvälisiä asiakkuuksia on jo mm.

Elektrobitillä, Qt Companylla, Siili Solutionsilla, Symbiolla ja TactoTekillä.

"Autoteollisuuden kaksi suurinta haastetta ovat sähköauto ja itseohjautuva, autonominen auto. Kiinan, Saksan ja Ruotsin autovalmistajat investoivat niihin uskomattomia summia. Molemmat ratkaisut ovat toteutettavissa niillä osaamisalueilla, joita Suomessa ja Oulussa on kehitetty viimeiset 50 vuotta", kertoo ICT-alan asiakkuuspäällikkö Janne Mustonen BusinessOulusta.

26 KAUPPAKAMARI

Tulevaisuuden auto tarvitsee entistä luotettavampia langattomia tiedonsiirtoratkaisuja, millisekunnin viiveellä tapahtuvaa kommunikointia ympäristön kanssa, kymmeniä erilaisia sensoreita sekä niistä saatavan tiedon käsittelyä tekoälyn avulla – kaikki tietoturvallisesti tuotettuna.

"Painettu äly mahdollistaa autojen ohjaamoiden designin muuttamisen radikaalistikin. Siinä oululaisella osaamisella on etumatkaa maailmanlaajuisesti. Koko auton ja autoiluun liittyvän ulkopuolisen infran älykkyyden hallinta on suomalaisen osaamisen ydintä", Mustonen painottaa.

Ouluun muodostettu automotive-klusteri kartoittaa yhteistarjoomia, tunnistaa yhteisiä tuotekehitystarpeita ja jakaa osaamistaan toimimisesta autoteollisuuden kanssa.

Vientiponnisteluja tehdään erityisesti Göteborgin, Stuttgartin ja Hannoverin autoteollisuuden keskittymiin. Janne Mustonen esittää yhteisen vision: "Voisimme rakentaa mallin tulevaisuuden auton arkkitehtuurista, johon integroidaan auton toiminnot modulaarisesti ja tietoturvallisesti. Kestävä ratkaisu mahdollistaisi saumattoman yhteyden muihin autoihin ja ympäristöön."

•

Arktisuus on meidän

vahva kilpailuetumme matkailussa

Havainnekuva Kalajoen Marinasta.

O

n ollut jälleen hyvä matkailukesä ja tuntuma on, että alueemme monipuoliset kesäaktiviteetit on löydetty ja tapahtumat ovat vetäneet väkeä hyvin ja piristävät myös kauppaa. Kaiken kaikkiaan matkailun saralla on Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tapahtunut viime vuosina paljon hyvää ja tämän innoittamana alueella tehdään nyt matkailuinvestointeja ehkä enemmän kuin koskaan.

Oulussa panostetaan pitkän odotuksen jälkeen asemanseutuun ja Torinrantaan, jonne on suunnitteilla Allas Sea Pool ja Terwa Tower. Matkailukeskuksissa Rukalla, Syötteellä, Vuokatissa ja Ukkohallassa rakennetaan lisää majoituskapasiteettia ja palveluita. Kalajoelle tehdyn matkailun kasvuohjelman jalkauttamisen myötä Kalajoki on kehittymässä ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi hyvällä vauhdilla ja investoinnit ovat olleet paikkakunnalla todella merkittävät, kehittämisen kärkenä on nyt merellinen Marinan alue.

Ja veneilijät tietävät, kuinka lähellä rakas naapurimaamme Ruotsi todellisuudessa onkaan meriteitse; moottorilla vain puolen päivän ja purjeilla päivämatkan päässä. Tiesittekö esimerkiksi sitä, että Luulajan saaristo koostuu yli 1300 saaresta.

Tässä ympäristössä veneilyharrastuksella on pitkät

perinteet. Facebook täyttyy kesällä Ruotsin puolen satamia kehuvien veneilevien kavereiden päivityksistä yhtä varmasti kuin syksyllä sateen jälkeen sienipäivityksistä. Mieleen hiipii ajatus, että mekin voisimme kehittää monipuolista rannikkoamme voimakkaammin. Perämeren Suomen puolen rannikko on varmasti kiinnostava kohde niin maalta matkailijoille kuin ruotsalaisille veneilijöille: Kalajoen merellisyyttä hyödyntävä matkailukeskus ja uniikki Maakalla, Hailuoto, Kellon Kiviniemen mainio satama, Raahen vanhakaupunki ja upea saaristo sekä Iin Röyttä – vain joitakin mainitakseni. Mahdollisuuksia on valtavasti, kunhan vain saadaan kohteet esille ja palvelut toimiviksi.

Sijainti arktisella leveyspiirillä ja pohjoisuus ovat tänä päivänä vahva vetovoimatekijä kansainvälisessä matkailussa. Puhtaus ja valoisat yöt ovat elämys suurimmalle osalle maailman matkustavaa väestöä. Perämeren kohteet voisivat olla yhdessä merkittävä, kansainvälisen huomiokynnyksen ylittävä kokonaisuus. Liminganlahti on kansainvälisesti tunnettu lintuvesi ja luontokuvaus on maailmalla suosittu harrastus. Hailuodon panimon puhtaaseen pohjaveteen tehty olut, saaren puhtaassa luonnossa tuotettu hunaja ja liha ovat palveluiksi ja tarinoiksi muutettuna hienoja kokemuksia matkailijoille. Kalajoen ja Raahen ainutlaatuiset kalastus- ja hylkeenpyyntiretket.

Oulu – monipuolinen kulttuurikaupunki kaiken tämän luontotarjonnan keskellä. Live like a local, jossa matkailijaa tutustutetaan pintaa syvemmälle paikalliseen kulttuuriin ja perinteisiin on maailmalla yhä suositumpi tapa kokea uusia elämyksiä.

Meillä on hyvät mahdollisuudet kehittää alueen vahvuuksia näissä teemoissa, arktisuutta hyödyntäen. Tässä on laajan yhteistyön paikka.

Kauppa- ja matkailuvaliokunnan puolesta, Janne Anttila, valiokunnan puheenjohtaja Maria Juurikka, valiokunnan sihteeri

27 KAUPPAKAMARI

UUDET JÄSENET

Uudet jäsenet ajalta 29.3.–23.8.2019 KAJAANI KAJAANIN TEKNOLOGIAKESKUS OY Kiinteistöjen vuokraus ja hallinta KONTTORIKOLMIO OY Paperi- ja toimistotarvikkeiden vähittäiskauppa KOUTA MEDIA OY Mainostoimistot KRP-HALLIMYYMÄLÄ OY Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa LOUHINTALIIKE LUKKARI & SIRVIÖ OY Rakennuspaikan valmistelutyöt SAKELA RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen KALAJOKILAAKSO BULLSTOP OY Muun nautakarjan ja puhvelien kasvatus CELERMEC OY Metallien työstö HAAPAJÄRVEN KOME OY Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus HAAPAJÄRVEN VUOKRATALOT KIINTEISTÖ OY Asuntojen vuokraus KAARRON RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen KULJETUSLIIKE TJN-TRANSPORT SIIPOLA OY Tieliikenteen tavarankuljetus PROPELLET OY Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus RAKENNUSPALVELU V. SAVOLAINEN OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen TALOMYYNTI VESA SAVOLAINEN OY Puutavaran ja rakennusmateriaalien agentuuritoiminta KOILLISMAA KOILLISMAAN PESULA OY Pesulapalvelut yrityksille KULJETUSLIIKE M. HANHELA OY Tieliikenteen tavarankuljetus NILO MARKET OY Pienet supermarketit (yli 400 m², enintään 1000 m²) OULU AALTO KODIT OY OULU Kiinteistönvälitys ALINER OY Rahoituspalvelut ARVO KOVA OY Hautaustoimistojen palvelut ASUNTOKOLMIO OY Kiinteistönvälitys AVARIO OY Arkkitehtipalvelut

28 KAUPPAKAMARI

BUSINESSWORKS Muu liikkeenjohdon konsultointi BUUTTI OY Koulutus DESIGNDELIGHT Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ELÄINLÄÄKÄRIASEMA KAMU OY Eläinlääkintäpalvelut GLOBAL BOILER WORKS OY Metallituotteiden valmistus JK-DECOREST OY Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta KOURUTEK OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen KULJETUSLIIKE RIEKKI OY Tieliikenteen tavarankuljetus MEVITA INVEST OY Arvopaperien välittäminen NESTE HIIRONEN/P. SAUKKO OY Huoltamotoiminta OULUN ENERGIA OY Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto

POHJOIS-SUOMEN TEKNIIKKAPALVELU OY Sähköasennus RAKENNUSLIIKE J. PIKKUJÄMSÄ OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen REVNOR OY Laskentatoimen palvelut ROMUTA OY Lajiteltujen materiaalien kierrätys RAAHE HOOLI STEVEDORING OY Lastinkäsittely MAINT-TIME OY Metallien käsittely, päällystäminen ja työstö MIILUX OY Metallien työstö POHJOLAN SÄHKÖSEPÄT OY Sähköasennus RAAHEN VOIMA OY Teollisuutta palveleva sähkön ja lämmön tuotanto TOJAPAK KY Muovipakkausten valmistus

TILASTO

Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa yhä korkea NAISTEN OSUUS TÄMÄN VUODEN HALLITUSNIMITYKSISSÄ OLI 29 PROSENTTIA. OSUUS PYSYI SAMANA KUIN VIIME VUONNA SAAVUTETTU ENNÄTYSTASO. PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUSKOKOONPANOT PÄÄTETÄÄN KEVÄISIN YHTIÖKOKOUKSISSA. TIEDOT ILMENEVÄT KESKUSKAUPPAKAMARIN KEVÄÄLLÄ TEKEMÄSTÄ SELVITYKSESTÄ, JOSSA TARKASTELTIIN PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKÄYTÄNTÖJÄ.

Tänä vuonna yhtiöistä 98 prosentilla on molempia sukupuolia hallituksessaan.

Vain kolmella pörssiyhtiöllä on pelkästään miesjäsenistä koostuva hallitus. Ennätyslukemia ei ole saavutettu lainsäädännöllä, vaan yhtiöiden omalla aloitteellisuudella ja hallinnointikoodin suosituksilla.

Hallinnointikoodin suosituksen mukaan hallituksessa on oltava kummatkin sukupuolet edustettuina. Suosituksen myötä hallitusten sukupuolijakauma on tasapainottunut selvästi: naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa on suosituksen jälkeen moninkertaistunut.

Ennen uudistettua hallinnointikoodia naisia oli vain puolessa pörssiyhtiöiden hallituksista. Kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut huimasti. Vuoden 2019 hallitusnimityksistä naisten osuus oli 29 prosenttia, mikä on sama kuin viime vuonna saavutettu ennätystaso.

Yhteensä 26 yhtiössä naisten osuus on 40–60 prosenttia. Osuutta tarkasteltaessa voidaan puhua täysin tasapuolisesta edustuksesta. Tällaisia yhtiöitä on neljä enemmän kuin viime vuonna, mikä on myös myönteistä kehitystä.

Kaikkien pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten kokonaismäärää tarkastellessa kehitys on ollut positiivista. Vuonna 2003 ainoastaan 7 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli naisia. Viisi vuotta myöhemmin luku oli noussut 12 prosenttiin. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana naisten osuus on yli kaksinkertaistunut.

Kun vertaillaan naisten osuutta suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa EU-jäsenmaiden kesken, sijoittuu Suomii vertailussa korkealle. Tilastoissa Ranska, Italia, Ruotsi ja Saksa ovat Suomen edellä. On huomioitavaa, että pörssiyhtiöiden hallinnointimalleissa on eroja, jotka vaikeuttavat aitoa vertailua eri maiden välillä.

98 %

31 %

yhtiöistä on hallituksessaan molempia sukupuolia.

uusista hallitusnimityksistä on naisia. Nimitykset jakautuvat yhteensä 668 henkilölle, joista miehiä on 478 ja naisia 190.

PÖRSSIYHTIÖIDEN HALLITUSTEN SUKUPUOLIJAKAUMA 2015–2019 (%) 100 90

76

80

75

73

71

71

70 60 50 40 30

24

25

27

29

29

20 10 0 2015

2016

2017 miehet

2018

2019

naiset

Vuonna 2019 hallitusnimityksiä tehtiin yhteensä 760. Nimitykset jakautuvat yhteensä 668 henkilölle, joista miehiä on 478 ja naisia 190. Naisten osuus uusista nimityksistä oli yhteensä 31 prosenttia. Kyse on niistä henkilöistä, jotka on valittu hallitukseen uusina jäseninä ja luvusta on vähennetty uudelleenvalittujen jäsenten määrä.

LÄHDE: KAUPPAKAMARIN CORPORATE GOVERNANCE -SELVITYS 2019

29 KAUPPAKAMARI

SYKSY – KOULUTUKSET

Tiiminvetäjien tehovalmennus

Viennin ajankohtaispäivä

Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13 B

Lapland Hotels Oulu, Kirkkokatu 3

TTT –Tulosta tuottava tiiminvetäjä®- valmennuksessa perehdyt tiiminvetäjän toimintamalliin, joka on kehitetty yhteistyössä eri toimialojen organisaatioiden tiiminvetäjien kanssa. Toimintamallissa kiteytyy tulosta tuottavan tiiminvetäjän roolin, tehtävän ja käytännön toiminnan näkökulmasta olennainen.

EU:ssa on meneillään laaja kehittämisohjelma tullaustoimintojen uudistamiseksi. Ovatko yrityksenne viennin avainhenkilöt ajan tasalla tullilainsäädännön tuomista käytännön muutoksista ja miten ne tulisi huomioida vientilähetyksiä tehtäessä?

24.9.2019 klo 9.00–16.00, Oulu

OHJELMA: Lähtökohta: Tiiminvetäjän rooli ja tehtävät.

Sisäistäminen: Tiiminvetäjän roolin työstäminen ja haltuun ottaminen.

Sitoutuminen: Tiiminvetäjän ja esimiehen yhteistyö.

Yhteistyö: Hyvinvoiva ja tavoitteet saavuttava tiimi.

Tulosta tuottavat teot: Tiiminvetäjän ”työkalupakki” arkeen.

Workshop: Arjen haastavat tilanteet ja niiden ratkaisumallit.

Kehittäminen: Miten tästä eteenpäin?

Asiantuntijana toimii ratkaisukeskeinen valmentaja, YTM Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy.

Henrietta on ProTulos Oy:n perustaja. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä ja esimiestyön sekä johtamisen kehittäjänä. Puhujana ja valmentajana hänen onnistumisestaan kertovat erinomaiset asiakaspalautteet ja uskolliset asiakkaat.

10.10.2019 klo 9.00–16.00, Oulu

Koulutuksessa käydään laajasti läpi vienti-ilmoittamista, sekä jo voimaan astuneita, että tulevia tullilainsäädännön muutoksia.

Käytännönläheisen päivän aikana kuulet mikä on muuttunut ja mihin varautua tulevaisuudessa.

Kenelle? Koulutus on suunnattu yritysten viennin avainhenkilöille, riippumatta siitä tehdäänkö tullaukset yrityksessä itse, vai teetetäänkö ne huolintaliikkeellä. Koulutus soveltuu erinomaisesti niin viennin parissa aloitteleville henkilöille, kuin myös kokeneemmille, jotka haluavat varmistaa osaamisensa.

OHJELMA: – Vienti – Viennin suunnittelu, Vientiin liittyvää sanastoa – Alkuperä – Yleisimmät alkuperätodistukset Tullinimike – Vienti-ilmoittaminen käytännössä – Erityismenettelyt – Poistumisen seuranta – Muutama sana toimitus lausekkeista – EXW – AEO, Yksinkertaistukset – Vientirajoitukset – Muuta ajankohtaista – Tiedonhaku

Asiantuntijana toimii Marika Nummila, Samex Solutions Oy.

Marikalla on pitkä ja vankka ydinosaaminen viennin, tuonnin ja tullauksen parissa. Yli 700 henkilöä yli kolmestasadasta yrityksestä on osallistunut Marikan vetämiin koulutuksiin. Marika saa erinomaista palautetta iloisesta, tehokkaasta ja asiakaslähtöisestä asiantuntijuudestaan.

Muutokset mahdollisia.

Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen Tarjoamme myös räätälöityjä koulutuksia! Olethan yhteydessä.

30 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSKALENTERI

SYKSY2019

Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

(SYYS–LOKAKUU)

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ

19.9. (9–16)

18.9. (9–16) Uusasiakashankinnan sparrauspäivä, Oulu

Uudistuva työaikalaki, työsuhteen ehdot ja työsopimukset, Oulu

24.9. (9–16) Tiiminvetäjien tehovalmennus, Oulu 2.10. (9–14) Uudistuva työaikalaki, Ylivieska 30.10. (9–16) Työoikeuspäivä, Oulu

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ 11.9. (9–16) 3.10. (9–12) 8.10. (9–16)

Budjetointi sujuvaksi Excelillä, Oulu Hyvin suunniteltu budjetti, Oulu Esimiesviestintä ja vuorovaikutustaidot, Oulu

3.10. (13–16)

Myynnin kannattavuus ja hinnoittelu, Oulu

9.10. (9–14)

Markkinoinnin automaation perusteet, Oulu

TALOUS JA VEROTUS 25.–26.9.

8.10. (9–12)

Kirjanpidon jatkokurssi, Oulu

15.10. (9–12)

Käyttöomaisuuden arvostus ja poistot, Oulu

15.10. (13–16)

Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, Oulu

Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta, Ylivieska

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi

Oulu Ylivieska Oulu

1. jakso

4.9. 16.10.

16.9. 30.10.

3.10. 5.11.

11.10. 12.11.

31.10. 19.11.

2. jakso 3. jakso Ryhmätyö 4. jakso

24.–25.10.

13.11.

26.11.

4.12.

11.12.

18.12.

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ PJ) -puheenjohtajakurssi, Kajaani

KANSAINVÄLISTYMINEN 17.9. (9–14) 10.10. (9–16)

Kuljetukset kilpailutekijänä, Oulu Viennin ajankohtaispäivä, Oulu

31.10. (9–15)

Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu

IT & WEBINAARIT 11.9. (9–16)

Budjetointi sujuvaksi excelillä, Oulu

Webinaarit (Webinaarit pidetään klo 10.00–11.30.)

16.9.

23.9.

30.9.

Excel-raportointi: Pivot ja Excel BI Controller Excel Raportoi ja analysoi Microsoft Power BI -työkalulla - perusteet

7.10.

Visuaaliset raportit Microsoft Power BI -työkalulla

21.10.

Excel peruskurssi

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN:

LISÄTIETOJA:

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

Aino Rinta-Säntti aino.rinta-santti@chamber.fi p. 050 477 6090

Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350

31 KAUPPAKAMARI

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com