Tutustu joustaviin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin Oulun yliopistossa.
joy.oulu.fi
Kriisikestävyydestä Suomen seuraava kasvustrategia
Suuret investoinnit – erityisesti energiaan, infrastruktuuriin ja teollisuuteen – ovat yhä vahvemmin sidoksissa huoltovarmuuteen ja geopoliittiseen riskienhallintaan. Pelkkä kannattavuus ei välttämättä enää riitä investointipäätösten perustaksi, vaan keskeiseksi nousee kysymys siitä, vahvistaako investointi Suomen toimintakykyä myös kriisitilanteissa.
Investointiriskeissä korostuvat erityisesti energian saatavuus ja sähköverkon kriittiset laitteet, logistiset yhteydet ja vaihtoehtoiset kuljetusreitit, riippuvuus tuontikaasusta ja kriittisistä raaka-aineista, teollisuuden hiilidioksidi-infrastruktuuri ja uusi teknologia sekä geopoliittinen toimintaympäristö ja sen nopeat muutokset.
Elinkeinoelämän keskusliiton ja Teknologiateollisuuden tuore raportti Kasvua kriisinkestävyydestä vahvistaa tämän suunnan. Selvitys tunnistaa yhdeksän strategisesti merkittävää investointikokonaisuutta, jotka mahdollistaisivat noin 20 miljardin euron investoinnit ja voisivat tuottaa jopa 10 miljardin euron vuosittaisen liikevaihdon. Keskeinen viesti on selkeä: huoltovarmuuteen liittyvät investoinnit eivät ole kustannus, vaan miljardiluokan kasvupotentiaali Suomelle.
Raportin keskeinen havainto on, ettei Suomi ole riippuvainen vain yksittäisistä tuotteista, vaan kokonaisista arvoketjuista. Siksi huoltovarmuusinvestoinnit tarkoittavat käytännössä uusia teollisia klustereita, jotka vastaavat sähköverkon laitteiden kotimaisesta tuotannosta, vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon perustuvasta teollisuudesta, vaihtoehtoisista logistisista yhteyksistä länteen sekä uusiutuvien raaka-aineiden varaan rakentuvasta kemianteollisuudesta.
Kaikkia näitä klustereita yhdistää sama logiikka: mitä vahvempi kotimainen tuotanto ja mitä monipuolisemmat yhteydet, sitä vahvempi on myös Suomen kilpailukyky. Huoltovarmuus ei ole enää pelkkää varautumista, vaan se on osa uutta teollisuuspolitiikkaa.
Huoltovarmuutta vahvistavat investoinnit eivät ole kustannus, vaan mahdollisuus rakentaa uutta kasvua. Yritykset tekevät investointipäätöksensä globaalissa kilpailussa, jossa ratkaisevat ennakoitava sääntely, energian saatavuus, toimiva infrastruktuuri ja kyky vähentää riskejä. Suomen vahvuus on turvallinen ja vakaa toimintaympäristö. Nyt meidän pitää pystyä tekemään siitä myös kilpailuetu.
Mitä paremmin Suomi tunnistaa tuontiriippuvuudet, logistiset haavoittuvuudet ja kriittiset arvoketjut, sitä uskottavampi ja houkuttelevampi investointiympäristö se on myös kansainvälisille toimijoille.
Jari P. Tuovinen toimitusjohtaja Oulun kauppakamari
OULUN KAUPPAKAMARI
WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Jari P. Tuovinen
VASTAAVA TOIMITTAJA
Mika Kulju
TOIMITUSSIHTEERI
Jaana Lahtinen
KONSEPTI JA ULKOASU
PunaMusta Oyj
TAITTO
Crea Oy
KANNESSA
Europarlamentaarikko
Aura Salla
Kuva: Ahu Yigit
PALAUTTEET:
mika.kulju@chamber.fi
JULKAISIJA
Oulun kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
ILMOITUSMYYNTI
ADAPTI-PALVELUT
Puh. 050 369 2556 myynti@adaptipalvelut.fi
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
PAINO
PunaMusta Oy, Oulu
JAKELU
Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO
Oulun kauppakamarin www-sivuilla: www.oulunkauppakamari.fi
ISSN 1458-6002
OULUN KAUPPAKAMARI
NRO 2 / HUHTIKUU 2026
3
8
12
15
PÄÄKIRJOITUS
Kriisikestävyydestä Suomen seuraava kasvustrategia
AURA SALLA
Omin jaloin eteenpäin
TEKOÄLYN MAHDOLLISUUDET
JA RISKIT
Tekoäly tuo tehoa ja tietoturvariskejä
TIETOTURVA JA TEKOÄLY
AI on vienyt kyberrikollisuuden teolliseen mittakaavaan
18
8
18
PUOLUSTUSKLUSTERIT
Ohituskaista auki globaaleille puolustusmarkkinoille
LENTOLIIKENNE
Air Baltic aloitti
24 suorat lennot reitillä Oulu-Riika
26
30
100 YRITYSTÄ X 100 KV-OSAAJAA
Osaajasparraus avasi uusia kasvumahdollisuuksia
– “Kannattaa ehdottomasti tarttua tilaisuuteen”
Oulu2026 Oktoberfest
Oulun kauppakamarin Oktoberfestin brändi-ilme uudistui
Data is the new oil, and the North is the new Persian Gulf
MARI VIIRELÄ
Oulu Chamber of Commerce
Director of Service Sector
mari.viirela@chamber.fi
050 482 2305
Northern Finland is attracting data center investments to such an extent that an internationally significant data center corridor is being built in Northern Ostrobothnia. A zone formed by major global players like Meta and Google, as well as smaller companies, stretches from Ii to Kajaani. The North has energy and land available, but amid geopolitical turmoil, we must consider how data, connections, and systems are secured so that the North withstands disruptions and crises as well.
Data centers are part of critical infrastructure and require uninterrupted power supply, backup power, redundant connections, physical protection, and high-level cybersecurity. If anyone fails, the ripple effects can cripple far more than a single company. For public administration, businesses, and citizens, it is of paramount importance that key information and digital services remain available even in exceptional circumstances. Therefore, data center security is part of society’s comprehensive security.
In the world of data, AI, and cloud services, location has become a strategic issue. Who owns, controls, and protects the data? Who has access to connections? Who bears responsibil-
ity if services are disrupted? Northern Finland can position itself as a hub of digital resilience. This succeeds only if security anchors planning from day one. Strong cybersecurity expertise, redundancy of critical systems, personnel preparedness, and smooth cooperation between authorities, companies, and educational institutions are needed. Physical security must be taken seriously too: access control, safeguards, and continuity planning are not optional extras, but they’re the bedrock of trust.
The North must not be just a place where data is brought for storage, but an area where data is protected, directed, and ensured in the interests of all of Finland and Europe. Physical disruptions in data centers, such as power outages or equipment failures, can seriously jeopardize business continuity and other critical operations. Even short outages in data centers can lead to significant financial losses and serious reputational damage. As digitalization permeates jobs and processes across industries, Northern Finland’s data center infrastructure bolsters not just Finland’s security, but the EU’s too. Its protection is nothing less than a geopolitical imperative.
AI Drives Efficiency But Data Security Builds Trust
Artificial intelligence is no longer the future. It is already a competitive advantage. Companies are using AI in marketing, customer service and decision making at an unprecedented pace. At the same time a critical question arises. Are we building development that people can trust?
AI runs on data and data is also its greatest risk. Confidential business information, customer data and strategic plans can be exposed if the use of AI is not guided by clear rules. In many organizations AI is already part of daily work, yet shared practices and competencies struggle to keep up with its rapid development.
From the perspective of young adults and families this issue is especially significant. Children and young people growing up in a digital world leave behind vast amounts of data without understanding its long term impact. At the same time those entering working life use AI naturally but do not always recognize the boundaries of data security and privacy. This creates a new responsibility for companies, education and society. Alongside skills we need ethical guidance.
Geopolitics adds another layer. AI is not neutral and it is shaped by states
and interests. The question is also about resilience and digital sovereignty. Where data is stored who controls it and what values guide these systems will shape the future operating environment.
The values of Junior Chamber International such as responsible leadership international cooperation and societal impact are highly relevant. AI is closely linked to the Sustainable Development Goals including quality education decent work and economic growth and innovation. Technology can support these goals but only if it is led responsibly.
Data security is not only an IT issue but a shared responsibility across the entire organization. Employees must understand what information can be shared with AI and what must remain protected. Leadership must ensure that the tools in use are secure transparent and aligned with shared values.
AI can improve efficiency enhance everyday life and create growth. Without data security and value based leadership it risks undermining what matters most trust.
ANNA POROPUDAS, President of Oulu Junior Chamber International and Service Coordinator at Pohde Wellbeing Services County.
Omin jaloin eteenpäin
SUOMI JA EUROOPPA OVAT IRTAANTUNEET NOPEAAN TAHTIIN VENÄLÄISESTÄ ENERGIASTA.
NYT VASTAAVA IRTIOTTO PITÄISI TEHDÄ AMERIKKALAISISTA JA KIINALAISISTA DIGIJÄTEISTÄ, SANOO KOKOOMUKSEN EUROPARLAMENTAARIKKO AURA SALLA.
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: AHU YIGIT
Ajatus siitä, että Euroopassa luovuttaisiin muun muassa Microsoftin, Googlen, Metan ja TikTokin käytöstä ja tilalle haettaisiin täkäläisiä vaihtoehtoja, tuntui vielä muutama vuosi sitten lähinnä vitsiltä.
Donald Trumpin toinen presidenttikausi on kuitenkin osoittanut, että aiemmin liki mahdottomana pidetyt visiot – kuten ”kill switch”-tyyppiset palvelujen katkaisut – voivat hyvinkin toteutua.
Viimeisen puolen vuoden aikana EU:n sisällä onkin alettu keskustella tosissaan siitä, että Euroopan pitäisi irtaantua digijättien talutusnuorasta ja seistä tälläkin toimialalla omin jaloin.
Konkretiaakin on jo saatu, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti helmikuussa Ranskan valtionhallinnon siirtyvän asteittain eurooppalaisten digialustojen ja pilvipalveluiden käyttäjäksi. Nopean ja rohkean linjanvedon odotetaan saavan piakkoin jatkoa muissakin EU-maissa.
Tuttu ei ole enää turvallista
Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan Ranskan päätös on juuri sellainen esimerkki, mitä Eurooppa nyt tarvitsee.
”Eurooppalaisia pilvi-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja on jo tarjolla. Nyt on vain löydyttävä rohkeutta ja siirryttävä asteittain niiden käyttäjäksi. Uusien asiakkuuksien kautta täkäläiset yritykset pääsevät kasvu- ja kehitysuralle, ja voivat haastaa amerikkalaiset toimijat entistä paremmin”, Salla sanoo.
KUKA: Kokoomuksen europarlamentaarikko, reservin ylikersantti.
Työskennellyt Euroopan komissiossa talouskomissaari Jyrki Kataisen kabinetissa sekä puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin erityisneuvonantajatiimissä vuosina 2014–2020. Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja 2018–2020.
Metan EU-asioista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja 2020–2023.
KOULUTUS: Valtiotieteiden tohtori
PERHE: Aviomies sekä 2- ja 4-vuotiaat lapset.
HARRASTUKSET: Lukeminen, elokuvat ja liikunta.
Samalla hän muistuttaa, että kill switchistä on saatu Euroopassakin jo esimakua, kun Visa ja Mastercard pätkivät luottokorttipalvelujaan Venäjäpakotteiden yhteydessä. Saman voi kuulemma tehdä myös Microsoft, jos se kokee eurooppalaisten päätösten rajoittavan liikaa yhtiön toimintaa.
”Jokainen voi miettiä, mitä tällainen palvelukatkos tarkoittaisi esimerkiksi Suomessa, jossa sekä yritykset että julkinen sektori pyörivät lähes täysin Microsoftin varassa. Vanhaan jääminen on tietysti helppoa, mutta se ei välttämättä ole enää turvallista”, Salla muistuttaa.
Julkinen sektori etulinjaan
Ensimmäisen kauden europarlamentaarikko vertaa tilannetta Euroopan irtaantumiseen venäläisestä fossiilienergiasta. EU:n energiaomavaraisuus on nyt aivan toisella tasolla kuin vielä neljä vuotta sitten.
”Digijättien kanssa olisi toimittava samalla tavoin. Alati kallistuvat lisenssimaksut pitää käyttää eurooppalaisten yritysten kehittämiseen.”
Pitkälti avoimen lähdekoodin ratkaisuihin perustuva digiloikka ei kuitenkaan onnistu pelkällä patistelulla. Tämän tiedostaa myös EU-parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan pääneuvottelijaksi nimetty Salla.
Nykyistä digisääntelyä on selkiytettävä ja tietosuoja-asetusta höllennettävä, ettei se jarruta liikaa tutkimusta ja tuotekehitystä. Samalla on varmistettava eri rajapintojen standardit, jotta eurooppalaiset palvelut toimivat saumattomasti yhteen.
Myös julkisten hankintojen kriteerejä pitäisi muokata niin, että kunnat, kaupungit ja valtiot voivat helpommin valita eurooppalaisia vaihtoehtoja.
”Muutoksen pitää lähteä liikkeelle nimenomaan julkisen sektorin puolelta. Ei kuitenkaan kertarysäyksellä, vaan asteittain ja nykyisten lisenssien umpeutuessa.”
Ranskan ohella muun muassa Belgia ja Hollanti ovat jo tällä tiellä. Sinne on suuntaamassa vahvasti myös Saksa, jossa digitalisaatio on edennyt monia muita euromaita verkkaisemmin.
”Nyt tämä hidastelu kääntyy Saksan eduksi, sillä he voivat siirtyä uusiin järjestelmiin monia muita maita helpommin. Niiden kehittämiseen satsaa vahvasti muun muassa Deutsche Telecom.”
Raha on tärkein motiivi
Aura Sallan pesti parlamentin digisääntelyn yksinkertaistamispaketin pääneuvottelijana on nostattanut myös kritiikkiä ja epäilyksiä riippumattomuudesta. Hän oli kevääseen 2023 saakka Metan leivissä huolehtien muun muassa teknologiajätin EU-lobbauksesta.
Sallan mukaan Meta-vuosista on päinvastoin etua, sillä niiden aikana kirkastuivat globaalien teknologiajättien motiivit, tavoitteet ja toimintatapojen erot eurooppalaisiin nähden. Amerikkalaisille sääntely on lähinnä kilpailun rajoittamista, eurooppalaisille puolestaan yhteisiä pelisääntöjä, bisnesetiikkaa ja yksilönsuojaa.
”Amerikkalaisten some- ja digijättien ainoa tavoite on tehdä keräämällään datalla mahdollisimman paljon rahaa. Euroopassa datan käytössä korostuu pitkäjänteinen yritysvastuu”, Salla tiivistää.
Euroopan haasteena onkin se, kuinka kuroa kiinni globaalien digijättien ottama etumatka. Ne ovat keränneet meistä käyttäjätietoa jo vuosikymmeniä, hyödyntäneet tätä ilmaista dataa profiloinneissaan ja myyneet sitä myös eteenpäin.
Sallan mukaan datan arvo on verrattavissa vaikkapa maamineraaleihin – tosin sillä erotuksella, että olemme jakaneet – ja jaamme sitä edelleen – ilmaiseksi erilaisten sovellusten kautta.
”Jokaisen kannattaa miettiä, miten Yhdysvaltain nykyhallinto ja Maga-liike voivat tätä dataa halutessaan hyödyntää.”
Datakeskuksissa piilee riskejä
Energiainfrastruktuuriin ja energiantuotantoon tehdyt investoinnit ovat käynnistäneet kiihtyvään tahtiin myös datakeskushankkeita eri puolille Suomea.
Ne ovat olleet piristysruiske etenkin heikosta työllisyystilanteesta kärsivillä paikkakunnilla. Meta-taustan omaavan europarlamentaarikko Aura Sallan mukaan datakeskuksissa on myös riskejä.
Työtä ja verotuloja on toki tarjolla rakennusvaiheessa, mutta sen jälkeen hyödyt ja tulovirrat matkaavat pitkälti Euroopan ulkopuolelle.
”Datakeskukset ovat pelkkiä varastoja, joiden rakentajat liikkuvat ennen kaikkea halvan sähkön perässä. Datakeskuksiin liittyviä riskejä pitäisi katsoa paljon laajemmin ja pidemmällä aikajänteellä eteenpäin.”
Tekoäly tuo tehoa ja tietoturvariskejä
SUOMI JA EUROOPPA AIOTAAN NOSTAA SITKEÄSTÄ TUOTTAVUUS-
SUOSTA DIGITALISAATION JA TEKOÄLYN VOIMALLA. MITALIN KÄÄNTÖPUOLENA ON KUITENKIN SE, ETTÄ NIISTÄ SAAVAT LISÄVIRTAA MYÖS KYBERRIKOLLISET.
TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: PETTERI KIVIMÄKI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Useimmat meistä ovat jo tehneet tuttavuutta jonkin geneerisen tekoälysovelluksen, kuten
Copilotin tai ChatGPT:n kanssa. Keskustelu chatbottien kanssa on sekin ollut arkipäivää jo vuosien ajan.
Työpaikalla tai kotikonttorilla tekoälysovelluksilla hoidetaan jo monia rutiinitehtäviä, joissa se näyttääkin kiistatta tehokkuutensa. Työ, joka veisi manuaalisesti jopa päiväkausia, hoituu tekoälyn avulla muutamassa minuutissa.
Mitalilla on kuitenkin kääntöpuolensa, muistuttaa Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professoriksi viime syksynä nimitetty Markus Miettinen
Nokia-, IoT- ja yliopistotaustan omaavan tietoturvatohtorin mukaan tekoäly on parhaimmillaan oivallinen työkalu, mutta samalla myös entistä haastavampi tietoturva- ja kyberriski.
”Tekoäly tehostaa tuottavuutta, mutta valitettavasti se tekee sitä samaa myös kyberrikollisten leirissä. Sen avulla voi esimerkiksi rakentaa entistä vaikeammin havaittavia haittaohjelmia, tietojenkalasteluviestejä tai valelaskuja”, Miettinen listaa.
Entistä osuvampia AI-iskuja
Takavuosina Suomi oli pienen ja eksoottisen kielensä ansiosta monia muita maita parem-
massa turvassa. Tekoälyn kehittyessä tämäkin etu alkaa olla menetetty.
”Esimerkiksi huijausviestit ja -laskut eivät enää kompastu kömpelöön kieli- tai ulkoasuun. Suomalaiset ovat tietoturvan suhteen jo varsin valveutuneita ja varovaisia. Jatkossa on kuitenkin oltava entistä tarkempana.”
Syytä onkin, sillä sopivasti koulutettu AI-agentti voi tunkeutua yrityksen kriittisiin järjestelmiin, kuten tuotannonohjaukseen, laskutustietoihin tai vaikkapa avainhenkilöiden kalentereihin. Niiden kautta saattaa raottua reitti yrityksen bisnestietoihin ja jopa pankkitilille saakka.
”Takavuosina haittaohjelmilla pyrittiin häiritsemään yritysten toimintaa ja esittämään sitten lunnasvaatimuksia. Nyt yksittäisen koneen sijasta voidaan ohjata kokonaisia tuotantoprosesseja rikollisten haluamaan suuntaan. Ja vieläpä niin, ettei muutosta paikan päällä edes huomata”, Miettinen maalailee.
Koulutus kaiken keskiössä
Viime vuosien tekoälykeskustelussa on erottunut selkeästi kaksi leiriä, jossa ”AI-uskovaiset” näkevät riskien sijaan lähinnä mahdollisuuksia.
Epäilijät puolestaan maalailevat kauhukuvia siitä, millaista vahinkoa virheellisellä datalla
koulutettu ja sitä käyttävä tekoäly voi saada aikaiseksi. Monia hirvittää myös ajatus tekoälyverkostoista, jotka kouluttavat toinen toisiaan.
Miettinen asemoi itsensä kahden koulukunnan puoliväliin. Tekoäly on osoittautunut monissa tehtävissä oivaksi kumppaniksi ja elintärkeäksi apulaiseksi muun muassa tietoturvauhkien torjunnassa.
Suurimmat riskit liittyvät tietoturvaprofessorin mukaan tekoälyn kouluttamiseen. Kasvava osa verkossa olevasta datasta on tekoälyn tuottamaa – ja kasvava osa siitä on tietoisesti virheellistä disinformaatiota.
”Tekoäly ei osaa vastata ”en tiedä”. Niinpä se saattaa vastata jotain sattumanvaraista, joka voisi sopia vastaukseksi.”
Miettisen mukaan juuri tässä tarvitaan ihmisen ohjauksen lisäksi valvontaa: Onko mallin antama vastaus oikea tai edes järkeenkäypä?
”Tekoälyn kouluttajalla ja käyttäjällä on oltava varma tieto siitä, mistä data tulee ja onko sen käyttäminen turvallista.”
Digialustoissa on pohtimisen paikka
Kokonaan toisen luokan lisähuoli on Suomen ja Euroopan riippuvuus globaaleista digijäteistä. Viimeiset 12 kuukautta ovat paljastaneet koruttomasti, että aiemmin mahdottomalta tuntuneet datanhallintariskit voivat konkretisoitua myös amerikkalaisyritysten kohdalla, mikäli täkäläinen meno ja sääntely eivät niitä miellytä.
”Meillä Euroopassa fokus oli pitkään lähinnä tieto- ja kyberturvassa. Vasta maailmanpolitiikan mullistukset saivat meidät huomaamaan näiden teknologiakumppanuuksien strategiset ongelmat ja vaihtoehtojen vähäisyyden”, Miettinen toteaa.
Yksi voimannäyte digijättien mahdista saatiin helmikuun alussa. Tuolloin Elon Muskin omistama SpaceX-yhtiö esti Venäjän armeijaa käyttämästä Starlink-satelliittiensa internet-palvelua Ukrainan sodassa. Se sai monet miettimään, mitä muuta digimaailmassa voi tapahtua muutamalla napin painalluksella.
Heidän joukossaan oli myös Markus Miettinen.
”Nyt on muutenkin hyvä hetki pohtia, millaista tietoa jaamme näiden digijättien alustoilla. Esimerkiksi bisneskriittistä aineistoa ei todellakaan kannata pyöritellä kotikoneen ChatGPT:ssä.”
Suomen tekoälyvisioissa on ideaa
Suomesta on leivottu viimeiset pari-kolme vuotta tekoälyn mahtimaata ja linjaus on kuultu hiljattain myös pääministeri Petteri Orpon (kok.) suusta.
Puheet talouden uudesta kivijalasta eivät ole tuulesta temmattuja, sillä Pohjolan perukoilla on jo syttynyt useita AI-tähtiä ja lisää on vielä tulossa.
Muun muassa Saksassa tutkijana työskennellyt, siellä väitellyt ja ennen Jyväskylän pestiä IT-tietoturvan professorina Frankfurt University of Applied Sciences -korkeakoulussa työskennellyt Miettinen uskoo hänkin Suomen mahdollisuuksiin.
”Euroopassa AI-tuotteissa korostuvat yksityisyyden ja demokratian suoja aivan eri painolla kuin Yhdysvalloissa. Minusta Suomen mahdollisuus on siinä, että voimme tuottaa vastuullisempia tekoälytuotteita. Ja toivon mukaan mahdollisimman monet ovat niistä valmiita myös maksamaan.”
Harkituin askelin AI-polulle
Suomalaisyrityksiä on kuluvalla vuosikymmenellä kannustettu kiivaasti AI-teknologian pariin, jotta saisimme tuottavuuden nousuun eivätkä kilpailijat saisi liiaksi etumatkaa.
Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori Markus Miettisen mukaan esillä olleet perustelut ovat täysin relevantteja. Maltti kuuluu kuitenkin olevan valttia. AI-junaan ehtii edelleen ja sinne pitää suunnata harkituin askelin.
”Tekoälyhankkeita ei kannata käynnistää pelkästään myyntimiesten puheiden perusteella, vaan asioista pitää ottaa itsekin selvää”, hän tähdentää.
Sama rohto kuuluu purevan myös AI-ratkaisujen ja -toimintojen käyttöönottoon.
”Toimittajan kehujen ja vakuuttelujen rinnalle on hyvä hankkia myös ulkopuolisen asiantuntijan näkemyksiä.”
AI on vienyt kyberrikollisuuden teolliseen mittakaavaan
TEKOÄLY ON PARHAIMMILLAAN VÄSYMÄTÖN JA FIKSU TYÖKAVERI, JOKA TEHOSTAA
SEKÄ FIRMAN PROSESSEJA ETTÄ YKSITTÄISEN TYÖNTEKIJÄN ARKEA. SAMALLA SE ON MYÖS PIRULLISEN OSAAVA TYÖKALU VERKKORIKOLLISTEN KÄSISSÄ.
TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: SAMI KORKALA JA DATAENTER
”Generatiivisen tekoälyn tulo on ollut tietoturva-alalla valtava muutos”, kertoo tietoturvayhtiö WithSecure Oyj:n asiakkuusjohtaja Pilvi Tunturi.
Verkkohyökkäykset ja tietojenkalastelun saa buustattua tekoälyn avulla aiempaa tehokkaammaksi ja mittaluokaltaan suuremmaksi. Siksi uhilta suojautuminen vaatii entistä enemmän myös tavallisilta yrityksiltä.
Tunturi ja it-palveluntarjoaja DataEnterin palveluliiketoimintajohtaja Matti Kanervo painottavat sitä, että tietoturva ei ole ollut pitkään aikaan pelkästään it-osastolle kuuluva asia. Se on AI-aikana myös johtamisen ja riskienhallinnan haaste.
Teknologian ohella selkeät säännöt ja toimintakulttuuri, henkilöstön riittävä koulutus sekä psykologisesti turvallinen työyhteisö auttavat pitämään tietoturvan hyvällä tasolla.
”Tekoäly on työn apuväline, mutta johtamisen ja tietoturvan kannalta ihminen on silti edelleen keskiössä. Emme voi ulkoistaa ajattelua tai vastuuta koneelle”, Tunturi tiivistää.
WithSecuren Pilvi Tunturi kehottaa yrityksiä priorisoimaan tärkeiden asioiden tietosuojan.
Tietoturvaa työkseen tekevien vastapoolina on nykyisin järjestäytyneitä toimijoita.
”Kyberrikollisuus on muuttunut teolliseksi liiketoiminnaksi. Siellä on toimijoita, joilla on omat HR- ja bränditiiminsä”, Tunturi hymähtää.
”Niiltä voi ostaa palveluna vaikkapa verkkohyökkäyksiä, joiden personoinnin ja skaalaamisen tekoäly mahdollistaa ennennäkemättömällä tavalla.”
Katseilta piilossa on käynnissä jatkuva taistelu, jossa on entistä enemmän kysymys tekoälyjen välisestä mittelöstä. Siinä tekoäly reagoi tekoälyllä aiheutettuun uhkaan ajassa, joka on ihmiselle mahdotonta.
”Tekoälyagentit ovat ihmisen apuna
tukemassa ja valvomassa tietoturvaa 24/7. Tekoälygentti voi jäädä myös yöksi koodaamaan, kun me lähdemme kotiin”, Tunturi kertoo.
Ei vasemman käden ratkaisuja
Tietoturva-asiantuntijoiden mielestä on suorastaan älyttömyyttä hutaista yritykselle tekoälyratkaisu nopeasti ja vasemmalla kädellä.
”Jos ei ole rahkeita tehdä tekoälyä huolellisesti, on parempi jättää se tekemättä. Tietoturva voi unohtua, jos on liian kiire hyödyntää tekoälyä kilpailuetuna”, Kanervo sanoo.
Kun työntekijän käyttäjätili yrityksen järjestelmässä joutuu tietomurron kohteeksi, yrityksen omasta sisäisestä AI:sta tulee verkkorikollisen tehokkain apulainen.
”Jos tekoälyllä on liian laajat oikeudet yrityksen dataan, hakkeroidun tilin
käyttäjä saa äärimmäisen suuren vallan. Sunnuntaihakkerillekin on helppoa kerätä tietoa, kun tekoäly hoitaa ympäristön tutkimisen ja tiedonhaun hänen puolestaan”, Kanervo varoittaa.
Tämä tekee perinteisestä pääsyoikeuksien hallinnasta ja monivaiheisesta tunnistautumisesta entistä tärkeämpää.
”Erityisen tarkkana on oltava asiakasrajapinnoissa. Niissä tekoälyä voidaan yrittää saada toimimaan vastoin tarkoitustaan.”
Tekoälyn avulla koodari voi käytännössä monistaa itsensä, mutta ei välttämättä parasta versiota itsestään. Lähes kokonaan AI:n avulla rakennettu Moltbook-kehitysalusta vuosi vastikään yli miljoonan käyttäjän tiedot.
Sopiva balanssi kehityksen mukana pysymisen ja tietoturvan välillä askarruttaa varmasti monia yrityspäättäjiä.
”Tekoäly muuttaa monia aloja niin rajusti, että yritysten on pakko tutkia sen mahdollisuuksia, vaikka samalla pitää olla varovainen liikesalaisuuksien kanssa”, Tunturi sanoo.
”AI:n kohdalla suurin kysymys on relevanssi: kannattaa kysyä, olemmeko me relevantteja enää vuoden päästä? Pohjoisen yritysten on ymmärrettävä, että kilpailu on globaalia. Kilpailija voi tulla ja viedä markkinan yhdessä yössä, jos emme hyödynnä tekoälyä kilpailuetuna”, Tunturi näkee.
Tuhansia yrityksiä ja yksi erehdys
Ihminen on erehtyväinen. Siksi paras sisäänpääsyreitti arvokkaan datan äärelle on edelleen ihmisten inhimillisiin virheisiin nojaava tietojenkalastelu eli phishing Näistä huijauksista suuri osa perustuu volyymiin, jota tekoäly tehostaa. Kiireessä tai unenpöpperöisenä käyttäjän sormi voi eksyä väärän linkin päälle.
”Työntekijän on uskallettava kertoa heti, jos hän on esimerkiksi klikannut epäilyttävää linkkiä. Jos virheestä uskaltaa raportoida heti it-osastolle, vahingot jäävät yleensä murto-osaan mahdollisista”, Tunturi sanoo.
”Siksi toimiva tietoturva tarvitsee taustalleen myös yrityskulttuurin, jossa on psykologisesti turvallista kertoa omista virheistään.”
Muutamat maailmalla tapahtuneet suuret huijaukset on syytä ottaa vakavasti, sillä jonain päivänä ne voivat tapahtua myös täällä. Tekoälyn avulla luoduilla syväväärennöksillä voidaan istuttaa vaikkapa yrityspäättäjien digikloonit videopuheluun. Tällaisella huijauksella vietiin toissavuonna Hongkongissa yli 25 miljoonaa puntaa.
DataEnterin Matti Kanervo painottaa, että tietoturva on AI-aikana myös yhtiön johtamisen ja riskienhallinnan haaste.
Jo ennen tekoälyn yleistymistä verkkorikollisuus ja sen torjunta kävivät jatkuvaa kilpajuoksua toisiaan vastaan. Nyt kisassa juostaan entistä kovempia kierrosaikoja.
Myös pohjoisen ict-osaajilla on sormensa pelissä. Oululainen Candour Ltd on kehittänyt AI-avusteisen biometrisen tunnistustavan, jonka avulla voidaan estää syväväärentämiseen perustuvia identiteettivarkauksia.
Autonomisesti toimivat tekoälyagentit kalistelevat tietosuojakilpiä jatkuvasti. Maaliskuussa konsulttiyhtiö McKinseyn oma Lilli AI -järjestelmä koki tietomurron, jossa vaarantui 46,5 miljoonaa chat-viestiä, 728 000 tiedostoa ja 57 000 käyttäjätunnusta. Heidän onnekseen kyseessä oli tietoturvayhtiö CodeWallin kehittämän autonomisen tekoälyagentin suorittama hyökkäys.
”Suojaa kruununjalokivet”
Tunturi kehottaa yrityksiä miettimään tietoturvaa niin, että tärkeimpien asioiden suoja on priorisoitu.
”Kannattaa keskittyä suojaamaan yrityksen kruununjalokivet.”
GDPR-valmistelussa tehdyn pohjatyön tuloksia kannattaa hyödyntää määriteltäessä, mitä yrityksen tietoja julkiseen tekoälyyn voi syöttää. Jotkut yritykset päätyvät toteamaan, että oma ja suljettu AI-ratkaisu on toimivin ja turvallisin.
Tunturi huomauttaa, että tekoälyn käyttöä kannattaa miettiä aina ensin isossa kuvassa.
”Tällä hetkellä yrityksissä mietitään henkilökohtaiseen tehokkuuteen liittyvää AI:n käyttöä. Skaalautuvuutta tehokkuudelle saadaan sitten, kun keskeisiä pro-
sesseja tehostetaan tekoälyn avulla.”
Jos yritys ei onnistu määrittelemään selkeitä sääntöjä ja työkaluja, julkisten tekoälypalveluiden kautta voi vuotaa yrityksen tärkeitä asiakirjoja ja tietoja. Niin voi käydä suurissakin yrityksissä. Esimerkiksi Samsungin tuotteiden tärkeää lähdekoodia on päässyt vuotamaan ChatGPT:n kautta maailmalle kolmeen otteeseen.
Vielä muutama vuosi sitten eri kanavista tupsahteli suorastaan säälittävän huonoja huijausviestejä. Heikko suomen kieli paljasti aikeet yhdellä silmäyksellä, ja olimme ainakin puolittain turvassa massiivisilta ja ammattimaisilta huijausviestikampanjoilta. Nyt pienen ja vaikean kielen tarjoama suoja on murrettu.
”Tekoälyllä generoidut viestit on tehty niin hyvin, että ammattilaisenkin on vaikea erottaa niitä aidoista”, Tunturi sanoo.
Luottamus on kovaa valuuttaa
Jotta tekoälyn käytön voi ulottaa myös luottamuksellista tietoa käsitteleville ja muuten kriittisille aloille, laskennan on oltava aukottoman luottamuksellista. Tässä on avautumassa valtava markkina.
Tietovuotoriskien minimoimiseksi julkisista AI-työkaluista on siirrytty kohti yrityskohtaisia, tietoturvallisia ympäristöjä. Tällaisia ovat rakentaneet etenkin suuret toimijat, kuten Apple ja Nokia.
EU:n tekoälyasetus (AI Act) nostaa tekoälyn riskiarviot ja dokumentoinnin tärkeiksi vaatimuksiksi. Monet palveluntarjoajat joutuvat vastaamaan tähän.
”Uskon, että palveluntarjoajat mukautuvat sääntelyyn, koska Eurooppa on heille niin iso markkina”, Kanervo sanoo.
“Liikkeelle hallitusti ja kumppaneiden kanssa”
Ohituskaista auki globaaleille
TEKSTI: SAMI KORKALA
Paikallisilla pk-yrityksillä on tuhannen taalan paikka päästä mukaan, sillä DefTech Cluster North -hanke rakentaa Oulussa turvallisuus- ja puolustusteknologioihin, etenkin kaksoiskäyttöratkaisuihin erikoistunutta keskittymää.
Jo yli neljä vuotta jatkunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on käännellyt turvallisuuspolitiikan uuteen asentoon ja pakottanut Euroopan varustautumaan.
“Ensin varustautumisesta ovat hyötyneet suuret puolustusteollisuuden toimijat, mutta nyt on pienempien yritysten vuoro tulla mukaan.
Se onnistuu parhaiten osana klustereita”, kertoo DefTechiä toteuttavan Business Oulun asiakkuuspäällikkö Jussi Leponiemi.
Euroopan unionin osarahoittama hanke kestää elokuun 2027 loppuun. Sen tavoitteena on tehdä Oulusta johtava turvallisuus- ja puolustusteknologian keskus tukemalla pk-yritysten kasvua, tutkimusyhteistyötä ja kansainvälistymistä.
“Tämä on validi kasvumarkkina monelle pohjoissuomalaiselle ja oululaiselle yritykselle.”
Esimerkiksi alueen vahvaa paikallista konnektiviteettiosaamista voidaan soveltaa sekä siviiliettä sotilaskäytössä.
“Jos yrityksellä on vahvaa teknologista osaamista esimerkiksi autonomisesti toimivista laitteista, kyberturvasta tai sensoreista, sille on nyt ja jatkossa valtava kysyntä.”
DefTech Cluster North -hanketta vetävä Jussi Leponiemi muistuttaa, että kaksoiskäyttöteknologia auttaa parantamaan
Puolustusalan ostobudjetit kasvavat Euroopassa yli 10 prosentin vuosivauhtia, Venäjän lähialueilla jopa rivakammin. Kyse on miljardeista ja taas miljardeista euroista. Pelkästään Suomessa puolustusmenot kasvavat noin 14 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä.
“Eihän tällaista kehitystä ole ollut sitten toisen maailmansodan. Asiantuntijoiden mukaan tämä vaihe saattaa kestää jopa vuosikymmenen”, Leponiemi sanoo.
Hankintojen aikaikkuna saattaa olla pitkä, mutta paikallisten yritysten on parempi olla aktiivisia nyt. Omien tuotteiden tai ratkaisuiden kehittäminen Nato-yhteensopiviksi kaksoiskäyttötuotteiksi saattaa ottaa aikaa.
Jos omaa tuotetta ei pystytä myymään suoraan, on yleensä toimittava suuremman integraattorin ketjun osana. Airbusin, Kongsbergin ja Patrian kaltaiset suuryritykset ovat Nato-maiden puolustusvoimien strategisia kumppaneita. Ne määrittelevät integraattoreina teknologia-arkkitehtuurit ja yhteensopivuuden perusteet.
“Kun oululainen korkean teknologian yritys tarjoaa vaikkapa komponenttia, sen on oltava toimiva, kestävä ja täysin yhteensopiva loppukäyttäjän ratkaisupohjan kanssa. Tällaisen ratkaisun toteuttaminen vaatii tietysti resursseja, mutta integraattoreiden kanssa toimiminen on ohituskaista globaaleille markkinoille.”
Vaikka sääntely ja vientivalvonta ovat tiukkoja, Leponiemi kehottaa yrityksiä katsomaan kortin.
koko yhteiskunnan resilienssiä. Kuva: Sami Korkala.
“Olemme toteuttaneet jo esimerkiksi panssarivaunujen moottorinvaihdon opetussimulaattorit”, Kajaanin ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa johtava Mikko Keränen kertoo. Kuva: KAMK.
“Suurin riski yritykselle on jäädä tämän kehityksen ulkopuolelle, sillä mahdollisuudet ovat ennennäkemättömät. Taustalla on selkeä tarve lisätä yhteistä turvallisuuttamme sekä kasvun hakeminen. Liikkeelle kannattaa lähteä hallitusti ja kumppaneiden kanssa.”
Oulussa huhtikuun alussa järjestetty Dual-Use Tech Summit kokosi yhteen puolustus- ja kaksikäyttöteknologiasta sekä alan markkinoista kiinnostuneet toimijat.
“Erityisen kiinnostavaa oli kuulla aloittavan
start-upin näkemyksiä teknologian hyödyntämisestä ja markkinoille menosta. Ja toisaalta suuren integraattorin (Airbus) näkemyksiä ja huomioita kehityshankkeista sekä tavoista tehdä yhteistyötä”, Leponiemi kertoo. Tapahtumassa kerrottiin mm. kaksikäyttöteknologian rahoitusmahdollisuuksista yli sadalle osallistuneelle. Siellä ilmoitettiin myös, että Elinvoimakeskus avaa ReArm-rahoitushaun yrityksille 15.4. lähtien.
Onnistujia löytyy jo
Yksi puolustusteknologian paikallisista onnistujista on vauhdikkaasti kasvava KNL Networks, joka on kehittänyt navalta navalle ilman satelliitteja kuuluvan ohjelmistoradion. Pitkään puolustusalalla toiminut yhtiö tiesi markkinan toimintatavat ja lainalaisuudet jo valmiiksi.
“Meidän ei ole tarvinnut identifioitua erikseen puolustusteollisuusyritykseksi, sillä olemme olleet sellainen jo pitkään”, KNL:n toimitusjohtaja Toni Lindén sanoi Oulun kauppakamarilehdelle viime vuonna.
“Viime aikoina useampi noin parin miljoonan liikevaihdolla operoiva yritys Oulun seudulta on onnistunut lyömään läpi teknologiallaan puolustusmarkkinassa. Niistä en voi kertoa sen enempää, sillä kyse on herkistä asioista”, Leponiemi sanoo.
Myös Kainuun suunnalla kuplii pinnan alla puolustusmarkkinassa.
“Muutama täkäläinen yritys on saanut merkittävää kasvua omaan liikevaihtoonsa suhteutettuna”, Kajaanin ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa johtava Mikko Keränen kertoo.
“Koska firmat eivät ole tulleet itse julkisuuteen asian suhteen, on parempi olla minunkaan nimeämättä niitä.”
KAMK on mukana useissa kahdenvälisissä ja
Turvallisuus- ja puolustusalan messut ovat tulleet monille tutuiksi viime vuosina. Kuvat: Jussi Leponiemi.
salassapidettävissä puolustus- ja turvallisuusalan tuotekehityshankkeissa. Vahvalle pelialan osaamisellekin löytyy käyttöä, sillä virtuaalimaailmassa voidaan simuloida sekä opetella asioita turvallisesti ja kustannustehokkaasti.
“Olemme toteuttaneet jo esimerkiksi panssarivaunujen moottorinvaihdon opetussimulaattorit”, Keränen sanoo.
Metalliteollisuus, ict-ala ja rakentaminen ovat vahvoilla Kainuussa, kun puolustuksen ja turvallisuuden aloilta haetaan kasvua.
aidoissa olosuhteissa validoituja ratkaisuja. “Kun loppukäyttäjä pääsee kokeilemaan esimerkiksi uutta radiolaitetta tai dronea kovassa pakkasessa ja operatiivisesti toteutetussa radiohäirinnässä, sitoutuminen on aivan eri tasolla kuin PowerPoint-esitysten tai laboratoriosimulaatioiden kohdalla”, Leponiemi vertaa.
Pohjoisessa tähän on hyvät olosuhteet.
Euroopan unionin rahoittamassa Puolustusteollisuuden testauskeskus Vuosangan -hankkeessa edistetään testaustoimintaa Puolustusvoimien harjoitusalueella Kuhmon Vuosangassa. Se on Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen ampumaharjoitusalue, sillä siellä on tilaa testata raskaita asejärjestelmiä autenttisessa ympäristössä.
“Hanke kiinnostaa sekä eurooppalaisia toimijoita että paikallisia yrityksiä”, Keränen sanoo.
Oulun seudulla järjestetään lokakuun lopulla merkittävä puolustusteknologian demotapahtuma, jossa ovat pinnalla alueen osaamisalueista etenkin konnektiviteetti ja autonomiset järjestelmät.
“Mukana on edustajia eri Nato-maista sekä suurista teknologiaintegraattoreista”, Leponiemi kertoo.
“Kaikki teknologia
on ajateltava kaksoiskäyttöteknologiana”
Oulun yliopiston CWC (Centre for Wireless Communications) tähtää maailman johtavaksi 6G-kaksoiskäyttöteknologian keskukseksi, kertoo CWC:n puolustussektorin tutkimusjohtaja Tuomas Paso. Kuva: Oulun yliopisto.
Ukrainasta kantautuvista uutisista ja raporteista huomaa helposti langattoman viestinnän tärkeyden puolustussektorille. Teknologian avulla johdetaan esimerkiksi joukkoja ja ohjataan droneja.
Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen keskus CWC tekee jatkuvasti huipputason tutkimusta ja tähtää maailman johtavaksi 6G-kaksoiskäyttöteknologian keskukseksi.
”Meillä on takanamme koko Oulun ekosysteemi: yliopisto, VTT sekä Nokian ja Bittiumin kaltaiset avainyritykset”, CWC:n puolustussektorin tutkimusjohtaja Tuomas Paso sanoo.
“Lisäksi meillä on kymmenien vuosien yhteinen historia tutkimushankkeista myös Puolustusvoimien kanssa.”
Siviili- ja puolustussektoria palvelevaa kaksoiskäyttöteknologiaa painotetaan mm. Euroopan komission tutkimusrahoitusohjelmissa kuten Horizon Europessa ja European Defence Fundissa (EDF).
”Viesti rahoittajien suunnalta on se, että lähes kaikkea teknologiaa tulisi ajatella kaksoiskäyttöteknologiana. Siviiliratkaisuja voidaan hyödyntää puolustuksessa sellaisenaan tai esimerkiksi kovennettuina versioina”, Paso selittää.
Hyvänä esimerkkinä käy Nokian kehittämä 6G-tukiasema, joka voi toimia samalla myös tutkana.
Jos tutkimustieto halutaan kaupallistaa puolustussektorin markkinoille, se pitäisi saada tässä maailmantilanteessa totuttua sähäkämmin eteenpäin laboratoriotasolta.
“Nykyisessä tilanteessa tarvitaan nopealiikkeisyyttä ja kykyä luoda joustavasti demoja ja tuotteita.”
Oulun yliopiston yhteydessä toimiva Naton DIANA 6G-testikeskus tarjoaa erityisesti pk-yrityksille mahdollisuuden testata innovaatioitaan sertifioidussa ympäristössä. Se voi avata oikotien puolustusalan markkinoille.
Air Baltic aloitti suorat lennot reitillä
Oulu-Riika
TEKSTI: MIKA KULJU, KUVA: AIR BALTIC
Latvialainen lentoyhtiö Air Baltic aloitti suorat lennot reitillä Oulu–Riika maaliskuun lopulla.
Reitti lennetään viitenä päivänä viikossa. Haastattelimme Air Balticin Pohjoismaiden myyntipäällikkö Jan Nyholmia, joka lupaa, että yhtiö tarjoaa yhteyksiä Oulusta Eurooppaan erittäin kilpailukykyiseen hintaan.
Mikä vakuutti Air Balticin reitin potentiaalista?
Päätös Riika-Oulu-reitin käynnistämisestä perustuu laajempaan strategiaamme vahvistaa Baltian ja Suomen välisiä yhteyksiä ja samalla laajentaa Pohjois-Suomen saavutettavuutta Riian solmukohtamme kautta. Näemme selkeän potentiaalin tarjotessamme matkustajille Oulusta saumattomia yhteyksiä yli 130 reitille ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolelle.
Mitkä ovat odotukset matkustajamäärien suhteen?
Yleisenä käytäntönä emme paljasta tarkkoja matkustajamääräennusteita. Reittisuunnittelu perustuu kuitenkin perusteelliseen mark-
kina-analyysiin, ja näemme tälle yhteydelle vankan kysyntäpotentiaalin. Viiden viikoittaisen lennon tiheys heijastaa luottamustamme reitin suorituskykyyn ja samalla mahdollistaa joustavuuden mukauttaa kapasiteettia markkinoiden kysynnän mukaisesti.
Miten näet tällä hetkellä Oulun ja Riian houkuttelevuuden kaupunkeina ja matkakohteina?
Sekä Oulu että Riika ovat yhä houkuttelevampia kohteita, ja kumpikin tarjoaa ainutlaatuisen sekoituksen kulttuuria, liiketoimintamahdollisuuksia ja matkailun vetovoimaa. Oulu on saamassa kansainvälistä huomiota erityisesti Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026, minkä odotetaan lisäävän kävijöiden kiinnostusta. Samaan aikaan Riika vahvistaa edelleen asemaansa dynaamisena Pohjois-Euroopan keskuksena, joka tunnetaan rikkaasta kulttuuriperinnöstään, vilkkaasta kaupunkielämästään ja kätevistä yhteyksistään. Uusi reitti tuo nämä kaksi kohdetta lähemmäksi toisiaan sekä vapaa-ajan että liike-elämän matkailijoille.
Tervetuloa uudet jäsenet!
6.3.-7.4.2026
KAINUU
KIINTEISTÖ OY KUHMON KULTTUURITALO
LENTIIRA WILDERNESS OY
KALAJOKILAAKSO
HIMANGAN MUOVITYÖ OY
HOLSTI FOREST OY
HYÖTYKUORMA OY
JA-MI GROUP FINLAND OY
JOKIVARSIRAVINTOLAT OY
TAPISERVICE INDUSTRY OY
VIESKAN RAHTI OY
KOILLISMAA
KKP-TUOTANTO OY
RUKAHUOLTO OY
OULU
24GAMES OY
ALUSTA CONSULTING OY
CAFE ROOSTER OY
DESING MCKINEN OY
DOORWAY FINLAND OY
ELENOM OY
EL-MET TECHNOLOGY OY
ELPUTZI OY
FOREST-TRANS LÄMSÄ OY
HAKA CATERING OY
HT-MAALAUS OY
KMD TEKNIIKKA OY
KOLMEN J:N LINJAT OY
KOMULAINEN ARKKITEHDIT OY
NTRNZ CREATIVE OY
NUORTEN YSTÄVÄT RY
OOMI SOLAR OY
OULUN AKKU OY
OULUN TIMANTTIPORAUS OY
OY YLIVOIMALA AB
SCANLAB OY
SPECAIVISION OY
SR-KIINTEISTÖHUOLTO OY
SUMMA FINLAND OY
TAPNI OY
TARVIKETORI OY
TEVOSCOR OY
TRIVION OY
TUUDO OY
ZEF OY
RAAHE
INSINÖÖRITOIMISTO RAKSAINSSIT OY
KULJETUSLIIKE PENTTI ÄIJÄLÄ OY
TALOTIMPPA OY
YHÄ USEAMPI YRITYS ON LÖYTÄNYT UUSIA KEINOJA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN
OULUN KAUPPAKAMARIN TARJOAMAN MAKSUTTOMAN OSAAJASPARRAUKSEN AVULLA. SPARRAUKSESSA TUNNISTETAAN MAHDOLLISUUKSIA KANSAINVÄLISEN
OSAAMISEN HYÖDYNTÄMISEEN.
TEKSTI: ELLA VALLENIUS, PROJEKTIKOORDINAATTORI, TALENTTREKFINLAND-HANKE, KUVA: EWONA
Baiba Limpucen (oik.) osaaminen teki vaikutuksen Ewonan toimitusjohtaja Sami Luhtaanmäkeen (kesk.). Ella Vallenius (vas.) Oulun kauppakamarilta iloitsee onnistuneesta osaajamätsäyksestä.
Akustiikka- ja eristeratkaisuja valmistava Ewona tähtää kansainväliseen kasvuun ja tarttui markkinoinnin moniosaaja Baiba Limpucen osaamiseen. Limpucen kokemus B2B-myynnistä sekä vahva Baltian markkinoiden tuntemus tekivät vaikutuksen Ewonan toimitusjohtaja Sami Luhtaanmäkeen
’’Halusimme henkilön, joka ymmärtää markkinointia, on valmis luomaan kontakteja ja tuntee paikallisen kulttuurin. Myös näkemys siitä, mihin kaikkeen tuotteitamme voidaan käyttää sekä millaisissa paikallisissa yrityksissä niitä voisi hyödyntää, on meille arvokasta’’, Luhtaanmäki kertoo taustoista.
Limpucella on kansainvälisen liiketoiminnan tutkinto Oulun ammattikorkeakoulusta, ja hän opiskelee parhaillaan suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa, johon keväällä alkanut harjoittelujakso Ewonalla liittyy.
Harjoittelussaan Limpuce tutustuu yrityksen toimintaan ja tuotteisiin sekä tukee erityisesti Baltian markkinoiden kasvua ja uusien kumppanuuksien luomista. Hänen aktiivinen työotteensa on näkynyt alusta alkaen.
’’Baiba oli tarttunut toimeen jo ennen harjoittelun alkamista. Ensimmäisenä päivänä hän toi mukanaan viisi ehdotusta uusista asiakkaista’’, Luhtaanmäki kiittelee.
Osaajasparraus onnistumisen taustalla
Yhteys osaajan ja yrityksen välillä syntyi Oulun kauppakamarin maksuttoman osaajasparrauksen kautta. Keskusteluissa nousi esiin tarve henkilölle, jolla olisi myynti- ja markkinointiosaamista sekä markkinoiden tuntemusta alueelta, jossa yritys hakee kasvua.
Yrityksiä kansainvälisen osaamisen hyödyntämisessä tukeva Ella Vallenius Oulun kauppakamarilta iloitsee onnistuneesta mätsäyksestä.
’’Tämä on yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten yritykset voivat hyödyntää alueemme kansainvälistä osaamista, jota on runsaasti tarjolla. Osaajasparraus on yksi väylä kartoittaa juuri teidän yrityksellenne sopivia mahdollisuuksia ja samalla tarkastella, mitkä maksuttomat palvelut voisivat teitä parhaiten tukea.’’
Kaikki voittavat
Luhtaanmäki kannustaa yrityksiä hyödyntämään kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien osaamista.
’’Kannattaa ehdottomasti tarttua mahdollisuuteen. Olennaista on kirkastaa, missä asioissa apua tarvitaan, ja etsiä sopivaa tekijää sen perusteella.’’
Hän kuvailee tilannetta selkeäksi win-win-ratkaisuksi.
Oulun Kasvuyritysryhmän aloitteesta inspiroitunut 100 yritystä x 100 kansainvälistä osaajaa -kampanja nostaa esiin onnistumistarinoita yrityksistä, joissa kansainväliset opiskelijat ja osaajat ovat mukana rakentamassa kasvua. Onko seuraava tarina teidän?
’’Kaiken kaikkiaanhan tämä on mahtava tilaisuus meille, Baiba saa harjoittelun tehtyä ja meidän yritys uusia kontakteja. Eikä tulevaisuudesta tiedä, jos asiat sujuvat hyvin, voi meillä olla mahdollisuus palkatakin hänet.’’
Varaa oma aikasi osaajasparraukseen.
Se ei sido mihinkään, mutta voit saada uusia ajatuksia yrityksesi kehittämiseen:
Lähde mukaan
tai vinkkaa tarina
100 yritystä x 100 kv-osaajaa -kampanjaan:
Inspiroidu kampanjan tarinoista:
Kolumnistimme Petri Saaren esikoisdekkari julkaistaan toukokuussa
TEKSTI: MIKA KULJ, KUVA: IIDA LESELL
Oulun kauppakamarilehden kolumnistin Petri Saaren ensimmäinen kirja On hiekka polttavaa ilmestyy 18. toukokuuta. Kyseessä on Kalajoelle sijoittuva dekkari, jolle on luvassa myös jatkoa. Saarella on sopimus Hiekkasärkät-sarjan kolmesta dekkarista Gummeruksen kanssa. Kysyimme esikoiskirjailijan kuulumiset varhaisen kevään aurinkoisena päivänä.
Miten kirjoittajan urasi alkoi?
Sysäys kirjoittamiseen tapahtui vahingoissa. Kai se oli jonkinlainen johdatus. Olin koiran kanssa lenkillä, kun askel vei oululaiseen panimoravintolaan. Siellä oli juuri alkamassa kirjoittajille suunnattu ilta. Löysin loppuillasta itseni koira rinnallani lukemassa kirjoittamaani tekstiä. Seuraavana päivänä ostin pädin sekä näppäimistön ja aloitin kirjoittamisen. Aiheiksi valikoituivat yli kolmen vuosikymmenen sattumukset
kansainvälisen myyntityön tiimellyksessä.
Jatkossa ilmoittauduin Taija Tuomisen oppiin Päätaloinstituuttiin ja kirjoitin eri viiteryhmien kanssa muutamia vuosia. Muiden oppilaiden innoittamana aloitin rikosromaanien hahmottelemisen. Miljöö löytyi kesämökkipaikkakunnalta Kalajoen Hiekkasärkiltä. Samalla päätin kohottaa panoksia ja pääsin mikkeliläisen Mari Mörön yksityisoppiin hiomaan tekstiä. Myöhemmin Päivi Alasalmi on ollut minulle tärkeä tukija ja mentori.
Minkälainen prosessi oli kustannussopimuksen synnyttäminen?
Lähetin ensimmäisen dekkarin käsikirjoituksen kahdeksaan kustantamoon. Viisi niistä esitti kiinnostuksensa jatkaa neuvotteluja. Valitsin kustantajaksi Gummeruksen. He ovat ottaneet erittäin hyvin vastaan esikoiskirjailijan.
Minkälainen oli esikoisen kirjoitustyö?
Kirjoittaminen tapahtuu päivätyön ohella viikonloppuisin, iltaisin ja loma-aikoina. Kirjoittaminen on vienyt aikaa muilta harrastuksilta. Silti en koe tekstien luomista raskaaksi, vaan päinvastoin, huokosista pukkaa aakkosia.
Mitä voit kertoa esikoisen juonesta?
Kirjan päähenkilöinä toimivat rikosylikonstaapeli Kaisa Rantala ja hänen ystävänsä Mikko Lehto, joka on kokenut kansainvälisen kaupan konkari. Mikolla on erityislahja lukea totuus ihmisten puheista ja käyttäytymisistä. Tapahtumat sijoittuvat Kalajoen Hiekkasärkille kansainvälistä aspektia unohtamatta. Esilukijoideni mielestä dekkaria on vaikea laskea käsistään, kun vauhti alkaa todella kiihtyä.
ME TSÄTTÄILLÄÄN KERRO, KERRO KEINOÄLY, KEN ON MAASSA KAUNEHIN
Kertasin tekoälylle tekemiäni maailmanmatkoja vuosikymmenten ajalta. Pyysin sitä ehdottamaan passelia aihetta tämän lehden teemaan linkittyväksi. AI kannusti katsomaan Kiinan suuntaan. Olisiko syynä ollut Hangzhouhun perustettu tekoälylaboratorio DeepSeek vai kiinalaisten talojen ja tienristeysten liki miljardi sähköisesti valvovaa silmää?
Kun 90-luvun puolivälissä olin asentamassa kollegani kanssa ensimmäistä GSM-matkapuhelinlinjaa Pekingiin, koko kaupungissa oli vain yksi länsimaalaisen luottokortin hyväksyvä pankkiautomaatti. Vastaavasti Mäkkäreitä oli tasan yksi. Kaljan sai huoneenlämpöisenä vain rahalla – kylmänä sitä ei oikein saanut mitenkään. Korttia ei hyödyttänyt tyrkyttää. Kahiseva seteli oli valuuttaa, eli juanilla sai ja hevosella pääsi.
Nyt kaikki on kääntynyt päälaelleen, Kiinassakin. Setelit ja hevoset ovat kadonneet isompien kaupunkien katukuvasta. Jokunen vuosi sitten koin tilanteen konkreettisesti Zhejiangin provinssissa.
Koetan maksaa nahistuneella setelinipulla, ja saan vastineeksi hämmentyneen katseen. Nuori mies vetäytyy askeleen taakse kuin uraanisauvan nähneenä.
En ymmärrä, mitä hän tarkoittaa. Luultavasti ”tsättäilyämme” vaikeuttaisi yhteisen kielen puute, joten pudistan päätäni ja tarjoan massia vielä kerran. Kun vastaus on sama, isken ässän pöytään.
– Entä tämä?
Kohta maailman suurimman luottokorttiyhtiön muovituohi työntyy pöydän kantta pitkin takaisin eteeni. Huomaan pikkurillin liian pitkän kynnen. Mies ei näemmä tee ruumiillista työtä. Sentään jotain samaa symboliikkaa kuin ennen vanhaan, ajattelen.
Mies puhuu hetken puhelimeensa, joka kääntää sananparren englanniksi: ”Hyvä herra, ladatkaa puhelimeenne WeChat-sovellus ja syöttäkää korttinne tiedot sinne.” – Hyvä herra, mutisen.
Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2026 neljä Petri Saaren Matkalla-kolumnia. Hän on oululainen myyntijohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Kirjoittaja on solminut kustannussopimuksen
Gummeruksen kanssa Kalajoen Hiekkasärkille sijoittuvasta dekkarisarjasta. Instagram: @petesaari69
Kas kun ei seniili tai vanha käyrä, ajattelen.
Lopulta nyökkään ja siirryn sivummalle. Teen työtä käskettyä ja lataan sovelluksen. Valitsen applikaatiosta minulle soveliaamman kielen sivellinkoodin sijasta.
Tohtiiko tuonne syöttää omia tai kortin tietoja, pohdin. En epäröi kauaa, vaan naputtelen kaiken pyydetyn. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun kortti skimmautuu. Tällä kertaa tietoni pöllisi luultavasti joku muu kuin kauppiaan kantikas päätelaite.
Palaan myyjän luo. Nyt transaktio onnistuu, ja myyjä latelee kiitokset kiinaksi. Ymmärrän sen ja vastaan takaisin.
Työnnän rahat taskuuni ja kävelen ulos. Luultavasti myös Kiinan valtio kiittää.
”OKTOBERFESTBRÄNDIKUMPPANUUDEN MYÖTÄ PÄÄSEMME ENTISTÄ TIIVIIMMIN
MUKAAN OULULAISTEN YRITYSTAPAHTUMIEN MAAILMAAN. TÄMÄ ON MYÖS MIELEKÄS JATKUMO OULU2026-YHTEISTYÖLLE.”
Sanna Paakkonen, toimitusjohtaja, WTF Design Oy
Oulu2026 Oktoberfest
TORSTAI 8.10.2026
KLO 17:00-22:00
TARKASTAMO, OULU
Suosittu Oktoberfest-verkostoitumistapahtuma palaa Kulttuuripääkaupunkivuonna entistä yllätyksellisempänä. Tule kokemaan unohtumaton ilta pohjoisen tekijöiden kanssa!
Oulun kauppakamarin Oktoberfest on kasvanut yhdeksi pohjoisen suurimmista ja merkittävimmistä verkostoitumistapahtumista. Tapahtuman visuaalinen ilme uudistettiin vastaamaan tilaisuuden nykyistä mittakaavaa ja profiilia.
Uudistuneessa ilmeessä yhdistyvät kauppakamarin tunnistettava visuaalinen linja sekä Oktoberfestin rento, baijerilaishenkinen tunnelma. Lopputuloksena syntyi moderni ja monikäyttöinen visuaalinen kokonaisuus, joka tukee tapahtuman tunnettuuden vahvistamista ja kehittämistä myös tulevina vuosina. Oktoberfest-tapahtumamme brändikumppanina toimii mainostoimisto WTF Design Oy.
WTF Design on arjen strateginen kumppani, joka rakentaa tuntuvia ja toimivia brändejä, markkinointia ja digitaalisia kokonaisuuksia. Yritys työllistää 14 luovan alan ammattilaista, toimipisteet löytyvät Oulusta ja Kokkolasta. WTF Design Oy on yksi pohjoisen Suomen suurimmista mainostoimistoista.
OULU2026 OKTOBERFEST YHTEISTYÖSSÄ
Kuvassa WTF Designin asiakkuuspäällikkö Hanna Mustonen, toimitusjohtaja Sanna Paakkonen ja visuaalinen suunnittelija Jemi Kallio, jotka olivat mukana Oktoberfestin brändi-ilmeen suunnittelutyössä.
Oulu2026 suosittelee
Leivonnaisia, koruja, elämyspalveluita, korttipelejä, herkkuja, sisustusesineitä, vaatteita ja muita tekstiilejä... Laadukkaita ja vastuullisia Oulu2026-tuotteita valmistetaan useassa yrityksessä alueellamme.
Yrittäjä, haluatko sinäkin valmistaa Oulu2026tuotteen valikoimiisi? Vielä ehtii! Oulu2026tuotemerkki on rekisteröity tavaramerkki, jonka kaupallisesta käytöstä laaditaan sopimus. Tervetuloa mukaan tuomaan esille Euroopan kulttuuripääkaupungin osaamista!
Tutustu tuotteisiin ja lisensointiin verkkosivuilla
Nina Taipaleenmäki Yritysyhteistyön koordinaattori Business Club -verkosto 040 487 4313 nina.taipaleenmaki@oulu2026.eu
Euroopan kulttuuripääkaupungin elinvoimaa vahvistamassa
Kevät 2026 – osaaminen voimavaraksi!
MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI
HR, työsuhde ja palkanlaskenta
7.5. (9-16)
Palkanlaskijan päivä, Oulu/etä
26.-28.5
HR-päivät 2026 Silja Symphony 3.-4.6.
HR-ajokortti®, Helsinki
Johtaminen ja esihenkilötyö
13.5. (9-12)
Ihmisläheisen johtamisen työkalut, etä
27.5. (14.30-19)
Board Summit – skenaariotyöskentely ja tekoäly hallitustyössä, Oulu
3.6. (9-12)
Uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset –hallituksen ja johdon rooli ja vastuut, etä
HHJ® -puheenjohtajakurssi, Oulu
KEVÄT 22.-23.4. SYKSY 11.-12.11.
Taloushallinto ja verotus
22.4. (9-12)
Näin tulkitset ja analysoit talouden tunnuslukuja, etä
6.5. (9-12) Kirjanpidon ajankohtaisaamupäivä, etä
19.5. (9-12)
Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaisaamupäivä, etä
26.5. (9-12)
Verotuksen ennakointi ja veroriskien hallinta yrityksissä, etä
Syksy
2026 MERKITSE
TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI
Johtaminen ja esihenkilötyö
16.9. (9-12)
Budjetointi ja ennustaminen liiketoiminnan ohjauksessa, etä
29.9. (9-12)
HHJ® Hallituksen sihteeri, etä
Ajassa nyt – neljä näkökulmaa johtamiseen -valmennus
1.9.-1.12., etä
Myynti, markkinointi ja viestintä
Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssi
23.9. (9-14)
1. jakso: Myynnin strategia ja suunnittelu
14.10. (9-14)
2. jakso: Myynnin tavoitteet ja mittarit
4.11. (9-14)
3. jakso: Myyjien johtaminen ja esihenkilötyö
16.12. (9-16)
4. jakso: Myynnin ja markkinoinnin yhteistyö
Pk-yritysten toimitusjohtajat ja johtoryhmät toimivat tällä hetkellä poikkeuksellisen vaativassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti: geopoliittinen epävarmuus, markkinoiden heilahtelut, teknologinen murros –erityisesti tekoälyn nopea kehitys –sekä osaavan työvoiman saatavuuteen ja sitouttamiseen liittyvät haasteet kuormittavat johtoa arjessa.
AJASSA NYT -ETÄVALMENNUS
– neljä näkökulmaa johtamiseen
Johto tarvitsee nyt:
• ajankohtaista, jäsennettyä ja käytännönläheistä tilannekuvaa
• tukea päätöksentekoon ja priorisointiin epävarmuuden keskellä
• konkreettisia työkaluja strategian, talouden ja ihmisten johtamiseen
• hetken pysähtyä tärkeiden teemojen pariin ja reflektoida omaa toimintaansa sitä vasten
”Ajassa Nyt” on neljän itsenäisen, mutta toisiaan täydentävän etäkoulutuksen kokonaisuus.
Osallistuminen on mahdollista yksittäisiin jaksoihin tai koko sarjaan, jolloin osallistuja rakentaa kokonaisvaltaista ymmärrystä yrityksen johtamisesta nykyisessä toimintaympäristössä.
Kouluttajina toimivat Talentree Oy:n asiantuntijat: Kaisa Stigell, Antti Haapakorva, Johanna Haapakorva ja Soile Rissanen.
6.11. klo 9-12, etä 3. osa: Strateginen HR – ihmiset kilpailukyvyn lähteenä
1.12. klo 9-12, etä 4. osa: Talouden johtaminen muutoksessa
HHJ- ja HHJ PJ-KURSSIT 2026
Hyväksytty hallituksen jäsen
(HHJ)® -kurssi
Tehokas valmennuskokonaisuus hallitustyön tärkeimmistä teemoista!
HHJ-kurssilla käsitellään monipuolisesti hallitustyön eri osa-alueita, kuten hallituksen kokoonpanoa, rooleja, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät). Hallitustyöskentelyä avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Asiantuntijoina toimivat kokeneet hallitustyön ammattilaiset.
1. jakso: Osakeyhtiön hallituksen asema ja vastuut (klo 12.00-17.50)
3. jakso: Strategiatyö hallituksessa (klo 12.00-16.50)
Ryhmätyö: (klo 12.00-16.30)
4. jakso: Suorituskyvyn ja tuloksellisuuden johtaminen hallituksessa klo 12.00-18.30)
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)® -puheenjohtajakurssi, Oulu
KEVÄT 22.-23.4
SYKSY 11.-12.11.
Suositulla kurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin käytännönläheisesti. Sen aikana saat syväluotaavan katsauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työhön samalla kun johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.
Käsiteltäviä aiheita: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.
Aiheita käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen.
Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.
Kurssi sopii nykyisille hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajiksi aikoville, hallitusjäsenille sekä toimitusjohtajille.
Asiantuntijoina mm. HHJ PJ Pia Pursiainen hallituspartneri, HHJ PJ Ismo Salminen Partner, KHT, JHT Heidi Hyry, KMPG Partner, KHT Sami Posti, PwC
1. päivä: Miten huolehdin, että omistajien, hallituksen ja toimivan johdon yhteistyö ja tehtäväjako toimii käytännössä?
2. päivä: Miten huolehdin, että hallituksen työskentely toimii hyvin ja tehokkaasti?
Aikataulu ja teemat
Oulu1 Oulu2 Kuusamo
Aikataulu
DI, HHJ PJ
Heikki Käkönen
HHJ PJ
Kari Voutila
Valtakunnalliset koulutukset
Löydät laajan valikoiman koulutuksia ja valmennuksia kauppakamarikauppa.fi/collections/koulutukset
KOULUTUSCORNER
Aamupäivän koulutus 26.2. työlainsäädännön muutoksista kiinnosti. Asiantuntijana toimi Partner, asianajaja Kaija Pulkkinen, Eversheds Sutherland.
Kasvata koko organisaation AI ‑ osaamista joustavasti ja vaikuttavasti KoulutusOnlinen avulla
KoulutusOnline tarjoaa laajan Digitaidot & tekoäly sisällön, joka kehittyy ja päivittyy viikoittain. Voit opiskella missä ja milloin tahansa. Kaikki sisällöt on tekstitetty suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Katso tai kuuntele esimerkiksi:
HHJ-kurssi on ollut Kajaanissa erityisen suosittu. Toinen peräkkäinen kurssi keräsi koolle runsaan joukon hallitustyöskentelyn kehittämisestä kiinnostuneita. Hallituksen rooli strategiatyössä -osio herätti keskustelua.
Immo Salo:
• Perusasiat ChatGPT
• OpenAI o1
• Luova tekoäly ja ChatGPT
• ChatGPT promptaaminen
• Custom GPT
Myös räätälöityä koulutusta – pyydä tarjous! Lisätietoja: palvelujohtaja Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus(at)chamber.fi Ilmoittautumiset: kauppakamarikauppa.fi > Koulutukset > Oulu ja muu Pohjois-Pohjanmaa tai susanna.paaaho@chamber.fi, puh. 050 581 0884.
Teemu Ahlström
Karoliina Häkkinen
Simo Ahtiainen
Ari Mäkiö
Immo Salo
Hyödynnä
maksuttomia palvelujamme
Sparraamme sinua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa aina perustamisesta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Varmistamme, että tarjolla on ajankohtaista tietoa, aktiivisia verkostoja sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö.
BusinessOulun yritys- ja työnantajapalvelut
ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT
• liikeidea ja yrityksen perustaminen
• starttiraha
• startup-toiminta
OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOIMINEN
• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat
• kansainväliset osaajat
• rekrytoinnin tuet
• kesätyöllistäminen
LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN
• yritysrahoitus
• maksuttomat valmennukset
• vienti ja kansainvälistyminen
• omistajanvaihdokset
• muutosturvapalvelut
UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET
• digitaalinen liiketoiminta
• vihreä siirtymä
• hiiliviisas kiertotalous
• innovaatiopalvelut
• designmenetelmät
SIJOITTUMISPALVELUT
• Oulun innovaatioallianssi businessoulu.com p. 08 558 55810 Uusikatu 52, 90100 Oulu businessasema.com tapahtumat.businessoulu.com
