Oulun kauppakamarilehti 2/2021

KAUPPA KAMARI OULUN KAUPPAKAMARI NUMERO 02 TOUKOKUU 2021

OULU

TALENT HUB ON TYÖLLISYYDEN JÄÄNMURTAJA.

KESÄ TUO VALOA MYÖS VIENTIMARKKINOILLE

NÄKYMÄT OVAT JO KOHENTUNEET EUROOPAN JA YHDYSVALTOJEN LISÄKSI MYÖS KIINASSA SEKÄ VENÄJÄLLÄ.

SUOMESSAKIN KUOPPA NÄYTTÄÄ JÄÄVÄNPELÄTTYÄ PIENEMMÄKSI.

Vinkit yrittäjälle: Vakuuta ne asiat, joista et selviä yrityksesi käteisvaroilla LähiTapiola Pohjoisen asiakkuuspäällikkö Sanna Siipon mukaan moni yrittäjä ei tule ajatelleeksi, että useat vakuutukset ovat edullisempia ja kattavampia yrityksen ottamina kuin yksityishenkilönä. Yrittäjän kannattaa pohtia ennen kaikkea niitä riskejä, joista ei selviäisi firman käteisvaroilla.

- Yrittäjän kannattaa pohtia toimintaansa liittyviä riskejä ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan ja ennen kaikkea omaan elämään. On helppo vakuuttaa puhelimet ja laitteet, mutta niiden rikkoutumisesta saattaa kuitenkin selvitä kännykkäliikkeessä luottokorttia näyttämällä, kertoo LähiTapiola Pohjoisen yrittäjän vakuutuksiin erikoistunut asiakkuuspäällikkö Sanna Siipo.

- Yritystoiminnassa on kuitenkin paljon sellaisia riskejä, joista ei korttia vilauttamalla selviä. Yrityksen toiminnan ja omaisuuden vakuutukset kannattaakin miettiä siltä kantilta, että ne kattavat varmasti kaikista pahimmat vahingot, Siipo jatkaa.

YEL-vakuutus on perusta Yrittäjän tärkeimmäksi vakuutukseksi mainitaan usein yrittäjän eläkevakuutus, eli YEL-vakuutus. Se täytyy ottaa, kun ansiotuloja on vuodessa yli 8 063,57 euroa. Nimestään huolimatta se turvaa toimeentuloa myös muulloin eikä vasta eläkkeellä.

- Vaikka teknisesti yrittäjä pärjäisikin pelkällä YEL-vakuutuksella, todellisuudessa se ei kuitenkaan riitä. Toimialoilla saattaa olla esimerkiksi yleisesti

vaadittavia vastuuvakuutuksia, jotka ovat luonteeltaan kuitenkin vapaaehtoisia. Yleisimmin yrittäjät unohtavat kuitenkin itsensä vakuuttamisen.

Monelle aloittelevalle yrittäjälle itsensä vakuuttaminen on asia, josta säästetään helposti ja luotetaan hyvään tuuriin.

Sanna Siipo kehottaa tarkastelemaan vakuutuksia siltä kantilta, onko niissä turhia ja voisiko niiden sijaan panostaa omaan henkilöturvaansa.

Esimerkiksi juuri puhelimen näytönkorjausta hän ei itse hoitaisi vakuutuksella.

- Yrittäjällä on periaatteessa mahdollisuus rakentaa vapaaehtoisilla vakuutuksilla parempi turvaverkko kuin kenelläkään työntekijällä on pelkän työsuhteen ja lainsäädännön puitteissa.

Yhtenä tärkeimpänä asiana suositellaan yrittäjän tapaturmavakuutusta. Se korvaa yrittäjille sattuvien tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamia kuluja ja ansionmenetystä.

Toimeentulon tueksi suositellaan myös sairauskuluvakuutusta täydennettynä henki- ja työkyvyttömyysturvilla, koska yrittäjän sairauspoissaolopäivät tulevat erittäin kalliiksi.

- Usein lasketaan, että työntekijän poissaolo maksaa 350

euroa päivältä. Yrittäjän poissaolon hintaa on itse asiassa lähes mahdotonta laskea. Siksi sairastuessa olisi tärkeää saada nopeasti hoitoa, Siipo sanoo.

Vakuutuksilla saa verohyötyjä Valtaosa yrittäjään kohdistuvista henkilövakuutuksista on osakeyhtiöissä, avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä täysin verovähennyskelpoisia. Yrittäjän ei muutenkaan kannata omasta palkastaan maksaa ensin veroja ja ostaa vasta sitten vakuutusta.

- Vakuutus on edullisempaa ottaa yrityksensä kautta kuin yksityishenkilönä. Yrityksille tarjotaan myös sellaisia vakuutuksia, joita yksityishenkilöt eivät saa. Esimerkiksi ryhmävakuutuksia terveyden ja eläkepäivien turvaamiseksi tai henkilöstön sosiaaliturvan täydentämiseksi otettaessa ei kysellä terveystietoja. Ja toisaalta, yritys saattaa tarvita liiketoiminnan tuloksesta vähennettäviä kuluja. Se pienentää yrityksen verotusta.

Vakuutusturvassa ajantasaisuus on olennaista Vakuutukset ovat yritystoiminnassa keskeisiä asioita, joita pitäisi päivit-

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

tää aina, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia.

- Esimerkiksi kun laajennetaan ulkomaille, solmitaan uusia kumppanuuksia, valitaan uusia alihankkijoita tai palkataan henkilöstöä, Siipo kertoo tilanteista, joissa päivitys voi olla paikallaan.

HUOMIOI AINAKIN NÄMÄ VAKUUTUKSET: • YEL-vakuutus, kun työtulo on yli 8 063,57 euroa / vuodessa • YEL-vakuutus mahdollistaa yrittäjän tapaturmavakuutuksen ottamisen • Alakohtaiset pakolliset vakuutukset, esim. potilasvakuutus tai ympäristövahinkovakuutus • Vapaaehtoiset yrittäjän sairaskuluvakuutus + henkija työkyvyttömyysturva • Jos maksat palkkaa työntekijöille; Tyel-vakuutus ja tapaturmavakuutus

Ota yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen paikallisten yritysvakuuttamiseen erikoistuneiden asiantuntijoidemme kanssa: p. 08 814 2500 pohjoinen@lahitapiola.fi

PÄÄKIRJOITUS

Väestökehitys vaatii työperäistä maahanmuuttoa Oulun kauppakamari toteuttaa säännöllisesti työvoimatarvekyselyitä.

Niiden mukaan työvoiman tarve ei ole ongelma ainoastaan teknologia-alalla, sillä Pohjois-Suomeen on tulossa suuria investointeja esimerkiksi energia-, bio- ja kaivosaloille. Kyselyjemme perusteella työperäisiä maahanmuuttajia tarvitaan mittavissa määrin työntekijöiksi teollisuuteen ja palvelusektorille, mutta tälle tarpeelle on edelleen byrokraattisia esteitä.

Oulun kauppakamari on mukana Oulu Talent Hub -hankkeessa, jonka tavoitteena on selkeyttää Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien työllistymispolkuja sekä edistää heidän työllistymistään alueen yrityksiin.

Kainuussa kauppakamari on mukana puolestaan Sitran koordinoimassa Kainuun Osaamisen Aika -hankkeessa, jossa tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja kohtaanto-ongelman korjaamiseksi.

Erityisen tärkeää osaamiseen perustuvan maahanmuuton vauhdittamisessa on kehittää lupaprosesseja, jotka ovat yritysten näkökulmasta liian hitaita.

On yksilön ja yritysten kannalta kestämätöntä, että työhön perustuvan oleskeluluvan käsittely kestää jopa puoli vuotta. Eikä tilanne ole merkittävästi parempi ulkomaalaisten opiskelijoiden hakiessa oleskelulupaa valmistumisen jälkeen.

Kauppakamarien tavoitteena on kansainvälisempi Suomi, jossa osaavaa työvoimaa riittää sitä tarvitseville aloille, ja demografinen kehitys saadaan uudelle paremmalle uralle. Jos nykyinen väestörakenteen kehitys jatkuu, on Suomessa vuonna 2040 vuoteen 2019 verrattuna 103 000 työikäistä ihmistä vähemmän. Pelkästään tämän faktan vuoksi on selvää, että työhön ja opiskeluun perustuvaa maahanmuuttoa tarvitaan lisää.

Myös työmarkkinoita jäykistävästä ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkintaan usein liitettävät uhkakuvat ovat liioiteltuja, sillä mahdollisiin lieveilmiöihin voidaan puuttua jälkivalvonnalla nykyisen pitkän ja byrokraattisen ennakkokäsittelyn sijaan. Saatavuusharkinta muodostaa liian usein esteen ulkomaalaisen työvoiman käytölle, vaikka todellisuudessa osaavaa työvoimaa ei ole saatavissa kotimaasta.

Pohjimmillaan kyse on hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta. Taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työssäkäyviä veronmaksajia on liian vähän suhteessa muuhun väestöön. Hyvinvointiyhteiskunta ei saa romuttua siksi, että siitä tulee liian kallis pienenevälle joukolle maksettavaksi.

tuu. Myös työvoimapula on Euroopan laajuinen. Usein ajatellaan, että työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa höllentämällä maamme rajoilla olisi tulijoita jonoksi asti. Ajatus on valitettavasti virheellinen. Tosiasia on, että varsinkin ETA-alueen ulkopuolisista maista osaajia joutuu ennemminkin houkuttelemaan tänne Pohjolan perukoille.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

Suomi ei ole ainoa vanheneva yhteiskunta, vaan koko Eurooppa harmaan-

HUHTIKUU 2021

KAUPPAKAMARI

3

Oulun laajimmat palvelut yrityksille ja yrittäjille

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan. op.fi/oulu/yrityspalvelut

OULUN KAUPPAKAMARI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Jari P. Tuovinen VASTAAVA TOIMITTAJA Mika Kulju TOIMITUSSIHTEERI Anni Alavahtola KONSEPTI JA ULKOASU PunaMusta Oyj TAITTO Jan Åqvist KANNESSA Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.). Kuva: Jukka-Pekka Flander.

PALAUTTEET: anni.alavahtola@chamber.fi 4 KAUPPAKAMARI TOUKOKUU 2021

ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi Puh. 08 552 8807 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO PunaMusta Oy, Oulu JAKELU Noin 1700 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla ISSN 1458-6002

SISÄLTÖ

OULUN KAUPPAKAMARI

KUVA: MEERI UTTI

Numero 2 / HUHTIIKUU 2021

3

6

8

12

15

16

20

22

PÄÄKIRJOITUS Väestökehitys vaatii työperäistä maahanmuuttoa LYHYET UUTISET ALUEELTA ATA carnet nopeuttaa tavaroiden väliaikaista vientiä

VILLE SKINNARI

Kesä tuo valoa myös vientimarkkinoille

TEEMA Vientitaivas kirkastuu koronan jälkeen VIERASKOLUMNI Emilia Kullas, Evan johtaja

MIGRI

Vauhtia työperäisiin oleskelulupiin

8

TALENT HUB Työllisyyden jäänmurtaja

KASVUOPEN Pohjois-Pohjanmaan ja

Kainuun kasvupolkujen eteneminen

24

28

16

26

ARTIKKELI Oulun Yliopiston varainhankinnalla vahvistetaan elinvoimaisuutta

LAKIPALSTA Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia

HALLITUSPARTNERIT Minna Åman-Toivio: "Ihmiset haluavat yleensä tehdä kauppaa hyvien tyyppien kanssa"

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

5

ATA carnet nopeuttaa tavaroiden väliaikaista vientiä Kauppakamarit myöntävät yrityksille ulkomaankaupan asiakirjoja, kuten Euroopan unionin yleisiä alkuperätodistuksia, ATA carnet-tulliasiakirjoja, kauppalaskujen vahvistuksia sekä Force Majeure ja muita erityistodistuksia kaupan osapuolten ja vientimaan viranomaisten vaatimuksiin.

Keskuskauppakamarin yhteyspäällikkö Anne Hatanpää haastatteli Oulun kauppakamarin jäsenyrityksen, pinnoitus- ja koneistusyritys PR Rolls Oy:n toimistopäällikkö Susanne Kalliota heidän kokemuksistaan ATA carnetin käytöstä.

Paperiteollisuuden parissa toimiva PR Rolls tarvitsee asiakirjoja erityisesti silloin, kun tavaroita viedään Venäjälle, Australiaan ja Sveitsiin. Kallio pitää palvelua erittäin hyödyllisenä, sillä tullimuodollisuudet hoituvat palvelun avulla huomattavasti helpommin. ”ATA carnet tunnetaan maailmalla jo hyvin, ja siksi tavaroiden väliaikainen vienti on nopeaa myös korona-aikana.

Kohdemaan tullimuodollisuudet saattavat usein olla melko monimutkaisia, mutta ATA carnet auttaa siinä. Homma sujuu näin paljon vaivattomammin”, sanoo Kallio.

Kallion mukaan hakeminen on melko yksinkertaista, vaikka maiden omat säännöt aiheuttavat välillä pientä päänvaivaa. Siksi on tärkeää tutustua eri maiden sääntöihin huolella. ”Esimerkiksi ensimmäistä kertaa Venäjälle lähtevän kannattaa varautua siihen, että hakuprosessi voi tuottaa hieman lisätyötä. Venäjällä on omat maakohtaiset sääntönsä”, Kallio sanoo. ”Venäjä vaatii tavaraluettelon venäjänkielisen käännöksen sekä kuvat tavaroista. Kuvat on hyvä numeroida ja tekstit käännättää venäjäksi”, Kallio muistuttaa.

PR Rolls Oy on suomalainen, globaalisti toimiva yritys. Paperiteollisuuden kehittyessä myös PR Rolls on kehittynyt huippuluokkaan sellu- ja paperitehtaille tehtävissä kenttäkoneistuksissa, -pinnoituksissa, -mittauksissa, nopeudennostoissa sekä telojen valmistuksessa ja modernisoinnissa.

6

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

UUDET JÄSENET

Uudet jäsenet 5.2.-13.4.2021.

TERVETULOA MUKAAN VERKOSTOOMME!

Kainuu E.I. Piipponen Oy / Intersport Sotkamo-Vuokatti-Kuhmo Urheiluvälineiden vähittäiskauppa Kainuunmeren Työterveys Oy Muu terveyspalvelu Kuhmon Betoni Oy Betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin Lead Audit Oy Tilintarkastuspalvelu Suomussalmen Maarakennus Oy Maa- ja vesirakentaminen Kalajokilaakso Akkuser Oy Lajiteltujen materiaalien kierrätys Alavieskan Säästöliekki / Otto Hihnala Oy Puutavaratuotetukkukauppa Pro Estore Oy Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus Pyhäsalmen Auto- ja Traktorihuolto Oy / Seo Pyhäsalmi Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) Suomen Ilmanvaihtosaneeraus Oy Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Särkkäin Mökkipalvelu Oy Kiinteistönhoito Weldline Oy Metallituotteiden valmistus Koillismaa Juhatek Oy Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Syötteen Maansiirto Oy Rakennuspaikan valmistelutyöt Oulu BioSO4 Oy Tukkukauppa Elffi Oy Informaatio ja viestintä Esko Systems Oy Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Huawei Technologies Oy (Finland) Co. Ltd Informaatio ja viestintä

Istekki Oy Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi JP-Matic Oy Rakennuspaikan valmistelutyöt Loiste Pinnoitus Oy Kiinteistönhoito Loiste Siivous Oy Siivouspalvelut OAT Oy Sähkölaitteiden valmistus Oulun 9. Ruskon Apteekki Apteekit Oulun Lattiat Oy Muu erikoistunut rakennustoiminta Oulun Rakennuslasi Oy Tasolasin muotoilu ja muokkaus Oulun Sähkötek Oy Sähköasennus Pelion (Finland) Oy Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Probot Oy Koneiden ja laitteiden valmistus PutkiPoke Oy Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus Relphone Oy Teollisuuden koneiden ja laitteiden ym. asennus RPJM Rakennuspalvelut Oy Rakentaminen St1 Oy Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta TNP-Nostot Oy Rakennuskonevuokraus käyttäjineen Topcon Healthcare Solutions Emea Oy Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Varaosa T. Paakkari Oulu Oy Henkilöautojen&kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa Raahe Pohjolan Kivi- ja Viherrakennus Oy Maisemanhoitopalvelut

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

7

VIENTI

Kesä tuo valoa myös vientimarkkinoille KEHITYSYHTEISTYÖ- JA ULKOMAANKAUPPAMINISTERI VILLE SKINNARIN (SD.) PESTI ON OLLUT VIIME KEVÄÄSTÄ LÄHTIEN JOTAIN AIVAN MUUTA KUIN HÄNEN EDELTÄJILLÄÄN. VIENTILUVUT OVAT KORONAN MYÖTÄ ROJAHTANEET KERTAHEITOLLA PAKKASELLE, MUTTA MINISTERI USKOO PAHIMMAN KUOPAN KORJAANTUVAN KESÄN JA SYKSYN AIKANA. TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: JUKKA-PEKKA FLANDER

Suomalaisten ilonaiheet ovat olleet viime keväästä lähtien varsin vähissä, vaikka olemme selvinneet koronakriisistä monia muita EU-maita paremmin.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on pysytellyt syrjässä kuumimmasta koronakeskiöstä, mutta murehdittavaa on ollut silti riittämiin. Suomen tavaravienti on lasketellut alkuvuonna noin 10 prosentin alamäkeä edellisvuoteen nähden ja kauppatase kääntynyt ylijäämästä pakkaselle.

Ministerin mielessä on kuitenkin jo orastavaa optimismia, sillä maailmantalouden ennustetaan elpyvän koronaiskusta sittenkin varsin nopeasti. Näkymät ovat jo kohentuneet Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiinassa sekä Venäjällä. Suomessakin kuoppa näyttää jäävän pelättyä pienemmäksi. ”Suomalaisille tuotteille ja osaamiselle on nyt maailmalla kysyntää. Se kuitenkin edellyttää yritysten omaa aktiivisuutta ja sitä, että olemme ripeästi liikkeellä. Markkinoita jaetaan nyt uusiksi ja tämä uusjako koskee kaikkia yrityksiä – myös perinteisiä vetureita”, Skinnari muistuttaa.

8

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

Vienti naapurimaiden tasolle Suomen vientiluvut ovat koronakuukausina sakanneet pahasti. Ministerin mielestä etenkin pk-yritykset tarvitsevat nyt entistä kokonaisvaltaisempaa tukea ja sitä niille aiotaan myös tarjota. Ulkoministeriöön ollaan rekrytoimassa 20 uutta viennin ammattilaista, jotka välittävät suomalaisyrityksille entistä enemmän tietoa vientimarkkinoiden mahdollisuuksista eri kohdemaissa. ”Tähän urakkaan on toisaalta saatava mukaan kaikki keskeiset toimijat ympäri Suomea eli kauppakamarit ja elinkeinoelämä, alueelliset elinkeinoyhtiöt sekä kunnat ja kaupungit. Samalla meidän on mietittävä uudelleen Team Finland-kokonaisuutta, jotta voimme luoda suomalaisyrityksille mahdollisimman selkeät palvelut ja jouhevan kasvupolun kansainvälisille markkinoille”, Skinnari linjaa.

Uusia toimintamalleja ei rakenneta pelkästään koronakuopan paikkaamista varten. Tavoitteena on nostaa viennin osuus bruttokansantuotteesta asteittain verrokkimaiden tasolle. ”Suomessa viennin osuus bkt:stä on 40 prosenttia, kun se Tanskassa ja Ruotsissa on 60

VIENTI

Ville Skinnari näkee talouskehityksessä orastavaa optimismia, sillä maailman ennustetaan elpyvän koronasta sittenkin varsin nopeasti.

prosenttia. Kyllä meidän on pystyttävä parempaan. Syyt tiedetään, lääke on olemassa ja tähän valmistelemme tiekarttaa. Vienninedistämispalveluilta vaaditaan entistä enemmän myös tuloksia”, Skinnari toteaa.

EU-elvytyksessä paljon mahdollisuuksia Pahiten koronakriisistä ovat kärsineet matkailu ja kuljetuspalvelut. Suomen matkailuvienti supistui vuonna 2020 koronasta johtuen 60–70 prosenttia ja kuljetuspalveluissa pudotus oli liki 50 prosenttia. ”Käytännössä kaikilla keskeisillä vientialoilla otettiin viime vuonna takkiin”, Skinnari huokaa.

Samalla hän tähdentää, ettei kirvestä kannata nyt heittää kaivoon. Isossa kuvassa siintää paljon mahdollisuuksia, joita avautuu myös EU:n ja Yhdysvaltojen valtavien elvytyspakettien kautta. ”Teollinen osaamisemme erityisesti vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa on kansainvälisesti arvostettua. Lisäksi meillä on kyky luoda teollisuudelle puhtaampia ratkaisuja ja

kustannussäästöjä. Myös 5G-teknologia avaa mahdollisuuksia monille muillekin yrityksille kuin vain Nokialle. Kilpailu on tietysti kovaa”, Skinnari listaa.

Parhaillaan ministeri esikuntineen kerää tietoa, mitä kaikkea elvytyspaketit voivat lähivuosina tarjota paitsi EU:n sisällä myös globaalisti. ”Seuraavien kolmen vuoden aikana suomalaisyrityksille tarjoutuu entistä enemmän mahdollisuuksia kiinnittyä suuriin teollisiin hankkeisiin. Tätä varten on kuitenkin luotava yhteistyömalleja, joiden avulla voimme rakentaa aiempaa suurempia kokonaistarjoomia.

Tämä on Suomelle aivan keskeinen haaste, sillä elinkeinorakenteemme on perinteisesti ollut muutamien veturiyritysten varassa”, Skinnari toteaa.

Brexitistä selkoa syksyllä Lisämurheena vientiministerillä on ollut brexit, joka on jo ehtinyt romahduttaa brittien oman viennin ja tehdä melkoisen lommon myös

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

9

VIENTI

Skinnarin mukaan EU:n ja Yhdysvaltojen massiiviset elvytyspaketit ovat myös suuria mahdollisuuksia suomalaiselle viennille.

Suomen suunnalla. Tammikuussa Suomen tavaravienti Britanniaan putosi yli 20 prosenttia ja tuonti yli 50 prosenttia.

Skinnarin mukaan kyseisistä luvuista ei kannata vielä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Brexit-sopimus syntyi aivan viime vuoden lopussa ja yrityksille jäi siten vain muutama päivä sopeutumisaikaa. Osa onkin siirtänyt alkuvuoden vientikuljetuksiaan suosiolla eteenpäin ja etenkin pk-yritysten aika on kulunut vuoden vaihteen jälkeen uusien toimintatapojen opetteluun. ”Osa yrityksistä on myös lopettanut koko kaupan johtuen lisääntyneestä byrokratiasta ja kasvaneista kuljetuskustannuksista. Tilanteesta saa paremman ja realistisemman arvion vasta kesällä, mutta toki tilannetta pitää seurata tarkasti”, Skinnari toteaa.

Uutta kauppaa myös Yhdysvalloista Yhdysvalloissa Joe Bidenin presidenttikausi on alkanut suhteiden parantamisella EU:n suuntaan. Maailman talousmahti on tehnyt vallanvaihdoksen jälkeen muutenkin paluuta kansainvälisiin neuvottelupöytiin: se on liittynyt takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja palan-

10

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

nut rakentavalla asenteella myös WTO-joukkueeseen.

Skinnarin mukaan ilmassa on paljon positiivisia signaaleja ja Suomenkin tavoitteena on saada Yhdysvaltojen suunnalta entistä enemmän uutta kauppaa. ”Silti on hyvä muistaa, että America First-politiikka vaikuttaa edelleen ja kauppasota Kiinan kanssa tulee jatkumaan. Samalla niihin liittyvät rajoitukset heijastuvat valitettavasti myös suomalaisyrityksiin”, Skinnari toteaa.

Ministeriä protektionismin nousu harmittaa, sillä pitkässä juoksussa se ei ole kenenkään etu. ”Toisaalta uskon, että Yhdysvallatkin on ottanut siitä jo opikseen – varsinkin kun katsoo heidän terästeollisuuttaan”, ministeri huomauttaa.

Matkustusrajoitukset ovat hankala haaste Suomalaisyritysten vientiä ovat koronakautena jarruttaneet myös matkustusrajoitukset, joiden sekavuus nousi esiin muun muassa Keskuskauppakamarin talvella tekemässä kyselyssä.

Siinä peräti 60 prosenttia vientiä harjoittavista yrityksistä nosti ne yhdeksi selkeäksi viennin jarruksi.

VIENTI

Skinnari tunnustaa pulman, mutta muistuttaa haasteen olevan sama ympäri maailmaa. ”Matkustukseen ei ole onnistuttu luomaan yhteisiä toimintamalleja edes eurooppalaisittain.

Tämä kriisi on viimeistään osoittanut niiden tarpeellisuuden”, hän toteaa.

Samalla ministeri korostaa, etteivät suomalaiset vientiyritykset saa jäädä kilpailijoiden jalkoihin liian kalliiden logistiikkakulujen tai hankalamman liikematkustamisen takia. ”Teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että olemme rajojen ja markkinoiden avautuessa etulinjassa myös lentoyhteyksien osalta. Erityisen aktiivisia olemme vientiyrityksillemme tärkeiden maiden kohdalla. Tärkeä osa hallituksen exit-suunnitelmaa on sopia kahdenväli-

TEOLLINEN OSAAMISEMME ERITYISESTI VIHREÄSSÄ SIIRTYMÄSSÄ JA DIGITALISAATIOSSA ON KANSAINVÄLISESTI ARVOSTETTUA

sesti terveysturvallisesta markkinoille pääsystä molempiin suuntiin meille tärkeillä vientimarkkinoilla”, Skinnari vakuuttaa.

Virtuaalista viennin edistämistä Matkustaminen ja vienninedistäminen ovat olennainen osa ulkomaankauppaministerin arkista toimenkuvaa. Korona-aikana nämä vientimatkat ovat typistyneet pitkälti Teams-palavereiksi ja videopuheluiksi.

Ville Skinnarin mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vientiä voisi edistää myös etäyhteyksin. ”Virtuaalisesti olemme tehneet töitä ympäri maailmaa koko ajan, mutta totta kai tilanne oli aluksi uusi meille kaikille”, ministeri tunnustaa.

Kriisin aikana on toki myös matkusteltu ja käyty mm. Saksassa, Norjassa, Sveitsissä.

Pääsiäisviikolla ministerin matka vei Tukholmaan tapaamaan mm. elinkeinoministeriä ja kehitysministeriä sekä sikäläisen teollisuuden ja Suomen kannalta keskeisiä toimijoita.

”Kun maailma toivottavasti kesän ja syksyn aikana aukeaa, niin silloin olemme todella tiiviisti liikkeellä”, Skinnari lupaa.

Uusia avauksiakin on tehty. Niistä yksi on Business to Government-alusta, joka tarjoaa suomalaisyrityksille entistä paremmat mahdollisuudet osallistua suuriin tarjouskonsortioihin kansainvälisillä markkinoilla. ”Heti kriisin alkaessa toukokuussa perustimme kauppapoliittisen neuvotteluryhmän elinkeinoelämän, yritysten kanssa ja keskuskauppakamarin kanssa. Yleisenä toiveena olivat paremmat virtuaaliset palvelut ja nyt tälle Virtual Finland-kokonaisuudelle on turvattu rahoitus. Jatkossa pystymme palvelemaan elinkeinoelämää, yrityksiä ja kansalaisia etäyhteyksillä entistä paremmin niin koti- kuin ulkomailla”, Skinnari vakuuttaa.

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

11

12

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

Vientitaivas kirkastuu koronan jälkeen KORONAPANDEMIA HYYDYTTI JA SIIRSI MONEN YRITYKSEN VIENTIVIRITYKSIÄ ETEENPÄIN. NASTOLALAISEN WIPAKIN TOIMITUSJOHTAJAN TUIJA SUUR-HAMARIN MIELESTÄ SUUNNITELMAT KANNATTAA KUITENKIN KAIVAA NYT PÖYTÄLAATIKOSTA. SUOMALAISOSAAMISELLE ON KORONAKURIMUKSEN LOPPUSUORALLA – JA VARSINKIN SEN JÄLKEEN – ENTISTÄ ENEMMÄN KYSYNTÄÄ.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN, KUVAT: WIPAK OY

Monessa suomalaisessa vientiyrityksessä seurattiin vuoden 2020 tammi–helmikuussa hämmentyneinä uutisia Kiinassa leviävästä ärhäkästä flunssaviruksesta. Seuraajien joukossa oli myös nastolalaisen Wipak Oy:n toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari.

Wihuri-konserniin kuuluvan ja ympäri maailmaa, erityisesti Euroopassa ja Aasiassa toimivan pakkausyhtiön ylimmälle johdolle ja myyntihenkilöstölle matkustelu oli arkipäivää. Sille tuli kuitenkin vuosi sitten maaliskuussa lähes täydellinen stoppi, joka jatkuu edelleen. ”Itselleni jäi viimeiseksi reissuksi käynti Norjassa erään kalateollisuuden asiakkaan luona. Sen jälkeen on etätyöskennelty ja hoidettu yhteydenpito pitkälti puhelimitse tai Teamsilla. Samalla on joutunut useaan otteeseen yllättymään, kuinka hyvin asiat hoituvat näinkin”, aiemmin lähes viikoittain lentokentälle suunnannut Suur-Hamari toteaa. >>

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

13

Kasvua myös koronan keskellä Suomessa noin 500 henkilöä työllistävä Wipak valmistaa ja toimittaa pakkausratkaisuja ja -palveluita elintarvike- ja sairaalatarviketeollisuudelle sekä terveydenhuoltosektorille. Pandemian levitessä sairaalatarvikesektorin myynti alkoi hetkellisesti laskea, sillä leikkauspotilaiden sijaan hoitopaikat täyttyivät eri maissa koronapotilaista.

Wipakilaisten onneksi elintarvikepakkausten kysyntä jatkui hyvänä ja lähti joillakin segmenteillä jopa kasvuun, kun ruokaa alettiin tehdä entistä enemmän itse tai sitä haettiin pakattuina ravintolasta. ”Meillä oli koronan alkaessa suunnitteilla Nastolan laajennusinvestointi. Investointi päätettiin kuitenkin toteuttaa pandemiasta huolimatta, sillä olemme kasvuhakuinen yritys”, Suur-Hamari kertoo.

Toimitusjohtajan katse onkin nyt entistä selkeämmin eteenpäin. Rokotukset etenevät ja kesää kohti pandemian ennakoidaan muutenkin talttuvan. Samalla myös sairaalat ovat alkaneet hiljalleen purkamaan koronapotilaiden alle jääneitä hoito- ja leikkausjonojaan. ”Meille se tietää sitä, että kyseinen tuotesegmentti palaa entiselle tasolleen ja jatkaa kasvua, jonka pandemia katkaisi”, toimitusjohtaja ynnäilee.

Koronaväsymys alkaa jo painaa Kansainväliset kuviot ovat tulleet Suur-Hamarille tutuiksi jo ennen Wipakia. Hän on tehnyt pitkän työuran metsäteollisuudessa ja luotsannut muun muassa Kotkamillsin paperitehdasta.

Metsä- ja pakkausteollisuus ovat olleet koronakaudella talouden ja viennin kivijalkoja, mutta pintansa ovat pitäneet monet muutkin toimialat. Tulevaisuuteen suhtaudutaan vientiyrityksissä lopulta varsin luottavaisesti: keskuskauppakamarin taannoisen kyselyn perusteella yli 60 prosenttia uskoi viennin kasvuun koronakaudellakin.

tynyt tuotantokatkoksilta jopa niissä maissa, joita korona on kurittanut pahimmin. ”Henkilöstöltä se on vaatinut todella kovaa vastuunkantoa ja sitoutumista koronarajoituksiin. Nyt voi toki tunnustaa, että tiettyä koronaväsymystä on jo ilmassa. Vanhaan aikaan ei ole täysin paluuta, mutta kyllä tässä kaipaa tietokoneruudun sijaan myös perinteistä työyhteisöä ja asiakastapaamisia”, keskuskauppakamarin kansainvälisen valiokunnan puheenjohtaja tunnustaa.

Vastuullisuus on vahva vientivaltti Koronakuri on toisaalta ollut myös yksi suomalaisten kilpailuvaltti vientimarkkinoilla. Suomen tautitilanne on pysynyt kansainvälisesti vertaillen hyvin hallussa ja sen myötä myös suomalaisyritykset ovat voineet lunastaa antamansa asiakaslupaukset. ”Kyllä tällainen luotettavuus, toimitusvarmuus ja yhteiskunnan yleinen toimivuus painaa aina asiakkaiden puntarissa, kun he rakentavat uusia kumppanuuksia”, kokenut vientiammattilainen tähdentää.

Markkinarakoa tulee tarjoamaan hänen mukaansa myös se, että suomalaisyrityksissä on ehditty herätä vastuullisuuteen, oman toiminnan hiilijalanjälkeen ja ympäristöseikkoihin jo ennen koronaa. Ja mikä tärkeintä – niitä on viety strategioista myös konkretiaksi. ”Olemme näissä asioissa ihan aidosti monia muita maita pidemmällä ja nyt näitä markkinoita avaa myös EU:n vihreää siirtymää ja digitalisaatiota edistävä elvytyspaketti. Lisäksi vanhat markkina-asetelmat ovat muutenkin murroksessa, joten koronan jälkeinen aika tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia”, Suur-Hamari kannustaa.

Koronakriisin alusta lähtien Wipakissa pyrittiin pitämään mahdollisimman tiukasti kiinni omasta toimitusvarmuudesta. Strategia on osoittautunut onnistuneeksi: yhtiö on vält-

KUKA: Tuija Suur-Hamari Vahvasti kansainvälistyneen Wipak Oy:n toimitusjohtaja. Ollut työurallaan johtajana myös metsä- ja energiateollisuudessa. Ikä 51, kotipaikka Lahti.

KOULUTUS: Diplomi-insinööri HARRASTUKSET: Liikunta, mm. juoksu PERHE: Mies, kaksi aikuista tytärtä ja bretagnen bassetti

14

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

VIERASKOLUMNI

Happotestistä ketsuppipulloon Kysyntä palaa monelle koronasta kärsineelle alalle kuin läjähdys ketsuppipullosta. Onneksi. Ravintolapöydät täyttyvät, lapsiperheet varaavat uima-allaslomiaan ja nuoriso ryntää festareille. Vaatekauppiaiden varastot eivät jää enää lojumaan alerekkiä odotellen. Kuntosalien pukukopeissa on ruuhkaa, kun koronapullat pitää saada poltettua pois keskivartalolta.

EMILIA KULLAS, EVAN JOHTAJA

Kevään edetessä suomalaisella on jo lupa odottaa parempaa: kesää, ystävien ja sukulaisten tapaamista, kenties jopa tuttavan halaamista?

Koronakriisi väistyy rokottamisen myötä. Samalla palaa talouden toimeliaisuus, ja kyllä sitä onkin kaivattu.

Etäpalaverit eivät häviä, mutta asiakkaita pitää päästä tapaamaan livenä.

Yrityskaupat saavat vauhtia rattaisiin, samoin rekrytoinnit ja investoinnit.

Nyt on aika suunnitella tulevaa kasvua. Tervetuloa takaisin lounas- ja illallistapaamiset!

Jos hyvin käy, Suomen bruttokansantuote yltää tänä vuonna kolmen prosentin kasvuun, kuten Etla ennustaa.

Kolme prosenttia riittää nippanappa kuromaan kiinni edellisen vuoden pudotuksen. Meidän pitäisi kuitenkin kyetä paljon parempaan.

Etla ennustaa, että tulevien vuosien kasvu jää parin prosentin tuntumaan. Tällä tahdilla toivumme tästäkin kriisistä liian hitaasti. Suomelta vei kymmenen vuotta kuroa umpeen finanssikriisin jättämä lommo kansantuotteeseen. OECD ennakoi, että verraten hyvästä koronatilanteesta huolimatta Suomi on hitaimpien toipujien joukossa taloudellisesti.

Moneen asiaan emme voi itse vaikuttaa, mutta tähän voimme. Pandemia pyyhkäisi koko maapallon läpi rajoja tai lupia kyselemättä. Pandemia on happotesti, jota kukaan ei olisi halunnut, mutta joka paljasti armotta, miten hyvin maat, ministeriöt, yritykset ja lopulta yksilöt kestävät viruksen hyökkäyksen.

henkseleitä, vaikka terveydenhoitomme selviäisi vähemmillä iskuilla kuin Viro tai Ruotsi. Päinvastoin, tästä kriisistä pitää ottaa kunnolla opiksi.

Oliko tilannekuva ajan tasalla? Löytyikö reagointikykyä? Valjastettiinko kaikkien kyvyt vaikeassa tilanteessa?

Maan hallituksen tehtävä ei ole ollut helppo, mutta välitodistus ei ole kiitettävä. Poliittisten päättäjien kyky saada päätöksiä tehtyä oikea-aikaisesti ei näytä toimivan. Akuutin kriisin jälkeen päätösten teko muuttuu entistä tahmeammaksi.

Suomi on jäänyt kiinni rakenteisiin, jotka ovat peruja viime vuosituhannelta. Työmarkkinoilla ei enää toimi sopimismalli, joka oli käytössä 1980-luvulla. Jäljet näkyvät työttömyysluvuissa.

Yritysjohtajan tulevaisuudenusko on teko, tarkemmin sanottuna investointipäätös. Näitä meillä on liian vähän, eikä investointeja synny ilman luottamusta toimintaympäristöön.

Tämä on se, minkä me voimme halutessamme muuttaa. Nyt yritykset ajavat muutosta, johon poliitikoilla ei näytä rohkeus riittävän.

Suomella ei ole syytä paukutella

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

15

MIGRI

Vauhtia työperäisiin oleskelulupiin TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: MIGRI JA BUSINESSOULU

SUOMESSA TARVITAAN JATKOSSA ENTISTÄ ENEMMÄN ULKOMAISTA TYÖVOIMAA, MUTTA KUUKAUSIEN MITTAISET KÄSITTELYAJAT TYÖHÖN PERUSTUVISSA OLESKELULUPAHAKEMUKSISSA OVAT ONGELMA NIIN YRITYKSILLE, TYÖNTEKIJÖILLE KUIN SUOMALAISELLE YHTEISKUNNALLEKIN. Työperäinen maahanmuutto virkistää elinkeinoelämää ja auttaa sitä kautta ylläpitämään huoltosuhdetta ja eläketurvaa. Lupaprosessien nopeuttaminen on kaikkien osapuolten tahto. Tehtävänä se ei ole helpoimmasta päästä, sillä sen liikkuviin osiin kuuluu niin lainsäädäntö, menettelytavat kuin maahanmuuttoon liittyvien prosessien digitalisointikin.

Maahanmuuttovirasto Migrin helmikuussa käynnistynyt Lupa22 -hanke pyrkii sujuvoittamaan työ- ja opiskeluperusteisten lupien käsittelyä. Hankkeen tavoitteena on, että asiakas saa työluvan keskimäärin kuukaudessa vuoteen 2023 mennessä. ”Se on kunnianhimoinen tavoite, mutta pääsemme jo tuon allekin tietyissä tapauksissa”, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen sanoo.

Erityisasiantuntijoiden, kasvuyrittäjien ja heidän perheenjäsentensä lupien käsittelyaika pyritään painamaan kahteen viikkoon niin sanotulla pikakaistalla. Nykyisin erityisasiantuntijoiden hakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 21 vuorokautta, joten palvelulupaus ei ole tuulesta temmattu.

Pikakaistassa kiteytyy monta oleskelulupaprosesseja nopeuttavaa seikkaa: sähköinen hakemus, jossa on kaikki tarvittava tieto, ulkoistetun palveluntarjoajan käyttö tunnistautumisessa ja henkilön maahanpääsy D-viisumilla.

16

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jari Kähkönen.

Kuva: Migri

Jonoa on, vaikka korona nipisti tulijoiden määrää Maahanmuuttovirasto ennakoi työperäisen maahanmuuton lisääntyvän jatkossa, vaikka koronapandemia pudotti odotetusti ulkomailla jätettyjen oleskelulupahakemusten määrää viime vuonna. Kun vuonna 2019 jätettiin 12687 ensimmäistä oleskelulupahakemusta työn perusteella, viime vuonna vastaava lukema oli 8771.

"Nyt kausityöhakemuksia on tullut enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden", Kähkönen vertasi maaliskuussa.

Tavallista hiljaisemmasta vuodesta huolimatta hakemukset ovat silti jonoutuneet. Migrin sivuilla oleva laskuri kertoo, että ensimmäisen työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittelyaika on nyt neljä kuukautta.

Maahanmuuttovirastolle on myönnetty täksi ja ensi vuodeksi lisäresursseja ruuhkan purkuun, automaatioon ja asiakaspalveluun, mutta nekään eivät vielä korjaa tilannetta. Yleensä ottaen viraston resursointi on ollut poukkoilevaa, sillä viime vuonna sen henkilöstöä vähennettiin.

"Oleskelulupahakemusten määrä tulee varmasti kasvamaan, kun pääsemme koronasta yli."

Asiakkaan näkökulma luupin alle Työhön perustuvien oleskelulupaprosessien nopeuttamiseen ei ole yhtä lääkettä. ”Asian kokonaisvaltainen tarkastelu lainsäädäntöön ja omiin prosesseihimme liittyen on tärkeää. Kokonaisvaltaiseen tulokulmaan liittyy myös se, että katsomme nykyisin asioita entistä enemmän asiakkaan näkökulmasta”, Kähkönen sanoo.

Asian voi nähdä niinkin, että Oy Suomi Ab muotoilee maahanmuuttopalveluaan toimivammaksi nopeuttamalla käsittelyaikoja.

"Ymmärrämme hyvin, että työntekijät ja asiantuntijat haluttaisiin tietysti mahdollisimman nopeasti tänne töihin."

Migri haluaa kuulla ja osallistaa asiakkaitaan palveluiden kehittämisessä ja on aktiivisessa roolissa Helsingin seudun kauppakamarin perustamassa Työperäisen maahanmuuton yritysraadissa. Osana raadin toimintaa Migri ja Työ- ja elinkeinoministeriö kertovat työ- ja opiskeluperusteisten lupien prosessien kehittämisestä. Työnantajista koostuva raati voi mm. kyselyiden kautta tuoda ilmi näkemyksiään ja vaikuttaa kehitystyöhön.

Lisäksi virasto on jalkautunut asiakkaidensa pariin entistä vahvemmin. ”Haluamme näkyä ja käydä keskustelua, koska saamme sillä tavoin arvokasta tietoa. Itsekin olen tehnyt sitä ja tulen jatkossakin tekemään, kunhan koronatilanne vain sallii. Korona ei varsinaisesti ole helpottanut toimintaamme.”

Ajatusten vaihto yrityselämän toimijoiden, järjestöjen, etujärjestöjen ja yksittäisten asiakkaiden kanssa on ollut Kähkösen mielestä antoisaa.

"Esimerkiksi Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton kanssa yhteistyö on ollut toimivaa."

Kun yritykset selvittävät hakuprosessin kulun, omat tehtävänsä siinä sekä huolehtivat tiedonkulusta asiakkaan suuntaan, yhteistyö sujuu yleensä hyvin.

"Yrityksillä on tavoitteena saada hakemukset meille käsittelyyn ja päätöksentekoon mahdollisimman hyvälaatuisina ja täydellisinä", Kähkönen pelkistää.

Työperusteisen maahanmuuton lupaprosessien ja valvonnan takana on kansainvälinen lainsäädäntö, joka pyrkii kitkemään muun muassa harmaata taloutta, työehtojen polkemista ja ihmiskauppaa.

Vesa Hagström johtaa Migrin Lupa22 -hanketta.

Kuva: Migri

Pikakaista myös sertifioiduille yrityksille?

Kasvuyrittäjien ja erikoisasiantuntijoiden ohella kausityöntekijöiden lupaprosessit hoituvat nopeasti, mutta yritykset tarvitsevat myös esimerkiksi asiantuntijoita, koodareita, rakentajia ja siivoojia.

Yrityksille sopisi, että ulkomaalaisten työllistämisessä onnistuneet yritykset voisivat saada sertifioinnin, joka nopeuttaisi heidän kohdallaan työvoiman saamista Suomeen. Tällaista kaistaa ei ole tavanomaisille työntekijöiden oleskeluluville olemassa – ainakaan vielä.

Nopeammat luvat kysyvät myös sitä, että työnantaja sitoutuu täyttämään velvollisuutensa, eli noudattamaan työehtosopimuksia sekä maksamaan verot ja muut säädetyt maksut. ”Tämä kohta ulkomaalaislaissa on nyt käsittelyssä. Sertifioinnin kautta yrityksille annettua vastuuta on myös valvottava ja tällainen jälkivalvonta on yksi tärkeistä asioista siinä”, Lupa22 -han-

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

17

MIGRI

Tehokkuutta sähköisellä asioinnilla Sähköisellä asioinnilla ja hakemusten automatisoidulla käsittelyllä pystytään jo nyt nopeuttamaan käsittelyaikoja.

Esimerkiksi kausityöntekijöiden luvista noin 80 prosenttiin tulee automaattinen päätösehdotus.

"Lopullisen päätöksen tekee aina ihminen, lakikin määrää niin", Hagström sanoo.

Hän siirtyi reilun vuoden mittaisen Lupa22 -hankkeen vetäjäksi viraston teknologia- ja digitalisaatioyksikön digijohtajan paikalta.

"Olemme vieneet maahanmuuttovirastossa automatisointia huomattavasti eteenpäin viime vuosina."

Erikoisempaa metallialan osaamista saatetaan joutua hakemaan ympäri maailmaa. Kuva: BusinessOulu

ketta johtava Vesa Hagström sanoo.

Lain työstäminen ei ole vielä niin pitkällä, että sitä voitaisiin esitellä hallitukselle. ”Työnantajan sertifiointimallin luominen vaatisi aikamoisen panostuksen.

Jo työnantaja käsitteenä on aika laaja, sillä se kattaa toimijat henkilöyrityksistä säätiöihin.”

Idea tiettyjen yritysten työntekijöiden nopeammasta käsittelystä ei ole tuulesta temmattu, sillä esimerkkejä löytyy EU:n sisältä ja vieläpä kohtalaisen läheltä. ”Hollannissa ja Tanskassa on käytössä malli, jossa sertifioituihin yrityksiin saadaan työvoimaa nopealla käsittelyajalla”, Hagström kertoo.

Tanskan Fast Track -hankkeen kotisivuilta löytyy pitkä lista sertifioituja yrityksiä, jotka saavat ulkomaista työvoimaa nopealla käsittelyajalla.

Suomessa työvoiman maahanmuutto halutaan liittää aiempaa tiiviimmin työllisyys-, koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan, minkä takia sen hallinto siirtyi viime vuoden alussa sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Sisäministeriön alaisuuteen kuuluva Migri organisoi viime vuoden aikana

18

KAUPPAKAMARI

toimintaansa tehokkaammaksi muun muassa poistamalla päällekkäisyyksiä.

Monivaiheisuus tuo pullonkauloja Normaaleissa työntekijän oleskeluluvissa prosessi on kaksivaiheinen. Ennen Maahanmuuttoviraston käsittelyä tarvitaan TE-toimiston osapäätös, jonka yhteydessä arvioidaan monia työsuhteeseen ja työnantajaan liittyviä seikkoja sekä se, onko tehtävään mahdollista saada työvoimaa kohtuullisessa ajassa Suomesta. Yrittäjien tapauksessa osapäätöksen tekee TE-toimiston sijasta ELY. Työsopimuksen tekemisen jälkeen tarvitaan vielä useita vaiheita ennen kuin ulkomaalainen työntekijä voi matkustaa Suomeen oleskeluluvan kanssa. Jokainen vaihe tuo pienen viiveen ja mahdolliset lisäselvitykset kasvattavat viivettä. ”Ensimmäistä kertaa oleskelulupaa haettaessa asiakkaalta tarvitaan vahva tunnistautuminen Suomen edustustossa, eikä niitäkään välttämättä ole kaikissa maissa. Oleskelulupa on fyysinen sirukortti, ja sen valmistaminen ja logistiikka edustustoihin ottaa sekin aikansa”, Hagström kertoo.

HUHTIKUU 2021

Virastolla on hyvät edellytykset siihen, että lupaprosessit voidaan automatisoida täysin.

"Peruselementit siihen ovat käytännössä kasassa", Hagström sanoo.

Työntekijän oleskelulupaprosessi pähkinänkuoressa – Työnantaja ja ulkomaalainen työntekijä sopivat tämän palkkaamisesta – Hakija laittaa hakemuksen vireille / työanta ja voi osallistua omassa roolissaan.

Hakija käy tunnistautumassa ulkomaan edustustossa – TE-toimisto tekee osapäätöksen arvioi tuaan työsuhteeseen ja työnantajaan liit tyviä seikkoja, sekä sitä, onko työtehtävään saatavissa työvoimaa lähempää kohtuul lisessa ajassa. Tässä vaiheessa pyydetään tarvittaessa lisäselvityksiä.

– Oleskelulupaa haetaan joko paperilla tai Enter Finland -palvelussa – Asiakkaan vahva tunnistautuminen, mm. biometriatiedot – Hakemus etenee käsittelyyn – Päätös oleskeluluvasta – Asiakkaalle tiedottaminen ja oleskelu lupakortin tilaaminen – Oleskelulupakortti toimitetaan edustustoon – Kortin noudettuaan asiakas voi matkustaa Suomeen

technopolisglobal.com

Mahdollisuutesi Sepänkadulla!

Ydinkeskustassa vapautuu elokuussa 1300 m2 toimistotilaa. Mahdollista jakaa myös pienempiin toimistoihin. Kysy lisää!

MAIJA VÄYRYNEN p. +358 40 584 4747 maija.vayrynen@technopolis.fi

TERHI LUTTINEN p. +358 40 719 9561 terhi.luttinen@technopolis.fi

PALAUTTAA ARVON

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu p. 020 781 7640 www.kuusakoski.com

YRITYSPOLKU osao.fi

Onko uuden henkilöstön rekrytointi tai osaamisen kehittäminen ajankohtaista?

Yrityspolku on siihen yksi ratkaisu.

Ota yhteyttä!

Työelämä- ja yrityspalvelut, 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

Oulu Talent Hub on työllisyyden jäänmurtaja Oulu Talent Hub -hankkeen tavoitteet

5. Lisätään Oulun tunnettuutta ja houkuttelevuutta

muualla asuvien kansainvälisten osaajien keskuudessa

1. Kootaan Oulu Talent Hub -verkosto alueen toimijoista ja

6. Tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä

kehitetään ekosysteemiä

osaavan työvoiman varmistamisella

2. Yhtenäistetään ja tuotteistetaan kansainvälisten

7. Madalletaan yritysten kynnystä palkata kansainvälisiä osaajia

8. Vahvistetaan Talent Boost -yhteistyötä Oulun seudulla ja

osaajien palvelupolkuja

3. Tunnistetaan uusia palvelutarpeita ja luodaan uusia palveluja

sitä ympäröivällä talousalueella sekä aktivoidaan toimijoita

4. Aloitetaan suunnitelmallinen vuosikellomainen toiminta

mukaan kansalliseen yhteistyöhön.

TALENT HUB

HELMIKUUSSA ALKANUT OULU

Valtakunnallinen tahto taustalla

TALENT HUB -HANKE RATKOO

On tilastofakta, että Suomen talouselämä tarvitsee työvoimaa ja huippuosaajia ulkomailta. Jos talous sakkaa puuttuvan työvoiman takia, se vaikuttaa yhteiskunnan kantokykyyn ja verokertymään.

REITTEJÄ, JOITA PITKIN KANSAINVÄLISET OSAAJAT JA MAAKUNNAN YRITYKSET LÖYTÄVÄT TOISENSA HELPOMMIN. TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: BUSINESSOULU JA SAMI KORKALA Oulun seudulla tarvitaan lähivuosina huomattavasti ulkomaalaista työvoimaa – sekä työperäistä maahanmuuttoa että kansainvälisten opiskelijoiden työllistämistä.

Helmikuussa Oulun Talent Hub -hankkeen projektikoordinaattorina aloittaneen Marja Nousiaisen työnsarka on löytää polut yritysten, oppilaitosten, järjestöjen ja viranomaisten välille.

Nousiainen muistuttaa, että paikallisten polkujen silottelun lisäksi työvoiman liikkuvuutta tulisi edistää myös valtion tasolta.

"Työvoiman saamiselle voi olla monenlaisia esteitä. Esimerkiksi oleskelulupa saattaa loppua opiskelijan valmistumiseen tai työperusteisen oleskeluluvan saaminen voi kestää liian kauan. Näihin asioihin tarvittaisiin tolkkua myös valtion puolelta."

Oulun seudulla tarvitaan huippuosaajia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Pelkästään ICT-alalla seudun vuotuinen rekrytointitarve on 1000 henkilöä. Täällä käytetään tutkimukseen ja tuotekehi-

"Pohjois-Suomessa on käynnistynyt ja tulossa lähivuosina yli 20 miljardin euron arvoiset suurhankeinvestoinnit. Niiden rakentamisvaiheessa puhutaan jopa 8000 htv:n työllistävästä vaikutuksesta.

Tuotantolaitoshankkeissa arvioidaan syntyvän yhteensä jopa tuhat uutta teollista työpaikkaa käyttötehtäviin", Nousiainen muistuttaa.

Kansainvälisten opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen on yksi Talent Hubin tavoitteista. Oulussa opiskelee yli 1000 ulkomaalaista opiskelijaa, joista harva jää tekemään työuraansa Ouluun.

Kuva: Sami Korkala

OSAAJAPULAA AUKOMALLA

tykseen asukasmäärään suhteutettuna huomattavasti enemmän rahaa kuin Suomessa keskimäärin. Lisäksi on muistettava, että uutta työvoimaa tarvitaan perustehtäviin kaikilla aloilla, teollisuudessa, palvelualoilla ja hoitoalalla.

"Hankkeen tavoitteena on saada aikaan yritys- ja työelämäpalveluiden verkosto, jonka kautta yritykset ja kansainväliset osaajat löytävät toisensa nykyistä helpommin", Nousiainen pelkistää.

Tällä hetkellä kansainvälisille työntekijöille ja heitä tarvitseville yrityksille suunnatut rekrytointipalvelut ovat hajanaisia.

Siksi uusi toimintamalli pyritään rakentamaan mahdollisimman keskitetyksi, jotta työntekijät ja työnantajat löytävät jatkossa tarvitsemansa samasta paikasta. Tällaisia yhden luukun ratkaisuja on hahmoteltu ja toteutettu myös Suomen muissa alueellisissa Talent Hubeissa.

"Suunnitelmissa on rakentaa portaali ja toimipiste BusinessOulun yhteyteen."

Oulu Talent Hubissa ovat Oulun kauppakamarin ja BusinessOulun lisäksi mukana Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun seudun ammattiopisto.

ESR-rahoitteinen hanke kestää joulukuun 2022 loppuun saakka.

Marja Nousiainen työskentelee Oulu Talent Hubin projektikoordinaattorina.

HUHTIKUU 2021

KAUPPAKAMARI

21

KASVU OPEN

Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolun yritysvalinnat on tehty Kasvupolun tuomariston edustaja Teemu Puumalainen Nordic Optionilta kertoo, että valinnoissa painotettiin yritysten markkinapotentiaalia ja kasvumahdollisuuksia.

Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolku-sparraukseen valittiin mukaan 15 yritystä. Hakijoita oli yhteensä 44. Valitut yritykset ovat: · · · · · · · · · · · · · ·

Caupo Group Oy, Oulu Comille Oy, Kempele Laatutrio Oy, Kempele Ledistys Oy, Kempele Mainostoimisto Seven-1, Rovaniemi Mekiwi Oy, Oulu Oulun Loistosähkö Oy, Kempele Polaris Kielipalvelut Oy, Tornio Quanttos Oy, Oulu Ratecon Oy, Kempele Room Boom Oy, Oulu Sitema Oy, Oulu Utua Finland Oy, Raahe Whatevergroup Oy, Oulu

Yksi yritys ei halua nimeään julkisuuteen.

– Minusta meillä on kasassa mielenkiintoinen sekoitus erityyppisiä yrityksiä toimialan ja kehitysvaiheen suhteen ja hieno nähdä, että alueelta löytyy monipuolista yritystoimintaa. Valinnoissa painotettiin erityisesti markkinapotentiaalia ja kasvumahdollisuuksia sekä tähänastisia näyttöä unohtamatta ihmisiä yrityksen takana, Teemu Puumalainen Nordic Optionilta sanoo.

Kasvupolun tuomaristo arvioi sparraukseen hakeneita yrityksiä kriteereillä: markkinapotentiaali, tiimi, kasvukyky ja näytöt. Kriteerit ovat samat kaikilla Kasvu Openin Kasvupoluilla.

Kasvupolun tuomaristoon kuuluvat:

Jari P. Tuovinen, Oulun kauppakamari Teemu Puumalainen, Nordic Option Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Virpi Spangar, OSAO Leena Vuotovesi, Iin kunta Krista Riekki, Talenom

POHJOIS-POHJANMAAN KASVUPOLUN SISÄLTÖ JA ETENEMINEN Sparraukseen valitut yritykset saavat maksutonta sparrausta kahdessa tapahtumapäivässä. Ensimmäinen tapahtumapäivä on 11.5.2021, ja se järjestetään digitaalisesti etäyhteyksien avulla. Toinen tapahtumapäivä on 8.9.2021.

22

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

Kainuun Kasvupolku-sparraukseen valittiin monipuolinen joukko eri vaiheessa olevia kasvuyrityksiä Kainuun Kasvupolun yritysvalinnat on tehty. Kasvupolun tuomariston edustaja Jari P. Tuovinen Oulun kauppakamarista sanoo, että sparraukseen valittiin sekä alkuvaiheen yrityksiä että konkaritoimijoita.

Kasvupolku®-sparraukseen valittiin mukaan 15 yritystä. Hakijoita oli yhteensä 22. Valitut yritykset ovat: · · · · · · · · · · · · · · ·

cede.fi, Sotkamo Kaluste-Matti Oy, Kajaani Kuvakeskus Hynninen Oy, Kajaani Leenan Puhdistuspalvelu Oy, Kajaani Motorec, Paltamo Pielisen Retki, Nurmes PK-levy Oy, Nurmes Puumanni, Paltamo Summer Cape Oy, Nurmes Suomi Kenkä Oy, Lieksa TEK Group Oy, Nurmes The Boreal Project Oy, Vuokatti TuJuCo Oy, Kajaani Wanhan Koulun Puoti Oy, Vuonislahti Wild Brown Bear Oy, Lentiira

Kainuun Kasvupolulla on mukana myös kaksi NY-yritystä (Nuori Yrittäjyys) 3D Vokseli NY ja Bigoudi NY. Kasvupolun tuomaristo arvioi sparraukseen hakeneita yrityksiä kriteereillä: markkinapotentiaali, tiimi, kasvukyky ja näytöt. Kriteerit ovat samat kaikilla Kasvu Openin Kasvupoluilla.

Kasvupolun tuomaristoon kuuluvat:

Aki Nevalainen, Pikes Anu Tervonen, Kainuun Yrittäjät Heikki Rusanen, Lieksan Kehitys Jani Moilanen, Kaisanet Jari P. Tuovinen, Oulun kauppakamari Raimo Sivonen, Kainuun ammattiopisto Seppo Räisänen, Kajaanin kaupunki

KAINUUN KASVUPOLUN SISÄLTÖ JA ETENEMINEN Sparraukseen valitut yritykset saavat maksutonta sparrausta kahdessa tapahtumapäivässä. Ensimmäinen tapahtumapäivä on 10.6.2021, ja se järjestetään digitaalisesti etäyhteyksien avulla. Toinen tapahtumapäivä on 1.9.2021. Kaikille tapahtumapäiviin osallistuville yrityksille lähetetään henkilökohtaiset osallistumisohjeet.

BLOGI

Ylivieskassa on hyvä pöhinä

POHJOISEN REHTIÄ KALAA Herkulliset kalatuotteet ja -reseptit: hatala.fi Facebook: HatalaOy • Instagram: @hatala_oy • YouTube: Hätälä Oy

Reilun 15 000 asukkaan Ylivieska on vireä ja eläväinen kaupunki, jossa kaupunkilaisten on turvallista elää ja asua. Se on alueensa kohtaamispaikka, jonne tullaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden sekä kauppojen ja kulttuuritarjonnan perässä Hatala-Oulun-kauppakamarin-vuosikirja-2020-90x60mm.indd 1 kauempaakin. Elinvoimainen ja kehittyvä kaupunkimme kasvaa jatkuvasti ja väestönkehitys onkin ollut jo pitkään nousujohteinen.

Työoikeus – kaikki yritysten työsuhdekysymykset.

Asuntokaupan kannalta tarkasteltuna Ylivieska on ollut alueen Anne Hirsiniemi ykköspitäjä ja kauppa on käynyt täällä hyvin. Uutta rakennuspuh. 020 787 8096 kantaa on tullut viime vuosina todella paljon. Mennyt Korona-vuosi on vaikuttanut asuntokauppaan täällä samoin kuin yleensäkin valtakunnallisesti, eli kauppa on käynyt hyvin ja selVero- ja lakipalvelut – laisetkin asunnot, jotka ovat olleet myynnissä jo pitkään, ovat yhtiöt, omistajat sekä heidän perhevarallisuuden suunnittelu. nyt menneet kaupaksi. Tämä selittyy osittain sillä, että kohteita on ollut myynnissä tavanomaista vähemmän. Tilanne on kuiJoonas Järvenpää tenkin selvästi jo parantumassa ja myytävien asuntojen määrä puh. 020 787 7716 on lähtenyt hienoiseen nousuun.

Asiantuntija lähelläsi

Vuokra-asuntopuolella on myös ollut nyt alkuvuodesta aivan selkeä suunnanmuutos verrattuna hiljaisempaan loppuvuoteen.

Vuokralla asuminen on tullut myös entistä vahvemmin yhä useammalle ihmiselle asumismuodon vaihtoehdoksi. Asunnon omistaminen ei ole kaikille välttämätöntä vaan monesti koetaan, että vuokralla asuminen antaa tiettyä vapautta ja mahdollisuuden vaihtaa kotia tilanteen mukaan nopeastikin.

12.11.2020 8.50

Yhtiöoikeus – rakennejärjestelyt, sukupolvenvaihdokset, M&A- ja muut liiketoiminnan sopimukset.

Johanna Ylianunti puh. 020 787 8788

Ilokseni olen voinut todeta, että todella moni sijoituskäyttöön ostettu asunto on saanut uuden omistajan Ylivieskan ulkopuolelta, ihan eteläistä Suomea myöten. Ylivieskan vetovoima on nähty siis kauemmaskin.

@PwC_Suomi Kirkkokatu 2, Oulu Puhelin 020 787 7100

RAKENTAVAT RATKAISUT

PIA KAIVOSOJA Myyntijohtaja Huoneistokeskus Oy Ylivieska/Kokkola Oulun kauppakamarin Kalajokilaakson alueosaston hallituksen jäsen.

rakennussuunnittelu sisustussuunnittelu 3d-mallinnus, tietomallit uusiin ja saneerauskohteisiin

ARKKITEHTITOIMISTO HML OY Riihikatu 6, 90140 Oulu jukka.lahtinen@hml.fi p.0405411164 www.hml.fi TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

23

ARTIKKELI

VUONNA 1958 PERUSTETTU OULUN YLIOPISTO ON YKSI SUURIMMISTA POHJOIS-SUOMEN VETOVOIMATEKIJÖISTÄ. OULUN KAUPPAKAMARI ON OLLUT OULUN YLIOPISTON YHTEISTYÖKUMPPANI ALUSTA SAAKKA. TÄSSÄ NELIOSAISESSA ARTIKKELISARJASSA KÄSITELLÄÄN OULUN YLIOPISTON HISTORIAA, VARAINKERUUTA, TUTKIMUSTA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ.

Oulun yliopiston varainhankinnalla vahvistetaan pohjoisen alueen ja koko Suomen elinvoimaisuutta TEKSTI: KATI KETOLA KUVAT: OULUN YLIOPISTO

Oulun yliopiston varainhankinta käynnistyi vuonna 2008, kun Suomen valtio vastinrahoitti ensimmäisen kerran yliopistoja suhteessa niiden keräämään yksityiseen pääomaan. Käytännössä siis jokaista kerättyä euroa kohtaan valtio maksoi tietyn kertoimen mukaisen vastinrahan, joka kasvatti lahjoituksen arvoa.

Vastinrahoitus oli osa yliopistolain uudistukseen liittyvää yliopistojen pääomittamista, jolla haluttiin vahvistaa yliopistojen rahoituspohjaa.

24

KAUPPAKAMARI

Lahjoitukset tutkimuksen ja koulutuksen hyväksi sekä valtion maksama vastinraha ovat muodostaneet uuden ja pysyvän rahoitusinstrumentin yliopistoille. Oulun yliopisto ohjaa lahjoitusvaroja strategian mukaisiin toimiin, jotka lisäävät tutkimuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. ”Olen erittäin kiitollinen siitä tuesta, jota olemme vuosien varrella saaneet niin yrityksiltä, säätiöiltä kuin yksityishenkilöitä. Kaikkiaan Oulun yliopiston lahjoittajia on yli 2000, ja näin laaja tuki on iloinen muistutus yliopistomme merkityksestä.

Lahjoitusvaroin olemme voineet vahvistaa tutkimusprofiiliamme ja esimer-

TOUKOKUU 2021

kiksi tehdä vuosittain useita merkittäviä rekrytointeja. Lahjoitukset vahvistavat niin pohjoisen alueen kuin koko Suomen elinvoimaisuutta”, kertoo Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki.

Moottori-, työkone- ja ajoneuvoteollisuuden teknologiaa valmistava Proventia on yksi Oulun alueen yrityksistä, jotka ovat säännöllisesti tukeneet Oulun yliopistoa varainhankintakampanjoiden yhteydessä. ”Lahjoitukset yliopistolle ovat olleet meille tapa vahvistaa itsellemme tärkeää tekniikan koulutusalaa. Oulun yliopisto tuottaa ajoneuvo- ja konetekniikan osaajia työelämän tarpeisiin, ja teemme

myös yhteistyötä alan tutkimuksen parissa. Yhteistyötä tarvitaan tulevaisuuden uusien, rohkeiden ja puhtaiden ratkaisujen luomiseksi”, kertoo Proventian toimitusjohtaja Jari Lotvonen.

Yliopistojen varainhankinta on muodostunut pysyväksi toiminnaksi. Parhaillaan meneillään on kolmas vastinrahoituskierros, jossa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on sitoutunut maksamaan jopa 2,5-kertaisen vastinrahan jokaista lahjoitettua yksityistä euroa kohtaan.

Vastinrahakausi kestää kesäkuuhun 2022 saakka. Oulun yliopisto on aloittanut varainhankintakampanjan, johon se haastaa alueen yrityksiä osallistumaan. ”Haluamme edistää yhteisiä tavoitteita ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta yhdessä lahjoittajiemme kanssa. Käymme tiivistä dialogia yritysten ja tiedettä tukevien säätiöiden kanssa. Toivomme, että mahdollisimman moni taho tekee lahjoituksen kampanjaamme, sillä vastinraha lisää sen vaikuttavuutta merkittävästi”, jatkaa rehtori Niinimäki.

Lahjoitusvarat vaikuttavat Yli kymmenen vuoden ajan kertynyt lahjoituspääoma hyödyttää eri alojen tutkimusta ja koulutusta yliopistossa monin tavoin. Tutkimuksen ja opetuksen vahvistaminen rekrytointien avulla on yliopistolle keskeinen lahjoitusvarojen käyttökohde. Esimerkiksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun perustettiin vuoden 2020 alussa lahjoitusvaroin brändimarkkinoinnin professuuri, joka on alallaan Suomen ensimmäinen.

Yhteistyö alueen elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa on tiivistä, ja professuuri palvelee yrityksiä tuomalla alan tutkimustietoa ja osaamista niiden tarpeisiin.

Lahjoitusvaroilla on pystytty edistämään alueen elinkeinoelämän ja yliopiston yhteisiä tavoitteita esimerkiksi myös tukemalla rakennus- ja yhdyskuntatekniikan uutta koulutusohjelmaa. Alan koulutus alkoi uudelleen Oulun yliopistossa vuonna 2018 – kiitos alueen rakennusklus-

”Oppituolini tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen, mikä on teknisellä alalla helppoa, sillä tutkimus selvästi hyödyttää elinkeinoelämää.”

Väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas.

terin pitkäjänteisen työn. Koulutuksen puuttuminen oli luonut osaajavajeen pohjoisen rakennusalalle. Lahjoitusvarojen avulla yliopisto on voinut merkittävästi vahvistaa tulevaisuuden osaajien koulutusta sekä alan tutkimusta. Teknilliseen tiedekuntaan on perustettu mm. väylä- ja liikennetekniikan sekä hyvän sisäilman ja rakennusterveyden professuurit.

Oulu yliopisto tunnetaan maailmanlaajuisesti langattoman tietoliikenneteknologian pioneerina. Yliopiston 6G-lippulaivahanke mahdollistaa digitaalisuuden ja langattomuuden mahdollisuuksien hyödyntämisen laaja-alaisesti eri tieteenaloilla, mitä on voitu vahvistaa lahjoitusvaroin. Lääketieteessä on tuettu digitaalisen terveyden alaa, jossa tavoitteena ovat perustutkimuksen lisäksi käytännön sovellukset ja niiden saaminen osaksi hoitopolkua. Yliopisto ja alan yritykset yhdistävät tieteellisen tutkimuksen tehokkaaseen innovaatiotoimintaan.

Lahjoitusvaroin on rahoitettu myös uraohjaajan rekrytointi, jolla tuetaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä

Suomeen. Kansainvälinen osaaminen on merkittävää pohjoisen elinkeinoelämälle, ja valmistuneiden halutaan jäävän Ouluun asiantuntijoiksi ja kohtaavan yritysten osaajatarpeet. Uraohjaaja rakentaa kohtaamisia alueen yritysten ja kansainvälisten osaajien välille ja tukee opiskelijoiden urapolkuja opintojen eri vaiheissa valmistumiseen saakka.

Haastamme alueen yritykset osallistumaan vastinrahakampanjaan Oulun kauppakamari haastaa alueen yritykset lahjoittamaan Oulun yliopistolle pohjoisen alueen ja koko Suomen elinvoimaisuuden hyväksi. Yliopiston meneillään olevassa varainhankintakampanjassa yritysten on mahdollista tukea yliopiston toimintaa yleisesti tai kohdistaa yli 10 000 euron lahjoitus toivomalleen koulutusalalle. Lisäksi yli 850 euron lahjoitus on verovähennyskelpoinen.

Lisää tietoa lahjoittamisesta löytyy Oulun yliopiston verkkosivuilta: lahjoita.oulu.fi tai yhteyspäällikkö Kati Ketolalta kati.ketola@oulu.fi

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

25

KOLUMNI

Yhdessä töihin Raahen kauppakamariosaston yhtenä painopistealueena on osaavan työvoiman saatavuus. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että meidän pitää yhteistyössä oppilaitosten, yritysten, järjestöjen ja kuntien kanssa keksiä ne keinot, joilla saadaan osaavan työvoiman saatavuus paremmalle tasolle.

Megatrendit tuovat omat haasteensa tähän, kuten alkuvuodesta myös Raahen seutukunnassa todettiin Sitran teettämän yrityskyselyn perusteella.

Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, työ digitalisoituu ja automatisoituu, ekologinen kriisi vaikuttaa ja yhteiskunnan monimuotoistuminen tuo lisää vivahteita kokonaisuuteen.

Työn merkityksellisyys on mielenkiintoinen aihe. Merkityksellisyyden kaipuu näkyi yrityskyselyssä isosti. Olen itse sitä mieltä, että kaikki työ on merkityksellistä. Se fiilis, mikä tekijällä on omasta työstään ei välttämättä ole aina lopullinen. Siis tarkoitan, että jos merkityksellisyyden tunne puuttuu, niin siihen voi mielestäni vaikuttaa ja saada osaaja huomaamaan oman työn merkitys isossa kuvassa. Tämä on mahdollista jo työnhakuvaiheessa.

Valitettavasti monikaan perinteinen ala ei enää kiinnosta nykynuoria ja lisäksi nuorten määrä vähenee koko ajan.

26

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

Lapsille ja nuorille pitää viestiä eri alojen hienouksista tehokkaammin, niin, että kaikki eivät haluaisi YouTube-tähdiksi, vaan osa haluaisi tehdä edelleen myös perinteisiä töitä, ja arvostaisivat niitä, kun niitä vielä on, ja niihin vielä osaajia tarvitaan.

Nuorten vähentyessä ja potentiaalisten uudelleenkoulutettavien määrän ollessa suppeahko tiettyjen alojen pelastukseksi suunniteltu aloituspaikkojen lisääminen oppilaitoksiin ei tule yksistään riittämään, vaan tarvitaan myös työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa sekä selkeyttävät parannukset oleskelulupaprosesseihin.

Maailma muuttuu nopeammin mitä koskaan ennen ja se vaatii meiltä kaikilta ponnisteluita.

Uskon kuitenkin, että me olemme kansakuntana jo valmiita siirtymään yhteistyövaiheeseen ja jättämään naapurikateusvaihe menneisyyteen.

Me tarvitsemme nyt rajoja ylittäviä isoja yhteistyötekoja.

JARI RIIHIJÄRVI Raahen kauppakamariosaston puheenjohtaja

LAKIPALSTA

Q&A LAKIMIEHELTÄ TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI Miten voidaan suojata immateriaalista liiketoimintaideaa ja estää sen kopiointi?

Mitä pitää huomioida yhtiökokousta järjestettäessä koronarajoitusten aikana?

Liiketoiminnan suojaamiseen on immateriaalioikeuksien näkökulmasta useita eri vaihtoehtoja. Paras suoja syntyy usein eri suojamuotojen yhdistelmällä, ja parhaat edellytykset on olemassa silloin, kun liiketoimintaideassa on jotain yksilöllistä.

Vaikka kokoontumisrajoitukset eivät koske yhtiökokouksia, on kokouksen järjestäjän huolehdittava tilaisuuden terveysturvallisuudesta tartuntatautilain määräysten mukaisesti.

Jos liiketoimintaidea rakentuu uuden teknisen ratkaisun ympärille, siihen liittyville keksinnöille voidaan hakea patenttia. Patentti mahdollistaa laajan suojan, sillä sen avulla voidaan pyrkiä suojaamaan keksinnön yleinen tekninen idea, ei ainoastaan tiettyä yksityiskohtaista ratkaisua. Myös ohjelmistokeksintöjä voi patentoida.

Liiketoimintaidean tunnus ja siihen liittyvät brändit voidaan suojata tavaramerkeillä. Tavaramerkki on edullinen tapa turvata brändi, ja se voi kohdistua esimerkiksi sanaan, kuvioon, iskulauseeseen, ääneen, tuoksuun tai tuotteen ulkoasuun.

Uusi muotoilu eli design voidaan suojata mallisuojalla, joka antaa yksinoikeuden tuotteen ulkomuotoon. Mallisuojan kohteena voi konkreettisen tuotteen ulkomuodon lisäksi olla myös esimerkiksi tietokoneohjelman tai sovelluksen käyttöliittymä.

Tekijänoikeus puolestaan pätee kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin, myös ohjelmistokoodiin.

Liiketoiminnan suojaus kannattaa huomioida hyvissä ajoin, sillä useimmat suojamuodot ovat saatavilla vain uusille tuotteille ja brändeille ja vain sille, joka ensimmäisenä hakee suojan rekisteröintiä. Salassapito onkin tärkeää, jotta tieto liiketoimintaideasta ei leviäisi kopioitavaksi. Kopiointia voi pyrkiä estämään myös sopimusten kautta.

ERIKA NIEMELÄ Patent Agent Kolster Oy Ab erika.niemela@kolster.com +358 40 552 9066 www.kolster.com Erika Niemelä työskentelee Kolsterilla teknologian suojauksen parissa, keskittyen erityisesti patentteihin ja hyödyllisyysmalleihin. Niemelä on koulutukseltaan lääketieteen tekniikan DI, ja hänellä on kokemusta myös ohjelmistoalalta.

27

KAUPPAKAMARI

• osallistujilla on oltava mahdollisuus käsien puhdistamiseen • osallistujille on annettava riittävän etäisyyden ylläpitämistä, käsien puhdistamista ja muita vastaavia tartuntojen leviämistä estäviä käytänteitä koskevat toimintaohjeet • osallistujien paikat on sijoitettava turvavälejä noudattaen riittävän etäälle.

• lisäksi tilojen ja pintojen puhdistamista on tehostettava.

Yhtiökokouksen järjestämisessä pitää huomioida AVI:n mahdolli- nen alueellinen turvavälipäätös. Turvavälipäätöksistä seuraa käy- tännössä, että yhtiökokous on järjestettävä osallistujamäärään nähden riittävän suuressa tilassa.

Yhtiön osakkailta voidaan pyytää ennakkoilmoittautumista kokoukseen, mutta jos joku tulee paikalle ilmoittautumatta, sillä perusteella häntä ei voi kieltää osallistumista tai vaatia häntä poistumaan.

Laki ei määrää tai vaadi, että kokouksen puheenjohtajan, sihteerin tai ääntenlaskijoiden olisi oltava fyysisesti kokouspaikalla. Puheenjohtajan voi kuitenkin olla hankala johtaa kokousta, ellei hän ole fyysisesti paikalla. Mikäli pystytään turvamaan se, että saadaan hoidettua kokous asiallisesti ja laillisesti vaikka valitut kokousvirkailijat ovat etänä, ei tälle ole juridista estettä.

Yhtiökokousta ei voi järjestää kokonaisuudessaan etäkokouksena, vaan aina on järjestettävä myös perinteinen yhtiökokous. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kokouspaikalla voi olla paikalla esimerkiksi vain toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja, joka yleensä toimii yhtiökokouksen puheenjohtajana. Tulee kuitenkin muistaa, että jos muutkin hallituksen jäsenet tai joku osakkaista haluaa osallistua kokoukseen tulemalla henkilökohtaisesti kokouspaikalle, niin hänellä on siihen oikeus. Tämä tulee huomioida jo kokouskutsuja lähetettäessä, eli kokouspaikka tulee edelleen kertoa kutsussa.

JUSSI LAAKA AA, Vt, eMBA, LKV, LVV Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy jussi.laaka@laaka.fi +358 400 410 720 www.laaka.fi

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

27

Kun Oulun kauppakamarilehti teki vuosi sitten artikkelin MedKitin nopeasta menestyksestä, ei voitu aavistaa, että varsinainen kasvuräjähdys vasta odotti kulman takana. Maaliskuussa 2021 yrityksen toinen perustaja Minna Åman-Toivio kertoi tarinansa Pohjois-Suomen Hallituspartnereiden järjestämässä webinaarissa, joka keskittyi pohjoisen terveydenhuoltoalaan.

28

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

HALLITUSPARTNERIT

Minna Åman-Toivio: ”Ihmiset haluavat yleensä tehdä kauppaa hyvien tyyppien kanssa” "KUN MEDKITIN LIIKEVAIHTO OLI KAKSI MILJOONAA EUROA, OTIN TAVOITTEEKSI, ETTÄ JONAIN PÄIVÄNÄ SE ON 100 MILJOONAA EUROA. TULEVAISUUDESSA TUO TAVOITE VOI OLLA PAMARK GROUPILLE REALISMIA, KERTOO MEDKITIN PERUSTAJA MINNA ÅMAN-TOIVIO" TEKSTI: MIKA KULJU, KUVA: MEDKIT FINLAND OY

Tänä päivänä MedKit on kaikkien suomalaista elinkeinoelämää seuraavien ihmisten tuntema menestystarina, jonka taustalla on pitkäjänteinen työ.

Vuonna 2008 Minna Åman-Toivio ja hänen aviomiehensä Tuukka Toivio perustivat MedKit Finland Oy:n ensihoidon hoitotarvikkeiden maahantuontia ja myyntiä varten.

"Tuukka on ensihoidon ammattilainen, mutta minä tulin tietojenkäsittelyn osaajana alan ulkopuolelta, joten pystyin haastamaan perinteistä markkina-asetelmaa uudenlaisella näkemyksellä. Esimerkiksi oli vallankumouksellista, kun vuoden toiminnan jälkeen avasimme nettikaupan, jossa hinnat olivat nähtävillä. Se ravisteli alan toimintamalleja suuresti", kertoo Åman-Toivio. " Alusta saakka asiakkaat ovat ohjanneet MedKitin kehitystä. Emme ole juurikaan katselleet kilpailijoidemme toimintaa, vaan olemme keskittyneet omaan tekemiseemme. Tästä oli hyötyä, kun osasimme alkuvuodesta 2020 varautua koronan kasvattamaan kasvomaskien ja muiden alan tuotteiden hurjaan kysyntään", jatkaa Åman-Toivio.

Kokonaan uudelle tasolle MedKit nou-

sikin vuonna 2020, joka oli yritykselle kahden tilikauden vuosi. Ensimmäinen 12 kuukauden pituinen tilikausi päättyi maaliskuussa ja tuolloin liikevaihto kasvoi 6,4 miljoonaan euroon. Toinen yhdeksän kuukauden pituinen tilikausi päättyi joulukuussa huikeasti 32 miljoonan euron liikevaihtoon.

Suuret uutiset eivät loppuneet siihen, vaan maaliskuun alussa MedKit Finland Oy ja toinen alan menestyjä Pamark Oy yhdistivät voimansa Pamark Group Oy:ksi, jonka terveydenhuollon puolen brändinä MedKit toimii. Vuoden 2020 yhdistettyjen lukujen perusteella Pamark Groupin liikevaihto on 73 miljoonaa euroa. Åman-Toivion mukaan tavoitteena on jatkaa kannattavaa kasvua, jonka yhtenä tärkeänä rakennusaineksena on kansainvälinen verkosto. " Vuonna 2020 tuotteiden myyminen ei ollut haasteellista, vaan niiden saaminen oli kaikki kaikessa. Se vaati hyviä suhteita suoraan toimittajien avainhenkilöihin ja vahvaa logistiikan osaamista.

Pitää muistaa, että tämä on ihmisten välistä kauppaa, ja ihmiset haluavat yleensä tehdä kauppaa hyvien tyyppien kanssa. Nyt tulemme hyödyntämään

vuonna 2020 rakennettua verkostoa", korostaa Åman-Toivio.

Jokainen kehitysvaihe vaatii erilaista osaamista Pamark Groupin asiakkaita ovat muun muassa terveydenhuollon yksiköt, puolustusvoimat, kunnat, yritykset, kuluttaja-asiakkaat, sairaalat, poliisi, urheiluseurat, rajavartiosto, sairaankuljetustoimijat ja suurteollisuuden toimijat.

Minna Åman-Toivion mukaan liiketoiminnan reippaasta vauhdista johtuen strategian tarkentamisessa pitää ottaa ”sadan päivän jälkeen uusi suunta”. Tällainen kasvu- ja kehitystahti luonnollisesti vaatii onnistuakseen sujuvaa hallitustyöskentelyä.

"Pamark Groupin hallitustyöskentely lähti sujumaan alusta saakka loistavasti.

En voi muuta kuin hämmästellä hallituksemme monipuolista osaamista. Tekemisessä on erittäin hyvä fiilis", kertoo Åman-Toivio.

Pamark Groupin hallituksen muodostavat Åman-Toivion lisäksi lääketieteen tohtori sekä hoiva- ja terveysalan pitkän linjan ammattilainen Pertti Karjalainen (hpj), Pamarkin johtotehtävissä vuodesta 1993 työskennellyt Jussi Nevas ja talousjohtamisen ammattilainen Iiro Christensen. " Hyvän hallitustyöskentelyn edellytys on, että ihmiset tulevat toimeen keskenään, mikä vaatii toisten kunnioittamista. Integraatiovaiheessa hallituksen jäsenten pitää ymmärtää molempien yrityskulttuuria, mikä on edellytys yhteiselle menestykselle", sanoo Åman-Toivio. " On tietenkin selvää, että yrityksen seuraava kehitysvaihe vaatii hallitustyöskentelyssä erilaista osaamista. Jokaiselle kehitysvaiheelle on oma paras koostumuksensa, ja uudenlainen osaaminen sekä näkemys vie yritystä eteenpäin. Tämä kannattaisi muistaa varsin monessa perheyrityksessä", päättää Åman-Toivio.

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

29

KOULUTUKSET

Kamarikouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi!

KEVÄT 2021 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI! - TOUKO- KESÄKUU

Työsuhde, palkka ja HR 6.5. (9-12) HR-dokumentaatio käytännössä, etä 6.5. (9-12) Palkka ja työkorvaus verotuksessa, etä 18.5. (8-16) Työhyvinvointikortti, etä 19.5. (9-16) Palkanlaskijan päivä - työoikeutta

palkanlaskijoille, hybridi/etä 19.-20.5.

HR-ajokortti®, etä 25.5. (9-10.30) Kausityölaki muuttuu 17.6., etä 1.6.(9-12) Työsuojelu ja työaikalaki

liikkuvassa työssä, etä

Johtaminen ja esimiestyö 5.5. (9-10.15)

6.5. (9-16)

20.5. (9-16) 26.5. (9-16) 2.6. (9-12)

Työntekijöiden kilpailukieltosopimukset ja tulevat lakimuutokset, etä HHJ - Hallituksen työkalut asiakasarvon johtamiseen, etä Uuden ajan esimies, hybridi/etä HHJ - Hallitus ja talous, etä Osakeyhtiön hallituksen ja johdon vastuu ja sen rajoittaminen, hybridi/etä

HHJ-PUHEENJOHTAJAKURSSI 20.-21.5.

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI Oulu

1.

2.

3.

Ylivieska

jakso 2.9.

7.10.

Oulu 11.11.

jakso 16.9.

21.10.

25.11.

jakso 23.9.

3.11.

1.12.

Ryhmätyö 6.10. 18.11. 9.12.

4.

jakso 20.10.

25.11.

16.12.

Kansainvälistyminen 5.5 (9-16)

27.5. (9-16)

3.6. (9-16)

30

Alkuperän ja kauppasopimusten merkitys viennissä, etä Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, hybridi/etä Vientikaupan sopimukset ja tuotteiden suojaaminen, etä

KAUPPAKAMARI

TOUKOKUU 2021

Myynti, markkinointi ja viestintä 18.5. (9-15.30) Facebook- ja Instagrammarkkinoinnin ajankohtaispäivä, etä 25.5 (9-12) ePRIVACY & GDPR – tietosuoja ja sähköinen viestintä, etä 25.-26.5. Key Accoung Manager (KAM) -ajokortti®, hybridi/etä 1.6. (9-12.15) Tuotteista palvelusi, tuplaa katteesi, etä 8.6. (9-16) Palvelumuotoilun työkalut arjessa, etä 10.6. (9-12) Google-analytiikka, etä

Talous ja verotus 7.5. (9-10.30) Verkkokaupan arvonlisäverotuksen uudistus voimaan 1.7.2021, etä 27.5. (9-16) Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, hybridi/etä 8.6. (9-15.30) Henkilökunta- ja luontoisedut verotuksen näkökulmasta, etä

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: JAANA LAHTINEN jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663, www.oulunkauppakamari.fi/ koulutus LISÄTIETOJA: RIITTA SCHRODERUS riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350, www.oulunkauppakamari.fi/ koulutus

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

KOULUTUKSET

Uuden ajan esimies Aika: 20.5.2021 klo 9.00 - 16.00, Paikka: hybridi/etä Valmennuspäivässä käsitellään kattavasti esimiestyön ja johtami-

Ohjelma

sen merkittäviä osa-alueita tavoitteena tuloksellinen 2020-lu-

Esimiehenä 2020-luvulla

vun toimintaympäristöä vastaava esimiestyö. Valmennuksessa

• Mahdollistavan esimiehen orientaatio

tunnistetaan ja käsitellään tekijöitä, joita hyödyntämällä esimies

• Adaptiivinen esimies

ylläpitää ja rakentaa työyhteisöä.

• Yhteistyötä tekevä, osallistava esimies • Työn imua ruokkiva esimies Yhteisen tekemisen ja jaetun vastuun kulttuuri • Onnistumisen kivijalka yhdessä

Kenelle? Valmennuspäivä soveltuu kaikille niille esimiehille, jotka haluavat pitää huolta kehittymisestään ja toimia tuloksellisen ja

tekeminen ja jaettu vastuu • Tavoitekulttuuriin tunnistaminen ja

hyvinvoivan työyhteisön esimiehenä.

Asiantuntijana toimii ratkaisukeskeinen valmentaja, YTM Henrietta Aarnikoivu, ProTulos Oy. Henrietta on ProTulos Oy:n perustaja. Hänellä on lähes 20 vuoden kokemus esimiehenä ja esimiestyön sekä johtamisen kehittäjänä. Puhujana ja valmentajana hänen onnistumisestaan kertovat erinomaiset asiakaspalautteet ja uskolliset asiakkaat.

suunnitelmallinen kehittäminen • Työyhteisötaidot kivijalkana ja niiden kehittäminen Olennainen ja yksinkertainen keskiössä -vähemmän on usein enemmän

• Olennaisen tunnistaminen ja

siihen keskittyminen

• Kiireestä työnhallintaan ja henkilökohtaisen

tehokkuuden kehittämiseen

• Enemmän tekemisestä fiksummin tekemiseen

Työyhteisön vuoropuhelu – miten tehdään dialogista totta

• Jatkuvan keskustelun malli

• Vuorovaikutusfoorumit

• 2020 -luvun kehityskeskustelu käytännössä

HHJ-puheenjohtajakurssi Aika: 20.-21.5.2021, (20.5. klo 12.15-16.30, 21.5. klo 8.30-15.30), Paikka: hybridi/etä Pk-yrityksen puheenjohtajakurssi nostaa keskiöön hallituksen joh-

Sisältö:

tamisen ja ryhmädynamiikan kehittämisen. Hallituksen puheenjoh-

• Luodaan pohja pk-yritysten hallituksen

tajan tulee omata kyky kehittää omaa sekä hallituksen muiden jä-

senten hallitustyöskentelyn osaamista. Toimiva hallitus on jokaisen

• Hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet

osakeyhtiön voimavara ja suunnannäyttäjä.

• Yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja

Kenelle? Kurssi sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajaksi aikoville. Osallistujilta edellytetään HHJ-kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista.

Asiantuntijat: partneri, HHJ PJ Antero Virtanen ja KTM, HHJ PJ Minna Metsälä, Partner Ocio Oy

puheenjohtajan käytännön työlle

johtamisjärjestelmä • Kokouksen johtaminen ja työjärjestys- Liiketoiminnan

kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus

• Hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet • Hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.

Kirjallisuutta: Hallituksen puheenjohtajan opas: Antero Virtanen, Ismo Salminen (sis. hintaan)

Aiempien kurssien palautteita: "Kiitos paljon, uusia helmiä ja hyvä kokonaisuus."

"Asiat ja esimerkit konkreettisia, hyvä! Asiat vietävissä käytäntöön."

"Hyvä, vuorovaikutteinen. Kaikki toimi loistavasti eikä tullut tylsää vaihetta."

"Hyvä kokonaisuus. Luennoitsijoiden kokemus aiheesta korostuu esityksissä."

TOUKOKUU 2021

KAUPPAKAMARI

31

Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta businessasema.com/neuvonta businessoulu.com

SOITA 08 558 558 10

LIIKEIDEA JA YRITYKSEN PERUSTAMINEN

BusinessAseman palvelu‑ neuvonta ohjaa eteenpäin!

HAUTOMOTOIMINTA

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

•

Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.

YRITYSRAHOITUS

•

Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta

VIENTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET INNOVAATIOPALVELUT OMISTAJANVAIHDOKSET SIJOITTUMISPALVELUT TOIMIALAPALVELUT JA VERKOSTOT REKRYTOINTIAPU

arkisin klo 9–15.

K ÄY N T I O S O I T E : B US I N ES SA S E M A , HA L L I T US K AT U 3 6 B , 9 0 1 0 0 O ULU

Muistathan myös sähköiset palvelumme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitilaja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

Sähköiset palvelut löydät osoitteesta: businessoulu.com.