Oulun kauppakamarilehti 2/2020

KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

2/2020 KORONA

Haastattelussa komissaari

JUTTA URPILAINEN: ”Afrikka on mahdollisuuksien manner – myös suomalaisyrityksille” s. 12

Koronasuosta kovalle maalle s. 8

MedKit:

Korona räjäytti kysynnän s. 16

UUSI PALVELUKONSEPTI

– OJALA-YHTYMÄ – TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

kevätforuM 19.5.2020

Millä j ä l kMe oenv äi ki lul äl tKt u u r i s u u s en uu oro t y r i t y s t e n eme en nneos tuy s tneakn i j ä n ä suun?

Aika: 19.5.2020 klo 13.00 - 14.45 Paikka: Webinaari Oulun kauppakamarin perinteeksi muodostunut Kevätforum toteutetaan aikaisemmin ilmoitetusta poiketen webinaarina, teemalla Millä eväillä Koronan jälkeen uuteen nousuun?

Tilaisuuden moderaattorina toimii Oulun suurlähettiläs Ernest Lawson. Lawsonin luoman suurlähettiläshahmon tavoite on tehdä Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026.

Samalla hän aikoo muuttaa Euroopan nimen Ouluupaksi.

Kevätforum ohjelma: • Keynote-puheenvuoro Perttu Pölönen Mitä Korona-kriisistä voidaan oppia?

• Paneelikeskustelu aiheesta: Millä eväillä Koronan jälkeen uuteen nousuun?

• Vetovoima-palkinnon jako Lisätietoa ja ilmoittautuminen www.oulunkauppakamari.fi Muutokset mahdollisia.

Kevätforum 2020 yhteistyökumppanit:

PÄÄKIRJOITUS

Koronan jälkeen uuteen nousuun KORONAKRIISI UHKAA KAATAA terveitä yrityksiä ja hävittää pysyvästi työpaikkoja. Suomen hallituksen on päätettävä taloutta elvyttävistä toimenpiteistä, jotta ne saadaan jo kesken budjettivuoden, kesällä voimaan.

Tärkeintä on suojella suomalaisten terveyttä ja pysäyttää epidemian leviäminen järein keinoin. Siinä hallitus on onnistunut. Seuraavaksi on lisättävä merkittävästi testauskapasiteettia, jotta pystymme myös purkamaan rajoitustoimia tartuntahuipun laannuttua ja palaamaan normaaliin.

Hallituksen on toimittava pelastaakseen yrityksiä ja työpaikkoja konkurssitsunamilta. Yrityksillä on akuutti hätä. Hurjin tilanne on matkailu- ja ravintolaaloilla, tapahtumatuotannossa ja kulttuurissa sekä erikoiskaupassa ja palveluissa.

Kulut juoksevat, mutta tulot ovat loppuneet kuin seinään.

Hallitus on talouden ensitoimissaan turvannut lainarahoituksen saannin hyvin.

Samoin miljardin paketti yritystukiin on tärkeä ensiapu. Lomautusten joustot, eläkemaksujen väliaikainen alentaminen sekä maksuajan antaminen veroille ja maksuille ovat nekin olleet tervetulleita päätöksiä.

Koronaviruspandemia syöksee parhaillaan taloutta taantumaan. Esimerkiksi Etla arvioi, että Suomen talous supistuu tänä vuonna jopa 5 prosenttia. Suomen Pankin arvio on samansuuntainen. Riskit tätäkin syvempään pudotukseen ovat ilmeiset.

Taloutta on elvytettävä infrahankkeiden käynnistämisellä sekä yksityistä kulutuskysyntää sekä työllisyyttä tukevilla toimenpiteillä kuten ansiotuloverotuksen keventämisellä, kotitalousvähennyksen laajentamisella sekä kaikkien suomalaisten tuomisella ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.

Liikenneinfraan kohdistuva elvytys tulee kohdentaa nopeasti käynnistettävissä oleviin hankkeisiin, jotka parantavat infran kuntoa ja toimivuutta. Tie- ja raideverkostoa tulee parantaa miljardin euron elvytyspaketilla.

Ansiotuloverotusta voisi keventää kahdella prosenttiyksiköllä kautta linjan.

Samoin kuin koronaviruspandemia, toimenpide olisi koko kansantaloutta kattava.

Käytettävissä olevien tulojen määräaikainen kasvattaminen on hyvää suhdannepolitiikkaa, sillä ihmiset kuluttavat suuren osan kasvaneista tuloistaan, mikä parantaa elvytyksen tehokkuutta muun muassa kasvattamalla työllisyyttä.

Kyseisen veroalennuksen hintalappu olisi viime vuoden verotuloilla ollut noin kaksi miljardia euroa, mutta nyt selvästi vähemmän. Pitkällä aikavälillä jopa puolet menetetyistä verotuloista voisi tulla takaisin lisääntyneen taloudellisen aktiviteetin kautta julkisen sektorin eri tuloina. Loppuosan kompensoimiseksi voisi ympäristöja haittaveroja vastavuoroisesti kiristää vuosina 2022–2023 noin miljardilla eurolla, mikä olisi linjassa hallituksen työllisyys- ja ilmastopoliittisten linjausten kanssa.

Koronaviruspandemia on ajanut erityisesti ravintola-alan ahdinkoon. Hallituksen päätös sulkea ravintolat määräajaksi on ymmärrettävä, mutta poikkeuksellinen toimenpide. Akuutin kriisin päätyttyä ja ravintoloiden avauduttua uudestaan, tulee hallituksen tukea ravintola-alan työllisyyttä sekä ravintolapalveluiden kulutusta laskemalla ravintolapalveluiden ja anniskelun arvonlisävero 10 prosenttiin.

Terveyden, työpaikkojen ja yritysten pelastamiseksi kriisin yli ei pidä tuijottaa tämän ja ensi vuoden alijäämiä. Samalla tämä kasvattaa entisestään pitkän aikavälin kestävyysvajetta. Sen ratkomiseksi on ryhdyttävä aiempaakin rohkeampiin rakenteellisiin uudistuksiin, kun akuutti kriisi on saatu hallintaan.

•

Hallituksen on toimittava pelastaakseen yrityksiä ja työpaikkoja konkurssitsunamilta.

JARI. P. TUOVINEN on Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI

Voisiko pk-takaus olla ratkaisu yrityksesi rahoituksen järjestymiseen?

Finnveran pk-takaus on kasvuhakuisille pk-yrityksille tarkoitettu takaus, jonka avulla yritys voi hakea lainaa pankista käyttöpääoma-, investointi- ja tuotekehitystarpeisiin.

Finnveran vastavakuudeton pk-takaus käy nyt poikkeuksellisesti myös koronaviruksen aiheuttamiin käyttöpääomatarpeisiin ja on yhä useampien yritysten saatavilla.

Lue lisää nnvera./pk-takaus

KOHTAA MAAILMA KUIN KOTONASI.

Asiakkaidemme menestys on tärkein onnistumisemme mittari.

Lähes 300 hotelliamme kuudessa maassa sekä vieraamme ympäri maailman mahdollistavat maailmojen kohtaamisen, mutta ihan kuin kotona olisit.

Kaikki mitä teemme, tähtää alueemme hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseen elinkeinoelämän kehittämisen kautta.

S TAY F E E L L I V E B E T T E R

Virtaa yrityselämään!

scandichotels.fi

Rantakatu 5 D, 92100 Raahe Tel. +358 (0)44 4393288 E-mail. yrityspalvelut@raahe.fi

www.raahenseudunkehitys.fi

SISÄLTÖ

KUVA: LEHTIKUVA/ RONI REKOMAA

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255 KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO PUNAMUSTA OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA

3 PÄÄKIRJOITUS 6 KAUPPAKAMARIUUTISET Kauppakamarin uusi neuvontapalvelu Uudet jäsenet 8 JUHO ROMAKKANIEMI Koronasuosta kovalle maalle 12 TEEMA Afrikka on mahdollisuuksien manner

8

16 Korona räjäytti kysynnän

25 Suomi elää ja elpyy viennistä

18 Maahanmuuttajista tuli metallimiehiä

26 Investoinnit tuovat positiivista kehitystä yli suhdanteiden

22 Hyvinvointivaltio ei kestä toista lama-arpea 23 Matkailu- ja ravintola-alaa tuettava alv-alennuksilla 24 Koronan jälkeiseen kysyntään pitää olla palveluita

27 LYHYESTI LUKUINA 28 Verkkokauppa ja kuinka se tehdään 30 KOULUTUSKALENTERI

KUVA: EUROPEAN COMMISSION/LUIS TATO

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA ISSN 1458-6002

12 5 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIUUTISET KUVA: MEERI UTTI

Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntijoita ja lakimiehiä: Jukka Koivumäki, Joanna Ahokanto, Mika Olli, Kirsi Parnila, Teija Kerbs, Kati Mattinen, Reetta Riihimäki, Mika Lahtinen ja Jukka Säikkälä.

Uusi neuvontapalvelumme tarjoaa jäsenille apua työsuhde-, verotus-, taloushallinto- ja lakiasioissa!

HALUAMME TARJOTA jäsenillemme entistä kattavampia asiantuntijapalveluita, joten huhtikuusta 2020 alkaen jäsentemme käytössä on ollut maksuton neuvontapalvelu, jossa asiantuntijat ja lakimiehet vastaavat kysymyksiin liittyen muun muassa verotus-, talous-, työsuhde- ja yhtiöoikeudellisiin asioihin. Palvelun tuottaa Helsingin seudun kauppakamari.

6 KAUPPAKAMARI

Asiantuntijat vastaavat vuodessa yli 8000 kysymykseen. Neuvontapalveluiden yleisarvosana on 4,5/5 ja suositteluindeksi 81.

Työsuhdeasioissa voit myös soittaa työsuhdeneuvonnan numeroon, josta ensimmäinen vapautuva työsuhdeneuvoja vastaa.

Voit ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse suoraan asiantuntijoihin tai jättää kysymyksesi verkkolomakkeen kautta osoitteessa: helsinki.chamber.fi/neuvonta-japalvelut/maksuton-neuvonta/

Työsuhdeneuvonta: 09 2286 0250 Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.chamber.fi

OULUN KAUPPAKAMARIN UUDET JÄSENET

TYÖSUHDE-, PALKANLASKENTAJA HENKILÖSTÖASIAT

KIRJANPITO JA TALOUSHALLINTO

Kirsi Parnila, lakimies, 09 2286 0231 – työsuhde-, palkanlaskenta- ja henkilöstöasiat

Teija Kerbs, kirjanpidon asiantuntija, 09 2286 0469 – käytännön kirjanpito – taloushallinto

Mika Lahtinen, lakimies, 09 2286 0316 – sopimus, yhtiöoikeus- ja työsuhdeasiat – EU-asiat ja yritysten kansainvälistyminen Kati Mattinen, lakimies, 09 2286 0313 – työsuhde-, palkanlaskenta- ja henkilöstöasiat – escrow Reetta Riihimäki, lakimies, 09 2286 0229 – työsuhde-, palkanlaskenta- ja henkilöstöasiat – escrow Joanna Ahokanto, Counselling Service Officer, 09 2286 0501 – Chamber Talent Boost, työsuhde-, palkan- laskenta- ja henkilöstöasiat, kansain väliseen työvoimaan liittyvä työnantaja neuvonta

VEROTUS, YHTIÖOIKEUS, SOPIMUSASIAT, ULKOMAANKAUPPA Jukka Koivumäki, veroasiantuntija, 09 2286 0303 – yritysverotus – yritysjärjestelyt – yritysten sukupolvenvaihdokset Mika Olli, veroasiantuntija, 09 2286 0363 Marko Silen, johtaja, 09 2286 0233 – sopimusasiat – yhtiöoikeus Jukka Säikkälä, ulkomaankaupan määräysten asiantuntija, 09 2286 0001 – vientikaupan asiakirjat

KANSAINVÄLISET ASIAT Johanna Marin-Hyppönen, asiantuntija, 09 2286 0306 – kansainvälistyminen – maa- ja markkinatieto – EU-rahoitus – kansainväliset yrityskontaktihaut Johanna Niemistö, asiantuntija, 09 2286 0238 – kansainvälistyminen – maa- ja markkinatieto – kansainväliset yrityskontaktihaut Maija Kärkäs, päällikkö, 09 2286 0301 – EU-oikeus – EU-rahoitus Lahtinen Mika, lakimies, 09 2286 0316 – Sopimus-, yhtiöoikeus- ja työsuhdeasiat – EU-asiat – yritysten kansainvälistyminen

CHAMBER TALENT BOOST Satu Salonen, Talent Manager, 050 381 7176 – Chamber Talent Boost Joanna Ahokanto, Counselling Service Officer, 09 2286 0501 – Chamber Talent Boost, työsuhde-, palkan- laskenta- ja henkilöstöasiat, kansain väliseen työvoimaan liittyvä työnantaja neuvonta Marina Ponomareva, Talent Expert, 040 675 3852 – Chamber Talent Boost, Entry Point Mentoring

KAINUU IDEA NATURE OY muut koulutusta antavat yksiköt KULJETUS K HÄMÄLÄINEN OY kuljetus ja varastointi SUPERJYMY OY urheilutoiminta OULU AUTOÅSTRÖM OY moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa BERLITZ LANGUAGE SERVICES koulutus EKOVIRTAUS OY yhdyskuntasuunnittelu ILUMOI OY taksiliikenne REIM OULU OY kiinteistöjen isännöinti PS TECHNOLOGIES FINLAND OY lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus SAAGA TRAVEL OY linja-autojen tilausliikenne INEX PARTNERS OY POHJOIS-SUOMI tukkukauppa INNOVATORS’ CLUB OY mainostoimistot ja -palvelut NATURCOM OY tukkukauppa KOTIRUHTINAS OY kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille OULUN LÄMPÖPUTKITUS OY lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus OX2 AB FILIAL I FINLAND sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen PIIMEGA OY ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus RCG RANTSI CONSULTING GROUP OY liikkeenjohdon konsultointi ROUTA MARKKINOINTI OY markkinointipalvelu SOMREST OY vähittäiskauppa STUDIO P.S.V. OY muu palvelutoiminta VATUPASSI TÖRMÄLÄ OY rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing KALAJOKILAAKSO BETTERPIPE FINLAND OY rakentaminen RAAHE PATTIJOEN URHEILIJAT RY urheilutoiminta RAIMO J PUDAS KY / K-CITYMARKET RAAHE isot supermarketit (yli 1000 m²) VELJEKSET KELLOLA OY puunkorjuu

7 KAUPPAKAMARI

Koronasuosta kovalle maalle TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT RONI REKOMAA, PIXHILL

Koronakriisin hoito tietää jälkilaskua, jossa on meille kaikille maksettavaa vuosiksi eteenpäin. Suomi ei ole taudin laannuttua enää entisensä, mutta Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi muistuttaa muutoksen olevan myös mahdollisuus.

Sen ovat nokkelimmat yritykset jo havainneet.

8 KAUPPAKAMARI

9 KAUPPAKAMARI

M KAUPPAKAMARIN ELVYTYSPAKETTI • Ansiotuloverotukseen kahden prosenttiyksikön kevennys ja käyntiin miljardin infrahankkeet • Kotitalousvähennys 70 prosenttiin ja katto 2400 euroon/vuosi • Ravintola-alalle alv-kevennyksiä • Kaikille palkansaajille ansiosidonnainen työttömyysturva

LISÄTIETOA KORONAVIRUKSESTA YRITYKSILLE: WWW.KAUPPAKAMARI.FI/ LISATIETOA_ KORONAVIRUKSESTA/

onen suomalaisen sosiaaliset kontaktit ovat viimeisen kuukauden aikana rajoittuneet lähinnä kauppaja huoltamoreissuihin. Työkaverit ja asiakkaat on puolestaan tavoitettu puhelimitse tai etäyhteyksin.

Myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vastaa huhtikuun alussa puhelimeen kotikonttorilta. ”Itse asiassa olimme tässä asiassa aivan etujoukoissa. Siirsimme koko toimiston etätöihin jo maaliskuun puolivälissä, kun koronakriisissä saatiin hallituksen ensimmäiset suositukset. Hommat ovat pienen harjoittelun jälkeen sujuneet varsin kitkattomasti”, toimitusjohtaja toteaa.

ELVYTYSTÄ ENSIAVUKSI Monen muun maan tavoin Suomi on uppoamassa koronasuohon, josta päästään kovalle maalle vain kitkerillä lääkkeillä. Silti epidemia jättää taakseen ison joukon kaatuneita yrityksiä, kymmeniä tuhansia toimettomaksi jääviä käsipareja sekä valtiolle velkataakan, jossa riittää maksamista koko vuosikymmeneksi.

Kauppakamarien maaliskuun lopulla tekemän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa yrityksistä pohti lomautuksia tai irtisanomisia. Tätä juttua luettaessa nuo arviot ovat todennäköisesti myös toteutuneet.

Myös BKT:n ennustetaan menevän tänä vuonna ainakin viitisen prosenttia, hyvin mahdollisesti enemmänkin pakkaselle. Vaikka paljon on jo tehty, toivoo Romakkaniemi hallitukselta yhä lisätoimia yritysten ja elinkeinoelämän tueksi.

Niitä tarvitaan etenkin siinä vaiheessa, kun koronarajoitteita aletaan purkaa. ”Nyt on vuosikymmenten tauon jälkeen tilausta perinteiselle elvytykselle. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa isojen tie- ja ratahankkeiden käynnistämistä sekä ansiotuloveron alentamista kahdella prosenttiyksiköllä kaikissa tuloluokissa”, toimitusjohtaja tiivistää.

RAHAT TAKAISIN UUDEN KASVUN KAUTTA Valtionvelan räjähdysmäisen kasvun keskellä tuloveron alentaminen voi äkkiseltään kuulostaa huonolta yhdistelmältä, mutta Romakkaniemi on toista mieltä. Hintalappu on toki hurja eli viime vuoden verotuloilla noin kaksi miljardia euroa, mutta saatavissa takaisin taloudellisen aktiviteetin sekä ympäristö- ja haittaverojen kautta. ”Talouteen on tehtävä raaka kylmäkäynnistys, jolla rattaat saadaan edes jotenkin pyörimään. Verokevennykset lisäävät kulutuskysyntää, kohentavat työllisyyttä ja lääkitsevät siten myös julkista taloutta.

Tuloverotusta voi palautella entiselle tasolle, kun suhdanteet taas paranevat”, hän muistuttaa.

Infrahankkeisiin tarvittaisiin vähintään miljardin euron rahoituspaketti. Elvytyslistalla ovat myös kotitalousvähennys sekä väliaikainen ansioihin

10 KAUPPAKAMARI

perustuva työttömyysturva kaikille palkkatyössä käyville.

Koronakriisissä kovinta iskua saavien ravintolapalveluiden arvonlisäverokanta pitäisi sekin laskea väliaikaisesti 14 prosentista 10 prosenttiin. Sama alv-taso oli otettava käyttöön myös anniskelun osalta.

MARKKINOIDEN UUSJAOSTA UUTEEN NOUSUUN Koronakriisi on tiennyt jo nyt monelle yritykselle kuoliniskua eikä pikaista käännettä parempaan ole näköpiirissä. Niinpä lopetus- ja sulkulappuja ilmestyy ikkunoihin ja oviin valtion mittavista tukitoimista ja vuokranantajien kädenojennuksista huolimatta.

Romakkaniemi tunnustaa, että taivas voi näyttää monessa yrityksessä juuri nyt sysimustalta. Tarkemmin sihtaamalla sieltä saattaa kuitenkin erottua hopeareunus ja toivo paremmasta. ”Tällainen globaali talouskriisi tietää markkinoilla aina tiettyä uusjakoa. Se tarjoaa nopeille ja ketterille toimijoille myös menestyssaumoja”, toimitusjohtaja muistuttaa.

Esimerkkejä tästä notkeudesta ja reagointiherkkyydestä on jo nähty, kun omaa tuotantorepertuaaria on käännetty muutamassa päivässä aivan uusille ja markkinoiden kaipaamille urille: suksivoiteiden ja alkoholijuomien sijaan on pullotettu käsidesiä tai yksittäisten muoviosien sijaan valmistettu kokonaisia suojamaskeja.

Myös moni ravintolayrittäjä on löytänyt hengissä pitävän oljenkorren take away -palvelusta. ”Pk-yrittäjille on pakko nostaa tässäkin hattua.

Kun edessä on kova paikka, niin sitkeyttä ja kekseliäisyyttä kyllä löytyy”, Romakkaniemi kiittelee.

DIGILOIKKA TUO KILPAILUETUA Kaikki päättyy aikanaan ja jossain vaiheessa myös koronaviruksen kuristusote hellittää. Romakkaniemen mukaan Suomi ei kuitenkaan enää palaa siihen arkeen, jota elimme vielä helmikuussa.

Valtion velkataakka ja kuntien entistä tiukempi taloustilanne tietävät käytännössä sitä, että vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen vatvotut rakenteelliset uudistukset on lopultakin vietävä läpi. Myös tapamme tehdä työtä, käyttää palveluja ja liikkua muuttuu Romakkaniemen mukaan pysyvästi. ”Aika monessa kohtaa on havaittu, että hommat hoituvat myös etäyhteyksillä ja entistä kustannustehokkaammin. Asioimme ja ostamme entistä enemmän verkosta, mikä sekin tarjoaa uusia bisnesmahdollisuuksia.”

Eli onko myös Suomen muotoisessa pilvessä hopeareunus? ”Minun mielestäni on. Olemme ottaneet muutamassa kuukaudessa digiloikan, johon muuten olisi mennyt vuosia. Nyt meillä on kriisin hellittäessä pientä etumatkaa ja siinä ovat uuden nousun avaimet.”

•

Jos näkee aina riskejä voiko hyvä mahdollisuus jäädä käyttämättä? © 2020 Ernst & Young OY. All Rights Reserved. ED None.A20003fi

Palvelualueidemme ja syvän sektorituntemuksemme ansiosta voimme auttaa asiakkaitamme hyötymään uusista mahdollisuuksista ja hallitsemaan riskejä.

Tuemme yrityksiä globaalisti ja paikallisesti. Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta:

ey.com/fi

Aika satsata paikalliseen!

Meidän Oulu -tarinat kertovat meidän oululaisten kekseliäisyydestä ja sinnikkyydestä selvitä näissä nopeasti muuttuneissa olosuhteissa. Meidän Oulu kannustaa oululaisia pitämään paikallisten puolta.

11 KAUPPAKAMARI

TEEMA

Afrikka on mahdollisuuksien manner – myös suomalaisyrityksille TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT EUROPEAN COMMISSION

EU ehti julkaista uuden Afrikka-strategiansa juuri ennen koronapandemian puhkeamista. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen mukaan kahden maanosan tiiviimmälle yhteistyölle on viruskriisin keskellä ja etenkin sen jälkeen entistä enemmän tarvetta.

Se tarjoaa monia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

12 KAUPPAKAMARI

U

uden EU-komission kevät on ollut jotain aivan muuta, mitä vielä alkuvuodesta ounasteltiin.

Tuolloin päällimmäisenä murheena oli lähinnä se, kuinka saada EU:n hieman yskähtelevään talouteen uutta buustia. Nyt suurin huomio on koronapandemian torjunnassa ja keinoissa, joilla taudin polvilleen iskemät kansantaloudet saadaan takaisin jaloilleen.

Myös kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) kalenteri on mennyt koronan takia uusiksi. Euroopan komissio antoi maaliskuun alussa tiedonannon EU:n Afrikka-strategiasta.

Ennen lokakuussa 2020 pidettävää EU:n ja Afrikan Unionin (AU) huippukokousta, jossa strategiasta on tarkoitus antaa yhteiset päätelmät, strategiasta olisi käytävä tiivistä neuvonpitoa muun muassa Afrikan

unionin eli AU:n ja EU:n jäsenmaiden sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa. ”Epidemialla on kauaskantoisia seurauksia sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Toistaiseksi on kuitenkin liian aikaista arvioida vaikutusten mittaluokkaa ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia”, Urpilainen toteaa.

Hän kuitenkin tähdentää, että Afrikka pysyy koronakriisistä huolimatta mahdollisuuksien mantereena.

Viruksen selättäminen on toki yksi ehdoton edellytys positiiviselle kehitykselle. ”Pandemia ei suinkaan poista tarvetta strategisemmalle ja kokonaisvaltaisemmalle lähestymistavalle.

Muutoksen ajurit ovat Afrikassa yhä olemassa. Siksi jatkamme strategiatyötä ja taistelemme pandemiaa vastaan yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaniemme kanssa”, Urpilainen painottaa Kauppakamarilehdelle.

13 KAUPPAKAMARI

EDESSÄ YHTEINEN TULEVAISUUS Komissaari korostaa, että Euroopan ja Afrikan tulevaisuudet ovat kietoutuneet monella tavoin yhteen. Strategiassa yhteistyötä esitetään syvennettäväksi viidellä osa-alueella, jotka on nimetty vihreäksi siirtymäksi, digitaaliseksi siirtymäksi, kestäväksi kasvuksi ja työpaikkojen luomiseksi. Lisäksi tarvitaan rauhaa, hyvää hallintoa sekä ratkaisuja muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen.

Kumppanuuspotentiaalia lisäävät myös Afrikan kasvava väestö ja talouskasvu, runsaat luonnonvarat sekä sukupolvenvaihdos, joka on lähivuosina edessä monissa Afrikan maissa. Kasvavalle väestölle on myös luotava työpaikkoja ja tulevaisuudennäkymiä. Ennusteiden mukaan Afrikassa on kymmenen vuoden kuluttua jo 700 miljoona työikäistä, kun koko EU:ssa on asukkaita alle 500 miljoonaa. ”Tässä saranavaiheessa haluamme tarjota reilua ja kestävää kumppanuutta. Vastuullisilla, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen sitoutuneilla yrityksillä on merkittävä rooli strategian toteuttamisessa”, Urpilainen muistuttaa.

sille palveluille ja verkkokaupalle.”

Afrikan vuosittainen talouskasvu on ollut viime vuosina keskimäärin 4,6 prosenttiyksikköä ja moni Euroopan maa onkin siellä jo aktiivisesti. ”EU osallistuu säännöllisesti erilaisten business forum -tapahtumien järjestämiseen ja mahdollistamiseen Afrikassa. Ne ovat myös suomalaisyrityksille erinomaisia paikkoja luoda verkostoja paikallisten toimijoiden ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa”, Urpilainen vinkkaa.

KYSYNTÄÄ ENERGIA-, YMPÄRISTÖJA DIGIOSAAMISELLE Tämä tarjoaa selkeitä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Väestönkasvun ja talousennusteiden perusteella esimerkiksi Afrikan energiantarpeen arvioidaan tuplaantuvan 20 vuodessa. ”Uusiutuvan energian ratkaisuille on loistavat olosuhteet ja kysyntää. Internetyhteyksien parantuessa ja laajentuessa on Afrikassa kasvavat markkinat myös digitaali-

Afrikan kohdalla on kohistu paljon Kiinan saamasta jalansijasta. Kumppanuuskomissaari kuitenkin muistuttaa, että myös Euroopassa on oltu hereillä: EU27-yritysten suorat sijoitukset Afrikkaan olivat muutama vuosi sitten arvoltaan noin 222 miljardia euroa. Vastaava summa oli Yhdysvaltojen kohdalla 42 miljardia euroa ja Kiinan osalta 38 miljardia euroa. ”Tätä työtä haluan jatkaa. Voimme olla Afrikan ensisijainen kumppani etenkin

”TÄTÄ TYÖTÄ HALUAN JATKAA. VOIMME OLLA AFRIKAN ENSISIJAINEN KUMPPANI ETENKIN VIHREÄSSÄ KEHITYKSESSÄ JA DIGITALISAATIOSSA.”

KAHDENVÄLINEN KAUPPA JUNNAA PAIKALLAAN Tullin tilastojen mukaan Afrikan maiden osuus Suomen kokonaisviennistä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta likipitäen ennallaan.

Afrikan osuus Suomen tavaraviennistä on ollut viime vuosina noin 2,4 prosenttia. Tuonnin osuus on ollut vain noin prosentin luokkaa. Tärkeimpiä vientimaita ovat Egypti, Marokko ja Etelä-Afrikka.

14 KAUPPAKAMARI

Tuontimaista tärkeimmät ovat Kongon demokraattinen tasavalta ja Etelä-Afrikka.

Suomen vienti koostuu pääosin metsäteollisuuden tuotteista, joiden arvo on noin puolet koko Afrikan-viennin arvosta.

Lisäksi viedään öljyjalosteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä koneita ja laitteita.

Tuonnista valtaosa on metalleja, joita tuodaan etenkin Kongosta. Etelä-Afrikasta tuodaan myös mm. viinirypäleitä ja viinejä.

vihreässä kehityksessä ja digitalisaatiossa, jotka ovat kestävän talouskehityksen osalta aivan ratkaisevassa asemassa”, Urpilainen painottaa.

KOHTI KAHDEN KUMPPANIN VAPAAKAUPPAA Yritysten ja sijoittajien silmissä avainasioita ovat liiketoimintaympäristön ennustettavuus, avoimuus ja toimijoiden välisen vuoropuhelun lisääminen. Niidenkin osalta on oltu kuulemma hereillä: esimerkiksi vuonna 2018 EU investoi 718 miljoonaa euroa liiketoimintaympäristöjä parantaviin toimenpiteisiin. ”Lisäksi fasilitoimme Euroopan ulkoiseen investointiohjelmaan kuuluvan Sustainable Business for Africa -aloitteen, joka tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuhelua yli kolmessakymmenessä Afrikan maassa.

Teemme myös pitkäjänteistä työtä hallinnon, oikeusvaltion ja demokratian vahvistamiseksi”, Urpilainen tähdentää.

Tarve perinteiselle kehityspolitiikalle ja kehitysyhteistyölle ei sekään ole kadonnut.

Niiden rinnalla halutaan kuitenkin rakentaa kahdensuuntaisia, reiluja ja kestäviä kumppanuuksia, joista molemmat osapuolet hyötyvät. ”On myös hyvä huomata, että moni suomalaisyritys on jo nyt läsnä Afrikassa.

Näistä kokemuksista on hyvä ottaa oppia”, komissaari muistuttaa.

EU tukee Afrikan mantereen vapaakauppa-aluetta, joka voisi olla askel kohti myös mantereiden välistä vapaakauppaa. ”Haluamme pitää jatkossakin kiinni siitä, että EU on Afrikan merkittävin kumppani.

Tuon tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös suomalaisyritysten investointeja.”

•

”Haluamme pitää jatkossakin kiinni siitä, että EU on Afrikan merkittävin kumppani. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös suomalaisyritysten investointeja”, sanoo kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen.

KATSE TULEVIEN VUOSIEN PÄÄTTÄJÄPOLVEEN KOMISSAARI JUTTA URPILAISEN MUKAAN YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN AGENDA2030-TAVOITTEET OVAT KOMISSION TYÖN YTIMESSÄ. KESKEISENÄ TAVOITTEENA ON HELPOTTAA AFRIKAN MAITA SIIRTYMÄÄN MAHDOLLISIMMAN SUJUVASTI KESTÄVÄN KASVUN POLULLE. JUURI TÄSSÄ EUROOPPALAISTEN YRITYSTEN INNOVAATIOT JA TEKNOLOGIAT VOIVAT OLLA ISONA APUNA. ”Afrikan polku kestävään kehitykseen voi olla paljon perinteisiä teollisuusmaita suoraviivaisempi. Samalla kehitysvaiheet, jotka meillä Euroopassa ovat osoittautuneet esimerkiksi ympäristön kannalta tuhoisiksi, voidaan ohittaa kokonaan.

Sitoutuminen kestävään kehitykseen on samalla tekijä,

joka erottaa EU:n monista muista toimijoista”, Urpilainen muistuttaa.

Komissaarin omat henkilökohtaiset tavoitteet ja painopisteet suuntautuvat Afrikan nuorisoon ja heidän osallistumismahdollisuuksien parantamiseen.

Urpilainen tähdentää, että tulevina vuosina juuri nuori polvi tulee määrittämään monessa maassa kehityksen suunnan. Siksi heidät on nostettu myös EU:n kumppanuusajattelun keskiöön ja yhdeksi demokratiatyön tärkeimmistä kohderyhmistä. ”Lisäksi tulen painottamaan eriarvoisuuden vastaisen kamppailun tärkeyttä. Sekin on yksi keskeinen edellytys kestävälle yhteiskuntakehitykselle.”

15 KAUPPAKAMARI

Korona

räjäytti kysynnän TEKSTI KARI AROKYLÄ

Terveydenhuollon tarvikkeita toimittavalle MedKitille korona toi valtavan kiireen.

Toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio kuvailee tilannetta tsunamiksi.

16 KAUPPAKAMARI

M

edKitin toimitilat Oulun Maikkulassa ovat toimistohuoneita myöten täynnä tavaraa. Koronapandemia on vienyt käytännössä koko maailman poikkeustilaan. Terveydenhuollon tarvikkeita toimittavalle MedKitille tämä on tiennyt hurjaa kiirettä, ylitöitä, venymistä, lisähenkilöstön palkkaamista.

Toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio huokaa ja luonnehtii koronaa yhdellä sanalla: tsunami.

Ensihoitotuotteiden toimittajana aloittaneen MedKitin valikoima on tätä nykyä valtavan laaja – se kattaa yli 6 000 eri tuotetta.

Korona on nostanut varsinkin hengitys- ja kasvosuojainten, suojavaatteiden ja hygieniatarvikkeiden kysynnän taivaisiin.

LIIKEVAIHTO HYPÄNNYT Korona on enemmän kuin vakava asia, eikä Minna Åman-Toivio halua kehua sen myönteisillä vaikutuksilla MedKitin liiketoimintaan. Tosiasia kuitenkin on, että pandemia on kiihdyttänyt muutenkin hyvässä vauhdissa olleen yrityksen entistä kovempaan kiitoon.

Maaliskuun 24. päivä oli MedKitin kannalta historiallinen. ”Tuolloin liikevaihtomme ylitti kuusi miljoonaa euroa tällä tilikaudella”, laskee Åman-Toivio.

MedKitin vuoden mittainen tilikausi päättyy aina maaliskuun lopussa. Nyt tilikauden liikevaihto nousi lopulta 6,4 miljoonaan euroon. Edellisen tilikauden aikana MedKit keräsi liikevaihtoa neljä miljoonaa euroa. ”Yli miljoonan euron verran lisää liikevaihtoa tuli tämän tilikauden muutaman viimeisen viikon aikana”, laskee Åman-Toivio.

TSUNAMI MedKitissä ryhdyttiin varautumaan koronaviruksen aiheuttamaan kysyntään tammikuussa. Yritys alkoi täydentää varastojaan ja hankki tuotteita ympäri maailman. ÅmanToivio huomauttaa, että jo tuolloin oli kansainvälistä mediaa seuraamalla ennakoitavissa koronasta koituvan vakavia vaikeuksia.

SIlti kukaan ei MedKitissäkään arvannut,

millainen jättimäinen materiaalinhallinnan tsunami pian olisi käsillä.

Kohta oululaisyritykselle alkoi tulvia tilauksia ennen kaikkea Kiinasta, Hongkongista ja Italiasta – jos toki myös muualta. Tilausten painopiste on luonnollisesti aina siellä, missä korona pahiten riehuu.

Kevään edetessä MedKit alkoi keskittyä vain kaikkein olennaisimpaan. Yritys muun muassa on lopettanut markkinoinnin ja sulkenut chatin. Silti on päiviä, jolloin sataan tilauspuheluun jää vastaamatta. Tilausten määrästä kertoo jotakin se, että pelkästään yhden viikonlopun aikana niitä on tullut yli 800 kappaletta. ”Tavaralavoja tulee ja tavaralavoja menee.

Teemme niin paljon kuin parinkymmenen hengen porukalla pystyy. Kaikki paikat ovat aivan täynnä tavaraa, vaikka olemme hankkineet lisää varastotilaa ja pihalle avuksi kontteja”, toteaa Minna Åman-Toivio.

Hän korostaa, että MedKit on jatkuvasti saanut hyvin hankittua tuotteita kansainvälisiltä markkinoilta. Huhtikuussakin tavaraa on tullut ja tulossa massiivisia määriä.

MedKitin toimitilat ovat täpötäynnä tavaraa.

ERITYISJÄRJESTELYJÄ Olennaisen tärkeää on, että MedKitin työntekijät itse pysyvät terveinä. Tätä varten on tehty erityisjärjestelyjä. Henkilöstö on muun muassa jaettu neljään viiden hengen tiimiin, jotka ovat eri aikoihin töissä eivätkä juuri ole tekemissä keskenään.

Näin pyritään välttämään työntekijöiden sairastumiset koronaan tai muihin tarttuviin infektioihin.

Ulkomaille ei MedKit enää toimita tavaraa, vaan keskittyy vastaamaan kotimaisten asiakkaiden kysyntään. ”Haluamme ehdottomasti toimia vastuullisesti. Myymme tuotteita sinne, missä niitä eniten tarvitaan – emme sinne, mistä saisimme niistä korkeimman hinnan. Neuvomme myös asiakkaitamme, jotta jokainen saisi varmasti tarkoitukseensa parhaiten sopivan tuotteen”, painottaa Åman-Toivio.

KOLMEN K-KIRJAIMEN KAUSI Jo ennen koronakriisin tuomaa buustia oli MedKitin liiketoiminta vahvassa myötätuulessa. Yrityksen liikevaihto oli hyvässä kasvussa ja toiminta eteni muutenkin myönteisesti. Toimitusjohtaja Åman-Toivio on korostanut yrityksen vuonna 2008 tapahtuneesta perustamisesta lähtien, että MedKit on kasvuyritys. ”Olen tyytyväinen. Meillä päättyi juuri kolmen K-kirjaimen tilikausi. Kasvoimme, kehityimme ja kannatimme. Näitä ei ole helppo saavuttaa yhtä aikaa, mutta me onnistuimme siinä”, hän iloitsee.

Yrityksen asiakkaita ovat ennen kaikkea sairaalat, sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, lääkäriasemat, pelastuslaitokset, poliisi ja puolustusvoimat.

Koronakriisin etenemistä tai vaikutuksia ei osaa ennustaa kukaan. Mutta mitä koronasta voi oppia jo nyt?

Minna Åman-Toivio nostaa esille kaksi asiaa. ”Yhteiskunnan varautuminen tällaisia tilanteita varten ei ole sillä tasolla kuin on kuviteltu. Esimerkiksi suojavarusteita piti olla varastossa riittävän paljon. Ei ollut.

Ja käsihygienian merkitys on varmasti kirkastunut kaikille”, hän toteaa.

•

17 KAUPPAKAMARI

18 KAUPPAKAMARI

KUVA TIMO HEIKKALA

Maahanmuuttajista tuli metallimiehiä TEKSTI KARI AROKYLÄ

Sieviläinen Ojala-Yhtymä löysi apua työvoimapulaansa maahanmuuttajista.

Yritys oli valmis palkkaamaan heitä lisääkin, mutta koronakriisi pysäytti kaikki rekrytoinnit.

KAUPPAKAMARI 19 19 KAUPPAKAMARI

O

jala-Yhtymä Oy:n tehdas Sievissä haki pitkään lisää työntekijöitä, mutta varsin huonolla menestyksellä. Apua löytyi lopulta ehkä hieman yllättävältä suunnalta: maahanmuuttajista. Nyt tehtaalla työskentelee kymmenkunta metallimiestä Irakista, Afganistanista ja Euroopasta.

Toimitusjohtaja Juha Heikkinen sanoo kokemusten ulkomaisista työntekijöistä olevan erinomaisia – nämä ovat osoittautuneet motivoituneiksi ja osaaviksi. Kaiken kaikkiaan hän sanoo yhtiön olevan tulokkaisiin hyvin tyytyväinen. ”Toivottavasti hekin ovat tyytyväisiä meihin”, toimitusjohtaja miettii.

Ojala-Yhtymä oli valmis ottamaan

lisääkin maahanmuuttajia töihin, mutta sitten tapahtui jotain, joka muutti tulevaisuuden näkymät sumuisiksi. Tuli korona.

Samalla pysähtyi uusien työntekijöiden rekrytoiminen.

Toimitusjohtaja Heikkinen sanoo, ettei koronapandemian vaikutuksia pysty kukaan ennustamaan. Ojala-Yhtymän tilauskanta on edelleen (viikolla 17) varsin hyvällä tolalla, mutta tulevaisuuden näkymät ovat sumun peitossa. ”Pieni osa henkilöstöstämme on parhaillaan lomautettuna ja yt-neuvottelut ovat käynnissä”, hän toteaa.

Heikkinen sanoo, että niin yhtiön henkilöstö kuin johtokin ymmärtävät, että laajempaankin sopeutukseen saattaa olla tarvetta.

Ojala-Yhtymän käytössä on nykyaikainen konekanta.

20 KAUPPAKAMARI

MONIPUOLINEN SOPIMUSVALMISTAJA Ojala-Yhtymä on sopimusvalmistaja, jolla on tehtaat Sievissä ja Viron Tabasalussa. Se tarjoaa asiakkailleen –laite- ja konevalmistajille – muun muassa ohutlevymekaniikkaa, järjestelmätoimituksia ja kokoonpanoja sekä kisko-osamekaniikkaa.

Yhtiön viime vuoteen toimitusjohtaja Heikkinen on varsin tyytyväinen. Liikevaihtoa kertyi Suomessa noin 30 miljoonaa ja Virossa noin 6 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli noin 1,6 miljoonaa euroa.

Myös omavaraisuusaste on kohentunut merkittävästi. Henkilökuntaa Ojala-Yhtymän palveluksessa on tätä nykyä noin 300.

Heikkinen ennakoi, että Ojala-Yhtymä

KUVA TIMO HEIKKALA

Sievissä sijaitsevan tehtaan (kuvassa) lisäksi Ojala-Yhtymällä on tuotantolaitos Virossa.

pysyy jatkossakin tiukasti nykyisellä toimialallaan – eikä vähiten siksi, että ala tarjoaa edelleen erinomaisia mahdollisuuksia. ”Sitä paitsi meille on kertynyt tällä alalla vahva osaamispääoma ja nykyaikainen konekanta. Varsinkin ohutlevymekaniikka ja virtakiskot ovat meidän juttumme. Ei näillä laitteilla oikein muuta edes voisi tehdä”, hän naurahtaa.

Kokonaan toinen asia on, että toimintaa pystyy aina kehittämään ja tehostamaan.

Ojala-Yhtymällä onkin meneillään investointiohjelma, joka tähtää tuotantoteknologian parantamiseen entisestään. Toimitusjohtaja Heikkinen korostaa myös, että vakioasiakkaita yhtiöllä on paljon. ”Toivottavasti on jatkossakin. Pitkät asiakassuhteet ovat meille tyypillisiä. Joidenkin asiakkaiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo kolmekymmentä vuotta”, hän toteaa.

KASVU TOI TYÖVOIMAPULAN Mutta palataan vielä tarkemmin maahanmuuttajien työllistymiseen Ojala-Yhtymän

tehtaalle Sieviin. Juha Heikkinen kertoo, että vuosien 2016 ja 2017 kieppeillä yhtiön liikevaihto alkoi kasvaa vahvasti. Sieviin kaivattiin lisää työntekijöitä. Osaavaa porukkaa ei kuitenkaan ollut riittävästi tarjolla – osittain siksi, että seudulla on muita saman alan yrityksiä, joilla oli niin ikään hankaluuksia työvoiman rekrytoinnissa.

Sitten tapahtui jotain odottamatonta.

Oulussakin toimiva Startup Refugees – turvapaikanhakijoita työelämään auttava verkosto – ehdotti, että yhtiö palkkaisi töihin maahanmuuttajia. Ojala-Yhtymä tarttui tarjoukseen. Lopputuloksena on, että nyt yhtiössä työskentelee vajaat kymmenen maahanmuuttajaa, joko suoraan yhtiön palkkalistoilla tai työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta. ”Olemme toimineet niin, että meillä työskentelystä kiinnostuneet ovat ensin tulleet tänne joksikin aikaa työharjoitteluun ja tutustumaan tehtaaseen sekä paikkakuntaan.

Tämän jälkeen olemme ottaneet halukkaat töihin ensin vuokratyöfirman kautta. Aluksi he ovat käyneet läpi opastus- ja koulutusoh-

jelman”, kertoo toimitusjohtaja Heikkinen.

Valtaosalla Sievin-tehtaalla työskentelevistä maahanmuuttajista ei ole aikaisempaa kokemusta metallialasta. Opastus- ja koulutusohjelman suoritettuaan he ovat tehneet aivan samoja töitä kuin muutkin tehtaalla.

Olisiko Ojala-Yhtymä valmis palkkaamaan lisääkin maahanmuuttajia? ”Ilman muuta, mikäli tilanne olisi toisenlainen kuin nyt ja työvoiman saamisessa olisi haasteita”, toimitusjohtaja Heikkinen vastaa.

•

"PITKÄT ASIAKASSUHTEET OVAT MEILLE TYYPILLISIÄ. JOIDENKIN ASIAKKAIDEN KANSSA OLEMME TEHNEET YHTEISTYÖTÄ JO KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA." 21 KAUPPAKAMARI

Antellin toimitusjohtaja Tomi Lantto:

Hyvinvointivaltio ei kestä toista lama-arpea TEKSTI MIKA KULJU

Kauppakamarien valtakunnalliseen kyselyyn huhtikuussa vastanneet yritykset kokivat nykyisistä rajoituksista haitallisimmiksi kokoontumisrajoitukset, ravintoloiden ja kahviloiden sulkemiset sekä koulujen sulkemiset. Kyselyyn vastasi noin 3000 kauppakamarien jäsenyritystä.

T

ällä kertaa yrityskyselyssä kysyttiin liiketoiminnan näkymien lisäksi, miten koronan vuoksi tehdyt rajoitukset ovat vaikuttaneet ja mitkä niistä ovat eniten haitanneet liiketoimintaa poikkeusoloissa. Eniten liiketoimintaa haitanneiksi rajoituksiksi vastaajat nostivat yli 10 hengen kokoontumiskiellot sekä ravintoloiden ja kahviloiden kiinnipitämisen. Kokoontumiskieltoa piti erittäin haitallisena tai haitallisena yli 54 prosenttia vastaajista. Vastaavasti ravintoloiden ja kahviloiden suljettuna pitämisen osalta 47 prosenttia piti niitä erittäin haitallisena tai haitallisena.

"Antellin liikevaihto on pudonnut 85 prosenttia, joten sukellus on ollut hurja.

Ravintola-alaa vieläkin rajummin kriisi on koetellut hotelleja, joiden käyttöaste on kolmen prosentin paikkeilla. Kongressien järjestäjien liiketoiminta on kadonnut kokonaan. Antell tulee selviämään kriisistä vahvan kassansa ansiosta, mutta monen pienyrittäjän rahat ovat loppu. Edessä on paljon konkursseja, jos valtiovalta ei ryhdy vahvoihin kompensaatioihin", toteaa Antell-konsernin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

"Pitää muistaa, että kokonaisuutena matkailu on Suomen nopeimmin kasvavia vientialoja. On huolestuttavaa, että voimme menettää kokonaisen yrittäjäsukupolven, kuten kävi 1990-luvun alun laman jälkeen.

Silloin moni konkurssin tehneen yrittäjän lapsista päätti, ettei koskaan halua lähteä

22 KAUPPAKAMARI

yrittäjäksi. Hyvinvointivaltio ei kestä toista lama-arpea, sillä tarvitsemme kasvuyrityksiä pitämään rattaat pyörimässä, jatkaa Lantto.

Kyselyn vastaajat pitivät julkisessa keskustelussa olleista lisärajoituksista haitallisimpina, jos kokoontumiskieltoa tiukennetaan viiteen henkilöön tai vapaa-ajan matkustusta rajoitetaan. Myönteisimpinä asioina pidettiin testauksen lisäämistä oireettomiin ja tartuntaketjujen tarkempaa jäljittämistä, johon myönteisesti suhtautui lähes 55 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi kasvomaskien käyttämisen pakollisuuden osalta lähes 75 prosenttia ilmoitti, ettei se vaikuttaisi liiketoimintaan mitenkään.

Koronan vaikutukset liiketoimintaan ovat edelleen suurimmalle osalle kyselyyn vastanneista yrityksistä erittäin merkittävät.

37 prosenttia vastaajista arvioi kriisin laskeneen liikevaihtoa vähintään 25 prosentilla ja 40 prosenttia vastaajista arvio liikevaihdon laskevan seuraavan kahden kuukauden aikana. Hiukan yli 20 prosenttia yrityksistä ilmoittaa kuitenkin, että yrityksen liikevaihto on pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut. Enää vain 10 prosenttia vastaajista arvioi, että seuraavan kahden kuukauden aikana liikevaihto pysyisi ennallaan tai kasvaisi.

Lomautuksiin tai irtisanomisiin arvioi seuraavan kahden kuukauden aikana joutuvan lähes 60 prosenttia yrityksistä.

Vaikutusten ulottumisen yli puoleen henkilöstöstä arvioi hiukan noin 12 prosenttia.

Edelleen 40 prosenttia vastaajista arvioi,

Antell-konsernin toimitusjohtaja Tomi Lantto.

että henkilöstön määrä pysyy ennallaan tai jopa kasvaa seuraavien kahden kuukauden aikana. Vastaajista vain 26 prosenttia arvioi konkurssin riskin kasvaneen merkittäväksi.

"Kokoontumisrajoitukset ovat suurin liiketoimintaa haittaava tekijä. Ravintoloiden ja kahviloiden kiinnipitäminen on ajanut majoitus- ja ravitsemustoimialan konkurssiaallon partaalle. Rajoitusten kiristämisen sijaan pitäisi ryhtyä lisäämään merkittävästi testauksia ja tartuntaketjujen jäljittämistä", summaa tilanteen Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen.

•

Matkailu- ja ravintola-alaa tuettava alv-alennuksilla TEKSTI MIKA KULJU

Oulun kauppakamari esittää, että ravintolapalveluiden sekä anniskelun arvonlisäveroprosentti laskettaisiin väliaikaisesti 10 prosenttiin, kun taloutta ryhdytään akuutin koronakriisin laannuttua elvyttämään. Ravintolapalveluiden nykyinen alv-kanta on 14 prosenttia ja anniskelun 24 prosenttia.

K

oronaviruspandemia on ajanut matkailu- ja ravintola-alan ahdinkoon, kun alan yritysten myynti on loppunut lähes kokonaan. Hallituksen päätös sulkea ravintolat määräajaksi on ymmärrettävä, mutta erittäin poikkeuksellinen toimenpide, jonka suuria haittavaikutuksia on kompensoitava alan yrityksille.

Akuutti kriisi vaatii välittömiä toimenpiteitä, joilla yritysten konkurssit estetään ja työpaikat turvataan. Samalla on kuitenkin valmistauduttava kriisin jälkeiseen aikaan, jolloin rajoitusten purkamisen jälkeen sekä ravintola-ala että talous laajemmin tarvitsevat kylmäkäynnistyksen.

"Nyt eletään alamme taisteluvaihetta, jolloin tulevaisuutta turvaavia toimenpiteitä tehdään päivittäin. Selviytymisprosessi tulee olemaan henkisesti todella rankka, sillä olemme menettäneet pandemian vuoksi pitkälti myös ensi kauden myynnin. Lisäksi monia investointeja joudutaan pakostakin siirtämään. Siksi alan toipumiseen menee vähintään kaksi vuotta", arvioi Paljakan hiihtokeskuksen yrittäjä Mika Puuronen.

Oulun kauppakamarin mukaan ravintolapalveluiden ja anniskelun alv-kantojen alentaminen 10 prosenttiin lisäisi alan työl-

Paljakan hiihtokeskuksen yrittäjän Mika Puurosen mukaan nyt eletään matkailualan taisteluvaihetta, jolloin tulevaisuutta turvaavia toimenpiteitä tehdään päivittäin.

lisyyttä, parantaisi kotimaisen matkailu- ja ravintola-alan hintakilpailukykyä, lisäisi kotimaista tuotantoa sekä vauhdittaisi yksityistä kulutusta.

"Mielestäni myös anniskeluoikeudellisten palvelualan toimijoiden (hotellit ja ravintolat) ostot tukkuliikkeistä tulisivat olla pienemmällä verokannalla. Se lisäisi kannattavuutta ja varmasti sitä kautta palvelut parantuisivat ja uudistuisivat, mikä toisi myös uusia asiakkaita. Nyt take away -toiminta on noussut pinnalle ja se varmasti tulee vaikuttamaan ns. kivijalkaravintoloihin.

Tässäkin kohtaa uudet toimintatavat tulevat tuomaan tähänkin kenttään uusia toimijoita ja uusia tuulia, mikä ei välttämättä ole ollenkaan huono asia", kertoo Puuronen.

"Kaiken kaikkiaan nyt olisi oikea aika purkaa turhaa sääntelyä ja byrokratiaa. Monet

yrittäjät ovat joutuneet tänä kriittisenä aikana huomaamaan, että hakemusten käsittely on hidasta ja yleisesti ottaen nykyiset tukitoimet ovat riittämättömät. Meidän pitäisi olla toimintavalmiina siinä vaiheessa, kun asiakkaat palaavat palveluiden pariin. Valoa tunnelin päässä näkyy siksi, että todennäköisesti kotimaan matkailu tulee kasvattamaan suosiotaan", toteaa Mika Puuronen.

Keskuskauppakamari on julkaissut kauppakamariryhmän yhteisen elvytyspaketin talouden käynnistämiseksi akuutin kriisin hellitettyä. Ravintolapalveluiden ja anniskelun alv-kantojen alentamisen lisäksi Keskuskauppakamari ehdottaa talouden elvyttämistä muun muassa nopeilla infrahankkeilla sekä ansiotuloverotusta keventämällä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa laajentamalla.

•

23 KAUPPAKAMARI

Koronan jälkeiseen kysyntään pitää olla palveluita TEKSTI MIKA KULJU

"Nyt alueilla pitää yrittää huolehtia matkailukeskusten infrasta, palvelurakenteesta ja yrityskannasta, joita tarvitaan palveluiden tarjoamiseksi, kun kysyntää taas on", sanoo Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Janne Anttila. Hän toimii myös Oulun kauppakamarin kauppa- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtajana.

"Ihmisten terveys on tärkein ja sen suojeleminen aina ykkösenä. Globaalisti matkailuelinkeino reagoi nopeasti, otti taloudellisen iskun vastaan eturintamassa ja tullee kipuilemaan pitkään. Maailmanlaajuisesti lentoyhtiöt on ajettu käytännössä alas, hotellit ja aktiviteetit ovat kiinni, samoin ravintolat, lukuun ottamatta joitain takeaway- ja kotiinkuljetuspalveluita. Kalajoen matkailukeskuksen tilannekuva tällä hetkellä ei juuri poikkea tästä", kertoo Anttila.

Anttilan mukaan henkisesti paine on koko matkailutoimialalla todella kova, mutta matkailuyrittäjien yhteishenki on hyvä, keskinäinen tukiverkosto vahva ja matkailukeskusten välinen yhteydenpito aktiivista.

Anttilan mukaan ”yhdessä tämä kuljetaan ja yhdessä selvitään.”

"Matkailun äkkipysähdys oli todella nopea. Yritykset ponnistelevat toimintojensa sopeuttamisessa, mutta uhkana on kassojen kuivuminen. Yritysten ja työpaikkojen säilymiseksi on tehtävä kaikkemme. Matkailutoimialalle on kohdistettava välittömien rahoituspakettien ja vuokrahuojennusten lisäksi myös muita tukimuotoja, esimerkiksi arvonlisäveroprosentin väliaikainen alentaminen akuutin kriisin jälkeisessä elvytyksessä. Lisäksi on tuettava yrittäjien jaksamista".

VETOVOIMA EI KATOA MIHINKÄÄN Anttilan mukaan koronan vaikutukset ovat Kalajoen matkailulle lyhyellä tähtäimellä erittäin haastavat, mutta pitkällä tähtäimellä mahdollisuuksia luovat. Anttilan näkemys on, että kriisin jälkeen luontoon perustuva matkailu tulee tämän kaiken myötä vahvistumaan yhä enemmän ja esimerkiksi Kalajoella on tarjota siihen vaikuttava kattaus.

24 KAUPPAKAMARI

"Paluu normaaliin tapahtuu kotimaan matkailun kautta. Kalajoen etuna on tunnettu brändi ja hyvä palveluinfra. Tässä myrskyssä pieni valonpilkahdus on kuitenkin se, että monien tulevien tapahtumien osalta keskustellaan ensisijaisesti ajankohdan siirrosta eikä peruutuksista", sanoo Anttila.

”KRIISIN JÄLKEEN LUONTOON PERUSTUVA MATKAILU TULEE VAHVISTUMAAN YHÄ ENEMMÄN.” "Kun kriisi aikanaan väistyy, voi elpyminen alkaa kuluttajakysynnän kautta, ensi vaiheessa lähimarkkinastamme. Matkailumme kannalta on äärimmäisen tärkeää, että maamme tulevat elvytystoimet vahvistaisivat ostovoimaa nopeasti. Kotimaan matkailu lienee useimpien valinta, kun rajoitukset asteittain poistuvat, pelko hälvenee ja kun on jälleen sallittua matkailla. Koronaepidemian jälkeen matkailu kotimaassa mielletään sekä vastuulliseksi että turvalliseksi", jatkaa Anttila.

Kansainvälisen markkinan osalta keskeiseksi kysymykseksi nousee koronakriisin jälkeinen lentoliikenteen toipuminen eli Suomen saavutettavuus. Matkailun vetovoimaa korona ei vie.

"Pandemialla on maailmanlaajuisesti väkeviä vaikutuksia maiden talouksiin, joka heijastuu voimalla markkinoihin. Uskon, että esimerkiksi Kalajoella vireillä olevat rakennushankkeet etenevät aikanaan maaliin,

mutta aikaikkuna voi pidentyä. Viemme myös matkailun sisällöllisiä kehittämishankkeita intensiivisesti eteenpäin, sillä haluamme olla entistä valmiimpia ja vahvempia siinä taitekohdassa, jossa matkailukysyntää alkaa jälleen olla", sanoo Anttila.

"Matkailukeskuksilla on edessä laajempi strateginen tarkastelu tulevaisuuden skenaarioihin. Pitkällä tähtäimellä muutokset luovat myös uusia mahdollisuuksia, mutta lyhyellä tähtäimellä edessä on rankkoja haasteita, joista selvitäksemme meidän tulee ponnistella kaikin voimin", päättää Anttila.

•

Toimitusjohtaja Janne Anttila, Kalajoen Hiekkasärkät Oy.

KUVA: LIISA TAKALA

KESKUSKAUPPAKAMARI:

Suomi elää ja elpyy viennistä – infrahankkeet heti käyntiin KORONAN AIHEUTTAMA ISKU SUOMEN TALOUTEEN ON KOVA JA SUHDANNE-ELVYTYKSEN PAALUPAIKALLE ON LAITETTAVA INVESTOINNIT INFRAAN. SUOMI ELÄÄ JA ELPYY VIENNISTÄ. VIENNIN EDELLYTYS ON HYVÄKUNTOINEN LIIKENNEINFRA. 2,5 MILJARDIN EURON KORJAUSVELKA TAKAA, ETTÄ KOHTEITA ELVYTYKSELLE LÖYTYY ERI PUOLILTA SUOMEA.

”Lähiajalle suunniteltujen välttämättömien liikenneinfrahankkeiden toteuttaminen nopeutetulla aikataululla on oikea, elvyttävä toimenpide koronan jälkeen jättämässä tilanteessa. Infrahankkeiden avulla luodaan työpaikkoja, joita tänne koronapandemian jälkeen kipeästi tarvitaan. Lisäksi samalla kuitataan maksamatta jäänyttä infran korjausvelkaa ja edistetään parempia edellytyksiä logistiikalle,” sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Rataverkoston perusparantaminen ja modernisointi ovat nopeasti käynnistettäviä toimenpiteitä. Lisäksi tarvitaan ylimääräisten nopeusrajoitusten poisto-ohjelma. Matkustajaliikenteen liikennöitävyyttä voidaan parantaa 200 miljoonalla eurolla. Korjausohjelmalla saavutettaisiin arviolta 1,8 miljoonan tunnin ajallinen säästö matkustajille. Tämän aikasäästön kansantaloudellisen hyödyn

on arvioitu olevan noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Keskuskauppakamarin mielestä nyt on oikea aika lopettaa koron kerryttäminen korjausvelalle ja panostaa perustienpitoon.

Wood muistuttaa, että se on toimenpide, joka on tehtävä joka tapauksessa. ”Korjausvelan lyhentäminen 300 miljoonalla eurolla lyö entisestään suurempaa lovea valtion budjettiin ratahankkeiden tavoin, mutta samalla luodaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja koko Suomessa. Lisäksi meillä on useita valmiita tiesuunnitteluhankkeita, nämä on saatava liikkeelle nopeutetussa aikataulussa,” Wood sanoo.

Investoimalla infran kuntoon otetaan myös askel kohti vähähiilisempää liikennettä.

Huolimatta siitä, että talouden elvyttäminen on tärkein teko, elvytystoimilla voidaan saada aikaan myös hyvää muilla sektoreilla.

Hyvässä kunnossa oleva infra ja sujuvat logis-

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

tiikkaketjut vähentävät liikenteestä syntyviä kasvihuonepäästöjä. ”Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky on merkittävässä asemassa koko kansantalouden näkökulmasta. Toimivat infrayhteydet parantavat yritysten kilpailukykyä alentamalla yritysten logistiikkakustannuksia”, Wood sanoo.

Keskuskauppakamari kannustaa hallitusta myös väylämaksun poistoon. ”Nyt on oikea hetki luopua lisäkustannuksista suomalaisille yrityksille. Suomen sijainti ja pitkät etäisyydet kohdemarkkinoille aiheuttavat sen, että korkeat logistiikkakustannukset aiheuttavat suomalaisille yrityksille kilpailuhaitan, sitä ei ole tarpeen kasvattaa muilla maksuilla, kuten väylämaksuilla,” Wood sanoo.

•

Kestävää kiertotaloutta jo vuodesta 1995.

Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu p. 08 5584 0010,www.kiertokaari.fi 25 KAUPPAKAMARI

”Investoinnit tuovat positiivista kehitystä yli suhdanteiden” TEKSTI MIKA KULJU

K

tulevaisuuden investointeja. Tässä PohjoisSuomi voi toimia malliesimerkkinä.

"Esimerkiksi maakuntakaavat mahdollistavat valtakunnallisesti tuulivoiman suuren roolin kehittämisen Pohjois-Suomessa.

Nytkin jo yli 40 prosenttia Suomen tuulivoimasta tulee pohjoisesta. Tuulivoimahankkeissa on erityisen tärkeää hankekohtainen osallistavuus ja kuuleminen alueen asukkaiden kanssa jo suunnitteluvaiheessa.

Näin tuulivoimahankkeiden edustajat jo toimivatkin. Tuulivoimahankkeissa yhteistyö sijaintikuntien kanssa on ja tulee olla tiivistä", sanoo Pellikainen.

Pellikaisen mukaan erityisesti lupaprosesseja tulisi edelleen sujuvoittaa teollisuusinvestointien varmistamiseksi.

"Hallitusohjelmassa on todettu useassa kohtaa viranomaisten keskinäisen sekä yritysten kanssa tehtävän yhteistyön

kehittäminen. Tämä liittyy keskeisesti myös investointien lupaprosessien kehittämiseen.

Oulun kauppakamarin avulla on meneillään tätä yhteistoiminnallisuutta edistävä hanke, jossa lupaprosessiin liittyvät viranomaiset, Oulun yliopisto ja yritykset käyvät läpi oikean investointikohteen ympäristölupaprosessia. Pienemmissä teollisuusinvestoinneissa on tärkeää, että kunnissa on kaavoituksen ja neuvonnan avulla luotu investoinneille edellytyksiä", sanoo Pellikainen.

"Valtiovalta hoiti esimerkillisesti ns. Äänekosken investointihankkeen. Sen prosessin hyviä käytänteitä varmasti hyödynnetään tulevissakin hankkeissa eri puolella maata.

Paljon huomiota herättävät eri hankkeissa valitusoikeusprosessit ja kenellä on ylipäätään oikeus valittaa. Valitusoikeuden rajaamista tarkemmin on syytä selvittää", päättää Pellikainen.

HUOMIO ARKISEEN TEKEMISEEN MYLLERRYKSEN KESKELLÄ Esa Pellikainen muistuttaa, että suurhankkeisiin liittyy aina myös saavutettavuuteen ja logistiikkaan liittyviä suuriakin investointeja.

Valtiovallalla on useissa hankkeissa esimerkiksi suuri rooli liikenneinfran kehittäjänä.

Pellikaisen mukaan suhdannemyllerryksen keskelläkin pitäisi huomio kiinnittää arkiseen kehittämiseen, joka sujuvoittaa Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen

26 KAUPPAKAMARI

•

KUVA: JUHA SARKKINEN

oronavirus sekoittaa juuri nyt ihmisten arkea ja väistämättä myös taloussuhdanteiden kehitystä suuressa kuvassa ympäri maailmaa. Vaikutukset tuntuvat kasvavassa määrin myös Pohjois-Suomessa ja luovat investointien suunnitteluun epävarmuuden ilmapiiriä.

Oulun kauppakamari ei kuitenkaan usko taloussuhdanteiden käänteiden vaikuttavan pitkällä tähtäimellä Pohjois-Suomeen suunniteltuihin suurteollisuuden investointeihin.

"Välillisesti taloudesta tulevat häiriöt voivat vaikuttaa esimerkiksi investointien rahoituksen löytymiseen tai ehtoihin, toisaalta investointien kustannukset voivat jopa pienentyä rakentamisvaiheen sattuessa maltillisemman talouskasvun vaiheeseen.

Teollisuusinvestoinneilla tähdätään kuitenkin aina pitkäkestoiseen yrityksen kehittämiseen ja siltä osin suhdanteita tulee ja menee, kuten myös muita talouden häiriötilanteita. Suuressa kuvassa investoinnit tuovat positiivista kehitystä yli suhdanteiden", arvioi Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen.

Rakentamisvaiheessa olevien investointien laitetoimituksissa globaaleissa toimitusketjuissa eri syistä johtuvat karanteenit aiheuttavat viiveitä. Pellikaisen mukaan kukin yritys arvioi investointejaan ja niiden aikatauluja markkinatilanteen kautta.

LYHYESTI LUKUINA

+2% ARVOVALTA – OPAS ARVOJEN HYÖDYNTÄMISEEN 2020-LUVUN JOHTAMIS- JA ASIANTUNTIJATYÖSSÄ ARVOJEN ROOLI JOHTAMISESSA ja

asiantuntijatyössä on jäänyt ohueksi.

Arvot mielletään helposti yleviksi ja vaikeasti konkretisoitaviksi mainoslauseiksi, vaikka niiden tarkoituksena on vastata organisaation sidosryhmien suurimpiin kysymyksiin. Hyvin kiteytetyt, jalkautetut ja viestityt arvot luovat uudenlaista valtaa.

Ihmiset tekevät 2020-luvulla enemmän arvopohjaisia valintoja kuin koskaan aiemmin. Johtajuuden ja asiantuntijuuden toimiympäristö on mediallistunut ja mahdollisuudet saada sidosryhmien huomio sekä luottamus ovat muuttuneet. Arvoista voi saada valtavasti vahvuuksia johtamisen ja asiantuntijatyön tueksi kaikilla sektoreilla.

Kirja tarjoaa uusia näkökulmia, havaintoja ja vinkkejä siihen, miten arvoista saadaan vahvuuksia johtamis- ja asiantuntijatyöhön. Opit ymmärtämään paremmin asiakkaita, henkilöstöä, yhteistyökumppaneita sekä muita sidosryhmiä. Kirjassa on haastateltu 30 päättäjää yhteiskunnan eri osa-alueilta ja he kertovat arvojen merkityksen omassa työssään.

Interaktivoidu katsomalla aiheeseen liittyviä videoita arvovalta.fi-sivulta.

Voit jakaa videot kommentoiden someen.

Finnvera myönsi viime vuonna rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yhteensä 990 miljoonaa euroa.

24% Euroopan Unionilla on tällä hetkellä sata kauppasopimusta voimassa, päivitettävänä tai neuvoteltavana.

Suomen tavaraviennin arvo kasvoi kaksi prosenttia vuonna 2019 Tullin ennakkotietojen mukaan. Vienti oli arvoltaan hieman yli 64,9 miljardia euroa.

990 000 000

Yhteensä noin 24 prosentilla suomalaisista pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla.

100

LÄHTEET: FINNVERA, TULLI, PK-YRITYSBAROMETRI 2020 JA EUROOPAN UNIONI.

27 KAUPPAKAMARI

VERKKOKAUPPA ja kuinka se tehdään TEKSTI SIRPA VEPSÄ

I

so osa yrityksiä on siirtänyt kriisiajan toimintaansa yhä enemmän verkkoon.

Verkkokauppa on nopea perustaa, mutta sillä on vastassaan samat haasteet kuin muullakin liiketoiminnalla.

BusinessOulu aloitti pääsiäisen jälkeen nopeasti etenevän webinaarisarjan, jossa autetaan toimivan verkkokaupan perustamisessa tai digitaalisen liiketoiminnan kehityshankkeen aloittamisessa. Webinaarisarjan kouluttajat ovat itse mukana käytännön verkkokauppatyössä, joten luvassa on realistinen kuva kaupan arjesta. Webinaarit voi katsoa myös tallenteena.

"Positiivista verkkoliiketoimintaa suunnittelevalle on se, että lähes kaikki asiakkaat ovat jo verkossa. Tarvitsee vain löytää tapa palvella heitä", kertoo projektipäällikkö Jari Lerssi BusinessOulusta.

Hän listaa verkkokaupan olennaisimpia toimintoja: markkinointi, jotta asiakkaat löytävät kauppaan, ja tuotteiden esittely mahdollisimman kattavasti, jotta ostoksen tekeminen on helppoa. Ostamista helpottaa mahdollisuus valita itselle sopiva maksu- ja

28 KAUPPAKAMARI

toimitustapa. Työ ei kuitenkaan lopu verkkoon.

"Kauppiaalle jää vielä hoidettavaksi logistiikka ja muu asiakaspalvelu. Kauppaa kannattaa myös kehittää jatkuvasti hyödyntämällä kävijöistä saatavaa tietoa sekä reagoimalla asiakkaiden palautteisiin ja tarpeisiin", Lerssi muistuttaa.

OSAAVIA TYÖNTEKIJÖITÄ Työllisyyspalveluiden Kohtaantoa valmennuksella -hankkeessa järjestetään koulutuksia ja valmennuksia, joilla edistetään työnhakijoiden osaamista ja työllistymistä sekä helpotetaan työnantajia löytämään tarpeisiinsa sopivat työntekijät.

Parhaillaan on käynnissä ryhmämuotoinen Verkkokaupan osaajaksi -koulutus. Se on tiivis ja käytännönläheinen kokonaisuus, sillä kolmen kuukauden työvoimakoulutuksesta työssäoppimista on kuukausi.

"Pääpaino koulutuksessa on verkkokaupan perustamiseen, ylläpitämiseen, logistiikkaan ja maksuliikenteeseen liittyvissä asiois-

sa. Ja kun verkkokaupasta on kyse, unohtaa ei sovi visuaalisuuden ja markkinoinnin tärkeyttä", taustoittaa hankkeen projektipäällikkö Mervi Laaksolinna BusinessOulun työllisyyspalveluista.

Juhannukseen mennessä valmistuu tusina uusia verkkokaupan osaajia. Tämä vinkkinä verkkokauppabisneksiä käynnistäville tai niille kivijalkakauppojen yrittäjille, jotka ovat toimintaansa laajentamassa verkkoon.

Verkkokaupan osaajaksi on ESR-rahoitteinen työvoimakoulutus, joka järjestetään yhteistyössä TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa. Kouluttajana toimii Avartum Instituutti Oy.

•

VERKKOKAUPPA FAST TRACK -WEBINAARISARJA LÖYTYY OSOITTEESTA WWW.BUSINESSOULU.COM/ VERKKOKAUPAT.

Yritysbuustista

ajankohtaistietoa julkisista yrityspalveluista Yritysbuusti on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston yritysteemainen Twitter-kanava, jonka ytimessä ovat julkiset yrityspalvelut.

Kanavalle ovat tervetulleita myös kumppaniverkoston sisällöt.

"Haluamme tarjota yrityksille ja yrityspalveluita tuottaville tahoille kanavan, jota seuraamalla saa kattavasti ajankohtaista tietoa eri toimijoiden yrityspalveluista. Yritysbuustin sisällön tuottamiseen ovat jo sitoutuneet ELY-keskuksen ja TEtoimiston lisäksi mm. BusinessFinland, Finnvera, Oulun kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja BusinessOulu", kertoo johtaja Petri Keränen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

YRITYSBUUSTIN JA ELY-KESKUKSEN VERKKOSIVUJEN KAUTTA LÖYDÄT AJANTASAISEN TIEDON MYÖS TYÖ- JA ELINKEINOHALLINNON ANTAMASTA TUESTA YRITYKSILLE KORONAVIRUKSEN AIHEUTTAMASSA TALOUSTILANTEESSA.

LUE LISÄÄ TWITTERISSÄ OSOITTEESSA: @YRITYSBUUSTI.

29 KAUPPAKAMARI

KEVÄT – KOULUTUKSET OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN JA JOHDON VASTUU JA SEN RAJOITTAMINEN – Milloin vastuu voi realisoitua ja miten sen todennäköisyys voidaan minimoida -webinaari Aika: 12.05.2020 klo 9.00 –12.00 Paikka: webinaari Yhtiön toimintaan kuuluu päätösten tekeminen myös epävarmoissa tilanteissa sekä riskin ottaminen. Osakeyhtiön toimiva johto ja hallituksen jäsenet voivat olla henkilökohtaisesti vastuussa vahingosta, joka aiheutuu yhtiön toiminnassa yhtiölle, sen osakkaalle tai ulkopuoliselle. Koulutuksessa käydään käytännön esimerkkien ja oikeustapausten valossa läpi miten toimiva johto ja hallitus voivat tehdä päätöksiä ja samalla hallita siitä aiheutuvaa henkilökohtaista vastuutaan.

Asiantuntijana OTK, KTM, Partner Ville Heikkinen. Villellä on yli 17 vuoden käytännön kokemus aihealueesta suomalaisten ja kansainvälisten yhtiöiden neuvonantajan, sihteerin, hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan sekä omistajan rooleissa.

Ohjelma – Hallituksen, toimitusjohtajan ja työ suhteisen johtajan toimivalta, tehtävät ja vastuu – Toiminnan organisointi – Päätösten tekeminen – business judgement rule – Toimeenpano- ja valvontavastuu – Osakassopimuksen merkitys – Yleisimmät vastuutilanteet – Missä tilanteissa yhtiön johto voi joutua vahingonkorvausvastuuseen tai rikosvastuuseen Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 240 € + alv 24 % Hinta 340 € + alv 24 %

Ville on toiminut asiantuntijana HHJ-kursseillamme usean vuoden ajan ja saanut erinomaista palautetta luennoistaan. ”Luennoitsija tietää ja tuntee asian, joka näkyi kaikessa esityksessä.” ”Ville Heikkinen esiintyi hyvin ja sai, ehkä ennakkoon ajatellusti, jäykästä aiheesta hyvin irti.” ”Ville Heikkisen esitys/luento oli mukaansatempaava ja todella hyvä kokonaisuus.

Hyvä esiintyjä saa juridiikastakin kiinnostavan.”

Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento ja sähköinen materiaali.

KLT-TENTIN TEHOVALMENNUS -WEBINAARI 14.05.– 08.09.2020 Aika: Paikka: webinaari Oulun kauppakamarin valmennus on suunnattu kaikille, jotka haluavat läpäistä KLT-tentin ja tulla auktorisoiduiksi KLT-asiantuntijoiksi. Tutkintoon kuuluva tenttitilaisuus järjestetään vuosittain lokakuussa. (Tili-instituuttisäätiö vastaa KLT-tutkinnosta.) KLT-tutkintoon ilmoittautuminen päättyi 1.4.

KLT-tentin tehovalmennus on Talenomin ja Oulun kauppakamarin yhdessä järjestämä koulutuskokonaisuus. Valmennus toteutetaan nelipäiväisenä LIVE -verkkovalmennuksena (Microsoft Teamsin välityksellä).

Valmennuspäivät tuovat asiaan konkreettisuutta ja toimivat sekä herättäjänä että lähtölaukauksena valmistautumiselle. Koska tenttialue on erittäin laaja, niin tehovalmennukseen on valittu keskeiset, työnkin kannalta tärkeät osa-alueet.

Ohjelma 1. päivä to 14.5. klo 9.00–14.15: – Tentti tutuksi – osa-alueet pääpiirteittäin 2. päivä to 4.6. klo 9.00–14.15: – KLT-tentin erityiskysymyksiä osa 1

30 KAUPPAKAMARI

3. päivä ke 26.8. klo 9.00–14.15: – KLT-tentin erityiskysymyksiä osa 2 4. päivä ti 8.9. klo 9.00 –14.15: – KLT-tentin erityiskysymyksiä osa 3 sekä viimeiset vinkin tenttiin Valmennuksessa läpi käytävät osa-alueet • Tentin rakenteeseen tutustuminen, vas taamistekniikka, yleistä pisterajoista yms.

• Oikeustieteen osa-alue yleisesti (lakikirjan rakenne, harjoituksia edellisten vuosien tenteistä) • Laskentatoimi (tilinpäätöstehtävä, kirjan pitolaki ja -asetus, KILAn yleisohjeet ja lausunnot, ajankotaisia poimintoja, harjoituksia kirjasta) • Tuloverolaki • Arvonlisäverolaki (erityiskysymyksiä, harjoituksia) • Elinkeinoverolaki, erityisesti yritysjärjestelyt • Yhteisölainsäädäntö • Konsernitilinpäätös • Yrityksen lukujen analysointi • Käytännön toimet ennen tenttiä ja tentissä

Kouluttajina toimivat Talenomilta KTM, KLT Susanna Mäkiranta ja KLT Juuli Ahosola.

Susanna ja Juuli toimivat Talenomilla kirjanpidon johtavina asiantuntijoina. He vastaavat työssään Talenomin sisäisestä kouluttamisesta kirjanpidon, verotuksen, yhtiöoikeuden ja sisäisen laskennan alueilla. He ovat olleet suunnittelemassa, toteuttamassa ja kouluttamassa konsulttituotteita ja ovat mukana erilaisissa asiakastoimeksiannoissa. Susanna ja Juuli ovat erittäin menestyksekkäästi vetäneet Talenomin sisäistä KLT-valmennusta muutaman viimeisen vuoden aikana – valmennukseen osallistuneista asiantuntijoista lähes sata on läpäissyt KLT-tentin.

Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 970 € + alv 24 % Hinta 1350 € + alv 24 % Hinta sisältää ST-Akatemian Taloushallinnon säädökset -teoksen, joka toimii kurssimateriaalina ja jota voi käyttää tentissä (kirjan normaalihinta 85 € + alv).

KOULUTUSKALENTERI Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

KEVÄT 2020

SYKSY 2020

WEBINAARIT

LÄHIKOULUTUKSET

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

(TOUKO–KESÄKUU)

04.05. (13–14.30) 12.05. (9–12)

Etäjohtamisen tärkeimmät työkalut Osakeyhtiön hallituksen ja johdon vastuu ja sen rajoittaminen – Milloin vastuu voi realisoitua ja miten sen todennäköisyys voidaan minimoida

KANSAINVÄLISTYMINEN 07.05. (9–10.30) Incoterms 2020 käytännössä ja koronakriisin

vaikutus kansainväliseen kauppaan

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 10.06. (9–16)

Ratkaisumyynnin mahdollisuudet – Ja kuinka se tehdään haasteista huolimatta

TALOUS JA VEROTUS 05.05. (9–14)

14.05., 04.06., 26.08., 08.09.

(9–14.15) 19.05. (9–12)

Edustusmenot ja henkilöstökulut yrityksen tuloverotuksessa KLT - tentin tehovalmennus

Ajankohtaista kirjanpitäjille

(SYYSKUU)

23.09. (9–16)

Hallitus ja talous, Oulu

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ)

1. jakso 2. jakso 3. jakso Ryhmätyö 4. jakso

Oulu 03.09.

16.09.

30.09.

08.10.

29.10.

Kuusamo 14.10.

03.11.

09.11.

18.11.

25.11.

Oulu 13.11.

24.11.

02.12.

09.12.

16.12.

HHJ-Puheenjohtajakurssi 17.–18.9.2020, Oulu

KANSAINVÄLISTYMINEN 15.09. (9–14)

Incoterms 2020 – uudistuneet toimituslausekkeet tutuksi!, Oulu

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 16.09. (9–16)

Älykäs myynti – myyntitaitojen kehittämispäivä, Oulu

TALOUS JA VEROTUS

IT 04.05. (10–11.30) Visuaaliset raportit Microsoft Power BI-työkalulla Tietosuojavastaavan ajankohtaispäivä 27.05. (9–16)

03.09. (9–15)

24.09. (9–12)

Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu Uudistunut rakentamisen tiedonantovelvollisuus, Oulu

Muutokset mahdollisia.

Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN:

LISÄTIETOJA:

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

Aino Rinta-Säntti Koulutus- ja palveluassistentti aino.rinta-santti@chamber.fi p. 050 477 6090

Riitta Schroderus Palvelujohtaja riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350

31 KAUPPAKAMARI

businessasema.com

KUMPPANISI KRIISITILANTEESSA Palvelemme yrityksiä kaikissa häiriötilanteeseen liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme auttavat maksuttomasti mm. rahoitus- ja tukihakemuksien laadinnassa. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvoa: www.businessoulu.com/ tietoayrityksille

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT

Muistathan myös sähköiset palvelumme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA VIENNIN EDISTÄMINEN OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com yrityspalvelutoulu.fi LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com