Kauppakamarilehti 2/2019

KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

2/2019 EU JA KANSAINVÄLISYYS

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Suhdannesumussa piilee myös

BISNESSAUMOJA

TEIJA TIILIKAINEN:

Jotain hyvää Brexitissä s. 8

s. 12

Näkökulmia

TYÖPERÄISEEN MAAHANMUUTTOON s. 24

PUDASJÄRVEN MATKAILU – TUUKKA TUOMIKOSKI – OULUN JA RAAHEN SATAMAT

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa.

Katso vinkit nnvera./pk-vienti

YLIVIESKA www.ytek.fi

2 KAUPPAKAMARI

PÄÄKIRJOITUS

Suomen kansa on puhunut – pulinat pois ja hihat ylös Eduskuntavaalit on käyty ja kansa on ottanut kantaa. Onnittelut uusille kansanedustajille ja ennen kaikkea nuorille ja naisille. Naisten osuus kansanedustajista on lähes puolet. Haastaviksi hallitusohjelmaneuvottelut tekevät kärkipuolueiden kannatuksen tasaisuus ja samaan aikaan varsin suuret näkemyserot yritysverotuksen, maahanmuuton sekä ilmastonmuutoksen osalta. Toivottavasti uusi hallituspohja ja hallitusohjelma saadaan nopeasti koottua ja poliittinen päätöksenteko liikkeelle.

Edellisen hallituskauden alussa olimme suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, mutta varsin nopeasti Suomi saatiin takaisin nousu-uralle. Uudelle eduskunnalla ja muodostettavalla hallituksella ovatkin edessä uudet haasteet hidastuvan talouskasvun johdosta. Suuri kysymys on, miten annetut vaalilupaukset pystytään rahoittamaan ilman, että valtiontalouden velkaantumisen positiivinen kehitys katkaistaan.

Viime vuosien suotuisa talouskasvu ei ole poistanut Suomen rakenteellisia ongelmia.

Edelleen Suomen työmarkkina on jäykkä ja joustamaton sekä työn perässä muuttamisen että palkkojen muodostumisen suhteen. Myös työn teettäminen ja työn tekeminen on kallista johtuen suuresta verokiilasta, joka asettaa omat rajoituksensa sekä työllistämiselle että työn tekemiselle.

Työttömyysaste on nyt melkein samalla tasolla kuin se oli parhaimmillaan vuonna 2008. Työttömyysasteen aleneminen näkyy myös konkreettisesti työttömyysturvamenoissa.

Vuoden 2019 helmikuussa maksettiin noin 300 miljoonaa euroa työttömyysetuuksia, mikä oli 12,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyyden alentuminen ja työllisyyden lisääntyminen luovat liikkumatilaa julkiseen talouteen sekä ehkäisevät osaltaan eriarvoistumista ja syrjäytymistä.

Suomen työttömyysaste on edelleen eurooppalaisessa kontekstissa ennemmin korkea kuin matala. Suomessa työttömyysaste on ollut alle kuuden prosentin viimeksi ennen 1990-luvun lamaa eli liki kolme vuosikymmentä sitten. Euroopan maista suurella osalla on tällä hetkellä alle kuuden prosentin työttömyys. Suomessa vuosien 1991–2018 keskimääräinen työttömyysaste on ollut noin 10 prosenttia, mikä kielii suomalaisen työmarkkinan rakenteellisista ongelmista.

Toimiva työmarkkina on monien tekijöiden summa. Suomessa työmarkkina toimii joltain osin hyvin, mutta toisaalta monilla osa-alueilla on parantamisen varaa. Seuraavassa joitain kokonaisuuksia, joiden uudistamiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Työmarkkinoiden yleissitovuuden lieventäminen olisi tärkeää paitsi yritysten yhdenvertaisen kohtelun kannalta, niin myös työmarkkinoiden joustavoittamisen vuoksi. Työvoiman tarjonnan tukemiseksi tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa ja työmarkkinauudistuksia.

Korkea työllisyys takaa kansakunnan hyvinvoinnin tulevaisuudessa.

Ilman työllisyyden merkittävää kasvua joudutaan ennen pitkää joko korottamaan veroja tai leikkaamaan pakon edessä julkisista palveluista. On myös edelleen pidettävä huolta kustannuskilpailukyvystä sekä panostettava suomalaisten korkeaan osaamistasoon.

Suomalaisesta työstä ja yrittämisestä kerättyjen verojen maksu ei saa jäädä liian kapeille harteille, ellemme halua tulevaisuudessa joutua leikkaamaan hyvinvointivaltiomme etuuksia.

Onnittelut uusille kansanedustajille ja ennen kaikkea nuorille ja naisille.

JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja 3 KAUPPAKAMARI

4 KAUPPAKAMARI

SISÄLTÖ

KUVA: KIMMO PENTTINEN

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255

8

KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA

3 PÄÄKIRJOITUS

12 TEEMA Suhdannesumussa piilee myös bisnessaumoja

6 KAUPPAKAMARIUUTISET

KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE

27 KOLUMNI Tuukka Tuomikoski

16 Suomen ulkomaankauppa käy satamien kautta

7 TILASTO 8 HENKILÖ Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen: Jotain hyvää Brexitissä

26 Mentoroinnin kautta kansainvälisyyttä yrityksiin

29 Viestinnällä on merkitystä

20 Syötteen matkailu nousukiidossa

Uudet jäsenet

24 Näkökulmia työperäiseen maahanmuuttoon

30 KOULUTUSKALENTERI

KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA ISSN 1458-6002

16 5 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIUUTISET

KAUPPAKAMARIT:

KUVA: JUHA SARKKINEN

Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon

JOTTA MENESTYMME GLOBAALISSA KILPAILUSSA, ON SUOMEN MAANTIETEELLISESTÄ SIJAINNISTA AIHEUTUVAA KILPAILUKYKYHAITTAA KOMPENSOITAVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PITKÄJÄNTEISELLÄ KEHITTÄMISELLÄ.

KAHDEKSAN KAUPPAKAMARIA teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle.

WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisestä sijainnistaan johtuva selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa. ”Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Mikäli elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailija-

6 KAUPPAKAMARI

Oulun kauppakamarin vaikuttamistavoitteet alueen saavutettavuudessa – Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuun- nitelma ja alueelliset liikennejärjestelmä- suunnitelmat vaikuttamistyön kärjessä – Liikenteen kärkihankkeiden edistäminen: – Kaksoisraide Oulu-HKI, neljän tunnin junamatka – Kolmioraide: mahdollistaa junaliikenteen Kainuun radalta suoraan pääradalle etelän suuntaan ilman käyntiä ratapihalla – VT 4 liikennöitävyys (TEN-T). Valtateiden 4 ja 8 risteysalue Limingan kohdalla (Haarasilta) – Kauppakamariosastojen ykköshankkeet: – Kainuu: VT5 liikenteen sujuvuus – Kalajokilaakso: MT 786 Merijärvi- Kalajoki (VT8 risteys) – Koillismaa: VT20, erityisesti välillä Pudasjärvi-Taivalkoski tarve ohitus kaistoille – Raahe: VT8, Revonlahden ohituskaista pari – TEN-T kansainvälinen saavutettavuus lentoliikenne

maihin”, sanoo johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:sta.

tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus”, muistuttaa Mäntynen.

Kauppakamarit vaativat, että liikenneverkkoon panostetaan aiempaa enemmän ja että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön. Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjaus- ja investointivelka vain kasvaisivat. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.

Hoitamalla korjaus- ja investointivelka liikenneverkko tulee palauttaa sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita Suomen kilpailukykyä vahvistaen.

”Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät

Liikenneverkon merkitys teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle on suuri. Satamat ja meriväylät, raide- ja maantieverkko sekä lentoliikenne muodostavat perustan logistiikan, kaupan ja teollisuuden toimitusketjuille. Toimivat väylät paitsi vähentävät elinkeinoelämän kustannuksia myös pienentävät liikenteen päästöjä.

•

TILASTO

Tulevaisuus haastaa PK-yritysten hallitustyötä PK-YRITYKSET PANOSTAVAT HALLITUSTYÖHÖN JA OVAT LÖYTÄNEET MYÖS ULKOPUOLISIA HALLITUKSEN JÄSENIÄ. TOISAALTA TULEVAISUUS HAASTAA HALLITUKSEN OSAAMISEN ESIMERKIKSI KASVUTAVOITTEIDEN, KANSAINVÄLISTYMISEN JA TEKNOLOGISEN MURROKSEN MUODOSSA, MIKÄ HUOLETTAA ERITYISESTI TOIMITUSJOHTAJIA.

Useampi kuin kolme neljästä vastaajasta pitää hallituksen osaamista riittävänä yrityksen nykytilanteen kannalta. Luottamus tulevaisuuteen ei ole yhtä suurta, sillä lähes puolet, 44 prosenttia vastaajista katsoo, ettei hallituksessa ole riittävää osaamista yrityksen tulevien haasteiden kannalta.

PK-yritykset panostavat hallitustyöskentelyyn, sillä yli 40 prosentilla vastaajien yrityksistä on vähintään yksi ulkopuolinen hallituksen jäsen. Ulkopuolisiin jäseniin ollaan myös varsin tyytyväisiä, kun heidän saamansa keskimääräinen arvosana asteikolla yhdestä viiteen on 4,1.

Eniten hallituksen jäseniltä odotetaan liiketoimintaosaamista, yritystalouden ja rahoituksen hallintaa sekä kokemusta strategisesta työskentelystä. Uuden teknologian osaamisen arvostus on noussut kahden vuoden takaisesta, mutta ei kolkuttele vielä kärkeä. Henkilökohtaisista ominaisuuksista arvostetaan eniten yhteistyökykyä, selvästi enemmän kuin itsenäistä ajattelutapaa ja kykyä kyseenalaistaa.

Kouluttautuminen tehostaa hallitustyötä. Vastaajista yli 40 prosenttia on suorittanut kauppakamareiden Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutuksen.

Kouluttautuminen näkyy kyselyn tuloksissa. Esimerkiksi hallituksen vaihtuvuutta pidetään selvästi useammin riittävänä, jos vastaaja on suorittanut HHJ-kurssin verrattuna koulutusta käymättömiin vastaajiin (62 % vrt. 54 %).

Tiedot ilmenevät Kauppakamarien PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

78

56

%

sanoo, että hallituksessa on riittävän moni­­puolinen osaaminen yrityksen nykytilanteen kannalta

%

sanoo, että ­hallituksessa on riittävä osaaminen ­yrityksen tulevien ­haasteiden kannalta

HALLITUKSEN JÄSENTEN VIISI TÄRKEINTÄ OSAAMISALUETTA (asteikko 1–5) 5 4

4,43 4,43 4,24 4,17

4,13

3 2 1 0

Liiketoimintaosaaminen

Yritystalouden ja rahoituksen hallinta

Kokemusta strategisesta työskentelystä

Pk-yrityksen toimintatapojen tunteminen

Toimialaosaaminen

Osaamisalueiden painotukset ovat pysyneet samoina verrattuna vuosina 2015 ja 2017 tehtyihin vastaaviin kyselyihin. Suurin muutos vastauksissa oli teknologiaosaamisen arvostus. Vuoden 2017 selvityksessä vain puolet vastaajista piti sitä erittäin tärkeänä tai tärkeänä, kun tänä vuonna lähes kaksi kolmesta vastaajasta on tätä mieltä.

LÄHDE: KAUPPAKAMARIN PK-HALLITUSBAROMETRI 2019

7 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

8 KAUPPAKAMARI

Jotain hyvää Brexitissä TEKSTI MERJA MÄHKÄ

KUVAT KIMMO PENTTINEN

Kriisien koettelema Eurooppa lähtee kevään vaaleihin eri mielisiin fragmentteihin hajonneena. Samaan aikaan maailmanpoliittinen järjestys on muuttunut.

Jos joskus niin nyt EU-maiden pitäisi pystyä yhteistyöhön. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen näkee Brexitissä yllättävän toivon kipinän.

9 KAUPPAKAMARI

M TEIJA TIILIKAINEN ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN

johtaja, Helsingin yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja ja Firenzen Eurooppa-yliopiston osa-aikaprofessori VÄITTELI TOHTORIKSI

vuonna 1997 EU:n aatehistoriasta PERHEESEEN KUULUU

mies ja kaksi nuorta aikuista lasta LIIKUNTAHULLU.

Harrastaa juoksua, jumppaa, golfia ja murtomaahiihtoa

10 KAUPPAKAMARI

joiden varaan sotien jälkeinen finanssijärjestelaahanmuuttokriisi, talous- ja mä on rakentunut. Myös ihmisoikeusajattelu finanssikriisi ja siihen päälle on läntisen maailman tuote. Nyt Donald vielä Ukrainan ja Venäjän Trumpin kaudella Yhdysvallat ei ole entivälinen kriisi. Näiden kolmen sellään, vaan se toteuttaa omien intressiensä kriisin jälkipyykkiä Eurooppa nyt pesee toumukaista suurvaltapolitiikkaa.” kokuun lopussa järjestettävissä eurovaaleissa, Muuttunut tilanne on vaikea myös yrityksanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija sille. Ne joutuvat luovimaan kansainvälisen Tiilikainen. politiikan ennakoimattomuudessa. Kiistaa on Maahanmuuttokriisi sekä talous- ja finansarvojen lisäksi myös sikriisi ovat jakaneet kaupan pelisäännöistä.

Euroopan kahteen NYT KOKO BRITANNIA ”Suurvaltapolitiikka eri leiriin. Saksan on tullut talouteen, johtama pohjoinen ON KOVASSA mikä tekee esimerkiksi Eurooppa on pettynyt TURBULENSSISSA. investointien arvioimieteläisten unionimaiEROPROSESSIN TUSKA sen perspektiivin hyvin den taloudenpitoon.

KERTOO SIITÄ, ETTÄ lyhyeksi. KansainväliEtelässä taas ollaan nen sääntökehikko oli kyllästyneitä siihen, LUPAUKSET EIVÄT OLE ennen vakaampi. Yriettä rikas pohjoinen TOTEUTTAMISKELPOISIA. tykset saattoivat nojata on pessyt kätensä siihen. Nyt esimerkiksi maahanmuuttokriikauppasopimuksissa sistä ja jättänyt ollaan menossa etelän selviytymään globaaleista, WTO-tasoisista sopimuksista Eurooppaan pyrkijöistä omin nokkinensa. alueellisiin. Kenttä on pirstaleinen: jotkut eivät Mutta maat ovat jakautuneita myös sisäisesnoudata sopimuksia, toiset irtaantuvat niistä”, ti. Italian hallitus nousi valtaan EU-vastaisella sanoo Tiilikainen. agendalla. Ranskassa Emmanuel Macron taas nousi valtaan poikkeuksellisen EU-myönteiONKO EUROOPALLA sellä linjalla. Iso-Britannia päätyi kansanäänesENÄÄ TOIVOA? tyksessä omaan sokkiratkaisuunsa, Brexitiin. ”On”, sanoo Tiilikainen. ”Toivoa on aina.” ”EU:n kansalaisyhteiskuntien jakautumiTiilikainen näkee sitä Brexitissä. Britannian sessa ei ole kyse vain EU:sta, vaan laajemmin kansanäänestyksen jälkeen monissa jäsenmaismyös kansainvälisyydestä ja globalisaatiosta, sa esiin nousi puolueita, jotka lupasivat, että jonka hedelmien koetaan jakautuvan epätavaltaan päästessään ne johdattaisivat maansa saisesti. Kun yritykset ovat siirtäneet toiminBritannian tielle. taansa kotimaistaan pois, kansainvälistyminen ”Aika vähissä ovat tällaiset äänet nyt”. näyttäytyy pahana. EU:n integraatio niputtuu Britannian esimerkki on tuonut esiin epätähän pettymykseen ja on joutunut sijaiskärsisuhdan katteettomien lupausten ja todellisuujäksi”, Tiilikainen sanoo. den välillä. ”Nyt koko Britannia on kovassa Maahanmuuttokriisi ei ole enää akuutti turbulenssissa. Eroprosessin tuska kertoo siitä, kuten vuosina 2015–2016, mutta kysymykset että lupaukset eivät ole toteuttamiskelpoisia.” pysyvät keskustelussa jatkossakin. OikeistoSamaan aikaan muissa EU-maissa kanpopulistiset liikkeet pitävät niitä esillä, koska salaisten tuki maansa EU-jäsenyydelle on maahanmuuttoagenda toi ne valtaan, sanoo vahvempaa kuin koskaan.

Tiilikainen. ”On vaikea sanoa, johtuuko EU:n suosio ”Näiden liikkeiden suosio ei tule enää seuBrexitistä vai tästä muusta polarisaatiosta, raavissa eurooppalaisissa vaaleissa yllätyksenä. mutta joka tapauksessa se on fakta. Tämä Nyt vaaleissa mitataan vastapuolen voimaa on tilanne Suomessakin. Kansalaiset ovat edistää EU-myönteisiä näkökulmia.” tyytyväisiä Suomen EU-jäsenyyteen.”

Euroopan kipuillessa sisäisesti myös Tiilikainen uskoo myös EU-maiden yhteisympäröivä maailma on myllerryksessä. Kiina työkykyyn, fragmentoitumisesta huolimatta. käyttää yhä enemmän taloudellista valtaa. ”EU-myönteisillä puolueilla on yhteinen Maailmanpoliittista järjestystä haastaa myös tahto. EU-kriittisten puolueiden välillä Venäjä. Se on taloutena pieni mahtimaihin taas on isoja eroja siinä, kuinka kriittisiä verrattuna, mutta sillä on sotilaallista valtaa. ne ovat. Osa on niin kriittisiä, etteivät ne pysty osallistumaan europarlamentissa edes EU ON VAIKEASSA RAOSSA normaaliin keskusteluun esimerkiksi yhteisestä ”EU tarvitsee yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa maatalouspolitiikasta.” ollakseen vahva. Länsimailla on yhteiset arvot,

YRITTÄJÄ!

VAIHDA FIRMAN

ARKI HELPOMPAAN.

S-Business -kortti on yrityksen maksuaikakortti, joka vapauttaa sinut kuittien kanssa tuhertelusta. Saat kaikista yrityksesi S-Business -ostoista yhden, kuukausittaisen laskun, joka kelpaa suoraan kirjanpitoon.

Kuitteja ei siis tarvitse sen enempää säilyttää kuin kuvatakaan.

S-Business -kortti on käypää valuuttaa kaikissa Suomen yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa ja saat hyötyä ja etua niistä jokaisessa. Hae täysin kulutonta S-Business -korttia osoitteessa: s-business.fi

TARVITSETKO KESÄTYÖNTEKIJÄN? Työllistä oppisopimuksella. Opiskelijasta saat motivoituneen työntekijän, jolla on jo osaamista alalle. Oppisopimus tehdään työpaikan tarpeiden mukaan joko koko kesäksi tai muutamiksi viikoiksi.

Kesäoppisopimuksella opiskelijan valmistuminen nopeutuu ja hänestä on mahdollista kasvattaa luottotyöntekijä yrityksellesi. Sopimukseen tarvitaan väh. 25 tuntia työtä viikossa, TES:n mukainen palkka ja nimetty työpaikkaohjaaja. Paperityöt hoitaa OSAO. Lue lisää: www.osao.fi/kesaoppis

OSAO OVI, HALLITUSKATU 1 2 , 9 0 1 0 0 OULU T YÖ N A N TA JAT JA Y RIT TÄ JÄT: 0 4 0 1 4 1 5 3 2 0

Intohimona yritysten kasvutarinat Raahen seutukunnassa tapahtuu suuria Paikallistuntemus ja asiantuntijuus yrityksesi käytettävissä www.rsyp.fi

• yrityksen perustaminen • yrityskehittäminen • kansainvälistyminen • sijoittumispalvelut

vapaat toimitilat • suurhankkeet • investoinnit • rahoitusvaihtoehdot •

Asiakkaamme ansaitsevat kaiken huomiomme. Toiminnassamme yhdistyvät juridinen, taloudellinen ja verotuksellinen osaaminen sekä kansainvälinen asiantuntijaverkosto.

Tilintarkastus ja varmennus Vero- ja lakipalvelut Liikkeenjohdon konsultointi Yritysjärjestelyt Ota yhteyttä: Tapio Raappana P: 020 760 3492 E: tapio.raappana@kpmg.fi Isokatu 32 B, 90100 Oulu kpmg.fi

Raahen seudun yrityspalvelut yrityspalvelut@raahe.fi, 044 439 3288 11 KAUPPAKAMARI

TEEMA

Suhdannesumussa piilee myös

bisnessaumoja TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Kuluva vuosi näyttää vientiyritysten vinkkelistä harvinaisen haasteelliselta. Ketterälle ja markkina­ raot oivaltavalle kaupantekijälle maailmankaupan myllerrykset tarjoavat kuitenkin aina myös uusia mahdollisuuksia.

A

lati sekavammaksi käyvä brexit-vyyhti, Yhdysvaltojen omia etuja suojeleva kauppapolitiikka ja kiristyvät Kiina-suhteet, Venäjän talouspakotteet, EU:n oma sisäinen eripura ja euroalueen hiipuva talouskasvu. Positiiviset uutiset ovat olleet kansainvälisessä kauppaja talouspolitiikassa viime aikoina harvinaista herkkua.

Moni syyttävä sormi on kääntynyt tässä kohtaa Yhdysvaltojen ja etenkin presidentti Donald Trumpin suuntaan. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Timo Vuoren mielestä alati tihenevästä suhdannesumusta ei kuitenkaan kannata syyttää vain yhtä miestä ja hänen Amerikka ensin-ajatteluaan.

Peiliin pitää katsoa paitsi Britanniassa myös koko Euroopan Unionin puolella, jossa takavuosien yhtenäisyys on kääntynyt keskinäiseksi kinasteluksi. ”Valitettavasti EU pystyy uudistumaan vasta pakon edessä. Se on nähty aiemminkin”, Vuori huokaa. ”Yhtenäinen ja toimiva EU sekä kehittyvät sisämarkkinat ovatkin Suomen kaltaiselle avoimelle vientitaloudelle elintärkeät maailmantalouden tyrskeissä”, muistuttaa Vuori.

12 KAUPPAKAMARI

KUVA: SHUTTERSTOCK

ELÄMÄÄ ON MYÖS TULLIMUURIEN TAKANA Maailmankaupan aiempaa korkeammat tyrskyt ovat alkaneet hiljalleen rantautua myös Suomen puolelle. Metallinjalostajat ovat saaneet niistä jo esimakua Yhdysvaltojen terästullien myötä.

Seuraavana pelkona ovat uudet tullit ja rajoitukset mm. autojen tuonnille. Yleiset suhdanne-ennusteet alkavat nekin näyttää tasaantumisen merkkejä.

Pitääkö vientiyrityksissä siis olla huolissaan?

Timo Vuoren vastaus on kyllä ja ei. Uhkiin ja verkkaisemman kasvun aikaan on syytä varautua, mutta samalla pitää oivaltaa myös tarjolla olevat mahdollisuudet. Yhdysvallat on edelleen maailman dynaamisin talous, josta kannattaa hakea jatkossakin jalansijaa.

Myös Venäjä ja Kiina tarjoavat suomalaisyrityksille mittavia mahdollisuuksia muun muassa teollisuuden digitalisaatiossa ja ympäristöteknologiassa. ”Jos markkinoilta vetäytyy nyt, tilalle tulee takuuvarmasti joku toinen. Yrityksissä puhutaan usein riskienhallinnasta. Minusta pitäisi samalla puhua myös mahdollisuuksien kartoittamisesta”, Vuori huomauttaa.

KOVA BREXIT ON REALISMIA EU:n sisämarkkinoilla on tunnetusti yhteiset pelisäännöt, mutta maakohtaisia epävarmuustekijöitä on riittämiin. Euroopan talousveturin ja Suomen tärkeimmän vientimaan Saksan talous yskii, Ranskassa monet talousuudistukset ovat tyssänneet keltaliivien vastustukseen ja Italiassa väijyy pankkikriisin uhka. ”EU-alueen talouskasvu on ennusteiden mukaan hiipumassa. Pääsimme Suomessa kasvu-uralle jälkijunassa, joten jarrutuskin tulee meille pienellä viiveellä. Talouden kunnollinen tasapainotus olisi vaatinut vielä pari kunnollista kasvuvuotta”, Vuori harmittelee.

Aivan oma lukunsa on brexit, jonka viimeisin käänne on tätä kirjoitettaessa edelleen näkemättä. Kävipä väännössä ja mahdollisessa jatkoajassa lopulta kuinka tahansa, kehottaa Vuori suomalaisyrityksiä varautumaan kovaan brexitiin eli Britannian sopimuksettomaan EU-eroon.

Tämän synkimmän skenaarion pohjalta on lopulta selkeintä suunnitella omia askeleita eteenpäin. Tärkeintä on varmistaa oma selusta eli tuotanto-, hankinta- ja jakeluketjujen toimivuus – siitäkin huolimatta, että brittiläinen kumppani vakuuttaisi asioiden jatkuvan entisellään. ”Tullien myötä logistiikka ja varastoin-

ti monimutkaistuvat, mikä vaikuttaa myös toimitusvarmuuteen. Moni yritys on täydentänyt varastojaan jo alkuvuoden aikana”, Vuori sanoo.

Muihin yllätyksiin kannattaa varautua, sillä EU-eron jälkeen Britannia voi säädellä itse esimerkiksi yhtiöoikeuteen, immateriaalioikeuksiin, tietosuojaan, terveyden- ja kasvinsuojeluun sekä kuluttajansuoja-asioihin liittyviä määräyksiä EU-säännöistä poikkeavasti. ”Markkinoille tulee epävarmuutta, mutta samalla myös markkina-asemien vaihtelua ja uusjakoa. Kilpailuasetelmia saattaa mennä uusiksi, mikä voi avata uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille”, Vuori muistuttaa.

”YRITYKSISSÄ PUHUTAAN USEIN RISKIENHALLINNASTA. MINUSTA PITÄISI SAMALLA PUHUA MYÖS MAHDOLLISUUKSIEN KARTOITTAMISESTA”

VENÄJÄLLÄ ON YHÄ VETOA Venäjän kauppaa ovat viime vuosina varjostaneet EU:n talouspakotteet ja Venäjän asettamat tuontirajoitukset. Suomalaisten vientisiivu on kaukana takavuosien tasosta ja tätä nykyä noin kuuden prosentin luokkaa.

Käyrä on kuitenkin nouseva ja viime vuosina viennin kasvu on ollut jopa 10–15 prosentin luokkaa.

Vuoren mukaan rahkeita olisi parempaankin, sillä itänaapurissa riittää työsarkaa etenkin teollisuuden modernisoinnissa ja digitalisoinnissa, ympäristöteknologiassa,

startupien ja suuryritysten verkottamisessa sekä innovaatioyhteistyössä. ”EU:n talouspakotteet eivät suinkaan estä kaikkea kaupantekoa. Yleinen mielikuva on tässä suhteessa ollut turhankin negatiivinen”, Vuori muistuttaa.

Venäjän maariskit ovat sinällään vanhoja tuttuja. Säädökset ja rajakäytännöt voivat muuttua yhdessä yössä, korruptiota on riittämiin ja tietyillä toimialoilla on jopa rikollisia toimijoita. Valtiontalous on pitkälti riippuvainen öljyn ja kaasun hinnasta.

Kovin heppoisin perustein ei silti Venäjältäkään kannata vetäytyä, sillä aukko täyttyy saman tien kilpailijalla. ”Poliittinen ennakoimattomuus, väestön ikääntyminen ja julkisen velan kasvu ovat asioita, jotka kannattaa Venäjän kohdalla huomioida. Kauppatavatkin länsimaistuvat, mutta henkilösuhteilla ja protokollalla on itänaapurissa edelleen tärkeä sijansa. Niihin kannattaa siis panostaa”, Vuori toteaa.

KIINA KIRII KAUPPATILASTOISSA Kiinasta on tullut Suomelle vuosi vuodelta merkittävämpi kauppakumppani ja investointikohde. Suomalaiset investoinnit ovat nousseet jo yli 11 miljardiin euroon ja Kiinassa toimii jo noin 400 suomalaisyritystä.

Myös kiinalaisten investoinnit Suomeen kasvavat jatkuvasti. Tällä hetkellä liikutaan jo 7 miljardin euron tasolla, josta tosin valtaosa selittyy taannoisella Supercell-kaupalla.

Vaikka vientikaupan purjeisiin on osunut myötäinen puhuri, on taivaanrannassa myös tummia pilviä. Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet ovat jo sodan partaalle eikä EU:ssakaan olla kaikilta osin tyytyväisiä kiinalaisten käytöstapoihin.

Aasian jättivaltio on alkanut suosia entistä selkeämmin omia yrityksiään ja sulkenut

Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain milj. euroa

Euroalue

Muu EU

Aasia

Muu Eurooppa

Amerikka

Muut ja tuntemattomat

8 000

6 000

4 000

2 000

0

3 / 2017

4 / 2017

1 / 2018

2 / 2018

3 / 2018 LÄHDE: TULLI

14 KAUPPAKAMARI

KUVA: RONI REKOMAA

”Jos markkinoilta vetäytyy nyt, tilalle tulee takuuvarmasti joku toinen”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

tiettyjä sektoreita kokonaan ulkomaisilta kilpailijoilta. Kiinan markkinoilla saakin varautua siihen, että tielle nousee viranomaisten puolelta monenlaisia esteitä ja alati uusia selvityspyyntöjä.

Epäreilujen kilpailutusten lisäksi ulkomaalaisia yrityksiä syrjitään mm. vientiluototuksissa ja raaka-aineiden hankinnassa.

Paikallinen sääntely on kaiken kaikkiaan monimutkaista ja tempoilevaa. ”Kiinan BKT:n kovin kasvu on takana ja sitä yritetään paikata muun muassa tällaisin keinoin. Poliittinen ohjaus ja kontrolli lisääntyvät. Nopeasti vaurastunut keskiluokka alkaa talouskasvun hidastuessa huolestua omasta tulevaisuudestaan. Myös väestön ikääntyminen on iso haaste”, Vuori toteaa.

Kiina vaatiikin kansainvälisen kaupan asiantuntijan mukaan entistä enemmän sitkeyttä ja joustavuutta. Ja Venäjän tavoin hyvät henkilösuhteet avaavat keskusjohtoisessa järjestelmässä ja auktoriteetteja arvostavassa kulttuurissa monia ovia. Tässä kohtaa niitä ovat avaamassa myös kauppakamarit.

AMERIKKA ON YHÄ YKKÖNEN Monien mielestä nykyisen sekasorron syynä on lähinnä Yhdysvaltain nykyinen ulkopolitiikka, jossa viitataan kintaalla kansainvälisille kauppasuhteille. Samalla tullimuureilla ja tuontirajoituksilla on pyritty turvaamaan

perinteisen teollisuuden ja maatalouden asema ja työpaikat.

Tässä on Vuoren mukaan myös osittain onnistuttu, vaikka America first -politiikka on syönyt valtavasti dollareita ja sen vaikutukset voivat jäädä tilapäisiksi. ”Moni amerikkalainen ajattelee, että tämä nyt vain on Trumpin kaudesta maksettava hinta. Samalla pelätään jo ensi vuoden presidentinvaaleja, joissa jatkokausi on ostettava entistä kalliimmilla lupauksilla”, Vuori toteaa.

Vaikka meno on voinut näyttää maallikon silmissä lähinnä riidankylvämiseltä, on Yhdysvaltain talous yhä kovassa iskussa.

Työttömyys on ennätyksellisen matalalla, pörssikurssit osoittavat ylöspäin ja bkt on kasvussa.

Vuoren mukaan tämä kertoo maan talouden ällistyttävästä dynamiikasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. ”Jos EU:n sisämarkkinat toimisivat kuten Yhdysvaltojen eri osavaltiot, taottaisiin Euroopassakin kolmanneksen nykyistä parempia bkt-lukuja”, Vuori ynnäilee.

Entä millaisia uutisia vientiyrityksissä kannattaa lähikuukausina seurata? ”Kannattaa olla kartalla Kiina-Yhdysvallat-EU -kolmiodraaman etenemisestä, tulevien eurovaalien tuloksesta ja uuden EU-komission työohjelmasta, joka määrittää EU-agendaa seuraavat viisi vuotta.”

Asiantuntijat avuksi vientikaupan kiemuroihin Sujuva ja yhteisiä pelisääntöjä noudattava kaupankäynti on ollut yksi kauppakamareiden toiminnan peruskivistä alusta lähtien. Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan johtajan Timo Vuoren mukaan tälle asiantuntemukselle ja osaamiselle on nykytilanteessa entistä enemmän käyttöä. ”Toimimme kolmen V:n periaatteella eli vauhditamme prosesseja, vaikutamme päätöksentekoon sekä verkotamme eri osapuolia keskenään”, myös Kansainvälisen kauppakamarin ICC Finlandin maajohtajana työskentelevä Vuori kertoo.

Kauppakamarin jäsenyrityksillä onkin ulottuvillaan todella kattava asiantuntija- ja vaikuttajaverkosto. Yli 90 maassa toimivan Kansainvälisen kauppakamari ICC:n lisäksi käytössä on 43 Euroopan maata käsittävän Eurochambersin sekä kahdenvälisten kauppakamareiden ja Finncham-verkoston 35 kumppanin asiantuntemus ja kontaktit kaikissa maanosissa.

16 KAUPPAKAMARI

Suomen ulkomaankauppa käy satamien kautta TEKSTI: KARI AROKYLÄ

Valtaosa Suomen tavaraviennistä ja -tuonnista kulkee satamien lävitse.

Oulun ja Raahen satamat ovat keskeisen tärkeitä oman alueensa teollisuudelle.

17 KAUPPAKAMARI

KOKO VALTAKUNNAN MITASSA SATAMAT VASTASIVAT VUONNA 2017 YHTEENSÄ 75 PROSENTISTA VIENTIÄ JA 88 PROSENTISTA TUONTIA.

O

tetaanpa pari esimerkkiä satamien merkityksestä: Kun kuusamolaisen Pölkky Oy:n sahatavara ja jalostetut puutuotteet aloittavat matkansa maailmalle, kulkevat ne lähes poikkeuksetta pohjoisen Suomen satamien läpi. Ja iso osa SSAB:n Raahen tehtaan raaka-aineista tuodaan ja valmiista tuotteista viedään Raahen sataman kautta.

Pölkyn noin 650 000 kuutiometrin vuotuisesta tuotannosta noin 75 prosenttia suuntaa yhtiön logistiikkapäällikön Jyrki Vilppolan mukaan vientimarkkinoille ympäri maailman. ”Oulun sataman kautta kulkee tuotteitamme ulkomaille vuosittain yli 300 000 kuutiometriä. Lisäksi käytämme Raahen ja Rahjan satamia”, hän kertoo.

Iso lukuja voi esittää myös SSAB:n valmistuksen ja toimitusten ohjauksen johtaja Mervi Leinonen. ”Merikuljetuksina Raahen satamasta lähtee vuodessa noin 550 000 tonnin edestä kuumavalssattuja teräslevyjä ja teräskeloja, tiettyjä esikäsiteltyjä tuotteita, putkia ja palkkeja sekä projektitoimituksia. Lisäksi laivoihin lastataan erilaisia sivutuotteita”, hän luettelee.

SSAB:n tehtaan tarvitsemista raakaaineistakin merkittävä osa – yhteensä 4,3 miljoonaa tonnia – saapuu Raaheen laivoilla.

Tärkeimpiä raaka-aineita ovat rautamalmipelletit, kivihiili ja kalkki.

Koko valtakunnan mitassa satamat vastasivat vuonna 2017 yhteensä 75 prosentista vientiä ja 88 prosentista tuontia. Suomen tavaraviennin arvo samana vuonna oli noin 60 miljardia ja tuonnin noin 62 miljardia euroa.

Näin satamien kautta kulki niin ulkomaille vietävää kuin sieltä tuotavaakin tavaraa kymmenien miljardien eurojen edestä.

OULUN SATAMAAN SYVÄVÄYLÄ Satamat toki tuntevat merkityksensä ja pyrkivät vastaamaan yritysten toiveisiin ja tarpeisiin. Oulun Satama Oy:n toimitusjohtaja Marko Mykkänen kertoo, että satama on investoinut paljon palvelutasonsa ja kilpailukykynsä parantamiseen. ”Pitkään aikaan isoin askeleemme eteenpäin on uusi 12,5 metriä syvä väylä Oritkarin satamaosaan. Väylä otetaan käyttöön kesällä ja sillä on iso merkitys niin alueen yrityksille kuin satamallekin”, hän arvioi.

Käytännössä syväväylä tarkoittaa sitä, että Oulun satamaan pääsevät kulkemaan yli kaksi kertaa suuremmat alukset kuin tähän asti.

Tämä taas tietää Mykkäsen mukaan merikuljetusten yksikkökustannusten putoamista jopa 40 prosentilla.

Marko Mykkänen on syväväylän toteutumiseen enemmän kuin tyytyväinen, sillä 12,5-metrinen väylä oli pitkään niin pohjoisen yritysten kuin satamankin toivelistalla.

Hän lupaa väylän lisäävän sataman kustannustehokkuutta ja toiminnan laatua sekä nopeutta.

Jyrki Vilppola, Pölkky Oy.

18 KAUPPAKAMARI

KOLMIORAIDE SUUNNITELMISSA Oulun sataman kehittäminen ei kuitenkaan voi pysähtyä syväväylän valmistumiseen.

Toimitusjohtaja Mykkäsellä onkin jo seuraavat hankkeet mielessään. ”Uuden väylän ruoppauksesta saaduilla maamassoilla kasvatettiin Oritkarin satamaosan pinta-alaa 55 hehtaarilla. Näin saimme lisää kenttää hyödynnettäväksi jatkossa. Seuraava isompi tavoite on saada Oritkariin rakennetuksi kolmioraide”, hän suunnittelee.

Tätä nykyä Oulun sataman kautta kulkee tavaraa noin 3,5 miljoonaa tonnia, josta tuontia on noin 60 ja vientiä 40 prosenttia.

Marko Mykkänen uskoo sataman kokonaisvolyymin nousevan lähivuosina reippaasti.

Hän muistuttaa Pohjois-Suomessa olevan vireillä niin paljon erilaisia suurhankkeita, että osankin niistä toteutuminen kasvattaa volyymiä merkittävästi. ”Meidän volyymimme voi hyvin tuplaantua vuoteen 2025 mennessä”, hän ennustaa.

Pölkyn logistiikkapäällikkö Jyrki Vilppola uskoo Oulun sataman pysyvän tärkeänä

Mervi Leinonen, SSAB.

Marko Mykkänen, Oulun Satama Oy.

Nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävä irtolastilaiva Haaga käy usein Raahessa.

yhtiölle myös jatkossa. Hän on myös varsin tyytyväinen sataman kehitykseen viimeisten vuosien aikana. Erityisiä kiitoksia saa juuri syväväylä, joka oli Pölkynkin toiveena jo pitkään. ”Se merkitsee meille rahtitason alentumista. Mutta on syväväylän valmistumisen lisäksi satamassa tapahtunut muutakin myönteistä. Läpimenoajat ovat lyhentyneet, konekanta parantunut ja konttiliikennettä kehitetty”, hän miettii.

Vilppola muistuttaa myös Raahen sataman merkityksestä Pölkylle. Hän muun muassa kiittelee sieltä lähteviä säännöllisiä yhteyksiä Keski-Eurooppaan ja Välimerelle.

RAAHEN SATAMASSA RAKENNETTIIN UUTTA Raahen satamakin kohentaa jatkuvasti toimintaansa ja palveluaan. Toimitusjohtaja Kaarlo Heikkinen Raahen Satama Oy:stä

pitää merkittävimpänä kehityshankkeena viime vuodelta RoRo-laiturin rakentamista sekä syväsatama-altaan laajennusruoppausta.

Muutakin tapahtui: liikenteeseen tuli kaksi uutta isoa irtolastialusta, jotka käyttävät polttoaineenaan ympäristöystävällistä LNG:tä.

Väylän syvyys on Raahessakin ollut keskustelujen kohteena. Nyt väylä on 10-metrinen, mutta sen ruoppaamista metrin tai kaksi syvemmäksi on selvitelty yhdessä Väyläviraston kanssa. Päätöksiä suuntaan tai toiseen ei Heikkisen mukaan kuitenkaan ole tehty. ”Kahden kolmen vuoden kuluttua tämä voi kuitenkin toteutua”, hän miettii.

Raahen sataman tavaravolyymit ovat kasvaneet melkoisen reippaasti. Viime vuonna tonneja kertyi 5,5 miljoonaa, kun vastaava luku edellisvuonna oli 4,9 miljoonaa tonnia.

Myös Kaarlo Heikkinen viittaa pohjoissuomalaisiin suurhankkeisiin kuten Fenno-

voiman ydinvoimalaan. Hän ennakoi hankkeiden tuovan merkittävän kasvun Raahen satamalle – jos kohta volyymien nousua tapahtuisi muutenkin.

TÄRKEÄ OSA LOGISTIIKKAA Satamatoiminta Raahessa on jaettu kahteen satamanosaan: yhdestä osasta huolehtii SSAB ja toisesta Raahen Satama Oy. Ensiksi mainittu keskittyy palvelemaan terästehtaan tarpeita, kun taas jälkimmäisen – eli Lapaluodon – kautta kulkee kaikki muu liikenne.

SSAB:n valmistuksen ja toimitusten ohjauksen johtaja Mervi Leinonen uskoo merikuljetusten säilyvän vahvana osana Raahen tehtaan logistiikkaa. Kaiken kaikkiaan hän painottaa toimivan logistiikan merkitystä. ”Toimintamme on kokonaan riippuvainen siitä, että logistinen ketju toimii katkeamatta”, sanoo Leinonen.

•

19 KAUPPAKAMARI

20 KAUPPAKAMARI

Syötteen matkailu nousukiidossa TEKSTI: KARI AROKYLÄ

Isot investoinnit rakenteilla, matkailijoiden määrä kasvussa.

21 KAUPPAKAMARI

S

yötteen matkailualueella Pudasjärvellä tapahtuu nyt paljon. Huoneistohotelli Kide nousee kovaa vauhtia; samoin monitoimiareena Lumi.

Monenlaista muutakin on vireillä. Samalla Syötteellä vierailevien matkailijoiden määrä on kasvussa.

Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen ei peittele innostustaan. ”Kyllä, matkailuala menee nyt eteenpäin huimalla vauhdilla – ja hyvä niin, onhan se yksi kaupungin kärkialoista. Matkailun vaikutus kaupungin työllisyyteen ja talouteen on iso”, hän mainitsee.

Etenkin kansainvälisten matkailijoiden yöpymisten määrä on noussut Pudasjärvellä vahvasti. Vuonna 2015 luku oli jokseenkin tarkkaan 14 000, mutta vuonna 2018 jo reilusti yli 24 000. Yöpymisten kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan reilun 100 000 kieppeillä, mutta pitkän ajan trendi osoittaa ylöspäin.

Tomi Timonen kertoo, että nyt rakenteilla olevat huoneistohotelli ja monitoimiareena ovat osa investointien puitesopimusta, jonka kaupunki ja yksityiset yritykset solmivat vuonna 2017. Sopimus kattaa yksityisiä ja julkisia investointeja reilun 50 miljoonan euron arvosta. ”Muutakin on vielä tulossa kuin nämä jo julkistetut hankkeet. Yritykset kertovat suunnitelmistaan sitten aikanaan. Kaupungin tehtävä on pitää

HOTEL

huolta siitä, että edellytykset ovat kunnossa ja infra mahdollistaa matkailun etenemisen”, hän toteaa.

OMALEIMAISUUS SÄILYTETTÄVÄ Kaupunginjohtaja Timonen korostaa, että Pudasjärven matkailun suurimpia valttikortteja ovat upea luonto ja omaleimaisuus.

Investoinnit ja koko matkailualan kehittäminen täytyy toteuttaa niin, etteivät nämä pääse kärsimään.

Samaa sanoo Syötteen matkailuyhdistyksen projektipäällikkö Janne Soini ja painottaa, että Syötteen suurin vahvuus on nimenomaan aitous. Eikä puitteissakaan ole valittamista – maisemat ovat postikorttimaisen kauniit. ”Syöte on säilynyt aitona suomalaisena tunturialueena, jossa luonto on hienolla tavalla läsnä. Sillä on oma sielunsa. Tämä sielu on otettava huomioon, kun investointeja ja kehitystyötä tehdään”, hän kuvailee.

Myös Soini kiittelee Pudasjärven matkailun nykyvauhtia. Uusia asiakkaita Syöte houkuttelee monista eri suunnista.

Oulun seutu kokonaisuudessaan säilyy tärkeänä markkina-alueena. Lisäksi lähimarkkinaksi voi määritellä rannikkoalueen Vaasan seudulle asti. Etelä-Suomesta asiakkaita haetaan entistä painokkaammin, ovathan yhteydet Syötteelle hyvät lentäen ja autollakin matkan taittaa päivässä.

Syötteen kansainväliset markkinointipanostukset taas suuntautuvat Soinin mukaan etenkin Keski-Euroopan maihin. ”Myös Aasian markkinat – etenkin Japanin – kiinnostavat meitä kovasti. Japaniin olemme saaneet luotua suhteita ja avanneet ovia. Syöte vastaa japanilaisten toiveita erittäin hyvin. Emme me Kiinaakaan unohda. Toki on sanottava, että Aasian markkinat ovat ihan omanlaisensa ja kaupan saaminen niiltä vaatii pitkäjänteistä työtä”, hän kertoo.

VIIPYMÄ PIDEMMÄKSI Parantamistakin Syötteen matkailusta löytyy.

Projektipäällikkö Soini haluaa muun muassa pidentää asiakkaiden viipymää. Talvisesonkia

pitäisi lisäksi venyttää reilusti molemmista päistä. Ruska-aikaa ei esimerkiksi ole vielä hyödynnetty tarpeeksi, ei myöskään kesäkautta. ”Talvikausien onnistuminen on kuitenkin aina ensimmäiseksi varmistettava”, hän korostaa.

Syötteen ja Oulun seudun matkailulliseen yhteistyöhön Janne Soini uskoo vankasti.

Hänen mielestään sen avulla voidaan suuresti parantaa molempien alueiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Oulun ympäristöstä voidaan koota kokonaisuus, jonka monipuolisuus ja laadukkuus on iso yllätys ulkomaisille matkailijoille.

Syötteen tunnettuudessakin on Soinin arvion mukaan edelleen kohennettavaa, jopa kotimaassa. Viestintä, alueen tarjonnasta kertominen ja tunnettuuden kasvattaminen vaativat jatkuvaa työtä, mutta ilman sitä matkailijoiden määrää ei saada kasvatettua.

YHTEISTYÖ TOIMII Yksi vahvuus Syötteellä vielä on – ja sen haluaa nostaa esille hotelli Iso-Syötteen toimitusjohtaja Juha Kuukasjärvi. ”Yhteistyö yrittäjien kesken ja kaupungin kanssa toimii erittäin hyvin. Siinä ei ole mitään ongelmia, eikä ole koskaan ollutkaan, vaikka toistakin on väitetty.”

Sujuvasta yhteistyöstä on Kuukasjärvellä omakohtaisia kokemuksia viime ajoilta. Taustalla on hotelli Iso-Syötteen tulipalo, jonka seuraukset lievittyivät yhteisin voimin. ”Meille tuli tosi paljon apua ja tukea muilta yrittäjiltä. Saimme muun muassa lainaan erilaisia tavaroita ja ravintolan toimimaan tilapäiseen paikkaan”, hän kiittelee.

Hotellinsa tulipalossa tuhoutuneet tai vaurioituneet osat Kuukasjärvi remontoi uuteen uskoon niin, että hotelli on jälleen täydessä toiminnassa tämän vuoden jouluna.

Remontin tarkempi sisältö ratkeaa vakuutusyhtiön kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen.

Tulipalo ei ole horjuttanut Kuukasjärven uskoa Syötteen matkailua kohtaan. ”Hyvältä tulevaisuus vaikuttaa. Toki työtä riittää. Esimerkiksi tarjolla olevia palveluja pitäisi edelleen monipuolistaa. Muun muassa revontulten ympärille voisi rakentaa nykyistä enemmän”, hän pohtii.

•

www.til itkar

ppinen

Täyden palvelun tilitoimisto.

.fi

Aidosti palveleva taloushallinnon kumppani palveluksessasi.

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN • Tilintarkastus • Yritysjärjestelyt • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat Juha Isopahkala, HT Anne Karppinen-Salonpää, HT Mika Kemppainen, HT Kirsi Kontro, HT Marja Hentunen, HT Jari Nurkkala, KHT Miika Nurkkala, KHT Janne Pesonen, HT Simo Salonen, KHT Timo Salonen, KHT Kari Salonpää, HT

040 708 4187 0400 687 900 050 311 0957 050 668 51 050 406 3888 040 540 6154 045 135 0992 050 405 2515 040 558 2480 040 742 5975 0400 687 321

Kirkkokatu 5, 90100 OULU etunimi.sukunimi@pstilintarkastus.com www.pstilintarkastus.com

23 KAUPPAKAMARI

Näkökulmia työperäiseen maahanmuuttoon TEKSTI: MIKA KULJU

Suomi kaipaa oman osaamisen lisäksi ammattilaisia ulkomailta, mutta byrokratia ja lainsäädäntö asettavat turhia esteitä.

24 KAUPPAKAMARI

Lisää töitä on, mistä tekijät?

K

auppakamarien mukaan nyt ja tulevaisuudessa Suomen menestyksen ratkaisevat työ, osaaminen ja yrittäjyys, joiden avulla turvataan hyvinvointivaltion edellytykset.

Valitettavasti moni uusi yrittäjä kokee Suomen toimintaympäristön haasteelliseksi.

Tällä hetkellä yksi merkittävimmistä kasvua hidastavista tekijöistä on työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset sekä työmarkkinajäykkyydet.

Kauppakamarit ajavat EU:n ja ETAalueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopumista, sillä se on turha byrokraattinen prosessi. Lisäksi Suomessa tutkintoon valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille tulee myöntää valmistumisen yhteydessä pysyvä oleskelulupa, sillä menetämme vuosittain nettomääräisesti tuhansia Suomessa tutkinnon suorittaneita osaajia.

Kaikki, jotka ovat seuranneet Suomen väestörakenteen kehitystä, tietävät huoltosuhteen muuttuvan lähivuosikymmeninä erittäin haasteelliseksi hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta. Kantasuomalaisten vähentyessä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mikäli hyvinvointivaltion rattaat aiotaan pitää pyörimässä. Suomi kaipaakin kipeästi oman osaamisen lisäksi ammattilaisia myös ulkomailta.

Työperäinen maahanmuutto ei ole kuitenkaan lainsäädännön ja byrokratian vuoksi helppo ratkaisu tulevaisuuden Suomelle.

Monien yrittäjien kokemukset ulkomaalaisten osaajien työllistämisestä ovat karua luettavaa, sillä lupaprosessit ovat kalliita, hitaita ja kankeita. Esimerkin elävästä elämästä kertoo Hanna Saari, matkailualan yrittäjä Kalajoelta: ”Otimme töihin kesällä 2018 Kostamuksesta kotoisin olevan Olgan. Hän tekee meillä varsinaisesti kerros- ja ravintolatilojen siivousta sekä ulkoalueiden siistintää. Hän

on myös apukokki ja rakennustyömailla töitä tehneenä oiva remonttiapulainen. Ennen kaikkea hän on venäjänkielentaitoinen, mitä taitoa yrityksessämme myös tarvitaan.”

Olga asui tuossa vaiheessa jo Kalajoella miesystävänsä luona turistiviisumin antaman ajan puitteissa. ”Haimme hänelle kesäkuun alussa työlupaa lokakuun loppuun, mikä maksoi 520 euroa. Saimme työluvan elokuussa ja se oli kahdelle kuukaudelle. Koska tuona aikana vakuutuimme Olgan työkyvyistä, haimme hänelle jatko-oleskelulupaa. Kävimme jälleen Oulun maahanmuuttovirastossa tunnistautumassa ja jättämässä vaadittavat dokumentit sekä maksamassa 200 euroa”, kertoo Saari.

Tässä vaiheessa suoritettiin saatavuusharkinta ja Olgan työpaikka laitettiin julkiseen hakuun Eures-liputuksella kahdeksi viikoksi.

Saalis tästä oli laiha: kaksi yhteydenottoa Venäjältä. Kummallakaan ei pyydettyjä taitoja.

Olgalla oli jo tuossa vaiheessa verokortti ja suomalainen henkilötunnus. ”Mitään lisäselvityksiä meiltä ei ole pyydetty, ainoastaan kehotettiin suorittamaan hygieniapassi apukokin töiden takia. Lisämausteen tilanteeseen tuo se, että Olgasta on tulossa mummo. Hänen Kostamuksessa asuva tyttärensä odottaa lasta ja laskettu aika on toukokuussa. Isoäiti ei ole uskaltanut lähteä maasta koko talven aikana tytärtään tapaamaan siinä pelossa, että Venäjän tulli ei päästä häntä takaisin Suomeen ilman voimassa olevaa työlupaa.” ”Tilanteessa, jossa henkilöllä on juuri ne taidot, joita yritys tarvitsee ja jossa toista samanlaisin taidoin varustettua ei ole löytynyt Suomesta, en ymmärrä miksi prosessi kestää näin kauan. Kyllä varmaan lisäresurssia hakemusten käsittelyyn tarvittaisiin tai sitten meidän tulisi luopua EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten alueiden saatavuusharkinnasta”, päättää Saari.

•

Telatek Works Oy:n konepaja sijaitsee Taivalkoskella, jonne uuden työvoiman saaminen on perinteisesti haastavaa sijainnin vuoksi. Monesti on niin, että muualta tullut työvoima koostuu pääasiassa paluumuuttajista sekä vuokratyöläisistä. ”Tällä hetkellä tarjolla ei ole tarpeeksi suomalaista osaavaa työvoimaa, vaikka olemme yrittäneet tehokkaasti täyttää avoimia työpaikkoja. Palveluksessamme olevista työntekijöistä 10 prosenttia on ulkomailta eli meillä on töissä 12 romanialaista hitsaajaa”, kertoo konepajapäällikkö Ulla Mäkitalo.

Mäkitalon mukaan työmarkkinoille on syntynyt osaajapulan myötä tilanne, joka pakostakin suosii vuokratyön hyödyntämistä.

Toisaalta töitä löytyy tilanteen vuoksi myös muille suomalaisille yrityksille. ”Vuokratyövoimaa ulkomailta on kyllä tarjolla, minkä lisäksi hyödynnämme alihankkijoiden palveluksia. Vakinaiseen työsuhteen osaajia on vaikea saada Taivalkoskelle, koska meidän alallamme työvoimapulaa osaajista on muuallakin Suomessa”, sanoo Mäkitalo.

•

Kieli on avain työelämään ja työllistymiseen Oulun keskustassa kolme naista puhuu pöydän ääressä selkeää suomen kieltä, ja kaikilla heillä on kova halu päästä sisälle suomalaisille työmarkkinoille oman alansa ammattilaisina. He ovat mukana Kielen avulla osalliseksi -hankkeessa, joka järjestää työllistymistä ja yhteiskuntaan osallistumista edistävää mentorointia ja suomen kielen koulutusta maahanmuuttajille. Kyseessä on Oulun yliopiston toteuttama kolmevuotinen ESR-hanke, jonka rahoittaja on ELY-keskus. ”Suomen kielen opiskelu on tärkeää

25 KAUPPAKAMARI

Gerlandia Barros, projektisuunnittelija Rikupekka Leinonen, Fangying Li ja Ivy Saha Roy.

maahanmuuttajille. Osaan puhua kiinaa, japania ja englantia, mutta se ei vielä takaa työpaikkaa Suomesta palvelualalta. Avainasemassa työllistymisessä on juuri se, että työntekijä osaa suomea”, sanoo kiinalainen Fangying Li, joka muutti vuonna 2015 Suomeen miehensä kanssa.

Fangying Li on opiskellut arkkitehdiksi Japanissa, jossa hän asui yhteensä neljä vuotta. Hän työskentelee nykyään Oulussa hotellin vastaanotossa ja lisäksi monikielisenä neuvojana ulkomaalaisille. Hyvin erilaisessa tilanteessa on koulutustaan vastaavaa työtä etsivä, Bangladeshissa syntynyt sähkö- ja elektroniikkainsinööri Ivy Saha Roy. Kotimaansa lisäksi hän on tehnyt akateemista uraa muun muassa Göteborgissa ja Tampereella. ”Insinöörin töissä suomen kielellä ei ole niin suurta merkitystä, sillä työkielenä on usein englanti. Aloitin opiskelut omasta mielenkiinnosta, sillä haluan oppia kieltä.

Suomalaiseen elämäntapaan totuin jo asuessani Ruotsissa, joka on monella tapaa Suomen kaltainen. Suomalaiset ovat tosin monella tapaa hiljaisempia kuin ruotsalaiset”, hymyilee Ivy Saha Roy. Brasilialainen Gerlandia Barros muutti puolestaan Suomeen ensimmäisen kerran jo vuonna 2007. Hän työskenteli välillä kotimaassaan ja palasi takaisin viime tammikuussa. Taloushallintoa opiskellut, matkailualalla työskennellyt Barros kannustaa maahanmuuttajia rohkeuteen työmarkkinoilla. ”Töitä pitää etsiä rohkeasti. Suomen kielen opiskelu on tärkeää, sillä työpaikkahaastattelussa pitää osata tuoda esille omat vahvuudet: niitä tilanteita varten pitää opetella puhumaan selkeästi ja lyhyesti”, toteaa Barros.

•

26 KAUPPAKAMARI

Mentoroinnin kautta kansainvälisyyttä yrityksiin Mitä sanoisit työnhakijasta, joka osaa suomen ja englannin lisäksi 2–3 maailman valtakieltä, jolla on korkeakoulututkinto, työkokemusta eri puolilta maailmaa ja globaalit verkostot? Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Ei. Tällaisia työnhakijoita tai potentiaalisia työntekijöitä on Oulussakin kymmeniä, mahdollisesti satoja. Ja heillä on yksi tavoite ylitse muiden: saada työpaikka.

Jos yritys tekee tai sillä on tavoitteena tehdä kauppaa esimerkiksi Kaukoitään, olisi sieltä lähtöisin oleva ja siellä työskennellyt henkilö kuin lottovoitto. Jo ennen Suomeen muuttoaan työnhakijalla on voinut olla jo verkostoja niin kotimaassaan kuin globaalisti. Kommunikointi tällaisen osaajan kautta yhteistyömaahan voisi toimia alusta saakka ilman kieli- tai kulttuurimuureja. Samalla hän voisi toimia täällä Suomessa olevien työntekijöiden kulttuurilähettiläänä opettaen kansainvälisissä kontakteissa tarvittavia kirjoittamattomia sääntöjä ja tapakulttuuria sekä tuoda omat kontaktinsa osaksi yrityksen globaaleja verkostoja.

Työpaikan ja työntekijän kohtaantoongelma konkretisoituu selkeästi koulutettujen maahanmuuttajien kohdalla, kun työ ja sen tekijä ovat jopa samalla paikkakunnalla, mutta eivät vain löydä toisiaan.

Syitä on monia. Työn tekijää tai työpaikkaa ei osata hakea oikeasta paikasta. Työntekijää hakevalla voi olla myös epäilyksiä ei-suomalaista hakijaa kohtaan. Huolena voi olla hakijan suomen kielen riittävyys tai se, sopeutuuko työntekijä suomalaiseen työkulttuuriin eli oppiiko hän talon tavoille.

Kielen avulla osalliseksi -hankkeessa mentoroinnin ideana on toimia jäänmurtajana ja ovien avaajana erityisesti työnhakijalle, joka tarvitsee ohjausta ja rohkaisua lähestyessään työnantajia. Mentoroinnissa myös työpaikan edustajilla on mahdollisuus tutustua työnhakijaan riskittömästi ja luontevasti työyhteisön arkipäiväisissä tilanteissa.

Mentoreita tarvitaan erityisesti korkeaa osaamista vaativiin töihin. Mentorina voi toimia kuka tahansa, joka on luonut uraa työelämässä ja jolla on osaamista alaltaan sekä verkostoja. Mentorina toimiminen on ohjaamista, hoksauttamista, rohkaisua ja kaveruutta. Mentorointi ei vie paljon aikaa, ja siinä kumpikin osapuoli saa jotain. Myös mentoroitavalta voi oppia, esimerkiksi vieraita kieliä, toisenlaisen kulttuurin piirissä toimimista ja sosiaalisia taitoja. Mentorin ja mentoroitavan eli aktorin välinen suhde ei ole hierarkkinen. Mentoroitavalla voi olla vaikkapa kokemusta esimiestehtävistä, kun taas mentorilla ei – tai toisin päin.

Kansainvälisiä osaajia on siis ihan käden ulottuvilla, ja käden voi ojentaa mentorointiin osallistumalla tai kutsumalla heitä haastatteluun Kielen avulla osalliseksi -hankkeen kautta. Lisäksi kansainvälisille ulkomaalaistaustaisille työntekijöille on tarjolla räätälöityä suomen kielen koulutusta, johon työnantajakin voi esittää toivomuksia tai osallistua vaikkapa järjestämällä kieliklinikoita työpaikalla.

VELI-PEKKA PELKONEN RIKUPEKKA LEINONEN SISKO BRUNNI

Kielen avulla osalliseksi -hanke https://www.oulu.fi/suomitoisenakielena/node/54997

KOLUMNI

Nuorille mahdollistettava yrittäjyysopinnot

TUUKKA TUOMIKOSKI Kirjoittaja opiskelee Englannissa Warwickin yliopistossa matematiikkaa sekä taloustiedettä ja on Oulun kauppakamarin stipendiaatti.

Kävimme hiljattain Warwickin yliopiston yrittäjyysseuran kanssa ekskursiolla berliiniläisissä kasvuyrityksissä. Päästyäni puhumaan työstään nauttivien kasvuyrityksien perustajien kanssa, tajusin vihdoin kliseisen lauseen, yrittäjyys todellakin kannattaa. Mahdollisuus rikastua omalla työllänsä on toki houkutteleva ajatus, mutta minua yrittäjyydessä viehättää sitäkin enemmän mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja uusien asioiden luomiseen. Kaltaisilleni nuorille on valitettavaa, että yrittäjyyden ilosanomaa joutuu matkaamaan merten taakse kuulemaan, maamme taloudellisen tulevaisuuden kannalta tämä on traagista.

Mikäli taloustaitojen opettaminen on lapsenkengissä peruskouluissamme ja toisen asteen oppilaitoksissamme, eivät yrittäjyystaidot ole edes pilke opetushallituksen silmäkulmassa.

Yrittäjäksi ryhtyminen on vaativaa ja se pelottaa nuoria. Siksi yrittäjyyskasvatuksen tulisi ulottua yliopistojemme yrittäjyysseurojen ulkopuolelle.

Nuoria on kannustettava yrittäjyyteen paljon nykyistä aikaisemmin.

Nokian matkapuhelintoiminnan lopun jälkeen Oulusta katosi tuhansittain työpaikkoja, mutta kaupunkimme kesti tämän valtavan shokin osittain entisten nokialaisten perustamien yritysten liiketoiminnan siivittämänä. Jotta voisimme kestää tulevat suhdannevaihtelut, olisi tärkeää, että rakentaisimme perusteita seuraavan yrittäjyysbuumin syntymiselle. Oululla on tähän tulevaan tarpeeseen varautumisessa paljon petrattavaa.

Lähin yrittäjyysluokka löytyy nimittäin Kempeleestä ja yrittäjyyslukio Ylöjärveltä. Aalto-yliopisto, Suomen virallinen innovaatioyliopisto, pyyhkii Oulun yliopistolla lattiaa yritysyhteistyön ja yrittäjyyteen kannustamisen määrällä. Miten näillä eväillä voimme odottaa uusien kasvuyritysten tulevan Oulusta?

Olisi tärkeää, että antaisimme nuorille mahdolli-

suuden sisällyttää yrittäjyysopintoja opintoihinsa.

Tässä yhteistyö yritysten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa mahdollistaisi opintojen helpomman järjestämisen. Lukiot voisivat esimerkiksi lukea hyväksi avoimessa yliopistossa suoritettuja yrittäjyysopintoja. Vetoankin Oulun päättäjiin, jotta uuteen Raksilan lukioon saataisiin yrittäjyyslinja sekä luonnontiedelinja. Yrittäjyyslinjalla mahdollistettaisiin syventyminen liiketoimintaan ja innovaatioon jo lukiossa. Luonnontiedelinjalla luotaisiin pohja pohjoisen matemaattis-luonnontieteellisen huippuosaamisen ja sitä kautta uusien teknologisten innovaatioiden synnylle, mikä yrittäjyyslinjan kanssa loisi oivia mahdollisuuksia menestyvän liiketoiminnan luomiselle pohjoiseen.

Yrittäjyystaidot eivät ainoastaan koske oman yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä kysymyksiä. Yrittelijäisyys on laajempi käsite, joka kattaa oma-aloitteisuuden ja hallitun riskinottokyvyn. Näiden taitojen kehittäminen auttaisi nuoria yrityksen perustamisen lisäksi niin yhä itsenäisemmässä työelämässä pärjäämisessä kuin omassa elämänhallinnassa.

Viimeisen vuoden ajan olen tehnyt Talousgurutnimistä podcastia, jossa olen päässyt haastattelemaan suomalaisen talouselämän ykkösnimiä.

Kuten moni aikaisemmista vieraista, myös viimeisen jakson vieras, herra Tasavallan Presidentti, nosti huolen siitä, että Suomi ei välttämättä kannusta nuoria yrittämään tarpeeksi. Niinistön mielestä olemme kautta aikain olleet riskiä välttävää kansaa, mikä selittää haluttomuuttamme lähteä yrittäjiksi. Yhdeksi ratkaisuksi Sauli Niinistö näkee positiivisten esimerkkien nostamisen.

Näitä esimerkkejä kuitenkin tarvitaan lisää.

Uusien nuorten perustamien yritysten luominen vaatii teidän arvon vanhempien lukijoiden kannustusta ja järkeviä koulutuspoliittisia päätöksiä, jotka tuovat yrittäjyyskasvatuksen meidän nuorten elämään.

•

P.S. Presidentillinen Talousgurut-podcastjakso julkaistaan eduskuntavaalien jälkeen https://soundcloud.com/talousgurut osoitteessa. Aiheena nuorten taloustaidot, yrittäjyys ja taloudellinen syrjäytyminen.

27 KAUPPAKAMARI

ILMOITUS

ILMOITUS

progressive and co ready to boost yo

port of ka

hidden g the bay of b

www.portofkala Commercial Dire Petri Nikupeteri email: petri.niku

AIRPORTS

Oulu 130 km Kokkola 90 km

Kalajoen satamaa kehitetään voimakkaasti – liikennemäärät tukevat tehtyjä investointeja Kalajoen sataman toiminta jatkaa kasvuaan. Vuoden lopussa edelliseen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kokonaisliikenteen kasvu oli 32 prosenttia. Satamassa oli aluskäyntejä 42 kpl edellisvuotta enemmän.

Kalajoen sataman kaupallinen johtaja Petri Nikupeteri kertoo, että kasvu on pääosin tapahtunut vientiliikenteessä, jonka suurimmat volyymit tulevat puutavarasta.

-Viennin osuus koko liikenteestä on 76 prosenttia. Tuontiliikenne on bulkmateriaalien osalta edellisten vuosien tasolla. Projektilaivauksissa on tuonnin osalta hienoinen lasku joka näkyy lähinnä tuulivoimaloiden rakentamisen hiipumisena 2018 alkuvuoden aikana.

Vuosi 2018 oli tähän saakka historian suurin kuljetusmääriltään Kalajoen Satamassa.

-Vuoden 2018 iso kehitysaskel oli kesäkuussa aloitettu säännöllinen konttiliikenne sekä lisääntynyt puutavaran vientiliikenne. Joka toinen viikko satamassa käy konttifeeder, joka kuljettaa kontteja Kalajoen satamasta maailman merille. Konttiliikenteen käynnistyminen Kalajoen Satamasta edistää yhteistyökumppaneidemme mahdollisuuksia kehittyä ja kasvaa.

Tällä hetkellä konttiliikenne muodostuu lähialueen asiakkaiden vientitavarasta.

Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden aikana tehdyt operaattoreiden 28 KAUPPAKAMARI

isot investoinnit edistävät myös osaltaan Kalajoen sataman mahdollisuutta kasvuun.

-Sekä Rahjan Huolinta Oy että Oy Blomberg Stevedoring Ab ovat investoineet uusin lastauslaitteisiin. Kontinkäsittelyä meidän kanssamme tekevä Rahjan huolinta on investoinut kontinkäsittelylaitteisiin ja lastauslevyihin.

Satama investoi uuteen laituriin ja länsilaiturin laajennus etenee aikataulun mukaisesti.

-Uusi 125 metrin Länsilaiturin jatko-osa valmistuu ennen kesää. Toiminnallisesti muutos on merkittävä, sillä entisessä laiturissa ei voinut olla kahta suurta alusta yhtä aikaa. Laituritöiden valmistuttua satamassa on laituria yhteensä 550 metriä lastauskäyttöön. Samalla aiempi lastausongelma poistuu ja laivaukset sujuvat nopeammin.

Laituri-investointi on suuruudeltaan 5 milj. euroa. Satamayhtiön tavoitteena lähitulevaisuudelle on päästä toteuttamaan myös väylän syventäminen 10 metriin.

Kalajoen satamalla on hyvät mahdollisuudet laajentua entisestään. Nikupeteri sanoo, että maa-alueiden tilanne satama-alueella on hyvä.

-Tekemättömiä kenttäalueita on useita ja maata siihen tarkoitukseen on paljon. Sataman toisella puolella oleva Repolan halli ja sen ympärillä

olevat maa-alueet voidaan myös ottaa käyttöön tarpeen vaatiessa. Operaattoreiden kanssa kartoitetaan jatkuvasti uusia varastoja.

"Haluamme toimia ympäristöä säästävällä tavalla."

Kalajoen satama on satsannut paljon myös ympäristöasioihin ja energiankulutukseen.

-Varastoihin ja mastoihin on vaihdettu energiaa säästävät lamput ja

pohdimme parhaillaan energiaa säästäviä lämmitysratkaisuja. Haluamme toimia ympäristöä säästävällä tavalla, koska kaikki meidän kauttamme kulkevat tuotteet ovat vihreitä tuotteita.

Kalajoen Satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola sanoo, että sataman kehittämiseksi on yhdessä asiakkaiden ja operaattoreiden kanssa tehty oikeita ratkaisuja ja suunta on oikea.

-Kaikkien tekemä kova työ on alkanut kantamaan hedelmää ja hyvää satamaa kehitetään entistä tehokkaammaksi.

UUDET JÄSENET

Viestinnällä on merkitystä!

Yrityksen sisäinen ja ulkoinen ympäristö ja siinä toimiminen ovat pitkälti ihmisten välistä vuorovaikutusta. Tätä tapahtuu myyntityössä, neuvotteluissa, tiimityöskentelyssä, palavereissa ja ongelma- sekä konfliktitilanteissa. ”Tämän päivän työ- ja bisneselämä asettaa yhä suurempia vaatimuksia sujuvalle vuorovaikutukselle ja vaikuttavalle viestinnälle. Viestintätaidot ovat tekniikkalaji, jossa kaikki voivat oppia paremmaksi. Vaikka et olisikaan synnynnäinen vuorovaikutuksen mestari, voit kehittyä taitavaksi viestijäksi ja vakuuttaa viestinnällä”, sanoo suosittu uutisankkuri ja toimittaja Peter Nyman.

Koulutusiltapäivässä Peter Nyman valottaa esimerkkien avulla toimivan neuvottelun ja vaikuttavan viestinnän avaintekijöitä.

Ohjelmaan sisältyy myös harjoitteita neuvotteluiden ja vuorovaikutustilanteiden ongelmatilanteista.

Koulutus sopii kaikille, jotka haluavat päivittää ja kehittää viestintä-, neuvottelu- ja vuorovaikutusosaamistaan.

Aika: 28.05.2019 klo 12.30–15.30 Paikka: Original Sokos Hotel Arinan kokoustilat, Kauppakeskus Valkea, 4. krs, Isokatu 25, Oulu Lisätiedot: Oulun kauppakamarin palvelujohtaja Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus(at)chamber.fi

Uudet jäsenet 26.1.–28.3.2019 KALAJOKILAAKSO JKS PRODUCTS LTD Metallituotteiden valmistus PORATECH OY Rakennuspaikan valmistelutyöt KOILLISMAA KALANKASVATUS VÄÄRÄNIEMI OY Kalatalous KOILLISMAAN OVI- JA TURVALLISUUSTUOTE OY Lukkoseppä- ja avainliikkeet OULU RAMIRENT FINLAND OY Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing SUOMEN KONETALO OY Muualla luokittelemattomien koneiden ja laitteiden tukkukauppa BLF ASIANAJOTOIMISTO OY Asianajotoimistot DESIGN INSPIS OY Mainostoimistot DREAM TEAM GROUP OY Liikkeenjohdon konsultointi FIXI OY Rauta- ja rakennusalan vähittäiskauppa IRCAL OY Muiden erikoiskoneiden korjaus ja huolto LILJAB OY/PANCHO VILLA Ravintolat LVI-JAPEXIT OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus PP-FASADI OY Muu erikoistunut rakennustoiminta TILIALAKÄRPPÄ OY Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu TMI EERO KOSKELAINEN Rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraus ja leasing RAAHE KFM SERVICE OY Metallituotteiden korjaus ja huolto TETEC OY Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi WTF DESIGN OY Mainostoimistopalvelut ja brändinrakennus

29 KAUPPAKAMARI

KEVÄT – KOULUTUKSET MITÄ TILINPÄÄTÖS KERTOO – ANALYSOI TILINPÄÄTÖKSESI!

MITÄ TALOUDEN AMMATTILAISEN TULEE TIETÄÄ OHJELMISTOROBOTIIKASTA?

7.5.2019 KLO 9.00–16.00, OULU

4.6.2019 KLO 9.00–12.00, OULU

Radisson Blu Hotel, Hallituskatu 1

Hotelli Lasaretti, Kasarmintie 13 B

Tervetuloa koulutukseen, jossa opit analysoimaan ulkoisen laskentatoimen tarpeisiin tehtyjä tilinpäätöksiä. Koulutuksessa ei juurikaan lähestytä analyysiä sisäisen laskentatoimen (=yrityksen johdon käyttöön ja johtamiseen tehdyn laskennan) tarpeista, vaan pidättäydytään niissä lähtötiedoissa, jotka ovat saatavissa virallisista ja julkisista tilinpäätöksistä. Näin ollen koulutus sopii esimerkiksi yritysanalyytikoille, asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioiville ja ylipäänsä kaikille, jotka tarvitsevat kykyä analysoida virallisia tilinpäätöksiä.

Asiantuntijana toimii KTT, DI Toivo Koski, TulosAkatemia Oy. Koski on yli kymmenen vuoden ajan luennoinut mm. liiketoiminnan suunnittelusta, yrittäjyydestä, pk-yrityksen taloudesta, rahoituksesta ja pääomasijoitustoiminnasta ja saanut luennoistaan erinomaista palautetta.

Ohjelma – Tilinpäätöksen lähtötietojen tarkistus: tulojen kirjaukset ja menojen jaksotukset – Tilinpäätöksen liitetietojen analysointi – Tilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi – Kannattavuuden tunnusluvut (etenkin liikeriskin analysointi) – Vakavaraisuuden tunnusluvut (omavaraisuusaste ja rahoitusriski) – Maksuvalmiuden tunnusluvut (QR) – Käyttöpääoman kiertonopeuksien tunnusluvut – Tilinpäätöksen rahoituslaskelman analysointi

Ohjelmistorobotiikka luo kokonaan uudenlaisia automaatiomahdollisuuksia taloushallintoon. Se parantaa prosessien laatua ja vähentää virheiden määrää. Ohjelmistorobotiikka tulee muuttamaan ja tehostamaan taloushallinnon työtä uudella menetelmällä ja siksi robotiikka tulee nähdä osana taloushallinnon kehityksen ja automatisoinnin työkalupakkia. Tervetuloa koulutukseen kuulemaan lisää!

Asiantuntijana toimii Senior Advisor Kaisa Nieminen, Efima Oy. Kaisa työskentelee Efimalla tukien yrityksen asiakkaita näiden taloushallinnon kehityksessä. Kaisalla on yli 20 vuoden kokemus taloushallinnon eri osa-alueilta, mm. business controlling -toiminnoista, talouden palvelukeskuksista, prosessikehityksestä, sisäisestä tarkastuksesta, projektinhallinnasta, ulkoistuksesta, ohjelmistorobotiikasta sekä sekä liikkeenjohdon konsultoinnista.

Ohjelma – Ohjelmistorobotiikka ja tekoäly osana taloushallinnon kehityksen työkalupakkia – Robotiikka ja tekoäly taloushallinnossa – missä ollaan ja miltä tulevaisuus näyttää?

– Ohjelmistorobotiikan perusteet – Robotiikan ja muiden taloushallinnon automatisointimahdollisuuksien eri käyttökohteet – Ohjelmistorobotiikan käyttökohteita taloushallinnossa – Robotiikan avulla toteutettavien taloushallinnon automaatiomahdollisuuksien läpikäyntiä prosesseittain – Ohjelmistorobotiikan käyttöönotto – Teknologiat ja palveluntarjoajat – Hankinta, pilotointi ja jatkuva kehitys – Ohjelmistorobotiikan organisointi omassa organisaatiossa – Työn ja sen vaatimusten muutos – Automaation ja robotiikan vaikutus taloushallinnon työtehtäviin – Uudet osaamisvaatimukset

Ilmoittautuminen koulutuksiin:

Lisätietoja:

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

Jaana Lahtinen

Riitta Schroderus

Muutokset mahdollisia.

jaana.lahtinen@chamber.fi

riitta.schroderus@chamber.fi

Koulutusten järjestämisen ehtona on

p. 050 408 0663

p. 050 338 9350

koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen. Tarjoamme myös räätälöityjä koulutuksia! Olethan yhteydessä.

30 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSKALENTERI

KEVÄT & SYKSY2019

Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

(TOUKO-LOKAKUU)

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR 16.5. (9–16) 19.9. (9–16)

Palkanlaskijan päivä, Oulu Uudistuva työaikalaki, työsuhteen ehdot ja työsopimukset, Oulu

24.9. (9–16)

Tiiminvetäjien tehovalmennus, Oulu

2.10. (9–14)

Uudistuva työaikalaki, Ylivieska

30.10. (9–16)

Työoikeuspäivä, Oulu

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 22.–23.5. (9–16) Key Account Manager (KAM)

-ajokortti, Oulu

28.5.

(12.30–15.30)

Viesti vaikuttavasti!, Oulu

Uusasiakashankinnan sparrauspäivä, 18.9. (9–16) Oulu

3.10. (13–16)

Myynnin kannattavuus ja hinnoittelu, Oulu

TALOUS JA VEROTUS

15.–16.5.

HHJ-puheenjohtajakurssi, Oulu

11.9. (9–16)

Budjetointi sujuvaksi Excelillä, Oulu

Mitä tilinpäätös kertoo –analysoi tilinpäätöksesi!, Oulu

3.10. (13–16)

Hyvin suunniteltu budjetti, Oulu

7.5. (9–16) 21.5. (9–16)

Kirjanpitäjän päivä, Oulu

28.5. (9–12)

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi

Ajankohtaista kotimaan arvonlisäverotuksesta, Oulu

Ylivieska Oulu

28.5. (13–16)

Ajankohtaista kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksesta, Oulu

Oulu

1. jakso

4.9. 16.10. 13.11.

2. jakso

16.9. 30.10. 28.11.

3. jakso

3.10. 5.11. 4.12.

13.6. (9–12)

Ryhmätyö

11.10. 12.11. 11.12.

Perustajaurakointi kirjanpidossa ja verotuksessa, Ylivieska

4. jakso

31.10. 19.11. 18.12.

25.–26.9.

Kirjanpidon jatkokurssi, Oulu

15.10. (9–12)

Käyttöomaisuuden arvostus ja poistot, Oulu

KANSAINVÄLISTYMINEN 22.5. (9–16) Tulli-ilmoittamisen

4.6. (9–12)

15.10. (13–16)

Mitä talouden ammattilaisen tulee tietää ohjelmistorobotiikasta?, Oulu

Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa, Oulu

ajankohtaispäivä, Oulu

5.6. (9–12)

Kansainvälisten työkomennusten verottamisesta ja työnantajavelvoitteista, Oulu

TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT

17.9. (9–16)

Kuljetukset kilpailutekijänä, Oulu

6.5. (13–14.30)

10.10. (9–16)

Viennin ajankohtaispäivä, Oulu

20.5. (13–14.30) Excel jatkokurssi

Webinaarit

3.6. (13–14.30)

Excel peruskurssi

Excel-raportointi: Pivot ja Excel BI

Tarjoamme myös räätälöityjä koulutuksia! Olethan yhteydessä.

31 KAUPPAKAMARI

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com