Issuu

KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

2/2017 HISTORIA & TULEVAISUUS

VAPAAKAUPPAA PITÄÄ PUOLUSTAA Jussi Pesonen, UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja s. 6

MAAKUNTAUUDISTUS muokkaa perusteellisesti yritysten kasvupalveluja s. 16

KAUPPAKAMARI 100 VUOTTA s. 10

JÄSENYRITYKSET ANTAVAT KIITOSTA OULUN KAUPPAKAMARIN TOIMINNALLE • KALEVAN JOHTOON INNOSTUNUT KEHITTÄJÄ

KOULUTAMME LISÄÄ SANKAREITA LähiTapiolan Sankarikoulutus antaa yhteensä 30 000 koululaiselle ja 15 000 asiakkaalle eväät oikeanlaisen hätäensiavun antamiseen. Työnantajan lakisääteinen tehtävä on järjestää riittävä ensiapukoulutus henkilökunnalle. Lisäksi työpaikalla on oltava ensiapuvälineet.

Jos haluat varata yrityskohtaisen koulutuksen ota yhteyttä LähiTapiola Pohjoiseen pohjoinen@lahitapiola.ﬁ tai puh. 08 814 2504. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: sankarikoulutus.ﬁ

PÄÄKIRJOITUS

Satojen miljoonien investoinnit seisovat kaavoitus- ja lupajonoissa Lähes joka kymmenes yritys arvioi yrityksen investointien viivästyneen tai peruuntuneen turhien viranomaislupien vuoksi. Tämä käy ilmi tuoreesta kauppakamareiden valtakunnallisesta pk-yritysten hallitusbarometristä. Vastausten mukaan viivästys johtui yleensä kaavoituksesta, rakennus- tai ympäristöluvista. Ongelma koskee koko Suomea. Yritykset kaikkialta Suomesta kertoivat viivästyksistä. Useita yli 5 miljoonan euron investointeja raportoitiin viivästyneen mm. Etelä-Savossa, Helsingin seudulla, Kuopiossa, Oulussa, Pohjanmaalla, Tampereella ja Turussa.

Orastavaa talouskasvua ei pidä tukahduttaa turhalla byrokratialla nyt, kun rakennetaan seuraavan 100 vuoden tulevaisuutta.

Pelkästään kyselyyn vastanneilla 1100 yrityksellä oli viivästynyt hankkeita yhteensä noin 160 miljoonan euron arvosta. Viivästyneiden hankkeiden arvo vaihteli alle 100 000 eurosta yli 5 miljoonaan. EK:n laskelmien mukaan kaavoitus- ja lupaprosesseissa seisoo jopa 2,9 miljardin investoinnit ja 14 000 työpaikkaa. Turhan sääntelyn purkamisesta on puhuttu jo vuosia. Norminpurkutalkoita on julistettu hallitusohjelmaa myöten, mutta kovin vähän on tapahtunut. Liian yksityiskohtaisista kaavoista ja rakentamismääräyksistä on luovuttava, sillä ne lisäävät rakentamisen kustannuksia tuntuvasti. Liian yksityiskohtaiset kaavat viivästyttävät myös rakennushankkeiden aloittamista, koska liikkeelle päästään lähes aina vasta kaavamuutosten jälkeen. Kaavojen on oltava yleisluonteisimpia. Niissä ei pidä säädellä liian yksityiskohtaisesti sellaisista asioista, jotka ratkaistaan vasta rakennussuunnitteluvaiheessa. Kaavoissa saatetaan vaatia rakentamiseen sellaisia ratkaisuja, joille on löydettävissä rakennussuunnitteluvaiheessa kustannustehokkaampi vaihtoehto. Markkinoiden on saatava ohjata kaavoitusta siinä mielessä, että rakennuttajien on pystyttävä rakentamaan sellaisia asuntoja kuin ostajat haluavat. Kysynnän tulee ohjata tuotantoa esimerkiksi asuntojen kokoon liittyen. Suuri ongelma yritysten rakennushankkeisiin liittyen on lupien venyvät käsittelyajat. Käsittelyajoissa on isoja kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa luvat hoituvat joustavasti, mutta useammissa viivästyksiä on aivan liikaa. Ongelmallista on käsittelyyn liittyvä epätietoisuus. Luvan hakija ei tiedä, millä aikataululla hänen lupahakemuksensa käsitellään. Kaikissa kunnissa pitäisi saada rakennetun ympäristön luvat yhdeltä luukulta. Lisäksi kuntien pitäisi antaa palvelulupaus, joka määrittelisi, missä ajassa lupahakemukset käsitellään. Kauppakamarien valtakunnallisesta pk-hallitusbarometrista ilmeni myös, että pk-yrityksiltä löytyy investointihalukkuutta. Yli 40 prosenttia vastanneista kertoo käynnistävänsä uutta liiketoiminta-aluetta ja lähes kolmannes suunnittelee muuta merkittävää investointia. Kuntien on vastattava tähän yritysten kasvaneeseen investointihalukkuuteen ja sujuvoitettava lupaprosessejaan sekä kaavoitusta.

JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja Oulun kauppakamari

3 KAUPPAKAMARI

Huomisen työpaikat syntyvät uudesta osaamisesta ja innovaatioista, jotka kaupallistetaan tehokkaasti. Kun tuet yliopistoa, olet mukana luomassa uusia mahdollisuuksia alueen ihmisille ja yrityksille.

Lahjoita ja ole mukana rakentamassa yhteistä tulevaisuuttamme LAHJOITA.OULU.FI FI08 8119 9710 0170 23 Yksityishenkilöiden ja yritysten yli 850 euron lahjoitukset ovat verovähennyskelpoisia. Valtion vastinrahoitus moninkertaistaa tekemäsi lahjoituksen arvon. Rahankeräyslupa POL-2014-11655

SISÄLTÖ 2/2017

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.ﬁ

PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN 3 PÄÄKIRJOITUS

KUVAPANKIT COLOURBOX, PIXHILL ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.ﬁ ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, ELO- JA MARRASKUUSSA

6 HENKILÖ Jussi Pesosen mukaan Suomen on sopeuduttava globaaliin maailmaan 10 TEEMA Kauppakamari 100 vuotta

PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU YRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA

16 Maakuntauudistus muokkaa perusteellisesti yritysten kasvupalveluja 18 Jäsenyritykset antavat kiitosta Oulun kauppakamarille mm. edunvalvonnasta, koulutuksesta ja infotilaisuuksista 20 Kalevan uusi toimitusjohtaja haluaa olla kehittäjä, ei saneeraaja

22 Pk-yritykset laajentavat liiketoimintaansa 24 Meranti hallitsee puhtauspalvelut 26 EU:n tietosuoja-asetus lisää kansalaisten oikeuksia ja yritysten velvollisuuksia 30 Kauppakamari kouluttaa 31 KevätForum lähestyy

ISSN 1458-6002

20 5 KAUPPAKAMARI

HENKILÃ–

6 KAUPPAKAMARI

Suomen on sopeuduttava globaaliin maailmaan TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVAT: UPM

UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Jussi Pesonen toteaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten on uskallettava tehdä muutoksia. Jäämme kehityksestä sivuun, jos tyydymme vain seuraamaan, mitä Brexit ja Trump tarkoittavat. Suomalaisen metsäteollisuuden uusi nousu on esimerkki siitä, että disruptio voi olla mahdollisuus.

7 KAUPPAKAMARI

V JUSSI PESONEN UPM-KYMMENE OYJ

Toimitusjohtaja 2004 – Varatoimitusjohtaja 2001–2004 Tuotantoinsinööriksi UPM:lle 1987, sen jälkeen eri johtotehtäviä yhtiössä. LUOTTAMUSTEHTÄVÄT

Metsäteollisuus ry:n, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston (ICC Finland) hallitusten puheenjohtaja. Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) ja East Office of Finnish Industries Oy:n hallitusten jäsen. SYNTYNYT

1960

8 KAUPPAKAMARI

misessa että keskusteluun osallistumisessa.” apaakaupan merkitystä Suomelle ei Edunvalvonnan moniäänisyys on Pesosen UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskaupmukaan korostumassa kaikilla toimialoilla. Tämä pakamarin puheenjohtaja Jussi Pesosen johtuu siitä, että edunvalvonta muuttuu yhä pirstamielestä voi yliarvioida. Protektionismi loituneemmaksi sitä mukaa kun maailmasta tulee nostaa päätään säännöllisin väliajoin, ja vapaakaumonimutkaisempi. pan puolustajien on silloin astuttava esiin. ”On haettava uusia tapoja tehdä työtä, myös ”Meidän pitää uskaltaa katsoa ulos. Meidän pitää edunvalvonnassa. Markkinoilla tuote kilpailee tuosanoa, että kannatamme vapaakauppaa. Kaupan tetta vastaan. Sen takia on tärkeää, että pääsemme esteet ovat este myös Suomen hyvinvoinnin kehittykaikessa tuotekohtaiseen sääntelyyn. Se ratkaisee miselle”, toteaa Pesonen. Suomen vientituotteiden menestyksen.” Globaalien toimitusketjujen toimivuus ja varParasta yhteiskuntasuhdetoimintaa on Pesosen muus ovat erittäin tärkeitä Suomen kaltaisille ulkomukaan se, että yritys pitää huolta kilpailukyvystään maankaupasta riippuvaisille maille. Protektionismin ja kannattavuudestaan. Tämä on paras tae työpaiktorjuminen ei Pesosen mukaan ole tärkeää vain kojen säilymiselle. Menesisoille yrityksille, sillä kaiken tyvän yrityksen tulovirrasta kokoiset yritykset hyötyvät ”KUN TEOLLISUUS TEKEE kanavoituu myös merkittävä vapaakaupasta. osuus yhteiskunnalle verojen Päätöksenteon ja yhteisINVESTOINNIN, ON kunnallisen keskustelun KYSEESSÄ YLEENSÄ 30 ja maksujen muodossa. Jussi Pesosella on selkeät fokus on Pesosen mielestä VUODEN SITOUTUMINEN terveiset hallitukselle: Teolsiirtynyt liian paljon sisäpoSUOMEEN.” lisuuden kustannuksia ei saa liittisiin asioihin. Asioita ei lisätä. Yhtä tärkeätä on, että enää voida ohjata ainoastaan sovitusta hallitusohjelmasta kansallisilla päätöksillä, pidetään kiinni. Ennustettavuus kärsii, jos hallitus sillä muiden maiden päätökset vaikuttavat suoraan soutaa ja huopaa. meidän omaan kilpailukykyyn. Sen takia Suomen ”Kun teollisuus tekee investoinnin, on kyseessä veropolitiikkaa ja lainsäädäntöä pitää tarkistaa myös yleensä 30 vuoden sitoutuminen Suomeen.” kansainvälisestä näkökulmasta. “Elämme globaalissa maailmassa, ja siihen HUOLEHDI NYKYISESTÄ, INVESTOI meidän on sopeuduttava. Verotuksen ja regulaation TULEVAAN pitää olla symmetriassa suhteessa kilpailijamaihin. Suomalainen metsäteollisuus elää kriisin jälkeen Tasavertaiset edellytykset ovat paras tae siitä, että uutta kukoistuskautta, jossa sekä tuloskunto että tuotanto säilyy Suomessa ja tänne tehdään invesinvestointikyky ovat vahvoja. Jussi Pesosella on tointeja.” kokemukseen perustuva neuvo murroksen keskellä Suomi voi Pesosen mukaan menestyä vain, jos toimiville yrityksille ja toimialoille: puolustajan ja kilpailemme kansainvälisesti ja uskallamme myös uudisraivaajan roolit on syytä yhdistää. itse altistua kilpailulle. ”Huolehdi nykyisestä tuotannostasi, jotta voit ”Jos yhtiö tai tuote joutuu Suomessa epäsymmetinvestoida tulevaan. Vanhan tuotannon pitää tuottaa riaan, on lopputulos yleensä se, että liiketoiminta varoja uuden liiketoiminnan rakentamiseen.” siirtyy muualle tai pärjää huonosti.” Toimialoja ravisteleva disruptio pitää Pesosen Liian myönteiset kilpailuolosuhteet, esimerkiksi mukaan nähdä mahdollisuutena. Suomalaiset subventioiden ansiosta, eivät myöskään ole hyväksi metsäkonsernit lähtivät hakemaan kasvua uusista liiketoiminnalle, sillä ne rapauttavat kilpailukyvyn. tuotteista ja ovat nykyään globaalisti johtavia toimijoita omissa segmenteissään. LOKAALI JA GLOBAALI ”Päätimme, että metsäteollisuus on uudistusVAIKUTTAMINEN hakuinen toimiala. Loimme vahvat ja kannattavat Jussi Pesonen toimii puheenjohtajana myös Metydinliiketoiminnat omien strategioiden mukaisesti säteollisuus ry:ssä, joka vuodenvaihteessa solmi ja kehitimme uusia tuotteita ja innovaatioita tulevaiyhteistyösopimuksen Keskuskauppakamarin kanssa. suudelle.” Yhteistyössä painottuu kaksi ulottuvuutta: lokaali Muutoksen keskellä oli pidettävä päät kylminä. ja globaali, eli alueellinen näkökulma kotimaisen ”Olimme sitkeitä, määrätietoisia ja kestimme kauppakamariverkoston kautta ja kansainvälinen merivettä vaikeiden päätösten kohdalla.” ulottuvuus Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n Varsinkin viimeksi mainittu asia on Pesosen kautta. mukaan tärkeä, sillä yritys ja sen johto joutuu ”Sopimuksella pääsemme lähemmäksi maakuntodennäköisesti kohtaamaan massiivista kritiikkiä tia, joissa metsäteollisuus toimii. Kansainvälinen siinä ratkaisevassa vaiheessa, kun vanhoja toimintokauppakamari ICC vie meidät puolestaan kansainja ajetaan alas ja uusia luodaan tilalle. välisiin pöytiin. Halusimme uusiutua sekä vaikutta-

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen O U L U N A M M AT T I KO R K E A KO U L U

9 KAUPPAKAMARI

KUVA: COLOURBOX

TEEMA

10 KAUPPAKAMARI

Kauppakamari 100 vuotta

Vapaan talouden pelisääntöjen opettelu alkoi vasta 1990–luvun lamasta Ensimmäiset kauppakamarit perustettiin yhdessä Suomen historian suurimmassa taitekohdassa. Olot Suomessa 1917 olivat lähes kaoottiset: maa oli irtaantumassa Venäjästä, Suomi itsenäistymässä ja heti perään alkoi sisällissota. TEKSTI HEINO YLISIPOLA

o 1900-luvun alkuvuosina Suomessa oli keskusteltu ja tehty jopa alustavia asetusluonnoksia kauppakamarien perustamiseksi isoihin kaupunkeihin. "Hanke kuitenkin viivästyi ja ensimmäinen maailmansota viivästytti sitä entisestään. Lopulta kauppakamariasetus saatiin tehdyksi, mutta se tuli tavallaan ’liian myöhään’. Maailmansota romahdutti maailmankaupan, ja sen tilalle tuli kansallisvaltioiden kahdenvälinen kauppa eli jotakin sellaista, mihin maailma näyttäisi taas menevän”, kertoo tieteen, teknologian ja modernin yhteiskunnan tutkimuksen professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Michelsen kirjoittaa kauppakamarijärjestön 100-vuotishistoriaa, joka ilmestyy myöhemmin tänä vuonna. Kauppakamarien tärkein tehtävä viime vuosisadan alussa oli pitää yllä ja tukea kaupan vapautta, eli kuten siihen aikaan sanottiin, ’kauppareittien’ vapautta. ”Tämä tarkoitti sääntelyn, tullien ja erilaisten kaupan esteiden poistamista. Suomella oli jo vahva asema metsäteolli-

suustuotteiden vientimarkkinoilla, mutta maan kehittämiseen tarvittiin myös kaupan esteiden vapauttamista. Toinen tärkeä tehtävä oli yritysten välisten ristiriitojen sovittelu, johon tarvittiin myös puolueetonta välittäjäorganisaatiota.” Kauppakamarilaitos syntyi Suomeen 1917, hyvin myöhään verrattuna moniin Euroopan maihin. Maailman ensimmäinen kauppakamari oli perustettu jo 1499 Ranskaan Marseilleen. ”Suomi oli mielenkiintoinen maa 1800-luvulla. Talous avautui, mutta samalla Suomesta tuli vahvasti valtiojohdettu suuriruhtinaskunta Venäjän yhteydessä. Kauppa oli pitkälti kotimaan kauppaa, ja teollisuustuotteiden viennistä saatiin kansantalouteen lisätuloja. Kauppakamarit syntyivät maihin, joissa oli vahvat kaupalliset perinteet eli kauppahuoneita ja kaupallista toimintaa valtakunnan rajojen ulkopuolelle ja usein myös maanosien välistä siirtomaakauppaa”, selvittää Michelsen. Suomi oli kaukana tällaisista virtauksista, mikä osaltaan selittää kauppakamarilaitoksen myöhäistä syntyä. Venäjä sai oman kauppa-

kamarinsa vähän ennen Suomea. Pulakausi 1930-luvulla oli vaikeaa aikaa kauppakamareille. Talolliset menettivät talojaan ja pankkeja kaatui. ”Suuri lama iski Suomeen viiveellä, mutta sen ehkä tärkein merkitys oli luottamuksen katoaminen kaupasta ja finanssimarkkinoilta. Ennen lamaa oli uskottu kultakantaan maailmankaupan kivijalkana. Nyt se pohja petti, ja seurauksena oli katastrofaalinen romahdus kansantalouksissa”, kertoo Michelsen. Michelsenin mukaan lamasta oli vaikea tulla ulos, koska talouden perusta piti rakentaa uudelleen ilman selkeää finanssipoliittista rakennetta. Kauppakamareille lama merkitsi tappiota, sillä kauppakamarit olivat tukeneet vapaakauppaa ja kultakantaan perustuvaa globaalia talousjärjestelmää. Tämä malli romahti, ja varsin pian Suomi ajautui Saksan vanavedessä uuteen kansallismieliseen kansantalouteen, jota jatkui aina 1950-luvulle saakka. Michelsenin mukaan Suomi jäi viime sotien jälkeen kiinni säännöstelyyn, koska sotakorvaukset ja jälleenrakentaminen söivät käytännössä kansantalouden liikkumavaran.

11 KAUPPAKAMARI

Kauppakamarien rooli oli näkymätön, mutta alueellisella ja paikallisella tasolla kauppakamarit olivat tärkeitä vaikuttajia teollistamis- ja infrastruktuurihankkeissa. KUN KAIKKI ROMAHTI Michelsenin mukaan 1990-luvun lama romutti Suomeen 1950-luvulta lähtien rakentuneen järjestelmän, jonka taloudellinen perusta lepäsi itä- ja länsiviennin varassa. Sitä tuki sopimusyhteiskunta, jossa päätettiin hinnat, vuokrat ja palkat. ”Kartelloituminen oli yleistä ja valtion sinetöimät yhteiskuntasopimukset takasivat toimintaedellytykset teollisuudelle ja kaupalle. Tämä kaikki romahti, kun idänkauppa kaatui ja Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi. Yhteiskunnassa piti opetella vapaan talouden pelinsäännöille, ja se vei aikaa. Nokian nousu toi kuitenkin kansantalouteen rahaa ja myös globaalin talouden osaamista.” Uudet virtaukset törmäsivät vuoden 2008 finanssikriisiin. Sen seurauksena Suomi palasi osittain vanhalle tielle, eli taloutta ja yhteiskunnan rakenteita on pidetty yllä julkisen talouden velkataakkaa lisäämällä. Samalla on odotettu vientikaupan elpymistä ja sitä kautta työllisyyden kohentumista. ”Globaalissa taloudessa kilpailuasemat ovat kuitenkin muuttuneet. Menestykseen tarvitaan jatkuvaa innovatiivisuutta ja uusien liiketoimintamallien omaksumista. Näitä kumpaakaan ei Suomessa ole pystytty elvyttämään monista yrityksistä huolimatta”, painottaa Michelsen. Kauppakamarit ovat houkutelleet puoleensa yhteiskunnan vaikutusvaltaisia jäseniä. Keskuskauppakamarin hallitusta ovat johtaneet Suomen talouden ja politiikan ykkösketjuun kuuluvat henkilöt. Kauppakamarit ovat myös ajaneet näkyvästi naisjohtajien aseman parantamista.

Keskuskauppakamari juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä julkaisemalla suomalaisten yritysjohtajien ja talouselämän vaikuttajien muotokuvia digitaalisessa galleriassa.

muotokuvagalleria.ﬁ

12 KAUPPAKAMARI

Kauppakamari 100 vuotta

Markkinatalouden ja vapaakaupan puolestapuhuja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä toivoo, että Suomi siirtyisi lopultakin 2000-luvulle ja markkinatalouteen. TEKSTI HEINO YLISIPOLA

KUVA RONI REKOMAA

os Risto E. J. Penttilän johtama Keskuskauppakamari saisi vallan ratkaista yhden Suomen pahimmista talousongelmista, olisi se siirtyminen nykyisestä sääntelytaloudesta markkinatalouteen. ”Suomessa suhtaudutaan vapaakauppaan hyvin myönteisesti, mutta Suomen sisällä vapaakaupasta ollaan hyvin kaukana. Suomen sisällä markkinatalous on epäonnistunut.” Penttilän mukaan sote-uudistuksessa mennään oikeaan suuntaan, jos valinnanvapaus säilyy keskeisenä osana uudistusta. Toinen merkittävä askel vapaakauppaan ja maan sisäiseen markkinatalouteen oli kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. "Suomen jäykät työmarkkinat olisi pitä-

nyt avata jo muutama vuosikymmen sitten. Ne ovat yhteiskunnassa eniten säännelty lohko. Yhtä tärkeä uudistus kuin sote, olisi saada työmarkkinat 1900-luvulta 2000luvulle. Penttilä muistuttaa, että työmarkkinoiden avaamisessa Suomi voisi katsoa esimerkkiä länsinaapurista, Ruotsista ja myös Britanniasta. Kummassakaan maassa ei ole järjestelmää, jossa yhden toimialan ratkaisut levitetään koko palkansaajakenttään. Myös Saksa on Penttilän mukaan onnistunut työreformissaan hyvin. Maassa on nykyään käytännössä täystyöllisyys – tosin osa työntekijöistä joutuu tulemaan toimeen hyvin pienellä palkalla ja moni pienipalkkainen tekee kahta työtä. Penttilän mukaan elinkeinoelämä uudis-

"Suomelle tärkeintä on, että yhtenäismarkkinat toimivat niin, ettei tule uusia tullirajoja", sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

tui 1990-luvulla, paljolti pakon edessä, kun Suomi liittyi EU:hun ja eurojärjestelmään. Neuvostoliiton romahdus pakotti vientiyritykset suuntaamaan ponnistelunsa länsimarkkinoille. Myös valtio uudistui ja purki byrokratiaansa. "Kuntien rakenneuudistus ja terveydenhuollon uudistus jäivät tekemättä. Nyt ne ovat käynnissä. Työelämän uudistaminen odottaa yhä vuoroaan." RUOTSI ON KARANNUT Suomen talous kasvaa hidasta, noin 1,5 prosentin vuosivauhtia. Se ei riitä nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Valtiontalouden menot ovat noin 6 miljardia euroa suuremmat kuin tulot. Ruotsin bruttokansantuote asukasta

kohden on nyt 20 prosenttia suurempi kuin Suomen. Finanssikriisin edellä maat olivat suurin piirtein tasoissa. "Lääke on radikaali siirtyminen markkinatalouteen. Ruotsissa on tehty merkittäviä uudistuksia työmarkkinoilla. Suomessa ne ovat tekemättä. Pitää uskaltaa ajaa läpi reformeja. Työn tekemisen pitää olla kaikissa tilanteissa kannattavaa. Työmarkkinoiden uudistamisen yhteydessä voitaisiin palkkaveroja laskea merkittävästi ja saada talous nousuun", painottaa Penttilä. EU KESKITTYY BREXITIIN Penttilän mukaan elämme Euroopassa eritäin mielenkiintoisia aikoja, kun Britannia on aloittanut irtautumisensa EU:sta, brexitin. "Voi käydä niin, että euroryhmä tiivis-

tää talouspolitiikkaansa Saksan ja Ranskan johdolla. Silloin on vähän mahdollisuuksia pohjoismaiseen talous- ja hyvinvointipolitiikkaan. Mahdollisuutemme tehdä omia ratkaisuja käyvät hyvin vähiin kahden vauhdin Euroopassa. EU on jättänyt sivummalle vapaakaupan tulevaisuudesta huolehtimisen. EU haluaa nyt vain pitää rivit suorina." Euroopan ainoa mahdollisuus pysyä kilpailukykyisenä globaalissa maailmassa on Penttilän mukaan, että EU hyväksyy poliittisesti monitahtisen Euroopan, mutta vapaakaupassa ja sen edistämisessä kaikki jäsenmaat ovat mukana, samassa tahdissa. "Sääntely-Eurooppa ei ole hyväksi Suomelle. Suomelle tärkeintä on, että yhtenäismarkkinat toimivat niin, ettei tule uusia tullirajoja. Suomi elää viennistä. EU:n pitäisi

13 KAUPPAKAMARI

keskittyä talouteen ja unohtaa poliittiset ambitiot. Suomi elää EU:ssa samalla tavalla kuin 1990-luvulla", sanoo Penttilä. Penttilän mukaan Suomen mukaanlähtö eurojärjestelmään ei ollut virhe. Eurojärjestelmä kokonaisuudessaan on hänen mukaansa kuitenkin epäonnistunut. "Kreikalle olisi pitänyt antaa kenkää eikä pumpata sinne satoja miljardeja euroja. Eurojärjestelmässä pitäisi olla vain niiden maiden, jotka pystyvät täyttämään kriteerit. Koko 2000-luku on EU:ssa ollut vain instituutioiden ylläpitämistä tai uusien instituutioiden rakentamista. Poliittinen integraatio on jäänyt päälle liian pitkäksi aikaa." KOLME PAINOPISTETTÄ Kauppakamariryhmän keskeisimmät edunvalvontatavoitteet ovat saada liikenne

sujumaan, verotusta alemmaksi ja turha byrokratia pois. "Jokaisella 19 kauppakamarilla on omat alueelliset kehittämistehtävänsä." Suomessa yritysten jäsenyys kauppakamarissa on vapaaehtoista, toisin kuin esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa. Penttilä muistuttaa, että kauppakamarijärjestö ei ole koskaan 100-vuotisessa historiassaan ollut niin vahva kuin se nyt on. Jäseninä on yli 20 000 yritystä ja organisaatiota, mikä oli aikoinaan Kansallispankin pääjohtajana ja Keskuskauppakamarin puheenjohtajana toimineen Jaakko Lassilan tavoite. Metsäteollisuus ry:n ja Keskuskauppakamarin yhteistyösopimus astui voimaan vuoden vaihteessa. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toimii molempien järjestöjen puheenjohtajana. "Kauppakamareissa ovat edustettuina

kaikki elinkeinoelämän toimialat. Kauppakamarit ovat myös osa yhteistä globaalia verkostoa, jossa yhteistyötä tehdään eri tavoin yrityksen kansainvälistymisen helpottamiseksi. Tuoreimpana esimerkkinä on Saksan kauppakamarin ulkomaanverkoston avaaminen suomalaisyritysten palvelukseen." Penttilän mukaan yritykset kuuluvat kauppakamareihin, koska niissä ne voivat vaikuttaa oman alueensa kehittämiseen. Keskuskauppakamari vaikuttaa valtakunnan politiikkaan. Kauppakamareissa elinkeinoelämän päättäjät tapaavat toisiaan eli verkostoituvat. Yritykset keskustelevat myös alueensa kuntien ja oppilaitosten kanssa. Keskuskauppakamari tarjoaa myös palveluja vaihtoehtona jäykälle viranomaistoiminnalle, kuten välimiesmenettely- ja sovittelusääntöjen mukaiset menettelyt sekä mainonnan eettisen neuvoston lausunnot.

Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia uusia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.yritystenkehittamispalvelut.ﬁ

Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

14 KAUPPAKAMARI

Päivi Lappalainen 0295 023 643 Jari Uusinarkaus 0295 037 141 nimi.sukunimi@ely-keskus.ﬁ

SUOMI ANSAITSEE AMMATTILAISENSA. HE ANSAITSEVAT SUOMI 100 -ERIKOISMERKIN. Rakennustyöntekijöitä, hoitajia, toimitusjohtajia, laatupäälliköitä, optikkoja, myyjiä, IT-osaajia… Yrityksesi on täynnä ammattilaisia, jotka rakentavat Suomea – ja yritystäsi. Palkitse heidät Suomi 100 -erikoisansiomerkillä. Keskuskauppakamarin Suomi 100 -erikoisansiomerkkiä myönnetään Suomen juhlavuoden 2017 ajan työstä yrityksen, elinkeinoelämän ja isänmaan puolesta. Työsuhteen pituus ei ole edellytyksenä ansiomerkin myöntämiselle.

ansiomerkit.fi

Yrittäjä, hae vauhtia kasvuun! Ilmoittaudu mukaan vuoden 2017 kilpailuun. Lue lisää ja katso kevään seminaarikiertueen paikkakunnat ja päivämäärät: ooo&]gq&Ô

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT:

15 KAUPPAKAMARI

KUVA REIJO KOIRIKVI/ STUDIO P.S.V.

Maakuntauudistus myllää kasvupalvelut – yrityksille luvassa parempia palveluja ja uutta liiketoimintaa TEKSTI KARI AROKYLÄ

16 KAUPPAKAMARI

Maakuntauudistus muokkaa perusteellisesti yritysten kasvupalveluja. Muutoksella on kahdenlainen vaikutus: se lupaa yrityksille parempia palveluja ja luo asiantuntijayrityksille uusia markkinoita.

odella merkittävä uudistus. Systeeminen muutos. Näin kuvailee Kainuun Ely-keskuksen johtaja Jaana Korhonen tekeillä olevaa yritysten kasvupalvelujen remonttia. Kyse on isosta myllerryksestä, mutta julkisuudessa se on jäänyt pahasti sote-uudistuksesta ja valinnanvapaudesta käytävän keskustelun jalkoihin. Korhonen arveleekin, että yritykset eivät vielä tunne riittävästi kasvupalvelujen uudistuksen sisältöä, vaikka esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö on sitä yrittänyt tuoda esille. Samaa mieltä on Korhosen virkaveli, johtaja Petri Keränen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta. Molemmat uskovat, että uudistus on yritysten kannalta myönteinen, mutta patistavat niitä valmistautumaan muutokseen hyvissä ajoin ja ottamaan selvää sen vaikutuksista. ”Kaiken kaikkiaan tämä on mahdollisuus yrityksille. Kasvupalveluja käyttävien yritysten palvelut paranevat ja osalle yrityksistä syntyy uusia markkinoita, joille tarjota omia palvelujaan”, toteavat Korhonen ja Keränen lähes samoin sanoin. KASVUPALVELUT MAAKUNTIEN HOIVIIN Uudistuksen keskeinen sisältö on, että tähän asti Elykeskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen tarjoamat kasvupalvelut yrityksille yhdistetään ja uudet maakuntahallinnot alkavat vastata niistä. Samalla suoristetaan väylää erilaisiin valtakunnallisiin palveluihin, joita tarjoavat Tekes, Finpro ja Finnvera. Näihinkin on tarkoitus päästä käsiksi maakunnan kautta. Muutos astuu käytännössä voimaan vuoden 2020 alussa. Siirtymäkausi on Petri Keräsen mukaan neljän vuoden mittainen, joten kokonaan uudessa uskossa yritysten kasvupalvelut ovat vuoden 2024 alussa. ”Tavoitteena on rakentaa yrityksille saumaton palveluketju, joka pitää sisällään monipuolisen kattauksen palveluja ja myös rahoitusratkaisut. Lisäksi ketju toimii yhden luukun periaatteella. Tämä on ennen kaikkea asiakaslähtöinen uudistus”, hän kuvailee. Keränen luottaa maakunnista muodostuvan yrityksille vahvoja kumppaneita. Hän uskoo myös, että kasvupalvelujen kokoaminen maakuntien alaisuuteen purkaa tietynlaista siilomaisuutta, jota nyt on ollut havaittavissa. Tähän asti eri

Johtaja Jaana Korhonen

organisaatiot ovat usein hoitaneet oman työnsä naapurin tekemisiä juuri vilkuilematta. YRITYKSET PALVELUJEN TUOTTAJIKSI Maakunnat eivät tuota kasvupalveluja itse. Periaate on, että ne hoitavat tietyt viranomaistehtävät ja vastaavat palvelujen järjestämisestä. Varsinaiset yrityksille tarjottavat kasvupalvelut ne hankkivat yksityisiltä asiantuntijayrityksiltä. Tämä avaa tiettyjen alojen yrityksille aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Jaana Korhonen uskoo, että uusi toimintamalli tuottaa hyviä tuloksia. ”Nykyinen malli ei kykene reagoimaan tarpeeksi nopeasti eikä ole rakenteeltaan oikein joustava. Nyt pyritään siihen, että palvelut kehittyvät yhtä jalkaa markkinoiden muutoksen kanssa. Luotan siihen, että uusi järjestelmä toimii paremmin kuin vanha”, hän toteaa. Korhonen huomauttaa, että maakunnat määrittelevät tietyissä rajoissa itse, millaisia palveluja ne yrityksille tarjoavat. Näin ollen ne pystyvät räätälöimään palvelutarjonnan juuri omalle alueelleen sopivaksi. Toisaalta palvelujen laajuuden ja sisällön suhteen voi syntyä alueellista eriarvoisuutta. ”Markkinat eivät ehkä myöskään toimi kaikkialla yhtä hyvin eikä palvelujen tarjontaa ole joka paikassa samassa mitassa. Uskon kuitenkin, että ajan mittaan markkinat ja tarjonta kehittyvät. Maakunnilla on tarvittaessa myös mahdollisuus perustaa omia palvelujen tuottajayhtiöitä”. Johtaja Korhonen muistuttaa vielä, että kaupunkien ja kuntien elinvoimapolitiikkaan kasvupalveluja koskevalla uudistuksella ei ole suoraa vaikutusta – eikä näin ollen myöskään niiden tarjoamiin yrityspalveluihin. Kasvupalvelut kuitenkin kytkeytyvät tiiviisti kuntien elinvoimatehtäviin. Kuntien rooli on jatkossakin tärkeä ja yhteistyötä tarvitaan puolin ja toisin.

17 KAUPPAKAMARI

TAKANEN: Hallituksen puheenjohtaja Harri Takanen, Scanﬁl Oyj

Edunvalvonta kaikkein tärkeintä TEKSTI KARI AROKYLÄ

SOPIMUSVALMISTAJA SCANFIL OYJ JA KIINTEISTÖHUOLTO JURVELIN OY Kaksi erilaista yritystä, kaksi Oulun kauppakamarin jäsentä. Edellinen on ollut mukana kauppakamarin toiminnassa jo pitkään, jälkimmäinen vuoden päivät. Näkemyksiään kauppakamarin toiminnasta kertovat Scanﬁlin hallituksen puheenjohtaja Harri Takanen ja Kiinteistöhuolto Jurvelinin toimitusjohtaja Mikko Jurvelin.

18 KAUPPAKAMARI

canfilin hallituksen puheenjohtaja Harri Takanen nostaa kauppakamarin tärkeimmäksi tehtäväksi elinkeinoelämän edunvalvonnan. Hän uskoo, että yritysten kannalta tärkeiden asioiden edistäminen sujuu paremmin, kun sitä tekee kauppakamarin kaltainen edunvalvontajärjestö. ”Yritysten saattaa olla hieman hankalaa hoitaa edunvalvonta-asioita, eivätkä ne välttämättä halua sotkea brändiään niihin. Kauppakamari on myös julkisuudessa ikään kuin neutraalimpi osapuoli”, hän pohtii. Kauppakamari on Takasen mielestä onnistunut edunvalvojana varsin hyvin ja asettunut omalle paikalleen muiden yrityselämää edustavien järjestöjen keskuudessa. Toki haasteitakin on. Yksi niistä on jäsenistön moninaisuus, joka tietysti toisaalta on myös rikkaus. ”Toiminnassa on mukana niin isoja kansainvälisillä markkinoilla toimivia kuin pieniä paikallisia yrityksiä. Molemmat ovat yhtä tärkeitä, mutta niiden edut ja näkemykset saattavat poiketa toisistaan”, hän muistuttaa.

Harri Takanen ei tarkkaan tiedä, milloin Scanfil liittyi Oulun kauppakamariin. Yritys on perustettu vuonna 1976 ja hän arvelee jäsenyyden alkaneen melko pian tämän jälkeen. Itse hän on ollut kauppakamarin toiminnassa mukana puolikymmentä vuotta. Tällä hetkellä Takanen on jäsenenä Oulun kauppakamarin teollisuusvaliokunnassa sekä Kalajokilaakson kauppakamariosaston hallituksessa. Aivan konkreettista hyötyä Scanfil on Takasen mukaan saanut kauppakamarin järjestämistä koulutuksista. Yrityksen henkilöstö on osallistunut etenkin erilaisiin taloushallinnon koulutuksiin. Lisäksi Scanfil on käyttänyt kauppakamarin kautta saatavia vientiasiakirjoja. Sievissä pääkonttoriaan pitävä Scanfil on globaalisti toimiva elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistaja ja järjestelmätoimittaja. Yhtiön tehdasverkostoon kuuluu Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois-Amerikassa kaikkiaan kymmenen tuotantoyksikköä, joissa työskentelee noin 3 300 henkilöä. Liikevaihtoa yhtiö keräsi vuonna 2016 noin 508 miljoonaa euroa.

JURVELIN:

Koulutuksia ja verkostoitumista

ulun kauppakamarin tarjoamat koulutukset ja verkostoitumismahdollisuudet saavat kiitosta Kiinteistöhuolto Jurvelin Oy:n toimitusjohtajalta Mikko Jurvelinilta. Samat tekijät painoivat myös vahvasti vaa´assa, kun kiinteistöhuoltoyritys viime vuonna päätti liittyä kauppakamarin jäseneksi. Mikko Jurvelin kertoo osallistuneensa varsin ahkerasti kauppakamarin järjestämiin tilaisuuksiin. Muiden yritysten edustajien ja asiakkaiden tapaamista niissä hän pitää hyvin arvokkaana. Hän muistelee olleensa esimerkiksi mukana kaikissa suurhankeinfoissa. ”Niistä on ehdottomasti ollut paljon apua. Harjoitamme jonkin verran myös maansiirtoa. Suurhankeinfojen ansiosta olemme pysyneet hyvin perillä tämän alan urakoista esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen liittyen”, hän toteaa. HYÖDYLLINEN HHJ-KOULUTUS Toimitusjohtaja Jurvelin on myös suorittanut kauppakamarin järjestämän Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutuksen. Hän kehuu sen olleen omistajayrittäjälle erittäin hyödyllinen. ”Yrityksemme on myös käyttänyt varsin paljon kauppakamarin talous- ja palkkahallinnon kursseja. Nyt kun olemme jäseniä, saamme kurssimaksuista vielä alennusta”, hän iloitsee. Toki Mikko Jurvelinilla on myös kehitystoiveita kauppakamarille. Hän toivoisi muun muassa saavansa nykyistä enemmän tietoa sen valiokuntien toiminnasta. Kiinteistönhuolto Jurvelin Oy on oululainen kiinteistöjen ylläpitopalveluja tarjoava yritys, joka työllistää tätä nykyä noin 180 ihmistä ja tekee noin seitsemän miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon. Jurvelin toimii Oulun alueella ja kaupungin ympäristökunnissa. Mikko Jurvelinin mukaan hänen luotsaamansa yritys on viime vuosina panostanut vahvasti perinteisen kiinteistöhuollon lisäksi kiinteistötekniikan ylläpitoon ja korjaamiseen. Tämän vuoksi se on hankkinut riveihinsä etenkin sähkö- ja lvi-töiden osaamista.

19 KAUPPAKAMARI

Kalevan johtoon innostunut kehittäjä – Laakkonen vieroksuu kielteisiä asenteita TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVA TEIJA SOINI

20 KAUPPAKAMARI

ululaisen mediayhtiö Kalevan uusi toimitusjohtaja Juha Laakkonen istahtaa neuvotteluhuoneen pöydän ääreen Kalevan toimitalon kolmannessa kerroksessa. Haastattelua tehtäessä on maaliskuun viimeinen päivä. Toimitusjohtajan pesti Laakkosella alkaa virallisesti seuraavana päivänä – huhtikuun ensimmäisenä eli aprillipäivänä. ”Saa nähdä millainen aprillipila lehdessä on”, hän myhäilee. Millainen mies sitten ottaa aprillipäivänä Kalevan johtaakseen? Parasta kysyä häneltä itseltään. ”Jaa…sosiaalinen, innostunut, utelias, aktiivinen. Olen sellainen helposti lähestyttävä maalaispoika. Toivon, että tuon ympärilleni myönteistä energiaa. Kielteistä asennetta vieroksun kovasti”, kuvailee Laakkonen. Ennen kaikkea Kalevan uusi vetäjä korostaa olevansa enemmän kehittäjä kuin saneeraaja, vaikka toki myöntää, että joskus kehittäjäkin voi yritysmaailmassa joutua leikkauspuuhiin.

KYMMENOTTELIJA Aiemmin Juha Laakkonen on toiminut muun muassa leikkipaikkavälineitä valmistavan Lappsetin ja ohjelmistoyritys Nortalin toimitusjohtajana. Jälkimmäisestä tehtävästä hänet valittiin Kalevan johtoon. Yrityselämän lisäksi Laakkonen on kilpaillut muillakin areenoilla: nuorempana hän kisaili kymmenottelussa maajoukkuetasolla. Laakkonen myöntää avoimesti, että media-alasta hänellä on ennestään kokemusta vain kuluttajana, eikä hän myöskään tuntenut Kalevasta ketään. Maaliskuun ajan kestäneen ”työharjoittelun” kuluessa muutama urheiluajoilta tuttu ihminen on talosta tosin löytynyt. Jos Laakkosella ei media-alan tuntemusta vielä juuri olekaan, niin innostusta ja kiinnostusta sitäkin enemmän. ”Media-alassa minua vetää juuri se murros, jota se digitalisaation vuoksi käy läpi. Uskon, että media on monista syistä johtuen kasvuala, kunhan oikeat toimintamallit löydetään – pelkästään jo sen vuoksi, että luotettavan ja laadukkaan sisällön merkitys vain kasvaa jatkossa”. Kalevan täytyy tuoreen toimitusjohtajan mukaan pitää perinteinen bisneksensä hyvässä kuosissa ja rakentaa sen rinnalle entistä tehokkaammin uusia, kasvavia liiketoimintoja. Uutta liiketoimintaa yhtiöön voi tulla sekä oman kehitystyön että yrityskauppojen avulla. POHJOISSUOMALAINEN YRITYS Olennaisena asiana Laakkonen pitää sitä, että Kaleva on vahvasti pohjoissuomalainen yritys, jonka pääkonttori on Oulussa. ”Hienoa olisi, jos Kaleva pystyy omalla panoksellaan vaikuttamaan tämän alueen kehitykseen. Vahvoja paikallisia toimijoita ei kuitenkaan ole kovin paljon”, hän arvioi. Juha Laakkosen tarkoituksena on muuttaa Helsingistä Ouluun vaimonsa kanssa. Perheen kaksi lasta ovat jo sen verran vanhoja, että tekevät omat ratkaisunsa. Asunto on löytynyt Karjasillalta. Asuntoa hakiessaan Laakkonen havaitsi, että rakennustoiminta Oulun seudulla on vilkasta. ”Muutenkin Oulun seudulla – joka kieltämättä oli aika pahassa taantumassa – on näkyvissä myönteisiä merkkejä. Uusia kasvuyrityksiä on syntynyt ja Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen etenee. Ja muun muassa matkailu on Pohjois-Suomessa myös hyvässä myötätuulessa”, hän iloitsee.

21 KAUPPAKAMARI

TILASTO

PK-yritykset laajentavat liiketoimintaansa SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN INVESTOINTINÄKYMÄT OVAT VALOISAT, SELVIÄÄ KAUPPAKAMARIEN PK-HALLITUSBAROMETRISTA. YLI 40 PROSENTTIA PK-YRITYKSISTÄ KÄYNNISTÄÄ UUTTA LIIKETOIMINTAA, NELJÄNNES SUUNNITTELEE TOIMINNAN LAAJENTAMISTA YRITYSOSTOIN JA LÄHES KOLMANNEKSEN SUUNNITELMISSA SIINTÄÄ MUU MERKITTÄVÄ INVESTOINTI. VIENTIÄ STARTTAA TAI LAAJENTAA JOKA NELJÄS. TEKSTI SANNA KRANJC KUVAT JULIA KOIVULANAHO

Kauppakamarien PK-hallitusbarometri kartoitti yritysten investointisuunnitelmia ja hallitustyön kehittämistä. Siihen vastasi lähes 1200 PK-yritystä ympäri Suomea. Kahden vuoden välein toteutettavasta kyselystä selvisi, että PK-yrityksillä on rohkeutta investoida, vaikka maailmantaloudessa on epävarmuutta. Investointi- ja vientihalut ovat nousseet jonkin verran kahden vuoden takaisesta ja selvästi vuoden 2013 tilanteesta. Haasteeksi voi kuitenkin muodostua yrityksen hallituksen riittävä osaaminen. Lähes 80 prosenttia vastaajista katsoo hallituksessa olevan riittävän monipuolinen osaaminen yrityksen nykytilanteen kannalta, mutta kun kysytään kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin, uskoo riittävään osaamiseen vain noin kolmannes vastaajista. Tarve uuteen osaamiseen ja hallitusjäsenten vaihtuvuuteen vaatii yrityksiä kiinnittämään enemmän huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun.

79 % YRITYKSISTÄ KATSOO, ETTÄ HALLITUKSESSA ON RIITTÄVÄN MONIPUOLINEN OSAAMINEN YRITYKSEN NYKYTILANTEEN KANNALTA.

32 % YRITYKSISTÄ KATSOO, ETTÄ HALLITUKSESSA ON RIITTÄVÄ OSAAMINEN YRITYKSEN TULEVIEN HAASTEIDEN KANNALTA (ESIM. KASVUTAVOITTEET, KANSAINVÄLISTYMINEN, TEKNOLOGINEN MURROS).

MENEILLÄÄN OLEVAT TAI SUUNNITTEILLA OLEVAT MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET YRITYKSISSÄ

Uuden liiketoiminta-alueen käynnistäminen

2017

41 %

2015

38 %

2013

30 %

2017

25 %

Toiminnan laajentaminen yritysostoin

2015

20 %

2013

20 %

Muu merkittävä investointi

2015

2017

31 % 27 %

2013

Viennin käynnistäminen tai laajentaimien

26 %

2017

25 %

2015

23 %

2013

20 %

% 10

LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN JA KAUPPAKAMAREIDEN PK-HALLITUSBAROMETRI 2017 22 KAUPPAKAMARI

60-vuotias satamaoperaattori – Rahjan Huolinta Satamaoperaattorina Kalajoen Rahjan satamassa toimiva perheyhtiö Rahjan Huolinta Oy on palvellut asiakkaitaan jo 60 vuotta. Yhtiöllä on siis pitkät perinteet ja vahva kokemus satama- ja meriliiketoiminnoissa. Rahjan Huolinnan ydintoimintaa ovat kaikki satama-agentille kuuluvat työt. Näitä ovat muun muassa kauppa-aluksille, varustamoille, miehitysfirmoille ja lastinantajille tarjottavat moninaiset palvelut. Rahjan Huolinnalla on asiakaslähtöinen palvelukonsepti, jonka mukaisesti se haluaa palvella asiakkaitaan viimeisen päälle hyvin kaikissa satamaoperointiin liittyvissä asioissa.

Satamatie 395, 85180 Rahja, puh. 020 7769 360, 24 h päivystävä puhelin 020 7769 363 agency@rahjanhuolinta.fi, shipping@rahjanhuolinta.fi, www.rahjanhuolinta.fi

Kirkkokatu 5, 90100 OULU

23 KAUPPAKAMARI

Jos puhtauspalvelut askarruttavat – neuvot löytyvät Merantin asiantuntijoilta TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVA JUHA SARKKINEN

YRITYSESITTELY

hä useammat yritykset ja muut yhteisöt ovat huomanneet, että puhtauspalvelujen hankkiminen, suunnittelu ja toteuttaminen ovat yllättävän vaativaa puuhaa. Kysymyksiä on paljon ja ne voivat olla yllättävän hankalia, kuten esimerkiksi: Miten kilpailuttaa oikein siivouspalvelujen tarjoajia? Kuinka varmistaa, että tiloja ei siivota liikaa, mutta ei myöskään liian vähän? Mitä siivousmenetelmiä pitäisi käyttää? Kuinka pölynhallinta rakennustyömaalla olisi syytä tehdä? Apua on onneksi saatavissa. Vastauksia kysymyksiin antaa oululainen puhtauspalvelujen ammattilainen Meranti. Yritys tarjoaa asiakkailleen puhtauteen liittyviä asiantuntijapalveluja: konsultointia, suunnittelua ja neuvontaa. Lisäksi merantilaiset totta kai tekevät myös käytännön siivoustyötä. Merantin toimitusjohtaja Antti Pietilä kertoo, että yrityksen asiantuntijapalvelut on suunnattu ennen kaikkea kiinteistöjen omistajille, rakennusliikkeille, asunto-osake-

24 KAUPPAKAMARI

ja vuokrataloyhtiöille, kunnille ja kaupungeille sekä muillekin siivouspalveluja hankkiville. Meranti toteuttaa asiantuntijapalveluja niin yksittäisinä projekteina ja toimeksiantoina kuin asiakkaidensa pitkäaikaisena kumppanina. ”Olemme koko Suomessa yksi harvoista puhtausalan yrityksistä, joka tällaisia palveluja tarjoaa. Silti haluan korostaa, että pääosa liiketoiminnastamme on edelleen laadukkaan siivouksen tekemistä hyvin monenlaisissa kohteissa”, hän huomauttaa. PUHTAUDEN- JA PÖLYNHALLINTAA Hyvä esimerkki Merantin tarjoamista puhtausalan asiantuntijapalveluista on rakentamisen aikaisen puhtauden- ja pölynhallinnan konsultointi. ”Suunnittelemme tarvittavat toimenpiteet, neuvomme niiden toteuttamisessa sekä valvomme siivoustyön laatua muun muassa erilaisten mittausten avulla – vaadittiinpa työmaalla sitten P1- tai P2-puhtaus-

luokitusta. Puhtauden- ja pölynhallinta ei tavallisesti ole rakennuttajan tai urakoitsijoiden ydinosaamista. Siksi näiden kannattaa käyttää hyväkseen meidän asiantuntemustamme”, korostaa Antti Pietilä. Meranti hallitsee molemmat puhtausluokat ja niiden vaatimukset erinomaisesti. Puhtausluokka P1 edellyttää, että rakennustöiden päättyessä rakennus on puhdas eikä pinnoilla ole irtolikaa tai pölyä ennen talotekniikan toimintakokeiden aloittamista. Pölykertymälle on myös määritelty sallitut arvot ennen toimintakokeita ja rakennuksen luovutusta. P2 puolestaan tarkoittaa, ettei rakennustöillä ole erityisiä puhtausvaatimuksia, toimintaohjeita tai raja-arvoja pölylle. Rakennustyö täytyy kuitenkin tehdä rakentamismääräyskokoelman vaatimusten mukaisesti. ”Asianmukaisesti ja vaatimusten mukaisesti hoidettu puhtauden- ja pölynhallinta sujuvoittaa rakentamista ja tekee työskentelystä työmaalla turvallisempaa ja mukavampaa. Samalla se varmistaa omalta osaltaan ra-

Vaatimusten mukaisesti hoidettu puhtauden- ja pölynhallinta sujuvoittaa rakentamista ja tekee työmaatyöskentelystä turvallisempaa ja mukavampaa.

Merantin toimitusjohtaja Antti Pietilä ja palveluesimies Heidi Sääskilahti pohtimassa rakennustyömaan puhtauden- ja pölynhallintaa.

kentamisen lopputuloksen korkean laadun”, huomauttaa Antti Pietilä. LAATUPROFIILEJA SIIVOUKSELLE Toinen esimerkki Merantin tarjoamista asiantuntijapalveluista on Insta 800 -standardin mukaisten siivouksen laatuprofiilien laatiminen. Insta 800 on jo pitkään muissa pohjoismaissa käytössä ollut siivouksen teknisen laadun määrittely- ja arviointijärjestelmä. Suomessa standardi hyväksyttiin vuonna 2012, mutta sen käyttäminen on vapaaehtoista.

Meranti ryhtyi yhtenä ensimmäisistä suomalaisista puhtausalan yrityksistä soveltamaan standardia omassa toiminnassaan. Lisäksi se tarjoaa konsultointia Insta 800:n tiimoilta etenkin siivouspalvelujen hankkijoille. Merantin avulla ja Insta 800 -standardia hyödyntäen puhtauspalvelujen tilaajat voivat määritellä selkeästi laatuvaatimuksensa esimerkiksi kilpailutuksia toteuttaessaan. ”Insta 800 -standardista on paljon hyötyä niin puhtausalan palveluja hankkiville asiakkaille kuin niitä tarjoaville yrityksille, sillä se auttaa dokumentoimaan yksiselitteisesti

ennalta määritellyn laatutason. Standardi sisältää myös tarkat kriteerit, joiden avulla siivouksen tekninen laatu voidaan todentaa. Näin siivoustyön tilaaja ja suorittaja voivat yhdessä tarkastaa, onko sovittu laatutaso saavutettu”, selittää Antti Pietilä. Merantin asiantuntijapalveluihin kuuluvat lisäksi muun muassa oikean siivoustarpeen määrittely erilaisille ja eri käytössä oleville kiinteistöille, sovitun siivoustyön ja sen laadun seuranta Pancomp Clean -järjestelmällä, puhtaanapidon ja siivouksen analysointi ja kehittäminen sekä koulutus, opastus ja perehdyttäminen.

25 KAUPPAKAMARI

AJANKOHTAISTA LYHYESTI LUKUINA

KUVA: PIXHILL

1599

Ensimmäinen kauppakamari perustettiin Marseilles'ssa vuonna 1599 suojelemaan kauppiaita merirosvoilta. Suomessa kauppakamarit ovat toimineet vuodesta 1917.

EU:N TIETOSUOJA-ASETUS lisää kansalaisten oikeuksia ja yrityksen velvollisuuksia – miten yrityksen pitäisi aloittaa valmistautuminen? Tietoisuus tulevasta EU:n tietosuoja-asetuksesta on lisääntynyt yrityksissä viime aikoina. Tietosuoja-asetuksessa on kyse kaikkien kansalaisten henkilötietojen käsittelystä yhdenmukaisesti EU:ssa. Osa yrityksistä on jo aloittanut valmistautumisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin ja osa yrityksistä vielä miettii toimenpiteitä. Mitä yrityksen siis tulisi tehdä? Tietosuoja-asetuksen myötä rekisteröityjen eli henkilöiden, joista kerätään henkilötietoja, oikeudet vahvistuvat. Samalla rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden eli yritysten velvoitteet lisääntyvät. Tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättämisestä voi seurata yritykselle tuntuvia rahallisia seuraamuksia.

SELVITÄ TIETOSUOJAN NYKYTILA Ensimmäisenä yrityksen tulisi selvittää tietosuojan nykytila suhteessa tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Arvioinnin avulla yritys kykenee tunnistamaan henkilötietojen käsittelyyn liittyvät puutteet ja riskit. Nykytilan arvioinnissa selvitetään henkilötietojen tietovirrat, kaikki henkilötietoja käsittelevät järjestelmät ja sovellukset sekä arvioidaan tietoturvakäytäntöjä. Lisäksi tarkastetaan sopimusten tietosuojaa koskevat ehdot ja arvioidaan, onko yritys velvollinen nimittämään tietosuojavastaavan tai tekemään henkilötietojen käsittelytoimia koskevia vaikutusten arviointeja. LAADI SUUNNITELMA TIETOSUOJAVAATIMUSTEN TÄYTTÄMISEKSI Kun yrityksen tietosuojan nykytilan arviointi on tehty, voidaan selvittää, mitä muutoksia ja toimenpiteitä tarvitaan. Yrityksen tulisi laatia selkeä suunnitelma, miten henkilötietojen käsittely saatetaan tietosuoja-asetuksen vaatimalle tasolle. Suunnitelman tulee sisältää toimenpiteet rekisteröityjen oikeuksien takaamiseksi ja yrityksen velvollisuuksien toteuttamiseksi. Ernst & Young Oy:n (EY) asiantuntijat antavat mielellään lisätietoja ja auttavat yritystänne tietosuojaa koskevissa asioissa. Kirsi Putkonen: Partner, VT Terhi Karjala: Legal Counsel, VT Jari Piittinen: Legal Intern, Insinööri (AMK)

26 KAUPPAKAMARI

Kauppakamareiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa 20231.

50%

Kauppakamareiden koulutukset ovat tunnettuja laadustaan. Koulutusten arvosana asteikolla 1-5 oli vuonna 2016 4,3.

20231

Kauppakamarin jäsenet edustavat yli 50 prosenttia suomalaisten yritysten liikevaihdosta.

4,3

Jotta kaupassa olisi kiva käydä.

Juridi kka on enemmän Asiakkaamme ansaitsevat kaiken huomiomme. Toiminnassamme yhdistyvät juridinen, taloudellinen ja verotuksellinen osaaminen sekä kansainvälinen asiantuntijaverkosto. Tapio Raappana P: 020 760 3492 Isokatu 32 B, 90100 Oulu kpmg.com/fi/lakipalvelut #juridiikkaonenemmän Vero- ja lakipalvelut | Tilintarkastus ja varmennus | Yritys- ja rakennejärjestelyt | Liikkeenjohdon konsultointi

Kehitä ja kasvata yritystäsi Oppisopimuskoulutus tarjoaa mahdollisuuden yrityksesi toiminnan jatkuvaan kehittämiseen erilaisten räätälöityjen koulutusratkaisujen avulla. Rakennetaan yhdessä juuri yrityksellesi sopiva kokonaisuus. Kysy meiltä lisää. Työnantajana voit • päivittää henkilöstön ammattiosaamista • kouluttaa henkilökuntaa uusiin tehtäviin • täsmäkouluttaa uuden osaajan yrityksen tarpeisiin • saada juuri yritykselle räätälöidyn koulutuskokonaisuuden • saada tukea oppijan ohjaamiseen työpaikalla OSAO Oppisopimusyksikkö Pikisaarentie 13, 90100 Oulu, p. 040 141 5320, oppisopimus@osao.fi.

27 KAUPPAKAMARI

Kaikki keinot tarvitaan Ydinvoiman ja uusiutuvan energian avulla voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hillitä ilmastonmuutosta. Ydinvoimayhtiö Fennovoima tuottaa tulevaisuudessa kymmenesosan Suomen tarvitsemasta sähköstä – ilmastoa kuormittamatta.

Yli 80 % maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Anniina Kärkkäinen aluetiedottaja, Fennovoima

energiaasuomelle.fi

VAIKUTTAVAA PAINAMISTA. ESITTEET / LEHDET MYYNTIKATALOGIT SUORAPOSTITUSMATERIAALIT LOMAKKEISTOT / KÄYNTIKORTIT JULISTEET / ROLL-UPIT

erweko.ﬁ

28 KAUPPAKAMARI

BLOGI- JA APSIVINKIT

Suomi liikuttaa 100 tuhatta Tavoite on saada 100 000 ihmistä liikkumaan 6.12.2017 samaan aikaan. Facebookissa toimiva ryhmä, kutsu kaverisi.

Nordnet Sijoitukset aina mukanasi. Sijoitusten, markkinoiden ja arvopaperien seuraamiseen Nordnetin mobiilisovellus.

VIIDEN TÄHDEN ASIAKASKOKEMUS MIKSI ET hyödyntäisi mahdollisuutta antaa asiakkaille

elämyksiä, jotka saavat heidät hymyilemään ja kertomaan kokemuksistaan myös muille? Viiden tähden asiakaskokemus -teos kertoo, miksi, miten ja millä tuotetaan asiakkaille ainutlaatuisia asiakaskokemuksia, joilla herätät asiakkaidesi kiinnostuksen ja voitat luottamuksen verkon kiristyvässä kilpailussa. Kirjassa kerrotaan yli 30 tarinaa siitä, kuinka elämyksellinen asiakaskokemus synnytetään erilaisissa ympäristöissä yhdistämällä tunneälykkäät kohtaamiset tehokkaisiin teknologisiin ratkaisuihin.

YOU-sovellus YOU-sovellus kannustaa elämäntapamuutoksiin. Suomalaisen yrityksen kehittämä sovellus nostettiin esille Applen sovelluskaupan etusivulla uusien sovellusten joukon kärjessä Yhdysvalloissa.

ASIAKKAAN KASVOILLE PIIRTYNYT SPONTAANI HYMY ON ASIAKASKOKEMUKSEN KORKEIN PALKINTO.

Joskus viiden tähden asiakaskokemus syntyy hyödyntäen hienointa ja uusinta huipputeknologiaa, kuten virtuaalitodellisuutta tai kasvojentunnistusta. Joskus elämyksen syntyyn tarvitaan sarja onnistuneita tapahtumia – teknologian ja tunneälykkäiden toimintojen yhdistelmää, oikeita kanavia, tehokkaita työkaluja sekä inhimillisiä kohtaamisia. Joskus riittää käsin kirjailtu henkilökohtainen tervehdys pizzalaatikon kannessa, jonka ansiosta asiakkaan kasvoille piirtyy asiakaskokemuksen korkein palkinto, spontaani hymy.

TILINTARKASTUS Yritysjärjestelyt • Neuvontapalvelut KHT Olavi Virtanen HT Soili Raive-Annanolli KTM Mervi Pietikäinen KTM Toni Pintamo-Kenttälä FT, KTM Aare Rokka

050 5322 060 040 5631 872 041 5027 083 050 5925 711 040 5432 782 etunimi.sukunimi@movaudit.fi

MOV Tilintarkastus Oy Technopolis Ydinkeskusta Sepänkatu 20, 90100 Oulu www.movaudit.fi

29 KAUPPAKAMARI

OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA KEVÄT 2017 • MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR, Oulu

KAUPPAKAMARIN PALKKAPÄIVÄ 16.5.2017

16.05. (9–16) Kauppakamarin palkkapäivä

Palkanlaskijan päivässä perehdytään aina ajankohtaisiin asioihin, kuten vuosilomiin, poissaoloihin ja siihen mitä tulee muistaa henkilötietojen käsittelystä. Tutustumme myös lakimuutoksiin ja uusimpaan oikeuskäytäntöön. Tervetuloa päivittämään osaamistasi

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ, Oulu Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) 1.jakso. 04.05. Hyvä hallintotapa 2.jakso. 09.05. Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3.jakso 17.05. Strategiatyö Ryhmätyö 30.05. Ryhmätyö 4.jakso 08.06. Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus 18.–19.05.

HHJ-puheenjohtajakurssi

KANSAINVÄLISTYMINEN, Oulu 03.05. (9–16) Vienti-ilmoittaminen tänään 06.06. (9–13) Kansainvälisten työkomennusten verotuksesta ja työnantajavelvoitteista

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ, Oulu 09.–10.05.

Key Account Manager (KAM)-ajokortti

TALOUS JA VEROTUS, Oulu 26.–27.04. Kirjanpidon ajokortti® 19.05. (9–16) Kirjanpitäjän päivä 23.05. (9-12) Edustus-, markkinointi- ja henkilöstökulut verotuksessa 23.05. (13–16) Osingonjako ja muu varojenjako verotuksessa 31.05. (9–16) Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaiset kysymykset

TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT, Oulu 25.04. (9–16) Excel henkilöstöhallinnon työkaluna, Oulu

VIENTI-ILMOITTAMINEN TÄNÄÄN 3.5.2017 Koulutuksessa käydään laajasti läpi vienti-ilmoittamista ja perehdytään sekä jo voimaan astuneisiin että tuleviin tullilainsäädännön muutoksiin. Käytännönläheisen päivän aikana kuulet, mikä muuttuu nyt ja mihin varautua tulevaisuudessa.

KEY ACCOUNT MANAGER (KAM)-AJOKORTTI 9.-10.5.2017 Koulutuksessa saat ajatuksia ja konkreettisia työkaluja oman organisaation avainasiakastoiminnan suunnitelmalliseen johtamiseen, kehittämiseen ja syventämiseen. Key Account Manager (KAM) -ajokortin® suorittaneet kommentoivat: • “Asiantuntevaa ja selkeää. Ei mitään kliseistä paatoksellista höpötystä. Hyvä. Minulle jäi positiivinen kuva.” • “Käteen jäi oikeasti työkaluja esim. asiakashoitosuunnitelmien tekemiseen.” • “Koulutusmateriaali hyvä. Bonusta hyvistä ns. lisäheitoista, esim. sosiaalinen media -case.” • “Hyvä setti. Mies tiesi mistä puhui, mukavasti höysti teoriaa esimerkeillä.” • “Aivan loistava ja inspiroiva kouluttaja. Hyvät esimerkit ja kannustavat mielipiteet.” • “Tilaisuudessa parasta oli keskusteleva ilmapiiri ja se, ettei pelkästään katsottu “kalvoja” ja ihmetelty. Ilmoittautuminen koulutuksiin: Jaana Lahtinen, jaana.lahtinen@chamber.fi, p. 050 4080 663, www.oulunkauppakamari.fi/koulutus Lisätietoja: Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, p. 050 338 9350

UUDET JÄSENET 3.2.–4.4.2017 KALAJOKILAAKSO KESKI-POHJANMAAN OSUUSPANKKI Pankkitoiminta PYHÄSALMEN RAKENNUSHUOLTO OY Rakentaminen

OULU CARITAS-SÄÄTIÖ Terveys ja sosiaalipalvelut SR-INSTRUMENTS OY Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden valmistus

30 KAUPPAKAMARI

ELEKMA OY Muu postimyynti ja verkkokauppa GINOLIS TOOLS OY Koneiden ja laitteiden valmistus HELTTI OY Terveyspalvelut INTROME OY Ohjelmistot, konsultointi LIMINGAN AUTOMAALAAMO OY Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus MEDIATEK WIRELESS FINLAND OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus

OULUN GOLF OY Urheilulaitosten toiminta OULUN KEILAILUTALO OY Urheilulaitosten toiminta PERSONALHUSET STAFFING GROUP OY Työvoiman vuokraus RAUSTEEL OY Metallituotteiden valmistus OY WEST-HOLDINGS AB Rahoituspalvelut

Oulun kauppakamari | Vienti vetämään!

2017

Joh

Lisää kauppaa sisulla, rohkeudella ja intohimolla!

Veik ka

anna Ikäheimo

Ja a

#kevätforum2017

na Rekolainen

Gustafsso

Pauli Heikkilä

Akke Virtanen

Oulun kauppakamari juhlii 100-vuotiasta Suomea KevätForumissa teemalla Vienti vetämään. Lämpimästi tervetuloa vuotuiseen päätapahtumaamme. KevätForumissa kuulet innostavia puheenvuoroja ja tutustut toisiin aktiivisiin yrityselämän edustajiin. Seminaariosuuden jälkeen nautimme illallisen Toivo-ravintolassa.

www.oulunkauppakamari.fi/kevatforum2017

10.5.2017 klo 14–22 | Radisson Blu, Oulu | Tervetuloa! 31 KAUPPAKAMARI

LAADUKASTA PALVELUA YRITYKSESI KEHITTÄMISEEN BusinessOulu on yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kumppani. Tarjoamme kasvuun tähtääville yrityksille maksuttomia palveluita: • • • • • • •

Liikeidea ja liiketoimintamalli Yrityksen perustaminen Yritysrahoitus Vienti Omistajanvaihdokset Liiketoiminnan valmennukset Innovaatiopalvelut

u sähköisiin t s u t u t ja ä ä . Lue lis sivuillamme o k k r e v e m palveluihim