Oulun kauppakamarilehti 1/2021

KAUPPA KAMARI OULUN KAUPPAKAMARI NUMERO 01 HELMIKUU 2021

VASTUULLINEN TALOUDENPITO

ON PARASTA TULEVAISUUDENTURVAA. SIVU 12.

Kovien valintojen vaalikausi

KUNTALIITON TOIMITUSJOHTAJA MINNA KARHUSEN MUKAAN NYKYTILANNE PAKOTTAA KUNTAPÄÄTTÄJÄT LINJAAMAAN, MIHIN RAHAT OIKEASTI RIITTÄVÄT. SIVU 8.

on Jokainen ostos

Pidetään yhdessä p hjoisen puolta!

Katso teot: sydänpohjoissuomelle.fi

SE ON S E OSUUSTOIM INNAN VOIMA.

Tahdomme jokapäiväisillä teoillamme varmistaa, että pohjoinen on paras paikka elää. Osuuskaupan tuotot palautetaan aina pohjoisen alueen ja paikallisten ihmisten hyväksi. Siksi jokainen pienikin ostos Arinassa on sydän, tykkäys ja bonusta Pohjois-Suomelle. Sinulle, minulle, meille.

PÄÄKIRJOITUS

Korona hautasi alleen kuntatalouden kriisin Päättynyt vuosi 2020 muistetaan varmasti erikoisena todella pitkään.

Valoa on näkyvissä putken päässä koronarokotusten myötä, mutta lasku epidemian vaikutuksista tulee olemaan suuri. Korona on lisäksi haudannut alleen jo ennen sitä syntyneen kuntatalouden kriisin. Valtion kunnille suuntaamat väliaikaiset koronatuet ovat mahdollistaneet monelle kunnalle jättää välttämättömiä uudistuksia tekemättä. Juuri nyt tarvitaankin rakenteellisia uudistuksia, jotta kuntien elinvoima ja palvelut voidaan turvata.

Tilastojen mukaan kuntien yhteenlasketut tulot vuonna 2019 olivat 47,5 miljardia euroa. Summasta verotulojen osuus oli 22,9 miljardia sisältäen kunnallisveron, kiinteistöveron sekä osuudet yhteisöverojen tuotoista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana verotulot ovat nousseet 18,4 miljardista eurosta 22,9 miljardiin euroon ja samaan aikaan kuntien lainanotto on kasvanut 3,3 miljardista eurosta 4, 5 miljardiin euroon vuodessa. Suurin tehtäväkohtainen kuluerä on sosiaalija terveyssektori, johon kunnat käyttivät rahaa vuonna 2019 yhteensä 22,5 miljardia euroa, eli käytännössä kaikki kertyvät verotulonsa.

Synkässä jamassa olevaa kuntataloutta ei voida korjata lisävelalla eikä veronkorotuksilla. Näin kuntavaalivuonna on syytä muistaa, että kuntien on

etsittävä uudenlaisia tapoja toteuttaa palveluita ja organisoida hallintoa.

esimerkiksi lisää kansainvälisiä päiväkoteja ja kouluja.

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi on siirtämässä kunnilta pois yli puolet tehtävistä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäviksi.

Toivottavasti nämä teemat nousevat keskeiseen rooliin kevään Kuntavaaleissa. Lisäksi toivon, että kaikki puolueet ottaisivat ja saisivat yrittäjiä ja elinkeinoelämän kokemusta omaavia ehdokkaita tuomaan kestävän talouden näkökulmaa kunnalliseen päätöksentekoon.

Julkisen sektorin ei ole järkevää tuottaa kaikkia palveluita itse, sillä kilpailu lisää tuottavuutta ja tehokkuutta.

Kuntien tulisikin tässä taloustilanteessa tukea markkinoiden toimintaa ja yrittäjyyttä, eikä paisuttaa julkista sektoria. Kuntien oman roolin on puolestaan rakennuttava entistä vahvemmin elinvoimaisuuden, osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämisen varaan.

Kestävällä pohjalla oleva kuntatalous on vetovoimaisen kunnan perusedellytys. Vakaa, yrityksiä työllistämiseen ja investointeihin kannustava toimintaympäristö vaatii, että julkista taloutta hoidetaan vastuullisesti. Alueiden hyvinvointi ja kasvu rakennetaan yhdessä yritysten kanssa, jotka työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen.

Tulevaisuuden elinvoimaiset kunnat ovat nykyistä kansainvälisempiä. Kuntien tulee houkutella kansainvälisiä osaajia, opiskelijoita ja yrityksiä kehittämällä palveluitaan kansainvälisemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

KAUPPAKAMARI

3

Määritteletkö sinä tulevaisuutesi vai tulevaisuus sinut?

EY Megatrendien ymmärtäminen auttaa sinua näkemään mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät niitä näe. ey.com #EYMegatrends

OULUN KAUPPAKAMARI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Jari P. Tuovinen VASTAAVA TOIMITTAJA Mika Kulju TOIMITUSSIHTEERI Anni Alavahtola KONSEPTI JA ULKOASU PunaMusta Oyj TAITTO Jan Åqvist KANNESSA Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Valokuvaaja Meeri Utti PALAUTTEET: anni.alavahtola@chamber.fi

ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi Puh. 08 552 8807 JULKAISIJA Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

PAINO PunaMusta Oy, Oulu JAKELU Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla ISSN 1458-6002

SISÄLTÖ

KUVA: MEERI UTTI

OULUN KAUPPAKAMARI Numero 1 / HELMIKUU 2021

3

6

8

11

PÄÄKIRJOITUS Korona hautasi alleen kuntatalouden kriisin

LYHYET UUTISET ALUEELTA In memoriam, Jaakko Okkonen MINNA KARHUNEN Kovien valintojen vaalikausi

VIERASKOLUMNI Maltillisuus ja

vastuullisuus ovat tärkeitä uudistamiselle

12

TEEMA Vastuullinen taloudenpito

on parasta tulevaisuuden turvaa

16

20

24

8

KUNTATALOUS Kunnille avautui yllättävä mahdollisuus tukea yrityksiä KASVU OPEN Kierroksia kasvuyrityksille ARTIKKELI Oulun yliopiston perustaminen oli Pohjois-Suomen voitto

16

ANSSI KUMPULA/MDI

26

KOLUMNI Nyt valitaan kuntapäättäjät,

jotka tekevät meille 2030-luvun menestyksen

27

28

27

KOLUMNI Neljä vuotta Kauppakamarissa työpaikkoja vauhdittamassa LAKIPALSTA Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia KOULUTUS Pölkky vuoden kouluttautuja

KAUPPAKAMARI

5

In memoriam Jaakko Okkonen

Oulun kauppakamari sai joulun alla suruviestin, kun vuosina 1995-2014 toimitusjohtajana työskennellyt Jaakko Okkonen menehtyi pitkäaikaisen sairauden murtamana.

Rautiossa 15. heinäkuuta 1951 syntynyt Jaakko kirjoitti ylioppilaaksi Kalajoen lukiosta vuonna 1972. Opintie jatkui Oulun yliopistossa, josta Jaakko valmistui diplomi-insinööriksi prosessitekniikan osastolta vuonna 1977.

Diplomityönsä hän teki Kymi Kymmenen Voikkaan tehtaalla. Opiskelujensa jälkeen Jaakko teki monipuolisen työuran Oulun yliopiston, VTT:n, Ylivieskan teknillisen oppilaitoksen ja Kalajokilaakson tietotekniikkakeskuksen palveluksessa.

Merkittävimmän uransa Jaakko teki kuitenkin niiden 19 vuoden aikana, jolloin hän toimi Oulun kauppakamarin toimitusjohtajana. Jaakon vaikutus Oulun kauppakamarin historiaan ei

6

KAUPPAKAMARI

jäänyt pelkästään toimitusjohtajakauteen, sillä hän oli työskennellyt Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ja Oulun kauppakamarin yhteisenä teollisuusasiamiehenä vuosina 1989-1995.

auttamassa mm. Kauppakorkean kansainvälistymistä. Aiemmin toimineen Oulun lääninhallituksen kanssa, Jaakko toimi vahvasti alueen kansainvälisten yhteyksien edistämisessä.

Yli neljännesvuosisadan aikana Jaakko rakensi Oulun kauppakamarille entistä laajemman verkoston, josta on hyötyä toiminnallemme tänäkin päivänä. Samalla toiminta laajentui ja monipuolistui. Jaakko muistetaankin työkavereidensa keskuudessa asiakeskeisenä toiminnan miehenä, joka toi tekemiseen rauhallista jatkuvuutta. Hän piti langat sujuvasti käsissään. Viimeisen panoksensa kauppakamarimme toimintaan Jaakko antoi historiatoimikunnan sihteerinä vuosina 2013-2018.

Hänelle myönnettiin Keskuskauppakamarin myöntämä Kauppakamariristi eläköityessään täysin palvelleena.

Jaakko harrasti perinteisiä suomalaisia lajeja hiihtoa, juoksua ja suunnistusta sekä viihtyi Kalajoen mökillään.

Lisäksi Rotary-toiminta oli lähellä hänen sydäntään. Jaakko piti myös kulttuurista ja toimi aktiivisesti yhteistyössä mm. Oulun Tiernasäätiön ja Suomen kulttuurirahaston kanssa.

Jaakon yhtenä innostavana ja hänen vetämänään ”projektina” Oulun kauppakamari ja jäsenyritykset lahjoittivat Oulun kaupungille sen 400-juhlavuonna kaupungintalon takana sijaitsevan ”Ajan kulku”-patsaan. Eläköidyttyään vuonna 2014 Jaakko aikoi saattaa aloittamansa tohtoriopinnot loppuun ja aihe liittyi kauppakamarissakin niin tärkeään verkostoitumisen kysymyksiin. Sitä työtä Jaakko ei ehtinyt tehdä loppuun.

Oulun kauppakamarin toimitusjohtajan työn ohessa Jaakko ehti toimimaan lukuisissa luottamustehtävissä, kuten esimerkiksi valtuutettuna Kempeleen kunnanvaltuustossa. Hän oli myös pitkän linjan hallitusammattilainen toimien useiden alueellisten ja valtakunnallisten yhdistysten mm. Pohjois-Suomen Messujen ja TEK:n hallituksissa, joidenkin yritysten hallituksissa ja oli Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry:n perustajajäsen.

Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry rekisteröitiin syyskuussa 2010, ja Jaakko toimi yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana vuoteen 2013. Hän oli rekisteröitynyt jäsen elämänsä loppuun saakka. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kuten Oulun yliopiston kehittämistyöryhmissä Jaakon osallistuminen oli aktiivista ja hän oli

Jaakko oli työkaverina reilu, innostava, kehittävä ja empaattinen. Sidosryhmät muistavat Jaakon hyvistä yhteistyötaidoistaan ja ystävällisyydestään.

Jaakko siirtyi ajasta ikuisuuteen 23.12.2020. Jaakkoa jäivät lähiomaisina suremaan vaimo Merja Okkonen ja kolme lasta perheineen.

ESA PELLIKAINEN Kirjoittaja oli Jaakon työkaveri 21 vuotta.

AJANKOHTAISTA

Jaakko Kilpeläinen:

Ansaittu julkisuus – Kaikki olennainen mediaviestinnästä (Alma Talent 2020).

Ansaittu julkisuus on asia, jota useimmat yritykset ja yhteisöt tavoittelevat. Kukapa ei haluaisi positiivista julkisuutta ilman, että siitä joutuu maksamaan mainonnassa.

Tämä korostuu tänä aikana, jolloin informaation tulvassa esille pääseminen on entistäkin haasteellisempaa. Siksi Jaakko Kilpeläisen teos on mielenkiintoista lukemista myös muille kuin viestinnän ammattilaisille.

Kilpeläinen käyttää huomattavan osan kirjastaan mediamaailman ja journalismin perusteiden avaamiseen. Heti kirjansa alussa Kilpeläinen toteaa, että ansaittu julkisuus on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta sellaiselle, joka ei ymmärrä viestinnän ja journalismin keskeisiä periaatteita ja käsitteitä. Tämä on pelkistetty ja tärkeä oivallus lukemisen motivoinniksi, sillä se pitää täsmälleen paikkansa.

KIRJA VINKKI

Toinen erittäin suuri viisaus tulee esille viestintäasiantuntija Katleena Kortesuon kommentissa. Hän toteaa, että suurimpia epäonnistumisen syitä mediaviestinnässä on se, että tiedotteessa on yrityksen subjektiivinen lähestymiskulma sen sijaan, että ajateltaisiin mitä journalistit oikeasti tarvitsevat työssään.

Mediamaailman ymmärryksen lisäämisen ohella Kilpeläinen käy läpi tiedotteen rakentamisen perusteet ja muita hyviä käytännön neuvoja. Rohkaisevat tositarinat onnistumisista luovat teokselle konkretiaa.

MIKA KULJU

Uudet jäsenet UUDET JÄSENET

Oulun kauppakamari on saanut valtavan määrän uusia jäseniä loppuvuoden 2020 sekä alkuvuoden 2021 aikana.

Listan yrityksistä näet kokonaisuudessaan kotisivuiltamme www.oulunkauppakamari.fi/ajankohtaista Toivotamme uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan verkostoomme!

KAUPPAKAMARI

7

8

KAUPPAKAMARI

Kovien valintojen vaalikausi TULEVA NELIVUOTISKAUSI TULEE OLEMAAN MONESSA KUNNASSA JOTAIN AIVAN MUUTA, MITÄ VIELÄ ALKUSYKSYLLÄ UUMOILTIIN. KORONAKRIISIN JÄLKILASKU, SOTE-UUDISTUS, OPPIVELVOLLISUUDEN LAAJENNUS JA KUTISTUVAT VEROTULOT OVAT KUNTALIITON TOIMITUSJOHTAJA MINNA KARHUSEN MUKAAN YHDISTELMÄ, JOKA PAKOTTAA KUNTAPÄÄTTÄJÄT LINJAAMAAN, MIHIN RAHAT OIKEASTI RIITTÄVÄT. TEKSTIT: TIMO SORMUNEN KUVAT: MEERI UTTI Kuntavaalit ovat jo ovella ja niihin käydään varsin poikkeuksellisissa oloissa.

Perinteiset vaalitilaisuudet ovat muuttuneet monessa kohtaa webinaareiksi eikä kansaa ole voitu kosiskella entiseen tapaan myöskään vaaliteltoilla.

Jos on kampanjointi ja vaalityö muuttanut muotoaan, tulee myös seuraava valtuustokausi olemaan kuntapolitiikoille poikkeuksellinen. Edessä on Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan niin isoja haasteita, että niistä pitäisi käydä jo kiivaasti vaalikeskustelua. ”Puolueiden pitää nostaa kissa pöydälle ja puhua realistisesti siitä, kuinka kunnissa ylipäätään selvitään tulevista velvoitteista ja talousahdingosta”, Karhunen huokaa.

Tulevien vaalien avainkysymyksiä ovat koronasta kertyvä jättimäinen jälkilasku ja sen seurannaisvaikutukset, nurkan takana väijyvä verotulojen kutistuminen, sote-uudistus sekä maksuton toisen asteen opetus, jonka kustannukset tulevat kuntaliiton kipparin mukaan olemaan selvästi arvioitua suuremmat. ”Monessa kunnassa on tehtävä todella kovia valintoja. Nyt on linjattava, mihin palveluihin rahat lopulta riittävät ja mistä luovutaan. Eli ollaan ihan perusasioiden äärellä”, Karhunen toteaa.

Valtion suuntaan häneltä lähtee oikeastaan vain yksi toive. ”Ei enää lisää sääntelyä, velvoitteita ja lakisääteisiä tehtäviä, please.”

KAUPPAKAMARI

9

Säästöeuroja myös sukanvarteen Monessa kunnassa vuoden 2020 tilinpäätös näyttää valtion jakamien koronatukien ansiosta vähintäänkin kohtuulliselta – joissakin jopa ylijäämäiseltä.

Koronan todellinen jälkilasku alkaa kirkastua vasta ensi syksynä. Kuntien yhteisöverotuotot putoavat yritysten heikentyneiden tulosten myötä. Verokertymä kutistuu myös yt-neuvottelujen, irtisanomisten ja työttömyyden seurauksena.

Samaan aikaan kulut kasvavat rajusti terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa.

Todellinen notkahdus osuu vuosille 2022-2023, kun aletaan rakentaa soteuudistukseen liittyvää tehtävänjakoa ja jatketaan koronan paisuttamien hoitojonojen purkamista. Siihen eivät sote-remontin myötä murto-osaan kutistuvat valtionavut enää riitä.

Karhusen vinkkinä on, että jos kunnan kassaan sattuu jäämään ylimääräisiä euroja, ne säästettäisiin tuleville vuosille ja vielä huomattavasti kovempia aikoja varten. ”Hoitojonoissa olevat ovat todennäköisesti entistä huonommassa kunnossa ja tarvitsevat myös kalliimpia hoitoja. Iso huoli on myös lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tukipalveluista. Samalla olisi pidettävä huolta myös kunnan vetovoimasta ja investoinneista”, Karhunen toteaa.

Veturin yskiminen käy kaikille kalliiksi Yksi viime vuosien kestopuheenaihe on ollut kuntien valtionosuusjärjestelmä, jota etenkin sen suurimmat maksajat Espoo, Helsinki ja Vantaa pitävät epäoikeudenmukaisena.

Nyt tämän kritiikin voi olettaa vain kasvavan, kun kaupunkikolmikon verotulot ovat putoamassa jyrkästi ja taloutta kiristää myös joukkoliikennetulojen ehtyminen. Hiljentynyt Helsinki-Vantaan lentokenttä tekee ison loven koko pk-seudun talouteen.

KUKA: Minna Karhunen.

Kuntaliiton toimitusjohtaja helmikuusta 2019. Toiminut sitä ennen mm. EteläSuomen aluehallintoviraston ylijohtajana, Järvenpään kehitysjohtajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana. Kokoomuksen kansanedustaja 1991-99.

IKÄ: 53 v.

KOTIPAIKKA: Hyvinkää KOULUTUS: Hallintotieteiden maisteri PERHE: Naimisissa, kaksi aikuista lasta aiemmasta avioliitosta.

HARRASTUKSET: partio, moottoripyöräily ja golf.

”JOS VETURI HYYTYY, NIIN SAMALLA PYSÄHTYY MUUKIN JUNA.”

10

KAUPPAKAMARI

Samaan aikaan kaupungeilla on hoidettavana isoja infrainvestointeja sekä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia. Uudet tulokkaat tarvitsevat työtä, asuntoja, päiväkoteja, kouluja ja palveluja.

Tilanne huolestuttaa myös Kuntaliiton toimitusjohtajaa, sillä pk-seudun hyvinvointi on elintärkeä tukijalka koko Suomelle. ”Jos veturi hyytyy, niin samalla pysähtyy muukin juna”, Karhunen muistuttaa.

Osaamiselle ja energisyydelle on nyt käyttöä Vaikka tuleva nelivuotiskausi näyttää kuntapäättäjien vinkkelistä synkältä ja raskaalta, on mitalilla myös kiiltävämpi puoli. Puolueet ovat jo ehtineet kehua, että kiinnostus kuntavaaleja kohtaan on aiempaa suurempaa ja ehdokasasettelun sujuneen odotettua helpommin. Listat on saatava valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä.

Karhunen toivoo, että vaalit saavat ehdokkaat ja äänestäjät liikkeelle. Seuraavalla valtuustokaudella on tehtävä päätöksiä, joilla on konkreettisia vaikutuksia kotikunnan tulevaisuuteen. ”Muutos on aina myös mahdollisuus. Siksi asiantuntemukselle, osaamiselle, energisyydelle ja kykyyn sorvata kompromisseja on käyttöä. Nyt on unohdettava jäsenkirjan väri ja mietittävä koko kunnan ja kuntalaisten etua, vaikka työstä saakin vain harvoin kiitosta.”

VIERASKOLUMNI

Maltillisuus ja vastuullisuus ovat tärkeitä uudistamiselle

Kuvaaja: Miikka Pirinen, Sitra

JYRKI KATAINEN, SITRAN YLIASIAMIES Eput lauloivat Vuonna 85 -kappaleessaan: “Silmämme avataan ja suljetaan. Me maailmanpyörässä kuljetaan. Ylöspäin, ja alas, ja ympäri hei, maailmanpyöräni vei. Elämäni oli tylsää niin. Sitä tylsyyttä katselin silmät kii. Silmäni avasin ja maailman näin.

Maailmaani katsomaan jäin.”

Vuosi 2021 on vuosi, jolloin silmät kannattaa avata ja katsoa miltä maailma näyttää. Olennaista on miettiä, miltä haluamme sen näyttävän.

Tylsyyden vuosi 2020 toi mukanaan disruption, jota ei kannata hukata. Toi se paljon muutakin, mutta ehkä silti kannattaa keskittyä erityisesti mahdollisuuksiin.

Talouden elvyttämistoimet nostavat uusia mahdollisuuksia talouden rakenteelliselle uudistamiselle. Ei ole syytä elvyttää kaikkea ennalleen, vaan luoda uutta parempaa tulevaisuutta.

Ilmastonmuutoksen rinnalle on nousemassa uusi teema, luonnon monimuotoisuuden kato. Nämä haasteet vaativat markkinalähtöisiä ratkaisuja.

Yksin veronmaksajien varoin ongelmia ei voida ratkaista. Esimerkiksi EU:n sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan keinot tarjoavat mahdollisuuksia kiertotalouden markkinoiden luomiseksi.

Edelläkävijä-yritykset ennakoivat jo nyt kysynnän kasvua sellaisille ratkaisuille ja tuotteille, jotka huomioivat vastuun luonnon monimuotoisuudesta. Markkinatalous on ahkera renki, jolle on annettava uusi tehtävä.

Datatalouden nousu on toinen yhteiskuntia ja taloutta eteenpäin ajava megatrendi. Me jokainen tuotamme päivittäin massiivisen määrän dataa, jota harvalukuinen joukko yrityksiä hyödyntää ja jolla käydään kauppaa.

Datasta tulee entistä merkittävämpi raaka-aine. 2021 voisi olla todellinen muutoksen vuosi siinä, että suomalaiset yritykset alkavat kehittää liiketoimintamallejaan ja palvelujaan dataa hyödyntäen. Voisiko Suomesta tulla nousevan datatalouden edelläkävijä?

Korona-aikana esiin noussut digiloikka ei saa jäädä etäkoulun ja Teams-palaverien asteelle. Todellinen digiloikka tapahtuu vain, jos yritykset kykenevät

tarjoamaan uusia datapohjaisia ratkaisuja sekä julkisten palvelujen kehittämiseen että laajemminkin yritysten ja kuluttajien käyttöön.

Demokratian ja osallisuuden haasteet ovat nousseet räikeästi esiin viime vuosien aikana. On selvää, että yhteiskunnallinen vakaus, oikeusvaltio ja demokraattinen malli eivät säily, ellei niistä pidetä huolta. Asiaa ei voi ulkoistaa yksin poliitikoille. Tarvitaan myös vastuullista kansalaisuutta. Kärjekkäille, loukkaaville ja aggressiivisille somepäivityksille tulevat tykkäykset hivelevät joidenkin egoa. Mutta onko se vastuullista ihmisyyttä? Millaisia käytöstapoja haluat lastesi oppivan?

Vakaus, ennustettavuus ja oikeudenmukainen yhteiskunta syntyvät sekä kirjoitettujen että kirjoittamattomien sopimusten noudattamisesta.

Jokaisella meillä on siinä vastuumme. Toivon, että kevään kuntavaaleihin asettuu mahdollisimman monta ehdokasta, jotka uskaltavat keskittyä asioihin ja käyttäytyä asiallisesti, jotka ovat maltillisia, uudistusmielistä ja haluavat tarttua tylsiinkin asioihin.

Politiikan ei aina tarvitse olla värikästä.

Tylsältäkin kuulostavista asioista on osattava tehdä päätöksiä ja kompromisseja, jotta pääsemme eteenpäin.

KAUPPAKAMARI

11

VASTUULLINEN TALOUDENPITO ON PARASTA TULEVAISUUDENTURVAA

Vastuullinen taloudenpito on parasta tulevaisuudenturvaa KUNTAVAALEISSA ON USEIN ANNETTU ÄÄNESTÄJILLE LUPAUKSIA, JOITA ON TARVITTAESSA LUNASTETTU LAINARAHALLA TAI VERONKOROTUKSILLA. RÖNSYILYN JA VELKAANTUMISEN SIJAAN KUNNISSA ON TULEVINA VUOSINA KESKITYTTÄVÄ KESTÄVÄÄN TALOUDENPITOON SEKÄ HUOLEHDITTAVA KUNNASSA TOIMIVIEN YRITYSTEN ELINVOIMASTA. YRITTÄJÄTAUSTAISTEN EHDOKKAIDEN ASIANTUNTEMUKSELLE ONKIN NYT ENTISTÄ ENEMMÄN KÄYTTÖÄ.

TEKSTIT: TIMO SORMUNEN. KUVAT: LIISA TAKALA, PUOLUEET

Kuntavaalit järjestetään huhtikuun puolivälissä ja ehdokasasettelu päättyy kuukautta aiemmin eli 18. maaliskuuta.

Katse kunnan vetovoimatekijöihin

Listojen rakentumista ja puolueiden vaaliteemoja seuraa tarkasti myös Keskuskauppakamarin elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Johanna Sipola. Hänen toiveenaan on, että vaalikentille ja ehdokkaaksi rohkaistuisi tänä vuonna aiempaa useampi yrittäjä tai paikallisen elinkeinoelämän edustaja.

Tähän tulevaisuudenkuvaan pakkaselle painuvat budjetit, vuosi vuodelta kasvava velkataakka, verojen ja taksojen korotukset, rapistuva tie- ja katuverkko sekä työikäisen väestön muuttoliike muihin maisemiin istuvat huonosti.

Siksi katse on käännettävä asioihin, joilla kunnan vetovoimaisuus ja tulevaisuus turvataan huomattavasti pidemmällä aikajänteellä.

Syykin on selvä: kunnilla on Sipolan mukaan edessään päätöksiä, joissa tarvitaan talouden ja yritysmaailman osaamista sekä näkemystä paikallisen elinkeinoelämän tarpeista. Samalla he avaavat muidenkin silmiä huomaamaan, että kotikunnan oma elinvoima on lopulta kiinni siellä toimivien yritysten pärjäämisestä. Monessa kunnassa on edelleen myös miettimättä ja kartoittamatta, millaisia palveluja olisi järkevää siirtää paikallisten yritysten hoitoon. ”Menestyvä yritys työllistää ja tuottaa yhteisö- ja palkkaverotuloja, joilla turvataan kunnan taloutta ja palveluja. Yritykset kaipaavat näkymää ja varmuutta siitä, että niiden kannattaa jatkossakin pysyä kotikunnassaan”, Sipola toteaa.

12

KAUPPAKAMARI

”On panostettava siihen, että paikallisilla yrityksillä on myönteinen toimintaympäristö, kunnan peruspalvelut ovat hyvässä kunnossa ja kunta vetää puoleensa osaavaa työvoimaa paitsi kotimaasta myös ulkomailta”, Sipola tiivistää.

Osaajat ovatkin asia, joka häntä tulevaisuudessa erityisesti huolestuttaa. Lasten ja nuorten Pisa-tulokset ovat pudonneet jyrkästi alaspäin ja lisähaasteena ovat alati pienemmät ikäluokat.

Esimerkiksi vuonna 2025 koulunsa aloittavia ekaluokkalaisia on kolmannes takavuosia vähemmän. ”On hyvä miettiä, mitä tämä tarkoittaa 2030-luvulla koko osaamispääomallemme ja oppilaitosverkolle. Tästä haasteesta ei selvitä ilman maahanmuuttoa”, Sipola painottaa.

VASTUULLINEN TALOUDENPITO ON PARASTA TULEVAISUUDENTURVAA

Kauppakamareiden vaaliteesit 1. KESTÄVÄ KUNTATALOUS • Kuntien on laadittava uudistusten ja tulevaisuuden kasvun tiekartta • Veroja ei pidä kiristää ja kuntien piiloverotus on laitettava kuriin • Kuntien tehtäviä ei saa lisätä • Kuntayhtiöiden ei pidä häiritä markkinoita tarpeettomasti – reilusta kilpailuasetelmasta on huolehdittava • Kuntien on vahvistettava hankintaosaamistaan 2. SOSIAALI- JA TERVEYDEN HUOLLON UUDISTUS ”Menestyvä yritys työllistää ja tuottaa yhteisö- ja palkkaverotuloja, joilla turvataan kunnan taloutta ja palveluja”, muistuttaa Keskuskauppakamarin elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Johanna Sipola.

Edessä paluu peruspalveluihin Tulevalle valtuustokaudelle lyö oman leimansa myös sote-uudistus, joka toteutuessaan siirtää lähes puolet kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä hyvinvointialueiden kontolle. Samalla kunnilta leikataan kovalla kädellä myös niihin saatavaa valtionrahoitusta.

Käytännössä kuntien ja kaupunkien on uudistettava oman toimintansa lisäksi myös hallinnollisia rakenteita.

Kauppakamarissa esillä olevaan sote-malliin on suhtauduttu alusta pitäen nihkeästi. ”Tavallisen kuntalaisen kannalta se ei paranna palveluja eikä hillitse julkisen sektorin kustannusten kasvua. Uudistuksessa näkyy selvästi se, että lopullinen maksaja on unohdettu. Se on aina veronmaksaja”, Sipola muistuttaa.

Koronaakaan ei päästä karkuun, vaikka epidemia on rokotusten myötä talttumassa ja elämä palaamassa asteittain normaaliksi. Valtio on ojentanut koronakurjuuden keskellä kunnille kiitettävästi tukea, mutta tukieurot eivät saisi tuudittaa kuntapäättäjiä valheelliseen hyvänolon tunteeseen.

Sipolan mielestä kaikkein pahinta on, jos tarvittavia uudistuksia pantataan koronatukien paikkaamaan talouden turvin tuleville vuosille. ”Silloin ollaan vain entistä pahemmassa suossa, sillä monet kunnat ovat jo nyt erittäin velkaantuneita. Kuntien on vuosien rönsyilyn jälkeen palattava peruspalveluiden ääreen ja keskityttävä niiden laatuun. Tämän arkirealismin toivoisi vähitellen näkyvän myös puolueiden vaaliohjelmissa”, Sipola huokaa.

• Yritykset on otettava nykyistä vahvemmin mukaan kuntien palveluiden tuottamiseen monituottajamallin avulla • Palveluseteleiden käyttöä on lisättävä merkittävästi nykyisestä • Palveluiden kustannuksista on tehtävä läpinäkyviä ja vertailtavia yhtenäisen laskentamallin avulla 3. OSAAVA TYÖVOIMA •

Panostuksia on siirrettävä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen – osaamisen rapautuminen on pysäytettävä

• Ikäluokkien pienentyessä tarvitaan rakenteellisia uudistuksia • Kuntien on houkuteltava kansainvälisiä osaajia ja opiskelijoita • Alueen osaamispääomaa on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa 4. LIIKENNE • Tieinfra kuntoon • Työmatkaliikenne sujuvaksi 5. KAAVOITUS JA LUPAPALVELUT • Liian yksityiskohtaisia kaava- ja rakennusmääräyksiä on purettava • Rakennuskelpoista tonttimaata on oltava riittävästi • Lupaprosesseja on nopeutettava

KAUPPAKAMARI

13

VASTUULLINEN TALOUDENPITO ON PARASTA TULEVAISUUDENTURVAA

Keskuskauppakamarin kuntavaalitentin juonsi MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki (vas.). Tenttiin osallistuivat puheenjohtajat Jussi Halla-Aho (ps), tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk), Petteri Orpo (kok) ja varapuheenjohtaja, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd).

KORONAKRIISI VÄRITTÄÄ MYÖS VAALIKESKUSTELUA Vaalitenttien tahti kiihtyy kevättä kohti ja yhtenä kestoteemana pysyy koronakriisin hoito.

Sitä varten kunnille jaetut miljardit ja sote-uudistus nousivat kuumiksi perunoiksi myös Keskuskauppakamarin joulukuussa järjestämässä neljän suurimman puolueen puheenjohtajatentissä.

Tenttiin osallistunut Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo piti kuntien saamaa miljardipottia ylimitoitettuna ja muistutti sen vain kasvattavan valtion jo valmiiksi massiivista velkataakkaa. ”Minusta katseen pitäisi olla myös koronan jälkeisessä ajassa”, Orpo huomautti.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan kunnat ovat olleet kuralla jo ennen koronakriisiäkin. ”Kaikki ovat varmasti yksimielisiä siitä, että kuntia on autettava. Tukien osumatarkkuus on kuitenkin jäänyt heikoksi. Samalla kuntien krooniset pulmat odottavat edelleen ratkaisuaan”, Halla-aho tiivisti.

14

KAUPPAKAMARI

Keskustan puheenjohtajan, tiede- ja kulttuuriministeri Annikka Saarikon mukaan jälki olisi ollut ilman tukitoimia vielä paljon karumpaa. ”Nyt on jaettu kuntien taakkaa sekä vältytty irtisanomisilta ja lomautuksilta”, hän muistutti.

Hallituskumppani Sdp:n varapuheenjohtaja, kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin mukaan on kuntien tehtävä kohdistaa tukieurot uudistavaan, kestävään ja työllistävään tulevaisuuteen.

Keskuskauppakamarin puheenjohtajatentti järjestettiin 11.12.2020. striimin välityksellä. Striimiä jakoi myös usea media. Tenttiä seurasi noin 25 000 henkilöä.

VASTUULLINEN TALOUDENPITO ON PARASTA TULEVAISUUDENTURVAA

4x

Puolue

• Terve kuntatalous: hyvinvoivat asukkaat, monipuolinen yritystoiminta ja työpaikkatarjonta • Investointeja koulutukseen, osaamiseen, innovaatioihin ja ilmastonmuutokseen

• Työpaikkoja, peruspalveluja, koulutusmahdollisuuksia ja liikenneyhteyksiä koko maassa • Kunnista tehtävä hyviä työnantajia, yritysmyönteisiä toimijoita ja aktiivisia elinkeinoelämän mahdollistajia

• Kunnallisvero, piiloverottaminen, taksojen korottaminen ja elämisen kustannusten nousu kuriin • Palveluja avattava entistä enemmän kilpailulle

• Hyvä elinvoimapolitiikka on terveen kuntatalouden perusta, velkaantuminen kuriin • Julkiset hankinnat edistämään oman alueen työllisyyttä ja elinvoimaa

4x

Puolue

• Kannattava ja monipuolinen elinkeinoelämä sekä yrittäjyys ovat kuntataloudelle ensiarvoisen tärkeitä • Kunnan toimittava yrittämisen mahdollistajana ja edistettävä erityisesti pienten yritysten pärjäämistä

• Kuntataloudessa veronkorotusten ja velanoton tie on käyty loppuun • Resurssit kuntien ydintehtäviin

• Kunnissa keskityttävä elinkeinojen tukemiseen, teollisten investointien saamiseen sekä kunnan veto- ja pitovoimakeinojen kehittämiseen • Hyvät peruspalvelut ja sijoittaminen koulutukseen ovat parasta elinkeinopolitiikkaa

• Kuntien oltava aktiivisia innovaatioiden ja uusien yritysten toiminnan käynnistämisessä • Panostuksia työllisyyteen ja yrittäjyyteen

Ohjelmat on poimittu puolueiden verkkosivuilta.

KAUPPAKAMARI

15

KUNTATALOUS

Kunnille avautui yllättävä mahdollisuus tukea yrityksiä ASIANTUNTIJOIDEN MIELESTÄ PANDEMIAKORVAUKSILLA ON MAHDOLLISTA LISÄTÄ KUNTIEN ELINVOIMAA TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: ANSSI KUMPULA/MDI

Kunnille myönnetyt pandemiakorvaukset ovat tuoneet kuntapäättäjät yllättävien vaihtoehtojen äärelle. Monet kunnat ovat vielä tämän vuoden ylirahoitettuja, koska korona-aika ei puraissutkaan kuntatalouksia aivan niin pahasti kuin keväällä ennakoitiin.

Kunnat saivat valtiolta viime vuonna kaikkiaan noin kolme miljardia euroa erilaisina tukina, jos summaan lasketaan mukaan sairaanhoitopiireille myönnetty 600 000 000 euron tuki. Tänä vuonna tukea on tulossa noin 2,5 miljardia.

Alue- ja väestökehityksen asiantuntija Timo Aro ja kuntataloustieteilijä Eero Laesterä ovat yhtä mieltä siitä, että tässä tilanteessa kuntien tulisi luoda pohjaa elinvoimalle. ”Nyt katsotaan kuntien oikea osaaminen päätöksenteossa: Hullaannutaanko ilmassa leijuvista seteleistä, vai tehdäänkö pitkälle kantavia päätöksiä”, kuntatalouden konsulttina pitkään työskennellyt Laesterä pohjustaa. ”Olen myös sitä mieltä, että nyt kuntien kannattaisi jopa maksaa vähän velkaa pois.”

Toki kuntien mahdollisuudet yritysten tukemiseen vaihtelevat maan ja maakunnan sisällä. Joillekin kunnille korona-aika saattaa tuottaa tukieuroista huolimatta lisäkuluja, jotka lankeavat maksettavaksi nyt tai myöhemmin. Tuoreet kuntien tilinpäätösarviot antavat tarkempaa tietoa kuntatalouden nykytilasta. ”Suuret kaupungit, kuten Oulu, näyttävät ottaneen aidosti ison iskun koronasta”, Laesterä sanoo.

16

KAUPPAKAMARI

Muuttoliikkeen voittajia on vähän Kaiken kaikkiaan koronakriisi on synkistänyt kuntien entisestään heikkoja talousnäkymiä. Kuntien taloustilanne taas vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin tukea yrityksiä, jotka pohjustavat kuntien elinvoimaisuutta.

Aro muistuttaa, että pitkään jatkunut kehityskulku kuntien ja alueiden tulevaisuudennäkymien taustalla ei ole katoamassa mihinkään. Väestö vähenee valtaosassa Suomen kunnista ja väestökehityksen voittajia ovat lähinnä suurimmat kaupungit kehyskuntineen. ”Koronatuet ehkä vääristävät hetken aikaa kuntatalouksia, mutta ennen pitkää palataan vanhojen kysymysten äärelle – onko kunnissa ja alueella vetovoimaa ja toimivia yritysklustereita”, Aro sanoo.

Kuntaliiton omistaman Finnish Consulting Groupin (FCG) kuntatalousanalyysi kertoo karua kieltä kuntatalouden kehityssuunnasta. Väestönmuutoksen ja koronan yhteisvaikutus saattaa analyysin mukaan heikentää kuntien taseita niin, että Manner-Suomen kunnista lähes puolet on alijäämäisiä vuoteen 2025 mennessä. Se lisäisi painetta kuntaliitoksille ja verojen korotuksille.

Ajattelua alueellisesti ja pitkällä tähtäimellä Asiantuntijoiden mielestä kunnissa tarvitaan aiempaa enemmän valtuustokausien yli ulottuvaa ajattelua. ”Nyt on suurten strategisten linjausten aika. Ei kunnissa voida jäädä odottamaan mahdollisia tukia EU:lta tai valtiolta”, Aro sanoo.

Koronakriisistä nousu kysyy sekä nopeita elvyttäviä toimia, että pitkän

tähtäimen linjauksia. Suuremmilla kaupunkiseuduilla on paremmat mahdollisuudet tähdätä talouden erikoistumiseen, mutta pienemmillä seutukunnilla on Aron mielestä järkevää pitää taloudellinen toimeliaisuus monipuolisena.

Alueet ja kunnat ovat kaikki omanlaisiaan, ja jokaisen on löydettävä parhaat ratkaisut oman elinvoimansa kehittämiseen. Kuntien elinkeinopolitiikka ja kilpailukyvyn vahvistaminen pitää sisällään kaikki paikalliset toimet, joilla parannetaan yritysten toimintamahdollisuuksia, osaamista, palveluita, säädöksiä ja päätöksentekoa. Hyvät olosuhteet antavat pohjaa yritysten kilpailukyvylle, palveluille, työllisyydelle ja sitä kautta kunnan elinvoimaisuudelle.

Kuntien yrityspalvelut auttavat yrityksiä suoraan. Palveluihin kuuluu mm. seudullisten kehitysyhtiöiden toimintaa, yrityshautomoita, uusyrityskeskuksia ja teknologiakeskuksia. Korona-aikana kunnat ovat jakaneet yrityksille tukia, jotkut kunnat ovat jopa lainanneet rahaa kehitysyhtiöidensä kautta ja antaneet lykkäyksiä vuokranmaksuun.

Hyvä vuorovaikutus kunnan ja liike-elämän välillä on aina tärkeää. Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät julkaisivat maaliskuussa vain kolme päivää poikkeustilan alkamisen jälkeen yhteiset suositukset, joiden tavoitteena on yritysten toimintaedellytysten, alueiden työpaikkojen ja kuntien elinvoiman turvaaminen.

Yrittäjillä on näkemystä kunnan toimista Kuntapäättäjissä on myös yrittäjiä, joilla on usein hyvä näkemys kunnista yritysten toimintaympäristöinä. ”Tietty jähmeys päätöksenteossa kuuluu demokratiaan, mikä saattaa olla vaikeaa nopeisiin päätöksiin tottuneille yrittäjille. Monista yrittäjistä on tullut erinomaisia valtuutettuja, kun he ovat

Timo Aro muistuttaa, että kaupungistuminen on iso trendi edelleenkin.

oivaltaneet tahdin päätöksenteossa”, Laesterä sanoo.

Hallintotieteiden tohtori ja konsulttiyritys Perlaconin perustaja Laesterä on konsultoinut suurta osaa Suomen kunnista talousasioissa. Hänellä on konkreettista näkemystä kuntien arjesta ja talouden kipupisteistä. Nykyisin Perlacon on osa FCG:tä.

Aro on puolestaan valtiotieteen tohtori ja toimii väestökehityksen asiantuntijana aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä. Sen ansiosta hänelläkin on tutkimusmeriittien lisäksi aitoa tuntumaa aluekehitykseen.

KAUPPAKAMARI

17

KUNTATALOUS

Sote-uudistus korostaa yritysten roolia Jos koronakriisi on venyttänyt väliaikaisesti kuntatalouden pelikentän rajoja, niin tuloillaan oleva maakunta- ja soteuudistus siirtää vielä vähän maalitolppia.

Kun sosiaali- ja terveyspuolen ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kunnilta hyvinvointialueiden palvelukseen vuodesta 2023 alkaen, kunnille jää vähemmän tehtäviä. Kuntalaisten ikääntymiseen ja sairastamiseen liittyvät kustannukset eivät ole jatkossa yksittäisten kuntien kontolla, mutta toisaalta kunnille tulee myös vähemmän verotuloja.

Yrityksiltä saatavien yhteisöverotulojen merkitys nousee soten toteutuessa entistä tärkeämmäksi kunnille. ”Siksi kuntien elinvoimaan liittyvät toimet näyttelevät jatkossa entistä suurempaa roolia”, Aro sanoo.

Kunnilla jäänee myös aiempaa enemmän resursseja elinvoiman kehittämiseen, kun sote-palveluiden järjestäminen ei ole jatkossa taakkana.

Laesterä toivoo, että uudistuksen myötä muodostettavat hyvinvointialueet voivat jatkossa ostaa sosiaalija terveyspalveluita myös yksityiseltä puolelta. ”Moni kunta saattaa tarvita talouden kiristyessä ulkopuolisia palveluntuottajia. Soten myötä kuntien on järkevä liittoutua, kun he ostavat palveluita ulkopuolelta.”

Kriisi voi polarisoida eroja entisestään Aro muistuttaa, että kaikkien taloudellisten kriisien jälkeen erot elinvoimaisuudessa alueiden sisällä ovat kasvaneet voimakkaasti. Näin tapahtui 1990-luvun laman, vuoden 2008 finanssikriisin ja sitä seuranneen euroalueen velkakriisin jälkeen. ”Mitä yritysten toipumiseen tulee, pandemian jälkeinen aika tulee tuskin tekemään poikkeusta. Ne kunnat ja alueet, jotka ovat kyenneet rakentamaan polkua elinvoimalle, ovat vahvoilla jatkossakin”, Aro uskoo.

Edellä mainittujen kriisien ohella Nokian irtisanomiset puraisivat Oulua pahasti viime vuosikymmenen alussa.

Lisäksi Oulun taloutta on rasittanut vuoden 2013 kuntaliitos. ”Oulu on nyt ulkoistanut palveluita mielestäni järkevällä tavalla”, Laesterä näkee.

Hän teki Oululle kuntatalouden arvioinnin reilu vuosi sitten.

Kasvu ei tapahdu kaikissa kunnissa aivan samoista lähtökohdista. Esimerkiksi Oulun ohella hyvällä kasvukäyrällä olevat lähikunnat Liminka ja Kempele voivat rakentaa kasvua erilaiselle pohjalle.

"Limingalla ja Kempeleellä ei ole samanlaista tuskaa kuntataloudessa kuin Oululla, koska niillä ei ole Oulun kanssa samalla tavalla purettavaa infraa”, Laesterä vertaa.

Toki kasvun taustalla on aina oikeita päätöksiä. ”Liminka, Kempele ja Oulu ovat kaikki hyvin johdettuja kuntia.”

Eero Laesterä on saneerannut monien kuntien taloutta. Kuva: FCG

Monipaikkaisuus on tullut näkyväksi Viime vuosi väritti Suomen muuttoliikekarttaa tavallisesta poikkeavalla tavalla. Esimerkiksi Espoon ja Helsingin muuttovoitto taittui yllättäen pieneksi muuttotappioksi. Yhden erikoisemman jakson perusteella ei voi vielä tehdä pitkälle meneviä päätöksiä muuttoliikkeestä. ”Kaupungistumien on joka tapauksessa iso trendi ja tulee todennäköisesti jatkumaan”, Aro muistuttaa.

Etätyön lisääntyminen ja niin sanottu monipaikkaisuus on tullut viimeisen vuoden aikana suositummaksi pakon sanelemana. Koronakriisi teki monipaikkaisuuden entistä näkyvämmäksi. ”Ehkä tulevaisuus on sitä, että väestön keskittyminen jatkuu, mutta monipakkaisuus lisääntyy siinä rinnalla”, Aro näkee.

Kauempana suurista keskuksista sijaitsevissa kunnissa monipaikkaisuus saattaa piristää taloutta. Esimerkiksi rauhallisuus, luonto ja retkeilymahdollisuudet voivat olla vetovoimatekijä joillekin kunnille.

18

KAUPPAKAMARI

Yrittäjäksi akkuteollisuuteen Ylivieskaan

BATTERY RECYCLING INNOVATION PARK

Battery Recycle Akkupuisto-hanke luo kasvualustan akkujen ja akkumateriaalien kiertotalouden innovaatiolle sekä mahdollistaa nykyisen yritystoiminnan ja uusien yritysten kehittymisen liittymällä osaksi kiertotalouspuiston yritysverkostoa.

Verkostossa on tällä hetkellä noin 50 yritystä eri puolilta Eurooppaa.

Toteutusaika 1.1.2020 - 31.12.2021 Hallinnoija: YTEK Ylivieskan Kehityspalvelut

www.ytek.fi

www.kajaani.fi/vaalit

RESCOMILTA IT-RATKAISUT

RESCOMI ON KOKENUT JA OSAAVA IT-RATKAISUJEN JA INTEGRAATIOIDEN TOIMITTAJA.

KEMET Electronics Oy

Hyödy palveluistamme ► Tuottavuuden parantaminen IT-ratkaisujen avulla sähköisissä palveluissa, teollisuudessa ja matkapuhelinohjelmistoissa ► IT-ratkaisujen ja ohjelmistojen kehityspalvelut IT-järjestelmiin, palvelinympäristöihin, älypuhelimiin ja logistiikkaprosesseihin ► IT-integraatioiden kehityspalvelut alustoina DellBoomi, IBM Integration Bus, MuleSoft, MQ series, Microsoft BizTalk, Azure Logic Apps, Ensemble Health Share ja SAP NetWeaver

Siikarannantie 3, 89600 Suomussalmi Puhelin 010 295 3118 Sähköpostit etunimisukunimi@kemet.com www.kemet.com Filmikondensaattorien valmistusta Suomussalmella jo vuodesta 1979.

puh. 08 210 4500, www.rescomi.com Softpolis Raahe, Teknologiakylä Oulu

Kierroksia kasvuyrityksille SPARRAUSOHJELMA KASVU OPEN ANTAA PALJON MENES-

Viime vuonna Kasvu Openin TOP 10 -finaaliin yltäneet pohjoispohjalaiset kasvuyritykset ovat yhtä mieltä siitä, että sparrausohjelma on auttanut heitä paljon.

Oululainen Gugguu, kuusamolainen Biila ja pyhäntäläinen Feelia olivat jo osallistuessaan menestyviä ja kasvavia yrityksiä. ”Oli todella tärkeää päästä testaamaan kasvusuunnitelmaamme sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat käyneet samanlaisia vaiheita läpi. Kasvu Open on saanut meillä ajatukset liikkeelle ja nostanut suunnitelmat seuraavalle tasolle”, autoalaa digitalisoivan Biila Solutions Oy:n toimitusjohtaja Aapeli Kallunki sanoo.

TYNEILLEKIN YRITYKSILLE – KASVU KUULUU KAIKILLE

Samaa mieltä on lastenvaatebrändi Gugguu Oy:n omistajiin kuuluva Anne Valli.

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: KASVU OPEN KARNEVAALISTA MATIAS ULFVES

”Uskon vahvasti siihen, että jokaisen yrityksen on tervettä haastaa omaa ajatteluaan ja toimintamallejaan säännöllisesti. Kasvu Open tarjoaa tähän hyvän alustan ja joukon asiantuntijoita, joilta voi saada paljon hyviä vinkkejä ja työkaluja käytettäväksi.”

20

KAUPPAKAMARI

KASVU OPEN

Kasvu Openin Kasvupoluilla mukaan valitut yritykset saavat asiantuntijoilta maksutonta sparrausta kasvuun ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Viennin osuus Gugguun liikevaihdosta on seitsemän prosenttia. Verkkokaupan kansainvälinen myynti on kasvanut tällä tilikaudella 56 %.

”Saimme hyviä sparreja ja kaiken kaikkiaan Kasvu Open oli opettavainen kokemus”, verkkoruokakauppa Feelia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ojala kiittelee.

”Olemme pitäneet kiinni kansainvälistymissuunnitelmastamme, vaikka sitä on täytynyt hieman muuttaa nykytilanteessa.”

Vuoden kasvuyritykset julkistettiin lokakuun lopulla Kasvu Open Karnevaalissa, joka järjestettiin osittain digitaalisesti.

Gugguu sai Kasvu Openista konkreettista hyötyä kansainväliseen myyntiin.

Gugguu kasvoi ja kehitti verkkokauppaansa Gugguu ja Feelia arvioitiin Verkkokaupan Kasvupolun potentiaalisimmiksi yrityksiksi. Korona-aikana molemmat ovat hyötyneet verkkokaupastaan paljon. ”Olemme hyvin onnekkaassa asemassa siinä mielessä, että verkkokauppamme oli jo ennen koronaa vahvin myyntikanavamme”, Valli sanoo.

Gugguun uusi myyntikausi alkoi kesällä ennätyksellisillä myyntilukemilla. ”Uskomme, että verkkokaupan kasvu näkyy myös tänä vuonna. Odotamme tältä vuodelta kasvua etenkin viennistä.”

”Erään sparraajan antamien vinkkien ansiosta pystyimme aukaisemaan viikossa saksankielisen verkkokaupan. Sparrauksien pohjalta olemme lisäksi hyödyntäneet asiakasdataa markkinoinnissa vielä kohdennetummin. Tartuimme lisäksi muutamiin verkkokaupan teknisiin haasteisiin”, Valli listaa.

Feelian kasvu yllätti yrityksenkin Esivalmistettua kotiruokaa valmistava ja kotiovelle toimittava Feelia Ruokakauppa kasvatti myyntiään viime vuonna huimasti. Sen konsepti sopii hyvin korona-aikaan, sillä verkkokaupasta tilatut esivalmistetut ruoka-annokset helpottavat arkiruokailua. Kun kauppareissut

vähenevät, tartuntariskikin pienenee. ”Kasvu oli viime vuoden puolella aivan posketonta. Parhaimpina kuukausina kasvuluvut olivat 500–600 % luokkaa”, Ojala kertoo.

Feelian verkkoliiketoiminta yhtiöitetään alkuvuodesta, jotta se pystyy keskittymään vahvemmin kuluttajamarkkinointiin ja kuluttajien palveluun. Verkkoliiketoiminta jatkaa Feelian tapaan osana Fodelia Oyj -elintarvikekonsernia, mikä tuo paljon synergiaetuja.

Verkkokaupan Kasvupolusta oli hyötyä, vaikka Feelia on ollut kasvu-uralla viimeiset kolme vuotta. ”Sparraus oli suunniteltu verkkokaupan näkökulmasta, mikä oli meidän kannaltamme hyvä asia. Saimme hyviä kysymyksiä pohdittavaksi”, Ojala kertoo.

Yritystä edusti Kasvu Openissa markkinointipäällikkö Josefiina Lahti.

Verkkokaupan lisäksi Feelialla on Food Service -asiakkuuksia, joita ovat mm. koulu-, hoiva-, lounas-ravintola- ja kahvila -asiakkuudet. Erilaisten asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen on siksi tärkeää. ”Asiakasymmärryksen saralla on tehty viime vuosina paljon töitä”, Ojala sanoo.

Gugguun omistajiin kuuluva Anne Valli

Markkinointipäällikkö Josefiina Lahti

kertoo, että Kasvu Open auttoi kehittä-

edusti verkkoruokakauppa Feeliaa

mään lastenvaatebrändin verkkokaup-

Kasvu Openissa.

paa entistä paremmaksi.

KAUPPAKAMARI

21

KASVU OPEN

muutoksiin on sopeuduttava nopeasti”, Valli sanoo.

Biilan Suomen liiketoimintaa korona notkautti vain hetkellisesti. Viime vuoden aikana yritys kasvoi 60 %. Parhaimpina kuukausina Biila Go:n kasvu oli 500 % luokkaa. Tämä vuosikin on lähtenyt mainiosti käyntiin, sillä tammikuussa oli kasvua 90 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Autoalaa digitalisoivan Biilan toimitusjohtaja Aapeli Kallunki näkee, että Kasvu Open auttoi päivittämään yrityksen suunnitelmia seuraavalle tasolle.

Lisäksi Feelia Ruokakauppa on panostanut markkinointiin aiempaa enemmän. Se on tehnyt vuodesta 2019 saakka yhteistyötä markkinointitoimisto Avidly Oulun kanssa.

Palveluyrityksestä ohjelmistotaloksi Biilan kotipaikka on edelleen Kuusamo, vaikka yrityksen pääkonttori on nykyisin Vantaalla ja sivukonttorit Oulussa, Malmössä ja Borlängessa. Autoalalla palveluyrityksenä aloittanut Biila on kasvanut ohjelmistotaloksi, joka kehittää digitaalisia työkaluja autoalan ja autoilijoiden tarpeisiin.

Sen tuotteista Biila Go on autojen siirtopalvelu ja Biila Care huollonvarauspalvelu.

Kasvu Open tuli Biilalle tavallaan oikeaan aikaan. Viime vuonna yritys kasvoi vahvasti Suomessa, mutta korona pysäytti lupaavasti alkaneen laajentumisen Ruotsiin. Kansainvälistymistä oli pohjustettu pitkään, muun muassa yrityksen nimi Carcare vaihdettiin Biilaksi toissa vuonna.

22

KAUPPAKAMARI

”Aikataulut menivät viime vuonna kansainvälistymisen suhteen täysin uusiksi.

Nyt olemme rakentaneet uuden strategian ja rahoitustavan”, Kallunki sanoo.

Ruotsista hankitut Biila Care -asiakkaat joutuivat laittamaan yhteistyön odottamaan parempia aikoja. ”Keväällä ei oikein ollut varmuutta siitä, voiko autojakaan huoltaa siinä tilanteessa.”

Korona kysyi reagointikykyä

Feelia Ruokakauppa on saanut toimittaa tilauksia välillä moninkertaisesti aiempaan verrattuna, mutta pystyy silti vastaamaan kysyntään. Ruokakaupan kotisivuilta huomaa sen, että esivalmistettu kotiruoka maistuu. Tietyt pakkauskoot käyvät kaupaksi nopeasti. ”Minusta tämä aika on osoittanut verkkokaupan mahdollisuudet. Ihmiset ovat oppineet tilaamaan ruokaa verkosta”, Ojala sanoo.

Feelian tehdas laajenee tänä vuonna 5000 neliömetrillä, mikä tulee varmasti tarpeeseen.

Kasvuhakuisille yrityksille ei ole välttämättä tarjolla tarvittavaa tietotaitoa kasvusta ja kansainvälistymisestä, minkä takia neuvot ja sparraaminen avaavat uusia uria ajatuksille ja voivat auttaa välttämään yleisimmät karikot.

Kallunki huomasi asian, kun Otto Laurila ja Sakari Perttunen toivat kokemuksensa Biilan hallitukseen. ”Heidän saamisensa mukaan hallitukseen oli käänteentekevä asia yrittäjän urallani. Se on näkynyt strategiassa ja liiketoiminnan kasvussa”, Kallunki sanoo.

Kaikkeen vaikuttanut koronapandemia on ollut yrityksille tietynlainen stressitesti. Se on lyönyt monille kapuloita rattaisiin, mutta alleviivannut verkkokaupan mahdollisuuksia. Gugguulle oli rohkaisevaa huomata, että yritys pystyy luovimaan muutosten pyörteissä.

Monelta alalta 60 joukkoon

”Organisaatiomme ja henkilöstömme kykenee sopeutumaan muutoksiin nopeasti, mikä on luonut vahvaa uskoa myös tulevaan. Uskomme siihen, että toimintaympäristömme tulee muuttumaan jatkuvasti ja menestyäkseen

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Kasvupolkujen potentiaalisimmat kasvuyritykset pääsivät automaattisesti Kasvu Openin 60 finalistin joukkoon. Potentiaalisimmiksi kasvuyrityksiksi valittiin

Kasvupoluilta ilmaista apua liiketoimintaan – haku on auki 17.3. saakka Kasvu Openin Kasvupolut tarjoavat mukaan valituille yrityksille maksutonta sparrausta, joka auttaa kehittämään liiketoimintaa. Kasvu Open -sparraajina toimii yrityselämän asiantuntijoita. Teemoina ovat mm. yrityksen markkinointi, rahoitus, kansainvälistyminen ja ulkomaankauppa.

Mukaan voi hakea yrityksen liikevaihdosta, toimialasta, sijainnista tai iästä riippumatta. Y-tunnus ja vahva halu kasvaa riittävät.

Kasvupolku on alueellinen tai toimialakohtainen kahden tapahtumapäivän kokonaisuus. Toimialat, alueet ja ilmoittautuminen löytyvät Kasvu Openin verkkosivuilta. Haku Kasvupoluille on auki 4.1.-17.3.2021.

Siskokset Anne Valli (vas.) ja Miia Riekki ovat rakentaneet Gugguusta miljoonabisneksen. Kuva: Studio Karling.

Pohjois-Pohjanmaalta oululaiset Nordic Tank Oy ja Fysiopalvelu Easymove Oy. Kainuussa tuomariston vakuuttivat kajaanilaiset Gr8 Escape Oy ja Kajaanin Jäteauto Oy. Nordic Tank valmistaa ruostumattomasta ja haponkestävästä teräksestä säiliöitä kuljetuksiin, säilytykseen ja teollisuuden prosesseihin. Easymove tarjoaa liikunta-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluita asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Jätehuoltoalalla operoivan Kajaanin Jäteauton toiminnassa nousi esiin kasvupotentiaalin ja -näyttöjen lisäksi innostava lähestymistapa yrittäjyyteen, sekä henkilöstön, sidosryhmien ja ympäristön kannalta vastuullinen toiminta.

Ensimmäiset sparrauspäivät etänä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Kasvupoluille valitaan molempiin 15 yritystä. Sparrauspäivät ovat Pohjois-Pohjanmaalla 11.5. ja 8.9. ja Kainuussa 10.6. ja 1.9. Ensimmäiset sparrauspäivät järjestetään etänä.

Kasvupolkujen tuomaristot arvioivat kasvuyrityksiä markkinapotentiaalin, tiimin, kasvukyvyn ja näyttöjen perusteella. Potentiaalisimmat yritykset etenevät TOP 60 -finalistijoukkoon ja saavat kolmannen sparrauspäivän syksyllä.

Kasvu Open Karnevaalissa 27.-28.10. finalisteista valitaan kauden TOP 10 sekä Vuoden kasvuyritykset. Karnevaalin ensimmäinen päivä järjestetään etänä ja toinen fyysisesti Jyväskylässä.

Kaiken kaikkiaan Kasvupoluille osallistuu vuosittain satoja yrityksiä Kasvu Open -yhteisö auttaa kaikkia yrityksiä, sillä sen avoin digitaalinen verkostoitumisalusta on luotu kasvuyrityksiä ja -yrittäjiä varten. Sieltä löytyvät kumppanit, kasvuyritykset ja sparraajat.

Pakopeliyritys Gr8 Escape on lähtöisin Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijaprojektista. Sen tuotteita ovat The Great Escape -pakopelit sekä Kirstu-etäpakopelit.

KAUPPAKAMARI

23

ARTIKKELI

VUONNA 1958 PERUSTETTU OULUN YLIOPISTO ON YKSI SUURIMMISTA POHJOIS-SUOMEN VETOVOIMATEKIJÖISTÄ. OULUN KAUPPAKAMARI ON OLLUT OULUN YLIOPISTON YHTEISTYÖKUMPPANI ALUSTA SAAKKA. TÄSSÄ NELIOSAISESSA ARTIKKELISARJASSA KÄSITELLÄÄN OULUN YLIOPISTON HISTORIAA, VARAINKERUUTA, TUTKIMUSTA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ.

taminen kehittäisi pohjoista aluetta ja palvelisi muutenkin positiivisella tavalla monen eri tahon päämääriä. Sotienjälkeisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa asia ei ollut kuitenkaan niin yksinkertainen.

Oulun yliopiston perustaminen oli Pohjois-Suomen voitto

Aihetta ovat käsitelleet perusteellisesti Liisa ja Kyösti Julku vuonna 1983 julkaistussa teoksessa ”Oulun yliopiston perustamisen historia”. Julkujen mukaan Oulun yliopiston perustamisidean esitti tiettävästi ensimmäisenä liminkalaissyntyinen professori Yrjö Wichmann jo vuonna 1905. Tärkeä rooli yliopistohankkeen etenemisessä oli professori Pentti Kaiteralla, joka ehdotti vuoden 1949 helmikuussa pohjoissuomalaisen teknillistaloudellisen tutkimuslaitoksen perustamista. Kaiteran esityksen pohjalta perustettiin Pohjois-Suomen tutkimussäätiö, jonka jäseneksi vuonna 1919 perustettu Oulun korkeakouluseura liittyi.

TEKSTI: MIKA KULJU KUVA: RAMI HANAFI / OULUN YLIOPISTO Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958, jolloin Pohjois-Suomen koulutuksessa oli paljon kehitettävää kaikilla asteilla. Esimerkiksi lukioita oli lähinnä kaupungeissa ja suurimmissa kirkonkylissä.

Monesti jo lukion käyminen vaati opiskelijan perheeltä huomattavia taloudellisia satsauksia, sillä pitkien etäisyyksien vuoksi edessä saattoi olla muutto opiskelupaikkakunnalle. Muutto tuli ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, jos nuori halusi päästä yliopistokoulutuksen pariin Etelä-Suomeen. Aluepoliittisesti ajateltuna Oulun yliopisto perustettiinkin juuri oikeaan aikaan.

Oulun yliopiston perustamisen aikoihin agraarisen pohjoisen teollistumisaste oli vielä alhainen, mistä kertovat omaa kieltään tilastotiedot. Kun Uudenmaan läänissä oli vuonna 1960 yhteensä 1812 teollisuuslaitosta, oli vastaava määrä Pohjois-Pohjanmaalla 181, Kainuussa 78 ja Lapissa 151. Samoihin aikoihin Pohjois-Suomesta tuli koskien valjastamisen ansiosta merkittävä energiantuottaja koko valtakunnalle. Tästä ei ollut kuitenkaan suurta iloa niissä kylissä, joiden väki alkoi sammutella valoja lähtiessään pohjoisesta muille maille. Suuret ikäluokat olivat kasvamassa aikuisikään, eikä

24

KAUPPAKAMARI

pienillä tiloilla riittänyt enää kaikille töitä koneiden vallatessa metsiä ja peltoja.

Voi vain kuvitella, minkälaiseksi Pohjois-Suomen muuttotase olisi muotoutunut pahimpina rakennemuutoksen vuosina 1960-luvun lopulla, jos yliopisto ei olisi houkutellut nuoria puoleensa.

Yliopisto houkutteli myös muuttamaan Pohjois-Suomen sisällä. Oulusta alkoi kehittyä Pohjois-Suomen keskus, jolla oli tarjottavanaan nuorille muitakin houkutuksia opiskelujen lisäksi. Vuonna 1960 Oulussa oli 53 080 asukasta ja se oli Suomen kaupunkien joukossa seitsemänneksi suurin.

”EIHÄN SIELLÄ OLLUT KUIN JOITAKIN TOPATTUJA HIIRIÄ” Oulun yliopiston perustaminen on pitkä ja monivaiheinen tarina, jolle on varmasti vaikea löytää byrokraattisuudessa ja mutkikkuudessa vertaistaan suomalaisen korkeakoululaitoksen historiassa. Leimaa-antavaa yliopiston perustamiselle oli poliittisten päättäjien hitaus sekä asioiden edestakainen vatvominen. Äkkiseltään luulisi, että yliopiston perus-

Erityisen merkittävää oli myös oululaissyntyisen Helsingin yliopiston talousoikeuden professorin ja Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan inspehtorin Kyösti Haatajan toiminta yliopiston saamiseksi Ouluun. Hän otti kantaa jo 1920-luvulla hankkeen puolesta ja toimi aktiivisesti sen parissa lähes viimeisiin päiviinsä asti.

Julkujen mukaan Haatajan kannanotoilla oli pitkälti vaikutusta, kun hallitus asetti P.J. Myrbergin korkeakoulukomitean joulukuussa 1952.

Komitea tutki yliopiston hajauttamista ja maan korkeakoulupolitiikan yhtenäistämistä. Jäsenistä varsinkin Helsingin yliopiston kansleri Myrberg ja professori Paavo Ravila vastustivat alkuvaiheessa minkäänlaisen korkeakoulun perustamista. Vastustus tuli hyvin esille muun muassa komitean Oulun vierailulla vuonna 1953, kun Ravila tutustui lyseon biologiseen kokoelmaan, jota oli suunniteltu tieteellisen tutkimuksen aluksi. ”Eihän siellä ollut kuin joitakin topattuja hiiriä”, Ravila totesi nuivasti Oulun reissun jälkeen. Herrojen mielipiteet asiasta muuttuivat ratkaisevasti vuodenvaihteessa 1954-1955. Mielipiteen muuttumisen taustalla oli mitä ilmeisemmin ensi-

ARTIKKELI

”SE ON TÄYDELLISESTI LAPSELLINEN AJATUS” Myrbergin komitean nihkeästä loppulausunnosta huolimatta yliopistohanke vain vahvistui Oulussa ja lokakuussa 1956 valtioneuvosto asetti Pohjois-Suomen korkeakoulukomitean. Kaiteran johtama komitea ehdotti helmikuussa 1957 maahan toista valtion yliopistoa, jonka sijoituspaikka olisi Oulu.

Oulun yliopiston perustamista on kuvattu Pohjois-Suomen historian aluepoliittisesti merkittävimmäksi saavutukseksi. Yliopisto on ollut alueen johtavia pito- ja vetovoimatekijöitä jo kahdeksalla eri vuosikymmenellä.

askeliaan ottaneen aluepolitiikan vahva esiinmarssi sekä tärkeän akateemisen vaikuttajapersoonan Kustaa Vilkunan työ maaperän pehmittämiseksi.

Vuonna 1955 oli Ravila jo valmis ehdottamaan Ouluun opiston tapaista korkeakoulua, jossa oli kymmenen professuuria. Mietintö julkistettiin elokuussa 1956 ja sen mukaan maan tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi olisi keskityttävä kehittämään jo olemassa olevia yliopistoja. Suunnitelmissa Ouluun kaavailtiin tekniikkaan ja talouteen painottunutta Pohjois-Suomen korkeakoulua, joka keskittyisi ennen kaikkea alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tekninen opetus rajoittuisi pelkästään rakennustekniikkaan, koska maassa oli pula rakennusinsinööreistä. Professori Kaitera kuului niihin komitean jäseniin, jotka jättivät eriävän mielipiteensä. Hänen mielestään Ouluun olisi tullut perustaa filosofiseen ja teknilliseen tiedekuntaan jakaantunut yliopisto.

Komitean loppumietinnön vastaanotto oli pohjoisessa luonnollisesti innostunut, mutta etelässä enimmäkseen kylmäkiskoinen. Esimerkiksi Teknillisen korkeakoulun opettajaneuvosto laati asiasta kauppa- ja teollisuusministeriölle lausunnon, jossa teknillisen tiedekunnan perustamista Ouluun vastustettiin, ”sillä Pohjois-Suomi tuskin tarvinnee diplomi-insinöörejä sanottavammin, koska varsinkin suunnittelutyö, joka lähinnä edellyttää korkeakoulun teoreettista oppimäärää, tullaan epäilemättä valtaosaltaan tulevaisuudessakin suorittamaan Etelä-Suomessa, pääasiallisesti keskusvirastoissa.”

Kehitys oli kuitenkin Pohjois-Suomen puolella ja myös ajoituksella oli oma tärkeä roolinsa. K. A. Fagerholmin (sd.) hallitus kaatui keväällä 1957 ja uuden hallituksen pääministeriksi tuli maalaisliittolainen V. J. Sukselainen. Hallituksen nivalalainen opetusministeri Kerttu Saalasti (ml.) työskenteli erityisen tarmokkaasti Oulun yliopiston puolesta.

Saalasti luotsasi hankkeen päättäväisesti läpi poliittisten myrskyjen, vaikka monet tuomitsivat Oulun yliopiston perustamisen mahdottomaksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston rehtori Edwin Linkomies totesi Saalastille: ”Se on täydellisesti lapsellinen ajatus. Ei sinne saada opettajia eikä oppilaita.” Tärkeä rooli lain läpiviemisessä oli myös Pohjois-Suomen asioihin myötämielisesti suhtautuneella tasavallan presidentti Urho Kekkosella.

Oulun kannalta historiallinen hetki oli 8. heinäkuuta 1958, kun Kekkonen allekirjoitti lain Oulun yliopistosta.

Lain mukaan yliopistossa aloitti kolme tiedekuntaa: filosofinen, teknillinen ja lääketieteellinen. Lisäksi yliopiston yhteydessä toimi Pohjois-Suomen tutkimuslaitos ja opettajainvalmistuslaitos. Yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin itseoikeutetusti professori Pentti Kaitera ja aloitusvuonna kirjoilla oli 424 opiskelijaa. Oulun yliopiston ensimmäisen lukuvuoden avajaiset pidettiin 3. lokakuuta 1959.

Virpiniemi vai Linnanmaa?

Yliopiston sijoituspaikasta käytiin monta vuotta kestänyt näytelmä, jonka vaikutukset olivat kauaskantoiset. Alun perin yliopisto suunniteltiin rakennettavaksi kaupungin keskustaan Koskikeskuksen alueelle. Vuonna 1965 loppusuoralla kilpailivat Haukiputaan Virpiniemi ja Oulun pohjoisosaan kuuluva Kuivasjärvi.

Sijoituspolemiikki meni niin pitkälle, että Vipiniemeä kannattanut pääministeri Johannes Virolainen sai pohjoisesta tappouhkauksia. Hallitus päätyi niukasti kannattamaan Virpiniemeä, mutta perui lakiesityksensä kuitenkin vuoden 1965 joulukuussa. Suurimmaksi osaksi etelästä koottu Oulun yliopiston professorikunta vierasti syrjäistä Virpiniemeä, mikä varmaan vaikutti hallituksen mielipiteenmuutokseen. Samalla sijoituspaikaksi varmistui Kuivasjärvi, joka kuitenkin aiheutti nimenä ongelman.

Varsinainen Kuivasjärven kylä sijaitsi toisella puolen järveä kuin yliopistolle suunniteltu alue. Sekaannusten välttämiseksi yliopistoalueelle täytyi saada oma nimi. Kaupungin nimistötoimikunta esitti nimeksi Syynimaata, mutta se ei kelvannut kenellekään. Yksi nimivaihtoehdoista oli miellyttävämmältä kuulostava ja lopulta valituksi tullut Linnanmaa.

KAUPPAKAMARI

25

KOLUMNI

Nyt valitaan kuntapäättäjät, jotka tekevät meille 2030-luvun menestyksen 2030-LUVULLA KOILLISMAAN KUNNISSA ELÄÄ JA TYÖSKENTELEE ENEMMÄN IHMISIÄ, KUIN KOSKAAN AIKAISEMMIN. NIIN EI PITÄNYT TAPAHTUA. haluttu palata. Samalla tapahtui muutos asumisessa. Koska suomalaisilla oli tällä vuosikymmenellä varaa omistaa vähintään kaksi kotia, alettiin asumista jakaa useaan eri paikkaan vaikkapa elämäntilanteen, vuodenajan ja harrastusmahdollisuuksien mukaan. Toinen koti sijaitsi tyypillisesti kaupungissa ja toinen rakennettiin aivan toisenlaiseen ympäristöön. Erityisen haluttuja olivat kodit tuntureiden tai vesistöjen vierellä.

Kun 2000-luvun alussa harmiteltiin edellisen vuosisadan viimeisten vuosikymmenten kulta-aikojen olevan peruuttamattomasti takana päin, ei kukaan osannut ennustaa, että kulta-ajat olisivat vasta 30 vuoden päästä edessä. 2010-luku puolestaan oli kaupungistumisen kiivainta vaihetta. Tuolloin lähes jokainen koki, että kaupunki oli ainoa paikka, jossa on hyvä asua ja josta oli mahdollista löytää töitä. Työ oli sidottu asuinpaikkaan ja asuinpaikan valinnassa oli valittava kuihtuvan maaseudun ja alati kasvavan kaupungin väliltä.

Seuraavana vuosikymmenenä tuli Covid-19 pandemia ja muutti yhteiskuntaa. Yhtäkkiä tietotyötä tekevät ihmiset saivat luvan työskennellä etänä. Se koettiin mahdollisuutena elää hetki vapaana fyysisen työskentelypisteen kahleista. Vapaus alkoi kuitenkin maistua niin hyvältä, ettei vanhaan enää

26

KAUPPAKAMARI

Alueellisesti voittajia muuttuneessa yhteiskunnassa olivat Koillismaan kuntien tyyliset alueet. Vaikka niillä oli luonnon ja saavutettavuuden puolesta hyvä vetovoima, täytyi myös yleisen infran vastata uusien, vaativien asukkaiden tarpeita. Sellaisen meille saivat aikaiseksi ennakkoluulottomat ja viisaat kuntapäättäjät 2020-luvun alussa.”

Tämänkertaisissa kuntavaaleissa valitaan päättäjiä, joiden työ kohdistuu edellä kuvatun ennustuksen toteutukseen. Mitä eväitä voisimme tälle työlle antaa?

Ensinnäkin toivon, että asetamme yhteiseksi päämääräksi lisätä alueellamme rakennusten määrää merkittävästi.

On yhdentekevää, ovatko ne vakituisia vai loma-asuntoja. Ihmiset asuvat kuitenkin jatkossa monella paikkakunnalla. Rakentaminen vaatii joustavaa ja asukkaiden tarpeista lähtevää kaavoitusta. Rakennetaan eikä rajoiteta rakentamista.

Opetuksen tulee olla laadukasta ja kouluympäristöjen houkuttelevia. Kun tietää saavansa lapsilleen hyvän koulupaikan, on paljon helpompi muuttaa pysyvästi Koillismaalle. Toisaalta ympäristömme voisi houkutella kotimaisia ja myös kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita. Tätä varten tarvittaisiin luonnon keskellä toimivia opinahjoja. Jos työ on vapautettu kaupungeista, miksi emme voisi tehdä niin myös korkeakouluopinnoille.

Kun rakennetaan hyvää tulevaisuutta, kuntatalouden ja alueellisen ostovoiman on oltava kunnossa. Kuntapäättäjän tulee tehdä kyltymättömästi ja vastuullisesti töitä taloudellisen tasapainon löytämiseksi. Taitamattomuus päätöksenteossa johtaa veronkorotuksiin. Se taas tappaa ostovoiman ja luo kierteen, joka ei mahdollista hyvää tulevaisuutta.

Kiitän jokaista kuntavaaliehdokasta arvokkaasta työstä yhteisen tulevaisuuden eteen. Toivotan kaikille onnea ja ennen kaikkea hyvää yhteistä eteenpäin menemisen meininkiä.

HENRIK KARVONEN, Oulun kauppakamari Koillismaan Osasto

KOLUMNI

Neljä vuotta Kauppakamarissa työpaikkoja vauhdittamassa Määräaikainen neljän vuoden pestini Raahen Kauppakamariosaston puheenjohtajana alkoi vuonna 2017. Silloin osaston painopisteinä olivat alueen vetovoimatekijöiden vahvistaminen, osaavan työvoiman saatavuus ja sujuva liikenne.

Raahen ja Pyhännän välisellä toiminta-alueella varsinkin rakennusalalla oli huutava pula rakennusinsinööreistä vuonna 2017. Kauppakamariosaston selvityksen tuloksena saatiin tieto kolmen vuoden ajalle 112 insinöörin tarpeesta, joista 49 oli rakennusmestareita ja 63 yhdyskuntatekniikan rakennusinsinöörejä.

Tarveselvityksen pohjalta käynnistyi toimepiteet Kajaanin Ammattikorkeakoulun (KAMK) ja koulutuskeskus Brahen välillä ja insinöörien monimuotokoulutus käynnistyi elokuussa 2018. Näin ensimmäinen AMK-koulutus saatiin Raahessa liikkeelle sen jälkeen, kun Oulun Ammattikorkeakoulu siirsi nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen sisäänoton vuodesta 2011 alkaen Raahesta Oulun kampuksille.

Vuonna 2018 Suomessa valmisteltiin valtakunnallisesti merkittävien maanteiden ja rautateiden pääväyläverkkoa. Lopulta maakuntaliittojen, kuntien ja kauppakamarien yhteistyöllä sekä Raahe-Tuomioja rautatie että Kasitie saatiin pääväylien joukkoon. Näin näiden pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito on asetettu 1.1.2019 alkaen etusijalle ja lisäksi raiteiden 25 tonnin akselipaino mahdollistaa junamäärän puolittamisen Raahen ja Hämeenlinnan välillä.

Koneinsinööreistä oli pulaa vuonna 2018 ja kauppakamariosasto selvitti koneinsinöörien rekrytointitarpeen toiminta-alueellaan seuraavalle kolmelle vuodelle. Selvityksen mukaan tarvetta oli 117 koneinsinöörille alueen suunnittelu-,

27

KAUPPAKAMARI

käyttöpäällikkö- ja kunnossapitotehtävissä. Tarpeiden pohjalta koneinsinöörien monimuotokoulutus käynnistyi elokuussa 2019 Brahen ja KAMK:n yhteistyöllä.

Viime vuosina osaston toiminta-alueella kuntien muuttotappiot ovat heikentäneet alueen ostovoimaa ja työvoiman saatavuutta. Vain Pyhäntä ja Kärsämäki ovat ajoittain pystyneet kasvattamaan asukaslukuaan. Niinpä Kauppakamariosaston hallitus valitsi vetovoimateemaan pilottihankkeeksi puu-Raahen kunnostamisen keväällä 2019.

Nelihenkinen työryhmä Pasi Kokko, Esa Pellikainen, Pasi Pitkänen ja Raimo Seikkala keräsi hankkeeseen 82 000 euron pääoman ja sen jälkeen laati Wanha Raahe säätiön perustamisasiakirjat. Lahjoittajat allekirjoittivat säätiön perustamiskirjan 18.11.2019 ja ensimmäiset lahjoituspäätökset puu-Raahen kunnostustöitä varten jaettiin kesällä 2020.

Raahen kaupunginvaltuuston tuella AMK-tasoinen päiväopetus käynnistyikin elokuussa 2020 Brahen ja KAMK:n yhteistyöllä. Koulutusohjelmavalintojen taustalla oli osaston maaliskuussa 2019 tekemä selvitys 84 IT-osaajan tarpeesta vuosien 2019-2021 aikana. Koneinsinööri- ja IT-tradenomikoulutus olivat yhteishaussa nuorten suosiossa, sillä 40 aloituspaikkaa haki 211 nuorta.

Nelivuotinen puheenjohtajakausi päättyi joulukuussa. Edelleen tarvitaan toimenpiteitä alueen muuttovoittotekijöiden vahvistamisessa, osaavan työvoiman saatavuudessa, rautatieliikenteessä, Kasitien liikenteen sujuvuudessa Liminka-Hanhikivi -välillä ja 12 metrin väylän saamisessa Raaheen. Näin turvataan työpaikkoja ja hyvinvointia alueella.

Alueen suurhankkeiden vauhdittamiseksi Raahen Kauppakamariosasto ja Oulun Kauppakamarin suurhankevaliokunta ovat järjestäneet Raahessa vuosien 2017-2019 aikana kolme suurhankeinfoa. Niiden avulla noin 300 yritysjohtajaa on tutustunut alueen palveluihin ja teollisuusalueisiin.

Iltapäivän infoissa esillä ovat olleet ydinvoimahanke, SSAB:n investoinnit, satama, tuulivoima, Mettalan kauppakeskus, biotuotetehdashanke, rakennustuoteteollisuus ja metallien jalostus.

Yhtenä ratkaisuna osaavan työvoiman saatavuuteen nousi hallituksessa on AMK-tasoisen päiväopetuksen järjestäminen Raahessa. Tavoitteena oli että ammattiopistosta ja lukiosta valmistuvat paikalliset nuoret voisivat opiskella korkeakoulututkinnon Raahessa ja näin yritykset saisivat paikallista työvoimaa pendelöivän työvoiman sijaan.

RAIMO SEIKKALA toimitusjohtaja, ResComi Oy kauppakamariosaston puheenjohtaja 2017-2020

KAUPPAKAMARI

27

LAKIPALSTA

Q&A LAKIMIEHELTÄ TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI Mikä on yrityksen vastuu asiakkaalle tietovuodon sattuessa?

Tietoturvaloukkauksessa henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu, niitä luovutetaan luvattomasti tai niihin pääsee käsiksi asiaton taho. Kyseessä voi olla esim. ulkopuolisen tahon tekemä tietomurto tai sisäisestä laiminlyönnistä aiheutuva tietovuoto.

Yrityksen asiakas voi olla rekisterinpitäjän roolissa oleva toinen yritys taikka loppuasiakas (rekisteröity), jonka henkilötietoja yritys käsittelee palvelun suorittamista varten. Yrityksen vastuu asiakkaalle riippuu osin siitä, kummassa roolissa asiakas on.

Yrityksen vastuu tietovuodosta rekisterinpitäjänä olevalle asiakkaalle määräytyy sekä lainsäädännön että osapuolten sopimuksen perusteella. Tietosuojalainsäädäntö edellyttää, että kun henkilötietoja käsitellään toisen yrityksen lukuun, tulee loukkauksesta ilmoittaa viipymättä rekisterinpitäjä-asiakkaalle, joka arvioi jatkotoimet suhteessa viranomaiseen ja rekisteröityihin. Mikäli yritys laiminlyö ilmoitusvelvoitteensa rekisterinpitäjä-asiakasta kohtaan, voi viranomainen määrätä merkittäviä seuraamusmaksuja.

Tyypillisesti laissa määriteltyä vastuuta tietoturvaloukkauksista tarkennetaan yritysten välisissä sopimuksissa. Tietovuodosta seuraa usein myös sopimusperusteinen vahingonkorvausvastuu. Tasapainoiset sopimukset ovatkin merkittävässä roolissa tietovuotoriskien hallinnassa.

Yrityksen vastuu loppuasiakkaalle on vahingonkorvausvastuuta.

Tällöin on mahdollista, että oikeusprosessin sijaan sovitaan yksittäistapauksessa asianmukaisesta korvauksesta vahinkoa kärsineelle loppuasiakkaalle.

AINO-KAISU RENKO asianajaja, osakas Asianajotoimisto Pro Juridica Oy Puhelin + 358 50 307 4456 aino-kaisu.renko@projuridica.fi www.projuridica.fi Asianajaja Aino-Kaisu Renko työskentelee Asianajotoimisto Pro Juridica Oy:n osakkaana ja hänen erityisosaamiseensa kuuluvat tietosuoja-asiat, erilaiset kaupalliset sopimukset sekä ICT-alan oikeudelliset ongelmat. Aino-Kaisu on myös sertifioitu tietosuoja-asiantuntija (CIPP/E).

28

KAUPPAKAMARI

Mitä keinoja työnantajalla on, mikäli työntekijä laiminlyö työtehtäviensä hoitamisen etätöissä?

Etätyössä työsuhteen ehdot ja velvollisuudet pysyvät lähtökohtaisesti muuttumattomina. Työnantajalla säilyy etätyössä työsopimuslain mukainen työnjohto-oikeus, jonka nojalla työnantaja voi normaaliin tapaan määrätä työntekijän työtehtävien sisällöstä ja niiden suorittamisesta sekä valvoa työn tekemistä. Työntekijällä taas säilyy etätyössä työsopimuslain mukainen velvoite tehdä työnsä huolellisesti noudattaen työnantajan antamia määräyksiä.

Mikäli työntekijä laiminlyö työtehtäviään, on työnantajan syytä puuttua tähän mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja keskustella työntekijän kanssa ja ohjeistaa, neuvoa sekä tarvittaessa huomauttaa työntekijää laiminlyönneistä. Työtehtävien laiminlyönnin vakavuuden tai toistuvuuden perusteella työnantaja voi antaa työntekijälle kirjallisen varoituksen. Mikäli työntekijän työtehtävien laiminlyönti jatkuu, voi se johtaa työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen.

Keskeistä työtehtävien laiminlyöntitapausten käsittelyssä on työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja työnantajan yhdenmukainen käytäntö vastaavissa tilanteissa. Työnantajan on myös tärkeä varmistua mahdollisissa varoitus- tai irtisanomistilanteissa, että perusteet ja menettely täyttävät työsopimuslain vaatimukset.

Etätyössä työtehtävien valvonta ja seuranta voi olla työnantajalle haastavaa, kun työtä ei tehdä työnantajan toimitiloissa. Tämän vuoksi työnantajalla olisi hyvä olla selkeät etätyön pelisäännöt sekä ohjeistus työntekijöille niistä menettelytavoista, joilla työtehtävien suorittamista seurataan ja raportoidaan työnantajalle.

KAIJA PULKKINEN asianajaja, osakas, varatuomari Eversheds Asianajotoimisto Oy Puhelin + 358 540 825 7930 kaija.pulkkinen@eversheds.fi Kaija Pulkkinen on erittäin kokenut ja ratkaisuhakuinen työoikeuden asiantuntija, jolla on laaja ja monipuolinen kokemus työoikeuden kaikilta osa-alueilta yritysten ja julkisyhteisöjen neuvonantajana sekä työnantajien asiamiehenä työriita-asioissa. Kaijalla on lisäksi laaja kokemus riidanratkaisuista, yritysjärjestelyistä sekä kiinteistöihin ja kiinteistöjärjestelyihin liittyvistä toimeksiannoista.

Vuoden kouluttautuja on Pölkky Oy TEKSTI: MIKA KULJU Oulun kauppakamari haluaa muistaa ja palkita yrityksiä, jotka pitävät henkilöstön osaamista yhtenä yrityksen tärkeimmistä kehittämiskohteista.

Vuoden kouluttautuja on palkittu vuodesta 2004 lähtien. Palkittuja yrityksiä ovat olleet mm. YIT Industria Ylivieska, Arina, Elektrobit, Kaleva ja Sievin Jalkine.

- Vuoden 2020 kouluttautuja on puunjalostusta harjoittava Pölkky Oy, joka palkittiin samoista ansioista myös vuonna 2017. Perusteluna on, että Pölkky Oy on viime vuoden laadullisesti ja määrällisesti kouluttautunein jäsenyrityksemme. Kunniamaininnat menevät Junnikkala Oy:lle ja Temotek Oy:lle, kertoo Oulun kauppakamarin palvelujohtaja Riitta Schroderus.

Pölkky Oy:n hallinto- ja henkilöstöjohtaja Maria Virranniemi on yrityksensä puolesta ilahtunut siitä arvostuksesta, jota henkilöstön koulutusta kohtaan osoitetaan.

- Osaaminen on meille tärkeä strateginen kysymys, sillä haluamme pitää henkilöstömme ajan tasalla liiketoimintamme ja alamme kehityksessä.

Oulun kauppakamarin koulutustarjontaa olemme hyödyntäneet siksi, että se on kauttaaltaan korkean tasalaatuista. Monesti on käynyt niin, että hyvään koulutukseen osallistunut toimihenkilömme on suositellut sitä myös muille, sanoo Maria Virranniemi.

Pölkky-yhtymä työllistää määräaikaiset ja kausityöntekijät mukaan lukien noin 420 henkilöä, joista noin 80 on toimihenkilöitä. Yrityksellä on toimintaa Kuusamossa, Kajaanissa, Taivalkoskella ja Oulussa. Yrityksen liikevaihto on noin 170 MEUR. Koulutuksen merkitys Pölkky Oy:n toiminnassa näkyy esimerkiksi siinä, että Taivalkoskella meneillään olevaan höyläämöinvestointiin kuuluu laaja työntekijöiden kouluttaminen oppisopimuksella. Positiivinen suhtautuminen henkilöstön osaamisen kehittämistä kohtaan on vain korostunut meneillään olevina poikkeusaikoina: - Kaikki toimihenkilöt on esimerkiksi pitänyt kouluttaa etäkokouspalvelujen käyttäjiksi. Koulutusten järjestäjille tämä on ollut tietysti haasteellista aikaa, mutta kriisit ovat myös teknologian kehityksen kiihdyttäjiä.

Etäkoulutukset ovat mahdollistaneet entistä tehokkaamman osallistumisen kasvukeskusten ulkopuolella työskenteleville, joten on tässä ajassa ollut jotain hyvääkin, toteaa Maria Virranniemi.

Faktaa vuoden 2020 koulutuksista • koulutuksia noin 40 (lähi-, etä- ja hybriditoteutuksena) • valtakunnallisia striimejä tarjonnassa yli 20 • osallistujien määrä lähes 600 • valtakunnalliseen Veropäivä- kiertueeseen alueellamme osallistui yli 100 taloushallinnon ammattilaista • Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssi pilotoitiin loistavilla asiakaspalautteilla (loppuunmyytynä) • HHJ-kurssit (4 kpl) toteutettiin maksimiosallistujamäärillä etä-/ hybriditoteutuksina • vuoden 2020 asiakastyytyväisyys- keskiarvo 4,4/5,0 ja NPS 75,1

HAB – Hyväksytty Advisory Boardin jäsen on uusi menestysformaatti Kauppakamarin ja InHunt Boardsin kehittämä, uraauurtava Hyväksytty Advisory Board-valmennuksen tarkoituksena on vahvistaa Advisory Boardien käyttöä suomalaisissa yrityksissä ja organisaatioissa sekä tuoda toimintaan selkeitä malleja ja työkaluja. Kyseessä on täysin uusi malli ko. toiminnan laadun ja jatkuvan kehittämisen takaamiseksi.

Sertifioituaksesi Hyväksytyksi Advisory Board –jäseneksi (HAB), sinun tulee osallistua valmennuksen lähipäiviin, verkkokurssiin sekä suorittaa lopputyö.

Valmennus Oulussa 27.-28.4.2021!

Ilmoittaudu mukaan!

OHJELMA •

• • •

Yrityksen hallinto, hallitus ja neuvonantajien käyttö – yleiskatsaus Advisory Board -toimintamalli Win-Win asetelma Tehokas Advisory Boardin jäsen

KOULUTUKSET

Kamarikouluttaa – osaaminen yrityksen voimavaraksi!

KEVÄT 2021 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI! - HELMI-HUHTIKUU

Työsuhde, palkka ja HR 18.2. (9-15) ETÄ: Työsuhteen ongelmatilanteisiin

puuttuminen käytännössä 2.3. (9-10.30) ETÄ: YT-laki uudistuu 2.3. (9-13)

Talous ja verotus 12.3. (9.30-12.30) ETÄ: Kassavirtalaskelman idea 26.3. (9-11.30) ETÄ: Kulujen edelleen veloitus arvonlisäverotuksessa 16.4. (9-12) ETÄ: Yritysverotuksen tietoisku 20.4. (9-16) ETÄ: Taloushallinnossa huomioitavat ALV- ja tuloverosäännökset 29.4. (9-16) ETÄ: Kirjanpitäjän päivä

ETÄ: HR-vuosikello

IT

4.3. (9-15.30) ETÄ: Suuri Työsuhdepäivä 22.-22.3.

ETÄ: Ulkomaalainen työntekijä -ajokortti

14.4. (9-12) ETÄ: Työsuhteen ehdot ja niiden muuttaminen

9.3. (14-15.30) ETÄ: Power BI raporttien tehokäyttö: koulutus raporttien lukijoille

Johtaminen ja esimiestyö

16.3. (14-15.30) ETÄ: ontrollerin Excel-raportointi

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI Oulu 1. jakso 22.4.

2. jakso 4.5.

3. jakso 11.5.

Ryhmätyö 19.5.

4. jakso 8.6.

Kajaani 5.5.

18.5.

25.5.

2.6.

10.6.

ESIMIESPÄIVÄT ETÄ

23.3. (9-16) ETÄ: Excel tehokäyttöön 30.3. (14-15.30) ETÄ: Power BI - datan visualisointi 13.4. (14-15.30) ETÄ: : Excel BI 20.4. (14-15.30) ETÄ: Power BI raporttien julkaisu, jakaminen ja hallinta

10.-11.3.

HYVÄKSYTTY ADVISORY BOARDIN (HAB) -JÄSEN 27.-28.4. Kajaani

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: JAANA LAHTINEN

Kansainvälistyminen 2.3. (9-15) ETÄ: Vientikaupan keskeiset asiakirjamääräykset 2.3. (9-12) ETÄ: Miten laatia hyvä sopimus - kansainvälisten sopimusten erityiset haasteet

Myynti, markkinointi ja viestintä 1. osa. 18.3. (12-15) ETÄ: Vakuuttava ja vaikuttava etämyynti 2. osa. 25.3. (9-12) 25.3. (13-16) 31.3. (12-15) ETÄ: Vakuuttava ja vaikuttava etämyynti

jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663, www.oulunkauppakamari.fi/ koulutus

LISÄTIETOJA: RIITTA SCHRODERUS riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350, www.oulunkauppakamari.fi/ koulutus

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

30

KAUPPAKAMARI

KOULUTUKSET

Kokonaisvaltainen riskienhallinta Aika: 18.03.2021 klo 09.00-14.00

Paikka: etä/Oulu

Riskienhallinta on tullut kaikille tutuksi koronapandemian myötä. Tässä käytännönläheisessä koulutuksessa käydään läpi riskienhallinnan tavoitteet, keskeiset käsitteet sekä vaatimukset eri organisaatioissa.

OHJELMA

Päivän aikana perehdytään tekniikkaan ja malleihin sekä esitellään ISO 31000 riskienhallinnan standardina kaikille organisaatioille (ei sertifioitava). Lisäksi saat käytännön vinkkejä riskien raportoinnin nivomiseksi osaksi johtamisjärjestelmää ja päätöksentekoa.

Asiakaspalautteita aiemmilta kursseilta: ”Laadukas ja runsas materiaali ja asiansa osaava luennoitsija!” ”Erittäin kattava sisältö ja hyvin perusteellisesti avattu ja kerrottu.” ”Hyvä kuulla ison yrityksen näkemystä riskien hallinnasta. Antaa perspektiiviä omaan tekemiseen.”

Riskienhallinnan tavoitteet, keskeiset käsitteet sekä vaatimukset eri organisaatioissa Kolmen puolustuslinja -malli sekä sen muutokset Riskienhallinnan viitekehykset ISO 31000 riskienhallinnan standardina kaikille organisaatioille (ei sertifioitava) - antaen rakenteen toiminnalle - riskienhallinnan periaatteet - riskiarvioinin prosessi ja vaihtoehdot - riskienhallinnan puitteet Riskiraportoinnin luominen osaksi johtamisjärjestelmää ja päätöksentekoa - vuosikello - seuranta ja toimenpiteet - jatkuva kehitys Jatkuvuussuunnittelun perusteet ja lisäarvo Asiantuntijana Senior Risk Manager Jan Virtavuori, Wärtsilä Oyj. Jan toimii 15 vuoden kokemuksella globaalissa Wärtsilä Oyj:ssä Senior Risk Managerina.

Lisäksi hän on myös Suomen Riskienhallintayhdistyksen hallituksen jäsen sekä mukana Suomen Standardoimisliiton riskienhallintatyöryhmässä (mm. ISO31000 kehittäminen sekä muut riskienhallinnan ns. Best Practice ohjeistukset).

Miten laatia hyvä sopimus - kansainvälisten sopimusten erityiset haasteet Aika: 24.03.2021 klo 09.00-12.00

Paikka: etä/Oulu

Koulutuksen tavoitteena on, että kykenet arvioimaan yrityksesi sopimusriskejä ja sinulla on tiedossasi keinot joilla hallita niitä.

Koulutus on kolmen tunnin käytännönläheinen tehopaketti, jossa läpikäydään muun muassa:

Koulutus sopii hyvin kansainvälisistä yhteistyösuhteista vastaaville henkilöille, jotka joutuvat työssään tekemisiin yrityksen kansainvälisten hankintasopimusten ja yhteistyösopimusten kanssa.

- keskeiset kansainvälisten hankinta- ja yhteistyösopimusten kulmakivet - miten laatia tarkoituksenmukainen sopimus kuhunkin tilanteeseen - kuinka jo EU-alueellakin on merkittäviä eroja lainsäädännössä ja kuinka nämä erot tulee huomioida - kuinka laadin oikeussuoja- ja täytäntöönpanokelpoisen sopimuksen kansainvälisissä yhteyksissä, ja - tuodaan esille käytännön neuvoja ja vinkkejä kansainvälisten sopimusten riskien hallintaan.

Asiantuntijana asianajaja, osakas Kirsi Putkonen, Eversheds Asianajotoimisto Oy, jolla on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisten sopimusoikeudellisten toimeksiantojen hoitamisesta sekä myyjän että ostajan näkökulmasta. Työssään Kirsi neuvoo säännöllisesti yrityksiä niin alihankinta-, agentti-, jakelu- kuin muissa palvelu- ja tavarahankintaa koskevissa sopimuksissa.

Kumppanisi yritystoiminnan kehittämisessä Palvelemme yrityksiä kaikissa liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijamme auttavat maksuttomasti mm. rahoitus- ja tukihakemusten laadinnassa.

Ota yhteyttä, kun tarvitset apua tai neuvoa!

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

Muistathan myös sähköiset palvelumme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

VIENNIN EDISTÄMINEN

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT BUSINESSASEMAN PALVELUNEUVONTA INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT

businessoulu.com businessasema.com yrityspalvelutoulu.fi LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com