Oulun kauppakamarilehti 1/2020

KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

1/2020 LIIKENNE

ERJA SANKARI:

"Oulun kauppakamarilla on kilpailukyvyn edistäjänä tärkeä rooli" s. 8 Liikenne- ja viestintäministeri

TIMO HARAKKA:

”Priorisointi helpottaa EU-rahoitusta” s. 16

Enemmän irti EU:sta s. 12

VETOVOIMA-PALKINNON TARINA – VUODEN KOULUTTAUTUJA – VASTUULLISUUSTEKOJA

kevätforuM 19.5.2020

Monikulttuurisuus yritysten menestystekijänä

Aika: 19.5.2020 klo 16.00- 20.00 Paikka: BusinessAsema, Hallituskatu 36, Oulu Oulun kauppakamarin perinteeksi muodostunut Kevätforum järjestetään teemalla Monikulttuurisuus yritysten menestystekijänä.

Kevätforumin keskiössä on teemaa käsittelevä paneelikeskustelu, jonka jälkeen verkostoidutaan ja nautitaan kansainvälisen keittiön herkuista.

Tilaisuuden moderaattorina toimii Oulun suurlähettiläs Ernest Lawson. Lawsonin luoman suurlähettiläshahmon tavoite on tehdä Oulusta Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodelle 2026. Samalla hän aikoo muuttaa Euroopan nimen Ouluupaksi.

Kevätforumin puhujat ja tarkempi ohjelma julkaistaan pian!

Merkitse päivämäärä jo kalenteriisi!

Ilmoittautuminen avataan maaliskuun alussa.

Muutokset mahdollisia.

Kevätforum 2020 yhteistyökumppanit:

PÄÄKIRJOITUS

Miksi Suomi-rata päättyy Tampereelle?

Valtakunnallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on ollut juuri lausuntokierroksella. Siihen liittyvä selvitys liikenne- ja viestintäviraston liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristön muutoksista on varsin kattava. Liikenteen taloudellinen merkitys ansaitsisi kuitenkin enemmän huomiota selvityksessä.

Pitkän tähtäimen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät eli ilmastonmuutoksen torjunta, Suomen kilpailukyvyn edistäminen ja alueiden elinvoima sekä saavutettavuus ovat kannatettavia. Iso kysymys on, millä keinoilla nämä päämäärät saavutetaan.

12-vuotinen suunnitelma määrittää sitä, miltä suomalainen liikennepolitiikka näyttää seuraavalla vuosikymmenellä. Selvitys käsittelee liikenteen merkitystä yrityksille ja yksityisille kuluttajille, mutta jättää lähes koskemattomaksi liikenteen ja siihen liittyvien toimialojen tarkastelun osana kansantaloutta.

Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. Suomen väyläomaisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Sen lisäksi että liikenneinfran kuntoon on panostettava, on myös huomioitava liikenneverkon tärkeys tuotannollisen toiminnan edellytyksenä. Yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Yritysten toimiessa globaaleilla markkinoilla Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys.

Raideinfran ylläpito vaatii tulevaisuudessakin budjettirahoitusta. Kaikki hallitusohjelmassa esitetyt raidehankkeet ovat kannatettavia. Suuria raidehankkeita on toteutettava nopealla aikataululla budjettirajoitteista riippumatta esimerkiksi hankeyhtiöiden avulla. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla suunnitteilla olevien hankkeiden lisäksi nopeat raideyhteydet niin itään kuin Ouluun.

Oulun kauppakamari ja Lapin kauppakamari ovat erittäin huolissaan liikenteen valtakunnallisista kehittämissuunnitelmista Pohjois-Suomen osalta. Alueen elinkeinoelämälle olennaisen tärkeä rautatieyhteyksien kehittäminen näyttää jäävän edelleen sivuraiteille.

Pohjois-Suomen osalta kehitystyö on polkenut pitkään paikallaan. Miksei Suomiradan suunnittelu pohjoiseen saakka ole jo käynnissä? Hukkuvatko pohjoisen kehittämiskohteet etelän kasvukolmion hankeaaltoon ja kehittäminen yltää Suomi-radan osalta vain Tampereen ratapihalle?

Painetta raideliikenteen kehittämiselle lisäävät muun muassa alueen suurhankkeet ja matkailun vahva kasvu. Pohjois-Suomessa on suunnittelussa ja käynnistymässä teollisuuden suurhankkeita arviolta 12–13 miljardin euron edestä, mikä tulee lisäämään logistiikkaa kaikilla väylillä, myös rautateillä.

Prioriteettilistan kärjessä pitäisi olla radan kehittäminen Ylivieskan ja Oulun välillä kaksoisraiteeksi ja sähköistys välillä Laurila – Tornio. Nämä ovat selkeät kehittämiskohteet. Ratainvestointeja voidaan tarkastella logistiikan lisäksi myös ympäristövaikutuksien näkökulmasta. On kyse paljon suuremmasta asiasta kuin mikä aika käytetään Etelä-Suomessa kulkemiseen paikasta A paikkaan B.

•

Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla suunnitteilla olevien hankkeiden lisäksi nopeat raideyhteydet niin itään kuin Ouluun.

JARI. P. TUOVINEN on Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI

ÄLÄ PYSÄHDY! www.portofkalajoki.fi

Commercial Director Petri Nikupeteri, +358 44 4691 358 petri.nikupeteri@portofkalajoki.fi

RELEVANT CHARTS

BA 2252, BA3062 Finnish charts; 957, 3 (Gulf of Botnia), 53

AIRPORTS

Oulu 130 km Kokkola 90 km

PORT INFORMATION

FIKJO (ID: 11827)

LANDMARKS

Ulkokalla Lighthouse (64*19.88´N 23*26.75´E)

Aina voit oppia uutta.

Jatkuvassa haussa yli 100 koulutusta töissä oleville tai sinne haluaville.

Nuorten yhteishaku alkaa 18.2.

Tutustu tarjontaan ja hae: osao.fi/koulutustarjonta

osao.fi

SISÄLTÖ

KUVA: MEERI UTTI

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255

12

KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO PUNAMUSTA OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA

ISSN 1458-6002

16 TEEMA Väylärahoitusta luotsataan kohti Ruotsin mallia

6 KAUPPAKAMARIUUTISET Pohjois-Suomen näkökulmasta Suomi-radan kehittäminen on kesken

20 Vastuullisuustekoja vähäpäästöisemmän liikenteen puolesta

Lähes puolet yrityksistä on kohdannut hankaluuksia rekrytoinnissa 8 ERJA SANKARI Osaava työvoima on menestyvien yritysten elinehto

22 Vetovoima-palkinto 26 Onnistunut hallitustyöskentely on olennainen tekijä pk-yrityksen menestyksen ja kasvun kannalta

27 KOLUMNI Osmo Pyhtinen 28 Oulun kauppakamarin stipdendiurheilija Uudet jäsenet 29 Vuoden 2019 kouluttautuja on Junnikkala Oy 30 KOULUTUSKALENTERI

12 HENKILÖ Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood

KUVA: JUHA SARKKINEN

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA

3 PÄÄKIRJOITUS

8 5 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARIUUTISET

Pohjois-Suomen näkökulmasta Suomi-radan kehittäminen on kesken TEKSTI MIKA KULJU

LAPIN KAUPPAKAMARI JA OULUN KAUPPAKAMARI ovat erittäin huolissaan liikenteen valtakunnallisista kehittämissuunnitelmista Pohjois-Suomen osalta. Pohjoisen kauppakamarien mukaan alueen elinkeinoelämälle olennaisen tärkeä rautatieyhteyksien kehittäminen näyttää jäävän edelleen sivuraiteille. ”Pohjois-Suomen osalta kehitystyö on polkenut pitkään paikallaan. Onko Suomi-radan kehittäminen pohjoiseen saakka hallituksen suunnittelussa? Hukkuvatko pohjoisen kehittämiskohteet etelän kasvukolmion ’hankeaaltoon’ ja kehittäminen yltää Suomi-radan osalta vain Tampereen ratapihalle?” kysyy Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen.

Painetta raideliikenteen kehittämiselle lisäävät muun muassa alueen suurhankkeet metsä- ja kaivannaisteollisuudessa sekä matkailun vahva kasvu. ”Pohjois-Suomessa on suunnittelussa ja käynnistymässä teollisuuden suurhankkeita arviolta 12–13 miljardin euron edestä, mikä tulee lisäämään logistiikkaa kaikilla väylillä, myös rautateillä. Lisäksi matkailusta on kasvamassa entistäkin suurempi pohjoisen talouden kasvutekijä. Ilman toimivia liikenneyhteyksiä pohjoisen kasvun ja kehityksen edellytykset heikkenevät huomattavasti”, toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki.

Ratayhteyksien kehittämisessä on kysymys ennen kaikkea nopeudesta ja sujuvuudesta. Fakta on, että Seinäjoen ja Oulun välillä nopeuden nosto ei ole mahdollista ilman kaksoisraidetta. Syinä tähän ovat tärinähaitta ja hitaampaa nopeutta ajava tavaraliikenne. ”Prioriteettilistan kärjessä pitäisi olla radan kehittäminen Ylivieskan ja Oulun välillä kaksoisraiteeksi ja sähköistys välillä Laurila – Tornio”, jatkaa Tuovinen.

Pohjoinen tarvitsee hiilijalanjäljen pienentämiseksi erityisesti voimakasta panostusta raideliikenteen kehittämiseksi. Torniosta Kolariin vievä rata voisi olla matkailulle tärkeä

6 KAUPPAKAMARI

Väyläviraston kartta osoittaa rataverkoston painopisteet.

yhteys. Junayhteys pohjoisen matkailukeskusten ja Ruotsin rataverkon välillä mahdollistaisi uuden vähäpäästöisen reitin PohjoisSuomeen. ”Pohjoisen kauppakamarien mukaan Pohjois-Suomen näkökulmasta Suomi-radan kehittäminen on kesken ja elinkeinoelämän investoinnit, tavaraliikenne, matkailun kasvu

ja kasvussa oleva henkilöliikenne edellyttävät työn loppuun viemistä”, toteaa Rautajoki.

Ensimmäisenä toimenpiteenä Oulun kauppakamari ja Lapin kauppakamari esittävät Liikenne- ja viestintäministeriön ja Valtiovarainministeriön järjestävän suunnittelurahoituksen Väylävirastolle pohjoisen ratahankkeiden suunnittelun käynnistämiseksi.

•

OULUN KAUPPAKAMARIN JÄSENYRITYSTEN KYSELY:

Lähes puolet yrityksistä on kohdannut hankaluuksia rekrytoinnissa TEKSTI MIKA KULJU KUVA JUHA SARKKINEN

Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Maria Juurikka.

Oulun kauppakamari julkaisi uusimman jäsenkyselynsä tulokset alueen yritysten työvoimatarpeesta Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston ja Oulun kauppakamarin järjestämässä webinaarissa tammikuussa.

Kysely toteutettiin Oulun kauppakamarin toiminta-alueella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Tuloksista ilmenee, että lähes puolet (49,1 %) vastanneista yrityksistä oli kohdannut hankaluuksia uuden työvoiman rekrytoinnissa. Oulun kauppakamarin mukaan ammattitaitoisesta työvoimasta on edelleen pulaa, mutta suurin työvoimapula on kuitenkin hellittämässä alueen työllistävissä yrityksissä.

Suurimpia rekrytoinnin kompastuskiviä

olivat vastaajien mukaan hakijoiden riittämätön ammattitaito (62,7 %) ja riittämätön työvoiman tarjonta alueella (59,6 %). Kysely paljastaa, että alueen työvoimatarpeen kirjo on laaja. Rekrytointivaikeuksia on ilmennyt muun muassa seuraavissa ammattinimikkeissä: ammattitaitoinen myyjä, yritysmyyjä, ohjelmistosuunnittelija, automaatiosuunnittelija, lähihoitaja, kokki, tarjoilija, siivooja, kiinteistönhoitaja, raudoittaja, levyseppä-hitsaaja ja bitumieristäjä.

"Ammattitaitoiselle työvoimalle on edelleen kysyntää. Vaikka akuutti työvoimapula ei enää ole niin suuri kuin vuosi sitten, ilmoittavat monet yritykset sen edelleen kasvun esteeksi. Tällä hetkellä tilanteeseen on luultavasti jo sopeuduttu. Toisaalta monet

varmasti jo vähän varovat rekrytointeja sekä markkinoilta kantautuneiden viestien vuoksi että kevään työehtosopimusneuvotteluiden vuoksi", arvioi Oulun kauppakamarin palvelusektorin johtaja Maria Juurikka.

"Kaiken kaikkiaan näkymät ovat edelleen positiiviset. Myös ulkomaisen työvoiman tarve asiantuntijoissa että erityisosaajissa on edelleen ajankohtainen. Toivon todella, että ulkomaisen työvoiman rekrytointia näiltä osin voidaan nopeuttaa ja yritys saisi kaikki työntekijän rekrytointiin ja kotouttamiseen liittyvät palvelut jatkossa Pohjois-Suomessakin yhden luukun periaatteella", jatkaa Juurikka.

Yhdeksi olennaiseksi lääkkeeksi työvoimatarpeen täyttämiseksi Oulun kauppakamari näkee työperäisen maahanmuuton.

"Tilannetta voitaisiin helpottaa suhteellisen nopeastikin sujuvoittamalla nykyisiä työlupaprosesseja esimerkiksi etukäteisvalvontaa purkaen ja digitaalisuutta hyödyntäen.

Viiveet EU:n ulkopuolelta tulevan henkilön palkkaamisessa ovat nykyisin niin suuria, että ne toimivat jo yksistään tehokkaana esteenä työperustaiselle maahanmuutolle", sanoo Maria Juurikka.

"Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelyajaksi on saatava lakiin maksimiksi kuukausi. Nyt siihen menee vähintään puoli vuotta ja ylikin. Myös EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta on luovuttava. Lisäksi jo nyt Suomessa asuvat ulkomaalaiset tulisi saada aiempaa paremmin mukaan työelämään.

Tähän voidaan päästä esimerkiksi myöntämällä tutkintoon valmistuville ulkomaalaisille opiskelijoille pysyviä oleskelulupia ja lisäämällä työelämälähtöistä kotouttamista", päättää Juurikka.

•

7 KAUPPAKAMARI

PUHEENJOHTAJA

Osaava työvoima on menestyvien yritysten elinehto TEKSTI MIKA KULJU KUVAT JUHA SARKKINEN

”Suomella ja alueellamme on takanaan muutama maltillisen kasvun vuosi, joiden jälkeen on odotettavissa haastavampia aikoja.

Talouskasvun ennustettu hidastuminen luo meille haasteen, miten pidämme alueemme yritykset elinvoimaisina myös jatkossa.

Tässä tehtävässä Oulun kauppakamarilla on kilpailukyvyn edistäjänä tärkeä rooli”, sanoo Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Erja Sankari.

8 KAUPPAKAMARI

9 KAUPPAKAMARI

O ERJA SANKARI s. 1973 Raahessa, kotoisin Rovaniemeltä.

Oulun kauppakamarin puheenjohtaja vuodesta 2020.

KTM, Oulun yliopisto Nokian mobiiliverkkojen globaaleista toimitusketjuista vastaava johtaja ja Oulun yksikön johtaja.

Perheeseen kuuluu aviomies ja 14- ja 10 -vuotiaat pojat.

Harrastukset: Historian, sotahistorian ja elämäkertojen lukeminen sekä puumafutis.

ulun kauppakamarin puheenjohtaja ja Nokian mobiiliverkkojen globaaleista toimitusketjuista vastaava johtaja Erja Sankari on pitkän linjan ammattilainen. Hän on työskennellyt Nokian palveluksessa vuodesta 1998 alkaen. ”Kun menin Nokialle töihin nuorena kauppatieteilijänä 1998, toimi Sari Baldauf oman liiketoimintayksikköni johtajana ja Nokian johtokunnan jäsenenä. Samaisena vuonna amerikkalainen talouslehti Fortune valitsi Baldaufin Euroopan tärkeimmäksi naisjohtajaksi. Hän on ollut tärkeä esikuva minulle koko urani ajan. Yksi urani kohokohta oli, kun Sari vieraili johtamallani Oulun tehtaalla vuonna 2014”, muistelee Erja Sankari.

Oulun kauppakamarin toimintaan Sankari päätyi osaksi perinteiden velvoittamana, sillä vuosikymmenten varrella moni alueen Nokia-vaikuttajista on toiminut merkittävissä tehtävissä kauppakamarin johdossa ja valiokunnissa. ”Nokialla on ollut pitkään edustaja teollisuusvaliokunnassa, johon tulin itse mukaan vuonna 2013 Esa Myllylän siirryttyä uusiin tehtäviin. Sitä ennen olin seurannut läheltä ja osallistunutkin nuorkauppakamarin tapahtumiin, mutta kauppakamarin toiminnassa en ollut ollut mukana. Hyvin nopeasti huomasin toiminnan laajuuden positiiviseksi voimavaraksi: kauppakamari tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää eri toimijoiden voimavarat ja näkemykset yhteiseksi hyväksi alueen ja koko Suomen kilpailukyvyn eteenpäinviemiseksi. Se on inspiroivaa”, kuvailee Sankari.

TAVOITTEENA KILPAILUKYVYN LISÄÄMINEN Erja Sankarin valinta Oulun kauppakamarin puheenjohtajaksi oli monella tapaa looginen jatko hänen edeltäjiensä asettamille kriteereille. Kauppakamarin puheenjohtajat

10 KAUPPAKAMARI

ovat perinteisesti olleet alueensa johtavia talouselämän vaikuttajia. Sankarin työkenttä on globaali, minkä lisäksi Nokian Oulun tehtaan johtaminen on tuonut vahvan paikallisen näkökulman talous- ja yrityselämän kehitykseen.

Kuluvana vuonna Oulun kauppakamarin tavoitteena on koko Pohjois-Suomen kilpailukyvyn lisääminen tuottaen ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen, alueen saavutettavuuden parantamiseen sekä investointien edistämiseen. ”Alueemme menestys lähtee nyt ja tulevaisuudessa yrityksistä. Osaavan työvoiman saannin varmistaminen on menestyvien yritysten elinehto, joten se on tulevaisuutemme kannalta olennainen toiminnan painopiste.

Nykyisellä väestökehityksellämme joudumme kohtaamaan monia haasteita, joista tärkeimpiä on, miten nuoret, ja erityisesti nuoret huippuosaajat, saadaan pysymään pohjoisessa. Lisäksi tarvitsemme uutta työvoimaa muualta”, kertoo puheenjohtaja Sankari.

Kauppakamarien ajama työperäisen maahanmuuton edistäminen tulee olemaan tärkeä teema myös jatkossa. ”Meidän tulee tehdä Suomesta vetovoimainen maa, joka toivottaa työtätekevät ihmiset tervetulleiksi, niin suorittaviin tehtäviin kuin vaativiin asiantuntija- tai johtotehtäviinkin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että siirrymme monesti tunnepohjaisesta suhtautumisesta maahanmuuttopolitiikkaan rationaaliseen toimintaan Suomen ja alueemme hyväksi. Esimerkiksi työlupakäytännöissä meidän pitää päästä entistä nopeampaan ja asiakaslähtöisempään toimintamalliin”, korostaa Sankari.

Sankarin mukaan saavutettavuuden parantaminen on tavoite, joka vaikuttaa alueeseemme kokonaisvaltaisesti. Henkilöliikenteen osalta hän nostaa esille junaliikenteen kehittämisen, jotta siitä tulisi entistäkin parempi vaihtoehto sinänsä sujuvalle lentoliikenteelle.

”Kauppakamari tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää eri toimijoiden voimavarat ja näkemykset yhteiseksi hyväksi alueen ja koko Suomen kilpailukyvyn eteenpäinviemiseksi. Se on inspiroivaa”, sanoo Erja Sankari.

”Rahtiliikenteen osalta realiteetti on, että olemme logistisesti syrjässä: siksi tavoitteemme pitää olla sijainnistamme johtuvien haittojen ja kustannusten minimointi”, toteaa Sankari.

TULOKSET TUOVAT JÄSENTYYTYVÄISYYTTÄ Sankari arvioi, että investointikohteena alueen vahvuus on muun muassa toimivissa ekosysteemeissä, joista esimerkiksi voi nostaa ICT-alan.

”Yritykset, Oulun yliopisto, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun kaupunki ja BusinessOulu ovat yhdessä luoneet toimivan ICT-ekosysteemin, jolla on hyvät mahdollisuudet menestyä myös jatkossa. Yleisesti ottaen teollisuuden investointimahdollisuuksia edistävät muun muassa toimivat lupaprosessit, mahdollistava kaavoitus ja palvelujen saavutettavuus toimivalla lähiliikenteellä”, toteaa Sankari.

Erja Sankarin mukaan Oulun kauppakamari on yli satavuotisen historian jälkeen

edelleen tärkeä vaikuttaja toimialueellaan.

Kauppakamarin merkityksen ja tehtävän Sankari kiteyttää seuraavasti: ”Missionsa mukaisesti Oulun kauppakamari toimii aktiivisena osana kauppakamarijärjestöä toiminta-alueellaan edistäen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja jäsenistön yhteisiä etuja sekä tuottaen jäsenilleen viestintä- ja koulutuspalveluita. Kun onnistumme näissä tehtävissämme, voimme odottaa myös jäsentyytyväisyytemme edelleen vahvistuvan”, päättää Sankari.

•

11 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Enemmän irti EU:sta TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT MEERI UTTI, LIISA TAKALA

Keskuskauppakamarin johtavan liikenneja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mielestä Suomen pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä aktiivisempi rooli EU:ssa. Passiivisen reagoinnin sijaan esimerkiksi liikenne- ja ympäristösektorilla kannattaisi tehdä rohkeita avauksia, joista hyötyisi Suomen ohella koko Eurooppa.

12 KAUPPAKAMARI

13 KAUPPAKAMARI

P PÄIVI WOOD KESKUSKAUPPAKAMARIN JOHTAVA LIIKENNE- JA ELINKEINOPOLITIIKAN ASIANTUNTIJA

Työura EU-komission liikennepääosastolla, Suomen pysyvässä EU-edustustossa, liikenne- ja viestintäministeriössä, ulkoministeriössä, liikenne- ja viestintävirastossa sekä Merenkulkulaitoksella.

KOULUTUS

Korkeakoulututkinto Iso-Britanniasta EU- ja Kansainvälinen oikeus ja politiikka, Suomessa valtiotieteen- ja kauppatieteen tutkinnot.

PERHEESEEN KUULUU

Mies ja poika.

HARRASTUKSET

Urheilu, erityisesti tennis, lukeminen ja valokuvaus.

Ikä 42 vuotta, kotipaikka Helsinki.

14 KAUPPAKAMARI

äivi Woodia harmittaa se, että Suomessa EU-asioiden uutisoinnin pääpaino on kansallisissa asioissa.

EU-asioista uutisoidessa puhutaan usein siitä, mitä Suomi pakotetaan tekemään sen sijaan, että korostettaisiin, miten Suomi voi vaikuttaa asioihin. ”Valtaosa lainsäädännöstämme tehdään EU-tasolla ja siksi siellä tehtäviä aloitteita ja lainvalmistelua pitäisi seurata aktiivisesti alusta lähtien. Näin niistä saataisiin viritettyä kunnollista keskustelua kansallisesti ja voisimme myös vaikuttaa asioihin ajoissa.

Suomen pitäisi omalla toiminnallaan myös asettaa agendaa EU-tasolla eikä pelkästään reagoida”, Wood muistuttaa.

Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija tietää mistä puhuu, sillä hänellä on takanaan liki kymmenen vuoden pesti Brysselissä. Komission pääliikenneosastolla vastuualueena olivat investoinnit, liikenteen digitalisaatio ja kestävän kehityksen mukaiset liikennehankkeet.

Ennen EU-komission pestiä hän työskenteli vuosien ajan Suomen pysyvässä EUedustustossa.

LOBBAUS VAATII SITKEYTTÄ JA SISUA Kovin urakka on kuitenkin asian lobbaaminen ja esittely päätöksenteon kannalta tärkeille tahoille. Se vaatii aikaa, sisua sekä pitkiä työpäiviä viikosta ja kuukaudesta toiseen. Usein maaliin päästään vasta vuosien työllä. ”Kaiken kukkuraksi monet tärkeät tapaamiset sijoittuvat virka-ajan ulkopuolelle. Keski- ja eteläeurooppalaisille tämä ruljanssi on ihan arkipäivää, meille suomalaisille edelleen vähän vieraampaa. Toimiston ovea ei kannata laittaa kiinni heti kun virallinen osuus asioista on hoidettu, vaan pitäisi myös ymmärtää henkilökohtaisten suhteiden merkitys sille, että asioita saadaan vietyä menestyksekkäästi eteenpäin”, Wood toteaa.

Aktiivisemmalla otteella EU:sta olisi muutenkin saatavissa enemmän irti. Samalla myös muu Eurooppa ymmärtäisi, millaisten ongelmien parissa Suomessa painitaan ja millaisia ratkaisuja olemme niihin kehittäneet. ”Monet niistä toimisivat myös EU-tasolla ja tarjoaisivat meille samalla uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia koko unionin sisämarkkinalla”, Wood muistuttaa.

SINIVALKOISET SILMÄLASIT EIVÄT KERRO KOKO TOTUUTTA Näinä vuosina Woodille kävi myös selväksi, millaisella systeemillä valmistelukoneisto Brysselissä lopulta pyörii, mikä taktiikka tuottaa parasta tulosta ja kuinka paljon jalkatyötä pienenkin aloitteen läpimeno lopulta vaatii. ”Tässä kohtaa Suomi on passivoitunut verrattuna 25-vuotisen EU-jäsenyytemme alkupuoliskoon. Aiemmin Suomi pyrki tiiviisti EU:n keskiöön ja mukaan päätöksentekoon. Se näkyy kaikessa muussakin tekemisessä. Viime vuosina olemme olleet sittenkin enemmän peesaajia kuin aloitteentekijöitä ja uuden rakentajia”, Wood harmittelee.

Omista kansallisista eduista on hänen mukaansa pidettävä EU:ssa edelleen tarkasti huolta, mutta asioita kannattaisi tarkastella sinivalkoisten silmälasien lisäksi koko unionin vinkkelistä. Sellaiset ideat ja aloitteet, jotka kääntyvät muidenkin jäsenmaiden eduksi, saavat aina parhaiten tuulta alleen. ”Suomalaisella osaamisella ja yrityksillä olisi todella paljon annettavaa esimerkiksi ympäristö- ja liikenneasioissa. Niihin tarvittaisiin kuitenkin yhteinen näkemys, jota lähdettäisiin määrätietoisesti viemään eteenpäin. Ja nimenomaan niin, ettei puhuttaisi vain Suomesta vaan koko EU:sta. Kiinnostus herää heti, jos jokin aloite hyödyttää myös jotain muuta jäsenmaata”, Wood evästää.

PYÖRITTELYN SIJAAN SELKEITÄ LINJAUKSIA Aktiivisempaa otetta tarvittaisiin myös EU-rahoitushauissa. Suomen valtion osuus esimerkiksi liikennehankkeisiin saaduista EU-tukieuroista on kutistunut edellisistä rahoituskausista. Olemme jääneet kauas jälkeen myös Ruotsista, vaikka tie- ja ratainframme rapistuu rahapulassa. ”Päättyvällä rahoituskaudella Ruotsi sai tukea rataverkkoonsa 153 miljoona euroa. Suomen kohdalla vastaava luku oli 18 miljoonaa euroa”, Wood huomauttaa.

Tässäkin epäsuhdassa kyse on pitkälti siitä, ettei Suomi ole priorisoinut ja samalla perustellut omia infrahankkeitaan riittävän selkeästi. Jos EU-rahaa aiotaan ensi vuonna alkavan kuusivuotisen rahoituskauden aikana saada esimerkiksi Turun ja Tampereen uusille junayhteyksille, on niiden toteutuksesta tehtävä Woodin mukaan selkeät kansalliset linjaukset ja päätökset. ”Samaa priorisoinnin tarvetta on toisaalta koko Suomen EU-politiikassa. EU:sta saataisiin paljon enemmän irti, kun ensin päättäisimme, mitä ja miten sieltä haluamme”, Wood toteaa.

Vaan mikä oikein sai hänet aikanaan innostumaan liikennesektorista? ”Herätys tuli siitä, kun osallistuin YK-tason merenkulkualan neuvotteluihin ja ymmärsin kuinka valtava merkitys liikenteellä on talouteen. Viennistä elävän Suomen kohdalla tämä seikka vain korostuu.”

•

Logistiikkapalvelujen tuottajana täyden palvelun talo Rauanheimo on Kokkolan, Oulun, Porin, Koverharin, Helsingin, Haminan ja Kotkan satamissa toimiva ahtaus-, laivanselvitysja huolintaliike. Yli 136-vuotias yhtiö kuuluu KWH Logistics liiketoimintaryhmään, joka on osa menestyksekästä KWH-yhtymää.

Yhteystietoja ja lisätietoja löydät kotisivuiltamme:

www.rauanheimo.com

RESCOMILTA IT-RATKAISUT RESCOMI ON KOKENUT JA OSAAVA IT-RATKAISUJEN JA INTEGRAATIOIDEN TOIMITTAJA. - Mobiilialan ohjelmistot - IT-integraatioratkaisut - Teollisuuden IT-ratkaisut - Digitaaliset palvelut

puh. 08 210 4500, www.rescomi.com Softpolis Raahe, Teknologiakylä Oulu

ARKKITEHTITOIMISTO HML OY Kasarmintie 11A, 90130 Oulu puh. +358405411164 etunimi.sukunimi@hml.fi / www.hml.fi Rakennussuunnittelua vuodesta 1983

15 KAUPPAKAMARI

KUVA: SHUTTERSTOCK

TEEMA

16 KAUPPAKAMARI

Väylärahoitusta luotsataan kohti Ruotsin mallia TEKSTI TIMO SORMUNEN KUVAT SHUTTERSTOCK JA MEERI UTTI

Joulukuussa työministerin paikalta liikenne- ja viestintäministerin pestiin tarttuneelta Timo Harakalta (sd.) on vielä turha tivata yksittäisten väylähankkeiden toteuttamisjärjestystä.

Ensin on saatava sinetti 12-vuotiselle liikennejärjestelmälle sekä nopeiden ratahankkeiden suunnitteluyhtiöille.

Niiden myötä Suomi kisaa entistä paremmin perustein myös EU-rahoituksesta.

17 KAUPPAKAMARI

L

iikenne- ja viestintäministeriön työhuone on Suomessa perinteisesti ollut paikka, jonka ovella riittää kolkuttajia ja budjettirahan pyytäjiä.

Heitä on käynyt kääntymässä myös ministeri Timo Harakan ovella. Useimmille on kuitenkin ollut tarjota perustienpitoon luvattujen budjettirahojen lisäksi vain lämmintä kättä sekä lupauksia koko väylä- ja liikenneinfran paremmasta tulevaisuudesta.

Sellaista istuva hallitus on Harakan mukaan myös rakentamassa ja sen runkona on 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sen parlamentaarinen ohjausryhmä ja yhteistyöryhmä aloittivat valmistelutyön lokakuussa ja ministeri odottelee tuloksia kevään kuluessa.

”KYLLÄ TÄMÄ ON TÄYDELLINEN SYSTEEMINMUUTOS, JONKA TAVOITTEENA ON SAADA AIKAAN AIVAN TOISENLAINEN LIIKENTEEN SUUNNITTELUYMPÄRISTÖ.”

Pitkäjänteisen ja yli hallituskausien ulottuvan 12-vuotissuunnitelman ideana on, että liikennejärjestelmää päästään sen myötä kehittämään nykyistä ennakoivammalla otteella niin kansalaisten, elinkeinoelämän kuin kuntien ja julkisen sektorin näkökulmasta. Liikenneverkon lisäksi suunnitelmassa pureudutaan muun muassa henkilö- ja tavaraliikenteeseen, viestintäverkkoihin, liikenteen ohjaukseen ja palveluihin sekä liikenteeseen liittyvän datan hyödyntämiseen. ”Kyllä tämä on täydellinen systeeminmuutos, jonka tavoitteena on saada aikaan aivan toisenlainen liikenteen suunnitteluympäristö. Olen vuosien mittaan ollut eduskunnassa käsittelemässä yhtä jos toistakin

18 KAUPPAKAMARI

yksittäistä tiehanketta. Nyt tilalle tarvitaan ennakoitavuutta ja pitkäjänteistä priorisointia”, Harakka tähdentää. ”Ruotsissa tämä malli on auttanut heitä erottelemaan tärkeät hankkeet vähemmän tärkeistä ja hyvässä yhteishengessä. Tällaista Suomen kaltaista alueellista hankekilpailua ei siellä edes ymmärretä”, hän lisää.

PRIORISOINTI HELPOTTAA EU-RAHOITUSTA Pitkän tähtäimen suunnitelma sisältää paitsi toimenpide- myös rahoitusohjelman, jota kuitenkin tarkistetaan hallituskausittain. ”Maailma muuttuu, eikä olisi järkevää tehdä ohjelmaa, joka sitoo täysin myös seuraavien hallitusten kädet. Peruslinjat säilyvät, mutta hienosäätöä on voitava aina tehdä”, Harakka painottaa.

Ohjelma helpottaa hankkeiden priorisointia, mutta tarjoaa nykyistä paremmat mahdollisuudet myös EU-rahoitukselle. Tässä kohtaa Suomi on jäänyt auttamatta jälkeen esimerkiksi Ruotsille, joka on viime vuosina haalinut tie- ja ratahankkeilleen moninkertaiset euromäärät Suomeen nähden. Tämän on ministerikin pannut merkille. ”Ruotsilla on vastaavan tyyppinen investointiohjelma, mutta heillä on ollut myös rohkeutta tehdä isoja investointipäätöksiä ja pitkäjänteisiä linjauksia. Kun on esittää selkeitä hankkeita ja perusteita, on myös helpompaa saada EU-rahaa. Meillä on tässä kohtaa menty enemmän toisin päin, mikä näkyy tietysti tuloksissa”, Harakka toteaa.

MYÖS NELOSTIELLE TEN-T -STATUS Suomea pakottaa väylähankkeissa liikkeelle myös EU:n vaade siitä, että maantiekuljetuksia tulisi siirtää varsin liukkaaseen tahtiin kumipyöriltä raiteille. Samaan aikaan pitäisi toisaalta kehittää ja pitää kunnossa omat ja yleiseurooppalaiset TEN-T -ydinverkot.

Suomessa viimeksi mainittuun ryhmään kuuluu E18 Turku-Vaalimaa -tie, jota parhaillaan kohennetaan Turun suunnalla.

"Itselläni on tavoite, että samaan TEN-T -joukkoon saataisiin tulevaisuudessa myös nelostie Helsingistä Tornioon ja Luulajaan saakka. Ja totta kai tuo EU-linjaus edellyttää meiltä tulevina vuosina myös mittavia raideliikenneinvestointeja rataverkon välityskykyyn. Niitä on nykysysteemillä mahdotonta toteuttaa”, Harakka tunnustaa.

”KUN ON ESITTÄÄ SELKEITÄ HANKKEITA JA PERUSTEITA, ON MYÖS HELPOMPAA SAADA EU-RAHAA.”

Neuvottelut Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimuksista vuosille 2020–2031 ovat olleet käynnissä viime syksystä lähtien. Tavoitteena on sopimusten allekirjoittaminen kevään 2020 aikana, jahka valtio pystyy vahvistamaan oman osallistumisensa liikennehankkeiden rahoittamiseen.

Harakka toivoo, että nimet olisivat papereissa helmikuun aikana. Näin myös Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnitteluun liittyvissä hankeyhtiöissä päästäisiin eteenpäin ja konkretiaan vielä kuluvan talven aikana. Valtio omistaa hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muut osakkaat eli käytännössä kunnat ja kaupungit noin 49 prosenttia.

Pallo onkin ministerin mukaan tällä hetkellä kunnilla ja kaupungeilla. ”Päätösten myötä voisimme vielä ehtiä mukaan alkukevään rahoitushakuun EU:ssa. Pääpaino on kuitenkin ymmärrettävästi EU:n seuraavassa eli vuonna 2021 alkavassa budjettikaudessa. Sinne aiomme mennä aiempaa selvästi selkeämmällä investointiohjelmalla”, Harakka lupaa.

KAUPPAKAMARI 19 19 KAUPPAKAMARI

ALUEELTA

VÄHÄLÄ YHTIÖT

Vastuullisuustekoja vähäpäästöisemmän liikenteen puolesta TEKSTI VIIVI SAKKARA

Vähälä Yhtiöt on investoinut suunnitelmallisesti puhtaampaan liikenteeseen ja on vähäpäästöisemmän kuljettamisen edelläkävijä logistiikka-alalla. Yhtiö ottaa täyssähköpakettiautot jakelukäyttöön ensimmäisenä Suomessa.

20 KAUPPAKAMARI

N

iin Euroopan kuin Suomen tasolla määritetyt ilmastotavoitteet päästöjen vähentämiseksi painostavat erityisesti logistiikka-alaa. Vaikka säädökset vaikuttavat, Vähälä Yhtiöiden vastuullisuus lähtee yrityksen arvoista. ”Vastuullisuus on ollut yksi perusarvoistamme yrityksen perustamisesta saakka.

Meille on ollut aina tärkeää, että toimimme vastuullisesti niin yhteistyökumppaneiden, toimittajien, ympäristön kuin henkilöstön suhteen”, kertoo Vähälä Yhtiöiden toimitusjohtaja Ville Vähälä.

Vähälä Yhtiöt on eturintamassa kehittämässä alaa eteenpäin. Yhtenä esimerkkinä kehittäjän roolista toimii se, että yhtiö ottaa sähköpakettiautot ammattikäyttöön ensimmäisenä Suomessa. ”Sähköpakettiautoja tulee Oulun ja Jyväskylän jakeluliikenteeseen”, Vähälä sanoo.

Vastuullisia tekoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi yhtiö on tehnyt aikaisemminkin. ”Meillä on yksi täyskaasurekka käytössä.

Esteenä useampien täyskaasurekkojen hankkimiselle on se, että kaasurekkojen teho 460 hevosvoimaa ei riitä vetämään pitkiä HCT-yhdistelmiä, vaan siihen vaaditaan yli 500 hevosvoiman moottori. Sitten kun sellaisia alkaa löytymään, voidaan lisätä

täyskaasurekkojen määrää”, Vähälä kertoo.

Vähälä Yhtiöt on ollut monessa mukana.

Samaan aikaan, kun yhtiö hankki ensimmäisen kaasuauton, he testasivat elintarvikelogistiikassaan sähköllä käyvää kylmäperävaunua. ”Kyseessä on hollantilainen innovaatio, jossa virta kylmäkoneen kalustolle tehdään liike-energialla. Se oli ensimmäinen laatuaan Hollannin rajojen ulkopuolella”, Vähälä kertoo.

Yhtiöllä on lisäksi käynnistynyt sähköpyöräpilotointi Oulussa yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa. Pienet paketit jaellaan Oulun keskusta-alueella keväästä alkaen sähköpyörällä.

PERINTEIKKÄÄSTÄ PERHEYRITYKSESTÄ TÄYDEN PALVELUN LOGISTIIKKAKONSERNIKSI Vähälä Yhtiöt on perustanut Ville Vähälän isoisä Lauri Vähälä vuonna 1937 Ullavan kylässä, josta yritys siirtyi Kannukseen ja sieltä Ouluun. Vähälä Yhtiöiden logistiikkakeskukset sijaitsevat Jyväskylässä ja Oulussa sekä terminaalit Ylivieskassa, Rovaniemellä ja Kemissä. Vähälä Yhtiöt toimii kansainvälisen logistiikkayrityksen, DB Schenkerin partnerina.

Vähälä on kasvanut yhden henkilön kuljetusliikkeestä yli 160 henkilöä työllistäväksi täyden palvelun logistiikkakonserniksi.

VETY – tulevaisuuden polttoaine YHTEISKUNNALLINEN keskustelu sähköautoista käy vilkkaana. Vähälä kuitenkin uskoo, että nykyinen akkuteollisuus on siirtymävaihe polttokennoratkaisuun. Kokeiluja polttokennoteknologialla tehdään jo muun muassa Amerikassa ja Englannissa. ”Itseäni on hirvittänyt yleinen keskustelu sähköautoilusta: puhutaan ladattavista autoista, mikä on mielestäni siirtymävaihe polttokennoratkaisuun. Unohdetaan lataus ja mietitään, miten vedyn tankkausasemia saadaan tarpeeksi”, sanoo Vähälä.

Polttokennoteknologiassa sähkö tuotetaan vedyllä. Kyseisellä teknologialla varustettu auto päästää pakoputkestaan pelkkää vettä ja tuottaa nollapäästöt. Tällä hetkellä pakettiautokokoluokasta ylöspäin

Perinteikkään perheyrityksen johdossa on jo kolmas sukupolvi. ”Aloitin täällä ensimmäisen kerran kesätöissä 13-vuotiaana, täysipäiväisenä olen ollut töissä vuodesta 2000. Monenlaista olen ehtinyt matkan varrella puuhaamaan.

Viimeisin sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 2009. Olemme sisarusteni Tiinan ja Jannen kanssa kasvaneet perheyhtiössämme, joten voidaan puhua kutsumuksesta”, sanoo Vähälä.

Vähälä Yhtiöillä on ollut viime vuodet hyvä kasvuvauhti päällä. Vuonna 2019 liikevaihto oli jo 58 miljoonaa euroa. ”Kasvua selittää se, että olemme tarjonneet olemassa oleville asiakkaillemme laajempia palvelukokonaisuuksia ja saaneet lisää kuljetusvolyymia sekä onnistuneet hankkimaan uusia asiakkuuksia.”

TIEINFRAN ON OLTAVA KUNNOSSA Liikenteen sujuvuus vaikuttaa merkittävästi talouselämään ja kuljetusyrityksiin sekä tietysti jokaiseen tiellä liikkuvaan. Vähälä nostaakin kauppakamareiden tärkeän roolin vaikuttajana tieinfran kehittämisessä. ”Oulun ja Keski-Suomen kauppakamareiden on oltava aktiivisia Nelostien kehittämisessä. Nelostie ei vaikuta vain meidän toimialaamme vaan kaikkiin yrityksiin ja ihmisiin tämän tien varrella. Nelostie on luvattu Euroopan laajuisen TEN-T-verkon velvoittamaan kuntoon 2030 vuoteen mennessä. Aika tulee äkkiä vastaan. Kymmenessä vuodessa pitää tehdä paljon, ja työt pitää aloittaa heti”, painottaa Vähälä.

•

markkinoilla ei ole vaihtoehtoisia polttoaineita. Muun muassa Saksassa pilotoidaan 15tn ladattavia sähköjakeluautoja, mutta yleisesti niitä ei ole vielä saatavilla. ”Jotta raskaat ajoneuvot saadaan päästöttömiksi, täytyy alkaa käyttämään vetyä polttoaineena. Ison kuvan tulevaisuus on polttokennoteknologiassa”, Vähälä sanoo.

Vähälä ehdottaa, että vedynjakeluverkosto rakennetaan ensin merkittäville tieosuuksille Suomen päätieverkoston varrelle. ”Ennen kuin polttokennoteknologia voi tulla Suomeen, täytyy olla vedynjakelujärjestelmä. Sama oli kaasuautoilun kanssa. Kun saatiin kaasun tankkausasema, pystyimme hankkimaan ensimmäisen kaasuauton”, Vähälä toteaa.

•

Vähälä Yhtiöiden toimitusjohtaja Ville Vähälä.

21 KAUPPAKAMARI

Harry Wallin on pitkän linjan vaikuttaja Oulun kauppakamarin viestintävaliokunnassa ja sen edeltäjässä markkinointivaliokunnassa.

22 KAUPPAKAMARI

Vetovoima-palkinto korostaa markkinoinnin ja myynnin merkitystä TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVA MIKA KULJU

V

iime vuosituhannen lopulla Oulussa pohdittiin ikiaikaista ongelmaa: tuntui että myynnin ja markkinoinnin merkitystä ei täällä oikein ymmärretty. Tilannetta korjaamaan perustettiin Vetovoima-palkinto, jonka Oulun kauppakamari edelleen vuosittain jakaa ansiokkaasti markkinointia ja myyntiä toteuttaneelle pohjoispohjalaiselle tai kainuulaiselle yritykselle tai yhteisölle Mutta kuinka Vetovoima-palkinto oikein sai alkunsa?

Kysytään Harry Wallinilta, joka oli aikoinaan mukana pohtimassa palkinnon perustamista. Wallin antaa kunnian palkinnon ideoinnista jo edesmenneelle Esko Kauppiselle, joka työskenteli Mainostoimisto H&K:n toimitusjohtajana.

VETOVOIMA-PALKINTO myönnetään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella toimivalle yritykselle tai yhteisölle, joka päävalintakriteereiden mukaisesti hyödyntää markkinoinnin eri kilpailukeinoja, markkinoinnin suunnittelu tehdään Pohjois-Suomessa ja yrityksen viestintä on avointa sekä läpinäkyvää. Vuoden 2020 teemana on Kilpailukyvyn avaimet. Teeman mukaisina valintakriteereinä ovat investoinnit paikalliseen yritystoimintaan, alueen pitovoiman edistäminen ja uusien osaajien työllistäminen.

Valintaprosessi on kolmeosainen. Ensimmäisessä vaiheessa viestintävaliokunta valitsee ns. pitkältä listalta äänestyksellä kymmenen ehdokasta, joista seulotaan kauppakamarin jäsenäänestyksellä kolme parasta. Lopullisen päätöksen voittajasta tekee Vetovoima-raati, jonka valinnan tulos julkaistaan Oulun kauppakamarin Kevätforumissa 19. toukokuuta.

”Esko alkoi myös viedä palkinnon käytännön toteutusta eteenpäin yhdessä kauppakamarin markkinointivaliokunnan kanssa.

Markkinointivaliokunta – jonka nimi on sittemmin muuttunut viestintävaliokunnaksi – oli perustettu Oulun kauppakamariin vuonna 1996. Tämäkin oli suurelta osin Eskon ansiota”, kertoo Wallin.

Harry Wallin itsekin oli valiokunnan jäsen alusta lähtien, kunnes viime vuodenvaihteessa jättäytyi pois sen toiminnasta parinkymmenen vuoden työskentelyn jälkeen.

NIMEKSI EHDOLLA POHJAN SAMPO Vetovoima-palkinnon nimeksi oli aluksi tarjolla Pohjan Sampo, mutta se päädyttiin kuitenkin lopulta nimeämään toisin. ”Palkinnon suunnittelun markkinointivaliokunta antoi graafisen suunnittelijan Pentti Vartiaisen tehtäväksi. Vartiainen piirsi palkinnon, joka on hevosenkenkämagneetin muotoinen ja valmistettu teräksestä sekä graniitista”, selvittää Wallin.

Palkittavan yrityksen tai yhteisön valitsemiseen johtava menettelytapa on vaihdellut vuosien mittaan. Vetovoima-palkinnon kriteerit ovat sen sijaan pysyneet vuosien varrella samoina. Vetovoima-palkinnot ovat vuosien saatossa osuneet Harry Wallinin mielestä lähes poikkeuksetta oikeisiin kohteisiin – myös jälkikäteen ajatellen. ”Palkittavat ovat myös löytyneet varsin sujuvasti eikä soraääniä ole kuulunut”, hän toteaa.

Osataanko markkinointi ja myynti nyt sitten paremmin kuin parikymmentä vuotta sitten? ”Varmasti tässä on menty eteenpäin, mutta edelleen on ongelmia etenkin myynnissä”, vastaa Harry Wallin.

Omaa yritystään Walcon Ky:tä vetäneen Wallinin oma panos tässä eteenpäinmenossa on varsin merkittävä. Hän on auttanut vuosien mittaan lukemattomia yrityksiä toimiessaan myynnin ja markkinoinnin, viestinnän, kansainvälistymisen ja hallitustyöskentelyn asiantuntijana.

•

VETOVOIMA-PALKINNON SAANEET 1999 Polar Electro 2000 Technopolis 2001 Pyhännän Rakennustuote 2002 Kuhmon Kamarimusiikki 2003 Katri Antell 2004 Oulun Kärpät 2005 Ruka-Kuusamo Matkailu ry 2006 Hätälä Oy 2007 Osuuskauppa Arina 2008 Sievin Jalkine 2009 Pohjoisen Kantaperuna (b2b)

ja ODL Terveys (b2c) 2010 Ilmakitaransoiton MM kisat ja

maaherra Eino Siuruainen 2011 Erämessut 2012 Pölkky Oy 2013 Erätukku Oy 2014 Qstock Oy 2015 iLOQ Oy 2016 Fingersoft Oy 2017 Superpark Oy 2018 Bittium Oyj 2019 Balmuir SEURAAVALLA AUKEAMALLA ESITTELEMME VUOSIEN 1999, 2005, 2006 JA 2008 VOITTAJIEN NYKYKUULUMISET.

23 KAUPPAKAMARI

ole ollut kiusana kovia pakkasiakaan”, hän iloitsee.

Rukakeskus vastaa Rukan rinnetoiminnoista. Lisäksi se harjoittaa majoitus-, vuokraamo- ja myymäläliiketoimintaa.

Rukan ohella yhtiö tarjoaa jokseenkin samat palvelut ja hoitaa samoja toimintoja myös Pyhätunturilla.

PYÖRÄILYSTÄ VETONAULA Parannettavaakin Ruka-Kuusamon matkailualueella on. Sekä Lindfors että Parviainen painottavat, että keskeisin kehityskohde on kesämatkailu. Alueen on pystyttävä houkuttelemaan vierailijoita kesäisin sekä Suomesta että ulkomailta.

Parviainen uskoo, että yhdeksi vetonauloista on muodostumassa pyöräily eri muodoissaan. ”Rukalle rakennetaan kesinä 2020 ja 2021 ratoja ja reittejä muun muassa maasto- ja alamäkipyöräilylle. Lisäksi pyöräilijöille tehdään erikseen pump track sekä harjoittelurata maastopyöräilyn alkuharjoitteluun”, hän kertoo ja lisää, että kesämatkailijoita houkuttelevat myös Kuusamossa sijaitsevat Oulangan, Riisitunturin ja Hossan kansallispuistot.

Matkailun kehittäminen ympärivuotisemmaksi on Rukalle monesta syystä tärkeää. Se muun muassa pitäisi nykyistä suuremman osan työntekijöistä töissä koko vuoden, mikä olisi myönteistä henkilökunnan kannalta, helpottaisi työvoiman hankkimista ja parantaisi asiakkaille tarjottavaa palvelua.

Mats Lindfors nostaa ympärivuotisuuden ohella esille vielä pari muutakin tärkeää asiaa. ”Matkailun kehittämisen täällä täytyy tapahtua kestävällä tavalla. Lisäksi meidän on pidettävä huoli siitä, että Ruka-Kuusamon saavutettavuus paranee entisestään.

Matkailijoiden täytyy päästä tänne vaivattomasti mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen”, hän muistuttaa.

Hiihtäjä Krista Pärmäkoski on yksi Polar Electron menestysurheilijoista.

Uusien tuotteiden tuominen markkinoille pitää kiireisenä Polar Electro Oy kehitti aikoinaan maailman ensimmäisen kannettavan sykemittarin.

Vuosikymmenten mittaan sykemittarit ovat muuttuneet valtavasti. Ne myös mittaavat nykyään paljon muutakin kuin sykettä. Yksi asia on kuitenkin ennallaan: Polar on yhä alallaan edelläkävijä ja globaalisti merkittävä tekijä.

Vahva asema nopeasti muuttuvilla markkinoilla ei kuitenkaan säily itsekseen. Se vaatii muun muassa vilkasta uusien tuotteiden tuomista markkinoille. ”Meiltä on tulossa useita tuotejulkistuksia tämänkin vuoden aikana. Teemme parhaillaan paljon töitä varmistaaksemme, että saamme ne markkinoille suunnitelmiemme mukaan”, kertoo Polarin toimitusjohtaja Tomi Saario.

Saarion mukaan Polar on myös virittänyt organisaatiotaan ja prosessejaan uuteen uskoon. Päämääränä on sovittaa yhtiön eri osaset toimimaan paremmin yhteen.

VANKKA TIETEELLINEN POHJA Toimitusjohtaja Saariolla on vankka luottamus Polarin menestymiseen myös jatkossa. ”Ihmiset valitsevat Polarin, koska tuotteemme ovat helppoja käyttää, vaikka niiden takana on monimutkainen teknologia. Tärkeää myös on, että teemme paljon tutkimusta ja tuotekehitystä – paitsi yhtiön sisällä myös yhteistyössä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tuotteillamme on vankka tieteellinen pohja”, hän korostaa.

Globaalisti toimivana yrityksenä Polar joutuu varautumaan monenlaiseen. Tam-

mikuun lopulla yhtiössä seurattiin Kiinasta alkunsa saaneen koronaviruksen aiheuttamia seurauksia. Lukemattomien muiden yritysten tavoin Polarilla on komponenttien hankintaa ja tuotteiden valmistusta myös Kiinassa.

Viruksen leviämisen estämiseksi kiinalaiset viranomaiset ovat muun muassa sulkeneet tehtaita määräajaksi. Pitempään jatkuessaan tällaisilla toimenpiteillä voisi olla vaikutusta Polarinkin tuotantoon.

•

RUKA-KUUSAMO MATKAILU RY

Kesämatkailu on tärkein kehityskohde

Suomen tunnetuimpiin ja suurimpiin matkailukeskuksiin kuuluva Ruka-Kuusamo on mainiossa vedossa. Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry:n toimitusjohtaja Mats Lindfors sanoo kuluvan talvikauden olleen tähän asti kokonaisuudessaan ennätysmäisen hyvä – joulukuu oli jopa kaikkien aikojen paras. ”Rukasta ja Kuusamosta on kehittynyt monipuolinen matkakohde, joka vetää kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita kokemaan monenlaisia talven ihmeitä – ei vain hiihtämään ja laskettelemaan”, hän sanoo.

Rukakeskus Oy on yksi alueen keskeisistä toimijoista. Sen paikallisjohtaja Matti Parviainen vahvistaa Lindforsin näkemyksen: meneillään oleva talvisesonki on erittäin hyvä. ”Säätkin ovat olleet suosiolliset. Eteläisessä Suomessa ei ole ollut lunta juuri lainkaan – meillä sitä taas on valtavasti. Eikä täällä

•

KUVA: LAPPIKUVA/JANI KÄRPPÄ

POLAR ELECTRO

Rukan vetovoima kestää vuosikymmenestä toiseen.

24 KAUPPAKAMARI

”Eihän muilla pysyisi pystyssäkään”, naurahtaa Sievin Jalkine Oy:n toimitusjohtaja Juha Jokinen.

Nastakengät ovat turva- ja ammattijalkineista tunnetulle Sievin Jalkineelle varsin uusi aluevaltaus. Ainutlaatuinen patentoitu mekanismi sieviläisissä nastakengissä mahdollistaa nastojen kääntämisen kätevästi ulos tai sisään.

Nastakengät ja muut vapaa-ajan jalkineet muodostavat vain noin kymmenen prosentin siivun Sievin Jalkineen noin 80 miljoonan euron liikevaihdosta, mutta kertovat sen yhdestä menestyksen tukipilarista – innovatiivisesta tuotekehityksestä.

Riku ja Matti Isohätälä perheyrityksen perinteitä vaalimassa.

HÄTÄLÄ

miettii jo vuoden 2030 kalatuotteita Suomen suurin kalanjalostaja Hätälä Oy katsoo jo kymmenen vuoden päähän.

Hätälän toimitusjohtaja Riku Isohätälä kertoo, että yhtiössä mietitään parhaillaan, millaisia kalatuotteita kysytään vuonna 2030 ja siitä eteenpäin. Tärkeää olisi myös tietää, millaisia pakkauksia tulevaisuudessa suositaan. ”Varmoja vastauksia ei vielä ole, mutta uskoa tulevaisuuteen luo se, että kala on nyt hyvin trendikäs tuote”, hän pohtii.

Joitakin arvioita Isohätälä on kuitenkin valmis esittämään: Kalan tuoreus on nykyistäkin tärkeämpää, luonnonkalaa arvostetaan yhä enemmän ja annoskoot pienenevät. Pakkauksissa muovi todennäköisesti pyritään korvaamaan muilla materiaaleilla.

•

SIEVIN JALKINE

Kilpailuvaltteina erikoistuminen, tuotekehitys ja vahva brändi Vuoden 2020 alun kelit olivat jalankulkijoiden kannalta surkeat. Liukas jääkansi peitti jalkakäytävät ja muut kulkureitit. Moni päätti hankkia nastakengät, ellei jo omistanut sellaisia.

VALTAOSA VIENTIIN Turva- ja ammattijalkineita Sievin Jalkine vie eri puolille Eurooppaa. Ne kattavat pääosan yhtiön toiminnasta. Sievin Jalkine on pitänyt pintansa ja onnistunut kasvamaan, vaikka sen kilpailijat tekevät tuotteensa pääosin maissa, joissa kustannukset ovat alhaisemmat ja velvoitteet kevyemmät kuin Suomessa.

Sievin Jalkine on toimitusjohtaja Jokisen mukaan hakenut kilpailuvalttinsa muista tekijöistä. ”Olemme erikoistuneet jo varhain turvaja ammattijalkineisiin. Meillä on myös vahva brändi – asiakkaat haluavat juuri meidän tuotteitamme. Ja henkilöstömme tekee töitä osaavasti ja sitoutuneesti”, hän kiittelee.

Juha Jokinen uskoo vahvasti, että Sievin Jalkineen vauhti kestää tulevaisuudessakin.

Työvoiman saatavuus kuitenkin huolestuttaa häntä, sillä se on ollut krooninen ongelma. ”Joudumme itse myös kouluttamaan väen meille”, hän toteaa.

•

KUVA: VESA RÖNTY

ISO INVESTOINTIOHJELMA Tulevaisuuden kalatuotteiden ja pakkausten pohtiminen on Hätälälle tärkeää, koska yhtiöllä on meneillään usean vuoden mittainen ja yhteensä 30–35 miljoonan euron suuruinen investointiohjelma, jolla se laajentaa ja uudistaa Oulun Kaakkurissa sijaitsevaa kalatehdastaan. ”Näkemys tulevista tuotteista ja pakkauksista ohjaa tietysti sitä, millaisia koneita ja laitteita kalatehtaassa tarvitsemme”, toteaa Riku Isohätälä.

Hätälä myös vie tuotteitaan jatkossa yhä enemmän ulkomaille. Sen tuotteita on tällä hetkellä saatavina Saksassa, Ranskassa, Itävallassa, Ruotsissa ja Sveitsissä – useimmiten johtavien kauppaketjujen liikkeissä.

Hätälän tuotteita myydään sekä yhtiön omalla brändillä että kauppaketjujen private label -tuotteina.

”Vuonna 2025 tavoittelemme vientimme määräksi 60 miljoonaa euroa. Liikevaihtomme tuolloin olisi noin 160 miljoonaa euroa.

Nyt maaliskuussa 2020 päättyvänä tilivuonna liikevaihtomme arvioidaan olevan noin 120 miljoonaa euroa”, laskeskelee toimitusjohtaja Isohätälä.

Sievin jalkineet ovat aidosti kotimaisia.

25 KAUPPAKAMARI

”Onnistunut hallitustyöskentely on olennainen tekijä pk-yrityksen menestyksen ja kasvun kannalta” TEKSTI JA KUVA MIKA KULJU

Y

livieskassa tehtiin tammikuussa uusi yrityselämän aluevaltaus, kun hallitustyön ammattilaiset kokoontuivat aamiaisseminaariin hotelli-ravintola Käenpesän kabinettiin kuuntelemaan alan ammattilaisten alustuksia.

Tapahtuma oli paikallinen menestys, sillä se keräsi pariinsa yli 30 yrityselämän edustajaa. Seminaarin kokoonkutsujana oli YTEK Ylivieskan Kehityspalvelut.

"Tämän tyyppistä tapahtumaa ei ole ennen Ylivieskassa nähty. Tapahtumalle oli tilaus, sillä onnistunut hallitustyöskentely on olennainen tekijä pk-yrityksen menestyksen ja kasvun kannalta. Hallitus on myös mahdollistaja, kun yritys pyrkii nopeasti kasvu-uralle", toteaa YTEK:n toimitusjohtaja Sampo Siik.

YTEK Ylivieskan Kehityspalvelut on Ylivieskan kaupungin elinkeinoyhtiö, joka tarjoaa kaupunkilaisille monipuolisia elinkeinopalveluita. Tavoitteena on kehittää yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää kannattavan liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymistä Ylivieskaan.

Alun perin seminaarin idea lähti liikkeelle Oulun kauppakamarin ja PohjoisSuomen Hallituspartnerit ry:n yhteistyöstä.

"Oulun seudulla tämän tyyppisiä tapahtumia on järjestetty paljon. Katsoimme, että hallitustyöskentelyn kehittäminen kiinnostaa takuuvarmasti myös Oulun eteläisen yrityselämää. Tavoitteena on, että vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestetään Oulun eteläisessä myös jatkossa", kertoo Oulun kauppakamarin kehitysjohtaja Ahti Nurkkala.

26 KAUPPAKAMARI

HALLITUKSEN MERKITYS KOROSTUU MUUTOKSESSA Tampereella vuonna 2003 perustettu Hallituspartnerit ry on valtakunnallinen hallitusammattilaisten verkosto, jossa on kymmenen alueellista Hallituspartnereiden järjestöä ja jäsenenä noin 600 kokenutta elinkeinoelämän osaajaa.

Pohjois-Suomen Hallituspartnerit perustettiin 2010 ja se on kymmenessä vuodessa kasvanut verkoston suurimmaksi yhteisöksi 152 jäsenellään. Jäsenet tekevät yli 400 yrityksessä hallitustyötä ja omalta osaltaan auttavat pohjoissuomalaisia yrityksiä menestymään.

Yksi seminaarin alustajista oli Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry:n toiminnanjohtaja Ane Ahnger, joka puhui hallitustyön merkityksestä pk-yrityksessä.

"Hallituksen merkitys korostuu vaikkapa silloin, kun yritys on positiivisen tai negatiivisen muutoksen edessä. Tällaisissa tilanteissa on hyvä, että asioita on tarkastelemassa myös riippumaton taho hallitusammattilaisen muodossa", kuvailee Ahnger.

Yrityselämän näkökulmaa seminaariin oli tuomassa Alutec Oy:n toimitusjohtaja Kari Salonsaari. Alutec on alumiini- ja lasirakentamiseen erikoistunut yritys, jonka pääkonttori on Ylivieskassa.

"Hallitus on toimitusjohtajan sparraaja.

Meillä tämä on tarkoittanut sitä, että aktiivisen ja ammattimaisen hallitustyöskentelyn ansiosta asioihin ja päätöksiin perehdytään entistäkin syvällisemmin. On erittäin hyvä, että yritystä analysoidaan ja kehitetään myös riippumattomasta näkökulmasta", sanoo Salonsaari.

•

Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry:n toiminnanjohtaja Ane Ahnger puhui hallitustyön merkityksestä pk-yrityksessä.

KOLUMNI

Tulevaisuus on tuntematon, vai onko?

OSMO PYHTINEN Kirjoittaja on Kespron aluejohtaja ja Oulun kauppakamarin kauppaja matkailuvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Muutos ja yhä kiihtyvä muutoksen nopeus ovat pysyvä osa elämäämme. Erään Sitran julkaisun mukaan emme tiedä tulevaisuudesta paljoakaan enempää kuin 1800-luvun ihminen tiesi omastaan.

Jotain kutenkin tiedämme… ainakin niistä muutosvoimista, jotka vaikuttavat yhteiskuntaamme ja sitä kautta myös kauppaan ja palveluihin.

Merkittävimmät meihin ja toimintaympäristöömme vaikuttavat voimat ovat teknologian kehitys, vastuullisuus ja muutokset väestössä.

TYKKÄYSTEN MÄÄRÄ EI OLE TAE MENESTYKSESTÄ Teknologian kehitys on kautta aikojen ollut voimakkain elämäämme muokkaava ja muuttava tekijä. Höyrykone mahdollisti rautatieliikenteen syntymisen ja siitä alkoi maapallomme ”voimakas pieneneminen”. Uusia kaupunkeja syntyi risteyskohtiin ja taloudellinen toimeliaisuus kasvoi.

Mitä teknologian kehitys on tänään? Digitalisaatio on arkipäivää ja tiedon valtaan uskomme kovin.

Kauppa on vahvasti näkyvillä verkossa. Kivijalan ja verkon yhdistelmä on yhä useamman kaupan todellisuutta. Uusia viestintäalustoja syntyy ja myös mainonta hakee uusia uomiaan.

Monikanavaisuus on valtaa, vuorovaikutteiset asiakaskohtaamiset verkossa lisääntyvät. Mielenkiintoinen uusi yhteistyön muoto on alustatalous.

Tähän aiheeseen kannattaa tutustua vaikkapa googlettamalla sanaparia Ville Tolvanen ja alustatalous.

Tärkeää on se, että asiakas voi tehdä ostoksen siinä kanavassa missä hän myyjän kohtaa. Pelkkä some-kanavassa oleva tykkäysten määrä ei todellakaan ole tae menestyksestä. Algoritmien viidakossa tekoäly päättää yhä enemmän, mitä viestejä kohtaamme. Jakamistalous on tuonut uusia haasteita lainsäätäjille. Internet ei piittaa kansallisvaltioiden välisistä rajoista. Tässäpä vain muutama äkkiseltään mieleentulevia teknologian aikaansaannoksia.

VASTUULLISET VALINNAT OHJAAVAT Yhä kasvava huoli maapallon tulevaisuudesta muuttaa todella nopeasti kulutustottumuksiamme.

Nykyisessä ilmastoahdistuksen ilmapiirissä on vaikea olla tuntematta syyllisyyttä omista kulutustottumuksista. Mikä on hiilijalanjälkeni? Mistä ja millaisista olosuhteista valitsemani tuotteet ovat

peräisin. Mikä on valitsemani tuotteen käyttöikä?

Vastuulliset valinnat ohjaavat yhä useamman kuluttajan päätöksiä. Myös regulaatio vaikuttaa toimintaympäristöömme, toivoa vain sopii, että muutokset lainsäädännössä tehdään faktojen pohjalta. Toki tunne ohjaa valintojamme ja toimintaympäristön havainnoinnissa on todella syytä olla kuluttajan pulssilla.

Kertakäyttökulttuuri on selvästi laskussa ja kuluttajat arvostavat tuotteiden pidempää käyttöikää, kierrätettävyyttä, ympäristöystävällisyyttä ja vastuullisia tuotanto-olosuhteita. Kuluttamisen trendinä tullee olemaan; vähemmän, mutta laadukkaampaa.

MUUTOKSET IKÄRAKENTEESSA OVAT VÄISTÄMÄTTÖMIÄ Kaupungistuminen jatkaa edelleen voittokulkuaan.

Ilmiö on globaali. Suomessa voittajia ovat Helsinki ja laajemminkin ottaen pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku. Pohjois-Suomen näkökulmasta Oulu pitänee pintansa, tosin myös meiltä on vahvaa muuttoliikettä Pk-seudun suuntaan. Tähän kehitykseen on todella vaikea vaikuttaa. Otan yhdeksi esimerkiksi, sen, että jos nuorella ei ole koulutusmahdollisuuksia kotiseudullaan, niin moni opiskelujen perässä etelään muuttanut jää sille tielleen. Olemmeko huomioineet Pohjois-Suomessa tämän asia riittävän vakavasti? Yhä useammalla alalla on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Kuinka koulutusomavaraisuutemme voi?

Suomi ikääntyy ja syntyvyys alenee. Työperäinen maahanmuutto lienee palveluelinkeinojenkin alalla osa ratkaisua automatisaation lisääntymisen ohella.

Muutokset väestön ikärakenteessa ovat väistämätön tosiasia. Tämä on myös mahdollisuus meille kaupan- ja palvelujen alalla. Ihmisten lisääntyvä vapaa-aika luo uusia markkinoita.

SUMMA SUMMARUM Teknologian kehitys, vastuullisuus ja muutokset väestössä ovat ne merkittävimmät isot muutosvoimat, jotka väistämättä vaikuttavat yhteiskuntaan ja sitä kautta kauppaan ja palveluihin.

On hyvä pohdiskella näitä asioita ja niiden mahdollisia vaikutuksia omaan liiketoimintaan.

Muutosvoimiin reagointi etujoukoissa on monessa tapauksessa yksi parhaista kilpailueduista.

•

27 KAUPPAKAMARI

UUDET JÄSENET

Uudet jäsenet 16.10.–28.1.2020 KAJAANI MONETOR OY Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu HAKKA OY Puunkorjuu IMT-METATECH OY Metallituotteiden valmistus KAINUUN KURIIRI OY Posti- ja kuriiritoiminta KAMRAD CATERING OY Majoitus KUHMON PIHA- JA VIHERTYÖ OY Kiinteistön- ja maisemanhoito KUHMON SÄHKÖ OY Sähköasennus KULJETUSLIIKE HANNU KYLLÖNEN OY Tieliikenteen tavarankuljetus LIATON OY Pesulapalvelut MATTOASENNUS KARJALAINEN OY Lattian päällystys ja seinien verhoilu POHJOLAN PESUKARHU OY Pesulapalvelut ROOMSTAR HOTELS OY, HOTELLI KIANNON KUOHUT Hotelli-ja muu majoitustoiminta RÄSÄNEN LOGISTICS OY, KESKI-KAINUUN KULJETUS Kuljetus ja varastointi SUOMEN KALUSTEMYYNTI OY Huonekalujen vähittäiskauppa SÄHKÖTOIMISTO ELTUTEK OY Sähköasennus WALKIA GROUP OY Sähkötarvikkeiden ja valaisimien vähittäiskauppa YLÄ-KAINUUN VESI JA LÄMPÖ OY Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa KALAJOKILAAKSO AG-HUTTU OY Maa- ja metsätalouskoneiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa JÄMPTIJUTTU OY Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa MAAURAKOINTI HUHTALA & KIVINIEMI OY Rakennuspaikan valmistelutyöt SÄRKKÄIN PIHVIRAVINTOLA OY Majoitus- ja ravitsemistoiminta TILINTARKASTUS HUKKA OY Tilintarkastuspalvelu KOILLISMAA PUDASJÄRVEN KEHITYS OY Muut palvelut liike-elämälle RAKENNUSSUUNNITTELU AITTAKUMPU OY Rakennetekninen palvelu

OULU A & P LUNDBERG OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus A-AUTOPALVELU OY Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) BOOSTRA OY Muu palvelutoiminta COLLEQIUM OY Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu DATA COSMOS OY Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi DYNIM OY Tekniikan tutkimus ja kehittäminen ENTAVISION OY Muu rakennustekninen palvelu EQ SYSTEM SCANDINAVIA OY Ohjelmistot, konsultointi EVENTILLA OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus HUBCONCEPTS OY Liikkeenjohdon konsultointi HUOLTIA OY Kiinteistönhoito INSINÖÖRITOIMISTO SOLUTRA OY Arkkitehtipalvelut KEYCOLLEAGUE OY Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta LATITUDE 66 COBALT OY Kaivostoiminta ja louhinta LVI-URAKOINTI YLITALO OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus M-ADVICE OY Liikkeenjohdon konsultointi NQE RAKENNETEKNIIKKA OY Rakennetekninen palvelu ONWAY OY Liikkeenjohdon konsultointi OSMO POLOJÄRVI OY Sähköasennus OULUN KONEPALVELU OY Rakennuspaikan valmistelutyöt PARCOCARE OY Kiinteistön- ja maisemanhoito RILLAS OY Taksiliikenne SENOP OY Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus SUORSA TAKSI & KULJETUS OY Taksiliikenne TARRATALLI OY Mainostoimistot ja -palvelut TOIMIVAX OY Muu terveyspalvelu TECINSPIRE OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus RAAHE RAAHEN TERÄSTUOTE OY Metallien työstö RAAHEN MUURAUS OY Muu erikoistunut rakennustoiminta

28 KAUPPAKAMARI

Aleksi on kauppakamarin stipendiurheilija 2020 TEKSTI MIKA KULJU KUVA RAMI HANAFI

VUONNA 2020 Oulun kauppakamari tukee stipendillä oululaisen maajoukkuelumilautailijan Aleksi Nevakiven (20) harjoittelua. Maailman huipulle tähtäävä Aleksi kertoo itsestään ja urastaan seuraavaa: ”Ensimmäisten Maailman Cup -kilpailujeni myötä ansaitsin viime vuonna paikkani Suomen joukkueeseen MMkisoihin, joihin valittiin viisi laskijaa. Nyt minulla on menossa toinen kausi maajoukkueessa. Kuluvan talven treenikausi alkoi omatoimisesti jo toukokuun alkupuolella. Kesän aikana maajoukkueella oli pari yhteistä fysiikkaleiriä Vuokatissa. Lumelle päästiin jo heti elokuun alussa Uudessa-Seelannissa kuukauden mittaisella leirillä, jonka lisäksi leireilin Itävallassa loka-marraskuun vaihteessa.

Seuraavina kalenterimerkintöinä ovat Tshekin Maailman Cup maaliskuun alkupuolella sekä kahden ja puolen viikon reissu Venäjälle maalis-huhtikuun taitteessa.”

Oulun kauppakamarilehti seuraa Aleksin kuulumisia koko vuoden ajan.

•

OULUN KAUPPAKAMARI PALKITSI

Vuoden kouluttautuja 2019 on Junnikkala Oy TEKSTI JA KUVA MIKA KULJU

O

ulun kauppakamari on palkinnut Vuoden kouluttautujana Junnikkala Oy:n, joka hyödyntää koulutuspalveluja vuodesta toiseen ahkerasti sekä määrällisesti että laadullisesti.

"Meille on erittäin tärkeää, että henkilöstömme osaaminen pysyy ajan tasalla.

Meillä pitää olla viimeisin tietämys esimerkiksi lainsäädännöstä, verotuksesta ja palkkakehityksestä. Siksi on erittäin hienoa, että henkilöstömme on oma-aloitteisesti hakeutunut koulutukseen lisäämään ja ylläpitämään osaamistaan. Tämän mahdollisuuden haluamme tarjota henkilöstöllemme myös jatkossa", sanoo toimitusjohtaja Kalle Junnikkala.

Junnikkalan Saha perustettiin Kalajoella elokuussa 1960 osoitteeseen Sahantie 1, jossa tänäkin päivänä sijaitsee yhtiön pääkonttori.

Perheyritys on jalostanut vuosikymmeniä pohjoissuomalaista tukkipuuta maailmalle.

"Olemme toimineet puunostajana ja sahatavaran jalostajana jo sukupolvien ajan pitkiä perinteitämme kunnioittaen. On erittäin hienoa, että saimme tämän huomionosoituksen jo toisen kerran. Entisenä kilpaurheilijana osaan arvostaa palkintoja, joka ovat meille imagon lisäksi tärkeitä myös rekrytointivaltteina. Palkinnot kertovat, että yrityksemme arvostaa henkilöstönsä osaamista", toteaa Junnikkala.

Oulun kauppakamari palkitsi Junnikkala Oy:n koulutusvuoden avajaistensa yhteydessä Oulussa. Samalla kunniamaininnan saivat Optomed Oy ja PRT-Forest Oy, jotka ovat ansiokkaasti ja pitkään hyödyntäneet kauppakamarin koulutuspalveluja.

"Oulun kauppakamari on halunnut muistaa ja palkita yrityksiä, jotka pitävät henkilöstön osaamista yhtenä yrityksen tärkeimmistä kehittämiskohteista. Vuoden kouluttautuja on palkittu vuodesta 2004.

Palkittuja yrityksiä ovat olleet mm. YIT Industria Ylivieska, OK Arina, Elektrobit

Palkintojenjakotilaisuudessa markkinointijohtaja Niina Huikuri (Optomed), henkilöstöjohtaja Jukka Uusitalo (PRT-Forest), koulutuspalveluiden johtaja Riitta Schroderus (Oulun kauppakamari), toimitusjohtaja Kalle Junnikkala (Junnikkala Oy) ja koulutus- ja palveluassistentti Aino Rinta-Säntti (Oulun kauppakamari).

Oyj, Kaleva Oy, Pölkky Oy. Viime vuoden kouluttautunein yritys oli Sievin Jalkine Oy", kertoo Oulun kauppakamarin koulutuspalveluiden johtaja Riitta Schroderus.

KOULUTUKSIA OULUSSA, KAINUUSSA, KALAJOKILAAKSOSSA JA KOILLISMAALLA Valtakunnallisesti Kauppakamarit ovat suurimpien ajankohtaiskouluttajien joukossa.

Vuosittain kauppakamareiden järjestämissä useissa sadoissa koulutustilaisuuksissa käy yli 15 000 osallistujaa. Kauppakamarikoulutuksen tutkittuja vahvuuksia ovat tuotteiden ja palveluiden laatu, hyvä hinta-laatusuhde, monipuolinen palvelutarjonta, asiakaspalvelu ja hyvät tulevaisuudennäkymät.

"Oulun kauppakamari järjestää koko toiminta-alueellaan vuosittain kymmeniä koulutustilaisuuksia. Kauppakamari tarjoaa koulusta taloushallinnon ja verotuksen, kansainvälistymisen, henkilöstöhallinnon, esimiestyön ja johtamisen sekä myynnin ja markkinoinnin aihepiireistä. Vuosina 2018–2019 koulutuspalautteiden keskiarvo oli 4,5/5. Tämän vuoden kenties mielenkiintoisin uutuus on Hyväksytty myyntijohtaja-kurssi, josta toivotaan seuraavaa koulutuspalvelujemme menestystarinaa", sanoo Riitta Schroderus.

VUODEN KOULUTTAUTUJAT: 2004 Tilitieto Oy, Ylivieska ja

Kemira Oyj, Oulun tehdas

2005 YIT Industria, Ylivieska 2006 Osuuskauppa Arina 2007 Pölkky Oy 2008 Tiliksinet Oy 2009 Etappina Oy ja Pretax Oy 2010 Elektrobit Oyj 2011 Jot Automation Oy 2012 Ojala Group 2013 Monetra Oy 2014 Junnikkala Oy 2015 Monetra Oy 2016 Kaleva Oy, Tilitoimisto Kärnä Oy 2017 Pölkky Oy 2018 Sievin Jalkine Oy 2019 Junnikkala Oy

•

29 KAUPPAKAMARI

KEVÄT – KOULUTUKSET

”Uusimmat ajatteluja toimintamallit hopealautasella” ONNITTELEMME 4.11.2019 HHJ-TUTKINNON HYVÄKSYTYSTI SUORITTANEITA ALUEELTAMME. Kimmo Alatulkkila

Oulun Energia Oy

Jarmo Antikka

J & A Antikka Oy

Riku Ek

OP Asiakaspalvelut Oy

Merja Eskonpekka

Asianajotoimisto Eskonpekka Oy

Ismo Heikkilä

Kemijoki Oy

Joni Hiukka Sofia Husso

Alasalmi-Husso Yhtiö Oy

Kari Jokela

Bittium Oyj

Minna Jouhten

Oulun kaupunki/omistajaohjaus

Jarkko Kariniemi

Acio Oy

Heikki Koskela

Rakennus-Koskela Oy

Pekka Kunnari

Bittium Oyj

Jukka Kuula

Keminmaan Energia ja Vesi Oy

Jarkko Lasanen

Lasanen Incorporated Ltd.

Juhani Leppänen PehuTec Niina Marjomaa

OP Kainuu

Sirkka-Liisa Mikkonen OP Oulu Jukka Ojala

Feelia Oy

Saara Orvola Päivi Poukkanen

OP Oulu

Miia Pussinen

Kainuun Osuuspankki

Liisa Rumpunen

Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr

Jarkko Ruottinen

Kielo Growth Oy

Petri Sahlström

OP Oulu

Pekka Seeskorpi

Nordea Bank Oyj

Joni Simunaniemi

Oulaisten LVI Oy

Toni Soini

Selkosilla Oy

Arto Suokas Sauli Sydänmetsä

PRT-Forest Oy

Anna Toppari

Mevita invest oy

Antti Turkka

OP Oulu

Marko Venäläinen Teuvo Viljamaa

BLF Asianajotoimisto Oy

HYVÄKSYTTY TOIMINNANKEHITTÄJÄ (HTK) -valmennusohjelman ovat yhdessä rakentaneet Kauppakamari ja Ratkaisutoimisto Seedi. Ohjelma vastaa tämän päivän organisaatioiden kehittämisen haasteisiin. Kahden valmennuspäivän kokonaisuus sopii kaikille paremmasta liiketoiminnasta kiinnostuneille jo päteville toiminnankehittäjille, toimitusjohtajille ja kehitysjohtajille, jotka haluavat nousta mustan vyön kehittäjiksi.

Koulutuksessa ratkotaan osallistujien organisaatioiden omia liiketoiminnan haasteita pienryhmissä ja jaetaan oppeja. ”Tavoitteena on vastata kunkin osallistujan omiin sekä yrityksen kasvun sekä kannattavuuden haasteisiin. Yhteiskunnallisella tasolla tavoitteena on luoda 100 000 työpaikkaa Suomeen kouluttamalla tuhat mustan vyön kehittäjää”, sanoo asiantuntija ja Ratkaisutoimisto Seedi Oy:n toimitusjohtaja Marko Parkkinen HTK-valmennusohjelma on saanut erinomaista palautetta. Parkkisen mukaan Helsingin kauppakamarin kursseista tyytyväisimmät osallistujat olivat keskiarvolla 4.8/5. ”Osallistuja saa liiketoiminnan kehittämisen uusimmat ajattelu- ja toimintamallit hopealautasella sekä kehittäjähenkisen verkoston”, lupaa Parkkinen.

Parhaimmillaan osallistujaryhmä koostuu uudistumishaluisista ja -kykyisistä henkilöistä, joilla on mahdollisuus ja kiinnostus organisaationsa kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Lisäksi vaaditaan rohkeutta laittaa itsensä likoon ja jakaa kehitysideoita sekä oppeja myös muille. ”Olemme Ratkaisutoimisto Seedissä käyttäneet samoja malleja yli 200 suomalaisen organisaation liiketoiminnan kehittämiseen sekä perustaneet lähes 20 omaa yritystä samaan ajatteluun perustuen.

Esimerkkejä on Suomen suurimmista yrityksistä aivan aloitteleviin start-upeihin. Jännää on, että aivan samat lainalaisuudet toimivat sekä suurissa että aloittelevissa yrityksissä”, korostaa Parkkinen.

HTK – HYVÄKSYTTY TOIMINNAN KEHITTÄJÄ, OULU 21.4. KLO 9.30 – 22.4.2020 KLO 16.00 Scandic Oulu City, Saaristonkatu 4, Oulu Ilmoittautuminen 14.4. mennessä: www.lyyti.in/HTK2020 tai aino.rinta-santti(at)chamber.fi, p. 050 477 6090.

Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 680 € + alv 24 % Normaalihinta 800 € + alv 24 % Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento, materiaali ja tarjoilu.

Lisätiedot: palvelujohtaja Riitta Schroderus, p. 050 338 9350, riitta.schroderus(at)chamber.fi

30 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSKALENTERI

KEVÄT 2019

Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

(HELMI–HUHTIKUU)

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR 18.02. (9–16) 25.02. (9–12) 26.03. (9–16)

28.04. (9–12)

28.04. (13–16)

Uusi esimies, Oulu Työaikalaki uudistui – mikä muuttui?, Oulu Osa-aikatyön ja vuosilomapalkanlaskennan erityistilanteet, Oulu Työsuhteen päättäminen henkilökohtaisilla perusteilla, Oulu Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla, Oulu

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

19.02. (9–12) Lisää työkykyisiä päiviä, Oulu 19.02. (13–16) Optimoi yrityksesi työterveyspalvelut, Oulu 01.04. (9–12) Osakeyhtiön hallituksen ja johdon vastuu ja sen

rajoittaminen - Milloin vastuu voi realisoitua ja

miten sen todennäköisyys voidaan minimoida, Oulu 21.–22.04.

HTK – Hyväksytty toiminnan kehittäjä, Oulu

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi

Kajaani Oulu 1. jakso 04.02. 23.04. Hyvä hallintotapa 2 .jakso 12.02. 06.05. Hallituksen ja hallitustyön organisointi 3. jakso 25.02. 13.05. Strategiatyö Ryhmätyö 13.03. 19.05. Ryhmätyö 4. jakso 26.03. 04.06. Yrityksen talouden

seuranta ja ohjaus

KANSAINVÄLISTYMINEN 20.02. (9–15)

24.03. (9–14)

Remburssi maksutapana - tulkinnat ja käytännöt sekä vinkit asiakirjojen tekoon, Oulu Incoterms 2020 - uudistuneet toimituslausekkeet tutuksi!, Oulu

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ

12.02. (9–14)

13.02.–07.05.

02.04. (9–16)

LinkedIn työnantajakuvan ja myynnin edistämisen kanavana, Oulu HMJ – Hyväksytty myyntijohtaja, Oulu Ratkaisumyynnin mahdollisuudet - Ja kuinka se tehdään haasteista huolimatta, Oulu

TALOUS JA VEROTUS

24.03. (9–16) Controllerin valmennuspäivä, Oulu 21.–22.04.

Arvonlisäverotuksen ajokortti®, Oulu 23.04. (9–16) Englantia kirjanpidon ja talouden ammattilaisille, Oulu 29.04. (9–12) Luontoisedut ja henkilökuntaedut verotuksessa, Kajaani 29.04. (13–16) Verottomat matkakulukorvaukset, Kajaani

IT & WEBINAARIT 19.02. (9–12) 19.02. (13–16) 17.03. (9–16) 26.03. (9–16)

Microsoft Teams peruskäyttäjälle, Oulu Teams ja tiimien hallinta, Oulu Tietosuojavastaavan ajankohtaispäivä, Oulu Excel tehokäyttöön, Oulu

Webinaarit 03.02.

10.02.

09.03.

23.03.

20.04.

(Pidetään klo 10.00–11.30) Excel peruskurssi Excel jatkokurssi Controller Excel Excel-raportointi: Pivot ja Excel BI Raportoi ja analysoi Microsoft Power BI -työkalulla – perusteet

Muutokset mahdollisia. Koulutusten järjestämisen ehtona on koulutuskohtaisen vähimmäisosallistujamäärän täyttyminen.

Tarjoamme myös räätälöityjä koulutuksia! Olethan yhteydessä.

Aino Rinta-Säntti Koulutus- ja palveluassistentti aino.rinta-santti@chamber.fi p. 050 477 6090

Riitta Schroderus Palvelujohtaja riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN:

LISÄTIETOJA:

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

www.oulunkauppakamari.fi/koulutus 31 KAUPPAKAMARI

businessasema.com

PÄIVITÄ YRITYKSESI DIGIAIKAAN Digitaalinen liiketoiminta tarjoaa kasvun mahdollisuuksia niin viestinnän kuin uusien palvelu- ja tuotekonseptienkin muodossa. BusinessAsemalla toimivassa Digipajassa järjestetään yrityksille ja yrittäjille avoimia koulutus- ja infotilaisuuksia digitaalisen liiketoiminnan sekä myynnin ja markkinoinnin kehittämisessä.

Tervetuloa mukaan!

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme

SIJOITTUMISPALVELUT

Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

LÖYDÄ MEIDÄT

VIENNIN EDISTÄMINEN OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

CHAT businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com