Issuu

KAUPPA KAMARI OULUN KAUPPAKAMARI NUMERO 04 MARRASKUU 2022

SSAB TERÄKSEN TUOTANTO VIHERTYY MYÖS RAAHESSA

Yritysten energiansäästöteot ovat ratkaisevassa roolissa VAIKEA TILANNE VAATII YHTEISIÄ RATKAISUJA. VASTUULLINEN JA NOPEIN KEINOMME ENERGIAKRIISIN HILLITSEMISEEN ON ENERGIANSÄÄSTÖ, SANOO MIKA LINTILÄ.

Kehitä osaamista, vahvista kilpailukykyä Jatkuvan oppimisen yliopisto tarjoaa koulutuksia osaamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tutustu mm. näihin koulutuksiin:

Jatkuvan oppimisen yliopisto

› › › › ›

Yrityksen hallittu kasvu Yrittäjän IPR-oikeudet Vastuullisuudella kilpailuetua Executive MBA Master of Safety

www.oulu.fi/joy

Fossiilivapaa teräs SSAB:ltä

Samanlainen, mutta mullistavan erilainen —

Yksi terästeollisuuden suurimmista mullistuksista jää useimmilta huomaamatta. Mutta maailman ensimmäinen fossiilivapaa teräs tulee silti merkittävästi vähentämään raskaan teollisuuden hiilidioksidipäästöjä. Muutos etenee nopeasti, ja monien auto-, kuljetus- ja rakennusalalla toimivien yhteistyökumppaneidemme ansiosta se nopeutuu nyt entisestään. Tulemme toimittamaan fossiilivapaata terästä jo vuonna 2026 ja olemme suurelta osin fossiilivapaita noin vuonna 2030. Seuraa matkaamme kohti fossiilivapautta osoitteessa ssab.fi/fossiilivapaa

PÄÄKIRJOITUS

Pohjoinen on valttia Suomen energiamurroksessa Uudessa geopoliittisessa tilanteessa pohjoinen on avainasemassa valtakunnan energiaratkaisuissa, kun Venäjän eristäminen nopeuttaa murrosta ja pakottaa löytämään ratkaisuja omavaraisuuden lisäämiseen. Ennen vanhaan valjastettiin pohjoisen joet teollistuvan Suomen tarpeisiin, ja nyt pohjoinen tuuli puhaltaa ilmastomuutoksen torjunnassa sekä huoltovarmuuden ja hyvinvointimme vahvistamisessa. Pohjoinen on tuulivoiman tuotantoon erinomaisen hyvää aluetta, sillä täällä on tilaa, tuulta ja kykyä toteuttaa tuulivoimainvestointeja. Jo nyt yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan pohjoisessa. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee noin 40 % Suomen tuulivoimasta ja potentiaalia tuotannon lisäämiseen on edelleen merkittävästi. Myös Lapissa ja Kainuussa tuulivoiman rooli kasvaa. Ilmapiiri on tuulivoimainvestoinneille varsin hyvä ja tuotantoon on sopivat olosuhteet. Myös merialueet ovat hyödynnettävissä, joten pohjoisen investoinnit moninkertaistavat tuulivoimatuotannon Suomessa. Kaiken kaikkiaan hajautetun energiantuotannon tarve kasvaa entisestään. Kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että fossiilisista energialähteistä luovutaan ja niitä korvataan päästöttömillä vaihtoehdoilla. Maa-, aurinko-, ja tuulienergia ovat jatkos-

sa tärkeitä energiantuotantomuotoja, vesi- ja ydinvoimaa unohtamatta. Myös bioenergialla on paikkansa. Biokaasun tankkausverkoston laajempi kattavuus toisi vaihtoehtoja liikennepolttoaineiden osalta.

Pohjois-Suomi on nähtävä teollisuuden ja tehtaiden sijoituspaikkana, joissa tuotetaan lähellä tuotetulla vihreällä energialla laadukkaita korkean jalostusarvon tuotteita.

Vety on tulevaisuudessa oleellinen osa päästötöntä energiatuotantoa. Pohjoisessa on vetyyn liittyvää monipuolista huippuosaamista, joka ratkaisee monia tuotantoon liittyviä haasteita. Perämeren ympäristön vetysuunnitelmia on selvitetty ja alueella on jo tuotantoa, valmiutta lisätuotantoon sekä laajaa kiinnostusta vedyn käyttöön. Vedyn tuotanto vaatii runsaasti uusiutuvan energian tuotantoa, johon puolestaan on tarjolla tuulivoimaa. Lisäksi alueella on kattava sähkönsiirtoverkko, jota vahvistetaan lähivuosina entisestään. Tuulivoiman lisääminen ja vetytalouteen siirtyminen auttavat irtautumaan fossiilisista polttoaineista. Myös teollisuutta on järkevää sijoittaa lähelle energiantuotantoa, millä vähennetään energian siirrossa tapahtuvaa hävikkiä ja energian siirtoon liittyviä investointeja. Pohjoista osaamista on mahdollista hyödyntää kestävästi mm. kaivos- metsä- ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin samalla varmistaen, että myös erämaita luontomatkailuun riittää jatkossakin.

JARI P. TUOVINEN, toimitusjohtaja, Oulun kauppakamari

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

IT-RATKAISUT TEOLLISUUDELLE, PALVELUTUOTANTOON JA TERVEYDENHUOLTOON

Asiakkaidemme menestys on tärkein onnistumisemme mittari. Kaikki mitä teemme, tähtää alueemme hyvinvoinnin ja kasvun edistämiseen elinkeinoelämän kehittämisen kautta.

MOBIILIOHJELMISTOT • INTEGRAATIOT WEB-OHJELMISTOT • PILVIRATKAISUT

Virtaa yrityselämään!

www.rescomi.com | Softpolis Raahe | Teknologiakylä Oulu

Rantakatu 5 D, 92100 Raahe Tel. +358 (0)44 4393288 E-mail. yrityspalvelut@raahe.fi

www.raahenseudunkehitys.fi

OULUN KAUPPAKAMARI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA Jari P. Tuovinen VASTAAVA TOIMITTAJA Mika Kulju

JULKAISIJA Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu ILMOITUSMYYNTI Novia Finland Oy Isokatu 56, 90100 Oulu ilmoitukset@noviafinland.fi Puh. 08 552 8807

TOIMITUSSIHTEERI Anni Alavahtola

ILMESTYMINEN Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

KONSEPTI JA ULKOASU PunaMusta Oyj

PAINO PunaMusta Oy, Oulu

TAITTO Jan Åqvist

JAKELU Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa

KANNESSA Mika Lintilä elinkeinoministeri Kuva: Valtioneuvoston kuvapankki PALAUTTEET: anni.alavahtola@chamber.fi

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla ISSN 1458-6002

SISÄLTÖ

OULUN KAUPPAKAMARI Numero 4 / MARRASKUU 2022

3 7 8 12 15

PÄÄKIRJOITUS Pohjoinen on valttia Suomen energiamurroksessa

OULUN KAUPPAKAMARI valittiin Suomen parhaaksi

MAIJA POHJAKALLIO Metsäkeskustelu kaipaa aitoa dialogia

STARTUP REFUGEES Natalya Kondratyuk ja Stanislava Balanadina saivat työpaikat Startup Refugeesin avulla

MIKA LINTILÄ Yritysten energiansäästöteot ovat ratkaisevassa roolissa

SSAB Teräksen tuotanto vihertyy myös Raahessa

BOTH2NIA Vetytalous on suuri mahdollisuus

24 25 33

MARI VIIRELÄ Sosiaalisesti kestävät työyhteisöt houkuttelevat osaajia LAKIPALSTA Paikallisten lakitoimistojen asiantuntijat ratkaisevat jäsentemme ongelmia JUSSI KARJULA Tammikuussa 2023 alkaa Pohjoisesta pörssiin -valmennus

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

Kun tie yrittäjäksi käy yritysoston kautta. Uudistettua Finnveran yrittäjälainaa voi käyttää omistajanvaihdoksissa kauppahinnan maksamiseen. Ja kun yrityksesi alkaa kasvaa, yrittäjälainaa voi käyttää myös toimivan yrityksen oman pääoman vahvistamiseen. Tästä se sitten lähtee.

KUVA: TEIJA SOINI/FOTOSOINI

TEKSTI: MIKA KULJU, KUVA: TEIJA SOINI / FOTOSOINI

Oulun kauppakamari valittiin Suomen parhaaksi KESKUSKAUPPAMARI VALITSI VUODEN KAUPPAKAMARIKSI SUOMESSA OULUN KAUPPAKAMARIN. VUODEN KAUPPAKAMARI PALKITTIIN 8.-9. SYYSKUUTA JÄRJESTETYILLÄ KAUPPAKAMARIPÄIVILLÄ LOHJALLA KISAKALLION URHEILUOPISTOLLA. Valintaa ohjaavat kauppakamariryhmän yhteiset mittarit, jotka liittyvät muun muassa medianäkyvyyteen, vaikuttamistyöhön, jäsenkehitykseen sekä taloudellisiin tunnuslukuihin. Perusteluissa todettiin Oulun kauppakamarin tekevän vuodesta toiseen vahvaa ja tuloksellista työtä. ”Oulun kauppakamari on kyennyt ylittämään tavoitteita vahvalla ja tuloshakuisella tekemisellä haastavista olosuhteista huolimatta. Viimeiset

pari vuotta ovat olleet haasteelliset koronapandemian sekä nyt Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Siitä lamaantumatta Oulussa on tehty väsymättömästi töitä alueen elinkeinoelämän sekä kilpailukyvyn eteen ja sen rinnalla on oltu aina valmiina yhteistyöhön”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Oulun kauppakamarissa tunnustus otettiin vastaan ilolla.

”Hämmentyneen iloisena ja äärimmäisen ylpeänä tästä huomionosoituksesta. Usean vuoden jatkuva toiminnan parantaminen kantaa hedelmää. Kiitos kuuluu Oulun kauppakamarin koko henkilökunnalle”, kertoo Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Vuoden kauppakamarilaiseksi valittiin Olli Hakala Turun kauppakamarista. Hakala on Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö.

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

VASTUULLISUUS

Metsäkeskustelu kaipaa aitoa dialogia METSÄNOMISTAJAT, METSÄTEOLLISUUS JA LUONTOVÄKI OVAT TAITTANEET VIIME AIKOINA PEISTÄ VASTUULLISESTA METSÄTALOUDESTA, KESTÄVISTÄ HAKKUUMÄÄRISTÄ JA EU:N ENNALLISTAMISVAATIMUKSISTA. METSÄ GROUPIN ILMASTO- JA KIERTOTALOUSJOHTAJAN MAIJA POHJAKALLION MIELESTÄ VILKAS METSÄKESKUSTELU ON TERVETULLUTTA. PAREMPIIN TULOKSIIN KUITENKIN PÄÄSTÄISIIN KOKOONTUMALLA SAMAN PÖYDÄN ÄÄREEN JA KESKITTYMÄLLÄ AITOON KEHITYSDIALOGIIN, SILLÄ SUOMI ELÄÄ METSÄSTÄ MYÖS TULEVINA VUOSIKYMMENINÄ. TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: METSÄ GROUP Suomea on perinteisesti pidetty yhtenä vastuullisen metsäteollisuuden mallimaana, jossa panostetaan metsien talouskäytön kestävyyteen ja pidetään samalla huolta myös alati tärkeämmistä luontoarvoista. Metsäteollisuus on investoinut mittavasti uuteen tuotantoteknologiaan, mikä entisestään parantaa ympäristösuorituskykyä. Moni onkin jäänyt ihmettelemään EU:n tuoreita metsä- ja ilmastolinjauksia, joissa kehujen ja kiitosten sijaan on jaettu enemmänkin moitteita täkäläisistä hakkuumääristä. Myös näkemys siitä, onko esimerkiksi nuoren metsän hoidosta saatava ja jalostukseen heikosti soveltuva pieniläpimittainen puu ylipäätään laskettavissa uusiutuvaksi energiaksi, poikkeaa Brysselin byrokratiakäytävillä omasta tulkinnastamme. Sekava tilanne ja epämääräiset tulkinnat harmittavat myös Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtaja Maija Pohjakalliota. ”Metsään ja metsien käyttöön liittyvää säädöstöä tulee nyt todella monesta suunnasta, ja valitettavasti siitä puuttuu holistinen kokonaisnäkemys. Nyt pykälien takana on esimerkiksi taksonomiaa, ennallistamista sekä Fit For 55-säädöksiä, jotka ovat osin ristiriitaisia. Kestävän kehityksen ja

kiertotalouden edistämiseksi tarvittaisiin tieteellistä systeemistä ajattelua”, tekniikan tohtori toteaa. Hänen mielestään on silti hyvä, että EU piirtää myös metsiin liittyville arvoketjuille keskeisiä suuntaviivoja. Nyt regulaatio on kuitenkin monessa kohtaa jo liian yksityiskohtaisella tasolla, eikä se jätä riittävästi tilaa kansallisille tulkinnoille ja uusille innovaatioille. ”Eroja on myös määritelmissä, mikä on esimerkiksi primääristä tai sekundääristä biomassaa ja mikä lopulta uusiutuvaa tai fossiilista energiaa. Muovikin on määritelty EU komissiossa eri tavalla kuin globaaleissa standardeissa”, Pohjakallio toteaa. Metsäasioille oma pyöreä pöytä Asia ei ole yhdentekevä ja riskinä on, että epäselvien määritelmien myötä päätöksille haetaan faktojen sijaan poliittisia perusteluja. Se puolestaan lisää kierroksia myös julkisessa keskustelussa – puolesta ja vastaan. Pohjakallion mukaan viime aikojen vilkas mielipiteenvaihto kertoo siitä, että meillä on metsiin edelleen varsin tiivis suhde.

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

VASTUULLISUUS

Keskinäisen väittelyn sijaan eri osapuolten kannattaisi kuitenkin istua yhteisen pöydän ääreen, sillä tavoite ja visio on kaikilla lopulta sama eli metsien hyvinvointi. ”Muutos on tässä kohtaa myös mahdollisuus. Erilaisten näkemysten, tutkimuksen ja rakentavan dialogin kautta on varmasti löydettävissä tasapainoinen ratkaisu”, tutkijataustan omaava Pohjakallio tähdentää. Mallia voisi kuulemma ottaa ilmastopolitiikan pyöreästä pöydästä tai muovitiekartan yhteistyöverkostosta. Niissä eri toimialojen asiantuntijat ja valtionhallinnon, alueiden sekä ympäristöjärjestöjen edustajat istuvat säännöllisin väliajoin yhteen pohtimaan ajankohtaisia asioita. ”Kun meillä on yhteinen näkemys, sitä on helpompi viedä myös EU:n suuntaan. Luontaisiin puulajeihin perustuva pohjoinen metsätalous on maankäyttömuotona varsin ainutlaatuinen ja vastuullinen tapa hankkia raaka-aineita – ja pitää metsistä laajemmin myös hyvää huolta”, Pohjakallio painottaa.

KAUPPAKAMARI

MARRASKUU 2022

Yksi perusongelmista onkin juuri se, ettei EU:ssa ole riittävästi kirkastunut täkäläisen metsäteollisuuden, sen yhteistyöverkostojen sekä tuotanto- ja arvoketjujen koko vastuullisuuskuva. Samalla säädöskeskustelu kiertyy liiaksi vain puunkäyttöön ja ilmastokysymyksiin, kun sitä pitäisi laajentaa kokonaisvaltaisemmin hiilenkiertoon ja erilaisiin puu- ja biopohjaisiin tuotteisiin, joilla korvataan esimerkiksi muovin kaltaisia fossiilisia aineita. ”KÄYTÄNNÖSSÄ JOKAISESTA KAADETUSTA PUUSTA HYÖDYNNETÄÄN KAIKKI MAHDOLLISET OSAT JOKO UUSIEN TUOTTEIDEN RAAKAAINEENA TAI ENERGIANA” ”Käytännössä jokaisesta kaadetusta puusta hyödynnetään kaikki mahdolliset osat joko uusien tuotteiden raaka-aineena tai energiana. Myös tuotannon sivuvirrat hyödynnetään tarkasti ja viimeistenkin osalta tehdään jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä potentiaalisten kumppanien kanssa”, hän muistuttaa.

Vastuullisuus on metsäteollisuuden myyntivaltti Oman energia- ja materiaalitehokkuuden jatkuva parantaminen onkin ollut yksi suomalaisen metsäteollisuuden keskeisistä kilpailuvalteista, joka kantaa nyt hedelmää myös alati kiristyvien vastuullisuusvaateiden kautta. Toisena tärkeänä tekijänä on metsien korkea sertifiointiaste ja puuraaka-aineen jäljitettävyys. ”Kolmas valtti ovat teolliset symbioosit, joiden myötä meillä on muun muassa integroituja sellu- ja kartonkitehtaita. Valitettavasti meiltä puuttuu edelleen lainsäädännölliset mittarit, jotka kannustaisivat luomaan näitä kiertotalouden mukaisia teollisia symbiooseja lisää. Usein kiertotaloutta mitataan vain yksittäisen ainevirran kierrätysasteella tai käytetyn kierrätysraaka-aineen osuudella.” Myös metsien biodiversiteettiin kiinnitetään Pohjakallion mukaan koko ajan enemmän huomiota. Metsä Groupin puunhankinnassa se näkyy mm. siinä, että metsiin jätetään lahopuita sekä pihlajaa, tuomea ja raitaa – lajeja, jotka takavuosina miellettiin liki arvottomiksi.

Tuoreen linjauksensa mukaisesti Metsä Group jättää monimuotoisuudelle arvokkaat kotimaiset lehtipuut metsiin eikä osta niitä energiahakkeeksi. Suomessa yhtiö ostaa ainoastaan mäntyä, kuusta, koivua sekä alle 40-senttistä haapaa. Lehtometsille Metsä Group suositellaan luonnonhoitoa tai vapaaehtoista suojelua. Metsä Groupissa kestävä kehitys on jo osa jokaisen työtekijän henkilökohtaisia vuositavoitteita. Yhtiön pidemmän aikavälin vastuullistavoitteissa vuosi 2030 on rajapyykki, jolloin mm. sen tuotteiden ja tehtaiden pitäisi olla fossiilittomia, tuotannon sivuvirrat sataprosenttisesti käytössä ja metsiin jätettävän lahopuun määrä kasvanut entisestään ”Vastuullisuus ja kiertotalous ovat metsäteollisuudessa kestävän liiketoiminnan olennaisia osia. Poikkeusoloista viisastuneena vastuullisuusketjuun kannattaa lisätä entistä tärkeämpinä osina myös materiaali- ja energiaomavaraisuus sekä huoltovarmuus. Näissäkin kysymyksissä metsäteollisuuden rooli on keskeinen”, Pohjakallio lisää.

Maija Pohjakallio Ikä: 54 vuotta Kotipaikka: Espoo Työ: Metsä Groupin ilmasto- ja kiertotalousjohtaja. Työskennellyt aiemmin mm. Sulapacin vastuullisuusjohtajana. VTT:llä, Kemianteollisuus ry:ssä ja Aalto-yliopistolla. Koulutus: Tekniikan tohtori, väitös fysikaalisen kemian alalta 1996 (Teknillinen korkeakoulu, nyk. Aalto-yliopisto) Perhe: aviomies ja kaksi aikuista tytärtä Harrastukset: Kirjapiiri, kuntoilu ja kilpacheerleadingin seuraaminen

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

Kuvassa Natalya Kondratyuk.

TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: MEERI UTTI

Sodan jaloista Suomen rakentajiksi UKRAINAN SOTA SAI LIIKKEELLE MAAHANMUUTTAJAVIRRAN, JOSTA SUOMIKIN ON SAANUT OSANSA. NATALYA KONDRATYUK JA STANISLAVA BALANADINA TULIVAT SUOMEEN VIIME KEVÄÄNÄ – JA NÄILLÄ NÄKYMIN JÄÄDÄKSEEN. TYÖPAIKAT LÖYTYIVÄT STARTUP REFUGEESIN AVULLA. 12

KAUPPAKAMARI

MARRASKUU 2022

STARTUP REFUGEES

Asianajotoimisto Castrén & Snellmanin henkilöstön käytössä olevassa kahvilassa riittää päivän mittaan vilskettä. Vaikka kahvin ja erilaisten välipalojen menekki on ajoittain kova, Torilta ei tarvitse poistua tyhjin käsin. Siitä pitää huolen catering-assistentti Natalya Kondratyuk, yksi Venäjän hyökkäyssotaa Suomeen paenneista ukrainalaisista. Vielä kuluvan vuoden alussa hän pyöritti omaa pientä konditoriaansa Kiovassa. Sieltä tie vei venäläispommituksia pakoon Helsinkiin pitkäaikaisen ystävän luo. Päätös oli kova, sillä pariskunnan jo aikuisikään varttuneet lapset jäivät Kiovaan.

Sitten tuli työpaikkavinkki pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä auttavalta Startup Refugeesilta, jonka verkostoon kuuluu yli 1 500 yritystä, yhteisöä, julkisen sektorin toimijaa, oppilaitosta ja yksilöä. Kyseinen organisaatio on kuluneiden seitsemän vuoden aikana välittänyt yli 1 400 työpaikkaa, tarjonnut yli 9 000 erilaista kouluttautumis- ja verkostoitumismahdollisuutta sekä tukenut yli 550 tiimiä alkuun yrittäjyydessä. ”Onneksi sieltä tuli tietoa tästä catering-assistentin paikasta. Tulin haastatteluun ja sain paikan. Tämä on ollut juuri sellaista työtä, jota halusinkin. Toimettomana en ole koskaan osannut olla”, hän nauraa.

”Poikani on maanmittausinsinööri, ja tytär valmistuu pian arkkitehdiksi. He halusivat jäädä rakentamaan omaa kotimaataan, kun sota aikanaan loppuu”, Natalya toteaa.

Kielimuuri teettää töitä

Tärkeä työpaikkatärppi maahanmuuttajien tukiverkostolta

luotettavia ja ystävällisiä. Myös puhdas luonto ja vesistöt ovat yksi ihastuksen aihe.

Heti Suomeen tultuaan Natalya suoritti hygieniapassin ja suunnisti pian sen jälkeen rekrytointitapahtumaan. Hän pestautui siivoustöihin, mutta huomasi pian sen käyvän liian rankaksi.

Pariskunnan ajatuksissa on jäädä Suomeen pysyvästi, sillä maa tuntuu turvalliselta ja suomalaiset ovat mutkattomia,

”Minulla on nyt työ, josta pidän todella paljon. Kielimuuri teettää töitä, mutta onneksi apuna ovat eleet ja google-kääntäjä. Osaan vähän englantia, ja muutama sana suomea on jo hallussa. Lisää opitaan joka päivä. Mies on tällä hetkellä maahanmuuttajille tarkoitetulla suomen kielen kurssilla, ja iltaisin opiskelemme suomea yhdessä.” Moni maahanmuuttaja on kokenut suomalaisen viranomaisbyrokratian hitaaksi ja kankeaksi. Natalya on kuitenkin toista mieltä. ”Meidän kohdallamme asiat ovat menneet varsin sujuvasti. Vaikka vastaanottokeskuksessa meidän ja työntekijöiden välillä oli kielimuuri, saimme kuitenkin hyödyllistä tietoa siellä jo vähän asuneilta. Teollisuuskadulla oleva Ukraina-apukeskus auttaa meitä, ja etenkin Startup Refugees on ollut isona apuna. Ilman heidän vihjettään ja kannustustaan en olisi nyt täällä. Suurin kiitos kuuluu tietysti minut palkanneille.” Suomi kiinnosti kaupunkiarkkitehtia Kun venäläiset hyökkäsivät helmikuussa Ukrainaan, päätti Kiovassa asunut Stanislava Balanadina lähteä saman tien sotaa pakoon yhdessä alle kouluikäisen tyttärensä kanssa. Matka Suomeen taittui autolla halki Euroopan ja kohdemaa valikoitui täällä asuneen serkun suosituksesta, mutta myös ammatillisista syistä.

Kuvassa Stanislava Balanadina.

MARRASKUU HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

STARTUP REFUGEES

Yhdyskuntasuunnitteluun erikoistuneen arkkitehdin kotiutumista on helpottanut koulutusta vastaava työpaikka arkkitehtitoimistossa sekä lapselle saatu hoitopaikka päiväkodista.

”Tämä prosessi kaipaisi kyllä sujuvoittamista. Monet asiat hoituvat sähköisesti, mutta byrokratiaa on silti aika tavalla. Etenkin se, että tilapaisen suojelun piirissä olevat eivät saa pankkitunnuksia, aiheuttaa monia käytännön ongelmia.”

”Itse asiassa kaikki on mennyt paremmin kuin ennakkoon ajattelin. Samalla on alkanut harmittaa se, että emme tehneet mieheni kanssa muuttopäätöstä jo aiemmin.”

Työ kotouttaa kotimaahan

Kondratyukin tavoin Stanislava oli päättänyt työllistyä mahdollisimman nopeasti. Hän teki heti keväällä lukuisia työha-

Castren & Snellman ja AINS Groupiin kuuluva AW2-arkkitehdit ovat esimerkkejä suomalaisyrityksistä, jotka ovat päättäneet kantaa oman osuutensa sotaa pakenevien ukrainalaisten auttamisessa.

kemuksia, kunnes sai Startup Refugeesin yhteyshenkilöltä listan ukrainalaispakolaisia palkkaavista täkäläisistä arkkitehtitoimistoista. Hakemusrumba jatkui ja AW2-arkkitehtien kohdalla tärppäsi. Toukokuussa tuli kutsu työhaastatteluun ja kesäkuun alussa allekirjoitettiin työsopimus. Tarvittavat luvat saatiin kuitenkin kuntoon vasta paria kuukautta myöhemmin ja Helsingissä asuva Stanislava pääsi aloittamaan työt elokuussa. Täkäläinen viranomaisbyrokratia onkin seikka, joka Suomeen saapuvan kannattaa Balandinan mukaan pitää mielessä.

”Ukrainan sota ei ole ohi ja työpaikan tarjoaminen on varmasti yksi parhaista keinoista auttaa kokonaisvaltaisesti. Mahdollisuus oman ammatin harjoittamiseen muutenkin epävarmassa tilanteessa tuo varmasti turvaa”, toteaa johtava arkkitehti Liisa Tuohimaa AW2-arkkitehdeiltä. Castrén & Snellman on tukenut Ukrainaa sodan alusta lähtien mm. lahjoitusvaroin ja ukrainalaisten auttaminen on yritykselle tärkeä tavoite. ”Olemme iloisia, että voimme auttaa myös tarjoamalla työtä. Samalla saimme huipputekijän ja hommat hoituvat”, vastuullisuusjohtaja Anna Kuusniemi-Laine kertoo.

Startup Refugees Startup Refugees tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Verkosto uskoo työn ja oman toimeentulon olevan parhaita keinoja kotoutua yhteiskuntaan. Startup Refugees on vuodesta 2015 alkaen välittänyt yli 1 400 työpaikkaa, tarjonnut yli 10 000 erilaista kouluttautumismahdollisuutta sekä tukenut yli 600 aloittelevaa yrittäjää.

voajia, rakennusalan ammattilaisia jne. Startup Refugees toimii työnantajan suuntaan kuin monikielinen henkilöstöpalvelu, joka etsii sopivat työntekijät, esihaastattelee heidät ja toimii tukena rekrytoinnin eri vaiheessa. Jokainen Startup Refugeesin kautta työllistynyt suorittaa myös suomalaiseen työelämään perehdyttävän Working Life in Finland -koulutuksen.

Startup Refugees kartoittaa vasta maahan muuttaneiden osaamisen, ammatilliset tavoitteet sekä tuen tarpeen. Osaamisprofiilit kerätään Match Made in Startup Refugees -sovellukseen, jonka avulla voidaan yhdistää eri alojen ammattilaiset sopivien yritysten ja työtehtävien kanssa.

Startup Refugees tarjoaa osallistumismahdollisuuksia myös muille, kuin työvoimaa palkkaaville yrityksille. Toiminnassa on mukana laajasti eri alojen yrityksiä, yhteisöjä, julkisen sektorin tahoja ja yksityishenkilöitä. Verkostossa toimijoita yhdistää halu tehdä jotain konkreettista turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien työllistämiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi.

Yli 7000 osaamisprofiilin joukossa on runsaasti eri alojen ammattilaisia: kokkeja, hitsaajia, IT-alan työntekijöitä, sii-

KAUPPAKAMARI

MARRASKUU 2022

KOLUMNI

Yritysten energiansäästöteot ovat ratkaisevassa roolissa Haastavan energiatilanteen vaikutukset tuntuvat laajasti koko Euroopassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Putinin hinnat heijastuvat voimakkaasti suomalaisyritysten toimintaan kotitalouksien ja julkisen sektorin lisäksi. Vaikea tilanne vaatii yhteisiä ratkaisuja. Vastuullinen ja nopein keinomme energiakriisin hillitsemiseen on energiansäästö. Se on jokaisen yrityksen ulottuvilla ja sillä saavutettavat hyödyt ovat kiistattomat.

MIKA LINTILÄ ELINKEINOMINISTERI

Energiansäästötoimet ja investoinnit energiatehokkuuteen lisäävät yritysten kustannustehokkuutta, niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä. Joka tapauksessa hyödyt palvelevat koko yhteiskuntaa tulevan talven aikana. Energiankulutuksen vähentäminen hillitsee energian hintojen nousua, turvaa energian riittävyyttä ja ylläpitää sähköjärjestelmien vakautta. Ilokseni olen saanut jo huomata, että yritykset ovat toimineet aktiivisesti energiansäätämisessä. Iso kiitos siitä. Energiateollisuuden mukaan säästöä on tapahtunut noin 10 prosenttia viime vuoden tilanteeseen verrattuna. Astetta alemmas -energiansäästökampanja on osoittanut vaikutuksensa. Lähes 700 yritystä ja työyhteisöä on virallisesti mukana. Uusista energiansäästöideoista saakin kuulla päivittäin.

Investoinnit uuteen energiateknologiaan ovat myös olennaisia. Ne auttavat vaikeassa energiatilanteessa, mutta ennen kaikkea ne vahvistavat energiaomavaraisuutta ja teknologista muutosta, jota myös vihreäksi siirtymäksi kutsutaan. Yritysten rooli myös tässä positiivisessa murroksessa on ratkaiseva.

VINKKEJÄ: Astetta kannattavampi pk-teollisuus: Tehtaissa kannattaa tehdä kaikki käyttötekniset toimet energian säästämiseksi. Säätöjen ja asetusten muuttaminen energiatehokkaimmiksi ei edellytä investointeja, mutta vaatii osaamista. Ota avuksi energia-ammattilainen. Astetta energiatehokkaampi palvelukiinteistö: Isojen kiinteistöjen energiankulutusta on mahdollista vähentää oikeilla säädöillä ja asetuksilla. Avainasemassa ovat tarpeenmukainen ja oikein säädetty lämmitys, ilmanvaihto, valaistus, vedenkäyttö, jäähdytys ja sähkölämmitykset. Opasta, kannusta ja osallista kiinteistön käyttäjiä energiansäästöön.

MARRASKUU HELMIKUU 2022

KAUPPAKAMARI

SSAB

Teräksen tuotanto vihertyy myös Raahessa SSAB:N RAAHEN TERÄSTEHDAS SIIRTYY FOSSIILIVAPAASEEN JA KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖTTÖMÄÄN TERÄKSENTUOTANTOON. LÄHES TÄYSIN UUSITTU TEHDAS JATKAA TERÄKSEN TUOTANTOA NOIN VUONNA 2030, KUN NYKYISET MASUUNIT OVAT SAMMUNEET. TEKSTI: SAMI KORKALA

Uudenlainen hybridimasuuni tuottaa huokoista

KUVAT: SSAB

katerästä. Kuva: SSAB

rautasientä, josta tehdään valokaariuunissa raa-

"Aikajänne voi tuntua nyt pitkältä, mutta kyllä meillä on jo kädet täynnä tehtaan rakentamisen suhteen", SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen sanoo. Käytännössä Raahen terästehdas rakennetaan lähes kokonaan uusiksi. Jatkossa raaka-aineena käytettävä rauta pelkistetään vetytekniikalla perinteisen koksimasuunin sijaan ja teräs valmistetaan sähköllä toimivilla valokaariuuneilla.

KAUPPAKAMARI

Tällä hetkellä Raahen tehdashankkeen osalta on meneillään esiselvitysvaihe. "Luvitus on edennyt ja viranomaiskeskustelut ovat käynnissä. Toivottavasti saamme vuodenvaihteessa ympäristölupahakemuksen käsittelyyn", Leppänen toivoo. Uusi tehdas tarvitsee vuodessa 3-10 terawattituntia sähköä, joten tehdasalueelle on rakennettava uusi sähkö-

MARRASKUU 2022

linja. Todennäköisesti tehdas liitetään valtakunnan verkkoon uudella noin 30 kilometrin linjauksella, joka voisi valmistua vuoden 2026 tietämillä. "Periaatepäätös on tehty, mutta varsinainen investointipäätös voidaan tehdä, kun sähkön saanti on varmistettu." Lokakuussa järjestettiin tehdasalueen kaavoituksesta tiedotustilaisuus ja samalla hanketta esiteltiin yleisesti.

SSAB

SSAB:n tontti on niin kookas, ettei uuden tehtaan rakentamiseksi tarvitse hankkia uusia maa-alueita. Se on SSAB:lle helpotus, sillä rakentamisessa on muutenkin monia vaiheita.

Tekijöitä tarvitaan siirtymävaiheeseen Rakennushankkeen edetessä SSAB tulee käymään keskusteluita avaintoimittajien ja infrakumppaneiden kanssa. Leppänen ei osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, kuinka paljon tehdashanke tuo rakennusvaiheessa tilauksia tämän alueen yrityksille. "Tarvittavat työtehtävät tarkentuvat teknisen suunnittelun edetessä. Päätökset ulkoistettavista tehtävistä tehdään myöhemmin. Uskoisin kuitenkin, että esimerkiksi logistiikkaan tarvitaan tekijöitä." Jo tässä vaiheessa tiedetään, että rakennettava tehdas ja nykyinen tehdas toimivat jonkin aikaa rinnakkain. Kun kahta erilaista prosessia ajetaan päällekkäin, SSAB:llä tarvitaan siirtymäaikana joustavasti paljon työvoimaa. "Henkilöstötarpeesta on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään tarkkoja lukuja. Nekin täsmentyvät suunnitelmien edetessä. Joka tapauksessa täytyy miettiä, miten Pohjois-Pohjanmaalla hoidetaan tuon siirtymävaiheen työllisyystarve", Leppänen sanoo. Uuden tehtaan prosessi poikkeaa nykyisestä niin paljon, että sen ajamiseen tarvitaan paljon tehtäviin koulutettuja

Maailman ensimmäinen fossiilivapaa terästoimitus valmistettiin Oxelösundissa elokuussa. Kuva: SSAB

henkilöitä. Luvituksessa valmistaudutaan siihen, että vanhasta tehtaasta jatkaa vain levyvalssaamo, muut osat tehtaasta korvataan uudella tekniikalla. Vielä ei ole mitään päätöksiä siitä, tehdäänkö myös vetypelkistystä jossain vaiheessa Raahessa vai rahdataanko pelkistyksestä saatava rautasieni Ruotsin puolelta käsiteltäväksi. Mikäli pelkistys jäisi Ruotsiin, tehdas työllistäisi vähemmän. Toisaalta hiilidioksidipäästöistä ja fossiilisista polttoaineista luopuminen avaa uusia mahdollisuuksia paikallisille toimijoille. Esimerkiksi vetytalouteen liittyvät arvoketjut ovat mahdollisuus monenlaisille yrityksille. Viimeiset pari vuotta ovat olleet opettavaista aikaa myös terästeollisuudelle. "Korona näytti meille globaalien toimitusketjujen haavoittuvuuden. Venä-

jän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan seuraukset ovat osoittaneet sen, mitä riippuvuus fossiilisista polttoaineista tarkoittaa."

Fossiiliton teräs hyvässä nosteessa Leppänen muistaa elävästi päivän, jolloin SSAB ilmoitti muuttavansa pohjoismaisten terästehtaidensa valmistusjärjestelmät fossiilivapaiksi. "Se oli 27. tammikuuta. Suurin yllätys oli tietysti se, että fossiilivapaan teräksen valmistamiseen siirrytään 15 vuotta pitkän tähtäimen suunnitelmaa aiemmin, eli noin vuonna 2030." Uutinen tehtaan uusimisesta oli alun alkaenkin hyvä, sillä Raahessa voidaan nyt olla varmoja siitä, että teräksen

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

SSAB

SSAB:n ympäristöjohtaja Harri Leppänen. Kuva: SSAB

valmistaminen paikkakunnalla jatkuu. Terästehdas on ollut vuosikymmenet tärkeä osa Raahen seutukunnan elinkeinoelämää. Fossiilittomasti tuotettavan teräksen parista on tipahdellut viime aikoina monia hyviä uutisia. Rautasienen pilottilaitos toimii Ruotsin Luulajassa ja vetypelkistyksellä valmistettu rautasieni paljastui vastikään tutkimuksissa erittäin hyväksi raaka-aineeksi teräksen valmistamiseen. "Siitä on helppoa tehdä hyvälaatuista terästä. Lisäksi kiinnostus fossiilivapaasti tuotettavaa terästä kohtaan on yllättänyt positiivisesti, eli markkina on valmis ottamaan sitä vastaan."

KAUPPAKAMARI

Kiinnostus ei ole itsestäänselvyys, sillä mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla valmistettu teräs on varsinkin aluksi kalliimpaa tuottaa kuin perinteisellä masuunitekniikalla. Toisaalta asiakkailla on painetta pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Muun muassa Volvo ja Mercedes-Benz, rakennusyhtiö Peab sekä lastinkäsittelylaitteita toimittava Cargotec ovat kiinnostuneet fossiilivapaan teräksen hankinnasta. Päästöttömän teräksentuotannon etuna ovat päästöoikeuksien kasvavat hinnat. "Kun päästötöntä teräksentuotantoa alettiin suunnitella SSAB:lla vuonna 2016, päästöoikeuden hinta oli seitse-

MARRASKUU 2022

män euroa hiilidioksiditonnilta. Nyt se alkaa olla jo 90 euroa ja nousee koko ajan. Onneksi olimme ajoissa asian kanssa, jotta pääsemme pois hiilidioksidikurimuksesta – sekä ympäristön että liiketoiminnan kannalta." SSAB:n Raahen tehdas tuottaa nykyisin seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Yleensä ottaen terästeollisuus on yksi maailman eniten saastuttavista teollisuudenaloista. Keskimäärin yhden terästonnin valmistaminen tuottaa yli kaksi tonnia hiilidioksidia. SSAB selviää noin 1600 kilolla per terästonni. Vetyyn perustuvan suorapelkistyksen ja valokaariuunien avulla hiilidioksidipäästöt saadaan painettua merkittävästi pienemmäksi, vain noin 25 kiloon per terästonni.

SSAB

SSAB:n Raahen tehdasalueella tullaan näkemään suuria muutoksia lähivuosina. Kuva: SSAB

Teolliseen mittakaavaan 2026 SSAB on vihreässä teräksentuotannossa yksi edelläkävijöistä. Yhdessä sähköyhtiö Vattenfallin ja kaivosyhtiö LKAB:n kanssa käynnistetty Hybrit-hanke on luonut tehokkaat käytännöt raudan pelkistämiseen ilman fossiilista koksia. Energia pelkistykseen tulee uusiutuvalla sähköllä tuotetusta vedystä. Vedyn tuottamiseen on Pohjolassa hyvät valmiudet, sillä jatkuvasti lisääntyvä tuulivoima voi jauhaa energiaa talteen vedyn muotoon varsinkin silloin, kun sähkön tarve on matala. Hybrit on vienyt vetypelkistämisen niin pitkälle, että fossiilivapaan teräksen valmistaminen teollisessa mittakaavassa on suunnitelmissa aloittaa vuonna 2026. Siihen on valmius Ruotsin Öxelö-

sundin ja Yhdysvaltain Mobilen tehtailla. "Hybritin demonstraatiolaitos voi tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia fossiilivapaata rautasientä vuodessa LKAB:n alueella Jällivaarassa. Se olisi suuri harppaus pilottitehtaan kapasiteetista", Leppänen sanoo. Vielä toistaiseksi liikutaan pienemmissä tonnimäärissä. Elokuussa SSAB toimitti pilottitehtaaltaan Volvo Groupille 24 tonnin teräserän, joka oli lajissaan maailman ensimmäinen ilman fossiilisia polttoaineita tuotettu kaupallinen terästoimitus. Volvo esitteli pian maailman ensimmäisen fossiilivapaasta teräksestä valmistetun ajoneuvon.

maan teräksen tarvetta, sillä sen odotetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä 2800 miljoonaan tonniin nykyisestä alle 2000 miljoonasta tonnista. Kierrätysmetallin osuuden terästuotannossa odotetaan nousevan nykyisestä neljänneksestä puoleen, mutta toinen puoli tuotannosta on jatkossakin rautamalmipohjaista.

Metallin kierrätys ei tule yksin ratkaise-

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

BOTH2NIA

BotH2nia-verkoston yhteyshenkilö Minna Näsman.

Vetytalous on suuri mahdollisuus BotH2nia rakentaa vetytalousverkostoa POHJANLAHDEN RANNIKOSTA HALUTAAN RAKENTAA VETYTEOLLISUUDEN KESKITTYMÄ. MIKÄLI KAIKKI MENEE SUUNNITELMIEN MUKAAN, VETYTALOUS TUO HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ALUEEN ELINKEINOELÄMÄLLE TÄSTÄ PITKÄLLE TULEVAISUUTEEN.

KAUPPAKAMARI

MARRASKUU 2022

BOTH2NIA

TEKSTI: SAMI KORKALA, KUVAT: BOTH2NIA Suuressa kuvassa vety voi auttaa korvaamaan fossiiliset polttoaineet teollisuudessa ja liikenteessä. Energiamuotona vety on ympäristöystävällinen, sillä sen käytöstä ei synny päästöjä. Kun vetyä tuotetaan vielä uusiutuvalla energialla kuten tuulivoimalla, voidaan saada paikallista ja puhdasta energiaa sekä sen ohella monenlaista liiketoimintaa ja työtä. Ajatus Pohjanlahden alueesta vetytalouden edelläkävijänä on monella tavalla mielenkiintoinen. Kun fossiilisista polttoaineista pyritään pääsemään eroon, kotimainen energiaratkaisu vähentäisi riippuvuutta tuontienergiasta. Vedyn puhtaaseen tuottamiseen ja sen jatkojalostamiseen tarvitaan osaamista, pääomaa, innovaatioita, yhteistyötä ja hyviä päätöksiä. Sen takia on perustettu BotH2nia-verkosto kaikille vetytaloudesta kiinnostuneille toimijoille.

Vetytalouteen voi tulla eri toimialoilta BotH2nia-verkoston tavoitteena on luoda Itämeren alueelle vetyklusteri – aluksi Pohjanlahden rannikoille, sillä täällä on huokeaa tuulivoimaa vedyn puhtaaseen tuottamiseen sekä tutkimusta ja osaamista vahvan vetyteollisuuden kehittämiseen. Verkostossa on tällä hetkellä mukana jo yli 70 toimijaa Pohjanlahden molemmin puolin: yrityksiä, tutkimuslaitoksia, sijoittajia, kuntia ja kaupunkeja. "Yritykset eivät vielä oikein tiedä, miten vetytalouteen pitäisi suhtautua. Ei ole välttämättä helppo ymmärtää, miten oma yritys voisi olla mukana vetytaloudessa", verkoston yhteyshenkilö Minna Näsman sanoo.

"Siksi kannattaa tulla mukaan verkostoon ainakin kuulemaan, minkälaisia mahdollisuuksia vetytalous tuo erilaisille yrityksille." Tänä vuonna BotH2nia-verkosto on järjestänyt tapahtumia Oulussa, Raahessa, Kokkolassa ja Lappeenrannassa ja jakanut tietoa myös webinaareissa. Kun vedyn tuottamisen, siirron, varastoinnin ja käytön arvoketjua aletaan purkaa, löytyy paljon tarpeita – ja mahdollisuuksia. "Tuulivoiman ja sähköverkkojen rakentaminen ja operointi, huippuosaaminen erityismetalleissa, vedyn varastointiin liittyvä osaaminen ja rakentaminen", Näsman pudottelee esimerkkejä. Myös ohjelmistoyrityksille voi löytyä kasvun mahdollisuuksia vetytaloudesta. "Vaikkapa erilaisten ohjausjärjestelmien toteuttamiseen tarvitaan ohjelmisto-osaamista. Softafirma voi olla myös vetyfirma." Näsman toivoo, että vety olisi jatkossa aidosti kotimainen ratkaisu. "Kun saamme paikalliset yritykset mukaan jo varhaisessa vaiheessa, ne voivat tuottaa jatkossa vetytalouden osana hyötyä omalle alueelleen. Toivon, että tässä ei käy niin kuin tuulivoimasiirtymässä, jossa suuret toimijat alussa pitkälti toivat omat alihankkijansa mukanaan." Koko maailman energiantarvetta ei voida ratkaista Pohjanlahden eikä Itämerenkään rannoilla. Silti toimivat konseptit vedyn hyödyntämisessä ovat arvokasta tietotaitoa, jota voidaan viedä jatkossa muualle. Osaamista tarvitaan sekä käytännön hankkeissa että tutkimuksessa. Oulun

yliopisto tutkii vetytaloutta monelta kantilta. Tutkimuksen kohteena ovat muun muassa erilaiset menetelmät vedyn tuottamiseen päästöttömästi, vedystä tuotetut polttoaineet ja vetytalouden liiketoimintamallit.

Historiallinen murros Mikäli päästöttömästi tuotettu vety alkaa korvata nykyisiä energialähteitä teollisuudessa ja liikenteessä, puhutaan historiallisesta murroksesta maailman energiataloudessa. "Nyt olemme uusiutuvien energiamuotojen suhteen eksponentiaalisesti kasvavalla käyrällä. Asiat, joita pyöriteltiin vielä muutamia vuosia sitten tutkimusmaailmassa, ovat nyt konkretisoitumassa", Näsman iloitsee. Vaikka tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita näkyy jatkuvasti enemmän, uusiutuvat energiamuodot ovat vasta lyömässä läpi. Vuonna 2021 Suomessa käytetystä energiasta 42 % oli uusiutuvaa energiaa. Sen osuutta täytyy kasvattaa Suomessa ja etenkin muualla maailmassa, jotta tuleville sukupolville jää elinkelpoinen planeetta ja toimivia ratkaisuja puhtaan energian tuottamiseen. Ratkaisuja tarvitaan, sillä fossiiliset polttoaineet eivät riitä loputtomiin. Ydinenergian varaankaan ei voi laskea liikaa, sillä ydinvoiman tarvitsema uraani on harvinainen alkuaine ja voimaloiden rakentaminen hidasta. Vety taas on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Vedyn ominaisuudet energiamuotona ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta vedyn valmistaminen, kuljetus ja jalostaminen vaativat paljon.

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

KOLUMNI

KUVA: SAMI KORKALA Jatkuvasti lisääntyvä tuulivoima voidaan valjastaa tuottamaan vetyä.

Vedystä on moneksi Vety käy hyvin energian varastointiin ja siirtämiseen. Siitä voi tuottaa eri tekniikoilla sähköä tai lämpöä. Vedyn avulla voidaan myös korvata öljy esimerkiksi polttoaineiden ja muovien valmistamisessa. Lisäksi vety käy myös säätövoimana. Kesällä vähäisemmän sähköntarpeen aikaan tuuli- ja aurinkovoimaa voidaan varastoida vedyksi ja käyttää se energiantuotannossa hyväksi, kun ei tuule eikä paista. "On mielenkiintoinen kysymys aletaanko vetyä viemään kauemmas esimerkiksi putkia pitkin, vai syntyykö täällä teollisuutta, jossa vedyn avulla valmistetaan vaikkapa polttoaineita tai muoveja", Näsman pohtii. "Keskustelu elää sen suhteen koko ajan. Uskoisin, että myös turvallisuuskysymykset vaikuttavat asiaan paljon."

KAUPPAKAMARI

Räjähdysherkkä vety vaatii kuljetuksessa ja varastoinnissa huomattavasti enemmän kuin vaikkapa öljy. "Vetyturvallisuusosaaminen on yksi osa vetytaloutta. Se vaikuttaa muun muassa pelastuslaitosten toimintaan ja vetyteollisuuden sijoittumiseen." Puhdas vetytalous kiinnostaa luonnollisesti kaikkialla maailmassa, mutta uusiutuvalla energialla tuotetun vedyn osuus on tällä hetkellä vain noin prosentin luokkaa. Lähes kaikki nykyisin tuotettu vety tehdään maakaasusta. Yleensä ottaen odotetaan, että vetyä käytetään kymmenen vuoden sisällä enenevissä määrin erilaisissa teollisuusprosesseissa. Esimerkiksi SSAB:n terästehtaat ovat siirtymässä vetypelkistykseen. VTT:n tutkimusprofessori Juha Lehtonen ja erikoistutkija Janne Kärki arvelevat VTT:n verkkosivuilla

MARRASKUU 2022

vedystä valmistettavien sähköpolttoaineiden ja kemikaalien yleistyvän 2030-luvulla. Sähköpolttoaineet ovat synteettisiä, hiilineutraaleja polttoaineita, joiden valmistamisessa hyödynnetään talteen otettua hiilidioksidia ja kestävästi tuotettua sähköä. Monet vetytalouteen liittyvät asiat ovat harpanneet tutkimuspapereista käytännön tasolle. Esimerkiksi St1 Oy sai lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän 35,4 miljoonan euron investointituen uusiutuvan metanolin tuotantolaitoksen investointeihin. Hankkeessa demonstroidaan sähköpolttoaineiden teollisen mittakaavan tuotantoa ja yhdistetään uusiutuvan vedyn tuotanto, hiilidioksidin talteenotto sekä metanoliprosessi.

Maarit Eklund

AKKAIDE I S

Toimitusjohtaja Tupla-Luuta Oy, Oulu

100 % O

M IS

TA M

Yrittäjä – ennakoi, älä reagoi. Vakuuta, säästä ja sijoita kanssamme. Lue lisää: lahitapiola.fi/yritys “Haluan pysyä juuri LähiTapiola Pohjoisen asiakkaana erityisesti yhteyshenkilöni ansiosta. Vakuutusasiat ovat aina tulleet hoidetuksi hänen kanssaan hyvin ja nopeasti. Yhteydenpito on helppoa ja säännöllistä. Yhteistyömme todellakin toimii: viestintä on sujuvaa ja saan nopeasti vastaukset kysymyksiini.” Maarit Eklund, Tupla-Luuta Oy. Elämääsi turvaavat LähiTapiola-ryhmään kuuluvat vahinkovakuutusyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö ja LähiTapiola Varainhoito Oy. Huomioithan, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä.

LähiTapiola Pohjoinen on pohjois- ja keskipohjalaisten oma paikallinen elämänturvayhtiö. Asiakaspalvelu puh. 08 814 2500 | lahitapiola.fi | pohjoinen@lahitapiola.fi

KOLUMNI

Sosiaalisesti kestävät työyhteisöt houkuttelevat osaajia KUVA: TEIJA SOINI / FOTOSOINI

Kestävyys ja vastuullisuus ovat teemoja, jotka nostavat koko ajan enemmän päätään liiketoiminnassa. Usein puhe pyörii ympäristöasioissa, vihreässä siirtymässä ja hiilijalanjäljessä, mutta toimialasta ja liiketoiminnan luonteesta riippumatta olisi hyvä miettiä myös asiaa työelämän ja työyhteisön kannalta. Tällöin näkökulmana voi olla sosiaalinen kestävyys, jolloin työelämää voidaan tarkastella konkreettiselta tai ei konkreettiselta näkökannalta. Konkreettisia asioita ovat esimerkiksi fyysinen työympäristö, saavutettavuus tai työskentelyolosuhteet. Ei konkreettisia asioita ovat mm. turvallisuus, vuorovaikutus- ja ihmissuhteet tai osallistumismahdollisuudet. Korona on etä- ja hybridityön myötä kiinnittänyt huomion fyysiseen työympäristöön ja monet yritykset miettivätkin, miksi toimistolle tullaan töihin, kun työt hoituvat kotitoimistolta vallan hyvin. Polttava kysymys voi olla, palvelevatko nykyiset tilat muuttuneessa tilanteessa työn tekemistä vai olisiko hyvä miettiä uusia ratkaisuja.

KAUPPAKAMARI

Sosiaalisessa kestävyydessä nouseva trendi, joka vääjäämättä vaikuttaa myös työelämään ja työyhteisöihin, on huomion siirtyminen kovista asioista pehmeämpiin ja ei niin näkyviin asioihin, kuten vaikkapa osallistuminen ja turvallisuus tai onnellisuus ja elämänlaatu. Sosiaalisesti kestävät työyhteisöt huomioivat eri ikäisten työntekijöiden tarpeet ja arvot: esimerkiksi z-sukupolvi, joka on astunut työelämään tai on juuri astumassa, arvostaa vapaa-aikaa 70-luvulla syntynyttä x-sukupolvea enemmän. Työyhteisön joustavuus on avainasemassa, mutta samalla se asettaa myös haasteen työhyvinvoinnille: miten varmistetaan, että työ ja muu elämä ovat riittävästi eriytyneet ja aikaa levolle palautumiselle on tarpeeksi. Työmarkkinoilla on jo hetken aikaa ollut kisa osaajista käynnissä. Pärjätäkseen työnantajamarkkinoilla yritysten on kiinnitettävä huomiota omaan työnantajakuvaan ja työntekijöiden työhyvinvointiin. Sosiaalisesti kestävissä työpaikoissa ollaan aidosti ja oikeasti kiinnostuneita kuuntelemaan työntekijöitä, kehittämään työntekijäkokemusta ja johtamista sekä rakentamaan

MARRASKUU 2022

oppivaa kulttuuria, joka takaa niin yrityksen kuin sen henkilöstön menestyksen muuttuvassa maailmassa. Keskuskauppakamarin syyskuussa jäsenyrityksille tekemä kysely osaavasta työvoimasta nosti esille haasteet, mitä pula osaavista tekijöistä saa aikaan. Kyselyn avoimien vastausten mukaan mm. tehottomuus, yliresurssoinnin tarve, aikataulujen pettäminen tai ”ei oon” myyminen vaikuttavat suoraan negatiivisesti viivan alle yrityksen tulokseen. Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan hyvinvoiva työntekijä on jopa 25 % tuottavampi kuin uupunut työntekijä. Forbesin mukaan vahva yrityskulttuuri ja sen kautta rakentuva työnantajabrändi voivat nelinkertaistaa yrityksen liikevaihdon. Tätä taustaa vasten – satsaukset sosiaalisesti kestävän työyhteisön rakentamiseksi kannattaa aloittaa nyt.

MARI VIIRELÄ, PALVELUSEKTORIN JOHTAJA, OULUN KAUPPAKAMARi

LAKIPALSTA

Q&A LAKIMIEHELTÄ TÄLLÄ PALSTALLA PAIKALLISTEN LAKITOIMISTOJEN KOKENEET ASIANTUNTIJAT RATKOVAT JÄSENTEMME ONGELMIA LAIN NÄKÖKULMASTA. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI

Mitä työnantajan tulee ottaa huomioon työvoiman käytön vähentämistä koskevissa muutosneuvotteluissa? Työnantajan on käytävä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut, kun työnantaja harkitsee taloudellisella tai tuotannollisella perusteella yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista. Uudessa yhteistoimintalaissa on erityisesti kiinnitetty huomiota muutosneuvottelujen ajoittamiseen. Muutosneuvottelut on aloitettava siinä vaiheessa, kun työnantaja vasta harkitsee edellä mainittuja henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä. Olennaista on, että työnantajalla on jokin konkreettinen suunnitelma, josta voidaan neuvotella, mutta varsinaista ratkaisua ei ole tehty ennen neuvottelumenettelyn päättymistä. Työnantaja saa tehdä päätöksiä työvoiman vähentämisestä vasta sen jälkeen, kun muutosneuvottelut ovat päättyneet.

tilanteissa neuvotteluaika on 6 viikkoa. Työnantajan on annettava kohtuullisen ajan kuluessa neuvottelujen päättymisen jälkeen neuvotteluosapuolille yhteistoimintalain 25 §:n mukainen selvitys, josta ilmenee muun muassa työnantajan harkitseman päätöksen sisältö. Mikäli työnantaja laiminlyö muutosneuvotteluissa yhteistoimintalain mukaisia velvoitteita, voi työnantaja joutua maksamaan hyvitystä työntekijälle. Hyvityksen enimmäismäärä on 35.000 euroa työntekijää kohden. Mahdollisten riitautusten välttämiseksi on tärkeää, että työnantaja suunnittelee neuvotteluprosessin huolellisesti, ajoittaa muutosneuvottelut oikein, huolehtii neuvottelujen huolellisesta dokumentoinnista sekä tekee päätökset työvoiman vähentämiseen johtavista toimenpiteistä vasta sen jälkeen, kun yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvoite on tullut täytetyksi.

Neuvotteluesitys on yhteistoimintalain perusteella annettava 5 kalenteripäivää ennen neuvotteluiden alkamista ja se tulee toimittaa myös TE-toimistolle. Mahdollisten irtisanomisten määrän perusteella työnantaja on velvollinen neuvottelujen alkaessa joko antamaan toimintasuunnitelman tai esittämään työllistymistä edistävät toimintaperiaatteet. Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi muutosneuvotteluissa on käsiteltävä toimenpiteiden perusteita, vaikutuksia ja vaihtoehtoja. Tämän lisäksi neuvotteluissa on käsiteltävä vaihtoehtoja henkilöpiirin rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi sekä henkilöstön edustajan tai työntekijän tekemiä kirjallisia ehdotuksia ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Neuvotteluja on käytävä 14 päivää, jos 1) neuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, lomauttamista, osa-aikaistamista tai työsopimuksen irtisanomisperusteisia ehtomuutoksia, 2) neuvottelut koskevat lomauttamisia enintään 90 päiväksi, 3) työnantajan palveluksessa työskentelee alle 30 työntekijää tai 4) työnantaja on saneerausmenettelyn kohteena. Kaikissa muissa

Kaija Pulkkinen asianajaja, osakas, varatuomari Eversheds Asianajotoimisto Oy puh: 040 825 7930 kaija.pulkkinen@eversheds.fi www.eversheds.fi Kaija Pulkkinen on erittäin kokenut ja ratkaisuhakuinen työoikeuden asiantuntija, jolla on laaja ja monipuolinen kokemus työoikeuden kaikilta osa-alueilta yritysten ja julkisyhteisöjen neuvonantajana sekä työnantajien asiamiehenä työriita-asioissa. Pulkkisella on lisäksi laaja kokemus riidanratkaisuista, yritysjärjestelyistä sekä kiinteistöihin ja kiinteistöjärjestelyihin liittyvistä toimeksiannoista.

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

TEKSTI: MIKA KULJU KUVA: SAMU RYTKÖNEN / FADE CREATIVE OY

Kainuun Vuoden Teko -palkinto CSC:lle Maine Teko -kunniakirja Kainuun Yrittäjille Kainuun kauppakamariosasto antoi Vuoden Teko -palkinnon CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:lle LUMI-supertietokoneen ansioista. LUMI (engl. Large Unified Modern Infrastructure) on Kajaanissa CSC:n datakeskuksessa toimiva supertietokone, joka otettiin käyttöön vuoden 2022 alussa. Lumi on Euroopan nopein ja maailman kolmanneksi tehokkain supertietokone. LUMI:n kokonaisinvestointi oli hieman yli 200 miljoonaa euroa, josta puolet tuli EU:lta ja loput LUMI-konsortioon kuuluvilta

KAUPPAKAMARI

mailta. Suomen osuus investoinnista oli noin 48 miljoonaa.

nuun kauppakamariosaston puheenjohtaja Reino Huusko.

"Palkinnon perusteluina nähtiin muun muassa investoinnin merkitys Kainuulle, kansainvälinen näkyvyys ja pitkäjänteinen työ. Investointi on myös merkittävä ympäristöteko, tulevaisuudessa noin 20 prosenttia Kajaanin kaupungissa tarvittavasta kaukolämmöstä syntyy uusiutuvaan sähköä käyttävän supertietokoneen hukkalämmöstä", sanoo Kai-

CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on Suomen valtion ja korkeakoulujen omistama, opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima voittoa tavoittelematon osakeyhtiö.

MARRASKUU 2022

"Olemme ylpeitä maailmanluokan datakeskuksestamme ja iloisia niistä monista paikallisista yhteistyökump-

paneistamme, jotka tekevät meidän toimintamme mahdolliseksi Kainuussa. Näemme palkinnon tunnustuksena tästä paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön ketjusta", kertoo CSC:n Kajaanin datakeskuksen kehityspäällikkö Jukka-Pekka Partanen. "Viileässä pohjoisessa sijaitseva, järein tietoliikennekaapelein varustettu ja vesivoiman äärellä sijaitseva entinen paperitehdas on likipitäen täydellinen ja mahdollisimman energiatehokas sijainti datakeskukselle. Toivomme, että LUMI-tietokoneen saama valtava kansainvälinen huomio herättää keskustelua tästä aiheesta ja poikii lisää vastaavia investointeja alueelle ja jopa suoraan Renforsin rannan alueelle", jatkaa Partanen. Vuoden Teko -palkinnon yhteydessä jaettiin neljännen kerran Maine Teko -kunniakirja, jonka vastaanotti Kainuun Yrittäjät. Perusteluna oli Kainuun Yrittäjien avainrooli Business Kainuu-verkoston rakentamisessa.

"Business Kainuuta ei olisi olemassa ilman laajaa sitoutumista ja luottamusta. Luottamusta on rakennettu säännöllisillä tapaamisilla, avoimella keskustelulla, osallistamalla ja yhdessä tekemällä. Business Kainuun arvot, palvelulupaus sekä verkoston toimintaperiaatteet on määritelty yhdessä. Toki yhdessä tekemistä ja kehittämistä pitää jatkaa koko ajan, koska verkosto toimii vain, jos sen osalliset ovat aktiivisia ja sitoutuneita", toteaa Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Anu Tervonen. "Business Kainuu on myös yritysten toimintaympäristön kehittämisen foorumi. Verkostossa tarkastellaan säännöllisesti yritysten tilannekuvaa, toimintaedellytyksiä ja tulevaisuudennäkymiä. Tuotamme tietoa kehittämistarpeista, jotta ne voidaan valjastaa toimenpiteiksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä esimerkiksi maakunnan ja kuntien toimintasuunnitelmissa ja strategioissa", päättää Tervonen.

Aiempia Vuoden Teko -palkinnon saajia: 2021 Terrafame Oy 2020 Pulse247 Oy 2019 Pekka Heikkinen & Kumpp. Oy 2018 Sotkamo Silver Oy 2017 Critical Force Oy 2016 Transtech Oy

Maine Teko -kunniakirjan aiemmat saajat: 2021 Kajaanin ammattikorkeakoulu 2020 Sotkamon Jymy 2019 Kuhmon Kamarimusiikki

Uudet jäsenet vuonna 2022 (1.1.-21.10.2022)

KAINUU 4U KOULUTUSPALVELUTUOTTEET MALISET OY AKKUKAUPPA KEMPPAINEN OY GR8 ESCAPE OY KAINUUN KARU PUUTYÖ OY KAUAN DECOR OY KIPINÄMEDIA MAINOSLÄHDE OY MEHI TOOLS OY M-PELLETTI OY KALAJOKILAAKSO CRESTE OY KALLIO TRANSPORT OY MELKOSET OY OSUUSKUNTA VALKEAVESI PROPRENTIUM OY PYHÄJÄRVEN CALLIO/PYHÄSALMEN KVANTTIKIINTEISTÖT OY PYHÄJÄRVEN ENERGIA JA VESI OY PYHÄNET OY VÄHÄSARJA OY KOILLISMAA IKIPUU KUUSAMO OY INSINÖÖRITOIMISTO OIKARAINEN OY ISO-SYÖTTEEN KEIDAS OY KUUSAMON LASKENTA OY KUUSAMON TÄRPPI OY MAINOSTOIMISTO DAVAS OY TAIVALKOSKEN APTEEKKI OULU 4DBARN OY AUGUMENTA OY AV PRODUCT OIKARINEN OY CINIA OY DESIGN NINJA CREATIVE OY DIGIPARTNERIT OY ELCOFLEX OY

KAUPPAKAMARI

MARRASKUU 2022

ELVAK OY ENHANCELL OY ENSIN PALVELUT OY FYSIOPALVELU EASYMOVE OY GO ARCTIC OY HAMMAS-SAMPO OY HERO SAFETY OY HOIVATIE OY HOPEATÄPLÄ OY HR MERCOKEM OY JANNIS OY JANPRO OY KASVUPOLUT OULU OY KAUPPURIN LOUNAS JA PIHVI OSAKEYHTIÖ KONEURAKOINTI V. MÄKELÄ OY KREMENTOR OY KUKKOLASSE OY KULJETUSLIIKE KINNUNEN OY LAATIKAINEN ENTERPRISES OY LOUHI60 OY MAANRAKENNUS KALLINEN OY MIKSTAR RAKENNUSPALVELU OY N RENT OY NORDIC JOBCENTRE OY NORDIC TELE SERVICE OY OLLIKAINEN AUTOMOTIVE OY OMATAKO OY OP OSUUSKUNTA OPTITUNE OY ORASKO OY OULUJOEN PERHEKOTI OY OULUN ANESTESIAPALVELU OY PELTIPAJA KOVALAINEN OY POHJOLAN RAKENNUSVALVONTA OY PYYKKÖNEN & HUUSKO OY QUALITAS NDT OY RAKENNUSPALVELU HUIKARI OY RAUTA-PAJALA OY, K-RAUTA ÄIMÄRAUTIO ROMA M.I.E OY RTJ GROUP OY

Kiertokaaren palvelut yrityksille Hyödynnä Ruskon jätekeskuksen talteenottopiste Tuo jätekeskukseen maksutta esimerkiksi erilaiset käyttökelpoiset rakennustavarat. Noudamme maksua vastaan suuret määrät.

Uusi käsitellyn puun edullinen erillisvastaanotto SAMAT NORDIC OY SATE RAKENNUS OY SEBITTI OY SELECTED CARS FINLAND OY SOTEMUOTOILU OY SUOMEN NETTIKIRPPUTORIT OY SUVIC OY TALOUS JA NUORET TAT RY TILI JA ISÄNNÖINTI AGENDA OY TRIO CAPITAL OY TUIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY TURBOTEC OY VAKUUTUSPALVELU KARIVUO OY VAUHTIVIIVA OY VIAFIN POHJOIS-POHJANMAA PIPING OY VOIMA VALMENNUS OY VP PURKU OY VSB UUSIUTUVA ENERGIA SUOMI OY VUOKILA WOOD OY WPD WINDMANAGER SUOMI OY XPANDITE OY YLIKIIMINGIN APTEEKKI ZEMPPI AREENA OY RAAHE A. KOTILA OY CT INDUSTRIAL OY EK KESKI-KORPI OY HUOLTOASEMA V.TUOMIKOSKI OY KONEURAKOINTI OLLILA OY RAKENNUS HALTE OY RANNIKON KONEPALVELU OY RAUTA-MAATALOUS JAATINEN OY REEL GMBH RKL HEIKKINEN OY SEPONTYTÄR OY SUZU-AUTO OY TIMON SÄHKÖPALVELU OY YRJÄNÄN RAUTA OY

Ruskon jätekeskuksessa kierrätyspiha Kirsillä, hinta 50 euroa/tonni + alv. Ilmoittaudu vaa'alla.

Maksuton käsittelemättömän puun vastaanotto Otamme vastaan myös kaikenkokoiset ehjät ja rikkinäiset kuormalavat.

Kysy neuvoa materiaalien lajittelussa: neuvonta@kiertokaari.fi

Ota yhteyttä: veli-pekka.pyorala@kiertokaari.fi

www.kiertokaari.fi

Ruskon jätekeskus, Oulu avoinna ma-pe 7-20 ja 30.11. saakka la 8.30-15

TALOUS

FinnCham -harjoittelijaohjelma kansainvälistymisen edistäjänä TEKSTI: ANNE HATANPÄÄ Keskuskauppakamari on koordinoinut harjoittelijoiden lähettämistä FinnCham-toimipisteisiin ympäri maailmaa. Harjoittelijoita on lähetetty Isoon-Britanniaan, Hongkongiin, Yhdysvaltoihin (San Diego) ja Brasiliaan. Helsingin seudun kauppakamari ja Etelä-Karjalan kauppakamari ovat rahoittaneet ohjelmaa. Harjoittelijat ovat olleet Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun,

KAUPPAKAMARI

MARRASKUU 2022

Helsinki Business Schoolin ja LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Koulut ovat hoitaneet opiskelijan opastuksen, harjoittelun määräysten valvonnan ja rahoituksen maksamisen. FinnChamien edustajat ja harjoittelijat ovat pitäneet harjoittelijaohjelmaa hyödyllisenä ja onnistuneena.

Käytännön taitojen harjoittelua kansainvälisessä toimintaympäristössä Harjoittelijat saavat kokemusta työstä kansainvälisessä toimintaympäristössä ja mahdollisuuden verkottua kohdemaan ja alueella toimivien suomalaisten yritysten kanssa. He saavat tilaisuuden oppia kansainvälisessä liiketoiminnassa tarvittavia taitoja kuten markkinaraporttien kirjoittamista, jäsenpalveluiden tuottamista, tilaisuuksien organisointia ja taloushallinnon hoitamista. Samalla kieli- ja viestintätaidot ja liiketoimintaympäristön ymmärtäminen karttuvat. Harjoittelijat ovat Suomen ja suomalaisten tuotteiden lähettiläitä kohdemaassaan. Tämän uskotaan lisäävän kiinnostusta Suomen sekä suomalaisia tuotteita ja palveluita kohtaan. Harjoittelijoiden raportit kohdemaan liiketoimintamahdollisuuksista- ja kulttuurista julkaistaan FinnChamin verkkosivustolla, ja kauppakamarit välittävät saatua tietoa jäsenilleen. Raportit ovat kaikkien käytettävissä. ”Osallistuminen kansainvälisen harjoitteluvaihdon tukemiseen osoittautui erittäin onnistuneeksi ja tavoitteiden mukaiseksi”, toteaa Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen ja jatkaa, ”Etelä-Karjala sai harjoittelija Emma Kokkosen toimin uutta jalansijaa Hong Kongissa ja Aasiassa muutoinkin.”

”FINNCHAM-VERKOSTON KAUPPAKAMARIT MAAILMALLA OVAT HIENO APU SUOMALAISILLE VIEJILLE. NE TOIMIVAT PIENILLÄ RESURSSEILLA, JA OLEMME ILOISIA SIITÄ, ETTÄ VOIMME HARJOITTELIJAVAIHDOLLA TUKEA NIIDEN TOIMINTAA”

misesta kansainvälisissä yhteisöissä tai yrityksissä. Työntekijät, jotka ovat oppineet työskentelemään monikulttuurissa jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ja löytämään ratkaisuja erilaisiin haasteisiin kansainvälisillä markkinoilla, voivat auttaa yrityksiä menestymään globaaleilla markkinoilla. Kansainvälistyminen vaatii erilaisia verkostoja, jotka auttavat yrityksiä uuden markkinan valloituksessa. FinnCham-harjoittelijat tutustuvat paikallisiin yrityksiin, asiantuntijoihin ja muihin toimijoihin kohdemaissaan. Samalla harjoittelijat vievät viestiä Suomesta, kotiseudustaan, suomalaisista tuotteista ja palveluista. FinnCham-verkosto yritysten tukena Maailmalla suomalaisten yritysten tukena Keskuskauppakamarin koordinoimana toimii 41 akkreditoitua kahdenvälistä kauppakamaria viidellä eri manterella, jotka muodostavat laajan FinnCham-verkoston. Verkosto toimii tiiviissä yhteistyössä Team Finland-toimijoiden kanssa ja vahvistaa yritysten keskinäistä verkottumista ja kumppaniyhteistyötä kansainvälistymisessä. FinnChamit tarjoavat yrityksille paikallista apua vientimarkkinoiden haasteissa. Kauppakamarien toiminta perustuu pitkälti kussakin maassa muutaman vetäjän ja vapaaehtoisen toimijan aktiivisuuteen, ja siksi harjoittelijat ovat erittäin tervetullut lisäresurssi.

”FinnCham-verkoston kauppakamarit maailmalla ovat hieno apu suomalaisille viejille. Ne toimivat pienillä resursseilla, ja olemme iloisia siitä, että voimme harjoittelijavaihdolla tukea niiden toimintaa”, kertoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista. Yrityksissä tarvitaan kansainvälistä osaamista Yritykset hakevat kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta, jolloin markkinoiden hyvä tuntemus ja oikeat paikalliset kumppanit ovat avainasemassa yritysten kansainvälistymisen onnistumisessa. Yritykset tarvitsevat työntekijöitä, jotka tuntevat muita kulttuureita, joilla on kielitaitoa ja joilla on kokemusta toimi-

MARRASKUU 2022

KAUPPAKAMARI

Merkityksellinen neuvonta perustuu sinun tarpeisiisi. Kysy meiltä lisää: handelsbanken.fi/oulu

Teitä palvelee Samuli Antinoja lakimies, OTM,

Maiju Perälä lakimies, OTM,

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Puh. 040 500 5465

Puh. 040 725 9121

www.defenso.fi

Isokatu 16 B 14, 90100 Oulu 010 439 5500

Puunkorjuun ja metsänviljelyn ammattilainen

Metsäpesälä Oy PALAUTTAA ARVON

Ruskonniityntie 4, 90630 Oulu p. 020 781 7640 www.kuusakoski.com

KOULUTUKSET

Haluatko kehittää yritystäsi pörssikuntoiseksi saakka? TAMMIKUUSSA 2023 ALKAA POHJOISESTA PÖRSSIIN -VALMENNUS, JOKA ON SUUNNATTU POHJOISSUOMALAISILLE KASVUHAKUISILLE YRITYKSILLE, JOIDEN TAVOITTEENA ON LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN, LISTAUTUMINEN JA/TAI KASVUPÄÄOMAN HAKEMINEN NYT TAI LÄHIAIKOINA.

luamme tehdä Pohjois-Suomessa jotain merkityksellistä. Luomme yrityksille alustan ponnistaa korkeammalle aivan pörssiin saakka”, kertoo Jussi Karjula, joka on ollut mukana ideoimassa valmennusta. Tavoitteena on antaa kokonaiskuva siitä, mitä listautuvalta yhtiöltä edellytetään, miten listautumiseen valmistaudutaan sekä mitä listattuna yhtiönä toimiminen merkitsee. Samalla työstetään yritysten omaa prosessia matkalla pörssiin. ”Valmennus on korkeaa luokkaa – sanoisin NHL-tasoa – eli sisältö on erittäin korkeatasoista yrityskeisseineen. Se luo kasvuhakuiselle yhtiölle hyviä eväitä ottaa askelia myös vaativissa markkinaoloissa kasvun portailla ja aivan pörssiin saakka”, kertoo Karjula.

Jussi Karjula on yksi Pohjoisesta pörssiinvalmennuksen ideoijista.

Valmennuksessa käydään läpi listautumisprosessi vaatimuksineen alan asiantuntijoiden ja pohjoissuomalaisten yhtiöiden toimesta. Tarjolla on paljon asiaa sekä tarinoita niin onnistumisista kuin matkalle sattuneista mutkistakin. ”Ajatus Pohjoisesta Pörssiin -valmennuksesta lähti erilaisista keskusteluista yrittäjien, BusinessOulun ja kauppakamarin ihmisten kanssa, koska me ha-

”Valmennus sopii erinomaisesti pienille, keskisuurille ja suuremmillekin yhtiöille, jotka ovat kasvuhakuisia. Taustalla ei tarvitse välttämättä olla edes pörssiajatusta, mutta valmennus luo valmiuksia siihen, että voi ponnistaa pörssiin saakka”, jatkaa Karjula. Tammi–toukokuulle ajoittuva valmennus sisältää viisi lähitapaamista sekä käytännönläheisiä välitehtäviä. Pohjoisesta Pörssiin -valmennuksen järjestävät Oulun kauppakamari, BusinessOulu, Rastor-instituutti ja Nasdaq.

Valmennuksen sisältö ja aikataulu Valmennuspäivä 1. Kasvuyhtiöstä listayhtiöksi 19.1.2023 klo 12.45–16.30 Valmennuspäivä 2. Strategia, hallitustyö ja corporate governace 14.2. klo 12.45–17.00 Valmennuspäivä 3. Selkeä liiketoimintamalli, kasvutarina ja sen viestiminen 23.3. klo 12.45–17.00 Valmennuspäivä 4. Rahoitus ja vastuullisuus 18.4. klo 12.45–17.00 Valmennuspäivä 5. Listautumisprosessi käytännössä 4.5. klo 12.15–17.30 Miten mukaan? Mukaan pääsee 10–20 yritystä, yhdestä yrityksestä voi osallistua 1–2 henkilöä. Valmennuksen hinta on hinta 1790 euroa + alv 24 %, toisen osallistujan alennus on 30 %.

Kysymyksiin vastaavat ja lisätietoja antavat: Riitta Schroderus palvelujohtaja, Oulun kauppakamari puh. 050 338 9350, riitta.schroderus@chamber.fi Jarmo Lauronen palvelupäällikkö, BusinessOulu puh. 044 703 1307 jarmo.lauronen@businessoulu.com Mauri Halonen asiakkuusjohtaja, Rastor-instituutti ry puh. 040 566 9644 mauri.halonen@rastorinst.fi

KOULUTUKSET

Kamari kouluttaa – osaaminen voimavaraksi!

Myynti, markkinointi ja viestintä

MARRASKUU 2022 - HELMIKUU 2023 - MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!

Työsuhde, palkka ja HR 8.11. (9-16) 10.11. (9-14) 1.-2.12. 26.1. (9-10.30) 7.-8.2. 16.2. (9-14)

Työoikeuden ajankohtaispäivä, Oulu/etä Työaika, vuosiloma ja muut poissaolovapaat, etä Työsuhteen ajankohtaispäivät, Helsinki/etä Etä- ja hybridityö, Helsinki/etä Työsuhteen ajokortti, Helsinki/etä Verottajan vaatimukset matkakustannusten korvaukselle, Helsinki/etä

Johtaminen ja esihenkilötyö 15.11. (9-12) 16.11. (9-12)

Muutosten hallinta työyhteisössä, Helsinki/etä Miten organisaatio voi oppia kriisistä? -työpaja, Helsinki/etä 24.11. (9-11.30) OKR-strategiamalli käytännönläheisesti, Helsinki/etä 9.2. (9-15.15) HHJ Hallitus vastuullisuuden asialla, Oulu/etä

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) -KURSSI Verkkokurssi Oulu/etä 1. jakso: Hyvä hallintotapa 1.12. 31.1.23 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 14.12 14.2. 3. jakso: Strategiatyö 10.1.23 21.2. Ryhmätyö: 17.1. 28.2. 4. jakso:Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus 24.1. 29.3. UUTUUS - POHJOISESTA PÖRSSIIN - VALMENNUSOHJELMA 1. jakso: Kasvuyhtiöstä listayhtiöksi 2. jakso: Strategia, hallitustyö ja Corporate Governance 3. jakso: Selkeä liiketoimintamalli, kasvutarina ja sen viestiminen 4, jakso: Rahoitus ja vastuullisuus 5. jakso: Listautumisprosessi käytännössä

19.1. 14.2. 23.3. 18.4. 4.5.

21.11. Antti Apunen: Asiakkuudenhallinta uudelle tasolle - palvelutoimittajasta avainkumppaniksi, Helsinki/etä 29.-30.11. Project Manager -ajokortti, Helsinki/etä 8.12. (9-12) Uusi Google Analytics 4, Helsinki/etä 26.1. (9-12) Tulevaisuuden myyntityö - 1. osa Yhtiön matka myyntiorientoituneeksi yhtiöksi 2.2. (9-12) Tulevaisuuden myyntityö – 2. osa Digiajan myynnin ja markkinoinnin johtaminen 8.2. (9-16) Oston perusteet digiaikana, Oulu/etä

Talous ja verotus 9.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Kajaani/etä 15.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Ylivieska/etä 17.11. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, Oulu/etä 30.11. (9-16) Ennakkoperintä 2023, Oulu/etä 13.12. (9-14) Ennakkoperintä 2023, Ylivieska/etä 13.12. (9-16) Kauppakamarin veropäivä, valtakunnallinen etä 15.12. (9-16) Osakeyhtiön tilinpäätös, Oulu/etä 24.1.23 (9-16) Tilinpäätös, verotus ja veroilmoituksen toimittaminen, Oulu

IT ja webinaarit 1.11. 15.11. 29.11.

Power BI - raportoinnin perusteet -webinaari Controllerin Excel-raportointi -webinaari Sujuvampaa Excelin käyttöä -webinaari

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: kauppakamarikauppa.fi JAANA LAHTINEN jaana.lahtinen@chamber.fi puh. 050 408 0663 LISÄTIETOJA: RIITTA SCHRODERUS riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350

Kansainvälistyminen 23.11. (9-16) 2.2. (9-12)

Vientikaupan ajankohtaispäivä, Oulu Remburssit kansainvälisessä kaupassa, Helsinki/etä

KAUPPAKAMARI

MARRASKUU 2022

KOULUTUKSET

Kauppakamarin Veropäiväkiertue 2022 Kajaani 9.11.2022 klo 9-16 Ylivieska 15.11.2022 klo 9-16 Oulu 17.11.2022 klo 9-16 Kaikkiin päiviin on myös etäosallistumismahdollisuus. Kauppakamarin Veropäivä on vuosittainen ajankohtaistapahtuma taloushallinnon ammattilaisille. Tapahtumassa käsitellään lakimuutoksia ja -uudistuksia, kirjanpidon ajankohtaisasioita sekä muita tilinpäätös- ja veroasioita käytännönläheisellä otteella.

Aiheina mm. - uudistuva verolainsäädäntö - verotuksen ajankohtaiskatsaus - ajankohtaista kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä - kirjanpidon ajankohtaiskatsaus - verotarkastus, peitelty osinko ja veronkierto Asiantuntijoina toimivat Senior Tax Advisor, toimitusjohtaja Risto Walden, Bilanssi Oy ja johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää, Keskuskauppakamari. Oulun päivässä myös pääekonomisti Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamari.

Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta SOITA 08 558 558 10 TAI TULE KÄYMÄÄN BUSINESSASEMALLA

PALVELUMME LIIKEIDEA JA YRITYKSEN PERUSTAMINEN HAUTOMOTOIMINTA

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin!

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15.

YRITYSRAHOITUS

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16.

VIENTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET INNOVAATIOPALVELUT

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta KÄYNTIOSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36 B, 90100 OULU

OMISTAJANVAIHDOKSET SIJOITTUMISPALVELUT TOIMIALAPALVELUT JA VERKOSTOT REKRYTOINTIAPU

businessasema.com/neuvonta businessoulu.com

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme osoitteessa businessoulu.com.