Kauppakamarilehti 4/2018

KAUPPAKAMARILEHTI

4/2018 LIIKENNE

WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

Liikenneviraston pääjohtaja

KARI WIHLMAN:

Peiton paikkausten tilalle pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa s. 8

LIIKENNEINFRA

on merkittävä osa Suomen kilpailukykyä s. 12

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala:

LIIKENNEYHTEYDET TÄRKEÄ VALTTIKORTTI s. 16

VUODEN TEKO – DUUNIPOLKU – OULUN KAUPPAKAMARIN OKTOBERFEST

RESCOMILTA IT-RATKAISUT

RESCOMI ON KOKENUT JA OSAAVA IT-RATKAISUJEN JA INTEGRAATIOIDEN TOIMITTAJA.

Hyödy palveluistamme ► Tuottavuuden parantaminen IT-ratkaisujen avulla matkapuhelinohjelmistoissa, teollisuudessa ja sähköisissä palveluissa ► IT-ratkaisujen ja ohjelmistojen kehityspalvelut Android- ja IOS- älypuhelimiin, logistiikkaprosesseihin, IT-järjestelmiin ja palvelinympäristöihin. ► IT-integraatioiden kehityspalvelut alustoina Ensemble, IBM Integration Bus, MQ series and Microsoft BizTalk

puh. 08 210 4500, www.rescomi.com Softpolis Raahe, Teknologiakylä Oulu

TARVITAANKO ENÄÄ JOHTAMISTA? -HALLITUSTYÖSEMINAARI Aika: 20.11.2018 klo 14:00-18:30 Paikka: Original Sokos Hotel Arina, Vanhan Paloaseman Ullakko Mitä johtajuudella tarkoitetaan? Millaista johtajuutta muuttuvissa tilanteissa tarvitaan? Yritysten tulisi tukea työntekijöiden innostusta ja sisäistä motivaatiota. Innovaatioiden syntymisen edellytyksenä on kulttuuri, joka tukee luovuutta, itseilmaisua, henkilökohtaista kasvua ja tekemiseen uppoutumista.

Nämä ovat ohjenuoria johtamisen kehittämiseen.

Johtajuuden tarve ei katoa, mutta termistömme kaipaavat muutosta johtamismallien muuttuessa. Johtaja, esimies, pomo, päällikkö, alainen... Voisiko johtaja ollakin mahdollistaja ja työntekijä toteuttaja?

Tervetuloa Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry:n ja Oulun kauppakamarin yhteistyöseminaariin kuulemaan huippuasiantuntijoita ja keskustelemaan aiheesta! Alustajina mm. F-Secure Oyj:n toimitusjohtaja Samu Konttinen, Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen ja tulevaisuustutkija Ilkka Halava.

Osallistumismaksu: Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry:n jäsenet ja HHJkurssin käyneet 150 euroa/hlö, normaali hinta 200 euroa/hlö.

Hintoihin lisätään alv 24 %.

Sitovat ilmoittautumiset 13.11. mennessä: www.lyyti.in/tarvitaankoenaajohtamista

2 KAUPPAKAMARI

PÄÄKIRJOITUS

Liikenneväylien rahoitus uudistettava Suomen menestys on riippuvainen viennistä. Sujuvat liikenneyhteydet ja hyväkuntoiset väylät ovat välttämättömiä pohjoisen sijaintimme vuoksi. Liikenneväylillä on suuri merkitys alueiden ja yritysten kilpailukyvylle sekä yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksille. Tämän vuoksi liikennesektorilla pitää olla resursseista mieluummin ylitarjontaa ja päätöksentekoa on suunnattava pois niukkuusajattelusta.

Rahoituksen niukkuus on aiheuttanut sen, että tiestömme korjausvelka on 2,5 miljardia euroa. Tämä puolestaan on vaikuttanut väylien huonokuntoisuuteen. Investointivelka, eli toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa on moninkertaisesti korkeampi, 15 miljardia euroa. Julkisen talouden suunnitelman mukaan luvattu 300 miljoonan euron lisäys budjettiin tulisi vasta vuonna 2022. Elinkeinoelämän yhteinen pelko on, että väylien rapautuminen kiihtyy ilman tasokorotuksen aikaistamista.

Yhtenä ratkaisuna pitäisi tarkastella liikenteen rahoitusmallin uudistamista. Suomessa pitäisi investoida väyliin ja infrastruktuuriin Ruotsin tapaan. Tämä tarkoittaisi resurssien kaksinkertaistamista. Nykyisellä budjettirahoitukseen perustuvalla mallilla tämä ei onnistu, vaan tarvitaan kokonaan uusi rahoitusmalli. Yhtenä keinona on, että liikenneväylien investointeihin otetaan mukaan yksityistä rahoitusta. Näin voidaan samalla nopeuttaa elinkeinoelämän kannalta tärkeiden väyläinvestointien toteuttamista.

Tavoitteena on, että junalla pääsee Oulusta Helsinkiin neljässä tunnissa.

Oulun seudun keskeisimmäksi liikenneväylähankkeeksi Oulun kauppakamari on nostanut Liminka-Oulu kaksoisraiteen ja Oulun kolmioraiteen, jotka mahdollistavat elinkeinoelämälle tärkeät, mahdollisimman häiriöttömät kuljetukset satamaan. Kaksoisraide Ylivieska-Oulu, erityisesti Liminka-Oulu välille, lyhentäisi matkustusaikaa merkittävästi ja vähentäisi liikenteen häiriöistä johtuvia ketjuuntuvia aikataulupoikkeamia. Tuemme Oulun kaupungin aloitetta yhteistyön käynnistämistä pohjoisen pääradan eli Suomiradan kunnostamiseksi. Tavoitteena on, että junalla pääsee Oulusta Helsinkiin neljässä tunnissa.

Kolmioraide mahdollistaa junaliikenteen Kainuun radalta suoraan pääradalle etelän suuntaan ilman käyntiä ratapihalla ja siihen liittyvää operointia.

Investointi tukisi alueen kasvuodotuksia matkailussa sekä kaivos- ja biotaloudessa.

Myös perusväylänpidon rahoitustason pysyvällä nostolla voidaan vähentää liikenneinfrastruktuurin kasvavaa korjausvelkaa ja tehdä tarvittavia parannustoimenpiteitä. Toimenpiteillä parannetaan elinkeinoelämän kuljetusten toimivuutta ja alennetaan kuljetuskustannuksia.

JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja

3 KAUPPAKAMARI

KIITOS S I TO U T U N E E S TA T YÖ S TÄ

Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä.

Hyvä työntekijä ansaitsee kiitoksen. Ansiomerkki myönnetään työvuosien perusteella, elämäntyöstä tai rautaisesta työsuorituksesta.

ansiomerkit.fi 4 KAUPPAKAMARI

SISÄLTÖ

KUVA: JUHA SARKKINEN

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255 KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY

16

TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA

ISSN 1458-6002

6 ALUEELTA ICT-osaajaselvityksen työpaja vei ideoita ja jatkotoimenpiteitä eteenpäin Kauppakamarin Vuoden Teko -palkinto Sotkamo Silverille Kauppakamarin uudet jäsenet 8 HENKILÖ Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman: Peiton paikkauksen tilalle pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa 12 TEEMA Liikenneinfra on merkittävä osa Suomen kilpailukykyä

16 Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala: Liikenneyhteydet tärkeä valttikortti

26 URAPOLKU Marko Määttä löysi Oulun Lasipalvelun DuuniPolun kautta

20 Valtatie 22:n tilanne huolestuttaa

27 KOLUMNI Opin tiellä ulkomailla

22 Toimiva logistiikka tärkeä SSAB:n kilpailukyvylle ja toimitusvarmuudelle

28 KAMARIKUULUMISIA Oktoberfest Oulun Taidemuseolla

30 KOULUTUSKALENTERI

24 BusinessOulu muutti keskustaan lisätäkseen palvelutarjontaansa

20

KUVA: JUHA SARKKINEN

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA

3 PÄÄKIRJOITUS

5 KAUPPAKAMARI

UUTISIA OULUN KAUPPAKAMARIN ALUEELTA TEKSTI: MIKA KULJU

ICT-osaajaselvityksen työpaja vei ideoita ja jatkotoimenpiteitä eteenpäin

Alkuvuoden aikana Oulun kauppakamari teki yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston, Pohjois-Pohjanmaan liiton, BusinessOulun ja alan yritysten kanssa ICT-osaajatarve-selvityksen.

Selvityksen mukaan Oulun seudulla rekrytoitiin vuonna 2017 noin 1100 henkeä ICT-alalle. Kuluvana vuonna määrän arvio on sama. Yritysten näkemysten pohjalta vuosien 2019–2020 kuluessa Oulun seudulla tehdään arviolta yhteensä noin 1800 rekrytointia. 1800 henkilön tarve vastaa noin 12 prosenttia Oulun alueen ICT-yritysten henkilöstöstä.

Yhtenä selvityksen johtopäätöksenä oli järjestää työpaja, jossa käydään läpi selvityksen kautta aikaan saatu roadmap ja viedään ideoita eteenpäin. Työpaja järjestettiin syyskuussa ja se antoi eväitä jatkotoimille.

6 KAUPPAKAMARI

”Keväällä tehty ICT-toimialan kartoitustyö osoitti selkeästi, että Pohjois-Pohjanmaan alueella on toimialan osaavalle työvoimalle tarvetta. Oulun Kauppakamarin organisoimassa jatkotyön workshopissa päästiin keskustelemaan sekä sopimaan eri yhteistyötahojen kanssa osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvistä konkreettisesta yhteistyöstä sekä yhteistyön askeleista.

Osaavan työvoiman saatavuuden haasteet eivät ole hoidettavissa yhden toimijan palvelutuotannolla, vaan tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä eri palveluvaihtoehtoja, joista yritykset valitsevat heille sopivat palvelutuotteet”, toteaa palvelujohtaja Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistosta.

Keskusteluissa nousi esille Oulussa jo olevien ulkomaalaisten opiskelijoiden houkuttelu alueen yritysten palvelukseen sekä koulutetun ja vapaan työvoiman etsiminen ulkomailta. Tässä suhteessa BusinessOulun Talent Attraction -hanke Brasiliassa on hyvä esimerkki uudenlaisesta ajattelusta ja lähestymistavasta.

Työpajassa korostettiin oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten yhteistyön

tehostamista osaajatarpeiden ennakoinnissa sekä rullaavan, molemminsuuntaisen tietojen vaihdon kehittämistä yrityselämän ja oppilaitosten välille. Tässä yhteydessä nostettiin esille tekoälyn hyödyntäminen työvoimaresurssien tietopankin keräämisessä. Tavoitteena olisi kehittää jatkuvasti karttuva ja reaaliaikainen resurssien seurantajärjestelmä.

Yksi konkreettinen kehittämistoimenpide koulutetun työvoiman ja yrityselämän kohtaannon lisäämisessä on suunnitteilla Oulun yliopistolla: ”Yhden luukun palvelu liittyy OAMK:n muuttoon Linnanmaan kampukselle. On nostettu keskusteluun, että siinä vaiheessa olisi hyvä, että yritysten yhteydenotot hoituisivat yhden luukun periaatteella.

Yrityksille ei ole väliä, tuleeko ratkaisu ongelmaan OAMK:n vai yliopiston puolelta, kunhan se löytyy. Keskustelut yhden luukun palvelusta ovat käynnissä”, kertoo Arto Maaninen, Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden vararehtori.

Yksi vastaus rekrytointihaasteisiin on Osaavat ohjelmoijat -hanke, jonka rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa Oulun talousalueen yritysten ICT ja ICT:tä hyödyntävien yritysten teknologiaosaamistarpeet sekä suunnitella että toteuttaa tarpeisiin perustuvat koulutukset joustavien, aikuiskoulutukseen sopivin menetelmin. Koulutuskokonaisuudet hyödyntävät olemassa olevaa yliopiston koulutustarjontaa. Hankkeessa koulutetaan ammattitaitoista työvoimaa ICT osaajapulasta kärsiville yrityksille.

Hankkeessa syntyy kolmesta yhdeksään eri sisältöistä koulutuskokonaisuutta, jotka vastaavat yritysten osaamistarpeita.

Hankkeen tavoite on kouluttaa työssä tai työelämän ulkopuolella olevat 180 henkilöä viimeisimmän ICT-alan tiedon osaavaksi ammattilaiseksi. Hankkeen avulla korjataan pääasiassa Oulun seudun yritysten akuuttia ICT osaajapulaa. Pitkällä aikavälillä yliopistojen koulutusohjelmat muuntuvat paremmin vastaamaan työelämän tarpeita sekä toiminta luo pysyvän yhteyden työelämän ja yliopistomaailman välille.

Jatkotoimenpiteiden varmistamiseksi sovittiin, että Oulun kauppakamarin Tietoteollisuusvaliokunta seuraa toimenpiteiden toteutumista ja niistä kerrotaan vuosittain Oulun kauppakamarin järjestämissä ICTinfoissa.

•

UUDET JÄSENET

Uudet jäsenet 1.9.–17.10.2018

Sotkamo Silver Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Tuokko ja Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja Markus Pirttijoki.

TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU

KAUPPAKAMARIN VUODEN TEKO -PALKINTO SOTKAMO SILVERILLE Kainuun kauppakamariosasto on valinnut Vuoden Teko –palkinnon saajaksi Sotkamo Silver Oy:n, joka käynnistää ensi keväänä jo lähes 40 vuotta tiedossa olleeseen hopeaesiintymään perustuvan kaivoksen. Samalla hopean kaivostuotanto Suomessa kolminkertaistuu sekä kokonaistuotanto kasvaa puolet nykyisestä. Viime vuonna Suomessa tuotettiin yhteensä 85 000 kiloa hopeaa.

Pelkästään Sotkamo Silverin vuosituotanto tulee olemaan noin 45 000 kiloa.

Palkinnon valintaperusteluissa painotettiin Kainuun tulevaisuuden tekemistä.

Valintaraadin ehdokasluettelo oli teemaan liittyen varsin pitkä ja valinta oli tänä vuonna poikkeuksellisen vaikeaa monien hyvien ehdokkaiden joukosta. ”Hyvien ehdokkaiden runsas lukumäärä kertoo siitä, että Kainuun alueella toimivat yritykset ovat saaneet aikaan erinomaisia tekoja. Tänä vuonna halusimme painottaa kainuulaista sitkeyttä. Sotkamo Silverin 40 vuoden urakka rahoituksen saamiseksi on vaatinut sinnikkyyttä ja uskoa omaan tekemiseen. Rahoituksen varmistuminen ja tuotannon käynnistäminen on upea suoritus, joka kannustaa eri tilanteissa olevia yrityksiä uurastamaan tulevaisuutensa puolesta yhä uudelleen ja uudelleen”, sanoo Kainuun kauppakamariosaston puheenjohtaja Markus Pirttijoki.

Sotkamo Silver myy hopea- ja sinkkirikasteensa Bolidenin sulatoille Kokkolaan ja Ruotsin Rönnskäriin. Toimitusten arvo on

neljänä vuonna noin 120 miljoonaa euroa.

Tuotannon alkaessa hopeakaivoksella on työntekijöitä kaikkiaan noin sata. Osa on suoraan Silverin palveluksessa, ja osa on urakoitsijoiden töissä.

Sotkamo Silver tavoittelee vuosittain 35–40 miljoonaa euron liikevaihtoa. Yhtiön 13 000 osakkeenomistajasta 10 000 on suomalaisia, joten yhtiö on 86-prosenttisesti kotimaisessa omistuksessa. Kaivoksessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja huomioidaan ympäristöasiat.

Hopean esirikastus tapahtuu kuivalla malmilla, ja kaivokselle rakennetaan oma monivaiheinen vedenpuhdistamo. ”Arvostamme Vuoden teko -palkintoa erittäin korkealle, sillä tämä on myös tunnustus suomalaiselle kaivostoiminnalle ja sen elpymiselle. Olemme erittäin ylpeitä siitä, että kaivoksen rahoitus on lähes täysin kotimaista. Hopeakaivoksen rakennustyöt ovat käynnissä ja tuotanto lähtee keväällä käyntiin. Meillä on myös muita mielenkiintoisia kohteita, jotka luovat mahdollisuudet kaivosklusteriksi kasvamiseksi”, sanoo Sotkamo Silver Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Tuokko.

Vuoden Teko -palkinto myönnetään vuosittain. Voittajaa valittaessa pääperusteena on merkittävä teko ja panostus Kainuun talousalueen elinvoiman ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Palkinto jaettiin Kainuun kauppakamariosaston Talousseminaarissa 22.10.2018.

•

KALAJOKILAAKSO HONKAPERÄ FOREST OY Puunkorjuu JOKIEDU OY Kuljettajakoulutus NDI FINLAND OY Tukku- ja vähittäiskauppa KOILLISMAA KIINTEISTÖNVÄLITYS LKV SAAGA OY Kiinteistönvälitys OULU AMBIT OY Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus CONTRIBYTE OY Liikkeenjohdon konsultointi DOORWAY FINLAND OY Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ERWEKO OY Painaminen ja siihen liittyvät palvelut HARTIKAINEN YHTIÖT OY Liikennettä palveleva toiminta KONE- JA VIHERTYÖ HAAPA-AHO OY Rakennuspaikan valmistelutyöt LASANEN INCORPORATED OY Liikkeenjohdon konsultointi NORTASTIC OY Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi REMAX PLAZA/CASATE OY Kiinteistönvälitys RTK-HENKILÖSTÖPALVELU OY OULU Työnvälitystoiminta SLATEK OY Sähköasennus SUOMEN TILIKESKUS OY Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu SUORATYÖ OY Tietopalvelutoiminta UNORDIC OY Ohjelmistot, konsultointi VB-BETONI OY Betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin RAAHE APPH-YHTYMÄ OY Rakennuspaikan valmistelutyöt HELGE HENKILÖSTÖRAVINTOLA Henkilöstö- ja laitosruokalat RAKENNUSTOIMISTO ARESA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen SIIKAJOEN OSUUSPANKKI Pankkitoiminta

7 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

8 KAUPPAKAMARI

Peiton paikkauksen tilalle pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa TEKSTI TIMO SORMUNEN

KUVAT SARI GUSTAFSSON

Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlmanin mukaan kotimaisen väyläverkon kasvavan korjausvelan vähentäminen sekä tulevien suurien tie- ja ratahankkeiden toteuttaminen ei onnistu pelkästään valtion budjettirahoituksella. Väylähankkeissa on lisäksi huomioitava entistä laajemmin myös elinkeinopoliittiset kerrannaisvaikutukset.

9 KAUPPAKAMARI

S KARI WIHLMAN LIIKENNEVIRASTON PÄÄJOHTAJA

1.1.2018 lähtien LIIKENTEEN

turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja 2010–2017 AJONEUVOHALLINTOKESKUKSEN

ylijohtaja 2008–2009 KOULUTUS

varatuomari SAI TÄNÄ VUONNA

Liikenneturvan myöntämän liikenneturvallisuusalan ansiomitalin HARRASTUKSET

liikunta PERHE

naimisissa, 4 lasta

10 KAUPPAKAMARI

vain harvoin ymmärrystä Turku-Tampeuomen liikenneverkossa muhii viime re-Helsinki-kolmion sisään jääville kehittävuosien mittavista budjettipanostukmishankkeille. sista huolimatta edelleen noin 2,5 Wihlmanin mukaan liikenneyhteyksien miljardin euron korjausvelka. Sitä turvaaminen ja huoltovarmuus Hangosta on takavuosina kutistuneiden määrärahojen Utsjoelle on viraston perustehtävä. Samalla seurauksena muun muassa väylärakenteissa, on kuitenkin pidettävä erityistä huolta keskeimaantie- ja rautatiesilloissa, ratapihoilla sekä simmistä ja elinkeinoelämälle tärkeimmistä varusteissa ja laitteissa. pääväylistä ja rataverkosta – tätä myös KesIstuva hallitus myönsi väyläverkon kuskauppakamari on omissa linjauksissaan korjausvelkaan noin miljardi euroa pääosin korostanut. vuosille 2016–18. Se on näkynyt viimeisen “Suomi elää viennistä, ja toimiva logistiikparin vuoden aikana lukuisina uusina tie- ja ka on olennainen kilpailukykytekijä. Puuta ratatyömaina eri puolilla Suomea. on saatava metsästä tehtaille ja vientituotteita Liikenneviraston pääjohtajan Kari Wihlsatamiin. Siksi väylät on pystyttävä pitämään manin mukaan kyseisellä budjettipotilla saakunnossa”, Wihlman painottaa. tiin paikatuksi väyläverkon pahimmat kuopat, mutta sillä ei ratkaistu perusongelmaa.

BUDJETTIVÄÄNNÖN “Korjausvelan kasvu saatiin pysähtymään, TILALLE PITKÄJÄNTEISIÄ mutta pelkästään nykytason säilyttäminen INVESTOINTIPÄÄTÖKSIÄ edellyttää runsaan 100 miljoonan euron Liikennevirastossa väylähankkeita laitetaanlisärahoitusta perusväylänpitoon joka vuosi. kin tärkeysjärjestykseen entistä enemmän Korjausvelan tehokas vähentäminen vaatii niiden elinkeinopoliittisten kerrannaisvaiministeri Anne Bernerin johtaman parlamenkutusten perusteella. Valtaväylissä tämä tartaarisen työryhmän helmikuussa esittämää koittaa koko Suomea, paikallisissa hankkeissa 300 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta”, yksittäisten kuntien Wihlman sanoo. sijaan vähintään koko Esimakua tulevas“SUOMI ELÄÄ maakuntaa tai lääniä. ta saatiin jo valtion ­VIENNISTÄ JA “Valtion rahoituktalousarvioehdotuksessa, seen tarvitaan nykyistä jossa väylämäärärahat ­TOIMIVA ­LOGISTIIKKA selvästi pitkäjänteisemtypistyivät murto-osaan ON ­OLENNAINEN pää mallia. Se voisi olla odotetusta. Pääjohtajan KILPAILU12-vuotinen liikennemukaan uhkana on, että KY­KYTEKIJÄ.” järjestelmäsuunnitelma, kertaalleen pysäytetty joka päivittyisi rullaavaskorjausvelka lähtee jälleen ti hallituskausittain. Pakasvamaan. Samalla nourasta aikaa parlamentaasevat myös kustannukset. rinen työryhmä pohtii menetelmää, jolla tuo “Korjausvelan kiriminen kiinni on aina suunnitelma tulisi laatia”, Wihlman kertoo. kalliimpaa kuin saavutetun palvelutason Uudistustarvetta ajavat eteenpäin myös ylläpito”, hän tähdentää. viime aikoina esillä olleet massiiviset, ilmastotavoitteita tukevat väylähankkeet. Niitä on VIENTIVÄYLÄT kuitenkin mahdotonta toteuttaa nykyisillä YKKÖSKATEGORIASSA rahoitusmalleilla. Mikäli Tallinnan tunneli, Valtiolla on maanteitä vajaat 80 000 kilometTurun ja Tampereen nopeat junayhteydet, riä, mikä on lähes viidesosa kaikista Suomen itäradan oikaisu Porvoon kautta Kouvolaan teistä. sekä pohjoinen jäämeren rata nytkähtävät Hankelistauksia tekevät maakuntien liikkeelle, tarvitaan mukaan myös infrasta ELY-keskukset ja liikennevirasto yhteistyössä kiinnostuneita sijoittajia niin kotimaasta kuin kuunnellen eri toimijoiden tarpeita. Liikenneulkomailta. ja viestintäministeriö tekee talousarvioesityk“Näiden ja muiden eri listoilla olevien set isojen hankkeiden osalta, mutta lopullinen hankkeiden yhteisarvo on noin 60 miljartärkeysjärjestys on edelleen kansanedustajien dia euroa. Nykyisellä budjettirahoituksella käsissä. niiden toteuttamiseen kuluisi 135 vuotta.

Takavuosien “siltarumpupolitikointi” on Jokainen tietää, ettei se ole realistista. Erilaisia Arkadianmäellä vähentynyt, mutta oman rahoitusmalleja on selvitelty vuosien varrella kotimaakunnan väyläinvestoinnit ovat useaan otteeseen. Nyt niitä on otettava myös kansanedustajille edelleen tärkeitä. Siksi pohkäyttöön”, Wihlman tiivistää. joisemman Suomen kansanedustajilla riittää

Raahen seutukunnassa tapahtuu suuria Paikallistuntemus ja asiantuntijuus yrityksesi käytettävissä www.rsyp.fi yrityksen perustaminen yrityskehittäminen kansainvälistyminen sijoittumispalvelut

vapaana olevat toimitilat www.rsyp.fi/toimitilaporssi tietoa suurhankkeista www.rsyp.fi/suurhankkeet

Raahen seudun yrityspalvelut yrityspalvelut@raahe.fi, 044 439 3288

www.portofkalajoki.fi

Commercial Director Petri Nikupeteri, +358 44 4691 358 petri.nikupeteri@portofkalajoki.fi

RELEVANT CHARTS

BA 2252, BA3062 Finnish charts; 957, 3 (Gulf of Botnia), 53

AIRPORTS

Oulu 130 km Kokkola 90 km

PORT INFORMATION

FIKJO (ID: 11827)

LANDMARKS

Ulkokalla Lighthouse (64*19.88´N 23*26.75´E)

OSAO TYÖELÄMÄPALVELUT • Osaava yrittäjä • Osaava henkilöstö • Oppisopimuksella osaajia • Osaamisen kasvupalvelut • Hyvinvoiva työyhteisö Kun etsit ratkaisua omaan tai henkilöstösi osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin tai työhyvinvointiin, me autamme.

OSAO Ovi – hakijoille, työnantajille ja yrittäjille

T YÖN A N TA JAT JA YRI T TÄ JÄT: 040 141 5320 HALLITUSKATU 12, 90100 OULU

11 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KUVA: HANNES EGLER, UNSPLASH

12 KAUPPAKAMARI

Liikenneinfra on

merkittävä osa Suomen kilpailukykyä TEKSTI: KUSTAA HULKKO

Väylien korjausvelan supistaminen pitäisi kauppakamarien mukaan nostaa hallitusohjelman prioriteetteihin. Liikenneinfran erilaiset rahoitusmallit on syytä selvittää tarkkaan.

L

iikenneinfran saaminen kuntoon on tärkeä asia siksi, että se on Suomen kilpailukyvyn ehto.

On siis perusteltua vaatia, että väylien korjausvelan supistaminen asetetaan tulevan hallitusohjelman keskeiseksi liikennepoliittiseksi tavoitteeksi.

Näin sanoo Keskuskauppakamarin liikenneasioiden neuvonantaja Samuli Haapasalo.

SUOMI – PIENI SAARELLINEN VIENTIMAA Hän muistuttaa, että Suomi on pieni, viennistä riippuvainen kansantalous, meren saartama ja etäällä muusta Euroopasta. ”Kilpailukyvyn kannalta on elintärkeää, että

väylät vetävät ja ovat turvallisia, että niiden käytöllä ei ole ylimääräisiä rajoituksia ja että vientiin menevät kuljetukset pääsevät esteettä, ennustettavasti ja ilman lisäkustannuksia satamiin.”

Kilpailukykyyn liittyy myös se, että riittämätön tai huonokuntoinen infra voi haitata investointeja Suomeen. Omia investointejaan harkitseva yritys tarvitsee varmuuden siitä, että infrasta pidetään huolta pitkällä aikavälillä, jotta se voisi viedä tuotteensa maailmalle kilpailukykyisin kustannuksin.

Ruotsi kelpaa tässä suhteessa esikuvaksi. Jos Suomen ja Ruotsin kansantalouksien ja infran koko otetaan huomioon, Ruotsin investoinnit perusrakenteiden korjaamiseen ja uusimiseen ovat 2–3 kertaa niin suuret kuin Suomen.

13 KAUPPAKAMARI

KUINKA RAHOITTAA LIIKENNEVÄYLIÄ?

Liikenneinfran uuden rahoitusmallin selvittäminen sisältyy Keskuskauppakamarin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Sama teema on esillä muuallakin. Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan erilaisten yhtiömallien juridista ja taloudellista soveltuvuutta infrahankkeisiin.

Työ valmistuu näillä näkymin marraskuun 2018 lopussa.

Suomessa ei ole ennen tehty vastaavaa selvitystä hankkeista, joissa valtio on mukana.

Kauppakamarin ajattelun mukaan tienkäyttömaksuista kannattaa keskustella analyyttisesti. Niillä voidaan rahoittaa investointeja ja korjauksia. Ehdottomaksi reunaehdoksi on asetettava, että erityisesti vientiteollisuuden mutta myös koko muun elinkeinoelämän kuljetuskustannukset eivät nouse, vaan nimenomaan laskevat. ”Se tuottaa kilpailukykyä Suomelle. Hyväksyttävyys edellyttää myös, että ympäristöja ilmastositoumuksista pidetään vahvasti kiinni”, Haapasalo sanoo.

Tieverkko voitaisiin yhtiöittää valtionyhtiöksi, joka pystyisi käyttämään tasettaan investointeihin. Malli merkitsisi siirtymistä uuteen maailmaan, sillä se joutuisi ottamaan huomioon infran rahoituskustannukset.

Nyt infran korjaukset ja uusinvestoinnit kirjataan valtionbudjetin menopuolelle eikä päätöksissä oteta huomioon rahoituskustannuksia.

Rahoituskustannukset tulisi valtion ratkaisuin kuitenkin hallita niin, että niillä ei yhtiömallissakaan tarpeettomasti rasitettaisi infrarakentamista – vaikka rahoituksen hinta onkin tärkeä tiedostaa.

14 KAUPPAKAMARI

Haapasalon mielestä on hyvä asia, että yhtiömalli on noussut esiin. Toisaalta moni mallin yksityiskohta on auki. ”On esimerkiksi kestävästi ratkaistava, miten valtio ohjaa yhtiötä, miten valtio antaa sille lainaa, edellyttääkö valtio siltä osinkotuloa vai riittääkö valtiolle tuotoksi se, että Suomen kilpailukyky paranee infran kunnon kohentuessa.”

KÄYTTÖMAKSUJEN KERUUN ONGELMA ”Vaikka Suomi on digitaalisuuden kärkimaa, meillä ei ole valmista järjestelmää, joka keräisi maksut fiksulla tavalla.”

Jos järjestelmä hankittaisiin nyt, se maksaisi useita satoja miljoonia euroja – aivan liikaa.

KORJAUSVELAN LISÄKSI NYT KESKUSTELLAAN MYÖS ”INVESTOINTIVELASTA” ELI VAJEESTA, JOKA ON INFRAN NYKYTILAN JA TAVOITETILAN VÄLILLÄ.

Haapasalo uskoo, että jo muutaman vuoden kuluttua on saatavissa tehokas ja edullinen elektroninen järjestelmä. ”Maksaminen voi tapahtua esimerkiksi kännykän kautta.” ”Tietoturva pitää järjestää kestä-

vällä tavalla, ja järjestelmän pitää olla sellainen, että käyttömaksua ei voi kiertää.”

TURUN, HELSINGIN JA TAMPEREEN KOLMIO Korjausvelan lisäksi nyt keskustellaan myös ”investointivelasta” eli vajeesta, joka on infran nykytilan ja tavoitetilan välillä.

On asetettu rohkeita tavoitteita esimerkiksi Etelä-Suomen suurten kaupunkien talous- ja työssäkäyntialueiden yhdistämisestä uudella infralla. ”Tunnin juna” on ollut vireillä jo pitkään.

Se tarkoittaa Turun ja Helsingin uutta ratayhteyttä.

Toinen idea sisältää Turun ja Helsingin yhteyden lisäksi myös kolmannen raiteen Tampereen ja Helsingin välillä. Tätä ”tunnin raideyhteyksien” hanketta perustellaan sillä, että se edistäisi Etelä-Suomen innovaatioita ja talouskasvua. ”Näillä hankkeilla voisi olla strateginen merkitys Etelä-Suomen kehitykselle.”

Toisaalta nämä hankkeet eivät näytä kannattavilta perinteisten investointilaskelmien valossa.

Haapasalo pitää tärkeänä, että rahat lasketaan tarkkaan. Samalla hän tukee sitä, että isoja hankkeita tutkitaan myös laajemmasta perspektiivistä. ”Kaikkia tulevaisuuden asioita ei voida hinnoitella tänään.”

KESKUSTELU KEHITTYY Haapasalon mukaan kansallisesta infrakeskustelusta on tullut entistä monipuolisempaa, ja siinä otetaan entistä paremmin huomioon liikenneinvestointien positiiviset kansantaloudelliset vaikutukset, vaikka politiikka

KUVA: COLOURBOX

KAIKKEA EI VOI KORJATA KERRALLA Väylien korjausvelka arvioidaan 2,5 miljardiksi euroksi. Haapasalon mielestä on järkevää hoitaa velka yhden 12-vuotisjakson aikana, mihin nyt tähdätään. ”Kaikkea ei voi korjata kerralla.”

Korjaustarpeet pitää asettaa tärkeysjärjestykseen. Haapasalo priorisoisi väyliä, joita vientikuljetukset tarvitsevat.

Toinen prioriteetti on siltojen kestävyys.

Suomessa siltojen tilanne on onneksi sikäli hyvä, että niiden kunto on tutkittu ja viranomaisten tiedossa.

LIIKENTEEN KOVAT LUVUT • Tieliikenteeltä kerätään vuodessa veroina ja maksuina noin 8 miljardia euroa. Summa sisältää alv:n.

• Valtio käyttää kaikkiin infrainvestointeihin ja kunnossapitoon 1,7–1,8 miljardia euroa.

Luvussa ovat mukana radanpito ja meriväylät.

• Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa. Tieverkon osuus siitä on puolet. Korjausvelka tarkoittaa summaa, joka tarvitaan väylien kunnostamiseen.

• Liikenneväylien ns. investointivelka tai -vaje on arviolta 15 miljardia euroa. Se on yhtä kuin toteutumattomien tarpeellisten hankkeiden summa.

KUVA: COLOURBOX

Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että pääväylät ovat moitteettomassa kunnossa.

Tason nostaminen edellyttää uusien rahoitusmallien käyttöönottoa.

aika ajoin leimahtavine konflikteineen ei olekaan poistunut liikennepolitiikasta. ”Oma ajatteluni on laventunut. Muutenkin liikenneajattelu on liikkeellä.” ”Tuntuu kuin kauppakamarien viesti olisi mennyt perille: liikennettä pidetään kilpailukykyasiana ja nähdään, että sillä voidaan vahvistaa kasvua ja kehitystä.”

Aikaisemmin alueet kilpailivat väylärahoista.

Nyt alueelliset kauppakamarit muodostavat ketjuja yli maakuntarajojen muiden organisaatioiden kanssa.

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita lobbausjärjestö Viitostie ry, johon kuuluvat valtatie 5:n varren kunnat ja yritykset järjestöineen. 905 kilometriä pitkä väylä ulottuu Heinolan Lusista Sodankylään. ”Kuusamolaiset eivät ole kateellisia, jos viitostietä korjataan Mikkelissä, koska siitä hyötyy myös Kuusamo.”

SIJAA MYÖS BUDJETTIRAHOITUKSELLE Haapasalo arvioi, että myös valtion budjettirahoituksella on edelleen käyttöä tietyissä hankkeissa. ”Se voi olla hyvä silloin, kun sitä käytetään valmiiksi suunniteltuihin hankkeisiin, jotka voidaan kilpailuttaa milloin tahansa.”

Sellaisia ovat esimerkiksi liikennettä sujuvoittavat projektit kuten panostukset risteyksiin tai pitkiin ohituskaistoihin. ”Näitä ei ole syytä viivyttää tulevilla rahoitusratkaisuilla. On toimittava välittömästi.”

Budjettirahoitusta voidaan yhdistää myös kuntien panostuksiin esimerkiksi silloin, kun parannetaan tieyhteyksiä kuntien omistamiin satamayhtiöihin.

KESKUSKAUPPAKAMARI LINJASI LIIKENNEPOLITIIKKAA:

KORJAUS- JA INVESTOINTIVAJETTA VÄHENNETTÄVÄ KESKUSKAUPPAKAMARI ESITTÄÄ, ETTÄ HUHTIKUUN 2019 EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN MUODOSTETTAVA UUSI HALLITUS OTTAA OHJELMAANSA LIIKENNEVÄYLIEN KORJAUS- JA INVESTOINTIVELAN MÄÄRÄTIETOISEN SUPISTAMISEN.

Myös liikenteen uusi rahoitusmalli sisältyy Keskuskauppakamarin tavoitteisiin. Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi esitteli vaa-

litavoitteita taloustoimittajille 9. lokakuuta Helsingissä.

Keskuskauppakamarin tavoitteet perustuvat analyysiin, jonka mukaan hyvin toimiva liikennejärjestelmä on Suomen kilpailukyvyn keskeinen edellytys.

Korjausvelan vähentäminen edellyttää 12-vuotista suunnitelmaa, jonka mukaan väylien kunnostamismäärärahoja lisättäisiin vuosittain 300 miljoonaa euroa.

Uusi rahoitusmalli tarvitaan siksi, että

Suomi alkaisi lähestyä Ruotsin kehitystasoa infrastruktuurin rahoituksessa.

“Teiden Finavia on toistaiseksi paras kuvaus rahoitusmallista.”

Romakkaniemen mukaan Keskuskauppakamari täsmentää mallia myöhemmin.

Keskuskauppakamari vaatii myös, että logistiikkakustannuksia ei saa enää nostaa.

Tavoitteisiin kuuluu myös merenkulun väylämaksun poisto sekä se, että valtio vauhdittaa rautatieliikenteen kilpailua.

15 KAUPPAKAMARI

16 KAUPPAKAMARI

Liikenneyhteydet tärkeä valttikortti TEKSTI: KARI AROKYLÄ KUVAT: JUHA SARKKINEN

Oulun pysyminen logistisena keskuksena vaatii jatkuvaa työtä. Isoja liikennehankkeita toteutetaan parhaillaan, mutta lisää tarvitaan. Näin linjaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

17 KAUPPAKAMARI

”KAKSOISRAITEEN JATKAMINEN OLISI TÄRKEÄÄ NIIN HENKILÖ- KUIN TAVARALIIKENTEEN KANNALTA.”

O

ulu on kiistatta tärkeä logistinen keskus. Tämä ei tarkoita, että kaikki olisi pysyvästi hyvin.

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala levittää työpöydälleen ison nipun papereita, joissa kuvataan Oulun seudulla parhaillaan toteutettavia tai suunnitteilla olevia liikennehankkeita. Ne määrittelevät pitkälti kaupungin logistisen aseman jatkossa.

Laajala muistuttaa, että Suomen suuret kaupungit tekevät yhteistyötä, mutta myös kilpailevat asukkaista, yrityksistä ja investoinneista. Tässä kisassa erinomaiset liikenneyhteydet ovat tärkeä valttikortti. ”Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku ovat rakentumassa yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi. Oulun kannalta tästä aiheutuu sikäli huolta, että panostukset liikenneyhteyksien kehittämiseen eivät saisi keskittyä Etelä-Suomeen”, hän miettii.

”Nykyisessä asussaan asemanseutu ei ole tätä päivää”, toteaa Laajala ykskantaan.

Alueen remontoiminen molemmin puolin rataa näyttää onneksi nyt nytkähtävän eteenpäin. Avainasemassa ovat Senaatti-kiinteistöt, VR-Yhtymä ja Liikennevirasto sekä toki yhteistyökumppanina myös kaupunki itse.

Asemanseudun rakentamiseen ja kehittämiseen tähtäävässä hankkeessa tärkein toimija on Senaatti-kiinteistöt. Aluetta koskevan kilpailutuksen ja sen rakentamisen aikataulu tarkentuu ensi vuoden alkupuolella.

Asemanseudun kehittämiseen kytkeytyvät myös Raksilan markettien sekä poliisi- ja oikeustalon tilanne ja tulevaisuus. Varsinaisen kilpailutuksen piiriin ne eivät kuitenkaan kuulu.

KAKSOISRAIDE TARVITAAN Myös itse radan parantamiseen haluaa Päivi Laajala saada vauhtia. Hän kiirehtii pohjoisen pääradan eli niin sanotun Suomi-radan kunnostamista, jotta sen kuljetuskapasiteetti kasvaisi ja matka-ajat lyhenisivät. Tavoitteeksi Laajala asettaa neljän tunnin matka-ajan Oulun ja Helsingin välille. Tällöin Oulusta Kokkolaan pääsisi tunnissa, Seinäjoelle kahdessa ja Tampereelle kolmessa tunnissa.

Kiireisin Suomi-rataan liittyvä urakka olisi kaupunginjohtajan mielestä kaksoisraiteen rakentaminen Limingan ja Oulun väliselle

osuudelle. Kaukaisempi päämäärä on ulottaa kaksoisraide Ylivieskasta Ouluun. ”Kaksoisraiteen jatkaminen olisi tärkeää niin henkilö- kuin tavaraliikenteen kannalta”, hän korostaa.

Oulu on esittänyt Tampereelle, Seinäjoelle, Kokkolalle ja Ylivieskalle yhteistyön aloittamista Suomi-radan kehittämiseksi.

Suhtautuminen ehdotukseen on Laajalan mukaan ollut myönteinen. Suunnittelumäärärahaa valtiolta kuitenkin kaivataan, jotta rataprojekti etenisi.

SYVÄVÄYLÄÄ RUOPATAAN Suomi-radan remontti kaksoisraiteen jatkamisineen on vielä miettimisvaiheessa, mutta Oulun edustan merialueella tapahtuu parhaillaan. Ruoppaaja aloitti syyskuussa syväväylän tekemisen Ouluun. Suunnitelmien mukaan ruoppaus kestää lokakuun loppuun asti.

Uusi väylä on kulkusyvyydeltään 12,5 metriä, kun vanhan väylän syvyys on 10 metriä. Syväväylän merkitys on suuri, sillä sen ansiosta kaksi kertaa aikaisempaa suuremmat alukset pääsevät Oritkarin satamaan. Aluskoon kasvu tietää muun muassa alempia kuljetuskustannuksia ja vilkkaampaa liikennettä.

Syväväylä on ollut pitkään Oulun seudun teollisuuden toivelistalla. Kaupunginjohtaja Laajala onkin iloinen väylän toteutumisesta.

ASEMANSEUTU KUNTOON Oulun seudun liikennehankkeista ykköseksi Päivi Laajala nostaa rautatieaseman alueen kehittämisen. Hän sanoo saavansa asemanseudun nykytilasta palautetta lähes viikoittain. Alue voisi parhaimmillaan olla merkittävä vetovoimatekijä monipuolisine toimintoineen. Nyt se palvelee heikosti niin kaupunkilaisia, matkustajia kuin tavaraliikennettä.

Oulun rautatieaseman alue odottaa modernisointia.

18 KAUPPAKAMARI

Limingan ja Oulun välinen kaksoisraide on prioriteettilistan kärjessä.

Samalla hän muistuttaa, että syväväylä vain korostaa entisestään toimivien maantie- ja rautatieyhteyksien merkitystä. ”Kun Oulun sataman kautta kulkevan tavaran määrä kasvaa, täytyy satamaan ja sieltä pois johtavien teiden ja ratojen pystyä vastaamaan haasteeseen.”

RATA OULUN LENTOKENTÄLLE Päivi Laajala olisi myös valmis selvittämään Oulun lentoaseman ja rautatieaseman yhdistämistä radan avulla. Yhteyden luominen vaatisi noin kuusi kilometriä pitkän yhteyden rakentamista lentoaseman ja pohjoisen pääradan eli Suomi-radan välille. Hän uskoo, että lentoraide olisi merkittävä sysäys eteenpäin niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. ”Täytyy muistaa, että jo nyt Oulun lentoaseman ja rautatieaseman yhteenlaskettu matkustajamäärä on vuodessa yli kaksi miljoonaa. Ja määrä on kovassa kasvussa”, hän lisää.

Lentoraiteen kohtalosta riippumatta myös Oulun lentokentän tieyhteydet vaativat Laajalan mukaan vaiheittaista kehittämistä.

Tiestön osalta hän on tyytyväinen siihen, että Pohjantietä parhaillaan remontoidaan entistä ehompaan kuntoon. Tulevaisuuden tavoitteeksi Laajala asettaisi muun muassa kolmansien kaistojen rakentamisen Kaakkurin ja Linnanmaan väliselle osuudelle.

EU-RAHAA LIIKENNEYHTEYKSIIN Päivi Laajala arvelee, että Ruotsi on pystynyt hyödyntämään EU:n rahoitusta selvästi Suomea tehokkaammin liikenneyhteyksiensä parantamisessa ja rakentamisessa. Suomen ja Oulun kannalta tilanne näyttäisi kuitenkin olevan parantumassa.

EU-komissio antoi alkukesästä esityksensä vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä.

Liikenneverkkojen osalta ehdotuksen keskeinen tavoite on varmistaa, että liikennekäytävistä muodostuva yleiseurooppalainen TEN-T-ydinverkko valmistuu vuoteen 2030 mennessä. ”Ehdotetuista yhdeksästä EU:n ydinverkkokäytävästä kaksi on Suomen alueella ja ne ulottuvat myös Ouluun”, iloitsee Laajala.

Mikäli komission ehdotus toteutuu, voi Suomi hakea EU:lta rahoitusta muun muassa

juuri Suomi-radan ja valtatie 4:n sekä eräiden muidenkin Pohjois-Suomen liikenneväylien parantamiseen.

KEVYTTÄ LIIKENNETTÄ KEHITETÄÄN Liikenneyhteyksistä ja logistiikasta tulevat usein ensimmäisinä mieleen isot rakennushankkeet sekä raskaat kulkuvälineet. Kaupunginjohtaja Laajala haluaakin muistuttaa, että Oulun kaupungille on tärkeää panostaa myös kevyen liikenteen kehittämiseen. ”Vuosien 2017–2019 aikana pyöräilyn olosuhteita on Oulussa parannettu ja parannetaan lisääntyvässä määrin. Uskomme monien erilaisten toimien lisäävän ympärivuotisesti pyöräilevien määrää entisestään.

Kaupunkipyöräjärjestelmäkin on tulossa tänne keväällä 2019, mikäli päätös tästä tehdään tämän syksyn aikana”, hän kertoo.

Joukkoliikenteen lisäämiseen Oulussa on niin ikään täydet edellytykset. Päivi Laajala myöntää, että pääkaupunkiseudusta täällä ollaan vielä paljon jäljessä. Suunta on kuitenkin oikea: seudullisen joukkoliikenteen asiakasmäärät ovat kasvaneet viimeisen kolmen vuoden aikana noin neljänneksen.

•

19 KAUPPAKAMARI

Valtatie 22:n tilanne huolestuttaa TEKSTI: KARI AROKYLÄ KUVA: JUHA SARKKINEN

Muhoksen kunnanjohtaja Jukka Syvävirta harmittelee valtatie 22:n remontin taannoista supistumista. Lisäksi tietä uhkaa nyt jääminen pois valtakunnallisesta runkoverkosta.

20 KAUPPAKAMARI

ELY-keskuksen Timo Mäkikyrön mukaan rahoitukseen tarvitaan pikainen korjausliike

E

nsin hyvät uutiset: Valtatie 22:n parannushanke, joka valmistui noin vuosi sitten, on odotetulla tavalla kohentanut liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta tien Oulun puoleisessa päässä. Sitten huonot uutiset: hanke ei toteutunut alun perin suunnitellussa laajuudessa, vaan varsin paljon jäi tekemättä.

Muhoksen kunnanjohtajaa Jukka Syvävirtaa parannushankkeen supistuminen harmittaa vieläkin. Hän muistuttaa, että hankkeen rahoitus putosi 45 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan euroon. Aika lailla selvää on, että silloin myös tehtävien töiden määrä supistuu.

Valtatie 22 on tärkeä liikenneväylä, joka kulkee Oulusta Kajaanin kautta aina Vartiukseen asti. Se on myös osa poikittaista kansainvälistä yhteyttä Ruotsista Venäjälle. Lisäksi matkailutien statuksen kymmenen vuotta sitten saanut Tervan tie kulkee lähes koko matkaltaan valtatie 22:ta pitkin.

VALTATIE 22 SAATAVA OSAKSI RUNKOVERKKOA Nyt valtatie 22 tuottaa kunnanjohtaja Jukka Syvävirralle uusia huolia. ”Vt 22 ei ole mukana liikenne- ja viestintäministeriön kaavailemassa maanteiden ja rautateiden runkoverkossa. Oulu-Kainuu Tervan Tie ry. on vastikään antanut ministeriölle lausuntonsa runkoverkkoa ja sen palvelutasoa koskevasta asetusluonnoksesta. Lausunnossamme painotamme, että valtatie 22:n on useiden syiden vuoksi sisällyttävä runkoverkkoon”, hän toteaa.

Oulu-Kainuu Tervan Tie ry:tä ja sen puheenjohtajana toimivaa Syvävirtaa närästää liikenne- ja viestintäministeriön runkoverkkosuunnitelmassa moni muukin asia. Hän kummastelee esimerkiksi monin tavoin tärkeiden valtatie 8:n ja valtatie 6:n puuttumista ehdotetusta runkoverkosta, vaikka niiden pitäisi siihen perustellusti kuulua.

Valtatie 8:aan sisältyy pohjoiselle Suo-

melle tärkeä osuus Kokkolan ja Oulun välillä; valtatie 6 puolestaan yhdistää Kajaanin ja Joensuun. ”Mikäli ministeriön ehdotus hyväksytään nykyisessä muodossaan, keskittyvät tienpidon rahoitus ja mahdollisesti myös valtakunnalliset investoinnit entistä voimakkaammin Etelä-Suomeen”, pelkää Syvävirta.

Palataan vielä valtatie 22:n parannushankkeeseen. Jukka Syvävirta luettelee muutamia tärkeimpiä remonttikohteita, jotka jäivät tekemättä. Listalla on muun muassa kolme ohituskaistaa, maantien alitus Rovan kohdalla Muhoksella sekä kevyen liikenteen väylä Honkalasta Hyrkkäälle. Lisäksi esimerkiksi Kajaanin päässä olisi ollut tarvetta isommallekin savotalle kuin nyt tehdylle.

Suunnitelmia valtatie 22:n tiettyjen kohtien parantamisesta on olemassa.

Syvävirta toivookin, että ne päästäisiin jossain vaiheessa myös toteuttamaan.

TOIMIVIEN YHTEYKSIEN TARVE KASVUSSA Toimivien maantieyhteyksien tarve ei pohjoisessa Suomessa ole Syvävirran mukaan ainakaan vähenemässä, pikemmin päinvastoin. Alueella on vireillä useita isoja teollisia hankkeita. KaiCell Fibers muun muassa suunnittelee biotuotetehdasta Paltamoon ja Pyhäjoella Fennovoima jo tekee ydinvoimalan valmistelevia töitä.

Valtatie 22:lla on myös matkailullinen merkitys. Matkailutien statuksen vuonna 2008 saanut Tervan tie kulkee pääosin sitä pitkin. Tervan tie myötäilee Oulujoen vanhaa tervankuljetusreittiä ja sen tarkoituksena on esitellä monipuolisesti omaleimaista ja aitoa tervakulttuuria.

Tie myös kulkee useiden perinnemaisema-alueiden läpi. ”Tervan tietä on hyödynnetty eri tavoin matkailupalvelujen markkinoinnissa. Lisäksi on tehty myytäväksi tervaan liittyviä matkamuistoja”, kertoo Jukka Syvävirta.

•

Teiden kunnossa – pääteitä myöten – on Suomessa tunnetusti paljon toivomisen varaa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa työskentelevä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Timo Mäkikyrö kertoo saavansa valituksia teiden tilasta jatkuvasti. Hän myös ymmärtää hyvin palautteen antajien huolen. ”Varsinkin alemman tieverkon päällysteet ovat aika huonossa jamassa. Myös siltojen kunto heikkenee koko ajan’’, toteaa Mäkikyrö.

Vastuualueen keskeinen tehtävä on maanteiden päivittäisen liikennöitävyyden varmistaminen ja maantieverkon pitäminen muutenkin kunnossa.

Tätä nykyä Pohjois-Pohjanmaankin ELY-keskus on mahdottoman tehtävän edessä. Käytettävissä olevalla rahoituksella se ei pysty tekemään nykyistä enempää.

Tieverkon päivittäinen liikennöitävyys – kuten teiden talviauraus – on priorisoitu valtakunnallisesti ja pystytään hoitamaan. Päällysteiden uusimiseen tai tierakenteiden ja siltojen kunnostamiseen rahaa ei kuitenkaan ole riittävästi. Näin korjausvelkaa kertyy vain lisää.

Pohjois-Suomessa tilanne on erityisen haastava, koska päätieverkkoa on harvassa ja alueella on pitkiä alemman tieverkon teitä. Alemmalla tiestöllä on vähän liikennettä, mutta asutuksen ja biotalouden kuljetusten kannalta se on tärkeä.

KORJAUSVELKA EHKÄ HALLINTAAN Korjausvelan suhteen parempaa saattaa Timo Mäkikyrön mukaan olla luvassa. Kuluvalla hallituskaudella korjausvelan kasvu on pystytty pysäyttämään tieverkon korjauksiin suunnatulla erillisrahoituksella. Lisäksi parlamentaarinen työryhmä esitti tämän vuoden alkupuolella yksimielisesti, että perusväylänpitoon osoitettaisiin hallituskautta edeltäneeseen noin yhden miljardin euron rahoitukseen 300 miljoonan euron tasokorotus. ”Lisämäärärahasta tieverkon osuus olisi noin 150 miljoonaa euroa”, hän laskee.

Timo Mäkikyrö muistuttaa myös, että väylien rakentamiseen ja kunnossapitoon on periaatteessa olemassa muitakin rahoitusmalleja kuin verovarojen käyttäminen. Viime aikoina on ollut keskustelussa muun muassa erilaisia tiemaksuihin perustuvia ratkaisuja. Ratainvestointeihin etsitään myös uusia rahoitusmuotoja.

21 KAUPPAKAMARI

SSAB:n Mervi Leinonen:

Toimiva logistiikka tärkeä kilpailukyvylle ja toimitusvarmuudelle TEKSTI: KARI AROKYLÄ

R

aahen seudulla on tunnetusti runsaasti metalli- ja konepajateollisuutta.

Suurin tekijä alueella on tietysti SSAB:n terästehdas. Liikenneyhteyksien kannalta toimiminen Raahessa ei ole hassumpi valinta – johtavathan kaupunkiin ja sieltä pois oikeastaan kaikki liikennemuodot. On satama, rautatie, maantie ja lentokenttä vain lyhyen matkan päässä Oulussa.

SSAB:n valmistuksen ja toimitusten ohjauksen päällikkö Mervi Leinonen kehuukin Raahen olevan logistisesti varsin hyvä paikka.

Toki miinuspuoliakin löytyy. Merkittävin niistä on se, että kaupunki sijaitsee etäällä suurista markkina-alueista. ”Valmiit tuotteet joutuvat matkustamaan pitkän matkan asiakkaiden luokse. Samoin raaka-aineet kuljetetaan Raaheen aika kaukaa”, hän miettii.

deltaan olisikaan kovin paljon.

Valmistuksen ja toimitusten ohjauksen päällikkö Leinonen korostaa, että kaikki liikennemuodot ovat SSAB:lle tärkeitä. ”Toimintamme on kokonaan riippuvainen siitä, että logistinen ketju toimii katkeamatta”, hän sanoo.

Sujuvalla logistiikalla on iso merkitys SSAB:n ja yleensäkin teollisuuden kilpailukyvylle, toimitusvarmuudelle, kustannustasolle ja asiakkaille tarjottavan palvelun laadulle. Myös yritysten sijoittumista liikenneyhteydet osaltaan ohjaavat – sujuvien yhteyksien paikkakunta on vahvoilla.

LOGISTIIKKA PAIKKAA ETÄISYYSHAITTAA Hyvät yhteydet onneksi paikkaavat etäisyyden tuomaa haittaa. SSAB:n valmiista tuotteista puolet lähtee Raahesta maailmalle junalla, noin neljännes laivalla ja toinen neljännes rekoilla. Vastaavasti terästehtaan pääraakaaine eli rautamalmipelletit saapuvat Ruotsista laivalla ja Venäjältä junalla.

SSAB:n tekemien valmiiden tuotteiden kuljettamiselle tuo Mervi Leinosen mukaan omat haasteensa se, että ne painavat erittäin paljon. Muun muassa teräskelalla on massaa jopa kolmekymmentä tonnia. Tämän vuoksi kuormien enimmäisrajat tulevat äkkiä täyteen, vaikka kuljetettavaa tavaraa ei tilavuu-

•

MERVI LEINONEN

22 KAUPPAKAMARI

KUNNOSSAPITOA TARVITAAN Vaikka yhteydet Raahen seudulla ja seudulle ovatkin nyt varsin hyvällä tolalla, ei laakereilla voi ryhtyä lepäilemään. Mervi Leinonen muistuttaa, että maantiet, rautatiet, satamat ja väylät on myös pidettävä hyvässä vireessä.

Siksi tarvitaan yhteyksien järjestelmällistä kunnossapitoa. Tämän merkitys vain korostuu talvisin, jolloin olosuhteet saattavat olla kaikille liikkumismuodoille hyvinkin hankalat.

Ja toki logistisia yhteyksiä on jatkuvasti myös pyrittävä parantamaan – pelkkä ylläpito ei riitä. ”Täytyy muistaa, että Raahen seudulla on paljon raskasta teollisuutta ja isoja hankkeita, kuten esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimalaitos. Logistiikan kohentamisen pitäisi tapahtua etukenossa, jotta kaikille kuljetusten tarvitsijoille riittää kapasiteettia”, sanoo Leinonen.

Hän on tyytyväinen Raahen alueen kannalta tärkeän valtatie 8:n parannustöihin, jotka pääosin ajoittuivat viime vuodelle.

Remontilla varauduttiin tien liikennemäärien ja etenkin raskaan liikenteen kasvuun. ”Liikenne valtatie 8:lla kulkee nyt sujuvammin, nopeammin ja turvallisemmin.”

Myös rautatietä on kohennettu. Tämä mahdollistaa junien akselipainon noston ja näin suurempien junakokonaisuuksien liikkumisen. Lisäksi Mervi Leinonen mainitsee Raahen satamaan rakenteilla olevan RoRolaiturin, joka valmistuttuaan tarjoaa uusia kuljetusmahdollisuuksia.

ME YMMÄRRÄMME YRITTÄJÄN ARJEN JA KULJEMME RINNALLASI. Ota yhteyttä!

Eija Kiviluoma 050 523 2684

Henri Niemi 044 732 1011

Sari Koskela-Keskitalo 044 348 2632

SÄÄSTÖPANKKI OPTIA | Kirkkokatu 10, 90100 OULU | Puh. 029 041 2500 | www.saastopankki.fi/oulu

Puh. hinta 029-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24%).

Säästöpankin yritysrahoituspäälliköt Oulussa

BusinessOulu muutti keskustaan lisätäkseen palvelutarjontaansa TEKSTI: MIKA KULJU KUVA: HARRI TARVAINEN

B

usinessOulu muutti lokakuussa elinkeinopalvelunsa Peltolasta niin sanottuun Posti- ja teletaloon Oulun ydinkeskustaan (Hallituskatu 36 A). Yhtenä tärkeänä syynä muuton taustalla on Oulun kaupungin elinkeino- ja työllisyyspalveluista vastaavan BusinessOulun halu olla lähempänä kaupungin yrityselämän sykettä ja voimakkaiden asiakasvirtojen varrella. Työllisyyspalvelut muuttavat samaan osoitteeseen helmikuussa 2019. ”Pelkistetysti sanottuna meidän tehtävämme on auttaa oululaisten yritysten menestystä. Saimme muutosta toiminnallista hyötyä, sillä yritysten toimintaedellytysten kehittäminen on helpompaa keskustassa. Myös kaupunkimarkkinoinnin ja tapahtumien kehittämisen kannalta sijainti on oleellinen.

Lisäksi haemme säästöjä palvelutoimintojen keskittämisellä saman katon alle”, selvittää BusinessOulun johtaja Juha Ala-Mursula.

Muuton tavoitteena on luoda Ouluun matalan kynnyksen kaupallista osaamista kehittävä ympäristö, joka tukee koko pohjoisen Suomen kasvua. Tarkoituksena on tuoda yritykset, työnhakijat ja opiskelijat sekä nykyaikaiset työkalut yhteen tukemaan yritysten kilpailukykyä. ”Haluamme jatkossa panostaa entisestään asiakaslähtöisyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen. Nykyisen palvelutarjonnan lisäksi vahvistamme toimintaamme yrittäjyyden, työllistämisen ja osaamisen näkyvyyden lisäämiseksi päivittäisessä kaupunkikuvassa”, kertoo palvelupäällikkö Jarmo Lauronen.

Laurosen mukaan uusin tiloihin pyritään käynnistämään katutasolle kauppahuoneen tyyppinen kokonaisuus, joka yhdistää työnantajien ja työnhakijoiden lisäksi tarvittavan osaamisen. Näin BusinessOulun 1500 yritysasiakkaan verkosto saadaan vierailijan ulottuville vaikkapa kahvikupposen äärellä. ”Konsepti käsittää fyysisen toimintaympäristön, joka mahdollistaa yhteisölli-

24 KAUPPAKAMARI

sen kehittämistyön kumppanuusverkoston kanssa, alueen vahvuuksien markkinoinnin, yritysten tarpeista lähtevän osaamisen kehittämisen ja kohtaamisen sekä myynnin ja viennin kehittämisen. Toiminta keskittää alueen kaupalliset toimijat ja verkostot yhteen paikkaan helposti elinkeinoelämän hyödynnettäväksi.”

KAUPUNKIMARKKINOINNIN UUDET TUULET Vuonna 2017 Oulun kaupunginhallitus linjasi, että markkinoinnin uudelleenorganisoinnissa toiminnot yhdistetään yhdeksi integroiduksi kokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on tuottaa taloudellista ja imagollista hyötyä alueelle ja tehdä markkinointiviestintää resurssitehokkaasti. Näin syntyi BusinessOulun tapahtuma- ja markkinointiyksikkö, joka pääsee muuton myötä toteuttamaan visioitaan entistä tehokkaammin kaupungin ytimessä. ”Kaupunkimarkkinoinnin päätavoitteena on parantaa Oulun tunnettuutta ja asemaa

kilpailussa yrityksistä, investoinneista, matkailijoista, tapahtumista, kongresseista ja osaajista. Teemme laaja-alaista imagonrakennusta lähtien matkailuneuvonnasta aina kansainvälisten osaajien rekrytointikampanjoihin saakka. Esimerkiksi Oulussa vieraileva matkailija voi olla työelämässään uutta kasvualustaa ja investointimahdollisuuksia hakeva yritysjohtaja, jolle kaupungin mielikuva ratkaisee paljon”, huomauttaa markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä.

Tapahtumakaupunkina Oulun tavoitteet ovat kunnianhimoiset sekä laadullisesti että määrällisesti. Toimintaympäristön kehittämisen ansiosta Oulu aikoo muun muassa olla Suomen neljän suurimman kongressikaupungin joukossa Helsingin, Tampereen ja Espoon rinnalla. ”Kongressiliiketoiminaan määrällisenä tavoitteena vuoteen 2020 mennessä on kongressivieraiden määrän kasvatus ja vakiinnuttaminen yli 5000 henkilön tasolle ja kongressimäärän kasvattaminen yli 50 tapahtuman tasolle”, Pikkujämsä sanoo.

•

Osaavaa työvoimaa yritykselle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto tukevat yrityksiä ja työnantajia osaamisen kehittämisessä ja työntekijöiden rekrytoinnissa RekryKoulutuksen ja MuutosKoulutuksen avulla.

Koulutuksen toteuttamiseen valitaan kouluttaja yhdessä yrityksen kanssa. Koulutusten sisältö räätälöidään yrityksen tarpeisiin valitun kouluttajan kanssa. ELY-keskuksella on myös valmiiksi kilpailutettuja kouluttajia, joten useilla toimialoilla koulutukset saadaan nopeasti käyntiin. Myös muu työvoimakoulutus tuottaa monialaosaajia työelämään.

RekryKoulutus •

Työntekijät koulutetaan ja rekrytoidaan yritykseen tarvittaviin työtehtäviin.

•

Yritys valitsee koulutettavat työntekijät yhdessä PohjoisPohjanmaan TE-toimiston kanssa.

•

Hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yrityksiin.

•

Voidaan toteuttaa myös yhteistyössä useamman yrityksen kanssa.

•

Vähimmäiskesto 10 koulutuspäivää, yleensä 3-6 kk.

•

Yrityksen maksuosuus on 30 % kustannuksista.

MuutosKoulutus •

Työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan tai tukea toistaiseksi lomautettuja työntekijöitään.

•

Myös yrittäjä itse voi osallistua.

•

Yrityksen maksuosuus on 20 % kustannuksista.

Yrityslähtöinen työvoimakoulutus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus hankkii koulutusta alueen yritysten tarpeisiin elinkeinoelämältä ja yrittäjiltä tulleiden signaaleiden ja osaamistarpeiden perusteella.

Työvoimakoulutus toteutetaan ammatillisena lisä- ja täydennyskoulutuksena työttömille ja työttömyysuhan alaisille TE-toimiston asiakkaille.

Vinkkaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja TE-toimiston asiantuntijoille toimialasi tai alueesi osaamistarpeista ja rekrytointihaasteista! www.ely-keskus.fi

www.te-palvelut.fi

Lue lisää: bit.ly/osaavaatyovoimaa

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Anna-Liisa Holopainen, puh. 0295 038 057, anna-liisa.holopainen@ely-keskus.fi ja tyovoimakoulutus.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

yrityspalvelut.pohjois-pohjanmaa@te-toimisto.fi, puh. 0295 056 502

www.ely-keskus.fi 25 KAUPPAKAMARI

URAPOLKU

TEKSTI JA KUVA: MIKA KULJU

Marko löysi Oulun Lasipalvelun DuuniPolun kautta Ylikiimingistä kotoisin oleva 25-vuotias Marko Määttä opiskeli alun perin kiinteistönhoitajaksi, mutta huomasi varhaisessa vaiheessa, että ala ei ollut hänelle loppujen lopuksi sopiva. Seurauksena oli kolmen vuoden työttömyysjakso, joka päättyi BusinessOulun työllisyyspalvelujen koordinoiman DuuniPolun työssävalmennuksen tarjoamaan mahdollisuuteen.

Marko Määttä lähti kokeilemaan siipiään työssävalmennukseen Oulun Lasipalveluun lasittajaharjoittelijaksi. ”Päätin, että tätä ammattia on sama lähteä kokeilemaan. Oli erittäin hyvä, että tuli lähdettyä. Viihdyn tässä työssä siksi, että näen omien käsieni jäljen joka päivä”, kertoo tyytyväinen Marko Määttä.

DuuniPolussa on kysymys kanavasta uuden työntekijän rekrytointiin. Työssävalmennus tarjotaan niille yrityksille, jotka työllistävät oululaisen työttömän. Työnantajalle maksetaan valmennusseteli, kun valmennusprosessi on käyty läpi. Valmennuksen tavoitteena on, että uusi työntekijä sopii työyhteisöön, osaaminen tuodaan näkyväksi ja että yhteistyö työntekijän ja työyhteisön välillä on sujuvaa.

Marko Määtän tapauksessa työnantaja Oulun Lasipalvelu on ollut DuuniPolkuun enemmän kuin tyytyväinen.

Valmennettavan ja työnantajan intressit ovat kohdanneet parhaalla mahdollisella tavalla, sillä molemmat osapuolet ovat innoissaan.

”Valmennettavan asenne pitää olla kohdallaan. Pienessä työyhteisössä pitää tulla ihmisten kanssa toimeen ja ennen kaikkea pitää olla halua kehittyä työssä oppimisen kautta. Marko on tästä hieno esimerkki”, korostaa toimitusjohtaja Niina TurkkiJuutinen.

Turkki-Juutinen kuuli DuuniPolusta ensimmäisen kerran Oulun kauppakamarin uusien jäsenten aamukahveilla. Hän innostui työssävalmennuksesta siksi, että prosessi on tehty uutta osaajaa etsivälle työnantajalle helpoksi. ”Työnantajan kannalta on hienoa, että rekrytoinnin raskaimman vaiheen haastatteluineen tekee joku muu valmiiksi. Kaikkiaan tämä on erittäin matalan kynnyksen rekrytointiprosessi”, sanoo Turkki-Juutinen.

Yritysten tehtävä on tukea, ohjata ja perehdyttää nuorta saavuttamaan tehtävän vaatima ammattitaidon taso. Nuorelle suunnattavat tukitoimenpiteet selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkakustannuksiin yritykset saavat nuorikohtaisesti 30–50 prosentin tuen. DuuniPolun työssävalmennukseen osallistumisesta yritys saa tuen, joka palkkakustannusten sijaan suunnataan työyhteisön ja nuoren hyödyksi.

OULUN KAUPPAKAMARI HAASTOI YRITYKSET MUKAAN Oulun kauppakamari on haastanut juhlavuotensa kunniaksi paikalliset yritykset osoittamaan sata työpaikkaa oululaisille nuorille. ”Oulun kauppakamarissa pohdittiin, miten voisimme osaltamme parantaa nuorten edellytyksiä työllistyä ja kannustaa nuoria toimintamalliin, jossa tekemällä työtä hankkii oman hyvinvoinnin. Oulun kaupungissa on alle 25-vuotiaita nuoria, jotka ovat jääneet ilman ammattikoulutusta ja työtä. Näitä nuoria on yli 2 000. Kyse on yhteiskunnallisesta haasteesta, jossa kaikki osapuolet voittavat”, kuvailee Oulun kauppakamarin puheenjohtaja ja Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo.

Timo Levo korostaa, että DuuniPolun kautta nuoret saavat ammattitaidon ja työpaikan, yritykset saavat ammattitaitoisia työntekijöitä ja yhteiskunta säästää työttömyysmenoissa ja saa tilalle verotuloja. Timo Levon mukaan juhlavuoden haasteessa on kyse yhteistyöhankkeesta BusinessOulun kanssa: ”Autamme työntekijää löytämään sopivan työpaikan ja yrityksiä rekrytoimaan sopivan työntekijän. Oulun kauppakamarin vastuulla on aktivoida alueen yrityksiä työllistämään erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Business Oulun työllisyyspalveluiden tehtävä on puolestaan löytää yrityksen osoittamiin työtehtäviin sopiva valmennettava nuori”, toteaa Timo Levo, joka aloitti oman työuransa kesätöissä rakennustyömaalla sekatyömiehenä ja mopolähettinä. ”Voin sanoa, että nuoruuden työpaikoista on ollut suurta hyötyä kokemusten antajana nykyistä tehtäväänikin ajatellen.

Siksi nuorille kannattaa antaa mahdollisuus päästä eteenpäin elämässään”, päättää Levo.

Oulun Lasipalvelun harjoittelija Marko Määttä ja toimitusjohtaja Niina Turkki-Juutinen.

26 KAUPPAKAMARI

•

KOLUMNI

Opin tiellä ulkomailla TUUKKA TUOMIKOSKI Kirjoittaja opiskelee Englannissa Warwickin yliopistossa matematiikkaa sekä taloustiedettä ja on Oulun kauppakamarin stipendiaatti.

Opiskelijoiden keskimääräinen ikä on myös Vähän aikaa sitten törmäsin kahdeksan vuotta aiheuttanut minussa yllätystä. Britanniassa lukio vanhaan 11-vuotiaana kirjoittamaani foorumikirsuoritetaan kahdessa vuodessa, joten ylioppilaat joitukseen, jossa kerroin haluavani lukion jälkeen ovat vuoden suomalaisia nuorempia. Myöskään suunnata ulkomaille. Olen siis jo pitkään nähnyt yliopistoon pääseminen ei tulevaisuuteni koto-Suomea kauempana. Tästä huoli”SUOMESSA OPINTO- vie useampaa välivuotta, matta huomasin viimeisenä PAIKAN SAAMISESSA selkeä enemmistö ensimmäisen vuosikurssin opiskeiltana ennen lähtöä pyöJA VALMISTUMISEN lijoista, aineesta riippumatta, ritteleväni mielessä huolia VIIVÄSTYTTÄMISESSÄ on 18-vuotiaita. Yksinkertaitulevasta: Onko Britannia nen syy tälle on yhteishakutodellakin kymppitonnin luHUKATAAN VALTAVA järjestelmä, jossa opiskelijat kukausimaksujen arvoinen?

MÄÄRÄ HENKILÖvalitaan motivaatiokirjeen, TYÖVUOSIA.” opettajan suosituksen ja Olin valmis ottamaan paikallisten ylioppilasarvomaksettavaksi kalliit lukusanojen mukaan. Yliopistoon mennään suomakausimaksut, sillä koin että Suomesta ei löytynyt laisia nuorempana ja lukukausimaksujen takia tarpeeksi mahdollisuuksia ja tarpeeksi arvostusta suurin osa valmistuu tavoiteajassa. matematiikan ja taloustieteen yhdistelmätutkinnolle. Britanniassa työnantajia kiinnostaa yliopisKolmannen asteen tutkinnon suorittavat astutossa opiskeltu aine vähemmän kuin Suomessa. vat työelämään monesti jo 21- tai 22-vuotiaina.

Lontoon Cityn pankkiirien joukosta löytyy niin Suomella on tässä paljon opittavaa. Lisäksi, saariperinteisten rahoitusta lukeneiden ekonomien valtiossa maisterin paperit eivät ole vaatimus lisäksi myös vaikkapa taidehistoriaa opiskelleita. läheskään yhtä monella työpaikalla. Suurin osa Painoarvo on yliopistokoulutuksen antamilla yliopistosta valmistuvista aloittaa työuransa taidoilla tiedon sijaan. kandidaatintutkinto taskussaan. Suomessa opintopaikan saamisessa ja valmistumisen viivästyttäMyös opiskelija-asumisessa on isoja eroja verratmisessä hukataan valtava määrä henkilötyövuotuna Suomeen. Siinä missä Suomessa solukämpän sia. Kestävyysvajettamme ratkaistaessa muutosta asukkaiden kanssa puhuminen rajoittuu huomenon saatava myös kaavoihinsa kangistuneeseen ta ja öitä -toivotuksiin, Britanniassa asuntolan yliopistokoulutukseemme. asukkaat muodostavat yleensä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi tiiviin ystäväpiirin. Asuntolasta Toisessa maassa asumiseen liittyy aina toki ei jonoteta yksiötä samalla tapaa kuin Suomessa, myös kääntöpuolensa ja monessa asiassa Suomi vaan yleensä joko asuntolasta tai muualta löyon Britanniaa valovuosia edellä. Erityisesti dettyjen kavereiden kanssa muutetaan lähistölle ikävöin kunnon saunaa, astiankuivauskaappia vuokralle. Järjestelyn suuri puute on se, ettei ylija perhettäni. Toivon että törmätessäni tähän opiston ylioppilaskunta monesti omista ollenkaan 19-vuotiaana kirjoittamaani tekstiin kahdeksan asuntoja, joten yksityisille vuokramarkkinoille vuoden päästä, olen ottanut tarjotuista mahdolkannattaa lähteä melkein jo kuukausi ensimmäilisuuksista kaiken irti, suomalaista sisua koskaan sen muuton jälkeen, jotta seuraavaksi vuodeksi on unohtamatta. turvattu kohtuuhintainen majoitus.

•

27 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TEKSTI: MIKA KULJU KUVAT: TEIJA SOINI

Oktoberfest Oulun Taidemuseolla Oulun kauppakamarin satavuotisjuhlat jatkuivat lokakuun kymmenentenä rennoissa merkeissä, kun Oulun Taidemuseolla järjestettiin Oktoberfest-matchmaking. Ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma veti puoleensa lähes 150 alueen yrityspäättäjää, jotka viettivät

harvinaisen mielenkiintoisen iltapäivän ainutlaatuisessa miljöössä. Matchmaking tapahtui arvontapelin, Oktober-bingon merkeissä, jolloin kukaan ei voinut etukäteen valita kohteitaan.

Näin jokainen osallistuja sai pakostakin uusia kontakteja.

Matchmakingin jälkeen

1.

vuorossa oli kauppakamarin tarjoama buffet Oktoberfestin hengessä. Oulun kauppakamari tarjosi vieraille ruoan lisäksi maistettavaksi Hailuodon Panimon, Maistilan, Sonnisaaren ja Tornion Panimon oluita, joiden moninaiset sävyt hurmasivat suurimman osan vieraista.

Tärkeänä yhteistyökumppanina tapahtumassa oli SAS, jonka lentolippuja voitti kolme arvonnassa onnekasta osallistujaa.

Oulun kauppakamarin ensimmäinen Oktoberfest sai niin kannustavan palautteen, että tapahtuma saa jatkoa ensi vuonna.

2.

3.

5.

6.

4.

1. Oulun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen ja Oktoberfestin emäntä Hulda (Jenna Antinmaa) näyttivät tapahtuman aluksi, miten matchmaking tapahtuu.

2. Oulun kauppakamarin Johanna Lahdenperä ja Paula Männikkö tarjoilivat tervetuliaismaljat.

3. Tervetuliaissanat lausui Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen.

28 KAUPPAKAMARI

4. Arto Remes (Digimoguli) ja Jari Pirkola (Partnera) paiskasivat kättä kontaktin kunniaksi.

5. Kuulu Oy:n Katriina Kukkula ja Annika Vähänen sulautuivat tunnelmaan.

6. Tuomas Kankaala (SAS) ja Jarmo Lauronen (BusinessOulu) löysivät toisensa.

7.

8.

10.

9.

12.

11.

7. Verkostoitumistapahtuman alkuperäisidean isä, Oulun kauppakamarin viestintävaliokunnan puheenjohtaja Mika Lähteenmäki Oktober-bingolapun kera.

8. Mietteliäitä ilmeitä Oktoberbingon avauksessa.

9. Anna Metsola (V.A.V. Group) ja Heikki Ailinpieti (InnoOK) vaihtoivat kuulumisia taidemuseon näyttelysalissa.

10. Nortasticin Teija Ruokamo ja RKT-Henkilöstöpalvelun Outi Orajärvi matchmaking-tunnelmissa.

11–12. Oktoberfestin buffetpöydän antimia.

29 KAUPPAKAMARI

SYKSY – KOULUTUKSET

Kauppakamarin Veropäivä -kiertue 19.11.2018 Ylivieska 20.11.2018 Oulu 21.11.2018 Kajaani KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄSSÄ SAAT tuoreimmat tiedot verotuksen ja kirjanpidon tulevista ja vireillä olevista muutoksista!

Verotuksessa muutoksia on odotettavissa muun muassa tulolähdejakoon ja sijoitusten verokohteluun. Aina ajankohtaisena aiheena päivässä on henkilökuntaetuuksiin liittyvä verotusja oikeuskäytäntö. Lisäksi tarkastellaan keskeisimpien korkeimman hallinto-oikeuden päätösten ja keskusverolautakunnan ennakkoratkaisujen vaikutusta verolainsäädännön tulkintaan.

ANN-MARI KEMELL

Ajankohtaista kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä -osiossa käydään läpi haasteellisimpia asioita tilinpäätöksen laatijan näkökulmasta. Haasteelliseksi tilinpäätöksen laatiminen voi muodostua esimerkiksi silloin, kun yrityksen taloudellinen tilanne – kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus – on heikentynyt ja yrityksen kykyyn jatkaa toimintaa tulevaisuudessa sisältyy epävarmuustekijöitä. Lisäksi osiossa luodaan katsaus kirjanpitolautakunnan antamiin lausuntoihin ja selvitetään niiden vaikutusta tilinpäätöksen laatimiseen.

Asiantuntijoina toimivat Keskuskauppakamarin veroasioista vastaava johtaja Ann-Mari Kemell ja KTL Risto Walden, Bilanssi Oy. Tervetuloa mukaan!

OHJELMA Uudistuva verolainsäädäntö – Budjettilait ja verouudistukset – Ansiotulojen verotus – Sijoitustoiminnan verotus – Tulorekisteri ja OmaVero-palvelu Uudistuva verolainsäädäntö – Tulolähdejako – Keskeiset muutokset – Kiinteistöliiketoiminta – Käytännön vaikutukset – Holdingyhtiöt, kiinteistökonsernit, yleishyödylliset yhteisöt RISTO WALDEN

Verotuksen viimeaikaista oikeuskäytäntöä – Yritysjärjestelyt – Menojen ja menetysten vähennyskelpoisuus – Työpanosperusteinen osinko – Sijoitustoiminnan verotus – Sukupolvenvaihdoksen verotus Henkilökuntaedut verotuksessa Ajankohtaista kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä

30 KAUPPAKAMARI

KOULUTUSKALENTERI

SYKSY 2018 – KEVÄT 2019 (TAMMI-MAALISKUU) Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR

KANSAINVÄLISTYMINEN

4.12. (9–14)

1.11. (9–16)

8.11. (9–15)

18.12. (9–16)

TYÖOIKEUSPÄIVÄ, OULU

TOIMITUSTEN SUJUVA HALLINTA INCOTERMS-LAUSEKKEIDEN AVULLA, OULU

21.3. (9–16) VUOSILOMA & TYÖAIKALAKI, OULU

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ 6.11. (9–16) TALOUSTAITOA ESIMIEHILLE, OULU

8.11. (9–16) ASIAKASLÄHTÖISEN DIGITAALISEN PALVELUMUOTOILUN TYÖKALUPAKKI, OULU HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) 1. JAKSO OULU

OULU 2019

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 19.3. (9–16) ASIANTUNTIJASTA MYYJÄKSI, OULU

TALOUS JA VEROTUS 6.11. (13–16) TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019, YLIVIESKA

7.11. (13–16) TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019, KUUSAMO

15.11. (9–15)

ENNAKKOPERINTÄ 2019, OULU OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, OULU

19.12. (9–16) OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, YLIVIESKA

29.1. (9–16) TILINPÄÄTÖS, VEROTUS JA VEROILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, OULU

5.2. (9–12) TULOREKISTERI 2019, OULU

5.2. (13–16) PALKKA JA TYÖKORVAUS VEROTUKSESSA, OULU

28.3. (9–16) TALOUSVIESTINTÄÄ CONTROLLEREILLE, OULU

13.11. 31.1.

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ, OULU

TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT

2. JAKSO OULU

19.11. (9–16)

21.2. (9–16)

OULU 2019

28.11. 12.2.

KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ, YLIVIESKA

3. JAKSO OULU

20.11. (9–16)

OULU 2019

4.12. 26.2.

KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ, OULU

RYHMÄTYÖ OULU

21.11. (9–16)

OULU 2019

11.12. 13.3.

4. JAKSO OULU

OULU 2019

18.12. 20.3.

KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ, KAJAANI

3.12. (9–14) ENNAKKOPERINTÄ 2019, YLIVIESKA

EXCEL TEHOKÄYTTÖÖN, OULU

WEBINAARIT 12.11. (13–14.30) RAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWER BI -TYÖKALULLA (PERUSTEET)

19.11. (13–14.30) EXCEL-MAKROT

10.12. (13–14.30) RAPORTOI JA ANALYSOI MICROSOFT POWER BI -TYÖKALULLA (JATKO)

Ilmoittautuminen koulutuksiin: Jaana Lahtinen, jaana.lahtinen@chamber.fi, p. 050 4080 663 Lisätietoja: Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, p. 050 338 9350 www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

Tarjoamme myös räätälöityjä koulutuksia! Olethan yhteydessä.

31 KAUPPAKAMARI

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com