Issuu

KAUPPAKAMARIN LEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

3/2018 TYÖVOIMAN SAATAVUUS

SUOMEN TALOUSKASVU ei saa pysähtyä työvoimapulaan s. 12

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen:

KOULUTUS JÄRJESTELMÄN

pitää tarjota polkuja erilaiselle osaamiselle KOODIVIIDAKKO KASVAA KANSAINVÄLISESTI • CRITICAL FORCE MENESTYY KAJAANISSA • MILL-PROJEKTILLA KOVAT TAVOITTEET

Unelmista totta! Jonne Anttila sijoituspäällikkö puh. 010 2535 135 jonne.anttila@op.fi

Harri Bastman sijoituspäällikkö puh. 010 2535 384 harri.bastman@op.fi

Ota yhteyttä niin kerromme miten. op.fi/oulu

Riitta Erho sijoituspäällikkö puh. 010 2535 292 riitta.erho@op.fi

Sanna Ruuska sijoituspäällikkö puh. 010 2535 290 sanna.ruuska@op.fi

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. Katso vinkit nnvera./pk-vienti

2 KAUPPAKAMARI

PÄÄKIRJOITUS

Suomalaisesta työelämästä kansainvälinen EK:n elokuun alussa julkistaman Suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritykset arvioivat suhdanteiden vahvistuneen kevään ja alkukesän aikana. Tämänhetkistä suhdannetilannetta kuvattiin kaikilla päätoimialoilla keskimääräistä paremmaksi. Etenkin teollisuudessa suhdannekuva on yleisesti tavanomaista suotuisampi. Yritysten arviot myynnin ja tuotannon kehityksestä ovat myönteisiä, mutta rekrytointivaikeudet ovat yhä laaja kasvun este. Henkilöstön määrä lisääntyi kevään ja alkukesän aikana. Seuraavalle kolmelle kuukaudelle ennakoidaan työvoiman kasvua kaikilla päätoimialoilla. Ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisessa on edelleen yleisesti vaikeuksia. Koko elinkeinoelämän vastaajista 28 prosentilla ammattityövoiman saatavuus oli heinäkuussa kasvun este ja yli puolet rakennusyrityksistä ilmoitti rekrytointivaikeuksista. Kauppakamarit ovat laatineet koulutusteesit, joissa listataan seitsemän keinoa varmistaa osaavan henkilöstön saatavuus yrityksille. Keinoina on muun muassa tukea ammatillisen koulutuksen uudistuksen onnistumista, laajentaa oppisopimusten käyttöä sekä tiivistää yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Suomen tulevaisuuden menestys ja kilpailukyky riippuvat osaamisesta. Joustavan koulutusjärjestelmän lisäksi Suomen on aktiivisesti houkuteltava korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta. Väestöpohjan kaventuessa oma osaaminen ei riitä. Työperäiseen maahanmuuttoon on otettava aktiivinen ote ja ulkomaalaisia osaajia on ryhdyttävä rekrytoimaan tunnistettujen tarpeiden mukaan. Lisäksi maahanmuuttajien työllisyysastetta on nostettava kehittämällä kotoutumiskoulutusta nopeammin avoimille työmarkkinoille johtavaksi reitiksi. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomessa työlupaa hakevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta on luovuttava. Saatavuusharkinnasta luopuminen avaisi yrityksille mahdollisuuden etsiä nopeampia ratkaisuja työvoimapulaan, parantaisi työllisyyttä sekä auttaisi taloutta kasvamaan. Suomessa tutkintoa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista on pidettävä kiinni. Valmistuneille opiskelijoille on tarjottava pysyviä oleskelulupia. Opiskelijoita pitää auttaa työelämään esimerkiksi käynnistämällä kansallisia mentorointiohjelmia. Yrityksiä on kannustettava myös palkkaamaan ulkomaalaisia, Suomessa jo olevia nuoria. Työ on tärkein osa työikäisten maahanmuuttajien kotouttamista. Kotouttamisen ja siihen liittyvän mahdollisen koulutuksen on tähdättävä henkilön mahdollisimman nopeaan työllistymiseen. Samanaikaisesti, kun Suomen on heikosta väestönkehityksestä johtuen houkuteltava osaajia ulkomailta, meidän on myös hyödynnettävä täysimittaisesti kansainvälisten osaajien potentiaali, joka on jo maassa. Tehdään suomalaisesta työelämästä kansainvälinen!

Suomen on aktiivisesti houkuteltava korkeaa osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä myös ulkomailta.

JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja Oulun kauppakamari

3 KAUPPAKAMARI

Oulun kauppakamarin Oktoberfest

Kymmenen bisneskontaktia ilman buukkausta!!!

Oulun kauppakamari järjestää uudenlaisen matchmaking-tapahtuman Oktoberfestin hengessä 10.10.2018 klo 15.00-21.00 Oulun Taidemuseolla. Matchmaking toteutetaan arvontapelinä ja osallistujille on luvassa yllätyspalkintoja. Kontaktien keräämisen jälkeen ohjelma jatkuu vapaamuotoisena oluen, viinin, bratwurstin ja musiikin parissa. Tapahtuma on suunnattu yrityspäättäjille ja vaikuttajille. Tässä tilaisuudessa tapaat pohjoisen elinkeinoelämän vaikuttajat ja tutustut arvokkaisiin kontakteihin myös oman toimialasi ulkopuolelta! Tilaisuus on maksuton. Paikkoja rajoitetusti, varaa omasi jo nyt! Käyntikortit mukaan! Ilmoittautumiset 26.9. mennessä: www.lyyti.in/oktoberfest2018 Lisätiedot: viestintäpäällikkö Mika Kulju, puh. 0400 708 933, mika.kulju@chamber.fi

4 KAUPPAKAMARI

SISÄLTÖ

KUVA: MARTTI KAINULAINEN/LEHTIKUVA

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI SEPÄNKATU 20 90100 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA MIKA KULJU TOIMITUSSIHTEERI ANNI ALAVAHTOLA ANNI.ALAVAHTOLA@CHAMBER.FI P. 050 549 9255 KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN ILMOITUSMYYNTI NOVIA FINLAND OY ISOKATU 56, 90100 OULU P. 08 552 8807 ILMOITUKSET@NOVIAFINLAND.FI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA HELMI-, HUHTI-, SYYS- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA KAUPPAKAMARIN SIDOSRYHMILLE KAUPPAKAMARIN JÄRJESTÄMISSÄ TILAISUUKSISSA

ISSN 1458-6002

3 PÄÄKIRJOITUS 6 ALUEELTA SAS lentää marraskuusta lähtien Oulusta Tukholmaan

16 Koodiviidakon tähtäin korkealla 20 Critical Force

27 KOLUMNI Digitaaliset oppimisympäristöt

MILL-projektilla kunnianhimoiset tavoitteet

22 KAMARIKUULUMISIA 100-vuotias Oulun kauppakamari juhli forumissa ja gaalassa

Työssävalmennuksen avulla hyvään rekrytointiin

25 Oulun kauppakamarin uudet jäsenet

8 HENKILÖ Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen: Koulutusjärjestelmän pitää tarjota polkuja erilaiselle osaamiselle

26 KAUPPAKAMARI PALKITSEE Vetovoima-palkinto Bittiumille

28 Rerykoulutus 30 KOULUTUSKALENTERI

KUVA: JUHA SARKKINEN

SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO OULUN KAUPPAKAMARIN WWW-SIVUILLA

12 TEEMA Suomen talouskasvu ei saa pysähtyä työvoimapulaan

5 KAUPPAKAMARI

UUTISIA OULUN KAUPPAKAMARIN ALUEELTA

SAS lentää marraskuusta lähtien Oulusta Tukholmaan

SAS aloittaa uudelleen suorat reittilennot Oulun ja Tukholman välillä 5. marraskuuta. Edellisen kerran Oulusta on päässyt suoraan Ruotsin pääkaupunkiin vuonna 2014. Nyt palvelu kattaa lennot kumpaankin suuntaan neljä kertaa viikossa maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin. SAS:n avainasiakkuuspäällikkö Tuomas Kankaala vastasi Oulun kauppakamarilehden kysymyksiin.

6 KAUPPAKAMARI

MIKÄ OLI TÄRKEIN TAUSTATEKIJÄ TUKHOLMAN REITIN AVAAMISELLE? ”Taustalla ovat Oulun seudun yritysten kasvunäkymät ja lisääntynyt tarve päästä suoraan muualle Skandinaviaan. Tukholma-Arlandan kautta Skandinavian eri kaupunkien saavutettavuus paranee merkittävästi Oulusta matkustaville. SAS:n reitti Tukholmaan antaa myös vaihtoehtoisia reittejä useisiin muihin Euroopan kohteisiin.” MITÄ ETUJA SAS TARJOAA ASIAKKAILLEEN ERITYISESTI OULUN SEUDULLA? ”Yrityksille tarjoamme mahdollisuuden alennukseen jo ensimmäisestä SAS-lennosta lähtien. SAS for Business – ohjelma tuo etukäteen annettavan alennuksen kaikista hinnoista ja SAS:n operoimista reiteistä. SAS for Business ei vaadi erityisiä volyymivaatimuksia ja se on helppo ottaa käyttöön muutamalla klikkauksella. Itse matkustajaa suosittelen lämpimästi valitsemaan matkalle ns. SAS PLUS -lipun, jolloin muutaman kympin hintaerolla matkustaja pääsee mm. Arlandassa nopeutettuun turvatarkastukseen. Tuo lippu sisältää myös sisäänpääsyn SAS Loungeen, täyden tarjoilun lennon aikana

ja joustavuuden mahdollisten lippumuutosten ja -peruutusten varalle.” MITEN ARLANDAN TERMINAALI ON KEHITTYNYT VIIME AIKOINA? ”SAS on uudistanut ja laajentanut vuoden 2017 aikana kaikki Lounge-palvelunsa Tukholma-Arlandassa. Yleisesti ottaen Tukholma-Arlandan kentän palvelut ovat kehittyneet huimasti viime vuosien aikana. Ravintolatarjonta on monipuolistunut ja lentojen välillä voi shoppailla tai ottaa lasillisen ja välipalaa trendikkäissä ravintoloissa ja kahviloissa. Tukholma-Arlanda myös varautuu kasvavaan matkustajavirtaan tulevaisuudessa. Lisäksi muut Star Alliance-lentoyhtiöt operoivat samaisesta terminaalista SAS:n kanssa, jolloin lennon vaihto myös allianssin sisällä on helppoa ja nopeaa.” MITEN SAS:N PALVELUT TULEVAT LAAJENTUMAAN TULEVAISUUDESSA OULUN SEUDULLA? ”Seuraamme reitin kysyntätilannetta jatkuvasti ja koemme, että Oulu-Tukholma reitille on kasvavaa kysyntää varsinkin keväällä ja kesällä. Parhaassa tapauksessa reittilisäykset voivat tulla jo ensi keväänä.”

•

MILL-projektilla kunnianhimoiset tavoitteet Suomessa on käynnissä ja käynnistymässä useita kansainvälisiä investointiprojekteja, joista merkittävä osa tulee sijoittumaan Pohjois-Suomeen. ”MILL-projektin tavoitteena on kehittää uusia lisäarvoa luovia ja tehokkaita yhteistoiminnallisia projektijohtamisen menetelmiä ja ratkaisuja erityisesti kansainvälisten teollisuuden investointiprojektien valmisteluun, suunnitteluun, toteutukseen ja johtamiseen. Tätä kautta lisätään projekteihin osallistuvien yritysten ja muiden sidosryhmien kilpailukykyä”, kertoo Oulun kauppakamarin kehitysjohtaja Ahti Nurkkala. Projekti toteutetaan Oulun yliopiston Tuotantotalouden tutkimusyksikön sekä Oulun kauppakamarin ja sen yrityskumppaneiden yhteistyönä, jotta kehitysprojektille saadaan mahdollisimman hyvä kosketus yritysrajapintaan. Yliopisto toimii omalla tutkimuspainot-

TYÖSSÄVALMENNUKSEN AVULLA HYVÄÄN REKRYTOINTIIN

teisella osaamisellaan kehittäjäorganisaationa ja kauppakamari toimii yrityksien edustajana ja pelin rakentajana. Projektissa toteutetaan merkittävä määrä työpajoja, jossa molempien toteuttajien erityisrooli korostuu. Käytännön tavoitteena on rakentaa suuren monikansallisen projektin toteutustapa, jossa tilaaja saavuttaa merkittäviä lisäetuja toimittajien saamien etujen kautta. Uuden toteutustavan tuomissa eduissa korostuvat yhteistoiminnallisuus ja tehokas vuoropuhelu. ”MILL-projektin lopputulos tulee olemaan uusi ja paras toimintamalli, jolla on edellytykset globaaliksi vientituotteeksi. Tämän mahdollistavat Oulun yliopiston korkeatasoinen tutkimus ja hankkeessa mukana olevien alansa johtavien yritysten tietotaito ja kokemus”, toteaa Nurkkala vuoden 2019 loppuun kestävästä projektista.

•

Teollisessa kiertotaloudessa tulevaisuuden suurhankkeita on Ferrovan Oy:n Raahen metallituotetehdas. Ferrovan on yksityinen suomalainen yhtiö, joka suunnittelee aloittavansa vanadiinin tuotannon Raahen satama-alueelle rakennettavassa tehtaassa. Metallituotetehdas tulee käsittelemään raaka-ainetta, joka on peräisin SSAB:n terästuotannosta Suomessa ja Ruotsissa. Tuotantovaiheessa tehdas tarjoaa yli 150 pysyvää työpaikkaa. Ferrovanin metallituotetehdas on MILL-projektin pilotti.

Osaavan työvoiman saannin turvaaminen on yksi kauppakamarien vahvoista teemoista. Osaltaan tähän teemaan vastaa BusinessOulun Duunipolku-hanke, joka auttaa yrityksiä ja työntekijöitä löytämään toisensa työssävalmennuksen avulla. ”Kyseessä on yrityksille hyvä kanava uuden työntekijän rekrytointiin. Työssävalmennus tarjotaan niille yrityksille, jotka työllistävät oululaisen työttömän. Työnantajalle maksetaan valmennusseteli, kun valmennusprosessi on käyty läpi. Valmennuksen tavoitteena on, että uusi työntekijä sopii työyhteisöön, osaaminen tuodaan näkyväksi ja että yhteistyö työntekijän ja työyhteisön välillä on sujuvaa”, kertoo projektipäällikkö Miia Narkaus BusinessOulusta. Duunipolku-hankkeen tavoitteena on luoda työnantajista koottu, monipuolinen oppimisympäristöjen verkosto osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen. Hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden kautta yritykset voivat rekrytoida tarvitsemaansa työvoimaa joustavasti. Työnhakijat puolestaan saavat tukea ja täydennystä työmarkkinavalmiuksiensa tai ammatillisen osaamisensa vahvistumiseen ja näistä syntyy uusi työmarkkinoiden kohtaantoa tehostava toimintamalli. ”Lisäksi hankkeessa suunniteltavasta työnantajille suunnatusta palvelusetelin kehittämistyöstä saadaan arvokasta kokemusta yhtenä perehdyttämisen ja työssäoppimisen tukimuotona”, päättää Narkaus. Oulun kauppakamari on haastanut juhlavuotensa kunniaksi jäsenyrityksensä mukaan osoittamaan 100 työpaikkaa nuorille.

•

7 KAUPPAKAMARI

HENKILÃ–

8 KAUPPAKAMARI

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen

Koulutusjärjestelmän pitää tarjota polkuja erilaiselle osaamiselle TEKSTI HEINO YLISIPOLA

KUVAT MARTTI KAINULAINEN/LEHTIKUVA

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen muistuttaa, että korkeakoulut ja yliopistot eivät voi tarkkaan arvioida, millaista työvoimaa Suomessa tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua, 2028.

“

Koulutusjärjestelmä ei ole kone, joka suoltaa ihmisiä työelämän tarpeisiin. Ei se niin mene eikä ole koskaan niin mennytkään. Paljon voimme ennakoida tulevaa, mutta globaali elämä tuo aina yllätyksiä.” Heinosen mukaan suomalaisten vahva peruskoulutus ja laaja yleissivistys luo pohjan korkeakoulutukselle myös tulevaisuudessa. Nyt tarvitaan laajaa osaamista, teknistä ja ehkä taiteellistakin osaamista ja kaikkien niiden yhdistämistä eettisiin, luonnon kannalta kestäviin ratkaisuihin. Niillä eväillä työelämässä pärjätään myös tulevaisuudessa.

“Kouluista valmistuvat ihmiset myös luovat uusia työpaikkoja. He rakentavat itse työpaikkaansa oman osaamisensa ympärille. Me tarvitsemme monilla aloilla syväosaamista ja lisäksi laaja-alaista osaamista. Oppiaineiden rajat madaltuvat. Osaamista pitää myös päivittää koko ajan.” OSAAVASTA TYÖVOIMASTA ON HUUTAVA PULA Suomen talous kasvaa pitkästä aikaa hyvää vauhtia, mutta osaavasta työvoimasta on miltei kaikilla aloilla huutava pula. Pula osaajista koskettaa koko maata. Töitä olisi tarjolla, mutta osaajia ei ole tarpeeksi.

Voiko talouden hyvä vauhti tyssätä työvoimapulaan? “Yhtä patenttiratkaisua työvoimapulaan ei ole. Hallitus on lisännyt muuntokoulutusta aloille, joilla kysyntää on. Samaa mallia käytettiin jo vuosikymmen sitten Nokian kanssa, kun irtisanottuja koulutettiin uusiin tehtäviin.” Heinonen painottaa, että tänä päivänä työmarkkinat ovat globaalit, siksi muutokset ovat nopeita ja usein ennakoimattomia. “Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä työpaikkoja tulevaisuudessa tarvitaan, millaisia ammatteja syntyy ja millaisia valmiuksia tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat. Sen me 9 KAUPPAKAMARI

OLLI-PEKKA HEINONEN OPETUSHALLITUKSEN

pääjohtaja vuoden 2017 alusta lähtien PÄÄMINISTERIN

valtiosihteeri 1.3.2012–2016 YLE JULKAISUT

julkaisujohtaja, 1.1.2011–29.2.2012 YLE ASIA JA KULTTUURI

ohjelmistoalueen johtaja, 1.1.2007–2010 YLE

suomenkielisen televisiotoiminnan johtaja, 1.2.2002–2006 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI

1.9.2000–2002 LIIKENNEMINISTERI

1999–1.9.2000 OPETUSMINISTERI

1995–1999 KANSANEDUSTAJA

Kansallinen Kokoomus, 1995–2002 OPETUSMINISTERI

1994–1995 OPETUSMINISTERIN ERITYISAVUSTAJA

1991–1994 KOKOOMUKSEN

eduskuntaryhmän suunnittelusihteeri 1990–1991

10 KAUPPAKAMARI

vuusharkintaa eli viranomainen selvittää, voisiko tiedämme, että ihmisillä pitää olla vahvat perustyöpaikan täyttää EU- tai Eta-kansalainen. Kun tiedot ja -taidot. Oma aktiivinen toimintakyky, niin Euroopan ulkopuolelta tuleva työntekijä vaihtaa henkinen kuin fyysinenkin.” työpaikkaa saatavuusharkinta tehdään uudelleen. Hän ei usko, että tekoäly tai robotisaatio söisi Ruotsi on luopunut saatavuusharkinnasta. merkittävästi kokonaisia ammatteja. Ne voivat “Harkintaa pitäisi väljentää, mutta siihenkin muuttaa ammatin sisällä toimenkuvia. Koneet ja tarvitaan lainsäädäntöä. Eduskunnassa on ollut kiiohjelmat tarvitsevat aina ihmisiä. Tulevaisuudessa reitä ja lakialoite työvoiman saatavuusharkinnasta vuorovaikutustaidot ja kulttuurien ymmärtäminen luopumisesta on jäänyt niiden korostuvat, kun työ ei tunne kiireiden alle.” valtakuntien rajoja. “YHTÄ “Koulutusjärjestelmän pitää PATENTTIRATKAISUA ASENTEISSAKIN ON tarjota polkuja erilaiselle osaaKORJAAMISTA miselle ja koulutuksen pitää TYÖVOIMAPULAAN Suomalaisten asenteissakin joustaa uusien työtehtävien EI OLE.” ulkomaalaisia opiskelijoita kohmukaan. Lisäksi omaa osaataan on vielä paljon parantamismistaan pitää pystyä jatkuvasti ta. Opetushallituksen kyselyssä täydentämään. Osaamista voi ulkomaalaiset opiskelijat kokivat ilmapiirin Suosyntyä harrastuksissakin, kuten partiotoiminnassa. messa haastavaksi. He eivät koe saavansa tarpeeksi Jokainen kerää omaa, ainutlaatuista cv:tään tulevaitukea opiskeluun tai sen jälkeen työn tekemiseen, suuden elämää ja työtä varten. “Avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ovat kuitenDigitalisaatiota ei ole vielä hyödynnetty Heikin kehittyneet maassamme hyvään suuntaan, varnosen mukaan tarpeeksi ihmisten osaamisen ja sinkin isoissa kaupungeissa”, muistuttaa Heinonen. työpaikkojen löytämisen yhteensovittamisessa. Elokuussa 2018 aloittaneista peruskoululaista 6,5 “Pitäisi olla palvelu, joka suosittelisi jokaiselle prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin kotiihmiselle, että tuolla taustallasi ja osaamisellasi maisia kieliämme, suomea, ruotsia tai saamea. seuraavat opintopolut voisivat olla mahdollisia. Tarvitsemme uudenlaisen digitaalisen oppimisalustan, SYRJÄYTYNEET MUKAAN joka tukisi opiskelua ja valmistumisen jälkeen myös YHTEISKUNTAAN osaamisen täydentämistä.” Suomessa on noin 68 000 nuorta ihmistä, jotka eivät ole koulutuksessa, töissä tai ylipäätään mukana akTYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA tiivisesti yhteiskunnassa. Suurin osa heitä on nuoria Heinosen mukaan Suomi tarvitsee ehdottomasti miehiä. työperäistä maahanmuuttoa. Se on hänen mukaansa Se on myös valtava voimavara, josta voisi tulla yksi tapa saada Suomeen uutta ajattelua ja innovaauutta työvoimaa, kunhan ihmiset saataisiin takaisin tioita. opiskelemaan tai työhön. Syrjäytyminen on monen Suomessa opiskelee nykyään 21 000 ulkomaista asian summa ja alkaa usein lapsuudesta. Tilanteen tutkinto-opiskelijaa. Opintojen jälkeen moni heistä parantaminen vaatii eri tahojen laajaa yhteistyötä. haluaisi jäädä Suomeen töihin. Uudelleenoppiminen ja -koulutus ovat päivän Hän painottaa, että ulkomaisista opiskelijoista iskusanoja. On heitetty luku, että miljoona suomamahdollisimman moni pitäisi saada valmistumisen laista tarvitsee seuraavan kymmenen vuoden aikana jälkeen jäämään Suomeen. uudelleenkoulutusta. Opetushallituksen tuoreen, kansainvälisen tutki“Se on valistunut arvaus. Kaikille ihmisille pitää muksen (International Student Barometer) mukaan luoda mahdollisuus kehittää omaa työtään. Jos 23 prosenttia ulkomaalaisista viimeisen vuoden ihminen on tehnyt 20 vuotta samaa työtä, on aika opiskelijoista suunnitteli jäävänsä Suomeen töihin ymmärrettävää, että hänestä on tullut urautunut. Se pidemmäksi aikaa. Jatko-opintoja omassa korkeaei ole vain kyseisen ihmisen vikaa, vaan työyhteisön koulussaan suunnitteli 14 prosenttia ja yhdeksän pitää katsoa peiliin.” prosenttia suunnitteli jäävänsä Suomeen töihin Heinosen mukaan jatkossa suurin osa oppimilyhyemmäksi aikaa. sesta tapahtuu työssä. Kun osaamisessa on vahva Heinosen mukaan ulkomaalaiset opiskelijat kopohja, silloin voi kohtuullisen helposti siirtyä uuteen kevat suurimmaksi ongelmaksi työharjoittelupaiktyöhön jopa toiselle toimialalle. Elämänpituiset kojen löytämisen. Myöskään tukipalveluita kuten työurat samassa työpaikassa käyvät hyvin harvinaiura- ja rekrytointipalveluita ei löydetä. Mahdollisiksi. suus tehdä töitä opintojen ohessa ei myöskään toimi Heinonen kertoo, että Singapore on rakentanut kunnolla. oppimisjärjestelmän, jossa on selkeästi määritelty, “Työharjoittelupaikkojen löytämisessä ja saanmikä on työntekijän, työnantajan tai julkisen vallan nissa aion lähestyä elinkeinoelämän järjestöjä, jotta vastuu uudelleenkoulutuksessa. Jos työntekijä tilanne paranisi.” siirtyy toiselle toimialalle, silloin julkinen valta ottaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleviin työnteenemmän vastuuta koulutuksesta. kijöihin kohdistetaan myös niin sanottua saata-

Raahen seutukunnassa tapahtuu suuria Varaa itsellesi

erityisen hyvät pikkujoulut TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: Original Sokos hotel Arinan Myyntipalvelu (08) 3123 255 tai sales.oulu@sokoshotels.fi Sokos Hotel Arina, kolmas kerros. Käynti myös Kauppakeskus Valkean kautta.

T E R V E T U LO A Y R I T TÄ M Ä Ä N JA ASUMAAN OULAISTEN K AU P U N K I I N !

Paikallistuntemus ja asiantuntijuus yrityksesi käytettävissä www.rsyp.fi yrityksen perustaminen yrityskehittäminen kansainvälistyminen sijoittumispalvelut

vapaana olevat toimitilat www.rsyp.fi/toimitilaporssi tietoa suurhankkeista www.rsyp.fi/suurhankkeet

Raahen seudun yrityspalvelut yrityspalvelut@raahe.fi, 044 439 3288

RESCOMILTA TIETOJÄRJESTELMÄRATKAISUT ResComi on kokenut ja osaava metsä-, metalli-, ICT- ja kaupanalan IT-ratkaisujen ja integraatioiden toimittaja. Yhtiön osaamisalueita ovat Androidiin, MobiiliLinuxiin, Applen iOS:ään, Windowsiin, Linuxiin ja viestintäteknologioihin liittyvät suunnittelu- ja testauspalvelut. Metsä- ja metalliteollisuuteen yhtiö toimittaa reaaliaikaisia tuottavuuden, laadun, kunnossapidon ja logistiikan seurantajärjestelmiä.

OULAINEN MAKSAA hyvää rahallista etua kaupunkiin muuttaville lapsiperheille ja kaupungista ensiasunnon ostaville (2000 euroa). Oulaistelaisiksi syntyville lapsille on luvassa 500 euroa ja jokaisesta alle 12-vuotiaasta lapsesta 500 euroa. OULAISIIN MUUTTAVILLE on tarjolla paljon harrastuksia, päivähoitopaikkoja, työpaikkoja, hyvinvointipalveluja, koulu- ja opiskelumahdollisuuksia ja tietenkin edullisia vuokra- ja omistusasuntoja ja tontteja.

puh. 08 210 4500 www.rescomi.com Softpolis Raahe Teknologiakylä Oulu

KIINNOSTUITKO! Ota yhteyttä Oulaisten kaupungin kehitys- ja elinkeinojohtajaan, Jarmo Soinsaareen, 044 479 3208, jarmo.soinsaari@oulainen.fi.

11 KAUPPAKAMARI

TEEMA

KUVA: UNSPLASH, FANCYCRAVE

12 KAUPPAKAMARI

Johtaja Johanna Sipola varoittaa: tuotantoa voi siirtyä Suomesta pois

Suomen talouskasvu ei saa pysähtyä työvoimapulaan TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

Noin kolmannes, joillain alueilla jopa puolet, kauppakamarien kyselyihin vastanneista yritysjohtajista kertoo, että osaavan työvoiman saatavuus on kasvun este. Töitä olisi, mutta ei tekijöitä.

13 KAUPPAKAMARI

“

Työvoimapulaa on koko Suomessa ja hyvin monella alalla. Suomessa ei ole enää työvoimareservejä, josta ottaa tekijöitä. Jos tuotantoa ei pystytä tekemään Suomessa, se tehdään jossain muualla Suomen ulkopuolella”, varoittaa Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Turun seudulla on pulaa laivanrakentajista, Uudessakaupungissa auton kokoajista, Oulussa insinööreistä, Lapissa matkailualalla ja kaivosteollisuudessakin olisi paljon avoimia työpaikkoja. Ict-osaajista on pula joka puolella Suomea. Kaikki työ ei myöskään kelpaa suomalaisille. Yksityiskohtana voi mainita, että mansikanpoimijoista 90 prosenttia on ulkomaalaisia. Suurin ryhmä tulee Ukrainasta. “Työvoimapula on ollut nähtävissä jo puolitoista vuotta ja tilanne pahenee koko ajan. Suomen talouskasvu voi tyssätä työvoimapulaan.” VÄESTÖKEHITYS ON JOHTANUT TYÖVOIMAPULAAN Sipolan mukaan työvoimapulassa ei ole kyse pelkästään suhdanneluonteisesta ilmiöstä, vaan myös Suomen heikosta väestökehityksestä. Väestö ikääntyy nopeasti, eläkeläisiä on yli miljoona ja työssä käyviä on liian vähän. Huoltosuhde heikkenee. Työllisyysaste on nousemassa 72 prosenttiin, mutta sen pitäisi olla lähempänä 80 prosenttia kuten muissakin Pohjoismaissa, jotta Suomi selviäisi. “Työperäinen maahanmuutto on yksi tärkeä ratkaisu Suomen työvoimapulaan. Suomen pitää aktiivisesti houkutella osaavaa ja aktiivista työvoimaa Suomeen, jotta voimme turvata nykyisen hyvinvointimme.” Sipola toivoo, että Suomi poistaisi saatavuusharkinnan EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä. Lupaprosessi voi kestää jopa puoli vuotta. Saatavuusharkinnalla, jota Ely-keskukset suorittavat, halutaan turvata EU- ja Eta-maiden kansalaisille etusija työpaikan saamisessa. “Keski- tai Etelä-Euroopasta ei tule Suomeen suurin joukoin työntekijöitä, koska sielläkin on työvoimapula. Suomi on Euroopan reunalla, siksi tänne pitää houkutella työntekijöitä. Suomen panostukset ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen ovat täysin riittämättömät suhteessa työvoimapulan vakavuuteen.” Ruotsi on purkanut saatavuusharkinnan. Päätöksen jälkeen työvoiman saatavuus on

14 KAUPPAKAMARI

kasvanut. Länsinaapurissa työllisyysaste on yli 75 prosenttia ja useilla alueilla 80 prosenttia. Toinen hankala rajoite ulkomaalaisen työvoiman saannissa liittyy oleskeluluvan saamiseen. Suomessa opiskelee yli 20 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista moni haluaisi jäädä opiskelun jälkeen Suomeen töihin. Valmistuneille ulkomaalaisille opiskelijoille tulisi antaa pysyvä oleskelulupa ja

“TYÖVOIMAPULA ON OLLUT NÄHTÄVISSÄ JO PUOLITOISTA VUOTTA JA TILANNE PAHENEE KOKO AJAN. SUOMEN TALOUSKASVU VOI TYSSÄTÄ TYÖVOIMAPULAAN.”

heitä tulisi kannustaa jäämään Suomeen. Sipola kertoo, että esimerkiksi Kanada tekee niin, että maa listaa tietyt ammatit ja koulutuksen. Käytössä on pisteytysjärjestelmä. Jos ehdot täyttyvät, tarjolla on pysyviä oleskelulupia. Jo olemassa oleva työpaikka ei ole pysyvän oleskeluluvan edellytys. “Suomessa tuollaista järjestelmää ei ole eli meillä pitää hankkia ensin työpaikka ja vasta sitten oleskelulupa. Suomeen työvoimaa ei houkutella.” Suomessa on kova pula esimerkiksi osaavista koodareista. Heitä tarvittaisiin Tivia ry:n arvion mukaan heti peräti 7 000 – 9 000 ja tarve kasvaa 25 000 osaajan vajeeksi vuoteen 2025 mennessä. Samoin hitsareista on jatkuva pula. Saatavuusharkintaan perustuva lupakäytäntö on muutenkin erikoinen: jos työntekijä on saanut esimerkiksi luvan mansikanpoimintaan, ei hän voi siirtyä naapuritilalle maataloustöihin, koska silloin työntekijään sovelletaan saatavuusharkintaa eli tarvitaan uusi oleskelulupa. Se tarvitaan, koska työ kuuluu toisen ammattinimikkeen piiriin. Sipolan mukaan on hyvin nurinkurista, että viranomainen arvioi, minkälaisia osaajia yritys tarvitsee eikä yritys itse. Saatavuusharkinta on hidas prosessi. “Toivomme, että työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan seuraavalla hallituskaudella.”

OSAAMISTARPEET MUUTTUVAT KOKOA AJAN Sipola painottaa, että globaalissa maailmassa yritysten osaamistarpeet muuttuvat kiihtyvällä vauhdilla. Kaikkeen ei voi varautua, mutta moneen asiaan voi. “Monipuoliset perustaidot pitää saada jo peruskoulussa. Vahvan osaamisen päälle jokainen nuori voi rakentaa sitten omaa uraansa. Koulutusjärjestelmän pitää olla joustava, jotta se mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja nopean reagoinnin muutoksiin. Yhteistyötä oppilaitosten ja työelämän välillä pitää tiivistää.” Suomalainen peruskoulu on saanut paljon kunniaa, mutta ikävä tosiasia on, että 11 prosenttia peruskoulun päättäneistä ei osaa lukea ja kirjoittaa tarpeeksi hyvin, jotta he pärjäisivät jatkokoulutuksessa. Sipola toivoo, että Suomen lupaviranomaiset tiedottaisivat nykyistä paremmin työmahdollisuuksista täällä ja palvelisivat aktiivisesti ulkomailta tänne mahdollisesti tulevia työntekijöitä. “Olemme tilanteessa, jossa kaikki länsimaat kilpailevat osaavasta työvoimasta. Saatavuusharkinnan poistaminen olisi ensimmäinen merkittävä päätös tänne tulon helpottamisessa. Se mahdollistaisi, että yritykset markkinoisivat itseään työntekijöille.”

KUVA: RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

15 KAUPPAKAMARI

Koodiviidakon tähtäin korkealla TEKSTI: KARI AROKYLÄ KUVAT: JUHA SARKKINEN

Kovaa vauhtia kasvavan ja kansainvälistyvän Koodiviidakon palveluksessa on ammattilaisia yli 15 maasta. Osaajia yhtiö tarvitsee edelleen lisää.

16 KAUPPAKAMARI

Koodaaja Yorong Zhao ja tiiminvetäjä Yini Wang työskentelevät Koodiviidakon Oulun toimipisteessä.

17 KAUPPAKAMARI

Samuli Tursas johtaa Koodiviidakkoa, jolla on toimistot Oulun ja Helsingin lisäksi Tukholmassa, Pariisissa, Hampurissa, Münchenissä, Hongkongissa ja Dubaissa.

”KASVUSTAMME NOIN 30–40 PROSENTTIA TULEE KANSAINVÄLISILTÄ MARKKINOILTA.”

18 KAUPPAKAMARI

oodiviidakko Oy ei ole asettanut päämääräänsä turhan matalalle. Oululainen yhtiö tähtää digitaalisten markkinoinnin ja viestinnän pilvipalvelujen johtavaksi tarjoajaksi Euroopassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Tavoite kuulostaa vähintäänkin rohkealta, mutta yhtiön toimitusjohtaja Samuli Tursas muistuttaa tosiseikasta, joka usein unohtuu. ”Internetin sisällöstä noin puolet on muuta kieltä kuin englantia. Siinä piilee meidän mahdollisuutemme. Ja kehitämme tuotteita ja palveluja, joita jokseenkin jokainen moderni yritys tarvitsee”, hän kiteyttää.

Tavoitteensa saavuttamiseen yhtiöllä on vielä matkaa, mutta hyvään vauhtiin Koodiviidakko – tai Liana Technologies, kuten sen brändinimi kansainvälisillä markkinoilla kuuluu – on kiistatta päässyt. Ulkomaille yhtiö tarjoaa aivan samoja tuotteita ja palveluja kuin kotimaahankin. Koodiviidakolla on nyt toimistot Oulun ja Helsingin lisäksi Tukholmassa, Pariisissa, Hampurissa, Münchenissä, Hongkongissa ja Dubaissa. Henkilöstöä sillä on yhteensä noin 240 ja asiakkaita tätä nykyä noin 3 500. Liikevaihtoa yhtiö kerää tänä vuonna noin 17,7 miljoonaa euroa.

kohdemaista. Tämä on hänen mukaansa selvästi edistänyt etenemistä ulkomailla. ”Työnjako on sellainen, että tuotteiden kehittämisen ja kaiken tekniikkaan liittyvän teemme Oulussa. Myynnin ja markkinoinnin taas hoitavat toimipisteet kussakin maassa. Toki näihin on myös viety tietotaitoa täältä”, hän selvittää. Samuli Tursas kehuu Koodiviidakon porukkaa aidosti kansainväliseksi, sillä yhtiön palveluksessa on yli 15 kansallisuutta edustavia ihmisiä. Firman yhteinen kieli on englanti, eivätkä monet työntekijöistä puhu lainkaan suomea. Työntekijät viihtyvät kansainvälisessä ilmapiirissä mainiosti. ”Kahvipöytien ääressä näkyy iloisia kasvoja”, hän naurahtaa. Paitsi kansainvälistä, on Koodiviidakon väki myös nuorta. Keski-ikä pyörii kolmenkymmenen vuoden tienoilla.

”Kasvustamme noin 30–40 prosenttia tulee kansainvälisiltä markkinoilta”, kertoo Samuli Tursas. KAHDEN RINTAMAN KANSAINVÄLISTYMISTÄ Kansainvälistymistään Koodiviidakko on toteuttanut kahdella rintamalla: se on perustanut toimipisteitä Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta myös rekrytoinut paljon ulkomaisia työntekijöitä päätoimipaikkaansa Ouluun. Toimitusjohtaja Tursaksen mukaan periaatteena on, että yhtiön päätoimipaikassa työskentelee ihmisiä sen viennin kaikista

AMMATTILAISISTA PUUTETTA Pätevän työvoiman löytäminen Koodiviidakkoon ei ole ihan helppoa. Yhtiö kärsii monien muiden tapaan ammattilaisten puutteesta. Toimitusjohtaja Tursas arvioi, että Koodiviidakko kasvaisi nykyistäkin nopeammin, jos ammattiväkeä olisi paremmin tarjolla. Puutetta on ennen kaikkea koodareista. Hän toivookin, että työperäistä maahanmuuttoa helpotettaisiin pikaisesti. Tämä osaltaan paikkaisi osaajavajetta. Maahanmuuton helpottaminen ei toki ole mikään satavarma ratkaisu. Kilpailu parhaista ammattilaisista on kovaa maailmanlaajuisesti. Heidät otettaisiin mielellään töihin muuallakin kuin Suomessa – tai Oulussa. Samuli Tursas uskoo kuitenkin, että pohjoisen vetovoima riittää maailmanluokan tekijöiden koukuttamiseen. ”Täkäläinen puhdas luonto ja toimiva suomalainen yhteiskunta ovat yllättävän hyviä houkutustekijöitä”, hän huomauttaa. Tursas kiittelee Oulua kaiken kaikkiaan varsin hyväksi yrityksen sijaintipaikaksi. Koodiviidakko on päässyt hyvään vauhtiin omissa rekrytoinneissaan hyödyntämällä kaupungin kansainvälistä yhteisöä, johon kuuluu muun muassa yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita tai yrityselämässä

mukana olevia sekä näiden puolisoita. Sittemmin työntekijöitä on tullut yhtiöön myös suoraan ulkomailta. ”Meillä ei tarvitse osata suomea. Se helpottaa rekrytointeja huomattavasti”, hän toteaa. DATAN HYÖDYNTÄMINEN YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ Koodiviidakon liiketoimintaa kirittää eteenpäin viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitys, joka on nostanut yrityksille kertyvän datan arvoon arvaamattomaan. Samuli Tursas muistuttaa, että Facebook, Google ja muut digijättilaiset hyödyntävät tätä dataa tehokkaasti, mutta nyt sama mahdollisuus on tullut myös pienempien yritysten ulottuville. Datan avulla yrityksen toimintaa voidaan tehokkaasti ohjata. Se kertoo, mitä yrityksen asiakkaat ajattelevat, haluavat ja tekevät. Koodiviidakon tuotteet ja palvelut auttavat näiden tietojen keräämisessä ja analysoinnissa. Datan pureksintaa kehittämään Koodiviidakko on perustanut oman tekoälyyksikkönsä. ”Me valmistamme työkaluja, joita asiakkaamme voivat sitten itse käyttää hyödyksi liiketoiminnassaan”, toteaa toimitusjohtaja Tursas.

•

19 KAUPPAKAMARI

Opiskelijoiden harjoittelupaikka kasvoi kansainväliseksi peliyritykseksi TEKSTI: KARI AROKYLÄ KUVAT: CRITICAL FORCE JA MIKA KULJU

Kajaanilaisen Critical Forcen uusi peli Critical Ops tarjoaa räiskettä ja ryminää. Pelaajat ympäri maailmaa tykkäävät. Aasia saa pelistä pian oman versionsa.

itä tehdä, kun ammattikorkeakoulussa pelialaa opiskelevat tarvitsevat harjoittelupaikkoja, mutta niitä ei ole tarpeeksi tarjolla? Tätä pohdittiin Kajaanissa tämän vuosikymmenen alussa. No, ratkaisu löytyi. Koodausta ammattikorkeakoulussa opettanut Veli-Pekka Piirainen perusti yrityksen, jonne opiskelijat pääsivät harjoittelemaan. Näin syntyi peliyritys Critical Force Oy. Sen toiminta on sittemmin karannut aivan eri kierroksille kuin lähtökohdista saattaisi päätellä. Nyt yrityksellä on noin 80 työntekijää kaikkiaan 14 maasta, toimipisteet Kajaanissa ja Etelä-Korean Soulissa sekä liikevaihtoa vuonna 2017 jo 4,8 miljoonaa euroa. Eikä Critical Forcen eteneminen tähän pysähdy. Mitä yritys haluaa saada aikaan lähimmän 5–10 vuoden aikana?

20 KAUPPAKAMARI

”Tuo on kyllä tällä alalla kamalan pitkä aika ennustaa. Sen kuitenkin uskallan sanoa, että uusia pelejä on tulossa. Tekeillä on muun muassa mobiilipeli, joka muistuttaa nyt markkinoilla olevaa Critical Ops-peliämme. Uutuudessa on kuitenkin enemmän syvyyttä – sorminäppäryys ei ole siinä niin tärkeä menestystekijä”, vastaa toimitusjohtaja Piirainen. Paria asiaa hän haluaa korostaa: yritys haluaa aina säilyttää hienon yhteishenkensä ja hyvän yhteytensä pelaajiin. JÄTTIMÄÄRÄ LATAUKSIA Mobiilipeleihin erikoistuneen kajaanilaisyrityksen ensimmäinen hitti oli Critical Strike Portable, joka tuli markkinoille vuonna 2013. Se saavutti hurjan suosion – vuosien mittaan peliä ladattiin yli 50 miljoonaa kertaa. Critical Force veti sen kuitenkin pois markkinoil-

ta vuoden 2017 alussa, koska pelin koodi ei enää vastannut vaatimuksia. Nyt Critical Strike Portablen menestystä jatkaa Critical Ops. Sekin on taktinen ammuntapeli eli arkikielellä räiskintäpeli. Critical Opsin niin sanottu pehmeä lanseeraus tapahtui vuoden 2015 lopulla. Tämä tarkoittaa, että peli tuotiin markkinoille vain rajoitetulle alueelle eikä vielä viimeistä piirtoa vailla valmiina. Critical Forcen operatiivinen johtaja Teemu Määttä sanoo, että täysin valmis versio on tulossa pelaajien ulottuville ”näillä näppäimillä”. ”Tosin olemme sanoneet näin jo pitemmän aikaa. Pelin täysimittainen lanseeraus on aina siirtynyt syystä tai toisesta”, hän harmittelee. Pehmeästä lanseerauksesta huolimatta pelaajat ovat löytäneet Critical Opsin

Operatiivinen johtaja Teemu Määttä vastaanotti toukokuussa parhaan alueellisen kasvuyrityksen palkinnon.

paremmin kuin hyvin. Elokuun alkuun mennessä peliä oli ladattu noin 40 miljoonaa kertaa ja vuorokaudessa sillä on noin 600 000–1 000 000 pelaajaa. Critical Opsia pelataan älypuhelimilla tai tableteilla. Peli on ilmainen, mutta ostamalla siihen voi hankkia esimerkiksi lisää visuaalista näyttävyyttä. Sen sijaan varsinaiseen tulokseen ei rahalla pysty vaikuttamaan. HYVÄ YHTEYS KOREAAN Critical Opsiin pohjautuu pitkälti myös kajaanilaisyrityksen yhteys Etelä-Koreaan. Critical Force sai vuoden 2016 syksyllä neljän miljoonan euron sijoituksen korea-

laiselta NHN Entertainmentilta. NHN on jättimäinen peliyhtiö, jonka palveluksessa eri puolilla Aasiaa ja Yhdysvaltoja työskentelee noin 3 500 ihmistä. Nyt NHN auttaa Critical Forcea kehittämään Critical Opsista Aasian markkinoille räätälöityä versiota. ”Aasiassa pelissä pitää olla enemmän kaikenlaista tilpehööriä, naishahmoja ja näyttävyyttä”, kuvailee Teemu Määttä. Critical Ops: Reloaded -nimen saanut Aasia-versio etenee Määtän arvion mukaan pehmeään lanseeraukseensa tämän vuoden aikana. Korealaiskumppani NHN luonnollisesti tukee myös pelin markkinointia. Toimitusjohtaja Piirainen kiittelee yhteistyön korealaisten sujuneen erinomaisesti. Asiat alkoivat rullata heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. KAJAANI PARAS PAIKKA Kajaani saattaisi äkkiä ajatellen olla vähemmän houkutteleva sijaintipaikka maailmanmarkkinoilla toimivalle peliyhtiölle. Toimitusjohtaja Veli-Pekka Piirainen vakuuttaa kuitenkin, että asia on aivan päinvastoin. ”Kajaani on maailman paras paikka”, hän toteaa ykskantaan. Piirainen luettelee kaupungin hyviä puolia: eläminen on helppoa, kaikki on lähellä, kulkuyhteydet maailmalle toimivat, tarpeelliset palvelut ovat tarjolla ja ympäröivä luonto on hieno. Lisäksi Kajaanin ammattikorkea-

Critical Force haluaa houkutella kansainvälisiä osaajia. Toimitusjohtaja Veli-Pekka Piiraisen mukaan Kajaani on maailman paras paikka hänen johtamalleen yritykselle.

Critical Ops on kajaanilainen menestystuote.

koulu valmistaa tekijöitä Critical Forcen – ja toki kaikkien muidenkin yritysten – käyttöön. Vilkasta yöelämää ja kovaa biletystä kaipaaville Kajaanin tarjonta saattaa tietysti jäädä ohueksi. ”Meillä ei ole ollut vaikeuksia rekrytoida ammattilaisia Kajaaniin. Muutaman kerran olemme lennättäneet kiinnostuneita maailmalta tänne tutustumaan kaupunkiin ja yritykseemme. Kaikki ovat jääneet. Viimeisin rekrytointimme on Kanadasta ”, hän kertoo. Esimerkiksi erinomaisista koodaajista on toki krooninen puute vähän kaikkialla. Piiraisen mukaan tämä näkyy kuitenkin lähinnä palkkakilpailuna. ”Huippuja saa, jos maksaa”, hän toteaa. ELEKTRONISTA URHEILUA Critical Force on myös vahvasti mukana viemässä elektronista urheilua eteenpäin. Yritys haluaa ennen kaikkea tuoda mobiilit pelit osaksi alati suositummaksi kasvavaa urheilulajia. Keihäänkärkenä tässä kajaanilaisyrityksellä on luonnollisesti Critical Ops, jonka tiimoilta on jo pidetty ensimmäinen live-turnaus Yhdysvaltojen Seattlessa. ”Uskon että tänä vuonna teemme läpimurron myös elektronisessa urheilussa”, arvioi toimitusjohtaja Veli-Pekka Piirainen.

•

21 KAUPPAKAMARI

KAMARIKUULUMISIA TEKSTI: MIKA KULJU KUVAT: TEIJA SOINI

100-vuotias Oulun kauppakamari juhli forumissa ja gaalassa Oulun kauppakamari juhli 100-vuotista toimintaansa 17. toukokuuta Tulindbergin salissa järjestetyssä JuhlaForumissa ja Radisson Blu -hotellissa pidetyssä JuhlaGaalassa. Gaalassa julkaistiin juhlavuoden teko. Oulun kauppakamari on juhlavuotensa

kunniaksi tukemassa ammattitaitoisen työvoiman koulutusta Pohjois-Suomessa ammattikorkeakoulujen varainkeruukampanjalla. ”Nyt on aika tukea niitä tahoja, joiden ansiosta alueemme yrityksillä on palveluksessaan osaavia ammattilaisia. Oulun

joittaa näille kolmelle ammattikorkeakoululle yhteensä 50 000 euroa. Jakoperusteissa painotetaan ammattikorkeakoulusta valmistuneiden määrää. Lisäksi Oulun kauppakamari ohjaa juhlavuotensa kunniaksi osoitetut muistamiset ammattikorkeakoulujen varainkeruun tueksi.

ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Centriaammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö ovat jo pitkään kouluttaneet osaajia alueemme elinkeinoelämän hyväksi”, kertoi Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. Oulun kauppakamari lah-

1. UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen, Varman toimitusjohtaja ja Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi JuhlaForumin ennakkotunnelmissa. 2. JuhlaForumin avasi Oulun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja ja Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja Timo Levo. 3. JuhlaForumia moderoi Lauri Salovaara (keskellä). Panelistit: SuperPark Oy:n toimitusjohtaja Juha Tanskanen, Auditing and Consulting Auco Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laine, BusinessOulun kesäyrittäjämentori Jenna Suorsa ja kansanedustaja Marisanna Jarva.

22 KAUPPAKAMARI

4. JuhlaGaalan vieraita etkoilla.

5. Tuija Pirttijoki ja Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki. 6. Fennian aluejohtaja Jari-Pekka Haverinen ja Jenni Haverinen. 7. Oulun kauppakamarin historiateoksen kirjoittajat Matti Salo ja Anna Nieminen.

10.

8. Digihanuristi Netta Skog viihdytti gaalan yleisöä. 9. Statiivi Oy:n toimitusjohtaja Asko Männistö, Leena Paaso ja Oulun ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Jouko Paaso. 10. Säästöpankki Optian konttorinjohtaja Erja Bergman, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikonen, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen. 11. Pohjois-Suomen AVI:n ylijohtaja Terttu Savolainen, Oulun yliopiston rehtori Jouko Niinimäki ja Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

11.

12.

12. ResComi Oy:n toimitusjohtaja Raimo Seikkala, Monetra Oy:n viestintäpäällikkö Sanja Starck, Caverion Suomi Oy:n Pohjois-Suomen alueen liiketoimintajohtaja Harri Posti ja Teknologiateollisuus ry:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Tuula Sivonen.

23 KAUPPAKAMARI

13.

14.

JuhlaForumissa 17. toukokuuta julkistettiin kauppakamarin ansioristien saajat. Keskuskauppakamari myöntää elinkeinoelämän tunnustuksena kauppakamarin ansioristin (”kauppakamariristin”) ansiokkaasta toiminnasta kauppakamarissa tai Keskuskauppakamarissa tai muutoin ansiokkaasta kauppakamarin toiminta-alueen tai koko maan elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä.

Oulun kauppakamarin toiminta-alueella ansioristin saivat seuraavat henkilöt: Hallitusammattilainen Juhani Hautamäki, Teollisuusneuvos Pertti Huuskonen, Päätoimittaja Matti Piirainen, Kauppaneuvos Veli-Matti Puutio, Teollisuusneuvos Heikki Rusila, Toimitusjohtaja Raimo Seikkala, Toimitusjohtaja Juha Tanskanen, Teollisuusneuvos Jouko Virranniemi

15.

S I TO U T U N E I S U U S

Menestyvän yrityksen taustalla on osaavia, sitoutuneita työntekijöitä.

13. Ojala-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Teijo Hildén ja Anna Hildén sekä Nordic Tank Oy:n toimitusjohtaja Satu Heikkilä ja Seppo Heikkilä.

Hyvä työntekijä ansaitsee kiitoksen. Ansiomerkki myönnetään työvuosien perusteella, elämäntyöstä tai rautaisesta työsuorituksesta.

14. Jenni Ylinen ja Kokkolan Halpa-Halli Oy:n toimitusjohtaja Janne Ylinen. 15. Kaija Räihä ja kauppaneuvos Pekka Räihä. 24 KAUPPAKAMARI

ansiomerkit.fi

UUDET JÄSENET 30.3.–31.8. KAJAANI ROCKSERI OY/R-COLLECTION Vaatteiden yleisvähittäiskauppa KALAJOKILAAKSO ALUTIG OY Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus ROSE RAKENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen KOILLISMAA KUUSAMON TALOELEMENTTI OY Puutalojen valmistus OULU INSPECTOR SEC OY Rakennetekninen palvelu A. KAAKKURINIEMI OY Tieliikenteen tavarankuljetus ACIO OY Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi ACKE SALO TMI Elokuva- video- ja tv-ohjelmatuotanto ASIANAJOTOIMISTO LUKANDER RUOHOLA HTO OY Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut COMMSCOPE SOLUTIONS FINLAND OY Muut televiestintäpalvelut DIGIMOGULI OY Mainostoimistot ja -palvelut HAKA CENTER OY Maa- ja metsätalouskoneiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa INOPTICS OY Elektronisten komponenttien valmistus KIINTEISTÖ OY ITÄTUULI Asuntojen vuokraus

KTC KIERRÄTYSPALVELUT OY Tavanomaisen jätteen käsittely ja loppusijoitus KÖÖKI CO. OY/GASTRO PUB TORIPOLLIISI Ravitsemistoiminta LAKEUDEN MATKAT OY Matkatoimistot LOGINEA OY/KIPKOP STORE Vaatteiden yleisvähittäiskauppa LS LUMISAUNAT OY Rakennuspuusepän asennustyöt MAALAUS- JA TASOITETYÖ M. SUOJANEN OY Lattian päällystys ja seinien verhoilu MANDALA TRAVEL OY, OY MANDALA TRAVEL LTD Matkatoimistot MEDIECO OY Koulutus MERILÄISEN LEIPOMO OY Leipomotuotteiden valmistus MINT COMPANY OY Mainostoimistot ja -palvelut MYYNNINMAAILMA OY Liikkeenjohdon konsultointi OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ Muu pankkitoiminta OSTAYRITYS SUOMI OY Tietopalvelutoiminta OWATEC GROUP OY Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen PANCOMP INTERNATIONAL OY Elektronisten komponenttien valmistus PENAN RAUDOITUS OY Raudoituksia PETEMARK RAUDOITUS OY Muu erikoistunut rakennustoiminta PIETOLA CONSULTING OY Liikkeenjohdon konsultointi

PUUME OY Talonrakentaminen REDOCAP OY Liikkeenjohdon konsultointi SAS, SCANDINAVIAN AIRLINES SYSTEM Säännöllinen lentoliikenne SENFIT OY Kone- ja prosessisuunnittelu SMARTIA OY Puutavaran ja rakennusmateriaalien agentuuritoiminta SUOMEN YRITYSKAUPAT OULU OY Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta TEUVO JÄRVENPÄÄ OY Maalaus TYÖKALU JA VARAOSA OY OULU, IKH OULU Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa URECYCLE GROUP OY Lajiteltujen materiaalien kierrätys UUSI OVIKAUPPA ERCOMA OY Puutavaratuotetukkukauppa VAHANEN ENVIRONMENT OY Arkkitehti-ja insinööripalvelu RAAHE ELCOLINE PLANT SERVICE OY Metallien työstö LATVAENERGIA OY Sähkön kauppa NORDIC GOLD OY Metallimalmien louhinta RAAHEN AUTOPELTI OY Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus RAAHEN ILMASTOINTIASENNUS OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus RAAHEN TILAUSLIIKENNE OY Linja-autojen tilausliikenne

OVI AUKI TYÖNANTAJILLE JA YRITTÄJILLE OSAO palvelee syyskuusta lähtien työnantajia ja yrittäjiä OSAO Ovessa. Kun etsit ratkaisua omaan tai henkilöstösi osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin tai työhyvinvointiin, me autamme. OSAO Ovi – hakijoille, työnantajille ja yrittäjille

OSAO OVI, HALLITUSKATU 1 2 , 9 0 1 0 0 OULU T YÖ N A N TA JAT JA Y R IT TÄ JÄT: 0 4 0 1 4 1 5 3 2 0

25 KAUPPAKAMARI

KAUPPAKAMARI PALKITSEE

Vetovoima-palkinto Bittiumille TEKSTI: MIKA KULJU KUVA: TEIJA SOINI

Oulun kauppakamarin Vetovoima-palkinnon sai tänä vuonna Bittium Oyj. Vetovoima-palkinto myönnetään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella toimivalle yritykselle tai yhteisölle, joka päävalintakriteereiden mukaisesti hyödyntää markkinoinnin eri kilpailukeinoja, markkinoinnin suunnittelu tehdään Pohjois-Suomessa ja yrityksen viestintä on avointa sekä läpinäkyvää. ”Bittium on loistava esimerkki siitä, että yritys on onnistunut muuttamaan strategiaansa ja on muuttunut alihankkijayrityksestä tuotetaloksi. Yrityksen tuotteet ovat nykyään omalla sektorillaan johtavia tuotteita maailmassa. Lisäksi yritys on merkittävä työllistäjä Oulun kauppakamarin toimialueella – Kajaanissa ja Oulussa”, totesi valinnan perusteista Oulun kauppakamarin viestintävaliokunnan puheenjohtaja Mika Lähteenmäki. Bittium on erikoistunut luotettavien ja turvallisten viestintä- ja liitettävyysratkaisujen kehittämiseen käyttäen uusimpia teknologioita ja 30 vuoden aikana kertynyttä syvällistä radioteknologian osaamistaan. Asiakkailleen Bittium tarjoaa innovatiivisia tuotteita ja palveluita, tuotealustoihinsa perustuvia ratkaisuja ja tuotekehityspalveluita sekä korkealaatuisia tietoturvaratkaisuja mobiililaitteisiin ja kannettaviin tietokoneisiin.

26 KAUPPAKAMARI

Bittium tarjoaa asiakkailleen myös terveydenhuollon teknologian tuotteita ja palveluita biosignaalien mittaamiseen kardiologian, neurologian, kuntoutuksen, työterveyden ja urheilulääketieteen osa-alueilla. Bittium Oyj on listattu NASDAQ Helsingissä. ”Tämä palkinto on meille suuri kunnia. Se on tunnustus Bittiumille siitä pitkäjänteisestä työstä, jota olemme tehneet yrityksen liiketoiminnan kehittämiseksi ja kansainvälistymiseksi. ICT-ala on ollut suuressa murrok-

Vetovoima-palkinnon vastaanotti Bittium Oyj:n puolesta laatu- ja ympäristöjohtaja Jari Partanen.

sessa viimeisen vuosikymmenen kuluessa ja voimme ylpeänä todeta, että olemme onnistuneet kehittämään liiketoimintaamme siten, että Bittiumilla on hyvät mahdollisuudet menestyä ja kasvaa myös tulevaisuudessa”, sanoi Bittiumin toimitusjohtaja Hannu Huttunen. ”Kasvun ja menestymisen takana on osaava ja sitoutunut henkilöstö. Olemme rekrytoineet tänä vuonna jo kymmeniä uusia osaajia joukkoomme ja haluamme jatkossakin tarjota työpaikkoja ihmisille, joiden intohimona on teknologia ja uudet innovaatiot”, jatkoi Huttunen. Vetovoima-palkinto on myönnetty ensimmäisen kerran 1998, joten se täytti 20 vuotta. Palkinto luovutettiin Oulun kauppakamarin 100-vuotisjuhlagaalassa toukokuussa, ja Bittium on tarjonnut positiivisia uutisia sen jälkeenkin. Kesäkuun alussa uutisoitiin, että Bittium investoi isosti puolustuksen viestintälaitteistoon. Kahden käyttöjärjestelmän turvakännykkää testataan jo 60 maassa. Elokuussa Bittium laajensi toimintaansa Keski-Euroopassa ja avasi uuden toimipisteen Saksan Müncheniin. Toimipisteen kautta oululaisyritys aikoo vahvistaa asiakastukea sekä kehittää ja tukea yrityksen myyntiverkostoa.

•

KOLUMNI

Digitaaliset oppimisympäristöt perinteisen opetuksen rinnalle

TUUKKA TUOMIKOSKI Kirjoittaja opiskelee Englannissa Warwickin yliopistossa matematiikkaa sekä taloustiedettä ja on Oulun kauppakamarin stipendiaatti.

Opettajan rooli oppitunnilla olisi ottaa vastuuta Eri maiden koulutusjärjestelmät tuottavat asioissa, joissa oppimateriaali ei ole yhtä vahva. opetusmetodiensa kautta erilaisia tuloksia, Oppimiseen motivointiin, henkilökohtaiseen mutta yksi asia yhdistää oppilaita Singaporesta sparraukseen ja kysymyksiin vastaamiseen jäisi Suomeen: luokkahuoneisiin kokoontuneet optällöin nykyistä enemmän aikaa. pilasryhmät keskittyvät kuuntelemaan yleensä luokkahuoneen eteen asettuneen opettajan puDigitaalisen oppimishetta. Samat oppitunnit ympäristön toteuttaisi käydään suurin piirtein ”SUURIN ONGELMA opetusministeriö samalla tavalla vuoNYKYJÄRJESTELMÄSSÄ yhteistyössä teknodesta toiseen, tavoitON SE, ETTÄ OPETTAJIEN logiayritysten kanssa, teena välittää oppilaille MIELLETÄÄN OLEVAN jotta saatavuus olisi standardimuodossa taattu kaikille. Saatavilla valtakunnallisessa PELKÄSTÄÄN TIEDON olevien opetusmateriaaopetussuunnitelmassa VÄLITTÄJIÄ.” lien taso voisi ulottua määritellyt tiedot. ala-asteelta yliopistoon. Opetusmateriaalin laaja Tämä 1800-luvun skaala tarjoaisi mahdollisuuksia edetä omassa Preussista peräisin oleva järjestelmä tuhlaa tahdissa riippumatta paikallisista rajoitteista, tärkeitä resurssejamme. Suurin ongelma nykykuten resurssien puutteesta. Talousasioista järjestelmässä on se, että opettajien mielletään kiinnostunut ala-astelainen voisi tutustua esiolevan pelkästään tiedon välittäjiä. Tämä ei merkiksi yhteiskuntaopin sisältöihin tai mateole kuitenkaan nykymaailmassa järkevää, sillä matiikassa pärjäävä yläastelainen voisi käydä jo opettajamme joutuvat digitalisaation edetessä lukion kursseja. yhä kiristyvämpään kilpailutilanteeseen. Tässä kilpailutilanteessa ei ole järkevää, että esimerkiksi eri lukioissa eri opettajat käyvät saman toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan oppitunnin. Vaikka jokaisessa lukiossamme tällaisia oppitunteja olisi vain yksi, merkitsisi se silti yli kolme sataa tuntia saman asian opettamista. Todellisuudessa samoja kursseja järjestetään useampia vuodessa, joten ”hukattu” tuntimäärä on tätä vielä suurempi. Sen sijaan, että käytämme kolme sataa tuntia saman asian opettamiseen, voisimme käyttää tämän määrän työtunteja parhaan mahdollisen oppitunnin luomiseen digitaaliseen opetusympäristöön. Tulevaisuudessa oppitunti voisikin olla sellainen, jossa oppilaat käyvät itsenäisesti läpi timantintarkasti hiotun oppimateriaalin, joka voisi koostua niin videoista kuin tekstistä.

Järjestelmä ei palvelisi ainoastaan opinnoissaan menestyviä. Mahdollisuus käydä vaikea asia läpi useampaan kertaan estää uusien asioiden oppimista vaikeuttavien reikien syntymistä osaamiseen. Tekoälyn avulla oppimisympäristöt pystyvät sopeutumaan oppilaidensa taitotasoon ja säätämään tehtävien vaikeusastetta vastaamaan tätä. Teknologinen kehitys tuo mukanaan mahdollisuuksia murtaa aikaisempien rajoitteiden, kuten maantieteellisten etäisyyksien, rakentamia muureja. Uusien innovaatioiden kanssa ei kuitenkaan kannata kiirehtiä. Koulutusjärjestelmämme on kansainvälisesti erittäin hyvällä tasolla, joten uusien kehitysideoiden käyttöönotossa tulee varmistaa nykyisen tason pysyminen.

•

27 KAUPPAKAMARI

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Marko Rytkönen, liiketoimintayksikön päällikkö, Vaimo Finland Oy

Ratkaisu ICT-osaajapulaan löytyi RekryKoulutuksesta TEKSTI: HEIDI HYYTINEN KUVA: TIIA HONKAMAA

Työntekijäpula on useissa yrityksissä todellinen. IT-konsultointia ja -palveluja tarjoava Vaimo Finland Oy lähti ratkomaan osaajapulaa RekryKoulutuksella yhdessä ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa.

28 KAUPPAKAMARI

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

ulun keskustassa Vaimon tiloissa istuu koodareita jumppapallojen päällä tietokoneruutujensa edessä. Vaimolla rakennetaan muun muassa verkkokauppoja ja autetaan asiakkaita menestymään verkkoliiketoiminnassa. Oulun liiketoimintayksikön päällikkö Marko Rytkönen on tyytyväinen RekryKoulutukseen, johon yritys lähti mukaan löytääkseen osaavia tekijöitä juuri heidän tarpeisiinsa. – Osaajatarpeemme ovat keskittyneet koodauspuolelle, ja olemme hakeneet koulutuksen avulla sekä käyttöliittymäkoodareita että integraatio-osaajia, kertoo Rytkönen. LIIKKEELLE YRITYKSEN TARPEISTA RekryKoulutuksen suunnittelussa lähdetään liikkeelle yrityksen tarpeista ja yritys voi halutessaan osallistua koulutuksen järjestämiseen tiivisti yhdessä kouluttajan ja TE-toimiston kanssa. Rytkönen kertoo heidän käyneen osaajatarpeet tarkkaan läpi kouluttajan kanssa ennen kandidaattien valintaa. – Teetätimme hakijoilla myös normaaliin tapaan ohjelmointitestin, joka antaa hyvän kuvan heidän pohjaosaamisestaan. Jos useilla yrityksillä on samanaikaisia ja -sisältöisiä rekrytointitarpeita eikä tekijöitä löydy, TE-palveluna voidaan järjestää myös yhteistä ryhmärekry-koulutusta. Tällöin mukana on useita rekrytoivia yrityksiä ja hyvä esimerkki tästä on juuri ICT-ala. – ICT-alalle olemme esimerkiksi toteuttaneet kolmentoista eri yrityksen koulutuksen noin 20 henkilön rekrytointitarpeeseen. Yhden yrityksen työntekijätarve on yleensä 1–2 henkilöä, kertoo ELY-keskuksen asiantuntija Anna-Liisa Holopainen. Yhden yrityksen kanssa toteutettavat hankkeet ovat pääsääntöisesti pieniä, noin 5–10 henkilön kokoisia koulutuksia. KOULUTUS NOPEASTI KÄYNTIIN Käytännön asiat järjestyivät Vaimon tapauksessa nopeasti. Päätöksestä lähteä mukaan RekryKoulutukseen ehti kulua alle kuukausi, kun ensimmäiset haastattelut järjestettiin. Kuukauden päästä tästä valitut kandidaatit aloittelivat jo harjoittelun Vaimolla. Eroaako koulutusprosessi sitten yrityksen normaalista rekrytointiprosessista? – Noudatamme myös tämän tyyppisissä koulutuksissa ihan meidän normaalia rekrytointiprosessia. Tällaiseen koulutukseen kannattaa suhtautua ihan samalla vakavuudella kuin muuhunkin rekrytointiin, ja pyrimme ottamaan kandidaatit mukaan kaikkeen, mitä yrityksessä tapahtuu. Tällöin he saavat mahdollisimman realistisen kuvan siitä, mitä työnteko yrityksessä ja toimialalla on ylipäätään, Rytkönen toteaa.

YRITYKSEN OSUUS 30 % KUSTANNUKSISTA Työnantaja osallistuu koulutuksen rahoitukseen. ELY-keskuksen ja TE-toimiston tuen jälkeen yritykselle jää maksettavaksi koulutuksen kokonaishinnasta noin 30 prosenttia. – En usko, että hinta on poissulkeva syy yhdellekään yritykselle lähteä mukaan. Se on kohtuullinen hinta verrattaessa tästä saatuun hyötyyn, ehdottomasti, toteaa Rytkönen. RekryKoulutukset sisältävät yrityksen tarpeen mukaan tietopuolista opetusta sekä ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. Vaimolla oltiin tyytyväisiä kokonaisuuteen ja koulutuksen lopputulokseen: – Tämä on uusi rekrytointikanava, ja olemme olleet täysin tyytyväisiä ihan jokainen kerta, kun olemme olleet näissä koulutuksissa mukana. Joka kerta olemme löytäneet meille uusia työntekijöitä, Rytkönen tiivistää.

•

RekryKoulutus uusien osaajien rekrytointiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto tukevat yrittäjiä ja työnantajia osaamisen kehittämisessä ja työntekijöiden rekrytoinnissa. • Koulutukset suunnitellaan yrityksen tarpeisiin sopiviksi yhdessä ELY-keskuksen kanssa. • Koulutettavat työntekijät valitaan yhdessä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa. • Koulutus sisältää tietopuolista opetusta, ohjattua työssäoppimista sekä työharjoittelua. • ELY-keskuksella on kilpailutetut kouluttajat ja uusien puitesopimusten ansiosta koulutukset saadaan nopeasti käyntiin. • Koulutuksen vähimmäiskesto on kymmenen koulutuspäivää, pääsääntöisesti kuitenkin 3-6 kuukautta. Ota yhteyttä ja kysy lisää: Asiantuntija Anna-Liisa Holopainen, ELY-keskus, puh. 0295 038 057 TE-toimiston yrityspalveluiden asiantuntijat, puh. 0296 056 502 Lisätietoa verkossa: • www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa • www.suomi.fi/yhteishankintakoulutus • bit.ly/osaavaatyovoimaa

ely-keskus.fi 29 KAUPPAKAMARI

SYKSY – KOULUTUKSET

OIVA TILAISUUS PÄIVITTÄÄ JOHTAMISOSAAMISTASI!

POMON VUOSIHUOLTO, OULU Aika: 4.10.2018 klo 9.00–12.00 Paikka: Uusi Seurahuone, Rantakatu 4, Oulu Puolen päivän intensiivisessä tilaisuudessa – saat konkreettisia työkaluja ja ratkaisuja johtamiseesi – kuulet mistä johtamisessa puhutaan juuri nyt – pääset keskustelemaan sinulle ajan kohtaisista johtamisen iloista ja haasteista – kuulet käytännönläheisiä esimerkkejä johtamiseen ja esimiestyöhön liittyen Teemoina muun muassa: – Millaisella johtamisella tehdään tuloksia tulevaisuudessa? – Mitkä ovat innostamisen avaimet? – Miten positiivisen psykologian ja neuro tieteiden havainnot tukevat johtamista?

UUTENA KOULUTUKSENAMME!

TYÖSUHTEEN AJOKORTTI®, OULU Aika: 26.–27.9.2018 klo 9.00–16.00 Paikka: Uusi Seurahuone, Rantakatu 4, Oulu Kertaa tai opiskele keskeinen työsuhteisiin vaikuttava lainsäädäntö Helsingin seudun kauppakamarin työsuhdeasioista vastaavien lakimiesten johdolla. Kaksipäiväisessä koulutuksessa perehdytään työsuhteen elinkaaren eri vaiheisiin alkaen työsuhteen ehtojen määräytymisestä työsuhteen päättämiseen asti. Päivien jälkeen osaat soveltaa työlainsäädäntöä käytännön tasolla.

Asiantuntijana toimii ratkaisukeskeinen johtamisvalmentaja Pia Aalto Pomon Enkeleistä. Pialla on vankka kokemus sekä asiantuntijoiden että operatiivisten toimintojen johtamisesta, kuten myös johtamisen ja organisaatiokulttuurin kehittämisestä. Pia on saanut hyvää palautetta erityisesti valmennusten mukavasta tunnelmasta ja konkreettisuudesta. Lisää Piasta ja Pomon Enkeleistä: www.pomonenkelit.fi.

KOULUTUS TARJOAA TYÖKALUJA, VINKKEJÄ JA PARHAITA KÄYTÄNTÖJÄ HYVÄÄN IHMISTEN JOHTAMISEEN JA OSALLISTUJIEN OMIIN, AJANKOHTAISIIN JOHTAMISTILANTEISIIN.

Asiantuntijoina toimivat lakimies, VT Kati Mattinen ja lakimies Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari.

OHJELMA 26.9. – Työsopimuksen tekeminen ja työsuhteen ehdot – Poissaoloista – Työaika

”Todella miellyttävä ja asiansa osaava!” ”Luennoitsija oli mukaansatempaava ja kertoi paljon esimerkkejä!” Onko Sinulla jokin ajankohtainen ihmisten johtamisen haaste, johon toivot apua koulutukselta? Etukäteiskysymyksiä voi laittaa osoitteeseen: jaana.lahtinen@chamber.fi. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä: www.lyyti.in/pomonvuosihuolto2018 tai jaana.lahtinen@chamber.fi, puh. 050 408 0663. Osallistumismaksu: – jäsenetuhinta 260 e + alv 24 %, – normaalihinta 365 e + alv 24 % Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento, materiaali ja tarjoilu. Lisätiedot: palvelujohtaja Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus@chamber.fi

Osallistumismaksu: – jäsenetuhinta 600 e + alv 24 % – normaalihinta 800 e + alv 24 %. Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento, materiaali ja tarjoilu. Lisätiedot: palvelujohtaja Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus@chamber.fi

OHJELMA 27.9. – Sairauspoissaolot – Vuosilomat – Menettelytavat työsuhdetta päätettäessä ja lomautettaessa – Työsuhteen päättäminen Ilmoittautuminen 19.9. mennessä: jaana.lahtinen@chamber.fi, puh. 050 408 0663.

KATI MATTINEN 30 KAUPPAKAMARI

KIRSI PARNILA

KOULUTUSKALENTERI

SYKSY 2018 – SYYS-MARRASKUU Merkitse tärkeät päivät kalenteriisi!

TYÖSUHDE, PALKKA JA HR 27.–28.9. (9–16) TYÖSUHTEEN AJOKORTTI®, OULU

1.11. (9–16) TYÖOIKEUSPÄIVÄ, OULU

HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN (HHJ) 1. JAKSO

4.9. 13.11 17.10. OULU OULU KUUSAMO 2. JAKSO

20.9. 28.11. 1.11.

TALOUS JA VEROTUS 18.9. (9–12) TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019 – MIKÄ MUUTTUU?, OULU

18.9. (13–16)

OULU OULU KUUSAMO

HENKILÖKUNTAEDUT VEROTUKSESSA, OULU

3. JAKSO

16.10. (9–16)

OULU OULU KUUSAMO

KASSAVIRTALASKELMAN IDEA, OULU

TALOUSASSISTENTIN VALMENNUSPÄIVÄ, OULU

RYHMÄTYÖ

17.10. (9–15)

2.10. (13–16)

OULU OULU KUUSAMO

ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ, YLIVIESKA

4. JAKSO

18.10. (9–12)

31.10. 18.12. 29.11.

AJANKOHTAISTA ARVONLISÄVEROTUKSESTA, KAJAANI

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ 2.10. (9–12)

HYVIN SUUNNITELTU BUDJETTI, OULU

4.10. (9–12) POMON VUOSIHUOLTO, OULU

9.10. (9–12)

3.10. 4.12. 7.11.

11.10. 11.12. 14.11.

OULU OULU KUUSAMO

18.10. (13–16)

JOHTAJA- JA OSAKASSOPIMUKSET, OULU

KANSAINVÄLISTYMINEN

6.11. (9–16)

8.11. (9–5)

TALOUSTAITOA ESIMIEHILLE, OULU

8.11. (9–16) ASIAKASLÄHTÖISEN PALVELUMUOTOILUN TYÖKALUPAKKI, OULU

TOIMITUSTEN SUJUVA HALLINTA INCOTERMS-LAUSEKKEIDEN AVULLA, OULU

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ 19.9. (9–16) SUUNNITELMALLINEN SISÄLLÖN TUOTANTO & LINKEDIN YRITYS KÄYTÖSSÄ, OULU

11.10. (9–16) MYYNNIN MUSTA VYÖ, OULU

TULOREKISTERI JA MUUT AJANKOHTAISET PALKKA-ASIAT, KAJAANI

6.11. (13–16) TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019, YLIVIESKA

7.11. (13–16) TULOREKISTERI KÄYTTÖÖN 2019, KUUSAMO

TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT 8.10. (13–14.30) RAPORTOI EXCELIN PIVOTILLA JA POWERPIVOTILLA -WEBINAARI

11.10. (9–16)

CONTROLLERIN EXCELRAPORTOINTI, OULU

Ilmoittautuminen koulutuksiin: Jaana Lahtinen, jaana.lahtinen@chamber.fi, p. 050 4080 663 Lisätietoja: Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, p. 050 338 9350 www.oulunkauppakamari.fi/koulutus 31 KAUPPAKAMARI

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com