Kauppakamarilehti 2/2018 Juhlanumero

KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

2/2018 OULUN KAUPPAKAMARI 100 VUOTTA JUHLANUMERO

KAINUUN LEIVÄN ISÄ SYNNYTTI

POHJOISEN ELEKTRONIIKKATEOLLISUUTTA s. 12

RADIOTEKNIIKAN KODISSA SYNTYVÄT NOKIAN UUSIMMAT VERKKOLAITTEET s. 22

OULUN IHME 2.0 Pertti Huuskonen s. 6

KUINKA KEHITTÄÄ POHJOISTA? • KASVUYRITYKSET VAUHDISSA • VIRSTANPYLVÄITÄ OULUN KAUPPAKAMARIN 100-VUOTISEN TAIPALEEN VARRELTA • MASTER-TUTKINNOSTA UUSIA NÄKÖKULMIA TYÖELÄMÄÄN

TEHDÄÄN SUOMESTA PARAS PAIKKA ELÄÄ

paraspaikkaelaa.fi #paraspaikka

Näe pidemmälle

PÄÄKIRJOITUS

Sata vuotta kasvun aikaa Oulun kauppakamari perustettiin juuri itsenäistyneen Suomen elinkeinoelämän edistäjäksi Pohjois-Suomeen. Seudun yritysten edustajat näkivät tärkeäksi synnyttää vahvan yhteisen toimijan edistämään yritysten toimintaympäristöä ja ylläpitämään yhteyksiä yritysten ja viranomaisten välillä. He halusivat kehittää toimivan ympäristön, jossa yritykset voivat harjoittaa liiketoimintaa ja työllistää ihmisiä turvallisissa oloissa.

Nyt sata vuotta myöhemmin voimme todeta, että työ on kantanut hedelmää. Koko vuosisata on ollut vahvan kasvun aikaa, vaikka siihen on sattunut useitakin hitaamman kasvun ja jopa alenevan kasvun jaksoja. Yritysten kasvu, elinkeinorakenteen monipuolistuminen ja merkittävät investoinnit kertovat onnistuneesta työstä.

Oulun kauppakamarin toiminta-alue on monimuotoinen kokonaisuus, jossa kullakin maantieteellisellä alueella on oma identiteettinsä. Jokainen alue on vahvassa kehitysvaiheessa. Koillismaalla matkailu on merkittävässä kasvuvaiheessa erityisesti Rukan investointien vuoksi. Kainuussa taloutta kiihdyttävät kaivostoiminta, matkailu ja peliteollisuus. Raahen seudun kasvu pohjautuu vahvaan teollisuuteen ja rakenteilla olevaan ydinvoimalaan. Kalajokilaakso kasvaa rakennus- ja muun teollisuuden pohjalta sekä kaupan keskittymänä. Kun tähän lisätään Oulun seutu ja Oulun kaupunki, joka kasvaa koko seutukunnan veturina, on vetovoimainen kokonaisuus valmis. Oulu korkeakoulukaupunkina ja korkean teknologian keskittymänä varmistaa sekä Oulun kauppakamarin toiminta-alueen että koko Pohjois-Suomen jatkuvaa menestystä. Oulun vetovoima tuo alueelle muuttoliikkeen ja syntyvyyden kautta lisää väestöä, nuoria opiskelemaan ja varttuneempia töihin ja hyvien palveluiden käyttäjiksi.

Matkailusta on tulossa Pohjois-Suomelle uusi vahva menestystarina.

Käynnissä oleva nousukausi on lisännyt investointien määrää merkittävästi. Oulun kauppakamarin alueella kasvu näkyy esimerkiksi yritysten investointien lisääntymisenä. Erityisesti Pohjois-Suomen suurhankkeet, Fennovoiman ydinvoimala, biolaitos- ja kaivoshankkeet ovat osoitus kansainvälisen ja kansallisen noususuhdanteen olemassa olosta. Näiden investointien vaikutus taloudelle on välittömästi useita miljardeja euroja ja niiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen käytön aikana.

Matkailusta on tulossa Pohjois-Suomelle uusi vahva menestystarina. Sekä Lapin että Oulun kauppakamarialueilla talvi ja kesä, puhdas luonto ja turvallinen ympäristö ovat tekijöitä, joiden pohjalta matkailun kasvulle on erinomaiset edellytykset. Kasvun turvaamiseksi myös matkailuinvestointeja on lisättävä, sillä kapasiteetti on ajoittain täyskäytössä. Saavutettavuuden parantamiseksi lentoyhteyksiä on edelleen kehitettävä. Suorien lentoyhteyksien määrä on ratkaisevassa roolissa, kun pohjoisen matkailua kehitetään.

Kiitos jäsenille, kaikille nykyisille ja aiemmille luottamushenkilöille hallituksessa, kauppakamariosastoissa ja valiokunnissa sekä henkilöstölle aktiivisesta ja tuloksellisesta toiminnasta. Iloitaan yhdessä juhlavuodesta. Juhlan jälkeen työ jatkuu.

Timo Levo puheenjohtaja Oulun kauppakamari

3 KAUPPAKAMARI

Toimitiloja isoihin ja pienempiin tarpeisiin

15-4000 m² OULUSSA

Asiakaslähtöistä palvelua 30 vuoden kokemuksella!

Tuotantotilat

Logistiikkatilat

Toimistotilat

Joustotilat

Laajat sähköiset palvelut käytössämme.

Uusia mahdollisuuksia. Uusia yhteisöjä.

P. 010 7788 600 www.tilisalonen.fi

www.potential.fi

Teknologiantie 2, 90590 Oulu Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii

Jotta kaupassa olisi kiva käydä.

SISÄLTÖ 2/2018 Kuva: Juha Sarkkinen

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.fi

6

PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN KUVAPANKIT COLOURBOX, SHUTTERSTOCK JA ISTOCKPHOTO ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi ILMESTYY HELMI- JA HUHTIKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA ISSN 1458-6002

3 PÄÄKIRJOITUS 6 Pertti Huuskonen uskoo Oulun ihmeeseen 2.0

11 Pienen kustantajan tarina 12 Kainuun leivän isä synnytti pohjoisen elektroniikkateollisuutta 14 Oulun kauppakamari 100 vuotta: Virstanpylväitä matkan varrelta 16 Kuinka kehittää pohjoista?

Alueemme vaikuttajat vastaavat

22 Radiotekniikan kodissa syntyvät Nokian uusimmat verkkolaitteet

24 Kasvuyritykset vauhdissa: Neljä menestystarinaa Oulusta

28 Kiristyshaittaohjelmat yritysten kiusana 32 Yrityksiin kohdistuva rikollisuus kasvaa 36 Oamkin Master-tutkinnosta uutta näkökulmaa työelämään

38 Säästöpankki Optia haluaa olla yrittäjän pitkäaikainen kumppani

40 Hammarin Sähkö – asiantuntemusta, laaja valikoima ja hyvä palvelu 42 Kalajoen Sataman tulevaisuuden kehittämistoimia tehostetaan 44 Merantin edelläkävijyys vahvistuu: Puhtaudenhallinnan koordinaattori yrityksen uusi asiantuntijapalvelu

46 Oulun Vesi – ympäristövastuullisia investointeja 49 Lasaretti – nykyaikaiset kokouspalvelut historiallisessa miljöössä 50 ELY-keskus pk-yritysten kasvun tukena 52 TE-toimiston RekryKoulutuksessa kaikki ovat voittajia 54 LähiTapiola: Käsin kosketeltavaa Elämänturvaa 58 Alueemme yritykset onnittelevat 100-vuotiasta kauppakamaria 66 Oulun kauppakamari kouluttaa

5 KAUPPAKAMARI

6 KAUPPAKAMARI

Oulun ihme 2.0 TEKSTI: KARI AROKYLÄ KUVA: JUHA SARKKINEN

Pertti Huuskonen oli rakentamassa Oulun teknoihmettä.

Nyt hän patistaa tekemään siitä uuden version.

7 KAUPPAKAMARI

A

ika entinen ei koskaan enää palaa.

Vai palaisiko sittenkin?

Muutaman vuosikymmenen kuluessa Oulun teknoteollisuus on kokenut huiman kasvun, uskomattoman kukoistuksen, rajun pudotuksen ja taas lupaavan nousun.

Mutta saavuttaako se enää koskaan samanlaista flow-tilaa, menestystä ja mainetta kuin parhaina aikoinaan?

Onko mahdollista rakentaa Oulun ihme 2.0? ”On”, vastaa Pertti Huuskonen ykskantaan.

Nykyisin hallitusammattilaisena toimiva Huuskonen on työskennellyt koko uransa oululaisen yrityselämän ytimessä ja on yksi Oulun teknoihmeen tekijöistä. Pisimmän rupeaman hän teki huipputekniikan yrityksille toimintaympäristöjä tarjoavan Technopolis Oyj:n toimitusjohtajana. Tässä tehtävässä Huuskonen ei vain palvellut oululaisia teknologiayrityksiä, vaan myös osallistui monin tavoin alan kehittämiseen.

Oulun nousun kiistattomana kiihdyttimenä oli aikoinaan Nokia ja etenkin sen matkapuhelintoiminta. Yhteys toimi myös toisin päin: kun Nokian matkapuhelimet sakkasivat, alkoi rytinä Oulun teknoteollisuudessa. ”Oulu on kuitenkin selvinnyt yllättävän hyvin jaloilleen rajun muutoksen jälkeen”, arvioi Pertti Huuskonen.

Hänellä on myös resepti siihen, kuinka Oulu vielä parantaakin asemiaan tästä eteenpäin. Mutta käsitellään sitä hetken kuluttua. Palataan ensin niihin vuosiin, kun Oulussa kaikki tuntui onnistuvan ja olevan mahdollista.

Oulun loikka maailmanluokan teknologiakeskittymäksi alkoi 1970- ja 1980-luvun vaihteessa. Kiitoa vauhdittivat monet tekijät, joiden kärjessä olivat muun muassa Oulun yliopisto, VTT:n elektroniikan laboratorio ja Nokia. Viimeksi mainittu aloitti matkapuhelinkehityksen Oulussa muutaman hengen voimin, mutta paisui pian kovaa vauhtia ja sysäsi teknobuumin kierroksille.

GORBATSOVIN VIERAILU VALTAVA PR-TAPAHTUMA Pertti Huuskosen mielestä Oulun huipputekniikan kasvuvaiheen näyttävin välietappi oli Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatsovin vierailu Oulussa vuoden 1989 lokakuussa. Käyntinsä aikana hän tutustui Oulun teknologiakylään – nykyiseen Technopolikseen – ja sen suojissa toimineisiin yrityksiin. ”Se oli Oululle miljoonien arvoinen PR-tapahtuma. Gorbatsov oli toisen suurvallan päämies ja kansainvälisen politiikan supertähti, joka tuohon aikaan oli suosionsa huipulla. Ja hän halusi nimenomaan tulla Ouluun – ei mennä Tampereen Leninmuseoon, mitä valtiovierailua järjestäneet

8 KAUPPAKAMARI

suomalaiset ehdottivat”, kertoo Huuskonen.

Oululainen huipputekniikka kasvoi edelleen ripeästi koko 1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Pertti Huuskonen pitää Oulun teknoalan tähtivuosia aivan ainutlaatuisina. Huipputekniikan osuus bruttokansantuotteesta nousi täällä parhaimmillaan moninkertaiseksi verrattuna mihinkään muuhun yliopistokaupunkiin Suomessa. ”Lähdin usein myöhään töistä kotiin. Silti valot jäivät palamaan vielä monien yritysten ikkunoihin” hän muistaa.

Huuskonen kiteyttääkin, että Oulun ihmeen tärkeitä selittäjiä olivat nuoruus, ahkeruus, innokkuus ja vankka etunoja.

Kaupunkiin oli muuttanut paljon nuoria ihmisiä, joista monet olivat tulleet yliopistoon opiskelemaan tekniikkaa. Juuri ensimmäisen sukupolven kaupunkilaiset ovat usein osoittautuneet kaikkein parhaiksi yrittäjiksi tai työntekijöiksi. ”Kerran teknologiakylässä kävi vierailulla perinteisen alan vuorineuvos. Hän katseli hetken aikaa ympärillään olleita junioreja ja kysyi sitten, että onko tämä porukka tosiaan täällä töissä.”

KANSAINVÄLINEN MEDIA KIINNOSTUI Oulussa kävi kuumimman teknobuumin aikana paljon myös kansainvälistä mediaa.

Yhdistelmä pientä kaupunkia, pohjoista sijaintia, kylmyyttä ja pimeyttä sekä maailmanluokan teknologiaosaamista kiinnosti ja herätti ihmetystä.

Satojen julkaistujen juttujen sisällöstä saa hyvän käsityksen muutamia otsikkoja vilkaisemalla: Maailman epätodennäköisin paikka teknologiakeskukselle (The Wall Street Journal), Teknologiakylä, pohjoisen pallonpuoliskon Piilaakso (Le Monde), High Tech -buumi lähellä joulupukin kotia (The New York Times), Kylmässä ja pimeässä kuumaa huipputekniikkaa (Business Week), Suomessa itää paljon pieniä nokioita (Tages-Antzeiger).

Pertti Huuskonen muistaa hyvin yhden alkuillan mediahuomion alkuajoilta. ”Istuin työhuoneessani, kun puhelin soi. Soittaja esitteli itsensä Business Weekin Euroopan-toimittajaksi, joka halusi tulla Ouluun. Mietin ensin, että mikähän huijaus tässä on kysymyksessä. Mutta ihan oikealla asialla soittaja sitten olikin, ja lehteen tuli komea juttu Oulun Hightech -ihmeestä”, hän kertoo.

BUUMI KATKESI Oulun teknobuumi kesti pitkään, mutta ei loputtomiin. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla buumin vahvimman veturin, Nokian matkapuhelinten, vaikeudet

alkoivat kasautua. Tämä heijastui nopeasti alueen laajaan Nokia-klusteriin.

Samalla huomattiin, miten riippuvainen Oulu oli loppujen lopuksi ollut yhdestä yhtiöstä. Nokian mahdoton menestys oli kääntöpuolenaan yksipuolistanut alueen yrityskenttää.

Pertti Huuskosen mielestä oli toki aavistettavissa, että Nokian hurja kiito ei voi kestää ikuisesti. Jättiyhtiön ensimmäiset yt-neuvottelut sen viimeistään herättivät huomaamaan. Monet Oulun alueen teknoyritykset olivat kuitenkin hyvin riippuvaisia Nokiasta ja niiden oli vaikeaa sopeutua uuteen tilanteeseen.

Matkapuhelintoiminnan romahduksen jälkeen muutama vuosi oli Oulussa erittäin hankala. Kaupungin teknoala toipui kuitenkin varsin nopeasti – isoksi osaksi paikkakunnalle kehittyneen vahvan osaamisen ansiosta.

KOLMEN KOHDAN MENESTYSRESEPTI Mutta onko samankaltainen ihme, mistä Oulu tuli aikoinaan tunnetuksi, rakennettavissa uudelleen? Ja jos on, niin miten? Nyt on aika palata Pertti Huuskosen reseptiin.

Aletaan valmistaa Oulun ihmettä 2.0.

Huuskosen menestysresepti koostuu kolmesta osasta. ”Ensiksikin täällä on tehokkaasti yhdistettävä bisnes ja teknologia. Totta kai näitä on liitetty yhteen jo tähänkin asti, mutta meidän on pystyttävä tässä vielä paljon parempaan – niin Oulun yliopistossa kuin yrityksissäkin”, hän patistaa.

Kauppakorkean ja teknillisten alojen täytyy Huuskosen mielestä käynnistää aivan uuden tason yhteistyö. Ja tätä tulee yliopiston johdon sekä vaatia että tukea voimakkaasti ja konkreettisesti.

Toinen osa Huuskosen menestysreseptiä sisältää ulkomaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden määrän lisäämisen Oulussa. Näitä osaajia pitää myös palkata mahdollisimman runsaasti täkäläisiin yrityksiin. ”Pelkästään suomalaisin voimin ei Oulu pysty maailmaa valloittamaan”, hän huomauttaa.

Ja lopuksi kolmas pointti: Oulun alueen pitää saada lisää pörssiyhtiöitä. Pörssi varmistaa sen, että yritys saa rahoitusta hyville projekteille. Pörssi on myös yritykselle kokonaisvaltainen laatuprojekti. Lisäksi sijoittajat ja analyytikot tarjoavat yritysjohdolle arvokasta sparrausta. ”Oulun alueelta voisi pörssissä olla 10-20 uutta yritystä muutamassa vuodessa”, laskee Huuskonen.

Näillä keinoilla Oulu voisi uudemman kerran nousta maailmanmaineeseen – tehdä ihmeen päivitetyn version. l

Onnittelemme 100-vuotiasta Oulun kauppakamaria!

Topi onnittelee Oulun kauppakamaria!

Topi-Keittiöt Oy PL 46, 85101 Kalajoki 08 469 5500 topi-keittiot.fi keittiö/kylpyhuone/kodinhoito/liukuovet/säilytys

Yli 200 000 asukkaan valovoimaisessa Oulussa yhdistyvät luova ilmapiiri ja huipputeknologia, yrittäjyys ja taitavat tekijät, modernin merikaupungin omaperäinen kulttuuri ja elävä maaseutu.

www.ouka.fi 9 KAUPPAKAMARI

10 KAUPPAKAMARI

Pienen kustantajan tarina 25 VUOTTA Kauppakamarilehden kustantajana – se on pitkä ja vaiherikas aika, joka on kuitenkin kulunut kuin siivillä.

1990-luvun alussa olin toiminut vain pari vuotta yrittäjänä, ja sain Kauppakamarilehden kustantamisen vastuulleni. Elimme pahinta lama-aikaa. Täytyy sanoa, että otin tehtävän vastaan hieman pelonsekaisin tuntein, mutta innokkaana. Luonnollisesti tiesin, että lehden kustantaminen on tekijälleen taloudellinen riski. Päätin kuitenkin heti lähteä uudistamaan ja kehittämään lehteä. Halusin, että kauppakamari on tyytyväinen työhöni ja ylpeä lehdestään. Tason nostaminen tuotti tulosta.

25 vuotta sitten sähköisestä mediasta ei ollut tietoakaan, ja printtilehden kustantaminen oli tähän päivään verrattuna jopa helppoa. Lamasta huolimatta ajat olivat sinnikkäälle kustantajalle otolliset.

Vuosikymmenten saatossa monista kauppakamarin jäsenyritysten johtajista on tullut ystäviäni ja olen kokenut suurta nöyryyttä ja innostusta saadessani tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Täytyy muistaa, että nimenomaan alueen yritykset ja muut tahot ovat mukanaolollaan tehneet lehden toteuttamisen mahdolliseksi. Kiitos!

Taipaleeltani on jäänyt mieleeni etenkin Jaakko Okkosen pitkä kausi kauppakamarin toimitusjohtajana. Yhteistyömme kesti parikymmentä vuotta. Jaakko Okkonen arvosti ja luotti lehden tekijään ja hänen osaamiseensa. Hänelle ja ent. suhdetoimintavaliokunnan jäsenille oli aina ensiarvoisen tärkeää, että toiminta on lehden kustantajalle kannattavaa. Sain heiltä kaiken kannustavan tuen, mitä pieni yrittäjä voi saada. Arvostan heidän ymmärrystään siitä, kuinka haastavaa laadukkaan lehden kustantaminen on yrittäjälle.

Vetäytyessäni nyt syrjään tämän lehden tuottamisesta toivon, että kauppakamari panostaa nimenomaan Kauppakamarilehteen.

Lehteä on kehitetty erityisesti parin viime vuoden aikana ja tämä työ jatkuu. Tiedostan, että Kauppakamarilehti on jäsenyrityksille tärkeä. Haluan korostaa nimenomaan lehden alueellisuutta.

Toivoisin, että lehti kertoo nimenomaan koko Oulun kauppakamarialueen asioista, osaamisesta, jäsenyritysten kuulumisista ja mielipiteistä sekä yritysten menestystarinoista – niitähän meillä riittää.

Koska tämä Juhlalehti on allekirjoittaneen viimeinen, lahjoitan yrittäjänä kaikista onnittelulogotuotoista osan OYS:n lasten psykiatriselle osastolle. Te kaikki, jotka arvostitte tätä elettä ja lähditte mukaan, olette mukana lahjoituksessa, ja ansaitsette todella suuren kiitoksen!

SYDÄMELLISET KIITOKSET ANSIOKKAASTA TYÖSTÄSI KAIKKINA NÄINÄ VUOSINA! JARI P. TUOVINEN PÄÄTOIMITTAJA

Lämpimät onnittelut 100-vuotiaalle Oulun kauppakamarille.

Aurinkoista kevättä ja riemukasta kesän odotusta!

Armi Lahdenkauppi

11 KAUPPAKAMARI

Kainuun leivän isä synnytti pohjoisen elektroniikkateollisuutta TEKSTI: MIKA KULJU

Kajaani Oy kasvoi erityisesti sotien jälkeen suuryritykseksi koko maan mittakaavassa ja sen vaikutus Kainuun kehitykseen on huomattava. Lähes 7 000 henkeä 1950-luvulla työllistänyt yritys sai syystä nimen ”Kainuun leivän isä”.

Sen sijaan Kajaani Oy:n vähemmän tunnettua historiaa on se, että yritys oli 1960-1970-lukujen vaihteessa Pohjois-Suomen ensimmäinen elektroniikkateollisuuden lippulaiva.

K

ajaani Oy oli koko elinkaarensa ajan kiinteä osa pohjoissuomalaista teollisuushistoriaa. Kajaani Oy:n edeltäjä, Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö (aloitti toimintansa 1907), perusti Suomen pohjoisimman sellutehtaan Kajaaniin vuonna 1910. Seuraavan vuosikymmenen lopulla yritys kasvoi osakekauppojen jälkeen yhdeksi suurimmista pohjoissuomalaisista toimijoista. Sota-aikana Kajaani Oy pystyi kasvattamaan tuotantoaan entisestään ja se kytkeytyi olennaisesti vuonna 1943 perustettuun Pohjolan Voima Osakeyhtiöön. Kajaani Oy liittyi jäseneksi myös Oulun kauppakamariin, kun Raahen kaupunki ja Kajaanin kihlakunnan alue yhdistettiin Oulun kauppakamarin toimialueeseen vuonna 1945.

Kajaani Oy:ssä puhalsivat muutoksen tuulet vuonna 1962, kun yhtiön johtoon nousi Mikko Tähtinen, joka toimi vuosina 1966–1970 Kajaanin kauppakamariosaston puheenjohtajana sekä Oulun kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtajana.

Vuoteen 1978 asti Kajaani Oy:tä luotsannut Tähtinen opittiin tuntemaan tiukkana ja tarkkana miehenä. Tähtinen huomasi nopeasti, että yrityksen taloudellinen tilanne oli arvioitua heikommissa kantimissa. Ongelmia lisäsi myös se, että maakunnan kuusivarannot oli virheellisesti kuviteltu mittaamattomiksi. Tässä tilanteessa Tähtisen oli pakko reivata Kajaani Oy:tä kohti suhdannevarmempaa monialayritystä.

Pohjois-Suomen elektroniikkateollisuuden juuret ovatkin tämän kehityksen seurauksena Kajaani Oy Elektroniikassa, josta oli tarkoitus tehdä puskuri metsäteollisuuden suhdannevaihteluita

12 KAUPPAKAMARI

vastaan. Lisäksi yhtenä tytäryrityksen perustamisen motiivina oli Kajaani Oy:n palveluksessa työskennelleiden miesten puolisoiden työllistäminen.

KAIKKI ALKOI PUHELUSTA MATTI OTALALLE Uuden toimialan kehittämisessä Mikko Tähtinen otti mallia muun muassa Nokiasta, jossa hän oli työskennellyt Suomen Gummitehdas Oy:n osastoinsinöörinä vuosina 1940–1944. Nokian tytäryhtiöön Suomen Kaapelitehtaalle oli perustettu elektroniikkaosasto vuonna 1960, jolloin istutettiin myöhemmän kännykkävallankumouksen siemen.

Pohjois-Suomen elektroniikkateollisuuden synty puolestaan lähti liikkeelle Oulun yliopiston elektroniikan professorin Matti Otalan muistelujen mukaan alkusyksyllä 1968 Tähtisen mielenkiitoisesta puhelusta: ”Täällä on Mikko terve. Olet saarnannut kovasti elektroniikan puolesta. Vastaatko puheistasi?”

Kerroin aina vastaavani puheistani, jolloin soittaja ilmoitti tulevansa käymään kylässä. Myönnyin ja annoin ajo-ohjeet. Lopetettuamme puhelun tulin siihen tulokseen, että soittaja oli Kajaani Oy:n toimitusjohtaja ja vuorineuvos Mikko Tähtinen. Puolen tunnin kuluttua musta limusiini ajoi kotipihaani. ”Nyt kerrot, mitä elektroniikka on ja miten sitä tehdään”, Tähtinen sanoi keskustelumme aluksi. Kaksi tuntia myöhemmin olimme luoneet perustan Kajaani Oy Elektroniikalle. Se sai salassa-

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen tutustumassa Kajaani Oy:n toimintaan metsäteollisuusjätin suuruudenaikoina vuonna 1975. Pohjois-Suomeen elektroniikkateollisuutta synnyttäneen Kajaani Oy:n tarina hiipui vähitellen myös perinteisen teollisuuden puolella. Useiden fuusioiden ja kauppojen jälkeen UPM:n omistukseen lopulta päätynyt paperitehdas suljettiin vuonna 2008.

Kuva: Kainuun Museo

pitosyistä peitenimekseen Oy Jänkä Electronics Ab ja aloitti oikealla nimellään vasta vuonna 1970. Ensimmäiseksi tuotteeksi otettiin yliopistolla kehittämämme selluloosan valkaisuprosessin mittari.

Kajaani Oy perusti keväällä 1970 elektroniikan tuotantoyksikön Kajaaniin ja tuotekehitysosaston Ouluun (siirtyi myöhemmin Kajaaniin). Metsäteollisuuden prosessien ohjausjärjestelmien kehittelyn lisäksi muita tuoteryhmiä olivat studioäänipöydät, taksamittarit ja rahastusautomaatit sekä kassapäätteet.

Kehitys ei ollut kuitenkaan nopeaa ja Kajaani Oy Elektroniikka oli pitkään emoyhtiölleen enemmänkin rahareikä kuin toivottu puskuri puunjalostusteollisuuden suhdannevaihteluita vastaan.

Yritys oli 1980-luvun alkuun tultaessa sijoittanut elektroniikkahankkeisiin jo 100 miljoonaa markkaa.

Taloudellisella panostuksella oli kuitenkin oma erikoinen merkityksensä alan pohjoissuomalaiselle teollisuudelle, sillä moni tuleva ”Oulun ihmeen” tekijä hankki kannuksia parhaimmillaan 300 henkeä työllistäneen Kajaani Oy Elektroniikan palveluksessa.

Sen vanavedessä syntyivät mm. sellaiset yritykset kuin Edacom Oy, Buscom Oy ja Jutel Oy. Niille siirtyivät Kajaani Oy Elektroniikan tuotevalikoimasta ne tuotteet, jotka eivät liittyneet puunjalostusteollisuuden automaatioon.

KAJAANI OY OLI YKSI TECHNOPOLIKSEN PERUSTAJISTA Kajaani Oy oli tärkeässä roolissa myös Teknologiakylän (nykyinen Technopolis Oyj) perustamisessa Ouluun vuonna 1982. Kajaani

Oy:n lisäksi vain Rautaruukki ja Farmos lähtivät suuryrityksistä mukaan hankkeeseen. Samana vuonna Kajaani Oy luopui kuitenkin reilun kymmenen vuoden toiminnan jälkeen automaatio- ja elektroniikkayksiköstään ja perusti vuonna 1983 Valmet Oy:n kanssa Kajaani Elektroniikka Oy:n. Valmet osti seuraavana Kajaani Oy:n toimitusjohtaja Mikko Tähtinen toimi vuosina 1966–1970 Kajaanin vuonna yrityksen koko osakauppakamariosaston puheenjohtajana kekannan, mikä päätti Mikko sekä Oulun kauppakamarin hallituksen Tähtisen aloittaman, Kajaani varapuheenjohtajana. Kuva: Kainuun Sanomat Oy:n erikoisen seikkailun elektroniikan maailmassa.

Kajaani Oy Elektroniikan perillinen suoraan alenevassa polvessa oli Valmetin ja Rauman fuusiossa vuonna 1999 syntynyt Neles Automation, joka jatkoi liiketoimintaansa 2000-luvulla Metso Automation nimellä. Nykyisin yritysjuuri on osa Valmetia, joka osti Metson prosessiautomaatiojärjestelmät -liiketoiminnan vuonna 2015.

Mikko Tähtisen ja Matti Otalan synnyttämä Jänkä Electronics elää siis tänäkin päivänä, tosin muotoaan useasti muuttaneena. l

13 KAUPPAKAMARI

Oulun kauppakamarin virstanpylväitä TEKSTI: ANNA NIEMINEN

• Ensimmäinen kauppakamarin perustamista valmisteleva kokous järjestettiin Oulussa 30.1.1918.

• Varsinaisen perustavan kokouksensa Oulun kauppakamari piti 28.6.1918.

• Oulun kauppakamari oli vuoteen 1938 saakka Suomen pohjoisin kauppakamari.

•

Kemin kauppakamari oli aloittanut toimintansa ennen talvisodan syttymistä. Oulun kauppakamari ehdotti Keskuskauppakamarille alueensa uudelleen määrittelyä siten, että Raahen kaupunki ja Kajaanin kihlakunnan alue olisi liitetty siihen mukaan. Keskuskauppakamari hyväksyi ehdotuksen vasta vuonna 1945.

• Keväällä 1951 Oulun kauppakamari teki aloitteen Pohjois Suomen messuista Kemin kauppakamarille.

Kaleva 3.11.1978.

14 KAUPPAKAMARI

•

Ensimmäiset Pohjois-Suomen Messut järjestettiin syyskuussa 1952 Oulussa. Toiset Pohjois-Suomen Messut järjestettiin kesäkuussa 1955 Rovaniemellä. Kolmannet messut toteutettiin Kajaanissa kesällä 1959.

•

Oulun lentokenttä valmistui 1953 Oulunsaloon. Kauppakamari oli vuosien ajan puhunut sen rakentamisen puolesta sekä pyrkinyt vauhdittamaan ajoittain hidasta urakkaa.

Pohjois-Suomen sujuvaa lentoliikennettä pidettiin välttämättömänä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehitykselle.

•

”Tilimiespäivät” tai ”Tilintarkastajapäivät” muodostuivat vuodesta 1965 alkaen säännöllisiksi koulutustapahtumiksi.

Myös ”Verotuspäiviä” järjestettiin lähes vuosittain yhteistyössä Suomen Verotarkastajain Yhdistyksen kanssa. Muitakin laajoja seminaareja sekä tiedotus- tai keskustelutilaisuuksia oli vuosittain.

Varatoimitusjohtaja Esa Pellikainen on nykyisistä työntekijöistä pisimmän uran Oulun kauppakamarin palveluksessa tehnyt henkilö. Hän aloitti vuonna 1993 projektipäällikkönä. Kuvassa Pellikainen on pari vuotta myöhemmin tuoreena teollisuusasiamiehenä. Kuva: Armi Lahdenkauppi

•

1960-luvun puolivälissä alettiin järjestää myös pitkäkestoi sempaa kurssimuotoista koulutusta. Ensimmäinen pohjoissuomalainen Liikkeenjohdon Instituutin kanssa järjestetty liikkeenjohdon täydennyskoulutuskurssi toteutettiin vuonna 1965 Vuokatissa, ja vastaavat kurssit pidettiin tämän jälkeen säännöllisesti.

•

Katkeamaton talvimerenkulku 1970-luvun alussa ja Urholuokan jäänmurtajakaluston käyttöönotto vuonna 1975 oli- vat hyvin pitkän vaikuttamistyön tulos Oulun kauppakamarille ja Lapin läänin kauppakamarille.

KOTIMAINEN KALUSTEOVITOIMITTAJASI

• Kauppakamari pyrki edistämään asiaa monella rintamalla, usein yhteistyössä yliopiston ja Oulun kaupungin kanssa.

Kauppakamari perusti vuonna 1983 myös oman rahastonsa yliopiston tukisäätiöön. Kontakteja poliittisiin päättäjiinkin hyödynnettiin.

•

Vuonna 1985 teetettiin alueellista ekonomitarvetta selvittänyt tutkimus Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksella. Sen perusteella kauppakamari hoputti yhdessä Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton kanssa yliopiston hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin.

•

Yliopisto esitti ajatuksen lahjoitusvaroilla perustettavista liiketaloustieteen viroista, ja kauppakamari ja kaupunki sitoutuivat lahjoittamaan yhteensä 1,5 miljoonaa markkaa.

Taloustieteen suunnitteluprofessuuri voitiin täyttää lahjoituksen turvin syksyllä 1989, ja opetus alkoi vuonna 1991.

• Kesällä 1995 Oulussa järjestettiin kolme suurta tapahtumaa, joiden toteutuksessa kauppakamari oli mukana: Viinikylä tapahtuma, kansainväliset messut ja teknologia- ja talous seminaari.

•

Kauppakamarin puheenjohtajan Matti Pörhön aloitteesta syntyi vuonna 2003 laajempi Pehkola-prosessi, jossa yhteisiin seminaarikeskusteluihin Oulun elinkeinoelämän kasvun ja vetovoiman edistämisestä osallistuivat yritysten, kaupungin sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten edustajat.

•

Pehkola-prosessin ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen 2004. Yksi keskeinen tulos oli pyrkimys Oulun kehittämiseen langattoman teollisuuden ja alan osaamisen keskuksena.

Prosessi jatkui vuosina 2005–2006 Oulun kauppakamarin ja Oulun kaupunginhallituksen sekä kaupungin luottamushenkilöjohdon välisillä neuvotteluilla ja yritystapaamisilla.

Toiminnan seurauksena laadittiin Oulun Innovaatiostrategia.

•

Helmikuussa 2008 Oulun kauppakamari ilmoitti tukevansa suunnitelmia ydinvoiman lisärakentamisesta ja kannatti Pyhäjokea uuden ydinvoimalan sijaintipaikaksi. Lokakuussa 2011 Fennovoima Oy kertoi valinneensa Pyhäjoen uuden ydinvoimalan paikaksi, mikä aktivoi kauppakamaria entisestään valmistautumaan tulevaan suurhankkeeseen.

www.kensapuu.fi

70-VUOTIAS TRANSPORT

SAVIKKO

VUONNA 1948 perustettu Transport Savikko Oy aloitti toimintansa raakapuun kuljetuksilla. Toiminta jatkui aina vuoteen 1970, jonka jälkeen siirryttiin metsien korpiteiltä pikiteille. Yrityksen kehitys on ollut vakaata. Vaikeuksistakin huolimatta se on pystynyt kasvamaan ja on tänä päivänä merkittävä kuljetusliike.

TRANSPORT SAVIKON toiminta-alueena on Scandinavia, Baltian maat ja tilausluonteisesti myös Eurooppa.

Kalustoa yrityksellä on noin 200 yksikköä, joista suurin osa on sopimusautoilijoita. Suurimpia yhteistyökumppaneita ovat mm. teräs-, rakennus- ja teollisuusalan yritykset sekä kauppa ja huolitsijat.

15 KAUPPAKAMARI

Kuinka kehittää pohjoista?

Viisi vaikuttajaa vastaa TEKSTI: KARI AROKYLÄ

Oulun Kauppakamarilehti kysyi viideltä pohjoissuomalaiselta vaikuttajalta näkemyksiä pohjoisen elinkeinoelämän, vetovoiman ja tunnettuuden kehittämisestä.

KUVA: ISTOCKPHOTO.COM

Kysymykset olivat kaikille samat: 1. Mitkä ovat pohjoisen menestyksen osalta elinkeinoelämän seuraavat tärkeimmät askeleet?

2. Miten voidaan parhaiten erottua vetovoimaisena alueena?

3. Kuinka edistää tunnettuutta maailmalla?

16 KAUPPAKAMARI

MATTI PÖRHÖ, PÖRHÖN AUTOLIIKE OY:N TOIMITUSJOHTAJA

1. Oulun on huolehdittava vetovoimastaan. Monien vaikeuk sien jälkeen olemme tienristeyksessä: kuinka uskaltaa panostaa eri asioihin? Nokian muutoksen ja Microsoftin toiminnan loppumisen jäljiltä tilanne on saatu hallintaan, mutta näköalattomuus vallitsee yhä laajasti – varsinkin kun taloudellinen kehitys koko Suomessa oli pitkään lamassa.

Mikäli Oulu ei kykene parantamaan vetovoimaisuuttaan, tuntuvat seuraukset pitkälle. Käy kuten 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. 1990-luvulla kaupungin, koulutus laitosten ja elinkeinoelämän vahva sitoutuminen yhteiseen tekemiseen heijastui vahvana positiivisuutena. Oulusta tuli kerralla kansainvälisesti vahva toimija ja valopilkku koko Suomelle.

2. Oulu on nyt altavastaaja Suomen kasvukeskusten joukossa.

Tuntuu että pakollinen kuntaliitosprosessi on vienyt liikaa voimavaroja. Keskitytään riitelyyn ja iso kuva unohtuu.

Vanhan Lapin läänin alueella meno vahvistuu teollisuuden, turismin ja kaivostoiminnan myötä, mutta Oulu ei kykene luomaan yhteistä pohjoisen strategiaa. Oulu oli pohjoisen Suomen veturi vuosikymmeniä. Sama henki tulisi löytää uudelleen.

Kauppakamari voisi lähteä ajamaan esimerkiksi kunnollisen moottoritien – jota teollisuuskin kovasti kaipaisi – rakenta mista Oulun ja lähikaupunkien välille ja tehdä alueesta oikean magneetin. Ohitustien muutaman liittymän korjaa minen ja ohituskaistan rakentaminen nelostielle ovat näpertelyä.

Turhauttava kallioparkkiriitely on onneksi ohi. Nyt pitäisi saada muun muassa keskustan liike-elämän kehitykseen painetta. Pienisieluisuus Oulun kaavoituspolitiikassa on jo parantunut.

3. Oulun tunnettuisuuteen maailmalla vaikuttavat muun muassa sen yritykset ja muut toimijat. Täällä on lukematon määrä eri kehitysvaiheissa olevia high tech -yrityksiä monilla toimialoilla. Ne tarvitsevat happea eli osaajia ja tiloja. On aivan sama, mitkä yritystemme markkinat maailmalla ovat, kunhan niitä vain on riittävästi.

Hyvä on, jos koulutuslaitoksemme ovat vahvasti verkottu neita niille alueille, joissa yrityksemme menestyvät. Lisäksi osaajat ulkomailta ovat tänne tervetulleita. Yliopistojen ja korkeakoulujen vahvuus riippuu myös osaltaan siitä, kuinka alueen elinkeinoelämä jaksaa.

RAIMO SEIKKALA, RESCOMI OY:N TOIMITUSJOHTAJA

1. Pohjoisen Suomen – myös Raahen seudulla toimivien – yri tysten tärkeimpiä tulevaisuuden menestystekijöitä ovat halu uudistua, tahto tarttua kasvumahdollisuuksiin sekä maail- manluokan osaaminen ja digitaalisuuden hyödyntäminen.

Huippuosaamista tarvitaan uusien palvelujen ja tuotteiden luomiseen. Digitaalisuus puolestaan luo uusia ammatteja ja työtehtäviä. Tämän muutoksen menestystekijöitä ovat oikea ajoitus ja riittävät lähtötiedot.

Työvoiman saatavuus täytyy myös varmistaa. Osaltaan tämä onnistuu hajauttamalla ammattikorkea- ja yliopistokoulutusta vahvojen työnantajien läheisyyteen etäopetuksen avulla.

2. Suurin osa muuttoliikkeestä kohdistuu kaupunkeihin. Pohjoi sen pitämistä vetovoimaisena edistää se, että meillä on pohjoisessa erilaisia ja eri tavoin profiloituneita kaupunki ympäristöjä. Näin voidaan pienentää varsinkin pääkaupunki seudulle ja Tampereelle kohdistuvaa muuttoliikettä pohjoisen vetovoiman avulla.

Tärkeitä erottumis- ja vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat muuttopäätöksiin, ovat laadukas asuminen, opiskelu-, työ- ja harrastusmahdollisuudet, palvelut ja kulkuyhteydet.

Pohjoisten kaupunkiseutujen vetovoimaa ja vahvuutta tukevat päätökset hajautetuista investoinneista. Niiden kilpailu kykyä voidaan vauhdittaa pk-yritysten verkostojen avulla.

Hyviä esimerkkejä tällaisista investoinneista ovat Kajaanin seudulla Terrafame, Transtechin Otanmäen vaunutehdas, Vuokatti, Sotkamo Silver ja Ponsse; Raahen seudulla Fenno voiman ydinvoimala, SSAB putkitehtaineen, kultakaivos ja vanadiinitehdas sekä Kuusamossa matkailun ja Pölkky Oy:n investoinnit. Investointien myötä monessa pohjoisen taajamassa sekä fyysinen että älyllinen infra vahvistuu.

3. Tunnettuutta lisätään käytännön teoilla, tapahtumilla ja saavutetuilla tuloksilla. Brändejä mainostoimistotyönä kirkastamalla tunnettuus etenee hitaasti. Oman alansa maailman huippua edustavat ihmiset edistävät parhaiten tunnettuutta, kuten esimerkiksi presidentti Martti Ahtisaari.

Menestyvät tuotteet, palvelut ja yritykset, erilaiset konferenssit ja huipputason neuvottelut tuovat maailman laajuista näkyvyyttä ja tunnettuutta.

17 KAUPPAKAMARI

JUHANI HAUTAMÄKI, YLIVIESKALAINEN HALLITUSAMMATTILAINEN

1. Jos ajattelen lähinnä Ylivieskan seutua, niin alueen toiminnot ja palvelut ovat varsin hyvin kehittyneet. Monet asiat ovat kohtuullisen hyvin. Toki parannettavaakin löytyy. Kaavoituk sessa olisi kohennettavaa niin asumisen kuin yritystoiminnan näkökulmasta, samoin koulu- ja koulutusasioissa kaikilla tasoilla.

Liikenneyhteydet ovat myös erittäin tärkeitä. Nyt kaksois raide on Ylivieskaan asti, mutta se pitäisi saada jatkumaan Ouluun. Lentoyhteyksiä pääkaupunkiin on turha haaveilla, mutta tärkeää on, että Helsinkiin ja sieltä maailmalle pääsee nopeasti.

2. Meidän kannattaa Ylivieskan seudulla panostaa siihen, missä olemme jo nyt hyviä. Rakennetaan siis entistä parempia ja monipuolisempia palveluja – etenkin kaupan alalle. Tällä tavalla pystymme erottumaan muista kaupungeista ja alueista.

Mutta myös kouluista ja koulutuksesta pitää huolehtia, aina päiväkodeista lähtien. Samoin tarjolla olevat kulttuuri- ja liikennepalvelut vaikuttavat suuresti siihen, mitä alueita yri tykset ja ihmiset pitävät vetovoimaisina.

3. Ulkomaiden markkinoilla toimivat yritykset tuovat kansain välistä tunnettuutta. Ylivieskan alueella on yllättävänkin paljon pk-yrityksiä, jotka toimivat vientimarkkinoilla.

Tunnetut tuotteet ja yritykset rakentavat myös oman alueensa mainetta.

18 KAUPPAKAMARI

JUHA TANSKANEN, SUPERPARK OY:N TOIMITUSJOHTAJA

1. Ykkösasia on varmistaa, että täällä on riittävästi osaavaa työ voimaa. Tarvitaan koulutusta, jatkokoulutusta ja myös työ peräisen maahanmuuton lisäämistä. Toinen tärkeä juttu on saada julkinen sektori ja yritykset osallistumaan isoihin globaaleihin muutoksiin kuten jakamistalouteen ja tekoälyyn.

Niihin tulisi mennä mukaan, ei vastustaa kaikin keinoin.

Meidän pitäisi myös pystyä pilotoimaan omia ratkaisu jamme esimerkiksi sote-alalla ja kouluissa. Tämä auttaisi rakentamaan uusia menestyviä vientituotteita. Yritysten ja julkisen sektorin avainpäättäjien olisi mentävä maailmalle – vaikkapa Aasiaan – aukaisemaan silmiään. Ja ehdottomasti on pidettävä huoli liikenneyhteyksistä, varsinkin lento liikenteestä.

2. Kainuussa ja yleensäkin pohjoisessa arki on sujuvaa. Kaikki on lähellä eikä ruuhkissa tarvitse istua. Kustannukset ovat myös alhaisemmat kuin Etelä-Suomessa, olipa sitten kysymys asumisesta, liikkumisesta tai toimitiloista. Samasta rahasta jää enemmän perheen käyttöön.

Täällä voi viettää tietynlaista hybridielämää: opiskelun tai työn tekemisen voi kätevästi yhdistää luonnossa ja lomakoh teissa viihtymiseen. Töitä voi tehdä kaupunkiympäristössä, mutta hienot lomakohteet – joihin etelästä ajetaan kymmenen tuntia – ovat pienen matkan päässä. Erotumme muusta Suomesta arktisuudella ja lappimaisella vetovoimalla.

3. Pohjoiseen saapuvista kansainvälisistä matkailijoista on otet tava kaikki hyöty irti. Alueen toimijoilla pitäisi olla yhteiset viestit ja materiaalit, joita ne hyödyntäisivät. Mikä olisi parempi tähän tarkoitukseen kuin esimerkiksi laadukas kirja.

Yritykset voisivat jakaa sitä asiakkailleen. Kirja ei sisältäisi mitään höttöä, vaan kertoisi aidosti tärkeimmät ja kiinnosta vimmat asiat kansainvälisille asiakkaille.

Kaiken kaikkiaan viestintään pitää satsata ja nostaa esille kärkijuttujamme.

Uskalla menestyä Tavoitteena kasvu ja kehittäminen?

Liiketoiminta- ja johtamisosaamisen vahvistaminen?

Poimi Tj-koulun palveluista sopiva ratkaisu.

TJ-KOULUN RATKAISUT

HENRIK KARVONEN, KOILLISMAAN OSUUSKAUPAN TOIMITUSJOHTAJA

LIIKETOIMINNAN TULEVAISUUS JA KASVU YHTEISIÄ ONNISTUMISIA JOHTAJUUDELLA YRITYSJÄRJESTELYT JA SUKUPOLVENVAIHDOS

1. Koillismaalla jää lähivuosina eläkkeelle suuri määrä ihmisiä.

Kuusamossa eläköityviä on enemmän kuin nyt työttömiä.

Keskeinen haaste on, että eläkkeelle jäävien tilalle on pystyttävä rekrytoimaan riittävästi ihmisiä. Kilpailu työvoimasta on jatkossa entistä kovempaa – ja siinä kisassa meidän täytyy pärjätä. Muutto tappioalueet kääntyvät muuttovoittoisiksi. Onneksi Kuusamon vetovoima on hyvällä tasolla. Avoinna oleviin työpaikkoihin tulee paljon hakemuksia.

Toinen tärkeä asia on, että valtion työpaikkojen siirtyminen Etelä-Suomen suuriin kaupunkeihin on saatava pysähtymään.

Yhtään valtion viraston tai laitoksen työpaikkaa ei enää saa täältä menettää. Julkisten työpaikkojen valuminen pois kiihdyttää kau pungistumista ja väen pakkautumista suuriin keskuksiin.

2. Kuusamon vetovoima koostuu muun muassa ainutlaatuisesta luonnosta, helposta mahdollisuudesta ulkoilmaelämään, edullisesta asumisesta ja turvallisesta yhteisöstä. Mutta täällä on kansainvälisenä matkailukohteena tarjolla myös paikka kuntalaisille runsaat, monipuoliset ja laadukkaat palvelut.

Asuinpaikkana Kuusamon imago on huomattavan hyvä.

3. Kuusamossa ja laajemminkin Koillismaalla on tehty sellainen valinta, että haluamme olla kansainvälinen matkailualue. Olen itse ollut matkailun kanssa tekemisissä vuodesta 1991asti.

Viimeisen parin vuoden aikana ala on täällä kehittynyt sellaisiin mittoihin, että vielä viisi vuotta sitten en olisi sitä ikinä uskonut.

Matkailu on meidän keihäänkärkemme. Meidän pitää satsata siihen, missä olemme hyviä.

Vaikka täkäläisellä matkailualalla nyt meneekin hyvin, täytyy meidän kehittää toimintaamme ja palvelujamme koko ajan – samoin näkyvyyttämme ja markkinointiamme. Kansainvälisen näkyvyyden kannalta sellaiset urheilutapahtumat kuin Ruka Nordic ovat ehdottoman tärkeitä. Ne ovat meidän näyteikku namme maailmalle.

Pohjoissuomalainen matkailuala on saanut paljon myöteistä julkisuutta ulkomailla. Hyvä pyörä täytyy nyt pitää pyörimässä.

Kaikkein tärkeintä on huolehtia tuotteestamme. Sen on perus tuttava kestävyyteen. Tässä mielessä kansallispuistoilla on suuri merkitys. Hienoa olisi, jos Oulangan kansallispuistosta tulisi Unescon maailmanperintökohde.

TULOSTA TALOUDEN JA TUOTTAVUUDEN MITTAREILLA

PAREMPI OTE ASIAKKAISTA, LISÄÄ MYYNTIÄ KASVUA KANSAINVÄLISTYMÄLLÄ

Tarkista ohjelmien aloitukset nettisivulta.

Tiesithän, että valmennusohjelmien lisäksi Tj-koulusta löytyy ELY-keskuksen tukemaa täsmäapua yrityksesi tarpeisiin.

Lisätietoa hakemisesta ja kustannuksista: Pekka Pirnes, p. 040 8308 286 pekka.pirnes@tjkoulu.fi

WWW.TJKOULU.FI

T E R V E T U LO A Y R I T TÄ M Ä Ä N JA ASUMAAN OULAISTEN K AU P U N K I I N !

OULAINEN MAKSAA hyvää rahallista etua kaupunkiin muuttaville lapsiperheille ja kaupungista ensiasunnon ostaville (2000 euroa). Oulaistelaisiksi syntyville lapsille on luvassa 500 euroa ja jokaisesta alle 12-vuotiaasta lapsesta 500 euroa.

OULAISIIN MUUTTAVILLE on tarjolla paljon harrastuksia, päivähoitopaikkoja, työpaikkoja, hyvinvointipalveluja, koulu- ja opiskelumahdollisuuksia ja tietenkin edullisia vuokra- ja omistusasuntoja ja tontteja.

KIINNOSTUITKO! Ota yhteyttä Oulaisten kaupungin kehitys- ja elinkeinojohtajaan, Jarmo Soinsaareen, 044 479 3208, jarmo.soinsaari@oulainen.fi.

19 KAUPPAKAMARI

FRANZ JOSEFS LAND

OULU

OULU REGION

SYKTYVKAR PETROZAVODSK

ST. PETERSBURG

Kolarctic CBC 2014-2020

Kirkkokatu 5, 90100 OULU

Kotimainen.

Paikallinen. www.op.fi/oulu

20 KAUPPAKAMARI

kolarctic.info https://twitter.com/kolarcticcbc https://www.facebook.com/KolarcticCBC/

HYVÄ IHMINEN ON KIITOKSEN ARVOINEN. Keskuskauppakamarin ansiomerkki on arvostettu huomionosoitus työlle ja sen tekijälle.

Ansiomerkkejä myönnetään työvuosien perusteella, elämäntyöstä ja rautaisesta työsuorituksesta.

ansiomerkit.fi

eAR TÄSSÄ ILMOITUKSESSA ON LISÄTTYÄ TODELLISUUTTA.

LISÄTTY TODELLISUUS AR-teknologinan avulla painotuote johdattaa lukijan suurempaan kokonaisuuteen.

Lataa eAR-sovellus Google Playsta tai App Storesta hakusanalla Erweko ja katso ilmoitusta sovelluksen läpi.

21 KAUPPAKAMARI

Radiotekniikan kodissa syntyvät Nokian uusimmat verkkolaitteet TEKSTI: KARI AROKYLÄ

Nokian Oulun-yksikön aulassa lukee suurin kirjaimin: Oulu – Home of Radio. Nyt siis ollaan radion kodissa.

Täällä suunnitellaan ja myös valmistetaan uusimpien radioverkkojen uusimpia tuotteita.

L

angattomista tietoliikenneyhteyksistä halutaan entistä nopeampia, luotettavampia ja laadukkaampia. Tämän päämäärän eteen tehdään töitä Nokian Oulun-yksikössä.

Globaalisti Nokian mobiiliverkkotuotteiden toimituskyvyn rakentamisesta vastaava Erja Sankari kertoo, että Ruskon kaupunginosassa sijaitsevassa yksikössä katse on vahvasti tulevaisuudessa. Täällä keskitytään 4G-verkon evoluutiotuotteisiin sekä pian täyttä totta olevan 5G-verkon tuotteisiin. ”Näiden osalta Oulu on yksi Nokian tärkeimpiä toimipisteitä maailmanlaajuisesti. Pääpaino toiminnassamme on tuotekehityksessä, mutta teemme täällä myös valmistusta”, hän kuvailee.

MUUTOSTAHTI KIIHTYY Muutostahti ja digitalisaation eteneminen on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut tavattoman nopeaa, mutta Sankari vakuuttaa, että jatkossa vauhti vain kiihtyy. Langattomassa tietoliikenteessä tekniikan ja laitteiden uudet sukupolvet ovat seuranneet toistaan: 2G, 3G, 4G ja nyt pian jo 5G.

22 KAUPPAKAMARI

TILINTARKASTUS Viimeksi mainittu merkitsee Erja Sankarin mukaan syvällistä teknologiamurrosta ja uudenlaista alustaa monenlaisille tuotteille ja palveluille. ”Mobiiliviestinnän vasteaika nopeutuu käytännössä nollaan, kapasiteetti moninkertaistuu, luotettavuus lisääntyy ja laatu paranee”, hän luettelee.

5G mahdollistaa muun muassa itseohjautuvat autot. Tämä todistaa toisaalta myös niistä suurista vaatimuksista, joita 5G:lle asetetaan.

Itseään ohjaava auto ei kestä sitä, että verkko putoaa yhtäkkiä pois päältä tai että vasteaika jostakin syystä venyy.

Varmaa joka tapauksessa on, että 5G myllertää monia toimialoja perusteellisesti. Sen ansiosta syntyy kokonaan uusia liiketoimintoja, tuotteita ja palveluja. Tuoreita pelaajia ilmaantuu markkinoille ja vanhoja kuolee pois. Monille syntyy myös mahdollisuuksia tehdä jotain uutta ja entisestä poikkeavaa.

TAUSTALLA PITKÄ HISTORIA Nokia on toiminut Oulun Ruskossa jo pitkään. Yhtiö on kehittänyt ja valmistanut yksikössään tukiasemia jo yli neljäkymmentä vuotta. Tukiasemaliiketoiminta on Erja Sankarin mukaan eräänlainen spin off Nokian perinteisestä ja jo aikoja sitten myydystä kaapelituotannosta. ”Vanhoilta ajoilta peruja ovat kaksi tällä alueella edelleen toimivaa kaapelitehdasta”, hän muistuttaa.

Mobiiliverkon tukiasemia suunnitteleva ja valmistava Nokian yksikkö jäi Oulussa pitkäksi aikaa saman yhtiön hurjasti kasvaneen matkapuhelintoiminnan katveeseen. ”Verkkobisnes ei samalla tavalla näy tavallisille ihmisille eikä kiinnosta kuluttajia kuten matkapuhelimet. Asiakkaat verkkopuolella ovat lähinnä matkapuhelinoperaattoreita”, toteaa Sankari.

Nokian pitkää taivalta yhtiönä Erja Sankari kuvailee sarjaksi muutoksia. Niiden lopputulos on yhtä kaikki, että matkapuhelinten kehittämisestä ja valmistuksesta yhtiö itse on luopunut, mutta verkkolaitteissa se kisailee maailman suurimman yrityksen asemasta.

Markkinoille on tosin jälleen tullut Nokia-merkkisiä puhelimia, mutta niiden takana on HMD Global -yhtiö, jolle Nokia on lisensoinut oikeuden käyttää tavaramerkkiään.

ISO ALUEELLINEN MERKITYS Nokian Oulun-tehtaalla on huomattava alueellinen merkitys. Se työllistää suoraan 2300–2400 henkeä ja on näin kaupungin suurin yksityinen työnantaja. Myös epäsuorat työllisyys- ja talousvaikutukset ovat Sankarin mukaan huomattavat. ”Hankimme Oulun seudulta muun muassa mekaniikkaa, piirilevyjä, suunnittelua, testausta, pakkauksia ja energiaa. Lisäksi työllistämme ihmisiä täällä esimerkiksi henkilöstöravintolassa ja kiinteistönhoidossa”, hän luettelee.

Oulu on Erja Sankarin mielestä hyvä toimintaympäristö Nokialle. Yhteistyö viranomaisten ja julkisen sektorin kanssa toimii hyvin - samoin yhtiön ympärille muodostunut ekosysteemi, johon kuuluu muita yrityksiä sekä muun muassa Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu.

Yhdestä asiasta Sankari on kuitenkin huolissaan: Oulun on pystyttävä huolehtimaan siitä, että osaavaa työvoimaa on tarjolla jatkossakin. Tämä vaatii, että riittävän monet lahjakkaat nuoret suuntaavat opintojansa matematiikkaan, luonnontieteisiin ja tekniikkaan. ”Yritykset sijoittuvat sinne, mistä saavat osaajia palvelukseensa.

Maailmanlaajuisesti toimivan yrityksen on melko helppo valita toimintapaikkansa. Me tarvitsemme Oulussa osaajia, joiden joukossa täytyy olla riittävästi myös aivan huippuja”, korostaa Erja Sankari. l

Yritysjärjestelyt • Neuvontapalvelut

KHT Olavi Virtanen HT Soili Raive-Annanolli KTM Mervi Pietikäinen KTM Toni Pintamo-Kenttälä FT, KTM Aare Rokka KTM Petri Toivari

050 5322 060 040 5631 872 041 5027 083 050 5925 711 040 5432 782 040 5081 723

MOV Tilintarkastus Oy Technopolis Ydinkeskusta, Sepänkatu 20, 90100 Oulu etunimi.sukunimi@movaudit.fi • www.movaudit.fi

Suositut esimieskoulutukset haussa nyt!

Lähiesimiestyön ammattitutkinto ja Johtamisen erikoisammattitutkinto Koulutukset alkavat 5.6.

Haku 25.5. mennessä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.psk.fi 23 KAUPPAKAMARI

Oulun uusia yrityksiä – neljä esimerkkiä TEKSTI: KARI AROKYLÄ

Oulussa on perustettu viime vuosien aikana suuri määrä teknoyrityksiä. Niiden tausta vaihtelee – joukossa on paljon muun muassa korkeakoulujen tutkimushankkeista syntyneitä spin offeja ja Nokian palveluksesta irtaantuneiden perustamia yrityksiä. Tässä neljän yrityksen tarina.

Sote ja vienti vauhdittavat 9Solutions Oy:n kasvua

9

Solutions Oy on muutamassa vuodessa rakentanut itselleen vankan aseman suomalaisessa terveydenhuollon teknologiassa.

Yrityksen kehittämät järjestelmät ovat mukana lähes kaikissa merkittävän kokoisissa uusissa sairaaloissa tai sairaaloiden saneerauksissa ja noin 80 prosentissa uusista palvelutaloista.

Toimitusjohtaja Sami Herrala 9Solutions Oy:stä ennakoi, että yrityksen vauhti säilyy ripeänä myös lähivuosien aikana. ”Tavoittelemme 50 prosentin vuotuista kasvua tästä eteenpäinkin”, hän toteaa.

Omalta osaltaan kasvua potkii eteenpäin paljon puhuttu sote-uudistus, josta Herrala arvioi olevan huomattavaa hyötyä 9Solutions Oy:lle. Lisäksi vauhdittajana toimii viennin aloittaminen Ruotsiin, minne tytäryhtiö on parhaillaan perusteilla. ”Vientitoiminnan käynnistäminen on meillä nyt ihan keskiössä. Ruotsi on luonteva paikka aloittaa, koska niin kilpailijat kuin asiakkaat ovat pitkälti samoja kuin täällä Suomessa”, hän kertoo.

MONIPUOLISIA RATKAISUJA TERVEYDENHUOLTOON 9Solutions Oy tuottaa terveydenhuollon käyttöön ratkaisuja, jotka kohentavat henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuutta, helpottavat työntekoa ja parantavat asiakkaiden saamaa palvelua.

Yritys tarjoaa sairaaloihin kokonaisjärjestelmää, joka käsittää henkilöturva-, hoitajakutsu-, kulunhallinta- ja laitepaikannusratkaisut sekä operatiivisen tilannekuva luomisen. Palvelutaloissa

24 KAUPPAKAMARI

9Solutions-järjestelmä paikantaa asukkaat ja vastaa kulunvalvonnasta. Kotihoitoon suunnattuja 9Solutions-tuotteita ovat puolestaan turvapuhelinratkaisut, hälytyskeskusohjelmistot, etämonitorointi ja älykäs poistumisvalvonta.

Sote-uudistuksen myötä kotihoidon merkitys korostuu. Ihmisiä – myös ikääntyneitä – hoidetaan entistä enemmän kotona. Tämän vuoksi on olennaista, että tieto sairaaloiden ja kotihoidon välillä kulkee sujuvasti. Samoin tärkeää on, että kotihoidon henkilökunta on jatkuvasti tarkoin perillä asiakkaan kunnosta. Kotihoidon käyttöön tarkoitettu 9Solutions-ratkaisu auttaa täyttämään nämä vaatimukset. ”Kaikki asiakasryhmät ja kaikki tuotteet ovat 9Solutions Oy:lle yhtä tärkeitä. Myös Ruotsiin menemme koko tuotevalikoimamme voimin”, toteaa toimitusjohtaja Herrala.

Creoir tekee äänestä käyttöliittymän

Ä

äniohjaus tekee tuloaan kiihtyvällä vauhdilla. Jo nyt voi äänellä hallita esimerkiksi älypuhelinta tai älykaiutinta, mutta tämä on vasta alkua. Tulevaisuudessa ääniohjauksella voi käskeä lukemattomia laitteita – kodinkoneista teollisuuslaitteisiin.

Oululainen Creoir Oy on erikoistunut langattomien laitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Viime aikoina se on tehnyt paljon töitä juuri ääniohjauksen parissa. Toimitusjohtaja Pekka Väyrynen pitää ääntä tulevaisuuden käyttöliittymänä. ”Erityisen käyttökelpoinen ääniohjaus on silloin, kun molemmat kädet ovat syystä tai toisesta varattuna. Periaatteessa ääniohjauksen voi liittää melkein mihin tahansa laitteeseen”, hän huomauttaa.

Käytännössä Creoir toimii ääniohjauksessa systeemi-integraattorina. Se auttaa asiakkaitaan saamaan laitteensa äänellä ohjattavaksi. Tämä vaatii useiden eri teknologioiden osaamista. Omat haasteensa on jo pelkästään siinä, kuinka tunnistetaan ohjaukseen käytettävä puhe pitemmän etäisyyden takaa tai meluisissa olosuhteissa.

Creoirille erityisen tuttu on Amazon Alexa. Tämä on eräänlainen virtuaalisen avustaja, joka on integroitavissa muun muassa älykaiuttimiin sekä monenlaisiin laitteisiin. Kun integrointi on onnistuneesti tehty, voi laitteelle antaa käskyjä puhumalla. ”Toki suunnittelemme paljon muutakin kuin ääniohjausta – muun muassa brändättyjä älypuhelimia ja älykelloja”, muistuttaa Pekka Väyrynen.

BRÄNDÄTTYJÄ ÄLYPUHELIMIA JA ESINEIDEN INTERNET -SOVELLUKSIA Muutama vuosi sitten huomiota herätti Creoirin suunnittelema Marshall London -älypuhelin, joka on brändätty tunnetun kitaravahvistimen mukaisesti. Puhelimen – joka valittiin vuonna 2016 äänenlaadultaan maailman parhaaksi – valmistuttaja on Zound Industries -yhtiö.

Kuvaava esimerkki Creoirin monipuolisesta esineiden internet -osaamisesta on puolestaan sen Most-yhtiölle rakentama järjestelmä, joka seuraa kuljetuskonttien sisällä vallitsevia ympäristöolosuhteita matkan aikana. Järjestelmä koostuu kontin sisällä olevasta laitteesta, ohjelmistosta ja verkkoyhteydestä. Laite tallentaa kontin olosuhteet ja toimittaa tiedot automaattisesti palvelimelle heti mobiiliverkon havaitessaan.

Toimitusjohtaja Väyrysen mukaan Creoirin suunnittelupöydällä on ollut ja on jatkossakin monenlaisia tuotteita. Yksi tärkeä yhteinen piirre niillä hänen mukaansa kuitenkin aina on: ”Kaikki ovat langattomia.”

Minima Processor: Energiapihiä digilaskentaa

M

aailmassa on tätä nykyä valtava määrä digitaalista laskentaa hyödyntäviä laitteita. Niitä on niin kodeissa kuin yrityksissä ja teollisuudessa. Prosessorit suorittavat digilaskentaa tietokoneissa, älypuhelimissa, autoissa ja muun muassa kodin elektroniikassa. Kaiken lisäksi nyt on nähty vasta alku: esineiden internetin myötä tällä saralla tapahtuu räjähdysmäinen kasvu, sillä käytännössä kaikki verkkoon kytketyt laitteet laskevat digitaalisesti.

Ihme ei olekaan, että digitaalisen laskennan energiatehokkuuden parantamiseen on haettu ratkaisuja. Erinomaisen sellaisen on löytänyt Oulussa toimiva Minima Processor Oy. Miniman toimitusjohtaja Toni Soini kertoo, että yrityksen kehittämä teknologia parantaa digitaalisen laskennan energiatehokuuden jopa 20-kertaiseksi nykyiseen verrattuna. ”Ratkaisumme on sovitettavissa mihin tahansa prosessoriin ja digitaalisen laskennan logiikkaan”, hän kertoo.

ENERGIATEHOKKUUTTA JA VIKASIETOISUUTTA Miniman kehittämä teknologia perustuu mikropiirien toimintapisteen optimointiin. Parantunut energiatehokkuus tarkoittaa isossa mittakaavassa tarkasteltuna huomattavaa energiansäästöä.

Toisaalta se merkitsee sitä, että erilaisiin laitteisiin saadaan lisää kestävyyttä, tehoa ja ominaisuuksia ja että digitaalinen laskenta voidaan ulottaa yhä laajempaan käyttöön.

Hieman kuin sivutuotteena Miniman teknologia myös parantaa prosessorien vikasietoisuutta.

Toni Soinin mukaan Miniman ratkaisun edut tulevat parhaiten esille tuotteissa, jotka toimivat paristoilla, ovat aina päällä ja sisältävät varsin matalalla kellotaajuudella toimivan prosessorin. ”Hyvä arkipäiväinen esimerkki tällaisesta on kuulolaite. Teknologiastamme on paljon hyötyä myös vaikkapa erilaisissa ääniohjattavissa laitteissa, terveydenhoidossa käytettävissä elektronisissa implanteissa sekä puettavassa elektroniikassa”, hän kertoo.

Minima Processorin asiakkaita ovat pääosin suuret puolijohteiden valmistajat maailmalla. Yritys ei myy näille mitään laitteita, vaan lisensoi niille oikeuden hyödyntää patentoimaansa teknologiaa. Ensimmäiset kaupat vuoden 2016 keväällä perustettu yhtiö on jo tehnyt ja useat neuvottelut ovat parhaillaan menossa.

25 KAUPPAKAMARI

Bitfactorin designereita vasemmalta Esa Kivelä, Jani Männikkö ja Raisa Koskela.

Digitalisaation leviäminen kasvattaa Bitfactoria

D

igitalisaatio leviää jatkuvasti laajemmalle.

Se koskee yhä useampia toimialoja ja yrityksiä. Tämä rakentaa erinomaiset edellytykset digitaalisia palveluja luovan Bitfactor Oy:n liiketoiminnalle.

Tätä nykyä noin 150 henkeä toimipisteissään Oulussa ja Helsingissä työllistävä Bitfactor on kasvanut digitalisaation design-alueen suurimmaksi yritykseksi Tampereen pohjoispuolella. Toimitusjohtaja Antti Pelkonen kuvailee yrityksen asiakaskuntaa hyvin monipuoliseksi. Joukossa on niin kansainvälisiä jättiläisiä kuin vasta toimintansa aloittaneita yrityksiä. ”Pyrimme siihen, että palvelumme ovat merkityksellisiä isoille yrityksille, mutta myös pienten yritysten saatavilla”, hän kiteyttää.

LAAJA PALVELUVALIKOIMA Bitfactorin tarjoama palveluvalikoima on laaja. Sen osia ovat analytiikka, design ja teknologia. Antti Pelkosen mukaan mieluiten

yritys tarjoaa asiakkaalleen koko paketin – tästä on tavallisesti asiakkaalle myös eniten hyötyä. ”Yrityksemme juuret ovat tekniikassa, mutta olemme jatkuvasti lisänneet designin osuutta toiminnassamme”, hän toteaa.

Bitfactorin analytiikkapalvelut auttavat tehostamaan liiketoimintaa, ymmärtämään asiakaskäyttäytymistä entistä paremmin ja luomaan uusia tuotteita ja palveluja. Design puolestaan muun muassa varmistaa hyvän käyttäjäkokemuksen, houkuttelevan käyttöliittymän ja kiinnostavan ulkoasun. Teknologiaosaaminen taas takaa toimivat ja ketterästi suunnitellut ohjelmistot, olipa sitten kysymys webistä, mobiilista tai sulautetuista järjestelmistä.

Esimerkiksi korealaisen elektroniikkajätin LG:n älytelevisoissa on mukana Bitfactorin panosta, samoin oululaisessa Oura-hyvinvointisormuksessa.

Antti Pelkosen mukaan Bitfactor on perustamisestaan lähtien ollut kasvuhakuinen yritys. Itsetarkoitus toiminnan laajentaminen ei kuitenkaan ole – eikä yritys sitä tavoittele hinnalla millä hyvänsä. ”Kasvu luo uusia mahdollisuuksia ja tuo uskottavuutta. Siksi se on tärkeää”, hän toteaa. l

Versatile professional at your service in Port of Kalajoki Cargo handling Warehousing Forwarding Ship agency services

Oy Blomberg Stevedoring Ab Satamatie 395, FI-85180 Kalajoki, Finland Tel. +358 50 591 9294 | blomberg@blomberg.fi www.blomberg.fi Member of the KWH Group 26 KAUPPAKAMARI

!

SAA Ä T I TS

NY

100 % PAIKALLINEN

POLTTOAINE

Olisitko uskonut, että jonakin päivänä voit tankata autoosi Oulussa tuotettua polttoainetta?

Joutsen Media on monipuolinen, vahvasti Pohjois-Pohjanmaalla ja valtakunnallisesti toimiva media-alan konserni.

Ruskon Biokaasun tankkausasemalla voit tankata kaasukäyt­ töiseen autoon uusiutuvaa ja Oulun alueen asukkaille 100 % pai­ kallista polttoainetta. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat lähes nolla. Sitä saadaan sinun ja minun lajittelemasta biojätteestä.

Joutsen Median lehtien yhteislevikki on n. 60 000.

Pohjois-Pohjanmaalla ilmestyvät sanoma-, paikallis- ja kaupunkilehdet tavoittavat viikoittain yli 150.000 lukijaa.

Ruskon tankkausasemalla bio­ kaasu maksaa 1,48 €/kg. Vertailu­ hinta bensiiniin on 0,95 €/litra.

Jos ajat vuodessa 20 000 kilo­ metriä, biokaasua käyttämällä säästät jopa 1 000 euroa.

Lue lisää biokaasusta: www.ruskonbiokaasu.fi

Kiertokaari Oy Ruskonniityntie 10 90620 Oulu

joutsenmedia.fi Lekatie 4, 90140 Oulu

Me olemme osa ratkaisua.

Uusiutuvat energiaratkaisut eivät yksin riitä, siksi me tarvitsemme myös ydinvoimaa. Meillä Fennovoimalla on töissä satoja ihmisiä, joilla on tahtoa ja voimaa hakea päästötöntä ratkaisua kotimaiseen sähköntuotantoon.

energiaasuomelle.fi

27 KAUPPAKAMARI

KIRISTYSHAITTA­ OHJELMAT kiusaavat pieniä ja isoja yrityksiä

Haastattelimme kahta Suomen johtaviin tietoturvaasiantuntijoihin kuuluvaa henkilöä yritysten tietoturvallisuudesta ja verkkorikollisuudesta.

Haastateltavat ovat F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen ja F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

KUVA: SHUTTERSTOCK

TEKSTI HEINO YLISIPOLA

28 KAUPPAKAMARI

välillä?

Samu Konttinen: ”Kiristyshaittaohjelmat ovat yksi merkittävimmistä ongelmista. Ne ovat yhtä lailla niin isojen kuin pientenkin yhtiöiden ongelma. Isommilla yhtiöillä it-ympäristöt ovat hyvin monimutkaisia ja kattavan suojauksen rakentaminen on siksi haastavampaa kuin pienillä yhtiöillä.

Perustilanne lähtee jo siitä, että kaikkien it-järjestelmien pitäisi pysyä edes ajan tasalla viimeisten päivitysten osalta. Tämä on haaste jo silloin, kun it-ympäristö on hyvin laaja.

Kyseessä on hyvin tyypillinen hyökkäys­ vektori verkkorikollisille: he hyödyntävät tunnettuja haavoittuvuuksia, koska yritykset eivät ehdi ajoissa päivittää järjestelmiään.

Ihmiset ovat usein myös se heikoin lenkki, ja mitä enemmän on henkilökuntaa, sitä vaikeampi on kouluttaa kaikkia työntekijöitä.

Päivi Rekonen: ”Teknologia- ja it-osaamisen lisäksi tarvitaan edelleen säännöllistä kyberturvallisuuden ymmärryksen lisäämistä, koulutusten, esimerkkien ja kommunikoinnin avulla. Kokemukseni isoista yrityksistä on, että systemaattinen ja säännöllinen tiedotus ja koulutus kyberturvallisuudesta ovat erittäin tärkeitä asioita.”

Johtuvatko ongelmat it-osaamisen puutteesta yrityksissä tai onko it-osaaminen liian kapealla pohjalla, vähän osaajia?

SK: ”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula. Joidenkin arvioiden mukaan tällä hetkellä on yli 1 500 avointa työpaikkaa henkilöille, jotka hallitsevat globaalin kyberturvan vaatimukset.”

Onko tänä päivänä ongelmana tietojärjestelmien monimutkaisuus eli se, että on paljon tietojärjestelmiä, joiden hallinta yhdessä yrityksessä voi olla lievästi sanoen haasteellista?

SK: ”Juuri näin, järjestelmät ovat monimutkaisia ja kun kaikki digitalisoituu, haasteet tietoturvan osalta vaan kasvavat.”´

KUVA: F-SECURE

M

itkä ovat tällä hetkellä suurimmat ongelmat yritysten tietoturvassa? Onko eroa pienten ja suurten yritysten

Onko ihminen tietoturvan heikoin lenkki?

SK: ”Hyvin usein näin on. Yksi tyypillisistä hyökkäyksistä on kalastelusähköpostit (phishing emails). Niissä hyökkääjät hyödyntävät psykologiaa saaden ihmiset avaamaan sähköposteja tai klikkaamaan linkkejä, joiden takaa sitten haittaohjelma aktivoituu.”

Onko tietoturvallisuusongelmien taustalla teknologisia ongelmia, esimerkiksi tietoliikenneverkkoon liittyviä ongelmia?

SK: ”Täysin tietoturvallisia ympäristöjä on hyvin vaikea rakentaa. Kaikki on lähtökohtaisesti hakkeroitavissa. Onkin tärkeä pystyä havainnoimaan hyökkäyksiä, koska täydellinen estäminen ei onnistu. Jos hyökkäykset havaitaan ajoissa, voidaan vahinkoja estää, vaikka itse hyökkäystä ei pystytty estämään.”

Ovatko yritykset suojautuneet tarpeeksi hyvin esimerkiksi kyber- ja palveluksenestohyökkäyksiä vastaan?

SK: ”Valtaosalla on suuria puutteita. Juuri edellä mainitsemani kyvykkyydet havaita tietomurrot ajoissa ja reagoida hyökkäyksiin, esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, on monesti vielä hyvin alkeellisella tasolla.”

”It-osaamista on melko hyvin tällä hetkellä, mutta tietoturvaosaajista on huikea pula”, sanoo F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen.

Onko kyberhyökkäyksille hyvää suomenkielistä termiä?

SK, PR: ”Emmepä keksi, termi on siis hyvin kuvaava.”

OULU LÄÄKÄRIKESKUS • SAIRAALA HAMMASKLINIKKA • TYÖTERVEYS AJANVARAUS 010 312 175 • pihlajalinna.fi HAMMASKLINIKKA AJANVARAUS 010 312 181 Pihlajalinna Oulu Oy, Isokatu 33, 3 krs.

29 KAUPPAKAMARI

KUVA: F-SECURE

”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn”, sanoo F-Securen hallituksen jäsen Päivi Rekonen.

Minkälaisissa tai minkä alan yrityksissä tietoturvariskit ovat suurimmat?

SK: ”Verkkorikolliset eivät aina hirveästi kohdenna hyökkäyksiään, koska motiivina on raha, ja se on yrityksestä riippumatta samaa.

Valtiolliselle vaikuttamiselle tai tiedustelutoiminnalle taas kohteita ovat organisaatiot, joissa tehdään poliittiset päätökset, ja esimerkiksi kriittinen infrastruktuuri voi joillekin toimijoille olla kohde. ”Haktivistit” voivat myös kohdentaa joitain toimialoja, kun he ajavat omia asioitaan.

Miten neuvoisitte yrityksen johtoryhmää, jotta yrityksen tietoturva olisi riittävän hyvällä tasolla? Mitkä ovat kolme keskeisintä asiaa yrityksen tietoturvan parantamisessa?

SK:n kolme neuvoa: 1. Kannattaa testata eettisillä hakkereilla oma tietoturvan taso, mieluummin kuin aidossa hyökkäyksessä oppia kantapään kautta.

2. Hyökkäysten havainnointiin kannattaa panostaa, koska täydellinen estäminen ei onnistu.

3. Kannattaa kartoittaa ne osa-alueet yh tiöstä, joihin hyökkäys aiheuttaisi suu rimmat vahingot yhtiön liiketoiminnalle ja maineelle, ja katsoa, että niissä turva on riittävällä tasolla. Usein tämä ei ole yhtiön johdolle riittävän kirkkaana selvillä, eli miksi me olisimme kohde hyökkäykselle?

Lisäkysymyksenä voi esittää: Mikä on yrityksen hallituksen rooli tietoturvaasioissa?

PR: ”Hallituksen tulisi pyytää toimivaa johtoa selventämään, kuinka tietoturvaasioita hoidetaan, mitä ovat edellä mainitut osa-alueet, missä suurimmat vahingot ovat mahdollisia, mitä ja miten muita riskejä on

Teollisuuden ja talouselämän suurimmat investoinnit ja intressit kohdistuvat nyt Raahen seutukuntaan.

Raahen seudun yrityspalvelut, yrityspalvelut@raahe.fi, 044 439 3288 30 KAUPPAKAMARI

määritelty ja kuinka kokonaisuutta hallitaan.

Lisäksi tulisi selventää, onko kyberturvallisuudesta tehty oma strategia ja suunnitelma sekä sisältyykö siihen kriisinjohtamisen ja viestinnän suunnitelma.”

Elämme yhä enemmän digitalisoituvassa maailmassa. Mitä yrityksessä pitäisi ottaa huomioon, kun digitalisaation astetta yrityksessä nostetaan?

SK: ”Tietoturva täytyy huomioida alusta alkaen. Liian usein sitä aletaan miettiä sitten myöhemmin, tai kun jotain on jo tapahtunut.

Eli yritysten tulee ottaa tietoturva mukaan osana suunnittelua alusta lähtien.

PR: ”Tietoturva tulisi nähdä osana yrityksen liiketoimintaa ja sen varmistusta, ei vain kustannuseränä tai vastauksena sääntelyyn.

Olisi hyvä selventää, kuinka korkealla kyberturvallisuus on yrityksen prioriteettilistalla, esimerkiksi ymmärtämällä, kuinka hyvin asiakastietoja suojellaan mahdollisia kyberhyökkäyksiä vastaan.”

Miten digitaalista osaamista yrityksissä kehitettäisiin parhaiten? Mitä kaikkien yrityksen työntekijöiden pitäisi ymmärtää esimerkiksi kyberturvallisuudesta?

SK: ”Yhtiö voi monella tapaa simuloida hyökkäyksiä itselleen, niissä käytännön kautta oppii.”

PR: ”Koulutus ja tiedotus kyberturvallisuudesta on kaikkien työntekijöiden etu, ei vain it-osaston velvollisuus. Henkilöstön tietotaitoa tulee päivittää jatkuvasti.”

Mikä on Suomen yrityksissä tietoturvallisuuden taso suhteessa muihin maihin?

Mikä maa voisi olla meille esimerkkinä?

SK: ”Suomessa ei olla merkittävästi ketään perässä, mutta parannettavaa on. Etenkin se havainnointipuoli ja miten reagoida havainnon jälkeen.” l

Raahen seudun yrityspalvelujen paikallistuntemus yrityksesi apuna.

Palvelumme • yrityksen perustaminen • yritystoiminnan kehittäminen • kansainvälistyminen • sijoittumispalvelut • omistajanvaihdokset • toimialakehittäminen

www.rsyp.fi

Raahen sataman palvelutarjontaa laajennetaan asiakaslähtöisesti kehittämällä infraa monin tavoin Raahen satama on Perämeren toiseksi suurin satama noin 5 miljoonan kokonaistavaraliikenteellään. Parhaillaan Raahen sataman infrastruktuuria kehitetään kasvua ja tulevaisuuden tarpeita varten. Tästä esimerkkinä satamaan rakennettava RORO-ramppi, joka parantaa sataman palvelutasoa ja lisää syvälaiturin käyttöpituutta alkuperäisestä noin 15 metrillä. Näin laiturin käyttöpituus on jopa 370 metriä. RORO-rampin ansiosta Raahen satama pystyy entistä paremmin tarjoamaan palveluja muun muassa lähialueen suurteollisuushankkeiden kuljetuksiin. Se myös parantaa Raahen alueen teollisuuden kuljetusmahdollisuuksia ja kilpailukykyä muun muassa projektikuljetuksissa.

Raahessa aloitti keväällä uusi satamaoperaattori Hooli Stevedoring Oy.Yhtiön toiminta on ollut alusta alkaen aktiivista, mikä on näkynyt selkeästi Lapaluodon sata-

maosan liikenteen kasvuna. Lapaluodon liikenne lähes tuplaantui edellisvuodesta ja oli noin 310.000 tonnia.

Vuonna 2016 liikenne oli 159.000 tonnia.

Raahen Satama Oy:lle valmistui vuoden lopussa 4100 neliön suuruinen satamavarasto.Varasto on helposti muutettavissa lämmitettäväksi, jolloin satama voi tarjota palvelujaan esimerkiksi lähialueen suurteollisuushankkeille.

Investoinnit jatkuvat tänäkin vuonna, jolloin Raahen Satama Oy toteuttaa syväsatama-altaan laajennusruoppauksen. Laajennusruoppaus liittyy EU:n CEFavusteiseen Bothnia Bulk-hankkeeseen, jonka osapuolia Raahen Satama Oy:n lisäksi ovat Oxelösundin ja Luleån satamat Ruotsista, SSAB, Raahen Voima Oy ja ESL Shipping Oy.

Raahen Sataman 4100 neliön satamavarasto pystyy tarjoamaan palvelujaan mm. lähialueen suurteollisuushankkeille.

ESL Shippingin laivat sopivat hyvin toimintaan pohjoisilla merialueilla. ESL Shipping on Itämeren johtava massatavaran kuljettaja ja se takaa raaka-aineiden kuljetuksen teollisuudelle ja energian tuotannolle vaikeissakin olosuhteissa ympäri vuoden. Tulevana kesänä yritys vahvistaa asemiaan LNGkäyttöisillä irtolastialuksilla.

www.portofraahe.fi | port@raahe.fi | +358 8 227 7555

TEEMA

Yrityksiin kohdistuva rikollisuus

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

KUVAT: COLOURBOX JA SHUTTERSTOCK

Suomen yrityksistä lähes puolet, 44 prosenttia, arvioi, että niihin kohdistuvien rikosten määrä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Erityisesti suuret yritykset kokevat joutuneensa keskimääräistä useammin rikosten ja väärinkäytösten kohteeksi.

32 KAUPPAKAMARI

Y

ritysrikosten kehitystä pidetään synkimpänä kaupan alalla ja rakennusalalla. Rakennusalalla vaihtuvien työmaiden suojaaminen on vaikeaa ja riittävä suojaus tulee yrityksille liian kalliiksi.

Rakennusalan vastaajista peräti 58 prosenttia kertoi työväline- ja laitevarkauksista.

Kaupan alalla on myös entistä enemmän uudenlaisia tieto- ja petosriskejä.

Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari ovat kartoittaneet suomalaisten yritysten turvallisuustilannetta vuodesta 2005 lähtien. Ne tekivät 2017 valtakunnallisen selvityksen kysymällä yritysturvallisuuden tilasta ja sen kehityksestä 762 yritysjohtajalta, joista suurin osa oli toimitusjohtajia.

Selvitykseen vastanneista yrityksistä 28 prosenttia edustaa teollisuutta, 12 prosenttia kauppaa, 34 prosenttia palveluita ja 10 prosenttia rakentamista. Vastaajista 16 prosenttia ilmoitti jonkin muun toimialan kuin edellä mainitun.

Turvallisuustilannetta pidetään kaikilla aloilla selvästi heikompana kuin edellisellä mittauskerralla. Vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä viidennes rakennusalan ja teollisuusalan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa. Vuonna 2017 puolet rakennusalan ja kaupan yrityksistä arvioi rikosten määrän olevan kasvussa.

IDENTITEETTIKAAPPAUKSET OVAT SELVÄSSÄ KASVUSSA Vuoden 2017 yritysturvallisuuskyselyssä tietoon kohdistuvista riskeistä nousivat esille lukuisat tapaukset, joissa yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Yleensä yritystä on haluttu erehdyttää maksamaan pieniä tai isoja summia rikollisen tilille.

Suuret yritykset näyttävät valikoituvan usein rikoksen kohteeksi. Pienistä yrityksistä viisi prosenttia, keskisuurista yrityksistä 11 prosenttia ja suurista yrityksistä peräti 28 prosenttia ilmoitti, että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata.

Vuonna 2012 kolme prosenttia kaikista yrityksistä ja neljä prosenttia yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä ilmoitti,

että yrityksen identiteetti on kaapattu tai yritetty kaapata. Vuonna 2017 osuus nousi molemmissa kohderyhmissä kahdeksaan prosenttiin.

Identiteettikaappausten avulla toteutetaan erilaisia petoksia, joilla rikollinen tavoittelee taloudellista hyötyä. Esimerkiksi toimitusjohtajahuijauksissa voi olla kyse myös identiteettivarkaudesta.

Vuonna 2017 yritystoimintaa haittasivat kyberhyökkäykset, joissa kiristäjävirusohjel-

TURVALLISUUS­ TILANNETTA PIDETÄÄN ­KAIKILLA ALOILLA ­SELVÄSTI ­HEIKOMPANA KUIN ­EDELLISELLÄ ­MITTAUSKERRALLA. man avulla yritettiin kaapata tai lukita tietoja ja vaatia niistä lunnaita.

Tuollaisilta hyökkäyksiltä suojautuminen edellyttää, että tietokoneen päivitykset pidetään ajan tasalla. Myös varmuuskopiot turvaavat yrityksen tietoja. Yrityksen kannattaa myös ohjeistaa työntekijöitä tietoturvahyökkäysten varalle.

Yrityksistä 43 prosenttia tunnistaa, että niillä on tietotaitoa tai muuta omaisuutta, jotka saattaisivat olla laittoman tiedustelun kohteena.

PETOKSIA TEHDÄÄN TIETOVERKKOJEN AVULLA Petokset ovat yritysmaailmassa voimakkaassa kasvussa, ja niitä tehdään yhä useammin tietoverkkojen avustuksella. Yrityksistä 13 prosenttia ilmoitti joutuneensa ulkopuolisen aiheuttaman petoksen kohteeksi viimeisen kolmen vuoden aikana.

Monia petosyrityksiä pidetään julkisuudessa lähinnä pienten yritysten ongelmina.

Selvityksessä kuitenkin ilmeni, että pienissä ja keskisuurissa yrityksissä petosten kohtaaminen oli keskimääräisellä tasolla, 12–13 prosenttia, kun taas suurista yrityksistä peräti neljännes ilmoitti ulkopuolisen tekemistä petoksista.

Petoksia voidaan kohdistaa tarkoituksella suuriin yrityksiin, joiden työntekijät eivät voi käytännössä aina tuntea toisiaan.

Lahjonta on suomalaisissa yrityksissä hyvin vähäistä. Vastanneista yrityksistä vain kolme prosenttia oli kohdannut lahjontaa viranomaisten kanssa asioidessa ja viisi prosenttia oli kohdannut sitä yritysten välisessä yhteistyössä. Yritysten välisessä yhteistyössä lahjontaa kohtasivat eniten rakennusalalla toimivat yritykset.

Yrityksen jatkuvuuden turvaamiseksi on vielä paljon tehtävää. Kaikista vastanneista yrityksistä vain hieman yli kolmasosalla oli jatkuvuussuunnitelma. Suurten yritysten vastaajista peräti neljäsosa ei ollut tehnyt suunnitelmaa.

Yrityksillä on merkittävä rooli koko yhteiskunnan häiriöidensietokyvyssä. Siksi jatkuvuussuunnitelmia pitäisi laatia enemmän kaiken kokoisissa yrityksissä.

Kaikista vastanneista yrityksistä vain runsas neljäsosa oli sopinut kirjallisesti tuotteiden ja palveluiden toimittajien kanssa häiriötilanteisiin varautumisesta.

“Yritysten rikosturvallisuus 2017 – riskit ja niiden hallinta”-selvitys toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2017. Siihen vastasi 762 yritystä, eri puolelta Suomea kaikilta toimialoilta ja kaikenkokoisista yrityksistä. Yritysturvallisuusselvityksiä on tehty neljästi: vuosina 2017, 2012, 2008 ja 2005. Selvityksen ovat laatineet asiantuntija Kaisa Saario Keskuskauppakamarista ja asiantuntija Panu Vesterinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Tarkastuslistat auttavat riskienhallinnassa Yritysten kannattaa laatia erityiset tarkistuslistat, jotta mahdollisimman moni yritysturvallisuuteen kohdistuva riski saadaan kartoitettua ja riskiin voidaan varautua.

Tarkistuslistat voidaan jakaa esimerkiksi seitsemään eri osa-alueeseen:

1

TEKSTI: HEINO YLISIPOLA

Ihmisiin liittyviin rikosriskeihin ja väärinkäytöksiin varautuminen Työväkivallan vähentäminen: työtilan järjestelyt ja tekniset suojaus- ja hälytysjärjestelmät, henkilökunnan koulutus ja ohjeistus väkivaltatilanteiden hallitsemiseksi ja välttämiseksi, turvalliset toimintatavat, riskien tunnistaminen ja riskinäkökulmien huomioonottaminen, uhkatilanteen jälkiselvittely ja uhrin auttaminen. Turvallisuusasiat osaksi perehdyttämiskoulutusta ja työntekijöiden turvallisuuskoulutus.

4

2

Tietoon liittyviin rikosriskeihin ja väärinkäytöksiin varautuminen Tiedon tekniset suojauskeinot, kuten palomuuri, virustorjunta, ajantasainen käyttöjärjestelmä, varmuuskopiointi ja palvelimet.

Tietojen luokittelu riskiperustaisesti.

Irtaimen omaisuuden suojaus Omaisuusrekisteri, turvamerkintä ja kameravalvonta.

5

3

Tuotanto- ja toimitilojen ­suojaaminen Eriytetyt tuotanto-, toimistoja tuotekehitystilat. Murtohälytys, kulunvalvonta, videovalvonta, vierailujen ohjeistus, vartiointi.

7

Jatkuvuussuunnittelu Kaikissa tilanteissa ylläpidettävät kriittiset toiminnot on tunnistettu sekä dokumentoitu kirjallisesti. Asiakassopimusten näkökulmasta vähintään kriittisille palveluille ja toiminnoille on määritelty suurin sallittu keskeytysaika.

Toimintaan kohdistuvat ­rikokset ja väärinkäytökset Kirjalliset sopimukset yhteistyötahojen kanssa, yhteistyökumppanin luotettavuuden arvioiminen. Asiantuntijat tarkastavat sopimustekstit.

6

Yrityksen turvallisuus­ johtaminen Yrityksen johto osallistuu henkilökohtaisesti turvallisuuden kehittämiseen. Turvallisuusasioita käsitellään henkilöstön kanssa.

Työntekijät voivat vaikuttaa turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon.

Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen.

Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus.

Lue lisää nnvera./omistajanvaihdos

Onnittelumme 100-vuotiaalle Oulun kauppakamarille!

35 KAUPPAKAMARI

Master-tutkinnosta uusia näkökulmia työelämään TEKSTI: MARJO SORMUNEN, LAURA LÄÄVERI KUVAT: AKI ROUKALA

YRITYSESITTELY

Tiedätkö, mikä on Master-tutkinto?

Jos olet kiinnostunut etenemään urallasi tai syventämään ammatillista osaamistasi, kannattaa tutustua Master- eli ylempään ammattikorkeakoulututkintoon.

Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on tarjonnut Master-koulutusta 15 vuotta – aina kokeiluvaiheesta lähtien.

Ari Niskanen ja Lahja Leiviskä saivat Master-tutkinnosta uutta potkua työuralleen.

Master-tutkinto laajensi Lahja Leiviskän ymmärrystä ja näkemystä.

36 KAUPPAKAMARI

MASTER-KOULUTUKSEN 15-VUOTISSYNTTÄREITÄ JUHLITAAN OULUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 27. HUHTIKUUTA.

M

aster-tutkinto avasi Ari Niskaselle uuden uran. Aiemmin lastensuojelualalla osakkaana toiminut Niskanen työskentelee nyt Vaalan kunnan hallintojohtajana sekä vs. kunnanjohtajana. ”Olin pohtinut, että haluaisin muutosta. Kun vaimoni kertoi Master-tutkinnosta, ei tarvinnut kahta kertaa miettiä hakemista.”

Niskanen pääsi ensiyrittämällä opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan kehittämistä ja johtamista.

Valmistumisen jälkeen Niskanen valittiin Vaalan hallintojohtajaksi. ”En olisi tässä työssä ilman Master-tutkintoa, joka on ihan yhtä pätevä kuin yliopiston maisterin paperit.”

Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain noin sata Master-tutkinnon suorittanutta. Master-koulutukseen on mahdollista hakea, kun alempi korkeakoulututkinto on suoritettu.

Edellytyksenä on myös kolmen vuoden työkokemus. ”Master-tutkinto on yliopiston maisterin tutkinnosta poikkeava jatkotutkinto, sillä lähtökohtana on nimenomaan työelämäläheinen oppiminen ja työelämän osaamisen kehittäminen, kertoo Master-tutkintojen tiimipäällikkö”, yliopettaja Kirsi Koivunen Oulun ammattikorkeakoulusta. Koulutuksessa syvennytään erityisesti kolmeen osaamisteemaan: johtamiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä liiketoimintaan. Tutkinnon myötä opiskelija voi edetä urallaan esimiestehtäviin, syvempiin asiantuntijatehtäviin tai perustaa oman yrityksen.

Oamk oli ensimmäisten ammattikorkeakoulujen joukossa, kun ylempi AMK -jatkotutkintokokeilu alkoi vuonna 2002. Ylemmät amk -tutkinnot vakinaistettiin koulutusjärjestelmään vuonna 2005.

ESIMIES SUOSITTELI TUTKINTOA Lahja Leiviskä hakeutui opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen Master-tutkinto-ohjelmaan, kun työelämää oli takana jo kymmenen vuotta. Vastaavana työhönvalmentajana Nuorten Ystävillä työskennellyt Leiviskä kaipasi työhönsä uusia työkaluja. ”Oma työura oli sopivassa kohdassa, ja minulla oli halu päästä opiskelemaan.”

Leiviskä lähti hakemaan Master-tutkinnolta uusia näkökulmia nykyiseen esimiestyöhönsä. ”Myös oma esimieheni suositteli Oamkin Master-tutkintoa, sillä hän oli opiskellut saman tutkinnon.”

Opintojen sovittaminen töiden oheen oli haasteellista, mutta Leiviskä kiittelee työnantajansa koulutusmyönteisyyttä. ”Puolen vuoden opintovapaa mahdollisti sen, että sain tutkinnon suoritettua aikataulussa. Myös verkko-opinnot toivat opiskeluun joustavuutta ja niitä pystyi sovittamaan omien aikataulujen mukaan. Lähiopetuspäivät olivat mukavia, kun näki muita opiskelijoita ja sai vaihtaa kokemuksia opinnoista.”

Leiviskä toteaa tutkinnosta olleen konkreettista hyötyä. ”Tutkintoa sai tehdä oman työn kehittämisen kannalta. Tein opinnäytetyöni Nuorten Ystävien klubitaloille ja sen kautta saimme kehitettyä kaikkien klubitalojemme toimintaa. Tutkintoa tehdessäni jouduin pysähtymään asioiden äärelle ja oma ymmärrykseni ja näkemykseni asioista laajentui.” l

ETUNA TYÖELÄMÄKESKEISYYS Työnantajat ovat tyytyväisiä Master-koulutukseen. Turun yliopistossa tehdyn väitöskirjatutkimuksen mukaan koulutus on yliopiston maisterin tutkintoon verrattuna työelämä- ja käytäntökeskeinen.

Master-tutkintoa ei kuitenkaan tunneta hyvin työmarkkinoilla. ”Tutkintonimike on yhä nuori. Master-tutkinto on ehkä tunnetuin sosiaali- ja terveysalalla, jossa myös tarvitaan uutta osaamista sote-uudistuksen myötä”, Koivunen toteaa.

Master-tutkinto antaa kelpoisuuden virkaan tai toimeen, jolta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Myös tieteelliset jatko-opinnot yliopistossa ovat mahdollisia.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja tehtiin 2 500. Määrä ei tyydytä työmarkkinoita, arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuden koulutustarpeita pohtinut työryhmä. Sen mukaan tutkintotavoitteen tulisi olla 4 500 vuonna 2020.

Ari Niskanen sai Master-tutkinnon avulla uuden uran.

37 KAUPPAKAMARI

Säästöpankki Optia haluaa olla yrityksen ja yrittäjän pitkäaikainen kumppani TEKSTI: SOILE SUVANTO

S

YRITYSESITTELY

äästöpankki Optian asiakassuhteet yksityisasiakaspuolella ovat perinteisesti olleet aina pitkiä ja asiakastyytyväisyys erittäin korkea. Samaa tavoitellaan yritysasiakaspuolella ja panostukset ovat tuottaneet tulosta. Viime vuonna Säästöpankki Optian yrityspuolen luotot kasvoivat 25 prosenttia. ”Haluamme olla kumppani, joka auttaa yritystä ja yrittäjää vaurastumaan. Olemme mukana koko yrityksen ja yrittäjän elinkaaressa tulipa siellä sitten vastaan sukupolvenvaihdos tai investointi ja yritämme löytää neuvot ja avut, joilla ratkotaan asioita”, Säästöpankki Optian Oulun konttorinjohtaja Erja Bergman sanoo.

Bergman myöntää auliisti, että Optia ei ole pörssiyhtiöiden perään, vaan tyypillinen yritysasiakas pankissa on 5 - 30 työntekijää työllistävä yritys. ”Olemme pienempien yrittäjien pankki. Tarjoamme kaikki pankkialan palvelut joko itse tai kumppaneidemme avulla.

Palvelemme asiakkaita hyvin yksilöllisesti. Jokaiselle räätälöidään yksilöllisesti parhaat mahdolliset ratkaisut. Olemme kumppani, jonka kanssa voi sparrata talouteen liittyviä ajatuksia ja osaamme myös sanoa tarpeen tullen ei, jos hanke näyttää mielestämme liian riskialttiilta”, Bergman sanoo.

TAPAAMME, MISSÄ ASIAKAS HALUAA Säästöpankki Optia panostaa palvelun laatuun. Pankkiin voi edelleen soittaa ilman välikädessä olevia automaattivastaajia. Pankkiin voi varata palveluajan joko Rotuaarin tai Zeppeliinin konttoreihin aamusta iltaan.

38 KAUPPAKAMARI

”Teemme myös yritys- tai kotikäyntejä. Tapaamme siellä, missä asiakas haluaa. Me tunnemme hyvin asiakkaamme ja meidän asiakkaamme muistavat usein työntekijämme nimeltä”, Bergman sanoo.

Henkilökunta on sitoutunutta työhönsä ja 20 työntekijän Oulun konttorissa vaihtuvuus on vähäistä. Bergman sanookin, että osaava henkilökunta on pankin arvokkainta omaisuutta ja asiakkaiden tyytyväisyys kumpuaa juuri henkilökunnan ammattitaidosta.

Oulussa talouden piristyminen näkyy katukuvassa selvimmin rakentamisen buumina. Uusia asuntoja rakennetaan paljon ja erityisesti sijoittajat ovat löytäneet asuntomarkkinat. ”Sijoittajat kysyvät kovasti yksiöitä ja kaksioita, mutta SP-Kodin kiinteistövälittäjiemme mukaan myös omakotitalojen kauppa on lähtenyt Oulussa taas hyvin liikkeelle.”

Talouskasvu näkyy myös siinä, että yritykset uskaltavat hakea rahoitusta erilaisille investoinneille, joita taantumassa on kenties lykätty. Yritykset rakentavat muun muassa uusia toimitiloja ja tekevät kone- ja laitehankintoja. ”Talouden näkymät näyttävät tällä hetkellä hyvin positiivisilta ja se näkyy myös meillä täällä pankissa. Yritysrahoituksen ammattilaisille on ollut tarvetta ja helmikuussa meillä aloitti uusi yritysrahoituspäällikkö”, Bergman kertoo.

AINA KANNATTAA SÄÄSTÄÄ Vaikka taloudessa menisikin nyt hyvin, on raha-asioiden kanssa syytä olla aina tarkkana ja käydä läpi myös mahdollisia riskejä.

Säästöpankki Optian palveluhenkisiä ammattilaisia vasemmalta yritysrahoituspäällikkö Eija Kiviluoma, konttorinjohtaja Erja Bergman, yritysrahoituspäällikkö Henri Niemi ja yritysrahoituspäällikkö Sari Koskela-Keskitalo.

Mitä jos sairastuu, tulee avioero, yritystoiminta ajautuu vaikeuksiin tai työntekijänä joutuu irtisanotuksi. ”Nykyään ihmiset varautuvat tilanteisiin aika hyvin ja osaavat myös säästää osan tuloistaan. Aikoinaan pankkitoiminnan alkaessa juuri Säästöpankki opetti piikatyttöjä säästämään ja edelleen kannustamme ihmisiä siihen.”

PALVELU PUNNITAAN VAIKEINA HETKINÄ Pankkitoiminnan palvelutaidot punnitaan vaikeina aikoina ja Oulussakin moni joutui ict-alan rakennemuutoksessa uuteen tilanteeseen. Bergman ymmärtää, että esimerkiksi irtisanomistilanteessa tuntuu vaikealta ottaa yhteyttä pankkiin. ”Meidän kanssa voi puhua luottamuksellisesti ja luontevasti kaikista asioista. Olemme miettineet yhdessä, mitä kannattaisi tehdä, että asiakas selviäisi mahdollisimman hyvin hankalasta tilanteesta.

Olemme järjestelleet lyhennysvapaita ja joskus sekin on ollut paras ratkaisu, että omaisuus realisoidaan – ettei rakastuta seiniin. Se voi olla myös uuden elämän alku”, Bergman muistuttaa.

KOROT NOUSEVAT VÄHITELLEN Tällä hetkellä korkotilanne on vakaa, mutta maltilliseen korkojen nousuun on kaikkien syytä varautua. ”Korot eivät nouse yllättäen, ne nousevat vähitellen. Euribor menee plussan puolelle, mutta se on rauhallista normalisoitumista, johon on hyvä varautua joko säästäen tai ottaa osan lainoistaan kiinteälle korolle”, Bergman neuvoo. l

VIIME VUONNA SÄÄSTÖPANKKI OPTIAN YRITYSPUOLEN LUOTOT KASVOIVAT 25 PROSENTTIA.

NAISTEN SIJOITUSILTA 16.5 KLO 18:00 SCANDICISSA Tilaisuuden järjestää Säästöpankki Optia ja mukana tapahtumassa Oulun Seudun Osakesäästäjistä kirjailija Kaisa Kervinen.

Lisäksi tilaisuudessa mukana Sijoittaja.fi Ilmoittautumiset tilaisuuteen www.lyyti.in/oulu160518

39 KAUPPAKAMARI

YRITYSESITTELY 40 KAUPPAKAMARI

VALAISTUSTA JA MONIA SÄHKÖLAITTEITA VOIDAAN NYKYISIN OHJATA VAIKKAPA TABLETEILLA TAI ÄLYPUHELIMILLA. TÄMÄ KAIKKI KASVATTAA ASIANTUNTEVAN PALVELUN TÄRKEYTTÄ.

Isosta valaisinvalikoimastaan Hammarin Sähkö tunnetaan TEKSTI: KARI AROKYLÄ

H

ammarin Sähkö Oy:n liike Oulun Ilmarinkadulla on täynnä sähköalan tuotteita: monenlaisia tarvikkeita, kodinkoneita ja niiden varaosia sekä ennen kaikkea valtavasti lamppuja ja valaisimia. Yritys on täyden palvelun sähkötalo, mutta erityisen kuuluisa se on Pohjois-Suomen laajimmasta valaisinvalikoimastaan.

Toki Hammarin Sähkö tunnetaan myös pitkästä historiastaan: vuoden 1909 joulukuussa sähköinsinööri Gunnar Hammarin perustama yritys on alallaan Suomen vanhin. Se on myös ollut alusta lähtien saman suvun omistama ja johtama.

Nykyinen toimitusjohtaja Kristina Fredriksson edustaa yrityksen ruorissa jo perheen neljättä sukupolvea.

ASIANTUNTEMUSTA JA PALVELUA Toimitusjohtaja Fredrikssonin mukaan Hammarin Sähkön pitkän iän ja menestyksen ehkä tärkein syy on yrityksen tarjoama vankka asiantuntemus ja hyvä palvelu. Viime vuosina näiden merkitys on vain kasvanut. Energiansäästön innoittamana – ja pakottamana – markkinoille kun on tullut iso valikoima erilaisia valaistusratkaisuja. ”Asiakkaat kaipaavat nykyisin entistä enemmän neuvoja, kun hakevat lamppuja kotiinsa. Vanhojen hehkulamppujen aikana valinta oli helpompaa, kunnes niiden myynti kiellettiin. Nyt suosituimpia ovat LED-lamput, joiden kannoista, tehoista ja värilämpötiloista asiakkaat kaipaavat tietoa”, hän kertoo.

Merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna on myös se, että valaistuksesta on tullut osa kotien sisustusta. Tähän liittyy sekin, että vanhoja valaisimia uudistetaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ja otetaan sitten uudelleen käyttöön. Valaistusta ja monia sähkölaitteita voidaan lisäksi nykyisin ohjata vaikkapa tableteilla tai älypuhelimilla.

Tämä kaikki kasvattaa asiantuntevan palvelun tärkeyttä.

Asiakkaat arvostavat osaavan myyjän näkemyksiä. Tärkeää on myös, että asiakkaat tietävät voivansa luottaa siihen, mitä Hammarin Sähkön myymälästä tai verkkokaupasta ostavat.

Vastuullinen sähköliike ei voi myydä kuin laadukkaita tuotteita.

KAUPPAA VERKOSSA JA KIVIJALASSA Hammarin Sähkön myymälä on todellinen valaisimien runsaudensarvi, mutta yritys kehittää vahvasti myös verkkokauppaansa.

Sen kautta se myy tuotteitaan eri puolille Suomea. Verkkokaupan kasvavasta merkityksestä huolimatta toimitusjohtaja Fredriksson on vakuuttunut myös kivijalkakaupan tärkeydestä. ”Hyvin monet haluavat käydä omin silmin katsomassa valaisimia ennen kuin tekevät päätöksensä”, hän toteaa.

Vankan osaamisen ja hyvän palvelun lisäksi Hammarin Sähkön ominaisuuksiin kuuluu Kristina Fredrikssonin mielestä silkka sitkeys. Ilman sitä ei yritys olisi nykyistä ikäänsä saavuttanut. ”Tähän on kasvanut mukaan ihan lapsesta asti. Uskon että pitkä historiamme näkyy myös nykyisessä toiminnassamme.

Hammarin Sähkössä on myös paljon hyvin pitkiä työsuhteita.

Muutama vuosi sitten jäi muun muassa eläkkeelle rouva, joka oli työskennellyt meillä 52,5 vuotta”, hän kertoo.

TUNNETTU BRÄNDI Hammarin Sähkön vahvuuksiin kuuluu toki myös yrityksen brändi, joka varsinkin Oulun alueella ja muuallakin pohjoisessa Suomessa tiedetään varsin hyvin. Fredriksson huomauttaa silti, että laakereilla ei voi levätä. Vanhemman asiakaskunnan keskuudessa Hammarin Sähkö on likimain käsite, mutta uusi sukupolvi ja Ouluun muualta muuttaneet eivät sitä samalla tavalla tunne. ”Markkinoinnin eteen meidän täytyy tehdä töitä”, hän korostaa.

Vaikka Hammarin Sähkö on kuuluisa laajasta valaisinten ja erilaisten sähkötarvikkeiden valikoimastaan, niin täyden palvelun sähkötalona se tarjoaa asiakkailleen paljon muutakin. Yritys huoltaa kodinkoneita sekä tekee sähköasennuksia ja sähköurakointia.

Ilmarinkadun myymälän osuus yrityksen liiketoiminnasta on Kristina Fredrikssonin laskujen mukaan noin puolet. Suurena hän arvioi sen pysyvän jatkossakin. Isoin osa asiakkaista on yksityishenkilöitä. l

41 KAUPPAKAMARI

YRITYSESITTELY 42 KAUPPAKAMARI

KALAJOEN KAUPUNGIN HANKKIMAN RUUKKI ENGINEERINGIN KONEPAJAHALLIN ANSIOSTA

Kalajoen Sataman tulevaisuuden kehittämistoiminnot tehostuvat

K

alajoen kaupunki on ostanut Ruukki Engineering Oy:n konepajakiinteistön Kalajoen satama-alueelta. Noin 9000 neliön konepajahalli on varusteltu useilla siltanostureilla, joilla voidaan nostaa yhteensä jopa 100 tonnia painava kappale.

Lisäksi hallin varustuksiin kuuluu hitsauslaitteita ja muita konepajatoimintaan tarvittavia laitteita. Kaupunki vuokraa kohteen Kalajoen Satama Oy:lle.

Kalajoen Satama Oy:n ensisijainen tarkoitus on vuokrata kiinteistö toimijalle, joka käyttää myös sataman palveluja sekä tuo alueelle työpaikkoja. Kalajoen Satama Oy pystyy vuokraamaan joustavasti kiinteistöltä kenttäaluetta ja hallitilaa myös muille toimijoille.

Halli on hyvin monikäyttöinen ja soveltuu esimerkiksi konepaja-, kokoonpano- tai offshore-toimintaan.

Kiinteistöstä on mahdollista osoittaa myös pienempiä kokonaisuuksia, mikäli koko kiinteistön vuokraaminen ei ole tarpeen. Konepajakiinteistö sijaitsee satama-alueella, satama-altaan reunalla, mikä mahdollistaa isojenkin kappaleiden lastaamisen suoraan tehdasalueelta laivaan.

Konepajakiinteistö palvelee Kalajoen Satama Oy:n tulevaisuuden kehittämistoimintoja. Aluetta on tarkoitus hyödyntää konttiliikenteen alkaessa myös logistiikkakeskuspalveluissa.

Kalajoen satama on vahvasti kehittyvä Perämeren suurin sahatavaran vientisatama. Kesällä 2018 satamassa käynnistyy konttiliikenne. Konttiliikenteestä ja lisääntyneestä muusta liikenteestä johtuen Kalajoen Satama Oy käynnistää satama-altaan ruoppauksen ja laiturin laajennushankkeen keväällä 2018. Kyseessä on noin 5 miljoonan euron investointi.

Vuonna 2017 Kalajoen satamassa kävi yhteensä noin 150 alusta. Sataman ulkomaanliikenteen kokonaisliikennemäärä oli 500 000 tonnia, josta noin 60 % oli vientiä. Pääosa viennistä koostuu sahatavarasta.

Kalajoen sataman liikennemäärät, myös tuontiliikenne, ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosien aikana.

www.portofkalajoki.fi

43 KAUPPAKAMARI

KOORDINAATTORIN PALVELUJEN KYSYNTÄ ON VAHVASSA KASVUSSA. KYSYNTÄÄ VETÄÄ ETENKIN RAKENNUSALA.

Merantin uusi asiantuntijapalvelu: puhtaudenhallinnan koordinaattori Koordinaattori parantaa siivouksen laatua ja säästää kustannuksia.

TEKSTI: KARI AROKYLÄ

YRITYSESITTELY

O

ululainen Meranti Siivouspalvelut on ryhtynyt tarjoamaan asiakkailleen puhtaudenhallinnan koordinaattorin palvelua. Kysymyksessä on uusi kokonaisuus Merantin monipuolisten asiantuntijapalvelujen valikoimassa. Uutuuden päämääränä on parantaa siivouksen toteutunutta laatua ja säästää asiakkaiden kustannuksia.

Merantin toimitusjohtaja Antti Pietilä kertoo, että aluksi yritys tarjoaa puhtaudenhallinnan koordinaattorin palvelua ennen kaikkea rakennussiivoukseen, mutta jatkossa myös laajemmin muun tyyppiseen siivoukseen sekä muille toimialoille. ”Koordinaattorin tehtävä on ennen kaikkea varmistaa, että toteutettava siivous vastaa asiakkaan tarpeita ja toiveita. Hän mitoittaa ja aikatauluttaa siivoustyön ja sen eri vaiheet sekä valitsee käytettävät työmenetelmät niin, että ne ovat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset ja tuottavat halutun tuloksen”, hän selittää.

Etenkin rakennussiivouksen yhteydessä koordinaattorin on myös tärkeää ymmärtää, mitä lian ja pölyn lähteitä rakennustyön eri vaiheissa on. Yleisemmin ajatellen taas on olennaista, että koordinaattori pystyy lisäksi sovittamaan puhtaudenhallinnan rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. ”Koordinaattori voi luonnollisesti myös seurata käytännön siivoustyön suorittamista ja arvioida sen sujumista. Tämä on tärkeää muun muassa siksi, että hyvällä siivouksella pystytään ehkäisemään sisäilmaongelmien syntymistä”, mainitsee Pietilä.

Toimitusjohtaja Antti Pietilä ei lepää laakereillaan vaan kehittää koko ajan uusia palveluja siivoustoimialalle.

44 KAUPPAKAMARI

ITSENÄINEN ASIANTUNTIJA Pietilä korostaa, että puhtaudenhallinnan koordinaattori on itsenäinen asiantuntija. Asiakkaat voivat mainiosti hankkia merantilaisen koordinaattorin palveluja, vaikka käytännön siivoamisen suorittaisi joku muu yritys. Toki Meranti mielellään tekee myös varsinaisen siivoustyön.

Miksi koordinaattoria sitten ylipäänsä tarvitaan? ”Rakennusliikkeet, rakennuttajat, isännöitsijätoimistot tai vaikkapa kiinteistöjen omistajat ovat omien alojensa asiantuntijoita.

Niillä on kuitenkin harvoin osaamista puhtauden- ja pölynhallinnassa. Siksi niiden kannattaa hankkia siivoukseen ja sen suunnitteluun puhtausalan osaajan palveluja”, toteaa toimitusjohtaja Pietilä.

Hänen mukaansa koordinaattorin palvelujen kysyntä onkin vahvassa kasvussa. Kysyntää vetää tässä vaiheessa etenkin rakennusala – asiakkaina on niin rakennusliikkeitä kuin rakennuttajia.

LAADUKAS SIIVOUS YHÄ PÄÄOSASSA Antti Pietilän mukaan ei ole lainkaan tavallista, että siivousyritykset tarjoavat Merantin tapaan puhtausalan asiantuntijapalveluja. ”Silti on syytä korostaa, että pääosa liiketoiminnastamme on edelleen laadukkaan siivouksen suorittamista hyvin monenlaisissa kohteissa kuten liike- ja asuinkiinteistöissä, sairaaloissa, rakennus-

työmailla ja kodeissa”, hän huomauttaa.

Siivoaminen kannattaakin jättää ammattilaisten hoidettavaksi.

Toimitusjohtaja Pietilä toteaa, että puhtauden vaaliminen on työtä, jossa vaaditaan vankkaa osaamista sekä ammattilaisten työvälineitä ja puhdistusaineita.

Laadukkaalla siivoamisella on pitkälle tulevaisuuteen yltäviä vaikutuksia: se muun muassa auttaa säilyttämään kiinteistöjen arvon koko niiden elinkaaren ajan sekä varmistaa asuin- ja työympäristöjen pysymisen viihtyisinä ja terveellisinä. ”Puhtaissa tiloissa on mukavaa, terveellistä ja turvallista asua ja tehdä töitä”, kiteyttää Pietilä.

HYÖDYLLINEN INSTA 800 -STANDARDI Merantin edelläkävijyydestä kertoo myös se, että yritys ryhtyi yhtenä ensimmäisistä alan toimijoista Suomessa soveltamaan Insta 800-standardia omassa toiminnassaan.

Toimitusjohtaja Pietilän mukaan 800 -standardista on paljon hyötyä niin puhtausalan palveluja hankkiville asiakkaille kuin niitä tarjoaville yrityksille. Standardi auttaa dokumentoimaan yksiselitteisesti ennalta määritellyn laatutason. Se sisältää myös tarkat kriteerit, joiden avulla siivouksen tekninen laatu voidaan todentaa. ”Näin siivoustyön tilaaja ja suorittaja voivat yhdessä tarkastaa, onko sovittu laatutaso saavutettu”, hän selventää.l

45 KAUPPAKAMARI

Taskilan jätevedenpuhdistamon MBR-puhdistamourakka on eräs merkittävimmistä ympäristöinvestoinneista Oulun seudulla ja sen vaikutus tulee näkymään seudun merialueen vedenlaadussa tulevaisuudessa.

Asiakastyytyväisyys huippuluokkaa:

Oulun Vesi – ympäristövastuullisia investointeja

O

ulun Vesi tuottaa vesihuoltopalveluja Oulun alueen lähes 200 000 asukkaalle sekä alueen teollisuudelle ja palveluille. Taloustutkimuksen vuosittain tekemän asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan alueen asiakkaat ovat todella tyytyväisiä yrityksen toimintaan. Tulokset ovat parantuneet vuosi vuodelta ja ovat vertailulaitosten keskiarvoja parempia.

Oulun Veden käynnistämä, elokuussa valmistuva, Taskilan jätevedenpuhdistamon MBR-puhdistamourakka on eräs merkittävimmistä ympäristöinvestoinneista Oulun seudulla, jonka vaikutus tulee näkymään myös Oulun seudun merialueen vedenlaadussa tulevaisuudessa. MBR-nimen taakse kätkeytyy kalvosuodatintekniikkaan perustuva puhdistusyksikkö, joka on uudentyyppistä tekniikkaa Suomessa. Maassamme laitos on ensimmäisiä lajissaan, mutta muualla maailmassa niitä on käytössä jo kymmeniä. Johtaja Jouni Lähdemäki haluaa korostaa pohjoissuomalaisten yritysten merkitystä projektissa. ”Pohjoissuomalaiset yritykset ansaitsevat suuren kiitoksen.

Saneeraustyössä osapuolten hyvä yhteistyö ja riittävä tiedonvälitys ovat avainasemassa työn onnistumiseksi. Puhdistamoa

46 KAUPPAKAMARI

on kehitetty ja rakennettu pitkälti juuri pohjoissuomalaisten yritysten osaamisella ja työllä ja sitä kelpaa esitellä myös rajojen ulkopuolelle”, johtaja Lähdemäki kiittää.

Taskilan puhdistamo on valmistunut vuonna 1973, jolloin jätevesimaksulaki tuli myös voimaan. Puhdistustoiminnan keskittämisen myötä puhdistamo on kasvanut valtakunnallisesti viiden suurimman joukkoon. Taskilan puhdistamolla käsitellään jätevesiä lähes 50 000 m3 vuorokaudessa ja 17 miljoonaa m3 vuodessa. ”Taskilan puhdistamolla on totuttu toistuviin saneeraus- ja laajennusinvestointeihin, joihin yhä tiukentuvat lupaehdot meitä velvoittavat vastaamaan. Jätevesien käsittelyä on keskitetty Oulun seudulla, ja se on koettu hyväksi myös ympäristönsuojelun kannalta”, johtaja Jouni Lähdemäki selventää. Hänen mukaansa keskitetty puhdistusyksikkö takaa parhaan puhdistustuloksen ja sen avulla päästään myös taloudelliseen jäteveden puhdistukseen. ”Ympäristövastuullisilla investoinneilla ja toimilla varmistamme omalta osaltamme vesistöjen ja muun ympäristön säilymisen puhtaana kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tulevaisuuden suurimpana haasteenamme on saada lähivuosina

VISIO: OULUN VESI ON VUONNA 2020 EDISTYKSELLINEN JA TALOUDELLISESTI KANNATTAVA VESILAITOS, JONKA PALVELUT OVAT MAAN PARHAAT.

OULUN VESI • vastaa Oulun toiminta-alueen n. 200 000 asukkaan, palvelusektorin ja teollisuuden vesihuoltopalveluista ja niiden kehittämisestä • toimii kaupungin ulkoisena liikelaitoksena • liikevaihto 37 milj. €, henkilömäärä 120 • vuosittaiset investoinnit 15–20 milj.€ • pääprosessit – vedenhankinta ja -puhdistus (2 pintavesilaitosta, 20 pohjavedenkäsittelylaitosta) – vesijohto- ja viemäriverkostojen ylläpito (verkostopituus n. 4000 km, 450 pumppaamoa) – suunnittelu ja rakennuttaminen (verkostoinvestoinnit 10,5 M€/v, n. 30 työkohdetta/v) – jätevedenkäsittely seudullisesti (Oulun lisäksi, Muhoksen, Utajärven ja Iin jätevedet)

käyttöön uusi lietteenkäsittelymenetelmä, joka ottaa huomioon käsitellyn lietteen peltokäyttöä uhkaavat muutokset.”

Oulun Vedelle vedenpuhdistusprosessien kehitystyö on pitkäjänteistä työtä. ”Olemme vuosittain saavuttaneet laatutavoitteet talousveden puhdistuksessa. Vedenlaadun varmistamiseksi käyttölaboratoriossamme tutkitaan vuosittain yli 19 000 vesianalyysiä ja lisäksi teetämme viranomaisnäytteitä.

Asiakastyytyväisyyskysely paljastaa, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä palveluihimme. Veden tulokset ovat parantuneet jatkuvasti ja ovat vertailulaitosten keskiarvoa parempia. Veden toimitusvarmuudessa ja vedenjakelukatkosten määrässä saimme kyselyssä kiitettävät arvosanat.” ”Lisäksi Oulussa vesimaksut ovat suurten laitosten joukossa edullisimmat – tätä ovat asiakkaammekin kiittäneet. Mutta onnen tunteeseen ei voi vaipua, vaan haluamme koko ajan parantaa asiakastyytyväisyyttä. Lisäämme tiedotusta vedenlaadusta, vedenjakelun poikkeustilanteista ja hinnoittelusta”, Lähdemäki lupaa.

Oulun Veden liikevaihto oli viime vuonna 36,6 miljoonaa

euroa. Sen 17,9 miljoonan euron kokonaisinvestoinneista käytettiin verkostoinvestointeihin 10 miljoonaa, josta saneerauskohteiden osuus oli 7 miljoonaa. ”Oulussa on infrarakentamisessa hyvä kilpailutilanne ja markkinoille on jopa tullut uusia yrityksiä, mistä olemme tilaajana tyytyväisiä. Verkostoinvestoinneistamme yli 80 % kilpailutettiin yksityisillä urakoitsijoilla, Lähdemäki kertoo. ”Saneerausvelan hillitsemiseksi saneerausmäärät tulevat olemaan myös jatkossa merkittäviä. Uudisalueiden vesihuoltoverkostoja puolestaan rakennettiin uusilla asemakaava-alueilla Hiukkavaaran keskukseen, RantaToppilaan, Pateniemenrantaan, Oulunsalon Niemenrantaan ja Kiimingin Hakomäkeen. Uusia liittymiä rakennettiin noin 350.” l Johtaja Jouni Lähdemäki

47 KAUPPAKAMARI

Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista.

Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat.

Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

48 KAUPPAKAMARI

Päivi Lappalainen 0295 023 643 Jari Uusinarkaus 0295 037 141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Nykyaikaiset kokouspalvelut historiallisessa miljöössä Oulujoen varrella. Lasaretti on myös yksi Suomen taiteellisimmista hotelleista.

Kokous, kongressi vai seminaari Oulussa?

Häät, karonkka tai merkkipäivä? Lasaretissa tilaisuutesi onnistumisen takaavat ainutlaatuinen miljöö, monipuoliset tilat, herkulliset tarjottavat sekä sekä ammattitaitoisen henkilökunnan palvelutt.

LASARETTI sijaitsee vehreässä, puistomaisessa ympäristössä Lasaretinsaaressa. Kunnostetut, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden.

Kokoushuoneiden suurista maisemaikkunoista on vaikuttavat näkymät joelle ja puistoon.

Lasaretti on saanut nimensä yhdestä rakennuksista, joka toimi vuodesta 1849 alkaen sotilassairaalana. Saaren tunnelma on rauhallinen, vaikka kaupungin keskusta on lähellä. Aivan Lasaretin vierestä löytyvät Oulun taidemuseo, Tiedekeskus Tietomaa ja Pohjois-Pohjanmaan museo.

Edistynyt esitystekniikka Lasaretin suurin kokoustila on 350 henkeä vetävä Aurora-sali. Sen erikoisuus ovat suuret valkokankaat, joille voidaan yksilöllisesti ohjattavilla

projektoreilla heijastaa tunnelmaa luovaa tai informatiivista sisältöä, kuten maisemakuvia tai somevirtaa. ”Työntekijämme ovat alansa ammattilaisia, olipa kyse sitten tarjoiluhenkilöstöstä tai avtuesta. Meille tullessaan asiakkaan ei tarvitse huolehtia mistään käytännön järjestelyistä.

Hoidamme vaativatkin tilaisuudet huolellisella etukäteisvalmistelulla. Tästä olemme saaneet erityisesti kiitosta”, kertoo hotellipäällikkö Kaisu Peuralahti.

LASARETTI • Lasaretinsaaressa Oulujoen rannalla • Kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta, tilava parkkialue • Kokoustilat 10 hengen kokoushuoneista 350 hengen Aurorasaliin

www.lasaretti.com

49 KAUPPAKAMARI

ELY-keskus pk-yritysten kasvun tukena TEKSTI: EIJA VIRTASALO

P

ohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on merkittävä pk-yritysten kasvun tukija koko Pohjois-Suomessa.

ELY-keskuksen rahoitusyksikkö myöntää PohjoisPohjanmaan, Lapin ja Kainuun alueille yritysten kehittämispalvelut, yritysten kehittämis- ja toimintaympäristön kehittämisavustukset sekä Euroopan sosiaalirahaston avustukset. Suoria yritystukia näistä ovat yritysten kehittämispalvelut ja yritysten -avustukset. Lisäksi rahoitusta myönnetään mm. yritystoiminnan selvityksiin, työvoiman ammattitaidon kehittämiseen ja työkyvyn parantamiseen.

Suurin osa käytössä olevasta rahoituksesta tulee Euroopan unionin rakennerahastoista. Meneillään oleva rakennerahastokausi 2014–2020 on edennyt jo yli puoleen väliin.

Koulutuksemme on tarkoitettu pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille. Teemoina ovat Kasvuun johtaminen, Talouden ja tuottavuuden johtaminen sekä Markkinoinnin ja asiakkuuksien johtaminen. Kaikki ohjelmat sisältävät 10 seminaaripäivää ja 2 yrityskohtaista konsultointipäivää.

Löydät kehittämispalvelut sivulta: www.yritystenkehittamispalvelut.fi Yritykset ovat olleet tyytyväisiä palveluihin ja niiden tuoma vaikuttavuus näkyy liiketoiminta-osaamisen lisääntymisessä ja liiketoiminnan kehittymisessä.

YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä.

Palvelujen uusi sopimuskausi on tuonut pieniä muutoksia niin konsultointeihin kuin koulutusohjelmiin ja myös uusia vastuuasiantuntijoita. Konsultointien teemoina ovat nyt kasvu ja uudistaminen, talous ja tuottavuus, markkinointi ja asiakkuudet, johtaminen ja henkilöstö sekä innovaatioiden kaupallistaminen.

Arvio analyysija konsultointipalvelun vaikuttavuudesta

YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUKSELLA VAUHTIA KASVUUN! Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yritysten merkittäviin investointi- ja kehittämishankkeisiin sekä erityisillä kriteereillä suurten yritysten investointeihin.

Kehittämishankkeista rahoitetaan mm. tuotekehitys- ja kansainvälistymishankkeita. Rahoituksen tavoitteena on saada alueen yritykset kasvuun ja viemään tuotteita ja palveluja kansainvälisille markkinoille. Ennen hakemuksen lähettämistä yritysasiakkaiden kannattaa olla yhteydessä rahoitusyksikön yritysasiantuntijoihin, jotta hankkeiden sisältöä ja vaikuttavuutta voidaan tarkastella jo ennen hakemuksen lähettämistä. Neuvontaa antavat myös mm. seudulliset yrityspalvelut ja muut julkiset rahoittajat, joiden kanssa rahoitusyksikkö tekee kiinteää yhteistyötä. ELY-kes-

Palvelulla on vaikutusta uuden työpaikan syntymiseen yrityksessämme

2,84 2,84

Palvelulla on vaikutusta yrityksen liiketoiminnan kehi ymiseen/kilpailukykyyn

3,48 3,37 3,37

Palvelulla on konkree sta vaikutusta yrityksen osaamisen kehi ymiseen

3,41 3,25 3,27 3,28 3,24 3,21

Palvelulla kehite in yrityksemme prosesseja/tuo avuu a Yritysten kehi ämispalvelu on tehokas tapa kehi ää yrityksen toimintaa

3,6 3,55 3,46 3,7 3,66 3,69

YRITYSESITTELY

Palvelua voi suositella myös muille yrityksille Yrityksen kehi ämistarve arvioi in kokonaisvaltaises ennen palvelun myöntämistä

3,51 3,34 3,42

0 2017 (N=224)

50 KAUPPAKAMARI

3,1

2016 (N=318)

1 2015 (N=374)

2

3

4

kuksen nettisivuilta löytyvät asiantuntijoiden yhteystiedot, hakemukset, hakuohjeet ja rahoituslinjaukset. Kuluvana vuonna Pohjois-Suomen myöntövaltuus yritystukiin on 37 miljoonaa euroa, joten hyville ja vaikuttaville hankkeille löytyy rahoitus!

Lue lisää ja ota yhteyttä: www.ely-keskus.fi/web/ely/yrityksen-kehittamisavustus YRITYSTUKIEN VAIKUTTAVUUS Suoria yritystukia on myönnetty Pohjois-Suomeen 100 miljoonaa euroa vuosina 2015–2017. Hakemusvaiheessa yritykset ovat arvioineet hankkeiden avulla syntyvän yli 2600 uutta työpaikkaa. Liikevaihdon kasvun on arvioitu olevan 580 miljoonaa euroa, josta 310 miljoonaa euroa on arvioitu tulevan viennistä. Hakemusvaiheessa indikaattoritietoja arvioidaan kahden vuoden päähän hankkeen päättymisestä, joten meneillään olevan talouskasvun odotetaan jatkuvan näidenkin lukujen valossa. Uusia yrityksiä hankkeiden avulla on syntynyt 113 kpl.

Toimialoittain tarkasteltuna rahoitusta on kohdistunut eniten ICT-alalle (alla olevassa taulukossa liike-elämän palvelut yhdistettynä elektroniikka- ja sähköteollisuuteen), matkailu- ja metallialalle sekä puutavara- ja puutuoteteollisuuteen.

Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutukunta on vuosittain suurin tuen saaja. Tämä johtuu sen yritysmäärän suuruudesta verrattuna muihin seutukuntiin. Vuonna 2017 Pohjois-Pohjanmaalle myönnetyissä tuissa investointien osuus (76 %) nousi merkittävästi edelliseen vuoden verrattuna (62 %). Uusien yritysten rahoitus on puolestaan laskenut erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla viime vuonna.

EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO YRITYSTEN JA ORGANISAATIOIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta on myönnetty ohjelmakaudella 2014–2020 Pohjois-Suomen alueelle − Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakuntiin −

Myönnetty yrityksen kehittämisavustus toimialaryhmittäin, koko Pohjois-Suomi 2015–2017

yhteensä jo noin 102 milj.€. Rahoitusta on saanut tähän mennessä lähes 300 kehittämishanketta. Suurin osa rahoituksesta on myönnetty kehittämishankkeille, joilla edistetään työllistymistä, parannetaan työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä, tuetaan koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita tai kehitetään alueemme kasvualojen koulutusta. Lisäksi rahoitusta on myönnetty kehittämishankkeille, joilla parannetaan yritysten ja muiden työorganisaatioiden tuottavuutta ja työhyvinvointia tai lievennetään työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaista eriytymistä. Hankkeiden toiminta on jo tähän mennessä tavoittanut pohjoissuomalaisia ihmisiä ja yrityksiä laajasti: yhteensä yli 33 000 henkilöä ja 4000 yritystä on ollut mukana ESR-hankkeiden järjestämässä koulutuksessa, valmennuksessa, ohjauksessa tai muussa kehittämistoiminnassa.

ESR-hankkeen hakijoina ja toteuttajina voivat olla mm. alueen kunnat, kuntayhtymät, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä yhdistykset. Mikro- ja pk-yritysten henkilöstö, johto ja yrittäjät ovat useiden hankkeiden kohderyhmää ja voivat osallistua hankkeiden järjestämiin koulutuksiin ja valmennuksiin. ESR-hankkeissa yrityksiä on mahdollista kehittää työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamisessa sekä kehittämällä ja tarjoamalla jonkin kasvu- tai rakennemuutosalan tarvitsemaa koulutusta.

ESR:n kautta rahoitetaan mm. hankkeita, joilla pyritään parantamaan pohjoissuomalaista työelämää kehittämällä samanaikaisesti sekä yritysten työhyvinvointia että tuottavuutta. Hankkeiden kehittämistoimet voivat liittyä esimerkiksi johtamiseen, työn organisointiin, työhyvinvointiin, työkykyyn ja työssä jaksamiseen tai muutostilanteiden hallintaan. Työelämää kehittäviä hankkeita on rahoitettu Pohjois-Suomen alueelle tähän mennessä 29 kpl. Rahoitusta näille hankkeille on myönnetty yhteensä 11,3 milj.€.

Tiedot kaikista rahoitetuista ESR-hankkeista löytyvät rakennerahastojen tietopalvelusta: www.eura2014.fi/rrtiepa ESR-hankkeiden seuraava haku järjestetään syksyllä.

Lisätietoa hakukierroksesta ja ESR-rahoituksesta: www.rakennerahastot.fi

Liike-elämän palvelut Matkailun majoitustoiminta Metallituo eiden valmistus Puutavara- ja puutuoteteollisuus Matkailun ohjelmapalvelut

Muut toimialat Muu teollisuus Elektroniikka ja sähköteollisuus Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Muut palvelut Koneiden ja lai eiden valmistus

Kumi- ja muovituo eiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Huonekaluteollisuus 0

2000 000

4000 000

6000 000

8000 000

10000 000

12000 000

14000 000

16000 000

18000 000

51 KAUPPAKAMARI

RekryKoulutuksessa kaikki ovat voittajia!

TEKSTI: SOILE SUVANTO

K

YRITYSESITTELY

un tietojenkäsittelyn tradenomi Harri Sekki näki TEpalveluiden nettisivuilla pilvipalveluihin räätälöidyn koulutusohjelman, ei hän epäröinyt hetkeäkään. ”Se oli selvä juttu heti, että haen koulutukseen. Juuri tällaisten kautta työpaikan voi saada”, Sekki sanoo.

Sekki pääsi neljän kuukauden mittaiseen Cloud Academy -Rekrykoulutukseen samoin kuin aiemmin it-tukihenkilönä työskennellyt Ari Orajärvi ja datanomiksi kaksi vuotta sitten valmistunut Paul Määttä.

Opinnot alkoivat maaliskuussa ja päättyvät heinäkuun puolivälissä. Jos he suorittavat pilvipalveluihin keskittyvän koulutuspaketin hyväksytysti, RekryKoulutukseen kuuluu, että he saavat töitä yhteistyöyrityksessä.

Koulutus on ollut asiantuntevaa ja miehet kehuvat yhteistyöyrityksen, Netoxin henkeä hyväksi. ”Meidät on otettu hyvin vastaan ja on etuoikeutettua saada olla mukana. Myös uusia asioita on opittu”, miehet kehuvat.

REKRYKOULUTUS SAA KIITOSTA KETTERYYDESTÄ Tietohallinto- ja IT-palveluiden tuottaja Netox puolestaan kehuu RekryKoulutuksen ketteryyttä koulutuksien järjestämisessä. ”IT-alalla erityisesti tarvitaan täsmäkoulutuksia ja olemme nyt kolmatta kertaa mukana TE-palveluiden RekryKoulutuksessa.

Olemme hyvin tyytyväisiä systeemiin. Pääsemme määrittelemään koulutuksien konkreettisia sisältöjä ja tietenkin rekrytoimaan henkilöitä”, kehitysjohtaja Niko Candelin Netoxilta sanoo.

Aiempien RekryKoulutuksien kautta tulleet henkilöt työskentelevät edelleen Netoxilla. ”Se on aina niin henkilöstä kiinni, mutta yritämme katsoa jo RekryKoulutuksen hakuvaiheessa, että meille tulevat sopivat porukkaan. Esimerkiksi neljä vuotta sitten koulutuksen kautta meille tullut on edelleen täällä, mutta on siirtynyt haastavampiin tehtäviin”, Netoxin palvelutuotannon johtaja Aarne Haaranen sanoo.

52 KAUPPAKAMARI

RekryKoulutuksen kautta Netoxissa työskentelee myös Jouni Hietaharju.

TÄHTITUOTE, JOKA KIINNOSTAA YRITYKSIÄ JA TYÖNHAKIJOITA Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki sanoo, että RekryKoulutus on erinomainen työkalu yritysten työvoimapulaan. ”Kannustan yrityksiä ottamaan yhteyttä joko ELY-keskukseen tai TE-toimistoon tilanteissa, joissa osaavaa henkilöstöä ei löydy”, Mäki sanoo.

Koulutuksista hyötyvät molemmat osapuolet. Yritykset saavat räätälöidysti koulutettuja työntekijöitä ja työnhakijat puolestaan saavat uutta osaamista ja pätevöityvät tuleviin työtehtäviinsä. ”Työnhakijan kannalta opiskelu on motivoivaa, koska hyväksy-

RekryKoulutus on kaikkien win-win, tietää Niko Candelin, Aarne Haaranen ja Mari Tuomikoski.

KAIKKI KOULUTUSTEN KAUTTA TULLEET TYÖNTEKIJÄT OVAT EDELLEEN TÖISSÄ NETOXILLA.

tysti suoritetun koulutuksen jälkeen on luvassa työpaikka”, TE-toimiston palvelujohtaja Mari Tuomikoski kokoaa koulutuksen hyviä puolia.

Aloite koulutuksen järjestämisestä tulee yritykseltä, jolla on tarve saada ammattitaitoista työvoimaa yritykseen. Koulutukset ovat tavallisesti lyhytkestoisia, tavallisimmillaan noin kolmesta viiteen kuukautta. Vähimmäiskesto koulutukselle on kymmenen päivää. Koulutettavat saavat koulutuksen ajan työttömyysetuutta ja koulutuksen jälkeen opiskelija siirtyy yrityksen työntekijäksi.

Oulun seudulla koulutuksia järjestetään tyypillisesti ICT-alalla useamman työnantajan kanssa yhteistyössä. ”RekryKoulutukset voivat olla joko yrityskohtaisia tai useamman yrityksen yhteisiä koulutusprojekteja. Yritysten yhteisissä koulutuksissa tietopuolinen opetus järjestetään opiskelijoille yhteisenä”, Tuomikoski kertoo.

KOULUTETTU SAADAAN PIENELLÄ LISÄPANOSTUKSELLA TYÖELÄMÄÄN Työnantaja ja TE-hallinto rahoittavat koulutuksen yhdessä. Yrityksen osuus on 30 prosenttia kokonaishinnasta, loput rahoittaa ELY-keskus. Pohjois-Pohjanmaalla yrityskohtaisiin koulutuksiin osallistui viime vuonna noin 220 henkilöä. ”Hyvillä mielin voi todeta koulutuksen onnistuneen, jos työnhakijan osaaminen saadaan ajan tasalle lyhyellä koulutuksella ja lopputuloksena on työllistyminen”, Tuomikoski sanoo.

OLO ON KUIN LOTTOVOITTAJALLA Netox uskoo käyttävänsä RekryKoulutusta vastaisuudessakin, sillä yritys kasvaa kovalla vauhdilla ja uutta työvoimaa voidaan tarvita ripeällä aikataululla. ”Viime vuonna liikevaihtomme kasvoi 40 prosenttia ja alkuvuoden kasvu on ollut jo 30 prosenttia. Tämä malli auttaa henkilökuntaamme keskittymään omaan tuottavaan työhön eikä aikaa kouluttamiseen mene niin paljon. RekryKoulutuksen avulla saamme todella motivoituneita työntekijöitä, joilla on koulutus valmiina ja halu tulla työelämään”, Candelin toteaa.

Ja motivaatio ja hyvä mieli paistaa kaikkien koulutettavien kasvoilta. ”Onhan tässä vähän kuin lottovoittajalla olo”, Paul Määttä myhäilee tyytyväisenä. l

53 KAUPPAKAMARI

”KOIMME, ETTÄ ELÄMÄNTURVARASTI ON SITÄ KONKREETTISTA ELÄMÄNTURVAA JA SIINÄ ON LISÄKSI LÄHITAPIOLALLE TÄRKEÄ PAIKALLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN NÄKÖKULMA.”

Käsin kosketeltavaa elämänturvaa

P

YRITYSESITTELY

erinteisestä vakuutusyhtiöstä Elämänturvayhtiöksi muuttunut LähiTapiola haluaa turvata kaikkien suomalaisten elämää tarjoamalla perinteisen vahingonkorvauspalvelun lisäksi ennaltaehkäiseviä ja asiakkaiden elämänlaatua parantavia palveluita.

LähiTapiolan Elämänturva jakautuu kolmeen osaan.

Yhtiö haluaa edistää suomalaisten terveyttä, turvata heidän taloudellisen toimeentulonsa ja pitää heidät turvassa muun muassa ennaltaehkäisemällä vahinkoja.

Ouluun vuonna 2014 työturvallisuutta parantamaan perustettu Turvapuisto Pohjois-Suomi on Elämänturvayhtiö LähiTapiolalle mitä luonnollisin yhteistyökumppani. Siksi LähiTapiola Pohjoisen liiketoimintajohtaja Ilkka Herva innostui oitis, kun Pohjois-Suomen Turvapuisto ry:n Olli Airaksinen pari vuotta sitten kysyi Elämänturvayhtiön kiinnostusta liittyä yhdistyksen jäseneksi.

”Totesimme heti, että tässä konseptissa on asiakkaidemme kannalta todella hyödyllistä ja ennen kaikkea elämänturvan kannalta tärkeää asiaa. Turvapuistossa on mukana suurempia yrityksiä ja yhteisöjä, mutta me halusimme tarjota mahdollisuuden myös pk-yrityksille olla meidän kauttamme mukana hyödyntämässä Turvapuistoa”, Herva sanoo.

Jäsenyritysten lisäksi Turvapuisto Pohjois-Suomi koulutuksineen on käytössä kaikille kouluille ja oppilaitoksille.

Puistossa koulutuksia ja teemapäiviä vetävät jäsenyritysten ja -yhteisöjen koulutetut kouluttajat. Heti alkuun myös LähiTapiolan tehtävänä oli löytää Turvapuistoon neljä kouluttajaa. Innostus yhtiön henkilökunnan keskuudessa oli suurta, mutta lopulta tehtävään valikoituivat Hervan lisäksi kaksi riskipäällikköä sekä maatilapuolen myyntijohtaja.

Koulutuksen saatuaan kouluttajat pystyvät esittelemään

Elämänturvarastin rakentaminen on jo pitkällä ja avajaisia vietetään Turvapuiston avoimien ovien päivänä toukokuun 16. päivä.

54 KAUPPAKAMARI

Sankaruus ei näy päälle päin.

LähiTapiolan Elämänturvarastin rakentaminen starttasi alkuvuodesta 2018 työmaakyltin pystytyksellä.

oman yhtiönsä rastin lisäksi myös muiden toimijoiden rastit. ”Aika pian liittymisen jälkeen syntyi ajatus, että mitä jos laitettaisiin Turvapuistoon pystyyn oma Elämänturvarasti.

Näimme, että tämä on sitä konkreettista Elämänturvaa, ja siinä on lisäksi LähiTapiolalle tärkeä paikallinen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Rastin suunnittelu käynnistyi noin vuosi sitten ja valmiin rastin avajaisia vietetään Turvapuiston avoimien ovien päivänä 16. toukokuuta”, Herva kertoo.

LähiTapiolan Elämänturvarastilla harjoitellaan paitsi työturvallisuutta, myös vapaa-ajan elämänturvaa. Rastin pääkohdat ovat paloturvallisuus, hätäensiapu ja yrityksen elämänturva. Paloturvallisuuden osalta käydään läpi toimintaa tulipalotilanteessa sekä tutustutaan paloturvallisuuteen liittyviin turvavarusteisiin. Hätäensiapu-osiossa käydään läpi ensiaputaitoja ja defibrillaattorin käyttöä.

Yrityksen elämänturvassa avataan esimerkkitapauksin mitä vaikutuksia tapaturmilla on yritykselle ja yritysten työntekijöille.

Toukokuun 16. päivä järjestettäviin Elämänturvarastin avajaisiin ja Turvapuiston avoimien ovien päivään ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Avoimien ovien päivässä pääsee tutustumaan ohjatusti niin LähiTapiolan kuin muidenkin rastinpitäjien palveluihin. LähiTapiolan Elämänturvarastin avajaisista ilmoitetaan tarkemmin eri kanavissa lähempänä tapahtumaa. Rastin avajaisiin saapuu myös LähiTapiola -ryhmän pääjohtaja Erkki Moisander. ”Puistossa on jo yli kaksikymmentä rastia, joiden kiertämiseen saa kyllä kulumaan koko päivän, mutta LähiTapiola Pohjoinen tarjoaa yritysasiakkailleen asiakkaiden tarpeiden mukaan räätälöityjä tutustumiskäyntejä ja koulutustilaisuuksia. Puistossa järjestetään myös LähiTapiolan työturvallisuuskorttikoulutuksia, joista ensimmäinen on 20.4.”

Turvapuistolla on tällä hetkellä noin 5000 vuosittaista kävijää, ja vakaa tavoite on kaksinkertaistaa kävijämäärä lähitulevaisuudessa. LähiTapiola kutsuu mielellään kaikki nykyiset ja tulevat asiakkaat tutustumaan Turvapuistoon ja Elämänturvarastiin! l

Sankaruus vaatii rohkeutta toimia hätätilanteessa. Me haluamme tehdä suomalaisten arjesta turvallisempaa.

Siksi koulutamme taas tänäkin vuonna lisää sankareita opettamalla elvytystaitoja viidesluokkalaisille ja asiakkaillemme. lahitapiola.fi/sankarikoulutus

Ensiapukouluttajana: Punainen Risti Ensiapu 55 KAUPPAKAMARI

U U TT A Koulutusohjelma kilpailukyvyn perusteisiin

Kysy minulta lisää

Jorma Ketola p. 0400 682 951 jorma.ketola@jk-ohjelmat.fi JK-Ohjelmat ww w.jk-ohjelmat.fi

Offering trusted logistics services to a wide range of different customers.

• • • • • • • •

Inland transportation Terminal operator Customs warehousing Forwarding agent Cargo handling Chartering of vessels Ship’s agent Tugboat services

in the port on Rahja, Kalajoki

The greatest timber operator on the Gulf of Bothnia for the past two decades.

RAHJAN HUOLINTA OY Satamatie 395 85180 RAHJA Phone 02077 69360 24/7 02077 69363

56 KAUPPAKAMARI

Coming in spring 2018

WORLD’S LARGEST

material handling crane!

PUHEENJOHTAJA

MATO VALTONEN KE 23.5.

KE 23.5.

SUURHANKKEISTA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA

POHJOINEN ULOTTUVUUS -PANEELIKESKUSTELU

L ATAA ILMAINEN PÄÄSYLIPPU

TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA

WWW.POTE.FI/ LIPUT

2 3 . –2 4 . 5 . 2 0 1 8 , O U L U

KATSO OHJELMA

POTE.FI/ OHJELMA

350 NÄY TTEILLEASETTAJAA | 5000 ASIANTUNTIJAA JA PÄÄTTÄJÄÄ HANKKEET JA VERKOSTOINTI | L AITTEET JA RATKAISUT SEMINAARIT, PUHEENVUOROT | KUL JETUS- JA LOGISTIIKKA-ALUE

KIITOS!

OULUN VIESTINTÄTAITO OY armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi www.viestintataito.fi

Ajoksentie 748, 94900 Kemi

Väylä Pohjois-Kalottiin

POHJOISEN PARHAAT TEKIJÄT - TULE MUKAAN!

Puh. +358 (0)16 258 100

www.portofkemi.fi 57 KAUPPAKAMARI

0NNITTELEMME 100-VUOTIASTA OULUN KAUPPAKAMARIA Lehden kustantaja, Oulun Viestintätaito Oy, lahjoittaa kaikista logotuotoista osan OYS:n lasten psykiatriselle osastolle.

Kaikki ao. yritykset ovat siten mukana lahjoituksessa, kiitos!

AROCOM KONSULTOINTI OY

58 KAUPPAKAMARI

0NNITTELEMME 100-VUOTIASTA OULUN KAUPPAKAMARIA Lehden kustantaja, Oulun Viestintätaito Oy, lahjoittaa kaikista logotuotoista osan OYS:n lasten psykiatriselle osastolle.

Kaikki ao. yritykset ovat siten mukana lahjoituksessa, kiitos!

jokiICT KAINUUN JÄTEYHTYMÄ Oy

Huomattavan hyvää sisältöä.

59 KAUPPAKAMARI

0NNITTELEMME 100-VUOTIASTA OULUN KAUPPAKAMARIA Lehden kustantaja, Oulun Viestintätaito Oy, lahjoittaa kaikista logotuotoista osan OYS:n lasten psykiatriselle osastolle.

Kaikki ao. yritykset ovat siten mukana lahjoituksessa, kiitos!

114v

ENEMMÄN KUIN ENERGIAA

60 KAUPPAKAMARI

0NNITTELEMME 100-VUOTIASTA OULUN KAUPPAKAMARIA Lehden kustantaja, Oulun Viestintätaito Oy, lahjoittaa kaikista logotuotoista osan OYS:n lasten psykiatriselle osastolle.

Kaikki ao. yritykset ovat siten mukana lahjoituksessa, kiitos!

OULUN MAA- JA VESIRAKENNUS OY 61 KAUPPAKAMARI

0NNITTELEMME 100-VUOTIASTA OULUN KAUPPAKAMARIA Lehden kustantaja, Oulun Viestintätaito Oy, lahjoittaa kaikista logotuotoista osan OYS:n lasten psykiatriselle osastolle.

Kaikki ao. yritykset ovat siten mukana lahjoituksessa, kiitos!

LAANILAN VOIMA OY

Vesivoima

PUOLANGAN KUNTA

PAAKINAHON LIIKENNE OY PALTAMON KUNTA

62 KAUPPAKAMARI

PYHÄNNÄN KUNTA

0NNITTELEMME 100-VUOTIASTA OULUN KAUPPAKAMARIA Lehden kustantaja, Oulun Viestintätaito Oy, lahjoittaa kaikista logotuotoista osan OYS:n lasten psykiatriselle osastolle.

Kaikki ao. yritykset ovat siten mukana lahjoituksessa, kiitos!

SIEVIN KUNTA

63 KAUPPAKAMARI

TILASTO

Johtoryhmät ovat kaikkein tuulisimpia paikkoja suomalaisissa pörssiyhtiöissä VAIHTUVUUS SUOMALAISTEN PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDOSSA ON SUURTA JA URAKIERTO NOPEAA. Tehtävän kesto on hallitusten jäsenillä keskimäärin 4,8 vuotta, toimitusjohtajilla 5,1 vuotta ja johtoryhmän jäsenillä 3,7 vuotta. Viidennes hallitusten ja neljännes johtoryhmien jäsenistä vaihtui vuonna 2017. Tiedot ilmenevät Keskuskauppa­ kamarin julkaisemasta Huipulla tuulee -selvityksestä.

“Pörssiyhtiöiden johtoa koskeva keskustelu kietoutuu pitkälti palkitsemisen ympärille. Huomaamatta jää usein, kuinka tuulisia nämä paikat ovat”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Vuonna 2017 toimitusjohtaja vaihtui 16 suomalaisessa pörssiyhtiössä, mikä vastaa 13 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä. Toimitusjohtajan toimikausi pörssiyhtiön johdossa on keskimäärin 5,1 vuoden pituinen.

“Yrityksen hallitus voi päättää toimitusjohtajan irtisanomisesta jopa hyvin nopealla aikataululla, sillä toimitusjohtajilla ei ole työsuhdetta eikä lakisääteistä irtisanomissuojaa”, Linnainmaa toteaa.

Vuonna 2017 vain 19 prosenttia toimitusjohtajanimityksistä tuli talon sisältä. Osuus on Linnainmaan mukaan kansainvälisessä vertailussa melko alhainen.

“Kun 81 prosenttia nimityksistä tulee talon ulkopuolelta, seuraajasuunnittelu ei välttämättä ole toimivaa”, Linnainmaa arvioi.

PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDON TEHTÄVIEN KESTO KESKIMÄÄRIN

6 5 4

5,1

4,8

vuotta

vuotta

3,7

3

vuotta

2 1 0

Hallituksen jäsen

Toimitusjohtaja

Johtoryhmän jäsen

Urakierto on nopeaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä, selviää Keskuskauppakamarin Huipulla tuulee -selvityksestä.

TALON SISÄLTÄ VALITTUJEN TOIMITUSJOHTAJIEN OSUUS UUSISTA TOIMITUSJOHTAJISTA

KUVAT: JULIA KOIVULANAHO

19 %

2017

28 %

2016

56 %

Suomalaisissa pörssiyhtiöissä vuonna 2017 tehdyistä toimitusjohtajanimityksistä alle viidesosa tuli talon sisältä eli nimitys kohdistui yhtiön palveluksessa toimineeseen henkilöön. Suhteellinen osuus on laskenut huomattavasti viime vuosina. Toimitusjohtajan löytyminen yhtiön sisältä viittaa yleensä siihen, että seuraajasuunnittelu on toiminut yhtiössä.

2015 LÄHDE: HUIPULLA TUULEE – VAIHTUVUUS PÖRSSIYHTIÖIDEN JOHDOSSA

64 KAUPPAKAMARI

Pidämme sinut liikkeessä Yleis- ja erikoislääkäripalvelut kaiken ikäisille sekä työterveyden palvelut yrityksille, koko sydämellä.

Varaa aika ajanvaraus.pohjolasairaala.fi tai 010 2578 100 Palvelemme arkisin klo 8-22 ja viikonloppuisin klo 11-17.

Meillä pääset tarvittaessa magneettiin ja röntgeniin myös viikonloppuna!

Pohjolasairaala.fi

Puheluhinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

UUSI OSAO ON OSAAMISEN A JA O. JA

Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy:n (OAKK) koulutustoiminta siirtyi OSAOon 1.1.2018. Nyt OSAO on entistä vahvempi kouluttaja, jolla on koulutuksen koko elinkaari – kaikille ikäryhmille. Meillä voit opiskella ammatin, kehittää osaamistasi tai siirtyä kokonaan uudelle alalle. Työelämälle olemme taloutta ja tuottavuutta rakentava koulutuskumppani.

OSAO OVI - kaikille tietoa ammatillisesta koulutuksesta Olemme avanneet uuden hakijapalvelun Oulun keskustaan. Ovi on avoinna kenelle tahansa, joka on kiinnostunut ammatillisesta koulutuksesta ja sinne hakeutumisesta. Tervetuloa asioimaan verkossa tai paikan päällä, myös ilman ajanvarausta.

OSAO OVI, Pakkahuoneenkatu 10, Oulu, p. 040 8266 060, www.osao.fi/ovi

65 KAUPPAKAMARI

OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA

KEVÄT 2018 • MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!

HUHTI-KESÄKUU TYÖSUHDE, PALKKA JA HR, OULU 17.04. (9–16) 24.05. (9–16)

Vuosilomalaki Suuri palkkapäivä

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ

Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ), Oulu 1. jakso 03.05. (13.00–17.30)

Hyvä hallintotapa 2. jakso 15.05. (13.00–17.15)

Hallituksen ja hallitustyön

organisointi 3. jakso 23.05. (13.00–17.15)

Strategiatyö Ryhmätyö 30.05. (13.00–17.15)

Ryhmätyö 4. jakso 07.06. (13.00–19.00)

Yrityksen talouden seuranta

ja ohjaus 24.–25.05.

HHJ-puheenjohtajakurssi, Oulu

KANSAINVÄLISTYMINEN, OULU 03.05. (9–16)

Vientiprosessi toimii

MYYNTI, MARKKINOINTI JA VIESTINTÄ, OULU 25.04. (9–16) 29.–30.05. (9–16)

06.06. (9–16)

Hinnoittelupäivä Key Account Manager (KAM) -ajokortti Sisäinen viestintä heikkona lenkkinä vai tuloksentekijänä?

TALOUS JA VEROTUS 24.04. (9–16)

15.05. (9–16)

22.05. (9–16) 29.05. (9–15)

66 KAUPPAKAMARI

Mitä voit lukea tilinpäätöksestä?, Ylivieska Miten kirjanpito voi tukea yrityksen sisäistä laskentaa?, Oulu Kirjanpitäjän päivä, Oulu Kansainvälisen kaupan arvon- lisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu

TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT 09.04. (14–15.30)

14.05. (14–15.30)

16.05. (9–16)

05.06. (9–16)

Raportoi ja analysoi Microsoft Power BI -työkalulla (jatko) -webinaari Word-asiakirjojen teko haltuun -webinaari Office 365-päivä – viestintä ja luovat työkalut, Oulu Excel tehokäyttöön – tiedon analysointi Excelissä Pivot-taulukoilla, Oulu

ILMOITTAUTUMINEN KOULUTUKSIIN: Jaana Lahtinen jaana.lahtinen@chamber.fi p. 050 4080 663, www.oulunkauppakamari.fi/koulutus LISÄTIETOJA: Riitta Schroderus riitta.schroderus@chamber.fi p. 050 338 9350 www.oulunkauppakamari.fi/koulutus

UUDET JÄSENET 31.1.–29.3.

MITEN KIRJANPITO VOI TUKEA YRITYKSEN SISÄISTÄ LASKENTAA? 15.5.2018 Aika: 15.5.2018 klo 9–16 Paikka: Original Sokos Hotel Arinan kokoustilat,

Kauppakeskus Valkea, 4. krs Koulutuspäivä on suunnattu kirjanpidon ja taloushallinnon ammattilaisille, jotka haluavat laajentaa palvelutarjontaansa perinteisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinnan lisäksi talouden raportointiin ja tulkintaan. Tarkoituksena on, että perinteisistä kirjanpidon raporteista (ulkoinen laskentatoimi) johdetaan raportteja ja työkaluja soveltavaa (sisäistä) laskentaa varten.

Samalla pohditaan, miten perinteistä kirjanpito- ja tilitoimistopalvelua voidaan laajentaa enemmän controller-tyyppiseen palveluun, ja mikä on sen lisäarvo yrityksille.

Asiantuntijana toimii KTT, DI Toivo Koski, Tulosakatemia Oy. Koski on yritystalouden rautainen ammattilainen ja erittäin innostava kouluttaja. Kauppakamarien koulutusvastaavat valitsivat Toivo (Topi) Kosken Kauppakamarin Vuoden 2015 Kouluttajaksi.

Koski kouluttaa yritysjohtoa ja asiantuntijoita mm. strategisesta talousjohtamisesta ja taloudellisten riskien hallinnasta. Kosken koulutuksissa yhdistyvät oivallisesti huikea käytännön kokemus ja vahva teoriaosaaminen.

OHJELMA • Kirjanpidon lähtötietojen tarkistus katelaskentaa varten • Miten kirjanpidosta voidaan johtaa katelaskenta?

• Katelaskenta ja sen sovellukset mm. myynti ja hinnoittelupäätöksissä • Liikeriskin hallinta • Kassavirtalaskelman rakenne ja erilaisia malleja • Yrityksen maksuvalmiuden arviointi kassavirtalaskelman avulla vs. taseen tunnuslukujen kautta • Kassavirtalaskelman hyödyntäminen yrityksen operatiivisessa johtamisessa • Kassavarojen lisääminen tehokkaalla taseen johtamisella • CASE: erään yrityksen kassakriisin hoito

”Todella mielenkiintoinen luento ja paras luennoitsija mitä on ollut! Asia hallinnassa ja esitetty erittäin mielenkiintoisesti ja sopivalla tempolla. Ei päässyt pitkästymään vaan mielenkiinto säilyi koko ajan.” ”Hyvin ammattitaitoinen kouluttaja. Esitys oli elävä ja sen vuoksi sitä jaksoi seurata koko päivän ajan.” ”Hyvä ja innostava luennoitsija.” ”Hyviä käytännön esimerkkejä!”

Kainuu

LOISTE ENERGIA OY Sähkön siirto OUTDOOR ACTIVITIES ODA Metsänhoito

Kalajokilaakso

RUUKKI CONSTRUCTION OY Metallirakenteiden ja niiden osien valmistus RAVE RAKENNUS OY Rakentaminen A-RENGAS OY YLIVIESKA Renkaiden vähittäiskauppa KALAJOEN LÄMPÖ OY Lämmön tuotanto ja jakelu LAAKSOJEN MAITOKUNTA Maitotaloustuotteiden, ravintoöljyjen ja -rasvojen tukkukauppa WESAIN OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen

Koillismaa

KUUSAMON KTK OY Soran, hiekan, saven ja kaoliitin otto

Oulu

A-INSINÖÖRIT RAKENNUTTAMINEN OY Talonrakentaminen ASELIIKE MARKUS REMES OY Urheiluvälineiden vähittäiskauppa ASSAKON OY Liikkeenjohdon konsultointi CBRE GWS FINLAND OY Kiinteistöalan toiminta JARKIMO OY Yhdyskuntasuunnittelu JKT-VUOKRATRUKIT OY Teollisuudessa käytettävien muiden koneiden tukkukauppa LABROC OY Tekninen testaus ja analysointi OPTIWOMEN OY Vähittäiskauppa OULUN DIESELHUOLTO OY Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) OURA HEALTH OY Tekniikan tutkimus ja kehittäminen PAVE ARKKITEHDIT OY Arkkitehtipalvelut PEDIHEALTH OY Lääkintä- ja hammaslääkintäinstrumenttien/tarvikkeiden valmistus POHJOIS-SUOMEN ARVOKIINTEISTÖT OY Vakuutusasiamiesten ja -välittäjien toiminta PREMEC OY Metallien työstö PUTCON OY Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus STUDENTWORK HR OY Työvoiman vuokraus TAPAASIO OY Kiinteistöjen vuokraus ja hallinta WASH PALVELUT KY Muu rakennus- ja teollisuussiivous

Raahe

GO ON RAAHE OY Työvoiman vuokraus MOTORI OY Huoltamotoiminta PYHÄJOKISUUN VESI OY Veden otto, puhdistus ja jakelu PYHÄNNÄN KUNTA Julkinen hallinto TEAM JUNTUNEN OY Teollisuus

67 KAUPPAKAMARI

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien.

LIIKETOIMINTAMALLI YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYSRAHOITUS SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN

Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

LÖYDÄ MEIDÄT

CHAT

OMISTAJANVAIHDOKSET LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET TYÖNANTAJAPALVELUT INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com LÄHETÄ MEILLE

tiedote tai uutisaihe media@businessoulu.com