Kauppakamarilehti 3/2017

KAUPPAKAMARILEHTI WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI

3/2017 ALUEEN VETOVOIMA

MARKKINOINNILLA VOI KASVATTAA LIIKEVAIHTOA Anne Korkiakoski s. 6

OULUN VETOVOIMA kaipaa päivitystä s. 12

AMMATILLINEN KOULUTUS uuteen uskoon s. 14

ANNA TIENSYRJÄ HALUAA LUOTSATA POHJOIS-SUOMEN MESSUT RIPEÄÄN KASVUUN KEVÄTFORUM PATISTELI SUOMEN VIENTIÄ LIIKKEELLE

LÄHITAPIOLA POHJOISEN TYÖTURVALLISUUS –KOULUTUS Vahingottomuus tuo suurimman korvauksen +DOXDPPH DXWWDD DVLDNNDLWDPPH HQQDOWDHKNŒLVHPŒŒQ W\¸WDSDWXUPLD 6LNVL WDUMRDPPH \ULW\VDVLDNNDDOOHPPH PDNVXWWRPDQ W\¸WXUYDOOLVXXVNRXOXWXNVHQ KXKWLNXXVVD .RXOXWXVSDLNNDQD 7XUYDSXLVWR 3RKMRLV 6XRPL 2XOX 7\¸WXUYDOOLVXXVNRXOXWXV RQ DYRLQ NDLNLOOH \ULW\NVLOOH WRLPLDODVWD ULLSSXPDWWD Tervetuloa päivittämään tyÜturvallisuuskorttisi!

Kysy lisää yhteyshenkilÜltäsi.

ODKLWDSLROD Č´ _ SXK HWXQLPL VXNXQLPL#ODKLWDSLROD Č´

KOULUTAMME LISÄÄ SANKAREITA SUOMEEN. LähiTapiolan Sankarikoulutus antaa yhteensä 30 000 koululaiselle ja 15 000 asiakkaalle eväät oikeanlaisen hätäensiavun antamiseen.

TyÜnantajan lakisääteinen tehtävä on järjestää riittävä ensiapukoulutus henkilÜkunnalle. Lisäksi tyÜpaikalla on oltava ensiapuvälineet.

Jos haluat varata yrityskohtaisen koulutuksen, ota yhteyttä LähiTapiola Pohjoiseen pohjoinen@lahitapiola.ďŹ tai puh. 08 814 2504.

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen:

sankarikoulutus.ďŹ

PÄÄKIRJOITUS

100 vuotta tulevaisuutta Suomen Kauppakamaritoiminnan 100-vuotisjuhlaa vietettiin elokuun alussa näyttävästi Finlandia-talolla.

Kauppakamarilaitos syntyi Suomeen jo ennen itsenäistymistä, kun Venäjän väliaikainen hallitus 10.8.1917 vahvisti kauppakamariasetuksen. Jo samana syksynä perustettiin Helsingin, Turun ja Vaasan kauppakamarit ja vuoden 1918 alussa Tampereen, Viipurin, Kuopion ja Oulun kauppakamarit sekä Keskuskauppakamari.

Oulun kauppakamari käynnistää oman 100-vuoden juhlavuotensa tämän vuoden syyskokouksessaan. Juhlavuosi huipentuu Oulussa 17.5.2018 pidettävään JuhlaForumiin, jonka teemana on 100 vuotta tulevaisuutta. Olen seurannut ja jakanut sosiaalisessa mediassa näitä tulevaisuutta rakentavia hyviä uutisia. Mieleni hyvittämiseksi niitä onkin viime aikoina löytynyt varsin runsaasti. Kesän ajalta mielenkiintoisimmat ovat:

Kauppakamarien tärkein tehtävä on edistää talouden vapautta.

• Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan Suomen taloudella pyyhkii nyt hyvin – Nälkämaan hyvä kehitys yllätti. Kajaanin seudulla vahvistuvien odotusten taustalla ovat muun muassa kaivosteollisuuden kasvun merkit ja biotalouden investoinnit.

• EK:n suhdannebarometrissä suomalaisyritysten suhdanteet ovat vahvistuneet koko alkuvuoden ja jatkokin näyttää hyvältä. Tämänhetkistä tilannetta kuvataan teollisuudessa ja rakentamisessa jonkin verran keskimääräistä paremmaksi ja palvelualoillakin tilanne kohentui hieman yli keskimääräisen.

• Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste laski kesäkuussa vuoden takaiseen verrattuna. Työttömyysaste oli 8,9 prosenttia, kun se edellisvuoden kesäkuussa oli 9,3 prosenttia.

• Suomalais-Venäläisen kauppakamarin mukaan Venäjän kauppaa tekeviä suomalaisyrityksiä ilahduttaa nyt myös se, että Suomen vienti Venäjälle on neljän vuoden supistumisen jälkeen kääntynyt alkuvuonna nousuun.

• Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja kirjoittaa, että Suomen kansantalous on vihdoin nousussa, ja Nokian matkapuhelintoimintojen katoamisen aiheuttama bkt-kuoppa katoaa. Oulun seudun nousu perustui aktiiviseen yhteistyöhön ja oikeaan näkemykseen luovasta tuhosta.

Suomen talous on siis lähes 10 vuoden taantuman jälkeen kääntynyt vihdoin nousuun. Bruttokansantuote on edelleen alle vuoden 2008 tason.

Seuraavan 100 vuoden tulevaisuuden rakentamiselle perusta näyttää hyvältä, mutta tarvitsemme edelleen sisua, innovatiivisuutta ja sivistystä. Sekä lisää kauppaa.

Kauppakamarien alkuperäinen toiminta-ajatus on voimissaan edelleen tänäkin päivänä. Kauppakamarien tärkein tehtävä on edistää talouden vapautta. Yhteiskunta ei tule toimeen ilman rajoja ylittävää kauppaa, sillä maailman raaka-aineet, tuotanto ja palvelut eivät ole jakautuneet tasaisesti.

Vapaa kauppa ei siis ole vain unelma, vaan se on käytännössä välttämättömyys.

JARI P. TUOVINEN toimitusjohtaja Oulun kauppakamari

3 KAUPPAKAMARI

Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista.

Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat.

Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

4 KAUPPAKAMARI

Päivi Lappalainen 0295 023 643 Jari Uusinarkaus 0295 037 141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi

SISÄLTÖ 3/2017

JULKAISIJA OULUN KAUPPAKAMARI UUSIKATU 53 90120 OULU WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI OSOITTEENMUUTOKSET ANNI ALAVAHTOLA anni.alavahtola@chamber.fi PÄÄTOIMITTAJA JARI P. TUOVINEN

6

VASTAAVA TOIMITTAJA ARMI LAHDENKAUPPI KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO MARJA SARKKINEN KUVAPANKIT ISTOCKPHOTO ILMOITUSMYYNTI OULUN VIESTINTÄTAITO OY PUH. 0400 683 257 armi.lahdenkauppi@viestintataito.fi ILMESTYY HELMI-, HUHTI-, ELO- JA MARRASKUUSSA PAINO ERWEKO OY, OULU JAKELU JÄSENYRITYKSIIN POHJOIS-POHJANMAALLA JA KAINUUSSA

3 PÄÄKIRJOITUS 6 HENKILÖ Anne Korkiakoski: Suomessa panostetaan kyllä tuotteisiin, mutta ei markkinointiin 10 Kovat vetovoimatekijät ovat Oulussa kunnossa, pehmeissä parantamisen varaa

12 Juha Tanskasen mukaan Oulun vetovoima kaipaa päivitystä

20 KevätForum patisteli Suomen vientiä liikkeelle

14 Ammatillinen koulutus uuteen uskoon

23 Alueen oppilaitosten syksyn koulutustarjontaa

17 Mielipidekirjoitus

29 Oulun kauppakamari kouluttaa

18 Pohjois-Suomen Messuja luotsaa nyt Anna Tiensyrjä

31 Uudet jäsenet

ISSN 1458-6002

20

18 5 KAUPPAKAMARI

HENKILÖ

Markkinoinnilla markkinat suuremmiksi TEKSTI: PATRIK LINDFORS KUVAT: RONI REKOMAA

HENKILÖ Anne Korkiakoski kutsuu itseään markkinoinnin kummitädiksi.

Hänellä on selkeä viesti: suomalaiset yritykset voivat kasvattaa myyntiä panostamalla markkinointiin.

Samalla myös Suomi menestyy.

6 KAUPPAKAMARI

7 KAUPPAKAMARI

Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva

ANNE KORKIAKOSKI HALLITUSJÄSENYYDET

Kalevala Koru, Oral Hammaslääkärit Oyj, Lunawood, Kämp Group, Oulun Energia -konserni, Lindström, Vuoristo yhtiöt, Vaasan yliopisto, UN Women KONE markkinointi- ja viestintäjohtaja 2008–2014 ELISA markkinointi- ja viestintäjohtaja 2007–2008 EURORSCG NORDIC toimitusjohtaja 2003–2006 BNL INFORMATION perustaja ja toimitusjohtaja 1992–2003

SIKSI MARKKINOINTIA SIKSIMARKKINOINTIA.FI

Anne Korkiakosken esitykset markkinoinnin vaikutuksesta Suomen kasvuun. Aineisto on ladattavissa ja käytettävissä.

8 KAUPPAKAMARI

S

jaksottaa tilinpäätöksessä, eivätkä ne sen vuoksi näy uomi sijoittuu sijalle 84, kun mitataan, miten myöskään taseessa. yritykset onnistuvat hyödyntämään markki”Kirjanpidossa ja yrityksen investointeina marknointia tuotteiden ja palveluiden erottautukinointi käsitellään aina lyhyen tähtäimen kuluna, ja miseen. Innovaatiokyvyssä Suomen sijoitus on se johtaa siten myös ajatteluun, jossa markkinointi kolmas. Kyseessä on arvostettu IMD:n Global on yritysjohdon silmissä lyhyCompetitiveness Index en tähtäimen kulu.”

-kilpailukykyvertailu.

PITÄÄ OSOITTAA, ETTÄ Tekesin myöntämää rahoiTilanne on Anne KorkiaMARKKINOINNILLA ON tusta ei myöskään saa käyttää kosken mukaan lähinnä markkinointiin, ainoastaan tragikoominen.

MAHDOLLISTA KASVATTAA markkinaselvityksiin. ”Tuotteisiin panostetaan, LIIKEVAIHTOA. “Markkinointiin liittyvät mutta markkinointiin ei.” rahoitushaasteet ovat osasyy Anne Korkiakoski on siihen, että monia suomalaisia Suomen kokeneimpia markstartupeja myydään ulkomaille hyvin varhaisessa kinoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Hän istuu vaiheessa.” yhdeksän yrityksen ja organisaation hallituksessa, ja toimii Siksi markkinointia -hankkeen vetäjänä.

Kyseessä on projekti, jonka tarkoitus on kannustaa VERKKOKAUPASSA ON PALJON VOITETTAVAA yrityksiä kasvattamaan myyntiä markkinoinnin Suomi on perinteinen B2B-maa, jossa teollisuuden avulla. yritykset muodostavat talouden selkärangan. Nämä ”Jokainen myyty tuote vahvistaa Suomen taloutta yritykset ovat kuitenkin tuntemattomia suurelle ja sitä kautta mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvoinyleisölle, varsinkin kansainvälisellä areenalla. tiyhteiskuntaa”, sanoo Korkiakoski. ”Suomikuva jää maailmalla kapeaksi, sillä maaAnne Korkiakoski vertaa Suomen ja Ruotsin brändin vahvistaminen vaatii tuekseen isoja ja tunBKT-kehitystä ja panostuksia markkinointiin. nettuja kuluttajabrändejä. H&M:n ja Ikean kaltaiset Ruotsissa on ollut vahva kasvu sekä BKT:ssä että yritykset vaikuttavat Ruotsin imagoon maailmalla.” markkinointipanostuksissa, mutta Suomen osalta Erot Suomen ja Ruotsin välillä näkyvät myös molemmat ovat alhaisemmalla tasolla kuin vuonna verkkokaupassa. Ruotsalaiset yritykset hakeutuvat 2008. heti kansainvälisille markkinoille ja panostavat ”Markkinointipanostukset vaikuttavat suoraan markkinointiin. Verkkokauppojen kielivalinnat yritysten myyntiin ja talouskasvuun. Minkä takia kertovat Korkiakosken mukaan tavoitetasosta: suuri Suomessa ei panosteta markkinointiin varsinkin osa ruotsalaisista verkkokaupoista tarjoaa palvelua silloin kun talous ei kasva?” kymmenellä kielellä, siinä missä moni suomalainen kilpailija tyytyy puoleen.

Lopputuloksena ruotsalaiset, norjalaiset ja tansARVOSTUS NOUSUUN FAKTOILLA kalaiset verkkokaupat tuovat paljon enemmän rahaa Markkinointiin liittyvää salaperäisyyttä olisi Korkiaomaan maahan. Suomi on tällä hetkellä häviäjien kosken mukaan syytä hälventää. Alalle on pelkkää joukossa, koska raha liikkuu maasta pois. haittaa, jos sitä pidetään epämääräisenä tukifunktiona, jossa käytetään erilaisia poppakonsteja näkyvyyden aikaansaamiseksi.

PIENEMPI KOHDERYHMÄ VOI RIITTÄÄ Markkinoinnin vähäiseen arvostukseen ja pieniin Suomella on Korkiakosken mukaan runsaasti hyöbudjetteihin löytyy syitä muun muassa markkinoindyntämättömiä mahdollisuuksia. Mallia voi ottaa tiväen ja yritysjohdon erilaisista taustoista. Suuri osa naapurimaista. Esimerkiksi Tromssan kaupunki Norsuomalaisista toimitusjohtajista tulee tuotannosta jassa on onnistunut tekemään revontulista suuren tai taloushallinnosta, ja vain harvalla on esimerkiksi matkailuvaltin, ja Tromssan lentokentälle matkustaa myyntitausta. Markkinoinnista vastaavan henkilön vuosittain lähemmäs kaksi miljoonaa matkustajaa. on osattava puhua toimitusjohtajalle hänen omalla ”Matkailijat jäävät tulematta, jos heille ei kerrota kielellään, jotta viesti menisi perille. mitä on tarjolla.” ”Käytä lukuja, faktoja ja konkreettisia esimerkkeOsa suomalaisista matkailualan yrityksistä jä. Markkinoinnin ammattilaisten pitää osoittaa, että voisi Korkiakosken mukaan kohdistaa palvelunsa markkinoinnilla on mahdollista kasvattaa liikevaihpienemmille kohderyhmille ja jopa nostaa hintoja toa ja yrityksen arvoa.” merkittävästi.

Monella kasvuyrityksellä on haasteita järjestää ”Myös pienemmät kävijämäärät riittävät, jos rahoitusta markkinointiin. Toisin kuin esimerkiksi kohderyhmä on valmis maksamaan enemmän hyvästuotantotiloihin tai kiinteistöihin tehtäviä investointä ja ainutlaatuisesta palvelusta, puhtaasta ilmasta ja teja, markkinointiin tehtäviä investointeja ei voida vedestä, ja jopa hiljaisuudesta.”

Yhteistyössä parhaat ratkaisut Fennia on jo viidettä vuotta peräkkäin yritysasiakkaiden eniten suosittelema vakuutusyhtiö (EPSI Rating 2016). Työeläkevakuutuksissa kumppanimme on Elo, Suomen suosituin työeläkevakuuttaja.

Asiantuntijamme palvelevat sinua paikallisesti Marko Kokko, p. 010 503 3224, marko.kokko@fennia.fi Petri Liikala, p. 010 503 3237, petri.liikala@fennia.fi Asko Määttä, p. 010 503 3211, asko.maatta@fennia.fi Juha Pitkänen, p. 010 503 2585, juha.pitkanen@fennia.fi Marika Säkkinen, p. 020 703 5905, marika.sakkinen@elo.fi

9 KAUPPAKAMARI

2x PohjoisPohjanmaan vetovoima

10 KAUPPAKAMARI

TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVA JUHA SARKKINEN

Millä tolalla on Pohjois-Pohjanmaan vetovoima?

Miten hyvin maakunta pystyy houkuttelemaan asukkaita, yrityksiä, investointeja ja matkailijoita?

Näihin kysymyksiin vastaa nyt kaksi asiantuntijaa: valtiotieteen tohtori Timo Aro ja Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet.

K

aupunki- ja aluekehitykseen perehtynyt valtiotieteen tohtori Timo Aro huomauttaa heti aluksi, että Oulun ja kaupungin lähiympäristön vetovoima on aivan eri asia kuin maakunnan muiden osien. Oulun seutu on kasvavaa aluetta, joka aidosti kilpailee esimerkiksi Tampereen ja Turun seutujen kanssa ja jolla on täydet edellytykset menestyä alueiden välisessä mittelössä.

Kaikki ei silti ole Oulussakaan aivan priimaa. Aro kiinnittää huomiota siihen, että erilaiset kovat kilpailutekijät ovat varsin hyvässä kunnossa, mutta pehmeämmät tekijät – jotka ilmenevät etenkin paikkakunnan ilmapiirinä – kaipaisivat kohennusta.

ARO: ”Oulun ilmapiirin ongelKOVAT VETOVOIMAmat tulevat esille esimerkiksi silloin, kun kysytään TEKIJÄT KUNNOSSA, ihmisten muuttohalukkuutPEHMEISSÄ ta eri kaupunkeihin. Oulu PARANTAMISEN VARAA. sijoittuu näissä mittauksissa säännöllisesti kymmenennen sijan tienoille – suurista kaupungeista huonoimmin. Oulua ei pidetä samalla tavalla mukavana kaupunkina kuin vaikkapa Tamperetta, Turkua ja Jyväskylää”, hän toteaa.

Aro arvelee, että Oulu ei syystä tai toisesta ole samalla tavalla avoin kuin monet muut kaupungit – se ei avaudu asukkaidensa yhteiseksi olohuoneeksi.

Kovat vetovoimatekijät Oulussa ovat sen sijaan hyvällä tasolla. Timo Aro kiittelee kaupungin osoittaneen kykynsä uusiutua ja selviytyä hankalista murroksista. Ison plussan Oulu saa myös vahvasta koulutus-, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta.

Muun Pohjois-Pohjanmaan tilanteeseen Aro suhtautuu varauksellisemmin. ”Maakunta mainostaa itseään nuorella väestörakenteella, mutta ei sen varaan voi oikein vetovoimaa rakentaa”, hän huomauttaa.

Timo Aron mielestä voi hieman kärjistäen sanoa, että Oulu pärjäisi mainiosti ilman muuta Pohjois-Pohjanmaata, mutta päinvastaista tilannetta ei voi kuvitella. Aro korostaakin, että kaikki Oulussa tapahtuva kehitys hyödyttää koko maakuntaa.

P

ohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet arvioi, että vetovoiman perusainekset ovat maakunnassa aika hyvin koossa: väestö on koulutettua, työpaikkoja syntyy kohtuullisen paljon, kansainvälisiä suuryrityksiä on varsin runsaasti, matkailijoita käy mukavasti, ikärakenne on poikkeuksellisen nuori.

Rämetin mielestä Pohjois-Pohjanmaa ei vetovoimaltaan ole reaalisin mittarein millään tavalla vaarassa pudota kyydistä.

Mutta myös hän korostaa, että kohentamisen varaa on. ”Monet alueet ja kaupungit ovat onnistuneet meitä paremmin rakentamaan julkisuudessa yhtenäistä isoa kuvaa, viestimään siitä sekä tarjoamaan sellaisia täkyjä, joihin ihmiset ja yritykset tarttuvat kiinni. Ja kaupunkikulttuurin virkistämisessä meillä varmasti on vielä täällä tekemistä”, myöntää Rämet.

Yhtenäisen kuvan rakentaminen on Pohjois-Pohjanmaalla Rämetin mukaan erityisen hankalaa, koska maakunta on laaja ja monimuotoinen. Sen puristaminen yhteen muottiin ja yhdeksi tarinaksi on hankalaa. Hän muistuttaa myös, että pohjoinen on aina ollut ja on edelleen mielikuvissa hiukan heikompi kuin etelä. ”Joudumme tekemään täällä enemmän töitä, jotta pääsemme mielikuvissa samalle tasolle etelän kanssa”, Rämet pohtii.

Mihinkään taikatemppuihin vetovoiman kasvattamiseksi ei Jussi Rämet usko. Hän korostaa, että Pohjois-Pohjanmaalla on varmistettava, että tosiasialliset menestystekijät ovat kunnossa ja huolehdittava siitä, että ne myös pysyvät vireessä. Lisäksi tästä kaikesta on myös viestittävä onnistuneesti.

RÄMET:

POHJOISEN PYSTYTTÄVÄ VIESTIMÄÄN NYKYISTÄ PAREMMIN.

11 KAUPPAKAMARI

SuperPark Oy sai keväällä Oulun kauppakamarin myöntämän Vetovoimapalkinnon.

Oulun vetovoima kaipaa päivitystä Oulun vetovoiman versio 1.0 oli kunnossa, nyt tarvitaan versiota 2.0, arvioi Juha Tanskanen.

Kilpailevat kaupungit ovat hyvää vauhtia kiihdyttämässä ohi.

TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVAT SUPERPARK

12 KAUPPAKAMARI

J

uha Tanskasella on monta roolia. Hänet tunnetaan muun muassa mainostoimisto Pohjolan Myllyn ja sisäaktiviteettipuistoja pyÜrittävän SuperPark Oy:n toimitusjohtajana – sekä tietysti Sotkamon Jymyn puheenjohtajana. Taustansa ja tyÜtehtäviensä kautta Tanskanen tietää alueiden ja kaupunkien vetovoimasta yhtä ja toista.

Mitäpä Tanskanen ajattelee Oulun vetovoimasta? Viime vuosina kaupungin suunta ei ole hänen mielestään ollut kovin myÜnteinen. Vetovoiman vanha 1.0-versio oli kunnossa, mutta nykymaailmassa tarvittava 2.0-versio on hakusessa. �Oulussa ei suunnitelmia ja puheita ole saatu muuttumaan teoiksi. Hietasaari, keskusta, Raksila – näiden kaikkien kehittämisestä on puhetta piisannut liian pitkään. PysäkÜintilaitos Kivisydän sentään siirtyi sanoista teoiksi�, hän toteaa.

Kilpailevat kaupungit uhkaavat jyskyttää vetovoimassa Oulun ohi. Se ei ole Tanskasen mukaan ihme, sillä esimerkiksi Tampereella suunnitellaan ja tehdään todella isosti. Tamperelaisten Kansi ja areena -hanke on mittakaavaltaan jättimäinen ja Särkänniemen huvipuistoaluetta kehitetään niin ikään vahvasti.

MyÜs Turussa on laitettu iso vaihde päälle ja rakennetaan monenlaista muun muassa urheilun ympärille. Siellä tavoitellaan esimerkiksi tosissaan yleisurheilun Timanttiliigan osakilpailua.

menestyksestä ja hyvistä tuotteista tai palveluista kannattaa levittää sanaa. Rohkaista saa mielellään. �Heti jos joku bändi alkaa rokata, pitää sitä kannustaa. Se luo hyvää ilmapiiriä, joka tarttuu laajalle�, hän innostaa.

VETOVOIMAA SUPERPARKEILLA Yksi vetovoimaa lisäävistä tekijÜistä jo monissa suomalaisissa kaupungeissa on SuperPark-sisäaktiviteettipuisto. Niitä pyÜrittävä SuperPark Oy sai keväällä Oulun kauppakamarin myÜntämän Vetovoima-palkinnon. �Samanlaista palvelukonseptia ei toteuta kukaan muu koko maailmassa. Ja SuperParkit on keksitty ja kehitetty Sotkamon Vuokatissa�, painottaa Juha Tanskanen.

Tällä hetkellä SuperPark Oy omistaa ja operoi sisäaktiviteettipuistoja Oulussa, Turussa, Tampereella, Espoossa, Vantaalla, Jyväskylässä ja Vuokatissa (Angry Birds Activity Park). YhtiÜ tähtää myÜs vientiin. Ensimmäisen puistonsa ulkomaille se avaa joulukuussa – ei enempää eikä vähempää kuin Hongkongiin.

SuperParkin tavoitteena on lisätä puistojensa määrää reippaasti lähivuosina sekä lisensioimalla että omia puistoja perustamalla. Ensi vuonna niiden määrän on tarkoitus kasvaa noin tusinalla.

TEKOJA JA TARINOITA TARVITAAN Entäpä sitten Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien vetovoima? Juha Tanskanen muistuttaa, että näiden sitominen samaan pakettiin on vaikeaa – sen verran paljon alueet poikkeavat toisistaan sekä keskenään että sisäisesti.

Pohja vetovoiman luomisella on varsin hyvä, mutta itsestään tuloksia ei synny. Tekoja tarvitaan ja niistä viestimistä. �Meidän täytyy olla täällä rohkeita ja uskaltaa tehdä asioita.

Ja sitten meidän pitää kommunikoida tekemisiämme, jotta muutkin niistä kuulevat. Kiinnostavat tarinat ovat tavattoman tärkeitä. Kun teemme hyviä asioita ja kerromme niistä tarinoiden muodossa, alkavat muut vähitellen levittää samoja tarinoita. Näin viesti kiirii laajalle�, kuvailee Tanskanen.

Juha Tanskanen puhuu mielellään myÜs yhteen hiileen puhaltamisen ja ilmapiirin merkityksestä. Naapureidenkin

.&)*-ÂĄ*/&/ 06-6 0/ 5&37&:5&4* -605&55"7" "4*"/56/5*+"

-ÂŤÂŤLÂŤSJLFTLVT UZÂťUFSWFZT KB TBJSBBMBQBMWFMVU -BBEVMMB KB TZEÂŤNFMMÂŤ

13 KAUPPAKAMARI

Rehtori Jarmo Paloniemen mukaan koulutusremontin jälkeen aiempaa suurempi osa ammattiopistojen saamasta rahoituksesta määräytyy niiden toiminnan vaikuttavuuden perusteella.

Ammatillinen koulutus uuteen uskoon Uudistus tuo ammattikoulutuksen entistä lähemmäs työelämää ja auttaa koulutuksen tarjoajia vastaamaan nopeammin yritysten osaamistarpeisiin.

TEKSTI KARI AROKYLÄ

O

ulun seudun ammattiopiston OSAO:n Kontinkankaanyksikön tiloissa käy melkoinen muuttotohina. Tavaraa kannetaan urakalla sisään ja ulos. OSAO:n toimintaa johtava kuntayhtymäjohtaja-rehtori Jarmo Paloniemi katselee ympärilleen ja kertoo roudauksen syyn: parturi-kampaajien, kosmetologien ja kosmetiikkaneuvojien opetus siirtyy Kontinkankaalle – pois sisäilmaongelmien vaivaamista vanhoista tiloista Myllytullista.

14 KAUPPAKAMARI

Paljon suurempiakin muutoksia on tulossa, sillä ammatillinen koulutus myllertyy perusteellisesti vuoden 2018 alusta.

Remonttia on luonnehdittu suurimmaksi koulutuslainsäädännön reformiksi Suomessa pariinkymmeneen vuoteen. ”Tavoitteena on uudistaa koulutusta vastaamaan nykyistä nopeammin työelämän muutoksiin ja osaamistarpeisiin”, toteaa rehtori Paloniemi.

Uudistus tuo mukanaan paljon muutoksia: ammatillista koulutusta säätelee

jatkossa vain yksi laki, nuorten ja aikuisten kouluttamisen väliset raja-aidat poistuvat, jokaiselle opiskelijalle rakennetaan henkilökohtainen opintopolku, koulutuksen toteuttamistavat monipuolistuvat ja uudeksi koulutustavaksi tulee koulutussopimus. Ja paljon muutakin tapahtuu.

Jarmo Paloniemelle reformi kyllä kelpaa. OSAO on pystynyt jo aikaisemmin toimimaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisistä rajoista pahemmin välittämättä. Rahoituksessa tapahtuvat muutokset puolestaan satavat OSAO:n laariin – ja tässä tullaan ennakoinnin ja koulutuksen oikean kohdentamisen merkitykseen.

ENNAKOINTI TÄRKEÄÄ Ammatillisessa koulutuksessa ennakointi on arvokas taito.

On osattava ennustaa, mille aloille ja minkälaisiin ammatteihin kouluttamista kannattaa suunnata. Paloniemen mukaan tällaisia näyttäisivät nyt olevan muun muassa vanhustyön ja yleensäkin hoitoalan ammatit, parturi-kampaajat, kosmetologit, hierojat, jalkojenhoitajat, logistiikka, kaupan ala, metsäala ja matkailu. ”Koulutuksen oikea kohdentaminen on tärkeää niin koko yhteiskunnan kuin koulutuksen järjestäjien kuten OSAO:n kannalta”, hän huomauttaa.

Yhteiskunnan kannalta on olennaista, että ammatillinen koulutus tuottaa yritysten ja muiden yhteisöjen tarvitsemia osaajia. Ammattiopistojen kannalta tarkkaan osunut koulutuksen kohdistaminen puolestaan on iso etu jo pelkästään siksi, että se tuo niille lisää rahaa.

Koulutusremontin jälkeen aikaisempaa paljon suurempi osa ammattiopistojen saamasta rahoituksesta määräytyy niiden toiminnan vaikuttavuuden perusteella. Mitä paremmin opiskelijat työllistyvät valmistumisensa jälkeen, sitä vaikuttavampaa koulutus on. ”OSAO:lle tämä on hyvä uutinen, sillä meidän toimintamme vaikuttavuus on erinomaisella tasolla. Noin 90 prosenttia meiltä valmistuneista työllistyy nopeasti – eli olemme suunnanneet koulutuksemme oikein”, toteaa Paloniemi tyytyväisenä.

ARVOSTUSTA AMMATTILAISILLE Käytännön ammattilaisten ja näiden kouluttamisen merkitystä ei Jarmo Paloniemen mielestä aina oikein muisteta. Tämä on näkynyt muun muassa koulutusleikkauksista puhuttaessa. Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu paljon enemmän kuin yliopistoilta, mutta julkisuudessa mekkalaa on pidetty lähinnä jälkimmäisistä. ”Tässä meidän lähellä remontoidaan juuri Pohjantietä.

Siellä työskentelevistä ammattilaisista suurin osa on ammattiopistojen kouluttamia. Ei ammattitaitoisia työntekijöitä synny itsestään, vaikka joskus tuntuu, että niin kuvitellaan”, hän muistuttaa.

Silmät saattavat kuitenkin olla avautumassa, sillä ammattiihmisiä ei aina riitä kaikkialle. Esimerkiksi pohjoisen matkailualan yritysten on vaikea saada riittävästi osaavia työntekijöitä.

Vaikkapa kokeista on huutava pula. Samasta pulmasta kärsivät nykyään myös muun muassa rakennusala ja eräät teollisuuden toimialat.

Kirkkokatu 5, 90100 OULU

15 KAUPPAKAMARI

– LUOTETTAVAA LOGISTIIKKAA

Mitä jos korot nousevat?

Onko sinun yrityksessäsi tai asunto-osakeyhtiössäsi valmistauduttu korkojen nousuun?

Haluatko hyötyä matalista koroista?

Ota yhteyttä OP Oulun Yrityskonttoriin oulun.yritys@op.fi tai puh. 010 2535 320 ja varaa aika asiantuntijallemme.

Selvitetään yhdessä, mitä ratkaisuja voimme tarjota juuri sinun tarpeisiisi.

OP Ryhmän 010-yritysnumero: kiinteän verkon lankaliittymistä ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min (hinta sisältää ALV:n).

16 KAUPPAKAMARI

Monen sortin Vetovoimaa Joku tai jokin vetää sinua puoleensa. Haluat kuulua joukkoon ja olla osa jotakin. Et välttämättä tiedä itsekään, miksi jokin houkuttaa.

Siinä vain on vetovoimaa.

SAULI SOHLO varajohtaja Martti Ahtisaari Instituutti Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Miksi lukio- tai ammatillisia opintojaan viimeistelevä nuori haluaa opiskelijaksi johonkin korkeakouluun, vaikkapa Oulun yliopistoon – ja jollekin nimenomaiselle koulutusalalle? Hän haluaa olla Oulun yliopiston kauppislainen, teekkari, luokanope tai lääkisläinen.

Katsotaan koulutuksen vetovoiman salaisuuksia kahdesta – nuoren ja korkeakoulun – näkökulmasta.

Nuorelle hakijalle ovat kaikenlaiset sosiaaliset seikat tärkeimpiä koulutuspaikan valinnan kriteerejä: Haluan kivaan yliopistoon ja kaupunkiin, jossa on hyvä meininki. Haluan alalle, jolla on mahtavia opiskelijoita ja opettajia, ja josta pääsee hyvään ammattiin, osaksi arvostettua ammattikuntaa. Haluan kuulua mieluisaan joukkoon niin koulutuksen aikana kuin sen jälkeenkin. Otetaan esimerkki.

Muistan hyvin kun Australian tärkeimmän teknillisen yliopiston johdon edustaja totesi, että heidän selvitystensä mukaan nuoret haluavat ennen kaikkea paikkaan, josta saa uusia mahtavia tuttuja, kavereita ja seurustelukumppaninkin, jopa puolison.

Kauppakorkeakoulutusta ja yliopistoja käsittelevä kansainvälinen tutkimus puolestaan kannustaa tarkastelemaan korkeakoulujen kilpailukykyä ja vetovoimaa kolmesta näkökulmasta: legitimiteetin, statuksen ja maineen kautta. Legitiimi, suomalainen yliopisto, on lainsäätäjämme virallisesti tunnustama kouluttaja, jolla on myös kansalaisten silmissä ”päteväksi tiedetyn”, tunnustetun yliopiston asema. Status rakentuu ja muuttuu hitaasti. Se koostuu ajan kuluessa pitkästä historiasta, koosta, varakkuudesta, ja esimerkiksi siitä, että opinahjoon liittyen kiertää ihmisten keskuudessa lukuisia muistoja ja hienoja tarinoita, legendojakin. Statusta ei voi saada tai menettää nopeasti, se muuttuu hitaasti. Maine puolestaan voi kasvaa tai laskea pikaisemminkin. Mainetta voivat kasvattaa nopeasti vaikkapa uutiskynnykset ylittävät upeat teot, kansainväliset saavutukset ja tieteelliset läpimurrot tai keksinnöt.

Äkkiseltään voisi ajatella että nuo kaksi näkökulmaa – nuoren ja korkeakoulun – eivät aina kohtaisi tai niillä ei olisi yhteistä.

Onneksi niin ei kuitenkaan ole. Pitää vain löytää yhtymäkohdat ja hyödyntää ne niin nuorten (ja heidän perheidensä!) tiedonhankinnassa samoin kuin korkeakoulujen viestinnässä ja markkinoinnissakin.

Se, jos mikä, on kovaa valuuttaa mainemarkkinoilla, että vaikkapa Linnanmaan kampuksen kilometrin mittaisen pääkadun varrelta löytyvät kaiken maailman mahtavat tyypit biologeista ja humanisteista teekkareihin ja nuoriin opettajan-ekonominalkuihin.

Tuolla kadulla sattuu ja tapahtuu aina: hauskoja keksintöjä, pöhköimpiä päähänpistoja ja uusia bisnesideoita. Siellä pyörivät maailmanluokan huippututkijat porukoiden keskellä. Ja se taas on statuksen rakentamista parhaimmillaan, että nykyiset pääjohtajat, ministerit, huippukirurgit, hallitusten puheenjohtajat ja eri alojen huippuasiantuntijat muistelevat opintoaikojaan. Kuinka jo heidän aikoinaan touhuttiin Linnanmaalla jos minkälaista ja saatiin uusia kavereita, joista myöhemmin tuli kollegoja ja asiakkaita, pomoja ja puolisoita.

Meidän kaikkien Pohjois-Suomen ja Oulun kauppakamarialueen ihmisten, perheiden ja organisaatioiden on tärkeä muistaa, että meitä itseämme tarvitaan oman seutumme ja sen korkeakoulujen vetovoiman rakentamisessa.

Voimme vahvistaa legitimiteettiä, nostaa alueemme ja korkeakoulujemme statusta ja parantaa mainetta sillä, että kerromme mitä täällä tapahtuu ja keitä osaajia täältä löytyy.

Muistetaan me korkeakouluissa kertoa, että täällä pääsee mukaan hienoon porukkaan ja löytää mahtavia uusia tyyppejä, pääsee osaksi Linnanmaan säpinäkadun syövereitä ja sen tulevia huikeita tarinoita. Kerrotaan ystäville, tuttaville ja yhteistyökumppaneille läheltä ja kaukaa omien korkeakoulujemme saavutuksista. Löydetään ja jaetaan eteenpäin oman alueemme median uutisia ja kertomuksia oppilaitostemme onnistumisista, säpinästä, läpimurroista, iloista ja vaikeuksista selviytymisistä. Sieltä ne leviävät valtakuntaan ja maailmalle paremmin.

Vetovoima rakennetaan itse ja yhdessä!

17 KAUPPAKAMARI

”Pohjois-Suomen Messujen tulee kasvaa nykyistä suuremmaksi niin taloudellisilla tunnusluvuilla kuin tapahtumien määrällä mitattuna.”

Anna Tiensyrjä tykkää tapahtumista Pohjois-Suomen Messuilla on uusi vetäjä.

Oululaista messu- ja tapahtumajärjestäjää on heinäkuun alusta lähtien johtanut Anna Tiensyrjä.

Hän haluaa luotsata Pohjois-Suomen Messut ripeään kasvuun ja kirkastaa sen brändiä.

TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVA HENRI LUOMA

A

nna Tiensyrjä on innoissaan tapahtumista – olivatpa ne sitten eri alojen ammattilaisille tarkoitettuja seminaareja, kuluttajille suunnattuja messuja tai vaikkapa musiikkifestareita. Hän kertoo pitäneensä kovasti muun muassa siitä, mitä näki ja koki Qstockissa joitakin aikoja sitten.

18 KAUPPAKAMARI

Ammattiroolistaan messujen ja tapahtumien asiantuntijana Tiensyrjä ei oikein osaa koskaan päästää irti, sen hän myöntää auliisti. Aina voi saada uusia ideoita ja kokemuksia, aina voi oppia jotakin uutta, aina voi nähdä, mikä toimii ja mikä ei. ”Qstockissakin katsoin monia asioita, kuten miten siellä otettiin vieraat vastaan tai miten kulkureitit oli järjestetty”, hän naurahtaa.

TOIMITUSJOHTAJAKSI HEINÄKUUSSA Innostus ja kiinnostus tapahtumia kohtaan on tietysti iso plussa, kun työnä on johtaa merkittävää messu- ja tapahtumajärjestäjää.

Anna Tiensyrjä aloitti Pohjois-Suomen Messut ry:n varatoimitusjohtajana toukokuussa ja siirtyi toimitusjohtajaksi heinäkuussa.

Tuolloin pitkään yhdistyksen toimitusjohtajuutta hoitanut Aila Jääski jäi eläkkeelle.

”TÄMÄ ON HIENO NÄKÖALAPAIKKA POHJOIS-SUOMEN ELINKEINOELÄMÄÄN.”

Tiensyrjän edellinen työpaikka oli Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n tapahtuma- ja projektipäällikkönä.

LOGY järjestää vuosittain suuren määrän seminaareja, näyttelyjä, messuja ja foorumeja. ”Uskon LOGYssä hankkimastani kokemuksesta olevan nyt paljon hyötyä, kuten myös aikaisemmasta toiminnastani kansainvälisen kaupan tehtävissä eri yrityksissä”, hän sanoo.

LOGYssä Tiensyrjä oli lähinnä tekemisessä ammattilaisille ja asiantuntijoille tarkoitettujen tapahtumien kanssa. PohjoisSuomen Messut puolestaan on perinteisesti suunnannut tarjontansa pääosin kuluttajille. Siirtymistä enemmän kuluttajien pariin hän pitää mukavana ja mielenkiintoisena. ”Tapahtumien järjestämisessä on kuitenkin paljon samaa – olipa niiden kohderyhmä mikä hyvänsä”, hän toteaa.

UUDENLAISTA AJATTELUA Ensitöikseen Anna Tiensyrjä on ryhtynyt uudistamaan Pohjois-Suomen Messujen sisäisiä toimintatapoja. Hän toivoo myös tuovansa työpaikalleen uudenlaista ajattelua ja entistäkin reippaamman tekemisen meiningin. ”Brändimme kirkastamisen, verkkosivujemme uudistamisen ja visuaalisen ilmeemme kohentamisen olemme myös jo aloittaneet”, hän mainitsee.

Isoimpien strategisten linjausten kimppuun Tiensyrjän on tarkoitus päästä syksymmällä. Tärkein kysymys tietysti on, millaisia messuja ja tapahtumia jatkossa oikein ryhdytään järjestämään: Mitä uutta tarvitaan ja luovutaanko jostain vanhasta? Pitäisikö toteuttaa myös ammattitapahtumia? Halutaanko uusia yhteistyökumppaneita? Kuinka tapahtumien sisältöä tulisi uudistaa?

Joka tapauksessa toimitusjohtaja Tiensyrjä pitää selvänä, että Pohjois-Suomen Messujen täytyy kasvaa nykyistä suuremmaksi niin taloudellisilla tunnusluvuilla kuin tapahtumien määrällä mitattuna.

Jos jääkaappi hoitaa ruokaostokset, mihin tarvitaan kauppoja?

EY on digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija ja auttaa yrityksiä ratkomaan digiajan monimutkaiset haasteet. 231 000 ey:läisen verkostomme palvelee 152 maassa, Suomessa 22 toimipisteessä. cYknmngaeYY&]q&Ô ]q&[ge'Ô #BetterQuestions

¡ *()/ =jfkl Qgmf_ Gq& CYacca gac]m\]l ha\ l]l f& 9)/(*0Õ

PALUUMUUTTAJA PÄÄKAUPUNKISEUDULTA Oulussa syntynyt Anna Tiensyrjä on 37-vuotias kauppatieteiden maisteri. Pohjois-Suomen Messuissa auennut toimitusjohtajan pesti oli niin mielenkiintoinen, että se houkutteli hänet pääkaupunkiseudulta takaisin Ouluun. ”Tämä on hieno näköalapaikka Pohjois-Suomen elinkeinoelämään. Tässä saa myös työskennellä monenlaisten yritysten ja ihmisten kanssa sekä tukea omalta osaltaan pohjoisen alueen liiketoimintaa”, hän pohtii.

Vapaa-ajallaan Anna Tiensyrjä käy – tietysti – monenlaisissa tapahtumissa. Suunnitelmissa on myös aktivoida uudelleen astangajoogan harrastaminen. Lisäksi Tiensyrjä pitää matkustelusta. Haaveissa siintää matka ensi kesänä Malediiveille, missä hän on kertaalleen jo käynytkin. ”Siellä on mukava snorklata”, hymyilee Tiensyrjä.

19 KAUPPAKAMARI

KevätForum patisteli Suomen vientiä liikkeelle TEKSTI KARI AROKYLÄ KUVAT TEIJA SOINI JA OULUN KAUPPAKAMARI

O

ulun kauppakamarin KevätForum 2017 -tapahtuma käsitteli vientiä monesta eri näkökulmasta ja useiden yritysten sekä asiantuntijoiden voimin. Toukokuussa pidetyn tilaisuuden teema oli vienti vetämään.

Nimi oli kaiketi enne, sillä Suomen vienti

Pauli Heikkilä kertoi vientirahoitukseen kohdistuneen kovan kysynnän vahvistavan näkemystä viennin piristymisestä. ”Mutta investointien tilanteesta Suomessa olen huolissani. Pystymmekö vastaamaan siihen kysyntään, joka markkinoilla on herännyt”, hän kyseli.

toden totta elpyi kevään mittaan. Myönteinen kehitys on sittemmin jatkunut.

KevätForumin avaussanoissaan Oulun kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja Erja Sankari luonnehti elpymistä ”lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle”. Hän varoitteli kuitenkin, että talouden haasteet eivät vielä ole ohi.

Erja Sankarin ilon ja varovaisuuden yhdistelmän jakoivat monet Oulun Radisson Blu -hotellin kokoustiloihin kokoontuneet.

Muun muassa Finnveran toimitusjohtaja

ASENTEELLA ISO MERKITYS Reippaaseen kansainvälisille markkinoille lähtemiseen rohkaisi yrityksiä KevätForumissa vuorikiipeilijä ja yrittäjä Veikka Gustafsson. Hän korosti asenteen, rohkeuden ja uusien toimintatapojen löytämisen merkitystä. ”Maailmalle kannattaa mennä – eikä se kaupanteko niin ihmeellistä ole”, hän innosti.

Eikä vientiin suuntaavaan yrityksen tarvitse olla yksin. Tukea ja apua on tarjolla. Näin lupasivat Finnveran Heikkilän ohella muun muassa ulkoministeriön apulaisosastopäällikkö Ilkka Saarinen sekä kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori.

Apua tulee myös Saksasta, sillä Saksan kauppakamarin ulkomailla sijaitsevat toimistot palvelevat nyt myös suomalaisia yrityksiä.

Tämä tuo täkäläisten yritysten käyttöön erittäin kattavan kansainvälisen verkoston – onhan Saksan ulkomaankauppakamareilla yli 130 toimipistettä ja 2 000 asiantuntijaa yli 90 maassa.

20 KAUPPAKAMARI

YRITTÄJIEN KOKEMUKSIA Omista kansainvälistymisen resepteistään kertoivat KevätForumissa suomalaisia tuotteita saksalaisille joulutoreille vievä yrittäjä Akke Virtanen, Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo ja Haltian Oy:n toimitusjohtaja Pasi Leipälä.

Virtanen kiteytti menestyksen reseptin: ”Tarvitaan asennetta, ammattitaitoa, ahkeruutta ja intohimoa potenssiin kaksi”.

Ikäheimo taas neuvoi yrityksiä noudattamaan vanhaa hääpukuohjetta: ”Pitää olla jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä”. Sininen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että yrityksen kannattaa suunnata siniselle merelle, missä kilpailu ei vielä ole niin kovaa ja oma tuote on ainutlaatuinen.

Haltianin Pasi Leipälä painotti, että yrityksen parhaita myyjiä maailmalla ovat tyytyväiset asiakkaat.

Veikka Gustafsson rohkaisi yrityksiä lähtemään reippaasti kansainvälisille markkinoille.

UUTTA TIETOA JA TUOREITA IDEOITA Tapahtuman väliajalla jutustelivat kahvin ääressä Maakasi Oy:n toimitusjohtaja Taisto Tauriainen ja Ravelast Polymers Oy:n toimitusjohtaja Mauri Rukajärvi. Maakasi suunnittelee ja valmistaa raskaiden maansiirtokoneiden työvälineitä sekä erilaisia teräsrakenteita, Ravelast puolestaan tekee elastomeeri- ja polymeeriteknologiaan pohjautuvia suojaavia pinnoitteita.

Kumpikin toimitusjohtaja oli KevätForumin antiin varsin tyytyväinen. Tauriaisen mielestä tilaisuudessa sai hyödyllistä vientiin liittyvää ”yleissivistävää tietoa”. Samoilla linjoilla oli Rukajärvi. ”Toki täällä on ollut esillä tuttujakin asioita, mutta myös uutta tietoa on tullut. Ja tututkin asiat kannattaa silloin tällöin kerrata”, hän pohdiskeli.

Stora Enson CSC Northeast -yksikössä Oulussa työskentelevät team leaderit Kirsti Haipus ja Natalia Alamikkelä kiittelivät niin ikään KevätForumin sisältöä. ”Yrittäjien kertomuksia omista kokemuksistaan on ollut mielenkiintoista kuulla.

Täältä saa myös hyviä ideoita, joita suuri ja globaalisti toimiva yrityskin voi soveltaa”, he arvioivat.

Oulun kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja Erja Sankari varoitteli, että vaikka Suomen vienti on elpynyt, talouden haasteet eivät ole ohi.

21 KAUPPAKAMARI

Kaikki keinot tarvitaan Ydinvoiman ja uusiutuvan energian avulla voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja hillitä ilmastonmuutosta. Ydinvoimayhtiö Fennovoima tuottaa tulevaisuudessa kymmenesosan Suomen tarvitsemasta sähköstä – ilmastoa kuormittamatta.

Yli 80 % maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.

Anniina Kärkkäinen aluetiedottaja, Fennovoima

energiaasuomelle.fi

OULU 16.-17.9.2017 OULUHALLI Katso messuohjelma ja lisätiedot www.pohjois-suomenmessut.fi

22 KAUPPAKAMARI

Opiskelu kannattaa aina!

Seuraavilta sivuilta löydät alueemme oppilaitosten syksyn koulutustarjontaa!

23 KAUPPAKAMARI

Uskalla menestyä Tavoitteena kasvu ja kehittäminen? ǠǠǼƜʀȫǠȔǠȚʀőࡹ Ǵő ǴȫǗʀőȔǠɱȫɱőőȔǠɱƜȚ ʴőǗʴǠɱʀőȔǠȚƜȚࡒ ÜȫǠȔǠ ùǴࡹǼȫʗȂʗȚ ɖőȂʴƜȂʗǠɱʀő ɱȫɖǠʴő ɡőʀǼőǠɱʗ ʴőʗǗƉǠʀʀőȔőőȚ ƜʀƜȚƜȔǠɱʀšɱǠࡑ ù ࡴ ²Ĉ Ĉ¡ RATKAISUT

xx Eù²x x¡¡ ¡ ùĈ Eĥ xíĈĈí íĥĈ

ùĈ ²íù ù ²Ĉ6E¡ ùĈ²ùù ĥĈĈ6E¡ xùù ãEx

İoùExíx ²¡¡xíùĈ xíx ²où ĈĈ6E

Ü ãE Üx ²ùE íx xíù ࡊ xí İİ¡ùx

İãxùİí ã EíùE İù íĈ Ĉܲ ĥE¡ĥ xo6²í

íĥĈ ¡í x¡ĥ xíùİ

Tarkista ohjelmien aloitukset nettisivulta. ùǠƜɱǠʀǗšȚࡊ Ɯʀʀš ùƜǼƜɱǠȚ ȔőǼɱʗʀʀȫȔőȂȂő xȚȚȫʴőőʀǠȫɱƜʀƜȂǠȂȂš ʴȫǠʀ ɱőőƉő ˁɡǠʀˁǼɱƜȂȂƜɱǠ ߣߞߞߞ ƜʗɡȫȂȂő ùǴࡹǼȫʗȂʗȚ őɱǠőȚʀʗȚʀǠǴőʀˁȸʀšࡒ Lisätietoa hakemisesta ja kustannuksista: Pekka Pirnesࡊ ɓࡔ ߤߨߤ ߬ߧߤ߬ ߦ߬ߪ ɓƛǻǻőࡔɓǟɝșƛɭौɼdzǻȩʓȁʓࡔ˝ Markku Rytivaaraࡊ ɓࡔ ߤߨߤ ߬ߧߤ߬ ߦ߬߭ ȓőɝǻǻʓࡔɝʽɼǟʰőőɝőौɼdzǻȩʓȁʓࡔ˝

WWW.TJKOULU.FI

Kauppakorkeakoulusta uutta virtaa liikkeenjohtoon: • Executive MBA alkaen to 7.9.

• Master of SafetyTM alk. to 21.9.

• Liiketoimintaympäristön muutos ja strategiat alk. pe 8.9.

Katso lisää www.emba.oulu.fi tai soita Antti Kauppila 040 5432 076.

Pohjoista asennetta kansainväliseen liike-elämään AACSB-akkreditoitu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Oulu Business School, tarjoaa Suomen kansainvälisintä kauppatieteiden maisterikoulutusta.

www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu

24 KAUPPAKAMARI

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen O U L U N A M M AT T I KO R K E A KO U L U

25 KAUPPAKAMARI

Työnantaja - kehitä yrityksesi osaamista ELY-keskuksen tuella!

Koulutukset suunnitellaan ja rahoitetaan yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Yrityksen maksuosuus riippuu mm. koulutustuotteesta ja yrityksen koosta. ELY-keskus kilpailuttaa koulutukseen sopivan ja työnantajan hyväksymän palvelutuottajan. Työnantaja valitsee koulutettavat työntekijät yhdessä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa. .RekryKoulutus uusien osaajien rekrytointiin RekryKoulutus on räätälöityä koulutusta uuden työntekijän rekrytointiin, kun ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavilla.

MuutosKoulutus – vastuuta työntekijöistä muutostilanteessa MuutosKoulutuksella työnantaja voi tukea irtisanomistilanteessa työntekijöitään kouluttautumaan uuteen ammattiin tai löytämään työpaikan TäsmäKoulutus – uutta osaamista henkilöstölle TäsmäKoulutus on työnantajan tarpeisiin räätälöityä ammatillista täydennys- tai lisäkoulutusta. Sen tavoite voi olla irtisanomisten tai lomautusten ehkäisy ammattitaitoa kehittämällä ja toteutus voi tapahtua myös lomautuksen aikana.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: Asiantuntija Anna-Liisa Holopainen, ELY-keskus, puh. 0295 038 057.

TE-toimiston yrityspalveluiden asiantuntijat, puh. 0296 056 502 /LVlWLHWRD YHUNRVVD ZZZ HO\ NHVNXV ¿ SRKMRLV SRKMDQPDD VHNl ZZZ \ULW\VVXRPL ¿ \KWHLVKDQNLQWDNRXOXWXV

‘‘

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto tukevat työnantajia osaamisen kehittämisessä ja työntekijöiden rekrytoinnissa. Yhteishankintakoulutukset ovat työnantajan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, joihin myös yrittäjä itse voi osallistua. Rekrytoinnin helpottamiseksi voit kouluttaa uudet työntekijät juuri sinun yrityksesi työtehtäviin.

Työelämän muutospyörteissä ŽƐĂĂŵŝƐĞŶ ŬĞŚŝƩćŵŝŶĞŶ ŽŶ ǀĂůƫŬŽƌƫ͊

Osaavaa työvoimaa TE-toimiston ja EU-hankkeiden tuella ELY-keskuksen ja TE-toimiston Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) hankkeet auttavat sinua löytämään oikeat osaajat työntekijöiksi esimerkiksi RekryKoulutuksen, osaajien täsmähaun tai palkkatuen avulla. Oulun alueelta löytyy korkean osaamisen työvoimaa. Monipuolista osaamista löytyy mm. projektin vetämisestä, tuotekehittelystä, hallinnosta ja tuotantotyöstä aina myyntiin ja markkinointiin.

ELY-keskuksen Pitkos -hanke tarjoaa ratkaisuja yritysten rekrytointi- ja osaamistarpeisiin Pohjois-Pohjanmaan metalli-, rakennus- sekä ICT-aloilla. Hankkeessa toteutettavien työvoimapalveluiden kautta voidaan työnhakijoiden osaamista hyödyntää yrityksissä sekä osaamiseen perustuvassa yrityksen kasvussa. Hankkeessa toteutetaan tarvelähtöisiä koulutuksia sekä myönnetään palkkatukea työntekijän palkkaamiseksi.

Lisätietoa: (*5 KDQNNHHW MD DVLDQWXQWLMRLGHQ \KWH\VWLHGRW ZZZ HJU ¿ Projektipäällikkö Juha Matikainen, Pitkos-hanke, ELY-keskus, puh. 0295 038 421.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarjoaa yritysten toiminnan kehittämiseen ja investointeihin myös kehittämis- ja rahoituspalveluita.

ZZZ HO\ NHVNXV ¿

26 KAUPPAKAMARI

Taloushallinnon

ammattitaito ajan tasalle 7l\GHQQl OLLNHWDORXGHQ RVDDPLVWDVL .DMDDQLQ DYRLPHVVD DPPDWWLNRUNHDNRXOXVVD Opiskele mukavasti ja edullisesti verkossa!

Vienti- ja tuontitoiminta (3 op) Asiakaspalvelun palvelukulttuuri (3 op) Strateginen markkinointi (5 op) Arvopaperikauppa (3 op) Johdon laskentatoimi (3 op) Risk Management (3 op) New Trends in Leadership and Management (5 op)

Tutustu koko tarjontaan: aikopa.fi

Liiketoiminnan, talouden ja yrittäjyyden koulutuksia Oulussa?

Syksyn 2017 koulutustarjontaa Parempiin tuloksiin Lean-toiminnalla – Seminaari 6.9. Oulu Laboratorioalan teemapäivät 20.-21.9. Oulu Tietoturva ja henkilötietojen käsittely yrityksissä 2.10. Oulu Johtamisen erikoisammattitutkinto alkaa 3.10.2017. Oulu Työsuojelupäivät 2017 5.-6.10. Oulu Esimiehen juridinen osaaminen- työlainsäädäntö haltuun 16.11. Oulu

PSK-Aikuisopisto Oulun keskustassa tarjoaa ajankohtaiset koulutukset yritysten johdolle ja henkilöstölle. Koulutukset toteutetaan joustavasti verkon välityksellä, iltaisin tai monimuotoisesti. Meiltä järjestyvät myös oppisopimukset työntekijöille tai yrittäjille.

Hankeosaajavalmennus projektityöhön (sisältäen yrittäjyys -opinnot) Johtamisen erikoisammattitutkinto JEAT Liiketalouden perustutkinto Lähiesimiestyön ammattitutkinto Myynnin ammattitutkinto Taloushallinnon ammattitutkinto Talous- ja henkilöstöhallinnon erikoisammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto

Pohjolan energiapäivät 2017 30.11-1.12. Oulu

Lisätietoja osoitteesta www.psk.fi

POHTOn Oulun kehittämiskeskuksen tilat soveltuvat erilaisten kokousten, koulutustilaisuuksien ja kongressien järjestämiseen. Pyydä tarjous myyntipalvelustamme.

Ota yhteyttä!

QR-koodista löydät lisätietoa >

Oikeaa osaamista.

Tutustu myös muuhun kattavaan syksyn kurssitarjontaamme www.pohto.fi

Koulutuspäällikkö Miia Narkaus p. 044 3120 568 ja koulutuspäällikkö Outi Heikkilä p. 044 5262 221.

Kansankatu 47 B, 3. krs 90100 Oulu p. 312 0711 www.psk.fi

27 KAUPPAKAMARI

OSAOsta ammattiin

Yksilöllisiä ratkaisuja ammattitaidon kehittämiseen!

Yrityksen menestyksen tekevät osaavat työntekijät Oulun seudun ammattiopisto OSAO on Pohjois-Suomen monipuolisin nuorten ja aikuisten ammatillinen kouluttaja. Osallistumme aktiivisesti Oulun seudun kehittämiseen ja sen tulevaisuuteen. Alueellisten koulutustarpeiden ennakointi ja koulutuksen kehittämistyö tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

Oppisopimus tarjoaa yritykselle hyvän mahdollisuuden rekrytoida uutta tai kouluttaa jo olemassa olevaa henkilöstöä. Oppisopimus on joustava, monipuolinen ja työelämälähtöinen tapa kouluttautua ammattiin. Yrittäjä - nappaa nuori töihin kasvamaan tulevaisuuden ammattilaiseksi. Työnantajana sinun on mahdollista saada monenlaista tukea nuoren oppisopimuskouluttamiseen.

Kysy lisää! Osaajan paikka palvelee kaikissa aikuiskoulutus- ja oppisopimusasioissa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa, Torikatu 34-40, 90100 Oulu (ma ja ke klo 12–16).

Puhelinneuvonta: p. 040 141 5320, ma–to klo 8.30–15.30, pe klo 8.30–15.00.

28 KAUPPAKAMARI

OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA

SYKSY 2017 • MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI!

SYYS-LOKAKUU TYÖSUHDE, PALKKA JA HR, Oulu 28.09. (9-16) Asiakaslähtöisen työyhteisön kehittäminen ja johtaminen

JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ 19.09. (9–12) Uusi tietosuoja-asetus – miten siihen kannattaa valmistautua?, Oulu 04.10. (9–16) PK-yrityksen strateginen talousjohtaminen, Kajaani 05.10. (9–12) Hyvin suunniteltu budjetti, Oulu 05.10. (13–16) Liikkeenjohdon päätöksenteko ja investointilaskelmat, Oulu 06.10. (9-16) Tietoturvaa yrityskäyttäjille, Oulu Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) -kurssi Oulu Ylivieska 1. jakso 27.09.

20.09.

2. jakso 03.10.

05.10.

3. jakso 18.10.

19.10.

Ryhmätyö 01.11.

02.11.

4. jakso 15.11.

08.11.

ALV-AJOKORTTI® 20.-21.9.2017, Oulu Arvostettu Arvonlisäverotuksen ajokortti® antaa erinomaiset perusvalmiudet yrityksen arvonlisäverotoimintojen hoitamiseen sekä verotuksen ja muun liiketoiminnan riippuvuussuhteiden ymmärtämiseen. Kurssi sisältää lukuisia esimerkkejä ja ratkaisuja sekä antaa mahdollisuuden keskustella arvonlisäverotuksen käytännön kysymyksistä. Tervetuloa mukaan!

Asiantuntijana toimii veroasiantuntija Jukka Koivumäki Helsingin seudun kauppakamarista.

KAUPPAKAMARITIEDON ASIAKASPÄIVÄ 26.9.2017 KauppakamariTiedon asiakaspäivässä kuulet ajankohtaista asiaa palkka- ja taloushallinnosta KauppakamariTietoa ylläpitävien asiantuntijoiden johdolla. Päivän aikana käydään läpi muun muassa lainsäädäntöön viimeisen vuoden aikana tulleita muutoksia ja tulossa olevia uudistuksia.

Asiantuntijoina toimivat OTM Ree a Riihimäki ja veroasiantuntija Jukka Koivumäki Helsingin seudun kauppakamarista.

KANSAINVÄLISTYMINEN, Oulu 11.10. (9–16) Tuontitullaus tänään

TALOUS JA VEROTUS 20.–21.09.

Alv-ajokortti®, Oulu 26.09. (9-15) KauppakamariTiedon asiakaspäivä, Oulu 12.10. (9–16) Talousassistentin valmennuspäivä, Oulu 13.10. (9–12) Menojen jaksottaminen, Oulu 13.10. (13–16) Ajankohtaista kirjanpidosta, Oulu 17.10. (9–14) Henkilökunta- ja luontoisedut verotuksen näkökulmasta, Oulu 19.10. (9–16) Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta, Ylivieska

TIETOTEKNIIKKA & WEBINAARIT, Oulu 18.09.

Hallitse isot aineistot Excelillä -webinaari 10.10. (9–16) Excel Pivot- raportointi tutuksi 16.10.

Raportoi Excelin Pivotilla ja PowerPivotilla -webinaari

MUUTA AJANKOHTAISTA, Oulu 06.09. (9–12) Ajankäytön hallinta – viisas pääsee vähemmällä

Ilmoittautuminen koulutuksiin: Jaana Lahtinen, jaana.lahtinen@chamber.fi, p. 050 4080 663, www.oulunkauppakamari.fi/koulutus Lisätietoja: Riitta Schroderus, riitta.schroderus@chamber.fi, p. 050 338 9350

29 KAUPPAKAMARI

OULUN KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSIA UUSI TIETOSUOJA-ASETUS – miten siihen kannattaa valmistautua?

19.09.2017 klo 9.00–12.30 Paikka: Radisson Blu Hotel Oulu Asiantuntijat: Minna Aalto-Setälä, Pessi Honkasalo Uusi tietosuoja-asetus vaikuttaa merkittävällä tavalla jokaisen suomalaisen yrityksen ja organisaation toimintaan asettamalla uusia velvoitteita tietosuojakäytäntöihin. Tule kuulemaan, miten asetuksen voimaantuloon voi valmistautua.

Tilaisuudessa käydään käytännönläheisesti läpi uuden tietosuoja-asetuksen keskeinen sisältö ja selvitetään, mitä uudistuksia asetus tuo mukanaan nykyiseen lakiin verrattuna; mm. miten henkilötietojen käsittely muuttuu yrityksessä. Pääpaino on siinä, mikä muuttuu käytännön tekemisessä ja miten asetuksen soveltamiseen voi parhaiten valmistautua. Asetusta aletaan soveltaa 25.5.2018.

Asiantuntijoina toimivat lakimies, VT Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari ja asianajaja Pessi Honkasalo, Asianajotoimisto Krogerus Oy. Minna toimii Keskuskauppakamarin lakiyksikössä sähköisen kaupan ja immateriaalioikeuksien asiantuntijana.

Aiemmin hän on toiminut telealalla lakimiehenä ja asianajajana. Pessi on CIPP/E-tieto-

suojasertifioitu oikeustieteen tohtori, joka neuvoo yrityksiä teknologiaan, tietosuojaan, kaupallisiin sopimuksiin, ulkoistamishankkeisiin ja immateriaalioikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Ohjelma Johdatus tietosuojaan: • Keskeiset käsitteet • Henkilötietojen käsittelyä koskevat periaatteet • Rekisteröityjen oikeudet • Rekisterinpitäjän velvollisuudet • Käsittelijän asema Tietosuojasta jatketaan: • Siirrot kolmansiin maihin • Henkilötietoja koskevat sopimukset • Tietosuojadokumentaatio • Vastuu ja seuraamukset • Miten valmistautua?

• Keskustelua ja kysymyksiä Yrityscase

Osallistumismaksu: Jäsenetuhinta 250,– + alv 24 %, normaalihinta 350,– + alv 24 %.

Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento, materiaali ja tarjoilu.

Lisätiedot: palvelujohtaja Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus@ chamber.fi Perumisehdot: Viikkoa ennen perutuista paikoista perimme 50 % osallistumismaksusta.

Kahta päivää ennen tilaisuutta tai myöhemmin tehdyistä perumisista perimme koko osallistumismaksun. Paikan voi tarvittaessa luovuttaa toiselle henkilölle. Sairaslomatodistus oikeuttaa kuluttomaan perumiseen.

Muutokset mahdollisia.

Yhteenveto ja tilaisuuden päättäminen Ilmoittautuminen: 12.9.2017 mennessä: https://www.lyyti.in/tietosuojaasetus2017 tai jaana.lahtinen@chamber.fi, puh. 050 408 0663.

Oulun kauppakamari täyttää 100 vuotta 2018

Kuva: Pohjois-Pohjanmaan museo Uuno Laukan kokoelma.

Oulun kauppakamari kiittää kaikkia vuonna 2017 KevätForumiin osallistuneita, niin vieraita kuin yhteistyökumppaneitakin mukavasta tapahtumasta.

Juhlavuotemme!

Ensi vuonna vietämme Oulun kauppakamarin 100-vuotisjuhlaa. Juhlavuosi näkyy toiminnassamme teemoina ja tapahtumina. Juhlavuoden päätapahtuma on 17. toukokuuta pidettävä KevätForum 2018.

Kutsumme kaikki jäsenyrityksemme ja aktiiviset kauppakamarilaiset kanssamme juhlavuotta järjestämään.

Vuoden teema on 100 vuotta tulevaisuutta.

30 KAUPPAKAMARI

Juhlavuotenamme jatkamme kauppakamaritoiminnan 100-vuotisteemaa ja tuomme esiin tarinoita pohjoispohjalaisten ja kainuulaisten yritysten takaa.

Pääjuhlaamme on lupautunut jo UPM-Kymmene Oyj:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Jussi Pesonen.

Jos teillä on idea tai ajatus, miten voitte olla mukana juhlavuoden järjestämisessä, niin voitte esittää ideanne sähköpostitse info.oulu@ chamber.fi. Lisätietoa Maria Juurikka, 050 – 9190 576.

UUDET JÄSENET 5.4.–7.8.2017

KAJAANI KATERA STEEL OY Metallien työstö RENFORSIN RANTA Kiinteistöalan toiminta

NORDIC TANK OY Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus OT SERVICE OY Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto0 ja asennus

KALAJOKILAAKSO MECANOVA OY Metallituotteiden valmistus JUSSI CAPITAL OY Rahoitus- ja vakuutustoiminta LEENALA OY Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito NAPEROPELTO OY

YRITYSVASTUU – JOHTAMISEN UUSI NORMAALI KIRJA YRITYSTEN yhteiskunnallisesta

Lasten päiväkodit VAAKAPORAUSPALVELU VPP OY Rakennuspaikan valmistelutyöt

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys OULUN PALVELUSÄÄTIÖ SR Ikääntyneiden palveluasuminen PARKETTILIIKE SÄKKINEN OY Tukku- ja vähittäiskauppa PIA´S LEX OY Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelu RAKEISTUS OY Lajiteltujen materiaalien kierrätys TERWA KIINTEISTÖKEHITYS OY Rakentaminen TIETOKONSULTIT JYRKI SIIVOLA

KOILLISMAA

vastuusta ja roolista, yritysvastuun johtamisesta, sidosryhmien merkityksestä vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä sekä hankintaketjujen vastuullisuushaasteista.

Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali -kirja taustoittaa yritysvastuun kehityskaaria kahden asiantuntijan näkemyksien, kokemuksien ja tulkintojen kautta. Kirja tarjoaa käytännönläheisiä neuvoja yritysvastuun johtamiseen ja vastuullisuustyön organisointiin. Kirjan luettuasi ymmärrät, miksi hankintaketjuista on tullut yritysvastuun yksi haastavimmista

KONE HYRKÄS OY

KIRJASTA SAAT KÄYTÄNNÖNLÄHEISIÄ NEUVOJA YRITYSVASTUUN JOHTAMISEEN

FARMAAPU OY

Muu erikoistunut rakennustoiminta

Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi TIMEGATE INSTRUMENTS OY Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden valmistus

OULU RAKENNUSLIIKE ESKOLA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen SECURITAS OY Yksityiset turvallisuuspalvelut TAKUULLECOM OY Henkilöautojen&kevyiden moottoriajoneuvojen vähittäiskauppa TOUHULA VARHAISKASVATUS OY Lasten päiväkodit CONSTI JULKISIVUT OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Terveydenhoitotarvikkeiden vähittäiskauppa INDALGO OY Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi JUSSI SUTELA OY Muiden puutuotteiden valmistus KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINO OYJ Muu painaminen

osa-alueista ja miksi ihmisoikeudet kuuluvat myös pienten ja keskisuurten yritysten agendalle. Yritysvastuu – Johtamisen uusi normaali on reseptivihkosi myös silloin, kun valmistaudut sidosryhmien kanssa käytävään vuoropuheluun, oli kyse sitten kansalaisjärjestöistä tai paikallisyhteisöistä.

OULUN BIOENERGIA OY

KÖÖKINIKKARIT T. NÄPPÄ OY Tukku- ja vähittäiskauppa LBR-TEKNIIKKA OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen MAJOITUSPALVELU FORENOM OY/OULU Majoitus- ja ravitsemistoiminta

TL SOLUTION OY Liikkeenjohdon konsultointi UROS OY Informaatio ja viestintä VAURAUS SUOMI OY Rahoituspalvelut VEKARA PÄIVÄKODIT POHJOIS-SUOMI OY Lasten päiväkodit VOLTER OY Muiden erikoiskoneiden valmistus XERLOGX OY Tieliikenteen tavarankuljetus

RAAHE HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Julkinen hallinto PAAVOLAN VESI OY Veden otto, puhdistus ja jakelu FEELIA OY Elintarvikkeiden valmistus POHJOLAN KIVIASENNUS OY Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen PR PULPING OY Koneiden ja laitteiden valmistus SKM SERVICE OY

MIKA JA JAANA SARA AY/

Teollisuuden koneiden ja laitteiden

K-SUPERMARKET HOVIHALLI

ym. asennus

Vähittäiskauppa MUKSUN MAAILMA OY Lasten päiväkodit

31 KAUPPAKAMARI

LAADUKASTA PALVELUA YRITYKSESI KEHITTÄMISEEN BusinessOulu on yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kumppani. Tarjoamme kasvuun tähtääville yrityksille maksuttomia palveluita: • • • • • • •

Liikeidea ja liiketoimintamalli Yrityksen perustaminen Yritysrahoitus Vienti Omistajanvaihdokset Liiketoiminnan valmennukset Innovaatiopalvelut

u sähköisiin t s u t u t ja ä ä .

Lue lis sivuillamme o k k r e v e m palveluihim

www.businessoulu.com