OSAAJIA KANNATTAA
JA PALKATA
Palveluihimme kuuluvat muun muassa taloushallinnon palvelut, palkanlaskenta-, HR– sekä muut asiantuntijapalvelut, kuten esimerkiksi yritysverotus-, talouspäällikkö-, CFO- ja controller -palvelut, vaativa veroneuvonta tai yritysjärjestelyt ja arvon määritykset.
Reaaliaikainen arvonlisävero on tulevaisuutta lähivuosina
Onhan kirjanpito-järjestelmäsi jo sähköinen?
Arvonlisäverotus on pysynyt Suomessa lähes 25 vuotta ennallaan. Nykymuotoisen arvonlisäveron ilmoittamisen on todettu olevan tiedoiltaan liian suppeaa ja väärinkäytöksille altista. Verottaja haluaakin keskittää resursseja tulevaisuudessa enemmän datan laadun parantamiseen, jotta verovirkailijat voivat keskittyä datan tarkastamisen sijaan ohjeistusten ja linjausten antamiseen asiakkaille. Tavoitteena on myös saada parempi kuva verovelvollisen liiketoiminnasta. Kun verolliset tapahtumat kirjautuvat automaattisesti ja taloushallinnon järjestelmien tukemana kerralla oikein, vältytään aikaa vieviltä selvityspyynnöiltä puolin ja toisin. Reaaliaikainen tapahtumien kirjaaminen ehkäisee myös mahdollisten verotarkastusten kautta esille tulleiden virheellisten kirjausten aiheuttamia viivästyskustannuksia. Arvonlisäverojärjestelmän toimivuutta on arvioitu myös EU:n tasolla
ja tätä kautta on tunnistettu kolme toimenpidekokonaisuutta, joita edistetään tulevina vuosina: sähköiseen laskutukseen perustuva reaaliaikainen ja digitaalinen arvonlisäveroraportointi, teknisiä alustoja koskevien arvonlisäverosääntöjen päivittäminen sekä yhteisen arvonlisäverorekisteröinnin käyttöönotto EU:n alueella.
Sähköinen taloushallinnon järjestelmä on tulevaisuuden vaatimus
Osana arvonlisäverojen ilmoitusprosessien muuttamista verottaja on aloittanut selvitystyön, jolla etsitään edellytyksiä reaaliaikaiselle arvonlisäverolle. Käytännössä tämä tarkoittaa selvitystä siitä, miten arvonlisäverovelvollisten taloushallinnon järjestelmistä saataisiin arvonlisäveroihin liittyvät tapahtumat lasku- ja kuittikohtaisesti. Tiedot siirtyisivät taloushallinnon sähköisistä järjestelmistä oh-
Rantalainen on yksi Suomen suurimmista tilitoimistoista. Tarjoamme täyden palvelun taloushallintoa asiakkaidemme tueksi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa yli 100 toimipisteellä. Tarjoamme asiakkaillemme kaikki taloushallinnon palvelut asiakasorganisaatioidemme eri elinkaaren vaiheisiin.
jelmistojen välisten rajapintojen välityksellä taloushallinnon järjestelmästä verottajan järjestelmään reaaliaikaisesti. Saatuja tietoja voitaisiin vertailla myös myyjän ja ostajan välillä. Tavoitteena on, että nämä reaaliaikaiset tapahtumat tuottavat suoraan arvonlisäveroilmoituksen ja verovelvollisen tarvitsee vain tarkistaa järjestelmästä saamansa tiedot. Uudistuksella ei haluta lisätä raportointitaakkaa, vaan pikemminkin helpottaa verovelvollisen arkea.
Toimi nyt, jotta olet valmis muutokseen.
Tässä hetkessä muutos reaaliaikaiseen arvonlisäveroon voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, mutta Suomessa toimii vielä iso joukko yrityksiä ja yrittäjiä, jotka eivät ole siirtyneet käyttämään edes sähköistä tiliotetta.
Tilitoimistojen rooli on olla mukana yritysten sekä yrittäjien arjessa ja asiakkaan kanssa keskustellen löytää parhaiten ja kustannustehokkaimmin juuri kyseistä asiakasta palvelevat taloushallinnon prosessit. Kirjanpitäjän rooli on auttaa ja tukea asiakasta sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Kun asiakkaan kanssa varmistetaan oikealaatuinen, oikea-aikainen ja oikeamuotoinen data, varmistutaan siitä, että arvonlisäveroilmoitus ja arvonlisäveron maksu on tehty oikein.
Toiveena vuosi ilman mustia joutsenia
Maailma on siirtynyt sääntöpohjaisesta toiminnasta moukarivoimaan. Venäjän hyökkäyssota Euroopassa jatkuu ja jatkuu raakalaismaisena. USA:n presidentti on ensimmäisen toimintavuotensa aikana aiheuttanut toiminnallaan enemmän hämmennystä kuin kriisien ratkaisua. Samaan aikaan Suomen kansantalous makaa edelleen ilman kasvua, kun kansalaiset keskittyvät enemmän säästämiseen ”pahan päivän varalle” kuin kuluttamiseen.
Vaikka monella teknologiateollisuuden alalla vientinäkymät ovat kääntyneet positiivisiksi, niin kotimaan kysynnän lamaantuminen estää kansantalouden kasvun.
Kun tuoreessa kauppakamarien talouskyselyssä lähes 85 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan, voidaan sanoa, että yritysten arvio suhdannenäkymistä on erittäin vakaa ja etumerkiltään selkeästi myönteisen puolella. Lähtökohta vuoden ensimmäiselle puoliskolle on lupaava. Erityisen vahvoja liikevaihdon kasvuodotukset olivat kooltaan suuremmissa yrityksissä, joiden painoarvo koko talouden kehityksen kannalta on merkittävä.
Myös vientiä koskevat odotukset olivat alkuvuodesta pirteitä. Yli 37 prosenttia niistä vastaajayrityksistä, joilla on vientiliiketoimintaa, ennakoi vientinsä kasvavan tänä vuonna ja selvästi alle kymmenen prosenttia odotti laskua. Loput arvioivat vientinsä pysyvän ennallaan. Tavaravienti oli Suomen taloudessa jonkin asteinen valopilkku jo viime vuonna.
Toimialoittain tarkasteltuna tilauskantojen tilanne oli odotetusti vaikein rakentamisessa. Myös kaupan toimialalla arvioitiin nykyinen tilauskanta heikommaksi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Valoisin tilanne oli teollisuudessa.
Kun Trump julkisti viime vuonna tullinsa, oletti moni maailmantalouden suistuvan raiteiltaan ja Yhdysvaltojen talouden päätyvän jopa taantumaan. Yhdysvalloissa kasvutahti on heikentynyt ja työmarkkinoilta on saatu osin huolestuttavia uutisia, mutta pääosin tilanne on vakaa. Pelättyä kauppasotaa ei syntynyt, vaan tilanne rauhoittui, kun Euroopan unioni ei lähtenyt vastatoimiin Trumpin hallintoa vastaan.
Yhdysvallat ja Euroopan unioni sopivat heinäkuun lopussa tullisopimukset, jossa eurooppalaiselle tavaratuonnille määrättiin pääsääntöisesti 15 prosentin tullimaksu. Vaikka sopimusta luonnehdittiin yleisesti Euroopan kannalta kehnoksi, on selvää, että tilanteen rauhoittuminen on huomattavalla tavalla
vakauttanut suhdannetta ja samalla parantanut suomalaisten vientiyritysten näkymiä. Vakaa tilanne on parempi kuin sellainen, jossa kauppasota roihuaisi.
On kuitenkin epäselvää, tuleeko sopu säilymään, sillä Trump käyttää kauppapolitiikkaa ulkopoliittisten tavoitteiden edistämiseksi ja on uhannut käynnistää kauppasodan uudelleen Grönlannin valloittamiseen liittyvien suunnitelmiensa tueksi. Jos Trump ryhtyy uuteen tullisotaan, olisi Euroopan unioni ehkä pakotettu toimimaan ja ryhtymään omiin vastatoimiinsa. Tilanne elää ja muuttuu nopeasti.
Jari P. Tuovinen toimitusjohtaja Oulun kauppakamari
IT-RATKAISUT
www.rescomi.com | Softpolis Raahe | Teknologiakylä Oulu
OULUN KAUPPAKAMARI
WWW.OULUNKAUPPAKAMARI.FI
PÄÄTOIMITTAJA
Jari P. Tuovinen
VASTAAVA TOIMITTAJA
Mika Kulju
TOIMITUSSIHTEERI
Jaana Lahtinen
KONSEPTI JA ULKOASU
PunaMusta Oyj
TAITTO
Crea Oy
KANNESSA
Tiede- ja kulttuuriministeri
Mari-Leena Talvitie
Kuva: Lauri Heikkinen
PALAUTTEET: mika.kulju@chamber.fi
Ei yllätyksiä yrittäjälle! Vain reilua työterveyttä
Täsmän edut:
• Lakisääteiset toimet hoidetaan työpaikalla.
• Oikeasti kiinteä kk-hinta: Ei lisämyyntiä, piilokuluja tai aloitusmaksuja.
• Irtisanomisaika asiakkaalle 1 sekunti
NYT MYÖS OULUSSA!
Älä arvaile, kysy suoraan!
Soita Niinalle: 020 7424 115 tai laske hinta: tasma.fi/hintalaskuri
JULKAISIJA
Oulun Kauppakamari, Sepänkatu 20, 90100 Oulu
ILMOITUSMYYNTI
ADAPTI-PALVELUT
Puh. 050 369 2556 myynti@adaptipalvelut.fi
ILMESTYMINEN
Neljä kertaa vuodessa helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja marraskuussa.
PAINO
PunaMusta Oy, Oulu
JAKELU
Noin 1800 kpl -Jäsenyrityksiin -Sidosryhmille -Kauppakamarin järjestämissä tapahtumissa
SELATTAVA SÄHKÖINEN VERSIO Oulun kauppakamarin www-sivuilla: www.oulunkauppakamari.fi
ISSN 1458-6002
OULUN KAUPPAKAMARI
NRO 1 / HELMIKUU 2026
3
PÄÄKIRJOITUS
Toiveena vuosi ilman mustia joutsenia
8
12
18
NOORA HAUTAKANGAS
Vastuullinen vaatekauppias
TIEDE- JA KULTTUURIMINISTERI
Koulutus on parasta tulevaisuudenturvaa
HÄTÄLÄ
Tuoreen kalan kotimainen markkinajohtaja Hätälä Oy luovii menestyksellä kalatalouden aallokoissa
18
24
HÄMEENAHO
Maanläheinen esimerkki vastuullisuudessa
30
34
100 YRITYSTÄ X 100 KV-OSAAJAA
Kansainvälinen osaaminen on kasvun polttoaine – uskallammeko käyttää sitä?
MATKALLA KOLUMNI
Messuviikoilla firmat maksavat sikahintaa majoituksista – mitä sillä rahalla saa?
As Democracy Falters, Accountability Disappears
MARI VIIRELÄ
Oulu Chamber of Commerce Director of Service Sector
mari.viirela@chamber.fi
050 482 2305
What is the responsibility of those in power? This is a question that inevitably comes to mind when following world politics and President Trump’s actions. Recent events confirm a troubling reality: democracy is in global decline. When shared global agreements lose their significance and multilateralism weakens, the effects are reflected negatively in the global accountability architecture.
The rule of law creates the foundation for accountability by requiring citizens, corporations, and public authorities to operate within legal boundaries. Actions are then predictable, transparent, and processes fair. Democracy, in turn, enables citizen participation and influence. A healthy democracy ensures that leaders answer to voters while civil society can voice concerns openly.
Donald Trump’s second and current tenure raises concerns regarding democracy and the rule of law. When the independence of institutions is questioned, the foundation of accountability trembles. In a democracy, leaders are not above the law or immune to criticism. The media plays a vital role in democracy by exposing wrongdoing and conveying accurate information. As AI systems are increasingly used to undermine demo-
cratic processes and institutional independence, it is particularly alarming when those in power accelerate this negative trajectory.
Technology-driven changes in the information environment, along with increasing polarization and information manipulation, broadly affect how societies organize themselves. These effects are visible in both public well-being and the health of democratic institutions. The values shaping technology differ vastly between democratic and authoritarian regimes. When nations put self-interest first, global accountability suffers.
Strengthening democracy requires collective action from multiple actors. Civil society must step up as watchdog and change agent. Companies, in turn, must view accountability as a competitive advantage, and investors must hold firm to ESG requirements even when political winds shift. Democratic institutions, independent journalists, responsible businesses, and engaged citizens must defend accountability when it’s under threat. Only through collective action can we reverse democracy’s decline and build a more accountable future.
Responsibility Also Means Making Mistakes
Responsibility is often discussed as if it meant perfection. As if a responsible actor were someone who anticipates everything and never fails. Reality, however, is different. In business, leadership, and working with people, mistakes are inevitable.
That is why I believe responsibility also includes the courage to make mistakes. Even more important is how we respond when mistakes occur. Do we hide them, justify them, or do we stop and genuinely reflect on what can be learned?
As a Junior Chamber member, I see responsibility strongly through the lens of learning. Leadership is not built on ready-made answers, but on experiences that require us to reflect on our own actions. A mistake in itself does not make anyone irresponsible, but avoiding accountability does.
This way of thinking is well illustrated by the fact that the 2026 President of Junior Chamber International Finland, Juho Hietala, has introduced a socalled “failure bank.” It collects mistakes that have occurred in projects, not to assign blame, but to learn together and ensure that the same
mistakes are not repeated. Openness transforms individual failure into shared learning.
In the business world, raising mistakes openly requires trust. It demands a culture where failure is not punished but used as a tool for learning. When mistakes are discussed openly, they are less likely to recur. At the same time, psychological safety and genuine commitment are strengthened.
Responsible action does not mean that everything always goes right. It means learning from mistakes and acting better next time. The courage to acknowledge one’s own shortcomings is often the strongest form of leadership.
IS RESPONSIBLE MISTAKE-MAKING AND OPEN REFLECTION ON FAILURE BECOMING A
KEY PART OF THE FUTURE SHIFT IN LEADERSHIP CULTURE?
ANNA POROPUDAS, President of Oulu Junior Chamber International and Service Coordinator at Pohde Wellbeing Services County.
Vastuullinen vaatekauppias
VASTUULLISUUDESTA ON TULLUT YKSI YRITYSTEN KESKEISISTÄ ARVIOINTIKRITEEREISTÄ, MUTTA MONI PK-YRITTÄJÄ ON SEN EDESSÄ EDELLEEN YMMÄLLÄÄN.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: MEERI UTTI
Kymmenen vuotta sitten ensimmäisen käytettyjen vaatteiden secondhand-myymälän Helsingissä avannut Noora Hautakangas on voinut seurata aitiopaikalta kiertotalousbisneksen ja samalla myös päivä päivältä vahvistuvan vastuullisuustrendin nousua.
Ne asiat, jotka takavuosina lakaistiin vaivihkaa maton alle tai kuitattiin hiljaisuudella, nousevat some-aikana auttamatta esiin. Ja julkisuuden voima voi olla etenkin pienemmälle yritykselle kohtalokas. Asiakaskadon lisäksi se karkottaa usein myös yhteistyökumppanit.
”Vastuullisuus oli vielä viime vuosikymmenellä muodikas myyntislogan. Tänä päivänä se on todella painava asiakaslupaus”, Hautakangas tiivistää.
Kiertotalousbisneksessä vastuullisuuden merkitys korostuu entisestään. Toiminnan on oltava läpinäkyvää ja kaikilta osin sitä, mitä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille luvataan.
”Käytännössä vastuullisuus on tämän kaiken kivijalka”, Hautakangas toteaa.
Bisneksen lisäksi vastuullisuuslupaukset ovat painavia myös henkilöstön suuntaan.
”Meille tullaan töihin sen vuoksi, että Reloven toiminta koetaan tärkeäksi. Maailma hukkuu tavaraan ja vaatteisiin. Täällä tuota taakkaa yritetään edes hieman keventää.”
KUKA: Noora Hautakangas, Relove -vaatekauppa- ja kahvilaketjun perustaja ja yrittäjä, työskennellyt myös radio- ja tv-toimittajana/juontajana
KOULUTUS: Ylioppilas
PERHE: Avopuoliso ja yorkshirenterrieri Wallu
HARRASTUKSET: Jooga, spinning, kuntosali, kirpparit
Askel kerrallaan eteenpäin
Monelle pk-yrittäjälle alati lisääntyvät vastuullisuusvaatimukset näyttäytyvät lähinnä raportointibyrokratiana sekä erilaisina dokumentteina ja sertifikaatteina, joiden haalimiseen kuluva aika on poissa tärkeämmiltä töiltä. Ulkopuolinen konsulttiapu tuntuu sekin kalliilta lisäkustannukselta.
Teemaan liittyviä koulutuksia on tarjolla riittämiin, mutta niiden saldo voi jäädä laihaksi. Moni asia näyttää paperilla helpolta, mutta voi olla omassa yrityksessä yllättävän hankala toteuttaa. Kun ote lipsuu heti alkumetreillä, jäävät tuloksetkin heikoiksi. Samalla hiipuu oma ja myös henkilöstön alkuinnostus.
Hautakangas tunnustaa, että vastuullisuuspallosta on etenkin pienissä yrityksissä vaikea saada kunnollista otetta. Asiakokonaisuudet ovat isoja ja moni yrittäjä jää ihmettelemään, mistä oikein aloittaa.
Luovuttamisen sijaan olisi kuitenkin puskettava askel kerrallaan eteenpäin. Asioita ei kannata enää siirtää eteenpäin, mikäli mielii pysyä kilpailussa ja yhteistyöverkostoissa mukana.
”Vastuullisuuspaine kasvaa jatkuvasti asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden puolelta. Nyt siihen on jo pakko vastata”, Hautakangas muistuttaa.
Kestävää kannattavuutta
Kuinka sitten kääntää vastuullisuusohjeistusten korulauseet konkretiaksi?
Relovessa se tarkoittaa oman toiminnan ohella kaikkien toimitus- ja kumppanuusketjujen tarkkaa perkausta vastuullisuus- ja päästökriteerien valossa. Samalla luupilla on käyty ja käydään edelleen läpi myös kyseisten kumppanien käyttämät toimituskanavat ja alihankkijat. Toiminnan hiilijalanjälkeä kutistetaan jatkuvasti ja hankintoja keskitetään mahdollisuuksien mukaan lähituottajille.
”Meille on todella tärkeää varmistaa, että koko verkosto toimii sen jokaisessa kohdassa vastuullisesti ja vähäpäästöisesti. Samalla on tietysti muistettava myös Reloven oma taloudellinen ja sosiaalinen vastuu. Kestävän yritystoiminnan pitää olla myös kannattavaa.”
Oman verkoston vastuullisuusperkaus voi joskus tarkoittaa myös sitä, että yhteistyö jonkin pitkäaikaisen luottokumppanin kanssa tulee tiensä päähän. Tässäkin kohtaa ketju on tismalleen niin vahva kuin sen heikoin lenkki.
”Yrittäjän arki tarkoittaa joskus koviakin päätöksiä. Bisnestä pitää tehdä puhtain paperein ja puhtaalla omallatunnolla.”
Stoppi kiinalaiselle krääsävirralle
Reloven tiukkana periaatteena on, ettei se ota myyntiin Aasian halpatuontivaatteita tai tuoteväärennöksiä. Niiden seulonnassa ovat apuna sekä alan ammattilaisten silmät että tekoäly.
Täysin aukotonta järjestelmää on Noora Hautakankaan mukaan mahdotonta rakentaa, sillä huippubrändien tuoteväärennöksiä on joskus lähes mahdotonta erottaa.
”Suurin riesa on kiinalaisista verkkokaupoista tilattava kertakäyttömuoti ja vaatekrääsä, joka ei kelpaa uusiokäyttöön ja päätyy roskiin. On merkillistä, ettei tätä tavaravirtaa saada millään kuriin”, hän huokaa.
Käytettyjen vaatteiden kauppa on ollut viime vuodet vahvassa myötätuulessa. Apuna on ollut yleinen asennemuutos sekä matalasuhdanne, jonka myötä moni kuluttaja kiertää ensin kirppareiden kautta.
”Kun avasin ensimmäisen liikkeen, harva tunnusti käyttävänsä secondhand-vaatteita. Nyt se on ihan arkinen asia.”
Kasvukatse myös ulkomaille
Vuonna 2016 perustetulla Relove Oy:llä myymälät Helsingissä, Tampereella sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vaatteiden lisäksi repertuaariin kuuluvat tunnetut käsilaukkubrändit.
Liikevaihto on noussut runsaaseen kahdeksaan miljoonaan euroon ja kasvavan yrityksen tuloskin on nousemassa plussalle. Henkilöstöä on 140.
”Saksa olisi kiinnostava markkina-alue. Suunnitelmat ovat kuitenkin vielä idea-asteella”, Noora Hautakangas toteaa.
Reloven konseptiin kuuluvat myymälöiden yhteydessä toimivat kahvilat, jotka viime syksynä saivat jatkokseen myös ravintola Rue Madamen Helsingin ydinkeskustassa.
Yrittäjä tunnustaa, että laajennus ravintola-alalle herätti lähipiirissä kummastusta ja moni varoitteli sen riskeistä. Pohjalaisluonto potki kuitenkin eteenpäin.
”Ravintola on ollut pitkäaikainen haaveeni. Kun sopiva tila löytyi, päätimme toteuttaa sen puolisoni kanssa. Toivottavasti se tuo omalta osaltaan pientä piristystä Helsingin hiljaiseksi sanottuun katukuvaan”, Hautakangas toteaa.
Koulutus on parasta tulevaisuudenturvaa
NYKYINEN TALOUSSUHDANNE JA SYNKKÄ MAAILMANTILANNE
KOETTELEVAT ETENKIN NUORTEN TULEVAISUUDENUSKOA. LUOTTOA ON SILTI ETEENPÄIN VIEVÄÄN KOULUTUKSEEN.
TEKSTI: TIMO SORMUNEN KUVAT: LAURI HEIKKINEN, VALTIONEUVOSTON KANSLIA
Monen suomalaisen tulevaisuudenusko on ollut Ukrainan sodan, koronapandemian ja vaikean työttömyystilanteen takia kovilla. Monilla nuorilla näkymä on ollut vielä masentavampi, etenkin jos työ- ja opiskelupaikat ovat jääneet kerta toisensa jälkeen vain haaveiksi.
Tämän tiedostaa myös tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie. Oululainen ympäristötekniikan diplomi-insinööri lukeutuu 1990-luvun laman lapsiin, jotka saivat kyseisinä vuosina tottua jatkuviin säästöihin. Tuolloin monissa kouluissa muun muassa puolitettiin kynät ja kumit sekä pantiin kirjat tehokiertoon.
Synkistä ajoista huolimatta yhteiskunta antoi tuolloin vankkaa uskoa siihen, että koulutus on avain parempaan tulevaisuuteen ja työllistymiseen.
”Eikä se näytä vieläkään pahasti horjuneen. Viimeisten kyselytutkimusten mukaan koulutus on – ja se myös nähdään parhaana tulevaisuusinvestointina itselle, perheelle ja koko yhteiskunnalle. Opiskelu kannattaa aina ja tätä meidän on jatkossakin vaalittava”, Talvitie toteaa.
Työttömyys kääntyy vielä työvoimapulaksi
Ministerin mukaan istuva hallitus on tehnyt valoisamman tulevaisuuden eteen vastuullista politiikkaa ja monia näkymää kirkastavia toimenpiteitä. Kiusana on kuitenkin ollut heikko
taloussuhdanne ja kansainvälisesti epävarma tilanne.
Keskeiset rokotukset on joka tapauksessa annettu. Nyt on yritysten vuoro toimia.
”Peruskoululaisten Pisa-tulokset olivat laskeneet jo 20 vuotta, joten heti hallituskauden alussa lisäsimme kolme vuosiviikkotuntia matematiikkaan, äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Älylaitteiden käyttörajoitukset ovat parantaneet koulujen työrauhaa ja voi olla, että sitä laajennetaan myös toisen asteen oppilaitoksiin. Kyselyjen mukaan nuoret haluavat itsekin vähentää älylaitteiden parissa viettämäänsä aikaa”, Talvitie toteaa.
Tärkeällä sijalla on myös työllistämisseteli, jolla kannustetaan työnantajia palkkaamaan työttömänä olevia nuoria puoleksi vuodeksi 50 prosentin palkkatuella. Tässä kohtaa on ministerin mukaan hyvä huomata, että nykyinen työttömyys kääntyy tulevan talouskasvun ja eläköitymisten myötä jo muutaman vuoden päästä työvoimapulaksi.
”Siksi osaajia kannattaa etsiä ja palkata jo nyt.”
Ministerin mukaan vastuullisten johtajien ja työelämän toimijoiden on luotava polkuja, jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus päästä kiinni työelämään sekä nähdä ja kokea, että hänen panoksellaan on merkitystä.
”Nuorilla on myös uusia ideoita, rohkeutta muuttaa toimintatapoja ja hyödyntää teknologiaa”, Talvitie tähdentää.
Loppu koulutuspaikkakikkailulle
Tiede- ja kulttuuriministeri on esikuntineen perannut myös korkeakoulutuksen nykytilaa. Samalla havaittiin, ettei edellisen hallituksen päätös lisätä aloituspaikkoja 10 000:lla toiminut odotetulla tavalla.
”Kevään 2023 ylioppilaista yli 20 000 jäi silti vaille korkeakoulupaikkaa. Ensikertalaisten sijaan iso osa uusista paikoista meni niille, joilla oli jo vähintään yksi opiskelupaikka tai -tutkinto. Se kertoo, ettei pelkkä opiskelupaikkojen lisääminen nosta osaamistasoa”, Talvitie toteaa.
Nyt meno muuttuu. Jos hakijalla on jo aloituspaikka, on toisesta luovuttava. Näin niitä riittää paremmin myös ensikertalaisille.
Aloituspaikkoja aiotaan lisätä tänä vuonna noin 800:lla, joista noin puolet yliopistojen viisivuotiseen koulutukseen ja puolet ammattikorkeakoulujen 3,5 vuotta kestävään koulutukseen. Etusijalla ovat ensikertalaiset hakijat ja paikat
kohdennetaan pääosin talouskasvua tukeville teknisille aloille.
Asiaa koskeva kirje lähtee korkeakouluille vielä alkuvuoden aikana. Jatkossa on ministerin mukaan tärkeä pohtia, mitä aloituspaikkoja on syytä vähentää.
Putoavatko humanistiset tieteet tässä kohtaa suoraan pelistä?
”Eivät suinkaan. Esimerkiksi kieli- ja käyttäytymistieteille on entistä enemmän käyttöä muun muassa arkkitehtuurissa ja designissa sekä audiovisuaalisilla aloilla ja peliteollisuudessa. Luovat alat ovat myös tärkeitä vientialoja”, Talvitie tähdentää.
Opintoseteli avaa uusia ovia
Kevään edetessä eduskuntaan on tulossa hallituksen esitys opintosetelistä. Sen ideana on tarjota toisen asteen oppilaitoksesta valmistuneille nuorille mahdollisuus avoimen korkeakoulun opintoihin.
Niitä voisi suorittaa yhden lukuvuoden aikana maksimissaan 30 opintopisteen edestä. Kol-
melle ikäluokalle suunnattu kokeilu on tarkoitus käynnistää ensi syksynä ja jatko ratkeaa kokemusten perusteella.
”Opintoseteli avaa korkeakoulutuksen ovet siitä motivoituneille nuorille ja auttaa vaille opiskelupaikkaa jääneitä onnistumaan seuraavalla kerralla paremmin. Samalla se purkaa hakupainetta ja hakemussumaa”, Talvitie selvittää.
Ministeri kiittääkin tässä kohtaa korkeakouluja, jotka ovat tehneet hyvää yhteistyötä muun muassa hakukäytäntöjen yksinkertaistamisessa. Sen ansiosta yhdellä pääsykokeella voi hakea moneen paikkaan.
”Suomi ja suomalaiset pärjäävät vain koulutuksella. Siksi korkeakoulututkinnon omaavien osuus on saatava 2030-luvulla 50 prosenttiin ja sen ylikin. Vuonna 2023 tuo osuus oli noin 39 prosenttia”, Talvitie tiivistää.
Valtuustoilta vaaditaan nyt vastuullisuutta
Monessa kunnassa talous on ollut jo pitkään tiukoilla. Väestön ikääntyessä ja verotulojen vähentyessä säästöjä on haettava entistä tiheämmällä kammalla.
Loppumetreillä joudutaankin usein tasapainoilemaan kahden valmiiksi huonon vaihtoehdon väliltä: Säästetäänkö lapsiperheiltä ja nuorilta vai ikääntyvien hoivasta?
Tätä valintaa on jouduttu tekemään vuosien varrella myös Oulussa, vaikka sen talous on moneen muuhun paikkakuntaan nähden varsin hyvässä kunnossa. Vuodesta 2004 kaupunginvaltuustossa ja matkan varrella sekä kaupunginvaltuuston että -hallituksen puheenjohtajana toimineen Mari-Leena Talvitien mukaan ikäluokat pienenevät ja se tuo kunnille enemmän pelivaraa myös valtionosuuksien käyttöön.
”Se ei ole enää takavuosien tapaan korvamerkittyä rahaa, joten sitä voi käyttää myös lapsiin ja nuoriin. Kyse on lopulta vastuullisista arvovalinnoista”, hän muistuttaa.
Tuoreimpien väestöennusteiden mukaan yli puolet Suomen kunnista on 2030-luvulla tilanteessa, jossa syntyvyys on alle kaksi koululuokallista vuodessa. ”Viimeistään se pakottaa kuntapäättäjät miettimään, investoidaanko seiniin vai niiden sisällä olevaan toimintaan.”
Vastuullinen yritys taistelee misinformaatiota vastaan
Merli Juustila Vastuullisuusasiantuntija Keskuskauppakamari
Maailman talousfoorumi nimesi misinformaation ja disinformaation yhdeksi maailman suurimmista lyhyen aikavälin uhista vuonna 2025. Misinformaatiota on käytetty paljon ilmasto-, ympäristö- ja muiden vastuullisuuskysymysten vähättelyyn. Ilmastonmuutosta on kuvattu liioiteltuna, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä etäisenä ongelmana, ja yritysvastuuta ideologisena rasitteena talouskasvulle. Todellisuudessa nämä ovat riskejä, jotka vaikuttavat jo nyt talouteen, turvallisuuteen ja ihmisten arkeen.
Misinformaation voima ei perustu vain väärään tietoon vaan myös epävarmuuteen. Kun tieteellistä tietoa kyseenalaistetaan riittävän usein, syntyy vaikutelma, ettei faktoja ole tai että ne ovat mielipidekysymyksiä. Tämä palvelee lyhyen aikavälin etuja, mutta pitkällä aikavälillä se on tuhoisaa myös yrityksille.
Vastuulliset yritykset voivat muuttaa suuntaa kolmella keskeisellä tavalla: läpinäkyvyydellä, tieteeseen perustuvilla tavoitteilla ja vaikuttamalla rohkeasti itse asiaan.
Ensimmäiseksi läpinäkyvyys tulee, kun yritykset raportoivat avoimesti päästöistään, vaikutuksistaan luontoon ja sosiaaliseen vastuullisuuteen
liittyvistä haasteista. Näin vähennetään tilaa väärälle tiedolle. Rehellisyys vastuullisuuden haasteista ja keskeneräisyydestä on tehokkaimpia vastavoimia misinformaatiolle.
Toiseksi tieteeseen perustuvilla tavoitteilla. Sitoutuminen esimerkiksi Science Based Targets -aloitteeseen ei ole vain ilmastoteko, vaan myös kannanotto tieteen puolesta. Se viestii, että päätöksiä tehdään tutkittuun tietoon nojaten. Kun yritys ankkuroidaan tieteeseen, se osallistuu aktiivisesti taisteluun disinformaatiota vastaan.
Kolmanneksi vaikuttamisella. Yrityksillä on voimaa julkisessa keskustelussa, arvoketjuissaan ja poliittisessa vaikuttamisessa. Vastuullinen yritys kannattaa myös sääntelyä, kun se perustuu tieteeseen ja yhteiseen etuun.
Maailman suurin uhka ei ole se, että tiedämme liikaa, vaan se, että emme enää tiedä, mihin tietoon voimme luottaa. Tämän uhan torjuntaan ratkaisun avaimet ovat kaikkien hallussa.
LUKUSUOSITUS
EU-katsaus
Kypros toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana tammikuun alusta kesäkuun loppuun vuonna 2026.
Keskuskauppakamarin EU-katsaus sisältää kirjoituksia Kyproksen puheenjohtajuuskauden keskeisistä tavoitteista sekä muista yritysten kannalta keskeisistä ajankohtaisista EU-asioista. Katsauksen tarkoituksena on välittää yrityksille ajankohtaista tietoa EU:n agendasta ja kehityssuunnista.
Katsauksen teemaan johdattelee Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, jonka mukaan Euroopan yhdentymisen ja taloudellisen yhteistyön historia on saavuttamassa uuden käännekohdan.
”Ukrainan sota on paljastanut itäisen naapurustomme haavoittuvuuden. Samalla globaalit kaupankäynnin säännöt ovat murroksessa presidentti Donald Trumpin tullipolitiikan ja monenkeskisten järjestelyiden hylkäämisen myötä. European unionin on hyvin pian tehtävä valinta: haluaako se jatkaa historiallista rooliaan vapaiden markkinoiden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolustajana vai jäädä sivustakatsojaksi muiden puhuessa ohitsemme.”
Lue lisää kauppakamari.fi
2x
Tuoretta tietoa
TALOUSKATSAUS
Kauppakamarien tammikuun alussa toteuttamasta kyselystä selviää, että yritysten odotukset tulevasta kasvusta vahvistuivat syksystä. Liikevaihdon kasvua seuraavan puolen vuoden jaksolla ennakoi 37 prosenttia vastaajista ja reilut 47 prosenttia yrityksistä odotti tilanteen pysyvän ennallaan. Supistumista odotti vain noin 16 prosenttia vastaajista. Lukemat ovat kohentuneet verrattuna syksyllä tehtyyn kyselyyn, jolloin kasvua odotti noin 30 prosenttia vastaajista ja supistumista reilut 21 prosenttia.
Jukka Appelqvist, pääekonomisti Keskuskauppakamari
NAISJOHTAJAKATSAUS
Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta selviää, että naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenissä nousi 31 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. Sekä markkina-arvoltaan suurissa että keskisuurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus johtoryhmien jäsenistä nousi 33 prosenttiin. Nousua edellisvuodesta oli suurissa pörssiyhtiöissä yksi ja keskisuurissa kolme prosenttiyksikköä. Naiset ja miehet ovat johtoryhmätasolla tasapuolisesti edustettuna jo 30 prosentissa pörssiyhtiöistä. Lisäksi First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui 13 prosenttiin.
Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari
Tervetuloa uudet jäsenet!
23.10.2025-3.2.2026
KAINUU
ATIMA - A TIME
B&E RAKENNUTTAJAT OY
L&T TEOLLISUUSPALVELUT OY/KAJAANI
KALAJOKILAAKSO
BYTEDEV OY
NIVALAN MAANSIIRTO OY
VÄHÄTIITON KONE OY
OULU
2T INVEST OY
ARKKIKALUSTE OY
ARKKITEHTITOIMISTO VELI KARJALAINEN OY
ARMIT OY
ASIANAJOTOIMISTO SOLVE OY
BH GROUP OY
BONDATA OULU OY
CERUUS OY
ELÄINLÄÄKÄRIASEMA KAMU OY
ES ADVISORY OY
IGGO SOFTWARE OY
NELOSPARKKI OY
NOSTURILIIKE SULKALA OY
OMAPAJA OY
OPEN BADGE FACTORY OY
PROAVENTIS OY
PRODINE OY
SCREENTEC OY
SKYBORN RENEWABLES OFFSHORE FINLAND OY
RAAHE
FODELIA OYJ
MAANSIIRTO HALKOLA OY
Hätälä haluaa kasvattaa vientiään
Kalan ja vastuullisuuden jalostaja
TUOREEN KALAN KOTIMAINEN MARKKINAJOHTAJA HÄTÄLÄ OY LUOVII MENESTYKSELLÄ KALATA-
LOUDEN AALLOKOISSA. VASTUULLISUUDESTA ON TULLUT PERHEYRITYKSEN VALTTI, JA SE SAATTAA OLLA VOITTAVA KORTTI MYÖS UUSIA MARKKINOITA TAVOITELTAESSA.
TEKSTI: SAMI KORKALA KUVAT: HÄTÄLÄ & SAMI KORKALA
“Kala-alalla vastuullisuus ei ole yksinkertainen asia. Meidän toiminnassamme jalostukseen, logistiikkaan ja kauppaan yhdistyvät kalastus ja kalankasvatus”, Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Jaana Isohätälä sanoo.
“Ja jokaisella osa-alueella on vielä omat kriteerinsä esimerkiksi ympäristön ja laatuasioiden suhteen.”
Hätälä valmistaa kalatuotteita vähittäiskaupoille, ammattikeittiöille ja tukkuliikkeille.
Ympäristövastuullisuuden lisäksi Hätälä hoitaa esimerkillisesti myös yritys- ja yhteiskuntavastuullisuuteen kuuluvat asiansa.
Hätälän toimitusjohtaja Jaana Isohätälä ja hänen isänsä Riku Isohätälä.
Kalaa vientiin
Isohätälä aloitti toimitusjohtajana kesäkuussa 2025 ja lähti samalla lanseeraamaan uutta, yhdessä henkilöstön kanssa luotua strategiaa. Oululaisyrityksen tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kasvaa vähittäiskaupassa ja ammattikeittiöpuolella Suomessa sekä valikoiduissa vientimaissa. Lisäksi yhtiö pyrkii lisäämään kalan kulutusta Suomessa.
2000-luvulla investointeja on tehty yli 30 miljoonan euron verran, minkä ansiosta mm. tehtaan kapasiteetti ja ympäristöystävällisyys ovat kohentuneet merkittävästi.
“Tällä alalla investoinnit ovat isoja ja pitkäjänteisiä. Korkotaso ja yleinen epävarmuus vaikuttavat suoraan siihen, mitä uskalletaan tehdä”, Riku Isohätälä sanoo.
Hän on nykyisen toimitusjohtajan isä ja luotsasi Hätälän nykyiseen kokoluokkaan teolliseksi kalanjalostajaksi.
“Esimerkiksi kalankasvatuksessa puhutaan vuosien aikajänteestä ennen kuin kala on valmis markkinoille”, Riku Isohätälä kertoo.
Vienti on tätä nykyä vielä pienessä roolissa Hätälän kokonaisliikevaihdosta. Sitä on tarkoitus kasvattaa uudella strategiakaudella.
“Suomessa elintarvikevienti on edelleen kansainvälisesti pientä, vaikka raaka-aineiden laatu on huippuluokkaa. Meillä on puhdas luonto ja tiukka laadunvalvonta. Siitä pitäisi pystyä rakentamaan enemmän vientiä”, Jaana Isohätälä näkee.
Hätälä rakensi pohjaa myös Yhdysvaltojen viennille, mutta ne suunnitelmat ovat toistaiseksi jäissä. Nyt tähtäimessä ovat Euroopan markkinat.
Kala suomalaisiin pöytiin
Hätälä pyrkii alallaan suunnannäyttäjäksi, joka saa kalatuotteita uudistamalla ja markkinoinnilla suomalaiset kuluttamaan nykyistä enemmän kalaa.
“Kalaahan syödään nykyisin ravitsemussuosituksia vähemmän, joten lisäämisen varaa on”, Jaana Isohätälä sanoo.
“Joskus kuulee, että kotimaisella luonnonkalalla olisi saatavuusongelma, mutta näin ei ole. Tarjontaa olisi enemmän kuin kysyntää. Saatavuudessa saattaa tulla ongelmia sitten, jos kalastajien elinkeino kärsii heikosta menekistä.”
Toimitusjohtaja tietää, että kalan hinta on määräävä tekijä sen kulutuksessa.
“En silti halua, että kalaa lähdetään halpuuttamaan, koska sitten se on suoraan laadusta pois. Jos kala on selkeästi halvempaa, niin raaka-aine on heikompaa tai prosessissa oiotaan”, Jaana Isohätälä näkee.
“Koko tuo vastuuta”
Suomen suurin luonnonkalan ostaja käsittelee vuosittain yli 10 miljoonaa kiloa kalaa.
“Jo yrityksemme koko tuo mukanaan vastuun. Tavoitteemme on yksinkertainen – toiminnastamme täytyy aiheutua mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle ja yhteiskunnalle”, Jaana Isohätälä sanoo.
Miljoonien kalakilojen käsittelystä tulevat sivuvirrat hyödynnetään täysin, ja jätevedenpuhdistamolle tehtaalta lähtee kirkasta vettä. Uuden teknologian ansiosta puhdistusprosessissa pystytään erottelemaan jätevesistä kiintoaine ja rasva biokaasulaitoksen käyttöön. Kaikki ravinteet saadaan kiertoon, sillä biokaasutuotannon alite käytetään viljelylannoitteeksi.
“Ympäristövastuullisuus on jatkuvaa kehittämistä. Olemme ottaneet uutta teknologiaa käyttöön myös hajunpoistoon.”
Lisäksi pakkausjätettä tulee tehtaalta jatkuvasti vähemmän. Esimerkiksi styroxlaatikot menevät muovitehtaalle raaka-aineeksi.
Ensi vuonna voimaan tuleva EU:n uusi pakkausjäteasetus pyrkii vähentämään pakkausjätettä ja edistämään kierrätettävien materiaalien käyttöä pakkauksissa. Koska Hätälä myy miljoonia kiloja
Hätälän Kaakkurin modernia tehdasta kehitetään jatkuvasti: Kuva: Hätälä Oy
pakattua kalaa, asetus vaikuttaa heidän toimintaansa.
“Olemme jo tehneet paljon kierrätettävyyden ja materiaalitehokkuuden eteen. Asetus pakottaa koko alan tarkastelemaan pakkaamista uudella tavalla”, Jaana Isohätälä sanoo.
Vastuullisuuden kehittämisessä ei tarvitse toimia yksin, sillä kala-ala saa apua mm. hallinnolta ja alan järjestöiltä.
Vastuullisuus tuli vuosikymmen sitten
Riku Isohätälä on edelleen toiminnassa aktiivisesti mukana: hallituksessa, omistajana ja neuvonantajana.
“Myös taloudellinen jalanjälkemme tällä alueella on suuri”, Riku Isohätälä muistuttaa.
Hätälä työllistää suoraan vajaat 200 ihmistä ja sesonkien alla työntekijämäärä puolitoistakertaistuu.
Päättyneellä tilikaudella 103,9 miljoonan euron liikevaihdon tehnyt Hätälä palkittiin marraskuun
lopulla Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla.
Jo neljännessä polvessa toimiva perheyritys on nähnyt monenlaisia aikoja.
“Vastuullisuudesta on alettu puhua tällä alalla enemmän kymmenkunta vuotta sitten. Moni asia tehtiin silti aiemmin oikein lähinnä käytännön järjellä. Nyt vastuullisuusvaatimukset ovat kasvaneet ja alan läpinäkyvyys parantunut. Näen sen hyvänä asiana.”
Toki kalan parissa työskentelevät ovat aina katsoneet vesistöjä erilaisella silmällä kuin muut.
“Joskus 1980-luvulla oltiin hieman huolissaan siitä, että onko Perämerellä ylikalastusta, kun silakanpyynti troolaamalla yleistyi”, Riku Isohätälä muistaa.
Verkostossa noin 400 kalastajaa
Hätälä hankkii kalaa noin 400 kotimaiselta sopimuskalastajalta rannikolta ja sisävesiltä. Sisään ostetaan muikkua, silakkaa, kuhaa, haukea, siikaa ja ahventa. Kalaa tulee paljon pohjoisesta
Torilta teolliseen mittakaavaan
Juho Isohätälän torikauppaan 1938 perustamasta yrityksestä on kasvanut suuren mittaluokan kalatalo. Nykyisin yhtiö tekee kalaruokia suomalaisiin pöytiin ja vie kalaa ulkomaille.
Kolmannen polven toimijat Riku ja Risto Isohätälä ostivat yrityksen 1975 isältään Ollilta ja yhtiöittivät sen muutamaa vuotta myöhemmin. Tuolloin toimittiin jo samoilla kulmilla kuin nykyäänkin, eli Oulun Kaakkurissa. Vuonna 2004 valmistui uusi, Suomen modernein tehdas, jonka jatkuvaan kehittämiseen investoidaan vuosittain. Nyt ohjaksissa on jo neljäs polvi.
Vaikka liikevaihto on nykyisin yli 100 miljoonaa euroa, Hätälä Oy on edelleen vahvasti perheyritys. Osakkeista 80 % kuuluu perheenjäsenille ja Isohätälät ovat vahvasti mukana hallitustyössä ja päivittäisessä toiminnassa.
“Sellainen rehtiys on ollut meidän toiminnassamme aina tärkeää. Olemme halunneet aidosti olla hyvä työnantaja, joka tuo hyötyä alueelle ja tekee hyvää ruokaa laadukkaista raaka-aineista”, Riku Isohätälä sanoo.
– muun muassa Oulujärvestä ja Inarinjärvestä. Tavoitteena on kasvattaa luonnonkalan osuutta entisestään.
Hätälä ei hanki kalaa vaarantuneista tai ylikalastuksen kohteina olevista kannoista eikä käytä myöskään WWF:n punaisella listalla olevia uhanalaisia kalalajeja. Yhtiöllä on MSC-, ASC- ja Global Gap -sertifikaatit, joiden avulla vastuullinen toiminta voidaan jäljittää kalastukseen ja kalankasvatukseen saakka.
Hätälän etu on logistinen sijainti pohjoisen kalarikkaiden vesien ympäröimänä. Norjan lohi tulee auditoiduilta ja luotettavilta kasvatuslaitoksilta Hätälälle 8–12 tunnissa ja etenee tuotantoon nopeasti. Nopea osto-, tuotanto- ja toimitussykli sekä tarkka omavalvonta takaavat kalan tuoreuden.
Kirjolohi hankitaan pääasiassa kotimaisilta meri- ja sisävesikasvattajilta. Näiden luona vieraillaan säännöllisesti varmistamassa kalojen hyvinvointi ja perkuutilojen hyvä hygienia.
Kaakkurista maailmalle
Hätälän tehtaan sijainti Kaakkurissa, vain muutaman kilometrin päässä Oulun keskustasta saattaa yllättää monet.
“Toisaalta päästöjä tulee logistiikasta ja työmatka-ajosta vähemmän, kun olemme lähellä kaupunkia ja ihmisiä”, Riku Isohätälä näkee.
Jaana Isohätälä uskoo, että Hätälä pystyy vielä parantamaan ympäristövastuullisuuttaan logistiikassa.
“Raskaan liikenteen sähköistyminen tai biopolttoaineiden laaja käyttö ei ole vielä arkipäivää, mutta uusiutuvien polttoaineiden käyttö lisääntyy ja logistiikan kumppanimme panostavat selvästi päästöjen vähentämiseen”, Jaana Isohätälä toteaa.
Hän on kasvanut hallitustyön kautta aiempaa strategisempaa linjaa vetäväksi toimitusjohtajaksi. Kasvatustieteiden tohtori on toiminut Oulun yliopistolla johto- ja tutkimustehtävissä. Lisäksi Jaana Isohätälä hän on istunut yhden kauden kaupunginhallituksessa vihreiden edustajana ja Business Oulun johtokunnan puheenjohtajana.
Maanläheinen esimerkki vastuullisuudessa
HÄMEENAHO KÄSITTELEE TEOLLISUUDEN SIVUVIRTOJA
JA KEHITTÄÄ JATKUVASTI TOIMINTANSA VASTUULLISUUTTA
TEKSTI: SAMI KORKALA KUVAT: HÄMEENAHO JA SAMI KORKALA
Raahelaisesta Pentti Hämeenaho Oy:stä on kehittynyt vastuullisuuden suunnannäyttäjä. Yhtiössä kaikki asiat katsotaan vastuullisuuslinssin läpi, oli kyseessä sitten strateginen päätös tai yksittäinen työtehtävä.
Yhtiön omistajat Jari ja Ari Muotio ovat aktiivisesti mukana operatiivisessa toiminnassa ja päätöksenteossa.
“Kun omistajat ovat sitoutuneet vastuullisuuteen, vastuullisia valintoja ei tarvitse perustella joka käänteessä. Päätöksenteko on nopeaa ja suoraa”, Hämeenahon toimitusjohtaja Jaana Kokko kuvaa.
Hämeenahon pyöräkuormaaja kierrättää materiaaleja kauhallinen kerrallaan.
Nopea päätöksenteko mahdollistaa myös sen, että vastuullisuutta voidaan tarkastella yksittäisissäkin asioissa. Energiankäyttö, työmaiden käytännöt ja hankinnat käydään läpi siitä näkökulmasta, mikä on vastuullista, tarpeellista, turvallista ja järkevää.
Hämeenaholla työskentelee nykyisin noin 170 työntekijää ja sen liikevaihto on noin 38 miljoonaa euroa.
Toimitusketjun vastuullisuus paranee
Tehdaspalvelutoiminta sekä kiviaines- ja maarakennustoiminnot ovat Hämeenahon ydintoimintaa. Tehdaspalveluun kuuluu teräksen valmistuksen sivutuotteiden ja kierrätysteräksen hukkamateriaalien kerääminen, käsittely ja uusiokäyttöön toimittaminen.
Kun teollisuuden ja rakentamisen suuria massamääriä hallitaan ympäristötietoisesti, vankalla osaamisella ja edistyksellisellä kalustolla, se auttaa myös asiakkaita pääsemään vastuullisuustavoitteisiinsa.
Yhtiön asiakkaisiin kuuluu teollisuuden toimijoiden lisäksi kuntia ja kaupunkeja sekä energiateollisuuden ja infra-alan yrityksiä.
Hämeenahon toiminta liippaa monia eri toimialoja ja vastuullisuusasiat on sovitettu vastaamaan käytäntöä.
“Olemme ottaneet vastuullisuustyöhön käytäntöjä eri toimialoilta”, Kokko kertoo.
Pienehköt arkiset parannuksetkin voivat olla vastuullisuustekoja. Esimerkiksi varikkoalueen valaistuksen kirkkautta säätämällä saatiin aikaan säästöjä ja pienennettiin hiilijalanjälkeä.
“5S-järjestelmän käyttöönotto korjaamomme tiloissa taas vähensi materiaalihukkaa, sujuvoitti työtä ja paransi työmotivaatiota”, Kokko kertoo.
Hämeenaho tarjoaa asiakkailleen nykyisin vaihtoehtona ympäristöystävällisempiä laitteita, kuten sähkökäyttöisiä murskaimia.
Kilpailuetu ja toimintaa Ruotsissa
Vastuullinen toiminta ja vastuullisuusosaaminen ovat nykyisin osa yritysten kilpailukykyä.
Hämeenaholla tämä on huomattu erityisesti rahoitusneuvotteluissa ja suurasiakkaiden tarjousprosesseissa.
Kati Oravisjärvi (vas.) on toiminut Hämeenahon vastuullisuusjohtajana vuodesta 2023 saakka.
Yhtiön toimitusjohtaja Jaana Kokko korostaa vastuullisuuden merkitystä kilpailukyvylle.
“Kun investoinnit ovat useiden miljoonien eurojen luokkaa, vastuullisuus nousee nopeasti pöydälle. Se vaikuttaa osittain siihen, millä ehdoilla rahoitusta saadaan”, Kokko kertoo.
“Lisäksi isot yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneita työturvallisuuden tasosta. Se on monesti ensimmäisiä kysymyksiä neuvotteluissa.”
Suuryrityksillä alihankkijoiden ja toimittajien vaihtaminen vastuullisuusvelvoitteiden toteutumattomuuden takia on nykyisin normaalia. Vastuullisuutta todennetaan myös ympäristö-, laatu- ja työturvallisuusauditointien aikana. Hämeenaholla on sertifikaatit näiltä kaikilta osa-alueilta.
Vastuullisuuden rooli tulee tuskin vähentymään jatkossa, sillä mm. Ruotsin hankkeissa sen on oltava kunnossa. Hämeenaholla on nykyisin infratoimintoja Ruotsissa, jossa se toimii tytäryhtiönsä HSAB:n (Hämeenaho Sverige Ab) kautta.
Kansainvälisessä EcoVadis-arvioinnissa Hämeenaho paransi sijoitustaan pronssitasolta hopeatasolle ja kuuluu nyt toimialallaan parhaaseen yhdeksään prosenttiin. Maailmanlaajuisesti sijoitus on parhaassa 15 prosentissa kaikista arvioiduista yrityksistä.
EcoVadis -arviointi mittaa sitoutumista vastuullisiin toimintatapoihin sekä niiden jatkuvaan parantamiseen kaikilla vastuullisuuden osa-alueilla: ympäristö, työ- ja ihmisoikeudet, etiikka sekä kestävä hankinta.
“Vastuullisuus näkyy meillä ennen kaikkea teoissa. Se on läsnä kaikissa prosesseissa ja valinnoissa, ei vain ympäristöasioissa”, Kokko sanoo.
Oma vastuullisuusjohtaja
Hämeenaho vie vastuullisuusasioita eteenpäin vastuullisuusjohtaja Kati Oravisjärven johdolla. Hän vastaa mm. integroiduista toimintajärjestelmistä ja on mukana kehittämässä työturvallisuutta.
“Vastuullisuusjohtajan roolin perustaminen kertoo, että vastuullisuuden kehittämiseen varataan aidosti resursseja ja osaamista”, Oravisjärvi sanoo.
Ympäristötekniikan tohtori tuli taloon ympäristö-, turvallisuus- ja laatupäälliköksi 2022 ja aloitti vastuullisuusjohtajana vuotta myöhemmin.
Tehtäviin kuuluu esimerkiksi toiminnan säännöllistä auditointia, lainsäädännön seuraamista ja prosessien jatkuvaa kehittämistä.
“Vastuullisuus ei tule koskaan täysin valmiiksi. Liittämällä vastuullisuuden organisaation sisäisiin prosesseihin siitä saa tehtyä selkeän ja kestävän toimintatavan.”
Vaikka ympäristövastuullisuus korostuukin yrityksen toimialalla hiilijalanjäljen laskennan kautta, myös sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallintotapaan ja taloudelliseen vastuuseen liittyvät asiat ovat kunnos-
Hämeenahon sähkötoiminen mobiilimurskain Pyhäjoen Markanrämeellä.
Kiertotalousyhtiö jo pitkään
Pentti Hämeenaho aloitti yksityisenä urakoitsijana Rautaruukin Raahen (nykyisin SSAB) tehdasalueella 1960-luvulla. Selkeä kasvuloikka vuonna 1977 perustetun yrityksen toimintaan tuli 1990-luvulla.
“Itse asiassa olemme olleet kiertotalousyhtiö jo ennen kuin koko käsitettä oli olemassa”, Hämeenahon toimitusjohtaja Jaana Kokko sanoo.
Perustajan pojat Jari ja Ari Muotio – nykyiset omistajat – ovat kasvaneet pikkuhiljaa mukaan perheyrityksen toimintaan.
Tuulivoimahankkeista ja muista energia-alan infrahankkeista on ehtinyt kertyä kokemusta jo 2010-luvulta saakka.
Koska Hämeenaho kasvaa ja toimii entistä suuremmissa hankkeissa ja suurempien toimijoiden kanssa, myös omaa toimintaa oli modernisoitava.
Johtamisjärjestelmä uusittiin syksyllä 2023. Samalla nimitettiin myös yrityksen ensimmäinen vastuullisuusjohtaja Kati Oravisjärvi
sa.
Hämeenahon henkilöstöä kannustetaan raportoimaan työturvallisuus-, ympäristö- ja laatuhavaintoja digitaalisissa kanavissa.
“Tärkeintä on se, että ihmiset osallistuvat ja uskaltavat nostaa asioita esiin”, Oravisjärvi sanoo.
Alkuvuodesta käyttöön otettiin uusi työturvallisuuden digipalvelu.
“Koska meillä on paljon toimintaa SSAB:n tehtaalla, haluamme käyttää samaa kanavaa kuin SSAB.”
Hämeenaholla on luonnollisesti käytössä myös väärinkäytösten ilmoituskanava.
Aito esimerkki ja sparraaja
Hämeenaho toimii konkreettisesti monien yritysten esimerkkinä vastuullisuustyössä ja jakaa siihen liittyvää osaamistaan auliisti.
“Ei meillä ole mitään syytä pantata toimintatapojamme ja osaamistamme”, Kokko sanoo.
Esimerkiksi Oravisjärvi esitelmöi aiheesta ja vaikuttaa eri foorumeilla. Hän toimii mm. Oulun kauppakamarin teollisuuden ympäristövaliokunnassa ja oli mukana ohjausryhmässä, joka loi Rakennusteollisuus RT ry:n vastuullisuusohjelman.
“Se kertoo paljon, että meiltä oli edustus ohjausryhmässä ainoana pk-yrityksenä”, Kokko sanoo.
Oravisjärvi ja Kokko nostavat avoimuuden keskeiseksi periaatteeksi vastuullisuuden juurruttamisessa.
Työntekijöille viestitään tuotantomääristä, turvallisuudesta ja kehityshankkeista mm. infonäyttöjen ja säännöllisten palavereiden kautta.
“Sillä tavalla vastuullisuusasiat menevät eteenpäin yrityksessä”, Oravisjärvi sanoo.
Erityisesti keskitytään esimiesten osaamisen kehittämiseen, sillä heiltä vaaditaan Hämeenaholla monenlaista osaamista.
Vuokraamme uniikkia
toimistotilaa 214,5 m² - 587 m²
Koskenniskan Vartista os.
Kasarmintie 15, Oulu
Soita 050 5495
OLEMME SÄHKÖ- JA KYLMÄALAN AMMATTILAINEN
Toteutamme ammattitaidolla ja luotettavasti monipuoliset sähkö- ja kylmäalan palvelut niin teollisuuden, energia-alan kuin julkishallinnon tarpeisiin.
Kansainvälinen osaaminen on kasvun polttoaine –uskallammeko käyttää sitä?
ELLA VALLENIUS, PROJEKTIKOORDINAATTORI, TALENTTREKFINLAND-HANKE. KUVA: JAANA LAHTINEN
OULU ELÄÄ KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUOTTAAN, JA KATSEET KOHDISTUVAT TAITEEN JA TAPAHTUMIEN OHELLA MYÖS SIIHEN, MILLAISTA KULTTUURIA RAKENNAMME TYÖELÄMÄSSÄ. YRITYSKULTTUURI EI OLE SIVUROOLISSA, KUN
PUHUTAAN ALUEEN TULEVAISUUDESTA, KASVUSTA JA VETOVOIMASTA. YKSI TÄRKEÄ
KYSYMYS KUULUU, ANNAMMEKO TILAA ERILAISILLE OSAAJILLE JA TOISAALTA HYÖDYNNÄMMEKÖ JO OLEMASSA OLEVAN OSAAMISEN JA POTENTIAALIN?
100 YRITYSTÄ X 100 KV-OSAAJAA –KAMPANJA
Kirittääksemme kasvua ja yrityskulttuurin kehittymistä kohti kansainvälistä kasvukaupunkia, Oulun Kasvuyritysryhmän viimevuotisen aloitteen innoittamana heitämme positiivisen haasteen: löydämmekö vuoden aikana 100 yritystä, jotka palkkaavat kansainvälisen osaajan tai opiskelijan?
100 yritystä x 100 kv-osaajaa –kampanjan ytimessä ovat siis yritykset, jotka ovat palkanneet kansainvälisen työntekijän töihin tai harjoitteluun –joskus ensimmäistä kertaa, joskus jo kokemuksen tuomalla varmuudella. Kaikki tarinat ovat arvokkaita ja ne osoittavat, ettei täydellistä hetkeä tai maailman valmiiksi saamista tarvitse odottaa. Kasvu alkaa päätöksestä kokeilla.
Kampanjan yhtenä tavoitteena onkin rohkaista pohtimaan, millainen rooli kansainvälisellä osaajalla voisi olla omassa yrityksessä juuri nyt. Parhaimmillaan syntyy aito win-win-tilanne: yritys saa uutta osaamista, näkökulmia ja tukea liiketoiminnan kehittämiseen, ja kansainvälinen osaaja pääsee kiinni suomalaiseen työelämään.
VIIME SYKSYNÄ
TOTEUTETTU
KAUPPAKAMARIEN
OSAAJAKYSELY
KERTOO, ETTÄ 73%
KANSAINVÄLISIÄ
OSAAJIA
PALKANNEISTA
YRITYKSISTÄ ARVIOI
KOKEMUKSEN MYÖNTEISEKSI.
Yrityksille on maksutonta neuvontaa ja tukea saatavilla, joten yksin ei tarvitse pähkäillä, miten teeman kanssa pääsisi liikkeelle tai eteenpäin. Esimerkiksi TalentTrekFinland-hankkeen kautta pääsemme tukemaan yrityksiä kynnyksen madaltamiseksi ja työyhteisön vastaanottavuuden kehittämiseksi.
Silti tärkein tekijä on asenne: halu oppia, kokeilla ja kehittyä kantaa pitkälle. Myös toimintamalleja voi miettiä uudelta kantilta ja kehittää yhdessä kansainvälisen osaajan kanssa, ja siinä onkin yksi yrityskulttuurin uudistamisen voima.
Mitä aikaisemmin tartumme kansainvälisen osaamisen mahdollisuuksiin, sitä vahvemman pohjan rakennamme kestävälle kasvulle ja tulevaisuuden osaajille. Kulttuurin muutos on harvoin vikkelää, mutta juuri nyt, kulttuuripääkaupunkivuoden vauhdittamana, meillä on poikkeuksellisen hyvä hetki ottaa seuraava askel.
100 yritystä x 100 kv-osaajaa -kampanjaa toteuttavat yhteistyössä Oulun kauppakamari, TalentTrekFinland-hanke, BusinessOulu, International House Oulu ja Oulu2026.
Skannaa alta qr-koodi. Vinkkaus ei vielä sido mihinkään: kampanjan projektiryhmä on yhteydessä yritykseen ja sopii osallistumisesta tarkemmin.
oulunkauppakamari.fi/kansainvalisyys /100-yritysta-x-100-kv-osaajaa/ Vinkkaa meille yritys, jossa on palkattu kansainvälinen osaaja tai opiskelija!
Hyödynnä maksuttomat
TalentTrekFinland -palvelut!
Lue lisää:
oulunkauppakamari.fi/kansainvalisyys /talenttrekfinland-hanke/
Saat myös aurinkopaneelit Elisalta!
VARASTOI SÄHKÖÄ JA SÄÄSTÄ
Älykkäällä Elisa Kotiakulla hyödyt pörssisähkön hintavaihtelusta ja voit käyttää sähköä huolettomasti juuri silloin, kun sitä tarvitset. Parhaan hyödyn saat yhdistämällä kotiakun aurinkopaneeleihin ja voit varastoida ylimääräisen energian myöhempää käyttöä varten.
Liittymällä osaksi Elisan akkureserviä saat kuukausittaisen hyvityksen.
Lue lisää ja katso oma säästösi osoitteessa elisa.fi/kotiakku
14 mrd. euroa
EU käyttää 14 miljardia euroa tutkimus- ja innovaatiohakuihin vuosina 2026–2027.
Tavoitteisiin kuuluvat muun muassa ilmastoneutraaliuden saavuttaminen, tekoälyn (AI) käytön lisääminen sekä selviytymiskyvyn varmistaminen.
(Lähde: Business Finland)
- 38 %
Kaukolämmön päästöt laskivat vuoden 2025 aikana 38 %. Sähkön ja lämmön vuositilastot osoittavat, että päästöt ovat edelleen vähentyneet ja sähkömarkkinat toimivat hyvin.
(Lähde: Energiateollisuus)
10 000
Lasten ja nuorten säätiön kesätyö.fi-palvelussa on mukana jo yli 10 000 kesätyöpaikkaa.
Kesätyöikäisiä nuoria on jopa
700 000. Palvelu kokoaa kesätyöpaikat nuorten löydettäviksi ja tarjoaa yhdessä nuorten kanssa laaditut periaatteet onnistuneen työkokemuksen varmistamiseksi.
Kulttuurilla on uusi keskipiste.
Tunne se itse.
Koe satoja ainutlaatuisia tapahtumia Euroopan kulttuuripääkaupungissa.
Sukella mukaan: oulu2026.eu
Rauhankoneen kerroksia Ovllá-ooppera PLAY — Fotografiska
Tallinn x Oulu2026 Lastenkulttuurikeskus Kotilo Frozen People
Kaikkien syntymäpäivät Leonard Bernstein: MASS Delta Life
Kesäillan kattaus Euroopan parhaat festarit AaltoSiilo
Faravidin maa Climate Clock Taidetta ei tervaa!
Lumo Art & Tech Metallikausi ja paljon muuta.
TIKS LUKKOON
Agritechnica 2025, Hannover
Painelen sormella aamiaissämpylän murusia huoneistohotellin keittiön pöydän ääressä ja kertaan kimppakämppiksille tarinaa edellisiltä messuilta kahden vuoden takaa. Jokainen Saksan-kävijä tietää sikamaiset majoitusten hinnat täyteen buukatuissa messukaupungeissa. Selitin, kuinka olin varannut vuoden 2023 näyttelyyn huoneen perhehotellista jo hyvissä ajoin.
Taksi löytää pienen hotellin eteen. Pihavalo on rikki ja astun hämärässä vesilammikkoon. Ovi ei avaudu. Respa on suljettu, mutta ovessa on puhelinnumero. Toisessa päässä ääni kertoo huonolla englannilla, että minulle ei ole varausta. Lopulta selviää, että luottokorttini on varaukseni jälkeen vaihtunut. Ymmärrän, ettei minulle ole huonetta!
Kaupunki on loppuunmyyty ainakin 150 km:n säteeltä. Näen jo itseni nuokkumassa rautatieasemalla laukun päällä tai kiertämässä taksilla ympyrää. Voikohan ilotaloon ostaa pelkän petipaikan ilman seuraa? Soitan samaan numeroon uudelleen.
– Eikö mitään olisi?
Selviää, että autotallissa on jemmassa vanha sänky ja saattaisi löytyä patja.
– Otan sen!
Kaverit nauravat kertomukselleni edelliseltä kerralta.
– Nyt et sentään jäänyt oven ulkopuolelle.
Teemme lähtöä. Joku tilaa Uberin. Ma joituksen isäntä on pyytänyt jättämään sekä ulko-oven että huoneiston avaimen keittiön pöydälle. Kun siirrymme asunnosta kapeaan käytävään, varmistan ennen huoneiston oven sulkemista, ettei mitään jää.
– Ovi lukkoon vaan, auto tulee just, minulle huudetaan.
Huoneiston ovi painuu lukkoon samalla, kun kollega koettaa avata huoneistokäytävän lasitettua ulko-ovea. Lukossa!
Mitä sitten, ajattelen. Ainahan oven saa avattua sisältä käsin. Nyt ei saa! Siihen tarvitaan ulko-oven avainta, joka on sisällä huoneistossa.
Koko kolmikko tyrmistyy. Ainoa reitti talosta ulos on tiukasti kiinni. Käytävän päässä on kalteri-ikkuna ja auki repsottava komero. Hämärässä lojuu mallinukke, joka näyttää hirtetyltä matkalaiselta. Kenties saman vankilan aiempi asukas, ajattelen.
Kyyti kaartaa pihaan. Talon isäntä ei vastaa puhelimeen. Onneksi kuski vastaa.
– Olemme jumissa talon sisällä, kaverini saa sanotuksi.
Oulun kauppakamarilehti julkaisee vuonna 2026 neljä Petri Saaren Matkalla-kolumnia. Hän on oululainen myyntijohtaja, joka on toiminut vienninedistäjänä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Kirjoittaja on solminut kustannussopimuksen Gummeruksen kanssa Kalajoen Hiekkasärkille sijoittuvasta dekkarisarjasta. Instagram: @petesaari69
Onneksi syyrialainen kuski on kärsivällinen ja puhuu yhteisen kielen. Hän hakkaa viereistä vuokraisännän ovea, mutta mitään ei kuulu.
Kello käy ja messupalaverit painavat päälle. Minä etsin lukkoseppää Googlesta.
– Minulla on meisseli, kuski huutaa oven läpi ja säntää takakontille.
Ruuvit löystyvät ja kevyellä kenttätaklauksella lukkopesä antaa periksi – sälöjä sinkoilee. Kuski kättelee ja siunailemme tilannetta porukalla. Hyvin murtauduttu ulos. Potkin enimpiä puunpaloja sivummalle.
Kuski saa tukevan tipin. Ovea ei aiota maksaa.
Kai hotelliksi tituleeraavasta paikasta pitää hätätilanteessa päästä ulos –maksamattakin.
KOLUMNI
Kevät 2026 – osaaminen voimavaraksi!
MERKITSE TÄRKEÄT PÄIVÄT KALENTERIISI
HR, työsuhde ja palkanlaskenta
24.2. (9-12) Työlainsäädännön muutokset - mitä niistä tulee työpaikoilla tietää?, Oulu/etä
17.3. (9-16) Työpaikan haastavat tilanteet esihenkilötyössä, Oulu/etä
7.5. (9-16) Palkanlaskijan päivä, Oulu/etä
Johtaminen ja esihenkilötyö
18.3. (9-12) Yritysjärjestelyt käytännössä, Oulu/etä
8.4. (9-12) Strategia näppärästi käytäntöön OKR-mallilla, etä
14.4. (9-16) EU:n uusi koneasetus 2027 ja sen tuomat muutokset, Oulu/etä
13.5. (9-12) Ihmisläheisen johtamisen työkalut, etä
3.6. (9-12) Uudet kestävyysraportoinnin vaatimukset – hallituksen ja johdon rooli ja vastuut, etä
Johtajaverkosto
Pohjois-Suomi 2026
(19.2., 12.3., 16.4., 21.5., 11.6., 20.8., 17.9., 29.10., 17.11., 17.12.), Oulu
Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ®) -kurssi
Oulu Kajaani
1. jakso 15.4. 25.2.
2. jakso 21.4. 11.3.
3. jakso 29.4. 26.3.
Ryhmätyö 6.5. 9.4.
4. jakso 20.5. 16.4
HHJ® -puheenjohtajakurssi
Oulu 22.-23.4.
Kansainvälistyminen
11.2. (9-12) Tullauksen ajankohtaisaamupäivävientiselvittäminen nyt ja tulevaisuudessa, etä
26.3. (9-12) Kansainvälisen kaupan maksuliikenne ja riskienhallinta, etä
Myynti, markkinointi ja viestintä
20.3. (9-12) Myynnin kannattavuus ja hinnoittelulaskelmat, etä
24.3. (11-16) Tekoäly markkinoinnin helpottajana, Oulu/etä
Taloushallinto ja verotus
22.4. (9-12) Näin tulkitset ja analysoit talouden tunnuslukuja, etä
6.5. (9-12) Kirjanpidon ajankohtaisaamupäivä, etä
19.5. (9-12) Kansainvälisen arvonlisäverotuksen ajankohtaisaamupäivä, etä
26.5. (9-12) Verotuksen ennakointi ja veroriskien hallinta yrityksissä, etä
Myös räätälöityä koulutusta – pyydä tarjous!
Lisätietoja: palvelujohtaja Riitta Schroderus, puh. 050 338 9350, riitta.schroderus(at)chamber.fi
Ilmoittautumiset: kauppakamarikauppa.fi > Koulutukset > Oulu ja muu Pohjois-Pohjanmaa tai susanna.paaaho@chamber.fi, puh. 050 581 0884.
TYÖPAIKAN HAASTAVAT TILANTEET
ESIHENKILÖTYÖSSÄ
17.3.2026 klo 9-16, Oulu/etä
Koulutuspäivässä käsitellään työpaikan tyypillisimpiä haastavia tilanteita ja niiden käytännön ratkaisukeinoja. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. epäasiallinen käytös, poissaolot ja työn kuormitus.
Esihenkilöllä on lakisääteinen velvoite puuttua monenlaisiin työpaikan ongelmatilanteisiin ja päätöksenteon tueksi on tunnettava riittävästi työlainsäädäntöä. Asiat käydään läpi käytännönläheisellä otteella ja esimerkein havainnollistettuina.
Koulutuksen avulla:
- kirkastat esihenkilötyön perusasioita
- ymmärrät esihenkilön erilaiset lakisääteiset oikeudet ja velvollisuudet
- opit kohtaamaan ja hallitsemaan haastavia esihenkilötilanteita
- saat valmiuksia henkilöstöasioiden hallintaan
- ymmärrät työoikeuden ja hyvän johtamisen välisen yhteyden
- tunnistat omat vahvuutesi ja kehityskohteesi esihenkilönä
- voit verkostoitua ja saada vertaistukea
Kouluttajana toimii johtava juristi Kirsi Parnila Helsingin seudun kauppakamarilta. Kirsi toimii Helsingin seudun kauppakamarin työoikeudellisesta neuvonnasta vastaavana johtavana juristina.
YRITYSJÄRJESTELYT KÄYTÄNNÖSSÄ
18.3.2026 klo 9-12, Oulu/etä
Koulutuksessa keskitytään avaamaan yritysjärjestelyiden käytännön ratkaisumalleja verotuksen ja juridiikan näkökulmasta, myös monivaiheiset järjestelyvaihtoehdot huomioiden. Tapausesimerkkien avulla käydään läpi yleisimpiä ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuvaihtoehtoja.
Koulutuksen avulla ymmärrät milloin eri yritysjärjestelyvaihtoehdot soveltuvat, miten järjestelyihin liittyviin käytännön ongelmiin varaudutaan ja miten ne ratkaistaan.
Kouluttajina toimivat Senior Tax Manager Hanna-Leena Rissanen ja Senior Manager/Law Antti Korkeakivi, EY Advisory Oy. Hanna-Leenalla on yli kymmenen vuoden monipuolinen kokemus yritys- ja henkilöverokonsultoinnista. Antilla on pitkä asiakasvastuullinen kokemus yritys- ja omistusjärjestelyistä niin veroasiantuntijan kuin lakimiehen tehtävissä.
Katso lisää:
Johtava juristi
Kirsi Parnila, Helsingin seudun kauppakamari
Katso lisää:
Senior Tax Manager Hanna-Leena Rissanen, EY Advisory Oy
Senior Manager/Law
Antti Korkeakivi, EY Advisory Oy
HHJ- ja HHJ PJ-KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2026
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)® -kurssi
Tehokas valmennuskokonaisuus hallitustyön tärkeimmistä teemoista!
HHJ-kurssilla käsitellään monipuolisesti hallitustyön eri osa-alueita, kuten hallituksen kokoonpanoa, rooleja, vastuita, riskienhallintaa sekä työskentelytapoja (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät). Hallitustyöskentelyä avataan kurssilla erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta, hyvin käytännönläheisesti ja monipuolisten yritysesimerkkien avulla. Samalla selvitämme asiantuntijoiden ja hallitusammattilaisten johdolla, mitä on hyvä hallitustyö ja millaisia työkaluja hallitustyöskentelyn kehittäminen vaatii. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen.
Kenelle?
Omistajille ja yrittäjille, toimitusjohtajille, kuntayhtiöiden johdolle, johtoryhmän jäsenille, hallitusten jäsenille, hallitusammattilaisille. Kurssi soveltuu myös erinomaisen hyvin hallitustyöstä kiinnostuneille tai hallitusten kanssa yhteistyötä tekeville henkilöille.
Kurssi koostuu neljästä puolen päivän mittaisesta jaksosta, ryhmätyöstä ja lukupaketista. HHJ-kurssin jälkeen on myös mahdollisuus suorittaa HHJ-tutkinto ja HHJ-puheenjohtajakurssi.
Asiantuntijoina toimivat kokeneet hallitustyön ammattilaiset
1. jakso: Osakeyhtiön hallituksen 25.2. 15.4. asema ja vastuut klo 12.00-17.50
2. jakso: Hallitustyön toimivuus 11.3. 21.4. klo 12.00-17.15
3. jakso: Strategiatyö hallituksessa 26.3. 29.4. klo 12.00-16.50
Ryhmätyö: klo 12.00-16.30 9.4.
4. jakso: Suorituskyvyn ja 16.4. 20.5. tuloksellisuuden johtaminen hallituksessa klo 12.00-18.30
Asiantuntijoina mm. lakiasiantuntija, advisor Ville Heikkinen, HTPG Oy hallituspartneri, HHJ PJ Ismo Salminen Partner, KHT, JHT Heidi Hyry, KMPG Partner, KHT Sami Posti, PwC
Katso lisää:
Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)®-puheenjohtajakurssi, Oulu 22.-23.4.2026
Suositulla kurssilla keskitytään hallituksen puheenjohtajan tehtäviin käytännönläheisesti. Sen aikana saat syväluotaavan katsauksen pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työhön samalla, kun johtaminen kehittyy kokonaisuudessaan.
Käsiteltäviä aiheita: hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet, yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä, kokouksen johtaminen ja työjärjestys, liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus, hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet, hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut.
Aiheita käsitellään vuorovaikutteisesti keskustellen ja ryhmätöissä pohtien ja verkostoituen Suuri lisäarvo on myös osallistujien käytänteiden ja kokemuksien jakaminen.
Kurssi sopii nykyisille hallitusten puheenjohtajille, puheenjohtajiksi aikoville, hallitusjäsenille sekä toimitusjohtajille.
Aikataulu
1.päivä: Miten huolehdin, että omistajien, hallituksen ja toimivan johdon yhteistyö ja tehtäväjako toimii käytännössä?
22.4. klo 10.00-16.30
2.päivä: Miten huolehdin, että hallituksen työskentely toimii hyvin ja tehokkaasti?
23.4. klo 8.30-16.00
Asiantuntijoina:
DI, HHJ PJ Heikki Käkönen ja HHJ PJ Kari Voutila
DI, HHJ PJ Heikki Käkönen
HHJ PJ Kari Voutila
Aikataulu ja teemat
Kajaani Oulu
OULUN KAUPPAKAMARI PALKITSI VUODEN 2025 KOULUTTAUTUNEIMMAT
Koulutusvuoden avajaisissa 21.1. palkittiin vuoden 2025 kouluttautuneimmat organisaatiot. Vuoden kouluttautujana palkittiin Ammattiopisto Luovi Oy. Kunniamaininnan saivat Kajaanin kaupunki ja Nivalan Teollisuuskylä.
”Olemme todella tyytyväisiä tästä palkinnosta, sillä Oulun kauppakamarin koulutustarjonta vastaa meidän tarpeisiimme. Olemme eriytyisesti hyödyntäneet henkilöstömme kehittämisessä Hyväksytty hallituksen jäsen -koulutusta (HHJ), ja olen itsekin käynyt HHJ-puheenjohtajakurssin. Henkilöstön koulutus varmistaa osaltaan sen, että olemme jatkossakin haluttu organisaatio sekä opiskelijoiden että työntekijöiden silmissä”, toteaa Ammattiopisto Luovin toimitusjohtaja Hannu Koivula.
Kuvassa vas. talouspäällikkö Tanja Rautio, Nivalan Teollisuuskylä Oy, henkilöstöjohtaja Riitta Anttila ja toimitusjohtaja Hannu Koivula, Ammattiopisto Luovi Oy sekä kauppakamarin koulutustiimi.
KOULUTUSCORNER
Oulun kauppakamari viettää tänä vuonna HHJ:n 20-vuotista juhlavuottaan. Vuoden ensimmäinen kurssi käynnistyi vilkkaan keskustelun merkeissä paikan päällä ja linjoilla.
Hyväksytty myyntijohtaja (HMJ) -kurssi sai päätöksensä 13.1. Päätösjaksossa käsiteltiin myynnin ja markkinoinnin yhteistyötä Myynninmaailma Oy:n toimitusjohtaja Anu Yliselän ja Ilkka-yhtymän kehitysjohtaja Mikko Isoniemen johdolla.
Valtakunnalliset koulutukset
Löydät laajan valikoiman koulutuksia ja valmennuksia kauppakamarikauppa.fi/collections/koulutukset
Yrityslainat yrityksesi kaikissa käänteissä
Yrityslaina on hyvä ratkaisu kaiken kokoisille yrityksille. Asiantuntijamme kartoittavat tarpeesi ja tarjoavat räätälöidyt lainaratkaisut.
Tutustu: op.fi/yrityslaina
Yrityslainan myöntää osuuspankki tai OP Yrityspankki Oyj.
Hyödynnä
maksuttomia palvelujamme
Sparraamme sinua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa aina perustamisesta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Varmistamme, että tarjolla on ajankohtaista tietoa, aktiivisia verkostoja sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö.
BusinessOulun yritys- ja työnantajapalvelut
ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT
• liikeidea ja yrityksen perustaminen
• starttiraha
• startup-toiminta
OSAAVAN HENKILÖSTÖN REKRYTOIMINEN
• rekrytointipalvelut ja -tapahtumat
• kansainväliset osaajat
• rekrytoinnin tuet
• kesätyöllistäminen
LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN
• yritysrahoitus
• maksuttomat valmennukset
• vienti ja kansainvälistyminen
• omistajanvaihdokset
• muutosturvapalvelut
UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET
• digitaalinen liiketoiminta
• vihreä siirtymä
• hiiliviisas kiertotalous
• innovaatiopalvelut
• designmenetelmät
SIJOITTUMISPALVELUT
• Oulun innovaatioallianssi businessoulu.com p. 08 558 55810 Uusikatu 52, 90100 Oulu
• toimitilat ja yritystontit
• investointimahdollisuudet
TOIMIALAPALVELUT JA VERKOSTOT
• toimialakohtainen kehittäminen
• vienti- ja messumatkat
• klusteritoiminta