O´Times - Oulunkylän yhteiskoulun lukiolaisten verkkolehti

O’TIMES TOUKOKUU 2020

O’TIMES XXXXKUU 201X

Eletään etänä Koko maailma on kääntynyt päälaelleen, tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt - tai kuin olisi unessa, painajaisunessa. Neljän seinän sisällä tuntuu, ettei mitään tapahdu, vaikka ulkopuolella riehuu vuosisadan pahin pandemia.

Näinä aikoina somen merkitys on suurempi kuin koskaan aiemmin.

En voisi edes kuvitella elämää ilman sitä. Sosiaalinen media tuo meidät yhteen puolustautumaan tältä virukselta ja korjaamaan sen aiheuttamia tuhoja reaaliajassa.

Aiemmat etäiset ihmissuhteet vaikka naapureiden kanssa ovat muuttuneet ympäri maailmaa läheisemmiksi, näkyy se sitten ikkunoihin teipattujen hauskojen julisteiden myötä tai yhteislauluna parvekkeilta.

Koulut ovat etänä, työt tehdään etänä, kavereita nähdään vain puhelimen ruudulla ja kaupassa vältellään vastaantulijoita. Viimeistään tässä pisteessä tuntuu siltä, että elämää eletään omien elektronisten laitteiden kautta. Jonkinlainen minuus ja kuva omasta itsestä häviää.

Ihmiset levittävät sosiaalisen median kautta positiivisia viestejä laajemman yleisön saataville sekä kannustavat muita jaksamaan ja pysymään terveinä näinä kurjina aikoina. Uskon näiden viestien olevan elintärkeitä sekä fyysisen että henkisen jaksamisen kannalta.

Ajantajun valuessa olemattomiin myös omia voimavaroja koetellaan.

Tilanne on jo pohjimmiltaan sosiaaliselle ihmiskunnalle kova, puhumattakaan jokapäiväisistä palveluista, joita ei saa tällä hetkellä samalla tavalla läheisesti vaan lasin tai ruudun toiselta puolelta.

Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Korona on tuonut suuren osan maailman väestöstä taistelemaan yhteisen hyvän puolesta. Alkuvuonna kärjistyneet poliittiset tilanteetja maiden väliset kiistat ovat jääneet taka-alalle edes pieneksi hetkeksi.

Saasteet ympäri maailmaa ovat vähentyneet ihmisten pysytellessä sisällä, minkä seurauksena otsonikerros on korjannut itseään. Venetsian kanaalit ovat niin puhtaita, että jopa kalat voi erottaa pinnalta katsoen paljain silmin. Eläimet muutenkin ympäri maailmaa alkavat palailla kaduille, joilla niitä ei ole nähty vuosiin. Korona on aiheuttamillaan rajoituksilla saanut ihmiset huomaamaan, miten loppupelissä pienin muutoksin maailmasta voidaan tehdä parempi paikka.

Nyt on meidän aikamme oppia. Yhteisöllisyys saa meidät jaksamaan tämän kaiken yli ja toivottavasti tulevaisuudessa tiedämme, miten toimia vastaavan tilanteen sattuessa. Nykyinen tilanne on palautellut monien mieleen sen, mikä on tärkeintä, terveys. Kun viettää monta kuukautta kotona, oppii arvostamaan ihan arkisiakin asioita kuten muiden ihmisten tapaamista ja irtokarkkien syömistä. Koetetaan löytää kaikesta edes jotain positiivista ja nautitaan niistä hyvistä hetkistä sekä onnen tunteesta!

Teksti Heta-Sisko Häkkinen ja Sylvia Merivirta Kuvitus Satu Mäkinen

Etänäkin pystymme näkemään toisiamme!

O’times

2

Koronapäiväkirjamme 27.3.

26.4.

Vein tänään koneeni huoltoon, se hajosi...

Pikkuveljen ja papan online-synttärit oli kyllä ihan menestys Google meetsissä, vaikka laulut meni ihan päin puuta :)

30.3.

Suvun kesken Zoomin välityksel- 5.4. lä Kahoot-visa. Oli hauskaa ja ensi viikolla uudestaan!

Laitettiin koriin suklaamunia ja vietiin se postilaatikolle. Siinä sai 31.3. sitten virpoa tuoreeks ja terveeks, ottaa suklaata ja laittaa oksan loHain tänään koneeni huollosta. pulta postilaatikkoon.

Oma kone on paljon kivempi, kuin koulun lainakone.

6.4.

1.4.

Meillä alkoi kodinhoitohuoneen remppa vihdoin... Kiva opiskella Uudenmaan rajanylitys pääsi tes- kotona rempan keskellä. tiin ja sujui nopeasti. Moottoritie oli kuin olisi yöllä ajanut – aivan tyhjä 8.4. rekkoja lukuun ottamatta.

Viikon kohokohta, kun pääsee hetkeksi tallille ja ratsastamaan.

Vaikka monet harrastukset on peruttu ja urheilupaikat suljettu, niin hevoset on kuitenkin liikutettava, joten ratsastuskoulutunnit siis pyörivät edelleen.

17.4.

Kiharsin hiukset vaan koska halusin suoristaa ne...

20.4.

Alotin uuden sarjan ja katoin sen jo loppuun samana päivänä...

28.4.

Heräsin tänään 8.16 enkä edes myöhästynyt Käksyn tunnilta, niitä karanteenin hyviä puolia.

2.5.

Tein tänään mikrossa pieniä täytekakkuja. Suosittelen kaikille pieneen herkunnälkään!

9.5.

Istutin tänään mansikoita!

10.5. Äitienpäivän kunniaksi käytiin perheen voimin sekä äidinäidin että isänäidin pihoilla antamassa kukkia ja etähaleja. Saimme runsaasti jäätelöä sekä muutaman munkin vastalahjaksi :) 11.5.

Lähdin juoksemaan vesisateeseen.

21.4.

4.4.

14.5.

Tänään tuli kutsu pikkuveljen Ihanaa pääsen tänään näkemään ka- (6v.) virtuaalisille synttäreille. vereita, kun mennään pelaamaan korista. Muistetaan pitää metrin väli toisiimme :)

Ilmeisesti kaikilla muilla on rajattomasti omaa aikaa nykyään. Taidan olla ainoa, jolla eivät riitä tunnit päivässä edelleenkään.

3

O’times

Sata vuotta seuraavaan pandemiaan?

Viimeisten kuukausien aikana olet varmaan kyllästymiseen asti kuullut puhuttavan koronaviruksesta. Niin minäkin!

Mutta tiedätkö, millaisia pandemioita maailma on aikaisemmin kohdannut? Esimerkiksi vuosina 1720, 1820 ja 1920.

Uusi vuosikymmen 2020 alkoi ja koronavirus lamautti käytännössä koko maailman. Sen sijaan sata vuotta sitten 1920, espanjantauti kylvi kauhua ja kuolemaa maailmalla. Kaksi sataa vuotta sitten 1820, tuhoaan kylvi puolestaan kolera.

Kolme sataa vuotta sitten 1720, Eurooppaa runteli tuhoisa paiserutto.

Historiasta kiinnostuneena päätin hieman selvittää, millainen onkaan maailmaa kohdanneiden pandemioiden historia.

Rutto-nimellä tunnetun kuumetaudin historia on itse asiassa hyvinkin kirjava. Taudin eri muodot, paise-, keuhko- ja verirutto, ovat piinanneet ihmiskuntaa ensi kerran jo muutama tuhat vuotta sitten.

Ensimmäinen ruttopandemia oli Justinianuksen rutto, joka lähti liikkeelle Konstantinopolista vuonna 542. Arvioiden mukaan sen saattoi parin vuosisadan aikana tappaa Bysantin valtakunnan alueella jopa puolet väestöstä.

Mustana surmana tunnettu kulkutauti tappoi 1300-luvun puolivälissä ainakin neljäsosa eli 25 miljonaa Euroopan väestöstä. Musta surma levisi Mustameren yli, Konstantinopolin ja Aleksandrian kautta Lähi-itään ja lopulta Euroopan satamakaupunkeihin.

Suomi oli itse asiassa toinen kahdesta epidemian välttäneestä maasta O’times

Islannin kanssa. Nykyisin iso osa tut-kijoista uskoo, että mustan surman aiheutti paiserutto, joka leviää mustarotan kirppujen puremista.

Vuonna 1720 Eurooppaan levisi viimeinen tuhoisa paiseruttoepidemia.

Yksin Ranskan Marseillessa henkensä menetti 100 000 ihmistä. Tämän jälkeen rutto jokseenkin rauhoittui läntisessä maailmassa, mutta riehui vielä pitkään Aasiassa.

Jokaisen kolmen ruttopandemian alkuperän arvellaan olevan sieltä, mistä itse covid-19 - tai tulisiko pikemminkin sanoa Wuhan virus sai alkunsa, nimittäin Kiinasta.

Kuitenkin vuonna 1894 Aasian Mongoliasta liikkeelle lähtenyt ruttoaalto ylitti lähes koko maailman ja Intiassa tautiin kuoli 11 miljoonaa asukasta vuonna 1896. Jokaisen kolmen ruttopandemian alkuperän arvellaan olevan siellä mistä itse covid-19 - tai tulisiko pikemminkin sanoa Wuhan virus - sai alkunsa, nimittäin Kiinassa.

Kolera on yleensä ulosteen saastuttaman juomaveden tai ruoan aiheuttama tarttuva suolistotauti.

Kolera sai alkunsa luultavammin Intiasta, josta se myöhemmin levisi muualle maailmaan. 2500 luvun takaisissa teksteissä kuvaillaan koleran kaltaista tautia, mutta varmoja ei voida olla siitä, oliko tauti nykyisen koleran kaltainen.

Paikallisesti koleraa oli jo pitkään esiintynyt Bengalin alueella, kunnes 1800-luvulla kolera iski maailmaaan pandemiana jopa neljä kertaa.

Ensimmäinen pandemia riehui Aasiassa, erityisesti Indonesian ja Filippiienien suunnalla. Jaavan saarella Indonesiassa tautiin kuoli yli 100 000 ihmistä. Vuonna 1829 alkunsa saanut toinen kolerapandemia levisi myös Eurooppaan ja Amerikkaan.

Vuotta 1854 pidetään historian pahimpana koleravuotena. Yhteensä 1800-luvulla koleraan kuoli miljoonia ihmisiä. 1900-luvulla koleraa on esiintynyt Aasian lisäksi pääasiassa Afrikassa, missä puutteellinen sanitaatio on edelleen ongelma monella alueella.

Nykyisen koronaviruksen aiheuttaman taudin kaltainen hengitystieinfektio, espanjantauti, oli historian tuhoisin influenssapandemia.

Nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta vaan Yhdysvaltojen sotilasleiriltä.

Ensimmäisen maailmansodan sotasensuuri kuitenkin salasi kaikki tie4

dot taudista ja pandemia tuli julkisuuteen vasta levittyään ensin Espanjaan ja myöhemmin muualle Eurooppaan. Muutamassa kuukaudessa influenssa oli levinnyt jo ympäri maapallon.

Taudin aiheutti uusi, harvinaisen tappava inf luenssa A:n alatyyppi. Taudin oireina olivat tyypilliset flunssaoireet, kuten yskä ja kuume. Ranskan Brestissä taudista havaittiin vielä entistä vaarallisempi muunnos, mikä lisäsi kuolonuhrien määrää.

Pelkästään Suomessa espanjantautiin kuoli noin 20 000 ihmistä. Arviot lopullisista kuolonuhrien määrästä vaihtelevat 30 ja 100 miljoonan välillä.

Myös espanjantautia yritettiin hillitä vähentämällä sosiaalisia kontakteja. Maaliskuussa 1919 Helsingin ter veyslautakunta kehotti lehti-ilmoituksessa yleisöä ’’karttamaan huvi5

tilaisuuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita paikkoja, joissa on paljon kansaa koolla.” Käytännöt kuitenkin vaihtelivat suuresti maasta ja paikkakunnasta toiseen.

’’Karttamaan huvitilaisuuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita paikkoja, joissa on paljon kansaa koolla.’’

tilanne rauhoittuu Suomessa saati maailmalla.

Kun pandemiasta sitten joskus selvitään, on varmasti pohtimisen aika.

Mitä tehtiin hyvin ja missä epäonnistuttiin? Oppia täytyy ottaa, sillä tämä pandemia tuskin jää ihmiskunnan viimeiseksi.

Jos noudatetaan sadan vuoden kaavaa, minkä taudin maailma mahtaakaan kohdata vuonna 2120.

Teksti Sofia Jutila Kuva www.pixabay.com

Nyt maailmaa koettelee uusi, osin vielä tuntematon, SARS-Cov-2 -niminen virus. Poikkeusoloja on Suomessa eletty nyt miltei pari kuukautta, eikä kukaan osaa sanoa, milloin O’times

What´s up, Italy?

What is it like where you live?

In Italy, coronavirus, and quarantine, are two realities that can’t be ignored. You can’t really forget it’s here, but most of the time this knowledge is in the back of your mind.

With time, you get used to a new routine, with different rhythms and different ways to see each other. In Parma, the city close to where I live, the situation isn’t the best and isn’t the worst, meaning that it’s not the city with most cases, but it’s also one of the firsts that had to go on lockdown.

When was the situation the worst there?

The worst of the epidemic was around mid February (that was when the official quarantine started, while all the measures that were applied before were applied only to some regions and as a precaution), and lasted up until the end of March.

should work from home. Needless to say, everything that is not essential (restaurants, gyms, bars, discos, libraries, cinemas, public transport) is closed. Nobody can leave their town without an approved certification or a permission. Not even long walks are allowed, the farthest one could go is around the neighbourhood to walk the dog.

Shopping should be done once a week, and only one person from the same family can go. Supermarkets are closed on Saturdays and Sundays. Who goes outside must wear a mask, and stay at least two meters away from other people. Hugging and kissing is forbidden unless you already live toget

Being quarantined changed the way I see some things. For one, I really really want to be outside, and spring has never looked so beautiful. Then there is time, that seems to pass in a different way. It’s easy to forget what day it is, to lose track of the weeks passing and to forget to maintain a normal schedule.

But during this time there have also been amazing examples of solidarity, and mutual help, especially in the beginning, when everything was still so new: I remember especially the clips of people singing old songs together from their balconies, or the chinese medical crew that arrived in Rome to help.

The mandatory quarantine period will end May 3rd. This doesn’t of course mean that everybody can return back to normal; it’s simply the end of the so called “phase 1”. With the starting of “phase 2”, all workers should gradually go back to their jobs (the order in which they return is based on how necessary the work is).

What kind of things have been done to stop the virus?

During the last months, the rules were these: citizens must not go out unless strictly necessary. Only essential workers (like hospital workers) can go to work, and who can

Näkymä ikkunasta on rauhallinen ja autio.

O’times

6

Do you have school and how do you study?

Students still have to attend school.

Lessons take place in the morning, as it was before the virus, but there is only half of the lessons than there would usually be, so that students don’t sit in front of a computer screen for too long.

Most teachers schedule a video chat at the time of the lesson, but some prefer to send a pre-recorded video of them explaining the lesson. Every student has a personal account similar to Wilma where teachers can write assignments and add more material to study.

The Ministry of Education wants every student to have at least to grades in every subject (the italian school system is different from the finnish one, a student has the same teachers all year long and the teacher decides when the tests are).

Because of this, teachers still prepare tests (usually essays that have to be returned after two hours since the topic is sent).

But the most common way of testing students is by oral testing: the student has an individual interview with the teacher via video chat.

What have you done to entertain yourself?

Since quarantine started, I took up writing stories again (I didn’t have much time before), I bake and cook a lot, I’m trying to take care of the garden, I read and watch a lot of movies, and I have game night with my family once a week. And, of course, I still have homework to do and tests to study for.

During this time my brother introduced me to playing video games, I dyed my hair for the first time and tried to make a colouring book.

Text and photo Alice Papotti Interview Helmi Joensuu

The corona situation in Tokyo COVID-19 has caused terrible damages all over the world now. How do you spend your time at home? I would like to explain about current situation in Japan, especially in Tokyo.

The current situation in Japan is not bad. The number of infections has been increased every day, but the new infection number of each day hasn’t changed so much or rather it seems to decrease for now.

From first week of March, all of schools in Tokyo have been closed.

Also, the state of emergency was declared in several prefectures and capital on 7th of April. After one week, the state of emergency was applied to all of Japan until 6th of May.

The government announced how to avoid “the virus”. According to the twitter of Prime minister’s residence, we should avoid crowded place, “closed” places and keep social distance, if it’s possible, keep 2m from each other.

However, the government has decided to extend the state one more month. It is supposed to end on First of June. The declaration required us to stay at home and not to go out if it is unnecessary. But it doesn’t have any legal force. It is just a request from the government.

There are few masks and antiseptic solutions. So, it is really important to stay at home. Some influencer started sharing the way how to entertain by yourself at home on SNS. Also, there are some hash tags about Corona for example, #STAY HOME and same in japanese:

7

I heard there are some volunteers for taking care those children whose mother and father cannot stay at home. Some people still need to go to working places, but the schools are closed. So, instead of the parents, others take care of their children by Skype. This is hard situation for everyone but there is always an end. Let’s get over this world pandemic.

Text Fumi Kitasawa

O’times

Askartelunurkka Aika saattaa käydä pitkäksi, kun on vietettävä päivät pitkät kotona. Karanteeniarkeen voi kuitenkin löytää piristystä antamalla luovuuden kukkia.

Ensimmäisillä viikoilla tein inventaarion kotona löytyvistä materiaaleista ja aloin ideoida, mitä kaikkea voisinkaan tehdä: Voisin maalata, piirtää, leipoa, ommella ja virkata.

Luonnostelin ideoita, kun jostain saapui idea pienestä, lujatahtoisesta rokkilapsesta, jonka halusin heti toteuttaa.

Seuraavaksi oli raajojen vuoro. Halusin Penelopen olevan semi-nivelletty, joten valmistin hänelle yksinkertaiset olkapäänivelet napeilla.

Jalat liimasin paikoilleen, ja sitten ompelin vahvikkeeksi.

Vaatteet olivat melko simppelit: Paitaa varten mittasin hartioiden leveyden ja vatsanympäryksen leveyden. Penelopen aluspaidassa ei ole hihoja, sillä hupparin kanssa hihojen paksuus saisi kädet sojottamaan sivuille. Ompelin paitakappaleet kiinni toisiinsa sivuilta ja hartioista, ja leikkasin paidan takaa auki. Lisäsin yksinkertaisen napin, ja paita oli valmis. Huppari on tehty paitakaavalla, johon on lisätty yksinkertainen hiha ja huppu.

Etsin käsiini huopaa ja farkkutilkkuja sekä kerän sinistä villalankaa, ja loin itselleni suunnitelman: väri, koko ja materiaalit olisi hyvä tietää ennen kuin aloittaisin työn.

Penelope–nukke syntyi kahdessa päivässä. Koska nukessa on paljon pieniä, kaarevia saumoja, päätin käsin ommella sen. Aloitin päästä, ja kiinnitin silmät ja silmäluomet.

Sitten ompelin kehon, joka oli kolmion muotoinen ja pyöreähkö, ja kiinnitin kaulakappaleen runsaalla määrällä kuumaliimaa, jotta se olisi tarpeeksi paksu kannattelemaan päätä. Kaulakappale on pitkä kangaspala, joka rullataan tiukasti sylinteriksi liiman kanssa ja liimataan/ommellaan paikoilleen.

Penelopen sivukaljun tein liimaamalla nuken päähän hiuksen leikkaamisesta irronnutta villalankaa, jonka erotin neulalla pieneksi silpuksi. Käytin liimana Erikeepperiä.

Hiusten ompeleminen vei noin neljä tuntia, koska annoin Penelopelle vain puolet päästä ommeltua hiusta. Jokainen pitkä hius on ommeltu yksitellen päähän, ja solmittu tyvestä kahdesti. On mahdollista tehdä hiukset liimaamalla villalankaa taitekemällä hiukset huovasta, mutta olen itse ompelemisen suuri kannattaja, sillä ompelemalla hiukset ovat vahvasti kiinni nuken päässä ja niitä on helppo tyylitellä.

Housut olivat vaikeat, sillä Penelopella oli ohuet jalat ja leveä vyötärönympärys. Suosittelen lisäämään näissä tapauksissa kuminauhaa tai henkselit, jotta housut pysyvät nu kella päällä.

Housut on tehty kolmesta osasta: Puntit ovat kaksi suorakaiteen muotoista kangaspalaa, joista muodostuvat tuubit mahtuvat jalkaterän yli, ja housujen yläosa on uimahousumainen pala kangasta, jonka olen ommellut muotoon sivusaumoista.

Koska vaatteet ovat nukelle eivätkä omaan käyttöön (jolloin maali saattaisi kulua pois vaatteista helposti), käytin akryylimaalia “printin” tekemiseen.

Kaavasivulla olevat pään ja vartalon mitat ovat Penelope–nuken mitat.

Pienensin kaavoja itselleni noin 0,5 cm tehdessäni pikkusiskonuken Lisabethin.

Penelope-nukke

Lisabeth-nukke

Kuvassa vas. näkyy Peneloen sivukalju.

Oik. yksityiskohta hupparista.

Koska nukke on tehty huovasta, ompelemisessa ja täyttämisessä on huomioitava kankaan paksuus.

Teksti, kuvat ja taitto Aino Rotstén

Hieman uusia tuulia - he ovat täällä Tänä vuonna he pukeutuvat keltaiseen. He tulevat kesälomalla opastamaan uusia ykkösiä parina päivänä. Elokuussa he auttavat uusia lukiolaisia ryhmäytymään ja pääsemään koulumme henkeen mukaan. Ketkä he? Uudet tutorit ovat valittu!

Jotta minä ja muut uudet tutorit osaisimme tehdä työmme, meidän on täytynyt osallistua kevään aikana koulutuksiin. Tietenkin tänä vuonna koulutukset on järjestetty etänä.

Mutta ei siinä mittän, ne ovat sujuneet videokokouksina oikein hyvin.

Oman ja varmasti monen muunkin kokemuksen perusteella voi sanoa, että viime vuoden tutorit tekivät huipputyötä. Silti - luonnollisesti - tänä vuonna pyrimme uuden tutor-porukan kanssa vielä vähän parempaan.

Onkin ollut mahtavaa nähdä, kuinka oma tutor-porukkamme on ryhmäytynyt näissä hieman tavallisesta poikkeavissa olosuhteissa. Olemme jo suunnitelleet omia etätapaamisiakin (siis ilman kouluttajia tapahtuvia)!

Minulla on vahva luotto meihin. Kysyin muilta uusilta tutoreilta, mitä he haluaisivat minun kertovan tässä jutussa. Vastaukseksi tuli, että pitää mainita ja luvata, että tulemme olemaan mahtavia.

O’times

Ehkä näin tulee kin olemaan, mutta sen tietää vasta, kun olemme tehneet tehtävämme.

Uusiksi tutoreiksi valittiin seuraavat henkilöt: Hertta, Helmi, Rockie, Sirja, Aleksanteri, Oiva, Tuomas, Roope, Lauri, Julius, Erkka, Annika, Elias, Sami, Alexandra, Alisa ja Silja.

Teksti Silja Gardemeister

Kuva etäkokouksen vappukoulutuksesta (tehtävänä oli tehdä pikavappuhattu)

10

Jäikö kappale taas soimaan päähäsi?

Oletko kokenut, että pop-kappaleet, lastenlaulut ja TV-ohjelmien tunnusmusiikki tai jokin muu tarttuva sävelmä jää usein päähän soimaan vasten tahtoa? Tämä on ärsyttävä, mutta yleinen ilmiö. Miksi näin kuitenkin tapahtuu ja miten voisimme päästä eroon korvamadosta?

Musiikkipsykologi Lauren Stewart on tutkinut, miksi musiikki jää soimaan mieleen. Stewartin mukaan aivokuoren paksuus vaikuttaa siihen, miksi joillekin jäävät laulut soimaan helpommin päähän kuin muille. Jos on paksumpi aivokuori sellaisilla alueilla, jotka vaikuttavat ääni- ja taajuushavaintoihin, jäävät sävelmät helpommin soimaan mieleen.

Kuulemme sisäisiä melodioita hyvin pitkälti samalla tavalla kuin kuulemme oikeankin musiikin. Molemmissa tapauksissa aivojen ääniä prosessoiva osa aktivoituu, mutta musiikin ollessa pään sisäistä vain osa siitä on toiminnassa. Todennäköisesti aivojen muut osat, kuten muistia prosessoivat alueet, osallistuvat tähän ilmiöön.

Tutkijoiden mukaan yksi hyvä tapa estää korvamatoja on anagrammien keksiminen eli sanan tai sanajoukon ryhmittely uudelleen toisen sanan muodostamiseksi. Myös hyvän kirjan lukeminen voi auttaa.

Tässä on lista kappaleista, jotka jäävät soimaan päähäsi, jos kaipaat korvamatoa:

Mutta aina kun teemme jotain automaattisesti, kuten kävelemme tai ajamme autoa, annamme mahdollisuuden sisäiselle jukeboksillemme, sanoo musiikkipsykologi Ira Hyman. Tärkeintä on siis keskittyä johonkin, jossa on tarpeeksi haastetta.

Take On Me – a-ha

Everybody Was Kung Fu Fighting – Carl Douglas

Can’t Get You Out Of My Head – Kylie Minogue Bad Romance – Lady Gaga Call Me Maybe – Carly Rae Jepsen

Täytyy muistaa, että ärsyttävät korvamadot ovat täysin normaaleja ilmiöitä ja jokainen meistä kokee niitä, jotkut useammin kuin muut.

Olen kuitenkin kuullut, että jotkut yrittävät jopa kuunnella ja nauttia pään sisäisestä musiikista. Mitäpä siis jos seuraavalla kerralla kun korvamato iskee, laitat silmät kiinni ja nautit tästä mentaalikonsertista.

Who Let The Dogs Out? - Baha Men Teksti Liisi Room Kuvitus Aino Rotstén

Jos ihmisellä on suurempi hippokampus eli muistamiseen liittyvä aivoalue, korvamadot voivat helpottaa keskittymistä. Toisaalta taas niillä, keitä musiikki ärsyttää, on enemmän harmaata ainetta sellaisella aivoalueella, joka käsittelee tunteita.

On havaittu, että joidenkin mieleen korvamadot jäävät soimaan niin häiritsevästi, että he eivät pysty keskittymään työhönsä ja ovat menettäneet työpaikkansa. Mutta miten päästään nopeasti eroon korvamadosta?

11

O’times

Älä valvo huomistasi pilalle Saara herää maanantaiaamuna puoli kahdeksalta erittäin vastenmieliseen ääneen. Tuo ääni on hänelle pahinta, mitä mielikuvitus voi keksiä - herätyskello.

Hän painaa torkkutoiminnon päälle saadakseen lisää unta. Hetken päästä tuo samainen korvia karmiva ääni soi kuitenkin uudestaan herättäen Saaran.

Hän päättää torkuttaa vielä kerran, mutta tajuaakin, että on kiire. Pitää ehtiä kouluun - vaikkei millään jaksaisi.

Saara on 16-vuotias lukiolainen.

Hänelle on erityisen tärkeää pysyä yhteydessä kavereiden kanssa. Se onkin helppoa sosiaalisen median välityksellä. Päivisin on kuitenkin kaikkea - koulujuttuja, harrastuksia ja muita menoja.

Iltaisin on siis oiva hetki rentoutua puhelimen ääressä. Valitettavan usein nämä some-tuokiot venyvät liian pitkiksi ja Saara löytää itsensä puhelimen äärestä vielä keskiyön jälkeen. Herätys on tuttuun tapaan puoli kahdeksalta, joten yöunet jäävät taas liian lyhyiksi.

Lukioikäisen nuoren tulisi nukkua yössä 8-10 tuntia. Riittävä uni on äärimmäisen tärkeää esimerkiksi palautumisen, uuden oppimisen ja kasvun kannalta. Monilla nuorilla yöunet jäävät alle kahdeksan tunnin mittaisiksi ja siitä aiheutuvat seuraamukset ovat huomattavia.

Nykypäivänä älypuhelin, tietokone, pelikonsolit ja muut elektroniset laitteet ovat iso osa nuorten arkea. Näiden laitteiden käyttö illalla viivyttää monien nuorten nukkumaanmenoa jopa monilla tunneilla.

O’times

Elektronisilla laitteilla on negatiivinen vaikutus nukahtamiseen myös silloin, kun ne eivät ole käytössä.

Ruudun kirkas valo nimittäin vähentää melatoniinin eritystä aivoissa, jolloin unen saanti vaikeutuu.

Myös hormonit saattavat siirtää nuoren luontaista nukahtamisajankohtaa myöhemmäksi. Vaikka näin tapahtuu, unentarve pysyy silti samana. Tämä tarkoittaa sitä, että nukkumaanmenon siirtyessä myös heräämisajankohdan tulisi siirtyä.

Tämä harvoin kuitenkaan on mahdollista, koska koulupäivä alkaa aikaisin aamulla.

THL:n kouluterveyskyselystä käy ilmi, että vuonna 2019 jopa 15,5 prosenttia lukiolaisista kärsi koulu-uupumuksesta. Kyseinen luku on noussut vuodesta 2017 yli kahdella prosentilla. Lukiolaistytöistä jopa viidesosa kertoi kokevansa koulu-uupumusta.

Kyselyssä uupumusta on mitattu kolmen eri tekijän avulla, joista yksi on opiskeluun liittyvä väsymys.

Liian vähäisellä unella on suuri merkitys koulu-uupumukseen ja sen syntymiseen.

Saara haaveilee opiskelusta yliopistossa lukion jälkeen. Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että jaksaako hän tehdä tarpeeksi töitä unelmiensa eteen. On kurjaa, että väsymyksellä on niin suuria negatiivisia vaikutuksia Saaran elämään, että se voi estää häntä saavuttamasta unelmiaan.

Suurimmalla osalla lukiolaisista on tavoitteena jatkaa opintoja esimerkiksi yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Jatko-opintojen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että pystyisi keskittymään lukio-opintoihinkin kunnolla. Olisi erittäin surullinen tilanne, jos väsymys estäisi nuorta tavoittelemasta unelmiaan.

Saara on hyvä esimerkki kenestä tahansa lukiolaisnuoresta, joka kärsii väsymyksestä ja sen huolestuttavista vaikutuksista. Vaikka väsymys saattaakin tuntua pieneltä ja ainoastaan sen kokemushetkeä vaivaavalta ongelmalta, sen vaikutukset johtavat usein paljon pidemmälle. Väsymys on liian pieni syy riskeerata oma tulevaisuus, varsinkin nuorena.

Teksti Saara Lohikari Kuvitus Aino Rotstén

Psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen on kirjoittanut unettomuudesta Lääkärikirja Duodecimiin. Kyseisestä tekstistä käy ilmi, että kun ihminen nukkuu vähemmän kuin olisi tarve, alkaa hän kärsiä univajeesta.

Univajeella on monia terveydellisiä haittoja, joiden lisäksi se vaikeuttaa huomattavasti myös koulunkäyntiä.

Univaje aiheuttaa esimerkiksi oppimis- ja keskittymisvaikeuksia, joilla voi olla vaikutusta ihmisen elämään myös pidemmässä mittakaavassa.

12

Stressaaa ja ahdistaa ihan kamalasti Pitää tehdä kaksi esitelmää, kolme esseetä ja harjoitella seitsemään kokeeseen, joista pitäisi vielä saada hyvät numerot.

Sitten pitäisi vielä käyttää koira ulkona, syödä ja nukkuakin tarpeeksi. Miten on edes mahdollista tehdä kaikki tuo yhtä aikaa?

Ylikuormittuneet tilanteet ovat varmasti meille kaikille tuttuja. Pitää tehdä sitä, tätä ja tuota, ja aikaa on vähän. Nämä tilanteet usein myös aiheuttavat stressiä, eli emme pysty voimavaroillamme hoitamaan kaikkea ilman, että tilanne purkautuu esimerkiksi uupumuksena, pääkipuna, levottomuutena tai hikoiluna.

Ihminen on tehty stressaamaan ja sitä ei pidä kiistää. Melkein mikä tahansa kielteinen tai negatiivinen muutos elämässä voi saada ihmisen stressaamaan, mitä yleisemmin lyhytaikaisesti.

Ilmastoahdistus ilmiönä esiintyy kuitenkin myös laajempana kokonaisuutena maapallolla, niin kuin varmasti nyt tämä uusin niin sanottu ”korona-ahdistus”.

Psykologi Jyrki Korkeila (HS 20.2.2020) toteaa ahdistuksen, huolestuneisuuden sekä stressin liittyvänkin myös aikakauden tai yhteiskuntaa laajasti koskeviin ajankohtaisiin ilmiöihin. Sillä miten ihmiset yksilöinä reagoivat eri tilanteisiin, on vaikutusta myös henkilökohtaisen stressin tai ahdistuksen kokemiseen.

Emme pääse eroon stressaamisesta, koska ympärillämme on muutoksia ja aivoissamme stressimekanismeja evoluution takia. On tärkeää, että opimme tunnistamaan, millaista on negatiivinen jännittyneisyys ja miten se vaikuttaa meihin. Jo näilläkin tiedoilla pystymme edistämään omaa hyvinvointiamme. Korkeilan ohje on yksinkertainen: Jaa huoli jonkun kanssa ja opi nauramaan itsellesi.

Teksti ja kuva Helmi Joensuu

Stressi saa jännityksen tavoin meidät usein suorittamaan parhaamme erilaisissa esiintymistilaisuuksissa sekä ihan vain selviytymään arkipäivinä kaikesta siitä mitä päivän aikana tulee tehdä.

Ilman stressaamista ja sen luomaa painetta hoitaa asiat päätökseen, emme saisi hommia aloitettua, saati sitten vietyä niistä puoliakaan loppuun saakka. Ihmiset kuitenkin stressaavat paljon ja keksivät stressattavia asioita peräjälkeen aina uusia. Tällöin stressaamisesta tulee pitkäaikaista.

Viime aikoina on kasvanut myös ilmastoahdistus. Monet kokevat paineita siitä, miltä meidän tulevaisuutemme ympäristöineen näyttää ja mitä voisimme tehdä.

13

Kevään etäopiskelu on lisännyt joidenkin stressiä.

O’times

Piinapenkissä Marko Alle vuoden koulussamme opettanut Marko Särkilahti pääsi vastaamaan kinkkisiin kysymyksiin.

Mitkä fiilikset Ogelista?

On kyllä hyvät fiilikset. Meillä asiat toimivat. Täällä on mukavia ja motivoituneita opiskelijoita, joten on kiva opettaakin. Kivat kollegat myös. Talo ei ole homeessa. Ogelissa on kiva yhteishenki.

Keiden opettajien kanssa olisit mieluiten jumissa karanteenissa ja miten selviäisitte?

Aika monen voisi sinne ottaa. No, jos nyt otetaan psykologi Pekka ja Saarelan Anna ainakin. Noudatetaan karanteeniohjeistuksiakin, kun ne asuu tässä lähistöllä ja hauskaa juttua riittäisi. Ehkä pitäisi vielä Elli ottaa. Äitihahmo voi tulla huolehtimaan nuorisosta.

Millainen on täydellinen oppitunti?

Oppitunti, jolla opiskelijat ovat innostuneita ja opettaja on innostunut. Aktiivista keskustelua, tekemisen meininki, pyritään käyttämään

monipuolisia työtapoja. Hauskaa, ei tarvitse aina olla niin vakavaa. Leppoisa ilmapiiri, sen voisi sanoa.

Miksi ryhdyit opettajaksi?

Abivuonna, kun mietin, minneköhän sitä hakee, minulla oli käytännössä kolme ideaa: lähteä opettajaksi tai lähteä ihan muulle alalle hallintotieteisiin tai kauppatiedettä lukemaan. Päädyin sitten siihen, että haluan olla työssä, jossa ollaan ihmisten kanssa tekemisessä ja jonka koen jollain lailla merkitykselliseksi. On kyllä ollut hyvä valinta.

Miksi valitsit juuri nämä aineet?

Olen siis lukenut uskontoa pääaineena, ja sivuaineina oli psykologia ja yhteiskuntaoppi. Mulla on ollut hyvät uskonnonopettajat aikanaan. Olin itse isosena, mikä ehkä vei siihen suuntaan, että uskonto kiinnosti. Psykologian puolesta on kiinnostanut aina, miksi ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla. Yhteiskuntaoppiin on ollut myös pitkäai-

kainen kiinnostus. Minä olin se, joka jo lapsena keskusteli poliittisista kysymyksistä ruokapöydässä.

Omien lukioaikojesi ylpein ja noloin muisto?

Lukioaika oli kyllä ihan hirveen kivaa aikaa, ja olin siis Tampereen TYK:issä lukiossa.

Olen ylpeä siitä, kuinka hyvin vedin tutorin homman aikanaan. Sitten olin toinen puhujista ylioppilasjuhlissa, mikä oli ihan mukava lopetus sille hommalle. En oikeastaan haluaisi muuttaa lukioajoista yhtään mitään. Olen nauttinut kaikista niistä hetkistä, kun olin lukiossa.

Jossain määrin nolo kokemus tapahtui ollessani Ruotsissa vaihdossa, jossa olin käyttänyt tyynesti joi-

O’times

14

takin kertoja ilmausta ”Jag går i toa”.

Lopulta isäntäperhe kertoi, että sen voi ymmärtää niin, että olen menossa sinne vessanpönttöön, joten mieluummin kannattaisi sanoa menevänsä vessaan: ”Jag går på toa.”

Nuoruudenkuvissa Marko on 17-vuotias.

Mikä on sieluneläimesi?

gn: nuorison lyhenne

Sieluneläin, mikäköhän se voisi olla... Ehkä pöllö. Ei nyt siitä näkökulmasta, että niitä pidetään viisaina, mutta tykkään tarkkailla maailmaa ja ihmisiä. En tykkää välttämättä olla huomion keskipisteenä, no opettajanahan sitä toki on.

gm: heheh... geenimanipuloitu

Mikä pöllö tarkemmin?

lmk: jaa Kaisu Havukumpu: rakas kollegani Teksti Aada Vainionpää ja Ilona Valotie Kuvat Satu Mäkinen ja Marko Särkilahden arkisto

En minä edes tiedä niitä kovin montaa, mutta viirupöllö on hei yksi.

Mennään sillä.

Pepsi vai kokis?

Kokis ehdottomasti. Pienestä pitäen se on ollut kokis, meillä ei koskaan ollut pepsiä kotona. Kokiksen makuun olen tottunut ja pepsi maistuu vähän oudolta.

Kerro jokin outo tapasi tai salainen obsessiosi.

Miten vietät yleensä vapaa-aikaasi? Mitä suosittelisit muille?

Näkemällä ystäviä. Jos mahdollista, liikkumalla luonnossa. Nukkumalla hyvin. Kuntosalilla olen käynyt epäsäännöllisen säännöllisesti, vaikka se on nyt etäaikana jäänyt.

Vapaa-ajasta pitää mainita Tampere, se on Suomen pyhä kaupunki, josta olen kotoisin. Siellä on monet vanhat kaverit.

Suuri kiinnostuksenaihe on suomalaiset vaalit. Joka ikinen kerta, kun Suomessa on vaalit, niin sehän on maailman jännittävin ilta, kun on tuloslähetys ja pääsee analysoimaan vaalitulosta.

Sana-assosiaatiotesti korona: karanteeni Teams: toimii yllättävän hyvin ABBA: Dancing Queen

Nautin ihan tavallisesta arjesta. Ei tarvitse olla kovin ihmeellistä äksöniä.

Netflix: en omista

Psykologian opettajana pitää sanoa, että pitää huolehtia psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Nämä kaikki tasapainossa.

psykan kenttä: varhaisten vuosien kognitiivinen kehitys

maitovalas: valtava

Ruotsi: olin vaihdossa mormonit: innokkaita julistajia

15

O’times

Opiskelijakunnan hallitus kädet omissa taskuissa vai kaikkien asialla?

Opiskelijakunnan hallituksen tehtävänä on kuunnella opiskelijoiden mielipiteitä ja niiden avulla luoda parempi opiskeluympäristö.

Hyvä opiskeluympäristö ja ryhmähenki ovat taas erittäin tärkeitä asioita, jotta koulussa olisi mukavaa olla. Nämä asiat myös korreloivat vahvasti kouluarvosanoihin, kuten myös Missouri State -yliopiston vuonna 2010 tekemässä tutkimuksessakin todetaan.

Opiskelijakunnan hallitus on opiskelijoista valittu ryhmä, joka edustaa koulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan hallitus eli OPKH valitaan kerran vuodessa vuosikokouksessa. Äänestys tehdään anonyymisti, ja äänestys on paljon virallisempi kuin esimerkiksi peruskoulun oppilaskunnassa. Viime vuosikokoukseen osallistui huikeat yli 200 opiskelijaa, mikä oli enemmän kuin viime vuosina.

Kaikki ovat mielestäni tehnyt parhaansa opiskelijakunnan hallituksen asioiden kanssa. Tämä oli hieman ehkä jopa yllätys minulle. Tämä tekee työskentelystä mielekästä, ja arvostan tätä suuresti.

Opiskelijakunnan hallituksesta aina löydetään kuitenkin valittamisen aihetta. Tämä on joskus ihan aiheellista, mutta toivoisimme, että anonyymisti huudellut kommentit jätettäisiin vähemmälle.

Tänä vuonna olemme ehtineet suunnitella ja toteuttaa jo pari tapahtumaa. Näitä ovat ystävänpäivätapahtuma sekä hiihtoloman jälkeisellä viikolla ollut liikennevalopäivä.

Rakentavasta palautteesta on helpompi parantaa toimintaa. Yksi asia josta aikaisempia hallituksia on syytetty, on budjetin käyttö omiin asioihin. Olemme siis tänä kautena tehneet tarkemmat tilitykset kaikesta.

Olemme myös vastanneet kahvikoneen toiminnasta sekä autokoulun kanssa tehdystä yhteistyöstä. OPKH on myös varmistanut kirjakirppiksen toimivuuden sekä myynyt koulun kangaskasseja.

Suosittelen kaikkia yhteistyöhaluisia, hauskoja, heittäytyviä ja duunia tekeviä hakemaan opiskelijakunnan hallitukseen ensi vuonna.

Teksti Erkka Sipilä Kuva Arja Holma

Pian uusien opiskelijakunnan hallituksen jäsenten astuttua virkaan aloimme pohtia kaikille omia rooleja. Meidän koulumme OPKH:n jäseniä ovat puheenjohtaja Ellen, varapuheenjohtaja Otso, sihteeri Sofia, rahastonhoitaja Erik, yhteistyövastaava Milla, viestintävastaavat Sami, Niko ja Eero sekä tapahtumavastaavat Meeri, Hertta, Väinö, Taavi, Lauri ja Erkka.

Opiskelijakunnan hallituksen roolien jakamisella varmistetaan OPKH:n tehokas toiminta, mutta kaikki auttavat toisiaan tarvittaessa roolien ulkopuolellakin.

O’times

16

Suusta siepatut ‘’Yli 65-vuotiailla ei ole tulevaisuutta.’’ Mikko Tapper

“Hauska tehtävä 247.” Jussi Lehtonen “Jumalasta seuraava eli Hannu Huhtala.” Satu Mäkinen

‘’Mulla on ainakin jo koulua ikävä!’’

Mikko Tapper

“Onkohan se huutaja vielä elossa? Vitsi mä säikähin.” Petteri Welling, kun oppilas huutaa etätunnilla mikkiin

‘’Odottakaas, mä käyn hakemassa vähän kahvia.’’

Timo Salminen (etäopetustunnilla joka viides minuutti) “Kuulenko mä sieltä teinin nyyhkytystä?” Petteri Welling (kesken tehtävän teon etätunnilla)

17

vanhemmat on “Pitäis vähän men- “Teidänkin harrastanu seksiä ja harrastaa nä vuorostaan vieläkin. Such a woah.” Marko Särkilahti hakkaamaan sitä remontoijaa, kun ”Minä syrjin koko on maailman tär- ajan.” Tuomas Hytkein ro-tilaisuus tinen täällä menossa.”

Timo Salminen ”Iloista kuolemanpalvontaa!” Arja Holma

”Kasvatan teidän hurrrjaa motivaatiota tähän työhön.” Pipsa

”Pinja, onks tää sun sormi?” Arja Holma “Mä oon nyt semmosissa tiloissa, etten oo saavutettavissa.” Matti Ala-aho

”Miten tää gravitaatiolaki on tässä niin voimakas?”

Pipsa (pudottanut kynän jo kahdesti)

”Smoothi juttu.”

Matti Ala-aho ”Kuka siellä leikkaa sipulia?” Mikko Tapper (etätunnilla)

”Ei ne laskimet kaikkitietäviä ole.

Ihminen on.” Timo Salminen

“Mä en koskaan sano mitään tyhmää.” Satu Mäkinen

O’times