O’TIMES TOUKOKUU 2017
O´Times toukokuu 2017 Lehti sisältää
Toimitus Ohjaava opettaja Satu Mäkinen
3 pääkirjoitus: Kesä
Päätoimittaja Sissi Puranen
5 Ei koulua vaan elämää varten
Toimitussihteeri Tuukka Kainulainen
6 Opettajat piinapenkissä: Taina Kähkönen
Toimituskunta
8 #OgeliGoesHesa
Soumia Ait Brahim
10 Tehokasta työskentelyä hyvässä porukassa - kohti musikaalia
Sini Autio
Avustajat Arja Holma, Peik Rasterberger, Leevi Hormaluoma, Celine Strombem Vierailijat Joel Christ, Nadine Harrer, Natalie Heindl, Lucas Hellström, Lili Jagerbacher, Nea Rastas Elina Koski
Saimi Hakonen 12 Kohti olympialaisia Samu Hasegawa 14 Leijona rinnassa Susanna Heinonen 15 Suomenmaalla tapahtuu Emilia Honkaranta 16 Maahanmuuttoon(kin) liittyy ongelmia - ja niistä on uskallettava puhua
Taika Ilola Johanna Järviluoto
18 TUTUKSI is getting to know each other
Ida Kulo
20 Suomalaisia makuja
Lassi Maanonen
22 Kaupunkifillarit testissä: ”Helppokäyttöisiä ja käteviä mutta...”
Sissi Puranen Anssi Salo
25 Helsinki vierailijan silmin Maisa Sipiläinen 28 O´Why Nasti Valotie 30 O´Scope Melissa Veikkolainen 32 Suusta siepatut Pyry Weckman 34 Toimituksen vuosi - hyvää meininkiä ja kuppi kahvia 35 Lukijakilpailu
O’times
Viesti toimitukselle perjantaiiltana klo 20.01: ”4 tuntia työtä tehty. Ollaan nyt taitettu suusta siepatut, musikaali, museopäivä, sissin jutun kuvat, kilpailu ja etukansi. T. Maisa ja Nasti” 2
Kesä tulee, oletko valmis? Edellisenä iltana satoi lunta, seuraavana aamuna tuoksui kesä. Yhtäkkiä metsät ovat täynnä valkovuokkoja, rinteet kukkia ja puut lehtiä. Maailma tuntuu taas palanneen eloon. KUN KÄVELEN aamulla kouluun tai illalla kotiin, kuulen lähes poikkeuksetta lintujen lauluja. Kauppatorilla puolestaan kirkuvat lokit, välillä ne eksyvät myös ilahduttamaan meitä tänne Pohjois-Helsinkiin. Kesässä on jotain erityistä. Lapsena se kenties johtui siitä, että odotti aina syntymäpäivää, nykyään vapaata koulusta. Kesä tuo mukanaan monia asioita: kesä tarjoaa meille vapautta ja aikaa, mutta toisaalta erityisesti tänä vuonna vastuuta ja aikatauluja. Tiedän jo nyt, että tulen kesällä haikailemaan takaisin niihin kesiin ennen koulua, kun pystyi vain menemään oman mielen mukaan pitkin maita ja mantuja. Lomalle me nytkin olemme menossa, mutta koulunpenkille me (ensi vuoden) abit palaamme tämän kesäloman jälkeen viimeistä kertaa. Nurkan takana kolkutteleva abivuosi kaikkine haasteineen alkaa jo nyt pikkuhiljaa hiipiä elämään. Miten tässä näin kävi? Vasta äsken astuin ensimmäistä kertaa ogelin aulaan ja katsoin abeja ihailevasti.
harrastamista, jotakin luovaa tekemistä, kokkaamista tai esimerkiksi lukuvuoden viimeiseen O´Timesiin tutustumista. Vuoden viimeinen lehti tarjoaa tällä kertaa erityisesti kulttuuriin liittyvää sisältöä mutta löytyy lehdestä myös kevyempää luettavaa kuten perinteisiä suusta siepattuja.
Koulun tärkeydestä huolimatta on aina välillä tarpeen hellittää ja irtautua arjesta. Se voi olla liikunnan
Teksti Sissi Puranen, Huhu tosin kertoo, että opettajat päätoimittaja ovat ”suomettuneet” ja alkaneet sensuroimaan itseään, jotteivat joutuisi
3
rakkaan lehtenme viimeisille sivuille opiskelijoiden piristykseksi. Muutama päivä enää jäljellä, sitten fiilistellään kevätjuhlassa abien lähtöä. Ja jatketaan matkaa kesän viettoon. Jes!
O’times
O’SCHOOL O’times
4
Ei koulua vaan elämää varten Kuvat Arja Holma ja Sissi Puranen
Vapputapahtumassa tämä joukkue ei voittanut tukkihumalaa ennakkotuuletuksista huolimatta. Vaihto-opiskelijat valitsevat yleensä kursseja, joilla pärjää ilman suomea: Charlotte ja Joel Berliinistä keittiöpuuhissa.
5
Sandra ja Stine ottavat mittaa toisistaan. Ada ja Celine abisohvilla.
O’times
Opettajat piinapenkissä: Taina Kähkönen
Tällä kertaa opettajien piinapenkkiin pääsi yksi koulumme ihastuttavista kieltenopettajista. Taina Kähkönen opettaa meille lukiolaisille ruotsia ja peruskoululle ruotsin lisäksi myös englantia. Moni Kähkösen tunneilla ollut tietää, että vaikka opettaja on vaativa, vitsitkin lentävät sutjakkaasti eikä tunneilla varmasti ole tylsää hetkeä. OLETKO aamuihminen? Millaisella fiiliksellä yleensä heräät ja lähdet kouluun? -Minun on pakko olla aamuihminen. Ja yleensä olen aika hyvällä tuulella, kun tänne pääsee. Miten päädyit juuri ruotsin ja englannin opettajaksi? -Tämä työ valitsi minut. Minä vain löysin itseni täältä. Tietysti lähdin opiskelemaan kieliä yliopistoon aikanaan, siis ruotsia ja englantia. Sitten keksin, että tämä on oikeastaan aika hauska homma - tai itse asiassa todella hauska. Sinulla on tapana kertoa tunneillasi erinäisiä vitsejä. Kerro jokin vitsi. -Aloitan tämän nyt normaalisti näin, että aion nyt kertoa vitsin, joten voitteko hymyillä säälistä. Minulle tuli äkkiseltään yksi basistivitsi mieleen, olen kyllä kuullut tämän telkkarista. Tiedättekö, kuka on basistin nainen? Tatuointi käsivarressa. Jos sinun pitäisi vaihtaa oppiainetta, jota opetat, mikä se olisi ja miksi? -Jos saa pysyä kielten sisällä, se olisi varmaan saksa, koska harrastan sitä O’times
salaa. Jos ei saisi olla mikään kieli, niin silloin tiedän ainakin, mikä se ei olisi... No ehkä se voisi olla historia. Nykyihmisen kannattaa tuntea ihmiskunnan historiaa, koska niin pystyttäisiin välttämään typerät virheet, joita toistetaan aina, turhat sodat ja semmoiset. Noloin muistosi lukioajoilta? Entä paras kesämuisto? -Myöhästymiskammoisella ihmisellä varmaan se, kun satuin kerran lukioaikana myöhästymään. En muista muuta. Ja siitähän on muutama tuhat vuotta. Parhaita kesämuistoja on paljon, mutta yksi parhaimmista oli varmaan kesä sen jälkeen, kun sain tietää, että pääsen tänne töihin.
Käännä ruotsiksi suomalainen sananlasku: Kettu ei koskaan jää kahdesti samaan ansaan. -Ei tuo ole sananlasku! Jag är väldig dålig på ordspråk. Haha! Ja: Ennen mies maansa myö kuin sanansa syö. -Hä? Aldrig hört. Abit antoivat sinulle tänä vuonna abigaalassa lahjaksi I<3Tainapaidan, joka näkyykin yhdessä tämän jutun kuvassa. Oliko lahja mieluinen? -Ehdottomasti, absolut! Se on käytössä hyvin usein - paikoissa, joista en kerro. 6
Jos jäisit koko kesäksi lukkojen taakse kouluun ja pitäisi valita kaksi opettajaa, ketkä jäisivät kanssasi, ketkä he olisivat ja miksi? -En kerro. Saako tänne tilata pizzaa ja muuta ruokaa sitten? Jäisin kaikkien kanssa. (Tässä kohdassa käytiin kiivas väittely, kun yritimme saada haastateltavaa vastaamaan mutta hän ei suostunut.) En osaa vastata tähän mitään erityistä! Jos jäisin kieltenopettajien kanssa, suunnittelisimme lukion ja peruskoulun opsia ja sähköisiä kokeita. (Vaadimme vielä kahta nimeä, mutta haastateltava ei osannut kertoa enempää.) Mikä on rankinta/palkitsevinta opettamisessa? -Rankinta on aikapula, kun välillä on niin kova kiire. Palkitsevinta on se, kun näkee teidän oppivan asioi-
taja kun oppilaista näkyy, että bing, nyt on opittu jotain. Oppilailta on kuulunut huhua, että pitämäsi sanakokeet olisivat hyvin pitkiä ja vaikeita. Onko tämä totta?
Sana-assosiaatiotesti Louis Vuitton: väskor Yläastelaiset: eloisia Korkokengät: praktiska
-Ei todellakaan! Kaikki asiat ovat kirjassa.
Aaro Taina: Ilmeisesti maailman paras Taina, minun jälkeeni.
Mitä odotat eniten kesässä?
Pakkoruotsi: pöh
-Aurinkoa ja lämpöä.
Hyttyset: obehagliga
Mottosi?
Skam: ingen aning
-Teillä on vaikeita kysymyksiä, oikein piinapenkki. Ehkä mottoni voisi olla ”Det ordnar sig”, eli kaikki järjestyy.
Vain elämää: tittar inte Gasellit: snabba Sanakokeet: nyttiga Matematiikka: ett fint ämne Digiloikka: modern Muumit: världsperande Bae: Mikä? Ikea: En voi sanoa sitä, mikä tulee mieleen. Sverige James Bond: David Craig Sähköiset kokeet: spännande Älypuhelin: nyttig Sini Autio ja Susanna Heinonen: jätte gulliga flickor Kähkönen suoriutui haastattelusta hyvin, vaikka jäimmekin kaipaamaan vastausta tuohon yhteen tiettyyn kysymykseen... No aina ei voi onnistua.
Teksti Susanna Heinonen ja Sini Autio Kuvat Peik Rastenberger ja Susanna Heinonen
7
O’times
#OgeliGoesHesa
Urho Kekkosen kotimuseossa käveltiin muovitossut jalassa.
Elina Koski kuvan kauniissa morsiuspuvussa odottaa ”sitä oikeaa”.
O’times
8
Kansallisarkiston vanha arkistosali on täynnä kirjoja.
Teatterimuseon improvisaatioissa syntyneitä asuja.
Tämä sali saattaa jopa vetää vertoja Ogelin juhlasalille
Yhteiskuva Suomen pankin edessä w/ Weltsu-Petteri 9
Kuvat Samu Hasegawa, Nasti Valotie, Sissi Puranen ja Satu Mäkinen O’times
Tehokasta työskentelyä hyvässä porukassa - kohti musikaalia
Hetki ennen kuvauksia.
O’times
10
KOKOONNUIMME toukokuun alussa koululle luomaan yhteishenkeä tulevaa syksyä varten. Lauantaina polkaisimme projektin käyntiin. Näyttelijöiden kesken teimme erilaisia harjoituksia toisiin tutustumisen lomassa. Alusta asti oli hyvä tekemisen meininki. Saimme jo pienen maistiaisen musikaalin roolihahmoista ja kehyskertomuksesta. Samanaikaisesti tanssijat harjoittelivat koreografiaa sunnuntain tanssikohtauksen kuvauksia varten. Lauantaina videokuvaajat puolestaan tallensivat materiaalia skeittaajien kanssa Suvilahdessa. Sunnuntai alkoi tanssikohtauksen valmistelulla. Maskeerausryhmä pääsi tositoimiin meikatessaan tanssijoita ja näyttelijöitä discoa varten. Kuvausryhmä oli rakentanut hienot puitteet valoine ja savukoneine peilisaliin. Kuvaus onnistui erinomaisesti muutamalla otolla. Näyttelijöillä päivä jatkui vielä yhteisen ruokailun jälkeen. Kehitimme lyhyitä kohtauksia, jotka sisälsivät useita eri hahmoja. Aloitusviikonloppu sujui kaiken kaikkiaan erittäin hienosti. Jo nyt tuntuu siltä, että tästä on tulossa upea musikaali!
Hyvää ruokaa, asiantuntevaa kuvaamista ja skeittitaitojen näyttämistä. Kaikki tämä sisältyi yhteen työntäyteiseen viikonloppuun.
Teksti Elina Koski Kuvat Samu Hasegawa ja Satu Mäkinen
11
O’times
Kohti olympialaisia TOISEN VUODEN OPISKELIJA Mika Nurmela osallistui viime syksynä lukiolaisten fysiikkakilpailuun. Mika voitti kisan ja sai sen jälkeen kaksi valmennuskirjettä, joiden tehtävissä menestyttyään hän pääsi Jyväskylään valmennusleirille.
Valmennuskirjeiden ja -leirin perusteella parhaat pääsivät Tallinnaan Baltia Physics Open -kisaan, jossa oli lähes 70 osallistujaa Virosta, Suomesta, Latviasta ja Ruotsista.
O’times
Mikan mukaan tehtävät eivät itsessään olleet erityisen vaikeita, mutta aikaa niiden tekemiseen oli sen verran niukasti, että tuli kiire. Kunkin osallistujamaan viisi parasta pääsee Indonesiaan kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin, jotka on tarkoitettu alle 20-vuotiaille ei-korkeakouluopiskelijoille.
ten hän lähtee ensi kesänä Indonesiaan. Mika on kiinnostunut myös matematiikasta ja kemiasta, ja ensi vuonna hän aikookin ehkä hakea myös matematiikkaolympialaisiin.
Teksti Johanna Järviluoto Kuva Pyry Weckman
Vaikka suurin osa kilpailijoista oli vuoden vanhempia, Mika oli sijalla 25. Suomalaisista hän oli viides, jo-
12
O’CULT 13
O’times
Leijona rinnassa ”Siis mitä ihmettä, miten sun siskolla on leijonakoru rinnassa. Onks se joku Suomi ensin -tyyppi?” Kirjoittaja seurasi sivusta keskustelua kansalliseen symboliin liittyen ja päätti, että asiasta on saatava keskustelua aikaan. HAMISSA ON TÄLLÄ HETKELLÄ aihetta sivuava näyttely: Näyttelyssä nähdään arkisia esineitä, kuten vuosisadan alun sukset, joissa on koristeina hakaristejä eikä siinä ole mitään kummaa. Kirjahyllyn päällä pieni Suomen lippu, korulippaassa Suomen leijona -rintaneula, kansallisarkiston oppaan vyönsoljessa miniatyyrileijona. Symbolit liittyvätkin vahvasti aina siihen aikakauteen, missä ne esiintyvät. Merkitykset muuttuvat ja välillä on hyvä pohtia, miksi asia on näin. Suomen leijona esiintyi ensi kerran Kustaa Vaasan muistolaatassa jo 1500-luvun lopulla. Hahmo nähtiin silloin Suomea yhdistävänä merkkinä. Leijonassa näkyi Suomen suhde Ruotsiin ja siihen lisättiin symboliikkaa eri puolilta maata. Muun muassa leijonan miekat on lainattu Karjalasta. 1800-luvulla Suomen leijona sai uuden vivahteen sen tullessa liberaali-perustuslaillisen suuntauksen symboliksi. Leijona symboloi Suomea itsenäisenä kansakuntana ja päätyikin jopa lipuksi itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918. Nyt 2000-luvulla suhtautuminen tähän kansalliseen symboliin on hyvin kahtiajakautunutta. Jotkut näkevät sen pelottavana ja saattavat hävetä merkin käyttäjiä, toiset puolestaan rakastavat sitä eivätkä missään nimessä olisi ilman Suomen leijonaa. Leijonaan liittyvä keskustelu on usein kovin negatiivista ja riitaisaa; jokainen puolustaa omaa kantaansa.
O’times
Monet vanhat symbolit yhdistetään vahvasti isänmaallisuuteen. Ajatellaan, että jos ihminen käyttää jotain tiettyä symbolia, niin hän kannattaa jotain ideologiaa tai on ihmisenä tietynlainen. Suomen leijona -korun kantajia saatetaan pitää juntteina, rasisteina tai muuten vain tyhminä. Näin räikeä yleistäminen ei kuitenkaan voi olla hyväksi. Voiko yksittäinen koru oikeasti kertoa ihmisestä niin paljon? Tämä on yksi syy siihen, miksi Suomen leijonan imagoon on viime aikoina puututtu. Symboli halutaan muuttaa taas positiiviseksi, sellaiseksi mikä erottamisen sijaan yhdistäisi suomalaisia. Yritykset keskustella tästä aiheesta ovat kuitenkin lähinnä aiheuttaneet someraivoa ja vihamielisyyttä. Näin kävi esimerkiksi Emmi Mustoselle, joka puki leijonan burkhaan ja laittoi sen toiseen käteen sateenkaarilipun heilumaan. Meillä nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa suomileijonan tulevaisuuteen ja siihen, missä valossa se tullaan sadan vuoden päästä muistamaan. Tullaanko tulevaisuudessakin vihamaan niitä, jotka pyrkivät modernisoimaan symboleita vastaamaan nyky-yhteiskuntaamme vai onko muutokset hyväksytty?
Teksti Sissi Puranen Kuvitus Taika Ilola
14
Suomenmaalla tapahtuu Kuten tiedämme, Suomessa on juhlavuosi meneillään. Sen puitteissa järjestetään valtavasti erilaisia tapahtumia. Siispä jos kesällä käy aika pitkäksi, osallistu erilaisiin tapahtumiin ympäri Suomen - tapahtumia löytyy niin hiilimurskalla juoksemisesta kyläjuhliin. Tässä muutamia varteenotettavia vaihtoehtoja. (Tapahtumiin on vapaa pääsy.) 1. Vanhan ajan urheilukilpailut 10.6.
4. Suomi100 – Leffaillat Linnanmäellä
1920-LUVUN URHEILUKILPAILUT olivat jotain ihan muuta kuin nykyään. Asikkalassa järjestettävässä tapahtumassa kisataan niin vanhanajan tyylillä kuin säännöilläkin, sekä tietysti historiallisissa puitteissa. Lajeina on esimerkiksi heittoa kaksin käsin sekä juoksua hiilimurskalla. Kilpasarjat ovat 9-vuotiaasta ylöspäin. (Vesivehmaan urheilukenttä, Asikkala.)
Elokuun lempeissä kesäilloissa suunnataan Linnanmäelle katsomaan ulkoilmaelokuvia. Elokuvat ovat eri aikakausilta, 50-luvulta tähän päivään. Osa niistä on myös kuvattu Linnanmäellä. Elokuvia näytetään ohjelmalava Estradilla pe 18.8., la 19.8., pe 25.8. ja la 26.8.17 klo 18.00.
2. Suomi100 - Kaikki laulavat 12.6. Helsinki päivänä Helsingin kaupunginorkesteri haastaa kaikki laulamaan. Yhteislaulukonsertti järjestetään musiikkitalolla ja se on nähtävänä myös suorana lähetyksenä televisiosta. Jokainen voi siis osallistua yhteiseen lauluun vaikka kotoa käsin tai saapua paikan päälle osaksi jättikuoroa.
5. Maailman suurimmat kyläjuhlat 25.-27. elokuuta. Mitä tapahtuu, kun Suomen itsenäisyyspäivään on jäljellä enää 100 päivää? Lukemattomat erinäköiset kyläjuhlat valtaavat koko Suomen. Niitä tullaan järjestämään muun muassa kouluissa, kansallispuistoissa ja varuskunnissa.
Teksti Emilia Honkaranta Kuvat Emilia Honkaranta ja https://upload.wikimedia.org/ wikipedia/commons/f/f4/Ketjukaruselli_ Linnanm%C3%A4ki_Helsinki.JPG
3. Mies – Tanssipidot 5. elokuuta Lapualla rymisee, kun 1917 miestä pistää jalalla koreasti. Tarkoitus on arvostaa suomalaista heittäytymistä ja yhdessäoloa. Tässä tapahtumassa myös tosimies saa tanssia ja pitää hauskaa ikään ja taitoihin katsomatta. 15
O’times
Maahanmuuttoon(kin) liittyy ongelmia, ja niistä on uskallettava puhua Vuosina 2014-2015 alkanut Euroopan pakolaiskriisi on puhuttanut politiikassa kovasti ympäri maailmaa, eikä se ole mikään ihme: Euroopassa on käynnissä pahin pakolais- ja siirtolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. KRIISIN SUURIN AIHEUTTAJA on Syyrian sisällissota, joka on levinnyt myös Irakin ja Libanonin alueille. Pelkästään vuoden 2015 aikana Eurooppaan pyrki yli miljoona pakolaista Välimeren kautta. Näistä moni saapui ihmissalakuljettajien avulla. Suomessa on viime aikoina keskusteltu kiivaasti siitä, miten maaham-
me saapuvia turvapaikanhakijoita tulisi käsitellä. Vaasan yliopiston mielipidetutkimuksen mukaan etenkin julkista keskustelua hallitsevat ääripäät: suhtautuminen on joko täysin kielteistä tai kritiikittömän myönteistä; rajat on laitettava kokonaan kiinni tai avattava vapaasti kaikille maahantulijoille.
Osallistumista maahanmuuttokeskusteluun arastellaan, koska leimautumista ”rasistiksi” tai ”suvakiksi” pelätään. Vain 7 % tutkimukseen vastanneista oli täysin sitä mieltä, että ”Suomessa on mahdollisuus vapaasti ilman leimautumisen pelkoa esittää erilaisia mielipiteitä turvapaikanhakijatilanteeseen liittyen”.
Turvapaikanhakijoiden kohtelu jakaa mielipiteitä. O’times
16
Kriittisen maahanmuuttokeskustelun käyminen on siis todistetusti vaikeaa. Kiihkottomat ja kriittiset mielipiteet maahanmuutosta leimautuvat usein helposti rasismiksi. Syynä tähän on se, että maahanmuuttokriittisyys on mielikuvissamme kytkeytynyt maahanmuuttovastaisuuteen, rasismiin ja perussuomalaisiin. Maahanmuuttokriittisyys on sananakin negatiivisia tuntemuksia aiheuttava.
Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa on ollut myös ISIS-taistelijoita. Kun joku kertoo olevansa maahanmuuttokriittinen, leimaamme hänet mielessämme rasistiksi, natsiksi, rajakiksi ja persuksi, koska nämä asiat on tavallisesti liitetty toisiinsa. Mielikuvamme vahvistuu voimakkaasti, jos kyseinen henkilö on kaiken lisäksi keski-ikäinen, valkoihoinen, suomenkielinen, matalasti kouluttautunut ja lievästi ylipainoinen mies. Kritiikki ei kuitenkaan sanana tarkoita kielteisyyttä. Kritiikki-sana on peräisin kreikan kielen sanasta krinein (’erottaa, ratkaista’) ja sillä tarkoitetaan jonkin asian tai ilmiön tutkimista, arvioimista ja pohtimista. Maahanmuuttopolitiikkaan liittyy onnistumisia, ongelmia, arvostelua ja eriäviä mielipiteitä, kuten esimerkiksi talouspolitiikkaankin. Maahanmuuttopolitiikalla on vaikutuksia myös moneen muuhun politiikan osa-alueeseen, kuten työllisyys-, turvallisuus-, oikeus-, sosiaali- ja kulttuuripolitiikkaan. Turvapaikanhakijoiden maahantuloon liittyy esimerkiksi turvallisuusuhkia, koska viranomaisilla ei 17
misen kannalta on erittäin tärkeää, että turvallisuusarvioinnit pyritään tekemään mahdollisimman huolellisesti. Kaikki kielteiset päätökset eivät kuitenkaan ole vääriä päätöksiä. Turvapaikanhakijoiden mukana tulee ihmisiä, jotka ovat paossa esimerkiksi sotaa tai vainoa. Monilla on halu ja tavoite päästä kiinni työelämään, maksaa veroja ja sopeutua yhteiskuntaan.
Oikeus elää -mielenosoituksessa puolustettiin turvapaikanhakijoiden oikeuksia. läheskään aina ole tarkkaa tietoa tulijoiden historiasta. Sisäministeriön mukaan Suomessa on kymmeniä ihmisiä, jotka ovat lähteneet Irakin ja Syyrian taistelualueille ja palanneet sieltä Suomeen. Suojelupoliisin maaliskuisen arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa korkeampi kuin koskaan aiemmin.
Suomessa tulee toukokuun loppuun mennessä olemaan jopa 7 000 paperitonta henkilöä, joilla on entisen poliisiylijohtaja Heikki Paateron mukaan ilmeinen uhka ajautua järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Turvapaikanhakijoiden palautuksia kritisoidaan, ja syystä. Palautusmaiden turvallisuustilannetta ei vastoin maahanmuuttoviraston arvioita pidetä hyvänä, ja palautetut voivat joutua hengenvaaraan lähtömaissaan. Ihmisarvon kunnioittamisen ja perustuslain noudatta-
Tulijoiden joukossa on kuitenkin ihmisiä, joilla ei ole akuuttia hätää. Osa on tullut Suomeen paremman elintason ja sosiaaliturvan perässä ilman pyrkimystä oppia kieltä tai työllistyä. Sisäministeriön mukaan turvapaikanhakijoiden joukossa on ollut myös ISIS-taistelijoita. Huhtikuisen Tukholman terrori-iskun tekijä oli laittomasti maahan jäänyt turvapaikanhakija. Myös joulukuisen Berliinin iskun ja vuoden 2015 Pariisin iskun tekijöinä oli turvapaikanhakijoita. Suomessa tulee toukokuun loppuun mennessä olemaan jopa 7 000 paperitonta henkilöä, joilla on entisen poliisiylijohtaja Heikki Paateron mukaan ilmeinen uhka ajautua järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tilanne on hyvin kinkkinen. On väärin palauttaa ihmisiä mahdollisesti turvattomiin maihin, mutta emme voi myöskään antaa sellaista signaalia ulkomaille, että Suomeen voi jäädä elämään kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta. Avoin ja kiihkoton keskustelu on avain toimivaan maahanmuuttopolitiikkaan. Teksti Tuukka Kainulainen Kuvat Satu Mäkinen
O’times
TUTUKSI is getting to know each other Turvapaikanhakijoiden tuki ry. is an organization that is trying to help asylum seekers and immigrants to integrate in our community. That´s why we went to see Jutta Kivistö, an activist who is one of the founders of Turvapaikanhakijoiden tuki ry. WE INTERVIEWED JUTTA KIVISTÖ at the beginning of May. We are taking part in an Erasmus project called ”Was uns bewegt” which is a project financed by the EU. Many youngsters from Europe belong to this project that is dealing and working with the refugee situation. That’s why we went to see Jutta Kivistö, an activist who is one of the founders of Turvapaikanhakijoiden tuki ry.
Currently millions of refugees live in Europe. Dealing with the refugee crisis is one of the biggest challenges of our time.
Without people who help them integrate, this is a task that is nearly impossible. But luckily volunteers all around the world stand up for these people and help them. And we the students that are taking part in the ”Was uns bewegt” project try to do our part as well.
We had some tea and cookies and talked about her job and the refugee situation. Turvapaikanhakijoiden tuki ry. is an organization that is trying to help asylum seekers and immigrants to integrate in our community. Currently millions of refugees live in Europe. Dealing with the refugee crisis is one of the biggest challenges of our time. It’s not only giving them a place to stay, it’s about giving them a chance for a fresh start, a new life in countries that are more different to their own than we can imagine. Far away their home they have to get used to another way of life. O’times
We interviewed Jutta at her office in Eerinkinkatu.
18
Before she and her friend Susanna started the project Jutta Kivistö was studying art. After that she was working for Elisa for 10 years. She quit her job, and went to work for community café where a lot of asylum seekers came and hung out. She realized that she wanted to make a difference and help others in need, so she gathered some volunteers and started Turvapaikanhakijoiden tuki ry. with her friend. The organization is helping refugees and asylum seekers in 14 cities in Finland. Right now there are about 670 asylum seekers involved in the project. In the organization only Jutta and the other founder Susanna are getting paid from for their job. Other people involved are volunteers.
It’s not only giving them a place to stay, it’s about giving them a chance for a fresh start, a new life in countries that are more different to their own than we can imagine. In Turvapaikanhakijoiden tuki ry. there is a project called ”TUTUKSI”. The name comes from the idea of getting to know each other and other cultures. What they basically do is that they help asylum seekers and refugees to integrate to the community by searching them a group that shares the same interests. Those groups can be for example some football teams, cooking groups or art groups.
Jutta shows us how they connect people. You can find them on Internet (www.facebook.com/tutuyhdistys/).
There are many choices and the staff makes the decisions based on their interests and wishes. Many groups are willing to take and help the asylum seekers.
All in all, the work Turvapaikanhakijoiden tuki ry. organization is doing is one of the most important things you can do to help refugees and asylum seekers in the first place.
Turvapaikanhakijoiden tuki ry. advertise themselves in on Facebook and look for groups and volunteers.
Talking to Jutta inspired and motived us even more to keep doing the help we are already doing. Thank you Jutta, for giving us this opportunity!
When a person gets to go to a new group, often one volunteer goes with them, so they don’t have to go alone and they feel more comfortable.
Text Lucas Hellström, Nea Rastas, Joel Christ, Lili Jagersbacher, Nadine Harrer, Natalie Heindl Photos Natalie Heindl
19
O’times
Suomalaisia makuja, nam vai yök? TÄSSÄ KUVAREPORTAASI vaihtareistamme sokkotestaamassa niin perinteisiä kuin uusiakin suomalaisia perinneruokia. He saivat lapuilla adjektiiveja, joilla he sitten kuvailivat kyseisen ruoan heissä herättämää tuntemusta.
Leipäjuusto ei herättänyt innostusta. Leipäjuuston päällä tarjottiin lakkahilloa. Mustamakkara puolukkahillon kera jäi niin ikään lautaselle. Vasemmassa reunassa Charlotte. Taustalla Nea ja Lucas.
Mämmi aiheutti niin ikäviä kuin myönteisiäkin tunteita. Vaihtareista ainoastaan Stine tunnustautui mämmin ystäväksi. Kuvassa vasemmalla Sandra ja Valentin, oikealla Natalie ja Lili. O’times
20
Piimä on ihan hyvää, ainakin Sandran mielestä.
”Mitä ihmettä tää oikein on?” kysyy Valentin Turkinpippuria maistaessaan.
Viimeisenä vaihtareille maistatettiin Mignon-munia, jotka maistuivat kaikille. Loppujen lopuksi kaikille jäi hyvä mieli - mutta ylimääräisiä eväitä kotiin ei huolinut kukaan muu kuin Sandra, joka otti piimäpurkin matkaan. Oikeassa reunassa huivi silmillä Nadine ja hänen vieressään Stine.
Teksti: Taika Ilola Kuvat: Pyry Weckman 21
O’times
Kaupunkifillarit testissä: ”Helppokäyttöisiä ja käteviä, mutta...” O’Timesin tutkivan journalismin osasto kävi koeajamassa Helsingin uudet kaupunkipyörät. VIIME KESÄNÄ KATUKUVAAN ilmestyneet keltaiset kaupunkipyörät ovat nousseet helsinkiläisten suosioon. Kesällä 2017 Helsingissä on 1 400 kaupunkipyörää ja 140 pyöräasemaa. Pyöräasemia on tiheästi kantakaupungin alueella. Käpylän pyöräasema on tällä hetkellä pohjoisin asema. Espoossa kaupunkipyöriä kokeillaan Matinkylän ja Olarin alueella. Pyöriä on siellä sata ja asemia kymmenen.
Miten kaupunkipyörät toimivat? Kaupunkipyörä on yhteiskäyttöpyörä, jonka jokainen Helsingin kantakaupungissa liikkuva voi lunastaa käyttöönsä. Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteröityessä valitaan ensin pyörien käyttöoikeuden pituus. Pyörien käyttöoikeuden voi ostaa päiväksi, viikoksi tai koko kaudeksi. Tämän jälkeen alkaa itse rekisteröinti, jonka yhteydessä valitaan pyörien määrä (14/per tunnus) ja oma PIN-koodi, jota käytetään pyörien aktivoinnissa. Lopuksi valitaan maksutapa (HSL:n matkakortti tai pankkikortti) ja rekisteröityminen on valmista. Kun rekisteröityminen on tehty, voidaan hypätä kaupunkipyörien selkään miltä tahansa 140 pyöräasemalta. Asemien sijainnit ja käytettävien pyörien määrä näkyvät reittioppaassa reaaliaikaisesti. Pyörät saadaan helposti syöttämällä pyörän näyttöön oma pyöräilijäO’times
tunnus ja PIN-koodi. Matkakortilla tangosta lähtevällä kaapelilla esirekisteröityessä tarvitsee vain näyt- merkiksi aseman rakenteisiin tai tää korttia ja syöttää PIN-koodi. toiseen kaupunkipyörään. Tämän jälkeen tarvitsee vain säätää satula omalle korkeudelle ja voi vapaasti ajaa pyörällä lisämaksutta 30 minuuttia. Jos aika ylittyy ennen kuin ehtii palauttaa pyörän telineeseen, peritään pyörän käytöstä lisämaksua 1€/+30min. Kaupunkipyörän voi ajon jälkeen palauttaa mihin tahansa asemalle. Jos asema on täynnä, pyörä pitää jättää telineiden välittömään läheisyyteen. Pyörä pitää lukita ohjaus-
Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy jokaisella pyörän käyttökerralla puolen tunnin käyttöaika. Lisämaksusta pyörää voi kerralla käyttää pidempäänkin, kuitenkin enintään viisi tuntia. Mikäli pyörää ei viiden tunnin käytön jälkeen palauteta, on seurauksena viikon lainauskielto. Pyörällä voi myös käydä esimerkiksi kaupassa ilman, että se pitää jättää asemalle.
Tältä näyttää Helsingin kaupunkipyörä, ”Alepa-fillari”.
22
Tällöin HSL ei vaadi korvausta pyörästä.
Mielipiteitä käytöstä Haastattelemamme pariskunnan mielestä kaupunkipyörät ovat hyvä lisä julkisen liikenteen verkostoon. He olivat käyttäneet kaupunkipyöriä kahden päivän ajan. Kaupunkipyöriä heille suositteli työkaveri. Heidän mielestään järjestelmästä löytyy myös kehitettävää: ohjeet asemilla ja pyörissä voisivat olla myös englanniksi. Virallinen kaupunkipyöräsovellus olisi myös hyvä. Tällä hetkellä sovelluskaupoista löytyy vain epävirallisia sovelluksia.
Pyörissä on myös paikannusjärjestelmä, jotta pyöriä jäisi kateisiin mahdollisimman vähän. Mikäli pyörä kuitenkin katoaa, on sitä käyttänyt velvollinen korvamaan noin 500 euroa. Mikäli pyörä varastetaan, pitää käyttäjän tehdä kahden vuorokauden kuluessa rikosilmoitus.
Rautatientorin pyöräasemalla käy kuhinaa lähes jatkuvasti. Eero, 23, on kokeilemassa kaupunkipyörää ensimmäistä kertaa. Käyttöönotto
”Töölöstä Kauppatorille menisin mieluummin kaupunkipyörällä kuin raitiovaunulla”
aiheuttaa pieniä hankaluuksia, mutta lopulta piippaus kuuluu ja pyörä lähtee irti telineestä. ”Asun kaupunkipyöräjärjestelmän alueella ja vietän aikaa keskustassa paljon. Nyt olen menossa Kamppiin.” ”Kaupunkipyörillä ajaisin enimmäkseen lyhyitä matkoja. Sateella en kuitenkaan näitä käyttäisi. Esimerkiksi Töölöstä Kauppatorille menisin mieluummin kaupunkipyörällä kuin raitiovaunulla.”
Toimituksen arvio Tuukka: ”Kaupunkipyörällä ajaminen oli yllättävän mukavaa. Pyörässä on kolme vaihdetta, jotka riittivät ainakin itselleni hyvin. Vaikka pyörä oli melko painava, eteni matka leppoisasti ja jouhevasti. Pyörässä oli etu- ja takajarrut, jotka toimivat omassa yksilössäni moitteettomasti. Positiivinen yllätys oli se, että pyörästä löytyivät sekä etu- että takavalot. Satulan säätäminen sopivalle korkeudelle oli myös helppoa. ” ”Yksi mietityttävä asia on pyörien toimivuus sateella. Suojaavatko lokasuojat maasta roiskuvalta vedeltä ja kuralta tarpeeksi, vai pitääkö sadekeliin varautua kurahousuilla?” ”Kokonaisuudessaan kaupunkipyörä oli positiivinen kokemus. Voisin kuvitella käyttäväni näitä kesällä silloin tällöin. Kaupunkipyörissä on myös se hyvä puoli, että oman pyörän varastamista ei tarvitse pelätä.”
Helsingissä on aiemminkin ollut käytössä kaupunkipyöriä. Vuosina 2000–2010 käytössä olleet polkupyörät toimivat rahapantilla. Palvelu kuitenkin lopetettiin vandalismin ja kolikkopanttijärjestelmän toimimattomuuden takia. Kuva: Wikimedia commons. 23
Samu: ”Rekisteröityminen oli todella helppoa: itse rekisteröin ja maksoin molempien käyttöoikeudet, jolloin pyörien hakutilanteessa tarvitsi vain syöttää kahteen pyörään samat koodit. Seuraavalla käyttökerralla tahtoisin vielä kokeilla, miten HSL:n matkakortilla maksaminen ja rekisteröityminen toimivat.” O’times
”Pyörät olivat helppokäyttöisiä ja käteviä, mutta käyttämässäni pyörässä oli vikaa jarrujen kanssa, jolloin ajaessa täytyi kiinnittää erityistä huomiota ja varovaisuutta. Luulisin kuitenkin, että tämä on vain yksittäistapaus.” ”Kaiken kaikkiaan kaupunkipyörät ovat mielestäni mainio idea. Jos asuisin kantakaupungilla, ottaisin ehdottomasti kaupunkipyörät käyttöön koko kaudeksi, koska pyöräteiden ja -asemien verkosto on erinomainen ja matka-aika kaupunkipyörillä on monissa tapauksissa nopein lyhyissä matkoissa.”
Pyörä jätetään pyöräasemalle näin, jos se on täynnä.
Teksti ja kuvat Samu Hasegawa Tuukka Kainulainen
O’times
24
Helsinki vierailijan silmin Kesä lähestyy ja Helsingin katukuvia alkaa vallata suuret turistimassat. O’Timesin tutkivan journalismin yksikkö päätti ottaa selvää, mitä ulkomaalaiset vierailijat ovat tulleet tekemään pääkaupunkiimme. Kysymykset: 1. Miksi tulitte Helsinkiin? 2. Mihin ajattelitte mennä/Missä olette käyneet? 3. Millaisia mielikuvia teillä on ollut Suomesta? Entä miten ne ovat toteutuneet? Millaista täällä on olla?
na oli katsoa Lapissa revontulia. Halusimme kuitenkin nähdä Suomea ja Helsinkiä myös keväisissä maisemissa, joten päätimme hyödyntää golden weekia (lomaviikko Japanissa toukokuun alussa) pohjoismaissa matkailuun.” 2.
Paulius Briedis, 30, Liettua
”Saavuimme juuri Tukholmasta laivalla ja ajattelimme lähteä tutkimaan lähiympäristöä kävellen.”
1.
3.
”Se oli puoliksi sattumaa. Teen töitä EU-hommissa ja se toi minut tänne. Täällä pidetään pari kokousta ja päätin samalla yhdistää loman työn kanssa.”
”Täällä kevät ei ole edennyt niin nopeasti kuin kotona Japanissa, mutta pidämme silti säästä. Paikalliset ovat olleet mahtavia ja mielestämme ruotsalaisiin verrattuna ihmiset ovat täällä paljon ystävällisempiä ja avuliaampia. Pidämme myös kovasti paikallisista ruuista ja kaupoista (Marimekko, muumit jne.) ”
2. ”Kävimme juuri huvipuistossa (Linnanmäki) ja aikeena olisi kiertää saunoja; niistähän Suomi tunnetaan. Aiomme myös illemmalla maistella paikallisia kalaruokia.” 3.
Paulius ja hänen tyttöystävänsä nauttivat Helsingin keväisestä säästä.
”Ajattelimme ensin, että täällä olisi todella kylmää mutta täällähän on yllättävän lämmintä! Paikalliset Yoshidan pariskunta, Japani ovat olleet todella ystävällisiä, vaikka olemme nähneet pääosin turis- 1. teja kaduilla.” ”Olemme jo kerran käyneet Suomessa talvella. Silloin tarkoitukse25
”Paikalliset ovat mahtavia ja mielestämme ruotsalaisiin verrattunna ihmiset ovat täällä paljon ystävällisempiä ja avuliaampia”
O’times
olemme vasta toista kertaa.” 2. ”Kävimme tänään Stockmannilla ja tuomiokirkossa. Päänähtävyyksiä olemme nähneet jo viime reissullamme, joten tällä kertaa keskitymme enemmän vaikkapa shoppailuun.” 3.
Yoshidat ovat Suomessa toista kertaa.
Duc, 19, ja Minh, 18, Vietnam 1.
Jessica ja Arnold, 42, Saksa 1.
”Tulimme Helsinkiin tapaamaan Ducin siskoa. Me itse olemme Suomessa vaihto-oppilaina, mutta asumme Mikkelissä. Helsingissä
”Pidämme kovasti Helsingistä, koska täältä löytyy paljon enemmän tekemistä kuin Mikkelistä. Täällä on sellaista ´elämää´, jota opiskelupaikassamme Mikkelissä ei ole. Pidämme myös siitä, että julkinen liikenne toimii tehokkaasti ja moitteettomasti ja on kaiken päälle todella kohtuuhintainen. Ihmisetkin vaikuttavat olevan jollakin tasolla avuliaampia ja sosiaalisempia.”
”Tulimme tänne laivalla, ja Helsinki on yksi kohde meidän Itämerenristeilyllämme.” 2. ”Kävimme kauppatorilla ja Hard Rock Cafessa. Aikeena olisi käydä vielä muun muassa Temppelinaukion kirkossa, Sibeliusmonumentilla, Uspenskin katedraalissa ja Suomenlinnassa.” 3. ”Olemme todella innoissamme ja odotimme kovasti tätä matkaa! Emme kuitenkaan ihan odottaneet lumimyrskyä tähän aikaan vuodesta (haastattelun aikana sää oli muuttunut auringonpaisteesta lumimyräkkään). Suomi on mielestämme todella mielenkiintoinen ja omalaatuinen maa.”
O’times
Duc (oik.) ja Minh (vas.)
Teksti ja Kuvat Samu Hasegawa Avustus Tuukka Kainulainen Celine Stronbehn Leevi Hormaluoma 26
O’CHAOS 27
O’times
O’Why Kolme hilpeää ogelilaista vastaavat sekä opiskelijoiden että opettajien lähettämiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi laittaa lukusalissa sijaitsevaan kysymysboxiin. MIKS EI ENÄÄ TUU aamunavauksia? - Joka perjantai kello 9.40 tulee keskusrdiosta aamunavaus.
Miksi VR on aina jäljessä? - Edes ogelin intellektuellit opiskelijat eivät osaa vastata näin kiperään kysymykseen.
Miksi lehtien julkaisussa kestää niin kauan? - Ei tällainen taideteos hetkessä synny.
Eihän salibandy ole oikeaa urheilua, eihän?
Mitä on kaunista katsoa ja koskea?
- Kyllä se on pelkkää höntsää ja lenkkiä, ei urheilua.
- Kyl sä tiiät ;)
”Round up the ususal suspects.” Mikä elokuva ja kuka sanoo?
Miksi Ala-aho valehteli viime lehden piinapenkissä, ettei ollut koulussa kun wanhojen aamunavaus kuulutettiin?
- Vuoden 1942 klassikkoelokuvassa Casablanca,kapteeni Louis Renault pelastaa Rickin elämän sanomalla tämän kuuluisan lauseen poliisille.
- ”Öö olin vai? En muista tapahtunutta”
What do you think existed first? The chicken or the egg? - Many moons ago there was a chicken-like bird. The genetics of it were close to a chicken, but it was not yet a full-blown chicken. Mom almostchicken and dad almost-chicken made a beautiful little egg together, which then grew to be what we now call a chicken.
Mikä raskaaseen rokkiin liittyvä yhteys on saksalaisilla ilmalaivoilla ja Yhdysvaltojen laivaston ensimmäisellä sankarilla? - Saksalaisten ilmalaivat oli zeppeliinejä, ja Led Zeppelin -bändissä on John Paul Jones niminen äijä, joka oli myös 1700-luvulla elänyt Yhdysvaltain laivaston komentaja.
Why are you always on time?
TL;DR Egg. - Because we find it kind of rude if we’re not.
Hämmentynyt Matti Ala-aho O’times
28
An exchange student craves that fiber. Why do you like mämmi?
Miksi Wilma kaatuu niin usein?
-Because it has loads of fiber and it - Sillä on niin huono tasapaino. *BA makes us poop :) DUM TSSS*
Pääseekö lukusalin pöytien alle Mitä ottaisit mukaan autiosaarullatuolin kanssa? relle? -Kyllä.
Do you believe that there is life somewhere else in the universe? - Somewhere far far away, there is a earth-like planet called Sytoclaux. On that planet lives a plethora of sickly fast creatures. The locals call them ”Byrzä”. They are very shy but when you get to know them they like to be pet.
- Kynän ja paperia, jotta voisin kirjoittaa O’Timesia.
Miksi O’why on tällä kertaa 2-sivuinen? - Koska Tuukka.
Kuka minä olen?
Sinne se pujahti 29
- Olet Satu Mäkinen, Oulunkylän yhteiskoulun jo legendaksi muodostunut äidinkielen ja teatteritaiteen opettaja. Olet myös O’Timesin ohjaava opettaja. #shoutout #saturules
There it go! Teksti Anonyymit Kuvat Melissa Veikkolainen, Pyry Weckman ja Soumia Ait Brahim O’times
O’SCOPE Tämän kertaisten horoskoppien tavoite on valmistaa ja ohjeistaa lukijoitamme onnistuneen kesäloman viettoon. Ota siis neuvoista vaari ja maksimoi oma onnellisuutesi. Vaikkei kaikki aina olisikaan niin miellyttävää, niin muista että lopussa kiitos seisoo! Kauris
Härkä
MIETI KULUNUTTA LUKUVUOTTA. Mitä kaikkea oletkaan ehtinyt oppia ja saavuttaa?! Nauti rennosta kesälomasta kaikin siemauksin, sillä olet sen ansainnut, vaikkei nyt ehkä siltä tunnukaan.
Sinulla on pedon silmät. Olet taistelija, tanssit läpi tulen. Olet mestari ja muutkin tulevat pian tiedostamaan sen. Kohtaa siis niin haasteet kuin vihollisesikin tyynin mielin, sillä ne eivät ole mitään sinun rinnallasi.
Vesisimies
Kaksonen
Tuuli hyväilee rönsyilevän niityn kukkia. Perhoset tanssivat ilman vireessä. Tämä kuvaa tulevaa mielenmaisemaasi. Ota siitä ilo irti, ja kuuntele psykedeelistä musiikkia!
Sisäiset persoonasi ovat nyt jonkin aikaa pahassa ristiriidassa. Yritä siis löytää heidän väliltään se kultainen keskitie. Kaverisi näet saattavat tuomita kaksinaismoralismisi. Yritä voittaa heidät takaisin puolellesi vaikkapa suklaalla.
Kalat
Rapu
Aika on loppumassa. Muistat jonkin tärkeän homman, joka sinun olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Vielä ei onneksi ole liian myöhäistä. HOPI HOPI HOPI! Haluat kai suorittaa kaiken ajallaan.
Tuntuuko sinusta kuin olisit muovipussi, ajelehtimassa läpi tuulen? Haluaisitko aloittaa uudelleen? Älä huoli. Ihmiset ympärilläsi tarvitsevat sinua juuri sellaisena kuin olet.
Oinas
Leijona
Oletko nyt aivan varma, että tämä on sitä, mitä haluat elämältäsi? Ei ole ikinä liian myöhäistä vaihtaa suuntaa. Pohdi kesän aikana kunnolla tulevaisuuttasi, niin löydät kyllä oikean paikkasi!
Ei vitsi! Olen sinulle melkein kateellinen! Sinulle on luvassa nimittäin aivan mahtava kesäloma! Et välttämättä itsekään saa tietää, millä tavalla, hyvät asiat vain tulevat, joten ole avoin kaikelle eteesi tulevalle!
Vaaka
Skorpioni
Kukaan ei kertonut, että lukio olisi tällaista. Koulunkäyntisi on vitsi ja rahat lopussa. Ei ole vain ollut sinun viikkosi, tai edes vuotesi. Mutta muista, että ystäväsi ovat tukenasi, silloinkin kun sataa. Ole sinäkin heille!
Painaako koulu? Muista, että mikä ei tapa, se sinua veli/sisko vahvistaa. Se, että olet nyt ehkä yksin, ei tarkoita, että olisit yksinäinen. Kaikista mahdollisista vaikeuksista vielä selvitään.
Neitsyt
Jousimies
Kuulet lähiaikoina mehukkaan juorun. Onko se epämielyttävä, onko se ilahduttava? Kukaan ei tiedä. Pidä silmäsi ja korvasi auki, tai jymyjuttu menee ohitsesi!
Tulevatko meemit korvista ulos? Inner me –meemi saattoi olla hauska noin ensimmäiset 10 kertaa, mutta nyt on kiintiö täynnä. Voimia sinulle toveri! Uudet hauskat meemit tekevät jo tuloaan.
Keväinen auringonlasku Tapaninvainiossa.
Teksti Taika Ilola Kuva Taika Ilola
Suusta siepatut Osaatteks te nyt jakaa jakokulmassa? Vai osaatteks te vaan jakaa Facebookissa? Timo Salminen
Hautausmaalle Le Pére Lacheisessa on haudattuna monia tunnettuja ranskalaisia henkilöitä, kohta Raitalakin. Aleksi Kinnunen
Kaikilla meillä on pilkkumme, jos olemme derivoituvia Timo Salminen
Ruotsi on helppoa, sitähän osaa ruotsalaisetkin. Keijo Käkelä
Taisivat sensorit vetää vähän puna- tai valkoviiniä ennen kokeiden korjausta. Pirjo ”Pipsa” Piirainen Jos tää tuntuu vaikeelta, nii... Ei se kyllä oo. Timo Salminen Jos valot on punaiset ja autoja ei tule, niin sitten kyllä voi ylittää tien Vesa Korkkula
Ai eiku 2-1 on 1 eikä neliöjuuri 2 Timo Salminen
Onko lampaalla saparo? Timo Salminen
Vapun jälkeen on vähän ongelmia (yrittäessään piirtää suoraa viivaa). Timo Salminen
O’times
Mikä on vlogi? Mikko Tapper
Näyttää teribeliltä Ala-aho
What the fu... fuck HELL Timo Salminen
32
Onneks mulla ei oo lapsia, mulla on ihan tarpeeksi kerrottavaa jo teillekin. Eija Raitala
Tonni käteen ja känni toteen. Timo Salminen
Näin kuluttaja voi olla varma, että siinä suklaassa on vähintään 70 prosenttia kaakaota, eikä vaikka kamelinp****a. Mikko Tapper
Hups en lukenut tehtävää. Olen ottanut mallia opiskelijoista. Timo Salminen
Opiskelijakunnan hallitus on aika samalla tasolla kuin peruskoulun oppilaskunta. Satu Mäkinen
Kuva Maisa Sipiläinen
Kaikki tykkää siitä kanadalaisesta nististä (Justin Bieber) Mikko Tapper Tuolla Alvar Aalto juoksee stringit päällä. Vesa Korkkula Mä hakkaan sut iltapäivällä. Mikko Tapper
33
O’times
LUKIOMME VERKKOLEHTI O’TIMES on opiskelijoillemme mahdollisuus luovaan ja monipuoliseen kirjoittamiseen, valokuvaamiseen sekä toimittajan ammattiin tutustumiseen. Tämän lisäksi toimituksessa pääsee kokeilemaan lehden tekemisen erilaisia rooleja taittajasta päätoimittajaan.
Toimituksen vuosi hyvää meininkiä ja kuppi kahvia
O’Times taitetaan InDesign-ohjelmalla, jonka käyttöä on toimitukselle opettanut Jarkko Tornberg. Kyseistä taitto-ohjelmaa käyttävät myös ammattilaiset. Kuluneen lukuvuoden aikana lehti on ilmestynyt yhteensä neljä kertaa. Jokaista numeroa edeltää muutama suunnittelukokous, juttujen työstäminen, taittosuunnitelman tekeminen ja varsinainen taitto, johon kuluu noin viikko. Toimitustyön lisäksi aikaa vietetään yhteisesti muun muassa vierailuilla sekä kevätpiknikillä. Toimitus onkin saanut kunnian tavata ammatikseen media-alalla toimivia henkilöitä. Syyslukukaaudella toimitus vieraili MTV3:n studioilla tapaamassa O’Timesin entistä toimittajaa ja perustajajäsentä, nykyisin tv-alalla työskentelevää, Iiro Hirvimäkeä.
Toimittajat pääsivät tutustumaan Possen lavasteisiin.
Kevätlukukauden puolella toimitus sai vieraakseen Liisa Ovaskan, myöskin entisen toimituksen jäsenen, joka kertoi journalistiikan ja viestinnän jatko-opinnoistaan.
Teksti Nasti Valotie Kuvat Nasti Valotie ja Soumia Ait Brahim
O’times
Lokakuussa koko toimitus kävi tutustumassa Helsingin kirjamessuihin. Kuvassa mehutankkauksessa Pyry ja Samu sekä mukaan ujuttautunut Roope.
34
Lukijakilpailu
Kuva Nasti Valotie
Kohta bäääääsee lomalle! Viime vuoden tapaan on lukukauden viimeiseen lehteen piilotettu joukko lampaita. Tehtävänäsi on etsiä ne kaikki ja kirjoittaa vastauksesi vastauslomakkeelle, joita löydät lukusalista. Voittaja arvotaan oikeinvastanneiden keskuudesta ja palkintona on kesäinen yllätys. Onnea kisaan! Huom! Tämän sivun lammas on malli. Älä laske sitä mukaan kilpailuun.
35
O’times
O’times
36