Otimes maaliskuu 2017

O’TIMES MAALISKUU 2017

Sisältö

Toimitus

3 Pääkirjoitus; Nykypäivän ikiliikkuja

Päätoimittaja Lassi Maanonen

5 Abien viimeinen kou- Toimittajat (myös taitto) lupäivä Soumia Ait Brahim 6 Opettajat piinapenSini Autio kissä: Matti Ala-aho Saimi Hakonen 8 Sähkö kulkee nopeasti mutta jalat juuttuvat Samu Hasegawa johtoihin Susanna Heinonen 10 Viimeinkin wanhat 2017 13 Penkkarit 2017 14 Ogelista maailmalle ja takaisin

Emilia Honkaranta Taika Ilola Johanna Järviluoto Tuukka Kainulainen

16 Helsinkiläisestä tamperelaiseksi

Ida Kulo

18 Tarvitseeko ratikalle heilauttaa kättä?

Sissi Puranen

21 Joulukalenteri vielä kerran

Nasti Valotie

Siiri Lahti Maisa Sipiläinen

22 Ei-niin-tavalliset mat- Melissa Veikkolainen kakohteet Pyry Weckman 24 Nyt on kortti!

26 Populismin pyörteissä 29 O´Why 30 Suusta siepatut 32 Lukijakilpailu 33 O´Scope 34 O´No 35 Wanhat vielä kerran O’times

Suomi 100 Satavuotiasta Suomea juhlitaan myös O´Timesissa. Jokaisessa numerossamme tänä vuonna esittelemme jonkin uuden puolen kotimaastamme.

Tässä numerossa kerrotaan matkakohteista, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.

PS. Siiri Lahden kirjoittama teksti Sähkö kulkee nopeasti mutta jalat juuttuvat johtoihin julkaistiin lyhennettynä Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 13.3.

Yläkuvassa toimituksen Susanna odottelemassa wanhojen kahvilassa esiintymisvuoroaan.

Vasemmalla toimitus pitää palaveria lukusalissa ohjaavan opettajan Satu Mäkisen kanssa.

2

Nykypäivän ikiliikkuja Maailmamme elää jatkuvassa liikkeessä - tai näinhän se on tehnyt jonkin aikaa. Hetki hetkeltä maailmamme muuttuu monimutkaisemmaksi kuin hetkenä ennen sitä, eikä muutos koskaan todennäköisesti ole loppumassa. Viime aikoina nämä hetket eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet niin positiivisilta.

KUN katsomme uutisia ja sitä, mitä maailmassa tapahtuu, voi hartainkin optimisti hieman epäillä tulevaisuutta. Kuulemme tarinoita kuolemasta, järjettömästä sensuurista, katastrofeista ja pääosin siitä, miten kaikki tuntuu lentävän päin tuuletinta. Kaikki Yhdysvaltoihin liittyvät uutiset tuntuvat vetävän maapalloa lähemmäs tärähtäneen Umpa-Lumpan aiheuttamaa tuhoa. Ympärillämme on vain tuhoa ja pimeyttä, johon pelkäämme itsekin luisuvamme vasten tahtoamme.

Harmillisesti nämä huonot uutiset usein peittävät alleen hyvätkin uutiset. Onhan tässä paljon hyvääkin tapahtunut viime kuukausien aikana: Suomessa hyväksyttiin ja pantiin käytäntöön tasa-arvoinen avioliittolaki ja ”Aito avioliitto” -aloite hylättiin eduskunnassa, Logan saapui teattereihin ja oli ei ainoastaan yksi parhaista supersankarielokuvista koskaan, mutta myös muutenkin mainio elokuvana.

Wanhojen tanssit tanssittiin viimeinkin pitkän ja raskaan harjoittelun jälkeen onnistuneesti ja lisäksi uusia maankaltaisia planeettoja löydettiin suhteellisen läheltä (vain noin 40 valovuoden etäisyydestä).

Meidän tulisi muistaa uutisista molemmat hyvät ja huonot. Ja kyllähän hyvätkin uutiset ansaitsevat tul3

la muistetuiksi, olivatpa ne kuinka pienestä asiasta.

Paras uutinen kaikista saattaa kuitenkin olla se, että siihen kaikkien odottamaan kesälomaan on enää vaivaiset kaksi kuukautta - joten ei muuta kuin suupielet ylöspäin ja vielä kaksi kuukautta työntöä. Ei enää kestä kauaa, kunnes pääsemme kirmailemaan Suomen vehreil-

le nurmille, uimaan uusien maiden vieraille vesille tai tekemään kesätöitä harmaissa, tutuissa ja turvallisissa sisätiloissa. Mitä teetkin, muista silti hymyillä.

Teksti Lassi Maanonen Kuva Satu Mäkinen

O’times

O’SCHOOL

O’times

4

Viivi Pellinen, Anna Vienamo ja Tuuli Savolainen viimeisellä äikän tunnilla.

Milena Niemivirta ja Juulia Salomaa valmiina lukulomalle.

Abien viimeinen koulupäivä Aino Rajala, Emma HIetanen, Nina Uusi-Esko ja Milla Höglund lähettävät terveisensä koulupäiviään jatkaville.

Kuvat Satu Mäkinen 5

O’times

Opettajat piinapenkissä: Matti Ala-aho Tällä kertaa suositussa sarjassamme piinapenkkiin pääsee koulumme rakastettava ja kannustava fysiikan opettaja Matti Ala-aho. Kaikki ovat varmasti nähneet Matin kulkevan lukusalin läpi kahvikuppi kädessään ja pysähtyvän silloin tällöin neuvomaan opiskelijoita kotitehtävissä. Nyt selviää, miten leppoisa Matti suoriutuu haastattelusta.

Mistä koostuu onnistunut aamutunti?

-Kai siihen jotain sopivaa herättelyä voisi keksiä, varmaan onnistunut aamutunti on niin kuin kaikki muutkin tunnit, luennointia ja huonoa vitsiä.

Mikä sai sinut kiinnostumaan juuri fysiikasta ja sen opettamisesta?

-Olen oikeastaan aina pitänyt matematiikasta ja fysiikasta, ja jossain vaiheessa sitä huomasi, että opettajuuskin voisi olla ihan jees. Tietysti molemmat asiat ovat olleet minulle aina aika helppoja, ja sitäkin myötä olen ajautunut tähän fysiikan opettajuuteen. Olen kyllä jo nuorempana tykännyt neuvoa ja auttaa kavereita ja opettaa heille eri asioita. Fysiikasta ja matematiikasta kiinnostumiseni alkoi varmaan jo yläasteella, ja lukiossa taisin kiinnostuin fysiikasta enemmän. Sekä matematiikassa että fysiikassa on se hyvä puoli, ettei tarvitse muistaa paljoa asioita vaan kaikki on hyvin ytimekästä.

Jos sinun täytyisi vaihtaa opetettavaa oppiainetta, mikä se olisi ja miksi?

-Matematiikka tietysti, mutta jos ei saa valita sitä, niin valitsen historiO’times

an ja yhteiskuntaopin. Ne ovat kiinnostavia ja niitä olisi myös mukava opiskella ja opettaa.

Mikä on noloin muistosi lukioajoilta?

-Noloin muisto? Olen varmaan aktiivisesti pyrkinyt unohtamaan kaikki nolot muistot, tai sitten en ole tehnyt koskaan mitään noloa. Pitää vaan mennä kovalla itseluottamuksella. Ei tule nyt mieleen opettajaajoiltakaan mitään noloja muistoja.

Käytät tunneillasi fysikaalisten kokeiden välineenä exmiisua, joka on jonkinlainen karvatilkku. Mikä exmiisun tarina oikeastaan on?

-Sehän on pala eläimen turkkia. En tiedä, mikä sen todellinen tarina on, mutta mistä eläimen turkkeja nyt saa... Ei ole tarkkaa tietoa, mikä eläin on kyseessä, mutta yritin valita tunneilla jonkin sellaisen söpön eläimen nimen, jonka menehtyminen saattaa herättää tuntemuksia oppilaissa.

Oppilaat ovat havainneet, että kuljet usein kahvikuppi kädessä ja sinulla on miltei aina mustat vaatteet. Mitä tämä kertoo sinusta?

-Juon paljon kahvia ja minulla on todella paljon mustia vaatteita ja vähän mielikuvitusta pukeutumisen suhteen. Sitä paitsi, musta on uusi musta.

Kondensaattori, jonka kapasitanssi on 12,0, on varattu niin, että sen levyjen välinen jännite on 350V. Kuinka paljon suurempi on kondensaattorin energia, jos sen levyjen välinen jännite on 700V? -No se on tuplaten aikaisempaan verrattuna.

6

rinteinen, vähän erilainen ei pelkästään yhden videon varalla toimiva vaan myös tämmöistä live-esitystä sisältävä eli pidin siitä Instagram: ai ig vai?

Musta: mitä? ei kai sillä väliä, kunhan vaan mustaa Kahvi: hyvää Jos saisit käteesi kymppitonnin ja sinun täytyisi käyttää ne kaikki yhden päivän aikana, mihin käyttäisit rahat?

-Ostaisin koko rahalla osakkeita, joiden hinta ei juurikaan olisi muuttunut, ja myisin ne heti seuraavana päivänä.

kautta.

Musta kahvi: vielä parempaa

Lopuksi teimme sana-assosiaatiotestin. Annoimme sanoja, joista Matin piti sanoa ensimmäinen mieleen tuleva sana.

Yläasteelaiset: kehityskelpoisia Kevät: hienoa aikaa Sähkö: monipuolinen aihe

Kalju: Kekkonen Dab: Tapperin Mikko

Ruotsin risteilyt: kun ei vaan fysiikan tunnin päälle

Maaliskuu: synttärit

BK: bruttokansantuote ilman teetä

-Palkitsevinta on aina se, kun ihmiset innostuvat fysiikasta tai oppivat fysiikkaa. Rankinta on joskus pitkät päivät ja myös meluisuus, vaikkei sitä nyt aina hirveästi olekaan. Jonkin verran tulee myös ylimääräistä hommaa opettajan työssä. Minulla ei ole minkäänlaisia tiettyjä keinoja, miten saisin oppilaita innostettua fysiikan pariin, mutta aika paljon on ihmisestä itsestään kiinni, innostuuko vai ei. Vaikka joitain yrittää oikein suostutella fysiikan pariin, he eivät siltikään innostu, vaikka he voisivat menestyäkin siinä. (Tässä vaiheessa Matti katsoi merkitsevästi toista haastattelijoista.)

Donald Trump: idiootti

Houseparty: vähän niinku käty vai?

Wanhat: upeita

Wanhojen aamunavaus: varmaa ihan jees, en ollu koulussa silloin

Mottosi?

Vappu: vappupallo

-Valitettavasti minulla ei ole mitään mottoa, mutta voin nyt keksiä tässä hetkessä jonkin... Kaikki mieleen tulevat motot ovat jotenkin kliseemäisiä tai latteita. Positiivisuus, positiivinen ajattelu. Mottoni on varmaankin, että myönteisyyden

Tapper: dab

Mikä on rankinta/palkitsevinta opettamisessa?

7

Hannu Huhtala: hieno ihminen Tanssii tähtien kanssa: mikäs olikos siinä se Uotisen Jorma?

Ryhmänohjaus: jees Rekombinaatio: uudelleenjärjestyminen, onks se jotain kemian juttua varmaan?

Resistanssi: vastus, mitä siitä voi muuta tulla mieleen

Sini Autio ja Susanna Heinonen: noh... parhaista parhaita Ala-Aho suoriutui haastattelusta vähäsanaisesti, mutta kunniakkaasti.

Jätetään yllätykseksi, kuka pääsee piinapenkkiin seuraavaksi...

Teksti Susanna Heinonen ja Sini Autio Kuvat Matti Ala-Aho

Otimes: suusta siepatut Selfie: liian suosittu Abigaala: hienosti järjestetty, peO’times

Sähkö kulkee nopeasti, mutta jalat juuttuvat johtoihin Mediassa väitetään lukiolaisten olevan tyytyväisiä sähköiseen ylioppilaskokeeseen ja opetusmateriaalien digitaalisuuteen. Onko todella näin?

ME LUKIOLAISET kellumme keskellä ison digimuutoksen pyörteitä. Uppoamme samalla sekä tietotulvaan että kysymyksiin: Nyt pitäisi aivan yhtäkkiä omistaa tietokone, jota kuljettaa koulussa päivästä toiseen, osata käyttää digikirjoja, lukuisia erilaisia järjestelmiä, ohjelmia, laskimia ja valmistautua sähköisiin YOkokeisiin – joiden muoto on hämärä.

Mitä käy itse opiskelulle ja oppimiselle, ja miten tämä kaikki vaikuttaa meihin sekä tulevaisuuteemme?

Tietotekniikan lisäämistä opetuksessa perustellaan usein väitteellä, jonka mukaan koulun tulisi olla opiskelijoiden tasolla opetusmene-

telmien suhteen - käytännössä siis hyödyntää mieluisia teknisiä apuvälineitä. Kuitenkin tietotekniikan käyttö tuntuu kuluttavan opetukseen varattua aikaa, mikä johtaa asiasisällön karsimiseen ja syvällisen ymmärryksen vähenemiseen.

Järjestelmän tehostaminen ei oppilaiden mielipiteiden perusteella olekaan ehkä yhtä kuin sen nopeuttaminen ja sähköistäminen: Koulumme verkkolehden helmikuussa 2017 lukiossamme toteuttaman kyselyn myötä nousi esiin nopean muutoksen ja kiireen aiheuttama stressi ja koko uudistukseen liittyvä turhuuden tuntu opiskelijoiden

Lukion pari vuotta sitten aloittaneet Sanni Lappi, Nea Kousa ja Heini Lehtola ovat huolestuneita sähköisestä yo-kokeesta, koska siihen ole valmistauduttu riittävästi. Laitteetkin ovat omalla vastuulla.

O’times

keskuudessa. Kyselyyn vastasi noin 60 opiskelijaa, joista 1/3 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevia ja loput toisen vuoden opiskelijoita. Myös muutama opettaja antoi mielipiteensä.

Järjestelmän tehostaminen ei oppilaiden mielipiteiden perusteella olekaan ehkä yhtä kuin sen nopeuttaminen ja sähköistäminen.

Yleisimmät digitalisoituvaa opetusta kuvaavat ilmaukset kyselyssä olivat ”hämmentävä”, ”sekava” sekä ”hankala ja monimutkainen”.

Negatiivisten adjektiivien sankasta joukosta löytyi silti positiivisiakin huomioita kuten sähköisen tekstin helpompi muokattavuus. Ensimmäisen vuoden opiskelijoista jopa 90% koki tietokoneella kirjoitettavien tekstien onnistuvan paremmin, kun taas toisen vuoden opiskelijat luottivat enemmän paperiin ja kynään.

Merkittävä tulos kyselyssä oli, että tiedon mieleen painaminen tietokoneen ruudulta kocttiin huomattavasti vaikeammaksi kuin kirjas8

teknisen osaamisensa ja taloutensa tai lähipiirinsä taloudellisen tuen varassa. Kustannusten näkökulmasta koulujen ja kotien erilaiset lähtökohdat näyttäytyvät vaarana - mahdollisena eriarvoisuuden lisääjänä – kun puhutaan esimerkiksi laitehankinnoista. Sähköistämiseen liittyvästä taloudellisesta kipukohdasta esimerkkinä on opetusviraston miljoonaluokan lahjusepäily liittyen kouluihin hankittuihin tietokoneisiin ja tablettehin (HS 8.1.-17).

oppilaille näkyvän konkreettisuuden, selkeyden ja perehdytyksen puutteen vuoksi:

Nyt kirjoittaviin lukiolaisiin kohdistuu lisäksi ajanpuutteen ongelma perehdytyksessä. Huomionarvoista on, että lisäksi myös uuden opetussuunnitelman opiskelijat kokevat pystyvänsä hyödyntämään järjestelmiä kehnosti. Todellisten kykyjen mitattavuus kärsii, kun tekniikan taso ja sen käytön osaaminen korostuvat arvioinnissa.

”Tuntuu, että olemme koekaniineja kokeessa, johon ei ole tehty tarpeeksi mittavia valmisteluja, ja nyt vain katsotaan, että mitä tapahtuu.”

Opetusta ja ohjastusta on lisääntyvissä määrin, mutta se tuntuu hätiköivältä ja riittämättömältä. Lisästressi heikentää oppimistuloksia ja muutenkin hektistä arkeamme.

Löytyisikö ratkaisua epävarmuuteen ja sekavuuteen uudistuksen maltillistamisesta tai opiskelijoiden kuuntelemisesta?

Yo-kokeiden muutoksesta uutisoitiin muun muassa Helsingin Sanomissa 12.2.2017, Kotimaa A10.

Uutisessa ylioppilaslautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä kertoo saaneensa kouluilta palautetta, että sähköiset ylioppilaskokeet olisivat se suunta, jota me nuoret toivomme. Onko tosiaan näin?

Laajojen aineistojen ja monien ohjelmien toimivuus sekä käytettävyys yhdistettynä suureen mittakaavaan on ymmärrettävästi pelottavaa. Kysymyksiä käytännön asioista on paljon, mutta vastaajia vähän: ”Miten saisi esimerkiksi aineistot samaan aikaan kysymysten kanssa näytölle?” ”Miltä koe tulee näyttämään ja riittääkö aika? Entä mitä, jos tietokoneeni on huonompi kuin muiden tai hajoaa kesken kokeen?”

Ideoita uudistukseen opiskelijoilla riittää, mutta ”koekaniineilta” ei tunnuta etsittävän ehdotuksia. Erityisesti monimutkaisia kaavoja ja malleja käsittävissä luonnontieteissä kiireettömämpää aikataulua toivoi valtaosa vastanneista - meistä suureen ja nopeaan muutokseen sitoutetuista. Muutospyörteet heittelevät aina ja näkökulmia tarvitaan, mutta niin myös hanan kääntämistä hiljemmälle ja hetken hengähdystä.

Uteliaisuutta muutosta kohtaan ilmenee paljon, mutta yleinen mielipide keikkuu negatiivisen puolella

Uudistuksen varhaisvaiheessa yokokeensa kirjoittavat abiturientit ovatkin käytännössä vain oman

Tekijä Siiri Lahti Kuvat Satu Mäkinen

Lukion viime syksynä aloittaneet Suvi Virolainen ja Timo Saarlo pitävät esimerkiksi digitaalisia matematiikan ja kielten kirjoja käytännöllisinä.

Myös äidinkielen sähköiset kokeet tuntuvat mukavammilta kuin käsin kirjoitettavat. ta luettuna. Näytön pitkäaikainen tuijottaminen koetaan ensinnäkin ”erittäin rasittavaksi” ja haittavaikutuksista näölle, niskalle ja selälle ollaan huolissaan. Opiskelija saattaa joutua tuijottamaan näyttöä päivän aikana pelkästään koulussa jopa viisi tuntia. Kun tähän lisätään hidas sähköisten järjestelmien käyttö ja opettelu kotona, sekä läksyt ja muut kirjoitustehtävät, ei ole ihme, että monet nuoret oireilevat.

Myös opettajien päätetyön määrä lisääntyy, mutta kyselyssä useampi piti sähköisten kokeiden tekemistä mukavana.

9

O’times

Valmistautumisesta tähtihetkeen - wanhat 2017 Helmikuussa koulussamme saatiin taas ihastella kakkosten taidokkaita tanssiliikkeitä ja upeita pukuja. Mutta kuinka paljon wanhoihin valmistautuminen vie aikaa, ja voiko juhlakampauksen kanssa selvitä yön yli? O’times otti selvää ja kysyi wanhoilta.

MISTÄ TIETÄÄ, että wanhojen tanssit lähestyvät? Koulun käytäville alkaa ilmestyä wanhojen mainoksia, musiikin luokasta kantautuu ilmoille wanhojen kahvilan kappaleiden säveliä eikä lukusalissa voi välttyä wanhoihin liittyvältä keskustelulta.

Penkkaripäivänä wanhat odottivat jo innolla illan tanssiaisia. - Odotan sitä, kun jännitys laukeaa, sanoo Jasmin Lauren. – Olen ostanut juhlatamineet, meikin mietin vasta viime hetkellä eilen illalla. Ihan rennosti meni, että ei mitään paineita, vastaa Jasmin kysymykseen valmistautumisestaan.

Anssi Salo taas kertoo aloittaneensa valmistautumisen edellisenä päivä-

nä: - Ei siinä oikeastaan ollut muuta kuin mietin, miten laitan hiukset, ja siinä se. Anssi nimeää lempitanssikseen kikapon, koska se on helppo, tai sitten Salty Dog Ragin, joka on hänen mielestään myös mukava.

Perjantaina täyteen ahdatussa juhlasalissa nähtiin hienoja tansseja ja tyylikkäitä tanssijoita. Tanssien päätyttyä ala-aulassa vilisi iloisia hiihtolomalle suuntaavia opiskelijoita ja oppilaita sekä hieman väsyneen mutta helpottuneen oloisia wanhoja, jotka puhuivat jo innostuneesti illan jatkoista.

Sini Autio kertoo odottaneensa wanhojen tansseilta eniten sitä, että sai olla prinsessa: - Hieno mekko, meikit ja kaikki, Sini summaa. Lempitanssista kysyttäessä Sini ja Sanni Asikainen mainitsevat molemmat oman tanssin.

Miten ajoissa tytöt aloittivat valmistautumisen? - Liian myöhään, mä ostin mekon vasta marraskuun loppupuolella, sanoo Sini. - Rupesin katsomaan mekkoa jo kakkosvuo-

O’times

10

den alussa, mutta kaikki pikkujutut, kuten kengät, oli vaikea löytää, selittää Sanni.

Sinin mukaan valmistautumiseen kului melko paljon stressiä: - Pitää olla kampaaja, pitää olla meikit, ja kaikki pienet asiat, kuten korut ja kengät, ja tietenkin tanssien treenaaminen. - Kyllä siihen aika paljon aikaa kului, mutta pystyin pitämään stressitason melko matalana, kuvailee Sanni.

vähemmälläkin selviää. Hän kertoo selvinneensä pienemmillä kustannuksilla kuin ajatteli: - Sesonkiaikana kaikki on totta kai alessa ja tarjoushaukkana metsästän tarjouksia, Jasmin naurahtaa. Sini ja Sanni taas kertovat kumpikin käyttäneensä hiukan enemmän rahaa, sillä me-

kot olivat ajateltua kalliimmat.

Miten tytöt selvisivät juhlakampaustensa kanssa torstain ja perjantain välisen yön? - Mä nukuin kyllä tosi hyvin, mutta ihan liian vähän, että kyllä sen kanssa pystyy nukkumaan, sanoo Sini.

Parhaiksi asioiksi wanhoissa mainittiin harjoitukset, yhteishenki, oma tanssi ja kuvien ottaminen yhdessä muiden kanssa.

Entä mitä mieltä wanhat olivat kustannuksista? Käyttivätkö he enemmän rahaa kuin olivat alun perin ajatelleet?

-Ei se pojille hirveesti maksaa, se on vaan sen pari hunttii se puvun vuokraus, toteaa Anssi. Jasminin mielestä wanhat ovat kyllä kalliit, mutta 11

O’times

Sannilla on hyvä neuvo kampauksen suojaamiseen: - Laittaa niskatyynyn ja silkkisen huivin niin, että se ei hankaa hiuksia.

Tekijä Johanna Järviluoto Kuvat Satu Mäkinen ja Jari Puranen

Mitä vinkkejä wanhoilla on niille, jotka tanssivat ensi vuonna?

- Älkää ottako olkaimetonta mekkoa, Sini toteaa. Sanni taas kehottaa hankkimaan kengät ajoissa, sillä tähän aikaa vuodesta balleriinoja ei ole paljoa myynnissä.

Anssikin muistuttaa, ettei kannata stressata. -Älkää stressatko liikaa, se menee kyllä tosi hyvin, tiivistää Jasmin.

O’times

12

Penkkarit 2017

13

O’times

Ogelista maailmalle ja takaisin JOULUKUUSSA JOUKKO LUKIOLAISIAMME matkusti Strasbourgiin Was uns bewegt -projektin aloitusviikkoon. Matkan aikana vierailtiin Euroopan neuvostossa, Euroopan parlamentissa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Projekti kestää puolitoista vuotta ja sen teemana on pakolaisuus.

Maaliskuussa ryhmä saksan opiskelijoita vietti viikon Berliinissä KulturKiosk-projektin parissa. KulturKiosk-projektikin on pitkäaikainen mutta jokaisessa tapaamisessa on eri opiskelijat.

Yllä olevasta fläppitaulusta näkee Was uns bewegt -kansainvälisyysprojektilaisten vaihtotoiveet: Helsinki on vahvoilla.

Vasemmalla Tuomas Hyttinen, Lucas Hellström ja Niilo Heinonen Euroopan neuvoston edustalla.

Oikealla Nea Rastas kulkulupansa kanssa. Was uns bewegt -projektissa on osanottajia neljästä eri maasta: Suomesta, Itävallasta, Saksasta ja Italiasta.

O’times

14

Vilma Mehtonen ja Susanna Kekomäki ovat kolmen kuukauden vaihdossa Napolissa. Oikealla ylhäällä Vilma perinteisellä pitsalla uusien ystävien kanssa. Vaihdot kuuluvat Was uns bewegt -projektiin.

Joukko saksan opiskelijoita vieraili Berliinissä. He osallistuivat KulturKioskprojektiin, jossa tehdään museoita tutuksi.

Viereisessä kuvassa Niilo Heinonen, Alina Rynö, Sofia Sokero, Aaron Romatowski, Roope Kokko ja Ronja Vaarama.

15

O’times

Helsinkiläisestä tamperelaiseksi Viime vuoden abi Liisa Ovaska kävi kertomassa toimitukselle journalistiikan ja viestinnän opinnoistaan Tampereen yliopistossa. Mietittyään monta vuotta valintaansa hän päätyi Tampereelle, missä painotetaan journalistiikkaa. ”Tämä on pohjoismaiden paras koulu.”

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA tekee Liisan mielestä ylivertaisen muutama seikka. Ensinnäkin positiivista on hyvä sijainti ja ihmiset, joita tulee ympäri Suomen. Tällöin opiskelutoverit eivät ole kaikki helsinkiläisiä, mikä avartaa pääkaupungin asukkaan näkökantaa. Toisena hyvänä lisänä on Tampereen Yle, jonka kanssa pääsee tekemään yhteistyötä erilaisissa opintoprojekteissa.

Opiskelijat pääsevät muun muassa Yle Perjantain yleisöksi ja sen jälkeen juttelemaan työntekijöiden ja illan vieraiden kanssa. ”Kerran siellä oli Anneli Auer, se oli aika mielenkiintosta”, Liisa hymähtää.

Liisa opiskelee sivuaineinaan politiikan tutkimusta ja markkinointia.

Tässä on myös yksi syy, miksi Liisa pitää Tampereen yliopistosta: siel-

lä pystyy sivuaineen ottamaan toisestakin tiedekunnasta, toisin kuin Helsingissä, missä siihen täytyy anoa lupa. ”Nyt mä opiskelen ja teen samoja juttuja, mitä O’Timesissakin, ennen se oli vaan harrastus.”

Mitä Liisan opinnot sitten sisältävät? Opinnot kestävät viisi vuotta, joista kolme vuotta opiskellaan kandidaatiksi ja kaksi maisteriksi. Jonain päivänä Liisasta tulee siis yhteiskuntatieteiden maisteri. Aluksi opinnot sisältävät paljon teoriaa ja myös harjoituskursseja. Harjoituskursseilla on tehty muun muassa uutisia, henkilö- ja ilmiöjuttuja.

Radiotyötäkin on harjoiteltu. Ensi vuonna radion lisäksi aletaan harjoittelemaan TV-työtä. Toiseen ja kolmanteen vuoteen kuuluu kesäharjoittelu, josta saa palkkaakin.

Kuvassa Liisa Ovaska ja alareunassa Tampereen yliopisto.

Kun kysyn, mikä on ollut kiinnostavin projekti, Liisa naurahtaa ja sanoo: ”Enhän mä oo opiskellut, kuin vasta puoli vuotta.” Paras projekti taitaa olla siis vasta tulossa.

Hän on sitä mieltä, että kun lähtee opiskelemaan, löytää yhä enemmän omanlaisiaan ihmisiä. Eikä yliopisto-opiskelu edes ole kuulemma niin vaikeaa; Liisan mielestä se on kevyempää kuin lukiossa. Tulevaisuudessa tätä Ogelin kasvattia kiinnostaa mahdollisesti tiedottajan ammatti ja työ Yle Puheella.

Teksti Emilia Honkaranta Kuvat Liisa Ovaska ja Emilia Honkaranta O’times

16

O’CULT

17

O’times

Tarvitseeko ratikalle heilauttaa kättä ennen kyytiin nousua? Asiantuntijat paljastavat totuuden O’Timesin tutkivan journalismin osasto poistui hetkeksi eliittilukion kuplastaan ja jalkautui tavallisen rahvaan sekaan.

Lähdimme etsimään vastausta kiisteltyyn kysymykseen: tulisiko raitiovaunulle heilauttaa kättä, kun on aikeissa nousta sen kyytiin, vai pysähtyykö ratikka joka tapauksessa?

KUKA OLISIKAAN PAREMPI henkilö vastaamaan tähän kysymykseen kuin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen eli HKL:n liikennemestari Teija Nissinen. Pitääkö pysäkkiä lähestyvälle ratikalle heilauttaa kättä ennen kyytiin nousemista?

– En tiedä, pitää tarkistaa. Olen siinä käsityksessä, että jos kukaan ei ole nousemassa kyytiin, niin ratikka ajaa ohi. En tiedä, mitä koulutuksissa nykyään sanotaan. Yleensä pysäkillä on aina ihmisiä.

Entä pysähtyykö ratikka myös silloin, kun kyytiä odottava henkilö on esimerkiksi illalla sellaisella pysäkillä, jonka kautta kulkee monta ratikkaa eikä hän heilauta kättä?

– Pysähtyy. Vaikka on monen linjan pysäkki, niin pysähdytään joka tapauksessa.

Aivar kertoo, että turhia pysähdyksiä tulee melko usein. Silloin ratikka pysähtyy pysäkille kuskeille annetun ohjeistuksen mukaisesti, mutta kukaan ei jää kyydistä eikä nouse kyytiin.

– Niitä tule joka päivä. Periaatteessa se [turha pysähtyminen] on ihan sama, mutta jos on myöhässä aika-

Myöskään raitiovaunuliikenteen johdossa ei siis olla aivan varmoja oikeasta vastauksesta. Kysytään asiasta raitiovaununkuljettaja Aivarilta, 49. Hän on juuri saapunut linjan 4 päätepysäkille Munkkiniemeen. Toimittaja ei ehdi edes kysyä kysymystä loppuun ennen kuin vastaus kajahtaa ilmoille.

– Ei, ratikka pysähtyy vasta sitten, kun joku on jäämässä pois tai joku on pysäkillä. Jos pysäkki on tyhjä eikä kukaan ole painanut nappia, ratikka ajaa ohi.

O’times

Hiihtolomaviikolla liikenne oli rauhallista.

18

ni. Jos sisään on tulossa lipun ostajia, voi tulla ahdasta, koska ei ole enää tuplaovea. Nivelvaunussa mahtuu hyvin ulos, koska siinä on kaksi ovipuoliskoa.

Teija Nissinen ei tiedä myöskään sitä, pitäisikö etuovesta poistuminen kieltää.

Lasipalatsin raitiovaunupysäkki lienee Helsingin vilkkaimmin liikennöity. taulusta, niin kyllä se tiukalle vetää.

maa, että ”aha, toi tulee kyytiin” ja sillä selvä.

Voisiko ongelma ratketa sillä, että heilauttamisesta tehtäisiin pakollis- – Meille tulee joskus näitä ristiriita, eli ratikkapysäkillä toimittaisiin tatilanteita, että kuljettaja hiljentää samalla tavalla kuin bussipysäkillä? eikä kukaan tee elettäkään. Sitten kun vaunu on liukumassa ohi, niin – Voisi ratketa, mutta jos edessä on huomataan, että ”ai, ei toi pysähtyjokin muu vaunu, niin siitä ei pääse nytkään”. Ja sitten ruvetaan paineympäri eikä ohi. Kyytiin noustessa lemaan nappia, kun vaunu on jo liuon hyvä antaa merkki, mutta kyllä kunut ohi. ratikkakuski huomaa, onko joku tulemassa kyytiin. Hidastetaan, käy- – Minun mielestäni se merkin näyttännössä pysähdytään, ja sitten kat- täminen ei ole edes iso juttu matsotaan, onko hän nousemassa vai ei. kustajalta eli pakollinen heilauttaEi avata ovia, mutta vapautetaan ne. minen kyytiin noustessa olisi ihan Jos ei ole tulossa kyytiin, niin ajetaan hyvä idea. Lisäisi jouhevuutta, jos eteenpäin. ratikka voisi ajaa hiljaa ohi silloin, kun kukaan ei olisi nousemassa kyyMyös Teija Nissinen suhtautuu po- tiin. Säästettäisiin energiaakin, eikä sitiivisesti toistaiseksi vain linja-au- tulisi niitä epäselviä tilanteita. Olen toliikenteessä olevaan käytäntöön. itsekin ajanut ratikkaa kymmenen vuotta, ja kyllä niitä on erilaisia ta– Jos lähden täältä Töölön konttoril- poja toimia. ta kaupunkiin ratikalla, niin pysäkille tulevat linjat 7, 10, 4, 3 ja 2. Kyllä HSL:n busseissa on käytäntö, jonka minä itse niille näytän, minkä kyy- mukaan kyydistä poistutaan vain tiin haluan mennä. Kuljettaja huo- keski- ja takaovien kautta. Saako raitiovaunuista poistua mitä kaut– Sitten kun vaunu on ta tahansa?

liukumassa ohi, niin huomataan, että ”ai, ei toi pysähtynytkään”.

19

– Kyllä ehdottomasti. Kaikista ovista saa mennä sisään ja ulos. Tosin tämän uuden Artic-vaunun ovi on pie-

– Sekin menisi tilanteen mukaan.

Kun pois lähtevä matkustaja huomaa, että seuraava pysäkki on ruuhkainen, kuten esimerkiksi Lasipalatsin pysäkki, on luonnollista, että mennään niistä toisista ovista ulos, jotta maksavat asiakkaat pääsevät sisään.

– Esimerkiksi joku nelonen tai vitonen ottaa satamasta laivamatkustajia, jotka usein ostavat lipun ja tästä tulee viivettä. Kun saadaan pysäkkitoiminta jouhevaksi, niin saadaan ratikkaliikennettä nopeutettua.

HSL:n nettisivuilla matkustajia ohjeistetaan näin: ”Raitiovaunut pysähtyvät, jos pysäkillä on matkustajia – ei toki ole haitaksi vinkata pysähtymismerkkiä omalle ratikalle, etenkin jos pysäkiltä kulkee useita raitiolinjoja.”

– Kun

saadaan pysäkkitoiminta jouhevaksi, niin saadaan ratikkaliikennettä nopeutettua.

Käytännössä raitiovaununkuljettaja voi siis kuitenkin ajaa pysäkin ohi pysähtymättä, jos hänen mielestään pysäkillä oleva henkilö ei ole tulossa kyytiin. Aivar, tuleeko kuskeille usein epäselvyyttä siitä, onko pysäkillä seisova ihminen tulossa kyytiin vai ei?

– Kyllä sen näkee jo ihmisen eleistä, onko hän tulossa vai ei. Joskus joku O’times

vain istuu ja näpyttelee kännykkää pysäkillä ja ratikka pysähtyy. Vasta kun ratikka alkaa lähteä, niin huomataan, että aijaa, nyt voisi mennä ratikkaan. Sitten on myöhäistä ja annan mennä. Koko ajan ei voi avata ovia.

Saavatko raitiovaununkuljettajat usein kuulla kommentteja matkustajilta sellaisesta tilanteesta, jossa joku olisi tulossa kyytiin tai joku olisi jäämässä pois mutta ovet eivät aukeakaan?

– No ei nyt usein, mutta niin kuin huomasit, pari pysäkkiä sitten oli tällainen [tilanne], että tuli vähän äkkinäinen jarrutus. Juuri ennen pysäkkiä seisottiin liikennevaloissa eikä kukaan ollut painanut nappia.

Vasta kun lähdettiin liikkeelle ja oltiin pysäkin kohdalla, niin painettiin. Meni pysäkistä ohi pikkaisen, mutta ne, jotka olivat jäämässä, pääsivät pysäkin korokkeelle.

– Järkeä päähän. Ratikka painaa 30 tonnia. Ei tällainen ihan helpolla pysähdy, jos se kerran on päässyt liikkeelle.

Lopuksi Aivar antaa neuvon raitiovaunulla matkustaville.

Mannerheimintietä pitkin kulkee tällä hetkellä neljä raitiolinjaa.

Nyrkkisääntönä voitaisiin siis sanoa, että raitiovaunu pysähtyy automaattisesti pysäkille, jos siellä on ihmisiä. Jos kuitenkin epäilet raitiovaunun pysähtymistä, niin kuljettajalle kannattaa osoittaa kättä heilauttamalla tai vähintään kehonkielellä, että haluat astua kyytiin.

Teksti Tuukka Kainulainen Kuvat Tuukka Kainulainen, Sissi Puranen

– Järkeä päähän. Ratikka painaa 30 tonnia. Ei tällainen ihan helpolla pysähdy, jos se kerran on päässyt liikkeelle. Nytkin Töölön tullissa yksi juoksi päin punaisia ja tuli täältä etuovesta kyytiin. Odottakaa niitä vihreitä valoja. Ihminen jää kyllä kakkoseksi. Nyt on hyvä keli ajaa, sillä ratikka jarruttaa ja kiihtyy hyvin, mutta kyllä tämä matka on joskus aika nykivää. Valitettavasti tämä on tällaista, mutta näin se tapahtuu.

O’times

20

Joulukalenteri vielä kerran Jos O´Timesin joulukalenteri meni sinulta ohi tai et muistanut tarkistaa vastauksia, niin julkaisemme kysymykset vastauksineen vielä tässä.

KENEN MIESOPETTAJAN lapsen koko nimen etukirjaimista muodostuu lyhenne MAOL?

Kuka opettajistamme on papin rouva?

V: Salla Salminen.

V: Jussi Lehtosen.

Kenen opettajan tavoitteena on käydä uimassa kaikissa Helsingin suihkulähteissä?

Kuka opettaja on opiskeluaikoinaan tutkinut huvikseen sitä, millaisia huonekasveja on toimistorakennuksissa?

V: Vesa Korkkula.

V: Timo Salminen.

Kuka opettajistamme on myös stand up -koomikko?

Kuka opettaja ryöstettiin metrossa viime keväänä Ateenassa?

V: Kati Wackström.

V: Niina Ikonen.

Kuka opettajistamme ajaa harrikalla?

Kuka opettaja on ehkä juuri tällä hetkellä vierailulla suklaamuseossa Strasbourgissa Satu Mäkisen ja viiden lukiolaisen kanssa?

V: Kirsi Nousiainen.

Kuka opettajistamme sai jälki-istuntoa ensimmäisellä luokalla, koska lauloi liian kovaa yhteislaulussa?

V: Satu Mäkinen.

Kuka opettajistamme pelasi kouluvuosinaan jääpalloa Botniassa?

V: Petteri Welling.

V: Tuomas Hyttinen.

Kenen opettajan opetusten mukaan ”kani” on suomen kielen todennäköisin nelikirjaiminen sana?

V: Timo Salminen.

Kuka koulumme opettaja on toiminut Korvatunturilla tonttuna?

V: Jarkko Tornberg.

21

Ylimpänä Timo Salmisen koristelema pipari, kesk. Tiina Männynvälin ja alimpana Vesa Korkkulan.

O’times

Ei-niin-tavalliset matkakohteet Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi O’Times esittelee Suomen 10 erikoisinta nähtävyyttä. Matkailu kotimaassa on mielenkiintoisempaa kuin luulet!

1. Hiljainen kansa KAINUUN SUOMUSSALMELLA autolla matkaavaa kohtaa loputtomalta tuntuvan metsämaiseman keskellä odottamaton yllätys: pelto, jossa seisoo satoja linnunpelättimeltä näyttäviä hahmoja. Hiljainen kansa -taideteoksen heinäpäät on puettu vanhoihin vaatteisiin, jotka vaihdetaan vuodenajan mukaan.

2. Villa Mehu Villa Mehu on taiteilija Elis Sinistön (1912-2004) keskellä kirkkonummelaista metsää sijaitseva taideinstallaatio, kierrätysmateriaaleista kasattujen matalakattoisten ja eriskummallisten rakennusten kokonaisuus. Viidenkymmen vuoden ajan aluetta rakentanut Sinistö testamenttasi valtakuntansa ”kaikille maailman ihmisille kohtauspaikaksi, missä voitaisiin mietiskellä, miten tullaan onnelliseksi ilman rahaa ja huumaavia myrkkyjä”. Alueella on muun muassa Sinistön kotitalo, tanssisali, useita saunoja sekä vierasmajoja. Villa Mehuun on vapaa pääsy, mutta pitkään huoltamattomina olleet huterat rakennukset ovat sortumisvaaran alla.

O’times

3. Mystiset patsaspuistot

5. Yhden pöydän ravintola

Suomessa on useita patsaspuistoja, joista löytyy mitä ihmeellisempiä veistoksia. Esimerkiksi Veijo Rönkkösen patsaspuisto Parikkalassa valittiin vuonna 2015 amerikkalaisen matkailulehti Condé Nast Travelerin jutussa yhdeksi maailman kammottavimmista paikoista.

Puiston yli 500 ihmispatsasta näyttävät kieltämättä hieman karmivilta lasittuneine ilmeineen ja kummallisine asentoineen. Myös Lanun veistospuisto Lahdessa ja Leonardo da Vilhun veistospuisto Sipoossa ovat hämmästyttäviä.

Ei ehkä uskoisi, mutta maailman pienimmäksi itseään tituleeraava ravintola sijaitsee Suomessa, Iisalmella. Tilaa ravintola Kuapissa on vain kahdeksan neliömetriä, joista 3,6 on asiakkaiden käyttöön. Hyvällä ilmalla avataan myös terassi, jolloin vierailijoita ravintolaan mahtuu tarjoilijan lisäksi neljä, muutoin vain kaksi.

4. Kummakivi Upeita luonnonnähtävyyksiä on Suomi täynnä, mutta Kummakivi on noteerattu ulkomaalaisilla matkailusivustoillakin. Kiven nimi tulee yksinkertaisesti siitä, että se näyttää niin kummalliselta – miten kivi voi päätyä tuollaiseen asentoon?

6. Yli kilometrin pituinen pulkkamäki Saariselällä sijaitsevaa 1200 metristä pulkkamäkeä voisi luonnehtia nähtävyydeksi, sillä se on Suomen pisin.

Lapsuuden haave siitä, että pulkkamäessä voisi olla hiihtohissi mäen huipulle, on nyt totta. Hissilippu maksaa kuusi euroa – mutta voihan sitä toki kävelläkin ylös. Hiihtokeskuksessa vuokrataan isoja pulkkia aikuisia varten sekä tietysti kypäriä turvallisuuden takaamiseksi.

22

7. Posankka Yksi Suomen kummallisimmista patsaista on kenties Turussa sijaitseva Posankka. Vaaleanpunaisesta lujitemuovista valmistettu veistos on viisi metriä korkea ja esittää marsipaanipossun ja kylpyankan risteymää.

8. Utopistinen Futuro Matti Suurosen suunnittelemat, ufoja muistuttavat Futuro-talot herättivät 60-luvulla laajaa kiinnostusta maailmalla, mutta öljykriisin myötä niistä ei ollutkaan massatuotantoon. Kokeellisen arkkitehtuurin helmiä, Futuroja, on nykyään maailmassa jäljellä enää kymmeniä ja Suomessa luultavasti vain viisi. Yksi niistä on yleisön ihasteltavissa näyttelykeskus WeeGeessä Espoossa.

9. Suuri hiekkalinna

10. Oudot museot

Kolmesta miljoonasta kilosta hiekkaa luodaan vuosittain komea hiekkalinna Lappeenrannan satamaan.

Viime vuonna linnassa järjestettiin muun muassa keskiaikaisia turnajaisia ja hiekkateokseen sisältyi myös kappeli, jossa oli mahdollista solmia avioliitto.

Suomessa löytyy myös lukemattomia omituisia museoita. Vai miltä kuulostavat vaikkapa perämoottorimuseo Porvoossa, pullomuseo Sonkajärvellä, naulamuseo Jokioisilla tai turvemuseo Kihniössä?

Lisää mielenkiintoisia ja erilaisia kohteita löytyy netistä: http://www.suomitour.com/ ja http://urbanex.ninja/ (mm. hylättyjä paikkoja)

Teksti Johanna Järviluoto Kuvat Wikimedia Commons

23

O’times

Nyt on kortti!

Kevät tekee tuloaan ja muutamilla O’Timesin toimituksen jäsenillä on inssi suoritettuna! Tässä osassa kerromme mm. autokoulun jatkovaiheista ja kokemuksista suorittaa autokoulun perusvaihe loppuun OYK:n Movian autokoulukurssilla. päisty ja ajotunteja enää muutama jäljellä, varataan ajokoulun opettajan kanssa yhdessä ajokoe.

TEORIATUNTIEN SUORITTAMISEN Jälkeen alkoivat ajotunnit. Yhteensä seitsemäntoista ajotunnin suoritus alkoi noin tunti viikossa -vauhdilla marraskuun alussa, ajokokeeseen päästiin helmikuussa.

Ajotunnit varataan ajo-opettajan kanssa sellaiseen aikaan, kuin oppilaalle sopii, tosin ainakin tämän jutun kirjoittaneilla ajo-opettajan aikataulu oli jatkuvasti täynnä, eikä haluttuja aikoja usein ollut vapaana.

Kannattaa siis varata tunnit hyvissä ajoin ja varautua kompromisseihin.

Ajotunneilla kuskikokelaat vietiin useisiin haastaviin ajoympäristöihin ydinkeskustasta jäärataan, jolla kuskit totutetaan auton käyttäytymiseen jäisellä tiellä. Pelkääjän paikalla istuvalla ajo-opettajalla on käytettävissään apupolkimet, joilla hän voi tarvittaessa auttaa kuskia esimerkiksi ryömityksessä tai pyO’times

säyttää auton vaaratilanteessa. Myös vastuu ajamisesta on ajo-opettajalla, eli oppilas ei ole vastuussa esimerkiksi aiheuttamastaan kolarista.

Ajotuntien lomassa suoritetaan teoriakoe, joka koostuu kuudestakymmenestä kyllä/ei-kysymyksestä ja suoritetaan paikallisella Ajovarman toimipisteellä. Kun teoriakoe on lä-

Ajokoe alkaa paikalliselta katsastusasemalta ja Ilarin (tutun opettajan) paikalle tulee ajokokeen valvoja. Ensin ”inssisetä” kyselee muutamia satunnaisia kysymyksiä liittyen auton toimintaan, mutta tämä riippuu tilanteesta, sillä esimerkiksi Pyryn ajokokeessa tämä vaihe ohitettiin kokonaan. Papereiden tarkistuksen ja itsearvioinnin täytön jälkeen aloitetaan ajo-osuus, joka kestää noin puoli tuntia.

Ajon päättyessä kokeen valvoja tekee oman arvionsa ja päättää, hylkääkö vai hyväksyykö ajokokeen. Jos koe hylätään, varataan uusintakoe ja ylimääräiset tunnit (yleensä kaksi).

Jos taas koe menee läpi, ajokokeen suorittaja pääsee ajamaan autoa siitä hetkestä lähtien ja muovinen kort-

Myös ajo-opettajalla on käytössään kaikki auton polkimet.

24

ti toimitetaan noin viikon kuluttua kotiin. Ennen muovikortin tuloa autoa voi ajaa vain, jos on mukana todistus hyväksytystä kuljettajantutkinnosta ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.

Meidän mielestämme Oyk:n Movia oli todella hyvä valinta, vaikka kurssi oli hintaluokaltaan hiukan kallis.

Ilari oli hauska ja ammattitaitoinen opettaja, ja Ilarin autoa oli todella mukava ajaa. Suosittelemme lämpimästi Oulunkylän Movian kursseja!

Teksti Samu Hasegawa ja Pyry Weckman Kuvat Samu Hasegawa, Pyry Weckman ja Tuukka Kainulainen

Ajokokeen suoritus on kuitenkin vasta alkua. Kun perusvaihe on suoritettu, alkaa itsenäinen harjoitteluvaihe, johon kuuluu vielä yksi ryhmäteoriatunti ja palauttava ajo ajokoulun autolla. Tämä vaihe suoritetaan heti perusvaiheen jälkeen ja se kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen.

Viimeinen vaihe ajo-opetuksessa on syventävä vaihe. Siihen kuuluu kaksi ajotuntia sisältävä yksilöllinen ajo arviointeineen sekä yksi oppitunti yksilöllistä testausta, arviointia ja palautetta muun muassa oppimispäiväkirjan avulla. Ryhmäopetus sisältää kaksi ajotuntia näyttöjä ja harjoituksia radalla sekä kolme oppituntia ryhmässä.

25

Ajot suoritettiin Movian modernilla Volkswagen Passatilla.

O’times

Populismin pyörteissä Populismi tarjoaa ratkaisua niihin ongelmiin, joihin demokratia ei ole pystynyt vastaamaan. Populismin sanotaankin olevan haaste juuri demokratialle.

MUISTAN HYVIN, milloin kuulin ensimmäisen kerran sanan populismi.

Silloin sivuutin sen merkityksettömänä mutta viime vuoden tapahtumien jälkeen jokaisen tulisi ymmärtää sanan sisältö.

Populistit osaavat myös etsiä yhteiskunnasta juuri ne ryhmät, jotka kokevat, etteivät ole saaneet ääntänsä kuuluviin. Usein näihin ryhmiin kuuluvat vähän koulutetut, työttömät ja muut huonompiosaiset.

Wikipedia määrittelee populismin olevan kansansuosioon, usein kansankiihotuksellisten menetelmien kautta, tähtäävää poliittista toimintaa. Yleisestikin populismi on hyvin helposti ymmärrettävissä.

Näille ihmisryhmille populistiset ratkaisut ongelmiin uppoavat paremmin kuin munkit Wellingin mahaan.

Sen perusidea on yksinkertainen: vika ei ole minussa vaan sinussa, vaikka olisinkin tehnyt jotain itse väärin.

Monimutkaiset asiat esitetään yksinkertaisesti. Ongelmiin populisti tarjoaa usein yksinkertaista ratkaisua tai jättää ongelman ratkaisun epäselväksi toitottaessaan nykyisen ongelmanratkaisutavan olevan huono. Populisti on usein nostalginen ja kaipaa vanhoja hyviä aikoja mutta jättää usein huomiotta ne entisaikojen huonot puolet tai asiat.

Populismin menestys on helposti ymmärrettävissä. Populismi tarjoaa ratkaisua niihin ongelmiin, joihin ei ole aiemmista demokratian yrityksistä huolimatta saatu tyydyttävää ratkaisua, kuten työttömyyteen ja pakolaiskysymykseen.

O’times

Vuosi 2016 oli populistien riemuvoittoa maailmalla. Ensin kesällä tapahtunut brittien kansanäänestys EU-jäsenyydestä eli brexit, sitten marraskuinen Yhdysvaltojen presidentin vaali, jossa presidentiksi valittiin niukasti voittanut Donald Trump.

Trump on populisti ja Yhdysvaltojen 45. presidentti. Hän on henkilö, joka tuskin on kenellekään enää tuntematon. Usein jo pelkkä maininta tekorusketuksesta ja twitteristä riittää tunnistamiseen.

Presidentti Trump on oikea malliesimerkki nykyajan populismista ja sen hyödyntämisestä. Trump on hyvin maahanmuuttovastainen sekä isänmaallinen, hän lupaa suuria (kuten nostavansa Yhdysvallat takaisin maailman ykkösmaaksi ja rakentavansa muurin Meksikon rajalle pakolaisvirtoja patoamaan) eikä myönnä omia virheitään.

Trump on myös kaapannut median huomion kaikkialla maailmassa ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun suoraan kansalaisten kanssa sosiaalisen median sovelluksen Twitterin kautta: hän twiittaa useita kertoja päivässä kertoen mielipiteensä asioihin ja luvaten vaikka mitä.

Hän myös käyttää tehokkaasti hyödykseen omia luulojaan ja usein sortuu valheellisen tiedon levittämiseen. Trumpin politiikkaa on kauhisteltu maailmalla. Yhdysvalloissa ihmetyttää hänen kielteinen suhtautumisensa ihmisoikeusasioihin kuten aborttiin.

Trumpin miesvaltaista hallintoa on kritisoitu: miten miehet voivat olla päättämässä asioista, joista heillä ei ole mitään kokemusta.

Populistit osaavat myös etsiä yhteiskunnasta juuri ne ryhmät, jotka kokevat, etteivät ole saaneet ääntänsä kuuluviin.

26

Suomi on populismin suhteen harvinaisessa tilanteessa maailman mittapuulla. Meillä on populistit hallituksessa kantamassa tärkeitäkin ministerin salkkuja.

Nykyisen Sipilän hallituksen ulko-,oikeus- ja puolustusministeri samoin kuin sosiaali- ja terveysministeri kuuluvat kaikki Perussuomalaisiin.

Kuitenkin on käynyt niin, että populistipuolueen kannatus Suomessa onkin laskenut roimasti. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kannatus oli jo melkein 20% ja luku on tämän vuoden mielipidemittauksissa pudonnut jo alle kymmeneen prosenttiin.

Hallituspuolueiden kannatus tuppaa yleensäkin putoamaan, mutta perussuomalaiset ovat onnistuneet tässä paremmin kuin monet muut.

27

Populismin ongelma onkin juuri sen ehdottomuus (”vain minä olen oikeassa etkä todellakaan sinä”) ja epärealistisuus. Populistien lupaukset ovat harvoin toteutettavissa ja niihin kannattaakin usein suhtautua varauksella.

Kuluva vuosi 2017 tulee valottamaan populismin tulevaisuutta Euroopassa tulevina vuosina, sillä tänä vuonna järjestetään vaalit useissa ratkaisevissa maissa, kuten Saksassa, ja näissä kaikissa maissa valtaan on pyrkimässä myös populistinen puolue tai ehdokas.

Nykyaikana informaation, niin oikean kun disinformaationkin, ollessa koko ajan jokaisen saavutettavissa on lähdekritiikki entistäkin tärkeämpää. Median ja poliitikkojen kautta saapuu valtavasti tietoa ja mielipiteitä, jotka valitettavan usein ovatkin niin sanottuja vaihtoehtoisia faktoja.

On hyvä olla perillä maailman asioista. Ennen ei haitannut, vaikka politiikka ei liiemmin kiinnostanut, mutta nyt äänestysiän lähestyessä olisi tärkeää tietää, mihin asiaan itse ottaa tai on ottamatta kantaa.

Teksti Sissi Puranen Kuva Taika Ilola

Lisätietoa asiasta: Jos populismi tai politiikka yleisesti kiinnostaa, suosittelen tustumaan The Ulkopolitist -nettisivuun (http://www.ulkopolitist.fi/), lisäksi jos intoa riittää, suosittelen käymään koulumme tarjoaman soveltavan HI7-kurssi.

O’times

O’CHAOS O’times

28

O’Why Kolme hilpeää ogelilaista vastaavat sekä opiskelijoiden että opettajien lähettämiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi laittaa lukusalissa sijaitsevaan kysymysboxiin.

Onko Hannu Huhtalalla OIKEASTI salasuhde Leevi Hormaluoman äidin kanssa?

Lisäksi opettajat saattavat arvioida opiskelijoiden osaamista suhteessa toisiinsa eikä yleiseen tasoon. Yotuloksiltaan heikommissa lukioissa puolestaan on taipumusta antaa parempia arvosanoja kuin tasoltaan paremmissa lukioissa.

Jos hän ei osoita vastustuksen merkkejä, voit siirtää käden esimerkiksi naisen reidelle. Käsi naisen reidellä nojaa lähemmäs ja kuiskaa naisen korvaan hellästi: ”Saanko mä laittaa mun liekehtivän pikarin sun salaisuuksien kammioon?”

Kuka tieteenhistorian suurista neroista menetti päänsä giljotiinissa?

Miten päästä stressistä eroon? :)

Tästä aiheesta lisää yle.fi (Samat matikan taidot: Hyvästä lukiosta arvosanaksi 5, huonommasta 9). Yle. fi-sivuston jutussa tosin väitetään virheellisesti, että lukion päättötodistuksen arvosanat otettaisiin huomioon korkeakouluhauissa. Arvosanoilla on kuitenkin merkitystä vain haettaessa ammatilliseen koulutukseen.

- Jätä se, haaskaat vain aikaasi. :)

Miten saa paljon naista?

Vanheneeko vesi?

- Ensin lähestyt naista itsevarmasti, ei kannata teeskennellä, että oli vahinko, että aloitte juttelemaan.Esittäytyessä kättely on olennaisessa osassa; hyvä kädenpuristus ei takaa naisen kiinnostusta, mutta huono saattaa eliminoida mahdollisuutesi.

-”Vaikuttaa siltä, että pikemminkin jotain on kuin ei ole”, koulumme johtava filosofian opettaja Vesa ”Luther Blissett” Korkkula.

- ”Se ei ole enää salasuhde, jos mä kommentoin”, Hannu ”äidinkaataja” Huhtala.

Mikä mestariteos alkaa ”Hän oli tuuman, kenties pari, alle kuuden jalan”?

- Kyseessä oleva mestariteos on vuonna 1900 kirjoitettu romaani nimeltä Lord Jim, jonka on kirjoittanut Joseph Conrad.

- Ei. Miksi oikea vastaus monivalinnoissa on aina D? - Because D is the answer to everything.

What is hip?

- Tell me, tell me, if you think you know.

Miksi Ogelissa ei ole mahdollista saada kiitettäviä numeroita?

- Parhaissa lukioissa ehditään kursseilla edetä pidemmälle, ja täten kokeessakin vaaditaan mahdollisesti enemmän osaamista kuin huonommin menestyvissä lukioissa.

29

- Ranskalainen kemisti Antoine Lavoisier koki kurjan kohtalon vuonna 1794, kun hänet mestattiin petturuuden nimissä.

Olemassaolon perustelu?

Kun naisen huomio on saavutettu, on tärkeää pitää jutustelu kiinnostavana, älä siis puhu liikaa itsestäsi.

Osoita kiinnostuksesi kysymällä häneltä kysymyksiä, ja muista myöskin kuunnella hänen vastauksensa!

Kun olette tarpeeksi tuttavallisia, voit ottaa seuraavan askeleen. Kosketa häntä ensin johonkin viattomaan paikkaan kuten käsivarteen saadaksesi häneltä hyväksynnän kosketukseesi.

Kuvassa ulkoileva Vesa Korkkula Teksti Anonyymit Kuva Pyry Weckman O’times

Suusta siepatut Mulla menee kolmen kaljan juomisen jälkeen jalat nii löysiks etten mä pysty skeittaamaan (toisen käden kautta suusta siepattu) Vesa Korkkula

En tiedä mitään selibaattilupauksesta, ei ole tullut kokeiltua, haha!

Tuomas Hyttinen

En tiedä mitään selibaattilupauksesta, ei ole tullut kokeiltua, haha! Ja ette nyt laita mihinkään O’timesiin.

Tuomas Hyttinen

Ihanaa kun saan saarnata teidän tyhjiin päihinne.

Pipsa Piirainen

Ampumahiihtoa pitää nähdä pum pum Pipsa Piirainen

Mitäs tänää sählättäis?

Jenni Collin

Mannerheim oli sellanen ADHD koulukiusaaja.

Mikko Tapper *törmää tuolillaan oppilaan laukkuun* Sori osuin sun feikki qucciin!

Tuomas Hyttinen

Vaikka ois kuinka ilo rinnassa, se pitää tukahduttaa.

Pipsa Piirainen

Mun virhe on että mä oon lopettanu juomisen (toisen käden kautta suusta siepattu) Vesa Korkkula

Ei mitään Clintonia tähän nyt Vesa Korkkula (USA:n presidentinvaalien aikaan) SLK= Se on sellaisten pikkupoliitikkojen kasvatuslaitos Mikko Tapper

Kuvat Sissi Puranen

Edellinen lukijakilpailu En ole katkera. Odotan vain eläkkeelle pääsyä.

Timo Salminen Mulla on tällanen henkilökohtainen ongelma...

Mulla ei oo tarpeeks pepaa että housut pysyis ylhäällä.

Hannu Huhtala Kuulkaa, mä oon nähnyt teistä monta kertaa unta.

Taina Kähkönen

Ja nyt vedetään viivaa.

Pipsa Piirainen Kun mä hinkkaan ex-miisulla tätä sauvaa, niin tulee miinusta.

Ja näin pari ex-miisua voittaa maapallon.

Matti Ala-aho Mä oisin tommonen itsestään tietonen 20-luvun nainen: polttelisin tupakkaa ja kiusaisin miehiä.

Mikko Tapper

Edellisen numeron lukijakilpailun on voittanut Ossi Walin. Voittaja voi noutaa leffaliput Satu Mäkiseltä.

31

O’times

Lukijakilpailu Uskotko tunnistavasi opettajiemme silmälasit?

Testaa tietämyksesi ja voita kaksi leffalippua!

Laita veikkauksesi lukusalin vastauslaatikkoon.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

O’Scope Tällä kerralla horoskoopit ovat kevään merkkejä, jotka on huolella ja tarkoin juuri kullekin horoskooppimerkille mietittyjä. Merkit saattavat kuvata henkilön yleistä keväällä vallitsevaa mielentilaa, mutta kaikki kokemukset ovat tietenkin yksilöllisiä. Voi olla myös niin, että merkit vain ilmentyvät huomattavammin kuin yleensä kevään aikana.

Kauris

Härkä

Neitsyt

Koiranpökäleeseen astuminen.

Se fiilis, kun kehtaa ekaa kertaa laittaa ulos uudet tennarit.

Ahdistus siitä, ehtiikö päästä kesäkuntoon, ennen kuin on liian myöhäistä.

Vesimies

Kaksonen

Aamulla puetaan niin lämpimästi, että varmasti tarkenee, mutta iltapäivällä tulee hiki.

Pienet purot, jotka solisevat villinä ja vapaana.

Kalat

Rapu

Juuri kun tuntuu, että kevät on jäänyt pysyäkseen, tulee takatalvi.

Uusi kevätlook, johon palaa liikaa rahaa.

Oinas

Leijona

Hirveä katupöly, jonka takia ei meinaa saada henkeä.

Aamuaurinko herättää paistamalla suoraan silmiin.

Vaaka Tunne, kun ottaa ensimmäiset askeleet rutikuivalla asvaltilla.

Skorpioni Räystäiltä tippuvat lumikasaumat, joita kaikki pelkäävät.

Jousimies Ärsyttävät monotonisesti visertävät pikkulinnut, jotka voisivat olla välillä hiljaa.

O’No

Voit laittaa omia ehdotuksiasi O´no-sarjakuvan aiheiksi lukusalissa olevaan PO´Timesin laatikkoon! Valitut ideat palkitaan leffalipuilla!

Tekijä Saimi Hakonen

Wanhat viel채 kerran Wanhojen tanssit olivat monelle kakkosvuoden huippukohta. Aikaa ja rahaa meni, jakatkin olivat kovilla.

Kati kuitenkin hymyilee, ja se on merkki siit채, ett채 hyvin tanssittiin.

Kuvat Arja Holma ja Satu M채kinen