O'times - numero 9

O’times nro 9 • 2012

O´times 1

Koulun oma lehti • Netissä • Lukusalissa

nro 9 • 2012

Pääkirjoitus 03 Toimituksen esittely 04 O´SCHOOL Minne menit, Altti? 06 Nelen kuulumiset 08

O´TIMES

Vaihtelua koulupäivään 09 Willit wanhat 10 Lukuloman aakkoset 12 Sisäpiirin kahvikerho? 15 O’CULT Koruttoman kaunista musiikkia malmintalolla 8.3.2012 19 Luutnantti Tapper toivottaa hyvää pääsiäistä 20 Minkälainen oppilas olit koulussa, Aku Hirviniemi? 22 Melko valmis järjestelmä 25 Pala Afrikkaa 26 Saari kaukana täältä 28 O’CHAOS Tapahtumakalenteri 31

O´times 2 Suusta siepattua 32

PÄÄKIRJOITUS

Syksyllä 2009 Laihanen esitti kaikille PS1­kurssin opiskelijoille yhteisen kysymyksen: miksi te olette halunneet juuri lukioon opiskelemaan? Suurin osa vastasi, ettei vielä tiennyt, mitä alaa tahtoisi opiskella ja siksi lukio­opiskelu tuntui hyvältä ratkaisulta, osa taas tiesi jo oman toiveammattinsa, mutta ylioppilastutkinto oli välttämätön välietappi unelman tavoittelussa. En muista enää tarkasti, mitä itse vastasin. Jotakin sen suuntaista se kuitenkin oli, että en muuten tietäisi, mitä päivät pitkät tekisin. "Eli sä oot täällä niinku päivähoidossa?" Laihanen kysyi tarkentaen. Naurahdin ja myönsin, että kai sen voi noinkin sanoa. Verrattuna leikki­ikäisten päivähoitoon lukio ei ole kuitenkaan käynyt ihan leikistä. Varsinkaan abivuotena. Viime syksynä kirjoitusten alla palasin monta kertaan mielessäni Laihasen aikoinaan esittämään kysymykseen. Mikä kumma oli tosiaan saanut minut valitsemaan lukion? Tekemistä ja opiskeltavaa kun tuntui olevan aivan liikaa ja aikaa vastaavasti aivan liian vähän. Tuolloin en keksinyt (tai en halunnut) yhtään järkevää syytä. Mutta koska lukio on nyt onnellisesti jäämässä taakse ja koska jälkiviisaus on parasta viisautta, päädyn nopeasti yksikertaiseen kahden Y:n yhteenvetoon. Ystävät. Tätä tuskin tarvitsee edes perustella. Suurin osa ystävistänikin haki lukioon ja lisäksi juuri Ogeliin. Ironista on, että pian minulla oli lähes uusi ystäväpiiri, kiitos luokattoman lukion. Nyt lukion jälkeen hajaannumme aivan eri suunnille, ja suurempi ikävä jää oppitunteja yhdessä kavereiden kanssa kuin itse oppitunteja. Yleissivistys. Niin. Adjektiivillä yleissivistävä lukiota usein mainostetaan. Paljon onkin kolmessa vuodessa opittu ja koettu! Mutta piileekö sivistys tai viisaus todella ylioppilastutkintovuoren huipulla? Itselläni on kumma tunne, että vaikka tietoa on päässä valtavasti, sitä tuntee olevansa ihan yhtä tyhmä kuin aina ennenkin... vai olenko vain niin blondi? Tässä numerossa pureudutaan ahkerasti juuri opiskeluun. Kolumnissa Melko valmis järjestelmä pohditaan, mikä Suomen lukiojärjestelmässä oikein on vialla, ja omassa jutussani päästään kurkistamaan abin lukuloman haasteisiin. Lisäksi palataan vielä helmikuun tähtihetkiin eli penkkarirekkojen kyytiin ja vanhojen tanssiaisiin. Entä mitä kuuluu entiselle apulaisrehtorimme Altti Pikkaraiselle? Sekin selviää tässä numerossa! Kaiken tämän lisäksi päästään tutustumaan koulumme monipuoliseen varsinaisten kurssien ulkopuoliseen toimintaan. Erinomaisena esimerkki tästä on lehtemme O'times. Aikoinaan eksyin itse lehden perustamiskokoukseen hiukan vastentahtoisesti ystävän seuraksi enkä omasta innostuksesta. Kun paikalla olleiden yhteystietoja alettiin kerätä ajattelin, että ei luoja, tästähän en taida päästä enää millään irti. Jälkiviisaana voin nyt sanoa, että olin ihan oikeassa tai oikeastaan ihan väärässä. Sillä nyt on jopa haikeaa päästää irti. Lämpimimmät muistot jäävät luultavimmin opettajahaastatteluiden tekemisestä. Parasta on kuitenkin ollut päästä tutustumaan muiden vuosikurssien opiskelijoihin ja tekemään heidän kanssaan tätä upeaa lehteä. Kannattaa siis tulla mukaan O'timesin toimitukseen, jos vähänkin kiinnostaa! Saila Kurki, päätoimittaja

O´times 3

TOIMITUKSEN ESITTELY

Saila Kurki päätoimittaja, tekstit, kuvat ja taitto /Salla Riihimäki tekstit ja taitto / Ilmari Eskola tekstit / Mikko Jalo tekstit, kuvat ja taitto / Essi Jaakola tekstit ja taitto / Laura Ahola tekstit, kuvat ja taitto / Emilia Collan tekstit, kuvat ja taitto / Helinä Teittinen tekstit / Ada Mare kuvat, tekstit ja taitto / Saana Sundberg tekstit, kuvat ja taitto / Karri Budde tekstit / Mirva Laatunen toimitussihteeri, tekstit ja taitto / Eleonoora Wihuri Avustajat: Julia Lehto, Sarlotta Hiltunen ja Sanni Martikainen Lisäksi Satu Mäkinen ohjaava opettaja ja tekstien oikoluku

O´times 4

O´times 5

O´SCHOOL

MINNE MENIT, ALTTI? Koulumme entinen uskonnon­ ja psykologianopettaja sekä apulaisrehtori Altti Pikkarainen lähti Oulunkylän yhteiskoulusta lukuvuoden 2010­2011 jälkeen työskentelemään Saloon Perniön lukion rehtorina. Moni oppilas ja toimituksemme jäsen jäi häntä kaipaamaan, joten päätimme selvittää, mitä hänelle nykyään kuuluu!

Terve Altti! Mitä sinulle nykyään kuuluu? Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu! Viihdyn täällä oikein hyvin. Minkälainen on uusi työpaikkasi? Uusi työpaikkani on sadan opiskelijan ja kymmenen opettajan lukio keskellä varsinaissuomalaista maalaismaisemaa. Mitä eroavaisuuksia olet löytänyt Perniön lukion ja Oulunkylän yhteiskoulun väliltä? Erona OYK:hon on jo lukion koko, mutta myös se, että tällaisessa pienessä maalaislukiossa on hyvin monenlaisia opiskelijoita. Joku on päässyt sisään alemmalla keskiarvolla, ja jollain on lähes kympin keskiarvo. Selvin haaste tässä koulussa on siis saada heikoimmatkin opiskelijat kursseista läpi ja ylioppilaiksi. Toisaalta nykyinen työnkuvani on selkeämpi kuin Ogelissa, sillä tässä koulussa ei ole yläastetta. Voin siis keskittyä lukiolaisten opettamiseen ja lukion johtamiseen. Kerrotaanpa kuitenkin pieni esimerkki minulle täällä tapahtuneesta lievästä "kulttuurishokista": eräs opiskelija tuli pyytämään lomaa puimatöiden takia. Aluksi en ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti, vaikka olen itsekin syntynyt ja kasvanut maalaiskirkonkylässä. Kukaan ei ole koskaan aikaisemmin pyytänyt minulta lomaa puimisen takia. On myös hauskaa, että osa lukiolaisista tulee kouluun traktorilla! Onko sinulla ikävä OYK:ta? Mikä meidän koulussamme oli mielestäsi parasta? Ogelia on kyllä välillä ikävä. Ogelin opiskelijoilla oli hyvä tietotausta ja hyvät keskiarvot peruskoulun jäljiltä. Parasta Ogelissa olivat mukavat ja aktiiviset opiskelijat sekä tietenkin myös työtoverit. Muutamien kanssa olen tekemisissä vieläkin. Miten nykyinen työsi eroaa siitä, kun olit opettajana Ogelissa? Työni on nyt aika erilaista kuin Ogelissa, jossa olin 12 vuotta apulaisrehtorina. Suurin osa apulaisrehtorin työstäni oli siellä peruskoulun oppilasasioiden hoitamista. Täällä minulla on johdettavana kaikki pienen lukion asiat: talous, henkilöstöhallinto, lukion arkirutiinit kuten esimerkiksi kaikki kurssitarjottimeen ja valintoihin liittyvät asiat sekä ylioppilaskirjoitukset ja koulun kehittäminen. Minulla on keskimäärin seitsemän tuntia opetusta viikossa. Toimin opettajana kaikilla lukion uskonnonkursseilla. Lisäksi olen lukion ykkösten opinto­ ohjauksen yksilöohjaaja. Salossa on kolme päivälukiota ja yksi iltalukio, joten paljon aikaa menee myös rehtoreiden palavereihin ja koulutuksiin. Työmatkani ­ 72km yhteen suuntaan ­ taittuu mukavasti rakkaan ystäväni Alfa Romeon kanssa. Altti, miksi et pidä Freudista? Kyllä minä Freudista tykkään... tai no, ehkei kaikkea pitäisi selittää lapsuudella ja seksuaalisuudella... Kysykää Laihaselta! :)

O´times 6

Onko sinulla terveisiä Ogelin oppilaille? Terveisiä kaikille Ogelin opettajille ja opiskelijoille! Tehkää edelleen hyvää tulosta siellä! Minulla on muuten vielä työsuhde sinne Ogeliin, olen siitä nyt tämän vuoden vapaalla... Eihän sitä koskaan tiedä, jospa kyllästynkin Turkuun ja haluankin takaisin PKS­ seudulle töihin ja asumaan. teksti Ada Mare piirros Julia Lehto

O´times 7

NELEN KUULUMISET

Viime vuonna Oulunkylän yhteiskoulussa suomalaiseen elämänmenoon tutustunut vaihto­ oppilas muistelee kokemuksiaan. Kuka, minkä ikäinen, mistä? ’’Nele, 17v., Saksasta, Frankfurtin läheltä.’’ Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla. ’’En osaa. Kuvailehan itse minua kolmella adjektiivilla!’’ Miksi valitsit vaihtoon lähtiessäsi juuri Suomen? ’’Kun hain vaihtoon, minulla olivat Suomi, Ranska ja Belgia toivelistalla. Suomen valitsin, koska suomen kielen oppiminen kiinnosti. En ollut koskaan ennen käynyt Suomessa, toisin kuin Ranskassa ja Belgiassa, ja halusin nähdä ja kokea jotain uutta.’’ Olet kertonut että lähtiessäsi vaihtoon, et puhunut suomea vielä ollenkaan. Nyt kuitenkin puhut ja kirjoitat suomea hämmentävän hyvin, kaikki puhekielen käänteet tuntien. Miten tämä onnistui? Oliko matkassa mutkia? ’’Kävin yliopiston suomen kurssilla, mutta siellä opiskelu oli mielestäni liian hidasta. Eniten opin kotona, isäntäperheeni kanssa. Pikkusiskot (silloin 6v ja 4v) olivat parhaat ja vaativimmatkin opettajat. Tiesin osaavani suomea vasta sitten kun pienin [suomen]siskoni totesi että ” Nele puhuu suomea”. Sen lisäksi luin paljon suomeksi.’’ Millaista opiskelu oli verrattuna siihen mitä se on Saksassa? Millaista oli aluksi opiskella suomeksi? ’’Opiskelu lukiossa on paljon itsenäisempää kuin Saksassa. Siellä ei voi esim. valita kursseja itse. Saksassa ei ole koeviikkoa, vaan kokeet kirjoitetaan normiopiskelun lisäksi. Suullinen suoritus tunneilla voi olla jopa 75% arvosanasta ja pitää pitää paljon useampia esitelmiä. Ruoka pitää ostaa koulusta tai tuoda kotoa.’’ ’’Alussa opiskelu suomeksi oli vaikeaa, vaikka silloin osallistuin lähinnä kuvataiteen ja liikunnan kursseihin. En ymmärtänyt tunneilla lähes mitään ja minun piti aina pyytää joku kääntämään. Läksyjäkin piti aina ensin kääntää ja siihen kului usein enemmän aikaa kuin varsinaiseen tekemiseen.’’ Kuka opettaja jäi Ogelista erityisesti mieleen? Miksi? ’’Kaikki minun tuntemat opettajat ovat mukavia. Erityisesti mieleen jäi kuitenkin Niina (Terveisiä hänelle!), joka oli mun luokanvalvoja ja on auttanut minua paljon alussa.’’ Kuvaile Oulunkylän yhteiskoulua kolmella adjektiivilla. ’’Avoin, mukava, avulias.’’ ”Kannattaa lähteä vaihtoon. Opeta meille joku lause saksaksi. Se kannattaa!” ’’Ich verstehe nur Bahnhof!’’ (= En tajua mitään! ’’Ymmärrän vain rautatieaseman.’’) Millaisia terveisiä lähettäisit O'timesin lukijoille? ’Lähtekää vaihtoon. Se kannattaa! Ja erityisesti terveisiä upeille tokaluokan tytöille!’’ haastattelu Salla Riihimäki

O´times 8

VAIHTELUA KOULUPÄIVÄÄN Lumet ovat alkaneet jo sulaa hyvää vauhtia ja kohta kevät onkin jo niin pitkällä, että on aika tehdä ensi vuoden kurssivalinnat. On varmasti monia, joille kurssien haaliminen ei tuota vaikeuksia, mutta joukkoon mahtuu myös niitä, joille tarvittavan kurssimäärän kasaan saaminen on työn ja tuskan takana. Ammottaako ensi vuoden lukujärjestyksesi siis tyhjyyttään etkä tahtoisi rasittaa itseäsi perinteisillä lukuaineilla? Jos vastauksesi on kyllä, niin juuri sinun kannattaa tutustua seuraaviin kurssivinkkeihin.

KO2 Kansainvälinen ruokakurssi

LIT7 Rentoutuskurssi

Asuuko sisälläsi aito kulinaristin alku, joka vain odottaa vapauttamistaan? Siinä tapauksessa suuntaa nokkasi kohti kotitalousluokkaa. Tällä kurssilla pääset tutustumaan eri maiden tarjoamiin makuelämyksiin itse kattilan varressa heiluen. Ruoanlaiton ohessa valmistellaan myös esitelmiä eri maiden ruokakulttuureista. Jos kansainvälisyys ei ole sinun juttusi, voit valita KO1­kurssin, joka tarjoaa oppilaille hieman arkisempia makuja.

Jos et saa ajatuksiasi pois koulutöistä ja muista arjen ongelmista, niin rentoutuskurssi on juuri oikea täsmälääke sinulle. Kolme kertaa viikossa pääset luvan kanssa rentoutumaan peilisalin hämyiseen tunnelmaan ja voit hetkeksi sulkea ajatuksesi muulta maailmalta. Kurssilla pääset tutustumaan erilaisiin rentoutusmenetelmiin sekä teoriassa että käytännössä. Vaikka kurssi löytyykin tyttöjen liikunta ­sarakkeesta, ovat myös pojat tervetulleita kurssille.

TT1 Ilmaisutaidon peruskurssi

KU6 Keramiikka ja kuvanveisto

Joukossamme on varmasti monia, jotka ovat joskus haaveilleet nousevansa lavalle hurraavan yleisön eteen, mutta loppupeleissä rohkeus on loppunut. Jos kuulut tähän joukkoon, kannattaa sinun valita lukujärjestykseesi TT1. Kurssilla pääset harjoittamaan ilmaisutaitojasi tuttujen ihmisten kanssa ja ehkä onnistut selättämään esiintymispelkosi nousemalla lavalle pienen yleisön eteen. Vaikka näytteleminen ei kiinnostaisi, on tämä kurssi erinomainen valinta kaikille, jotka kaipaavat varmuutta arkipäivän esiintymistilanteisiin.

Eikö kynä tai pensseli pysy kädessä, mutta haluaisit valita lisää kuvaamataitoa? Ei hätää, sillä tämä kurssi on juuri kuin sinulle luotu. Kurssilla pääset vapauttamaan sisäisen Michelangelosi ammattitaitoisessa opetuksessa tutustumalla erilaisiin kuvanveiston tekniikoihin. Oppimiesi taitojen lisäksi saat kurssilta mukaasi itse valmistamasi käyttöesineen. Ja mikä olisi sen parempaa kuin viikoittainen rentoutumishetki kuvaamataidon luokassa, poissa muun koulun hälinästä.

teksti Saana Sundberg

O´times 9

WILLIT WANHAT O’times tsekkasi tämän vuoden wanhojen tanssien loiston. Katso upeat kuvat!

O´times 10

Teksti ja kuvat: Laura Ahola ja Mikko Jalo

O´times 11

LUKULOMAN AAKKOSET

Abiturientit vetäytyvät penkkareiden jälkeen kahden viikon lukulomalle ennen kevään ylioppilaskirjoitusten alkamista. Mitä lukulomalla voi tehdä ja miten tulevaan koetukseen voi valmistautua? Siis pelkän lukemisen lisäksi.

A bitreenit Lukuloman aikana järjestetään vapaamuotoista ja vapaaehtoista opetusta koululla. Pääasiassa treeneissä kerrataan kunkin aineen mahdollisia tehtävämuotoja ja vastausohjeita. Mutta tiesitkö, että ennen abitreenit olivat tenttimuotoisia ja niiden läpäiseminen oli ylioppilaskokeisiin osallistumisen edellytys? B iletys Vaikka ryhmänohjaaja "kielsikin" kaikenlaiset bileet ja bailut lukulomalla, kai tyttö nyt vähintään saa juhlia omia syntymäpäiviään? C hillailu Synonyymejä myös yleinen velttoilu ja laiskottelu. Kenties kiinnostavinta on, että yhtäkkiä kodin yleinen siivous ja järjestely ovat alkaneet tuntua yllättävän houkuttavilta verrattuna lukemiseen. D atailu Sehän on aluksi aina ihan viatonta, sitä menee vain tarkistamaan sähköpostinsa ja... no, yllättäen onkin kulunut tunti surffaillessa tai mikä pahinta facebookissa.

O´times 12

F rendit Hädässä ystävä tunnetaan! Vertaistukea löytyy läheltä ja oma ahdinko näyttää huomattavasti pienemmältä, kun tietää, että yli 30 000 muuta kokelasta kamppailee yhtäaikaisesti samojen ongelmien kanssa. E väät Kun saliin kerran mennään "kuuden tunnin lounaalle", eväisiin kannattaa yksinkertaisesti panostaa. H uvudstadsbladet Ruotsin kokeeseen valmistautuvan abin aamu alkaa Hopplan ja kahvikupillisen kera. Lehden parasta antia ovat laajat ruoka­artikkelit ja Kaxen – sarjakuva. I stuminen Istumisesta ei pääse, vaikkei oppitunneilla enää käykään. Nyt asennon ja paikan saa tosin valita vapaasti. Tätäkin artikkelia kirjoitetaan lattialta käsin. J ännitys Päivä päivältä jännitys kasvaa ja pahimmassa tapauksessa yöunet vähenevät. Superjännittäjä turvautuu esimerkiksi mielikuvaharjoitteluun: Millaista olisi istua salin takaosassa? Entä edessä? Tai mikä pahinta: aivan valvojankorokkeen vieressä? K irjat Allekirjoittaneella kirjojen lukumäärä hipoo kolmeakymmentä ja lisäksi monisteita löytyy laatikonpohjalta satoja. L askin Vaikka pitkä matematiikka kahlattiinkin läpi Casion peruslaskimella, lyhyen matematiikan kirjoituksiin on pakko hankkia uusi "super­huijaus­laskin", kun ne nyt ovat ensi kertaa sallittuja. M ökkihöperyys Kun istuu päivät pitkät yksin kotona kirjojen kanssa, sitä pelkää tulevansa mökkihöperöksi. Puhe muuttuu sekavaksi tai vähintään vaikeasti ymmärrettäväksi. N äköoppiminen Huoneen seinät on tapetoitu muistiinpanoilla. Viimeisenä ennen nukahtamista voi tarkistaa, milloin Uudenkaupungin rauha solmittiin. Ja kylpyhuoneen peiliin on kiinnitetty ruotsin epäsäännöllisten verbien lista. O 'times Muistiinpanojen sijasta on mukavaa kirjoittaa välillä jotain muutakin kuten näitä lukuloman aakkosia (jotka saakin keksiä omasta päästä). P ääsykoekirjat Ajanpuutteen vuoksi soveltuvat erinomaisesti kevyeksi iltalukemiseksi

O´times 13

R ytmi Viikko ennätti vierähtää ennen kuin oma opiskelurytmi vakiintui. Rytmi on jokaisella tietysti henkilökohtainen: toinen nukkuu mieluummin aamulla pitkään, toinen menee aikaisin nukkumaan ja herää varhain pänttäämään. S uunnitelma Ahkeruus on iloni, laiskuus intohimoni. Lukusuunnitelmaa alettiin väsertää tammikuussa, ettei sitä vain muuttuisi laiskaksi ja saamattomaksi. Suunnitelma paljastaa hyvin käytettävissä olevan ajan ja opiskeltavien asioiden määrän. Tavoitteet Kannattaako tavoitteita edes asettaa? Toisaalta, mitä ei voi kuvitella, sitä ei voi saavuttaakaan. U lkoilu Miksi tyytyä ihastelemaan kauniita talvipäiviä ikkunan sisäpuolelta ­ aivoja voi hyvin lähteä tuulettamaan hetkeksi raikkaaseen ulkoilmaankin. V aatteet Ensikertaiselle voi tulla yllätyksenä, miten kylmää juhlasalissa on. Siksi paljon vaatetta mukaan, muista erityisesti villasukat! Ä änikirjat Aivan loistava tapa "opiskella" kuullunymmärtämisenkokeisiin. Toimivat etenkin autossa. Ja esimerkiksi Harry Potterit ja muumit kuuluvat kirjaston lastenaineistoon: ne voi tilata Espoon perukoilta ilmaiseksi lähikirjastoon. Ö öö.. Mitä jos pää onkin yhtäkkiä ihan tyhjä eikä vastauksia löydy kaivelemallakaan? Tämä on ehdottomasti pahin pelko ja toivottavasti pahin harhaluulo.

SAILA KURKI kirjoittaja on O’timesin päätoimittaja abiturientti ja armoton jännittäjä

O´times 14

SISÄPIIRIN KAHVIKERHO?

Hallitus 2012: Helena Rantala, Marja­Reetta Tommiska, Mirva Laatunen, Tanja Orpana, Salla Riihimäki, Anna Liski, Markus Juvonen, William Kyllönen, Halli Gröhn, Ilmari Eskola ja Tuomo Ylipekkala. Abit Juho Ylipekkala, Juuso Taskinen ja Leevi Lehtonen lukivat kirjoituksiin kuvaa otettaessa.

Käsi ylös se, joka ajattelee oppilaskunnan hallituksen olevan vain mukava kahvikerho eli hyvä syy olla poissa tunnilta? Todellisuudessa hallitus huolehtii juuri sinun oikeuksistasi tässä koulussa. Hallituksen puheenjohtaja Salla Riihimäki lupasi vastata muutamaan kysymykseemme ja kertoa faktoja siitä, mikä oppilaskunnan hallitus oikeasti on ja mitä se todella tekee. Selvisi, ettei varojen häviämistä pullalaskuun kannata pelätä: viimeinen kahvipakettikin on monen vuoden takaa.

O´times 15

Oppilaskunnan tarkoitus? Oppilaskunnan tarkoitus on edistää ja ylläpitää kouluviihtyvyyttä ja myös luotsata opiskelijat menestykseen yhdessä opettajakunnan kanssa. Miten?

''Tule nykäisemään hihasta tai heitä kirjeellä oppilaskunnan postilaatikkoon ­ ideasi on tärkeä!''

Oppilaskunnan lähes koko budjetti on varattu tapahtumien järjestämiseen. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on myös opiskelijoiden edunvalvonta eli opiskelijoiden etujen ajamien. Nyt ajankohtaista ovat 75 minuutin oppitunteihin siirtymiseen liittyvät jutut. Mitä tapahtumia on jo ollut? Ystävänpäivätempaus oli oppilaskunnan järjestämä. Mitä on tulossa? Koeviikon jälkeen keskiviikkona 11.4. klo 14 eteenpäin lukusalissa on oppikirjakirppis, jossa voi myydä ne kurssikirjat, joita ei enää tarvitse. Sieltä voi myös ostaa kurssikirjoja edullisesti. Mainosjuliste tästä on ala­aulassa. Pysy kuulolla! Keväämmällä on tulossa myös muun muassa vappuhärdelli ja muita tapahtumia. Oppilaskunta alkaa myös tehdä yhteistyötä tutorien kanssa. Näin yhdistetään voimat ja voidaan järjestää useammin ja monipuolisempia tapahtumia koko lukiolle. Mitä oppilaskunta tekee, mistä saan tietoa? Joko olet ''Ogelin lukion oppilaskunnan'' kaveri Facebookissa? Koulun nettisivuille on tulossa pian oppilaskunnan oma sivu, jota me päivitetään itse. Se kannattaa tsekata! Myös oppilaskunnan ilmoitustaulua lukusalissa kannattaa kurkata ­ näin tiedät, mitä sinunkin asioillesi tapahtuu. Ilmoitustaulu muuten kokee pian muodonmuutoksen!

O´times 16

Testaa tietosi ­ oikein vai väärin? En kuulu oppilaskuntaan, koska en hakenut hallitukseen. Väärin. Puhekielessä usein puhutaan oppilaskunnasta, kun tarkoitetaan oppilaskunnan hallitusta. Jokainen Ogelin lukion opiskelija kuuluu siis oppilaskuntaan. Oppilaskunnan hallitus on taas ne 14 tyyppiä, jotka valittiin pitämään sinunkin puoliasi. Tsekkaa, ketkä valittiin, ja tule ihmeessä juttelemaan! Lista siitä, mistä kukakin vastaa, on Facebookissa, lukusalin ovessa ja pian myös oppilaskunnan ilmoitustaululla lukusalissa. Oppilaskunnan hallitus ­ pelkkä kahvikerho? Väärin. Ei sinne päinkään! Oppilaskunta on linkki opiskelijoiden ja opettajakunnan (rehtori ja opettajat) välillä. Hallitus edustaa koko oppilaskuntaa esimerkiksi opekokouksissa. Oppilaskunnalla on myös edustus koulun johtokunnassa ja Amica­ravintola Breikissä. Hallituksen toiminta ­ enkö voi osallistua, koska en kuulu hallitukseen? Väärin. Vaivattomin tapa hallituksen toimintaan osallistumiseen ovat hyväksi havaitut oppilaskunnan postilaatikko lukusalissa ja hihasta nykäiseminen ­ ja ne ovat varmasti vaivattomin tapa saada ideansa esiin. Myös jos innostaa, kokouksiin voi tulla mukaan. Kokouspäivät näet lukusalista oppilaskunnan ilmoitustaululta tai voit kysäistä joltakulta meistä. Sinulla on varmasti mielipide siitä, miten meidän lukiolaisten yhteiset asiat pitäisi järjestää. myös pian uudistuva ilmoitustaulu, josta esimerkiksi näet kätevästi, kuka vastaa mistäkin asiasta. Oppilaskunta on oltava joka lukiossa. Oikein. Näin on, lain mukaan jokaisessa lukiossa on oltava oppilaskunta. Oppilaskuntaa täytyy kuulla opiskelijoita koskevissa asioissa. Meidän koulussa yhteistyö on ollut mutkatonta, koska meitä opiskelijoita kuunnellaan oikeasti.

Tiesitkö? ­ On muutaman vuoden takaisen oppilaskunnan ansiota, että myös hyväksyttyjä kursseja voi uusia kouluvuoden aikana ­ ennen se oli mahdollista vain kesällä. ­ Ala­aulan limukoneen tuotto menee suoraan yhteisten tapahtumien järjestämiseen ­ kartutat siis omaa hyvääsi ostamalla limusi sieltä.

Ideoita hallitukselle? Pistä postia meille ilmoitustaulun postilaatikkoon tai tule nykäisemään hihasta ­ jokainen asia on tärkeä! Miten voin tulla mukaan? Täydennysvaalit ovat tulossa huhtikuussa, kun kolme abijäsentä eroaa (koska abit kirjoitettuaan eivät enää ole lukion opiskelijoita eli siis oppilaskunnan jäseniä eivätkä voi näin ollen edustaa opiskelijoita). Siis kolme paikkaa tiedossa oppilaskunnassa niille, jotka haluavat asettua ehdolle. Uudet jäsenet valitaan vaalilla. Tarkempaa infoa lähempänä vaaleja. Kokouksiin saa tulla mukaan ­ seuraa ilmoitustaulua kokousajoista. Ilmoita mielellään etukäteen, jos olet tulossa, niin tiedämme varata sinullekin asialistan ja paikan! Voit myös tulla mukaan järjestämään jotain tapahtumaa, jos koet, että sinulla on ideoita ja annettavaa kaikkien lukiolaisten hyväksi! Silloin sinut sijoitetaan johonkin työryhmään ja pääset mukaan järkkäämään yhteistä kivaa. haastattelu Mirva Laatunen kuvat Ada Mare ja Sanni Martikainen SALLA RIIHIMÄKI haastateltava on oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja O’timesin toimittaja

O´times 17

O´CULT

O´times 18

KORUTTOMAN KAUNISTA MUSIIKKIA MALMITALOLLA 8.3.2012 Mirel Wagner astelee lavan keskelle aplodien saattelemana, ottaa kitaran, istuutuu tuolille ja alkaa soittaa. Ensimmäinen kappale The Road täyttää salin ja saa koko yleisön hiljenemään. Akustinen kitara heijastaa valoa pimeään yleisöön. Tunnetta, joka aivan yhtäkkiä valtaa mielen ja saa unohtamaan tilanteessa kaiken muun paitsi musiikin, on vaikea kuvailla. Wagnerin lyhyet kommentit englanninkielisten kappaleiden väleissä kuvastavat hyvin keikan kokonaisluonnetta. Kappaleiden nimien mainitsemiset ja kiitokset ovat ainoat puheet, joita keikalla kuullaan, mutta se ei haittaa. Juuri vaatimattomuus lavaesiintymisessä korostaa samanaikaisesti musiikin synkkyyttä ja herkkyyttä. Keskipisteessä on vain Mirel Wagner kitaran, erikoisen lauluäänensä ja yleensä kuolemaa käsittelevien sanoitustensa kanssa. Vaikka kaikki keikalla esitetyt kappaleet ovat sanoituksiltaan erilaisia, muistuttavat ne hyvin paljon toisiaan ja yhtä selvästi erottuvaa kappaletta on vaikea nimetä. Laulut Wagner säestää itse pelkällä kitaralla ja synkät sanoitukset yhdistettynä syvään lauluääneen ja hentoon kitaransoittoon luovat korutonta musiikkia, joka synnyttää kuunnellessa kylmiä väreitä. Kun on kulunut tunti keikan aloittamisesta, Wagner ilmoittaa seuraavan kappaleen olevan illan viimeinen. Wagner taputetaan kuitenkin takaisin lavalle ja vielä kerran sinä iltana Malmitalo täyttyy Wagnerin musiikista. Nyt ymmärtää, miksi Mirel Wagnerista puhutaan tulevaisuuden suurena lupauksena. teksti Essi Jaakola kuva Laura Ahola

O´times 19

LUUTNANTTI TAPPER TOIVOTTAA HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ

Nuoruudenkuva löytyi kuviksen varastosta.

Oletko lukutoukka vai touhottaja? Vai molempia?

Mitä kieliä puhut? No, englantia… ja ruotsia jonkin verran. Saksaakin oon joskus opiskellut, mutta sitä en kyllä sillä tavalla puhu.

Ehkä lukutoukka enemmän, sanoisin. Oletko illanvirkku ja aamuntorkku ­ vai toisinpäin?

Och sen på svenska. Säg hälsningar till läsare av O’times!

En oikein kumpaakaan. Aamulla nousen suhteellisen aikaisin ylös kyllä. Kahvi pitää käynnissä .

(Pienen mietinnän jälkeen) Hmm… Glad påsk.

Millainen oppilas olit itse koulussa? Kuviksen numero?

Marjakiisseli (hymähtää). Mikä olet reservissä?

Tunnut tietävän vähän kaiken. Mitä et tiedä? Jaa, no paljon enemmänhän on sellaista, mitä en tiedä. Ainakin luonnontieteissä on paljon aukkoja.

No pöpelikkö. Bravuuriruokasi?

Aika vaivaton olin varmaan. Sain jopa hymypoikapatsaan kahdeksannella luokalla. Kuviksen numero minulla oli 7.

Punaisella painetut kysymykset: katso seuraavalta aukeamalta, miten Aku Hirviniemi vastasi kysymyksiin!

Lomakohteet: city vai pöpelikkö?

Luutnantti. Historian noloin henkilö? Jaa, siis historian noloin ihminen. Ei tule mieleen, ei sitä oikein niin voi sanoa. Hmm… Kaikki on niin inhimillistä, ja inhimillisiä tekijöitä kaikki. Kaikki on urheita ja noloja välillä.

O´times 20

Hehän ovat kuin kaksi marjaa…

Tartu mikkiin. (Kuulee kappaletta Frontside Ollie kertosäkeeseen asti) ’’Mä silmiäni usko en, kun se tyttö teki sen…’’

Lempiväri (= testi, jossa testataan poliittinen vakaumus). Punainen vai sininen? Punainen vai valkoinen?

(Kuuntelee tarkasti keskittyen) Joo… ei kyllä harmainta aavistustakaan.

Kyllä se on se sininen. No, punainen. Tuomio: kannatat siis sinipunahallitusta ja puolueesi on keskusta. (virnistää)

Mikä on Frontside Ollie?

Pahin tyylimokasi?

Eikös se ole joku skeittitemppu. Kuka on Robin? Joo, hei se oli tää nuori mies, joku 13­14 –vuotias. Nimi on kyllä hyvin tuttu. Mun 6­vuotias tytär oli kaverin luona ja olivat kuulemma katsoneet jonkin musiikkivideon 15 kertaa. Siitä jäi se nimi mieleen. Mun oli tarkotus se googlatakin, mutta jäi silloin.

Pahin tyylimoka. Hmm. Ehkä se, että olin väärin pukeutuneena jossain tilaisuudessa. Kerran menin syntymäpäiväjuhlille ja luulin, että ne on vain tutuille. Muilla olikin puku päällä ja mulla oli farkut ja villapaita. O’times vinkkaa:

sukat ja sandaalit = tyylimoka?

Monetko silmälasit omistat? Viidet niitä taitaa olla tällä hetkellä. Mistä pitäisi leikata? Miksi? (Pohtii) No noi yritystuet, niistä voisi leikata. Ne on vähän tehoton keino tukea elinkeinoelämää Millaista on olla blondi? (Virnistää) No, kun ei muusta tiedä. Ihan mukavaa siis. haastattelu Salla Riihimäki ja Ada Mare paparazzikuva Ada Mare

O´times 21

MINKÄLAINEN OPPILAS OLIT KOULUSSA, AKU HIRVINIEMI?

O’times sai haastattelun palkintomagneetti Aku Hirviniemeltä, joka valmistautui 23.3. esitykseen tulleen Paparazzit­sarjan kuvauksiin. Minkä ikäisenä tiesit haluavasi näyttelijäksi? En oikein osaa sanoa… Viimeistään 9­vuotiaana, kun aloin harrastaa näyttelemistä. Jos et olisi näyttelijä, olisitko kotirouva, rakennusmestari vai pappi? Luultavasti pappi, koska se on hieman narsistinen ammatti, aivan kuten näytteleminen. Lisäksi pappeuteen liittyy julkista puhumista ja tietynlaista esiintymistä. Mikä on haastavinta: elokuvanäytteleminen vai näytteleminen?

teatteri­, sketseissä

Kaikki noista ovat hyvin samanlaisia, mutta haastavinta on ehkä tehdä sketsejä. On vaikeaa saada ihmiset nauramaan. Sketseissä kaikkien näyttelijöiden pitää puhaltaa yhteen hiileen ja yrittää saada kohtauksesta hauska. Miltä tuntuu olla lavalla yleisön edessä? Onko sinulla ramppikuumetta? Ainahan sitä vähän on, se riippuu paljon tilanteesta. Paljon harjoitellun kohtauksen esittäminen ei ole yhtä jännittävää kuin esimerkiksi improvisaation tai vain vähän treenatun kohtauksen esittäminen. Myös suorat lähetykset voivat aiheuttaa pientä ramppikuumetta. Yleisön edessä oleminen saattaa pahimmillaan olla jopa hieman ahdistavaa, mutta toisaalta se voi olla myös todella hauskaa ja palkitsevaa. En tekisi tätä, jos en viihtyisi lavalla!

Mikä on urallasi?

ollut

lempiroolisi

tähänastisella

Esko Salmisen sanoin, koskaan ei saisi nimetä lempirooliaan, sillä muut roolit voivat tulla kateellisiksi! Hmm… Lempiroolini on luultavasti Hietasen esittäminen Suomenlinnan kesäteatterin Tuntemattomassa sotilaassa. Millaiset työajat sinulla on? Työaikani vaihtelevat paljon ja riippuvat siitä, minkälaisten projektien parissa työskentelen. Kun kuvasimme Putousta, harjoitukset ohjelmaa varten alkoivat joka päivä aamuyhdeksältä. Illalla menin teatteriesityksen harjoituksiin, jotka loppuivat yhdeltätoista. Elokuvia tai televisio­ohjelmia tehtäessä kuvauspäivät kestävät jopa noin kymmenen tuntia. Kuvaukset voivat olla mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Teatteria tehtäessä työpäivät ovat usein kaksiosaisia. Harjoituksia voi olla esimerkiksi klo 11­15, minkä jälkeen on taukoa, ja illalla on jälleen harjoitukset tai esitys noin kello 19. Itselläni ei tällä hetkellä ole kiinnitystä mihinkään, joten minulla ei tällaisia työpäiviä onneksi ole. Mikä on parasta näyttelijän ammatissa? Parhaimpiin puoliin lukeutuvat esimerkiksi mukavat kollegat sekä se, että näyttelijänä pääsee monesti vierailemaan sellaisiin paikkoihin, joihin ei muuten tulisi mentyä. Näyttelijän työssä saa myös nauraa paljon!

O´times 22

Toisaalta, eihän sitä tiedä, jos jossain tarvittaisiin vaikka mykkää venäläistä! Vaikka olisi näytellyt kuinka paljon tahansa, aina tuntuu siltä, että jotain rooleja on vielä tekemättä

Punaisella painetut kysymykset: katso edelliseltä aukeamalta, miten Mikko Tapper vastasi kysymyksiin!

Mitä neuvoja antaisit näyttelijäksi haluavalle nuorelle? On hyvä olla oma itsensä. Kaikki roolit kannattaa tehdä mahdollisimman hyvin, kaikki loppu on onnea!

Olet voittanut monia palkintoja ja olet jo nyt todella kuuluisa. Mitä aiot urallasi vielä saavuttaa?

Haluaisin tehdä mahdollisimman monipuolisesti erilaisia rooleja. Olisi hienoa saada tehdä vahvoja teatterirooleja. Minulla on huono kielipää, joten taidan pysytellä suomenkielisissä rooleissa.

Mistä voimme bongata sinut seuraavaksi? Paparazzit­ sarjasta, jota olemme tehneet Jaakko Saariluoman ja Putouksen tuottajan kanssa. Ohjelmaa esitetään kymmenen jakson verran kevään aikana.

O´times 23

Kerro jokin sinulle sattunut lavamoka! Olen vähän perfektionisti, joten yritän välttää virheitä. Joskus sketsejä tehdessä tai teatteriesityksessä saattaa pettää pokka kesken esityksen. Pieniä virheitä tapahtuu aina välillä. Mitään suurempaa minulle ei oikeastaan ole tapahtunut… Kerran teatteriesityksessä minua nauratti niin paljon, etten pystynyt sanomaan repliikkiäni loppuun! Päätin vain lähteä lavalta, sillä esitys oli lähes lopussa.

Mitkä ovat näyttelijän ammatin huonoja puolia? Työajat voivat olla aika hankalat, ja näyttelijä saattaa joutua olemaan paljon poissa kotoa. Lisäksi esimerkiksi teatterissa palkat eivät ole kovinkaan suuret. Myös siihen, että näytteleminen on niin julkinen ammatti, liittyy omat pulmansa. Joskus kateelliset ja liian uteliaat ihmiset voivat olla ongelma. Lisäksi näyttelijän ammatissa ikävää on se, että välillä kilpailu suurista ja tärkeistä rooleista voi olla todella kovaa. Minkälainen oppilas olit koulussa? Olin aika tunnollinen, hieman keskitasoa parempi oppilas. Yritin saada hyviä numeroita

mahdollisimman vähällä työllä. En oikeastaan tehnyt läksyjä, mutta kuuntelin tunneilla tarkasti. Olin hyvä äidinkielessä, ja sainkin siitä ylioppilaskirjoituksissa laudaturin. Mitä kieliä puhut? Suomea ja jonkin verran englantia ja ruotsia ­ sekä hieman saksaa. Minulla on sukulaisia Ruotsissa. Lomailetko mieluummin pöpelikössä?

vai

Ehkäpä cityssä. Pidän New Yorkista todella paljon, olen ollut siellä kolme kertaa. Mutta kyllä metsässä olokin on ihan hauskaa välillä.

Oletko tyyli­ikoni? Mikä on pahin tyylimokasi? En kai mä nyt mikään tyyli­ikoni voi olla. Pukeudun yleensä aika mauttomasti… Valitsen vaatteet yleensä enemmän niiden mukavuuden mukaan kuin tyylikkyyden mukaan. Taidan olla tyylimoka koko ihminen. Terveisesi Ogelin oppilaille? Opiskelkaa ahkerasti ja käykää tunneilla, niin saatte älliä ja kukkia.

haastattelu Ada Mare, Salla Riihimäki ja Sarlotta Hiltunen kuva MTV3

cityssä

O´times 24

MELKO VALMIS JÄRJESTELMÄ Koulujärjestelmähän on tunnetusti ollut suomalaisille suuri ylpeydenaihe: sitä on markkinoitu ulkomailla ja sen ansiosta saatu hyviä tuloksia oppimista mittaavista PISA­tutkimuksista. Viime aikoina on kuitenkin esimerkiksi Helsingin Sanomissa käyty keskustelua siitä, onko erityisesti lukiojärjestelmämme sittenkään niin hyvä. On väitetty muun muassa, että lukiokoulutus on pirstaleista ja sekavaa ja ettei se juuri valmenna jatko­opintoja varten (HS 22.2.2012). Lisäksi on todettu, että lukiokoulutuksen päättökoe ei ole kovin tasa­arvoinen mittari mittaamaan opiskelijoiden taitoja, sillä joistakin kokeista saa hyvän arvosanan helpommin kuin toisista kokeista (HS 12.3.2012). Tuoreena lukiolaisena totean heti alkuun, että hyvä asia on ollut jo julkisen keskustelun käynnistyminen. Vaikka itse olen tähän mennessä viihtynyt lukiossa oikein hyvin, on minun siltikin myönnettävä, että Suomen lukiojärjestelmässä voisi hyvinkin olla vielä kehitettävää. Julkinen keskustelu saattaa siis tuoda yleiseen tietoisuuteen sen, että valmistakin järjestelmää on tarkkailtava ja kehitettävä jatkuvasti. Aikaa, rahaa ja suuria päätöksiähän se kysyy, mutta kun tähtäimessä on entistä parempi koulujärjestelmä, joka kuljettaa uudet sukupolvet läpi vaikeidenkin aikojen, voidaan kai ajatella, että työ on sen arvoista. Mikä lukio­opiskelussa sitten mättää? Ainakin itse olen huomannut, että tavoite antaa opiskelijalle kattava yleissivistys kaikilta aloilta on melkoisen kunnianhimoinen. 75 kurssia, joista noin 40 pakollista, on lopulta aika paljon, ainakin kun kurssit joutuu mahduttamaan kolmeen vuoteen. Lisäksi täytyy ottaa huomioon vielä sekin, etteivät kaikki aineet kiinnosta opiskelijaa yhtä paljon, jolloin näistä aineista aiheutuu opiskelijalle vain ylimääräisiä paineita. Tällaisesta "kaikenkattava yleissivistys" ­ajattelusta on seurannut se, että on rakennettu järjestelmä, jossa ajatuksena on omaksua mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman vähässä ajassa. Saadut tiedot testataan kokeessa, jonka jälkeen siirrytään seuraavaan jaksoon ja seuraaviin yleistiedon osa­ alueisiin. Omaksutaan taas iso määrä tietoja ja jätetään vanhat pääkopan pohjalle haalistumaan. Liika on liikaa, tulee ähky, stressi ja pahoinvointi. Tosin en minäkään väitä, että yleissivistys olisi jollakin tapaa pahasta. Ehei, väitteeni on pikemminkin se, että sivistys tarjoillaan meille tavalla, joka on väsyttävä, pitkäveteinen ja ennen kaikkea lyhytjänteinen. Uudet tiedot rakennetaan huteralle pohjalle, koska kiireisessä jaksojärjestelmässä käy herkästi niin, että vanhat tiedot unohtuvat. Opitut asiat eivät saa konkreettista ulottuvuutta, koska tunneilla opiskellaan vastaamaan koe­ tai ylioppilaskoekysymyksiin mahdollisimman oikealla tavalla, ikään kuin opiskelemillamme asioilla ei olisi mitään muuta merkitystä kuin toimia oivallisena mahdollisuutena saada korkeat pisteet kokeessa. Voisi kuvitella, että jatkoa varten voisi varustautua paremminkin. Hyvä tapa lukiojärjestelmän kehittämiseksi olisikin ensimmäisenä vähentää koulutuksen pirstaleisuutta. Oletetaan, että säilytämme kurssimuotoisen systeemin ylioppilaskirjoituksineen mutta muutamme hieman pakollisten kurssien painotuksia. Tämä tapahtuisi esimerkiksi muuttamalla äidinkielen, kielten ja matematiikan osalta rytmitystä niin, että ne jatkuisivat tasaisesti koko vuoden. Tämä takaisi opiskelijalle vahvat taidot kaikissa näissä aineissa, mikä helpottaa reaaliaineiden opiskelua. Reaaliaineissa puolestaan voitaisiin siirtyä systeemiin, jossa yleissivistyksen nimissä opiskelijan täytyy käydä tietty määrä luonnontieteellisten ja humanististen aineiden kursseja, eli ei siis määrättäisi etukäteen tiettyä kurssimäärää kussakin aineessa. Näin kukin saisi itselleen perustiedot sekä luonnontieteellisissä että humanistisissa aineissa, ja voisi, kuten nykyisessäkin järjestelmässä, pakolliset kurssit käytyään valita itseään kiinnostavat aineet. HELINÄ TEITTINEN kirjoittaja on O’timesin toimittaja

O´times 25

PALA AFRIKKAA

Kap Verde on itsenäinen saarivaltio Afrikan länsirannikolla. Sillä ei ole omaa kulttuuria, vaan se on ottanut vaikutteita portugalilaisesta, senegalilaisesta ja brasilialaisesta kulttuurista. Se on itsenäistynyt 5.heinäkuuta 1975 Portugalin vallan alta ja sen virallinen kieli on portugali. Kap Verden saaret jaetaan kahteen erilliseen saariryhmään, joista pohjoisempaan Barlaventosaarten ryhmään kuuluu kuusi saarta, joista yksi on Sal. Tämä artikkeli keskittyy tähän nimenomaiseen saareen.

Salin saaren turistikaupungin, Santa Marian, talojen seiniä koristavat erilaiset maalaukset, joiden tarkoitus on kertoa turisteille paikallisesta arjesta ja kulttuurista. Kuvissa olevat maalaukset ovat paikallisen kahvilan ulkoseinässä.

Salin saari on erittäin tasainen, minkä takia tuuli pääsee kulkemaan koko saaren yli ja aiheuttaa suuria aallokkoja. Surffaus, purje­ ja leijalautailu ovat saarella suosittuja vesiurheilulajeja. Tammi­ja helmikuun aikana tuuli saattaa tuoda mukanaan hiekkaa Saharan aavikolta asti. Saarta ympäröivät hienot, pitkät hiekkarannat, jotka ovat vielä luonnontilassa.

O´times 26

Salilla on yksi koulu, jossa on 29 oppilasta. Kouluun pyritään saamaan 60 oppilasta. Oppilaat ovat katulapsia, jotka saavat ilmaisen opetuksen ja pääsevät turvaan kaduilta tai perheensä luota päivän ajaksi. Koulu toimii lahjoitusten varassa.

Salilla ei ole luonnonrikkauksia ja se on kärsinyt pahoista kuivista kausista ja veden puutteesta. Saaren pääelinkeinot ovat turismi ja kalastus ja suurin osa saaren bruttokansantuotteesta syntyy palvelusektorilla. Kuvassa noin 6­8­vuotiaat pojat perkaavat kaloja satamassa.

Salilla on nähtävissä sosiaalisuus ja perheen tärkeys. Monet ravintolat, kahvilat ja matkamuistomyymälät ovat perheyrityksiä. Myös ihmiset ovat luonteeltaan avoimempia ja rohkeampia, kuin täällä Suomessa. Melkein kaikki Santa Marian asukkaat tuntevat toisensa ja vaikkeivät tuntisikaan, tervehtivät silti. Hämmennyin, kun minua ensimmäisen kerran tervehdittiin katsekontaktilla ja reippaalla ”holalla”. Myös kauppiaat ovat erittäin sinnikkäitä sisäänheittäjiä, ensin kysellään kansallisuutta ja kätellään kohteliaasti, kun seuraavaksi löytääkin itsensä tinkimässä aidosta afrikkalaisesta patsaasta pienessä huoneessa, joka toimittaa matkamuistomyymälän virkaa. En vaihtaisi kokemustani Salilla mihinkään, sillä siellä sisäistin itseeni paikallisen moton, joka on muuttanut elämääni täällä Suomessakin. ”No stress.” tekstit ja kuvat Emilia Collan

O´times 27

SAARI KAUKANA TÄÄLTÄ ”Me lähetään pois. Muutetaan Lappiin tai autiolle saarelle, johonkin niin karuun ja köyhään ja surkeaan paikkaa, ettei kukaan tule perässä. Nämä ääliöt saavat jäädä istumaan autoihinsa kännykät suussa, pelkäämään jokaista askelta ja hajua ja kipua ja sadepisaraa, annetaan niiden jäädä tänne valehtelemaan ja ryyppäämään ja nussimaan milloin kenenkin kanssa, se sopii, siitä vaan.” Kaikki alkaa, kun mummo saa puhelun: poika on tulossa vankilasta kotiin. Alkaa raivoisa pakkaaminen ja pako kohti kellaria. Samaan aikaan samassa talossa toisen perheen tyttäret yrittävät selvitä isänsä häipymisestä haaveillen unelmiensa saaresta. Vanhempi sisar Lida tapaa rannalla ­ jonne pitäisi ehdottomasti tulla yksin ­ yllättäen miehen ja pikkusiskolla, Sofialla on taas ongelmia yrittäessään tulla toimeen rakastuneiden kavereidensa kanssa. Mutta miten käykään, kun he päättävä kaikki ryhtyä vihaamaan rakkautta? Tänä vuonna lukion näytelmäkerho Teatteriklubi 7 aloitti lukukautensa valmiita näytelmiä lukien. Monien läpiluettujen tarinoiden joukosta esitettäväksi valittiin Laura Ruohosen Saari kaukana täältä. Luku­urakan jälkeen tutustuimme tekstiin ja aloitimme kohtausten läpikäymisen ja nyt on enää edessä tiivis näytelmän kokoaminen lopulliseen muotoonsa. Lopputuloksen pääsette sitten näkemään koulumme juhlasalissa toukokuussa. Ensi­illaksi on valittu 18. päivä ja muut esitykset ovat 20. ja 21. päivä. Kaikki esitykset ovat klo 18. Vapaa pääsy! Teksti: Mirva Laatunen

O´times 28

O´times 29

O´CHAOS

TULE MYYMÄÄN VANHAT OPPIKIRJASI TAI OSTAMAAN ENSIVUODEN KIRJAT HALVALLA KIRJAKIRPPIIKSELTÄ 11.4. KLO 14!

O´times 30

TAPAHTUMAKALENTERI 20.3. Kevätpäivän tasaus 23.3. Tennispalatsissa ensi­iltansa saa Nälkäpeli­kirjasarjaan pohjautuva samanniminen elokuva 25.3. Kesäaika alkaa, klassinen syy myöhästyä koulusta 29.3. Iki­ihana koeviikko pyörähtää käyntiin 1.4. Palmusunnuntai 6.4. Pitkäperjantai, lomapäivän kunniaksi voisit vaikkapa mennä fiilistelemään Titanic­elokuvaa 3D:nä 8.4. Pääsiäispäivä, unohda koulu, muista suklaamunat! 9.4. Mikael Agricolan päivä, muistakaamme yhdessä suomen kielen isää, vanhaa kunnon Miksua 11.4. Kirjakirppis lukusalissa kello 14:00, älä missaa! 16.4. Jääkiekon SM­liigan finaalipelit alkavat, mikä joukkue saa kunnian viedä Pojan saunaan? 18.4. Toimintapäivä koulussa 20.4. Laulaja Michael Bublén konsertti Hartwall­areenalla 25.4. Koulun yllätysohjelmaa 1.5. Jos ei koulun vappurieha riitä, niin suuntaa esimerkiksi Ullanlinnanmäelle ja ota kaverisi mukaan koonnut Ilmari Eskola

O´times 31

SUUSTA SIEPATTUA

''Hänen tällainen... märkä uni oli... eiku miten se sanotaan... toiveuni...'', kuvailee Tapper Hitlerin valloitusaikeita.

"Hei, mietihän nyt. Kumpaa oikein uskot mieluummin, näitä viittä henkilöä vaiko minua?" vertaili Ala­aho auktoriteettiaan oppikirjan tekijöitä vastaan.

"Päätin vaihtaa kirjaa, joten etsin käsiini markkinoiden ohuimman, helpoimman ja huonoimman teoksen ­ se on nyt teillä käytössä", Salmisen luottamus opiskelijoiden kykyihin on suorastaan rajaton.

’’Käykää tunneilla ja opiskelkaa ahkerasti, niin saatte älliä ja kukkia!’’ vinkkasi Aku Hirviniemi O’Timesille antamassaan puhelinhaastattelussa.

’’Ne on suorastaan elämän suola, kaikki käännöslauseet’’, huokaisi Kähkönen. Samaa mieltä taitaa olla myös Usko Eevertti Luttinen.

''...no ei vaine, kohta tässä ollaan vielä käräjäoikeudessa'', Tapper hokasi lakitiedon kurssilla.

’’Ja nyt vedetään viivaa…’’, kuuluu Pipsan vakiolausahduksiin.

''Musta tuntuu taas, että mä oon niinku 30 lapsen äiti'', huokaisi Kähkönen.

''Viimeinen kidutus teille...'' Toista perässä tanskaa ja norjaa ­ harjoitukset ovat lähellä Kähkösen sydäntä.

O´times 32

Koonnut Karri Budde

O´times 33