O´TIMES - Oulunkylän yhteiskoulun lukion verkkolehti (helmikuu/ 2015)

O´TIMES nro 1 / 2015

Verkossa ja lukusalissa 1

OPISKELIJA JA MAHDOTTOMAT ODOTUKSET "Et saa koskaan töitä, jos et osaa englantia."

"Suljet nyt monia ovia, kun luovutat pitkän matematiikan suhteen." "Kyllä se ihan yleissivistykseen kuuluu, että tietää, milloin Normandian maihinnousu oli."

Vaikka lukiossa tuntuisi, että et loista missään tai mikään ei ole se sinun juttusi, voivat vahvuutesi löytyä myös muualta kuin koulusta. Tärkeintä olisikin löytää ne ja hyväksyä oma inhimillisyytesi, koska kukaan ei voi osata kaikkea, ja se on oikeasti ihan okei. Ja hei, eivät ne ruotsinopetkaan derivaattaa osaa!

Kuulostaako tutulta? Kaikesta pitäisi tietää kaikki, pitäisi osata, tietää, jaksaa lukea, olla lahjakas ja menestyä. Ja sitten haluaisi vielä tavata kavereitakin ja harrastaa ja kaamos väsyttää entisestään. Tunnit eivät riitä kaikkeen ja todistus täyttyy väärinpäin olevista yseistä.

Epäonnistumisen ajatus kalvaa mieltä, kun vanhemmat ihmettelevät, miksi numerot laskevat.

Kaikessa ei kuitenkaan tarvitse onnistua aina niin täydellisesti. Jotenkin me lukiolaiset aina pelkäämme epäonnistumista, vaikka yhden kurssin tai jakson huonosti meneminen ei pilaakaan tulevaisuuttamme. Sen sijaan jatkuva stressi vain kuormittaa opiskelijaa, vaikka oikeasti pitäisi vain antaa itsellensä vähän armoa. Kaikki eivät voi olla hyviä kielissä, tai edes huippulahjakkaita missään lukioaineessa. Miksi organisointikykyä tai käsityötaitoja ei arvostettaisi yhtä paljon kuin pitkää matematiikkaa, vaikka molemmat vaativat tuntien paikoillaan istumista ja harjoittelua?

Teksti Liisa Ovaska Kuva Annika Honkaranta

PS. Huomasitko? Hallitus vaihtui!

Oulunkylän yhteiskoulun opiskelijakunnan hallitus vuonna 2015: Puheenjohtaja Henri Miettinen, sihteeri Venla Vepsäläinen, varasihteeri Liisa Ovaska, taloudenhoitaja Tuomas Toroska, tiedotusvastaavat Niina Nousiainen, Valtteri Väntänen ja Elmo Nikula, Suomen lukiolaisten liiton yhteyshenkilö Niina Nousiainen, kuntosalivastaava Konsta Vepsäläinen, tapahtumavastaavat Ilmari Valsta, Tero Karesniemi, Sara Järvinen, Emma Hietanen ja Santra Ruokanen.

2

O´TIMES TOIMITUSKUNTA Päätoimittaja

Liisa Ovaska

Toimitussihteeri

Annika Honkaranta

Muu toimitus

Juho Haanpuu Annele Holla Rosa Kaimio Miisa Martio Urho Vyyryläinen Valtteri Väntänen

Lisäksi

Jesse Malinen Valentin Valotie

Ohjaava opettaja

Kuvasta puuttuvat Urho ja Valtteri.

Satu Mäkinen

Kansien kuvat on otettu Valokuvataiteen museossa selfie-työpajassa, johon ÄI9-kurssi osallistui. Kuvissa Kia, Inka, Elisa ja Noora.

SISÄLLYSLUETTELO s. 2

Pääkirjoitus Opiskelija ja mahdottomat odotukset

s. 3

Toimituksen esittely

s. 5

Masentaako kaamos?

s. 6 – 7

Ammattina psykologia

s. 8 – 9

Tyypit vaihtoon!

s. 10

Väntäspalsta

s. 12

Eikö äiti opettanut?

s. 13

Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta

s. 14

Opiskelijan puheenvuoro: Ihanat kamalat wanhat

s. 15

FIFAPro World XI 2014 – Kuka? Mitä? Miksi?

s. 16

Kerrankin toisenlainen fantasia

s. 17

Se ei puhu, joka pelkää

s. 18 - 19

Suusta siepattuja

s. 20

Lukijakilpailu

s. 21

Susta siepatut

3

O´SCHOOL

4

MASENTAAKO KAAMOS? Vaikka syksyn pimeimmät kuukaudet on nyt jo jätetty taakse ja kevät tekee tuloaan, kärsii moni vielä meille suomalaisille yleisestä ongelmasta, nimittäin kaamosmasennuksesta.

Kaamosmasennus tai kaamosrasitus näkyy meissä kaikissa: jokainen on varmasti huomannut olevansa väsyneempi, unirytmi on ehkä muuttunut syksyn aikana?

huolehtia säännöllisestä unirytmistä ja tarpeellisen unenmäärän saamisesta.

Ja kuten aina, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä säännölliset ateriat päivän aikana auttavat jaksamaan.

Mutta kuten me kaikki tiedämme, ei tämä masentuneisuus ole pysyvää. Valon määrän lisääntyessä masennus ja väsymys karisevat vähitellen harteiltamme. Silti tässä on vielä jonkin aikaa kevääseen ja kyselinkin vinkkejä kaamosmasennuksen selättämiseen psykologiltamme Pekka Holopaiselta ja kuraattoriltamme Merja Steniukselta.

Joskus on kuitenkin hyvä antaa periksi kaamokselle ja armahtaa hiukan itseään, sillä kaamos on hyvä syy olla vähän tehottomampi kuin yleensä. Silloin voi käpertyä illaksi sohvan nurkkaan vaikka lukemaan tai katsomaan tv:tä.

Kumpikin heistä nosti esiin liikunnan harrastamisen. Liikkumisen tulisi aina olla itselle mieluista, jotta olisi tarpeeksi motivaatiota lähteä esimerkiksi treeneihin tai lenkille. Siltikään ei aina jaksaisi lähteä, jos on jo valmiiksi väsynyt.

Kuitenkin treenien jälkeen olo tuntuu yleensä paljon paremmalta. Siksipä kannattaa napata vaikka kaveri mukaan salille tai lenkille, sillä myös sosiaalisten suhteiden ylläpito on tärkeää jaksamiselle!

Kevään kirkas ja kova valo voi olla vielä syksyn pimeyttäkin ahdistavampaa, koska se suorastaan velvoittaa meitä olemaan pirteitä ja energisiä.

Ristiriita on sitäkin pahempi, jos ei sisäisesti koe olevansa sopusoinnussa ulkoisen luonnon kanssa.

Onneksi joudumme sinnittelemään enää muutaman pimeän kuukauden ajan ennen kuin (toivottavasti) aurinkoinen kevät vihdoin koittaa.

Pää pystyyn siis ja tsemppiä lopputalvelle!

Vaikka koulu painaa päälle ja opiskelu sekä koulun ulkopuolinen elämä vie paljon aikaa, tulisi silti

Teksti ja kuvat Annika Honkaranta

5

AMMATTINA PSYKOLOGIA Moni nuori haaveilee urasta psykologian parissa - oletko yksi heistä?

Koulupsykologi Pekka Holopainen sekä psykologian opettaja Salla Salminen kertovat ammateistaan: miten tähän on tultu ja millaisena koen työni.

Psykologin työ vaatii kärsivällisyyttä

pitää myös löytyä, sillä joissain tapauksissa edistyksen näkyminen voi viedä aikansa.

"Hain opiskelemaan psykologiaa siinä armeijavuoden jälkeen. Psykologin koulutus on yliopistotason koulutus: ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto ja sen jälkeen luetaan psykologian maisteriksi. Kandidaatin ja maisterin tutkintojen suorittaminen kestää yhteensä 5,5-6 vuotta. Opiskeluita ajatellen kannattaa huomioida, että monet oppikirjoista ovat englanniksi. Myös tilastomatematiikan taitoa tarvitaan."

"Pitää muistaa että tällaiset asiat, esimerkiksi jaksamiseen liittyvät ongelmat, voivat olla pitkiä prosesseja. Joskus asiakas voi lopettaa syystä tai toisesta kesken, jolloin en pysty auttamaan. Silloin pitää toivoa avun tulevan jostain muualta, ja voin esimerkiksi ohjata asiakasta hänelle sopivan palvelun piiriin. Joillakin taas voi olla niin paljon erilaista pulmaa, että tiedon kokoaminen ja suunnan löytäminen vie aikansa."

Pekka Holopainen valmistui kaksi ja puoli vuotta sitten psykologiksi ja on toiminut koulussamme vasta vähän aikaa. Lasten ja nuorten kanssa toimiminen ei ole ollut Holopaiselle aina itsestään selvää, mutta se on tullut hänelle tutuksi leirinohjauksen myötä.

”Olen aina halunnut opettajaksi” Toinen koulumme uusi tuttavuus on psykologian, uskonnon ja terveystiedon opettaja Salla Salminen, joka toimii myös 7.-luokkalaisten opintoohjaajana. Hän on valmistunut teologian maisteriksi kaksi vuotta sitten ja suoritti psykologiasta 60 opintopistettä.

"Vasta opiskelujen loppuvaiheessa alkoi tulla semmoinen olo, että tämä voisi olla mielenkiintoista. Koulupsykologina autan nuoria lähinnä mielialaan, oppimiseen ja jaksamiseen liittyvissä ongelmissa. Mutta toisaalta psykologia on siitä hyvä ala, että voi tehdä töitä kaiken tyyppisten ihmisten kanssa vauvasta vaariin.

Tässä työssä pääsee heti käyttämään oppimiaan tietoja ja taitoja."

"Minulla on valtuudet opettaa psykologiaa, vaikka yliopistossa pääaineeni oli uskonto. Moni yhdistää opinnoissaan esimerkiksi uskonnon ja psykologian tai psykologian ja filosofian, ja vaikka suorittaisi tutkinnon vain toisesta aineesta, voi silti opettaa molempia."

Psykologin työssä on myös haasteensa. Aina ratkaisua ei löydy heti ja sitä pitää miettiä ja käyttää siihen aikaa. Työhön kuuluu sekä yksilötapaamisia että yhteistyötä vanhempien ja koulun henkilökunnan kanssa. Siitä selvitäkseen ajanhallinta on todella tärkeää. Kärsivällisyyttä

Päätös uskonnon ja psykologian opiskelusta syntyi vasta viime hetkillä. Salmiselle opettajan ammatti oli selvää, mutta aineen valitseminen jäi viime tippaan.

"Harkitsin kieliä toisena vaihtoehtona ja ehdinkin ostaa englannin pääsykoekirjat. Loppujen lopuksi 6

halusin enemmän reaaliaineiden opettajaksi.

Saatuani uskonnon pääsykoekirjat oli valinta aika selkeä: tätä minä haluan tehdä. Sekä uskonto että psykologia ovat mielekkäitä opettaa. Ne ovat hyvin keskustelevia ja on todella mukavaa, kun opiskelijat lähtevät aiheeseen mukaan."

Psykologia on hyvin motivoiva oppiaine, ja sen Salminen on huomannut varsinkin valinnaisilla kursseilla. Opiskelijoita kiinnostaa psykologian jatko-opinnot: mahdollinen vierailu yliopiston psykologianlaitoksella herätti paljon kiinnostusta, ja Pekka Holopainen oli saanut oppitunnilla vieraillessaan liudan kysymyksiä psykologian opintoihin liittyen.

on vaikeampi luoda suhteita yksittäisiin opiskelijoihin."

Vaikka haastetta riittää, ongelmiin löytyy apu.

Salminen kertoo keskustelevansa muiden opettajien kanssa hankalista tilanteista ja saavansa heiltä hyviä neuvoja niiden hoitamisessa.

"Mielestäni psykologia on todella mielenkiintoinen aihepiiri, joten sen jatko-opintoja kannattaa ehdottomasti harkita. Jotkut saattavat nähdä psykologian semmoisena mutu-tuntumapohjaisena oppiaineena, että vähän vaan itse pohdiskellaan, mutta tämäkin on ihan oikea tieteenala. Psykologia kiinnostaa ihmisiä niin paljon varmaan siksi, että se linkittyy jokaisen elämään jollain tavalla. Siitä on helppo löytää jotain omakohtaista."

"Opettajat tekevät tässä koulussa paljon yhteistyötä ja on helpottavaa, ettei itse tarvitse tietää kaikkea. Jo se, että osoittaa olevansa kiinnostunut oppilaista, on ratkaisevaa monissa tilanteissa."

Omasta jaksamisesta on huolehdittava

Holopainenkin myöntää ammatissaan olevan haasteita. Hän kertoo saavansa työnohjauksesta keskusteluapua oman jaksamisensa hoitamiseen.

Sekä opettajan että psykologin työssä ollaan paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Sekä Holopainen että Salminen kertovat tämän olevan yksi ammattiensa parhaita puolia.

"Tietysti jotkut asiat tai tapahtumat ovat rankempia kuin toiset. Voin keskustella työnohjauksessa yleisellä tasolla sellaisista ajatuksista, joita minulla herää työssäni. Jaksamisen kannalta on hyvin tärkeää käydä omia fiiliksiä läpi."

"Psykologin työ on hyvin monipuolista ja palkitsevaa. Työnkuva on viime aikoina vain laajentunut, ja on yhä enemmän ja enemmän paikkoja, joissa psykologi voi työskennellä. On mukavaa kun voi valita myös psykologian alan sisältä omia mielenkiinnonkohteita", Holopainen sanoo.

Holopainen haluaa vielä muistuttaa lukijoita siitä, että opiskelujen lisäksi on pidettävä huolta mielekkyyden ylläpitämisestä ja omasta jaksamisesta. Arkeen tulisi sisällyttää mukavia asioita.

"Pidän kovasti tästä työstä", Salminen kertoo.

"Kuitenkin olen vasta nuori opettaja, jolloin minulla menee paljon vapaa-aikaa tuntien suunnitteluun.

Opettajana on myös osattava ottaa huomioon oppilaiden mahdolliset erityistarpeet, kuten

"Hyvä päivä voi koostua jo pienistäkin jutuista.

Koskaan ei kannata unohtaa säännöllisen vuorokausirytmin tärkeyttä ja sitä, että pitää itsestään huolta."

oppimisvaikeudet tai motivaatio-ongelmat.

Lukiossa on joskus haasteena isot ryhmät, jolloin

Teksti ja kuvat Annele Holla

7

TYYPIT VAIHTOON! Joka vuosi monia lukiolaisia lähtee vaihtoon eri puolille maailmaa. Tässä artikkelissa haastatellaan tulevia ja entisiä vaihto-oppilaita heidän odotuksistaan ja kokemuksistaan vaihto-oppilaina.

Ronja elää oman amerikkalaisen unelmansa

oppilaaksi. Myös hyvä kielitaito on tärkeä, mutta matkalle voi lähteä, vaikkei puhuisi kohdemaan kieltä sanaakaan. Silloin vaihto-oppilas käy erillisiä kielikursseja ennen matkaa sekä sen aikana.

Tärkeintä kuitenkin on Ronjan mielestä lähteä matkaan avoimin mielin ja hyvällä asenteella.

Ronja Vaarama, 16, on unelmoinut vaihtooppilasvuodesta jo kauan. Taustalla ovat myös rakkaus matkustamiseen sekä kiinnostus uutta kulttuuria kohtaan. Lisäksi monen opiskelijan lailla tavoitteena on myös parantaa kielitaitoa.

Määränpäänä Ronjalla on Yhdysvallat, jonne hän lähtee ensi syksynä. Maa on jo ennestään Ronjalle tuttu, sillä hän on käynyt Yhdysvalloissa monesti aiemminkin. Myös Ronjan äiti on ollut vaihtooppilas, ja Ronja on päässyt vierailemaan äitinsä vaihto-oppilasvanhempien luonakin.

Ada seuraa serkkujaan UuteenSeelantiin Ada Jentze, 16, lähti vaihtoon Uuteen-Seelantiin tammikuun 28. päivä. Hän lähti vaihto-oppilaaksi, koska on aina pitänyt matkustelusta ja valitsi maakseen Uuden-Seelannin, koska hänen kaksi serkkuaan ovat olleet maassa vaihto-oppilaina ja ylistäneet vaihtovuosiaan maassa. Lisäksi Adaa kiehtoo Uuden-Seelannin luonto. Lisäksi maassa puhutaan englantia, ja Adan mielestä on mahtavaa päästä maahan jossa ei tule käytyä kovin usein.

Vaihtovuottaan varten Ronjan on pitänyt kirjoittaa hakemus valitsemalleen vaihto-oppilasjärjestölle.

Lisäksi jokaiselle vaihto-oppilaalle etsitään oma perhe, mikä tarkoittaa suurta määrää paperitöitä.

Valittu isäntäperhe määrittää myös luonnollisesti tarkemmin paikan, jossa Ronja viettää vaihtooppilasvuotensa. Ohjelmaan kuuluu myös pakollinen kielitesti sekä valmistautumisleiri, jonne Ronja on menossa kesällä.

Ronja sekä odottaa että jännittää vuoden mukanaan tuomia uusia ihmisiä. Perheellä on iso merkitys vaihto-oppilaan viihtyvyyteen, eikä perheen vaihtaminen olekaan ennenkuulumatonta.

Myös kaverit ovat tärkeitä paikassa, jossa ei etukäteen tunne ketään. Ronja haluaa myös kokea todellisen amerikkalaisen kouluelämän nähdäkseen, kuinka pitkälle elokuvien antamat mielikuvat pitävät paikkansa.

Ada on valmistautunut vuoteen lukemalla maan kulttuurista ja etsinyt hyviä juttuja Suomesta kerrottavaksi isäntäperheelleen. Ada lähtee matkalle seitsemään muun suomalaisnuoren kanssa, jotka ovat kaikki hänelle ennestään tuntemattomia. Ja vaikka kaikki tulevat hänen kanssaan samaan paikkaan, kukaan ei asu erityisen lähellä häntä. Hän on kuitenkin jutellut

Ronjan mielestä kuka vain ulospäin suuntautunut, aktiivinen ja positiivinen nuori voi lähteä vaihto8

aktiivisesti heidän kanssaan ja pitänyt yhteyttä etukäteen myös isäntäperheeseensä.

keskittyi tutustumaan muihin vaihto-oppilaisiin, sekä tietenkin isäntäperheisiinsä, erityisesti perheiden lapsiin. Ella ei myöskään vaihtaisi vuotta mihinkään, sillä hän on saanut matkalta unohtumattomia muistoja ja ainutkertaisia kokemuksia. Hän katuu ainoastaan laulutuntien ottamista ja turhaa asioiden murehtimista.

Ada odottaa vaihto-oppilasvuodeltaan uusia, huikeita kokemuksia, uuteen kulttuuriin tutustumista ja kielitaitonsa parantamista. Ennen kaikkea hän toivoo itsenäistyvänsä ja kasvavansa henkisesti vuoden aikana. Eniten Adaa jännittävät ihmissuhteet, niin isäntäperheessä kuin koulussakin. Myös vuosi ilman perhettä ja suomalaisia kavereita arveluttaa. Hän kuitenkin suosittelee vaihto-oppilaaksi lähtemistä kaikille tästä mahdollisuudesta kiinnostuneille.

Ella ei osaa nimetä vuodestaan parasta ja huonointa hetkeä. Hänelle vaihto-oppilasvuosi oli prosessi, matka uuteen ympäristöön. Vuosi ei kuitenkaan Ellan mielestä ole lomaa, sillä vaihtooppilaatkin opiskelevat ja tulevat osaksi yhteisöä.

Kaiken kaikkiaan kokemus on Ellan mielestä vertaansa vailla, eikä vaihto-oppilaaksi haluavalta tarvita mitään erityistaitoja, vain halu lähteä. Edes maan kielen osaaminen ei ole välttämättömyys.

Parasta on, kun matkalle lähteen ilman ennakkoluuloja, jolloin lähtijälle aukeaa uusi maailma täynnä ystäviä, harrastuksia ja elämyksiä

Ella koki unohtumattoman vuoden Australiassa Ella Kivisaari oli unelmoinut jo pienestä lähtien vaihto-oppilaana olemisesta, ja hänellä oli selkeät suunnitelmat lähdön suhteen. Määränpää oli Newcastle Australia, sama kuin hänen isällään, joten Ella oli saanut kuulla etukäteen paljon tarinoita tämän vaihto-oppilasajoilta. Lisäksi Ella oli käynyt Australiassa kaksi kertaa aiemminkin, joten vaihtomaa oli hänelle itsestäänselvyys.

Newcastlessa Ella asui neljässä eri perheessä vuoden aikana, eri puolilla kaupunkia. Tällainen järjestely oli jokaisella saman toimiston vaihtooppilaalla. Ellan mielestä idea on loistava, sillä hän oppi jokaiselta perheeltä uusia asioita.

Ellan mielestä koulunkäynti Australiassa ei poikennut juurikaan Suomessa opiskelusta, hänellä oli vain vähemmän akateemisia velvollisuuksia. Hän oli kuitenkin ahkerasti koulussa, sillä kuten monilla muillakin vaihtoon lähteneillä, suurin osa kavereista löytyy koulusta.

Koulusta käsin oli Ellan mukaan myös helppo tutustua maan kulttuuriin ja tapoihin. Myös Ellan englanti parani hänen mukaansa huomattavasti.

Yhdessä koulussa hän sai opiskella myös erikoisempia aineita, kuten aboriginaalien historiaa sekä Shakespearen kirjallisuutta.

Teksti Rosa Kaimio Kuvat ovat haastateltujen kotialbumeista.

Ella kertoo kärsineensä koti-ikävästä varsinkin vuoden alussa, sillä muutos suuresta ystäväpiiristä siihen, ettei tunne ketään, oli suuri. Hän kuitenkin 9

VÄNTÄSPALSTA

Hei rakkaat kanssaopiskelijani!

Tämä on uusi palstani, jossa jauhan teille kaikesta, mitä arkeeni ja juhlaani kuuluu. Olenhan ison statuksen ja sitäkin suuremman egon omaava mies, joten miksi en siis kirjoittaisi omaa palstaani.

tuotantoyhtiön kanssa. Sivuvalon jäsenet ovat myös suurimmaksi osaksi 17–18 - vuotiaita. Dreams – nimisen kappaleen musiikkivideosta tuli erittäin näyttävä ja se saikin koulun käytävillä paljon kehuja.

Aloittakaamme vuoden alusta. Vuosi on nimittäin lähtenyt hyvin käyntiin. Opiskelijakunnan yleiskokous pidettiin heti koulun alettua. Hain hallituksen puheenjohtajaksi ja ankaran taiston ja muutaman puheenvuoron jälkeen tulin puheenjohtajakisassa toiseksi, hävisin Henri Miettiselle. Ilmari Valsta liittyi tässä vaiheessa kisaan varapuheenjohtajuudesta ja hävisin taas. Tai siis voitin äänestyksen, mutta hävisin ääntenlaskun. Ääntenlaskun virhemarginaalin takia otettiin uusi äänestys, jonka hävisin. Mutta ei se mitään, olen täysin tyytyväinen paikkaani tiedotusvastaavana, eli propagandaministerinä!

Sen verran voisin vielä sanoa, etten suosittele ruotsin sanakokeiden laiminlyömistä. Viisi sanakoetta nimittäin odottavat tekijäänsä, eikä ajatus niihin lukemisesta kuulosta lainkaan houkuttelevalta.

Teksti ja kuva Valtteri Väntänen

Tämä palsta on koulumme toisen vuosiluokan opiskelijan Valtteri Väntäsen ikioma palsta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisiaan, vastailee kysymyksiin ja jaarittelee niitä sun näitä.

Lukion avoimien ovien päivä oli myös vähän aikaa sitten ja olin siellä tutoroimassa. Kerrottiin tutoreiden kanssa meidän koulusta, opettajista, kurssivalinnoista ja lukiosta ylipäätään. Sen jälkeen muut tutorit kierrättivät ysiluokkalaisia meidän koulussa. Itse odottelin bänditilassa, että tutorit toisivat ysiluokkalaiset kierroksellaan vilkaisemaan koulumme studiota ja ottamaan selvää musiikin kursseista.

PS. Toim. huom. Idea palstaan tuli Satu Mäkiseltä.

(Väntäsen huom. Palstan innoittajana toimii eräs Ogelin nimeltä mainitsematon katkera abiturientti, jonka mukaan koulussamme on meneillään ”Väntäs-show”.)

Myös koulun ulkopuolella on sattunut ja tapahtunut, nimittäin yhtyeeni Philadelphia Dynamite julkaisi ensimmäisen musiikkivideonsa. Video tehtiin yhdessä helsinkiläisen aloittelevan Sivuvalo – nimisen 10

O´CULT

11

EIKÖ ÄITI OPETTANUT? Sosiaalinen media on täynnä nuorten jakamia kuvia itsestään ja kavereistaan. Hetket ikuistetaan ja koetaan pienen ruudun kautta, ja tykkäyksiä metsästetään miltei pakkomielteisesti. Varsinkin monet julkisuuden henkilöt paljastavat itsestään uskomattoman paljon niin fyysisellä kuin henkiselläkin tasolla, eivätkä rajat tunnu tulevan ikinä vastaan. Hallitseeko sosiaalinen media nuoria vai pystyvätkö he pitämään ohjat omissa käsissään?

Sofia Coppolan elokuvassa The Bling Ring (2013) nuorisojoukon Internetin käyttö korostaa sen naiiviutta ja vastuuttomuutta. Tositapahtumiin perustuvan elokuvan päähenkilöt leikkivät tulella murtautuessaan tyhjillään olevien julkisuuden henkilöiden koteihin. He havittelevat pakonomaisesti arvokkaita merkkituotteita ja saavat kokea, miltä tuntuu olla ihailtu. Kun seuraa nuorten arkea, voi todeta, että Robin Hoodeina he eivät voi itseään pitää: nuorilla on talot, vaatteet ja laitteet viimeisen päälle. Heitä ei siis kiehdo vain julkisuuden henkilöiden omaisuus vaan myös näiden elämäntyyli.

ahneuttaan murtaudu koteihin penkomaan muiden nurkkia, varomattomuus sosiaalisessa mediassa voi olla jopa kohtalokasta. Mieleen tulee kaikkien kuulema esimerkki Facebookissa ilmoitetuista kotibileistä, joihin odottamatta ilmestyykin koko naapuruston gangsterijengit riehumaan.

Vaikka elokuvassa Bling Ring -ryhmän kiinnijääminen onkin hyvä juttu, nuorille ei voi liikaa painottaa vastuullisuuden tärkeyttä. Mielestäni tässä koululaitos toimii oikein: nuorten kanssa puhutaan sosiaalisesta mediasta ja mediakriittisyydestä jatkuvasti. Myös vanhempien on hyvä tietää, mitä kanavia nuoret viestimiseen käyttävät ja millaista heidän käytöksensä siellä on.

Vanhempien olisi myös syytä tarkastaa nuoren suhtautuminen sosiaaliseen mediaan viimeistään siinä vaiheessa, kun joulupukki kiikuttaa hänelle älypuhelimen tai tietokoneen. Kuten Coppolan elokuvasta huomataan, on ensiarvoisen tärkeää, että nuoret ovat tietoisia Internetin käyttönsä seurauksista. Muuten ei tiedä, kuka hallitsee mitäkin: nuoret sosiaalista mediaa vai sosiaalinen media nuoria.

Nuoret jakavat jokaisen hohdokkaan hetkensä Facebookissa, mikä on selvä osoitus joko välinpitämättömyydestä tai heikosta todellisuudentajusta. Joukon tuoma paine madaltaa kynnystä sekä murtautua koteihin että kuuluttaa siitä koko maailmalle. Ryhmän ainoa poika, Marc, tuntuu olevan kiinnostunut merkkivaatteiden lisäksi ennen kaikkea huomiosta.

Mutta lieneekö hänkään varautunut 800 kaveripyyntöön ja kymmeniin hänestä jaettuihin kuviin? Vaikka Marc tuntuu olevan nuorista ainoa, joka hermoilee kiinnijäämisestä, hänkään ei voi vastustaa egoaan hyväilevää huomiorysäystä.

Teksti Annele Holla

Kuten arvata saattaa, tässä tapauksessa yliinnokas sosiaalisen median käyttö johtaa kiinnijäämiseen. Mutta jos nuorten varomattomuus ja naiivius on yhtään verrattavissa Bling Ring ryhmän käytökseen, on syytä huolestua. Kun ajatellaan "oikeaa elämää", jossa nuoret eivät

Kuvassa elokuvassa esiintynyt Emma Watson juoksee karkuun fanejaan

12

KAIKKI JULKISUUS ON HYVÄÄ JULKISUUTTA Kukapa nuori ei haluaisi olla tunnettu, julkimo, tuhansien ihannoima ja seuraama. Nykypäivänä julkisuutta on niin monenlaista, että sen saavuttaminen on helppoa. Lehdissä kirjoitellaan instajulkkiksista, joilla on satoja tuhansia seuraajia Instagram-palvelussa, Youtubessa joillakin on jopa miljoonia sellaisia. Jokainen haluaa palan mainetta, oman hetkensä parrasvaloissa – ja keinolla millä hyvänsä. Tasaisen somejakamisvirran maailmassa täytyy tehdä jotain poikkeuksellista erottuakseen massasta. Mutta ei kai kukaan oikeasti ryöstelisi julkimoita? Unohdin mainita, että Bling Ring perustuu tositapahtumiin.

Aivan oikeasti ryhmä nuoria halusi huomiota niin paljon, että turvautui rötöstelyyn - ja jäi kiinni sosiaalisen median ja juorujen avulla.

Sofia Coppolan elokuvassa The Bling Ring (2013) ryhmä nuoria ryhtyy ryöstelemään julkimoiden koteja. Elokuvasta saa sellaisen käsityksen, että he haluavat vain olla kuin ryöstelynsä kohteet – muodikkaita, ihannoituja ja tunnettuja. Onko kyse tosiaan siitä, että he haluavat olla kuin idolinsa, vai onko taustalla primitiivisempi halu? Nuoret pyrkivät välttämään valvontakameroita käyttämällä huppuja ja kulkemalla takaperin, mikä osoittaa jonkinlaista älykkyyttä ja tilannetajua. Silti he jäivät kiinni.

Miksi? Sosiaalisen median ja siellä kerskumisen vuoksi. Miksi älykkäät ja varovaiset nuoret kertoivat muille puuhistaan ja jakoivat ahkerasti kuviaan ryöstösaaliin kanssa? Huomion vuoksi. Nuoret halusivat saada samanlaista ihailua ja imartelua kuin ryöstämänsä julkimot, ja julkisuuden sanonta ”All publicity is good publicity” pitää siis paikkansa tässäkin kohtaa.

Ihmisen halu paistatella huomion keskipisteenä on ongelmallinen. Kuten moneen muuhunkin asiaan, niin julkisuuteen ja jopa rötöstelyynkin voi jäädä koukkuun. Mitä helpompaa se on, sitä todennäköisemmin siitä tulee addiktio. Tuksu on jatkuvasti seiskassa, bändit tekevät comebackin toisensa jälkeen, turhia julkimoita tulee ja menee kiitos BB:n, Idolsin ja monen muun tv-formaatin vuoksi. Kerta toisensa jälkeen joku nousee hetkeksi parrasvaloihin ja katoaa sitten kokonaan ilmestyäkseen juorulehtien tai TMZ:n sivuille.

Julkisuushakuisuus on ominaisuus, josta me ihmiset emme pääse eroon.

Teksti Jesse Malinen

Kuvassa ohjaaja Sofia Coppola

13

Opiskelijan puheenvuoro

IHANAT KAMALAT WANHAT Puku, kengät, hiukset, uudet meikit ja korut...

Lista vanhojen tansseja varten tehtävistä hankinnoista tuntuu välillä olevan loputon ja monen monituisiin ostoksiin käytettävä rahamäärä vielä sitäkin suurempi. Vain kaksi päivää kestävään juhlaan syydetään valtavasti rahaa – mitä turhimpiin tuotteisiin tai toimenpiteisiin. Mutta toisaalta, ymmärtäähän sen – rakennekynnet ja suihkurusketuksella hankittu kaunis päivetys ovat kuitenkin ehdottomia takeita juhlapäivän onnistumiseen.

En voi toki itsekään väittää olevani missään määrin immuuni houkutuksille, joita tanssien lähestyminen on tarjonnut. Olihan minunkin pakko saada täydellinen mekko ja tietenkin siihen sointuvat kengät, joilla tanssiminen on mahdollista. Eikä sovi unohtaa, että tuntuisi typerältä kulkea ne yllään, jos hiuksiin ja meikkiin ei olisi lainkaan panostettu.

Enkä minä tosissani voi sanoa, etten haluaisi tanssia valitsemassani mekossa ja kampauksessa – totta kai minä haluan! Kaiken lisäksi jo menettämieni rahojen tuhlaamista on turha enää katua, enkä haluaisikaan käyttää energiaani sellaiseen. Liian usein huomaan kuitenkin vain keskittyväni stressaamaan sitä, mitä minulta vielä puuttuu ja mitä olen unohtanut hankkia, vaikka tansseja varten ostettujen tavaroiden luettelo on jo valmiiksi suunniteltua pidempi, enkä usko olevani ainoa. On oikeastaan sääli, että itse tanssien odotus jää usein niistä aiheutuvan (täysin aiheettoman) stressin alle.

Jatkuvan stressaamisen ja täydellisyyden tavoittelun sijasta pitäisikin mielestäni keskittyä pitämään hauskaa niin tansseja suunniteltaessa ja harjoiteltaessa kuin myös itse juhlapäivän koittaessa. Tarpeeton rahantuhlaus pitäisi myös unohtaa – vaikka uuden huulikiillon tai kaulakorun ostaminen unohtuisikin, maailma tuskin kaatuu, jos vain asenne on oikea.

Teksti Miisa Martio Kuva Satu Mäkinen

”Törkeää rahastusta”, Helka ja Noora sanovat. ”Pojat pääsevät halvemmalla”, Petteri ja Valentin myöntävät.

14

FIFAPro World XI 2014 - Kuka? Mitä? Miksi?

Kuka? - Manuel Neuer (Saksa, Bayern München) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen maalivahti Miksi? - Ylivoimaisesti universumin paras ja monipuolisin maalivahti tällä hetkellä. Oli viime kesänä Brasiliassa dominoimassa kultajoukkue Saksan puolustuksessa.

Vuoden meriitteihin sisältyy lisäksi muun muassa Saksan mestaruus sekä Saksan vuoden pelaajan titteli.

Kuka? - Philipp Lahm (Saksa, Bayern München) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen oikea puolustaja Miksi? - Elävä seurajoukkueikoni loisti kesän MM-kisoissa sekä liigassa. Vitaalinen osa Saksan sekä Bayern Münchenin viime vuosien menestystä. Lahm sai vihdoin ansaitsemansa paikan vuoden tähdistökentällisessä.

Kuka? - Sergio Ramos (Espanja, Real Madrid) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen keskuspuolustaja Miksi? - Järisyttävän huonosta MM-taipaleesta huolimatta ylsi tähdistökentälliseen huikeilla suorituksillaan Espanjan liigassa, kuten myös Mestarien Liigassa. Oli voittamassa Real Madridin kauan kaivattua kymmenennettä La Decimaa eli Mestarien Liigan mestaruutta. Viime minuuttien 1-1 tasoitus Atletico Madridia vastaan ei hevillä unohdu.

Kuka? - Thiago Silva (Brasilia, Paris Saint-German) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen keskuspuolustaja Miksi? - Pelaa uransa huikeinta peliä pariisilaisten takalinjoilla. Yksi maailman parhaista puolustajista, ellei jopa paras. Brasilian järkäle esitti huikeita otteita ollessaan kentällä kesän MM-kisoissa. Kauden mittaan palkintokaappiin eksyi Ranskan mestaruus ja Ranskan Liiga cupin mestaruus - täysin ansaitusti jo useamman vuoden putkeen.

Kuka? - David Luiz (Brasilia, Paris Saint-Germain) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen vasen puolustaja Miksi? - Keskivertojen otteiden sekä 7-1 Saksalle kärsityn katastrofitappion jälkeen on vaikea nähdä, miksi Luiz on tähdistökentällisessä. Olisi ollut oikeutetumpaa nähdä MMkultamitalisti Mats Hummels (Saksa) tai Atletico Madridin avainpelaaja Diego Godin (Uruguay) Luizin tilalla.

Kuka? - Andres Iniesta (Espanja, FC Barcelona) Mitä? – Vuoden 2014 tähdistökentällisen keskikenttä Miksi? - Ylsi tähdistökentälliseen, vaikka menestys jäi vuoden osalta saavuttamatta: kausi suurseura Barcelonassa jäi pokaalittomaksi ja taival MM-kisoissa päättyi nolosti alkulohkoon. Silti on mahdotonta kiistää Iniestan maagisuutta ja taitoja. Edelleen maailman eliittiä keskikentällä.

Kuka? - Angel Di Maria (Argentiina, Real Madrid) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen keskikenttä Miksi? - Pelasi Real Madridin paidassa huikean kauden, jonka kruunasi kauan himoittu Mestarien liiga -pysti alkukesästä 2014. Oli tämän lisäksi viemässä Argentiinaa MM-finaaliin häikäisevillä otteillaan. Loppukesästä varmistui siirto Britannian saarille, missä ”Enkelin” pelaaminen on ollut hajanaista useiden loukkaantumisten vuoksi.

Kuka? - Toni Kroos (Saksa, Real Madrid) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen keskikenttä Miksi? - Säkenöi kirkkaimmin Maailmanmestaruuskisoissa Saksan keskikentällä. Huimat otteet maajoukkueessa kuten myös seurajoukkue Bayern Münchenin riveissä kiinnitti jalkapallomaailman huomion ja kesällä uudeksi osoitteeksi löytyi Madridin valkoiset. Löi itsensä alkaneella kaudella välittömästi avaukseen. Huikea pelaaja.

Kuka? - Arjen Robben (Hollanti, Bayern München) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen oikea laitalinkki Miksi? - Ikä ei tunnu painavan millään. Kaljuuntuva 30vuotias pallotaituri suoraan sanotusti nöyryytti Espanjan puolustusta MM-kisoissa ja johdatti Hollannin lopulta dramaattisten käänteiden jälkeen pronssille. Seuratasolla Robben on pelipaikallaan maailman paras.

Kuka? - Lionel Messi (Argentiina, FC Barcelona) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen keskushyökkääjä Miksi? - MM-kisojen parhaaksi pelaajaksi valitun supertähden kultaunelma mureni jatkoajalla Mario Götzen huikeaan suoritukseen. Pettymyksestä huolimatta kirppu ylsi jälleen huikeisiin suorituksiin, joista esimerkkinä muun muassa 61 maalia vuoden 2014 aikana pelaamissaan 66 ottelussa. Uskomaton pelaaja, jonkakaltaista ei koskaan enää tulla näkemään.

Kuka? - Cristiano Ronaldo (Portugali, Real Madrid) Mitä? - Vuoden 2014 tähdistökentällisen vasen laitalinkki Miksi? - Jos joku tähän kentälliseen kuuluu, niin Cristiano.

Maailman parhaaksi valitun Ronaldon MM-kisat sujuivat lähinnä surkuhupaisissa merkeissä, mutta seurajoukkuekentillä pysäyttäjää ei löytynyt. Voitti Mestarien liigan, rikkoi maaliennätyksiä ja pelaa elämänsä huikeinta kautta Real Madridissa. Täysin ansaitusti vuoden paras.

Teksti Juho Haanpuu

15

nauramaan ääneen – tulevat ja menevät juuri mainitun ensimmäisen kolmasosan aikana. Mutta siitä huolimatta romaanin maailma on erittäin taitavasti rakennettu, ja huumorin vastapainoksi siitä löytyy myös ripaus kauhua. Juonessa ei myöskään ole hölmöjä ristiriitoja tai epäselväksi jääviä yksityiskohtia, joihin nuortenkirjoissa aivan liian usein törmää.

KERRANKIN TOISENLAINEN FANTASIA

Hämmästyttävintä teoksessa on kuitenkin sen kuvitus: sataprosenttisen aitoja (ja välillä oikeasti selkäpiitä karmivia) vanhoja vintage-valokuvia, joiden ymppääminen tarinaan ei juuri kertaakaan tunnu väkinäiseltä. Kaikki valokuvat myös rakentavat osaltaan kirjan synkkää ja omalaatuista goottisävyistä tunnelmaa, joka todella hakee vertaistaan ja joka on perimmäinen syy siihen, että Riggsin romaani erottuu joukosta.

Ensivilkaisulla yhdysvaltalaisen Ransom Riggsin esikoisromaani Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille (Schilds & Söderströms 2011, suom. Virpi Vainikainen) ei näytä tippaakaan fantasiakirjalta. Ei, vaikka kannessa niin lukeekin ja vaikka se oli kirjaston fantasiahyllyssä. Kirjan kantta hallitsee vanha mustavalkoinen valokuva nuoresta valkoisiin pukeutuneesta tytöstä, joka leijuu ilmassa taustallaan aavemainen maisema.

Teos on helppo huomata, sillä Harry Potterin ja Sormusten herran vieressä se näyttää kuin väärään paikkaan eksyneeltä. Ensivaikutelma lupaa jotain epätavallista, ja sen lupauksen kirja kyllä lunastaa.

Kokonaisuutena Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille on pitkästä aikaa oikeasti (ainakin melkein) omanlaisensa fantasiakirja tuossa tupaten täyteen ahdetussa genressä. Liian monet tämän tyylilajin kirjasarjat alkavat jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän toistaa itseään. Sopii toivoa, ettei Riggs sorru tällaiseen, sillä Neiti Peregrinen jälkeen lukija jää toivomaan lisää, ja jatkoa kirjan loppukin lupailee.

Päähenkilö Jacob on kuunnellut koko floridalaisen lapsuutensa isoisän hurjia tarinoita hirviöistä ja kummallisista orpolapsista. Vähän ennen Jacobin kuudettatoista syntymäpäivää isoisä kuolee hämärissä olosuhteissa, ja tämän salaperäisten viimeisten sanojen rohkaisemana Jacob päättää lähteä syrjäiselle saarelle Walesin edustalle selvittämään, onko isoisän jutuissa mitään perää.

Sitä odotellessa.

Teksti Valentin Valotie

Juonesta ei kannata kertoa yhtään enempää, eikä kirjan kansilievetekstiäkään välttämättä kannata lukea, sillä oikeastaan tarinasta saa kaikkein eniten irti, kun tietää siitä mahdollisimman vähän etukäteen. Kertomus kyllä tempaisee lukijan mukaansa heti alkumetreillä, ja lähes kolmasosan koko kirjasta Riggs onnistuu pitämään lukijan epätietoisena siitä, onko tapahtumissa loppujen lopuksi mitään eriskummallista. Ja nimenomaan tämä jännitys aiheuttaa halun olla laskematta kirjaa näpeistään.

Ikävä kyllä tarinan omaperäisyys hieman hiipuu loppua kohden, ja itse asiassa kaikki kirjan hauskimmat kohdat – ne, jotka paikoin saivat 16

SE EI PUHU, JOKA PELKÄÄ Erilnäisten sattumusten kautta Albert nousee valtaistuimelle, mutta lapsuuden pelot seuraavat yhä häntä paineiden kasvaessa. Uuden maailmansodan kolkuttaessa ovelle kuninkaan olisi pidettävä miljoonille ihmisille radiopuhe. Kansa nälvii miestä hänen puheviastaan ja selviääpä Albertille myös, että hänen ystävänsä Lionel ei ole virallisesti edes puheopettaja.

Tom Hooperin ohjaamassa vuoden 2010 brittidraamassa Kuninkaan puhe (engl. The King’s Speech) seurataan puhevikaisen Yorkin herttua Albertin (Colin Firth) matkaa valtaistuimelle ankaran hovin sekä vaativan kansan paineessa.

Eletään 1900-luvun alkua, aikaa, jolloin kuninkaan näkyvyys otti suuria harppauksia eteenpäin. Enää hovi ei voinut piiloutua linnoihinsa, nyt oli puhuttava kansakunnalle radiossa ja astuttava heidän olohuoneisiinsa.

Kuninkaan traumat eivät ratkea pelkän psykologian avulla. Lionel rikkoo Albertin kovan kuoren ja onnistuu vilpittömän ystävyyden turvin kaivamaan ulos hänessä piilevän rohkeuden kreivin aikaan.

Elokuvan alussa huonolla menestyksellä lukuisia eri puhumisen ammattilaisia läpi käyneen Albertin puoliso (Helena Bonham Carter) päättää vielä kerran yrittää löytää miehensä änkytykseen apua ja ottaa yhteyttä omalaatuisia menetelmiä käyttävään puheopettajaan, Lionel Logueen (Geoffrey Rush).

Loguen menetelmät ovat psykologisia ja painottavat trauman merkitystä puheviassa. Julkisissa puheissaan kiusallisesti takelteleva Albert on opettajalleen aluksi töykeä ja temperamenttinen mutta luopuu vähitellen suojauksestaan ja nöyrtyy Loguen psykologisten metodien edessä.

Teksti Urho Vyyryläinen

Kuninkaan puheen nautinnollisimmat kohdat koostuvat Albertin ja Lionelin dialogista. Vaikka elokuvan päällä lepää ymmärrettävästi suuri draaman kaari, ovat ne kohdat, joissa kaksikko sanailee sujuvasti sanoja säästämättä, elokuvan tähtihetkiä. Kahden miehen välistä tasa-arvoa painottava australialaissyntyinen Lionel vaihtaa alituiseen roolia ystävän ja psykologin välillä kaivaessaan hermostuneesta mutta sydämellisestä Albertista ulos niin lapsuuden traumat kuin piilevät puhujan kyvytkin. Hengitysharjoitukset korvataan vähitellen herttuan ankean menneisyyden kaivamisella ja muutamalla lasillisella opettajan viinakaapista.

Elokuvan pääosan esittäjät Colin Firth ja Helena Bonham Carter

17

”Eikös näillä pelleillä pelleillä?”

- Timo Salminen ”Kun aitaus on kapeampi, tipsahtelee munat sulavammin.”

- Timo Salminen ”Anteeks kun säikähin kauheesti. ” - Hannu Huhtala ”Kehä kolmosen ulkopuolella luullaan, että kaikki on heinähattuja, olkikuukkeleita, nurmivasaria, jyväjemmareita ja landepaukkuja!”

- Petteri Welling

”Jos tuntuu siltä, että ei tuu ikinä postii eikä oo kavereita, niin kun tilaa nää EU- tiedotteet, niin postilaatikko kolahtelee jatkuvasti.”

- Mikko Tapper

”Savukoskella asuu sellasia ihmisiä, että tekis mieli juosta pakoon, kun sellanen tulee vastaa.”

- Petteri Welling

”Maailmassa on kolmenlaisia ihmisiä: Niitä, jotka osaavat laskea, ja niitä, jotka eivät.

Mihinkäs minä kuulun?”

- Timo Salminen

”Teidän täytyy treenata HEPpiä! ” (Havainto + Esimerkki + Päätelmä.)

- Jenni Collin

”Keke (Keijo) on aina perä pystyssä, kun näkee kasvin.”

- Hannu Huhtala

”Olin lukiossa 70-luvulla. Siis 1870-luvulla! ...

Eiku mä olin sillon jo yliopistossa eli olin lukiossa 1670-luvulla. ” - Timo Salminen

”Ja nyt otetaan lahjuksii vastaan, kun numero on vielä päättämättä. ” - Keijo Käkelä ”Oli vaimon kanssa sellanen romanttinen venereissu - luin vanhoja hesareita koko matkan. ” - Mikko Tapper

”Join simaa ja simahdin... ” - Timo Salminen ”Siis tää kuvien ottaminen on ihan ihmeellistä, että otetaan kuvia ittestä ja lähetetään muille! ” - Mikko Tapper

”Yks hullu kysyy enemmän ku tuhat viisasta ehtii vastata, saatika nyt, ku se on täällä toisinpäin.”

- Milla Mikander

”Many great things come from Lappeenranta, like Hanna Pakarinen and me.”

- Keijo Käkelä

”Kitkan minimoimiseksi tästä satelliitista tehtiin tällänen peräpuikon näkönen.”

- Hannu Huhtala

”Stalin olis Movember-kisassa kova nimi. ” - Mikko Tapper

”Romania ostaa Suomelta jäänmurtajia.”

- Mikko Tapper”

”Voi pyllykkä! Aivan.”

- Milla Mikander

18

”On mua jossain pubissa kutsuttu ankakskin.”

- Keijo Käkelä

”Tää on Salmisen ensimmäinen lause: Ota määrittelyjoukko, siitä voi saada pisteen, voi saada. Tätä ei löydy taulukkokirjasta.”

- Timo Salminen

”Kohta Suomessa kasvatetaan banaaneja ja niitä lähetetään Espanjaan. ” - Mikko Tapper

”Me olemme metsässä, minä tiedän sen. Mutta sieltä on ulospääsy.”

- Timo Salminen

”Sitten kun tulee ukkosmyrsky ja sähköt katkee, niin alkaa utareissa olla painetta.”

- Mikko Tapper”

”Onks teillä joku yhteinen viinapullo siellä, vai mikä nyt on?”

- Mikko Tapper

”Mä itse asiassa näytän teille kohta K-18 materiaalia.”

- Milla Mikander

”Ootteko te nähny niitä liikuttavan näkösiä pikkulapsia, jotka pyyhkii räkänsä hihaan niistäessään? Sitten kun ne menee ulos pakkasella, niin niillä on käsissä kunnon räkäpanssarit.”

- Mikko Tapper

”Teilllä on kaikilla kotona semmonen hieno kamelinkarvasivellin, eikö ookkin?”

- Vesa Korkkula ”Vetäkää nyt vähän viivaa sinne alle.”

- Pirjo (Pipsa) Piiroinen

”Mä oisin tommonen itsestään tietonen 20luvun nainen: polttelisin tupakkia ja kiusaisin miehiä.”

- Mikko Tapper

”Kun mä hinkkaan tällä ex-miisulla tätä sauvaa, niin tulee miinusta. Ja näin pari ex-miisua voittaa maapallon.”

- Matti Ala-aho

“There are some things I don’t mention because your pink soul would get damaged.”

- Keijo Käkelä

”Tässä vaiheessa se pieni lapsi on helppo siirtää, jos se on unohtunu jonnekin.”

- Anne Lahtinen

”Vaimo on nyt ulkoruokinnassa.”

- Keijo Käkelä

”Nyt mennään, vaikka se viimenen jalka jäiski pois.”

- Päivi Hankala-Perttula

”Joudun taas itkemään vaimon selkää vasten.”

- Keijo Käkelä

”Teiän ei ole nyt tarkotus kattoa Vladimir Putin -videoita.”

- Milla Mikander

”Tällä (laskukaava) on hyvä lähtee brassailee.

Ei oo papereita mut täl pääsee sisään minne vaan, tää on niinku vippa.”

- Timo Salminen

”Älkää vetäkö sitä tikkua apinan raivolla.”

- Milla Mikander ”Kuka antoi suomentajalle luvan pölliä Nalle Puhin metsän?”

Milla Mikander

19

LUKIJAKILPAILU Mikään ei ole koulussa tavallisempi näky kuin opettaja kahvikuppi kädessä. Tämän numeron kilpailussa onkin tarkoitus tunnistaa, keille opettajille alla olevat kahvikupit kuuluvat. Voittajalle on luvassa kaksi kiloa suklaata!

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

KILPAILUUN VOIT OSALLISTUA LUKUSALISSA! Opettajat: Matti Ala-Aho

Niina Ikonen Emmi Koskela

Marjo Kurki-Mäkelin

Keijo Käkelä Jussi Lehtonen

Virva Lehmusvaara

Riitta Nevala Susanna Oksanen

Altti Pikkarainen

Juha Sippu

Petteri Welling

20

12.

SUSTA SIEPATUT : ) Tällä palstalla opettajat alkavat maksaa takaisin ja kertovat, mikä pistää hymyn heidän huulilleen.

”Mä aion käyttää ruotsin saniksissa apuna myös uskontoa.”

-

sama opiskelija lukusalissa

”Tää onanointi on ihanaa!” ”Mä en sitten tee sanakokeita.”

-

-

lukiolainen ensimmäisellä Taina Kähkösen tunnilla

”Leonardo da Vinci.”

”Nää sanakokeet on ihan helppoja, kun näihin on lukenut.”

-

oppilas Holman kuviksen tunnilla, kun marmoroidaan paperia (koristelu/kuviointi)

-

sama lukiolainen jonkin viikon kuluttua Taina Kähkösen tunnilla

lukiolainen vastaa Holmalle kuviksen tunnilla, kun kysytään Kalevala-aiheisen maalauksen tekijää (Oikea vastaus: Gallen-Kallela)

Kuva ei liity palstaan vaan on otettu itsenäisyyspäiväjuhlaan tehtyä esitystä varten.

21

OLETKO SE SINÄ? O´TIMES ETSII UUSIA TOIMITTAJIA JA ERITYISESTI VALOKUVAAJIA. Osallistumisesta toimitustyöhön saa kurssin. Lukion lehti ilmestyy neljä kertaa lukuvuodessa. Lisätietoja voit kysyä toimituksen jäseniltä tai Satu Mäkiseltä.

oSAL

22