Wieteri 4/2019

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 4 JOULUKUU 2019

8

Yhteistyö Espoon kanssa houkuttaa monia.

22 Mitä tekee

onnellisuus­ agentti?

6 Digiluotsin opissa

Ota Office 365 -paketti kunnolla haltuun!

Helppaamon digiluotsit näyttävät miten.

4/2019

Espoon kasvu saatava taloudellisesti kestävälle pohjalle ESPOON VÄESTÖ jatkaa kasvua 4 600–4 800 asukkaan

Hyvinvointia kaikille Ajankohtaista

Helpdesk siirtyi Elisalle.

06

Kestävä Espoo

Kädenjälki

on Terhi Pippurin ja Riikka Puusniekan missio.

20

Hetkinen Espoota

Helppaamon digiluotsit

Glimsin joulu

tutustuttavat kaupungin väen O365-työvälineiden käyttöön.

Tule nauttimaan vanhanajan joulutunnelmista!

08

22

Mukana muutoksessa

Kysymys & vastaus

Haluttu kumppani

Onnellisuusagentti

Yhteistyö Espoon kanssa kiinnostaa monia.

Jenni Björkstenillä on ainutlaatuinen titteli ja työ.

14

23

Tiesitkö tämän?

Sattuu & tapahtuu

Tilastoespoolainen

Pantoja liito-oraville

Tällaisia me olemme.

Nyt seurataan Espoon nimikkoeläinten lentoa.

19

24

Kuntalaisella töissä

Taiteiden Espoo

Turvallisuuskävelyt

Taidetta pyöräparkissa

ovat osa Satu Laukkasen työnkuvaa.

Seela Petran työt ilahduttavat Ainoan sisäänkäynnin luona.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Camilla Nokelin ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

JUKKA MÄKELÄ kaupunginjohtaja

OLLI URPELA / PINTALIITODESIGN

03

16

vuosivauhtia. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Espoon väestörakenne muuttuu ja huoltosuhde heikkenee. Nähtävissä on, ettei väestönkasvu tue entiseen tapaan verotulojen kehitystä. Espoossa kaikki kasvun merkit vuonna 2019 ovat myönteisiä paitsi verotulojen kehitys. Osasyynä ovat verohallinnon järjestelmämuutokset, jotka vaikeuttavat myös ensi vuoden verotulojen arviointia.

Kaupunki investoi ensi vuonna 335 miljoonaa ja vuoteen 2030 mennessä yhteensä 3,1 miljardia euroa.

Investoinnit sisältävät Koulut kuntoon -ohjelman lisäksi Raide-Jokerin, metron kehityskäytävän, aluekeskusten kehittämisen palvelu- ja toimitiloineen sekä kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet. Kaupungin lainakanta kasvaa 210 miljoonalla eurolla 1,1 miljardiin euroon ja koko Espoo-konsernin lainakanta 480 miljoonalla eurolla 4,3 miljardiin euroon vuoden 2020 loppuun mennessä.

Espoo-tarinassa on asetettu tavoitteeksi kaupungin taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävä kasvu. Kestävän talouden rakentaminen edellyttää jatkuvaa tuottavuuden parantamista ja kasvukaupungin kannalta oikeudenmukaisempaa valtionosuuksien tasausta. Espoon taloutta tulee tasapainottaa parantamalla tuottavuutta muun muassa johtamista kehittämällä, digitalisaatiota hyödyntämällä, palvelujen järjestämistä optimoimalla sekä pitämällä investointitaso korkeintaan esitetyllä tasolla. Tavoitteen toteuttaminen on osa meidän kaikkien työtä.

Olemme sinua varten ja palvelemme periaatteella ”yksi kontakti koko palvelun ajan”.

Ajankohtaista

Kaupungin avoimet työpaikat löydät Essistä ESPOON KAUPUNGIN kaikki avoimet työ-

JOONA HEISKANEN, ELISA

paikat, myös vain sisäisessä haussa olevat, löydät Essistä Henkilöstö-osion etusivulta ”HR-työkaluja ja linkkejä” -linkkilistasta.

Voit myös lisätä avoimet työpaikat Essissä omiin työkaluihisi, jolloin linkki avoimiin työpaikkoihin on etusivullasi. Kaupungin ulkoisessa haussa olevat työpaikat löydät sekä Espoo.fi-sivujen Työ ja yrittäminen -sivustolta että espoonrekry.fi-osoitteesta.

Rekrytointijärjestelmä uudistui marraskuussa

IT-tukipalvelut soiton päässä ja palvelupisteissä ESPOON HELPDESK eli käyttötuki sekä IT-

palvelupisteet siirtyivät syyskuussa Elisalle.

Muutoksen myötä IT-tukipalveluja kehitetään, jotta käyttäjät saisivat entistä parempaa palvelua. Yksi tärkeä muutos on pyrkiä ehkäisemään ongelmien syntymistä ennakkoon poistamalla käyttäjiä haittaavia piileviä ongelmia.

Voit olla yhteydessä Helpdeskiin, kun tarvitset apua tietokoneeseen, sen ohjelmiin tai puhelimeen liittyvien ongelmien ratkaisuun.

Soittaessasi Helpdeskiin tilanne pyritään ratkaisemaan puhelun aikana. Tarvittaessa asiakaspalvelija lähettää lähitukihenkilön paikan päälle. Kiireettömissä asioissa voit lähettää työpyynnön sähköpostitse. Ne pyritään ratkaisemaan viidessä päivässä.

Uudet työasemat toimitetaan noin viikossa. Saat uuden laitteen joko työpaikallesi tai voit hakea sen itse IT-palvelupisteestä​,

jotka palvelevat arkisin klo 8–16 Kirkkojärventie 4:ssä Espoon keskuksessa ja Tietotie 6:ssa Otaniemessä. Uusiin laitteisiin asennetaan perusohjelmat valmiiksi, ja tarvittaessa voit asentaa niitä lisää koneesi Software Centeristä.

Vanhojen, käyttökelpoisten laitteiden kierrätystä kaupungin sisällä tehostetaan.

Kierrätys ja käytöstä poisto tehdään aina ympäristöystävällisesti ja tietoturvallisesti.

Salasanan vaihtamisviesti lähetetään hyvissä ajoin ja useaan kertaan ennen kuin salasana lukkiutuu. Päivitykset jaetaan työasemille keskitetysti ja hallitusti. Lisäksi yksi käyttäjille näkyvä muutos on uusi turvatulostusjärjestelmä.

Ensimmäiset rekrytointi-ilmoitukset uuden rekrytointijärjestelmän, Kuntarekryn, kautta julkaistiin marraskuun alussa. Uusi järjestelmä helpottaa mm. täyttölupien käsittelyä, sillä ne haetaan sähköisesti rekrytointijärjestelmän kautta. Rekrytointi on muiltakin osin entistä sujuvampaa.

– Kuntarekry on hakijaystävällinen järjestelmä, ja pystymme parantamaan hakijakokemusta heti alusta alkaen. Kaikki olennaiset rekrytoinnin tiedot löytyvät uudesta järjestelmästä, joten erillisten yhteenvetojen ja valintaprosessien kuvausten tarve poistuu. Tarvittaessa järjestelmästä toki saa esimerkiksi rekrytoinnin loppuraportin, josta löytyvät kaikki hakuprosessin olennaiset tiedot, projektipäällikkö Ari Tolvanen kertoo.

Helpdesk p. 09 816 50501 arkisin klo 7–17 ict-palvelut@espoo.fi

Lupa keskittyä YHÄ USEAMMAT työt vaativat aivoilta

ja keskittymiskyvyltä paljon. Jatkuvat keskeytykset ja alituinen valppaus haittaavat työntekoa: tehtävän pariin palautuminen ottaa aikansa jokaisen keskeytyksen jälkeen.

1 Päätä etukäteen, koska luet viestit.

Pohdi, kuinka nopeasti sinun on oltava tavoitettavissa. Riittäisikö kolmesti päivässä?

2 Tutustu puhelimen asetuksiin. Poista viestisovelluksista kaikki äänet ja lukematto-

mien viestien merkit. Voit myös poistaa kokonaan ne sovellukset, joihin pääsee tarvittaessa käsiksi selaimen kautta – tällöin viestejä ei tule vilkuiltua niin usein.

3Sopikaa hätäkanava. Pidä jatkuvasti auki ainoastaan yksi viestintäkanava, josta on sovittu kollegoiden kesken. Näin kaikki tietävät, mitä kautta olet tavoitettavissa oikeissa kiiretilanteissa. Älkää käyttäkö kanavaa muuhun. Hätäkanava voi olla esimerkiksi puhelinsoitto tai perinteinen tekstiviesti.

4 Pidä taukoja. Intensiivistä keskittymistä on syytä tauottaa säännöllisesti. Kevyt taukoliikunta auttaa aivoja palautumaan.

5 Tarkkaile työtäsi. Pidä hetki kirjaa tyypillisimmistä keskeytysten ja keskittymisvaikeuksien aiheuttajista, ja tee sitten suunnitelma niiden taklaamiseksi. Toimenpiteistä kannattaa keskustella myös työkavereiden ja esi­miehen kanssa.

6 Jos työskentelet monitoimitilassa, niin vetäydy hiljaiseen huoneeseen tekemään syvempää keskittymistä vaativat tehtävät.

3

Meijerin synttäreille! juhlitaan Meijerin ensimmäisiä synttäreitä.

Tule tutustumaan uljaisiin juhla- ja kokoustiloihimme jouluisen tarjoilun äärelle Lucian päivänä, perjantaina 13.12. Tarjolla on jouluista aamupalaa klo 8–11 ja välipalaa klo 14–17.

Espoon Lucia-neito vierailee kuoroineen klo 10 Auroran pihapiirissä. Sisällä Meijerissä juhlatunnelmaa luovat konserttipianistit Sari Blå ja Ari Romppanen. Ilmoittautumiset osoitteeseen aurora.info@espoo.fi, jotta pöydän antimet riittävät.

PALVELU TUTUKSI

Nuoret Espoo-lähettiläät aloittivat työt

teksti Maija Ruoho

NYT VOIT kutsua nuoren ja innokkaan Espoo-lähettilään esit-

telemään Espoota kansainvälisille vieraille. Espoon lukiolaiset ovat tutustuneet tänä syksynä kansainväliseen viestintään Global Communications -kurssilla. Kurssin aikana lukiolaiset ovat vierailleet muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystössä, peliyritys Supercellissä sekä kuulleet kiehtovia esityksiä kulttuurien välisestä viestinnästä ja diplomatian murroksesta alan huippuosaajilta.

– Nuorten kulttuurinen ja muu kansainvälinen osaaminen on nyt jo keskeinen arjen taito, ja vielä enemmän tulevaisuudessa, kun Espoo monimuotoistuu ja maailma muuttuu.

Global Communications -kurssi antaa kansainvälistä osaamista ja ymmärrystä, sanoo Espoon kaupungin erityissuunnittelija Annika Forstén sivistystoimesta.

Nuoret ovat kurssin aikana myös tutustuneet Espooseen ja kehittäneet esiintymistaitojaan. Lopputyönään opiskelijat valmistelevat kansainvälisille vieraille suunniteltuja esityksiä Espoosta. Espoo-lähettiläät ovat kaupungin yksiköiden käy­ tettävissä loppuvuodesta 2019 ja alkuvuodesta 2020.

– Espoo-lähettiläät tuovat kansainvälisten vieraiden tapaamisiin arvokkaan näkökulman kotikaupungistaan. Kaupungin ydinviestit vaikkapa kestävästä kehityksestä ja osallisuudesta taipuvat nuorten esityksissä tuoreeseen muotoon, kuvailee viestintäasiantuntija Maija Ruoho suomenkielisestä opetuksesta.

Kaupungin yksiköt voivat varata kurssilaisia ottamalla yhteyttä sähköpostilla Annika Forsténiin (annika.forsten@espoo.fi) tai viestintäasiantuntija Maija Ruohoon (maija.ruoho@espoo.fi).

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

44,5

LASTEN KULTTUURIKESKUS Aurorassa

LUKU AVATTUNA

79,8 NAISTEN OSUUS, %

81

VAKINAISESSA TYÖSUHTEESSA, %

63,3 ELÄKEELLE, IKÄ

Espoon kaupungin työntekijöiden keski-ikä HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ on pysy-

nyt samalla tasolla pitkään. Naisten keski-ikä on hieman alempi kuin miesten, ja naisia koko henkilöstöstä on peräti 79,8 prosenttia. Siis vain joka viides kaupungin työntekijä on mies.

Keskimäärin henkilöstöllä on takanaan kymmenen vuoden ura kaupungin palveluksessa. Suurin osa henkilöstöstä, 81 prosenttia, on vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa.

Määräaikaisista pääosa työskentelee erilaisissa sijaisuuksissa. Äidinkielenään 86,3 prosenttia puhuu suomea. Ruotsinkielisiä on 7,5 prosenttia ja muunkielisiä 6,2 prosenttia. Eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäädään keskimäärin 63,3-vuotiaana.

Ajankohtaista Stipendikukkarosta voit anoa rahaa työhön liittyviin, vapaaajalla suoritettaviin opintoihin. Hakuaika on 15.1.-13.3.2020.

TIKUSTA ASIAA

Yhteiseloa 800 LUKIOLAISTA , 60 opettajaa ja

800 ihan muuta kaupungin hallintoja suunnittelutyyppiä saman katon alla – mitähän siitäkin seuraa? Toimivaa yhteiseloa, tietenkin!

Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukioiden yhdistymisestä syntynyt Ota­ niemen lukio ja me Virastotalojen uumenista Espoon keskuksesta muuttaneet hallintotyypit olemme majailleet saman katon alla elokuusta lähtien. Lukio on virallisesti osoitteessa Tietotie 6 ja muut osoitteessa Tekniikantie 15, mutta samasta rakennuksesta on kyse.

Yhteisen sisääntuloaulan, ruokalan ja hissien ansiosta maailmamme kohtaavat päivittäin.

Ja miltä tämä siis tuntuu?

Gallup-kysely ruokalassa kertoo selvät sävelet: − Mikä piristysruiske – tosi ihanaa, hallintotyypit vastaavat melkein kysymättäkin. Jos joku oli ennakkoon huolissaan hälinästä, ahtaudesta, tuuppimisesta tai muusta ahdistavasta, siitä ei ole tietoakaan.

Sen sijaan tarjolla on iloista puheensorinaa, nuorta elämää, halloweenkoristeita ja avaraa tilaa. Satunnaiset vierailijatkin ihastelevat.

Syyslomaviikolla havahduimme siihen, miten paljon elämää lukio tuo mukanaan. Vilkas ruokala olikin yhtäkkiä autio, hiljainen ja puolipimeä – suorastaan aavemainen. Kyllä tuli nuorisoa ikävä!

Entä mitä lukiolaiset ajattelevat meistä hallintotyypeistä? − Ei sitä hirveesti huomaa, paitsi tässä kun on erilliset lounaslinjastot.

Ja kyllähän teihin välillä hississä törmää. Mutta kiva kun on toi kahvio, se on tässä varmaan teidän takia.

Lue lisää Essin Henkilöstö-osiosta.

Talouspalvelujen chat-palvelut avattu Essissä TALOUSPALVELUJEN KAHDEN

chat-palvelun kautta työntekijät voivat kysyä osto- ja myyntilaskuihin sekä kirjanpitoon liittyviä asioita. Ne löytyvät Essin Sisäiset palvelut -osion taloussivuilta Laskut ja Kirjanpito.

Talouspalveluihin kannattaa olla yhteydessä chatin kautta kaikissa talouteen liittyvissä asioissa.

Chat on nopea ja helppo tapa saada vastaus lyhyisiin kysymyksiin. Sen sijaan mutkikkaammissa ja mahdollisesti selvitystä kaipaavissa asioissa on parempi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla.

Chatiin vastaa koko Talouspalvelujen henkilöstö vuorollaan. Chat on auki Talouspalvelujen sovittujen asiakaspalveluaikojen mukaan arkisin kello 9–15. Käytä Essiä ja chatiä Chrome-selaimella.

Chat on herättänyt jo paljon kiinnostusta ja sillä kannattaakin olla rohkeasti yhteydessä!

teksti Outi Huida

5

Kädenjälki

teksti Pi Mäkelä kuva Roope Permanto

Haluatko apua digipulmiin?

Helppaamon digiluotsit auttavat Espoon työntekijöitä Office 365 -työkalujen käytössä. Jokainen espoolainen saa halutessaan työpisteelleen digiluotsin näyttämään kädestä pitäen, miten uusilla työkaluilla toimitaan.

H

iljattain perustettu Office 365 -Helppaamo on auttanut jo lukuisia Espoon työntekijöitä digihaasteiden kanssa. Helppaamo on Espoon kaupungin pilotti, joka toteutetaan osana henkilöstön digiosaamisen kehittämisen projektia yhdessä HR-yksikön, Espoon työllisyyspalveluiden, tietohallinnon ja TE-toimiston kanssa.

– Helppaamo ja sen digiluotsit ovat yksi keino, jonka avulla tuemme ja edistämme henkilöstön digiosaamista, selventää Helppaamon vetäjä, erityissuunnittelija Pinja Lähteenmäki henkilöstönkehittämisen yksiköstä.

Helppaamon erityisosaaminen liittyy Office 365 -työviestintävälineisiin, kuten Microsoft Teamsiin ja esimerkiksi Sharepointiin ja OneNoteen.

– Tavoitteena on edistää Office 365 -työkalujen hyödyntämistä työn tekemisessä.

Monet yksiköt käyttävät jo nyt paljon esimerkiksi online-kokouksia, mutta tätäkin työskentelytapaa voitaisiin hyödyntää enemmän, Pinja lisää.

Hän huomauttaa, että Helppaamon tehtävänä on tarjota ennen kaikkea henkilökohtaista vieritukea, ei niinkään esimerkiksi koulutuksia.

– Helppaamon toimipiste sijaitsee Espoon keskuksessa, mutta tulemme jous-

tavasti työpisteisiin ympäri kaupunkia.

Tekniset laite- ja järjestelmäongelmat kuuluvat edelleen kokonaan Espoon Helpdeskille.

– Toki autamme tarvittaessa myös Wordin, Excelin ja vaikka Powerpointin kanssa, mutta meidän erityisosaaminen on juuri työviestintävälineissä.

osaamistaan ja tukea työnhakuun.

Parhaimmillaan pilottihanke voi olla mukana nostamassa Espoon työllisyys­ astetta.

– Digiluotsit saavat palkkatukijakson aikana tukea aktiiviseen työnhakuun avoimille työmarkkinoille Espoon työllisyyspalveluista, Pinja lisää.

Ponnahduslauta työelämään

Nopeasti suosituksi

Helppaamon tavoitteena ei ole ainoastaan parantaa Espoon työntekijöiden digiosaamista, vaan siinä luodaan myös työllistymistä edistävää toimintamallia. Helppaamon digiluotsit ovat espoolaisia palkka­ tukeen oikeutettuja työnhakijoita, jotka työskentelevät tehtävässään työkokeilun ja palkkatuen yhdistelmällä yhteensä kymmenen kuukauden ajan.

Pinjan mukaan tavoitteena on, että Helppaamossa digiluotsit pääsevät kehittämään omaa osaamistaan Office 365 -työkalujen käytössä ja kartuttavat samalla arvokasta kokemusta asiakaspalvelutyöstä isossa ja hyvin monipuolisessa organisaatiossa.

– Parhaimmillaan digiluotsina työskenteleminen voi toimia eräänlaisena ponnahduslautana takaisin työelämään. Itse näen, että tässä voittaa sekä henkilöstö, joka saa tukea ja neuvontaa työhönsä, että digiluotsit, jotka saavat mahdollisuuden päivittää

Helppaamon digiluotseina on toistaiseksi työskennellyt kuusi henkilöä. Lisäksi tiimissä työskentelee digikoordinaattori.

Pinjan mukaan Espoon työntekijät ovat oppineet nopeasti hyödyntämään digiluotsien ammattitaitoa. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä Helppaamon digiluotsien tarjoamiin palveluihin.

– Olemme saaneet tosi paljon yhteydenottoja, ja digiluotsien asiakkailta olen kuullut vain positiivista palautetta. Digiluotsimme tekevät tärkeää työtä.

Pilotin tarkoituksena on myös selvittää, voisiko digiluotsitoiminta toimia jatkossa pysyvänä tukipalveluna.

– Maailma muuttuu näiden järjestelmien osalta myös koko ajan, joten voisin kuvitella, että henkilöstö kaipaisi apua ja tukea tulevaisuudessakin, Pinja pohtii. Vastaavaa toimintaa on jo muutamien vuosien ajan ollut esimerkiksi Vantaalla, Turussa ja Jyväskylässä.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

Digiosaaminen uudelle tasolle Helppaamon digiluotsitoiminnan tavoitteena on ennen kaikkea laajentaa Espoon työntekijöiden digiosaamista. Moni yksikkö on jo rutinoitunut käyttämään Office 365 -työkaluja hyvinkin taitavasti, moni taas kaipaa niiden käyttöönotossa vielä tukea, jotta kaikki työkalujen ominaisuudet saadaan hyödynnettyä.

Apua matalalla kynnyksellä Helppaamon digiluotseihin saa parhaiten yhteyden sähköpostitse osoitteessa helppaamo@espoo. fi. Digiluotsien päätehtävänä on antaa puhelinneuvontaa ja henkilökohtaista vieritukea Espoon työntekijöille. Lisäksi Helppaamon kautta voi osallistua muun muassa online-klinikoille ja avoimille Office 365 -klinikoille, joita Helppaamo järjestää ympäri Espoota.

Digiluotsin voi kutsua luokseen kuka vain kaupungin työntekijä.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Laura Collin digiluotsi Raimo Karhun opastettavina.

7

Mukana muutoksessa

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

Espoo on haluttu kumppani Espoon kaupungilla on lukuisia yhteistyökumppaneita, isoja ja pieniä, yrityksiä ja erilaisia yhteisöjä, oppilaitoksia, järjestöjä ja monia muita. Otimme yhteyttä kahteen, Aalto-yliopistoon ja Suomen Asumisen Apuun, ja kyselimme, mitä Espoon kanssa on tehty ja kannattiko se. teksti Marianna Salin kuvat Olli Urpela, Istock

9

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

Ulkoilijoita grillaaminen houkutteli ja lähiasukkaita hieman huoletti. Omat ristiriitaiset toiveensa ja epäilyksensä oli myös kaupungin työntekijöillä.

H

edelmällistä, innostavaa ja motivoivaa. Näin kuvailevat yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa niin Aalto-yliopiston palvelumuotoilukurssin vetäjät kuin vanhuspalveluita tarjoava Suomen Asumisen Apukin.

Espoo on molempien mukaan haluttu yhteistyökumppani, jonka kanssa on saavutettu hyviä tuloksia ja synnytetty aivan uusia innovaatioita. Molemmat myös haluavat jatkaa yhteistyötä.

– Kun Espoon kaupunki tarjoaa haasteita ja mahdollisuuden, niihin tartutaan.

gin kehitykseen, sanoo muotoilun professori ja muotoilun laitoksen johtaja Tuuli Mattelmäki Aalto-yliopistosta.

Innostuksesta puhuu myös kehittämispäällikkö Arja Kaikkonen, joka koordinoi yhteistyötä kaupungin puolella.

– Saamme opiskelijoilta tuoreita näke­ myksiä ja rohkeutta nostaa asioita pöydälle. Samalla opimme myös itse uutta, Arja summaa.

Hän kertoo, että aiemmin kurssilla on myös ideoitu yritysten palvelutoria Otaniemen A Grid -tilaan. Osa ideoista otettiin käyttöön, ja palvelutori on toteutunut Business Espoon muodossa, Arja sanoo.

Palvelumuotoilu ongelmanratkaisijana

Uusia tapoja ajatella

Aalto-yliopiston Designing for Services -kurssilla ratkotaan haastavia tilanteita palvelumuotoilun keinoin. Yliopisto on järjestänyt kurssia jo lähes kymmenen vuotta, ja Espoon kaupunki oli tänä vuonna kumppanina neljättä kertaa.

Tänä syksynä kurssilla käsiteltiin nuorten kulttuuriharrastuksia, espoolaisille ja Espoossa vieraileville suunnattua mobiili­ sovellusta sekä sitä, miten Tapiola Sinfonietta -orkesteri palvelee asiakkaitaan joutuessaan väistötiloihin. Viime vuonna opiskelijat perehtyivät muun muassa kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseen sosiaali­ alalla.

– Aito yhteistyö kaupungin kanssa motivoi ja innostaa opiskelijoita. Se tuo opiskeluun konkretiaa, ja osa on kokenut, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa kaupun-

Kaupunkitekniikan keskuksessa projektipäällikkönä työskentelevä Suvi Kajamaa tarjosi jokunen vuosi sitten kurssilaisten haasteeksi Rantaraitin tulipaikkojen konseptoinnin. Yksikössä tiedettiin, että noin 40 kilometrin pituisella Rantaraitilla näkyy ajoittain luvattomia nuotiopaikkoja mutta luvallisia ei ole tarjolla.

Kuuden opiskelijan ryhmä perehtyi reitin maastoon ja haastatteli sidosryhmiä.

Joku olisi voinut odottaa tuloksena karttaa, johon olisi merkattu tulevien tulisijojen paikat. Projekti lähti kuitenkin uuteen suuntaan haastatteluiden ja havaintojen perusteella. Ulkoilijoita grillaaminen houkutteli ja lähiasukkaita hieman huoletti. Omat ristiriitaiset toiveensa ja epäilyksensä oli myös kaupungin työntekijöillä.

Tärkeäksi kysymykseksi nousi, miten ihmi-

siä kannustetaan kantamaan vastuuta yhteisistä palvelupisteistä, kuten tulisijoista, ja ryhmä haki vastauksia siihen.

– On ollut erityisen kiinnostavaa seurata, miten haasteiden omistajat kokevat ahaa-elämyksiä palvelumuotoiluprosessin aikana. Prosessi voi osoittautua osallistujille tärkeämmäksi kuin varsinainen lopputulos, Suvi sanoo.

Hän on seurannut lähes jokaisen espoolaisen haasteen käsittelyä kurssin tukihenkilönä. Suvi on itsekin suorittanut kurssin ja valmistunut muotoilijaksi vuonna 2013 ennen kuin aloitti työnsä Espoon kaupungilla.

Kaikki oppivat Kurssille valitaan tavallisesti noin viisi haastetta, ja kullekin haasteelle muodostetaan oma työryhmänsä. Kurssilaiset työskentelevät projekteissaan täysipäiväisesti kuuden viikon ajan.

– Työtahti vaatii aikamoista heittäytymistä myös Espoon kaupungin puolelta.

On löydyttävä aikaa kommentoida ja sparrailla. Olen painottanut tätä vuosien varrella, ja tuntuu, että yhteistyö toimii jatkuvasti paremmin, tänä vuonna jo tosi hyvin, Tuuli arvioi.

– Yhteistyö on sitä hedelmällisempää, mitä enemmän on valmis panostamaan s­iihen itse haasteen omistajana. Haasteen omistajaksi sopii, jos on avoin mieli, haluaa työhönsä uutta näkökulmaa ja pystyy ­sitoutumaan, Suvi lisää.

Opiskelijat käyttävät alalla tuttuja palvelumuotoilun menetelmiä, mutta myös >

11

Älä jätä asukasta pelkän nettipalve­lun varaan silloin, kun käsillä on suuria muutoksia. heidän panokseensa vaikuttaa kunkin opiskelijan persoona tai pikemminkin tausta.

Maisteriopiskelijoina heillä on erilaisia ­tutkintoja takanaan ja he tulevat myös eri puolilta maailmaa. Tänä vuonna 30 opiskelijan joukko edusti 19 kansalaisuutta, ja suomalaisia oli vain kaksi.

– Suunnitteluhankkeissa on tapana hakea vertailukohteita ja parhaita käytäntöjä maailmalta. Tällä kurssilla ne tulevat opiskelijoiden kautta Espooseen, Suvi sanoo.

Palvelumuotoilu ei ole pelkästään yhden kurssin aihe, vaan yhä enenevässä määrin tapa, jolla Espoo haluaa kehittää palveluitaan.

– Palvelumuotoilussa on olennaista se, että palveluja käyttävät ihmiset yritetään saada mukaan palvelujen suunnitteluun.

Haastatellaan, tarkkaillaan, ideoidaan yhdessä, tehdään prototyyppejä, kerätään palautetta ja kehitetään lisää, Tuuli sanoo.

Hän pitää myös tärkeänä, että palvelumuotoilun opiskelijat pääsevät perehtymään kuntaorganisaation monimuotoisuuteen, rakenteisiin ja päätöksentekoon, koska kunnissa heitä myös tarvitaan.

Apua asumiseen senioreille Espoolainen Suomen Asumisen Apu tukee senioreita muutoksessa, kun vaikkapa kotiportaista tai remonttilaskusta tulee este asumiselle. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Ari Nikkola perusti yhdistyksen parin kollegan kanssa vuonna 2017, kun aiempi projekti oli ohjannut heidät Maria Rystin juttusille.

Maria työskentelee vanhusten palvelujen erityisasiantuntijana Espoon kaupun-

gilla. Yhdessä he totesivat, että maksuttomat asumisen neuvot tulisivat tarpeeseen.

Asuuhan yli 75-vuotiaista suomalaisista yli 90 prosenttia kotona, ja vanhusten määrä vain kasvaa.

– Aloitimme pulmaneuvojina, mutta huomasimme pian, että asumisen pulmia tulee vähemmän, jos tulevia muutoksia ennakoi, kertoo yhdistyksen kehittäjä Päivi Rekula.

– Otimme kehittämistyöhön mukaan pienen joukon espoolaisia senioreita, ja yhdessä mietimme, millainen valmennus kannustaisi ennakointiin. Testailimme ajatuksiamme myös Espoon kaupungin ja eri järjestöjen tilaisuuksissa.

Nyt yhdistys järjestää Asumisen vaihtoehtoja 55+ vuotiaille -kursseja työväenopisto Omniassa ja tarjoaa verkkomateriaalia asumisen muutosten suunnitteluun.

Päivin mukaan osa kartoittaa omaa tilannettaan ja osa läheistensä tilannetta. Verkkomateriaali on tarjolla kaikille suomalaisille, mutta henkilökohtainen neuvonta ja tuki vain espoolaisille.

– Paikallistuntemuksesta on etua.

Meillä on tietoa esimerkiksi palvelutaloista, senioritaloista, paikallisista asuntomarkkinoista ja asumisen palveluista, Ari perustelee. Paikallisesti leviää myös tieto yhdistyksen tarjoamasta avusta. Arin mukaan moni ottaa yhteyttä saatuaan vinkin Espoon kaupungin seniorineuvonnasta, Nestorista.

– Me puolestamme ohjaamme kaupungin palveluihin, jos huomaamme, että olisi esimerkiksi paikallaan arvioida kotihoidon tarve, Päivi sanoo. Yhdistykseen kertyy myös tietoa siitä, millainen palvelu aut-

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

taisi vanhuksia asumisessa. Päivin ja Arin vinkki taloyhtiöille ja vuokranantajille on selvä: Älä jätä asukasta pelkän nettipalve­ lun varaan silloin, kun käsillä on suuria muutoksia.

Neuvoja pulmiin ja välineitä ennakointiin Suomen Asumisen Apu ry kannustaa työikäisiä ja tuoreita eläkeläisiä pohtimaan ajoissa asumiseen kohdistuvia toiveitaan.

– Ihmiset eivät yleensä halua ajatella itseään 20 vuotta vanhempana, mutta ennakointi kannattaisi, koska muutoksia on hankalampi tehdä vanhempana. Ikääntymisessä on hyvätkin puolensa, mutta yleensä aloitekyky heikkenee, samoin liikuntakyky. Tulotkin pienenevät, kun jää eläkkeelle. Monesti ihmiset tulevat myös varovaisemmiksi, jolloin on vaikeampi hakea apua esimerkiksi siivoukseen tai remonttiin, sanoo Ari Nikkola.

Ari ja Päivi ohjaavat ihmisiä suuntaamaan ajatuksia hissin, kynnysten ja kustannusten ohella myös siihen, missä asunto sijaitsee ja asuuko lähellä ystäviä tai sukulaisia.

– Vanhemmiten elämänpiiri pienenee, ja on yhä tärkeämpää, että seuraa olisi lähellä kotia, Päivi sanoo.

Yhdistys aloitti viime vuonna uuden hankkeen, jonka tavoitteena on saattaa talon tai korttelin väkeä yhteen, porinaporukkaan. Porinaporukka toimii jo Olarissa, Kirkkojärvellä ja Leppävaarassa.

– Kuka tahansa espoolainen voi ehdottaa uutta ryhmää, ja me autamme tilan ja ohjaajan järjestämisessä, Ari sanoo.

13

LUKU 1

LUKU 2

ESPOON VÄESTÖ VUODEN 2018 LOPUSSA

ASUKASMÄÄRIEN KASVU ERI ALUEILLA VUONNA 2018

Vanha-Espoo

554

Suur-Leppävaara

1 084 Suur-Tapiola

Suur-Espoonlahti

925

614 Suur-Matinkylä

1 014

Tällaisia me olemme Kasvavan Espoon asukkaat ovat nuoria, vaikka iäkkäiden osuus väestöstä lisääntyy voimakkaasti.

Ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja asuinalueista lisää väkeä ovat vetäneet erityisesti Suur-Leppävaara ja Suur-Matinkylä.

ESPOO KASVAA tasaisen varmasti. Viimeis-

ten viiden vuoden aikana Espoon väestö on kasvanut keskimäärin 4 600 hengen vuosivauhtia. Vuoden 2018 lopussa espoolaisia oli 283 632. Tätä suurempaa väestönkasvu on ollut Suomessa vain Helsingissä ja Vantaalla.

Espoon väestökehityksessä näkyvät koko maata koskevat isommat trendit: vaikka espoolaiset ovat keskimäärin muiden suurten kaupunkien asukkaita nuorempia, kasvaa täälläkin yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä suhteellisesti eniten.

Myös vauvoja tarvittaisiin lisää: vuonna 2018 asukkaiden määrä kasvoi kaikissa muissa väestöryhmissä, mutta alle koulu­ ikäisiä lapsia oli vuoden lopussa 260 vähemmän kuin vuoden alussa.

Kansainvälistyvässä Espoossa puhutaan monia kieliä: joka kuudennen kaupunkilaisen äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi.

Syntyperältään ulkomaalaistaustaisia on 17 prosenttia.

Lähde: Espoon väestörakenne 2018/2019

LUKU 3

4 600

ESPOON VÄESTÖ ON KASVANUT VIIMEISET VIISI VUOTTA NOIN

ASUKKAAN VUOSIVAUHTIA.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

Tiesitkö tämän?

LUKU 4

LUKU 6

ESPOON VÄESTÖMÄÄRÄ SUURALUEITTAIN 2000–2019

JOKA KUUDES ESPOOLAINEN PUHUU ÄIDINKIELENÄÄN JOTAIN MUUTA KUIN SUOMEA.

118

YHTEENSÄ ESPOOSSA PUHUTAAN

henkilöä 80 000 70 000

Suur-Leppävaara

60 000

Suur-Espoonlahti

50 000

Suur-Tapiola

40 000

Suur-Matinkylä

30 000

Vanha-Espoo

20 000

Pohjois-Espoo

10 000

Suur-Kauklahti

Yleisimmät vieraskielisten espoolaisten kotikielet vuoden 2018 lopussa olivat VENÄJÄ 6 937 puhujaa VIRO 5 974 puhujaa ARABIA 3 905 puhujaa ENGLANTI 3 068 puhujaa SOMALI 2 733 puhujaa KIINA 2 672 puhujaa

0 2000

2019

2008

vierasta kieltä äidinkielenä

LUKU 5

VUONNA 2018 ALLE 7-VUOTIAITA LAPSIA OLI ESPOOSSA

261

LUKU 7

17 % VUODEN 2018 LOPUSSA ESPOOLAISISTA

vähemmän kuin vuonna 2017

VUONNA 2018 YLI 75-VUOTIATA IKÄIHMISIÄ OLI ESPOOSSA

750

oli syntyperältään ulkomaalaistaustaisia.

LUKU 8

NOIN KOLME NELJÄSTÄ ESPOOLAISESTA ASUU PERHEESSÄ.

enemmän kuin vuonna 2017

Yhteensä espoolaisperheitä oli vuoden 2018 lopussa

ESPOON VÄESTÖN IKÄRAKENNE JA SEN MUUTOS vuodenvaihteessa 0–6 vuotta 7–15 vuotta 16–19 vuotta 20–34 vuotta 35–64 vuotta 65–74 vuotta 75+ vuotta 85+ vuotta Yhteensä

2013/2014

2018/2019

25 137 28 499 12 731 55 915 104 169 21 701 12 601 3 127

24 999 33 020 12 945 58 933 112 104 25 405 16 226 4 084

260 753

283 632

76 068

2,9 PERHEEN KESKIKOKO ON

henkeä. Tavallisin perhetyyppi aviopari, jossa on vähintään yksi lapsi.

15

Kestävä Espoo

teksti Tarja Västilä kuvat Roope Permanto

– Hyvinvoivat kuntalaiset saavat koko kaupungin kukoistamaan, sanoo Terhi Pippuri (oik).

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

Voi hyvin, Espoo!

Kunnan keskeisimpiä tehtäviä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Espoossa kaikki toimialat tekevät yhteistyötä, jotta kaupunkilaiset voisivat entistä paremmin.

H

yvinvointikertomus 2017–2021 paljastaa jo selailtaessa kaupungin tavoitteen: valokuvissa on tekemisen meininkiä, liikunnan iloa, hyväntuulisuutta ja harmoniaa – junioreista lähtien, senioreihin yltäen.

Tavoite kirjataan myös sanallisesti: Espoossa asuvat maan hyvinvoivimmat, terveimmät, onnellisimmat ja eniten liik­ kuvat asukkaat.

– Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla, siteeraa sivistystoimen erityissuunnittelija Terhi Pippuri Kuntalain tärkeää ensimmäistä pykälää.

Koko kaupungin yhteinen tehtävä Laki ohjaa toimintaa siten, että siitä tulee suunnitelmallista ja systemaattista. Terhin mukaan hyvinvoivat kuntalaiset saavat koko kaupungin kukoistamaan.

– Hyvinvointi on arjen voimavara, joka rakentuu monenlaisista asioita: fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja myös talou­dellisesta hyvinvoinnista. Kaupungin näkökulmasta se on elinikäisen oppimisen, mielekkään elämän, yhteisöllisyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien tukemista sekä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön ja hyvinvointia tukevien palve-

lujen tarjoamista, lisää sosiaali- ja terveystoimen erityissuunnittelija Riikka Puusniekka.

– Haluamme pois siiloista, korostaa Terhi.

Hyvä kiertää eri ikäryhmissä Hyvinvointityön ohjaukseen ja johtamiseen liittyvä kehittäminen aloitettiin liki neljä vuotta sitten. Erityistä huomiota on kiinnitetty hyvinvointiraportointiin, toimialat ylittäviin yhteistyörakenteisiin sekä työn nivoutumiseen talouden ja toiminnan suunnitteluun.

– Hyvinvointiraportoinnin osalta tavoitteena on, että kuntalaiset, päättäjät, virkamiehet ja yhteistyökumppanit voisivat hyödyntää kertyvää hyvinvointitietoa entistä paremmin. Yhteistyön vahvistaminen on mahdollistanut sen, että eri ikä­ ryhmien asioita voidaan käsitellä entistä systemaattisemmin, toteaa Riikka.

– Kolmelle ikäryhmälle – lapsille ja ­nuorille, työikäisille ja ikääntyneille – on kullekin asetettu omat hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, joiden toteutumista ohjausryhmät seuraavat ja arvioi­ vat. Tarkoitus on myös vahvistaa kaupunkitasoista järjestöyhteistyötä ja löytää näin uuden­laisia ratkaisuja hyvinvoinnin ­edistämiseen.

Yhtenä esimerkkinä ovat eri sukupolvet yhdistävät tekemiset: seniorit ja lapset voi- >

17

Kestävä Espoo

Vähävaraiset lapsiperheet on kasvava ryhmä.

Riskeihin voidaan vaikuttaa tukemalla vanhempia ja järjestämällä nuorille mielekästä tekemistä.

vat puuhailla ja harrastaa yhdessä. Hyviä kokemuksia on myös ikäihmisten ja vieraskielisten perheiden kohtaamisesta.

– Järjestöt toimivat usein paikallisesti, joten samalla saadaan aluetoimijat mukaan. Oman asuinalueen me-henki ja sosiaalisuus saavat hyvän kiertämään, miettii Terhi.

Tällä valtuustokaudella asukkaiden hyvinvointiin kiinnittää huomiota myös Hyvinvoiva Espoo -kehitysohjelma.

– Olemme tässä halunneet korostaa erityisesti mielen hyvinvoinnin merkitystä ja tuoda tutuiksi arkisia keinoja sen edistämiseksi, kertoo Riikka.

Pois köyhyydestä ja kulttuuria kaikille Vaikka ei uskoisi, niin Suomen kuudesta suurimmasta kunnasta Espoossa ja Vantaalla on suurin lapsiperheiden osuus perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista.

Espoossa pyritään vähentämään lapsiperhe­köyhyyttä ja lieventämään sen vaikutuksia. Tavoitteena on löytää ratkaisuja kaventamaan espoolaisten terveys- ja hyvinvointieroja.

– Vähävaraiset lapsiperheet on kasvava ryhmä. Riskeihin voidaan vaikuttaa tukemalla vanhempia ja järjestämällä nuorille mielekästä tekemistä. Kouluissa kuraattorit ja psykologit voivat ohjata nuoria harrastusten pariin, toteaa Terhi.

Koska kulttuuri kuuluu kaikille, taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä: Kaikukortilla on mahdollisuus osallistua kulttuuripalveluihin. Terhin mukaan Espoossa on ymmärretty, että kulttuuri lisää hyvinvointia.

Riikka Puusniekan (vas.) mukaan hyvinvointiin kannattaa panostaa. Kun palveluja kohdennetaan entistä paremmin jo varhaisessa vaiheessa, kaikki voittavat.

Hyvinvoinnin edistämisestä on lukuisia hienoja tuoreita esimerkkejä: lisääntyneet matalan kynnyksen liikuntapalvelut, Omnian osaamiskeskus, joka tarjoaa maahanmuuttajille tukea opiskeluun ja työnhakuun, asumisneuvonta-palvelu, kokemus­ asiantuntijoiden roolin vahvistaminen sekä seniorien ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen, luettelee Riikka.

Ideat lentoon ja vuoropuhelu eloon Riikan mukaan kiristyvässä kuntataloudessa hyvinvointiin kannattaa panostaa.

Kun palveluja kohdennetaan entistä paremmin jo varhaisessa vaiheessa, yhdenvertaisuus toteutuu ja kaikki voittavat.

– Kuntalaisten aktiivisuus on tärkeää ja siinä kaupungin rooli on tukea sekä tarjota

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

muun muassa luontevia kohtaamispaikkoja, kuten kirjastot ovat. Iltaisin tyhjinä olevat koulutilatkin voitaisiin antaa ­järjestöjen käyttöön, toteaa Terhi.

Molempien erityissuunnittelijoiden mukaan vuoropuhelu sekä kuntalaisten että muiden kaupungin toimijoiden kanssa auttaa ymmärtämään isompia kokonaisuuksia. Asiakaspalvelutyötä tekevät ovat lähimpänä asukkaita ja ­kuulevat siten parhaiten toiveita tai ­murheita.

– Ketteryys on hyväksi: ideoihin kannattaa aina suhtautua myönteisesti eikä torpata villejäkään ehdotuksia. Kentältä löytyy voimaa, suuri kiitos kuuluu kaupungin työntekijöille, jotka omalta osaltaan edistävät hyvinvointiasioita omassa työssään.

Kuntalaisella töissä teksti Taina Vehviläinen kuva Roope Permanto

Satu tiivistää turvallisuus- ja valmiussuunnittelun mielellään Havukka-ahon ajattelijan sanoin: ”Mitä se on? Se on sitä, että asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät.

Tätä lajia on harvalle suotu. Jolla sitä on, niin pitäköön hyvänään! Mutta tässä lajissa on kaksi pahaa vikaa; asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Joka arvaa ottaa nämäkin huomioon, on sille maailmanranta kevyt kiertää…”

Työtä arjen turvallisuuden eteen

­

Nimi: Satu Laukkanen Tehtävänimike: Turvallisuuskoordinaattori

T

yöskentelen konsernihallinnon turvallisuus- ja valmiusryhmässä. Päätehtäviini kuuluu kaupungin turvallisuussuunnittelun tukeminen, konsultointi ja kehittäminen. Tuen ja ohjaan myös toimialoja varautumisen suunnittelussa ja edistän kaupungin turvallisuusyhteistyötä yhdessä turvallisuuspäällikön kanssa. Yhteistyökumppaneitani ovat kuntalaiset, muut kunnat, viranomaiset ja oppilaitokset. Kuulun myös aktiiviseen turvallisuustoimijoiden ja -asiantuntijoiden verkostoon.

Työssäni kehitän myös turvallisuuskävelyjä. Kaupungin kiinteistöjen turvallisuuskävelyillä työntekijöitä perehdytetään työpaikan turvallisuusasioihin ja kiinnitetään huomiota työturvallisuuteen. Kaupunkiympäristössä kävelyjä toteutetaan kaupunkilaisten ja viranomaisten kanssa, ja niiden tavoitteena on parantaa Espoon turvallisuutta ja

vahvistaa asukkaiden turvallisuudentunnetta.

Tänä syksynä järjestimme ensimmäisen Safe with Espoo -tapahtuman, jossa jaettiin tietoa arjen turvallisuudesta sekä turvallisuusviranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen toiminnasta. Tapahtumaa on tarkoitus kehittää tulevina vuosina.

Olen valmistunut Laureasta turvallisuusalan tradenomiksi. Lisäksi minulla on tutkinnot sosiaali- ja terveysalalta sekä liiketaloudesta. Pitkä työkokemus eri tehtävissä kaupungilla tukee hyvin nykyistä työnkuvaani.

Parasta työssäni on turvallisuuden kehittäminen yhdessä eri ihmisten kanssa. Toimintaympäristön muuttuminen on jatkuva haaste.

Koko ajan pitää yrittää olla askeleen edellä ja reagoida muutoksiin, jotta meidän kaikkien arjen turvallisuus olisi taattu.

19

Hetkinen Espoota

kuva Roope Permanto

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

Tonttujen hiippailua tallin nurkilla VANHANAJAN JOULU tulee taas Talomuseo

Glimsiin. Tupa on puettu jouluasuun adventista nuutinpäivään 1.12.2019–12.1.2020. Myös päärakennuksen museopuodissa on joulu.

Jouluinen museo on oivallinen retkikohde koko perheelle. Museon tallirakennuksessa saa ruokkia ihmeen rauhallisia hevosia ja kuunnella hirnahduksia menneestä.

– Lapsuuden kyky nähdä tonttuja saattaa aikuiselta olla jo hukassa, mutta kuulemma aikuisetkin voivat nähdä tontun jälkiä lumessa, jos ovat valppaina, sanoo museon koordinaattori Karoliina Salmelainen.

Museossa on myös paljon ohjelmaa, muun muassa askartelutyöpajoja, musiikkiesityksiä ja erilaisia opastettuja kierroksia. Tervetuloa nauttimaan jouluisesta tunnelmasta!

Pääsymaksu 4 €/3 €, vuosikortti tai museokortti.

Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Keskiviikkoisin vapaa pääsy. Lisätietoja www.espoonkaupunginmuseo.fi HUOM! Entisajan joulunviettoa -opastuksia järjestetään tilauksesta myös ryhmille. Opastus on oppilasryhmille maksuton, muille opastusmaksu 40 euroa/ryhmä.

Opastuksen kesto on 30 min. Opastus on varattava etukäteen.

21

Kysymys & vastaus

teksti Paula Ristimäki kuva Roope Permant0

Espoon oma onnellisuusagentti Mitä onnellisuusagentti tekee? Kannustaa espoolaisia kiinnittämään huomiotaan asi­ oihin, jotka lisäävät hyvinvointia ja onnellisuutta. Käytännössä olen projektisuunnittelija Hyvin­ voiva Espoo -kehitysohjelmassa.

Onnellisuusagentti Jenni Björksten pohtii työkseen, miten espoolaiset voisivat olla entistä onnellisempia.

Miksi onnellisuusagenttia tarvitaan? Onnellisuus vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja hyvin­ vointiin, ja tavoitteena on lisätä hyvinvointia jokaisen arjessa.

Erityisesti haluan nostaa esiin mielen hyvinvoinnin, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle terveyden ja hyvinvoinnin edis­ tämisen saralla. Keskeisiä mielen hyvinvointia vahvistavia taitoja ovat tunnetaidot, myönteinen ajattelu ja joustavuustaidot (resilienssi), joita voi harjoitella ihan joka päivä.

Onnellisuutta tuo myös se, että löytää selviytymiskeinoja ja tukea elämässä vaikeinakin hetkinä.

Mikä tekee onnellisuusagentin onnelliseksi? Se, kun onnistuu haastavassa projektissa ja saa hyvää palautetta, samoin kuin se, että saa tehdä omien arvojensa mukaista, monipuolista työtä. Ja tietysti hyvät yhteistyökumppanit, joiden kanssa on ilo työskennellä.

Omassa elämässä onnelli­ suutta tuovat kolmevuotiaan poikani hauskat tarinat ja mieli­ kuvitus, perhe, jooga, ulkoilu, kävely metsässä tai meren rannassa, ystävät, hyvä musiikki tai leffa, kodin järjestely ja lukeminen. Moni asia.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI JOULUKUU 2019

Mitä käytännössä on tehty?

Hyvinvoiva Espoo -ohjelmassa on noin viisitoista erilaista projektia, joita toteutamme yhdessä kumppaneiden kanssa.

Kaupungin henkilöstölle kenties tutuimpia ovat Mieli ry:n kanssa toteutetut Mielenterveys elä­ mäntaitona -koulutukset, joihin on tähän mennessä osallistu­ nut noin 200 henkilöä. Moni on varmaan törmännyt myös Viisi keinoa -malliin, jota voi käyttää mielen hyvinvoinnin vahvistami­ sen työkaluna yksilö- tai ryhmä­ työssä tai vaikka omassa elä­ mässä. Tänä syksynä teimme viidestä keinosta videon, joka on suunnattu senioreille.

Olemme panostaneet myös mielen hyvinvoinnista vies­ timiseen. Päivän paras hetki -kampanjamme näkyi viime syksynä busseissa, metroissa ja somessa. Kampanja saa jatkoa loppuvuodesta. Tavoitteena on ollut herätellä espoolaisia huo­ maaman hyviä hetkiä arjessa.

Voi hyvin -yleisöluennot ovat liittyneet mielen hyvinvoinnin teemoihin ja olleet hyvin suo­ sittuja.

Miten onnellisuusagentiksi tullaan?

Vaikea kysymys! Toistaiseksi ei ole ole­ massa omaa koulutusohjelmaa onnelli­ suusagenteille. En myöskään ole kuul­ lut, että minulla olisi yhtään samalla tittelillä toimivaa kollegaa Suomessa.

teksti Camilla Nokelin kuva Timo Metsänen

Sattuu & tapahtuu

Liito-orava on Espoon nimikkoeläin. Pannoitettaessa se voi puraista kovaa, joten pannoittajalla ovat rukkaset tarpeen.

Liito-oravat pannoitettiin – missä ne nyt luuraavat?

SUUR-TAPIOLAN ALUEELLA käynnistyi

elokuussa liito-oravien radiopantaseuranta. Sillä kerätään tietoa liito-oravien kulkureiteistä niiden suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamista varten. ELY-keskus on antanut luvan pannoittaa kymmenen oravaa.

– Viisi oravaa on nyt pannoitettu.

Kolme löysimme Mankkaalta ja kaksi Tapiolan alueelta. Seuraavat viisi on tarkoitus pannoittaa keväällä, kertoo Laura Ahopelto Ympäristökeskuksesta.

Pannoituksen jälkeen oravia seurataan puolen vuoden ajan.

– Erityisen kiinnostavaa on selvittää, mistä ne kulkevat pääteiden, kuten Länsiväylän, Kehä I:n ja Kehä II:n yli.

Ympäristökeskuksen asiantuntijat Laura Ahopelto ja Laura Lundgren koordinoivat Espoon LIFE-hanketta, johon radioseuranta liittyy. Koska liito-orava liikkuu ­öisin ja iltahämärässä, niin Espoo on tilannut pannoituksen ja radioseurannan Ympäristötutkimus Yrjölän luontokartoittajilta.

Miten seurantaa tehdään?

Kaulapannassa on radiolähetin. Silti panta on hyvin kevyt, vain 5 grammaa. Lähettimen signaalia seurataan antennin avulla, ja näin oravien yölliset reitit selviävät. Seu-

rannasta syntyvä materiaali siirretään paikkatietojärjestelmään, jota hyödyntävät muun muassa kaupunkisuunnittelukeskus, ­rakennusvalvontakeskus ja tonttiyksikkö.

Materiaali on tarkoin suojeltua ja vain harvojen saatavilla.

– Pyydystämiseen käytetään läpinäkyvää loukkua. Se asennetaan puuhun, ja kun eläin lähtee liikkeelle kolostaan, se putoaa loukkuun, Laura Ahopelto kertoo.

Liito-orava on yöeläin ja aktiivinen ympäri vuoden. Siksi sen turkki on pehmeä ja paksu. Se puree kovaa, joten pannoittajalla ovat rukkaset tarpeen.

Mitä nyt tiedetään?

Liito-oravat liikkuvat eri metsäsaarekkeiden, niin sanottujen ”metsätupsujen” välillä.

Tapiolassa niiden tiedetään kulkevan pidempiä matkoja.

Liito-oravat elävät metsissä, joissa on vanhoja puita – kuusia, haapoja tai harmaaja tervaleppiä. Koiraat liikkuvat noin 750 metriä yössä. Naaraat pysyttelevät poikasten luona ja liikkuvat keskimäärin vain 300 metriä yössä. Niillä on useita eri pesäkoloja.

Vuonna 2016 Espoossa tehtiin kokonaisselvitys, jossa arvioitiin, että Espoon liito-oravakanta on noin 800 yksilöä.

23

Taiteiden Espoo teksti Verna Julkunen

Hyvää tekeviä tarinoita Taidegraafikko Seela Petran tarinallinen Sinä päivänä (One Day) -teos ilahduttaa pyöräparkin käyttäjiä ja muita ohikulkijoita kauppakeskus Ainoan sisäänkäynnin vieressä Tapiolassa. Tilaa reunustavat hauskat ja koskettavatkin eläinhahmot ovat olleet kaikkien tilaa käyttävien ja ohi kulkevien ihailtavina 24. lokakuuta 2019 alkaen.

Seela Petran teoksen hahmot suurennettiin kymmensenttisistä piirroksista.

Teoskokonaisuus levittäytyy neljälle seinälle ja jopa tilan keskellä oleviin pyl­ väisiin. Seela Petra on ensin piirtänyt pie­ niä kymmensenttisiä lyijykynä- ja väri­ kynäpiirroksia paperille, jotka hän on suu­ rentanut ihmisen kokoisiksi. Taideteoksen hahmot on suurennettu, tulostettu kol­ memetrisellä suurtulostimella alumiini­ komposiittilevylle, leikattu muotoon kuin ­paperinuket ja päällystetty antigraffitila­ minaatilla, jonka jälkeen ne on ruuvattu seinille.

Teos on Seela Petran ensimmäinen

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ LEHDESTÄ PUUTTUI?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 21.2.2020.

j­ ulkinen tilaustyö, ja hän on päässyt teke­ mään yhteistyötä monen tahon, kuten esimerkiksi Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen, EMMA – Espoon moder­ nin taiteen museon julkisen taiteen asian­ tuntijoiden, Public Art Agency Finlandin, SARC-arkkitehtitoimiston sekä rakennus­ liike SRV:n, kanssa.

Taiteilijana hän on erittäin tyytyväinen siihen, että on päässyt mukaan jo tilojen suunnitteluvaiheessa.

– Ilo on oikea sana kuvaamaan tuntei­ tani tämän projektin tiimoilta.

ELLA TOMMILA

N

ämähän ovat sellaisia überposi­ tiivisia duuneja, hyvää tekeviä tarinoita Espoosta, kuvailee Seela Petra teoksen hahmoja.

Sinä päivänä -teoksen tarinat pohjautu­ vat tositapahtumiin, ne kuvaavat kohtaa­ misia erilaisten ihmisryhmien kesken, esi­ merkiksi muistisairas pappa kohtaa teini­ poikien joukon.

Seela Petra on löytänyt teokseensa yh­ tymäkohtia Espoo-tarinasta, ja mainitsee muun muassa rohkeuden, sivistyksen ja yhteiskuntavastuun Espoon arvoiksi. Hah­ mot ovat ihmisiä, (kuten dementiapappa, hipsteriäijä ja isojalkainen mamma, kuten taiteilija heidät nimeää), eläimiä ja esineitä.

Julkisen taiteen tarkoitus on Seela ­Petran mukaan tehdä työtä hyvinvoinnin eteen. Hän toivoo, että teos tuottaisi iloa katsojalleen ja kannustaisi empatiaan.

– Että huomattaisiin lapset ja vanhuk­ set, kohdattaisiin maahanmuuttajat ja tu­ tustuttaisiin muutenkin erilaisiin ihmisiin, kuten transsukupuolisiin.