Wieteri 4/2016

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 4 JOULUKUU 2016

06

Johtamisen pilottik ­ okeilu puhalsi uusia tuulia

12

Kunta10-tulokset valmistuvat, mutta miten niistä otetaan hyöty irti?

Pysähdys tuo oivalluksen Työhyvinvointiasiantuntija Susanna Lähteenoja luottaa herähtämisen voimaan

22

16

Petri Häkkinen: ”Kriisit hallintaan hyvällä ennakoinnilla”

4 /2016

Espoo vastaa kasvavaan palvelutarpeeseen

palstat

12

3 terveiset

Kunta10-tulokset heti hyötykäyttöön

14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, mitäpä jos 24 kestävä kehitys, kilpailu

pitkä wieteri

Kunta10-tulokset valmistuvat joulu­kuussa.

Miten niiden anti siirretään käytännön tekemiseen, Juhani Grönqvist, Ulla Valtonen ja Satu Lumikaarto?

16

virtaa työhön

Mindfulness raikastaa työelämää Kaupungin työhyvinvointiasiantuntija Susanna Lähteenoja kertoo, miten saat iloa ja inspiraatiota työhön.

04

kädenjälki

22

Suut kuntoon ennen inttiin menoa

Kriisit hallintaan ennakoinnilla

Suun terveydenhuolto on mukana myös alokkaiden kutsunnoissa yhdessä liikunta­toimen asiantuntijoiden kanssa.

Miten Espoossa on varauduttu erilaisiin kriiseihin, turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen?

pomotentti

06

N

äin loppuvuodesta on aika katsoa, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Kaupungistuminen ja Espoon kasvutarina jatkuvat, ja samalla sekä lasten että eläkeläisten ja vieraskielisten osuudet kasvavat.

Meidän on vastattava palvelutarpeen kasvuun järjestämällä palvelut laadukkaasti ja tehokkaasti sekä investoimalla palvelutiloihin ja infrastruktuuriin. Toimintamenojen kasvu pyritään pitämään maltillisena ja investoinnit lisääntyvät ­hallitusti. Kaupungin investointitaso on talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman mukaisesti keskimäärin 280 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupunki ja kuntapalvelu -tutkimuksen mukaan espoolaiset ovat entistä tyytyväisempiä kaupungin järjestämiin palveluihin. Espoo-tarina päivitetään ensi vuonna, jotta se antaa toiminnallemme hyvät kehykset myös ensi valtuustokaudelle.

Saimme kaupunkilaisilta yli 5 000 vastausta kyselyyn, jonka vastaukset antavat suunnan Espoo-tarinan uudelle versiolle.

Uusi valtuusto hyväksyy sen syksyllä 2017.

Espoo valittiin keväällä Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi EU:n tutkimuksessa. Kasvamme myös tulevaisuudessa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Vaikka taloudellisia haasteita riittää ja valtion toimet ­kiristävät talouttamme entisestään, niin kaupunkirakennetta ja palveluja kehitettäessä meidän on katsottava pidemmälle tulevaisuuteen.

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa

Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

ajassa

ESJO-kokeilu pysäytti pohtimaan Lastesuojelupalvelun asiantuntija Anu Rämö ja sosiaalityön päällikkö Jaana Leppäkorpi kertovat, mitä saivat irti johtamisen pilottikokeilusta.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Arja Karasvirta, Pirkko-Liisa Merikoski ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia OMA Oy ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA Oy PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

ESPOON ENSI

Kansikuvassa on Susanna Lähteenoja (kuva: Vesa Tyni).

KAUPUNGIN YOUTUBE-

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

VUODEN TALOUS ON KITEYTETTY VIDEOON ”ESPOON TALOUS 2017”.

KÄY KATSOMASSA TILILTÄ.

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Koulu palveluna -kokeilu voitti innovaatiokilpailun

kuva iStockphoto

> KAUPUNGINJOHTAJAN innovaatio­ kilpailun voitti Koulu palveluna -kokeilu, jossa Haukilahden lukio toimii Aalto-yliopiston tiloissa. Yhteisten tilojen ansiosta eri koulu­ asteiden välille syntyy luontevasti yhteistyötä, vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista.

Tilojen yhteiskäyttö tuo myös säästöä.

Toisen sijan sai lastensuojelun päivystyksen ja ensiarvioinnin töiden uudelleenjärjestely Espoon keskuksen lastensuojelussa. Uuden toimintamallin ansiosta työ asiakkaan kanssa käynnistyy viipymättä lastensuojelu­ilmoituksen saapumisen jälkeen ja koko prosessi sujuvoituu.

Potentiaaliset innovaatiot -sarjan voitti kotihoidon Ropsu-robotti eli ohjelmisto, joka auttaa kotihoidon työjärjestelyissä ja automatisoi vuokratyövoiman tilauksen.

Sarjan toiselle sijalle ylsi Markkinaohjattu energiatehokkuuden kehitysmenettely.

Tiedon avulla arvioidaan Finnoon alueen rakennusten energiatehokkuutta.

Molempien sarjojen voittajat voittivat­ myös Laatukeskuksen Vuoden laatu­ innovaatio -kilpailun kansallisen kilpailun.

Ne etenivät vielä kansainväliseen kilpailuun, jonka voittajat palkitaan helmikuussa ­Prahassa.

ENERGIAA PÄIVÄÄN

Piristä päivää pomppimalla CUCKOO WORKOUT ON taukojumppasovel-

lus, jonka Espoon kaupunki on ottanut koko henkilöstön käyttöön. Parin minuutin mittaiset hauskat jumppahetket virkistävät ja pistävät veren kiertämään.

Voit jumpata yksin tai perustaa työkavereittesi kanssa jumppajoukkueen. Voit lisätä sovellukseen hälytyksiä ja linkittää ne omaan Outlook-kalenteriisi muistuttamaan jumppahetkistä. Pelimäisessä sovelluksessa noustaan aina ylemmille tasoille. Tärkeintä

on kuitenkin muistaa nousta tuolista ja herätellä kehoa työpäivän aikana. Istumatyötä tekeville suositellaan kolmea jumppataukoa päivässä.

Selainpohjaisen palvelun käyttö on ­helppoa: tarvitset vain tietokoneen ja nettiyhteyden.

Palvelun käyttäjäksi rekisteröidytään Essissä: Essi > Työkalut > Taukojumppasovellus

Irti makeanhimosta

än liikaakin. iseen: makeanhimon taltuttam Tässä toimituksen vinkit ena. ais tas verensokeri pysyy 1. Syö säännöllisesti, niin iljaa, väv sjy täy atteja, esimerkiksi 2. Suosi hitaita hiilihydra ia ja juureksia. palkokasveja, vihanneks yttuotteissa. mm. valmisruoissa ja kev on a 3. Vältä piilosokeria, jot lia. oho alk ja mia, kuten limsaa Vältä myös makeita juo hieta, äsalaattia, marjasmoot elm 4. Nauti jälkiruoaksi hed suklaata. pähkinöitä tai tummaa kuhiljaa haihtuu. ta vartti, jotta himo pik odo ee, isk lu liha mie n Ku 5.

ITA HE JOULUAIKAAN MAKE

RKKUJA on tarjolla väh

kuva Tommi Tuomi/O

tavamedia

3

kädenjälki

teksti Susanna Haanpää kuva Vesa Tyni

Suun terveydenhuolto (STH) on ollut mukana viimeisten kahden vuoden ajan kutsunnoissa liikuntatoimen kanssa. STH:n asiantuntijoiden mukaan tärkeintä on muistuttaa nuoria kokonaisvaltaisesta terveydestä.

Suu kuntoon ennen inttiä

M

issään muualla emme saisi näin suurta määrää 17–18-vuotiaita nuoria miehiä kuuntelemaan asiaa suun terveydestä, suuhygienisti Sanni Peteri iloitsee.

Hän oli mukana suunnittelemassa ja järjestämässä suun terveydenhuollon osiota syys­kuun kutsuntatilaisuuteen, joka pidettiin Kannusillanmäen väestösuojan tiloissa.

Sanni pitää tärkeänä sitäkin, että kutsunnoissa suun terveydenhuolto oli paikalla nimenomaan liikuntatoimen kanssa.

– Tämä oli tapa yhdistää hyvinvoinnin eri osa-alueet ja muistuttaa nuoria kokonaisvaltaisesta terveydestä sekä hyvinvoinnista, johon liikunta luonnollisesti liittyy.

Helsingissä ja Vantaalla suun terveydenhuolto on osallistunut kutsuntatilaisuuksiin jo aiemmin. Reilut kaksi vuotta sitten myös Espoossa alettiin suunnitella, miten tilaisuus voitaisiin järjestää. Espoon suun terveyden­ edistämistyön ryhmäläiset etsivät 10-päiväiseen tapahtumaan työntekijöitä ja alan opiskelijoita, jotka kertoivat kutsuntoihin saapuville nuorille suun terveydestä ja tupakka-

tuotteiden haitoista. Suun terveydenhuolto ja liikuntatoimi olivat mukana tapahtumassa omilla ständeillään, joiden kautta kutsunnoista lähtevät nuoret kulkivat.

– Liikuntatoimen ständillä käytiin läpi nuorten miesten liikuntatottumuksia, ja me puolestamme kiinnitimme huomiota nuuskan ja savukkeiden käyttöön sekä suun omahoidon tottumuksiin.

Nuoria muistutettiin myös siitä, että kutsuntaikäisiä ei Espoossa enää kutsuta hammashoitoon, vaan jokaisen on huolehdittava tarkastuskäynneistä omatoimisesti.

– Useissa varuskunnissa ei enää ole omaa hammaslääkäriä. Siitä syystä on tärkeätä, että ennen varusmiespalvelukseen astumista suun tila on tarkistettu ja mahdolliset vaivat on hoidettu kuntoon, Sanni vinkkaa.

Puolustusvoimat on antanut positiivista palautetta suun terveydenhuollon ja liikuntatoimen osallistumisesta kutsuntatapahtumaan. Puolustusvoimilta tuli heille jo pyyntö osallistua kutsuntatilaisuuksiin myös jatkossa. ●

Yhteistyötä yli rajojen kutsunnoissa Fakta 1 Syyskuussa järjestettäviin kutsuntoihin saapuu vuosittain noin 1 500 espoolaista. Idea siitä, että mukana on myös suun terveydenhuolto, on lähtöisin HATE-hammasterveystyöryhmästä.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Fakta 2 Suun terveydenhuolto ja liikuntatoimi olivat Espoon kutsuntatilaisuuksissa mukana tänä syksynä toista kertaa omilla ständeillään ja tilaisuuden alussa pitämillään lyhyillä tietoiskuilla. Huomiota kiinni­tettiin etenkin tupakoinnin ja nuuskan ­­käytön haittoihin sekä suun oma­toimiseen hoitoon.

JOULUKUU 2016

Fakta 3 Espoon kaupungin suuhygienistit ja ­hammashoitajat olivat kertomassa suun terveydestä. Mukana oli myös Metro­polia ammattikorkeakoulun suuhygienisti­ opiskelijoita ja Stadin ammattiopiston suun terveydenhuoltoon suuntautuneita lähihoitajaopiskelijoita sekä heidän ­opettajiaan.

– Ihminen on kokonaisuus, ja siksi on tärkeätä kertoa myös suun terveydestä monialaisesti. Olemme verkostoituneet aktiivisesti myös esimerkiksi vanhustenhuollossa ja peruskoulussa, suuhygienisti Sanni Peteri kertoo.

5

ajassa

teksti Susanna Haanpää kuvat Roope Permanto ja iStockphoto

Kokeilu pysäytti

pohtimaan Lastensuojelupalvelut osallistui syksyn aikana ESJO- eli espoolaisen johtamisen kehittäminen -projektin pilottikokeiluun, jossa paneuduttiin espoolaisen johtamisen hyviin käytäntöihin. Asiantuntija Anu Rämö ja sosiaalityön päällikkö Jaana Leppäkorpi pitävät pilotin parhaana antina pysähtymistä johtamisen äärelle. >

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

7

E

SJOn tarkoituksena on nivoa Espoo-tarina johtamiseen tiiviisti kiinni kokeilevan kehittämisen periaatteella.

– Siinä sparrataan ja valmennetaan esimiehiä keskustellen ja niin, että nämä voivat itse johtaa kehittämistään, henkilöstön kehittämispäällikkö Hanna Saaristo selittää toimintatapaa.

Lastensuojelupalveluissa pilottiin osallistui koko johtoryhmä, jonka jäsenet pyysivät alaisiltaan, kollegoiltaan ja esimieheltään palautetta esimiestyöskentelystään. Tuloksia on käyty lävitse valmentajan kanssa henkilökohtaisissa keskusteluissa ja yhdessä erilaisia esimiesrooleja pohtien.

– Kuulun lastensuojelupalveluiden johtoryhmään, mutta en työskentele esimiehenä vaan asiantuntijana. Minulle on ollut todella tärkeätä saada systemaattista palautetta työstäni, asiantuntija Anu Rämö kertoo.

Hänen mukaansa saatu palaute on auttanut jäsentämään omaa työtä entistä paremmin.

Tukipalvelupäällikkönä ennen pilotoinnin alkua työskennelleelle Jaana Leppäkorvelle kysely puolestaan antoi välineitä uuteen työtehtävään sosiaalipalveluiden päällikkönä.

Hän päätyi pyytämään palautetta sekä entisiltä että uusilta alaisiltaan.

– Kun työtehtävät muuttuvat, on hyvä pohtia omaa johtamista; mikä on olennaista,

kun otan uuden tehtävän haltuuni. Samalla tulin miettineeksi, miten esimiehenä hyödynnän verkostojani ja miten rakennan uusia, hän kuvailee.

Mitä hyötyä asiakkaalle?

– ESJOn tarkoituksena oli pilotoida sitä, miten espoolainen johtamisen strategia näkyy arjessa ja saada pohtimaan, mitä se tarkoittaa kullekin esimiehelle omassa työssään, Hanna tarkentaa.

Palautelomakkeessa käsiteltiin kahdeksaa eri teemaa, joiden avulla esimiestä arvioitiin.

Näitä olivat esimerkiksi se, millaisina alaiset näkevät esimiehensä uudistajana, arjen sujuvuuden varmistajana, vastuullisena toimijana, toimintaympäristön tuntijana ja tuloksentekijänä.

Lastensuojelupalveluiden johtoryhmässä arjen sujuvuuden varmistaminen nostettiin yhteiseksi tärkeäksi tehtäväksi.

– Kun asiakastyö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa sujuvat, siitä koituu asiakkaalle merkittävää hyötyä. He saavat apua nopeasti ja omien tarpeidensa mukaisesti, Anu täsmentää.

Hän päätyi myös omassa työssään paneutumaan tähän rooliinsa ja alkoi miettiä, miten voisi sujuvoittaa arjen työtä. Viestinnän tehostaminen kiteytyi yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi.

– Oivalsin, että valmistelemani asiat ja materiaalit voisivat olla vielä hiukan pidemmälle analysoituja ja työstettyjä, Anu pohtii. >

”ESPOOLAISEN JOHTAMISEN TAVOITTEENA on Espoo-tari-

nan toteuttaminen, ja sen toimeenpanoa on kehitetty pilotoiden sekä kokeilevasti. Kehittämisessä esimiehiä ei haluttu kouluttaa toteuttamaan tiettyä johtamistapaa, vaan lähdettiin katsomaan, mitä hyviä käytäntöjä organisaatiosta löytyy. Samalla tutkittiin, mitä yhteistä johtamisessa voisi olla eri yksiköissä.

Tärkeintä on, että Espoo-tarinan toteuttaminen tapahtuu asukas- ja asiakasrajapinnassa, ja siihen tarvitaan tietysti koko henkilöstöä.”

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

Johtamisen pitää uudistua kaiken aikaa ESPOOLAISEN johtamisen kehit­tä­

Tukipalvelupäällikkönä aiemmin työskennellyt Jaana Leppäkorpi sai esimieskyselyn avulla hyviä välineitä uuteen työtehtäväänsä sosiaalipalveluiden päällikkönä.

misen projek­tissa, ESJOssa on kehitetty ­johtamista ja valmisteltu espoolaista johtamisen mallia esimiesten kanssa.

Se ponnistaa Espoo-tarinasta, jonka ­jalkauttamisessa johtaminen on avain­ asemassa.

Erityistä huomiota on kiinnitetty sii­ hen, että koko kaupungin, toimialojen ja tulosyksiköiden tavoitteet ja tulostavoit­ teet johdetaan Espoo-tarinasta ja että tavoitteiden on oltava mitattavia, seurat­ tavia sekä ohjattavia.

Piloteissa on korostettu arvostavaa vuorovaikutusta ja valmentavaa sekä tavoitteellista yhteistyötä.

– ESJOn perustana on pidetty tavoit­ teiden selkeätä asettamista, jatkuvaa oppimista ja toteutusta, eli uskallusta mitata tuloksia. Toteutustapa on voi­ nut vaihdella eri yksiköissä, eli pilottiin osallistuneilla on ollut vapaus muotoilla nämä omaan työyhteisöönsä parhaiten sopivaksi, henkilöstön kehittämispäällik­ kö Hanna Saaristo tarkentaa.

ESJOssa tarkoitus on ollut lisätä esi­ miesten tietoisuutta omasta johtamises­ ta ja muistuttaa, että johtamisen kehittä­ minen on jatkuvasti uudistuva prosessi.

Tärkeimmät kehittämisen tulokset kuvataan espoolaiseen johtamisen käsi­ kirjaan, joka ilmestyy ensi vuoden alus­ sa. Tuloksia hyödynnetään kaupungin yhteisissä esimiesfoorumeissa, ja ne näkyvät myös Essissä sekä uudistetuissa johtamisvalmennuksissa ensi vuodesta alkaen.

Myös Essiä uudistetaan. Sieltä löytyy esimiehille työkaluja, kuten johtamisen kulmakivinä olevat arvot, tavoitteiden asettamisen työkalut, materiaalia ver­ taisoppimiseen ja palautekäytäntöihin sekä esimiehen työkalupakki. Jatkossa Essi sisältää myös johtamisvalmennus­ ohjelman verkko-oppimisympäristön.

9

Sekä Anu että Jaana pitävät ESJO-pilotin erityisenä antina sitä, että johtamisen äärelle saattoi pysähtyä. Oli mahdollista ottaa aikaa aiheiden työstämiselle sekä yksin että valmentajan sparrauksessa.

– Tällainen on arvokasta. Esimerkiksi itse pohdin työtäni entistäkin tiukemmin siitä näkökulmasta, mitä hyötyä tästä syntyy asiakkaalle, vaikka en varsinaisessa asiakasrajapinnassa työskentelekään, Anu toteaa.

Jaanalle työtehtävien vaihtumisen keskelle osunut pilotti kirkasti ajatuksia oman esimiestyöskentelyn kehittämisestä: – Minulle on tärkeätä pohtia sitä, kuinka varmistaa arjen sujuminen ja keskittyä suunnitelmalliseen uudistamiseen siten, että työ on tuloksellista – eli kuinka yhdistää nämä kolme rooliani.

Työkaverit hyviä tyyppejä Lastensuojelupalveluissa johtoryhmä kokonaisuutena sai hyvän palautteen, eikä vas­ tauksissa ollut suurta hajontaa.

– Vaikka aina on parantamisen varaa, tuli olo, että olemme oikealla tiellä, Anu toteaa.

Johtoryhmän tulosten purkamisen ja kä-

sittelyn jälkeen kyettiin laatimaan yhteiset tulevaisuuden tavoitteet aiempaa tarkemmin.

– Johtoryhmätyöskentelyssä tämä hitsaa työtämme ja tekemistämme yhteen entistä paremmin, Anu uskoo.

Yhtenä osana pilottia lastensuojelupalveluiden johtoryhmän jäsenet antoivat palautetta myös toisilleen.

– Pysähdyimme miettimään myös työkavereitamme. Heräsimme huomaamaan, miten hyvää työtä toiset tekevät, ja arvostus kollegoita kohtaan lisääntyi, Jaana kertaa.

Se, että tuloksia myös käsiteltiin yksilöllisesti ja koko johtoryhmän kesken keskustellen ja palautetta antaen, tuntui tärkeältä.

– Syntyi yhteistä ja jaettua ymmärrystä myös siitä, miten hyvistä asioista voi jatkossakin pitää kiinni, Jaana summaa.

Hänen mukaansa halu kehittää toimintaa ja kehittyä itse näkyvät vahvasti lastensuojelupalveluissa yleisemminkin: – Täällä on avoin ja innokas henki. Organisaatiomme muillakin tasoilla jo odotetaan, että he pääsevät tekemään tämän kyselyn ja käsittelemään sen tuloksia. ●

4 kuukautta ESJOa LASTENSUOJELUPALVELUIDEN PILOTTI valmisteltiin johto­

ryhmässä keväällä ja kysely tehtiin syyskuussa. Siihen vastasivat päälliköiden alaiset ja heidän esimiehensä.

Kyselyssä oli kahdeksan teemaa, jossa vastaajat arvioivat esi­ miestään erilaisissa tehtävissä ja työrooleissa. Nämä arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen. Kaikkiaan saatiin 90 vastausta, keski­ määrin 15 jokaista johtoryhmän jäsentä kohden.

Johtoryhmän kehittämispäivänä käytiin läpi tulokset ja kir­ jattiin johtoryhmän vahvuudet sekä kehittämiskohteet. Purku jatkui roolitehtävällä, jossa etsittiin omia vahvuuksia. Lasten­ suojelupalveluissa keskiöön nostettiin toimintaympäristön tunte­ minen, tuloksen tekeminen ja arjen sujuvuuden varmistaminen.

Tämän jälkeen alkoi yksilöllinen valmennus, eli coachaus, joka järjestettiin kaksi kertaa. Coachingin jälkeen pidetään kehi­ tyskeskustelu oman esimiehen kanssa, jossa pohditaan omaa johtamista työn kehittämisen näkökulmasta ja laaditaan tavoit­ teet jatkoa varten.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

Ympäristö­keskuksessa otettiin asiakas­palaute ­johtamisen välineeksi YMPÄRISTÖKESKUKSESSA tehtiin keväällä

– Pohdin työtäni nyt entistä enemmän siltä näkökantilta, mitä hyötyä asiakas saa meiltä, kertoo lastensuojelupalvelun asiantuntija Anu Rämö.

asiakastyytyväisyyskysely ensimmäistä kertaa.

– 30-henkisen keskuksemme asiakaskunta ­ on laaja: ulkoisia toimijoita, kuten yrityksiä, järjestöjä tai viranomaisia on satoja. Teemme yhteistyötä 50 ulkoisessa verkostossa, ja kaupungin sisäisiä yhteistyöryhmiäkin kertyy yli ­ 20, ympäristöjohtaja Tarja Söderman laskee.

Kyselystä saatua palautetta työstettiin johtamisen välineenä. Siinä mietittiin, miten kukin omassa asiakastyössään edistää ympäristö­ vastuullisuutta.

– Tärkeätä on tehdä ympäristökeskuksen ­ työ läpinäkyväksi: kerromme, mitä teemme ­mutta myös sen, mitä emme tee – me emme ­esimerkiksi kaavoita, vaan tarjoamme ympäristötietoa ja -asiantuntemusta kaavoittajan käyttöön, Tarja tarkentaa.

Saadulla palautteella on ollut vaikutusta muun muassa viestinnän linjauksiin.

– Tavoitteena on viestinnässämme huomioida asiakkaan kohtaaminen ja uudet viestintä­ välineet entistä tarkemmin.

Palautteen mukaan ympäristökeskukseen luotetaan vaikeissakin kysymyksissä, kuten lupaasioissa, jotka voivat olla ristiriidassa asiakkaiden toiveiden kanssa.

– Tämä kuvaa sitä, miten meillä asiat hoidetaan. Pienessä yksikössä asiantuntijat hoitavat asiat suoraan ja heidät myös saa langan päähän.

Meillä on myönteinen ihmiskäsitys ja luottamus ammattitaitoiseen henkilöstöön.

11

pitkä wieteri

Tulokset valmistuvat joulukuussa

teksti Susanna Haanpää kuvat Jorma Marstio

Satu: Näinpä, mutta vaikka suomenkielisen varhaiskasvatuksen kaikilla yksiköillä on yhteinen tavoite, ne voivat elää myös tiimikohtaisesti. Kussakin tiimissä pohditaan, mitkä asiat nostetaan käsittelyyn, ja tässä Snadit stepit -työkalu toimii tosiaan hyvin.

Ulla: Ongelmien ilmaannuttua pitää puhua esimiehelle, sillä avaimet hyvinvointiin ovat työyhteisössä.

Kunta10-kyselyjen lisäksi on myös muita työhyvinvoinnin työkaluja, kuten ilmapiirikysely, jonka voi tehdä kuinka tiheästi tahansa. Samoin Snadit stepit -työkalu on kehittämisen väline, jossa kuvataan nykytilan lisäksi tavoitteet, joita kohti kuljetaan pienin askelin.

Muista kysyä sparrausapua Juhani: Tärkeätä on se, että eri yksiköiden tuloksia voi verrata omiin ja saada sparrausapua muista yksiköistä.

Jos jossakin yksikössä on ongelmia tietyissä asioissa, voi toinen niissä hyvin onnistunut yksikkö vinkata, miten edetä asian ratkaisemiseksi.

Ulla: Kunta10-tuloksia odotetaan kuin joulua, ja tulosyksikkö ylintä johtoa myöten pitää niitä tärkeinä. Vastauksista saa hyvän käsityksen siitä, mihin asioihin työnantajina ja esimiehinä meidän on syytä kiinnittää huomiota.

Kunta10-kyselyn tulokset viitoittavat tietä parempaan työhyvinvointiin suomenkielisen varhais­ kasvatuksen piirissä.

Tulosten tutkailu ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan niiden anti on siirrettävä vahvasti käytäntöön.

Tuloksista oikeaa toim K

unta10-tulosten hyödyntämisessä auttaa keskusteleva ja valmentava ote ­johtajien, esimiesten sekä alaisten kesken ja sopivien työkalujen ottaminen käyttöön. Työhyvinvoinnin erityissuunnittelija ­Juhani Grönqvist sivistystoimesta, aluepäällikkö Ulla Valtonen Espoonlahden varhaiskasvatuksesta ja päiväkodinjohtaja Satu Lumikaarto Ellipsin päiväkodista löivät viisaat päänsä yhteen ja alkoivat pohtia käytännön haasteita tarkemmin. ●

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

Juhani: Tulosyksiköiden johtajien kanssa käymme valmentavaa keskustelua Kunta10:n tuloksista. Pohdimme ratkaisukeskeisesti, mitä kukin tarvitsee johtamistyönsä tueksi ja miten kyselyn tulokset siirretään käytäntöön.

kohti mintaa

Satu: Yksikköesimiehenä tiedän, että noilla kyselyn tuloksilla on merkitystä. Vastauksista näkee, mitkä asiat suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja kussakin yksikössä nousevat esiin. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten Kunta10:ssä pinnalla oli työpaikkakiusaaminen, jota päästiin ratkomaan tulosten saavuttua.

Ongelmat ja onnistumiset tapetille Juhani: Esimiesten velvollisuus on käydä kyselyn tulokset lävitse keskustellen ja sopia toimenpiteistä sekä niiden aikataulusta – tämä on henkilöstöstä välittämistä. Ongelmakohtien lisäksi on muistettava nostaa esiin onnistumiset ja pohtia niitäkin: miksi onnistuimme tässä?

Oravanpyörä toimii Juhani: Voidaan ehkä puhua positiivisesta oravanpyörästä: kun henkilöstö on tyytyväinen johtamiseen, tämä näkyy hyvinvointina työpaikalla ja sitä kautta asiakkaan tyytyväisyytenä. Tämä puolestaan palautuu takaisin työntekijöihin ja heidän esimiehiinsä.

– Snadit stepit -työkalu jäsentää ja varmistaa Kunta10-tulosten muuttumisen toiminnaksi, toteavat työhyvinvoinnin erityissuunnittelija Juhani Grönqvist sivistystoimesta, päiväkodinjohtaja Satu Lumikaarto Ellipsin päiväkodista ja aluepäällikkö Ulla Valtonen Espoonlahden varhaiskasvatuksesta.

Ulla: Aivan. Mainitsemallesi kiusaamiselle on nollatoleranssi, ja sitä lähdettiin purkamaan heti. Esimerkiksi työhyvinvoinnin ja työsuojelun koordinointiryhmä voi järjestää koulutusta ja auttaa kehittämään hyviä alais- ja työyhteisötaitoja.

Näillä keinoilla pyritään antamaan eväitä myös ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Ulla: Hyvä, että mainitsit onnistumiset. On erittäin tärkeätä nostaa esiin, mistä on tullut hyvää palautetta ja miten jatkossakin voidaan ylläpitää tätä hyvää!

Satu: Joo, ja on ollut hauska huomata, että Kunta10-kyselyn tulokset heijastuvat usein myös asiakastyytyväisyyteen.

Satu: Ei kuitenkaan riitä, että kerran kahdessa vuodessa saatavat Kunta10-tulokset käydään vain kerran läpi yksikössä. Meillä niihin palataan pitkin vuotta esimerkiksi kehityskeskustelujen yhteydessä ja olemme verranneet uusia tuloksia myös aiempiin.

13

hetkinen Espoota

kuva Vesa Tyni

Joulutöitä Riilahden toimintakeskuksessa Riilahden työtoiminnassa on asiakkaina noin 40 aikuista kehitys­ vammaista. He neulovat ja valmistavat kuvataidetta Väiski-nimisessä väistötilassa Merikansantie 4 B:ssä. Väiskissä ­on myymälä, joka on avoinna ma–to klo 9–11. Myymälästä voi ostaa mm. joulukoristeita, helmikoruja, löylynhenkiä, poppanaa, tiski­rättejä, kierrätystaidetta, keramiikkaa, linnunpönttöjä ja katiskoja. Myyntituotteita valmistetaan läpi vuoden. Kuvassa on etualalla asiakas Vappu Hurme ja hänen takanaan ohjaaja Tiina Kari.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

k as Par

äh s etä ey kuvasi ja yht

tie te tos i s-postilla: wie

ir @ esp oo.fi.

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

.L aj llä ulka istaan tää

15

virtaa työhön

teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat Vesa Tyni

– Lyhytkin läsnä­ olo­harjoitus kesken työpäivän auttaa katkaisemaan ajatus­ myllyn ja avaa mielen luoville vaihtoehdoille, sanoo työhyvin­­­ vointiasiantuntija Susanna Lähteenoja.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

L

ähes muoti-ilmiöksi noussut mindfulness on lyhyesti määriteltynä läsnä olemista tässä hetkessä ja myötätunnon vaalimista itseä ja muita kohtaan. Ärsyketulvan, vaatimusten ja kiireen keskellä pysähtymisen tarve on noussut huutavaksi. Mindfulness-harjoitukset auttavat pääsemään irti oravanpyörästä ja pysähtymään ajatusten, tunteiden ja aistimusten äärelle.

– Koulutuksissa ideana on esitellä mindfulnessin tarjoamia mahdollisuuksia. Jokainen voi sitten miettiä, löytyykö motivaatiota harjoitteluun, sanoo kaupungin työhyvinvointiasiantuntija Susanna Lähteenoja.

Hän on väitellyt sosiaalipsykologian alalta mutta kouluttautunut myöhemmin myös mindfulness-ohjaajaksi. Susanna tietää omasta kokemuksesta, miten työ voi katkaista kosketuksen itsen eri puoliin, ja miten

mindfulness palauttaa yhteyden kokonaisuuteen.

”Herähtämisen” tärkeä hetki Läsnäolon harjoittaminen ei edellytä kääntymistä minkään uskonnon kannattajaksi, vaikka mindfulnessin juuret ovatkin itämaisissa uskonnollis-filosofisissa traditioissa.

Länsimaisessa terveydenhuollossa tietoisuustaitoja on käytetty eniten stressin- ja kivunhallinnan sekä terapian välineinä.

– Keskiössä on säännöllinen harjoittelu, joka voi olla tähän hetkeen pysähtymistä ja havaintojen tekemistä itsestä ja ympäristöstä.

Ei tarvita tunnin meditaatiota, vaan lyhytkin harjoitus vaikka kesken työpäivän riittää katkaisemaan ajatusmyllyn ja rutiininomaisen tapamme toimia, Susanna selventää.

Rutiinien katkaisu on hetki, jolle hän on keksinyt osuvan nimen: herähtäminen. Se on nukahtamisen vastakohta ja merkitsee mielen avautumista luoville vaihtoehdoille. >

Mindfulness apuna työelämässä

Pysähdys

tuo oivalluksen Mindfulness on tuonut työhön iloa, inspiraatiota ja uusia oivalluksia. Espoossa kaupunki ja työyhteisöt järjestävät aiheesta koulutuksia henkilö­­kunnalle.

17

Rusinan mutustelu ja aistimusten tarkkailu on yksi tapa keskittää huomio läsnä olevaan hetkeen. Yleisöluennoilla Susannalla on tapana teettää harjoitus, jossa kuulijat saavat aistia viiden minuutin ajan, miltä tuntuu istua tuolissa. Toinen harjoitus opastaa rauhoittumiseen hengityksen avulla: vuoroin kolme syvää hengitystä sisään ja kolme hidasta ulos.

– Hengitys vaikuttaa suoraan tunteisiin.

Rauhallinen hengitys kuljettaa hermostolle viestin, että vaara on ohi. Tällaisen harjoituksen kuka tahansa voi tehdä milloin vain, kun edessä on jännittävä tilanne tai vaativa asiakas, kouluttaja vinkkaa.

Harjoittele myötätuntoa myös itseä kohtaan Susanna teettää koulutuksissa myös myötätuntoharjoituksia. Monelle kuulijalle hyväksyvän asenteen omaksuminen itseä kohtaan on tietoisuusharjoituksia vaikeampi pala.

– Meillä on taipumus sättiä itseämme virheistä ja epäonnistumisista kohtuuttoman ankarasti. Voisimme joskus miettiä, millaisilla sanoilla lohdutamme ystäviämme vastaavissa tilanteissa ja soveltaa noita lauseita itseemme.

Lempeä sisäinen puhe on tärkeää, koska hyväksyntä säteilee muihin ihmisiin. Kyky ­itsemyötätuntoon korostuu asiakastyössä.

Erityisesti sosiaali- ja terveysalan ja sivistystoimen koulutuksissa on puitu esimerkki­ tapauksia ja pyritty löytämään yhteisvoimin vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Ratkaisevaa on pysähtyä ärsykkeen ja ­reaktion väliseen kohtaan, koska siinä voi

”Lempeä sisäinen puhe on tärkeää, koska hyväksyntä säteilee muihin ihmisiin.

Kyky itsemyötä­ tuntotaitoon korostuu asiakastyössä.” löytää vapauden toimia toisin kuin ennen. Esimerkiksi tutun ja vaikean asiakkaan voi kohdata uusin silmin.

Kaikki hyötyvät, kun tunteiden säätely paranee Tutkimuksissa on havaittu, että harjoitukset vaimentavat stressiä, lisäävät psyykkistä joustavuutta ja vähentävät kivun, masennuksen ja ahdistuksen oireita. Jopa muistia, tunnesäätelyä ja kehotietoisuutta säätelevissä aivojen osissa näyttää tapahtuvan myönteisiä muutoksia.

Harjoituksia ei kuitenkaan tehdä hyötymismielessä, vaan hyödyt tulevat kaupan päällisinä. Kun ihminen on tarkkaavaisesti läsnä, työt sujuvat tehokkaammin. Pysähtyminen tunteiden äärelle parantaa niiden säätelytaitoja, ja hankalien tunteiden, kuten ahdistuksen ja pelon hyväksyntä saa ne paradoksaalisesti lievittymään. Myötätunto puolestaan kasvattaa ymmärrystä itseä ja muita kohtaan ja koituu koko työyhteisön hyväksi. ●

Tee myötätuntoharjoitus Kun tunnet olosi epämukavaksi, etsi tuo kohta kehostasi ja sano itsellesi: • Tämä on kärsimyksen hetki, tämä sattuu.

• Kärsimys kuuluu elämään enkä ole yksin.

• Hyväksyn itseni tällaisena, olen turvassa ja annan itselleni anteeksi.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

Mindfulness vapauttaa voimavaroja SUOMENKIELISEN OPETUKSEN kuraat-

tori Eija Sinkkonen on osallistunut sivistystoimen järjestämiin mindfulness- ja myötätuntokoulutuksiin ja kokee saaneensa niistä oivallisia työkaluja työhön.

– Meidän ammattikunnassamme on suuri tunnekuorma ja vaara jäädä märehtimään ikäviä tapahtumia tai soimaamaan itseä. Myönteinen sisäinen puhe ja myötätuntoinen asenne itseä kohtaan auttaa päästämään irti negatiivisesta tunteesta ja menemään eteenpäin, Eija katsoo.

Hän on tehnyt hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoituksia lapsille ja nähnyt, miten oppilaatkin hyötyvät niistä. Itseltään täydellisyyttä vaativa koululainen alkaa ymmärtää, että armottomuuden sijasta voi opetella puhumaan itselle yhtä lempeästi kuin kaverille. Levottomia oppilaita harjoitukset ovat rauhoittaneet.

Niin oppilaat kuin kollegat ovat saaneet apua harjoitteista, joissa käytetään rauhoittavaa koskettamista, voimalauseita ja myönteisiä mielikuvia. Mindfulness onkin saavuttanut suuren suosion juuri ihmissuhdetyötä tekevien keskuudessa.

– Se on vapauttanut resursseja ja auttanut löytämään ratkaisuja. Harjoitukset avaavat yhteyden toisiin, kunhan vain muistaa pysähtyä kesken työpäivän kuulostelemaan itseään, Eija neuvoo.

kuntalaisella töissä

teksti Inkeri Vierunen kuva Vesa Tyni

Ammattina sosiaalityöntekijä

Inkeri Vierunen auttaa muuttamaan suuntaa

S

osiaalityöntekijänä saan virtaa moottoriini, kun näen ihmisten elämäntilanteiden muuttuvan parempaan suuntaan.

Minulla on menossa viides vuosi sosiaalityöntekijänä. Vaikka lastensuojelu on julkisuudessa kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja, oikeasti se on vain pieni osa työstämme. Pääasiassa kartoitamme eri palveluja asiakkaiden tarpeisiin.

Pyrin tekemään työtäni lapsen näkökulmasta. Oli lapsi minkäikäinen tahansa, haluan muodostaa näkemyksen hänen syvimmistä tarpeistaan. Tämän pohjalta rakennan palvelukokonaisuuden, jolla lapsi ja perhe tulevat autetuiksi.

Joskus lapset joutuvat aikuisen tehtävään.

Tavoitteeni on, että lapset saisivat elää lapsena suojattua elämää, aikuiset taas tarvitsevat vanhempana voimia ja rohkaisua. Tähän suojattuun tilaan yritän saatella asiakasperheeni. Vaikeassa tilanteessa pitää harkita, mikä on vähiten huono ratkaisu lapsen edun näkökulmasta.

Työhöni kuuluvat suurten surujen ja vihamielisten tilanteiden kohtaaminen. Hyvä työyhteisö ja tukea antavat esimiehet ovat avainasemassa näiden tilanteiden keskellä elämiseen. ●

162 sosiaalipalvelujen ammattilaista Sosiaali­ työntekijöitä Espoossa on 162.

Miehiä heistä on 14 (8,6 %).

Vakinaisia työntekijöitä on 106.

Määräaikaisia työntekijöitä on 56.

Johtavia sosiaali­työntekijöitä on 29.

Kaksi heistä on miehiä.

fakta 1 Sosiaalityöntekijöitä työskentelee aikuissosiaalityössä, vammaispalveluissa, lastensuojelussa, vanhuspalveluissa, sairaalassa, sosiaali- ja kriisi­päivystyksessä sekä mielen­ terveys- ja päihde­palveluissa. 149 työskentelee perheja sosiaalipalveluissa, vanhuspalveluissa 10 ja terveys­ palveluissa 3. fakta 2 Tavoitteena on, että yhdellä sosiaalityöntekijällä on korkeintaan 40 asiakasta. fakta 3 Viikossa Espoossa tehdään 135 lastensuojeluilmoitusta.

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

221 työmatkatapaturmaa

VUONNA 2015 Espoon

i Mediaseuranta ei ole vain osumien laskemista, vaan työn kehittämisen apuväline.

PALVELU TUTUKSI

Osumia uutisvirrasta MITÄ LEHDET OVAT KIRJOITTANEET MEISTÄ?

Tavoittiko viestini kuntalaiset? Entä mitä meistä puhu­ taan sosiaalisessa mediassa?

Mediaseurannan avulla voit seurata Espoon kaupunkia käsitteleviä uutisia ja verkkokeskusteluja. Seurannassa on yli 1 900 sähköistä lähdettä: verkkosivuja, lehtien näköis­ versioita, blogeja, twiittejä ja muita some-postauksia.

Palvelu hakee uutisia hakusanojen perusteella ja kokoaa ne aihealueittain. Jos haluat seurata tiettyä projektia tai tapahtumaa koskevaa uutisointia, aiheisiin voi myös lisätä uusia hakusanoja. Mediaseurannan kautta voit seurata myös toimintaympäristön muutoksia tai asiantuntijoiden puheen­ vuoroja.

Kaikille avoimet uutisosumat löydät Essin Palvelutosiosta, kohdasta Viestintä -> Mediaseuranta. Voit myös tilata päivittäisen uutisraportin tai vain itseäsi kiinnostavan aihealueen uutiset sähköpostiisi. Kirjautumista vaativassa portaalissa voit lukea uutisia takautuvasti, arkistoida ja välittää niitä eteenpäin sekä tarkastella tilastoja.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

­ aupungin työntekijöille sattui k ­työmatkalla 221 tapaturmaa.

Niistä 145 sattui jalankulkijoille.

Liukkaat kelit näkyvät tilastoissa, sillä yleisimpänä turman syynä oli liukas­tuminen tai kaatuminen. Polkupyöräili­ jöille sattui 46, julkisen liiken­ teen käyttäjille 13 ja autoilijoille 12 työmatkatapaturmaa.

Työmatkalla tapahtuneet onnettomuudet ja loukkaan­ tumiset lasketaan työtapa­ turmiksi. Viime vuonna kau­ pungin työntekijöille sattui kaikkiaan 1 190 työtapaturmaa.

Työmatka­tapaturmien osuus kaikista työtapaturmista – lähes 19 ­prosenttia – on siis merkittävä.

Onnettomuuksia eh­käis­ tään parhaiten vanhoilla tutuilla keinoilla ja oikealla asenteella: säilytetään maltti liikenteessä, varataan riit­tä­ västi aikaa, laitetaan heijas­ timet heilumaan ja liukkaalla kelillä asianmukaiset jalkineet jalkaan.

Turvallista työmatkaa!

1

Yleisimmät kielet

Suomessa oleskelulupien yleisimmät myöntämis­ perusteet ovat työ (35 %), perhe (23 %), opiskelu (21 %) ja suojelu (10 %), joka sisältää oleskeluluvan saa­ neet turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset. Maan korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 vieraskielistä opiskelijaa, joista vuosittain­ 2 800 suorittaa loppu­ tutkinnon.

2

Vieraskielisten osuus nousussa Vieraskielisten espoolaisten osuus ylittää tänä vuonna 40 000 hengen rajan. ­Vieraskielisten määrä tulee nousemaan lähivuosina mer­ kittävästi. Väestönkasvusta heidän osuutensa on tällä hetkellä noin 74 %. Vuonna 2030 vieraskielisiä arvioi­ daan olevan noin 26 % kau­ punkilaisista.

Vieraskieliset espoolai­ set puhuvat eniten viroa, ­venäjää, englantia, ­somalia ja kiinaa. Näistä viron- ja venäjänkielisten osuus kasvoi viime vuonna eniten.

5

Yrittäjyys myös suosittua

faktaa

maahanmuuttajista

4

Tyypillisimmät ammatit Maahanmuuttajat siivoavat,­ tekevät ruokaa ja pitävät joukkoliikenteen pyörät pyö­ rimässä. Pääkaupunkiseu­ dulla maahanmuuttajat teke­ vät 40 % kiinteistöpalvelujen töistä. Ravitsemis­alalla 23 %, rakennusalalla 22 % ja maa­ liikenteessä 18 % työnteki­ jöistä on maahanmuuttajia.

Espoon kaupungin ­henkilöstöstä 5,5 % on maahanmuuttajataustaisia.

Tavoitteena on kasvattaa heidän osuutensa henki­ löstöstä samaan suuruus­ luokkaan kuin on maahan­ muuttajien osuus kaupungin asukkaista.

Espoon 15 000 työttömästä noin 3 300 on ulkomaalaisia.

Kaupunki on mukana kehittä­ mässä kotoutumiskoulutusta, jotta maahanmuut­tajien työl­ listymismahdollisuudet parani­ sivat. Jos työ­paikan saaminen on vaikeaa, niin moni miettii yrittäjäksi ryhtymistä. Yritys­ Espoon asiakkaista noin kol­ mannes on maahanmuuttajia.

kuva Olli Häkämies

Oleskeluluvan yleisimmät perusteet

hyvä hetki

5

3

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Luovasti ja millintarkasti ”LUOVA PORUKKAMME virastotalo kak­ kosessa suunnittelee kaupunkia yhdessä, mutta välillä myös yksin omiin ajatuksiin ja ideoihin uppoutuen. Yleensä avaan kartan, kelaan luonnos­paperin päälle, annan aja­ tuksen lentää ja piirrän. Vapaalla kädellä ja suurella pensselillä syntyvät usein parhaim­ mat ­vaihtoehdot.

Liisa Ikonen on aluearkkitehti kaupunkisuunnittelukeskuksessa.

Ilahdun erityisesti, kun saan konsultilta käsin piirrettyjä havainnekuvia, mikä on ­nykyisin aika harvinaista. Silloin tuntuu, että kuvassa on mukana osa piirtäjän sydäntä.

Konsulteilta saamamme suunnitelmat vaativat yhteensovittamista tai jonkin ­yksityiskohdan hiomista ammattilaisten, asukkaiden ja yhteistyökumppanien kesken.

Lopulliset kuvat ja kaavakartat tuotamme ­tietokoneella millimetrin tarkkuudella – tulok­ sena saadaan yleensä iloisenvärinen kartta.”

21

pomotentti

teksti Sami Turunen kuva Jorma Marstio

Turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen:

”Kriisit hallitaan ennakoinnilla ja harjoittelulla” Kriisitilanteita varten pitää olla suunnitelmat ja toimintamallit valmiina. Kriisin ollessa päällä niitä ei ole enää varaa opetella.

1 Miten Espoossa on varauduttu erilaisiin kriiseihin?

Kunnilla on lakisääteinen varautumisvelvoite järjestää palvelunsa niin normaali- kuin poikkeusoloissa mahdollisimman hyvin. Teemme omat suunnitelmat kriisien varalle siten, ettei toiminta keskeydy ja kuntalaiset saavat palvelunsa myös mahdollisissa häiriötilanteissa.

Pelkkä suunnitelma ei kuitenkaan riitä, vaan tilanteita ja toimintamalleja harjoitellaan vuosittain eri kokoonpanoilla. Tärkeää on luoda toimintakulttuuri, joka tukee selviytymistä myös kriisitilanteessa.

2 Millaisia harjoituksia olette pitäneet?

Hyvin monenlaisia, sekä useamman päivän moniviranomaisharjoituksia tai muutaman tunnin työpöytäharjoituksia. Olemme harjoitelleet muun muassa poliisin kanssa viestintää liittyen koulu-uhkatilanteisiin tai soten toimialalla psykososiaalisen tuen antamista kriisitilanteissa.

Espoo osallistuu säännöllisesti myös puolustusvoimien yhteistoimintaharjoituksiin.

3 Mitkä ovat todennäköisiä kriisejä Espoossa?

Todennäköisemmin kriisejä aiheuttavat erilaiset luonnonilmiöt, kuten tulvat ja myrskyt sekä onnettomuudet. Vähän aikaa sitten paloi iso elektroniikkaromuvarasto, joka aiheutti pienimuotoisen kriisi­ tilanteen lähiasukkaiden osalta.

Iso juttu oli viime syksyn maahanmuuttajien tulva, siinä kannoimme huomattavaa vastuuta alaikäisten sijoittamisessa valtakunnallisesti.

4 Mitä uusia uhkia on ilmassa?

Ne liittyvät digitaaliseen turvallisuusympäristöön, vaikkeivat olekaan ihan uusia asioita. Kyberturvallisuuteen liittyen on nähty varoittavia esimerkkejä, ja se kenttä on monimutkaistunut ja kasvanut valtavasti.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2016

”Tärkeää on, että kriisiviestintä käynnistetään aina etupainotteisesti.”

5 Millainen organisaatio turvallisuuttamme vahtii?

Turvallisuus- ja valmiustiimiin kuuluu turvallisuuspäällikön lisäksi poliisikoordinaattori ja turvallisuuskoordinaattori. Joulukuun alussa aloitti myös uusi tietoturvapäällikkö. Lisäksi toimialoilla on nimetyt valmiussuunnitteluryhmät sekä aula- ja turvapalvelut.

6 Mitkä ovat uusien kriisi­ viestintäohjeidenne* pääpointit?

Ne on tarkoitettu apuvälineiksi työpaikoille. Siellä on esimiehille ohje, josta saa tukea kriisiviestintään ja sitten käytännön ohjeita ihmisille, jotka hoitavat viestinnän kriisitilanteissa. Ohjeissa on valmiita malleja tilanteseen, joissa kriisi tulee päälle, sillä silloin niitä ei voi enää opetella.

7 Missä menee ongelman ja kriisin raja?

Se onkin haastava kysymys. Raja voi olla aika häilyvä, joskus pienikin asia voi eskaloitua äkkiä. Tärkeää on, että kriisiviestintä käynnistetään aina etupainotteisesti, jos on ennakoitavissa, että isoja asioita tulee tapahtumaan.

8 Kuinka monta kertaa vuo­ dessa sinulle tulee tilanteita, joihin pitää tarttua pikaisesti?

Muutaman kerran vuodessa, pienempiä tapahtumia saattaa tulla kuukausittain. Ne liittyvät tähän työhön, eikä niissä ole sinänsä mitään dramaattista. ● *) Kriisiviestintäohjeet löytyvät Essistä sivulta Palvelut > Viestintä > Kriisiviestintä

tikusta asiaa

mitäpä jos...

Päällikkö osaa kaiken ONKO OSAAMINEN TITTELISTÄ KIINNI? Asioitko mie­

luummin päällikön kuin tavallisemman tittelin omaavan kanssa?

Olen itse törmännyt asetelmaan, jossa tittelit saavat turhan kunnioituksen. Osaaminen ei kuitenkaan asu titte­ lissä, vaan asiantuntijan päässä. Miksi kuitenkin edelleen joutuu kokemaan ja näkemään tilanteita, joissa asiantun­ tijan osaamista ei arvosteta tai sitä vähätellään, koska hän ei satu olemaan päällikkö?

Kummallinen asia on myös toisen toimialan tai yksi­ kön osaamisen vähättely. ”Meidän asiamme on tärkein ja kiireisin – kyllä teillä pitäisi olla aikaa tehdä tämä. Me täällä tiedämme, että näin on. Teillähän ei ole muuta tekemistä siellä kuin odottaa meidän toimeksiantojamme.

Minun yksikössäni ei tällainen olisi mitenkään mahdol­ lista.” MINÄ, me ja meidän yksikkömme. Tuttua?

Toisen toimialan tai yksikön tekemiset eivät kiinnosta.

Onko syynä se, että niiltä puuttuu tärkeän statuksen leima, jonka muut kaupungin toiminnan kriittiset alueet ovat saaneet – tai ainakin siellä työskentelevät ovat itsel­ leen niin uskotelleet?

En ole toisen luokan kansalainen, vaan osaan oman alani asiat yhtä hyvin kuin kollegani, jolla sattuukin ole­ maan hienompi titteli. Asiantuntijaorganisaatiossa tarvi­ taan kaikkien osaamista. Kollegan, toisen yksikön tai toimi­­alan vähättelyyn ei pitäisi olla syytä – tai edes aikaa.

...tänä vuonna et yrittäisi saada

maailmaa valmiiksi ennen lomia JOULUNPYHÄT JA LOMA SIINTÄVÄT MIELESSÄ.

Tekemättömien töiden lista on kuitenkin pitkä ja tuntuu, että kaikki pitäisi saada tehtyä ennen lomia. Onhan tietysti kivempi jäädä vapaalle, kun työasiat eivät kolkuta takaraivossa.

Kiireisessä työelämässä on kuitenkin melko mahdotonta saada pöytää koskaan täysin puhtaaksi. Mitä on siis tehtävissä?

PRIORISOI JA SUUNNITTELE. Ryhmittele tehtäväsi

todellisen tärkeysjärjestyksen mukaan esimerkiksi Outlookin tehtävälistalle liikennevalomallin mukaan. Punaiset ”pakko saada valmiiksi” -työt on tehtävä ensin, aloita niistä. Keltaiset tehtävät on hyvä saada ainakin alulle, mutta ne voi hyvin saattaa päätökseen vasta loman jälkeen. Vihreät voivat hyvin odottaa parempia aikoja, eikä kukaan odota sinun tarttuvan niihin heti.

NIMIMERKKI ”TITTELIT POIS” PAKINOI OSAAMISESTA JA SEN ARVOSTAMISESTA

ALOITA AJOISSA. Etenkin jos tehtävä ei aiheuta varsinaista

innostuksen myrskyä ja flow-tilaa, niin pistä työ alulle hyvissä ajoin. Kun pääset edes vähän alkuun, niin siitä on myöhemmin helpompi jatkaa kuin täysin tyhjältä pöydältä.

RAIVAA KALENTERISTASI AIKAA keskittymistä vaativille

tehtäville. Arvioi tiettyyn työhön tarvitsemasi aika ja merkitse kalenteriisi hetket, jolloin keskityt vain siihen. Varaa työlle vaikka tunti päivässä kahtena peräkkäisenä päivänä. Laita Lync siksi ajaksi ”Älä häiritse” -tilaan. Sen jälkeen voit taas olla tavoitettavissa, vastata puheluihin ja lukea sähköpostejasi.

kuvitus iStockphoto

OLE ARMOLLINEN ITSELLESI. Kun kuittaat listallasi yhden

tehtävän tehdyksi, kiitä itseäsi. Äläkä stressaa siitä, että samalla listalle on jo kerääntynyt liuta uusia töitä. Aurinko nousee ja laskee joka päivä, vaikka et saisikaan maailmaa valmiiksi ennen lomaa.

23

kestävä kehitys

teksti Anna Haikarainen

Esimiesten uusi valmennus on kaupunkitasoinen ja se toteutetaan osana Espoolaisen johtamisen kehittäminen -projektia ja Kestävä kehitys -ohjelmatyötä.

Haaste esimiehille: Espoo oikealle tielle Kestävä kehitys on vahvasti mukana Espootarinassa, mutta ennen tätä syksyä ylevät periaatteet ja ruohon­ juuritason tekeminen eivät ole kunnolla kohdanneet.

– HOMMA ON tyssännyt esimiehiin. Senpä vuoksi kes-

tävä kehitys on nyt otettu pysyväksi osaksi esimiesvalmennusta, kertoo ideoinnista ja suunnittelusta vastannut Luontotalo Villa Elfvikin johtaja Riitta Pulk­kinen.

Tavoitteena on herätellä esimiehiä pohtimaan työhönsä liittyvää kestävää kehitystä sekä antaa valmiuksia viedä oppeja eteenpäin omiin yksiköihin.

– Teemaa pohditaan sosiaalisesta, kulttuurisesta, ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Hankinnat on esimerkiksi osa-alue, joka vaikuttaa moneen asiaan. Tärkeä viestimme on, että meillä on vain yksi maapallo, jonka resurssit eivät riitä kaikkeen.

Toivottavat toimituksen tontut

kuva Seppo Saarentola/Otavamedia

Lämmintä ja iloista joulua!

Tänä syksynä käynnistyneen pilottiryhmän valmennus on suunnattu päälliköille ja muille kokeneille hallinnollisille esimiehille. Pilottiryhmään kuuluu 20 esimiestä kaikilta toimialoilta.

– Ensimmäinen puolen päivän koulutus järjestettiin elokuussa, toinen marraskuussa. Lisäksi on tehty ennakko- ja välitehtäviä sekä ryhmätöitä, jotka purettiin keskustellen. Osallistujat oppivat toinen toisiltaan.

– Vastaanotto on ollut erittäin innostunutta. Ensi ­vuonna järjestämme valmennuksen ainakin kerran­ kaikille avoimena. Sen jälkeen hankimme tähän ­re­­­­sursseja tarpeen mukaisesti.

Riitan lisäksi valmennuksen aktiiveihin kuulu­vat suunnittelija Helena Kyrki, koulutussuunnittelija­ Riina Plosila sekä ympäristöasiantuntija Tuija ­Stambej. ●

M itä tykkäsit?

MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? ENTÄ MISTÄ AIHEESTA HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan vain kerrot mielipiteesi meille, jotta voimme kehittää lehteä paremmin sinua palvelevaksi.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua.

Ota meihin yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi.

VASTAUSAIKA PÄÄTTYY 31.1.2017.