Wieteri 4/2015

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 4 JOULUKUU 2015

4 KÄDENJÄLKI

Nuoriso­valtuuston aloite: Espoo sai graffitiseinän

16 VIRTAA TYÖHÖN

Otetaan muutos haltuun yhdessä!

06 AJASSA

Työn alla Espoo 2050

Hyvä yleiskaava syntyy näkökulmien kirjosta.

14 Ari Konttas: ”Arvostan avointa keskustelukulttuuria.”

PITKÄ WIETERI

16

4 /2015 palstat 03 12 19 20 23 23 24 24

VIRTAA TYÖHÖN

Jutellaanko muutoksenhallinnasta?

– Kokeilussa on malli, jossa henkilöstö luo itse työkaluja arjen muutosten hallintaan, sanoo Marika Mertala.

T

terveiset hetkinen Espoota mun maanantai pitkin ja poikin tikusta asiaa haaste kestävä kehitys lukijakilpailu

16

14

04

PITKÄ WIETERI

KÄDENJÄLKI

Kapulan vaihto

Nuorisovaltuusto vaikuttaa

Rahoitusjohtaja Reijo Tuori lähti eläkkeelle hyvillä mielin. Kapulan vastaanotti kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Ari Konttas.

Tarvitsemme yhteisen tarinan

Espoon graffitiseinä on yksi esimerkki, miten kaupunki on toteuttanut nuorisovaltuuston tekemän aloitteen.

14 ”Espoon tilanne on haasteellinen, mutta ei epätoivoinen.”

06 AJASSA

Espoon yleiskaavaa rakennetaan pala palalta monien tahojen yhteistyönä.

ätä kirjoittaessani talousarvion käsittely valtuustossa on alkamassa. Selvitäksemme kasvavista haasteista meidän on edelleen parannettava tuottavuuttamme, muuten valtion tekemät leikkaukset palveluiden rahoituksessa eivät voi olla näkymättä. Olen monilta osin tyytyväinen henkilöstömme tekemiseen, kaupungin suoritus ja tuottavuus on jo parantunut lukuisissa asioissa. Järjestämme palvelut kasvavalle väestölle ilman, että henkilöstön määrä olisi lisääntynyt.

Monessa palvelussa asukkaiden kokema laatu on parantunut samalla kun kustannukset ovat vähentyneet. Myös työhyvinvointi on parantunut, ja esimerkiksi sairauspoissaolot vähentyneet.

Omassa ajattelussani tuottavuuden parantuminen ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Olemme panostaneet yhteiseen Espoo-tarinaan, ja koko valtuustokauden mittainen johtamisen kehittämisohjelma etenee. Sen piloteista on rohkaisevia tuloksia. Vuodenvaihteessa voimaan tulevien organisaatiomuutosten on myös tarkoitus tukea parhaalla mahdollisella tavalla Espoo-tarinan toteuttamista. Monilta osin meillä on vielä pitkä matka, mutta suunta on oikea.

Myös tulevaisuudessa hyvät tulokset edellyttävät yhteistä tarinaa ja yhdessä asetettuja tavoitteita, hyvää yhteistyötä ja entistä parempaa johtamista.

Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

PÄÄKIRJOITTAJA TIETÄÄ, ETTÄ HYVÄT TULOKSET EDELLYTTÄVÄT

22

06

YHTEISTÄ TARINAA JA YHDESSÄ

POMOTENTTI

ASETETTUJA

Apua heti

TAVOITTEITA.

– Nyt lähdetään siitä, että asiakas ei koskaan ota yhteyttä väärään paikkaan, linjaa johtaja Marja-Leena Remes perhe- ja sosiaalipalveluista.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, Arja Karasvirta, Pirkko-Liisa Merikoski ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Mauri Kaarre, DecoMedia Oy ULKOASU JA TAITTO DecoMedia Oy PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi Kansikuvassa on yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio (Kuva: Paula Kukkonen).

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2015

-tarina!” ”Yhteinen Espoo

Ajankohtaisia asioita talvella 2015

terveiset

Palveluliiketoimen toimiala jää historiaan, s. 16–18

Talousarvio tuo lisärahaa palveluihin ESPOON VALTUUSTO PÄÄTTÄÄ talous­

arviosta joulukuussa. Suomen taloudellinen toimintaympäristö on vaikea, mutta Espoon tilannetta helpottaa hieman se, että kuluvan vuoden tulos tulee olemaan talousarviota parempi. Toisaalta palvelutarpeet kasvavat, sillä syntyvyys ja maahanmuutto kasvattavat Espoon väkilukua yli 4 000 asukkaalla vuodessa. Samalla iäkkäiden ihmisten osuus kaupunkilaisista kasvaa nopeasti.

Talousarvioehdotus sisältää seitsemän miljoonan euron lisäyksen sekä sosiaali- ja terveystoimelle että sivistystoimelle turvapaikanhakijoiden palvelujen järjestämiseksi.

Pääosa näistä kustannuksista tulee myöhemmin takaisin valtiolta.

Lisäksi talousarvioehdotuksessa on varauduttu siihen, että valtion ratkaisut, muun muassa sairausvakuutuksen omavastuiden nousu, tulevat lisäämään sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelujen kysyntää. Koulujen kasvaviin oppilasmääriin ja vaativien oppilaiden tukeen on tehty 4,4 miljoonan euron lisäys. Valtion päätösten vaikutukset varhaiskasvatukseen arvioidaan ja tarvittaessa talousarviota tarkistetaan.

Kaupunkikonsernin investoinnit ovat kaikkiaan noin 800 miljoonaa euroa 2016.

Ensi vuonna se tarkoittaa lisälainaa, mutta pidemmän aikavälin suunnittelu lähtee siitä, että viimeistään vuonna 2020 Espoo ryhtyy lyhentämään velkojaan. Vuoden 2016 lopussa kaupungilla on lainaa 731 miljoonaa euroa eli 2 662 euroa asukasta kohti.

Rahastoja käytetään investointien rahoitukseen 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Espoon kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan 18 prosentissa ja kiinteistöveroprosentit pidetään kuluvan vuoden tasolla.

Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan kasvavan yhteensä noin 2,9 prosenttia, josta verotulojen kasvun osuus on vain 0,8 prosenttia vuonna 2016.

Vuosikatetta kertyy 121 miljoonaa euroa, ja tulos tulee olemaan vuonna 2016 hieman alijäämäinen.

ä ä r e t e e k e t o k u Ta

nkkippaohjetta. Tai ha monta hyvää jum pi, ja ep ak pp teinen jum ISTU kaa työpaikalle yh aa itt lihakjum n ja ka ä nis lkä än ttaa se ä vuoron perä kä tä yt DUNTAA , kuormi tre ve ata tä tekevän kannat pan avulla. hartioita. Päätetyö tte- sia keppijum ivu ta n, aa lem te oit jal ä lill vät vä ää ta lis Tauot kin nous i n. Istuessakin vo ää lem tte ny aa lihasve nt ja du lemaan aineenvaih rtää painoa paka sii i ta ja aivoissa, ko ös jal my lla heilute ten lisäksi en ajatus . ke lle jäl ise ralta to joten ­tauon taa ot a ta at nn ka a mmin Lyhyt taukojumpp kulkee usein pare ää. Esimerkiksi äiv öp ty ta n! ais ne jok osaksi kuin sitä en löytyy kanava.fi-sivuilta Selkäliiton selka

Kuva 123RF

AA AINEENVAIH MINEN HIDAST

3

kadenjalki

TEKSTI JA KUVA MIKKO HUOTARI

Espoolaiset nuoret äänestävät edustajansa valvomaan nuorten etuja.

Nuorilla on valtaa

V

ihdoin Espooseen saadaan seinä, jolle voi tehdä graffiteja. Helsingissä sellaisia on ollut useita, ja Vantaaltakin niitä löytyy.

– Onhan se monien mielestä vähän noloa, ettei meillä ole aiemmin ollut graffitiseinää.

Espoossakin kuitenkin on graffitialakulttuuria, sanoo nuorisovaltuuston puheenjohtajana tänä vuonna toiminut Paula Karhunen.

– Graffitiseinä on yksi esimerkki, miten ­kaupunki on toteuttanut nuorisovaltuuston tekemän aloitteen. Peräti 48 metriä pitkä seinä rakennetaan ensi keväänä Matinkylän urheilupuistoon skeittipaikan viereen.

Nuorisovaltuusto on edunvalvojaelin, joka käyttää nuorten ääntä kaupungin organisaatiossa. Se on asettunut luontevaksi osaksi Espoon päätöksentekojärjestelmää. Aloitteiden lisäksi nuorisovaltuustolla on kannanotto-oikeus ja heiltä pyydetään lausuntoja nuoria koskeviin asioihin.

Nuorisovaltuuston tärkeä työkalu on yhteistyö, koska nuoret eivät voi asettua ehdolle esimerkiksi kuntavaaleissa. Karhusen läheisin työpari on Elina Rautiainen, joka toimii nuorisovaltuuston pääsihteerinä. Hän on kaupungin palkattu työntekijä, jonka tehtävänä on nuorten vaikuttamistyön tukeminen ja koordinointi.

– Kun nuorisovaltuustolta tulee aloitteita ja muita ehdotuksia, toimin yhteyshenkilönä nuorisovaltuuston ja esimerkiksi kaupunginvaltuuston välillä, Rautiainen kertoo.

Vuodenvaihteessa pestinsä lopettava Karhunen ehti olla nuorisovaltuustossa neljä vuotta. Viimeisen vuoden hän toimi puheenjohtajana. Hän on erittäin tyytyväinen kokemuksiinsa nuorten etujen ajajana, vaikka matkan varrelle on myös osunut hetkiä, jolloin voimat ja motivaatio ovat olleet vähissä.

– Välillä on tuntunut siltä, että hakkaa vain päätään seinään. Hirveästi tahdotaan hyvää, mutta rahaa ei kuitenkaan ole, hän kuvailee.

Nuorisovaltuustossa hän on kokenut päässeensä sille puolelle, jossa päätökset tehdään.

– Olen oppinut ymmärtämään myös sitä, miksi joskus täytyy tehdä kipeitä päätöksiä.

Kuukausittaisten kokousten lisäksi nuorisovaltuustolla on muun muassa edustajia kaupungin lautakunnissa. Karhusen mukaan kaupungin johto on tehnyt hyvää yhteistyötä nuorten kanssa. Lautakunnissa nuoret ovat voineet seurata päätöksentekoa ja puheenvuoroillaan vaikuttaa asioiden kulkuun.

– Voin kyllä sanoa, että tämä on ollut minun elämäni paras juttu tähän mennessä, Karhunen summaa. ●

Mikä on nuorisovaltuusto?

Nuorisovaltuusto, eli tuttavallisemmin nuva, valvoo nuorten etuja.

Fakta 1 Espoon nuorisovaltuusto on puoluepoliittisesti sitoutumaton edunvalvojaelin.

Nuorisovaltuutetut valitaan kahden vuoden välein vaaleilla, joissa vaalivuonna 13–18 vuotta täyttävät espoolaiset nuoret voivat asettua ehdolle ja äänestää.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Fakta 2 Nuvalla on aloiteoikeus kaupunginhallitukselle sekä puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginvaltuustossa ja kaikissa kaupungin lautakunnissa. Nuva vaikuttaa antamalla lausuntoja, tekemällä aloitteita ja kannanottoja sekä järjestämällä tapahtumia.

JOULUKUU 2015

Fakta 3 Nuorisovaltuutetut kokoontuvat kerran kuussa yleiskokoukseen, jossa suurimmat päätökset tehdään. Toiminnan­ tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhteiskunnallisesta toiminnasta ja vaikutusmahdollisuuksista sekä vaikuttaa päätöksentekoon nuorten asioissa.

Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Paula Karhunen (vas.) iloitsee, että nuoret voivat Espoossa vaikuttaa valtuuston kautta.

Vieressä työpari, nuorisovaltuuston pääsihteeri Elina Rautiainen.

5

AJASSA

TEKSTI MARIANNE SALIN KUVAT PAULA KUKKONEN / OTAVAMEDIA

Pidetään kekkerit!

Hyvä yleiskaava syntyy näkökulmien kirjosta, ja sitä kaavoittajat hakevat yhä määrätietoisemmin. Monipuolinen keskustelu alkaa omasta työyhteisöstä – uusin keinoin vaikka kekkereillä. >

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2015

7

Marianne Kaunio ideoi ja otti käyttöön yhteiset suunnittelukekkerit.

Kahvikuppi mukaan ja yhdessä suunnittelemaan. Pöydän päässä istuva Arja Streng piirtää kaavat suunnittelijoiden luonnosten mukaan.

Ulos kopista

irastotalo kakkosen kuudennessa kerroksessa, yleiskaavayksikön taukotilassa on pitkän pöydän päässä 5 000 palan palapeli, jota saa rakentaa kuka tahansa paikalle sattunut. Apuna ei ole palapelilaatikon kansikuvaa. Äkkiseltään voisi ajatella, että sellaista on kaavoitustyökin. Asuinalueet, kauppakeskukset ja pyöräreitit on saatava paikoilleen pala palalta ilman mallikuvaa. Kaavapalapelissä yhdelle paikalle sopii kuitenkin moni pala, ja mahdollisia mallikuvia on lähes rajaton määrä. Onhan suunnitteilla Espoo vuonna 2050.

– Mitään optimikaupunkia ei ehkä ole. Me yritämme tuoda esiin kaikki näkökulmat, jotta pystymme tekemään hyväksyttävän ratkaisun, toteaa yleiskaavayksikön päällikkö Marianne Kaunio. Hän aloitti työnsä pari vuotta sitten ja tarttui pian siihen, miten näkökulmien kirjoa voisi hyödyntää entistä paremmin.

– Kaikki istuivat kopeissaan, ja jokaisella oli valtava kapasiteetti pään sisällä. Se piti saada ulos, ja siitä tuli ajatus­kekkereistä.

Halusin kutsua­ihmiset kekkereihin enkä kokouksiin­, jotta olisi rento vire ja helppo vaihtaa ajatuksia. Olemme myös limittäneet yhteen ryhmätyö- ja taukotilan, jolloin tiimiläiset kohtaavat luontevasti toisensa. Puhe sekoittuu, ajatukset vaihtuvat­ ja raja-aidat madaltuvat, kertoo­ yleiskaavapäällikkö Marianne Kaunio.

V

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2015

”Miten päivittäiset työmatkat halkovat Espoota? Missä espoolaiset opiskelevat, urheilevat ja ostavat ruokaa?

Tietoa koko Espoosta Jotta näkökulmia voi punnita ja vertailla asiantuntevasti, jäsenneltyä tietoa pitää olla tarjolla runsaasti. Siksi noin kolmasosa yleiskaavayksikön paristakymmenestä työntekijästä toimii tutkimusryhmässä ja tuottaa tietoa kaavasuunnittelijoiden tueksi. He perehtyvät eri sektoreihin, kuten asumiseen, elinkeinoihin ja palveluihin ja luonnonympäristöön työstettävän kaavan alueella.

Moni asia on kuitenkin helpointa ymmärtää, kun sen hahmottaa koko Espoon laajuudessa. Miten päivittäiset työmatkat halkovat Espoota? Missä espoolaiset opiskelevat, urheilevat ja ostavat ruokaa?

Monta roolia kullakin TYÖTERVEYSLAITOKSEN van­

Kaavoitustyö muistuttaa joskus palapelin tekoa ilman mallikuvaa.

– Tutkimme näitä asioita pitkällä aikavälillä koko Espoon tasolla, kertoo tutkimuspäällikkö Ritva Helminen-Halkola. Hänen ryhmänsä kerää tätä tietoa aiempaa järjestelmällisemmin sektorikohtaisiin paketteihin, kudelmiin.

Kekkereissä tieto leviää

Ajoissa Tutkimuspäällikkö Ritva Helminen-Halkola tietää, mitä voi tapahtua, jos asian­ tuntijat kutsutaan esittä­ mään näkemyksiään lähes valmiiseen hankkeeseen.

Jokainen jumittaa omassa­ nurkassaan ja puolustaa omaa näkemystään.

– Kun yhteistyö aloite­ taan varhain, voidaan kes­ kustella vaihtoehdoista aidosti, Ritva sanoo.

Viherkudelmaa laativa työryhmä kerää ja jalostaa tietoa viher- ja vesistöalueista.

– Tarkastelemme alueita ekosysteemipalvelujen näkökulmasta eli selvitämme, mitä hyötyjä alueet tuottavat ihmisille, kiteyttää yleiskaavainsinööri Paula KuusistoHjort.

Virkistys ja luontoarvot vaikuttavat ilmeisiltä tutkimuskohteilta, mutta työryhmä selvittää lisäksi niin tulvasuojelua, eroosiontorjuntaa kuin ilmansaasteiden puhdistustakin.

Viherkudelma sivuaa tavalla tai toisella lähes jokaisen työtä yleiskaavayksikössä, joten muitakin voisi kiinnostaa, miten se edistyy. Niinpä työryhmä järjesti hiljattain kekkerit, vapaamuotoisen tapahtuman, jonka Marianne lanseerasi heti taloon tultuaan. >

hempi tutkija Anu Järvensivu tutkii työelämän muutoksia ja puhuu muun muassa verkosto­ sokkeloista, joissa ihmiset ohjaa­ vat työtään itse tai yhdessä kol­ legoiden kanssa. Yhä useampi tekee projektimaista työtä, moni vieläpä eri rooleissa eri projek­ teissa.

Verkostosokkelolta vaikuttaa myös Espoon kaupungin yleiskaa­ vayksikkö. Suunnittelupäällikkö Essi Leino pala­ si yksikköön keväällä lähdetty­ ään siitä kuusi vuot­ ta aiemmin.

Silloin työ oli keskittynyt pit­ kälti yhteen isoon hankkeeseen.

– Nyt on hyvin leimallista, että samaan aikaan on käynnis­ sä valtavan monta työtä, joihin kaikkiin tarvitaan ihmisiä. Työt ja tehtävien painotukset vaihtuvat, ja on tärkeää, että ihmiset osaa­ vat vaihtaa rooliaan, Essi sanoo.

Sama henkilö voi olla yhdessä hankkeessa vetovastuussa, toi­ sessa asiantuntijana ja kolman­ nessa satunnaisena kommentaat­ torina.

– On entistä enemmän tar­ vetta ja toisaalta myös mahdol­ lisuuksia verkostoitumiseen ja tiedon hankkimiseen, Essi toteaa.

Tietotulvan paisuessa ja työtah­ din tiivistyessä hän pitää yhä tär­ keämpänä, että ihmiset pystyvät löytämään oleellisen. Siinä autta­ vat hänen mukaansa kollegat.

9

Yhdessä Suunnitteluavustajat Arja Streng (vas.) ja Mirella Seppä piirtävät kaavat suunnittelijoiden luonnosten mukaan ja taittavat selostukset. Kaikki piirrettiin käsin ja työtahti oli verkkaisempi, kun Arja aloitti työnsä vuonna 1976.

Mirella aloitti pari vuotta sitten, ja työtavat ovat ehtineet muuttua jo hänenkin aikana.

– Nyt tehdään enemmän yhteistyötä, Mirella arvioi.

Yksi asia on kuitenkin säilynyt: – Tämä on tosi monipuolista ja mielenkiintoista työtä, Arja sanoo.

Kaikki ideat esiin! Ville Ahvikko (vas.), Heini Kekki ja Tuomo Näränen visailutehtävän kimpussa.

Rentoa Yleiskaavasuunnittelija Ville Ahvikko ja arkkitehti Tuomo Näränen kantavat Keran yleiskaavatyöstä päävastuun ja jakavat periaatteessa jokaisen työvaiheen. Aamulla työ saattaa alkaa kunkin omassa työhuoneessa, pitkän käytävän varrella vanhassa virastotalossa. Mutta jo iltapäivällä työpari tutkii kaavaa yhdessä taukotilan liepeillä.

Silloin tällöin he lähtevät etätöihin, esimerkiksi Urban Mill -työtilaan Otaniemeen. Siellä voi keskittyä joukolla vaikkapa kaavamääräyksien kirjoittamiseen.

– Olemme järjestäneet Urban Millissä myös tapaamisia maanomistajien kanssa. Siellä eri alat kohtaavat eikä ympäristö tunnu niin viralliselta kuin virastossa. Haemme sieltä rentoutta työhömme, Ville sanoo.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

– Jokainen saa tulla paikalle ja heitellä vapaasti ajatuksia ja kysymyksiä, Marianne selittää.

Keskeneräisenä kekkereihin Viherkudelmaa työstävä maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren korostaa, että kekkereiden järjestäjät eivät pelkästään tarjoa tietoa muille, vaan saavat itse ideoita keskeneräiseen työhönsä.

– Omat ajatukset selkeytyvät, ja samalla selkeytyy myös se, mitä asioita kudelmasta kannattaa nostaa esille ja painottaa, Heidi sanoo.

– Ja miten asioita kannattaa perustella, että ihmiset ymmärtävät ne oikein, Paula jatkaa.

Yleiskaavasuunnittelija Ville Ahvikko ja arkkitehti Tuomo Näränen ovat pitäneet kekkereitä Keran osayleiskaavasta, jota he suunnittelevat yhdessä. Heidän mukaansa kekkereissä voi tulla varsin konkreettistakin apua, esimerkiksi teknisiä ja kielellisiä parannusehdotuksia. Kaavahankkeen alkuvaiheessa Keran kekkereissä ideoitiin alueen henkeäkin.

– Kokeneemmat suunnittelijat voivat myös JOULUKUU 2015

antaa vinkkejä, miten seuraaviin vaiheisiin kannattaa valmistautua, Tuomo sanoo.

Ulos kopeista ja yksiköstä Oli kekkereitä tai ei, kukin kaavahanke työllistää aika ajoin lähes koko yleiskaavayksikön, ja työ leviää tämän tästä myös yksikön ulkopuolelle. Yleiskaavatyössä on olennaista kuunnella näkemyksiä koko kaupungista ja seudulta ja sovitella niitä yhteen.

– Yritämme luoda sidosryhmätapaamisiinkin ilmapiirin, jossa keskustelu olisi mahdollisimman vapaamuotoista. Näin voimme tuoda lisäarvoa myös lakisääteisiin viranomaisneuvotteluihin, Ville kertoo.

Yleiskaavayksiköllä riittää sidosryhmiä.

On kaupunkisuunnittelulautakunta, valtion viranomaiset ja eri alojen tutkimuslaitokset.

On alueen asukkaat, yrittäjät ja maanomistajat. Laki määrää yhteydenpidon minimin, mutta maksimista yksikkö päättää itse.

– Kannustamme ihmisiä tulemaan ulos kopeistaan ja keskustelemaan enemmän yksikön ulkopuolellakin, Marianne summaa. Ritva tähdentää määrätietoista linjaa yhteistyön kehittämisessä.

Yleiskaavat Espoossa

Tavoitteet ja OAS

YLEISKAAVA ON

TÄLLÄ HETKELLÄ

VIREILLÄ ELI TYÖN ALLA on

– Silloin yhteistyö ei ole kiinni vain siitä, kenet sattuu tuntemaan yksikön ulkopuolella, Ritva sanoo.

Luottamus lisää yhteistyötä

Rohkeaa Erikoissuunnittelija Tanja Hämäläinen on pitänyt kolle­ goineen kekkereitä viherkudel­ matyöstä. Hän on myös osal­ listunut muiden kekkereihin, jotka koskevat kudelmia ja kaa­ vahankkeita. Ideoita voi heit­ tää kuka tahansa ammatista ja koulutuksesta riippumatta.

– Onhan haastavaa heit­ täytyä johonkin asiaan, jossa ei itse ole sisällä. On vaatinut kynnyksen ylittämistä, että uskaltaa heittää ei niin mietit­ tyjä mielipiteitä ja näkemyksiä.

Opettelemme edelleen keskus­ televuutta, Tanja sanoo.

Yleiskaavaa laadittaessa visioidaan, millainen on Espoo vuonna 2050.

Hyväksyminen

>

Viime vuosina yleiskaavayksikköä on mullistanut sekin, että moni on jäänyt eläkkeelle ja uusia on tullut tilalle.

– Uusien tulokkaiden on helppo lähteä mukaan uuteen kulttuuriin, mutta jos on ollut pitkään talossa, joutuu tulemaan vähän pois omalta mukavuusalueeltaan. Sen jälkeen voi syntyä hyvinkin hienoja oivalluksia, jos on turvallinen olo, Marianne sanoo.

– Aito yhteistyö edellyttää luottamusta, Ritva toteaa. Hän on huomannut, että luottamus on kasvanut samalla, kun tieto toisten työstä on lisääntynyt. Hänen mukaansa samalla on lisääntynyt kollegoiden välinen arvostus.

– Silloin voi luottaa myös siihen, ettei kaikkea tarvitsekaan tietää itse, Marianne lisää. Hän uskoo, että toimiva yhteistyö lisää kaiken kaikkiaan ymmärrystä ja ymmärrys parantaa lopputuloksen laatua.

– Tärkeää on myös se, että töihin on kiva tulla. ●

Ehdotus

>

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava sekä kuusi osayleis­ kaavaa, joilla päivite­ tään yleiskaavojen osia.

Luonnos

>>

ovat voimassa yleis­ kaavat Espoon etelä­ osille (vuodelta 2010) sekä pohjoisosille (vuosilta 1997 ja 2001), ja nämä kattavat lähes koko Espoon.

>>

yleispiirteinen maan­ käytön suunnitelma, kun taas asemakaavat määrittelevät Espoon korttelin tarkkuudella.­ Molemmista vastaa Espoon kaupunki­ suunnittelukeskus.

Voimaantulo

11

hetkinen espoota

TEKSTI MAURI KAARRE KUVA TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Hengähdä luonnossa Reilut parikymmentä vuotta Espoon kaupungin ympäristövalistuskeskuksena toimineen Villa Elfvikin lukuisat luontopolut tarjoavat tietoa alueen luonnosta ja historiasta kaiken ikäisille kävijöille. Pääseepä Villa Elfvikistä pitkospuita pitkin myös kolmen kilometrin päähän Otaniemeen.

Luontotalon johtaja Riitta Pulkkisen mukaan esimerkiksi 700

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

metrin mittainen Luonnon helmassa -polku on esteetön ja kaiken kruunaa se, että lintutornin alatasanteelle pääsee myös pyörätuolilla.

– Metsähallitus uusi viime keväänä ruovikkopolun ja kokeilee osalla polkua puun asemesta kierrätysmuovin käyttöä ja kestävyyttä.

Luontopolkuihimme liittyviä opasvihkosia saa lainaksi luontotalosta, kertoo Riitta.

JOULUKUU 2015

Lä ey he tä ku i ja yht vas

st ie iet :w osi s -postilla

te ri@ sk espo . Para o.fi

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

ä. aj äll ulk aistaan tä

13

pitkA wieteri

TEKSTI SARI ALHAVA KUVAT TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

KAPULA VAIHTUI

Rahoitusjohtaja Reijo Tuori lähti eläkkeelle hyvillä mielin. Kapulan vastaanotti kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja Ari Konttas.

Kumpikin näkee, että Espooon tilanne on haasteellinen, mutta ei epätoivoinen.

01

SOTE-UUDISTUS HUONOON AIKAAN Reijo: Heikko talouskehitys näkyy kunnissa, ja kunnallishallinto on poikkeuksellisessa tilanteessa. Samaan aikaan ollaan tekemässä liian nopealla aikataululla historiallisen suurta muutosta eli sote-uudistusta, joka muuttaa koko kuntajärjestelmän.

Velvoitteiden ja talouden yhteensovittamisessa olisi jo haastetta riittävästi.

Kunnan tehtäviksi jäävät käytännössä vain opetustoimi, kulttuuri ja vapaa-aika sekä kunnallistekniikka ja kaupungin kehittäminen. Kun tulopohja seuraavan kerran heilahtaa, on liikkumavaraa hyvin vähän. Opetuksesta ei haluta eikä voida paljon tinkiä, mutta voidaanko kouluja, päiväkoteja, uimahalleja tai katujakaan jättää vaille peruskorjausta. Entä kaupungin elinvoimaisuuden kehittäminen?

02

MAAILMA MUUTTUU Ari Konttas, Espoon kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2009 ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja vuodesta 2013, aloitti rahoitusjohtajana marraskuun alussa ja luopui samalla luottamustehtävistään.

Ari: Tilannetta ei ratkaista veronkiristyksillä; se lamauttaisi vain lisää. 2000-luvulle tultaessa kunnat olivat melkein velattomia. Nokian imussa rakennettiin paljon, mutta sitä maailmaa ei enää ole. Tarvitaan vientituloja.

Onneksi Espoossa on tunnistettu ongelmat aiemmin kuin monissa muissa kunnissa ja tehty toimia talouden tasapainottamiseksi jo vuosina 2009 ja 2014.

03

TALOUS KOHTUULLISESSA JAMASSA Reijo: Espoon talouden perusta on vielä kohtuullinen.

Paljon työpaikkoja on kuitenkin menetetty ja samalla asukasluku kasvaa yhden kunnan asukasluvun verran vuodessa. Tarvitaan lisää palveluita ja infraa.

Ari: Kunta ei voi tehdä kaikkea itse. Se on kuin sekatavarakauppa, joka ostaa parhaalla hinta-laatusuhteella. Koko miehistön ei tarvitse olla valmiudessa jatkuvasti, vaan joustavuutta tuo, jos hankitaan mitä tarvitaan vain silloin kun sitä tarvitaan.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2015

07

06

OMAT SAAPPAAT MUKAAN Ari: Reijon saappaat ovat isot täytettäväksi, joten ajattelin tuoda ihan omat saappaani. Olen ehtinyt nähdä kaupunkia toiselta suunnalta. Ihmiset ja talo ovat jo tuttuja.

Tämän porukan kanssa pystyy saamaan paljon aikaiseksi.

Arvostan mahdollisimman avointa keskustelukulttuuria. En pistä pahakseni, jos tullaan antamaan hyviä vinkkejä siitä, miten asioita voisi tehdä entistä paremmin.

LUOTTAVAISIN MIELIN ELÄKKEELLE Reijo: Nyt on hyvä lähteä. En suinkaan jätä uppoavaa laivaa, vaan tänne jää hyvä joukko virkakuntaa ja luottamushenkilöitä, joka on innokas ja kyvykäs tekemään välttämättömiä uudistuksia. En epäile hetkeäkään, etteivätkö Ari ja muu porukka löydä ratkaisuja tuleviin haasteisiin. ●

05

ESPOO-TARINA OHJAA AKTIIVISUUTEEN Reijo: Espoo-tarina on hyvä ajattelun pohja ja suunta. Lyhyeen tekstiin on koottu tärkeitä asioita ymmärrettävään muotoon. Pidän erityisesti aktiivisuuden esiin nostamisesta: se on kantavampaa kuin reagointi kaikkeen, mitä on jo tapahtumassa.

Ari: On tärkeää olla edelläkävijä ja mennä eteenpäin pelkäämättä. Kun kaupungin 14 000 työntekijää tekee työtä yhteisen tavoitteen eteen, syntyy hyvää jälkeä.

04

ELEMENTTIKOULUJA JA VUOROLUKUA Ari: Asukasluvun kasvaessa tarvitaan lisää kouluja. Samaan aikaan osa kouluista on peruskorjauksen tarpeessa.

Reijo: Koulujen rakennus- ja ylläpitokustannukset ovat suuria. Seiniin panostaminen on pois opetuksesta. Nyt voisi olla ymmärrystä sille, ettei koulujen tarvitse olla monumentteja. Ei lapsia kiinnosta, ovatko seinät betonia, gyprocia vai marmoria, kunhan rakennuksen sisäilma on kunnossa ja opetus laadukasta.

Jos elementtivalmistajamme tarjoaisivat muutamaa koulumallia eikä jokaista koulua suunniteltaisi alusta saakka ainutlaatuiseksi rakennukseksi, saataisiin kustannuksia varmasti alas.

Ari: Yksi vaihtoehto kustannusten tasaamiseksi olisi myös vuoroluku eli osa oppilaista kävisi aamuvuoroa ja osa päivävuoroa.

Myöhempi aloitusaika saattaisi sopia monille perheille aikaista aamua paremminkin. Kolmas sektori voisi olla mukana järjestämässä aamu- tai iltapäivinä erilaista harrastustoimintaa.

Ehkä tätäkin vaihtoehtoa ollaan jonakin päivänä valmiita harkitsemaan.

Reijo Tuori, Espoon kaupungin rahoitusjohtaja 1991–2015.

15

:

:

virtaa tyohon!

TEKSTI JAANA KALLIOKOSKI KUVAT TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

”Verkostot ovat elintärkeitä muutostyölle, ne ovat yksi tärkeä työkalu.”

– Jaana Lietzén

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2015

MUUTOSVALMIUKSIA rakentamassa

Muutos on mahdollisuus. Lausahdus todetaan joskus sarkastisesti, mutta Palveluliiketoimen tulevaisuustyöryhmät ovat sisäistäneet siihen liittyvän viisauden. He ovat syksyn aikana kehittäneet työvälineitä muutoksenhallintaan.

J

atkuvat muutokset ovat arkipäivää Espoon kaupungilla. Ne ovat herättäneet paljon kysymyksiä niin henkilöstössä kuin esimiehissä. Vaikka kaikki tietävät, että näinä aikoina muutos on pysyvää, muutokset koetaan haastavina ja usein ylhäältä päin annettuina. Voisiko niitä jotenkin hallita?

Neljä Palveluliiketoimen työryhmää on elokuusta lähtien etsinyt ratkaisuja muutosten hallintaan, ja työ on nyt loppusuoralla. Tätä Jutellaanko muutoksenhallinnasta? -projektia johtaa projektipäällikkö Marika Mertala, joka aloitti Espoon kaupungin palveluksessa huhtikuun lopussa.

Nauru raikaa, kun tulevaisuusryhmä kokoontuu. Kuvassa myötäpäivään ryhmän puheenjohtaja Teemu Uusikauppila, Mira Sormunen, Niina Pihlajamaa, Jaana Lietzén, Tanja Åberg, Jasmin Juuri, Tuula Repola, Paula Hirvonen ja Sirpa SuutalaSimilä. Kuvasta puuttuvat Jouni Rokkonen, Jaakko Kananen ja Reetta Björkroth.

– Halusimme kokeilla uudenlaista työskentelymallia, jossa henkilöstö luo itse työkaluja arjen muutosten hallintaan. Kokosimme kesällä vapaaehtoisperusteella niin sanonut Tulevaisuusryhmät. Pyrimme saamaan jokaiseen ryhmään edustajia eri toiminnoista, niin esimiehiä kuin työtekijöitä, Marika kertoo.

Mieluinen työskentelytapa Muutosten eteenpäin viemiseksi tarvitaan vahvaa johtoa, selkeää visiota ja strategiaa. Myös toimiva viestintä on elintärkeää, ja erityisesti se korostuu Palveluliiketoimessa, jossa on hyvin erilaisia toimintoja, työnkuvia ja toimintatapoja.

Niinpä muutostyökaluja on lähdetty ideoimaan erityisesti johtamisen ja viestinnän näkökulmista. Esimerkiksi Tulevaisuusryhmä, jossa Teemu Uusikauppila Espoo Kaupunkitekniikasta toimii puheenjohtajana, on syksyn aikana työstänyt työkalupalettia, joka kattaisi koko muutosprosessin aina muutosten ymmärtämisestä niiden juurruttamiseen.

Ryhmän jäsenet eivät tunteneet toisiaan ennestään, mutta jokaperjantaiset kokoukset ovat hitsanneet heistä hyvän tiimin. Tiimiläiset kokevat työskentelytavan hedelmälliseksi.

Paula Hirvonen Espoo Logistiikasta kertoo, että heillä on ollut hirveän hauskaa yhdessä. >

Tästä on kysymys JUTELLAANKO MUUTOKSEN­ HALLINNASTA? -projektin

tavoitteena on rakentaa muutoksenhallinnan malli ja työkalut. Se käynnistyi alkukesästä esimiesten kick off -tilaisuuksilla. Kesän aikana haettiin vapaaehtoispohjalta osallistujia Tulevaisuusryhmiin. Ryhmien työskentely alkoi ­elokuussa.

Ryhmiin ilmoittautui 48 henkilöä, jotka jakautuivat neljään ryhmään. Jokainen ryhmä on saanut valita itselleen mielekkään tavan toimia.

Lokakuussa jokainen ryhmä valitsi kolme edustajaa loppuryhmään, joka esitteli neljän ryhmän esityksistä kiteytetyn ehdotuksen marraskuun alkupuolella Palveluliiketoimen johdolle. Loppuvuoden aikana työryhmä työstää työkaluja huomioiden johdon kommentit ja toivomukset. Sen jälkeen alkaa tärkeä vaihe: työvälineitten jalkauttaminen käytäntöön.

Projektissa pilotoidaan osallistuvaa toimintatapaa PALIssa. Työskentelystä syntyvät muutoksenhallinnan työkalut on tarkoitus jakaa kaupunki­tasoisesti eri toimialoille.

17

Marika Mertalan mukaan Jutellaanko muutoksenhallinnasta? -projektissa henkilöstön toivotaan itse luovan työkaluja arjen muutoksen hallintaan.

Muutoksenhallinnan puu TULEVAISUUSRYHMÄ , jossa­

Teemu, Jaana, Paula ja Niina­ ovat mukana, on laatinut muu­ toksenhallintaan paletin, joka on visioitu puun muotoon.

Paletti sisältää kahdeksan askelta muutostenhallintaan.

– Hyvin istutettu ja hoidet­ tu puu tuottaa parhaita hedel­ miä, työryhmän jäsen Jaakko Kananen kiteyttää.

– Innokkuus on todellakin näkynyt kokouk­ sissa. Ryhmän kaikki jäsenet ovat itse hyvin kehittämismyönteisiä­, Marika kiittelee.

– Olennaista on muutosten hyväksyminen, Niina Pihlajamaa Espoo Kiinteistöpalveluista toteaa.

– Ja hyväksymistä helpottaa se, että ihmi­ sillä on niistä ennestään hyviä kokemuksia, Jaana Lietzen Espoo Henkilöstöpalveluista ki­ teyttää.

1 2 3 4 5

Muutoksen välttämättö­ myyden ymmärtäminen.

Muutosta ohjaavan tiimin perustaminen.

Selkeän muutosvision ja -strategian laatiminen.

Ryhmätyö sitouttaa

oma palaute projektista on pääosin positii­ vista. Suurimmasta osasta on hienoa olla mu­ kana vaikuttamassa ja suunnittelemassa työ­ kaluja, jotka auttavat heitä itseään sopeutu­ maan muutoksiin työpaikalla.

– Toki on myös kriittisiä henkilöitä. He ovat aiemmin joutuneet kokemaan sen, että omilla ehdotuksilla ei ole ollut merkitystä, vaan asiat lakaistaan maton alle, Marika toteaa.

Hän kokeekin tärkeäksi varmistaa, että muutoshallintaprojektin lopputulos saadaan vietyä käytäntöön. Tämä työ vasta alkaa, kun tulevaisuusryhmien ehdotukset on saatu lop­ puvuoden aikana kiteytettyä konkreettisiksi työkaluiksi. ●

Marika Mertala on ollut mukana työryhmien kokouksissa mahdollisuuksiensa ja Tulevai­ suusryhmien tarpeiden mukaan sparraamassa ryhmäläisiä. Hän on pitänyt huolta siitä, että aikataulut pitävät ja ohjannut tarvittaessa työ­ ryhmäläisiä kysymyksillä.

Projektipäällikkö on varsin tyytyväinen työryhmien toimintaan, itseohjautuvuuteen ja ehdotuksiin. Kun tekijät saavat itse olla mu­ kana suunnittelemassa ja vaikuttamassa toi­ menkuviin ja työhönsä, sitoutuminen on ai­ van omaa luokkaansa.

Jokainen ryhmä on saanut Marikan mu­ kaan hyviä asioita aikaiseksi. Ryhmäläisten

Muutosviestintä.

Henkilöstön valtuuttami­ nen muutoksen päämää­ rän mukaiseen toimintaan.

6 7 8

Välitavoitteiden määrit­ täminen ja seuranta.

Muutosten vakiinnuttaminen.

Uusien toimintatapojen juurruttaminen.

Palveluliiketoimen toimiala jää historiaan PALVELULIIKETOIMEEN kuuluvat Espoo

Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistö­ palvelut -liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät 1.1.2016. Molemmat uudet tulos­ yksiköt sijoittuvat teknisen ja ympäristötoi­ men toimialalle.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Loput palveluliiketoimen yksiköistä yhdistyvät konserniesikuntaan. 1.1.2016 käynnistyvä uusi konsernihallinto muodos­ tuu konserniesikunnasta, konsernipalve­ luista ja sisäisen tarkastuksen yksiköstä.

Kaupunginjohtaja johtaa konserniesikuntaa ja liiketoimintajohtaja konsernipalveluja.

JOULUKUU 2015

Palveluliiketoimen yksiköt yhdistetään kon­ sernihallintoon pääosin nykyisinä kokonai­ suuksina. Palveluliiketoimen liikelaitokset Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitosta lukuun ottamatta muutetaan nettobudjetoiduiksi tulosyksiköiksi, joiden kustannukset kohdis­ tetaan käyttäjille aikaisempaa keveämmin.

mun maanantai

TEKSTI JA KUVAT TUUKKA SOINI

Monikanavaisesti eteenpäin Digijäbä kehittää sivistystoimen digipalveluita osana mahtavaa asiantuntijaverkostoa.

Klo 7.30 Piristävän aamupyöräilyn jälkeen kuuman kahvin kanssa valmiina uuden viikon haasteisiin. Viikon aikataulujen läpikäynti, vastaus muutamaan sähköpostiin ja päivän materiaalien viimeistely.

Klo 8.30 Toimintakulttuurin kehittämistyöpaja varhaiskasvatuksen laajennetun johtoryhmän kanssa. Espoo on mukana kansainvälisessä New Pedagogies for Deep Learning -ohjelmassa, jonka tutkimuspohjaisen kehittämismallin mukaisesti työpaja vedetään. Ilmassa innostusta, mahtavia keskusteluja ja lopuksi seurattavien kehittämiskohteiden valinta.

Klo 11.00 Lounas.

Klo 11.30 Kasvatuksen ja opetuksen digitarinan viimeistelypalaveri opetustoimien, varhaiskasvatuksen ja Omnian­asiantuntijoiden kanssa.

Osa osallistujista mukana etänä.

Tehokasta monikanavaista työskentelyä ja digitarina saadaan viimeisteltyä esittelyä varten.

Klo 12.30 School as a Service -suunnittelutapaaminen. Sivistystoimen sisäinen palaveri Koulu palveluna -kehittämishankkeen tavoitteista ja vastuista.

ma 14.9.

Klo 13.30 Puhelinpalaveri Sofigaten konsulttien ja Espoo Tietotekniikan johdon kanssa. Käydään viimeisen kerran läpi sivistystoimen tehtävänanto ja alustus ETT:n IT-akatemian osalta.

Klo 14.00 Henkilöstön digiosaamisen kehittämisprojektin palaveri. Viimeistellään sivistystoimen henkilöstöyksikön kanssa kehittämismallia, siihen liittyvää kartoitusta ja esitysmateriaaleja tiistain johtoryhmäkäsittelyä varten.

Klo 15.00 Sähköpostin läpikäyntiä ja tiistain esitysmateriaalien viimeistelyä.

Torstain ICT-kehittämisryhmän asialistan päivittäminen työtilaan ja perjantaina Espoon New Pedagogies for Deep Learning -ohjausryhmän kokousaineistojen päivittäminen ohjausryhmän työtilaan.

Klo 16.15 Työpäivä päättyy.

”Tartu haasteisiin – joka päivä voi oppia jotain uutta!”

KUKA: Tuukka Soini TYÖ: Sivistystoimen digikehittämispäällikkö.

ALOITTI TYÖSSÄ: Espoon kaupungin palvelukseen 2008, nykyisessä tehtävässä tammikuusta 2015 alkaen.

PARASTA TYÖSSÄ: Saan hyödyntää osaamistani monipuolisesti, etsiä ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin, oppia jatkuvasti uutta ja työskennellä mahtavien ihmisten kanssa.

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

Tutustu työergonomia­ ohjeisiin Essissä: Palvelut >Työterveyspalvelut > Työergonomia

> MUUTA OIKEALLA työergonomialla omia tapoja ja tottu­

muksia tehdä työtä. Pienilläkin muutoksilla on merkitystä.

Onko työssäsi paljon yksipuolisia toistoliikkeitä? Jou­ dutko nostamaan esimerkiksi potilaita tai työskentelemään hankalissa työasennoissa? Jos ongelmia ilmenee, kannattaa ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työfysioterapeutti voi tulla tarkastamaan työpisteesi ja keskustelemaan ergonomi­ sista työasennoista.

Oikealla työergonomialla voidaan löytää keinoja vähen­ tää tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvaa kuormitusta ja ratkaisuja olemassa oleviin työtiloihin ja -välineisiin. Pääte­ työtä tekevän on myös hyvä käydä työnäkötutkimuksessa, jossa selviää, tarvitaanko työlaseja.

Ergonomian tavoitteena on turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä toiminnan sujuvuus. Ergonomia pitäisi aina ottaa huomioon, kun suunnitellaan uusia työtiloja tai oste­ taan uusia työvälineitä ja kalusteita.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2015

4 100 000

Toisinaan on hyvä tarkkailla, missä asennoissa työskentelee ja verrata niitä ohjeistuksiin: ratkaisu niska- ja hartiaseudun kipuihin saattaa löytyä omasta työasennosta.

Työfysioterapeutti tulee apuun

käännettyä merkkiä

i

PALVELU TUTUKSI

KAKSIKIELISENÄ KAUPUNKINA ESPOO ­palvelee kuntalaisiaan suo­

meksi ja ruotsiksi ja mielellään myös muilla kielillä. Kaupungin käännös­ palveluilta tilataan kaikki käännök­ set ruotsiksi tai suomeksi. Sieltä saa myös kielineuvontaa. Muunkieliset käännökset tilataan sopimustoimit­ tajilta.

Tällä hetkellä Espoossa käänne­ tään kaikki kuntalaisille suunnattu tieto, kuten muun muassa tiedot­ teet, lehti-ilmoitukset, kuulutukset, espoo.fi-sivuston materiaalit, kyltit ja kirjelmät. Syyskuuhun mennessä vuonna 2015 käännettiin 4 100 000 kirjain- ym. merkkiä, edeltävänä vuonna vastaava luku oli ­4 400 000.

Vuonna 2014 Espoossa käännet­ tiin yhteensä 6 318 230 merkkiä.

Ota yhteyttä: kaannospalvelut@ espoo.fi.

5 x MYÖTÄTUNTO

KIITÄ TYÖKAVERIA! KUKA ON MIELESTÄSI KIITOKSEN ARVOINEN TYÖKAVERISI?

Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

myötätunnon mullistava voima Tonttiyksikön maankäyttöinsinööri ­Tuija Höysniemi kiittää suunnittelu­ insinööri Jani Havukaista, joka työskentelee kaupunkimittausyksikössä Trimble Locuksen pääkäyttäjänä.

– Kiitos Jani, olet aina tavoitettavissa, valmis vastaamaan kysymyksiin ja ohjeistamaan. Ongelmissa opastat oikean tiedon lähteelle. Loputtomiin kehitystoiveisiin suhtaudut aina yhtä kärsivällisesti ja varmistat myös jälkikäteen, onko asia kunnossa.

1

Myötätunnon merkitys organisaatiossa Espoon kaupunki on mukana Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan myötätunnon vaikutusta organisaation kilpailukykyyn ja menestykseen.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa sitä, mitä myötätunto merkitsee organisaatiossa. Miten sitä synnytetään ja vahvistetaan?

4

Ensimmäinen suomalainen tutkimus

Ystävällistä ja rauhallista Jania on helppo lähestyä, Tuija kiittää.

CoPassion on ensimmäinen suomalainen tutkimus ­myötätunnon merkityksestä. Helsingin yliopiston kumppaneina on Espoon kaupungin lisäksi toistakymmentä muuta organisaatiota, muun muassa Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Stanford University Yhdysvalloissa sekä Karolinska Institutet Ruotsissa.

2

3

Myötätunto on inhimillisen kanssakäymisen ja luottamuksen perusta. Se on enemmän kuin tunne.

Helsingin yliopiston tutkija Miia Paakkanen määrittelee, että myötätuntoon sisältyvät kyky havaita ja eläytyä toisen asemaan, halu toimia toisen hyväksi ja todellinen hyvän tekeminen toisen parhaaksi.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan myötätunto tuo organisaatiolle ison kilpailuedun. Hyvässä työilmapiirissä työn tekemisen voimavarat vahvistuvat ja työntekijät voivat paremmin.

Myötätunto antaa uskallusta ideoiden jakamiseen ja innovointiin. Se luo parempia asiakaskohtaamisia ja sitoutuneita työyhteisöjä.

Kaiken perusta

Iso kilpailuetu

5

Johdetaan sekä asioita että tunteita!

Myötätunto luo ympärilleen innostusta ja luottamusta, nostaa energiatasoa, ilahduttaa, vapauttaa, nostaa itseluottamusta.

Töissä ei johdeta vain asioita vaan myös tunteita. Se on tärkeää, koska muutoin tunteisiin liittyvä tieto ja energia jää valjastamatta. Omien tunteiden johtaminen on kaiken ydin.

Se tarkoittaa tunteiden tunnistamista ja niihin kytkeytymistä.

21

pomotentti 1 Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan huhtikuussa 2015. Mitä muutoksia se toi asiakkaalle?

Laki lähtee siitä, että ottaessaan yhteyttä eri kanavia pitkin asiakas saa entistä helpommin tarvitsemansa avun. Hän on aina oikeassa­ paikassa – mihin hän ottaakin yhteyttä, häntä ei siirrellä toiselle henkilölle. Neuvonta, ohjaus ja vastaukset tulevat sieltä, mihin hän on ensimmäisenä ottanut yhteyttä.

Arjessa selviämiseen monia palveluita tarvitsevat asiakkaat saavat oman, nimetyn työntekijän, joka koordinoi ammattilaiset ja avun hänen ympärilleen. Jo aiemmin paikoin sosiaalityöntekijä on ottanut vastuun koordinoinnista ja näin on päästy hyvään lopputulokseen, mutta toimintamalli ei ole ennen tätä yleistynyt.

Meidän peruspalveluissamme on vahva lähettämisen kulttuuri.

Kun esimerkiksi päivähoidossa, koulussa, neuvolassa tai oppilashuollossa syntyy huoli lapsen tai perheen tilanteesta, jatkossa apu ja tuki tuodaan sinne missä lapsi on. Näin ei tule turhia katkoksia

TEKSTI JUHA-PEKKA HONKANEN KUVA KARI HAUTALA / OTAVAMEDIA

”Nyt lähdetään siitä, että asiakas ei koskaan ota yhteyttä väärään paikkaan.” ja apu tulee siinä vaiheessa, kun huoli­on vielä pieni.

2 Mitä muutokset tarkoittavat työntekijöille?

Sosiaalipalveluille tämä tietää kulttuurinkin muutosta. Meidän tulee kuunnella asiakkaita entistä herkemmällä korvalla. Ratkaisua lähdetään etsimään heti: Tarvittavat palvelut ja toiminnot löytyvät ilman pitkiä jonotusaikoja ja luukuttamista.

Tällä hetkellä työtä tehdään hyvinkin toimintokeskeisesti. Ratkaisuja haetaan siitä omasta toimintaputkesta. Nyt lähdetään siitä, että asiakas ei koskaan soita väärään paikkaan, jolloin jokainen joutuu ohjaamaan, neuvomaan ja selvittämään asiaa laajemmin kuin

Marja-Leena Remes, johtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut

”Asiakkaiden avunsaanti nopeutuu” Sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat lakiuudistukset vaativat muutosta työtapoihin, mutta nopeuttavat merkittävästi asiakkaiden avunsaantia.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2015

oman sektorin sisältä. Palveluneuvonta ja ohjaus kuuluvat kaikille.

3 Paranevatko työkalut?

Samalla kun monialainen yhteistyö lisääntyy, se myös systematisoituu.

Työn tueksi tehdään standarditoimintamalleja, jotka ohjaavat toimintaa aina tietyssä tilanteessa. Päivitämme samalla hoito- ja palveluketjuja – miten esimerkiksi päihdeäitien hoito- ja palveluketju etenee ja millainen tilanne laukaisee toimintastandardin mukaisen toiminnan.

4 Mikä mielestäsi on tärkeintä monialaisessa yhteistyössä?

Työntekijöiden pitää luottaa toinen toisensa ammattitaitoon. Toisen työn kunnioittaminen ja arvostaminen on lähtökohta monialaisessa yhteistyössä. Monialaista yhteistyötä ei myöskään tehdä vain sen yhteistyön takia. Meillä on asiakkaita, jotka käyttävät yhtä aikaa useita

palveluita ja heidän tilanteensa on monimutkainen. Silloin monialainen yhteistyö on välttämätöntä. Monialaista yhteistyötä tehdään, kun sillä saadaan näille asiakkaille lisäarvoa – hän on kaiken keskiössä.

5 Peruspalveluja on tarkoitus vahvistaa. Miten erityispalvelujen käy tässä muutoksessa?

Niiden käy hyvin, sillä jatkossa erityispalveluiden piiriin tullaan selkeämmin perustein. Nyt erityispalveluihin saatetaan lähettää asiakkaita epäselvin perustein.

Usein asia voitaisiin hoitaa peruspalveluissa, jos sieltä löytyy vain sopiva tuki. Erityispalveluiden rooli tulee muuttumaan siihen suuntaan, että he konsultoivat entistä enemmän peruspalveluita. Tämän kautta peruspalveluissa osaaminen ja taidot kehittyvät, ja ajan kuluessa konsultoinnin tarve väheneekin. ●

tikusta asiaa

haaste

Työkiireiden keskelläkin voi kouluttautua

Lasten suusta AAMULLA VIEN LAPSEN PÄIVÄKOTIIN ja opastan unen-

pöpperöistä lasta toivottamaan hyvät huomenet reippaasti ääneen. Hetkeä myöhemmin seison työpaikan hississä, jossa joukko ihmisiä tuijottaa apaattisina lattiaan. Olemme kaikki samassa talossa töissä, huomenet ovat epämääräisiä murahduksia.

Illalla kokoonnumme päiväkodille vanhempainiltaan.

Siellä­esitellään lasten yhteistyössä laatimat pelisäännöt.

Seinällä lukee upeita asioita: puhun kauniisti, otan kaikki mukaan leikkiin, olen kiva kaveri, autan kaveria, enkä naura toisen vahingolle ja niin edelleen. Ihan perusasioita.

Pikkuisen punastuttaa, kun mielessä vilahtaa, että eivät nämä ehkä olekaan kaikille perusasioita. Eivät ainakaan meille aikuisille. Iltapäivälehtien lööpit nauravat päivittäin toisten vahingoille tai epäonnistumisille. Julkkiksen alushousut vilahtivat tai pinna paloi. Toisen talous romahti tai puoliso petti.

Työpaikalla me pohdimme ääneen, onko meillä auttamisen kulttuuria vai ei. Jotkut syövät lounaseväänsä päivästä päivään yksin. Ja se kaikkein tutuin, kahvihuoneen likaiset astiat – nehän on helppo jättää toisten hoidettavaksi.

Kaikenlaiset työelämän opaskirjat toistavat vuorollaan, että tärkeintä on toimia itse esimerkkinä. Elä kuten opetat.

Seuraavan kerran, kun patistan lastani tervehtimään reippaasti, haluan voida ajatella, että teen itsekin niin. Kun opetan olemaan reilu ja kiva kaveri – pyytämään anteeksi, jos toiselle tulee paha mieli tai huolehtimaan, että kukaan ei jää yksin – haluan ajatella, että itsekin teen niin. Perusasioita.

Vaikeita, mutta lapsestakin ihan mahdollisia.

”Mitäpä jos...” …käyttäisit vartin viikossa uuden opetteluun?

UUDEN OPPIMINEN ei aina tunnu onnistuvan, vaikka tahtoakin

olisi. Kenellä nyt on aikaa lähteä koulutuksiin, kun työtkin olisi tehtävä? Ja jos joskus koulutukseen pääseekin, tuntuu, että opit valuvat päästä ennen kuin on ehtinyt kunnolla takaisin työpaikalle. Ähkyhän siinä iskee, jos koko päivän kuulee itselleen uusia asioita.

VARSINKIN ERILAISTEN tietotekniikkakoulutusten jälkeen

pitäisi äkkiä päästä hyödyntämään uusia oppeja käytännössä, mutta eihän se niin mene. Kikkakolmoset unohtuvat, ja puolen vuoden päästä onkin sitten jo sormi suussa, kun pitäisi muistaa, mitä nappulaa pitikään klikata.

...kokeilisit toisenlaista tapaa oppia uutta?

JOS YRITTÄISIKIN VÄLTTÄÄ ähkyä ja kalenterin tukkeutumis-

ta ja pilkkoisi haasteet pienempiin paloihin? Pikkuasia päivässä, isompia juttuja vaikkapa viikkotahtia?

NIMIMERKKI ÄITI PAKINOI AIKUISTEN KÄYTÖSTAVOISTA

VARTIN MITTAISEN opiskelutuokion voi hyvin varata omaan

kalenteriin, ja opetusmateriaaleja voi etsiä vaikkapa Essistä, josta löytyy monenlaisia verkkoluentoja. Videomateriaaleja on jaettu pieniin palasiin, joten niitä voi hyvin nautiskella asia kerrallaan.

Kuvitus 123RF

TYÖYHTEISÖN YHTEISET viikoittaiset oppimisvartit ovat myös

mainio idea. Viikkopalaverin asialistalle voi ihan hyvin ujuttaa mukaan jonkun kinkkisen asian opettelun. Oppiminen voi olla hauskaakin, kun sitä tehdään yhdessä talkoovoimin. Opetusvuorot voi sopia jaettavaksi vaikkapa siten, että jokainen valmistelee pari tietoiskua vuoden mittaan. Ottamalla selvää ja auttamalla muita oppii itsekin tehokkaasti!

Ja mikäpä sen turvallisempaa kuin harjoittelu ensin oman porukan kanssa. Kokeillaan nyt sitten verkkokokoustamista tai tiedon löytämistä Essistä – ihan ensiksi joku mokaa kuitenkin. Ja se on ihan oikein!

23

kestava kehitys

TEKSTI PAULA RISTIMÄKI KUVA MARJO TYNKKYNEN / OM-ARKISTO

Ei haaskata ruokaa!

Kuva Tommi Tuomi / OM-arkisto

Espoon kaupungin kouluissa on tehty pitkä­ jänteistä työtä ruoka­ hävikin pienentämiseksi.

Tulokset ovat lupaavia.

RUOKAILUSSA SYNTYVÄN BIOJÄTTEEN määrän vä-

hentäminen on ollut jo pitkään tavoitteena Espoon kouluissa.

– Ihan rutiinitoimenpiteitä on ruuanvalmistusmäärien tarkka seuranta. Päivittäin kirjataan ylös, paljonko ruokaa laitetaan. Ruokalista kiertää viiden viikon sykleissä, joten on helppo nähdä kuinka paljon esimerkiksi makaronilaatikkoa viimeksi laitettiin ja paljonko sitä nyt kannattaisi laittaa, kertoo Espoo Cateringin kehityspäällikkö Regina Ekroos.

Koko Espoon tasolla seurataan myös Espoo Cateringin kaikkien lounas- ja muiden ruuanjakelupaikkojen biojätteen kokonaismäärää.

– Tavoitteena on tänä vuonna biojätteen vähentäminen kahdella prosentilla, ja näyttää siltä, että siihen päästään, Ekroos laskeskelee.

– Myös asiakkaisiin vaikuttaminen on tärkeää. Kouluissa opastamme täyttämään lautasen sen mukaan,

Iloista joulua!

Espoon kaupunki lahjoitti joulutervehdysrahat alaikäisten, ilman vanhempia Suomeen saapuneiden turvapaikan­ hakijoiden kotoutumis- ja virkistystoimintaan.

24 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

JOULUKUU 2015

kuinka paljon todella aikoo syödä. Lisäksi monessa koulussa henkilökunnalla on mahdollisuus ostaa yli jäänyttä ruokaa.

Ekroos kehuu, että tämän päivän koululaiset ja opiskelijat ovat hyvin selvillä sekä biojätteen pienentämisen että lajittelun merkityksestä. Tämä ilmeni erittäin hyvin muun muassa syyskuussa vietetyn valtakunnallisen hävikkiviikon aikaan.

– Esimerkiksi Espoonlahden koulussa meidän henkilökuntamme ja lukion ruokaraati konkretisoivat päivässä syntyvän biojätteen määrää keräämällä oranssiin jätesäkkiin hävikin painon verran tavaraa. Kukin sai sitten nostella säkkiä ja arvioida hävikin määrää. Samaten yhden oppilaan aloitteesta oppilaiden kännyköihin lähetettiin ennen ruokatuntia viestiä ruokahävikin pienentämisestä, Ekroos kertoo.

Erityisen iloinen hän on siitä, että ruokahävikkiviikon tapahtumia tehtiin monissa kouluissa yhteistyössä Espoo Cateringin, oppilaiden ja muun henkilökunnan kanssa.

– Kun kaikki ovat mukana, syntyy parasta tulosta. ●

Mitä mieltä?

MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? ENTÄ MISTÄ AIHEESTA HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan vain kerrot mielipiteesi meille, jotta voimme kehittää lehteä paremmin sinua palvelevaksi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Ota meihin yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi.

Vastausaika päättyy 31.1.2016