Wieteri 4/2014

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

06 AJASSA

Sujuva työ, sujuva palvelu

14 PITKÄ WIETERI

Mistä lisää kasvua kaupungille?

Tuuletus tulevaisuuteen 16

VIRTAA TYÖHÖN

18 POMOTENTTI

Vindängenin koulu siivottiin nykyaikaan.

”Työurien pidentämiseen tarvitaan tukea.”

14

4 /2014 palstat 03 12 19 20 23 24 24

terveiset & tauon paikka hetkinen Espoota mun maanantai pitkin ja poikin tikusta asiaa kestävää kehitystä lukijakilpailu

PITKÄ WIETERI

Mistä lisää kasvua ja hyvinvointia?

Elinkeinojohtaja Tuula Antola ja Visit Espoon toimitusjohtaja Jaana Tuomi pohtivat elin­ keinoelämän vauhdittamista.

16

04

16

KÄDENJÄLKI

VIRTAA TYÖHÖN

Niko tekee ihmisten tarpeet näkyviksi

Opetus siivottiin nykyaikaan

Käyttäjä on aina ehdoton ykkönen ympäristömuotoilija Niko Riepposelle.

Vindängenin koulu sai nurkat siivoamalla ja pienellä pintarempalla aivan uutta sähinää koulunkäyntiin.

22 POMOTENTTI

Lisää vuosia työhön

06 06 AJASSA

Sujuva työ, sujuva palvelu Omaa työtä kehittämällä arki muuttuu mukavammaksi.

Esimerkit todistavat, että tämä ei ole myöskään pelkkä korulause.

Miten työuria voidaan pidentää ja työtä sopeuttaa kunnon mukaan, ylilääkäri, työterveysjohtaja Marjo Heikinheimo?

06 ”Monta pientä muutosta tekemällä saa aikaan ison muutoksen.”

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, PirkkoLiisa Merikoski, Ann-Marie Nystedt ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia Asiakasviestintä ULKOASU JA TAITTO Otavamedia Asiakasviestintä PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi KANNEN KUVASSA Jennie Nylund

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

Parempaan arkeen

V

altuusto päätti ensi vuoden talousarviosta ja -suunnitelmasta 3.12., mutta tätä kirjoittaessa neuvottelut ovat vielä käymättä ja numeroiden viilaus tekemättä. Se kuitenkin on varmaa, että TATU-ohjelman tavoitteet talouden tasa­ painottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi on meidän yhdessä toteutettava.

Tilanne on haasteellinen, sillä Espoon väkimäärä kasvaa, mutta talouskasvu taas on ollut viime vuosina meillä ja muualla hitaampaa eikä nousua ole näkyvissä. Siksi Espoo parantaa tuottavuutta ja investoi kasvun edellytyksiin.

Tämä on yhtälö, joka edellyttää asioiden laittoa tärkeysjärjestykseen. Minusta paras lääke tuottavampaan ja taloudellisempaan toimintaan on se, että jokainen meistä panostaa oman työnsä kehittämiseen. Vielä on varmasti keinoja sujuvoittaa arkea ja tehostaa toimintatapoja. Tuottavuuden parantumisen lisäksi näin syntyy myös työhyvinvointia, sillä uskon, että jouhevasti sujuva arki tekee myös työnteosta mielekkäämpää.

Tulevaisuuteen täytyy investoida. Länsimetro muodostaa Espoon ja koko Suomen kannalta merkittävän kasvu- ja kehityskäytävän, joka määrittää kaupungin kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Länsimetro ja valtion kanssa tehty sopimus asuntokaavoituksen lisäämisestä tiivistävät kaupunkirakennetta, parantavat palvelutarjontaa ja mahdollistavat uusien yritysten sijoittumisen ja työpaikkojen syntymisen hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Suomen on voitettava takaisin osaamis- ja tietointensiiviset yritykset ja työpaikat. Aalto-yliopisto, Otaniemen tiedeyhteisö ja alueen yritykset yhdessä espoolaisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa ovat innovaatiopuutarhamme, jonka vetovoima voimistuu Länsimetron myötä.

Raiteisiin tukeutuva kaupunkirakenne edistää myös kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kaupungin talouden kannalta Länsimetron varren maankäyttötulot ja kasvava verotulopohja ovat merkittävä tulolähde tulevina vuosina.

Olemme kaikki vastuussa asukkaiden ja työyhteisön arjen sujuvuudesta omassa työssämme. Kun tässä onnistumme, on se parasta Espoon kaupunkimarkkinointia yritysten suuntaan.

Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

ME KAIKKI OLEMME VASTUUSSA ARJEN SUJUVUUDESTA, KAUPUNGINJOHTAJA PERÄÄNKUULUTTAA.

Ajankohtaisia asioita talvella 2014–2015

terveiset

Noora Sassi (kesk.) ja Ella Angle pääsivät kurkistamaan Aulis Majurin työpäivään.

16 440 KILOMETRIKISASTA HUIMA TUOTTO

euroa hyvän puolesta > TÄNÄ VUONNA

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT

Opiskelijat tutustuivat johtajan työpäivään > PÄIVÄ JOHTAJANA -tempauksissa johtajat

ympäri Suomen ottavat nuoria mukaansa seuraamaan yhtä tavallista johtajan työpäivää. Syyskuun 29. päivänä johtajan työhön tutustui 11 Omnian opiskelijaa, joista kuusi oli Espoon kaupungilla.

Tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisimman realistinen kuva johtamisesta, näkö­ kulmia omiin ura- ja koulutussuunnitelmiin sekä kontakteja työelämään.

Suomen Nuorkauppakamari ry:n johdolla

paikalliset nuorkauppakamarit järjestivät ensimmäiset tempaukset vuonna 2013.

Espoossa järjestelyistä on vastannut Espoon Nuorkauppakamari ry.

Omniassa liiketaloutta opiskelevat Noora Sassi ja Ella Angle seurasivat päivän ajan sosiaali- ja terveystoimen talousjohtaja Aulis Majurin työtä. Noora ja Ella osallistuivat päivän kokouksiin, ja Aulis esitteli heille talousarviota ja Espoo-tarinaa.

TEE HYVÄN MIELEN TEKO

Oletko jo hengenpelastaja? > ESPOO ON VERIPALVELUN kumppani eli

Hengenpelastaja-kaupunki. Työyhteisöt voivat perustaa omia VeriRyhmiä, ja uusia ryhmiä onkin syksyn mittaan syntynyt mukavasti. Palveluliiketoimen hallinto- ja kehittämisryhmän VeriRyhmä on yksi tuoreimmista.

— Emme ole vielä ehtineet tehdä yhteistä luovutusreissua, mutta olemme sopineet, että lähdemme joko Selloon tai Entresseen, kertoo yhteyshenkilö Jaana Suonsaari.

— Innostuin mukaan, koska vastaan toimialallamme muun muassa kestävän kehityksen ja yhteis­kuntavastuun asioista. Yhteinen verenluovutus on sekä hengenpelastamista että yhteiskuntavastuuta, jos mikä, Jaana toteaa.

Veripalvelu tarjoaa VeriRyhmille tukea luovuttamiseen: esimerkiksi ilmaiset kyydit luovutuspaikalle madaltavat varmasti kynnystä lähteä porukalla auttamaan.

Yhdessä autamme enemmän!

pidettyyn Kilometrikisaan osallistuneet kaupungin joukkueet kartut­ tivat Punaisen Ristin Ketjureaktiokampanjaa huimalla 16 440 eurolla. Summaa kertyi euron verran jokaista 25 pyöräilykilometriä kohden. Kaupungin pyöräilypromoottori Niko Torvela luovutti kaupunginjohtajalle shekin lahjoitettavaksi terveyshankkeisiin kehitysmaissa.

64 joukkueessa polkijoita oli yhteensä 550. Henkeä kohden kilometrejä kertyi yli 600, yhteensä 411 001 kilometriä. Joukkuei­ den leikkimielisessä kisassa voiton vei Tontunmäen päiväkoti, joka polki 11 hengen joukkueessa yli 1 600 kilometriä henkeä kohden. Toiseksi tuli Espoon MRL, jonka tulos oli 1 500 kilometriä/henkilö. Kolmanneksi ylsi Kaupunkimittaus 1 300 kilometrillään/henkilö.

Kisa pidettiin 1.5.—22.9. Espoo osallistui siihen kahdeksatta kertaa. Hyvän mielen ja kohentuneen kunnon lisäksi hiilidioksidia säästyi 71 842 kilogrammaa. www.kilometrikisa.fi

Vinkki:

* Anna luontoa säästävä aineeton lahja.

Se voi olla lahjakortti, lupaus palveluksesta tai lahjoitus hyvänteke­­väisyyteen.

3

kadenjalki

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVA PEKKA HOLMSTRÖM/OTAVAMEDIA

Ihmisten tarpeet näkyviksi Ympäristömuotoilija Niko Riepponen ajattelee ja toimii työssään käyttäjiä kuunnellen.

N

iko on työskennellyt kaupungilla jo kymmenen vuotta. Alussa hän teki puusepän töitä ja opiskeli samalla muotoilijaksi Lahden muotoiluinstituutissa.

– Olen tietääkseni ainoa ympäristömuotoilija Suomessa. Nyt täydennyskoulutan itseäni kaupunkimuotoilijaksi.

Niko toteuttaa projekteja yhdessä ihmisten kanssa.

– Kysyn, kuuntelen ja tulkitsen tarpeita mahdollisuudet huomioiden. Usein työni onkin toiveiden näkyväksi tekemistä.

Lokakuussa Niko oli mukana käynnistelemässä mielenkiintoista Meidän roskis -projektia, jossa koulut ja muut lähialueen toimijat voivat tuunata tarrakalvoilla oman alueensa roskiksia.

– Ideana on, että kaupunki ottaa satojen roskisten pinnat haltuunsa ja antaa ne asukkaiden käyttöön.

Helsingissä useilla bussipysäkeillä on jo digitaalinen seinä, johon voi kirjoittaa. Kyse on alustasta, jonne kirjoittamalla voi jättää viestejä verkkoon kotisivulle. Joku voi innostua kehittämään vaikka roskiksiin liittyvän pelin.

Projektissa esimerkiksi koulun oppilaat ensiksi suunnittelevat, mitä koulun alueen roskisten pintoihin

kiinnitettäviin tarrakalvoihin painetaan. Kuva voi olla vaikkapa vesivärityö tai kuvakollaasi.

– Suunnitelma lähetetään ensin minulle. Toimitan materiaalit tulostettavaksi Liikennemerkkipajalle. Oppilaat käyvät sitten itse kiinnittämässä tarrakalvot paikoilleen roskiksiin.

Projektin tavoitteena on, että ihmiset huomaisivat roskikset ja alkaisivat käyttää niitä enemmän.

– Yksi pönttö maksaa 500 euroa, ja niitä on Espoossa tosi paljon. Jos näin voi pelastaa roskiksia ilkivallalta, on se silkkaa säästöä. Roskikset saavat myös uuden siistin pinnan, ja kalvoja voi kiinnittää useita päällekkäin. Yrityksetkin voivat sponsoroida tarratulosteita, Niko visioi.

Hän on huomannut, että asukkaiden itse lähiympäristöön tekemä teos säästyy ilkivallalta.

– Kun asukkaat osallistetaan hoitamaan vaikkapa puistoa, se otetaan omaksi, eikä siihen kajota. Jos osallistat 6-vuotiaan tekemään taideteosta, tämän 15-vuotias isoveli ei riko sitä.

Nikolla on myös yksi toive henkilöstölle: – Espoo-tarinan keskiössä on asukas. Toivon, että jokainen meistä löytäisi tarinasta jotain toteuttamisen arvoista. Yhdessä tekemällä unelmista tulee totta! ●

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

Niko Riepponen Fakta 1: Meidän roskis -projektissa esimerkiksi koulut voivat tuunata tarrakalvoilla alueensa roskiksia.

Projekti on osa Kestävän kehityksen ohjelmaa: www.espoo.fi/kestavakehitys www.espoo.fi/meidanroskis Fakta 2: Tarrakalvoihin saa helposti QR-koodin ja osoitteen, josta pääsee roskiksen kotisivulle. Siellä voi olla esimerkiksi ryhmäkuva tuunaustiimistä ja käydä keskustelua alueen muiden asukkaiden kanssa.

Paikkatietoon yhdistettynä tarratuloste avaa mahdollisuuksia uudenlaisille palveluille ja sovelluksille.

Fakta 3: Kun lähialueen ihmiset tuunaavat roskikset itse, he myös käyttävät niitä enemmän ja suojelevat niitä ilkivallalta.

5

ajassa

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT TOMMI TUOMI/OTAVAMEDIA

Sähköinen tontinhaku­ palvelu korvasi painetut tonttiesitteet ja käsin täytetyt hakulomakkeet.

Maankäyttöinsinööri Tuija Höysniemeä ja maanmittausteknikko Henry Lainetta ilahduttaa se, että palvelu auttaa niin asiakkaita kuin henkilöstöäkin.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

Sujuva työ, sujuva palvelu Omaa työtä kehittämällä arki sujuu ja palvelut paranevat. Esimerkit osoittavat, että tämä ei ole pelkkä korulause.

7

K

aupunkihan voisi tarjota… Se voisi huolehtia, tuottaa, luoda…

Espoossa riittää pal­veluideoita. Niitä tulee asukkailta ja kaupungin työntekijöiltä.

Niitä tarjoavat myös yritykset, yhdistykset ja tutkimuslaitokset. Luulisi kaupunginjohtajan myhäilevän.

– Aika helposti syntyy myös ideoita ja ajatuksia, jotka eivät ole ihan ytimessä. Hyvä kaupunki keskittyy kuitenkin ydintehtäviinsä ja tekee ne entistä paremmin, Jukka Mäkelä toteaa. Hän toivoo, että Espoon suuret kehitysohjelmat terävöittävät kehittämisen päälinjoja ulkopuolisille kumppaneille ja sellaisiksi pyrkiville. Lisäksi hän odottaa, että Espoo-tarina ohjaa jokaista työyhteisöä kehittämään palveluja oikeaan suuntaan.

– Meidän vahvuutemme on erittäin kehitysmyönteinen henkilöstö. Jokaisella työntekijällä on oman työtehtävänsä lisäksi vastuuta oman työnsä kehittämisestä.

Parannuksia pienin askelin Espoon mittakaavassa ja mammuttihankkeiden rinnalla oman työn kehittäminen saattaa vaikuttaa merkityksettömältä näpertelyltä.

Jukka puolestaan uskoo palvelujen kehittyvän ennen kaikkea yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisöjen voimin.

– Asiakaspalvelu on jokaisessa työyksikössä omanlaista, ja parhaat toimintatavat löydetään itse. Ulkopuolinen ei edes pystyisi siihen, hän painottaa.

Kokenut kehittäjä, vanhuspalveluiden erityisasiantuntija Maria Rysti muistuttaa, että maailmaa ei tarvitse tehdä valmiiksi.

– Kun teemme monta pientä muutosta, saamme aikaan isoja muutoksia. Pienistä uu-

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

”Yleensä innokkaimmat lähtevät liikkeelle, ja muut tulevat vähitellen mukaan.”

distuksista tulee vähitellen normeja, ja huomaamme, että kulttuuri on muuttunut.

Älä murehdi syntyykö muutosvastarintaa Vanhuspalveluiden kehittäjät ovat huomanneet, että kehitystyö sisältää samankaltaisia vaiheita, oli sen kohteena sitten vanhusten ul-

VASEMMALLA Elina Kylmänen (vas.) ja Maria Rysti ohjaavat vanhuspalveluita kehittäviä työntekijöitä etapilta seuraavalle Osake-työ­pajoissa.

Maria ja Elina käynnistivät työpajoja vanhuspalveluissa seitsemän vuotta sitten, ja he ovat kehittäneet työpajatoimintaa edelleen joka vuosi.

ALHAALLA Osake-työpaja tarjoaa tilaisuuden verrata oman tiimin kehitys­hanketta muihin ja vaihtaa vinkkejä tiimi- ja osasto­rajojen yli.

koilu hoivakodissa tai ruokailu sairaalan osastolla. Siksi vanhuspalveluissa on jo seitsemän vuoden ajan kerätty töidensä kehittäjiä yhteisiin Osake-työpajoihin. Osallistujat edustavat yksittäisiä tiimejä tai osastoja, joissa suunnitellaan pienehköä toimintatavan muutosta.

Työpajoissa pohditaan muun muassa kehityskohteen rajaamista, urakan pilkkomista ja edistymisen mittaamista. Tiedon jakaminen ja kokemusten vertailu helpottavat Marian mukaan myös suhtautumista muutosvastarintaan.

– Pienilläkin muutoksilla on yleensä vastustajansa, mutta sitä on turha murehtia alussa. Yleensä innokkaimmat lähtevät liikkeelle, ja muut tulevat vähitellen mukaan. Lopulta jyrkimmät vastustajat eivät välttämättä edes muista vastustaneensa.

kannattaisi kehittää ja keneltä kannattaisi kysyä vinkkejä. Tuoreimmat uudistukset esitellään myös vuosittain vanhuspalveluiden festareilla Puolarmetsän sairaalan aulassa.

– Välillä on hyvä pysähtyä hetkeksi juhlimaan saavutuksia ja esittelemään niitä muille.

On tärkeää, että hyvät ideat leviävät, Maria sanoo. Jukka korostaa, että kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnolla on pitkälti sama tavoite.

– Ei ole tarkoitus nostaa yhtä jalustalle, vaan tuoda esille hyviä toimintatapoja ja kannustaa ihmisiä kehittämään. Monet hyvät ideat ovat todella yksinkertaisia, ja ne löytyvät läheltä, hän toteaa.

Laita hyvät ideat jakoon

Vanhuspalveluiden työpajoja kutsutaan osaketyöpajoiksi, siis osallistavan asiakastyön kehittämisen työpajoiksi. Niiden tavoitteena onkin

Marian mukaan työpajoissa leviää hyvien kehittämismenetelmien ohella tieto siitä, mitä

Asukkaat ja asiakkaat mukaan töihin

varmistaa, että asukkaat, asiakkaat ja potilaat osallistuvat kehittämiseen ja pääsevät seuraamaan hankkeiden etenemistä.

– Esimerkiksi hoivakodissa on helppo laskea ulkoilijoiden määrä ja laittaa tulokset seinälle omaistenkin nähtäväksi, Maria kertoo.

Joskus palvelu paranee, kun asiakas pääsee itse töihin. Sekä Maria että Jukka nostavat oivalliseksi esimerkiksi sähköisen r-harjoitteluoppaan. Espoon puheterapeutit toivat kaupungin nettisivuille pelit ja ohjeet, joiden avulla vanhemmat voivat tukea lapsiaan ärrän harjoittelussa kotona.

– Se on ihan mullistavan fiksua. Puhe kohenee nopeammin, eikä tarvitse käydä niin paljon puheterapiassa, Maria toteaa.

Vapaaehtoiset kulttuurikaverit vetävät asukkaita osallistumaan Espoolaisten osallistuminen ei rajoitu vain oman perheen asioihin. Lukuisat espoolaiset ◗

9

Hellevi Karakorpi palkittiin innovatiivisuudesta ja innostuksesta > ESPOON KAUPUNGINJOHTAJA

Jukka Mäkelä myöntää vuosittain kannustuspalkinnon espoolaiselle kas­ vattajalle, kasvattajayhteisölle sekä esimerkilliselle kasvatille. Syy on selvä.

— Espoon väkiluku on kymmen­ kertaistunut 60 vuodessa, ja meillä on aina tarvittu paljon kasvattajia: van­ hempia, lastentarhanopettajia ja opet­ tajia, Jukka sanoo. Hän laskee kasvat­ tajiksi myös pihojen sedät ja tädit, harrastusten ohjaajat ja monet muut.

Tänä vuonna Jukka valitsi vuoden kasvattajaksi lastentarhanopettaja Hellevi Karakorven. Hän perustelee valintaa Hellevin innovatiivisuudella ja innostuksella, joka on säilynyt pitkällä uralla. Helleviä pidetään työyhteisös­ sään innostajana, joka osaa verkostoi­ tua ja tuoda uusia asioita työhönsä.

Hän on kehittänyt erityisesti tietotek­ niikan hyödyntämistä varhaiskasvatuk­ sessa ja korostanut ulkoilun ja liikkumi­ sen merkitystä oppimisessa.

valmentavat, kuuntelevat, neuvovat ja monin muin tavoin auttavat toisiaan. Osan vapaaehtoistoiminnasta järjestää Espoon kaupunki.

– Vapaaehtoistoimintakin vaatii tavallisesti valtavan määrän organisoitua työtä, jotta toiminta olisi laadukasta, huomauttaa erityisasiantuntija Helena Sarjakoski kulttuurin tulosyksiköstä. Hän on juuri käynnistänyt vapaaehtoistyöhön perustuvan kulttuurikaveritoiminnan.

Syyskuussa koulutetut, ensimmäiset kulttuurikaverit lähtevät toisen espoolaisen seuraksi esimerkiksi teatteriin, taidemuseoon tai kirjastoon. Tarkoituksena on laskea vaikkapa ensikertalaisen tai yksinäisen kynnystä kulttuuritapahtumaan ja rohkaista ihmisiä tutustumaan kulttuuritarjontaan.

Helena korostaa, että palvelu on tarkoitettu iästä, elämäntilanteesta ja taustasta riippumatta kenelle tahansa. Hän toivoo, että tieto

palvelusta leviää muun muassa kaupungin työntekijöiden kautta.

– Moni tapaa työssään ihmisiä, joille palvelu voisi sopia.

Sähköinen tontinhakupalvelu helpottaa kaikkien elämää Joskus hyvät ideat vaativat järeää toteutusta, vaikka kohteena olisi vain yksi yksikkö. Tällainen tilanne oli Espoon tonttiyksikössä, kun tontinhakupalvelu siirtyi Espoon kaupungin nettisivuille.

Vielä viime vuonna sadat tontinhakijat täyttivät paperisen hakulomakkeen. Sen jälkeen tonttiyksikön työntekijät naputtelivat lomakkeiden tiedot Excel-taulukkoon ja tarkistivat, asuuko hakija Espoossa, onko hän saanut tontin aiemmin ja onko samassa taloudessa muita hakijoita. Uusi tietojärjestelmä tarkistaa hakijan syöttämät tiedot automaattisesti muista järjestelmistä.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

”Ongelmatkin kannattaa ottaa esille sen sijaan, että selittäisimme niitä pois. Silloin on helpompi kehittää toimintaa.”

Ennen uudistusta tonttiyksikkö myös painatti tontteja koskevia esittelykirjasia. Nyt hakijat voivat selata tonttien tietoja sähköisessä karttapalvelussa.

– Uusi palvelu on helpompi asiakkaalle, mutta myös meille, vakuuttaa maankäyttöinsinööri Tuija Höysniemi tonttiyksiköstä.

Henry Laine ja Tuija Höysniemi tutkivat sähköistä tonttihakemusta.

– Kun tontinhakupalvelusta tehtiin sähköinen, varmistettiin, että henkilö­­koh­taista palvelua saa edelleen toimistossa ja sähköpostitse. Jos esi­mer­kiksi huomaamme, että sähköisessä hakemuksessa on virhe, joka voi heikentää hakijan tilannetta, otamme kyllä yhteyttä, Tuija kertoo.

Kaupungit kehittävät yhdessä avoimia ja älykkäitä palveluja > NOIN KOLMANNES

Yksikössä on laskettu, että uudistus maksaa itsensä takaisin kolmessa vuodessa.

Myös epäonnistumiset opettavat Kun tontinhakupalvelua suunniteltiin, kokemuksia kerättiin kaupungeista, joissa sähköinen palvelu oli jo käytössä. Muiden kaupunkien kokemukset kannustivat myös kulttuurikaveritoimintaan, ja esikuva vanhuspal­­ veluiden työpajoihin löytyi Ruotsista.

Jukka vaihtaa niin ikään mieluusti ajatuksia muita kaupunkeja johtavien kollegoiden kanssa. Hän kertoo pyytäneensä taannoin tarinoita myös epäonnistumisista. Esille tuli kokemuksia ulkopuolisilta tilatuista kehityshankkeista, joiden yhteys kyseiseen kaupunkiin ja sen asukkaisiin jäi väljäksi.

– Se oli oikein opettavaista. Ongelmatkin kannattaa ottaa esille sen sijaan, että selittäisimme niitä pois. Silloin meidän on helpompi kehittää toimintaamme.

Pakko kehittää – lupa kehittää Kehittämisestä ja innovoinnista puhutaan välillä niin paljon, että työn suorittaminen tuntuu jäävän sivuun. Onko pakko kehittää uutta? Eikö kukaan saa vain tehdä tuttua työtään?

Jukka ei usko, että kukaan pohjimmiltaan haluaa jättäytyä sivuun oman työnsä kehittämisestä.

– Aina löytyy kohtia, jotka voi tehdä järkevämmin ja sujuvammin, ja jos siihen ei ole mahdollisuutta, tilanne alkaa ahdistaa. Antiikin Kreikassa pidettiin pahimpana rangaistuksena sitä, että ihminen joutui tekemään turhaa työtä, Jukka toteaa. Hänen mukaansa lupa kehittää omaa työtä tuo työhön mielekkyyttä ja parantaa samalla hyvinvointia.

– Meillä on tavoitteena, että espoolaisten arki sujuu. Samalla saamme myös omat hommamme sujumaan. ●

suomalaisista asuu Suomen suurimmissa kaupungeissa, jotka ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu. Kun nämä kuutos­ kaupungit kehittävät palve­ luitaan, hyötyjä kertyy siis suurelle asukasjoukolle ja myös koko Suomen kilpailu­ kyvylle. Tähän ajatukseen perustuu 6Aika-strategia, jota kuutoskaupungit toteut­ tavat yhdessä vuosina 2014—2020. Sen tavoitteena on synnyttää Suomeen uut­ ta osaamista, liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Kehityksen välineiksi kaupungit ovat nostaneet avoimet ja älykkäät palve­ lut. Aikomuksena on avata kaupunkien prosesseja ja dataa ulkopuolisille kehittä­ jille ja tarjota yhteiskehittä­ mistä helpottavia työkaluja ja toimintamalleja.

Euroopan unioni, kuu­ toskaupungit ja Suomen valtio rahoittavat kuutos­ kaupunkien hankkeita lähes 80 miljoonalla eurolla. Kus­ sakin hankkeessa on oltava toimijoita vähintään kahden kuutoskaupungin alueelta.

Toimijat voivat olla kaupun­ kien lisäksi muita julkisen sektorin toimijoita tai jär­ jestöjä.

11

hetkinen espoota

KUVA SUSANNE VUORINEN

Länsimetro tuo uusia haasteita pelastuslaitokselle Pelastustoimintaa maanalaisissa tiloissa on harjoiteltu ahkerasti niin rakenteilla olevan tunnelin kuin käyttöön tulevan metronkin osalta. Kuvassa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos esittelee yhteistyökumppaneilleen ja luottamushenkilöilleen Matinkylässä, millaista erikoiskalustoa maan alla tarvitaan.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

Lä ey he tä ku i ja yht vas

st ie iet :w osi s -postilla

te ri@ sk espo . Para o.fi

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

ä. aj äll ulk aistaan tä

13

pitka wieteri

TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT PEKKA HOLMSTRÖM/OTAVAMEDIA

Mistä kasvua kaupungille?

Mitkä ovat ne asiat, jotka saavat Espoon elinkeinoelämän kukoistamaan ja tuovat veroeuroja?

– Innovaatiot, yrittäjyys ja luonto – ja näistä vahvuuksista viestiminen, Tuula Antola ja Jaana Tuomi sanovat.

01 INNOVAATIO­­PUUTARHA ALUILLAAN Tuula: ”Espoo kehittää elinkeinoelämää tosissaan. Haluamme luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle sekä laadukkaan elinympäristön, pitää Espoon rattaat pyörimässä ja tuoda näin oman osamme metropoli­­alueen ja koko Suomen hyvinvointiin. Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alue on yhtä suurta Innovaatiopuutarhaa.

Kaupungin tehtävä on auttaa yrityksiä, Aaltoyliopistoa ja muita tutkimusyhteisöjä, liikunnan, kulttuurin ja taiteen tekijöitä sekä asukkaita verkostoitumaan ja puhaltamaan yhteen hiileen. Näin syntyy uusia lukuja Espoo-tarinaan.”

02 TUNNUSTUSTA MAAILMALTA

Elinkeinojohtaja Tuula Antola

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

Jaana: ”Innovaatiopuutarhamme alkoi muuten rakentua entistä vauhdikkaammin sen jälkeen, kun osallistuimme Euroopan innovaatiopääkaupunkikilpailuun.

Sijoituimme kuuden parhaan kandidaatin joukkoon kisassa, johon osallistui 58 pääkaupunkia. Onnistuimme osoittamaan tuomaristolle, että Espoo vetää puoleensa osaamista ja rahoitusta. Mitä esimerkkejä sinulle nousee mieleen?”

05 KOULULAISET YRITYSKYLÄÄN Tuula: ”Haluan nostaa esiin hyvin käytännön­läheisen innovaation, jota espoolaiset eivät ehkä vielä tunne. Kyseessä on Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n konseptin mukainen Espoon Yrityskylä, joka aloitti toimintansa Kara­portissa tänä syksynä. Yrityskylässä yrittäjyys ja yhteis­kunta tulevat tutuiksi peruskoulun kuudesluokkalaisille. He pääsevät kokeilemaan yrittäjän ja kansalaisen eri rooleja osana kouluopetustaan. Yritys­kylässä on muun muassa kaupungintalo kaupunginjohtajineen sekä alueen todellisten työnantajien pienoisyrityksiä. Se on innostava tapa oppia uutta.

Ei ihme, että Yrityskylä palkittiin juuri maailman parhaana koulutusinnovaationa.”

04 VIESTINTÄÄ INNOVAATIOISTA

06 SINUA TARVITAAN Jaana: ”Niin, meillä on vaikka mitä vahvuuksia, jotka tekevät Espoosta inhimillisen paikan tehdä työtä, vierailla ja asua. Toivonkin, että me Espoon kaupungin työntekijät voimme olla ylpeitä kaupungistamme. Se on Espoon markkinointia parhaimmillaan. Olisi hienoa, jos jokainen työntekijä voisi kertoa, oman mielipiteensä siitä, mikä on sinusta paras Espoossa koettava elämys. Vastaa meille osoitteessa www.visitespoo.fi/wieteri.

Arvomme kaikkien osallistujien kesken hotelliyön kahdelle Radisson Blu Hotel Espoossa.”

Kivaa tekemistä ja tapahtumia Espoossa: visitespoo.fi

Jaana: ”Jäin miettimään tunnettuutta ja sitä, miten teemme innovaatiot näkyviksi. Viestintää siitä, miten kehitämme Espoota yhteistyöllä, tarvitaan nyt ja aina.

Pelkkä kotimainen viestintä ei riitä, vaan viestiä pitää myös maailmalle, jos mielimme saada investointeja ja kansainvälisiä toimijoita Espooseen.

Myös vierailijamarkkinoinnissa Visit Espoon kärjet ovat innovaatiot, luonto ja yrittäjyys. Parhaillaan suunnittelemme vierailijakeskusta tänne Innopoli 2:een. Se palvelee kaikkia Espoosta kiinnostuneita, matkailijoista sijoittajiin ja valtionpäämiehiin.

Kerro vielä lisää noista innovaatioista!”

03 YHTEISÖLLISTÄ TOIMITILAA Tuula: ”Ihan ensimmäisenä yrittäjyys. Uusia yrityksiä syntyy Espooseen noin 400 vuodessa. Uskon, että määrä tulee kasvamaan entisestään siksi, että monet suurista yrityksistä työtä vaille jääneet valitsevat yrittäjyyden uudeksi urapolukseen. Innopoli 1:ssä toimiva Yritys Espoo neuvoo aloittavia yrittäjiä yrityksen perustamisessa, esimerkiksi lupaviidakossa suunnistamisessa ja liiketoimintasuunnitelman tekemisessä.

Kun toimitila-asiat tulevat ajankohtaisiksi, esimerkiksi Suomenojalla toimivassa Startup Qujassa on yhteisöllistä toimi­tilaa startup-yrityksille. Espoossa on paljon tyhjää toimitilaa, jolle halutaan löytää uutta luovaa käyttöä. Mikä olisikaan sen parempaa tilojen uuskäyttöä kuin uuden yrittäjyyden alustana toimiminen? Entä mikä sinua innostaa?”

Toimitusjohtaja Jaana Tuomi, Visit Espoo

15

virtaa tyOhOn!

TEKSTI LAURA HEIKKINEN KUVAT ARTO WIIKARI /OTAVAMEDIA

Turha tavara pois

Koulu siivottiin nykyaikaan Tapiolassa sijaitseva Vindängenin koulu sai nurkat siivoamalla ja pienellä pintaremontilla uutta tehoa koulun­ käyntiin. Samalla opetusmenetelmät päivitettiin tulevaisuutta varten.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

Koululaiset sekä Jennie Nylund (kesk. vas.) ja Ulrika WillförNyman ovat ylpeitä Vihreästä lipusta.

E

nsin sen piti olla ikkuna- ja ilmastointiremontti, muutto remontin alta puoleksitoista vuodeksi Espoonlahden kouluun ja muuton myötä tehtävä tavaroiden inventaario: mitä otettaisiin mukaan.

Luokkahuoneet olivat täynnä osin turhaakin oppimateriaalia, kaapit pursuivat vanhoja, jopa rikkinäisiä tavaroita ja varastoissa oli aikansa eläneitä kirjoja. Tätä tavarapaljoutta oli turha kuljettaa mukana tai varastoida enää.

– Kun kävimme kaikki tavarat läpi, huomasimme, että emme voi enää käyttää vanhaa oppimateriaalia, eikä sitä kannata säilyttää.

Halusimme siirtyä virtuaaliseen opetukseen, joten päätimme luopua kaikesta turhasta, rehtori Ulrika Willför-Nyman kertoo.

Alkoi melkoinen lajittelurumba. Ideana oli, että kaikki rikkinäinen heitetään pois, turha mutta käyttökelpoinen tavara kierrätetään, ja jätetään vain se mitä todella käytetään. Tämä päätös oli jokaisen opettajan tehtävä.

Tavaraa kertyi neljä lavallista. Koulussa on 150 oppilaista ja 14 opettajaa, joten kaikki sitoutettiin työhön mukaan. Myös samassa rakennuksessa toimivat musiikkiopisto ja päiväkoti aloittivat siivouksen ja kierrätyksen.

Turhasta luopuminen toi toimivuutta tilankäyttöön Remontin alkaessa vuonna 2011 koulun tilatkin alkoivat näyttää olevan uudistuksen tarpeessa.

Niinpä ikkunaremontti laajeni suurempaan saneeraukseen, ja myös koulun sisätilat saivat uudet pinnat. Samalla tiloja mietittiin paremmin nykyaikaiseen opetukseen sopiviksi ja muunneltaviksi.

– Kun turhasta tavarasta luovuttiin, saatiin toimivammat opetustilat, Ulrika kertoo.

Osa luokkien kalusteista ja pulpeteista ei käynyt uusiin tarpeisiin, joten noin puolet oppilaista sai kevyet, nostettavat työpöydät ja ergonomiset tuolit, joita on helppo siirrellä ja liikutella. Apuun tuli Espoon kaupungilta Risto Nikkari, joka toi osan kalusteista kierrätettyinä Espoon muista kouluista ja entisöi niitä.

– Ne ovat käytännöllisiä ja kestävät kovaakin käyttöä. Kierrätyshuonekaluilla säästimme hankintakuluissa, joten saimme ostettua oppilaille iPadit koulukäyttöön. Se puolestaan vähentää paperisen oppimateriaalin hankintaa, Ulrika lisää.

Järjestys parantaa turvallisuutta Remontti valmistui toukokuussa 2013, jolloin toisen muuton myötä lähti kiertoon vielä yksi lavallinen tavaraa. Lajittelussa ja kierrätyksessä tiiviisti mukana ollut opettaja Jennie Nylund esittelee puukäsityöluokkaa, jonka höyläpenkit entisöitiin, kaappitilat siivottiin ja kaikille tavaroille määrättiin paikka.

– Käsitöiden opetus on tehokkaampaa, kun tavarat on helppo löytää ja tiedän, missä ja mitä materiaalia on. Ennen minulla ei aina ollut hajuakaan, mitä kaapeista löytyy. Ostamme uusia tavaroita vain tarpeeseen ja saamme paljon työkaluja käytettynä. Tämä tuo säästöä.

Järjestys tuo myös turvallisuutta, kun tavarat eivät loju lattioilla, eikä ole vaaraa ◗

Näin edistät siisteyttä ja parannat sisäilman laatua • Luovu rikkinäisistä ja tarpeettomista tavaroista.

• Laita roskat roskiksiin.

• Hoida huonekasveja tai poista ne.

• Pidä oma työpöytäsi siistinä.

• Vältä koriste-esineitä työhuoneessasi.

• Pidä työtasot, lattiat ja muut pinnat vapaina ylimääräisistä tavaroista.

• Järjestä tavarat omille paikoilleen ja hanki niille ovelliset kaapit.

• Valitse kalusteisiin helposti puhtaana pidettäviä materiaaleja.

• Pidä käytävät vapaina.

Seminaari siivoustalkoista pidetään valtuustotalossa keskiviikkona 25.3.2015

17

Puolarmetsän sairaalan siivouskampanjasta hyötyivät kaikki > TULEVAN MUUTON takia Puolar­

metsän sairaalassa tehtiin siivous­ kampanja, jonka tavoitteena oli saada työympäristö viihtyisäksi ja turvalliseksi sekä valmistau­ tua muuttoon uuteen sairaalaan.

Puolar­metsän sairaalassa toimivat HUS, terveysasema ja liikelaitokset, jotka lähtivät kampanjaan mukaan.

— Kampanjan käynnistäjänä toimi johtoryhmä, joka lähetti asiasta infoa kiinteistön edustajille.

Kampanjasta tiedotettiin kiinteistön johtoryhmässä, laajennetussa joh­to­­ryhmässä sekä yksiköiden kokouk­sissa koko henkilöstölle, ker­ too johtava ylilääkäri, Espoon sai­ raalan päällikkö Jorma Teittinen.

Kaikille tavaroille etsittiin säi­ lytyspaikka, arkistoitavat paperit kerättiin yhteen paikkaan, ja turhat tavarat laitettiin kiertoon. Siivouk­ sessa vapautuneet tyhjät tilat otet­ tiin käyttöön. Samalla tuli tarkistet­ tua, mitä tavaroita enää käytetään.

Poistettavaa tavaraa tuli paljon — jätelavoja tilattiin lisää aina tar­ vittaessa.

Ylihoitaja Hanna Avara Espoon sairaalasta kertoo, että kampanjan idea ja tavoitteet selvitettiin henki­ löstölle hyvissä ajoin.

— Henkilökunta osallistui hie­ nosti kampanjaan, Hanna kiittää.

Tulokset näkyvät sairaalan joka­ päiväisessä toiminnassa: siivous lisää työturvallisuutta ja koko talon siisteyttä. Paikat on helpompi pitää puhtaana, ja lisätila tuo väljyyttä koko toimintaan. Tämä parantaa työhyvinvointia ja asiakkaiden viih­ tyvyyttä.

Jorma toivoo, että muutkin yksiköt henkilöstöineen innostuisi­ vat parantamaan työympäristöään pienin järjestelyin ja luopumalla kaikesta turhasta.

— Yhdessä saadaan tehtyä pal­ jon asioita, joiden lopputuloksesta nauttivat ja hyötyvät kaikki.

kompastella niihin. Tunnin sitaulun ja tietokonekuvan. päätteeksi oppilaat laittavat Opetusmateriaali voidaan ”Aloita siivous kaikki tavarat paikoilleen ja esittää havainnollisesti ja vir­ tilat siivotaan. tuaalisesti, ja myös kirjat ovat jostain, missä – Se vie vain viisi minuut­ virtuaalisia, Jennie kertoo. näet nopeasti tia, Jennie muistuttaa.

Uudet ajatukset laajeni­ muutoksen.”

Hän esittelee myös kou­ vat koulun seinien ulkopuo­ lun kirjaston, joka suunnitel­ lelle: pihalta kaadettiin turhat tiin uusiksi Tapiolan kirjaston puut, jotta luokkahuoneisiin pedagogin kanssa. Turhista kirjoista luovuttiin, tulee valoa ja pihalle tilaa, pihaa kohennettiin ja tila sai käteviä, pyörillä liikuteltavia kirja­ viheristutuksin, ja toiveissa on saada uusia kii­ hyllyjä, mikä helpottaa siivousta. peilytelineitä.

Kirjasto on kovassa käytössä – koulun soh­ villa istuu oppilaita syventyneenä kirjoihin.

Kierrätys ja kestävä kehitys

Uudet tuulet raikastivat myös opetusmenetelmät Uudistusten tavoitteena on lisätä oppilaiden viihtyvyyttä ja parantaa kaikkien työskente­ lyä. Kun oppilaat ovat saaneet oman naulakon ja luokastaan oman hyllyn, tavarat löytyvät ja turha hälinä vähenee.

Jennien mukaan koulu onkin tullut aiem­ paa rauhallisemmaksi.

Kaiken takana on koulun päivittäminen nykyaikaan muokkaamalla se esikuvaksi tu­ levaisuudesta. Niin myös entiset opetusme­ netelmät ovat saaneet tuulettua vuorovaikut­ teisuuden tieltä.

– Liitutaulun paikalla on interaktiivinen Smart Board, joka yhdistää perinteisen tus­

Ulrika iloitsee toimivista ja muunneltavista työtiloista.

OIKEALLA Koulun kirjasto suunniteltiin myös uudelleen pedagogin kanssa.

Kirjasto on jatkuvasti kovassa käytössä.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

osa arkipäivää Paljon on jo tehty, ja työ jatkuu – ympäristö­ ystävällinen ajattelu on tuotu koulun arkeen.

Ulrika kertoo, että koulussa järjestetään neljä kertaa vuodessa kierrätyspäivä, jolloin ylimää­ räisistä löytötavaroista luovutaan.

– Järjestimme koulullamme kierrätyksestä teemapäivän ja keväällä näyttelyn.

Koulu on saanutkin viime keväänä Vihreän lipun tunnustuksena kestävän kehityksen ohjelman noudattamisesta.

Minkä neuvon Vindängenin väki voisi an­ taa muille viihtyisimmistä, turvallisimmista ja toimivimmista tiloista haaveileville?

– Aloita siivous jostain, missä näet nopeasti muutoksen. Siitä voit saada kimmok­ keen isompaan muutokseen. ●

mun maanantai

TEKSTI ARI HEIKKOLA KUVAT CITHA DAHL

VASEMMALLA Ari Heikkola vastaanotti 22.8.2014 upean tunnustuksen työstään.

Ari installoitiin Kuopiossa juhlallisessa seremoniassa Chef Rôtisseuriksi.

Merkkinä tästä hän saa oikeuden käyttää Chef Rôtisseur -käätyjä.

Käädyt myönnetään alan ansioituneille ammatti­ laisille.

Keittiömestari Ari Heikkola on töissä kaupungin edustuspalveluissa ja vastaa pääasiallisesti Gumbölen kartanon tarjoiluista ja lisäksi valtuustotalon edustuspalvelujen toteutuksesta. .

Maanantai 22.9 klo 08.00 ölen kartanosta, Puvun haku Gumb tien käsittelyä. samalla sähköpos klo 8.30 o valtuustotalolla.

Viikon töiden jak klo 9.00 lla yrittäjien Valmistelutöitä: illa an ja eellä. Astiat kasa syystreffit WeeG n. ne mi aa o ja leikk helmikanan paist klo 11.30 lmistelu. juustosalaatin va Jokirapu- ja leipä . ti ja pari puhelua Tietokoneella käyn klo 13.30 lähtö WeeGeelle.

Vaatteiden vaihto, klo 14.00 tarkistuskierros.

Perillä WeeGeellä t, laseihin kaato.

Tervetuliasmalja klo 15.00 a. , maljojen tarjoilu Vastaanotto alkaa klo 18.30 us.

WeeGeellä. Siivo Tilaisuus päättyy klo 19.30 Kotia kohti.

ALHAALLA Chef Rôtisseur -diplomi on kunniapaikalla Gumbölen kartanossa.

Gumbölen Chef Rôtisseur ”E

dustuspalveluissa työskenteleminen on palkitsevaa, itsenäistä ja monipuolista. Yksikään päivä ei ole toisen kaltainen. Haluan tarjota kaikille Espoon kaupungin vieraille hyvää ja maittavaa ruokaa ja juomaa. Maun ja visuaalisuuden on oltava kohdallaan!

Olen ns. vanhan liiton miehiä, eli valmistan mielelläni ranskalais-skandinaavista ruokaa, joka perustuu sesonkeihin. Sorsaa ja rapuja syksyllä, talvella blinejä, ja lisäksi pyrin hyödyntämään kartanon mailta löytyviä raaka-aineita. Tar­joamme esimerkiksi paljon sekä peuraa että fasaania.” ●

Ari suosii lähituotettua ruokaa. Hän valmistaa esimerkiksi viiniä Gumbölen kartanon omenista.

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

14 100 14 100 kaupungin työntekijää myös ensi vuonna

> KAUPUNGIN TATU-OHJELMAN

PALVELUT TUTUIKSI

OmaNeuvopalvelu laajenee

> ENSIMMÄISENÄ OMANEUVON palveluna otettiin käyttöön

OmaNeuvo on sähköinen asiointipalvelu, jossa kuntalainen voi hakea tietoa palveluista, kysyä asiantuntijoilta sekä toimittaa asiakkuuteen liittyviä asiakirjoja nopeasti ja turvallisesti.

OmaNeuvo-palvelut löytyvät osoitteesta www.espoo.fi/omaneuvo

lokakuussa äitiysneuvolapalveluissa OmaNeuvola, josta vauvaa odottava perhe löytää neuvolakäynteihin, raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvää tietoa. Palvelussa voi myös tarkistaa äitiysneuvolan ensikäynnin ajankohdan ja valmistautua käynnille esitietolomakkeen avulla.

OmaNeuvola-palvelun käyttäjäksi pääsee ensimmäistä äitiysneuvolakäyntiä varatessa numerosta 09 8162 2800.

Joulukuun aikana otetaan käyttöön talous- ja velkaneuvonnan palvelu OmaTalous. Alkuvuodesta on tulossa aikuissosiaalityön OmaPolku, joka on ensivaiheessa suunnattu alle 30-vuotiaille aikuissosiaalityön asiakkaille. Lisäksi alkuvuodesta on tulossa lapsiperheiden parissa työskenteleville ammattilaisille suunnattu OmaVerkosto-palvelu, johon myös asiakkaalla itsellään ja hänen läheisillään on pääsy.

Palvelujen käyttö edellyttää tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

tavoitteena on, että henkilöstömäärä ei kasva vuonna 2015 nykyisestä 14 100 työntekijästä.

Tavoite on haastava, sillä väestö kasvaa yli 4 000 asukkaalla vuosittain. Kun tälle joukolle tarjotaan palvelut, tarvitaan monissa tehtävissä lisää työvoimaa. Muissa toiminnoissa on henkilöstömäärän siis pienennyttävä, jotta tavoite saavutetaan. Tämä merkitsee huomattavaa tuottavuuden paranemista koko kaupungin tasolla.

Espoo-tarinaan sisältyy kolme lupausta, joiden toteutuminen riippuu koko henkilöstöstä, niin johtajista kuin kaikista työntekijöistäkin. Johtaminen ja esimiestyö perustuvat myönteiseen, ihmisiin luottavaan ihmiskäsitykseen. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Kannustavalla ja vastuullisella johtamisella yllä­ pidämme edellytyksiä toimintamme asukas- ja asiakaslähtöisyydelle samalla varmistaen, että arki sujuu.

Tarkoitus on vahvistaa näiden lupausten toteuttamista ja tuottavuuden parantamista henkilöstö­ sopimuksella, jonka työnantaja ja henkilöstöä edustavat järjestöt ovat yhdessä neuvotelleet.

4

METROPOLI

KIITÄ TYÖKAVERIA! KUKA ON MIELESTÄSI KIITOKSEN ARVOINEN TYÖKAVERISI?

Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Ympäristötarkastaja Leena Sjöblom ympäristökeskuksesta kiittää kaupunkimittausyksikön paikkatietosuunnittelija Matti Suomalaista, joka päivittää ympäristökeskuksen luontotietoja webmappiin.

Tiedot julkaistaan suunnittelijoiden käytössä olevassa karttasovelluksessa. ”Kiitos Matti, teet päivitykset nopeasti ja ystävällisellä asenteella, yleensä saman tien. Kanssasi on helppo asioida, vaikkei olisi nörtti tai osaisi käyttää oikeita termejä. Tulen ymmärretyksi, ja tiedot julkaistaan siinä muodossa kuin olen tarkoittanut.

Esimerkiksi luontoselvitysten liitooravahavainnot saadaan kartalle suunnittelijoiden käyttöön nopeasti. Näin liito-oravien käyttämät alueet pystytään huomioimaan kaavoituksessa ja metsänja puistonhoidossa. Myös riski liito-oravapuiden kaatamiseen pienenee.”

Espoo kannattaa metropolilakia eli metropolihallintoa ja metropolikaavaa ja vastustaa metro­polikaupunkia.

Menitkö jo sekaisin?

Ei se mitään, tässä tärkeimmät faktat.

faktaa kuntauudistuksesta

1

Kaksi miljoonaa asukasta Helsingin seudun alueella tarvitaan metropolikaavaa ohjaamaan kasvua ja ratkaisemaan maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmia. Helsingin ajama metropolikaupunki olisi siihen liian pieni alue. Alueella väestönkasvu hajautuu laajalle 14 kunnan alueelle. Asukasluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä noin kahteen miljoonaan.

2

Vapaaehtoinen kuntajakoselvitys EKKV-kunnat eli Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti ovat — lyhenteestä huolimatta — kiinnostuneita yhteistyön tiivistämisestä. Toimialaryhmien arvio on tehty, ja varsinainen kuntajakoselvitys meneillään. Yhteistyötä suunnitellaan erityisesti kaupunki- ja liikennesuunnittelussa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Kaikki on kaikille vapaaehtoista, myös mahdollinen yhdistyminen.

– Matin ansiosta luontotiedot saadaan kartalle ja suunnittelijoiden käyttöön nopeasti, kiittää Leena Sjöblom.

3

Byrokraattinen ja kallis Kuntaliitos Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisten, Sipoon ja Tuusulan alueella tarkoittaisi noin 100 000 henkilön organisaatiota lisääntyneine väliportaineen.

Helsingin kustannustasolla laskettuna palvelut maksaisivat enemmän. Tälle erityiselle kuntajakoselvitykselle Espoon valtuusto on antanut rukkaset viisi kertaa, viimeksi lokakuussa.

4

Vain viidennes espoolaisista Vain noin viidennes espoolaisista haluaisi kuntaliitosta Helsingin kanssa. Länsiväylän teettämän tutkimuksen mukaan itäisen kuntaliitoksen kannattajien määrä on vähentynyt kaikissa kaupunkikeskuksissa ja ikäryhmissä sekä kaikkien puolueiden kannattajien keskuudessa.

21

pomotentti

TEKSTI ILPO SALONEN KUVA TOMMI TUOMI/OTAVAMEDIA

1 Mitä työurien pidentäminen tarkoittaa ja mitä se vaatii?

Ei voida lähteä siitä, että jokaisella on koko työuransa ajan joka hetki sadan prosentin työkyky. Tämä edellyttää myös työn sopeuttamista työntekijän terveydentilan ja osaamisen mukaan. Kaupungin varhaisen tuen mallilla on iso merkitys työurien pidentymisessä ja onnistuneessa työhön paluussa sairausloman jälkeen. Palaavan työntekijän tulisi tuntea olonsa merkitykselliseksi ja tervetulleeksi.

Työyhteisön tuki on tärkeä.

Esimiesten valmiuksia käsitellä alaisten työkykyasioita pitää myös tukea. Työntekijällä puolestaan on vastuu itsestään, elintavoistaan ja siitä, että on valmis etsimään keinoja työssä jatkamiseen ja jaksamiseen. Esimerkiksi arkiliikunta vahvistaa terveyttä. Kokonaisuus syntyy yhteistyössä.

2 Miten työntekijän pitää toimia, jos hänestä tuntuu, ettei hän enää jaksa?

Paras tapa on analysoida esimiehen ja/tai työterveyshuollon kanssa, mistä tekijöistä tunne johtuu.

Monet yrittävät sinnitellä liian pitkään, ja sitten alkaa tulla yhä enemmän sairauspoissaoloja. Lain mukaan ongelmiin pitää kiinnittää huomiota varhaisessa vaiheessa ja hakea yhdessä ratkaisuja.

3 Kuinka asia etenee?

Tarvitaan pitkän tähtäyksen suunnitelma, jonka tekemisessä työntekijä on pääosassa. Varhaisen tuen mallissa pidetään työterveysneuvottelu, jossa on työntekijä sekä työnantajan ja työterveyshuollon edustaja. Usein aika pienillä työ­ paikan järjestelyillä voidaan edistää työntekijän pärjäämistä.

4 Millaisilla järjestelyillä?

Isossa organisaatiossa on usein mahdollista uudistaa työnkuvaa, keventää työtä omassa työpisteessä, sijoittaa henkilö toiseen työpisteeseen tai lyhentää työaikaa.

”Ongelmiin pitää kiinnittää huomiota varhaisessa vaiheessa ja hakea yhdessä ratkaisuja.”

Tämä on tärkeää esimerkiksi pitkiltä sairaus­lomilta palaaville. Ennen paluuta tehdään suunnitelma, johon voidaan tarvittaessa liittää myös osasairauspäiväraha. Sen turvin voi tehdä alkuun osa-aikatyötä.

5 Voiko uudelleenkoulutus auttaa?

Kaupunki tekee paljon yhteistyötä eläkevakuutusyhtiö Kevan kanssa ammatillisessa kuntoutuksessa ja koulutuksessa. Keva tukee uranvaihtajia. Voidaan myös tehdä työkokeiluja, joissa tutkitaan, millainen työkyky vaikkapa pitkältä sairaslomalta palaavalla aluksi on. Moni on tätä kautta tullut takaisin joko

omaan tai aivan uuteen työhön.

Useimmiten Kevan kustantama työkokeilu kestää kolme kuukautta.

Sinä aikana henkilö tekee aluksi puolikasta työaikaa, ja voinnin mukaan kokeillaan sen pidentämistä. Jos paluu ei tunnu onnistuvan kokoaikaiseen työhön, ratkaisuna voi olla osakuntoutustuki joko määräaikaisesti tai pysyvästi.

6 Miten ikä otetaan huomioon? Millaista on hyvä ikäjohtaminen?

Ikäjohtamisessa on erityisen tär­ keää huolehtia ikääntyvien osaa­ misen vahvistamisesta. Työn vaatimustaso on yleisesti noussut.

Yksi tärkeimmistä työkykyä uhkaavista tekijöistä on putoaminen kärryiltä esimerkiksi tietoteknisissä taidoissa.

Kaupungille on myös perus­ tettu erityisiä seniorivakansseja.

Niiden avulla pitkän työuran tehneiden osaamista voidaan jakaa työyhteisössä, ennen kuin he jäävät eläkkeelle.

Mikäli todetaan selvä terveydentilasta johtuva työkyvyn alenema, osatyökyvyttömyyseläke voi tulla kyseeseen. Myös yli 60 vuoden iässä voi anoa osa-aika­ eläkettä.

Ylilääkäri, työterveysjohtaja Marjo Heikinheimo:

Lisää vuosia työhön Työurien pidentäminen on ajankohtainen asia. Kun ikää karttuu, työn sopeuttamiseen löytyy monia keinoja.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

tikusta asiaa

haaste

Viikko vuodessa etsimiseen

Uusia näkökulmia työntekoon.

AJATTELE, jos olisit vieraalla paikkakunnalla. Sinulla ei olisi

navigaattoria eikä karttaa, ja katukylteissä lukisi osoitteen sijaan jotain epämääräistä malliin katu005. Sellainen olo on tullut kerran jos toisenkin, kun olen etsinyt tiedostoa yhteisistä kansioista.

KUN ETSIN kuvaa jostain tapahtumasta, kuvassa ei tietenkään

lue tapahtuman nimeä ja päiväystä, vaan se on kansiossa Paavon kuvat nimellä img001002. Ei siinä auta logiikka eikä haku-toiminto. Työtiloissa rakenteiden nimeämisessä on nähty vaivaa, mutta sieltäkin löytyy Maijan teksti -nimisiä tiedostoja, joiden aihe-kentässä lukee Sekalaiset.

KETUTTAA, kun etsimiseen menee välillä enemmän aikaa

kuin itse työn tekemiseen. Ihmiset vaihtuvat, eikä kukaan välttämättä muista, missä mikäkin tiedosto on ja millä nimellä.

KERRAN PYYSIN työkaveria toimittamaan minulle suuri­

kokoisia tiedostoja. Hän vastasi laittaneensa ne väliaikaisesti o-kansion alakansioon ö. Miksei kerralla oikeaan paikkaan?

Varsinkin, kun tilapäinen säilytyspaikka tahtoo jäädä pysyväksi.

Väliaikainen varastointi lienee monen perisynti niin töissä kuin kotonakin.

KAAOS SYNTYY siitä, että ei laiteta asioita kerralla kuntoon.

Mieti, mikä sekasotku kotona on, jos tavaroilla ei ole omaa paikkaansa. Laittaisitko sinä lautaset vessaan ja likaiset sukat astiakaappiin, vaikka ihan vain väliaikaisesti.

MONTAKOHAN TYÖTUNTIA vuodessa säästyisi, jos jokainen

pyrkisi laittamaan asiat kerralla kuntoon ja nimeäisi tiedostonsa niin, että muutkin ymmärtävät.

Kuvan nimi?

Mikä kansio?

NIMIMERKKI TIEDOSTO­ VIIDAKKOON EKSYNYT PAKINOI LOOGISESTA JÄRJESTYKSESTÄ.

Säilytyspaikka?

”Mitäpä jos...” ...tekisit työsi Twitterissä?

...vain aloittaisit?

Kaikki tuntuvat ahkeroivan Twitterissä julkkiksista ministereihin: tekevät työtään näkyväksi ja antavat kasvot organisaatiolle. Espoossa voimme seurata vaikkapa @KjMakelaa tai @Susanna Tommilaa.

Eniten tarvitaan kuitenkin ruohonjuuritason tviittaajia.

Neuvolantätiä, joka osaisi ampua alas vääriä uskomuksia lastenhoidosta. Lumenauraajaa, jonka tviittailut avartaisivat ymmärrystämme lumitöistä.

Sosiaalisessa mediassa lähteenä arvostetaan asian oikeasti tuntevaa tekijää.

Viestisi on uskottavampi, kun sanot sen itse, kuin jos sen sanoo johtaja tai tiedottaja.

Espoon sosiaalisen median suosituksissa kannustetaan työntekijöitä käyttämään sosiaalista mediaa. Kehitämme yhdessä. Olemme siellä, missä asukkaatkin ovat. Vastaamme mieluummin kymmenille silmä­pareille Twitterissä kuin vain yhdelle sähköpostilla. Se on tehokkaampaa.

Tutustu. Mitä oman alasi ihmisiä tai aiheita löytyy? Kirjaudu, lisää lyhyt kuvaus ja valokuva.

Poimi suuria ja pieniä ajattelijoita seurantaan.

Seuraa vähän aikaa muiden tviittejä ja laita omasi sekaan. Älä hio, eivät muutkaan. Kokeile, mitä ihminen voi sanoa 140 merkissä.

Asiantuntijaprofiilisi on kuin työminäsi: se verkostoituu, kerää ja jaksaa tietoa, tekee töitä yhdessä. Jos tviittaat lastentarhanopettajana, kasvatusteemat varmaan kiinnostavat. Jaat välähdyksiä, mitä päivääsi kuuluu. Tiedät, mitä tapahtuu.

Ole verkossakin silti oma itsesi. Persoona ja inhimillisyys ovat somen ydintä, juuri aitoon ihmiseen luotetaan. On reilua kertoa, missä roolissa esiinnyt ja milloin mielipiteesi ovat omiasi.

Miten jatkaa? Ota vierihoitoa kollegalta, katso esimerkkiä muilta tviittaajilta, lue vinkkejä Essin Sosiaalinen media -sivulta.

Espoon sosiaalisen median suositukset löydät osoitteesta espoo.fi/some.

23

kestava kehitys VASEMMALLA Jaana Uusi-Kilponen ostaa ylijäämäruokaa illaksi kotiin.

ALHAALLA Kokki Harri Taipalus pitää huolta, että hävikki on minimissä.

TEKSTI ANNELI FRANTTI KUVAT KARI HAUTALA/OTAVAMEDIA

Pihatalossa käytiin ruokahävikin kimppuun PIHATALON HENKILÖSTÖ­ RAVINTOLASSA ON TÄNÄ SYKSYNÄ PISTETTY RUOKAHÄVIKKI KURIIN. BIOJÄTTEEN MÄÄRÄ ON PIENENTYNYT, JA ASIAKKAAT OVAT SAANEET OSTAA YLIJÄÄMÄRUOKAA MUKAAN.

– SYYSKUUN ALUSSA ALKANUTTA ylijäämäruoan myyntikokeilua on nyt päätetty jatkaa vakituisesti.

Palaute on ollut kiittävää, ja päivittäin asiakkaiden mukaan lähtee kymmeniä annoksia, selvittää Espoo Catering -liikelaitoksen toimitusjohtaja Minna Ahola.

Pihatalon henkilöstöravintolassa käy päivittäin noin 500 ruokailijaa. Ruoan menekin ennustaminen täsmällisesti on vaikeaa, ja päivittäin pieni määrä ruokaa onkin aina joutunut biojätteeseen. Linjastossa tarjolla ollutta lämmintä ruokaa ei ole suurkeittiössä lupa jäähdyttää ja lämmittää uudelleen. Omassa kotitaloudessa sen sijaan näin voi turvallisesti tehdä.

— Ylijäänyt ruoka on lounaan jälkeen myynnissä asiak­kaille kertakäyttörasioihin. Ruoat on hinnoiteltu ruokalajeittain ja rasiakoon mukaan 1—6 euroa maksa­ viksi, ja myynnistä saadaan tuloa noin 200—400 euroa päivittäin. Tärkeintä kuitenkin on, että ruoka menee käyttöön eikä jätekuormaan, Minna tähdentää.

Muualla Espoossa tähderuoan hyötykäyttöä on kokeiltu keväällä Aarnivalkean koulussa. Tänä vuonna ylijäämäruoan myyntikokeilu aloitetaan vielä Puolar­ metsän sairaalan henkilöstöravintolassa. Ruokaa saa ostaa koko kaupungin henkilökunta.

Mitä mieltä?

MIKÄ OLI LEHDEN PARAS JUTTU? MISTÄ HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

ä Lämpöist Joulua utta ja Iloista U 5!

1 Vuotta 20

Kehu tai hauku, kunhan kerrot mielipiteesi meille. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto, jossa voittaja voi valita yhden kirjan kuvassa olevista vaihto­ehdoista. Ota yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Vastausaika päättyy 31.1.

24 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI NRO 4 JOULUKUU 2014

ku v

a Es

poo

n ka

upu

n ki