Wieteri 3/2019

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 3 SYYSKUU 2019

8

Miten pärjätä aggressiivisen asiakkaan kanssa?

16

Kun suomi ei suju, palveluverkossa eksyy helposti.

6 Jämptiä taloudenpitoa Talouspalveluissa deadlineja ei voi venyttää. Tarkassa työssä digitalisaatio on osoittautunut oivaksi apuriksi.

3 /2019

Turvallisesti töissä ESPOO ON OLLUT lähes 10 vuotta Suomen suu-

03

08 Ajankohtaista

Espoolla on hyvä maine työnantajana.

06

Kädenjälki

Talousasiat hanskassa

Mukana muutoksessa

Aggressiivinen ja väkivaltainen asiakas on arkea yhä useammalla työpaikalla Espoossakin.

20

Hetkinen Espoota

Airoihin ohoi!

Talouspalvelut pitää huolen, että kaupungin taloushallinnon palvelut ja prosessit pysyvät kunnossa.

Espoossa on voinut vuokrata soutuveneen käyttöönsä jo kahtena kesänä.

14

22

Tiesitkö tämän?

Terveenä töissä Työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia voi ehkäistä.

16

Kestävä Espoo

Apua kielimuurin yli Vieraskielisyys ei saisi estää kaupungin palvelujen löytämistä.

19

Kuntalaisella töissä

Nuorisotyötä pelaamalla eSport tuli Espooseen.

Kysymys & vastaus Ylilääkäri uskoo digitalisaatioon Tutustu Kristian Siekkiseen!

23

Sattuu & tapahtuu

Hissit jumissa ja avaimet lukon takana Tietokylän aulapalveluiden turinoita.

24

Taiteiden Espoo

rista kaupungeista turvallisin niin tilastollisesti kuin kuntalaisten kokeman turvallisuuden mittareilla arvioituna. Myös työturvallisuuden osalta sijoitumme kärkikastiin.

Turvallisuus on ihmisen perustarve ja turvallisuudentunteen kokeminen työpaikalla on tärkeä osa meidän kaikkien työhyvinvointia. Joskus tuo tunne kuitenkin kokee kolauksen ja järkkyy.

Vaara- ja uhkatilanteet työelämässä ovat valitettavasti lisääntyneet viime vuosina niin paikallisesti kuin laajemminkin. Espoo on työnantajana reagoinut muutokseen ja kehittänyt mm. Turvavartti-konseptin, josta kerromme tässä lehdessä.

Työpaikkojen fyysiseen turvallisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota: vaara- ja uhkatilanteista on käytössä yhtenäinen ilmoitusmenettely ja turvallisuuspoikkeamiin reagoidaan tarvittaessa riittävällä tavalla. Tavoitteena on taata kaikille turvallinen ja viihtyisä työympäristö.

Jokaisella meistä on vastuu ja mahdollisuus myös itse vaikuttaa työympäristön turvallisuuteen. Noudattamalla yhteisiä pelisääntöjä ja toimintamalleja huolehdimme myös työkaverimme turvallisuudesta. Silloin töihin on mukava tulla huomennakin.

Ennakoimalla, kouluttautumalla ja harjoittelemalla luomme itsellemme ja työpaikoillemme valmiuden toimia myös uhkaavissa tilanteissa.

Kyse on ns. turvamarginaalista, jonka voimme hankkia esimerkiksi koulutusten avulla. Espoon kaupunki tarjoaa vuosittain työturvallisuuskoulutuksia eri teemoilla. Antoisia lukuhetkiä turvallisuuspainotteisen Wieterin parissa.

Mukavaa ja turvallista syksyä!

Sabiinitarten ryöstö Håkan Brunbergin työ päätyi paloasemalle.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Anna Aho, Heli Holm, Outi Huida ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

PETRI HÄKKINEN turvallisuuspäällikkö

HEIDI-HANNA KARHU

Ajankohtaista

Espoo kisaa Euroopan innovaatiopääkaupungin tittelistä ESPOO ON VALITTU 12 parhaan

TYÖNANTAJAKUVA

Espoota pidetään vastuullisena ja vakaana työnantajana REKRYTOINTIPALVELUT SELVITTI alku­

vuodesta yhdessä T-Median kanssa, millainen kaupungin työnantajakuva ja -maine on sekä nykyisen henkilöstön että potentiaalisten työntekijöiden mielestä. Tutkimuksen mukaan Espoon kaupunki koetaan vastaajien mielikuvissa muun muassa vastuullisena, taloudellisesti vakaana sekä monimuotoisena ja monikulttuurisena työnantajana.

Tutkimuksen tuloksia käytetään työnantajakuvan kehittämiseen ja niitä hyödynnetään jatkossa muun muassa tuomalla työnantaja­ kuvaviestinnässä ja -markkinoinnissa esille

niitä vahvuuksia, joita vastaajat liittävät Espooseen mielikuvissaan.

Tutkimus lähetettiin sähköpostilla kaikille kaupungin työntekijöille ja vastaajia oli 4 325.

Kiitos kaikille vastanneille! Ulkoiseen työnantajakuvatutkimukseen kerättiin 523 vastaajaa, joista opiskelijoille varattiin sadan vastaajan kiintiö. Ulkoiseen työnantajakuvatutkimukseen kerättiin myös vertailutietoa Helsingin ja Vantaan kaupunkien maineesta.

T-Median Luottamus&Maine-mallilla on tutkittu jo yli 200 suomalaisen yrityksen ja julkishallinnon organisaation mainetta.

joukkoon Euroopan komission ­kilpailussa, jonka voittaja nimetään Euroopan innovaatiopääkaupungiksi (iCapital). Espoo on ainoa pohjoismainen kaupunki finaalissa.

Palkinto myönnetään kaupungille, joka pystyy parhaiten osoittamaan, kuinka se valjastaa innovaatiotoimintansa asukkaidensa arjen edistämiseksi.

Voittaja saa miljoona euroa käytettäväksi paikallisen innovaatiotoimintansa toteuttamiseen.

Viisi muuta kuuden parhaan joukkoon yltävää saavat kukin 100 000 euroa.

Voittaja julkistetaan 25.9.2019 EU:n tutkimus- ja innovaatiopäivillä Brysselissä.

Arvosta aivojasi!

AIVOT OVAT tehokkaimmillaan ja kookkaim-

millaan noin parikymppisenä. Sen jälkeen ne alkavat pikkuhiljaa kutistua ja hidastua. Näillä konsteilla autat aivojasi pysymäään kunnossa.

1 Vietä aikaa ystävien kanssa. Sosiaaliset suhteet ovat hyväksi aivoille ja muistille. ­Keskustelu ja ajatusten vaihto lisäävät ­hermosolujen välistä viestintää.

2 Käytä aivojasi. Pelaa shakkia, sudokua tai muistipelejä, kokoa palapelejä ja ratko ristikoita. Myös uusien asioiden opettelu ja käsillä tekeminen ovat hyväksi aivoille.

3 Poikkea rutiineista. Kulje töihin uutta ­reittiä, vaihda aamutoimien teon järjestystä

tai käytä joskus heikompaa kättäsi asiaan, jonka olet tehnyt vahvemmalla kädelläsi.

4 Vältä liikaa stressiä. Positiivinen stressi on hyväksi, jatkuva ylikuormittava stressi ei.

Palastele päivän ja viikon työt osiin ja tee ne yksi kerrallaan. Delegoi ja muista pitää taukoja. Älä päästä ylitöiden tekoa tavaksi.

5 Laita elämäntavat kuntoon. Liikunta auttaa uusien aivosolujen muodostumisessa sekä niiden energiansaannissa. Syö terveellisesti: kala, marjat, hedelmät ja kasvikset ­kunniaan ja aivot kiittävät!

6 Nuku riittävästi. Hyvälaatuinen ja riittävä uni on aivoille mannaa ja helpottaa sekä ­oppimista että muistin toimintaa. Unenpuute

voi puolestaan aiheuttaa muistioireita.

7 Relaa. Raskas työ ei vaadi raskaita huveja.

Jos työssä pitää olla jatkuvasti valpas ja ­käyttää aktiivisesti aivoja, vapaa-ajalla­ tarvitaan vastapainoksi luovaa lekottelua.

3

150 LUKU AVATTUNA

Säännöllisesti päivitettävät sähköiset sanakirjat eivät vanhene kuten painetut sanakirjat.

PALVELU TUTUKSI

Sähköiset MOT-sanakirjat käden ulottuvilla

ESSIN TYÖKALUISTA löytyvät MOT-sanakirjat ovat kaikkien

Essi > Työkalut > MOT-sanakirja

työntekijöiden käytettävissä ilman erillisiä tunnuksia. Käytössämme ovat englannin ja ruotsin kielen suursanakirjat, Kieli­ toimiston suomen kielen sanakirja sekä asutusnimihakemisto.

Kielitoimiston sanakirja on avuksi kaikille, jotka kirjoittavat asia- tai asiakastekstejä työssään. Jokaisesta sanasta annetaan taivutustiedot ja adjektiiveista myös vertailumuodot. Sanakirjassa on keskeisten yleiskielisten sanojen lisäksi tärkeimpiä erikoisalojen termejä. Mukana on myös arkikielen ilmauksia, joita käytetään yleisesti paitsi puhekielessä myös kirjallisissa yhteyksissä.

Ruotsin ja englannin kielen suursanakirjat tarjoavat laajan yleiskielisen sanaston lisäksi erikoissanastoa eri aloilta. Sanakirjoissa on myös fraaseja ja esimerkkilauseita, jotka voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi asiakaspalvelutyössä.

Asutusnimihakemisto antaa tietoa kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta.

MOT-sanakirjat ovat käytettävissä Espoon kaupungin sisäverkossa tai VPN-yhteydellä kaupungin koneella. Jos käytät sanakirjoja usein, niin lisää palvelu pikalinkiksi Omat työkalut -listalle Essin etusivullesi.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

kirjastoauton käyntiä kuukaudessa

ESPOON KAKSI kirjastoautoa,

Välkky ja Helmi, tekevät 150 käyntiä kuukaudessa eri puolilla Espoota.

Asiakkaista yhdeksän kymmenestä on lapsia tai lapsiperheitä. Lastenkirjalainoissa kirjastoautot ovat neljännellä sijalla Espoossa. Autot ovat odotettu vieras noin sadalla päiväkodilla ja kolmellakymmenellä ala-asteella.

Kirjastoautot käyvät paikoissa, joista on matkaa kiinteisiin kirjastoihin. Pysäkkejä on kaikkialla aina Laurinlahdesta Lakiston Rinnekotiin asti.

Kirjastoautot ottavat vastaan toiveita uusista pysäkeistä.

Kirjasto nuuskii itsekin seutuja, joilla auton käynti olisi tarpeen.

Usein kirjastoauto onkin ensimmäinen palvelu uudella asuinalueella. Tapahtuma-ohjelmaksi kirjastoauton vierailun voi tilata minne vain Espoossa!

OLLI HÄKÄMIES

Ajankohtaista

TIKUSTA ASIAA

Kertakäyttöisistä pestäviin YLEISEN YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN lisään-

tyminen on saanut monet havahtumaan ja ihmettelemään, miksi joissakin Espoon kaupungin tilaisuuksissa käytetään kertakäyttöastioita.

– Kaupunki on linjannut jo aiemmin, että kertakäyttöastioita käytetään vain silloin, kun ei ole muita vaihtoehtoja, kertoo ruokapalvelu­johtaja Minna Ahola.

– Nyt roskaantumisen vähentäminen on otettu tavoitteeksi myös Itämerihaasteen päivitettyyn toimenpideohjelmaan, ja sen myötä kertakäyttöastioiden käyttöä pyritään vähentämään kaupungin tilaisuuksissa entisestään, Ahola jatkaa.

Miksi sitten kertakäyttöastioita on käytetty? Syynä on voinut olla esimerkiksi se, että toimipaikan astianpesukone on rikki tai

ei ole muuten mahdollista käyttää pestäviä astioita. Tilaustarjoiluja on myös kuljetettu Valtuustotalon keittiöstä eri paikkoihin. Posliiniastiat ovat hyvin painavia ja raskas fyysinen työ aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinongelmia. Siksi kertakäyttöastioiden käyttö on ollut perusteltua.

– Mutta silloinkin on käytetty mahdollisimman ympäristöystävällisiä tuotteita, Ahola sanoo.

Lisäksi huomiota on kiinnitetty oikeanlaiseen lajitteluun ja materiaalit on kierrätetty mahdollisuuksien mukaan.

Ikuisuuskysymys on, ovatko pestävät astiat kuitenkaan ympäristölle ystävällisempiä kuin kertakäyttöastiat? Kuluuhan niiden pesemiseen energiaa, vettä ja pesuaineita.

– Tiedossani ei ole, että näiden vertailtavaa hiilijalanjälkeä olisi laskettu. Mutta tiedän, että ammattikeittiön laitevalmistajat kiinnittävät paljon huomiota koneiden energiatehokkuuteen.

Myös tilaratkaisuilla voidaan vaikuttaa siihen, käytetäänkö pestäviä vai kertakäyttöisiä astioita. Esimerkiksi Virastopiha 2:n uuteen kokouskeskukseen on suunniteltu pieni keittiö, jossa pestävät astiat ja astian­ pesukone voivat olla pysyvästi. Silloin paikalle ei tarvitse kuljettaa painavia astioita eikä myöskään kertakäyttöastioita tarvita.

KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN virkistys-

paikka Furuholm sijaitsee Suvisaaristossa, kauniilla paikalla meren rannalla. Työyhteisöt voivat vuokrata alueen päärakennusta kokoustamiseen tai tyhy-päiväksi 56 eurolla, alv 0 %. Rakennuksen voi vuokrata yhdeksi päiväksi kerrallaan, ja sen vuokra-aika on klo 8–22 paitsi maanantaisin klo 14–22.

Päärakennuksessa on yhtenäinen keittiö-, ruokailu- ja oleskelutila, ja siellä toimii myös Espoon langaton verkko. Tilassa on tykki ja valkokangas. Ruokapöydän ääreen mahtuu 15 henkilöä, ja keittiössä on ruokailuastiat

PATRIK FAGERSTRÖM

Kokousta rennosti Furuholmissa 18 hengelle sekä yleisimmät kodinkoneet, joten kahvinkeitto ja ruuan lämmittäminen onnistuvat. Talossa on myös tilava sähkösauna.

Lisäksi Furuholmissa on vuokramökkejä ja -soutuvene, kaksi grillikatosta sekä puulämmitteinen rantasauna. Työyhteisöt voivat vuokrata myös pienempiä mökkejä käyttöönsä ilman alv:a. Varaukset ja peruutukset tehdään ­eVaraus-järjestelmässä, jonka käyttäjäksi rekisteröidytään omalla nimellä.

LUE LISÄÄ ESSISTÄ Henkilöstö > Henkilöstöedut > Furuholm - työyhteisöjen ja henkilöstön virkistyspaikka.

5

Kädenjälki

teksti Pi Mäkilä kuvat Roope Permanto

Tarkkana taloudenpidossa Talouspalveluiden lähes satahenkinen vastuuyksikkö pitää huolen, että Espoon kaupungin taloushallinnon palvelut ja prosessit pysyvät kunnossa.

K

amreerintiellä Espoon keskuksen aseman kupeessa aamu on alkanut Talouspalveluiden yhteisellä skyperadiolähetyksellä. Lähes satahenkisen toimipisteen työntekijät istuvat kukin koneidensa äärellä kuulokkeet päässään ja kuuntelevat, kun Talouden pulssi -nimisen radiolähetyksen toimitus kertoo ajankohtaisista, talouspalveluiden työhön liittyvistä asioista.

Ajantasaiselle tiedolle on tarvetta, sillä kiireisen arjen keskellä on tärkeää, että kaikki saavat tiedon samanaikaisesti.

– Meidän tehtävänä on pitää huolta siitä, että kirjanpito on oikeellista ja ajantasaista, ja että viranomaisraportointi ­hoidetaan oikein. Lisäksi tuotamme tilinpäätöksen laskelmat kaupungin johdolle ja päätöksentekijöille. Työssä on usein tiukat deadlinet, eikä niistä voi joustaa, kertoo Sonja Ahonen, yksi kaupungin pää­ kirjanpitäjistä.

Koulutusta halukkaille Talouspalveluissa työskentelevien on tärkeää pysyä ajan tasalla ja mukana taloushallinnon muutoksessa. Sisäisen viestinnän ja infotilaisuuksien lisäksi yksikkö on panostanut henkilöstön koulutukseen muun muassa yhteistyössä Laurea-­ ammattikorkeakoulun kanssa.

Suuren suosion saaneissa koulutuksissa on paneuduttu esimerkiksi nykyaikaiseen taloushallintoon, robotiikkaan ja palvelumuotoiluun.

Sonja työskentelee osana 13-henkistä kirjanpitotiimiä, joka vastaa kuukausittaisen kirjanpidon lisäksi maksuliikenteestä, konsernitilinpäätöksestä ja tilinpäätöksestä, alv-laskelmista ja taloustilastosta.

Tarkkuutta vaaditaan myös Talouspalveluiden ostolaskujen parissa työskentelevän Katja Myllylän työssä. Katjan työtehtäviin kuuluu muun muassa toiminnan­ ohjausjärjestelmän läpi kiertävien laskujen ohjaaminen ja tiliöiminen eteenpäin.

– Tässä painaa iso vastuu, sillä olemme julkisen rahan kanssa tekemisissä. Toiminnan täytyy olla läpinäkyvää, hän kertoo.

Tavoitteena helpottaa kaikkien työtä Kamreerintiellä pyritään helpottamaan kaupungin eri toimialojen työtä kehittämällä taloushallinnon ja sähköisen tilaa­ misen prosesseja asiakasnäkökulmasta.

– Kokonaisajattelu ja kokonaisdynamiikka ovat tärkeitä. Talouspalveluiden tehtävänä on myös helpottaa toimialan tai yksittäisen tilaajan tekemää työtä ja toteuttaa sähköisen tilaamisen malli mahdollisimman kustannustehokkaasti, tiivistää toimitusketjuratkaisujen kehityspäällikkö Jouko Laitinen.

Toimitusketjuratkaisujen 12-henkinen tiimi keskittyy tarpeesta maksuun -prosessin eri osa-alueiden digitalisointiin ja kilpailutettavien hankintojen sähköistämiseen. Toimitusketjuratkaisut huolehtii myös ulkoisen logistiikka-operaattorin ylläpitämän varaston ohjauksesta ja kuljetuksien hallinnasta.

Työ ei ole aina helppoa. Se vaatii paitsi pitkäjänteisyyttä myös koko työyhteisön yhteisiä toimintatapoja.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

– Lähtökohtana on kuitenkin aina pyrkiä luomaan sellainen ratkaisu, jolla saavutetaan yhteisesti paras lopputulos. Tilaaminen, digitaalisuus ja taloushallinto on välillä haastava yhtälö saada kulkemaan käsi kädessä, Jouko tiivistää.

Yhteisiä toimintatapoja haetaan jatkuvasti. Yksi askel aiempaa helpompaan yhteistyöhön oli muutto uusiin toimitiloihin vuodenvaihteessa. Nyt kaikki talouspalvelulaiset työskentelevät saman katon alla kolmessa eri kerroksessa. Monitilatoimistossa kukin voi valita oman työpisteensä päivittäin mistä tahansa kerroksesta. Samalla muut yksikön tiimit ja tehtävät tulevat tutuiksi.

– Aiemmin työskentelimme hajallaan ympäri Espoota. Yhteiset tilat ovat helpottaneet yhteistyötä eri vastuualueiden ja ­tiimien välillä, Sonja kertoo.

Sähköiset prosessit säästävät aikaa ja rahaa Talouspalveluiden suurimmat viimeaikaiset mullistukset liittyvät taloushallinnon prosessien sähköistymiseen ja työn digitalisoitumiseen. Paperien tulostamisen ja mappiin arkistoimisen sijaan työt voidaan nyt tallentaa sähköisiin toimintaympäristöihin.

– Digitalisaatio on vähentänyt rutiini­ työtä, joten olemme voineet panostaa enemmän asiantuntijatyöhön ja asiakaspalveluun. Tavoitteemme on, että panostamme näihin jatkossa entistä enemmän.

Esimerkiksi ostolaskujen käsittelyä on jo virtaviivaistettu ja olisi hienoa, jos kaikki yksiköt siirtyisivät käyttämään sähköisiä tilauksia. Sähköisissä prosesseissa säästyy sekä rahaa että aikaa, Katja huomauttaa.

Jatkuvaa kehitystyötä Talouspalveluissa panostetaan prosessien kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Myös viestinnän kehittäminen on avain­ roolissa, jotta eri toimialoilla tiedetään, millaisia palveluita Talouspalvelut voivat jatkossa tarjota.

Jouko Laitinen, Sonja Ahonen ja Katja Myllylä kannustavat kaikkia kaupungin yksiköitä käyttämään sähköisiä tilauksia.

Uusi toiminnan­ ohjausjärjestelmä Talouspalveluissa odotetaan jo uutta Espoon johtamisen ja talous­ ohjauksen tietojärjestelmäkoko­ naisuuden hankintaa, jonka avulla johto pystyisi ohjaamaan taloutta entistä paremmin. Vanha, toistai­ seksi käytössä oleva toiminnan­ ohjausjärjestelmä ei enää vastaa nykypäivän tarpeita.

Aikataulu uuden johtamisen ja talousohjauksen tietojärjestelmä­ kokonaisuuden käyttöönotolle sijoit­ tuu alkuvuoteen 2022.

Talouspalveluissa moni muukin asia hoituu sähköisesti. Muun muassa Skype ja muut Microsoftin ohjelmat auttavat pitämään yhteyttä sekä talon sisällä että sen ulkopuolelle. Yhteydenpito on tär­ keää, jotta informaatio kulkee ja kaikki talouspalveluissa työskentelevät ovat ­tietoisia ajankohtaisista asioista.

– Meidän on tärkeää seurata trendejä

ja sitä, miten digitalisaatio tulee muut­ tamaan töitä. Järjestämme sisäisiä kou­ lutuksia ja erilaisia infoja, joissa uusia ­asioita käydään läpi. Nyt kesäkuussa kuu­ detta kertaa tänä vuonna pidetty sisäi­ nen skyperadiolähetys on hyvä esimerkki siitä, miten tietoa voidaan jakaa tasapuoli­ sesti kaikille täällä työskenteleville, Jouko kertoo.

7

Mukana muutoksessa

Kun asiakas on aggressiivinen

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

Vartijalle tai poliisille väkivallan uhka on osa työnkuvaa, mutta mikä neuvoksi, kun hoitaja tai opettaja joutuu uhkaaviin tilanteisiin?

Näiltä ei Espoossakaan ole vältytty. teksti Marianna Salin kuvitus Seesa Lippo

9

O

n helppo löytää Espoon kaupungin työntekijä, joka on joutunut asiakkaan uhkailujen tai väkivallan kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Kunta10-tutkimuksen mukaan heitä on 46 prosenttia kaikista työntekijöistä. On kuitenkin vaikeaa löytää työntekijä, joka haluaisi puhua uhkaavista tilanteista omalla nimellään, joten he esiintyvät Wieterissä lainanimillä.

Sairaanhoitajana työskentelevä Johanna kertoo esimerkin terveysasemalta.

Hän oli keväällä päivystysvuorossa, ja tuolloin asiakkaat jonottivat kahdessa jonossa.

Osalla oli nopeasti hoidettavia asioita, ja osa odotti varsinaisiin tutkimuksiin. Jaottelu ei sopinut miehelle, joka uskoi, että toinen jonottaja ohittaa hänet. Kun Johanna avasi oven toiselle asiakkaalle, mies kiilasi kookkaan kehonsa ovenrakoon ja vaati vuoroaan.

– Hän oli todella vihainen, ja sain tehdä kaikkeni, että pysyin rauhallisena, Johanna muistelee. Rauhallisten joukko kasvoi, kun mukaan liittyi tilanteen huomannut lääkäri, ja lopulta kutsuttiin myös talon vartijat. Mies luovutti.

– Monesti auttaa, kun vain nöyrästi pahoittelee jonoa ja juttelee ystävällisesti.

Mutta tuossa tapauksessa huomasin, että on parempi olla vain mahdollisemman hiljaa ja antaa tilanteen mennä ohi.

Minuuttikin voi olla liikaa Johanna on työskennellyt terveysasemilla jo vuosia, mutta hänellä on kokemusta myös muistisairaiden hoidosta vanhain­

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

kodissa. Hän kertoo, että parhaimmillaan oma rauhallisuus levisi asiakkaisiin mutta lyönneiltä ja läimäyksiltä oli vaikea välttyä kokonaan. Hän on työskennellyt myös sairaalan päivystyksessä, jossa riehuivat etenkin päihtyneet asiakkaat.

– Molemmissa paikoissa varauduimme siten, että hoitajia oli kaksi ja sairaalassa myös vartijat olivat lähellä. Terveysasemilla on ollut yleensä rauhallisempaa, mutta ilmeisesti tämän aseman suuri koko ja keskeinen sijainti vaikuttavat. Täällä on yllättävän kiireisiä ihmisiä, jotka turhautuvat nopeasti. Esimerkkini mies oli jonottanut vain puoli tuntia, Johanna sanoo.

Joskus puoli minuuttiakin voi olla liikaa, kuten silloin, kun odottaa aamupuuroa, vuoroa keinuun tai vastausta kysymykseen. Tämä tiedetään päiväkodeissa.

Odottamisen ohella lasta voi turhauttaa se, ettei hän saa valita leikin ideaa tai johtaa leikkiä. Aina silloin tällöin tavarat ja ärräpäät lentävät ja pienet nyrkit viuhuvat.

– On ihan tavallista, että pieni lapsi ei pysty säätelemään tunteitaan, mutta yli kolmevuotiaiden kohdalla se on jo harvinaisempaa ja samalla haastavampaa, sanoo päiväkodin johtaja Elina. >

Odottamisen ohella lasta voi turhauttaa se, ettei hän saa valita leikin ideaa tai johtaa leikkiä.

11

Lisää väkeä ja lisää harjoittelua

Tukea traumaattisen tapahtuman jälkeen

Elina uskoo, että ainakin osa lasten aggressiivisista purkauksista voidaan välttää, jos haastaville lapsille annetaan yksilöllistä huomiota, mikä puolestaan vaatii lisää henkilöstöä.

– Olemme saaneet avustaja-apua silloin, kun olemme sitä tarvinneet, ja se on ollut erittäin hyödyllistä. Mutta meidän on joka tapauksessa varauduttava siihen, että joku lapsista rupeaa riehumaan ja lyömään aikuista tai toista lasta. Olemme harjoitelleet, miten lasta pidetään turvallisesti kiinni, ja sopineet, että ryhmissä on aina vähintään kaksi työntekijää. Meidän on varmistettava, että lapsi ei satuta itseään eikä muita, Elina toteaa.

Hän huomauttaa, että tavoitteena ei ole vain varmistaa turvallinen ympäristö vaan tarjota myös tukea lapsen itsesäätelyn ja itsetunnon kehittymiselle.

– On myös tärkeää kysyä ja kuunnella, miltä muista lapsista tuntuu, kun yksi riehuu. Ja ovathan tilanteet stressaavia myös henkilökunnalle, mutta olemme selviytyneet niistä purkamalla tapahtumia yhdessä ja kouluttautumalla, Elina sanoo.

Johanna kertoo, että myös terveysasemalla on luontevinta pohtia uhkatilanteita työkavereiden kanssa.

– Säännöllinen työnohjaus voisi olla hyvä lisä. Siellä voisi tuulettaa pienellä ­joukolla muitakin asioita ja jakaa hyviä vinkkejä.

Päiväkodin johtaja Ulla muistaa parin vuoden takaa tilanteen, jonka jälkiä siivottiin vielä pitkään. Lapsensa hakenut isä nimitteli työntekijää huoraksi ja rasistiksi ja tarrasi kiinni tämän hiuksiin. Hänen mukaansa työntekijä ei ollut huomioinut perhettä tarpeeksi tai oikealla tavalla.

Tilanne raukesi, kun kollega tuli paikalle.

Myöhemmin Ulla keskusteli katuvan isän kanssa kohtalaisen hyvässä hengessä, ja poliisi selvitti tapahtumia tahollaan.

Pian hyökkäyksen jälkeen lapset kertoivat hoitajille kotona tapahtuvasta väkivallasta, ja Ulla teki ohjeiden mukaisesti lastensuojeluilmoituksen. Kerta ei ollut ensimmäinen tämän perheen kohdalla, mutta tällä kertaa poliisi lähti perheen kotiin sosiaalityöntekijän tueksi.

– Se oli ilmeisesti liikaa. Aloin saada lasten isältä uhkaavia viestejä, joissa hän kirosi minut ja lapseni ja lapsenlapseni, ja minua pelotti avata kotona ovea, kun ovikello soi, Ulla kertoo.

Samaten pelkäsi väkivallan kohteeksi joutunut työntekijä. Hän vaihtoi työpaikkaa ja jopa sukunimensä.

– Kokemus oli hänelle hyvin traumaattinen. Purimme tilannetta työyhteisössä, mutta hän joutui odottamaan työpsykologin puheille pääsyä melko pitkään. Tämän jälkeen tilanteisiin onkin tullut uudet ohjeet, Ulla sanoo.

Työsuojelupäällikkö Marjaana Walldén

Espoo on aloittanut vihapuheen vastaisen kampanjan.

Se nostaa näkyviin erilaisia ihmisiä ja arvostavaa vuorovaikutusta. Jokaisen omalla toiminnalla on iso merkitys, kun rohkaistumme ja osoitamme tukea haastavan tilanteen kohteeksi joutuneelle.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

kertoo, että nyt työterveyspalvelusta saa kolmen päivän sisällä apua jälkipuintiin ja syksyllä ilmestyy myös erillinen ohje, joka opastaa traumatisoituneen työntekijän tukemisessa.

Ohjeita, turvavartteja ja koulutusta Tilastot osoittavat, että aggressiiviset purkaukset haastavat henkilöstöä erityisesti päiväkodeissa, koulujen erityisluokilla sekä muistisairaiden vanhusten palveluissa. Tilastojen mukaan uhkaavia tilanteita ja väkivallan pelkoa ilmenee vuosi vuodelta enemmän. Tieto kulkeutuu Marjaanalle, kun työntekijä on ilmoittanut väkivalta- tai uhkatilanteesta lomakkeella tai uudella Hessu-järjestelmällä, ja seurannassa auttavat myös korvaushakemukset vakuutusyhtiölle.

– On vaikea sanoa, mistä kasvu johtuu. Sen tiedämme, että sama on huomattu muissa kaupungeissa. Kyse voi olla pitkälti siitä, että ihmiset ovat oppineet tekemään ilmoituksia uhkatilanteista, mikä on erittäin hyvä asia, Marjaana sanoo.

Hän korostaa, että tavoitteena on nolla uhkatilannetta samaan tapaan kuin tapaturmienkin suhteen. Lienee helpompi korjata rikkinäinen kaide kuin hallita ­asiakkaan mielenliikkeitä, mutta yrittää voi jokainen. Marjaana kannustaa kaikkia työyhteisöjä perehtymään yhdessä Essistä löytyviin ohjeisiin, jotka koskevat väkivalta- ja uhkatilanteiden ehkäisyä.

– Tänä vuonna otettiin käyttöön myös turvavartit, joihin tarjoamme uutta materiaalia kaksi kertaa vuodessa. Yhdestä työyhteisöstä tuli jo palautetta, että vartti ei riittänyt, joten he järjestivät puolen päivän mittaisen kehittämispäivän. Järjestämme myös kaikille avoimia koulutuksia.

Tärkeintä on, että vuorovaikutustilanteita käsitellään ja harjoitellaan tavalla tai toisella.

Liittyykö työhösi väkivallan uhkaa tai muita uhkaavia tilanteita?

OSALLISTU KOULUTUKSEEN,

jossa käsitellään keinoja tunnistaa, ehkäistä ja hallita uhkaavia ja tunnepitoisia tilanteita. Vaikka ääntä korottava asiakas ei olisi todellinen uhka koskemattomuudellesi, usein toistuvat tilanteet voivat verottaa voimiasi. Koulutus tarjoaa selkeät toimintamallit tilanteisiin ja niistä palautumiseen.

Aika: 8.10.2019 klo 12–16 Paikka: Valtuustosali Ilmoittaudu Essissä 1.10. mennessä Seuraava samansisältöinen koulutus 14.11.

Kerro Hessulle!

HESSU ON työturvallisuusjohtamisen sähköinen työkalu, joka korvaa paperiset lomakkeet. Hessulla tehdään ilmoitukset läheltä piti -tilanteista, väkivalta- ja uhkatilanteista sekä työtapaturmista. Jotta hyvä käytännöt leviäisivät, Hessuun voi ilmoittaa myös työympäristön positiivisia turvallisuushavaintoja.

Alueellisten nuorisopalvelujen päällikkö Lasse Raivio on ilahtunut siitä, että Hessu raportoi hänelle yksikön kaikista ilmoituksista ja niihin voi myös palata tarvittaessa. Ennen apuna oli vain vuosittainen yhteenveto.

– Lisäksi pystyn ohjaamaan ilmoituksen käsiteltäväksi juuri oikealle lähiesimiehelle, jolloin viestin siirtyminen ei ole riippuvainen esimerkiksi lomista, Lasse toteaa.

Vanhemmat ja omaiset mukaan turvallisuus­työhön ESPOON KAUPUNKI on aloittamassa työ-

turvallisuusprojektia yhdessä ammattikorkeakoulu Laurean kanssa. Turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijat selvittävät, miten vanhemmat ja omaiset voisivat osallistua, kun etsitään keinoja väkivaltatilanteiden vähentämiseksi asiakaspalvelutilanteissa.

13

LUKU 1

teksti Matti Remes

Hyvinvointia työterveyden tuella Kaupungin työterveyshuollossa ei hoideta flunssapotilaita. Sen sijaan painopiste on työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ennalta ehkäisyssä.

ESPOON KAUPUNGIN työntekijä on usein

YHTEYDENOTTOA TYÖTERVEYSHUOLTOON (luvut vuodelta 2018)

työterveyshuollon kanssa tekemisissä vasta silloin, kun vaikkapa pitkittynyt selkäkipu alkaa haitata työntekoa. Se on kuitenkin vain pieni osa työterveyshuol­ toa. Työterveyteen erikoistuneet lääkärit, psykologit, hoitajat ja fysioterapeutit tekevät taustalla tärkeää työtä, joka tukee henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista.

Tavoitteena on ehkäistä työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien synty.

Työterveyshuolto pystyy vaikuttamaan varsin laajasti työpaikkojen oloihin. Kes­ keistä on tiivis yhteistyö työyhteisöjen ja esimiesten kanssa. Säännöllisesti tehtävien työpaikkaselvitysten kautta työtervey­ dessä tunnetaan hyvin eri työyksiköissä tehtävä työ ja sen erityispiirteet.

Lakisääteisen ja ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi kaupunki tarjoaa henkilöstölle työterveyteen painottuvaa yleislääkäritasoista sairaanhoitoa.

Yleisimpiä työkykyyn liittyviä sai­ rauksia ovat tuki- ja liikuntaelinsairau­ det, mielenterveysongelmat, uni- ja jaksamisvai­keudet, työhön liittyvät ihooireet ja astma sekä toistuvat päänsäryt ja migreeni. Oman haasteensa myös työ-

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

terveydelle tuovat nopeasti muuttuva työ ja työpaikoilla kasvaneet paineet uuden oppimiseen ja työtaakasta selviämiseen.

Psykososiaalinen kuormitus on lisäänty­ nyt etenkin vuorovaikutustyötä tekevillä hoito-, opetus-, sosiaali- ja palvelualoilla.

Työterveyteen tulon syynä on usein pitkittynyt stressi tai uupumus. Vastaan­ otolla arvioidaan ongelman työperäisyyttä ja vakavuutta sekä mietitään ratkaisukei­ noja. Henkisestä kuormituksesta aiheutu­ via ongelmia pyritään ehkäisemään teke­ mällä työpaikoilla selvityksiä, joista saa­ tava tieto auttaa reagoimaan sopivilla toi­ menpiteillä.

Työterveyteen voi varata ajan nyt myös sähköisestä ajanvarauksesta. Sieltä pys­ tyy varaamaan muun muassa soittoaikoja, ­terveystarkastusaikoja ja yleislääkärien vastaanottoaikoja.

Syksyn aikana digipalvelut laajenevat neuvontahoitajan chattiin. Suunnitteilla on myös videovastaanotto sekä kiireet­ tömään asiointiin tarkoitettu sähköinen ­palvelukanava.

Teksti perustuu työterveysjohtaja, ylilääkäri Marianne Alhon haastatteluun.

Tiesitkö tämän?

LUKU 2

105 TYÖPAIKKASELVITYSTÄ

Työpaikkaselvitykset ovat työterveyden ydintehtäviä, joissa kartoitetaan työpaikan olot ja riskit, joihin terveyden ja työkyvyn näkökulmasta kannattaa kiinnittää huomiota.

LUKU 3

1 109 TYÖTERVEYSNEUVOTTELUA,

LUKU 5

6 146 ROKOTUSTA, joista lähes

4 000 oli influenssarokotuksia.

LUKU 6

SAIRAUSPOISSAOLON YLEISIMMÄT SYYT (tehtyjen diagnoosien mukaan, ei sisällä poissaoloja esimiehen luvalla)

29 % 25 % 446 13 % joissa haetaan ratkaisuja yksittäisen työntekijän työkykyyn liittyvissä haasteissa. Niissä ovat mukana työntekijä, työterveyshuolto ja esimies, tarvittaessa muitakin henkilöitä.

tuki- ja liikuntaelinsairaudet (kuten selkä-, olkapää-, polvinivel- ja kyynärpäävaivat)

LUKU 4

mielenterveyden sairaudet

TYÖKYKYARVIOTA,

joissa arvioidaan työntekijän työkykyä, selvitetään yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa mahdollisuuksia työssä selviytymiseen ja mietitään tarvittavia tukitoimia.

vammat

15

Kestävä Espoo

teksti Tarja Västilä kuva Roope Permanto

Kun suomi ei suju Miten maahanmuuttajataustaiset uudet kaupunkilaiset löytävät tarvitsemansa sote-palvelut, kun kieli ja kaupungin palvelujärjestelmä ovat vieraita? Kuinka osaisi hakeutua vaikka neuvolaan, jos ei ole neuvoloista koskaan kuullutkaan?

E

spoo muuttuu: vuonna 2035 liki kolmasosa kaupunkilaisista on taustaltaan vieraskielisiä. Jo nyt heitä on noin 50 000, mikä tuo melkoisia haasteita muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluille.

– Kehitämme palveluja jatkuvasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Tahtotila on, että kaikki asiakkaat saisivat palveluistamme parhaan mahdollisen hyödyn hyvinvointinsa tueksi, vakuuttaa projektipäällikkö Hanna Lehtinen.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

Tukea ennen tilanteiden kärjistymistä Maahanmuuttaja-asiakkaat ovat tähän asti olleet yliedustettuina Espoon kaupungin tarjoamissa korjaavissa, raskaissa sote-palveluissa. Näistä yksi esimerkki on

kehitykseen ja vuorovaikutukseen. Moniku voi toimia myös porttina muihinkin varhai­ sen tuen palveluihin.

Tällä hetkellä vieraskieliset espoolai­ set löytävät myös aiempaa paremmin per­ hetyön, ja maahanmuuttajalasten kiireelli­ set sijoitukset kodin ulkopuolelle ovatkin vähentyneet.

– Nyt palveluja osataan jo tarjota ­oikeaan suuntaan. Kun tiedämme maa­ hanmuuttajaperheiden kokonaistilanteen, löydämme keinoja tukea ja auttaa, Hanna sanoo.

Kotouttamista monen tahon yhteistyönä

Tuen pitäisi tavoittaa myös vieraskieliset asukkaat jo ennen kuin päädytään keinovalikoiman ääripäähän, kuten lastensuojeluun, Hanna Lehtinen sanoo.

lastensuojelu. Ongelmat ovat päässeet kärjistymään, kun muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat kaupunki­ laiset eivät ole löytäneet kevyemmän tason palveluita, eikä niitä ole osattu tarjota heille oikeaan aikaan.

– Lastensuojelua kevyemmät palve­ lut eivät ole tavoittaneet maahanmuutta­ jia toivotulla tavalla. He eivät ole saaneet näistä palveluista yhtä paljon hyötyä kuin muu väestö, vahvistaa maahanmuutto­ asioiden päällikkö Teemu Haapalehto.

Hanna lisää, että vieraskielisten osuus

on iso myös lasten kuntoutuksessa, kuten puheterapiassa ja psykologipalveluissa.

Lisäksi maahanmuuttajataustaisia asiak­ kaita käy paljon erikoissairaanhoidossa, muun muassa foniatriassa ja autismin ­päiväkeskuksessa.

Tuen pitäisi kuitenkin tavoittaa myös vieraskieliset asukkaat jo ennen kuin pää­ dytään keinovalikoiman ääripäähän, vaik­ kapa juuri lastensuojeluun. Tässä on valoa näkyvissä. Esimerkiksi neuvolan ja perhe­ työn monikulttuurisuutta tukeva Monikupalvelu keskittyy lapsen varhaiseen kielen­

Toimiva palvelujärjestelmä vaatii kump­ panuutta eri tahojen, kuten sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen ja järjestöjen välillä. Esimerkiksi Espoon keskuksen neuvola ja syrjäytymistä ehkäisevä Me-talo tekevät yhteistyötä: neuvolassa käyvä yksinäinen voi löytää ystävän viereisestä Me-talosta.

– Ei ole olemassa yhtä viisasten kiveä, mutta eri kokeiluista voimme juurruttaa käyttöön ne, joissa onnistumme, Hanna pohtii.

Teemu korostaa, että perheen muutta­ essa toiseen yhteiskuntaan vaikutus ulot­ tuu kaikkiin elämän osa-alueisiin. Kotou­ tumisen tukemiseen tarvitaan holistista ­ajattelua.

– Ei ole olemassa yhtä virastoa, joka hoitaisi kaikkia maahanmuuttajien asioita.

On hyvä miettiä, mitä väestön muutos juuri meidän kohdallamme, meidän yksi­ kössämme, tarkoittaa.

Espoon palvelut halutaan viedä sinne, missä kaupunkilaiset ovat. Hannan mukaan varhaiskasvatus järjestää avointa Suomi tutuksi -ryhmätoimintaa, jossa tavoitteena on tukea ulkomaalaistaustais­ ten perheiden kotoutumista. Sosiaali- ja terveystoimen, museon, kirjaston ja järjes­ töjen ammattilaisia on jalkautunut kerto­ maan toiminnastaan ja palveluistaan.

– Etsimme uudenlaisia tapoja tarjota palveluita. Esimerkiksi suosituissa monen eri toimijan järjestämissä vanhempainil­ loissa on ollut hammashoidon ständi, jossa on voinut varata aikoja koko perheelle, Hanna toteaa. >

17

Kestävä Espoo

Jos ei tiedä, ei löydä Teemun mukaan maahanmuuttaja­taus­taiset espoolaiset eivät läheskään aina tunne kaupungin palvelujärjestelmän logiikkaa, jolloin palvelujen viidakkoon on helppo eksyä harhailemaan. Esimerkiksi asiakas menee lääkäripäivystykseen, vaikka asialle riittäisi kiireetön aika, jolloin olisi mahdollista saada myös tulkki paikalle.

– Päivystyksessä apu voi jäädä saamatta, jos ei tule ymmärretyksi. Se on ­turhauttavaa myös terveysaseman kannalta.

Palvelujärjestelmän kehittämisen lisäksi on tärkeää opettaa asiakkaita toi­mimaan itselleen parhaimmalla tavalla.

Hannan mukaan maahanmuuttajat saattavat olla tietämättömiä vaikkapa ennaltaehkäisevistä palveluista. Tällöin yhteistyöstä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa voi olla apua: ne voivat kannustaa palvelujen piiriin.

– Ulkomaalaistaustaisten ja suoma­laisen yhteiskunnan intressit ovat yhteneväiset: jos vaikka syöpäseulonnan ansiosta asiakkaan sairaus havaitaan

aikaisemmin kuin muuten, hoito käynnistyy ja on useimmiten helpompaa ja halvempaa aikaisen diagnoosin ansiosta.

Kaikki voittavat, lisää Teemu.

Usein maahanmuuttajaperheen lähtömaassa on myös hyvin erilaiset palvelut kuin Suomessa ja Espoossa. Jos ei ole koskaan kuullut lastenneuvolasta, ei sinne osaa hakeutua. Ennen toimintaa tarvitaan tietoa.

Työntekijät tärkeänä linkkinä Hannan mukaan on tärkeää, että työn­ tekijät ovat olleet mukana palvelujen kehittämisessä.

Jos ei ole koskaan kuullut lastenneuvolasta, ei sinne osaa hakeutua.

– Kiitos onnistumisista perhe- ja sosiaalipalveluissa kuuluu kaupungin työntekijöille. Heidän ansiostaan vieraskielisten asukkaiden joukossa perhetyön osuus on noussut ja lastensuojelun tarve laskenut.

Palveluita on Teemun mukaan kehitetty asiakaslähtöisempään suuntaan.

– Työntekijät osaavat arvioida perheiden tilannetta ja vievät asioita eteenpäin, vaikka ne eivät kuuluisikaan heidän rooliinsa. Espoossa ei mietitä pelkästään yksiköiden vastuualueita.

Hanna toteaa, että yhden maahanmuuttaja-asiakkaan asioita saattaa hoitaa monen eri yksikön ammattilainen, vaikkapa puheterapeutti ja perhetyöntekijä.

Palautteitakin kerätään aktiivisesti.

Onnistumisesta kertoo, että 98 prosenttia Moniku-palvelun käyttäjistä suosittelisi sitä. Myös 99 prosenttia monen eri toimijan järjestämissä yhteisissä vanhempain­ illoissa käyneistä koki saaneensa sieltä hyödyllistä tietoa.

– Maahanmuuttajat ovat voimavara ja ylläpitävät nuorten ikäluokkien kehitystä.

Heidän ansiostaan myös työikäinen väestö kasvaa Espoossa, muistuttaa Teemu.

Túlka tuo tulkin lähelle Mobiilisovellus Túlka on yksi kaupungin palvelukokeiluista.

Se on tällä hetkellä ­käytössä Leppävaaran terveysaseman päivystyksessä sekä mielenterveys- ja ­päihdeklinikalla Ison Omenan palvelutorilla. Näiden palveluyksiköiden puhelimiin on valmiiksi ladattuna Túlka-sovellus, jonka kautta tavoittaa hetkessä erikielisiä tulkkeja. Valikoimaan kuuluu 20 kieltä.

Hoitaja tai lääkäri tilaa tulkin, jolle asia­kas kertoo asiansa. Puhelu voidaan välillä keskeyttää ja jatkaa uudelleen potilaan saadessa hoito-ohjeita.

Tällä hetkellä käytetään kuitenkin pääsääntöisesti läsnäolotulkkausta. Tällöin tulkki tilataan ajoissa paikalle. Tulkin on oltava aina puolueeton am­mat­tilainen, joten perheenjäsenen ei tulisi toimia tulkkina.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

Kuntalaisella töissä teksti Heli Holm kuva Iiro Immonen

eSport tulee – oletko valmis?

Nimi: Joonas Tuominen Tehtävänimike: Nuorisonohjaaja

­

M

• Karakallion nuorisotilalla on 13 videopelien pelaamiseen tarkoitettua konetta • Pelatuimmat videopelit ovat Dota2, Counter-Strike, Warcraft, Starcraft ja League of Legends • Espoo on eturintamassa valmistelemassa laajaalaista yhteistyötä eSportin ympärille harrastamisesta aina kilpaurheiluun asti.

Näin Espoo on luomassa myös eSporttiin liittyviä työpaikkoja.

itkä ihmeen terot ja turretit, kitit, itemit, bossit ja banaanit…

Kun Joonas Tuominen vuosi sitten aloitti työnsä nuorisonohjaajana Karakallion nuorisotilalla, kuulosti nuorten videopelaamista käsittelevä keskustelu käsittämättömältä. Hän ei ollut koskaan harrastanut videopelejä, mutta Karakallion pelipainotteisella nuorisotilalla niihin oli pakko paneutua.

Joonas innostui asiasta siinä määrin, että kouluttautuu parhaillaan työn ohella eSport-ohjaajaksi.

ESportilla, elektronisella urheilulla, tarkoitetaan videopelien pelaamista kilpailullisesti. Vuoden kestävässä koulutuksessa tutustutaan peleihin ja niiden strategioihin sekä kehite-

tään omia pelitaitoja. Opinnot sisältävät myös kilpapelaajille tarpeellisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisun keinoja, stressin­ hallintaa ja vaikkapa kansainvälisessä ympäristössä toimimista.

Lisäksi opitaan, kuinka liikunta, lepo ja terveellinen ravinto tukevat kilpapelaajana menestymistä.

– Tätä osaamista tuon eSportohjaajana videopelaamista harrastaville nuorille, Joonas kertoo.

– Kun vaikka muistutan, että ­urheilijan tulee syödä monipuolisesti ja nukkua riittävästi, nuoret suhtautuvat asiaan vakavasti. Pelaamisen yhteydessä omaksutut terveet elämäntavat auttavat laajemminkin ­elämänhallinnassa.

Lokakuussa jännitetään Espoon nuorisopalveluiden oman joukkueen selviytymistä nuorten CounterStrike SM-kisoissa.

19

Hetkinen Espoota

teksti ja kuva Seesa Lippo

Laineille lipumaan KIPPO, KUPPI, Ämpäri, Äyskäri, Vanna ja Vati. Espoossa on saatu

nauttia hauskasti nimetyistä vuokrasoutuveneistä jo toista kesää.

Veneen voi vuokrata Haukilahdesta, Otsolahdesta tai Nokkalasta paikallisen kahvilan aukiolo­aikoina kolmeksi tunniksi kerrallaan. Mukaan saa myös pelastus­liivit, joten meno on turvallista.

Kätevällä Skipperi-palvelulla voi soudella 25 euron kausihintaan, kauden pituus on toukokuu–lokakuu.

Vielä ehtii, upeat merimaisemat odottavat!

Lue lisää skipperi.fi

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

21

Kysymys & vastaus

teksti Paula Ristimäki kuva Iiro Immonen

”Terveydenhoito kehittyy vauhdilla parempaan suuntaan” Leppävaaran, Kilon ja Viherlaakson terveysasemien ylilääkärin pesti on osoittautunut juuri niin kiinnostavaksi kuin Kristian Siekkinen keväällä aloittaessaan arvelikin. Alla kaupungin työntekijöiltä kerätyt kysymykset Kristianille.

Miksi halusit juuri Espooseen töihin? Espoolla on hyvä maine ja täällä todella halutaan vaikuttaa siihen, että espoolaiset voisivat hyvin. Espoon terveydenhuollossa on johtamisen saralla tehty loistavaa työtä, jotta terveyspalvelut toimisivat kitkatta. Yksi esimerkki ovat säännölliset taulupalaverit, joissa mittareiden ja henkilökunnan näkemysten avulla seurataan, miten eri yksiköissä menee. Jos korjausliikkeitä tarvitaan, ne tehdään heti.

Mikä Espoon terveyspalve­ luissa on erityisen hyvää?

Henkilökunta. Sekä Leppävaaran, Kilon että Viherlaakson ­terveysaseman henkilökunnasta huokuu osaaminen, oman työn arvostus ja oppimisen kipinä.

Tätä ei pysty mittaamaan, mutta sen tuntee, kun katsoo, miten ihmiset tekevät töitä ja ratkovat ongelmia.

Mitä uutta terveyspalveluihin on tulossa?

Kolmen vuoden kuluttua eletään jo ihan erilaisessa terveyspalvelujen maailmassa kuin nyt. Palveluita tulee lisää, ne ovat entistä helppokäyttöisempiä ja niiden vaikuttavuus espoolaisten hyvinvointiin paranee. Palveluiden kehitys ja testaus on käynnissä tälläkin hetkellä.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI SYYSKUU 2019

Miten irrottaudut arjesta, mitä harrastat? Tietotekniikka, tiede ja matkustaminen ovat intohimojani ja rentoudun mielelläni myös kirjojen parissa. Erityisesti yritän kuitenkin varata aktiivista aikaa yhdessäoloon perheen kanssa.

Miten digitalisuus helpottaa työtä terveysasemilla?

Monella tavalla. Potilastietokanta on sähköinen, kommunikointi erikoissairaanhoidon kanssa toimii sähköisesti ja tiedonhankinta on helppoa sähköisten työvälineiden avulla.

Digitaalisuus näkyy myös kanssakäymisessä potilaiden kanssa, esimerkkinä vaikka sähköiset reseptit ja reseptien uusimiset. Espoon terveyspalveluissa on aloitettu myös chat-palvelu ja videovastaanotto.

Isoin juttu digitaalisuudessa on, että pitkällä aikavälillä se parantaa hoidon vaikuttavuutta. Kun sähköinen asiointi potilaiden kanssa tehostuu, ei olla esimerkiksi sidoksissa virka-aikaan tai terveysaseman sijaintiin. Sähköisten palvelujen avulla potilas itse voi seurata omaa terveydentilaansa ja keskustella siitä lääkärin tai hoitajan kanssa.

Tämä ei tietenkään poista lääkärin ja potilaan kohtaamisia kasvokkain, mutta sille säästyy enemmän aikaa, kun moni asia hoituu sähköisesti.

Kokonaisuutena terveyspalvelut tehostuvat.

Hyvä hetki

Friday chocolate available!

ALOITIN PERJANTAISUKLAAN tarjoilun työ-

paikallani, kun olin ostanut eräänä jouluaattona kassillisen suklaata hyvällä alennuksella.

Tammikuussa löysin kassin ja järkytyin hullaantumistani. Niinpä aloin tarjota suklaata työpöytäni lähellä olevalla hyllyllä perjantaisin. Kaikki suklaat tekivät kauppansa, mutta suosituin oli Fazerin sininen.

Jossain vaiheessa toin hyllylle mainoksen Friday chocolate coming soon! Perjantaina vaihdoin kyltiksi Friday chocolate available!

Aulapalveluiden turinoita

Jos unohdin tai en ehtinyt laittaa suklaata tarjolle heti aamusta, niin minulle ilmoitettiin asiasta. Kun minut nähtiin pilkkomassa suklaata, kajahti ­kahvihuoneessa ”Hei, suklaata saatavilla!”. Aina herkkua ei riittänyt myöhemmin ­päivällä apajille tuleville. Niinpä ­aloitin säännöstelyn ja lisäsin suklaata tarjolle pitkin päivää.

Jäin heinäkuussa eläkkeelle.­ Mahtaakohan suklaaperinne jatkua?

Laila Harju eläkkeelle jäänyt erityisopettaja ja apulaisrehtori Espoo International School

Sattuu & tapahtuu

KUN TULIMME tänne Tietokylään Otanie­

meen, heti alkuvaiheessa oli paljon uusia haasteita. Monet uudet tekniikat ja ohjelmat piti sisäistää nopeasti, kun henkilökuntaa muutti taloon paljon ja kiinteistössä asioivia asiakkaita kävi ja käy edelleen päivittäin paljon eri kokouksissa. Haastavissa ja kipe­ rissäkin tilanteissa talon henkilökunta on joustanut ja suhtautunut ymmärtäväisesti ja huumorilla. Malttiakin on löytynyt, esi­ merkiksi jos sähkötekniikka on pettänyt ja kaapit eivät aukea.

Meidän tiimissä on mukava henki ja yhteis­työ toimii. Työntekijöiltä ja talossa vierailevilta ihmisiltä saamme hyvää palau­ tetta ja kuulemme hauskoja tarinoita. Haus­ koista tarinoista puheen ollen: Kerran työ­ päivän lopulla eräs työntekijä suihkuun mennessään laittoi kaikki tavarat – myös avaimet – kaappiin ja oven kiinni. Työnteki­ jän kollega soitti aula­palveluun ja pyysi apua kaapin avaamiseen. Onneksi satut­ tiin olemaan vielä paikalla ja kaappi saatiin auki, työntekijä sai avaimensa ja tavaransa ja pääsi lähtemään kotiin.

Toinen tapaus oli, kun kaikki talon kolme hissiä olivat jumissa eikä huolto saanut niitä liikkeelle. Emme voineet tehdä muuta kuin todeta, että tällä kertaa Espoon kaupunki tarjoaa talon väelle maksuttoman liikunta­ päivän.

TIETOKYLÄN AULAPALVELUT

23

Taiteiden Espoo teksti Verna Julkunen

Rehevää tarinan­ kerrontaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Keskuspaloaseman uumenissa monitoimitilan käyttäjää odottaa värikäs ja eksoottinen yllätys.

Håkan Brunbergin naivistinen maalaus Sabiinitarten ryöstö vangitsee katseen ja herättää ajatuksia.

H

Värikäs Sabiinitarten ryöstö kiinnittää katseet.

naisia vaimoikseen. Aihe on innoittanut niin Pieter Paul Rubensia kuin Pablo Picassoakin.

Myyttinen aihe on saanut Brunbergin tulkinnassa vahvat värit ja naivismin hen­ gessä humoristisen käsittelytavan. Brun­ bergin sanotaan ottaneen vahvasti kantaa sotia ja väkivaltaa vastaan. Niin tässäkin teoksessa.

Maalauksessa tarinan tapahtumapaik­ kana on paratiisimainen maisema, jossa kukat kukkivat ja appelsiinipuut kanta­ vat hedelmää. Tämän paratiisin turmelevat

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ LEHDESTÄ PUUTTUI?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 18.10.2019.

ROOPE PERMANTO

åkan Brunberg (1905–1978) oli suo­ malainen taidemaalari, joka tunne­ taan erityisesti naivistisista Helsin­ gin kaupunkimaisemien kuvauksista.

Muita hänen töissään toistuvia aiheita olivat muun muassa tulipalot sekä elämää kihisevä paratiisi.

Tulipaloja selittää varmasti se, että maalarinuransa ohessa Brunberg toimi ­Espoon ensimmäisenä päätoimisena palo­ päällikkönä vuosina 1937–1953. On helppo ymmärtää, että EMMAn kokoelmiin kuu­ luva maalaus Sabiinitarten ryöstö vuodelta 1961 on sijoitettu juuri keskuspaloasemalle.

Brunbergin teosten pohjana olivat usein myytit, onnettomuudet ja kaipuu, ja hänen maalauksissaan on vahvaa tari­ nankerrontaa. Maalaukset ovat kestäneet­ ­hyvin aikaa, ja etenkin hänen maalaa­ mansa kaupunkimaisemat ovat nykyään myös ­keräilijöiden suosiossa.

Sabiinitarten ryöstö on taidehistoriassa runsaasti käsitelty antiikin tarina, jossa roomalaiset ryöstävät nuoria sabiinilaisia

roomalaiset neidonryöstäjät. Yksi sabiinit­ tarista anoo apua nostetuin käsin, toinen peittää kauhuissaan silmänsä. Roomalaiset soturit ovat ilmeettömiä – toisin kuin hei­ dän hevosensa.

Sotaisalla tarinalla on kuitenkin onnel­ linen loppu: roomalaisten ja sabiinilaisten vihanpito loppuu ryöstettyjen naisten ja heidän lapsiensa ansiosta. Ehkä siksi Brunbergin maalauksesta välittyy toivo: oranssinkarvaisella taivaalla lentää valkea kyyhky rauhan ja paremman tulevaisuu­ den symbolina.