Wieteri 3/2017

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 3 SYYSKUU 2017

12

Valmiina soteuudistukseen

16

Kirjastoissa kiertävät ahkerasti myös työntekijät

Kynnys matalaksi

Reitti selväksi nuorten palveluille. 6

3 /2017

12

pitkä wieteri

Valmiina soteen

palstat

Miten Espoo valmistautuu soteen, terveyspalvelujen kehittämispäällikkö Elina Jaakovlew-Markus ja ylilääkäri Tuomo Lehtovuori?

3 terveiset 14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, kysymys & vastaus 24 kestävä kehitys, kilpailu

16

virtaa työhön

Tehtävänkierto avaa silmät uudelle

04

kädenjälki

Puhtaus vaatii jatkuvaa huolehtimista Laitoshuoltaja Pia Kieksi pitää paikat raikkaan puhtaina EteläTapiolan lukiossa.

Kirjastossa liikkuvat ahkerasti kirjojen ja muun aineiston lisäksi myös työntekijät.

22

pomotentti

Lapsille hyvät eväät elämään Johtaja Virpi Mattila kertoo, millaisia muutoksen tuulia puhaltaa nyt varhaiskasvatuksessa.

06

Espoo-tarinan tavoitteet kirkastuvat Tätä kirjoittaessa Espoo-tarinan päivitys on vielä kesken, sillä valtuusto päättää 11.9. kaupungin toimintaa seuraavat neljä vuotta ohjaavasta tarinastamme. Aikataulu on tiukka, vaikka pohjatyötä on tehty viimevuotisesta MunEspooOn -kyselystä lähtien. Tarkoituksena on tällä kertaa päivittää neljä vuotta sitten hyväksyttyä tarinaa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja asettaa valtuustokaudelle 20172021 aikaisempaa selkeämmät yhteiset tavoitteet.

Valtuustokauden tavoitteet vastuutetaan toimialojen ja tulosyksiköiden toimeenpantaviksi. Oman tarinansa ­lisäksi kukin yksikkö tekee edelleen vuotuisen toimintasuunnitelmansa.

Espoo-tarinassa on myös koko kaupunkia ohjaava­ yhteinen tavoite: Espoo on taloudellisesti, ekologisesti, ­sosiaalisesti ja kulttuurisesti Euroopan kestävin kaupunki.

Tavoitteen edistymistä seurataan mm. EU:n t­ oteuttaman vertailututkimuksen avulla. Espoo on jo ­kahtena vuotena ­arvioitu Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi laajassa vertailussa, ja haluamme pitää tämän a ­ semamme.

Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat ovat yksi Espootarinan toteuttamisen elementti. Tällä valtuustokaudella niitä on neljä: Osallistuva Espoo, Innostava elinvoimainen Espoo, Kestävä Espoo sekä Hyvinvointi ja terveys. Ohjelmien hyötytavoitteet päätetään valtuustossa lokakuussa.

Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

ajassa

Kynnys matalaksi ja reitti selväksi Kun espoolainen nuori tarvitsee tietoa, neuvoa tai apua, palvelu­ verkosto ohjaa hänet yhteisestä vastaanotosta sopivalle polulle.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti • JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo • TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Arja Karasvirta, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen • TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia OMA • ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA • PAINO PunaMusta • REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi Kansikuvassa ovat Merja Nordling, Hunderra Assefa, Pekka Räsänen ja Maria Wikberg (kuva: Markus Sommers )

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2017

VALTUUSTOKAUDEN TAVOITTEET OVAT ENTISTÄ KONKREETTISEMMAT JA SELKEÄMMIN VASTUUTETTUJA, PÄÄKIRJOITTAJA KERTOO.

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Näkoala­paikalle työsuojeluvaltuutetuksi > TYÖSUOJELUVAALEISSA VALITAAN ­

ITSENÄISYYSPÄIVÄ LÄHESTYY

Juhlavuosi huipentuu konserttiin > SUOMI 100 -juhlavuosi huipentuu

Espoossa suurten tapahtumien värikkääseen kirjoon. Lämmintä tunnelmaa ja väriloistoa nähdään itsenäisyyspäivän viikolla mielenkiintoisissa paikoissa, kun yhteisölliset valoteokset loistavat Espoossa.

Yhdessä tekemistä tarjoavat myös kirjastot, kun kaupunkilaiset kutsutaan 5.12. Linnan juhlien etkoille kakkukahvien merkeissä. Myös työyhteisöjä koko

Suomessa kannustetaan istahtamaan yhteiselle kahvihetkelle tai tarjoamaan juhlavuoden kahvit asiakkaille ja kumppaneille 5.12. klo 14.

Suomi 100 -juhlavuosi huipentuu Espoossa kaikkien kaupunkilaisten yhteiseen itsenäisyyspäivän juhla­ konserttiin Espoo Metro Areenalla.

Tutustu juhlavuoden runsaaseen tapahtumatarjontaan osoitteessa espoo.fi/suomi100.

12 päätoimista työsuojeluvaltuutettua vuosille 2018–21. Oletko kiinnostunut työsuojelusta ja työhyvinvoinnista ja haluat perehtyä aiheeseen lisää? Asetu ehdolle vaaleissa!

Tehtävässä menestymisessä keskeistä on työsuojeluosaaminen, esimerkiksi työsuojelun peruskurssi. Olet yhteistyökykyinen ja oma-aloitteinen, haluat auttaa asiakasta ratkaisun löytämiseen sekä edistää työkykyä ja työturvallisuutta.

Valtuutettuna edustat työpaikkasi henkilöstöä työsuojeluasioissa, perehdyt työympäristöön ja sen turvallisuuteen sekä alan säännöksiin. Osallistut työsuojelutarkastuksiin ja tutkimuksiin, ja olet yhteyshenkilö työsuojeluasioissa henkilöstön ja viranomaisten suuntaan. Joiltakin valtuutetuilta toivotaan esimieskokemusta.

Ehdokasasettelu alkaa pian, katso­ tarkemmat tiedot Essistä.

ntoon u k i p p u n ja a p p o Kr TÄMÄTÖN ONKO OLOSI VE

JA VÄSYNYT?

si Etkö saa aikaisek

a? tai jaksa harrasta to tukee ­haluamiasi asioita oon -verkkosivus nt ku i pp nu ja pa op kr an Nyt laiteta kelin. Saat inspitamista pienin as ut te to en ks issä to uu ja jaksat sekä tö elämäntapam rannat vireyttäsi pa n ite m , ksia,­ ejä itu kk erilaisia harjo raatiota ja vin Sivustolta löytyy in. m m re pa lla elle. että vapaa-aja lppo lähteä liikke skuri, joilla on he ­testejä ja kuntola on a-ja-nuppi-kunto www.ttl.fi/kropp

3

kädenjälki

teksti Anna Haikarainen kuva Markus Sommers

Puhtaus vaatii jatkuvaa huolenpitoa Laitoshuoltaja Pia Kieksi pitää paikat puhtaina ja raikkaina Etelä-Tapiolan lukiossa. Työssä on monta eri osa-aluetta ja vaihetta, joita tilojen käyttäjät eivät näe arjessaan.

P

Fakta 1 Pia Kieksi on työskennellyt laitoshuoltajana Espoon kaupungin palveluksessa vuoden verran.

Siivousalalla hän on toiminut yli 10 vuotta.

Fakta 2 Pialle kertyy vähintään 10 000 askelta työpäivän aikana. Työpäivät pyritään suunnittelemaan huolella ennakkoon, jotta turhia askeleita ei tarvitsisi ottaa.

Fakta 3 Etelä-Tapiolan lukiolla on ajanmukaiset tilat WeeGee-talossa. Lukion ilmanvaihtojärjestelmä on hiljattain saneerattu ja sisäilman laatu on hyvä. Siivottavaa pinta-alaa lukiossa on yhteensä 4 158 m2.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

ian vastuulla ovat lukion kakkos- ja kolmoskerros, ja hänen työparinsa Elve siivoaa katutason kerroksen sekä kellarin.

– Olen tykännyt tosi paljon työskentelystä täällä. Lukiolaiset ovat ihanan siistejä ja kohteliaita. Opettajat ja vahtimestarit ovat myös tosi kivoja. Autamme Elven kanssa toinen toisiamme aina, kun pystymme. Kuusikymppinen Elve tosin haluaa paiskoa välillä vähän liikaakin töitä, Pia hymyilee.

Työpari vastaa itse työnsä suunnittelusta sekä rytmityksestä.

– Kaikkea ei kannata tehdä samalla kertaa, vaan jakaa työ osiin. Näin paikat pysyvät siistinä eikä työ myöskään kuormita niin paljon.

Kerran viikossa lattioista pestään pöly ja lika pois yhdistelmäkoneella ja kaikki tavaroista vapaat tasot pyyhitään. Myös portaat ja kaiteet pyyhitään kerran viikossa.

– Työvuoroni on pääsääntöisesti klo 12–20 välillä arkipäivinä. Lukion iltakoulu alkaa viideltä, ja kun viimeiset päivälukiotunnit loppuvat neljältä, voi siinä välissä tulla kiirettä.

Viikonloppuisin lukio on yleensä tyhjillään.

Kesällä on suursiivousten aika Kesällä kun lukiolaiset ovat lomilla, Pia tekee normaalia enemmän tilojen peruspesuja.

– Lattioiden pesu ja vahaus on kesäisin suurin työni. Ensin luokka pitää tyhjentää kalusteista. Ikkunat olen pessyt sisältäpäin ja pölyt pyyhkinyt jo aiemmin. Eilen pesin ja vahasin kaksi luokkaa. Pyyhin niistä myös seinät, lämpöpatterit ja pulpetit.

Lattianvahauksessa on monta erilaista työvaihetta.

– Ensin levitän vahanpoistoaineen lattialle ja pesen lattian. Sitten kuivaan sen vesiimurilla tai yhdistelmäkoneella, ja vielä huuhtelen lattian vedellä kostutetulla mopilla. Kun SYYSKUU 2017

lattia on kuiva, aloitan vahauksen. Vahaa voi joutua lisäämään kolmekin kerrosta, ja sen on annettava kuivahtaa välissä.

Erityistä tarkkuutta työssä vaatii siivouskemikaalien annostelu.

– Ne ovat vahvoja aineita, joita käsittelemme vain suojahansikkaat käsissä. On varottava, ettei kemikaalia roisku pinnoille, joita ei pestä heti.

Siivousalan ammattilainen mukaan tilan suunnitteluun Haastavimmaksi työksi Pia mainitsee pölyjen pyyhinnän tilojen yläosista, katosta ja kattorakenteista. Työ tehdään kerran vuodessa.

– Yläpölyjä pyyhittäessä niska joutuu olemaan kenossa. Käytän silloin suojalaseja ja pitkävartista pölyhuiskaa. Katossa on monenlaisia ulokkeita, putkia ja lamppuja, jotka voivat olla hankaliakin puhdistettavia.

– Olisi kiva, että rakennuksen tai remontin suunnittelussa otettaisiin huomioon myös siivousasiat. Siivousalan ammattilainen osaa nähdä, mitkä ratkaisut eivät toimi ergonomisesti. Tämä vähentäisi myös sisäilmaongelmia, kun rakenteiden päälle ei pääsisi kertymään pölyä, Pia huomauttaa.

Pia odottaa kiinnostuksella, millaisia uusia menetelmiä, välineitä ja laitteita tulevaisuuden kehitys tuo tullessaan siivousalalle.

– Kun vuonna 2006 olin kesätöissä, pestiin lattioita vielä sangon ja käsin kuivaksi kierrettävän luutun avulla. Kyllä kädet väsyisivät, jos nyt pitäisi toimia näin.

Yhden toiveen hän haluaa vielä esittää lukion muulle henkilökunnalle.

– Tiedonkulkua voisi tehostaa meille päin – tieto kaikista tulevista tapahtumista helpottaa huomattavasti meidän työmme suunnittelua, Pia muistuttaa.

Pia Kieksi siisti kesän aikana Etelä-Tapiolan lukion tilat kaikkia nurkkia myöten puhtaiksi. Erityisesti lattioiden pesu ja vahaus oli aikaa ja voimia vaativa työ.

5

ajassa

teksti Marianna Salin kuvat Markus Sommers

Pekka Räsänen, Merja Nordling ja Sampo Anttila pistäytyivät Tyttöjen Talossa, joka sijaitsee heidän avokonttorinsa alla, Vamos-palvelun vieressä.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2017

Palveluja nuorille

– Kynnys matalaksi ja reitti selväksi Kun espoolainen nuori tarvitsee tietoa, neuvoa tai apua, palveluverkosto ohjaa hänet yhteisestä vastaanotosta sopivalle polulle. Jotta tämä toteutuisi, palvelujen tarjoajat tiivistävät parhaillaan verkostoaan.

>

Vamos-palvelun nuoret ja työntekijät kokoontuivat yhteiseen juhlaan juhannuksen aatonaattona.

7

”Tiimissä mietimme aina yhdessä, mikä on kyseisen nuoren etu.”

– Merja Nordling

räänä toukokui­se­na aamuna Hunderra Assefa päivysti kol­ legansa kanssa Lin­ tu­v aarantie 2:ssa, Leppävaarassa. He neuvoivat espoolai­ sia nuoria palvelu­ jen ääreen hiljattain avatussa vastaanot­ topisteessä, ­ra­kennuksen katutasossa.

Vastaanottoon tuli nuori nainen, joka kai­ pasi apua työnhakuun. Työpari ohjasi hänet yläkerrassa toimivan Ohjaamon hoiviin. Sat­ tumoisin Hunderran mieleen tuli myös naisen koulutukseen sopiva tuttu yritys, ja hän tar­ kisti sen tilanteen.

– Olennaista on edistää nuoren työn­hakua, ja siinä voi auttaa kenen tahansa työntekijän hiljainen tieto, Hunderra sanoo.

Hän t­oimii Urax-työhönvalmennuksen projektikoordinaattorina maahanmuuttaja­ nuoriin keskittyvässä Monik ry:ssä.

Jatkossa tieto leviää yhä varmemmin, koska työllistymisen asiantuntijat kerään­tyvät eri palveluista yhteen tiimiin. Omat tiimit pe­ rustetaan myös asiantuntijoille, jotka ovat eri­ koistuneet nuorten hyvinvointiin sekä koulu­ tukseen, ja yksi tiimi hoitaa vastaanottoa.

Palveluverkosto tiivistyy Tiimityö on osa suurta muutosta, joka koskee nuorille, siis alle 30-vuotiaille, suunnattuja pal­ veluja. Ensi vuoden alussa, kun Ohjaamohan­ke päättyy, se luovuttaa nimensä palvelu­ kokonaisuudelle, jota rakennetaan jo vauh­ dilla.

Ohjaamo-palvelukokonaisuuteen tulee yh­ teensä 13 toimijaa. Mukana on kaupungin yksi­ köitä, yhdistyksiä sekä oppilaitoksia.

– Hirveästi nimiä, jotka eivät kerro nuo­ relle välttämättä mitään palvelujen sisällöstä, huomauttaa nuorisopalvelupäällikkö Merja

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

­ ordling. Tavoitteena on häivyttää toimi­ N joiden ja palveluiden nimet taka-alalle ja oh­ jata jokainen nuori yksilöllisesti vastaanoton kautta polulle, jonka varrella erikoistuneet tii­ mit tarjoavat juuri hänelle sopivia palveluja.

– Nuori saa kaiken avun yhdestä paikasta ja helposti, summaa Ohjaamo-hankkeen pro­ jektipäällikkö Pekka Räsänen Omniasta.

Omista asiakkaista yhteisiä Merja uskoo, että tiimityö vaatii harjoittelua, koska moni on tottunut hoitamaan sinnik­ käästi oman asiakkaansa asioita pyytämättä apua vieraan yksikön asiantuntijoilta.

– Tiimissä mietimme aina yhdessä, mikä on kyseisen nuoren etu, Merja painottaa.

Yhteistyötä helpottanee, että verkoston toimijat kohtaavat toisensa yhteisessä raken­ nuksessa Leppävaarassa. Esimerkiksi viiden­ nen kerroksen avokonttoriin on muuttanut kevään aikana jo 25 työntekijää.

– Mukana on muun muassa asiantunti­ joita verkostostamme, esimerkiksi aikuisso­ siaalityöstä, TE-toimistosta ja Kelasta, Pekka kertoo.

Loppukeväällä muuttolaatikot kannettiin myös neljänteen kerrokseen, johon tuli tilat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön järjes­ tämälle Vamos-palvelulle sekä Kalliolan nuo­ ret ry:n Tyttöjen Talolle. Samaan rakennuk­ seen muuttaa myös sateenkaareva eli seksu­ aali- tai sukupuoli-identiteettiin katsomatta kaikille avoin nuorisotila Kirjava.

Hunderra Assefa päivystää vuorollaan vastaanottopisteessä.

Matala kynnys yhteydenottoon Lintuvaarantie 2 sijaitsee aivan Leppävaaran aseman ja kauppakeskus Sellon tuntumassa.

Merja ja Pekka pitävät sijaintia hyvänä, mutta myöntävät, että se houkuttelee tuskin kaikkia Espoon nuoria. Siksi Ison Omenan palveluto­ rille Matinkylään avataan toinen vastaanotto­ piste, josta voidaan tarvittaessa ohjata Leppä­ vaaraan. >

SYYSKUU 2017

”Nuori saa kaiken avun yhdestä paikasta ja helposti.”

– Pekka Räsänen

Tajua mut!

– helppo reitti palveluihin KESÄLOMAA VIETTÄVÄ nuori tulee kirjas-

toon joka aamu ja lähtee pois vasta illalla. Kirjaston työntekijä epäilee, että jokin on pielessä. Hän jututtaa nuorta, ja yhdessä he päättävät hakea apua. Kirjaston työntekijä syöttää nuoren tiedot Tajua mut! -tietojärjestelmään nuoren luvalla. Pian etsivä nuoristyöntekijä ottaa yhteyttä nuoreen. Hän kartoittaa avun tarpeen ja ohjaa sen lähteille.

Tajua mut! -toimintamallin projektipäällikkö Sampo Anttila on huomannut, että nuoria kohtaavilla työntekijöillä voi olla korkea kynnys lastensuojeluilmoitukseen ja vain vähän tietoa muista reiteistä avun äärelle.

– Tajua mut! on helppo työkalu esimerkiksi erilaisille järjestöille, kirjastoille ja liikuntapalveluille, siis ammattilaisille, jotka kohtaavat nuoria, mutta eivät välttämättä tarjoa itse varhaisen vaiheen tukea nuorille, Sampo sanoo.

Hän toivoo, että auttamisen painopiste siirtyisi Tajua mut! -mallin avulla korjaavasta toiminnasta yhä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan.

Sampo kollegoineen on kouluttanut Tajua mut! -työkalulle jo noin 3 000 käyttäjää, ja keväästä alkaen nuoret ovat voineet jättää yhteydenottopyynnön myös itse Tajua mut!

-nettilomakkeella. Linkki lomakkeeseen löytyy kolmesta eri paikasta Espoon kaupungin nettisivuilta, ja lomakkeeseen ohjaavat myös QRkoodein varustetut flyerit.

– Kun nuori syöttää lomakkeeseen tietonsa, etsivä nuorisotyöntekijä ottaa yhteyttä ­viiden arkipäivän sisällä, Sampo lupaa.

Hän pitää tärkeänä, että nuori voi lähettää avunpyyntönsä silloinkin, kun Ohjaamon ovet ja puhelimet ovat kiinni.

Espoo alkoi kehittää Tajua mut! -toimintamallia kolmisen vuotta sitten yhdessä muutaman muun kaupungin kanssa. Silloin tavoitteena oli yhdistää nuoren luvalla kaikki ne auttamisen ammattilaiset, jotka työskentelivät saman nuoren kanssa.

– Se on edelleenkin mahdollista, mutta vaatisi hyvin järjestelmällistä käyttöönottoa.

”KÄYN KAKSI kertaa viikossa

Vamoksen ryhmässä. Aluksi tarkoituksena oli saada jotain rytmiä ja sisältöä elämään ja olla tekemisissä ihmisten kanssa. Sittemmin olen oppinut täällä kaikenlaista työelämästä ja koulutuksesta, ja olemme jo pohtineet, mihin voisin suuntautua. Minulta jäi aikoinaan aikuislukio kesken mielenterveysongelmien vuoksi, mutta nyt olen sellaisessa kunnossa, että pystyn jo raivaamaan polkua opinnoille, vaikkei opiskelu ole ihan vielä ajankohtaista. Ehkä ensi vuonna.”

Nadja Kuivalahti, 21

”OLEN KÄRSINYT ahdistukses-

ta useamman vuoden ja jäin pois töistäkin sen takia. Kolme vuotta kestänyt kuntoutuspsykoterapia on auttanut ihan hirveästi, ja puolitoista vuotta sitten tulin ensimmäisen kerran Vamoksen ryhmään. Aluksi tännekin oli tosi vaikea tulla, mutta nyt olen jo paljon paremmassa kunnossa.

Olin kevään pois, koska luin kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin.

Sitä ennen kävin syksyllä kokeilemassa opiskelua avoimessa yliopistossa. Sillä kartoitin, että haluan yliopistoon.”

Matti Arvola, 25

9

Vamos-palvelussa pidettiin juhlia ruuan ja tietokilpailun merkeissä.

– Ollaan sitten molempien raiteiden varrella, ja meillähän on myös nuorisotyöntekijöitä raiteilla, Merja toteaa.

Nuori voi myös pyytää yhteydenottoa Tajua mut! -nettilomakkeella. Lisäksi etsivät nuorisotyöntekijät lähestyvät sellaisia nuoria, jotka eivät osaa tai huomaa itse hakea apua ongelmiinsa.

– Kaikessa on tavoitteena tarjota nuorelle matala kynnys palveluihin ja välttää viranomaistyyppistä lähestymistä. Lähtökohtana on, että asiantunteva aikuinen kuuntelee nuorta, Pekka sanoo.

Palveluja kaikille nuorille Syrjäytyminen ja monella tavalla haastavat ­tilanteet nousevat helposti esille, kun puhutaan nuorille suunnatuista palveluista. Merja kuitenkin korostaa, että Ohjaamo-palvelu­ kokonaisuus palvelee kaikkia nuoria.

– Esimerkiksi juuri Espooseen muuttanut nuori voi haluta tietää, miten haetaan ensimmäistä asuntoa tai miten voisi tutustua muihin nuoriin tai löytää harrastuksen, Merja sanoo. Hän itse edustaa nuorisopalveluja, joita voisi luonnehtia pikemminkin kivaksi vapaaajan tekemiseksi kuin auttamiseksi. Nuoriso­

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

palveluja ovat tyypillisesti nuorisotilat ja nuorille suunnatut tapahtumat.

Merja odottaa, että yhteistyön tiivistyessä vapaa-ajan palvelut ja auttaminen lähestyvät toisiaan.

– On tärkeää nähdä nuori kokonaisuutena ja muistaa, että vapaa-ajalla ja ystävillä on merkitystä silloinkin, kun nuorta autetaan auttamispalveluissa.

Nuoren ehdoilla eteenpäin Auttamiseen keskittyvät palvelut pureutuvat pitkälti koulutukseen, työllistymiseen, asumiseen, terveyteen ja talouteen. Osa niistä ohjaa nuoria myös sosiaalisissa taidoissa ja hyödyntää vertaistukea. Esimerkiksi Vamoksessa ja Tyttöjen Talossa nuoret keskustelevat elämäntilanteistaan sekä ryhmissä että yksilötapaamisissa.

– Selvitämme aina, mistä muualta nuori saa tukea, ettemme tee päällekkäistä työtä­ ja että nuori ei jää miltään osin tyhjän päälle. Siksi onkin ehdottomasti myönteinen asia, että opimme tuntemaan muut palvelut ja asian­tuntijat entistä paremmin, sanoo ­Espoon Tyttöjen Talon johtaja Maria Wikberg.

SYYSKUU 2017

Vamoksessa jokainen nuori saa oman työntekijän intensiiviseen ja pitkäkestoiseen valmennukseen. Yhteisenä tavoitteena on saatella nuori opintojen tai töiden pariin, mutta matkan luonne ja pituus määräytyvät yksilöllisesti.

– Osa saa esimerkiksi suoraan uravalmennusta, mutta osan kanssa haetaan välitavoitteita. On turha puhua töistä tai koulusta, jos nuorella ei ole asuntoa tai hänellä on terveydellisiä ongelmia, sanoo Vamos Espoon johtaja Minna Latonen.

Hän uskoo, että tiivistyvä yhteistyö palveluverkostossa tuo lisävoimia esimerkiksi uravalmennukseen.

”On turha puhua töistä tai koulusta, jos nuorella ei ole asuntoa tai hänellä on terveydellisiä ongelmia.”

– Minna Latonen

Tietoa, neuvoa, apua ja kivaa tekemistä Alle 30-vuotiaille espoolaisille on tarjolla runsaasti erilaisia palveluja, mutta sopivaa on joskus vaikea löytää.

Siksi palvelut kerättiin yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, joka sai nimekseen Ohjaamo.

Ohjaamon vastaanotossa asiantuntijat selvittävät, mitä nuori haluaa ja tarvitsee, ja ohjaavat sopivalle polulle.

Etsivä nuorisotyö Tajua mut!

Nuorten terveyspalvelut

Ohjaamo Espoo Monik

Tyttöjen Talo

Nuorisopalvelut KELA

Vamos Lastensuojelu Nuorisotyö raiteilla

Sosiaalityön nuorten tiimi

InfoOmnia

Sateenkaareva nuorisotila Kirjava Oppilas- ja opiskelijahuolto Nuorten työpajat

OHJAAMO

Tietoa, neuvoa, apua • Hyvinvointi ja terveys • Asuminen ja talous • Opiskelu • Työ Kivaa tekemistä vapaa-aikaan • Nuorisotilat • Nuorten tapahtumat

Suomen- ja ruotsinkieliset lukiot

11

pitkä wieteri

teksti Susanna Haanpää kuva Markus Sommers

Valmiina soteuudistukseen ELINA: Visionamme on tuottaa maan parhaat terveyspalvelut. Trimmaamme terveyskeskusten toimintaa osaavan henkilökuntamme voimin ja pitämällä asiakkaan strategiamme ytimessä, jotta olemme kilpailukykyisiä tulevassa sote-uudistuksessa. Keskitymme ensisijaisesti palvelujen saatavuuteen, asiakaskokemukseen ja kustannustehokkuuteen. Terveysasemien toiminnan ja prosessien mullistusta on pilotoitu Espoon keskuksessa Samarian ja Kalajärven terveysasemilla menestyksekkäästi jo vuodesta 2013. Nyt samaa haetaan koko Espoon mittakaavassa. Aikaa tähän on vuoden loppuun saakka. ”Sote-uudistuksen myötä on määriteltävä myös se, mikä on peruspalvelua, ja mikä kuuluu sote-keskuksen ja maakunnan vastuulle”, toteaa ylilääkäri Tuomo Lehtovuori.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2017

TUOMO: Kannattaa myös huomioida, että suuren muutoksen eli sote-uudistuksen edessä on yksinkertaisesti pakko tehdä jotakin – vaihtoehtoja ei ole. On määriteltävä muun muassa, mikä on peruspalvelua, ja mikä kuuluu sote-keskuksen, ja mikä taas maakunnan vastuulle. Uudistus tuo myös terveyspalvelujen johtamisen lähemmäs kenttää, ja vaatii johtajalta aiempaa enemmän. Isot muutokset ovat vielä edessäpäin, ja on oikeastaan hyvä, että soteen tuli vuoden jatkoaika. Näin ehdimme asetella palaset entistä paremmin paikoilleen.

”Jatkossa sairaanhoitajat ottavat entistä enemmän vastuuta kiirepotilaista, ja lääkäreille vapautuu aikaa pitkäaikaissairaiden hoitoon”, sanoo kehittämispäällikkö Elina Jaakovlew-Markus.

Terveysasemien toimintatavat yhtenäistetään, jotta kaupungin tarjoamat terveyspalvelut ovat valmiina kisaan yksityissektorin kanssa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Terveyspalvelujen kehittämispäällikkö Elina Jaakovlew-Markus ja Leppävaaran alueen ylilääkäri Tuomo Lehtovuoren mukaan suureen muutokseen löytyy tahtoa.

ELINA: Päivystykset ovat nyt tämän kehittämisen ytimessä, ja moni asia muuttuu: jatkossa sairaanhoitajat ottavat aiempaa suuremman vastuun kiirepotilaista. Esimerkiksi Samarian terveysasemalla näin hoidetaan jo noin 80 prosenttia akuuttiajoista. Tiimityössä lääkärit ovat toki koko ajan taustalla ja heitä konsultoidaan, mikäli potilaan tilanne niin vaatii. Näin toimien asiakasta ei pompoteta luukulta toiselle, ja palvelu on useimmiten nopeaa. Lisäksi lääkäreiltä vapautuu aikaa käyttää kliinistä osaamistaan, muun muassa pitkä­aikaissairaiden hoitoon.

TUOMO: Lääkärikunta on monesti tietävinään liikaa, mutta kun sairaanhoitajilla on tukiverkosto käytettävissään, lääkäreitä ei tarvita potilastyössä joka hetki. Onkin jännä nähdä, miten roolit muuttuvat esimerkiksi 10 vuoden kuluessa. Jatkossa esimerkiksi sairaanhoitajat ohjaavat ja neuvovat potilaita palvelukeskusten kautta, jotka toimivat suuralueittain Leppävaarassa, Tapiolassa, Matinkylässä, Espoonlahdessa ja Espoon keskuksessa. Kansalaiset saavat Omakantaan lähivuosina oman Päätöksentuki-ohjelman, ja digitalisaation edetessä päivystävään sairaanhoitajaan saa yhteyden vaikka videoyhteyden välityksellä. Tiedon hallinnan lisäksi henkilökunnan vuorovaikutukselliset taidot, kuten kohteliaisuus, ystävällisyys ja empatia nousevat yhä tärkeämmiksi.

ELINA: Muutos aiheuttaa toki aina myös huolta ja vastustusta osalle henkilöstöä. Nykytilanne vaatiikin kaikilta pitkää pinnaa, sillä sote-uudistukseen liittyviä palloja on ilmassa vielä niin paljon. Osallistamisen kautta henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Tehokkaan viestinnän ohella hyvin organisoitu työ, jossa roolit ja vastuut on määritelty tarkasti, lisää työhyvinvointia ja vauhdittaa muutoksen toteutumista toivotusti.

TUOMO: Jokaisen kannattaisi toisaalta nyt hyödyntää tätä vapaata kenttää ja i­ deoida, miten kaupungin terveydenhuolto olisi mahdollisimman hyvä ja tehokas – toivoisin, että saisimme henkilöstöltä palautetta ja ajatuksia kehitystyön tueksi. Ilmapiiri on sellainen, että juuri nyt on hyvä hetki muutokselle. Oikeastaan kyse on ainutlaatuisesta tilaisuudesta: tällaisia mahdollisuuksia muutokseen ei ­yhden työuran aikana tule montaa kertaa eteen!

13

hetkinen Espoota

teksti Anna Haikarainen kuva Markus Sommers

k as Par

äh s etä ey kuvasi ja yht

tie te tos i s-postilla: wie

ri@ esp oo.fi.

Kuvaa hieno Espootki! uv he

.L aj llä ulka istaan tää

Reitti ohi karikon Rantaraitin kulkijat pääsevät jatkossa kulkemaan aivan Villa Kolikarin rantaa pitkin, kun alueella tehdään uutta linjausta reittiin. Rakennusurakan myötä ei enää jatkossa tarvitse kiertää Villa Kolikaria sen mantereen puolelta. Ulkoilijoille aukeaa upea merimaisema, ja samalla reittiosuudesta saadaan esteetön. Urakka valmistuu kevääseen 2018 mennessä.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2017

15

virtaa työhön!

teksti Anna Haikarainen kuvat Markus Sommers

”Toimintaamme ei saataisi kunnolla pyörimään ilman vaihtoja.”

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2017

Tehtävänkierto avaa silmät uudelle Kirjastoissa liikkuvat kirjojen ja muun aineiston lisäksi ahkerasti myös ihmiset. Tehtävänkierto on olennainen osa kaikkien kirjastolaisten työssä oppimista ja osaamisen jakamista.

P

alveluesimies Leena Kaunistolla ja in­ formaatikko Riikka Pohjolalla on koke­ musta vaihdosta monen vuoden ajalta.

Leena on työskennellyt muun muassa Tapio­ lassa, Haukilahdessa, Laajalahdessa ja tällä hetkellä Espoonlahden alueen kirjastoissa.

Riikka on puolestaan työskennellyt aiemmin Sellossa ja Isossa Omenassa ja nyttemmin Laajalahden kirjastossa. Heidän esimiehensä, kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni ker­ too koko työuransa olleen tehtävänkiertoa.

– Aloitimme vaihdot 2000-luvun alkupuo­ lella ylimmästä johtoryhmästä. Joka ikinen työntekijämme on oikeutettu ja samalla vel­ voitettu tehtävänkiertoon ja oman osaami­ sen jakamiseen muille. Olen itse toiminut ai­ emmin tukipalveluiden johtajana ja aluejoh­ tajana.

Moni työntekijä on tehtävänkierron avulla löytänyt itselleen sopivimman työ­ tehtävän ja toimipisteen turvallisesti vaihta­ matta työnantajaa. Se, joka on saattanut esi­ merkiksi aiemmin pitkästyä hiljaisessa lähi­ kirjastossa, nauttii nyt kauppakeskuskirjas­ ton vilinästä. Lasten kanssa työskennellyt voi taas iloita aikuisten asiakaspalvelusta.

Kun tehtävänkierto alkoi Espoon kirjas­ toissa, laadittiin ensiksi pelisäännöt, miten ja miksi vaihtoja tehdään. Sijaisuus ei tar­ koita vielä vaihtoa. Kirjaston työntekijöiden on suositeltavaa hakeutua yli kuuden kuu­ kauden pituisiin vaihtoihin.

– Sitä lyhemmistä jaksoista ei saa hyötyä irti, sillä vaihtoon liittyy varsin paljon pape­ risotaa ja myös uuden työtehtävän opettelu vie oman aikansa, Jaana muistuttaa.

Koko työyhteisö oppii

"Vaihto tarkoittaa oppimista koko yhteisölle. Uusi ihminen katsoo asioita aina uusin silmin", Riikka Pohjola ja Leena Kaunisto toteavat.

Jotta tehtävänkierto olisi hyödyllistä, vaadi­ taan avoimuutta paitsi vaihtoon lähteneeltä työntekijältä myös työyhteisöltä, johon hän siirtyy.

– Jokainen työyhteisö on velvollinen ­ottamaan tulokkaan innostuneena vastaan.

Ihmiset opettavat tällä tavoin toinen toisil­ leen uutta, Jaana lisää.

Vähintään puolen vuoden jakso kannattaa Paras anti vaihdossa ovat Jaanan, Riikan ja Leenan mukaan uusiin ihmisiin tutustumi­ nen ja verkoston laajeneminen.

– Kun työkaveripiiri kasvaa, on helpompi pyytää ja saada apua, Leena toteaa.

– Tämä on tärkeä juttu esimiestyössä. >

17

Toimintaamme ei saataisi kunnolla pyöri­ mään ilman vaihtoja. Jokaisen työntekijämme tulee opastaa paitsi asiakkaita myös työkave­ reitaan, Jaana painottaa.

Kun on kerran lähtenyt työnkiertoon, on se todennäköisesti jatkossakin helpompaa.

– Vaihdon onnistuessa voi syntyä niin sa­ nottu ­itseluottamuksen kierre. Kun huomaa, että on selvinnyt uudessa paikassa hyvin, luottaa siihen, että selviää seuraavassakin pai­ kassa yhtä lailla, Jaana kuvailee.

– Olen kokenut vaihdot virkistävänä, sillä niiden avulla voi helposti astua ihan uuteen.

Vaikka olisi kuinka kokenut ammattilainen, voi antaa itselleen luvan opetella ja antaa muiden perehdyttää uutta, Riikka sanoo.

Jotain kertonee onnistumisesta sekin, että moni vaihtoon lähtijöistä jää sille tielleen – joko kyseiseen paikkaan tai jatkaen edelleen seuraavaan.

– Tämä koskee myös niitä, jotka ovat aluksi suhtautuneet vaihtoon lähtöön itse pe­ lokkaasti tai vastahakoisesti, Jaana ja Riikka huomioivat.

Kokenut konkarikin tulisi perehdyttää huolella Se, miten paljon tulokas voi tuoda uusia ­ideoita ja toimintatapoja mukanaan ja ryhtyä

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

soveltamaan niitä käytäntöön, vaihtelee ­tapauskohtaisesti.

– Lastenkirjastotyössä näkee helposti­ kin siirrettäviä ideoita kuten koodaamiskurs­ sit. Tapahtumiin liittyviä käytäntöjä on myös helpompi toteuttaa, esimerkkinä vaikkapa luku­piiri. Työkavereiden kanssa on aina ma­ talampi kynnys kokeilla uutta kuin asiakkai­ den kanssa, Jaana ja Riikka kertovat.

Perehdytys on ollut hieman akilleen kan­ tapäänä aiemmissa kirjaston vaihdoissa, mutta nyt tähän on pyritty panostamaan.

– Emme tavoittele asioiden täydellistä tuntemista, vaan mahdollisimman hyvää asia­kaspalvelua. Perehtyminen vie keskimää­ rin vuoden, ja on tärkeää, että työntekijä ottaa vastuuta omasta viihtyvyydestään, Jaana tii­ vistää.

– Usein on joitain yksittäisiä asioita, joita kukaan ei muista kertoa uudelle. Työyhteisön on otettava uusi täysin mukaan toimintaansa alusta saakka, Riikka jatkaa.

– Toisaalta on uskallettava itsekin kysyä asioita uudelleen, Leena huomioi.

Joitain haasteitakin kirjastossa normiksi syntyneestä vaihdosta löytyy. Kun erikois­ osaamista omaava työntekijä lähtee vaihtoon, ei vanhaan työyhteisöön välttämättä saada vastaavaa osaamista heti tilalle. Vanhoja työ­ kavereita voi jäädä kaipaamaan, samoin kuin tuttuja asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Suhteiden luominen alueella toimiviin kou­ luihin, päiväkoteihin ja yhdistyksiin on voinut viedä vuosiakin aikaa, eikä niistä luopuminen tunnu aina helpolta.

Aina uusi työpiste ei myöskään osoittaudu työmatkojen takia toimivaksi ratkaisuksi.

– Pyrimme ottamaan etukäteen huo­ mioon työmatkaan liittyvät hankaluudet, ja kenenkään ei tarvitse suostua uuteen vaihto­ paikkaan ehdoin tahdoin. Työmatka voi tulla ongelmaksi myöhemminkin elämäntilanteen muuttuessa. Kannattaakin kertoa esimiehelle, priorisoiko vaihdossa työn ­sisältöä, työyhtei­ söä vai työmatkaa, Jaana vinkkaa.

Entä miten vaihtoja voisi vielä muuten ­kehittää eteenpäin kirjastoissa?

– Olisi kiva tehdä vaihtoja myös ihan mui­ den virastojen ja organisaatioiden välillä. Esi­ merkiksi varhaiskasvatuksen asioita olisi helpompi ymmärtää ja päästä sisään heidän ajattelutapoihinsa vaihdon avulla. Näin pää­ sisi kokeilemaan myös hyvin omia rajojaan ja ­kykyjään Riikka ja Leena esittävät.

– Kaupungin tulisi tukea vaihtoja myös ul­ komaille, kirjastoon tai muuhun laitokseen,

SYYSKUU 2017

jonka toiminta on voimakkaassa murrok­ sessa, kuten museoissa. Olisi hyvä, jos kau­ punki voisi tarjota asuntoa vaihdon yhtey­ dessä. Erityisesti johtajien pitäisi vaihtaa teh­ täviä, jotta näkökulmat vaihtuisivat. Haluan­ kin heittää haasteen kaupungin muille yksi­ köille: olen valmis vaihtoon toiseen yksikköön mihin tahansa työhön. Samalla tarjoan mah­ dollisuutta tutustua innostavaan työhön kir­ jastoissa, Jaana hymyilee.

Tuunaa työsi innostavammaksi!

Useimmissa työtehtävissä pystyy itse ­aktiivisesti vaikuttamaan tavalla tai toisella oman työn sisältöön tai työtapoihin.

Työn tuunaaminen tarkoittaa työn muokkaamista itselle mielekkäämmäksi. Se on arjen innovatiivisuutta, rutiinien ravistelua ja unelmien toteuttamista nykyisessä työssä.

TYÖTÄSI VOIT TUUNATA ESIMERKIKSI NÄIN:

• Hae oppimisen elämyksiä: ­­Opettele uusi taito tai osallistu uuteen projektiin. Lainaa jokin itsellesi uusi työtapa työkaveriltasi.

• Hyödynnä kykyjäsi uusilla tavoilla: Mentoroi uutta työntekijää tai yhdistä kiinnostuksen kohteitasi arkeen. Ota mallia vaikka rumpuja soittavasta lastenhoitajasta, joka pitää musiikkisessioita lapsille.

• Riko rutiini: Kokeile eri työympäristöjä tai tee työt eri järjestyksessä kuin yleensä. Aloita hankalasta ja säästä mielekkäät hommat päivän päätteeksi.

• Paranna vuorovaikutusta: Organisoi tutustuminen toisen yksikön työskentelyyn. Kerro muille, mitä omassa tiimissäsi tehdään. Lähde lounaalle uusien ihmisten kanssa.

• Hae lisää palautetta tai ideoita: Käy rohkeasti kysymässä esimieheltäsi, miten hänen mielestään suoriudut työssäsi. Pallottele ajatuksia kollegojen ja kokonaan eri alan ihmisten kanssa.

Lähde ja lisätietoja: https://www.ttl.fi/tyontekija/ tyon-imu/tyon-tuunaaminen/

kuntalaisella töissä

teksti Monica Biskup-Koski kuva Markus Sommers

Nimi: Monika Biskup-Koski Tehtävänimike: suunnittelija

Maahanmuuttajan tie esimieheksi

M

uutin Puolasta Suomeen vuonna 2004, kun menin naimisiin suomalaisen mieheni kanssa. Olen ekonomi, mutta maahanmuuttajana jouduin aloittamaan työurani luomisen alusta. Opiskelin suomea, ja lopulta myös loppututkintoni tunnustettiin viralliseksi Suomessa.

Löysin kielikurssiin liittyvän harjoittelupaikan Espoon kaupungilta tuolloisen tasa-­ arvosihteerin Mari Pyyn avulla. Minulla oli ­kokemusta taloustoimen tehtävistä Puolassa, ja ­talousjohtaja Krister Portman otti minut harjoittelijaksi tekniseen ja ympäristötoimeen. Hän kohteli minua tasa-arvoisesti ja antoi mahdollisuuden näyttää osaamiseni. Työsuhde jatkui määräaikaisena, ja vähitellen sain enemmän vastuuta ja lopulta vakituisen suunnittelijan paikan.

Vuodesta 2012 olen työskennellyt Talouspalveluissa. Työssäni yhdistyvät asiantuntijan ja esimiehen roolit. Vastaan kirjanpidon töiden organisoinnista erityisesti tilinpäätösprosessin osalta sekä ohjeiden päivittämisestä. Kunkin kuukauden alku ja vuodenvaihde syksystä maaliskuuhun ovat kiireisiä.

Toivon, että esimiehet uskaltaisivat palkata korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia myös vaativampiin tehtäviin. He tarvitsevat enemmän ohjausta ja aikaa asioiden omaksumiseen, mutta erilaisuus kasvattaa kaikkia työyhteisön jäseniä.

”Olen tehnyt kovasti töitä ja uskaltanut tarttua minulle tarjottuihin haasteisiin.

Siten olen todistanut ansainneeni paikkani”, Monika Biskup-Koski sanoo.

Espoon kaupungilla työskentelevät maahanmuuttajat fakta 1

5,4 %

7 5 2 h e n k i l ö ä

fakta 2 osuus koko henkilöstöstä

fakta 4

fakta 3

21,5 %

Palvelussuhteet Määräaikaisia

miehiä

78,5 % naisia

Vakinaisia

509 (67,7 %)

243

(32,3 %), joista sijaisia 105

Yleisimmät tehtävänimikkeet • Lastenhoitaja • Laitoshuoltaja • Lähihoitaja • Sairaanhoitaja • Päätoiminen tuntiopettaja Osuus koko henkilöstöstä • Tilapalvelut 18,0 % • Vanhusten palvelut 14,3 % • Talouspalvelut 14,1%

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

3 708

Taina Vehviläinen

ekaluokkalaista

Office 365 -projektissa työskentelevät Keijo Karhu ja Tiina Jokinen kannustavat tutustumaan uusien palvelujen tuomiin mahdollisuuksiin.

TIETOTEKNIIKKA

Office 365 uudistaa työtapoja > ESPOO UUDISTAA työn tekemisen tapoja siirtämällä toi-

i Kun Office 365 -pilvipalvelut ovat kaikilta osin käytössämme, niin toimisto-ohjelmiin ja tiedostoihin pääsee käsiksi omilla tunnuksilla ilman VPN-yhteyttä vaikkapa kotikoneelta.

mistotyössä yleisesti käytetyt ohjelmat pilvipalveluiksi vaiheittain tänä ja ensi vuonna. Office 365 -palvelut helpottavat tietotyöläisen arkea monin tavoin.

Pilvipalveluissa tallennustila ei lopu kesken, joten esimerkiksi sähköposteja ei tarvitse enää arkistoida. OneDrivessa tiedostojen jakaminen työkavereiden ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa on entistä helpompaa.

Projektipäällikkö Tiina Jokinen tietotekniikasta kertoo, että hänelle uudet työkalut ovat avanneet uusia hyviä tapoja tehdä työtä. Hän pyrkii kannustamaan myös kollegoita hyödyntämään niitä ja toivoo, että muutkin löytäisivät uusia näkökulmia työn mielekkääksi ja toimivaksi tekemiseen.

Työtapojen muutoksen ja uusien palvelujen omaksumisen voi palastella osiin. Voit vaikka aloittaa lisäämällä jokaiseen lähettämääsi Outlook-kalenterikutsuun etäosallistumisen mahdollistavan linkin.

– Online-palaverit säästävät aikaa ja Skype-linkin lisääminen kalenterikutsuun on helppoa. Se on käytössä monilla muillakin organisaatioilla, ja vastaanottaja voi osallistua myös puhelimitse, Tiina vinkkaa.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2017

> KOULUTULOKKAIDEN MÄÄRÄ Espoossa oli tänä syksynä ennätyksellinen, kun elokuussa koulutiensä aloitti 3 708 ekaluokkalaista. Suomenkielisissä kouluissa heitä on 3 354 ja ruotsinkielisissä 354. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuu 618 oppilasta.

Lähes kaikki koulunsa aloittaneet ovat osallistuneet esikouluopetukseen. Suurin osa oppilaista on omassa lähikoulussaan.

Englanninkieliseen, kaksikieliseen, kielikylpy- tai montessoriopetukseen osallistuu 216 lasta kouluissa, joissa tätä opetusta tarjotaan.

Suomenkielisissä kouluissa on 184 ekaluokkalaisten ryhmää ja ruotsinkielisissä kouluissa ekaluokkalaisia opettaa 20 opettajaa. Ekaluokkalaiset opiskelevat äidinkieltä, matematiikkaa, ympäristöoppia, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta ja käsityötä.

5

KOULUTUS

faktaa osaamisen kehittämisestä Tartu monipuoliseen koulutustarjontaan ja päivitä osaamistasi.

1

Henkilöstökoulutuksia tarjotaan laajalla skaalalla työhyvinvoinnin tukemisesta aina asiakaspalvelutaitojen parantamiseen ja tietoteknisten valmiuksien kasvattamiseen. Kaupungin koulutustarjontaan pääsee tutustumaan ja koulutuksiin ilmoittautumaan koulutuskalenterin avulla.

hyvä hetki

2

Tavoite- ja kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä arvioivat yhdessä työtehtäviä, työn tuloksia, kehittämistarpeita ja työssä jaksamista. Samalla kirjataan tavoitteet tulevalle kaudelle. Se on oivallinen hetki antaa palautetta myös esimiehelle. Tavoite- ja kehityskeskustelu voidaan käydä myös ryhmäkeskusteluna. Jokaisella työntekijällä on kuitenkin oikeus lisäksi yksilökeskusteluun.

3

Verkko-opiskelu on joustava ja vaivaton tapa oppia uusia taitoja. Essissä on tarjolla verkkokursseja, oppimispolkuja ja video-ohjeita lukuisista aiheista. Olisiko nyt aika katsoa video SharePointin työtilojen käytöstä tai kenties perehtyä tarkemmin monikulttuurisiin kohtaamisiin arjen työssä?

Opiskele silloin, kun sinulle parhaiten sopii!

4

Stipendi­kukkarosta ­tuetaan vapaa-ajalla tapahtuvaa opiskelua, joka kartuttaa nykyisissä tehtävissä tarvittavaa osaamista. Enintään 1 300 euron suuruista stipendiä voi hakea edellisen ja kuluvan vuoden koulutuskustannuksiin.

Sovi opinnoista esimiehen kanssa etukäteen.

5

Esimiehille on tarjolla runsaasti johtamiskoulutusta.

Uusikaan esimies ei jää pulaan, sillä perehdytyspolku espoolaiseen johtamiseen on tehty tuoreelle pomolle turvalliseksi kulkea.

Konkareilla on mahdollisuus syventää omia johtamistaitojaan henkilökohtaisen coachingin avulla tai opiskelemalla esimerkiksi lähiesimiehen ammattitutkinto tai johtamisen erikoisammattitutkinto.

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Monipuolisia vaihdepalveluja ESPOON KAUPUNGIN puhelinvaih-

teeseen tulee monenmoisia puheluita.

Kerran vanhempi mies soitti vaihteeseen Paula Ehrlundille ja kertoi olevansa hyvin huolissaan naapuristaan.

Hän ei tiennyt minne muualle voisi ­soittaa.

"Huolenaiheena oli naapurin iäkäs mies, joka asui yksin eikä pystynyt enää vaimon poismenon jälkeen maksamaan laskuja pienestä eläkkeestään. Kyselin vähän lisää ja selvisi, että vanhus haluaisi päästä palvelutaloon

tai vastaavaan paikkaan mahdollisimman pian. Hänellä ei ollut lapsia, jotka olisivat selvittäneet asiaa vanhuksen puolesta. Annoin soittajalle Palveluohjaus Nestorin tiedot ja kerroin, mitä kaikkea sen alle kuuluu ja yhdistin sitten puhelun sinne. Naapuri oli hyvin iloinen näistä tiedoista ja kiitteli kovasti. Tästä tuli oikein hyvä mieli."

Puhelunvälittäjä Paula Ehrlund saa välillä vastata yllättäviin puheluihin.

21

pomotentti

teksti Tarja Västilä kuva Markus Sommers

1 Mitä uusi varhaiskasvatussuunnitelma tarkoittaa ja miten se vaikuttaa käytännön työhön?

Ensimmäistä kertaa varhaiskasvatussuunnitelma on normi, eli se on yhtä sitova kuin koulujen opetussuunnitelma. Lapsille ei kuitenkaan aseteta oppimistavoitteita, vaan tavoitteet koskevat toimintaa.

Saamme nyt loogisen jatkumon esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien kanssa. Mukaan tulee myös uusia käsitteitä, kuten laaja-alaisen osaamisen taidot.

Edellytyksenä on, että henkilökunta perehtyy suunnitelmaan, ja siitä keskustellaan työyhteisössä aktiivisesti. Tuemme uudistusta täydennyskoulutuksin. Johtajille järjestetään työpajoja suunnitelman viemisestä käytäntöön.

2 Miten varhaiskasvatus on osa elinikäisen oppimisen jatkumoa?

Varhaiskasvatus on nyt virallisesti kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ensimmäinen porras. Lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen, sillä heidän tulee saada hyvä perusta kasvun ja oppimisen polulle.

Erityisesti siirtymävaiheita ­ on kehitettävä: päiväkodista esiopetukseen ja sieltä kouluun.

Uutta on se, että pedagogisia lin­jauksia pohditaan ja kehittämistyötä tehdään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyönä. Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat muodostavat selkeän jatkumon.

Toivon, että jatkossa päiväkotien ­ ja koulujen yhteistyö tiivistyy.

Espoo on monikulttuurinen kaupunki: lapsista 20 prosenttia ei puhu äidinkielenään suomea.

Varhaiskasvatuksessa on tuettava kotouttamista ja suomen kielen

”Lasten viihtyminen on varhaiskasvattajiemme ansiota.” taidon kehittymistä. Se tuo haastetta toimintakulttuuriin, mutta on merkittävä asia Espoon tulevaisuuden kannalta.

3 Onko tiedossa ­ muita muutoksia?

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan uudet periaatepäätökset koskevat kehityksen, kasvun ja oppimisen tuen järjestämistä. Yhä useampi lapsi voi saada tarvitsemansa tuen omassa päiväkodissaan. Tämä tuo muutoksia varhaiskasvatuksen erityisopettajien tehtäviin, mutta se edellyttää myös koko henkilökunnan osaamisen ja asenteiden kehittämistä.

Jos lakimuutos hyväksytään, maksuihin voi tulla alennuksia.

Näin halutaan purkaa kannustinloukkuja ja nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Varhaiskasvatuslain toinen vaihe voi tuoda myöhemmin muutoksia henkilöstörakenteisiin.

4 Miten tilat ja henkilöstöresurssit riittävät?

Tilapula on krooninen, mutta kaupungin investointilistoilla on monta uutta päiväkotia. Espoo tekee parhaansa. Otan mielelläni vastaan raikkaita ideoita tila-asioissa!

Espoo on luontokaupunki, ja lapset pääsevät helposti retkeilemään, eivätkä ole aina sidoksissa seinien sisälle. Se helpottaa päiväkotien arkea, mutta ei poista tilojen tarvetta.

Yliopistokoulutetuista lastentarhanopettajista on pulaa koko pääkaupunkiseudulla. Koulutuspaikkojen lisäykset auttavat vasta vuosien päästä.

5 Mikä on vaikuttanut hyviin asiakastyytyväisyystuloksiin?

On ilahduttavaa, että vanhemmat ovat keskimäärin erittäin tyytyväisiä Espoon varhaiskasvatukseen. Uskon syynä olevan sen, ­että lapset viihtyvät ja voivat hyvin. Kun lapset ovat tyytyväisiä, ­vanhemmatkin ovat.

Huoltajat arvostavat henkilö­ kuntaa ja luottavat siihen. Haluan kiittää varhaiskasvattajiamme: hyvät tulokset ovat heidän ­ansiotaan.

Lapsille hyvät eväät elämään Muutoksen tuulet puhaltavat, mutta varhaiskasvatuksen johtajan Virpi Mattilan mukaan Espoossa ollaan valmiita.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2017

tikusta asiaa

kysymys & vastaus

Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu arjen kaaokseen TEHTÄVIEN JA MUISTETTAVIEN asioiden virta on kat-

keamaton ja paisuu usein yli äyräiden.

Asiamäärän pyörittely mielessä on raskasta, ja uusien tehtävien edessä vanhat unohtuvat helposti. Tehokkaasti mielessään pystyy työstämään vain yhtä asiaa kerrallaan.

Kaaokseen on kuitenkin tarjolla yksinkertainen ratkaisu: muistilista.

Kirjaa listaan tekemistä odottavat asiat ja yliviivaa valmiit. Voit keskittyä tekeillä olevaan tehtävään, kun lista auttaa muistamaan, pitämään asiat järjestyksessä ja tekemään ne ajallaan. Työskentelet tehokkaammin etkä stressaannu niin paljon. Suoritettujen tehtävien yliviivaaminen tuo myös hyvän mielen.

Muistilista voi olla paperilla tai sähköisessä muodossa.

Itse pidän lehtiöön kirjattavasta listasta tietokoneen vieressä. Siitä asiat selviävät yhdellä vilkaisulla ja listalle on helppo lisäillä merkintöjä. Isommille asioille voi helposti aloittaa oman sivun.

Kiehtovalta kuulostaa myös Bullet Journal, joka on erilaisista listoista tuunattava muistikirja.

Monenlaisia sähköisiä listojakin olen kokeillut. Juuri nyt on kokeilussa sovellus, jossa yhtenä päivänä tekemättä jääneet asiat siirtyvät automaattisesti seuraavalle päivälle. Kiireen keskellä tietokoneella olevan listan avaaminen kuitenkin tuntuu työläämmältä kuin nopea vilkaisu lehtiöön – erilaisten värikoodien ja symbolien kanssa puljaamisesta puhumattakaan.

Kun vielä kehität itsellesi sopivan tavan priorisoida listalla olevia asioita, arki sujuu ja luovuudellekin jää enemmän aikaa.

NIMIMERKKI KIKKA KOLMONEN PAKINOI PAREMMASTA ARJESTA

Miten

käytän internetiä turvallisesti?

I

nternetin käyttö on pääosin turvallista, mutta sillä on myös varjopuolensa: pahimmillaan joku voi varastaa omai­ suutemme tai identiteettimme.

Moniin internetpalveluihin tunnistaudutaan käyttäjä­ tunnuksella ja salasanalla.

– Pitkät ja uniikit salasanat ovat hankalampia murtaa, ja eri palveluissa kannattaa käyttää eri salasanoja, muistuttaa tietoturvapäällikkö Matti Parviainen.

Haittaohjelmat hyödyntävät ohjelmistoihin jääneitä haa­ voittuvuuksia. Suurin osa ohjelmistopäivityksistä liittyy tieto­ turvan parantamiseen. Aseta päätelaitteesi lataamaan päivi­ tykset automaattisesti, tai lataa ne heti, kun niitä on saatavilla.

Verkkoidentiteettisi muodostuu verkkoon syöttämistäsi tiedoista. Kaikki tieto voi joutua vääriin käsiin, vaikka se olisi alun perin syötetty luotettuun palveluun tai jaettu vain ystä­ ville. Jaa yhteys- ja pankkitietojasi harkiten. Kovin suurelle ka­ verijoukolle ei kannata kertoa somessa esimerkiksi lomamat­ koistaan tai asuinpaikastaan. Älä luovuta koskaan käyttäjätunnuksiasi ja salasanojasi ulkopuolisille. Esimerkiksi viranomaiset tai pankit eivät pyydä näitä tietoja sähköpostitse. Valpastu myös, kun saat pal­ veluntarjoajalta sähköpostiviestin, jossa sinua pyydetään vah­ vistamaan käyttäjätilisi tiedot viestissä olevan linkin kautta.

Siirry palveluun kirjoittamalla sen osoite selainriville.

Ihmisiä huijataan vetoamalla empatiaan, moraaliin tai tar­ joamalla helppoa rahaa tai voittoa arpajaisissa. Huijauksia to­ teutetaan aidon näköisten viestien ja verkkosivujen avulla.

Suhtaudu niihin kriittisesti.

Muista nämä: 1 Suojaa tilisi pitkillä, uniikeilla salasanoilla.

2 Lataa ohjelmistopäivitykset.

3 Huolehdi verkkoidentiteetistäsi.

4 Älä luovuta tunnuksiasi tai salasanojasi.

5 Älä usko kaikkea mitä netissä lukee.

23

kestävä kehitys

teksti Anna Haikarainen

Kestävä kehitys:

Vähäpäästöisyys on tulevaisuutta Espoon kaupunki pyrkii lisäämään vähäpäästöisen liikenteen suosiota monin eri tavoin.

– TEEMME PARHAAMME , että joukkoliikenne

olisi sujuvampaa ovelta ovelle. Panostamme nyt etenkin liityntäliikenteeseen, kertoo liikenteenhallintapäällikkö Johanna Nyberg.

Kesän aikana Matinkylän–Olarin alueella on kokeilussa 100 kaupunkipyörää, jotka on sijoitettu 10 pyöräasemalle. Kokeilu polkaistiin käyntiin toukokuun alussa, ja se päättyy lokakuun lopussa.

– Analysoimme nyt, miten espoolaiset käyt­tävät kaupunkipyöriä ja syksyllä harkitsemme laajemman järjestelmän hankkimista, mikä palvelisi etenkin metroaseman liikennettä. Haluamme kuitenkin ensin selvittää, minkä tyyppisiä ja pituisia matkoja pyörillä tehdään: ovatko ne etupäässä asiointia, liityntäpysäköintiä vai virkistysmatkoja. Havaitsimme jo, että esimerkiksi Helsinkiin ja takaisin pyöräillään yllättävän paljon.

Espoo voisi järjestää tulevaisuudessa kaupunkilaisten käyttöön jopa 700 kaupunkipyörää 70 pyöräasemalle. Käyttöajaksi on määritelty kausi toukokuusta lokakuun loppuun.

Palvelussa panostetaan laatuun ja vaivattomuuteen. Pyöriä siirretään täysiltä asemilta tyhjille asemille, jotta pyöriä olisi aina saatavilla. Pyöriä myös huolletaan säännöllisesti.

Kaiken on pelattava myös terminaalissa.

– Pyöräparkkialueet ovat aina mukana metroasemien liityntäliikenteen suunnitelmissa. HSL:n Reittipalvelusta näkee jo reaaliajassa, missä ajoneuvot ovat matkalla. Nämä palvelut kehittyvät koko ajan, Johanna huomioi.

Pyöräilyteitä Espoossa rakennetaan jo samalla, kun katujakin rakennetaan.

Sähköautoille kattava latausverkosto Kaupunki haluaa edistää myös sähköistä liikennettä. Latauspisteverkoston kehittämiseen haetaan aktiivisesti ratkaisuja yhteistyössä alalla toimivien yritysten kanssa.

– Luontokeskus Haltian pysäköintialueella on neljä aurinkosähköllä toimivaa sähköautojen latauspistettä, jotka Kaupunkitekniikan keskus on toteuttanut yhteistyössä Haltian kanssa. Latauspisteiden teema on ”Lataudu luonnossa”, eli ajatuksena on että sekä ihmiset että autot voivat latautua luonnossa.

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ PUUTTUI LEHDESTÄ?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 30.11.2017.

Kaupunki tutkii myös autojen yhteiskäyttöä yhdessä palveluntarjoajien kanssa.

– Pilottikokeilu on käytössä Leppävaarassa, Matinkylässä ja Otaniemessä, johon olemme osoittaneet pysäköintipaikkoja yhteiskäyttöautoille. Pyrimme luomaan riittävän paljon kysyntää ja kiertoa yhteiskäytössä oleville autoille.

Otaniemessä on jo viime vuonna kokeiltu robottibussia, ja kokeilut jatkuvat nyt syksyllä.

– Tutkimme, miten kuskiton minibussi pärjää muun liikenteen seassa, millaisia liikennejärjestelyitä robottibussi edellyttää ja mitä mieltä käyttäjät ovat siitä. Vielä kyse on oppimisprosessista, josta voi kehkeytyä jossain vaiheessa myös todellinen palvelu kaupunkilaisille.