Wieteri 3/2016

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 3 SYYSKUU 2016

04

Tapiolan koulu on tuttu mutta uusi

16

Yhdessä eteenpäin

Kimpassa kentän kanssa 06 Kaikki hyötyvät yhteistyöstä!

12 Riina Blom: ”Johdon saama palaute on tärkeää”.

3 /2016 palstat 3 terveiset

14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, mitäpä jos 24 kestävä kehitys, kilpailu

06 ajassa

Synergiaa yhdessä tekemisestä Espoo kehittyy yhteistyössä, ei ylhäältä alas.

12

pitkä wieteri

Johdot paremmiksi Peruskoulutuksessa on pilotoitu johtamisen kehittämistä.

04

kädenjälki

16

Tapiolan terve koulu

Kumppanina rinnalla

Kallis ja massiivinen remonttiprojekti oli onnistunut – ja välttämätön.

Koulutetut coachit auttavat kehittymään omassa työssä.

virtaa työhön

Elämme palveluja yhdessä A

vasimme elokuussa 2016 kokoluokaltaan ja palvelukonseptiltaan aivan ainutlaatuisen julkisten palvelujen palvelukeskittymän, Ison Omenan palvelutorin kauppakeskuksen laajennusosaan. Palvelutorilla espoolaisia ja muita siellä asioivia palvelee noin 140 työntekijää yhteensä kymmenestä eri julkisen palvelun organisaatiosta. Auki­oloajat ovat tavanomaista laajemmat, ja sijainti julkisen liikenteen solmukohdassa mahdollistaa palvelujen joustavamman ja vaivattomamman käyttämisen muun arkiasioinnin ­yh­tey­­dessä.

Palvelutorin sloganiksi muodostui ”Elämäsi palvelut yhdessä”. Mielikuva kumppanuudesta asiakkaidemme ja kaikkien muiden kumppaneidemme kanssa voisi muuttaa lauseen muotoon ”Elämme palveluja yhdessä”. Näin suuren hankkeen ja palvelutuotannon toteutuminen ei olisi mahdollista ilman suurta joukkoa yhteistyötahoja. Jos palvelutori on ollut iso kehittämishanke aina rakennuksen ja toimintakonseptin suunnittelusta lähtien, on se erityisesti ollut kumppanuushanke, jossa kumppanuudesta on sovittu, sitä on tahdottu ja välillä testattukin, ja sitä on erityisesti kehitetty koko ajan edelleen.

Laajat, uudet palvelukonseptit voivat rakentua vain silloin, kun kukin kumppani jakaa saman tahtotilan yhteisestä tavoitteesta.

Juha-Pekka Strömberg Palvelutoripäällikkö

22

pomotentti

Tervetuloa nuoriso Tapiola Sinfoniettan uusi intendentti haluaa nähdä nuoria yleisössä.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, Arja Karasvirta, Pirkko-Liisa Merikoski ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Selja Tiilikainen, Otavamedia OMA Oy ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA Oy PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi Kansikuvassa on Päivi Sutinen ja Martti Merra (kuva: Vesa Tyni).

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

PÄÄKIRJOITTAJA ON SITÄ MIELTÄ, ETTÄ YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA.

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Kunta10 on mahdollisuus vaikuttaa > KÄYNNISSÄ OLEVA Kunta10-kysely on

tärkeä työväline sekä esimiehille että työ­ yhteisöille. Sen avulla saamme arvokasta tietoa siitä, miten työyhteisöissä voidaan, ja millaisiin asioihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kyselystä saadaan tär­ keää seuranta- ja vertailutietoa. Kyselyssä on mukana 11 kuntaa, ja Espoossa kyse­ lyyn vastataan nyt jo kahdeksatta kertaa.

Tänä vuonna on saatavilla myös englan­ ninkielinen lomake.

– Numeraaliset tiedot ovat luonnolli­ sesti tärkeitä, mutta erityisen arvokasta on mielestäni myös se, että kysely toimii keskustelun välineenä. Toivoisin, että kai­ kissa työyhteisöissä varataan kunnolla aikaa tulosten läpikäyntiin, kehottaa työ­ hyvinvointiasiantuntija Sinikka NiskaVirta.

– Tulosten tultua pitää lähteä yhdessä keskustellen pohtimaan kyselyn teemoja.

Työyhteisön kokemukset esimerkiksi työ­ paineisiin ja oikeudenmukaisuuteen liit­ tyen on tärkeää saada esiin. Kunta10 on lisäksi siitä hieno, että se antaa monille työyhteisöille seurantatietietoa siitä, mil­ laista kehitys on ollut.

Tulosten raportointia on nopeutettu ja kehitetty.

Tehoa projekti­ työhön > MONI MEISTÄ työskentelee eri­­lai­­-

Työhyvinvointiasiantuntija Sinikka Niska-Virta toivoo, että Kunta10-kyselyn tuloksia hyödynnetään työyhteisöissä.

– Nyt tulokset ovat käytössämme jo joulukuussa. Se on tulevan vuoden toiminnan suunnittelun kannalta arvo­ kasta. Työterveyslaitos on laatinut monipuolista ohjeistusta tulosten hyö­ dyntämiseen, ja Espoossa on edelleen kehitetty omaa tukitoimintaa ja materi­ aaleja, Sinikka toteaa.

Kysely on parhaillaan käynnissä ja vastausaika päättyy lokakuun lopussa.

sissa kehittämisprojekteissa. Projekti onnistuu ja yhteistyö sujuu parhaiten, ­ kun kaikki projektiryhmän jäsenet ­tuntevat projektityön pelisäännöt ja ­lain­alaisuudet. Tiesithän, että Espoon EsPro-projektimalli ohjeineen ja työ­ kaluineen tukee kehittämisprojektien onnistunutta toteutusta.

Voit nyt kehittää projektitaitojasi uudessa valmennuksessa 24.10.2016, jossa paneudutaan projektiryhmän ­jäsenen toimenkuvaan, työkaluihin ja projektiryhmässä toimimisen hyviin ­käytäntöihin. Ilmoittaudu mukaan!

Projektipäälliköille on oma laajempi valmennuksensa.

Tarkempaa tietoa EsProprojektimallista ja valmennuksista löydät Essistä: Yhteiset > Projektija ohjelmajohtaminen

Tilanne haltuun > TYÖKIIRE EI AI

NA LOPU HOSU

MALLA:

utin päälle, parin minu jos asiat kaatuvat va asento ka mu a Ot a. nnatta tuumaustauko ka a. Tarkastele­ alla tai taukotilass työtuolissa, sohv kuin ulko­ asi ja ajatuksiasi ­hetki omaa keho Kiristääkö hossa tapahtuu? puolelta: Mitä ke ? Mitä itätkö rauhallisesti ­hartioissa? Heng olisit joku a huomaat? Jos ajatuksia ja tunteit amaan? it työsumaa purk muu, miten ryhtyis Lähde: ww w.miele

kuvitus iStockpho

to

nterveysseura.fi

3

kädenjälki

teksti ja kuva Heidi Kähkönen

Tapiolan vanhasta koulusta ei voinut säästää edes kalusteita. Nyt iso urakka on takana, ja oppilaat uusissa, terveellisissä ja toiminnallisissa tiloissa.

Nyt tukevalla perustalla

T 4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

apiolan koulun tutut mutteriluokat tulvivat valoa ja vihdoin myös raikasta ilmaa. Ikkunoista pilkottavat yhä hiekkakankaalla jököttävät männyt, jotka ovat saaneet juurelleen suojaksi puiset korokkeet.

Kaksi vuotta kestänyt koulun peruskorjaus on ohi, ja yläkoulun sekä lukion oppilaat ovat päässeet kirmaamaan uutukaisille käytäville. Vaikka lähes kaikki rakenteet on uusittu, koulu on säilyttänyt peruskorjauksessa omaleimaisen ilmeensä.

Hankepäällikkö Stefan Lindholm Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksesta on varsin tyytyväinen lopputulokseen. Ei ole aivan itsestään selvää, että näin isot urakat valmistuvat ajoissa ja pysyvät budjetissa, mutta Tapiolan koulu luovutettiin aikataulussa kaupungille kesäkuun alussa.

Stefan on Tapiolan koulun peruskorjauksen lisäksi johtanut Espoon keskuspaloaseman projektia, ja seuraavana listalla on toinen suuri urakka: Puolarmetsän sairaalan purkaminen. Huolenpito Tapiolan koulusta ja lukiosta ei kuitenkaan pääty luovutukseen.

– Ylläpito ja kiinteistönhoito ovat tärkeitä ja olen siinä vielä aktiivisesti mukana.

1950-luvulla rakennetussa rakennuksessa on ollut kosteusongelmia alusta alkaen, eikä 80-luvulla tehty peruskorjaus poistanut ongelmia. Nyt remontissa noin puolet vanhasta rakennusalasta päätettiin purkaa kokonaan ja rakentaa uudestaan, kun toinen puoli kävi läpi korjausrakennusprosessin. Vain kantavat rakenteet säilytettiin, ja esimerkiksi kirjaston kirjat jouduttiin uusimaan kokonaan. Keittiö-

SYYSKUU 2016

välineet sentään palaavat kotitalousluokkiin, sillä ne desinfioitiin ja varastoitiin remontin ajaksi.

Erityisesti koulun matala katto aiheutti hankaluuksia, sillä ilmanvaihtoputkille ei ollut kattorakenteissa tilaa. Niinpä koulun alle piti rakentaa parisataa metriä vesitiivistä betonikäytävää ja louhia rakennuksen alle suuria ilmanvaihdon konehuoneita, jotta ilma pysyy liikkeessä. Samalla koulu sai modernin savunpoistojärjestelmän.

Vaikka hanke valmistui ajoissa, haasteilta ei vältytty. Urakan alussa paalua tarvittiin kaksi kilometriä odotettua enemmän. Yhteensä koulun alle tuli kuusi kilometriä paalua, ja nyt se seisoo tukevasti omilla jaloillaan.

– Hanke oli haastava mutta mielenkiintoinen, ja siitä saisi varmasti tehtyä korjausrakentamisen oppikirjan, Stefan naurahtaa.

Stefan kiittelee hyvää valvonta- ja suun­ nittelutiimiä sekä yhteispeliä pääurakoitsija Peabin kanssa. Lisäksi Opinpolun urheilukentän kunnostus sujui hyvin, ja yhteistyö katuja viherosaston kanssa toimi.

Lopulliset käyttäjät ovat seuranneet peruskorjauksen valmistumista läheltä. Tiloista pyrittiin tekemään monikäyttöisiä ja muokattavia koulun alkuperäisen idean mukaan.

– Yläkoulun rehtori Heikki Pihkala ja lukion rehtori Juha-Pekka Peltola ovat molemmat olleet aktiivisesti mukana projektissa.

Opettajat otettiin mukaan suunnitteluvaiheeseen, ja oppilastoimikunta on käynyt työmaakierroksilla. Nyt kaikilla on terveelliset, turvalliset ja toiminnalliset tilat, Stefan iloitsee. ●

– Luovutin rakennuksen käyttäjille iloisin mielin, sillä tiedän, että korjaus on tehty hyvin, Tapiolan koulun remontin hankepäällikkö Stefan Lindholm sanoo.

Kosteusongelmat ovat historiaa Fakta 1 Espoon kaupunki käytti 32 miljoonaa euroa Tapiolan koulun ja lukion korjaukseen. Korjaus alkoi syksyllä 2014 ja koulu luovutettiin 6.6.2016, joten hanke pysyi aikataulussa ja budjetissa.

Fakta 2 Suojelutavoitteet hankaloittivat ­korjausta, mutta niiden ansiosta arkki­tehti Jorma Järven kädenjälki näkyy yhä. Järvi haki ideoita Tanskasta, jossa arkkitehdit Nielsen ja Pedersen suunnittelivat esimerkiksi kuusikulmaisia luokkia jo 40-luvulla toisen maailmansodan jälkeen.

Fakta 3 Kokonaisuudessaan koulusta peruskorjattiin 6 200 m2 ja rakennettiin uudelleen sekä laajennettiin 4 700 m2. Uuden siiven myötä koulu sai kaksi uutta musiikkiluokkaa ja studiotilan, ja yhteisvessat muutettiin 41 yksittäiseksi vessaksi. Pihamaalle rakennettiin mm. parkour-alue.

5

ajassa

teksti Riitta Ekholm kuvat Vesa Tyni ja Laura Oja

Harva pärjää yksin, oli sitten iso tai pieni. Tämän Espoon kaupunki on oivaltanut jo iät ajat sitten. Espoolaisten palvelut syntyvät lukuisten kumppanien kanssa. >

Voimavarana 6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

Martti Merralla ja Päivi Sutisella pysyy pallo hallussa.

kumppanuus 7

Tapiolan Hongan kesäleiri on esimerkki Espoo liikkuu -yhteistyön hedelmistä.

E 8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

spoon kaupunki on erinomainen esimerkki siitä, miten räjähdysmäinen väestömäärän kasvu on pidetty hallinnassa viimeiset 50 vuotta. Lasten ja vanhusten hoito, terveydenhuolto sekä kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut on kaikki saatu toimimaan sujuvasti.

Tässä on palvelujen kehittämispäällikkö Päivi Sutisen mukaan onnistuttu juuri siksi, että matkaa kauppalasta kaupungiksi ei ole tehty yksin.

Hän on ollut Espoon kaupungilla töissä kolmeen otteeseen, yhteensä parin vuosikymmenen verran ja muistaa, miten ajatuksia kumppanuudesta oli keskusteluissa jo 1970-luvulla.

– Kumppanuus ei ole mikään uusi ilmiö Espoossa, hän vakuuttaa.

Esimerkkinä hän mainitsee vuosikymmenten aikana tehdyt erilaiset palvelujen järjestämisen kokeilut ja kolmisenkymmentä

SYYSKUU 2016

vuotta sitten Espoon, Helsingin ja Vantaan yhdessä kehittämä ja edelleen käytössä oleva palkanlaskentajärjestelmä.

– Espoota ei ole lähdetty rakentamaan norsunluutornista käsin, vaan se on aidosti viiden kaupunkikeskuksen verkostokaupunki, sanoo Päivi.

Sekä kaupunkirakenne että kasvu ovat tuoneet haasteita, jotka onnistutaan selättämään yhteistyöllä. Kumppanuus on hänen mielestään ollut oivallinen tapa ratkaista nämä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Espoo aikoo jatkossakin olla kunta-alan edelläkävijä sekä hyvä paikka asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää.

Kaupunki pokkasi vastikään ykkössijan Euroopan kestävimpänä kaupunkina. EU-puheenjohtajamaan Hollannin teettämässä tutkimuksessa oli mukana yli 140 eurooppalaista kaupunkia.

VERKOSTOITUMINEN VIE MAALIIN YHTEISÖMANAGERI SONJA HERRALA

Tapiolan Hongasta antaa esimerkin kumppanuudesta: ”Tapiolan Hongassa oli jo pidempään mie­ titty tapoja luoda yhteisöllisyyttä seurojen ja Espoon kaupungin kanssa. Nyt kuluneen kauden aikana on tässä asiassa otettu aimo harppaus eteenpäin. Oma intohimoni on sosi­ aalinen media: sisällöntuottamista, tapah­ tumasuunnittelua, markkinointia, sisäistä ­viestintää sekä uutisointia seuran toiminnasta ja tapahtumista.

Tätä pääsen toteuttamaan sekä omilla sivuillamme että Espoo liikkuu -yhteisön sivustolla. Kaupungin järjestämät yhteisötapaamiset ovat hyviä kanavia yhteydenpidolle.

Toukokuussa yhteisvoimin järjestetty Sporttiseik­ kailu on loistava esimerkki yhteen hiileen puhaltamisesta liikunnan saralla.”

Käsitteet perkaus­ penkillä KUMPPANIT ovat kaupungin ulkopuolisia ­toimijoita, jotka omalla toimin­ nallaan toteuttavat Espootarinaa. Kumppani voi olla esi­ merkiksi yritys tai yhdistys, jotka ovat sopimussuhteessa meihin.

KUMPPANUUS voi olla myös verkostoi­tumista ­ esimerkiksi startup-yritysten kanssa. Kumppanuus elää innovaatio- ja palvelueko­ systeemissä. Se ­on luottamusta, sopimista ja toisen vahvuuksien tunnistamista ja arvostamista.

KUMPPANUUS JA YKSITYISTÄMINEN

”Kumppanuus perustuu samaan suuntaan kulkevaan yhteistyöhön.”

- Jorma Valve

Siinä kävi ilmi, että kaupunkilaiset luottavat sekä yhteiskuntaan että toisiinsa. Vetovoiman ajurina olivat muun muassa monipuoliset liikunta-, kulttuuri- ja palvelutarjonnat.

Luottamusta ja arvostusta Kumppanuudessa rikastetaan toimintaa lisäpalveluilla jonkun toisen kanssa. Eri toimijoiden kiinnostuksen kohteita ja toimintamalleja yhdistämällä syntyy palveluntarjonta, joka on monipuolisempi kuin mikään organisaatio pystyisi yksin tuottamaan. Näin Päivi tiivistää kumppanuuden ytimen.

Espoo-tarinaa ovat strategiajohtaja Jor­ ­ma Valveen mukaan toteuttamassa niin kaupunki, henkilöstö, asukkaat, yhdistykset kuin myös muut kumppanit.

– Kumppanit ovat joko sopimussuhteessa meihin tai perustuvat luottamukselliseen ja samaan suuntaan kulkevaan yhteistyöhön. >

ovat eri asioita. Yksityistämi­ sessä omistus siirtyy yksityiselle toimijalle, sen sijaan kumppanuudessa se ei vaihdu.

ELINKAARIMALLISSA vastuu suunnittelusta, raken­ tamisesta ja ylläpidosta keskite­ tään yksiin käsiin. Elinkaari­­­­­­mallin avulla kiinteistöt säilyvät käyttö­ ikäänsä nähden hyväkuntoisem­ pina.

KOLMANNELLA SEKTORILLA viitataan yleisimmin ei-voittoa tavoitteleviin kansalaisyhteis­ kunnan järjestöihin ja säätiöihin.

Niitä ovat muun muassa urhei­ luseurat ja erilaiset hyvinvointi­ organisaatiot.

9

Yksilöllistä yhteistyötä ESPOON KAUPUNGILLA ja yksityisillä palveluntuottajilla on

yhteinen päämäärä: tuottaa hyvinvointia espoolaisille vauvasta vaariin. Yhteistyötä kaupungin kanssa tekevä, palkittu Villa ­Tapiola on tuonut muistisairaiden asukkaiden iloksi kullekin oman digitarinan. Kolmen minuutin mittainen elämys on kooste asukkaan vanhoista valokuvista, mielimusiikista ja kokemuksista läheistensä kanssa.

– Se sisältää myös omaisten puhetta, mikä herättää asukkaissa lämpimiä tunteita, kaupungin asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund kertoo.

Tarina parantaa Hägglundin mukaan asukkaiden tyytyväisyyttä ja elämänlaatua. Sen avulla myös sijaisten on vaivatonta tutustua hoivakodin asukkaisiin.

– Se synnyttää juttutuokioita arjen askareiden lomassa.

Hoivakodin kannustinmalli -palkinto sai alkunsa, kun Mona mietti, mitkä tekijät saavat asukkaat oikeasti voimaan hyvin.

Kysymys voi hänen mukaansa olla hyvinkin pienestä asiasta, kuten siitä, että he voivat kuunnella radiota omalla kielellään.

Palkitsemiskriteereitä ovat muun muassa asukkaiden elämän­ laatua ja hyvinvointia kehittävät toimintatavat, sekä asiakas­ tyytyväisyyskyselyn tulokset.

Kaksi muuta hoivakotia sai kilpailussa kunniamaininnat asukkaiden hyvinvointia kohentavien toimintatapojen kehittämisestä.­ ­Villa Andantessa hoitajat saavat vuorollaan oman vuoronsa ilman hoitotyötä. Niin sanotulla lystivuorolla hoitaja ja oma­ hoidettava pääsevät käymään yhdessä vaikkapa kaupungilla.

Folkhälsanin Vindarnas Husetissa asukkaat saavat valita ­viikon ruokalistalta mieluisan ateriavaihtoehdon jo etukäteen, ja esittää toiveen, kenen kanssa he sen haluavat nauttia.

– Ruokailuhetkistä luodaan mahdollisimman rauhallisia, Mona kuvailee.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

Tällä hän viittaa yhteistyöhön muun muas­sa seurakuntien kanssa.

– Lasten, nuorten ja vanhusten kerhojen järjestäminen on esimerkki sujuvasta kump­ panuudesta.

– Varsinkin liikuntapalvelujen järjestä­ misessä vapaaehtoispohjalla toimivat seurat ovat olleet kumppaneitamme, lisää Päivi.

Myös suurin osan kulttuuripalveluista jär­ jestetään kumppanuuksien kautta. Yhteensä niitä on Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommilan mukaan parikymmentä, ja suu­ rimmat ovat Espoon modernin taiteen museo­ EMMA ja Espoon teatteri.

Kulttuurilautakunta myöntää vuosittain 10 miljoonaa euroa toiminta-avustusta kat­ tavasti erilaisille taiteentuottajille niin, että kulttuuripalvelut olisivat espoolaisten saavu­ tettavista iästä, kielestä ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

– Lisäksi taiteen perusopetuksen parissa on valtava määrä lapsia ja nuoria, Susanna to­ teaa.

Erilaisista kumppanuuksista Jorma Valve mainitsee myös elinkaarimalleilla toteutetut hankkeet ja palvelut, joissa vastuu kiinteistön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta keskitetään yksiin käsiin.

– Tuloksena on usein käyttöikäänsä näh­ den hyväkuntoiset kiinteistöt, hän sanoo.

”Avustuksia jaetaan niin, että kulttuuri­ palvelut olisivat kaikkien espoolaisten saavutettavissa.”

- Susanna Tommila

Liikuntapalveluista brändituote Kun markkinointipäällikkö Jetta Laajarinne neljä vuotta sitten tuli taloon, hän ehdotti ­esimiehelleen, liikunta- ja nuorisopalvelui­den johtaja Martti Merralle, että liikuntapalve­lut voisi brändätä. Jetta lähti määrätietoisesti ­ja pitkäjänteisesti rakentamaan visiotaan siitä, että kaikki seurat voisivat kuulua saman ­Espoo liikkuu -sateenvarjon alle.

– Kumppanuus on aina ollut osa liikunta­ palveluiden strategiaa, mutta nyt se näkyy vahvasti myös markkinoinnissa, Jetta kuvailee.

Brändin eteen tehty työ sai kiitosta kaksi vuotta sitten, kun Espoo liikkuu sai hopeaa kuntamarkkinoinnin kisassa.

Paljon onkin tapahtunut, sillä kymmenen suurinta seuraa ovat jo vahvasti sitoutuneet toimintaan. Espoo liikkuu -logoja näkyy kaukaloissa ja seurojen käyttämissä erilaisissa banderolleissa.

– Pienempien seurojen uskotaan tulevan­ perässä. Kumppanuuksia on 58:n eri seuran­ kanssa, ja niitä on yhteensä toista sataa.

Mää­rä on kasvussa, Martti kertoo.

Seurat ovat olleet aktiivisia ennenkin, mutta voima on Laajarinteen mukaan lisään­ tynyt yhdessä tekemisen myötä. Ilman kumppanuuksia ei kummankaan mielestä pärjätä.

Laajarinteen aloitteesta toteutetuilla Espoo liikkuu -yhteisön sivuilla seurat voivat julkaista tietoja otteluistaan tai vaikkapa haastatteluja tähtiurheilijoista. Espoolaiset vierailevat ahkerasti yhteisön sivuilla.

Hän on erityisen iloinen siitä, että seurat ovat löytäneet tiiviimmin myös toisensa ja järjestävät erilaisia tempauksia yhdessä. Esimerkkinä tästä on toukokuussa kolmen seuran yhdessä toteuttama Sporttiseikkailu-tapahtuma.

Molemmat vakuuttavat yhdestä suusta, että tärkeintä on saada espoolaiset liikkumaan. Erilaiset markkinointitapahtumat ovat tuoneet näkyvyyttä liikuntapalveluille.

Esimerkiksi juhannuksen kynnyksellä jär­ jestettiin tempaus, jossa Länsiväylällä West­ endin kohdalla, sopivasti ylämäen jälkeen, pyöräilijät kohtasivat muun muassa Jetan ja Martin Espoo liikkuu -teltalta. Tarjolla oli jääteetä, keksejä ja pyörien pumppaamista.

– Yllätyksellisyydellä voi ylittää palvelukokemuksen, Jetta hymyilee. ●

”Liikkujien ja liikuttajien yhteisö on espooliikkuu.fi.

Lähetä oma liikuntakuvasi #espooliikkuu ja olet mukana!”

- Jetta Laajarinne

11

pitkä wieteri

teksti ja kuvat Mikko Huotari

Tommi: ”Totta, johta­ mistyö on keskimää­ rin yksinäistä. On oltava mukana verkostoissa, joista saa tukea ja jakamista. Jaka­ malla hyviä käytäntöjä kaikki hyötyvät ja koke­ musperäinen tieto leviää.”

Arvot tukevat johtamista

Kaverilta tukea Juhani: ”Esimiesareenoissa olemme tavanneet muiden alojen esimiehiä.

On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka paljon meillä on yhteistä esimerkiksi kiinteistöpuolen, tervey­ denhuollon ja pelastustoimen johtajien kanssa, vaikka olemme eri aloilla.”

Tommi: ”Johtamista ohjaavat organi­ saation tavoitteet ja arvot. Toisaalta tähän kytkeytyy vahvasti myös ihmisen oma persoona ja yksilön oma arvomaa­ ilma. Koen erityisen tärkeänä, että johtamisen takana on ihmisten kunnioittaminen ja vuoro­ vaikutus.”

Tavoitteet kirkkaaksi

Riina: ”Johtamisessa pitää myös nähdä olennainen ja keskittyä saavuttamaan elintärkeät tavoitteet. Konkreettisten, mitattavien tavoitteiden asettaminen voi olla yllättävän hanka­ laa.”

Juhani: ”Niinpä, arvos­ tava kohtaaminen ja vuorovaikutus sekä osallis­ taminen ja valtuuttaminen kuuluvat hyvään johtamiseen.

Uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan samoja asioita myös opettajien ja oppilai­ den välisessä kanssa­ käymisessä.”

Juhani: ”Työn määrä on kasvanut valtavasti 17 vuoden aikana, jolloin olen ollut rehtorina. Pedagogisen johtamisen lisäksi on monta eri osa-aluetta, joissa täytyy osata pitää langat käsissään: talous, hankinta, kiinteistö ja henkilökunta.”

Tommi: ”Johtamisen kehittäminen on jatku­ vasti muuttuvassa toimin­ taympäristössä välttämä­ töntä. Esimiesasemassa on suuri riski sokeutua omalle toimintatavalle, jolloin oma tapa näyttäytyy ainoana tapana toimia.”

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

Riina: ”Johtamisen kehittämisellä tavoitel­ laan pysyvää toimintakulttuu­ rin muutosta, jossa arvot näyttele­ vät merkittävää roolia. Ei riitä, että luodaan yhdessä arvot johtamiselle, vaan sen lisäksi on varmistettava, että kaikki ymmärtävät ne samansuuntai­ sesti. Ja että arvoja myös konkreet­ tisesti toteutetaan omassa päivittäisessä johtamis­ työssä.”

Miksi johtoa kehitetään?

E

spoon suomenkielisen opetuksen tulos­ yksikkö on osallistunut johtamisen kehit­ ­ tämisen projektiin yhtenä kol­ mesta pilottiyksiköstä. Muut pilotti­ yksiköt ovat kaupunkisuunnittelukeskus ja ter­ veyspalvelut.

Projektin myötä johtamista on tarkoitus ke­ hittää e ­ ntistä ammattimaisempaan suuntaan.

Johtamisen kehittämisen tiimoilta on järjestetty muun muassa Esimiesareena-­ tapahtumia, joissa on ideoitu espoolaisen johtamisen kulma­ kiviä ja pohdittu, mitä ne mer­ kitsevät kunkin omassa johta­ mistyössä. Projektin pilotointi päättyy viimeistään ensi kesänä.

Projektin tuotosten ja oivallus­ ten vakiinnuttaminen organi­ saatioon jatkuu senkin jälkeen. ● ●

– Johtamisen kehittäminen auttaa keskittymään olennaiseen, toteavat erityissuunnittelija Riina Blom, Iivisniemen koulun rehtori Juhani Kurronen (vas.) ja perusopetuksen aluepäällikkö Tommi Tuominen.

Työnjako selkeäksi Riina: ”Suomenkielisessä opetuksessa koko johtamisjärjestelmä vaati uudistamista aluerehtorimallin myötä, ja on ollut tärkeää varmistaa, että perusopetuslinjan, lukiolinjan ja niille palveluita tuottavan suunnittelu- ja hallintopalveluiden välille kehittyy saumaton yhteistyö ja työnjako. Tämä on vaatinut ylimpien johtoryhmien roolien kirkastamista, päätös- ja vastuukysymysten avaamista, johtoryhmän jäsenten ammattijohtajina kehittymisen tukemista sekä johtoryhmätyöskentelyn tavoitteista ja pelisäännöistä sopimista. Pääasiallisena työskentelymuotona ovat olleet työpajat ja johtoryhmätyöskentelyn tarvekartoitukset.”

Juhani: ”Johtajan pitäisi minusta katsoa peiliin. Kyky itsetutkiskeluun on yksi viisauden osaalue. Jokaisen ihmisen velvollisuus on kehittää itseään ja luonnettaan, mutta esimieheltä sitä voinee vaatia vielä enemmän.”

Tommi: ”Kyseenalaistaminen on todellakin terveellistä aika ajoin. On hedelmällistä, jos ympärillä on ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavoin.”

Jatkuvaa arviointia Riina: ”Ammattijohtamisen kehittämisessä on luotava kannustavat mittarit, joilla voidaan seurata sitä, kuinka hyvin tavoitteisiin päästään. Espoolaiset esimiehet hyväksyvät sen, että alaisilta, omalta esimieheltä ja kollegoilta saatu palaute on esimiehen roolin ja koko organisaation menestyksen takia tärkeää.”

Kiire uuvuttaa Tommi: ”Resurssien ehtyminen on varmaankin kaikilla aloilla yksi suurimmista haasteista. Sellaisissa tilanteissa tulee johtamistyötä tekevän olla sinut itsensä kanssa. Vaadittavat toimet on perusteltava ensin itselle ja varsinkin muille huolellisesti.

Sen jälkeen ymmärrys on laajempaa ja itse johtamistyöllä paremmat edellytykset onnistua. Sirpaleisessa maailmassa on myös priorisoitava asioita ja johdettava rohkeasti.”

Laatua johtoon Riina: ”Projektin tavoitteena on nostaa johtamistyön profiilia Espoossa ja ammattimaistaa sitä. Laadukas johtaminen on tavoitteiden saavuttamisen, tuottavuuden paranemisen ja henkilöstön tyytyväisyyden kannalta välttämätöntä. Henkilöstön tulee saada hyvää johtamista osakseen riippumatta siitä, millä toimialalla, tulosyksikössä tai tehtävässä he ovat. Espoossa on noin 700 esimiestä.

Tarvitsemme yhteistä keskustelua siitä, millaista hyvä johtaminen on.”

Juhani: ”Toisaalta odotukset ja vaatimukset koulua kohtaan kasvavat koko ajan. Moninaisuus voi tuoda ­kiireen, ja sen mukana tulee helposti uupumus. Perustehtävä on ­kirkas­tettava kaikille.

Opetustehtävissä olevia kohtaan on paljon odotuksia, ja rehtorin pitää miltei suojella opettajia liialta rönsyilyltä.”

13

hetkinen Espoota

kuva Juho Kuva

Tekniikka naurattaa Ison Omenan kirjaston uudet tilat ovat olleet asiakkaiden mieleen.

Myös kirjaston henkilökunta saa kokeilla ja oppia uudessa pajassa, ja etenkin stereolitografia-tekniikalla toimiva 3D-tulostin on ollut suosittu. Tapahtumakoordinaattori Muru Vähänikkilä, siviili­palvelusmies Markus Mononen (kesk.) ja erikoiskirjastovirkailija Juha Kortesluoma tutustuvat pajan toiseen tekniikan ihmeeseen, piirtonäyttöön.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

k as Par

äh s etä ey kuvasi ja yht

tie te tos i s-postilla: wie

ri@ esp oo.fi.

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

.L aj llä ulka istaan tää

15

virtaa työhön!

teksti Robert Sundman kuvat Vesa Tyni

Tukena työelämän siirroissa Työmäärän lisääntyminen olisi voinut lannistaa Seela Moilasen, mutta pelimerkkien hallintaan tuli avuksi coachaamiseen koulutettu Sanna Haavisto.

O

sastonhoitaja Seela Moilanen kohtasi keväällä työpaikallaan aivan uudenlaisen haasteen.

Aiemmin hänen vastuullaan oli ollut yhden yksikön vetäminen Järvenperän Aurorakodissa, mutta nyt syliin putosikin lisäksi toinen, asiakasrakenteeltaan ja toiminnaltaan hieman erilainen yksikkö.

Tilanne oli saatava jotenkin haltuun.

– Kun työtä on enemmän, on työntekijällä oltava myös konstit ja keinot siihen, että osaa pysyä olennaisessa eikä huku erilaiseen sälään, Seela pohtii.

Avuksi tuli Espoon kaupungin kokeilu, jonka myötä henkilöstöstä koulutettiin 18 sertifioitua coachia eli valmentajaa.

Näiden valmentajien tarkoituksena on toimia ammatillisesti yli organisaatiorajojen ja auttaa kaupungin työntekijöitä kehittymään omassa työssään.

Seela sai valmentajakseen osaamisen kehittäjänä teknisessä ja ympäristötoimessa työskentelevän Sanna Haaviston.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla Seela asetti itselleen tavoitteen, jonka saavuttamisessa Sanna häntä valmentajana tuki.

Seuraavien neljän tapaamisen aikana he keskustelivat siitä, miten tavoite on edennyt.

– Pohdimme nykytilaa, vaihtoehtoisia toimintamalleja ja sitä, miten tavoite saavutetaan. Tärkeintä coachauksessa on se, että valmennettava itse tekee päätökset tavoitteesta ja siitä >

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

Seela Moilanen (vas.) sai uudessa tyรถtilanteessa apua coachaamiseen kouluttautuneelta Sanna Haavistolta.

17

suunnasta, johon hän lähtee. Oma roolini on sitten kysymyksillä ja ha­ vainnoilla tukea tätä polkua, Sanna kertoo.

Työntekijä kehittää itseään Seela kokee, että valmennuksesta on ehdottomasti ollut hyötyä nykyisessä työtilanteessa.

– On ollut aivan loistavaa, että olen voinut purkaa omia ajatuksiani ääneen. Se jo itsessään selkeyttää niitä. Lisäksi on todella hyvä, ettei jut­ tukaveri tunne omaa alaani niin hy­ vin. Silloin keskustelu pysyy tavoit­ teessa ja sen saavuttamisessa, eikä huku arkisiin asioihin.

Tärkeintä on, että valmennettava itse tekee päätöksen siitä suunnasta, johon hän lähtee.

Sannan mukaan valmentajana toimimisen idea onkin juuri valmen­ nettavan ajatuksien selkeyttäminen.

Taitava valmentaja osaa ohjata ky­ symyksillä valmennettavaa esimer­ kiksi kertomaan, mikä on ensimmäi­ nen askel, miten ja milloin se otetaan – ja mistä tiedetään, onko asiassa on­ nistuttu.

– Siten haetaan tavallaan sitä konkretiaa tavoitteen ympärille.

He molemmat suosittelevat val­ mennusta ehdottomasti muillekin.

Sannan mukaan työ ei ole välttämät­ ­tä kovin helppoa, mutta sitäkin kiin­ nostavampaa.

– Uskon, että on paljon tehok­ kaampaa herätellä kysymyksillä tie­ toisuutta omasta tekemisestä. Silloin ihminen ottaa enemmän itse vas­ tuuta ja rupeaa kehittämään itseään, Sanna toteaa.

Seela komppaa, ja uskoo, että toi­ minnalle olisi tarvetta jossain muo­ dossa ihan kaikille työntekijöille.

– Olen kokenut tämän hirveän hy­ vänä juttuna. Olin onnekas, kun pää­ sin tähän mukaan, hän hehkuttaa. ●

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

Coachaaminen osaksi työkalupakkia ESPOON KAUPUNGIN henkilöstön kehittämis­

päällikkö Hanna Saaristo kertoo, että ajatus coachaamisesta syntyi tarpeesta kehittää hen­ kilöstöhallinnon työntekijöiden osaamista.

– Kaikki lähtee siitä, että me pystyisimme ja osaisimme tukea paremmin esimiehiä heidän arjen työssään, joka voi olla hyvinkin haastavaa. Henkilöstöhallinto nähdään ehkä joskus ennen kaikkea normittajana tai työ­ ehtosopimuksien tulkitsijana, mutta haluamme vahvistaa kykyämme toimia esimiehen kump­ panina kaikenlaisissa toiminnan johtamisen tilanteissa, Hanna sanoo.

Hänen mukaansa coachaamisesta tulee vakituinen osa Espoon kaupungin HR-palve­ luita. Kevään aikana sertifioidut valmentajat ovat muodostaneet verkoston, jossa on tar­ koitus luonnostella toimintatapaa coachauksen jalkauttamiseksi laajemminkin.

– Tästä on tarkoitus tehdä syksyn aikana kiinteä osa näitä esimiespalveluita, joita ­kaupungilla on. Yritämme mahdollisimman ­laajasti kertoa, mistä on kyse ja kuinka tätä ­palvelua voi tilata ja käyttää.

Valmennukseen liittyen on teetetty vaikut­ tavuuskysely coachattaville, jonka välitulos oli erittäin myönteinen. Myös kaupungin henki­ löstöjohtaja Kimmo Sarekoski on tyytyväinen.

– Coaching tukee hienosti Espoo-tarinan sisältämiä arvoja sekä Espoon henkilöstö­ lupauksen toteuttamista, sillä se yhdistää tavoitteellisuuden ja arvostavan vuorovaiku­ tuksen, jotka ovat molemmat aivan keskeisiä espoolaisessa johtamisessa.

kuntalaisella töissä

kuva Vesa Tyni

Ammattina kiinteistönhoitaja:

Pekka Komppa fiksaa paikat

”T

yöskentelen kiinteistönhoitajana Tilapalvelutliikelaitoksen kiinteistönhoito-yksikössä. Tulin Espoon kaupungille 2007, ensin kiertäväksi kiinteistönhoitajaksi ja vuonna 2010 siirryin nykyisiin kohteisiini.

Tehtäviini kuuluu pitää Virastotalo 3:n ja hotelli Kuninkaantien nurmikot leikattuina, pihat puhtaina ja siistinä sekä lumet aurattuina. Huolehdin rakennusten kiinteistötekniikan eli ilmanvaihdon ja lämmityksen pysymisestä kunnossa. Työnkuvaani kuuluu myös lamppujen vaihtoa, viemäreiden ja ovien avaus­ta, taulujen kiinnitystä ja muita vastaavia töitä.

Jos en itse pysty korjaamaan, ilmoitan viasta kunnossapitoon. Lisäksi sijaistan tarvittaessa työkaveriani.

Työpäiväni alkaa aamukierroksella, jolloin kierrän ulkoalueet ja puhdistan paikat. Sen jälkeen käyn katsomassa huoltokirja Granlund Managerista millaisia palvelupyyntöjä on lähetetty ja ryhdyn hommiin.

Viihdyn työssäni hyvin. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa, ja voin vaikuttaa omaan työhöni ja suunnitella sitä itselleni sopivaksi.” ●

Kiinteistönhoidon faktat Espoon kaupungilla työskentelee

noin 80 kiinteistönhoitajaa

kouluissa, päiväkodeissa, terveysasemilla, toimistotaloissa ja muissa kaupungin kiinteistöissä.

Granlund Manager -huoltokirjaan, joka ohjaa ennakoivaa kiinteistönhoitoa, on elokuuhun 2016 mennessä tullut

17 678 palvelupyyntöä.

Huoltokirja on otettu käyttöön lokakuussa 2013.

Kiinteistönhoidon käyttäjäpalveluja tulee vuosittain tehtäväksi

noin 950.

Espoonlahti – Kaitaan kiinteistönhoito ostetaan RTK-Palvelu Oy:ltä.

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

1,8 milj.

latausta Kuvassa palvelukoordinaattori Heidi Lahtinen Espoo Tietotekniikasta.

i Hektorin verkkokauppa avattiin toukokuun alussa, ja ennen kesä­ lomia sen kautta oli tilattu 747 laitetta.

Verkkokauppaa hallinnoi Espoo Tietotekniikka.

PALVELU TUTUKSI

Hektorista helpotusta tilauksiin > HEKTORIN VERKKOKAUPASSA käyttäjä voi tehdä it-laitteesta

tai puhelimesta ostoesityksen, joka lähtee verkkokaupasta suoraan esimiehen tai hänen valtuuttamansa henkilön sähköpostiin hyväksyttäväksi. Hyväksytyt tilaukset lähtevät verkkokaupan kautta Atealle, joka toimittaa tuotteet tilauksen mukaisesti.

Verkkokaupassa Espoolle valitut tuotteet esitellään selkeäs­ti ja niistä löytyy havainnolliset kuvat sekä hintatiedot. Näiden avulla jokaisen käyttäjän on helppo arvioida, mitä haluaisi tilata.

Käyttäjät ovat ottaneet palvelun omakseen: – Tilaaminen on nykyään erittäin helppoa, sillä Hektorin verkkokauppa on käyttäjäystävällinen ja helposti hahmotettava, kertoo palvelukoordinaattori Heidi Lahtinen.

Uusia tuotteita lisätään Hektorin verkkokauppaan viikoittain, tai sitä mukaan, kun kannettavien ja pöytäkoneiden uudet mallit on tuotteistettu. Hektorin verkkokauppa toimii aivan samalla tavalla kuin moni muu tuttu verkkokauppa, joten sen käyttäminen ei vaadi erillistä koulutusta tai perehdyttämistä.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

> KAUPUNGIN VERKKOSIVUJEN kävijämäärät ovat hurjia. Viime vuoden aikana espoo.fi-palvelun etusivu ladattiin 1,8 miljoonaa kertaa.

– Uutisten seuraaminen kännykästä tai sosiaalisesta mediasta vaikkapa työmatkalla bussissa on tätä päivää ja vaikuttaa myös espoo.fi-sivustoon, verkkoviestinnästä vastaava viestintäpäällikkö Virpi Pakkala toteaa.

Nykyisin noin 30 prosenttia kävijöistä tulee sivuille mobiili­ laitteella. Muutokset käyttäjien ­ tarpeissa vaikuttavat ­sivuston kehittämiseen. Seuraavaksi, ­lokakuun loppupuolella, saadaan valmiiksi espoo.fi-sivuston ­visuaalinen uudistus.

– Panostamme valokuviin ja tietysti myös siihen, että käyttö on helppoa myös mobiililaitteilla.

Sosiaalisen median kanavia tuodaan selkeämmin esiin sivustolla, Virpi toteaa.

Uusittu espoo.fi-sivusto julkaistaan lokakuun lopussa.

5

Millaisen E

spoon halu

faktaa Espoo-tarinakyselystä

Kysely netis sä

: espoo.fi/k ysely

2

Espoo-päivänä avautui kysely, jossa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa kaupungin strategian, uuden valtuustokauden Espootarinan, valmisteluun. Kyselyllä etsitään näkemyksiä tulevaisuuden Espoosta ja itselle läheisen kaupunkikeskuksen kehittämisestä. Vastaajia pyydetään kertomaan omat kokemuksensa ja arvioimaan kaupungin kehittämisen teemoja.

Kyselyn nimi on Mun Espoo on.

Siihen voi vastata netissä osoitteessa espoo.fi/kysely.

Kysely on auki henkilöstölle myös Essissä, ja ­­ kyselylinkkiä ­ on markkinoitu kaupungin somekanavissa elokuun lopusta alkaen. Lomake toimii erilaisissa päätelaitteissa, niin pöytätietokoneessa, tabletissa kuin kännykässä.

hyvä hetki

Kaikkien mielipidettä kuunnellaan

Osallistu M un Espoo on -kyselyyn ja kerro mielip iteesi – voit voitta a leffalippu ja!

1

Kerro oma tarinasi

4

at?

Espoon kaup unki kerää kokemuksia ja näkemyk siä ensi valtuust okauden Espoo-tarin aa varten.

Osallistu millä ja milloin vain

3

Kyselyä parannettu ehdotusten mukaan Kaupungin henkilöstö sai vastata kyselyn luonnokseen jo toukokesäkuussa. Kaikki vastaukset otetaan huomioon loppuraportissa.

Vastaajat tekivät myös arvokkaita parannusehdotuksia kyselylomakkeesta. Lopullista kyselyä on muokattu tämän palautteen pohjalta.

Voit vastata uuteen kyselyyn, vaikka olisit täyttänyt lomakkeen jo aiemmin.

Kyselyn käytännön toteutuksesta vastaa Innolink Research. Heidän 17 haastattelijaansa liikkuivat Espoo-päivän tilaisuuksissa kaikissa kaupunkikeskuksissa haastattelemassa yleisöä. Koululaisille, Yrityskylän oppilaille ja vanhusten palvelukeskusten asiakkaille järjestetään oma kysely. Esikoululaisille on suunniteltu hieman yksinkertaisempi tapa kertoa toiveistaan.

5

Keväällä valmista Valtuutetut käsittelevät Espootarinan päivitystä vielä loppuvuonna. Uudesta Espoo-tarinasta päätetään valtuustossa kunnallisvaalien jälkeen.

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Oppimisen riemua > MIKKELÄN KOULUSSA opiskelee koko joukko tulevia astronautteja. Uravalinta kirkastui, kun oppilaat avaruusviikolla tekivät muun muassa esitelmiä taivaankappaleista, havainnollistivat liikuntatunnilla niiden kiertoratoja, tutkivat taskulampun ja karttapallon avulla vuorokauden aikojen vaihtumista ja laskivat, milloin Halleyn komeetta seuraavan kerran tulee näkyviin.

Oppiminen oli niin hauskaa, että oppilaat halusivat jäädä jatkamaan tehtäviä välitunneilla ja koulun jälkeen.

Opettaja Julia Uusoksa on jo parin vuoden ajan toteuttanut luokallaan

monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tänä syksynä käyttöön otetut uudet opetussuunnitelmat velvoittavat tällaisten, oppiaineiden rajat ylittävien kokonaisuuksien rakentamiseen.

– Muuttuva maailma edellyttää eri tavoin hankittujen tietojen ja taitojen yhdistämistä. Parasta kuitenkin on, että oppimisen ilo lisääntyy, Julia tiivistää.

Jokainen löytää omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa samalla kun opitaan tekemään yhteistyötä. Työstä palkitsee spontaani oppilaspalaute: ”Kiitos, kun näet vaivaa meidän eteen!”

Uusi opetussuunnitelma tähtää oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittämiseen.

21

pomotentti

teksti Robert Sundman kuva Vesa Tyni

Tapiola Sinfoniettan intendentti Juha Ahonen:

Elämysmatkalle Espooseen Kaupunginorkesterin konsertti­saleihin kaivataan lisää nuoria.

1 Mitä uutta tuot ­ mukanasi Espooseen?

Olen iloinen, että Tapiola Sinfoniettassa on jo olemassa hyvin ­toimiva organisaatio. Työskentelin viimeksi Radion sinfoniaorkesterissa ja sitä ennen pitkään Musiikkitalon tapahtumapäällikkönä. Tuon siis Tapiola Sinfoniettaan toisaalta ison orkesterin työskentelytapoja, ja toisaalta tietoutta tuotantojen rakentamisesta. Minulle on kertynyt aika paljon ymmärrystä siitä, miten tuotannot suunnitellaan erilaisten tapahtumien ja konserttitalojen näkökulmasta katsottuna.

2 Miltä Tapiolan Sinfonietta näyttää uuden tulijan silmin?

Tapiola Sinfonietta on äärimmäisen sävykäs orkesteri, joka on hitsautunut sekä soitannollisesti että henkilökemioiltaan hyvin yhteen.

Tiedän, että se on ammattipiireissä korkealle arvostettu orkesteri myös Suomen rajojen ulkopuolella. Orkesterin asenne on uutta kohtaan todella pelkäämätön, ja

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2016

soittajat pystyvät muuntautumaan eri tilanteisiin ja musiikkityyleihin ihmeellisen luontevasti.

2 Entä miltä näyttää Espoon kaupungin kulttuuri-ilmapiiri?

Todella hyvältä! Täällähän on Piano­Espoota, VocalEspoota ja vaikka mitä. Espoo on hyvin monipuolinen kaupunki, ja sen kulttuuritarjonta tulee tulevaisuudessa yhä useamman kaupunkilaisen tietoon Kulttuuriespoo.fi-sivuston aukeamisen myötä.

3 Mitkä ovat tavoitteesi intendenttinä?

Haluan, että saamme pidettyä orkesterin vähintäänkin yhtä korkeatasoisena kuin se tällä hetkellä on, ellei jopa nykyistä korkeammalla tasolla. Tämä edellyttää, että tuomme tänne solisteja ja kapellimestareita, jotka innostavat muusikoita yhä uusiin huippusuorituksiin.

Tärkeä tavoite on myös yleisöpohjan laajentaminen. Uskon, että se onnistuu, kun saamme kiinnostavia vierailijoita ja ohjelmasisältöjä.

Tapiola Sinfonietta tekee paljon myös esimerkiksi koulu- ja sairaalavierailuja. Haluaisin tehdä siitäkin toiminnasta näkyvämpää, koska se on erittäin tärkeä osa orkesterin arkea.

”Kulttuuri on henkistä pääomaa, joka parantaa merkittävästi elämänlaatua.”

4 Pitäisikö jossakin yleisö­ ryhmässä saada parempaa ­jalansijaa?

Soolokäyrätorvistimme Doctor T eli Tero Toivonen tavoittaa paljon koululaisia ja nuoria koululaisvierailuilla. Toivon kuitenkin, että saisimme innostettua heitä tulemaan konsertteihin myös vapaa-ajallaan.

Muun muassa Marzi Nymanin konsertit ovat sellaisia, joista monen nuoren voisi olla helppo aloittaa konserteissa käynti.

5 Mikä merkitys kulttuuripalveluilla on espoolaisten arkeen?

Tapiola Sinfonietta pyrkii kohtaamaan kaupunkilaisia heidän omissa elämäntilanteissaan ja elinympäristöissään. Toivon, että tuomme espoolaisten arkeen sellaisia elämyksiä, jotka tunnetasolla muuttavat ihmisiä sisältä käsin. Suuri toiveeni on myös, että saamme musiikin kautta aikaan ihmisissä uskallusta laajentaa omaa ajattelu­ tapaansa ja halua haastaa rohkeasti itseään uusien asioiden ­kohtaamisessa. Mikään arkinen asia ei ole niin pieni, etteikö sitä voisi tarkastella joltain uudelta kantilta.

Kulttuuri on sellaista henkistä pääomaa, jota ilman ihminen ehkä jollain tapaa pärjää, mutta kyllä se parantaa merkittävästi elämänlaatua. Siksi laadukkaisiin kulttuuripalveluihin kannattaa panostaa. ●

tikusta asiaa

Muutkin mokaa KÄRSINYT ON KANTAPÄÄ, mut se kantaa hedelmää”,

laulaa Pauli Hanhiniemi radiossa ja pystyn jo hieman hymähtämään. Olen itsekin juuri mokannut ja jälkiviisasteleva puolisoni on saanut oloni tuntumaan nolon lisäksi muutenkin kurjalta. Mieleen tulee aika monta kliseistä sananlaskua, joiden pitäisi tsempata minua. ”Etiäpäin, sanoi mummo lumessa.” – ”Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.” – ”Oppia ikä kaikki.”

Eihän tämä tosiaan maailmanloppu ole, mutta miksi mokaaminen tuntuu aina niin pahalta? Aikuisestakin.

Lasta harmittaa, kun kengät menevät väärään jalkaan tai maitolasi kaatuu. Silloin on helppo sanoa, että tekevälle sattuu ja että niin sitä oppii. Kantapään kautta tosiaan.

Kai sitä aikuisena ajattelee, että pitäisi olla jo valmis.

Pitäisi osata ja ymmärtää. Pitäisi olla kaukoviisas, kuten Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkänen asian muotoilee. Pitäisi osata nähdä tuleva jo ennalta ja osata harkita valmiiksi, miten pitää olla ja toimia. Usein sitä osaakin.

Mutta harva meistä aina onnistuu.

Onneksi mokaamisesta seuraa joskus jotain tosi hyvääkin. Vahingosta saattaa seurata isoja innovaatioita. Post it -laput, mehujää, penisilliini. Epäonnistumisia kaikki alun perin.

Virhe voi tosiaan olla ensimmäinen askel oppimiseen tai uuteen keksintöön. Mutta askel ei synny vielä virheestä eikä siitä, että sitä jää murehtimaan. Se syntyy silloin, kun uskaltaa ajatella uudella tavalla. Kun mehu jäätyy vahingossa lasiin, moni meistä olisi jäänyt odottamaan, että se sulaa. Joku uskalsi nähdä siinä uuden innovaation.

NIMIMERKKI MAITOA MAASSA

mitäpä jos...

Sul on tukka hyvin Mitäpä jos antaisin palautetta oikeista asioista?

– SUL ON TUKKA HYVIN! huikkaan, ja sinä mietit, vastaatko ”Ai

kiitos” vai ”Mitä sä tolla tarkoitat”. Olisit mieluummin halunnut kuulla, että suoriuduit tietystä työtehtävästäsi hyvin kuin että arvioin hiuksiasi. Vaikka kyllähän se sellainenkin palaute on joskus mukava kuulla! Hyvän mielen palaute ei kuitenkaan auta toista kehittymään.

PALAUTTEEN TAVOITTEENA ON auttaa toista ihmistä ymmär-

tämään käyttäytymisensä vaikutus ja ottavan käyttäytymisestään vastuun. Hyvä palaute ei sisällä neuvoja. Palaute ei saa olla ohje silloin kun ihminen osaa työnsä. Ohjeita kaivataan vain silloin, kun tehtävä on uusi. Ihminen kyllä osaa itse muuttaa käytöstään, jos sillä on kielteisiä seurauksia tai vaikutuksia.

HUIPPUTIIMIT ANTAVAT viisi kertaa enemmän palautetta kuin

normaalit. Annetusta palautteesta suurin osa on kannustavaa palautetta, ei korjaavaa. Palautetta annettaessa kannattaa huomioida tapa, jolla sen tekee. Pelkkä kommentti, että muistio on hyvä, ei riitä. Mikä muistiossa on hyvää? Asettelu, tekstin selkeys, silmäiltävyys?

Mitäpä jos uskaltaisin ottaa palautetta vastaan?

MIELLÄMME PALAUTTEENANNON usein sanalliseksi, vaikka

kuvitus Istockphoto

hymykin voi olla sitä. Palaute sisältää ja herättää tunteita. Palautteenannon suurin vaikeus taitaa olla siinä, että palaute käsitetään eri tavalla tai pelätään palautteen seurauksia. Oletetaan asioita ja keksitään verukkeita, ettei tarvitsisi sanoa mitään. Silti pahinta voi olla, että ei saa palautetta lainkaan.

TURVALLISESSA TYÖYHTEISÖSSÄ palautteen antaminen ja

vastaanottaminen on helppoa esimieheltä alaiselle ja toisin päin.

Palaute kuuluu kaikille. Myös kollegalle.

NE, JOTKA TEKEVÄT eniten päätöksiä, tarvitsevat eniten palau-

tetta. Uskalla antaa esimiehellesi palautetta, ja auttaa häntä kehittymään johtajana! Organisaatio kehittyy vain, jos yksilö kehittyy.

Esimiehen onnistumisen mittari on alaisten onnistuminen omissa tehtävissään.

23

kestävä kehitys

teksti Selja Tiilikainen kuva iStockphoto

Keväällä asetettu tavoite 20 espoolaisesta sitoumuksesta oli täytetty jo elokuussa.

Opetusalalla voidaan sitoutua vaikkapa lasten luontosuhteen parantamiseen.

Monipuolisesti kestävää Suomea Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksella halutaan edistää kestävää kehitystä erilaisin toimintatavoin.

HALUAMME TURVATA nyt ja tulevaisuudessa hyvän

elämän kaikille Suomessa. Siksi Espoo on antanut vuonna 2015 ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen.

Eri tahot voivat liittyä mukaan omaehtoisesti antamalla oman sitoumuksensa yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Yksiköt päättävät itse oman tapansa edistää kestävää kehitystä: esimerkiksi Suomenojan päiväkoti on päättänyt käyttää syksyn askarteluissa jo olemassa olevia materiaaleja sekä luonnon materiaaleja luontoa vahingoittamatta, ja Espoon tapah-

tuma- ja kulttuuripalvelut haluaa kannustaa asiakkaitaan julkisten liikennevälineiden käyttöön tapahtumiensa aikana.

– Sitoumuksissa näkyy kaupungin palvelutarjonnan koko kirjo. Monien sitoumusten tavoitteena on tehdä kestäviä valintoja asukkaille entistä houkuttelevammiksi. Eri toimialoilla tämä tarkoittaa eri asioita: sähköbussien latausasemia tai kasvisruokailuun ­kannustamista, kertoo suunnittelija Helena Kyrki.

Oman yksikön saa mukaan Sitoumus2050-verk­ kosivujen kautta. Sovi vain oman tahosi tapa osallistua­ kestävään kehitykseen ja kirjaa se verkkosivuille liittymällä mukaan Espoo on vastuullinen edelläkä­vijä -sitoumukseen. ●

Mitä mieltä?

MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? ENTÄ MISTÄ AIHEESTA HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan vain kerrot mielipiteesi meille, jotta voimme kehittää lehteä paremmin sinua palvelevaksi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Ota meihin yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi.

Vastausaika päättyy 30.11.2016.