Wieteri 3/2015

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 3 SYYSKUU 2015

4 KÄDENJÄLKI

Ikä on vain numero kun lapset ja vanhukset kohtaavat

16 VIRTAA TYÖHÖN

Voiko työpaikkaväkivaltaa ehkäistä?

Enemmän kuin koulu

Opinmäessä 04 kaikki oppivat yhdessä ja toisiltaan.

14 Anu Hilpi: ”Reilu peli luo työhyvinvointia.”

PITKÄ WIETERI

AJASSA

6

3 /2015 palstat 03 12 19 20 23 23 24 24

terveiset hetkinen Espoota mun maanantai pitkin ja poikin tikusta asiaa haaste kestävä kehitys lukijakilpailu

6 AJASSA

Ei pelkkä koulu vaan oppimiskeskus Opetustoimenjohtaja Harri Rinta-aho uskoo, että Opinmäestä tulee Espoon pedagoginen käyntikortti.

4

16

KÄDENJÄLKI

VIRTAA TYÖHÖN

Palvelutalon pienet vieraat Viherkallion asukaspuiston lapset käyvät tervehtimässä vanhuksia kerran kuussa. Vierailuja odotetaan molemmin puolin.

Työstä turvallista ennakoimalla Kuntatyöntekijät kokivat viime vuonna selvästi enemmän väkivaltaa asiakkaiden taholta kuin muut.

22

4 ”On ilo yhdistää vanhukset ja lapset.”

POMOTENTTI

NUORI ESPOO ja ManiMiitti Merja Nordling aktivoi espoolaisnuoria toimimaan yhdessä ja vaikuttamaan omien palveluidensa budjettiin.

Kaupungin tehokkuus uudelle tasolle

K

aupunki kehittää syksyn aikana uutta sisäisten palvelujen järjestämistapaa, joka korvaa käytössä olevan tilaaja-tuottaja -mallin. Tavoitteena on poistaa päällekkäisyydet, selkeyttää johtamista ja kasvattaa koko konsernin tuottavuutta.

Uudella toimintamallilla mahdollistetaan Espoo-tarinan ja TATU-ohjelman parempi toteutuminen.

Muutos on haastava, sillä on oltava nykyistä tehokkaampi.

Liikelaitoksissa ja tulosyksiköissä on jo monen vuoden ajan tehty ansiokkaasti töitä tuottavuuden parantamiseksi ja uuden toimintakulttuurin kehittämiseksi. Toiminta on nyt läpinäkyvää ja kustannustietoista. Nyt pitäisi kuitenkin löytää vielä uusi vaihde silmään, sillä kaupunki siirtyy uuteen toimintamalliin jo 1.1.2016.

Uudella toimintamallilla tulee olemaan suuri vaikutus varsinkin palveluliiketoimen henkilöstölle. Merkittävä osa toiminnoista siirtyy teknisen ja ympäristötoimen toimialalle ja Espoo Catering yhtiöitetään. Jäljelle jäävät palveluliiketoimen toiminnot ja konserniesikunta yhdistetään.

Uuden toimintamallin suunnittelu ja käyttöönotto on ainutlaatuinen mahdollisuus selkiyttää vastuita ja tehostaa kaupunkiorganisaation yhteistyö uudelle tasolle.

Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja

PÄÄKIRJOITTAJA HALUAA

14

22

PITKÄ WIETERI

SELKIYTTÄÄ VASTUITA JA TEHOSTAA

Yhdessä kohti työhyvinvointia

YHTEISTYÖTÄ.

Reilu peli, yhteistyö ja motivoituneet työntekijät ovat työhyvinvoinnin perusta.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, PirkkoLiisa Merikoski, Arja Karasvirta ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Anna Haikarainen ja Mauri Kaarre­, DeCo Media Oy ULKOASU JA TAITTO DeCo Media Oy PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

”Uusi vaihde silmään!”

Ajankohtaisia asioita syksyllä 2015

terveiset

Anna aineeton lahja ILAHDUTA RAKKAITASI aineettomal-

la lahjalla. Aineettomat lahjat säästävät luontoa, vähentävät jätteiden määrää eivätkä kerrytä turhaa tavaraa nurkkiin.

Tässä muutamia ideoita.

Palvelussuhdeasiat siirtyvät ELLIin ELOKUUSSA OTETTIIN KÄYTTÖÖN palve-

lussuhdeasioiden ELLI-järjestelmä, joka löytyy Essin työkaluista. Ensimmäisenä esimiehet pääsevät palkitsemaan henkilöstöään kertapalkkiolla ELLIn kautta.

Esimies voi esittää työntekijänsä palkitsemista Espoo-tarinan toteuttamisesta ja erinomaisesta tavoitteiden saavuttamisesta. Palkkion perusteena voi olla esim. sujuva asiakaspalvelu, toiminnan kehittäminen, työn tekemisen tehokkuus tai resurssien järkevä käyttö.

Palkkarahoihin varataan vuosittain tietty summa kertapalkkioita varten. Palkkio voi olla

pääsääntöisesti 40–600 euroa ja se voidaan maksaa mihin aikaan vuodesta tahansa. Palkkiosta maksetaan normaalit verot.

Lähiesimies esittää työntekijänsä palkitsemista. Esitys sisältää henkilökohtaiset perustelut ja palkkion maksaminen edellyttää hallinnollisen esimiehen hyväksymistä.

Myöhemmin ELLI-järjestelmässä päästään hakemaan ja päättämään vuosilomia ja muita poissaoloja. Ainoastaan opettajat ja tuntipalkkainen henkilöstö (TTES) jatkavat nykyisten lomakkeiden käyttöä.

Essi > Työkalut > ELLI

Tee itse lahjakortti, jossa lupaat: – tehdä lumityöt tai leikata ruohon – hoitaa lapsia – antaa hartiahieronnan – vaihtaa renkaat autoon – ulkoiluttaa koiran – kastella loman aikana kukat Eettinen lahja, jossa rahat menevät hyväntekeväisyyteen: – Kirkon Ulkomaanapu – Unicef – Punainen Risti – World Vision – Pelastakaa Lapset Lahjakortteja palveluihin tai tapahtumiin: – kampaaja/parturi/kosmetologi – kylpyläviikonloppu – jooga-/tanssikurssi – liput teatteriin, leffaan tai konserttiin – kirjalahjakortti

a la k u s . s v ie h t o o Vihersm

a sisälmaa tätä herkku mehua. 100 gram aa ergiaaloria, 0,4 gramm E antaa hyvän en tää noin 20 kilok ja VIHERSMOOTHI te at ra yd itlih ko hii se nia, 4 grammaa Pyöräytä se teho . eii ot än pr ivä pä n tku po mukaan aa. nappaa aamulla eikä lainkaan rasv timessa illalla ja 100 grammassa Vertailun vuoksi: töihin lähtiessäsi. , 10 si kik er on 535 kilokaloria imeen esim suklaapatukkaa Lisää tehosekoitt grammaa hiili, iso aa proteiinia, 49 ttia tai lehtikaalia m laa am sa gr n ine ull uk ru aa rasvaa. Kuma, neltteja ja 33 gramm kolmasosa kurkku i, aa dr an hy na ba a, en om oreita man hunajaa, tu man valitset? jä desiä vettä, hie n limeine all sik alu ok ru kä mintunlehtiä se

3

kadenjalki

TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ KUVA JORMA MARSTIO / OTAVAMEDIA

Vierailut palvelutalossa tuottavat iloa sekä pikkulapsille että vanhuksille.

V

Ilo kasvaa kohtaamisissa iherlaakson palvelutalon asukkaat istuvat oleskelutilan pöytien ääressä odottamassa vieraitaan. Pian lasten kirkkaat äänet täyttävät tilan, kun ryhmä leikki-ikäisiä huoltajineen saapuu viereisestä Viherkallion asukaspuistosta kylään.

– Asukaspuiston lapset käyvät tervehtimässä vanhuksia kerran kuukaudessa, ja vierailuja odotetaan molemmin puolin, kertoo ohjaaja Mia Peltola Viherkallion asukaspuistosta.

Vierailut aloitettiin hänen aloitteestaan viime syksynä.

– Osallistuin Espoon ympäristökasvattajakoulutukseen, jossa halusin yhdistää kulttuurisen ja sosiaalisen näkökulman ja saattaa eri sukupolvet yhteen. Silloin ajatus tapaamisista kirkastui.

Vierailujen järjestäminen on ollut mutkatonta. Mia kysyi ensin asukaspuiston vakiokävijöiltä, kiinnostaisiko heitä lähteä lasten kanssa tervehtimään palvelutalon asukkaita.

Kun idea sai kannatusta, hän otti yhteyttä palvelutalon viriketoiminnanohjaajaan. Jo kuukauden kuluttua toteutui ensimmäinen vierailu vanhusten luo.

– Lelumuseo Hevosenkengän lelut toimivat hyvänä siltana tutustumisessa eri ikäpolvien välillä, Mia muistelee ensivisiittiä.

Yhteisöllisyys lisääntyy Tapaamisten tavoitteena on lisätä alueen yhteisöllisyyttä ja yhdessä kokemista.

– Tästä ovat nauttineet sekä vanhukset että asukaspuiston lapset ja aikuiset. Suosittelen tällaista toimintaa muillekin asukaspuistoille ja päiväkodeille.

Vierailuilla on pelattu lautapelejä, koottu palapelejä ja luettu yhdessä satukirjoja. Nyt aloitetaan laulupiirillä – tuttujen lastenlaulujen sanat jaetaan myös asukkaille laulettavaksi.

Sitten aletaan valmistaa Ystävyyden puuta.

Mia on maalannut puunrungon, joka kiinnitetään seinälle. Siihen on tarkoitus leikata paperista oman käden mallin mukaisesti lehtiä, joihin kukin kirjoittaa oman nimensä.

Vierailu kestää 45 minuuttia, sillä sen ajan sekä pienet lapset että vanhukset jaksavat seurustella keskenään. Tämän jälkeen useimpia alkaakin väsyttää.

– Tämä on rentoa yhdessä olemista, eikä tässä ei ole mitään velvoitteita tai vaatimuksia, Mia luonnehtii.

Kun Ystävyyden puu on valmis, vierailu päättyy. Ennen lähtöään lapset käyvät vielä halaamassa palvelutalon asukkaita.

– On ilo yhdistää vanhukset ja lapset, Mia hymyilee. ●

Hyvää mieltä helposti Ohjaaja Mia Peltolan vinkit vanhusten ja lasten yhteisiin tuokioihin Fakta 1: Ota yhteyttä läheiseen palvelutaloon tai vanhainkotiin ja ehdota lasten vierailua. Sopikaa aika, jolloin voitte tavata. Yhden vierailun kesto kannattaa pitää enintään 45 minuutin mittaisena.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Fakta 2: Hyvä ryhmäkoko on noin 10 lasta huoltajineen. Jos tarkoitus on askarrella tai pelata yhdessä, huolehdi siitä, että lapset ja vanhukset istuvat samoissa pöydissä. Näin jutustelua syntyy spontaanisti tekemisen lomassa.

SYYSKUU 2015

Fakta 3: Lasten ja vanhusten yhteisen toiminnan ei tarvitse olla suuritöistä. Yksi yhteinen tehtävä vierailukertaa kohden riittää, sillä yhdessäolo on pääasia.

5

ajassa

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

– Arkkitehdit ovat onnistuneet rikkomaan rajoja ainutlaatuisella tavalla, kiittelee Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila.

Opinmäen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää vuonna 2011 järjestetyn suunnittelukilpailun tuloksena.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

OPITAAN YHDESSÄ

!

Suurpellon Opinmäki kokoaa lapset ja aikuiset oppimaan.

Tilojen ohella opinmäkeläiset aikovat jakaa tietojaan, taitojaan ja töitään. > 7

Opinmäen oppimiskeskus koostuu yhdeksästä nopasta, jotka on yhdistetty saman katon alle.

Päivänkehrän 3.–5. luokka seuraa keskittyneesti musiikinopettaja Sirkku Laurilaa.

T

ehkäämme heti selväksi, että Opinmäki ei ole koulu. Opinmäen oppimiskeskus tarjoaa kyllä tilat peruskoululle, mutta tennisseuran ja työväenopiston väki voi liikkua tiloissa yhtä lailla omistajan elkein. Yhdeksän rakennuksen kokonaisuus on suunniteltu jaettavaksi mahdollisimman tehokkaasti.

Tilojen jakamisella perustellaan noin 50 miljoonan euron rakennusurakkaa. Espoon kansainvälisen koulun rehtori Anne-Marie Rapo odottaa lisäksi hedelmällistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

– Koulun näkökulmasta suurin muutos on kuitenkin se, että Opinmäki on suunniteltu tukemaan uutta pedagogista lähestymistapaa, hän toteaa.

Tilat ja oppitunnit joustavat Anne-Marien laatimassa lukujärjestyksessä on muun muassa palkki, joka kokoaa kaikki seitsemänsien luokkien suomen tunnit samaan ajankohtaan.

– Voimme halutessamme yhdistää tilat ja

jakaa­eri luokkien oppilaat ryhmiin sen mukaan, millaista apua kukin heistä tarvitsee opettajilta. Osahan opiskelee suomea äidinkielenä, osa toisena kielenä, Anne-Marie selittää.

Kansainvälisen koulun lisäksi Opinmäkeen muutti osa Päivänkehrän koulusta koulurakennuksen peruskorjauksen ajaksi.

– Pidän ajatuksesta, että oppilaat voivat liikkua ja valita erilaisia työpisteitä. Joku voi vaikka laskea matematiikan tehtäviä aulassa ja tulla kysymään tarvittaessa opettajalta neuvoa, sanoo Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila.

Hän odottaa, että myös tabletit ja muut digitaaliset välineet tukevat itsenäistä työskentelyä.

Ehjä koulupäivä koko kylän voimin Rehtoreista pulppuaa ideoita ja suunnitelmia, mutta molemmat myöntävät, että ensin on saatava arki sujumaan. Elokuussa Opinmäkeen asteli noin tuhat koululaista tuhansin kysymyksin. Missä on ruokala? Miten lokeroa käytetään?

Oppilailla on siis lokerot ja luokilla varastot, joissa koulutarvikkeet odottavat muiden käyttäessä tiloja. Koululaisen päivä voi jatkua Opinmäessä oppituntien­jälkeenkin. Tavoit-

teena on ehjä koulupäivä­.

– Suunnitteilla on liikuntaa, leivontaa, ruuanlaittoa ja pelejä. Kartoitamme aluksi, mitä nuoret itse haluavat, kertoo Triin Peltoniemi, yksi neljästä Opinmäen nuorisonohjaajasta.

Hän pitää tärkeänä, että ohjelmaa tarjotaan niin kyytiä odottaville koululaisille kuin Suurpellonkin nuorille. Urakka on suuri, mutta niin on myös innostus toiminnan järjestämiseen.

– Alueen Martat ovat kiinnostuneita pitämään lapsille kokkauskursseja, ja Suurpellossa on myös aktiivinen asukasyhdistys. Olemme jo pyytäneet heiltä viljelypalstaa oppilaille, AnneMarie sanoo. Hän toivoo yhdistykseltä apua myös siinä vaiheessa, kun yläkoulun oppilaat etsivät mielekkäitä tapoja tehdä vapaaehtoistyötä, joka kuuluu koulun kansainväliseen IBohjelmaan.

Robottipajaa ja murhamysteeriä luvassa Opinmäki tarjoaa paljon lapsille mutta houkuttelee määrätietoisesti myös alueen aikuisia.

Kirjastojen pajakonseptiin perustuva Aktiivisen oppimisen keskus on asukkaiden käytössä kello 7–22. Sen jälkeen, kun erikoiskirjastonhoitaja Raisa Alameri lopettaa työpäivänsä, tilaan jatkuu sivulla 10 >

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

Erikoiskirjastonhoitaja Raisa Alameri ja nuorisonohjaaja Triin Peltoniemi (kuva yllä) työskentelevät viereisissä tiloissa. Tosin nuorisotilaa käyttää päivällä yksi koululuokista, ja toisaalta nuorisonohjaajat hyödyntävät myös koulun muita tiloja monitoimihallista ja kotitalousluokasta alkaen.

Opinmäessä Kansainvälisen koulun ylä- ja alakoulu pääsivät vihdoin yhteiseen rakennukseen.

Opetus uudistuu koko Espoossa ESPOOLAISET OPETTAJAT LAATIVAT tulevan talven aikana

kunnan yhteistä opetussuunnitelmaa valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Nämä suunnitelmat linjaavat lähivuosien opetusta ensi vuoden syksystä alkaen.

Jo suunnitelman perusteet kertovat, että koulut ovat siirtymässä pois ajasta, jolloin opettaja esitti faktat luokan edessä ja kukin oppilas toisti ne kokeessa. Tulevaisuudessa oppilaat etsivät tietoa ja tutkivat asioita yhä itsenäisemmin pienissä ryhmissä koulussa, kaduilla, luonnossa tai netissä.

– Opettaja ei enää niinkään opeta vaan ohjaa ja kannustaa, sanoo Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila.

– Haluamme tukea lasten luontaista uteliaisuutta sekä rohkeutta ottaa vastuuta omasta oppimisesta, lisää Espoon kansainvälisen koulun rehtori Anne-Marie Rapo (kuva vas.).

Tulevaisuuden koululaiset ylittävät ainerajoja ilmiöpohjaisen­oppimisen siivin. Jukan esimerkissä oppilaat voivat perehtyä vaikkapa keskiaikaiseen Ranskaan liittämällä historian opintoihin ranskan kieltä ja selvittämällä kemian ja fysiikan tunneilla, millaisia tieteellisiä harhakäsityksiä oli vallalla.

– Tietyt perusasiat on joka tapauksessa opittava ja arvioitava yhteismitallisesti. Siinä onkin suuri kysymys, joka on ratkaistava opetussuunnitelmassa, Jukka toteaa.

Hankesuunnittelija Vera Schulman (kuvassa) varmisti, että käyttäjien ääni välittyi arkkitehtien piirustuksiin. Espoon kansainvälisen koulun rehtori Anne-Marie Rapo osallistui ideointiin ensimmäisen kerran jo ennen suunnittelukilpailua.

Vs. opetustoimenjohtaja Harri Rinta-aho uskoo, että Opinmäestä tulee yksi espoolaisen koulutuksen suunnannäyttäjistä. Siellä keskitytään tutkivaan ja ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja hyödynnetään monipuolisesti digitaalista materiaalia, jota on englanniksi tarjolla jo valtavia määriä.

9

Uusi opetussuunnitelma raivaa tilaa uudistuksille, joista moni opettaja ja rehtori on jo vuosia haaveillut. Kolmatta luokkaa opettava Sarah Fair on yksi innokkaista uudistajista ja hän pitää Opinmäkeä oivallisena ympäristönä oppimisen kehittämiseen.

Oppitunnit kotiin, kotiläksyt kouluun ESPOON KANSAINVÄLISEN

koulun opettaja Sarah Fair kertoo kolmannen luokan oppilaille englannin verbeistä, ja myöhemmin oppilaat harjoittelevat niiden oikeinkirjoitusta ja taivuttamista.

Vaikuttaa tavalliselta oppitunnilta ja kotiläksyltä, muttei ole. Sarah on nimittäin kuvannut oppituntinsa, ja lapset katsovat videon kotona, kun taas harjoitukset he tekevät koulussa.

– Näin voin auttaa heitä pienissä ryhmissä ja ihan yksilöllisestikin, Sarah kertoo. Hän on kokeillut keikautettuja tunteja ennenkin, mutta uskoo, että Opinmäen tilat vievät pienryhmätyöskentelyn aivan uudelle tasolle. Hän hyödyntää pienryhmien ohjaamisessa myös tietotekniikkaa, kuten nettipalveluja ja tablettisovelluksia, jotka tarjoavat oppilaille tehtäviä kunkin taitojen ja oppimistapojen mukaan.

Sarah haluaa rakentaa kullekin oppilaalle oman kansion, johon kerätään koetulosten ohella muut saavutukset.

– Uskon, että se saa lapset kiinnostumaan yhä enemmän edistymisestään.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

pääsee kirjastokortilla.

– Täällä toteutuu Opinmäen ideologia: ihmiset oppivat yhdessä ja toisiltaan, Raisa toteaa.

Kävijöiden käytössä on jonkin verran bestsellereitä, lastenkirjoja ja paljon erilaisia laitteita: 3D-tulostimia, tietokoneita, laminointilaite ja ompelukone sekä lainattavaksi pieniä työkaluja.

– Olemme myös ideoineet kerhoja yhdessä koulun ja asukkaiden kanssa. On tulossa robottipajaa, dekkarikerhoa ja kielikerhoja. Syksyksi olemme ajatelleet roolipelityyppistä murhamysteeripäivää, Raisa kertoo.

Aktiivisen oppimisen keskus, AKKU, toimii pääsisäänkäynnin viereisissä tiloissa. Tilat ovat ahkerassa käytössä – päivisin AKKU täyttyy koululaisista ja kuntalaisista, iltaisin pajaosallistujista ja omatoimikirjastokävijöistä.

AKUn tilat ovat Opinmäelle ominaiseen tapaan yhteiskäytössä. Työväenopisto, taiteen perusopetus ja urheiluseurat valtaavat Opinmäen koulupäivän jälkeen. Näin koululaiset ja harrastajat käyttävät myös yhteistä liikuntahallia, joka voidaan paloitella tarpeen mukaan kolmeen osaan. Lisäksi 87 lapsen päiväkodissa sijaitsee pieni monitoimihalli, joka sopii vaikkapa joogaan tai tanssiin.

Käyttäjien toiveet huomioitiin alusta asti

Aktiivisen oppimisen keskus AKUssa toteutuu Opinmäen ideologia: ihmiset oppivat yhdessä ja toisiltaan.

Kansainvälisessä koulussa jotkut oppitunnit katsotaan kotona videolta ja harjoitukset tehdään koulussa pienissä ryhmissä.

SYYSKUU 2015

Jokainen rehtori tietää, että lukujärjestykset ja tilavaraukset ovat kuin palapelejä, joista puuttuu mallikuva. Opinmäen palapeli on lisäksi jättiläismäinen.

– Siksi tilavaraukset hoitaa palvelukoordinaattori. Hän varmistaa, että tilojen kunto ja käyttöaste pysyvät korkealla. Näin rehtorit saavat uppoutua pedagogiseen työhönsä, sanoo hankesuunnittelija Vera Schulman.

Hän on laatinut Opinmäen käsikirjan, joka sisältää muun muassa pelisäännöt siihen, miten tilat ja kustannukset jaetaan. Itse asiassa Vera ja häntä edeltäneet hankesuunnittelijat ovat keränneet ja jäsentäneet käyttäjien toiveita aivan rakennushankkeen alusta alkaen ja välittäneet niitä rakennuksen suunnittelijoille. He ovat hieroneet myös tarvittavat kompromissit.

– On tärkeää, että käyttäjien ei tarvitse istua kaikissa suunnittelupalavereissa, vaan voimme käydä asiat läpi erikseen kussakin käyttäjäryhmässä, Vera kertoo.

Hän uskoo, että sama toimintamalli auttaa myös muissa tilahankkeissa, joissa käyttäjän ääni on saatava kirkkaasti kuuluviin.

Opinmäen koulu on ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -voittajaksi 2015 PALKINNON MYÖNTÄÄ SUOMEN ARKKITEHTILIITTO SAFA ja voittajan valit-

see säveltäjä Kaija Saariaho. Valinta julkistetaan 23.9.2015. Muut palkintoehdokkaat ovat kulttuurikeskus Kangasala-talo Kangasalalla, Merenkulkijanrannan asuinkerrostalot Helsingissä, Osuuspankin uusi toimitalokortteli Helsingissä ja puukerrostalo Puukuokka Jyväskylässä.

Elokuussa Opinmäessä aloitti noin tuhat koululaista tuhansin kysymyksin: Missä on ruokala? Miten lokeroa käytetään?

Espoo tutkii ja selvittää JOUSTAVAT OPPIMISEN TILAT

-hankkeessa selvitetään, miten fyysiset ja digitaaliset ratkaisut edistävät oppimista ja hyvinvointia. Väistötilat tarjoavat joustavan ympäristön, jossa voi kehittää, kokeilla ja mallintaa uusia oppimisen ympäristöjä.

Espoo on mukana kansainvälisessä New Pedagogies for Deep Learning -ohjelmassa, joka kehittää työkaluja ja malleja hyvän oppimisen tukemiseen ja arviointiin. Suomessa ohjelmaa koordinoi Microsoft Oy ja siinä on mukana seitsemän kaupunkia.Espoosta mukana on viisi päiväkotia, yhdeksän peruskoulua, seitsemän lukiota ja Omnian ammattiopisto.

Päivä voi jatkua Opinmäessä oppituntien jälkeenkin. Tekemistä järjestetään esimerkiksi koulupäivän ja koulukuljetuksen väliseksi ajaksi.

Suurpelto kasvaa hitaasti Aivan Opinmäen ytimessä työskentelevät kouluterveydenhoitaja ja koulukuraattori.

– Emme päässeet vielä siihen asti, että terveyskeskus tai yksityinen lääkäriasema jatkaisi samoissa tiloissa iltapäivällä, Jukka naurahtaa. Hänen heittonsa voisi vaikuttaa villiltä, mutta ei Opinmäessä. Vera korostaa, että jokainen tyhjä tila on periaatteessa vuokrattavissa.

Saako alue oman ala-asteen parin vuoden kuluttua, kun Päivänkehrän koulun peruskorjaus päättyy? Vai pääseekö kansainvälinen koulu laajentumaan kolmisarjaiseksi?

– Päätöksiä ei ole vielä tehty, Vera sanoo.

Opintopolku tähtää yliopistoon asti Ihastuksen ohella Opinmäki on herättänyt kritiikkiä. Jotkut kummastelevat, miksi juuri kansainvälinen koulu on saanut Espoon ykköstilat käyttöönsä. Vs. opetustoimen johtaja Harri Rinta-aho luettelee nopeasti montakin syytä.

Hän muistuttaa, että Espoon kansainvälinen koulu on kärvistellyt jo toistakymmentä

vuotta pienissä tiloissa hajallaan: alakoulut Postipuun ja Komeetan kouluissa ja yläkoulu Pohjois-Tapiolassa. Opinmäessä ne voivat yhdistää voimansa.

Harri korostaa myös tarvetta ehjälle englanninkieliselle opintopolulle, joka jatkuu koulusta yliopistoon asti.

– Koulu on ratkaiseva tekijä, kun ulkomaiset huippuasiantuntijat päättävät perheen muutosta Espooseen. On tärkeää, että oppilasvalinnoissa priorisoidaan yhä selkeämmin englantia osaavia oppilaita, jotka eivät pysty käymään koulua suomeksi tai ruotsiksi.

Anne-Marie huomauttaa, että kansainvälinen koulu on mielekäs vaihtoehto myös monelle suomalaiselle paluumuuttajalle, joka on käynyt englanninkielistä koulua.

– Se, että Opinmäessä toimii nyt kansainvälinen ja suomenkielinen koulu rinnakkain, tuo monikulttuurisuuden haasteen Espoon kouluille. Opinmäki voisi olla se työpaja, jossa mietitään, millaisin pedagogisin keinoin haasteisiin vastataan, Harri sanoo. ●

11

hetkinen espoota

TEKSTI MAURI KAARRE KUVA TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

Skeitaten ja skuutaten Nuorisonohjaaja Pauli Hamarila (skeittaaja ala-asteelta alkaen) ja 12-vuotias Niklas Sahamies (skuuttaaja vuodesta 2012) viihtyvät Leppävaaran urheilupuiston vapaaajan alueen täysibetonisessa, lähes 2 000 neliömetrin kokoisessa skeittipuistossa. Pääkaupunkiseudun mittavimmassa skeittipuistossa käy päivittäin satoja, eriikäisiä alan harrastajia – moni heistä viipyy kerralla 4–6 tuntia, osa jopa koko päivän.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

Lä ey he tä ku i ja yht vas

st ie iet :w osi s -postilla

te ri@ sk espo . Para o.fi

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

ä. aj äll ulk aistaan tä

13

pitka wieteri

TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ KUVAT JONNE RÄSÄNEN / OTAVAMEDIA

VAUHDITETAAN TYÖHYVINVOINTIA Reilu peli, yhteistyö ja motivoituneet työntekijät ovat työhyvinvoinnin perusta, toteavat toimitusjohtaja Anu Hilpi ja varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen.

01

KAADETAAN RAJA-AIDAT Anu: On tärkeä noudattaa reilun pelin henkeä. Meillä ei sallita osaoptimointia, vaan teemme tiivistä yhteistyötä eri toimintojemme kesken ja hävitämme raja-aitoja. Muut auttavat, kun on kiire, eli esimerkiksi viherylläpidosta siirrytään kiireaikoina talvikunnossapitoon. Olemme myös kehittäneet esimiestyöskentelyä. Muun muassa PALI-tasoiset Esimiehen sujuva arki- eli ESA-esimieskoulutukset ja Palveluliiketoimen työhyvinvointi- ja esimiesohjelma PATE ovat lisänneet työhyvinvointia.

Toimitusjohtaja Anu Hilpi Espoo Kaupunki­tekniik­ka -liikelaitoksesta.

02

RAKENTAVAA KRITIIKKIÄ Titta: Jos ihminen ei ole motivoitunut, työ ei palkitse. Taitava esimies antaa palautetta, ottaa työntekijät huomioon ja osoittaa, että heidän tekemänsä työ on arvokasta. Välillä olisi hyvä saada myös rahallista tunnustusta.

Raha ei kuitenkaan ole ratkaisevin asia, vaan työn mielekkyys. Tarvittaessa pitää antaa myös kriittistä palautetta. Näin asiat eivät jää muhimaan, eikä niistä puhuta selän takana.

03

MITTAAMINEN OSOITTAA ARVOSTUSTA Anu: Kaupungilla on yhtäläiset tavoitteet ja toimintatavat eri virastojen ja toimintojen kesken. On huomattu, että työhyvinvointi ja tuottavuus eivät sulje pois toisiaan, päinvastoin: jos työtä ei mitata, tulee helposti sellainen olo, ettei kukaan välitä tehdystä työstä. Kun työtä mitataan, se myös jakautuu tasaisemmin ja kiitosta voi antaa ansioiden mukaan.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

07

06

NYT NOLLATOLERANSSI KIUSAAMISEEN! Titta: Jotta kentän ääni tulisi kuuluviin entistä paremmin, pitäisi osallistavaa johtamista olla entistä enemmän. Kunta10-tuloksissa johtamiseen liittyvät asiat ovat pysyneet hyvinä, mistä kiitos kuuluu yksikköesimiehillemme. Huolestuttavaa on kiusaamisen kokemisen tunne koko kaupungin tasolla – myös meillä. Sellaista ei saisi työpaikoilla olla lainkaan. Nämä ovat yksinkertaisia asioita, mutta on harmi, etteivät nämä periaatteet silti toimi kaikissa työyhteisöissä.

08

VIRHEET OPETTAVAT

YHDESSÄ KOHTI HYVÄÄ

Anu: Asiat pitää puhua reilun pelin sääntöjen mukaisesti kasvotusten, eikä toisten työtä saa arvostella selän takana.

Erehdyksistä ja virheistä oppii. Meillä on tärkeätä se, että kokonaisuudesta pidetään huolta ja yhteistyötä arvostetaan.

Titta: Työpaikalla pitäisi olla rento ja salliva ilmapiiri, jossa huumori ja ilo ovat läsnä.

Yhdessä olemista voisi lisätä vaikka yhteisillä kahvitauoilla, joilla puhutaan muutakin kuin työasiaa. Jokainen voi myös lisätä hyvinvointia rakentavalla palautteella ja kannustamalla.

05

MITÄ MATALAMPI ORGANISAATIO, SITÄ NOTKEAMPI TOIMINTA Anu: Työntekijöillämme on hyvä ammattiosaaminen ja aluetuntemus, siitä saamme kiitosta kuntalaisilta. Nuorena liikelaitoksena olemme nyt melkoisessa myllerryksessä, jolloin vuorovaikutuksen merkitys korostuu. On syytä kuulostella tarkasti, miltä muutokset henkilöstöstä tuntuvat. Myös uuden oppiminen on ollut erityisen tärkeätä, ja etenkin talousasioiden osaaminen kaikilla organisaation tasoilla on meillä lisääntynyt. Organisaatiotasoja madaltamalla tekemisen meiningistä on tullut sujuvampaa ja samalla virkamiesmäisyys on hälventynyt.

Varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen, suomenkielinen varhaiskasvatus.

04

HENKILÖSTÖN IDEAT TÄRKEITÄ Titta: Periaatteet ovat samat, mutta toimialoittain on pieniä eroja.

Me seuraamme taloutta, suoritehintaa ja sitä, miten pystymme tarjoamaan lapsille laadukasta toimintaa. Tavoite on, että säästöt vaikuttaisivat henkilöstöön mahdollisimman vähän. Henkilöstön ideoita on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan, ja tuottavuus sekä asiakastyytyväisyys ovat lisääntyneet. Tämä on hyvä yhtälö, jonka henkilöstö on aikaansaanut.

15

:

:

virtaa tyohon!

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVAT SANNA LEHTO

Turvaa työpäiväsi

ENNAKOIMALLA

Maija Rikanniemi ja Marja Lahtinen muistuttavat, että kaikki työpaikan uhka- ja väkivaltatilanteet on syytä ilmoittaa työsuojelupäällikölle.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

Kuntatyöntekijät kokivat viime vuonna selvästi enemmän väkivaltaa asiakkaiden taholta kuin muut, työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri kertoo. Espoo ei ole tästä poikkeus.

J

opa 43 prosenttia kunnissa työskentelevistä oli havainnut väkivaltaa työpaikallaan vuonna 2014. Joka viides oli kokenut itse väkivaltaa tai sen uhkaa. Barometrin mukaan asiakkaiden taholta tuleva väkivalta tai sen uhka on lisääntynyt johdonmukaisesti runsaan viidentoista vuoden seurantajakson aikana.

Väkivaltakokemukset ovat yleisimpiä naisvaltaisilla aloilla, kuten terveys- ja hoivapalveluiden työntekijöillä, sairaanhoitajilla, sosiaalija kulttuurialan asiantuntijoilla, opettajilla ja palvelu- ja myyntityöntekijöillä. Miesvaltaisilla aloilla väkivaltaa tai sen uhkaa ovat kokeneet eniten suojelu- ja vartiointityöntekijät.

Hoito- ja avustustilanteet herkkiä Sosiaali- ja terveystoimen työpaikoilla työ sujuu pääosin turvallisesti. Yhteentörmäyksiä ja harmituksia voi kuitenkin syntyä etenkin silloin, kun potilas on sairas ja tarve palvelulle suuri.

– Eniten väkivallan uhkaa esiintyy hoitoja avustustilanteissa, päihde- ja mielenterveystyössä sekä vammaispalvelujen ja lastensuojelun piirissä. Myös muistisairaat henkilöt kokevat paljon epävarmuutta ja pelkoa, mikä aiheuttaa puolustautumisreaktioita, toteaa sosiaali- ja terveystoimen työsuojelupäällikkö Maija Rikanniemi.

Työsuojelupäällikkö koostaa tapauksista tehdyistä ilmoituksista yhteenvetoja ja pyrkii reagoimaan havaittuihin ongelmakohtiin.

Jokainen tapaus on liikaa

Mitä on työpaikkaväkivalta?

• Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilöä on uhkailtu tai pahoinpidelty hänen työhönsä liittyvissä oloissa siten, että hänen turvallisuutensa, terveytensä tai hyvinvointinsa on vaarantunut.

• Työpaikkaväkivaltaa ovat myös työmatkaan ja työpaikkaan rinnastettavissa oloissa tapahtuneet tilanteet, esimerkiksi väkivalta asiakkaan kotona, samoin uhkaava ja loukkaava käytös sähköpostilla, puhelimessa tai verkossa.

• Myös kotirauhan häirintä voi olla työpaikkaväkivaltaa, jos se on sidoksissa työntekijän työhön tai ammattiasemaan.

• Työntekijöiden, jotka kohtaavat työssään uhka- tai väkivaltatilanteita, tulee ilmoittaa asiasta työsuojelupäällikölle.

Sivistystoimessa eniten väkivaltatilanteita sattuu kouluissa. Ilmoituksia tulee myös päiväkodeista ja muutamia kirjastoistakin. Tilanteita aiheuttavat erityisesti erityisoppilaat ja -lapset. Tapauksia sattuukin paljon esimerkiksi autististen ja kehitysvammaisten oppilaiden kanssa työskenteleville.

– Kunta10:n tuloksissa kolmasosa sivistystoimen työntekijöistä ilmoitti kokevansa väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Ilmoituksia jätetään vielä paljon tekemättä. Tavoitteemme on, että kaikki tilanteet ilmoitettaisiin, jotta saamme ne tunnistetuiksi ja voimme ennaltaehkäistä niitä, sanoo Marja Lahtinen. Marja toimi maaliskuusta elokuun loppuun työsuojelupäällikön sijaisena sivistystoimessa.

Vuonna 2014 sivistystoimesta tehtiin 1 240 ilmoitusta väkivalta- ja uhkatilanteista.

– Määrä ei kerro koko totuutta, sillä osassa kouluja ja päiväkoteja käytetään koontilomakkeita, joihin kerätään useampi tapaus. Ilmoitusten määrä on kasvussa, mikä johtuu osittain siitä, että Espoon kaupunki kerää tietoa aktiivisesti. Pieni ryhmä aiheuttaa suurimman osan väkivaltatilanteista, joten yhdenkin kohteen tunnistamisella ja saamisella hallintaan voi olla suuri merkitys, Marja kuvaa. >

Puutu heti epäasialliseen kohteluun ja kiusaamiseen ESPOO EI SALLI KIUSAAMISTA työ-

paikoillaan. Useimmiten työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa joku kokee joutuvansa työpaikalla toistuvasti ja järjestelmällisesti loukkaavan, alistavan tai mitätöivän käyttäytymisen kohteeksi.

Epäasiallinen kohtelu on lain, sopimuksen ja hyvien tapojen vastaista käyttäytymistä, tekoja tai laiminlyöntejä, jotka kohdistuvat toiseen henkilöön.

Se aiheuttaa kohteelleen kärsimystä, pahaa mieltä ja motivaation laskua.

Pitkälle vietynä se voi johtaa myös sairauspoissaoloihin. Kiusaamiseksi epäasiallinen kohtelu muuttuu, kun se on toistuvaa ja jatkuvaa.

Asiaan on puututtava heti. Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen pitää selvittää ensisijaisesti työpaikalla eli siellä, missä se on tapahtunut.

Ensiksi asia kannattaa ottaa puheeksi sen henkilön kanssa, jonka käytöksen kokee epäasialliseksi. Kerro suoraan, miltä sinusta tuntuu ja millaiseksi koet hänen käyttäytymisensä.

Kehota häntä lopettamaan se.

Jos tämä ei tehoa, voit seuraavaksi ottaa mukaasi työtoverisi tai jonkun muun tukihenkilön ja mennä kertomaan epäasiallisesti käyttäytyvän luo, että hänen käytöksensä on loukkaavaa.

Voit myös ilmoittaa hänelle kääntyväsi seuraavaksi esimiehen luo, mikäli käytös ei muutu. Jos suora keskustelu tuntuu vaikealta, voit puhua asiasta suoraan esimiehen kanssa.

Esimiehellä on työturvallisuuslain mukaisesti velvollisuus puuttua asiaan, kun hän kuulee siitä. Mikäli koet oman esimiehesi kiusaajaksi, ota yhteyttä hänen esimieheensä ja vaadi toimenpiteitä.

Jos koet tarvitsevasi tukea, ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun.

17

Näin toimit uhkatilanteissa

1

Ennakoi: perehdy, opiskele ja harjoittele etukäteen.

2

Varaudu: selvitä asiakaskohtaamiset etukäteen, jos mahdollista. Arvioi, millaisia järjestelyjä, tiloja ja turvallisuustoimenpiteitä tilanne saattaa vaatia.

Ole valpas.

3

Toimi: jos jotain sattuu, toimi päättäväisesti tilanteen edellyttämällä tavalla. Pidä huolta ensin omasta, sitten työkaverin turvallisuudesta. Huolehdi asiakkaiden turvallisuudesta.

Omat turvallisuusohjeet työpaikoille

4

Hälytä apua: pidä puhelin aina mukana, samassa paikassa ja tallenna siihen hälytysnumero pikavalinnaksi. Harjoittele hätäsoittoa jo etukäteen ja kerro, kuka olet, mitä on tapahtunut ja missä olet. Odota ohjeita, älä sulje puhelinta ilman lupaa.

5

Tee ilmoitukset: täytä ja toimita eteenpäin tarvittavat lomakkeet.

6

Jälkiarviointi: keskustele esimiehesi ja työyhteisösi kanssa tilanteesta. Pohtikaa, mitä tapahtuneesta voi oppia. Tavoitteena on, että kukaan ei lähde kotiin ilman asioiden käsittelyä.

7

Tyypillisesti kouluissa niihin liittyi lyöntejä, potkuja, raapaisuja, puremista ja joskus jopa tappouhkauksia. Päiväkodeissa ilmoituksia tehtiin vähän vanhemmista lapsista. Jonkin verran uhkatilanteista on ollut myös kouluja päiväkotilasten vanhempien aiheuttamia.

Noin 20 prosenttia tapauksista on ollut sellaisia, joista on aiheutunut jälkiseuraamuksia.

Osa väkivaltatilanteiden uhreista on tarvinnut hoitoa tapaturmiinsa ja sairauslomaa.

– Yleensä väkivaltatilanteet tapahtuvat nopeasti ja yllättävästi. Erittäin vakavia tilanteita on onneksi harvoin, toki jokainen väkivalta- tai sen uhkatilanne on vakava työntekijän kannalta ja voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta pitkäksi aikaa, Marja huomioi.

Jälkihoito: vastaanota sinulle tarjottu apu.

Ennakoiminen on tehokkain tapa estää väkivaltatilanteiden syntyä. Tärkeää ennakoinnissa on panostaa henkilöstön toimintatapoihin, työtilan turvallisuuteen, hälytys- ja valvontajärjestelmiin sekä perehdyttämiseen ja kouluttamiseen. Turvallisuuskävely on yksi hyvä työkalu ennakointiin.

– Korostamme sitä, että työpaikat laatisivat omat ohjeensa. Toimintamalleja tulee myös harjoitella ja hälytysjärjestelmää testata säännöllisesti, Maija painottaa.

Ennakoinnissa kannattaa hyödyntää Aulaja turvallisuuspalveluiden apua ja osaamista.

– Konsultoimme esimerkiksi siitä, miten tapaamishuoneita järjestetään asiakkaille. Toimitamme kaupungin toimipisteisiin myös turvatekniikkaa, kuten kulunvalvontaa, palvelupäällikkö Sami Hotanen selvittää.

Huomioon tulisi ottaa esimerkiksi, miten kalusteet ja tavarat on sijoitettu tapaamishuoneissa ja missä ovat pakouloskäynnit. Tilojen opasteiden tulee olla kunnossa, jotta asiakas ei

turhaan hermostu jo tässä vaiheessa. Odotustiloissa ei tulisi olla katvealueita, joissa henkilökunta ei ole näkyvillä. Kulunvalvonnat ja lukitukset ovat niin ikään tärkeitä huomioitavia.

– Kannattaa myös pohtia, miten välttyä provosoitumiselta hankalissa tilanteissa. Pukeutumisenkin pitäisi olla asiallista, ei siis kannata käyttää esimerkiksi koruja, joihin tarttumalla voi syntyä vahinkoja. Kenkien tulee olla sellaiset, että niillä voi tarvittaessa päästä karkuun, Maija ja Sami lisäävät. ●

Näin estät tilanteen kärjistymisen • Jätä uhkaavalle henkilölle riittävästi tilaa ja säilytä hänen reviirinsä.

Jos mahdollista, pidä etäisyyttä 3–4 metriä. Välissä on hyvä olla esimerkiksi pöytä tai tuoli esteenä.

• Puhu rauhallisesti, selkeästi ja tarvittaessa voit sopivasti myötäillä henkilöä. Tarjoa hänen asiaansa korjausta mahdollisimman pian, jos siinä on tehty virhe.

• Pyydä henkilöä istumaan.

• Pidä kädet näkyvissä, äläkä käännä selkääsi. Vältä äkkinäisiä liikkeitä.

• Ole ystävällinen ja asiallinen. Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta.

• Käytä aikaa, ole kärsivällinen.

Ylläpidä keskustelua, älä provosoidu tai ryhdy väittelemään.

• Mieti ulospääsyä tilanteesta. Voitko esimerkiksi keskeyttää tilanteen ja ehdottaa uutta tapaamista seuraavalle viikolle?

Apua uhkatilanteisiin ESPOO ON OLLUT MUKANA laatimassa Apua uhkatilanteisiin -verkkokoulutusta yhdessä LähiTapiolan kanssa. Verkkomateriaali on Työhyvinvoinnin

ja työsuojelun sivuilla Essissä, ja se tulee myös valtakunnalliseen käyttöön: essi.espoo.fi/tyoturvallisuus > Vaara- ja uhkatilanne

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

mun maanantai

TEKSTI ANU AUTIO KUVAT ANU AUTIO JA ARJA KARASVIRTA

Ammattina asiantuntijuus Anun työ asiantuntijana vammaispalvelussa tarjoaa päivittäin uutta opittavaa neen sosiaalityöntekijän kanssa.

Käymme läpi asiakastilanteen ja kiireelliset hakemukset. Sovimme työn priorisoinneista.

ma 10.8.

Klo 8.15 Sosiaalityön johtavien maanantaikokous, jossa lomakauden vuoksi kaksin vammaispalvelupäällikön kanssa. Asiakasasioiden selvittämistä ja lautakuntaan lähtevien tekstien viimeistelyä.

Klo 9.30 Tapaaminen asumisyksiköiden johtavien ohjaajien kanssa. Keskustelua toimintaterapeutin ja sairaanhoitajan tehtävänkuvien päivitystarpeista osana asiakasprosessien kehittämistä.

Klo 14 Tapaaminen SosiaaliEffican pääkäyttäjän kanssa. Tuon esiin tilastointiin ja asiakastyön seurantaan liittyviä pulmia. Sovimme ohjeistusten tekemisestä.

Klo 14.45 Kahvitauko. Keskustelua aiemmista matkoista ja tulevien matkojen unelmointia työkaverin kanssa.

Klo 15 Tapaaminen rekrytointiasiantuntijan kanssa. Keskustelua omasta rekrytoinnista, työssä viihtymisestä ja käynnissä olevan johtavan sosiaa­lityöntekijän rekrytoinnin sujumisesta.

Klo 11 Lounas.

Klo 11.30 Sähköpostin perkaamista. Asiakkaan asiakasmaksun tarkastaminen yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa.

Klo 12 Tiedottajan tapaaminen. Kommunikaatio-opetuksen kilpailutus käynnistyy syksyllä. Suunnittelemme, millainen tiedote asiasta julkaistaan vammaispalvelujen nettisivulla.

Klo 15.30 Sosiaalityöntekijöiden valmistelemien erityishuolto-ohjelmien hyväksymistä. Sähköpostin läpikäyntiä.

Työviikon suunnittelua.

Klo 13 Tapaamiset kahden lomalta palan-

Klo 16.30 Työpäivä ohi.

”Ole se muutos, jonka haluat nähdä.”

KUKA: Anu Autio TYÖ: Asiantuntija vammaispalveluissa. Työhön on kuulunut myös johtavan sosiaalityöntekijän ja vammaispalvelupäällikön sijaistamista.

ALOITTI TYÖSSÄ: maaliskuussa 2015 PARASTA TYÖSSÄ: Saan hyödyntää vammaisalan ja sosiaalityön osaamistani, ja toisaalta saan oppia päivittäin uutta.

19

Kuva Tuire Ruokosuo

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

Lisää viihtyisyyttä ja laatua sisäilmaan > KESÄN KORVALLA järjestettiin sisäilma-siivoustalkoot

Jupperin koulussa, Suomenojan päiväkodissa ja Olars daghemissä. Talkoilla haluttiin kiinnittää huomio siihen, miten sii­ vous vaikuttaa sisäilmaan ja miten siivouksen avulla pystytään vähentämään huonepölyn määrää.

Kaupungin moniammatillinen sisäilmaryhmä ideoi talkoot. Pilottikohteiksi valikoitui yksi koulu ja kaksi päiväkotia.

Ne saivat käyttöönsä keräyslavat sekä aputyövoimaa.

– Opettajat merkitsivät koulun pohjakarttaan punaisen rastin, jos luokassa oli poistettavaa. Tavarat oli laputettu punaisilla pois-lapuilla, joka auttoi kantomiehiä, Jupperin koulun apulaisrehtori Minna Salminen kertoo.

– Saimme siivottua varastomme ja pääsimme eroon ylimääräisestä tavarasta, jota olikin kertynyt nurkkiin vuosien varrella. Saimme poistettua paljon ja ylimääräisiä huonekaluja kiertoon, kiittelivät päiväkodinjohtajat Minna Honkaniemi ja Mia Hillner-Köysüren.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

15000

i

PALVELU TUTUKSI

kuppia kahvia kuukaudessa

Talkoolaisten kokemuksista otetaan oppia, kun siivoustalkoot laajenevat muihin kouluihin ja päiväkoteihin.

Syksyllä koulut ja päiväkodit saavat A3-huoneentaulun, josta saa vinkkejä sisäilman terveellisyyteen ja turvallisuuteen.

ESPOON KAUPUNGIN juhla- ja

kokouspalveluista tilataan keskimäärin 700 kuppia kahvia päivässä. Tämä tekee yhteensä noin 15 000 kuppia kuukaudessa. Joulun alla tilausten määrä voi nousta jopa 1 200 kuppiin päivässä.

Pelkkä kahvi ei kuitenkaan riitä, sillä asiakkaat tilaavat poikkeuksetta kahvin kanssa jotain purtavaa. Aamupäivän tarjoiluissa suosituin tuote on sämpylä tai voileipä. Iltapäiväksi taas tilataan pullaa tai piirakkaa kahvin kyytipojaksi. Nämä tuotteet jakautuvat aika tasan, eli noin 350 sämpylää tai voileipää ja 350 pullaa tai piirakanpalaa per päivä.

Täytekakut ovat myös erittäin suosittu tuote – edustuskeittiön kylmäkkö leipoo vuodessa noin 2 000 täytekakkua.

5x KOKOUSTARJOILU

KIITÄ TYÖKAVERIA! KUKA ON MIELESTÄSI KIITOKSEN ARVOINEN TYÖKAVERISI?

Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

virkistävä ja kevyt kokoustarjoilu

1

Kuva Mirva Kakko / Otavamedia

Sidosryhmätehtävissä konserniesikunnassa työskentelevä Hannele Meller kiittää Näyttelykeskus Weegeen aulapalveluvastaavaa Tanja Knecktiä.

– WeeGee museoineen ja tapahtumineen on minusta yksi Espoon monipuolisen kulttuuritarjonnan ehdottomia helmiä. Sitä kelpaa ihan rakennuksenakin esitellä vieraille, järjestää tilaisuuksia ja tarjota elämyksiä.

WeeGee on edustavan Espoon näköinen ja Tanjan asiakaspalvelu talon mukainen: helposti lähestyttävä, konstailematon, osaava ja luotettava.

Pilkotut hedelmät Pilkotuista hedelmistä koostuva hedelmälautanen on noussut kaikkein suosituimmaksi vaihtoehdoksi kokoustarjoiluissa. Hedelmälautasessa panostetaan myös esillepanoon, eli 3–5 hedelmää lohkotaan kauniisti ja niitä käytetään myös annoksen koristelussa.

2

Smoothie Smoothiessa käytetään esimerkiksi marjoja, hedelmiä, lehtikaalia, mehuja ja rahkaa. Smoothieen voi myös lisätä pellavarouhetta, siemeniä ja leseitä, mikäli tilaaja haluaa hieman täyttävämmän annoksen.

3

Nektari

– Tanjan kanssa toimii. Kaikki on konstailematonta ja luotettavaa, kiittää Hannele Meller (vas.) Tanja Knecktiä.

Nektari muistuttaa pitkälti smoothieta, mutta nektari on aina mehupohjainen.

Annokseen ei sisälly rahkaa.

Suosittuja nektareja ovat esimerkiksi mansikka- ja persikkanektari.

4

Dippilautanen Dippilautasta kutsutaan joskus myös juureslautaseksi.

Annokseen sisältyy kolme eri juuresta tai kasvista, jotka on pilkottu dippikuutioiksi. Lisäksi mukaan tulee dippikastike ja kulhollinen pähkinöitä. Annosta tilataan selkeästi kaikista vähiten, vaikka se on erittäin terveellinen ja kevyt.

Löydät kokoustarjoilujen tilauslomakkeen osoitteesta: essi.espoo.fi/ruoka­ palvelut > Kokous- ja juhlatarjoilut

5

Salaattilounas Tämä vaihtoehto on myös erittäin suosittu. Salaattilounaan voi myös tilata erityisen kevyenä. Silloin käytetään öljypohjaisia kastikkeita, kevyempää juustoa ja lihatuotteena kanaa, kalkkunaa tai kalaa.

21

pomotentti

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVA MARJO TYNKKYNEN / OTAVAMEDIA

1 Nuorisopalvelut yhdistyivät vuoden 2014 alussa liikunnan kanssa samaan tulosyksikköön.

Mitä muutoksia se toi?

Meillä on paljon synergiaa ja koko ajan enenevässä määrin yhteistyötä­. Työtä on organisoitu uudelleen, ja esimerkiksi nuorten avustukset hoidetaan nyt liikunnan puolella. Brändimme Espoo liikkuu ja Nuori Espoo ovat vahvasti esillä yhteisissä tapahtumissa ja leireillä.

2 Mitä yhteistyötä teette kirjastojen ja koulujen kanssa Opinmäessä aukesi elokuussa nuorisotila, jossa nuorisonohjaaja ja kirjaston työntekijä järjestävät työparina iltapäivätoimintaa kaikille koululaisille. Järjestämme kirjastojen kanssa myös yhteisiä koulutuksia ja tilaisuuksia. Lisäksi neljä nuorisonohjaajaamme työskentelee Sellon kirjaston Pointissa. Myös

asukas- ja nuorisotila Sentteri ja Entressen kirjasto tekevät hyvää yhteistyötä nuorten asioissa.

Nuorisonohjaajamme ovat kouluilla mukana ryhmäytyksissä, joihin seiskaluokkalaiset osallistuvat. Tavoitteena on luoda koululaisista tiivis porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen. Koulujen kanssa on käynnissä projekti, jossa­haetaan uusia yhteistyömalleja. Nuorison­ ohjaaja voi esimerkiksi järjestää oppilaille toimintaa välitunneilla tai kouluajan ulkopuolella.

3 Millaista on yhteistyönne esimerkiksi kauppakeskusten kanssa­?

Sellossa on toiminut jo pitkään moniammatillinen Seppä-työryhmä, jossa on ollut mukana muun muassa kauppakeskuksen, kirjaston, nuorisotyön ja vartiointipalvelun työntekijöitä. Tavoitteena on parantaa

”Kasiluokkalaiset pääsevät ensi kertaa vaikuttamaan nuorisopalvelujen budjetointiin 2016.” yhteistyötä aikuisten ja kauppakeskuksessa aikaansa viettävien nuorten välillä, ei häätää nuoria pois.

Matinkylässä toimii samantyyppinen Matti-ryhmä, ja Isoon Omenan palvelutorin yhteyteen on tulossa oma ryhmänsä.

4 Olette käynnistäneet projektin osallistavasta budjetoinnista, ManiMiitistä, yhdessä nuorten kanssa. Mistä siinä on kyse?

ManiMiitin sloganina on Sinun rahat, sinä päätät! Keski-Espoon suuralueen kasiluokkalaiset pääsevät ensimmäisen kerran vaikuttamaan alueensa nuorisopalvelujen budjettiin vuonna 2016. Nuoret ovat esittäneet paljon ideoita, joiden­ työstö jatkuu syksyllä ManiMiitti-

työpajoissa. Lopulliset päätökset budjetissa huomioitavista kohteista tehdään loppuvuodesta.

Keräämme kokemuksia ManiMiitistä Keski-Espoosta myös vuoden 2017 budjetin osalta, ja katsomme sitten, laajeneeko se muualle Espooseen.

5 Mitä muuta syksy tuo tullessaan?

Espoo-päivän NUORI ESPOO -livekonsertista käynnistyi jälleen tapahtumakiertueemme, joka tarjoaa­muun muassa KuplaFutisHubaa Matinkylässä, Hawaii-teemaisen Juvisfestin Juvanpuistossa ja stand up -keikkoja Kalajärvellä ja Kauklahdessa.

Iso urakka on tarkastella palvelujamme kokonaisuutena tarinamme pohjalta: miten paljon työtä tehdään nuorisotiloilla, kouluilla, kirjastoissa tai muissa nuorten arkiympäristöissä. Selvitämme, miten voimme nykyisillä resursseilla tuottaa vapaa-ajan palveluja mahdollisimman monille espoolaisnuorille.

Marraskuussa järjestetään myös nuorisovaltuustovaalit, joiden vaalityö käynnistyy jo alkusyksystä.

Nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling:

”Yhteistyö syntyy luonnollisesti” Nuorisopalveluissa tapahtuu! NUORI ESPOO -kiertue starttaa ja pilottihanke ManiMiitti valottaa, miten nuoret jakaisivat ensi vuoden budjettirahat.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

tikusta asiaa

haaste

Jopo ei ole polkupyörä!

Uusia näkökulmia työntekoon

JOPO EI OLE POLKUPYÖRÄ – tai siis on, muttei täällä meillä­.

Jopo on jotain ihan muuta, enkä minä tiedä mitä. En tiedä myöskään, mitä ovat keltot, tytit, surat ja mitä niitä nyt onkaan! Miksi, oi miksi, käytämme näitä lyhenteitä, joita eivät muun muassa uudet työntekijät pysty ymmärtämään. Keskusteluun ei pysty osallistumaan, kun aivojen koko kapasiteetti jää kiertämään lyhenteiden ympärillä sen sijaan, että ymmärtäisi kokonaisuuden.

Voi sitä ihanaa voitonpäivää, kun huomaa itsekin suoltavansa sujuvasti näitä lyhenteitä. Voi vain hymyillä vinosti kun vastapäätäsi istuva henkilö on vasta matkalla sinne.

Mäkkärissä (anteeksi, McDonald’s-ravintoloissa) on uudelle työntekijälle tapana opettaa heti alkuun mäkkärislangia.

Sanoista on koottu oma listakin, joka löytyy koulutusmateriaalista. Sanaston tarkoituksena on toivottaa uusi työntekijä tervetulleeksi Mäkkärin kulttuuriin. LOL. Onko ammattislangin ja lyhenteiden käytön syy niiden tehokkuus ja nopeus? Saadaan nopeammin sanottua se, mitä halutaan – ja helposti. Onhan eri asia sanoa sote kuin sosiaali­- ja terveyspalvelut. Mutta useimmille sote tarkoittaa ainoastaan terveyspalveluja (joka onkin tepa). Näin voi päätellä, kun lukee lehtiä ja kuuntelee poliitikkoja. Tässäkin tapauksessa olisi siis järkevämpää käyttää sanaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Tärkeintä on, että viesti menee oikein, ei nopeimmin perille.

NIMIMERKKI LYHYT PAKINOI LYHENTEIDEN KÄYTÖN

KUVITUS 123rf

VAARALLISUUDESTA.

” Mitäpä jos...” ...panostaisit tosissasi (työ)hyvin­ vointiisi?

HYLKÄÄ HISSI JA KÄVELE PORTAAT. Kannusta toisiakin

kävelemään portaita, tai ota työkaverisi tsemppi tosissasi.

Tee välillä työtä seisten, kuten puhuessasi puhelimeen. Pidä tauko kerran tunnissa, kävele tai venyttele hetken. Nappaa välipalaksi hedelmä tai jogurtti­. Syö työpäivän aikana kunnolla, mutta kevyesti.

...aloittaisit pienin askelin?

KOKOA PORUKKA IHMISISTÄ­, JOIDEN TIEDÄT OLEVAN INNOSTUNUT ESIMERKIKSI MUSIIKISTA­. Perustakaa kuoro

ja käykää yhdessä konserteissa. Tai pelatkaa yhdessä vaikka jalkapalloa. Vedä rohkeasti keppijumppahetki. Älä välitä, jos joidenkin mielestä jumppahetket pitäisi hoitaa jossain muualla.

ASETA AAMULLA PARI TAVOITETTA PÄIVÄLLE. Kun saat ne

tehtyä, kiitä itseäsi. Onnistuit.

Positiivisuus kannustaa. Liian HUOLEHDI SIITÄ, ETTÄ TYÖmonta tavoitetta yhtä aikaa karAIKASI ON SOPIVA. Jätä aikaa kottaa motivaation. Kun olet liikunnalle ja asioille, joista nautit. kävellyt portaita pari viikkoa, et Nuku riittävästi, jotta aivosi pää- enää halua käyttää hissiä. Hissin sevät lepäämään. Vältä kiirettä päälle omena välipalaksi. Kuuja stressiä, sillä ne vanhentavat kauden päästä kävelet raput ja aivoja. Mieti, onko sinulla oikeas- kaipaat välipalaksi hedelmää. Sitti kiire vai luotko kiireen itse? ten voitkin jo ryhtyä vetämään Kiireisinä olemme tehokkaita, keppijumppahetkeä. Superihmimutta voimme toimia tyhmästi. nen ei tarvitse olla. Ihan hyväkin Jos tilanne on ylitsepääsemätön, riittää. uskalla keskustella asiasta esimiehesi kanssa. Salliva ja myönteinen ilmapiiri työpaikalla on hyväksi aivoille. Ethän luo negatiivista ilmapiiriä itse. Toimiva työyhteisö on sopinut yhteisistä pelisäännöistä kaikkia työntekijöitä kunnioittaen ja arvostaen.

23

kestava kehitys

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVAT 123RF

Sulje näyttö ja ota laturi pois seinästä!

Yksi kilowattitunti tarkoittaa energiaa, joka kuluu yhden kilowatin eli 1 000 watin teholla yhdessä tunnissa.

Yksi kVh sähköenergiaa maksaa noin 15 senttiä.

ISOT VIRRAT SYNTYVÄT pienistä puroista. Tietokoneen

näytön sähkönkulutus tunnissa on 15 tuuman näytöllä noin 23 wattia ja 23 tuuman näytöllä 60 wattia­. Näyttö kannattaa sulkea, kun sitä ei käytä, sillä virransäästötilassa näytön teho putoaa noin kahteen wattiin.

Kännykän sähkönkulutus on varsin pientä, vaikka sitä käyttäisi ahkerastikin.

– Älypuhelimen akun latausteho on noin 8 wattia.

Jos puhelimen lataa kerran päivässä kolme tuntia kerrallaan, siitä kertyy noin 10 kWh vuodessa. Kaksi kertaa päivässä lataaminen tuplaa kulutuksen ja vuosikustannus kasvaa 3 euroon, laskee Helenin energiaasiantuntija Sari Loukasmäki.

Nykyiset latauslaitteet saavat kuluttaa valmiustilassa virtaa enintään 0,15 wattia. Jos laturia pidetään

Sytytä kynttilä!

Syksy on täällä. Ota kynttilät kotona esiin ja tunnelmoi. Illalla pienen liekin valossa katse ja mieli lepäävät.

24 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

SYYSKUU 2015

aina liitettynä pistorasiaan, kuluttaa se vuodessa 1,3 kWh eli noin 0,20 euroa.

– Kulutus kertaantuu, kun laitteita on paljon. Pelkästään Suomessa on yli kuusi miljoonaa matkapuhelinta. Jos kaikkien laturit pidetään jatkuvasti pistorasiassa, kuluu vuodessa turhaan 7,9 GWh sähköä, mikä vastaa sähkölaitteiden kulutusta lähes 4 000 kerrostalokaksiossa vuodessa.

Tabletin akun latausteho on noin 14 wattia. Mikäli tablettia käyttää netissä surffailuun, muttei esimerkiksi elokuvien katseluun, akku voi kestää useamman päivän.

Jos tablettia lataa parin päivän välein neljän tunnin ajan, vuosikulutus on kymmenisen kilowattituntia eli noin 1,5 euroa.

Mitä mieltä?

MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? ENTÄ MISTÄ AIHEESTA HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan vain kerrot mielipiteesi meille, jotta voimme kehittää lehteä paremmin sinua palvelevaksi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Ota meihin yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi.

Vastausaika päättyy 16.10.