Wieteri 2/2020

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 2 KESÄKUU 2020

8 Kilon Keittiössä

kokataan päivittäin yli 30 000 ateriaa.

16 Espoo palvelee sujuvasti myös englanniksi.

19 Glims ja Pentala työpaikkana Museo-oppaan työhön kuuluvat myös lampaiden ruokinta, istutusten suojaaminen peuroilta ja kasvimaiden kastelu.

2/2020

Yhteistyön valtava voima

03

20 Ajankohtaista

Pelaa ja opi uutta ilmastonmuutoksesta!

06

Kädenjälki

Kotikatuportaali syntyi vähän vahingossa.

Katso, mitä oman katusi lähistöllä tapahtuu!

Hetkinen Espoota Höpö-koira hommissa Lastenpsykiatrian yksikössä koira helpottaa kanssakäymistä.

19

Kuntalaisella töissä

Lammashaliterapia kuuluu Pentalan museooppaan työhön.

08

22

ruoka maistuu ympäri Espoon.

Sen tietää jo tosi moni espoolaisyrittäjä.

14

23

Mitä se tarkoittaa digimaailmassa?

Espoon Kunnon suunnistusretkellä.

16

24

Kansainvälistyvässä Espoossa suomi tai ruotsi ei ole kaikkien äidinkieli.

Alikulkukäytävä Leppävaarassa täyttyi sydämistä.

Mukana muutoksessa Kilon Keittiön

Tiesitkö tämän?

Saavutettavuus

Kestävä Espoo Palvelua englanniksi

Kysymys & vastaus Mikä on Business Espoo?

Sattuu & tapahtuu Kun luonto yllätti

Taiteiden Espoo Pelkkää rakkautta

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

mian rajoitustoimenpiteet ovat purreet parem­ min kuin ensi alkuun ennustettiin. Sairaalapai­ kat ovat riittäneet ja Jorvin päivystyksessä, Espoon sairaalassa sekä hengitystieinfektioita hoitavalla Samarian terveysasemalla on suo­ riuduttu koronahaasteista hyvin.

Tiukkoja rajoitteita purettiin toukokuussa.

Koulut avattiin, kokoontumisrajoituksia ke­ vennettiin ja myös ikäihmisiä koskevia tiuk­ koja määräyksiä höllennettiin hieman. Hoiva­ kodeissa ja muissa asumisyksiköissä asuvia ­läheisiä pääsee taas tapaamaan, toki ulko­ tiloissa ja turvavälejä sekä muita tarkkoja ­ohjeistuksia noudattaen.

Tämän lehden ilmestyessä meillä on jo ­parempi näkymä siihen, miten rajoitteiden ­purkaminen vaikuttaa epidemian etenemiseen.

Kaupungin yhteiset joustavat henkilös­ töjärjestelyt auttoivat sote-palveluja selviä­ mään tiukassa tilanteessa. Esitän lämpimän kiitokseni koko kaupungin henkilöstölle erin­ omaisesta työstä, rohkeudesta ja ennakko­ luulottomuudesta! Moni siirtyi toimialarajo­ jen yli uusiin tehtäviin esimerkiksi vanhus­ ten palve­luihin, ruoka-apuun ja vieraskielisten puhelinpalveluun. Löysimme myös uusia tar­ tunnanjäljittäjiä ja aulaemäntiä. Etäkokoukset ja etävastaanotot saatiin rullaamaan nopeasti.

Moni on jo palannut tai palaamassa omiin tehtäviinsä. Seuraamme kuitenkin tilannetta päivittäin, ja jos epidemia yltyy, olemme ­valmiina toimimaan sen mukaisesti.

Se tuli todistettua, että yhdessä tekemällä onnistumme!

Kun meiltä löytyy joustavaa mieltä ja yhteistyöhalua, pääsemme tämän vaikean ajanjakson yli.

JUHA METSO perusturvajohtaja

MATTI MATIKAINEN

SUOMESSA JA myös Espoossa koronaepide­

Ajankohtaista

Kaupungin kalastuskerho toimii kesät talvet

Seikkailupeli vie Espoon keskukseen MY2050 ON seikkailupeli, jossa pelaajat liikkuvat

oikeassa kaupunkiympäristössä Espoon keskuksessa.

Tunnin kestävä peli pelataan puhelimen sovelluskaupasta ladattavalla ilmaissovelluksella. Pelin päähenkilö Niha Bee on ilmastovaikuttaja, joka lähettää pelaajille viestejä 2050-luvulta.

Viihdyttävä peli nostaa esiin Espoon ilmastoteemoja ja ympäristöä. Se on uudenlainen tapa kertoa­ espoolaisille oppilaille, kaupungin henkilöstölle ja asukkaille ilmastonmuutoksesta sekä tehdä tunnetuksi kestävää elämäntapaa. Peli sopii lähes kaiken ikäisille ja on pelattavissa myös englanniksi. Peli on yksi Kestävä Espoo -kehitysohjelman toimenpiteistä.

Lisätietoa osoitteesta my2050.fi

HENKILÖSTÖN VENEILY- ja kalastus­ seura Vanhat kuhat on ollut toiminnassa jo 56 vuoden ajan. Jäseniä kerhossa on yli 120. Seura toimii Suvisaaristossa, aivan kaupungin virkistyspaikka Furu­ holmin lähellä Lilla Bodössa.

Toimintaa järjestetään läpi vuoden, minkä lisäksi kalastuskerhon tilat ovat jäsenten vapaassa käytössä. Saaressa on vartiotupa, saunarakennus ja katettuja, myös talvisaikaan käyttökelpoisia grilli­ katoksia. Seura vuokraa venepaikkoja Lilla Bodösta, mutta jäseneksi voi liittyä, vaikka ei venettä omistaisikaan.

– Ennen järjestettiin paljon kalastus­ kilpailuja, mutta nykyään kalastusker­ hossa ei olla enää niin kilpailuhenkisiä.

Lähinnä kalastellaan omaksi iloksi ja ­vietetään aikaa yhdessä, seuran puheen­ johtaja Eero Haataja kertoo.

Parasta kerhossa puheenjohtajan mielestä ovat saaren tarjoamat hyvät fasiliteetit sekä monipuoliset mahdolli­ suudet käsitellä kalaa – unohtamatta tär­ keintä antia eli samanhenkistä porukkaa.

– Yhdessä olemme järjestäneet esi­ merkiksi kauden päätösjuhlia. Kalan käsittelyyn meiltä löytyvät mm. kylmäja lämminsavustuspöntöt.

Kaikille kaupungin työntekijöille avoi­ meen seuraan voi liittyä olemalla yhtey­ dessä puheenjohtajaan. Jäsenmaksu on 28 €/vuosi, mihin sisältyy myös Suomen vapaa-ajankalastajien jäsenyys.

SEISO OIKEIN PITKÄAIKAISESTA ISTUMISESTA

on monia haittoja, pahimmillaan riski sairastua kakkostyypin diabe­ tekseen sekä sydän- ja verisuoni­ tauteihin. Toimistotyöläisen kan­ nattaakin tehdä välillä töitä seis­ ten. Sähköpöydän ääressä tämä on helppoa, kunhan muistaa muu­ taman ohjeen. Karkeana nyrkki­ sääntönä voi pitää, että puolet työ­ ajasta voi seistä ja puolet istua.

1. Aloita maltilla. Jos olet istunut paljon, aloita työskentely seisten lyhyinä jaksoina.

Istu heti, jos tulee lihastuntemuksia, esimerkiksi selkä väsyy.

2. Säädä työpöydän korkeus.

Työpöydän korkeus on sopivalla tasolla, kun kädet ovat lähellä vartaloa, kyynär­varret vaakatasossa ja tietokoneen näytön yläreuna silmien tasolla.

3. Seiso lähellä työpöytää, pidä hartiat rentoina ja tarkista, ettei pää työnny eteen.

Pidä selkä suorana ja haara-asento lantion levyisenä.

4. Pidä paino tasaisesti molemmilla jaloilla, mutta vaihda painoa välillä puolelta toiselle.

Pöydän alla kannattaa käyttää matalaa koroketta, johon voi välillä nostaa jalkoja.

Kovalle lattialle kannattaa hankkia matto.

5. Sopivissa kengissä on kunnon pohja ja muutaman sentin korko. Korkokengät eivät ole hyvät, mutta eivät myöskään täysin tasapohjaiset kengät.

3

HUOM! Käytä etätöissä VPN-yhteyttä, jotta saat mm. ohjelmisto- ja tietoturvapäivitykset koneellesi.

PALVELU TUTUKSI

LUKU AVATTUNA

OLLI URPELA / PINTALIITODESIGN

56 Office365 Opistosta vinkkejä työhön Office365 Opistoon pääset Essin etusivun oikean reunan sinisistä palkeista.

KORONAN AIHEUTTAMA poikkeustilanne on vauh­ dittanut monen yksikön ja yksittäisen työntekijän säh­ köisten työvälineiden käyttöönottoa ja niiden entistä laajempaa hyödyntämistä päivittäisessä työssä. Osaa­ minen on karttunut samalla kun arkea on sujuvoitettu uudessa tilanteessa.

Office365 Opistosta löydät samasta paikasta eri­ laisia materiaaleja Office365-työkalujen käyttöön ja sähköisten työtapojen kehittämiseen. Opiston yläreu­ nassa olevista työkaluista löydät vinkkejä eri työkalu­ jen kuten Teamsin, SharePointin, OneNoten, Plannerin, OneDriven ja Outlookin käyttöön. Työtavoista puoles­ taan löydät vinkkejä dokumenttien hallintaan, oman työn hallintaan, palaverikäytäntöihin, tiimityöhön, ­työviestintään ja tiedonhakuun.

Hyödynnä opiston lisäksi myös kollegoiden ja Office365-Helppaamon digiluotsien osaamista (helppaamo@espoo.fi). Yammer-ryhmässä ”Office 365 ja Työtilat” voit keskustella sinua askarruttavista kysy­ myksistä muiden käyttäjien ja asiantuntijoiden kanssa.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

Espoon kaupungin­ osat ESPOOSSA ON 56 virallisesti

vahvistettua kaupunginosaa.

Useimmat kaupunginosanimet tulevat vanhoista kylien tai talojen nimistä tai tärkeistä vesistönimistä.

Espoon kaupunginmuseossa on parhaillaan näyttely Bodom Ämmässuo – kaupunki kuvissa, joka tuo kaupunginosat tutuiksi museon valokuvien kautta. Kuvat esitettiin Facebook-sarjana vuonna 2017, ja yleisön toiveiden mukaisesti tuotimme niistä näyt­ telyn. Valitettavasti suunniteltuna avajaispäivänä hallitus määräsi museot suljettaviksi, mutta nyt näyttelyyn taas pääsee.

Kaikki näyttelykuvat ovat koottuna ja vapaasti ladattavissa myös museon Finna-näkymässä osoitteessa ekm.finna.fi.

TIKUSTA ASIAA

Mokasin taas!

TIEDÄTKÖ, MITÄ yhteistä on samppanjalla,

post-it-lapulla ja sydämentahdistimella?

Kaikkien näiden keksintöjen syntyyn liittyy epäonnistuminen. Moka.

Samppanjan tarina alkoi epäonnisesta viinin valmistuksesta. Post-it-lappujen liimaa pidettiin heikkona. Epäsäännöllisiä sydämenlyöntejä tallentava laite koottiin väärin, ja syntyikin sydämentahdistaja.

Epäonnistuessa harvemmin syntyy mullistavia keksintöjä, paremminkin harmia. Usein virheet kuitenkin kertovat rohkeudesta uskaltautua uudelle alueelle. ­Siihen liittyy aina epäonnistumisen riski, mutta aina voi yrittää uudelleen, saada ­tavoittelemansa tai jopa kehittää uutta.

Virheet kuuluvat oppimiseen, ja harva laittaa kielensä toistamiseen rautapylvääseen pakkasella.

Tärkeää on suhtautuminen, sillä jos ­virheistä saa kuulla kunniansa, ottaa pelko ohjat. Tärkeintä on selvittää, miksi virhe tapahtui. Kuten Tuntemattoman sotilaan Hietanen asian esitti: ”En mää täsä syylissi kaipa yhtikäs. Konekivääri ja Lahtist mää kaipasi.”

Myös omiin virheisiin tulisi suhtautua armollisesti, sillä usein ruoskimme eniten itseämme. Itselläni virhe saattaa jäädä ­kaihertamaan mieltä. Että pitikin mokata.

Mielen viemäreistä luikertelevat esiin entisetkin mokat, ja elämäni tuntuu Mr. Bean -elokuvalta ilman komediaa.

Tällöin saan lohtua mielikuvaharjoituksesta. Suljen silmäni ja nousen lentoon.

Ihmiset näyttävät muurahaisilta. Jatkan ylemmäs stratosfääriin ja erotan enää meret ja metsät. Ylemmäs vain. Väistelen satelliitteja, ohitan kuun enkä ehdi ihailla edes Saturnuksen renkaita. Neptunuksen jälkeen pysähdyn. On hiljaista. Katson Maan suuntaan, erotan sinertävän pisteen ja ajattelen: ”Kosmisesta näkökulmasta mokani on täysin mitätön.”

JANI AHVENAINEN henkilöstökoordinaattori

Espoo koko vuoden #kummitilassa ESPOON KAUPUNKI on tänä vuonna yksi

hyväntekeväisyysjärjestö Lastenklinikoiden Kummit ry:n pääyhteistyökumppaneista, ja kannustamme kaupungin henkilöstöä tekemään pitkin vuotta hyviä tekoja pienten potilaiden hyväksi.

Kummeilla ja Tapiola Sinfonietalla on jo useita hyviä yhteistyökokemuksia, ja nyt tarvitaan muunkin henkilöstön panosta. Miten sinä ja työkaverisi voisitte osallistua #kummitila-kampanjaan? Erilaisia tempauksia voi järjestää, koronaepidemian jyllätessä tarvitaan vain ripaus enemmän luovuutta ja kekseliäisyyttä.

Inspiroidu osallistumisideoista: espoo.fi/kummitila Jaa somessa: #kummitila Lastenklinikoiden Kummit ry tukee Suomen viittä yli­opistollista lastenklinikkaa, kehitys- ja tutkimustyötä sekä parantaa potilaiden viihtyvyyttä sairaala-aikana.

Koko ­toimiaikanaan Kummit ry on tehnyt lahjoituksia noin 36 ­miljoonan euron edestä.

5

Kädenjälki

teksti Pi Mäkilä kuva Roope Permanto

Kaikkien kaupunkilaisten portaali Kotikatuportaali kerää yhteen ajankohtaiset tiedot kotikadun läheisistä asioista ja palveluista. Kaikkien espoolaisten palvelu sai alkunsa puolivahingossa.

K

aupunkitekniikan keskuksen kehittämä Kotikatuportaaliverkkopalvelu palvelee espoolaisia tarjoamalla monipuolista tietoa heidän omasta kotiseudustaan. Joulukuussa 2018 käyttöön otettu portaali kerää yhteen ajankohtaista tietoa kotikadun läheisistä asioista. Sen avulla kaupunkilaiset voivat seurata esimerkiksi lähialueensa muutos- ja korjaustöitä sekä suunnitteilla olevia katuhankkeita.

Portaali syntyi alun perin puolivahingossa. Kaupunkitekniikan keskuksessa ohjelmainsinöörinä työskentelevä Jussi Räty osallistui vuonna 2015 kaupunkitekniikan keskuksen päälliköille suunnattuun työpajaan, jonka yhtenä aiheena oli se, miten viestintä saataisiin lähemmäs kuntalaisia.

– Aloin pohtia entisaikoina kadunvarressa seisseitä ilmoitustauluja, jotka kertoivat kunkin kadun ajankohtaisista asiois­ta.

Meillä on tosi paljon aineistoa kaupungin­ nettisivuilla, lisäksi tarjolla on erilaisia kartta-aineistoja. Mietin, että mitä jos tietokone esittäisi vain yhden kadun tiedot ja kokoaisi aineistot yhteen paikkaan, Jussi kertoo.

Karttatieto tekstitiedoksi Työpaja päättyi, mutta idea jäi kytemään.

Muutaman päivän kuluttua Jussi teki jo ensimmäisen prototyypin palvelusta omilla työkaluillaan.

– Kartanlukutaito on toki meidän toimi­ alalla vahvaa, mutta kuntalaisille kartan katsominen ei ole ehkä niin helppoa. Pal-

velu kääntää karttatiedon tekstitiedoksi, jolloin se on kaikille ymmärrettävässä muodossa.

Jussi oli innoissaan ideasta, hänen ­esimiehenään toimiva Petri Vainio ei ­niinkään.

– Kartat olivat jo kaikkien saatavilla, enkä nähnyt, mitä lisäarvoa tällainen palvelu toisi kenellekään. Meillä on kuitenkin vankka kokeilukulttuuri, joten Jussi sai toki kokeilla ideaansa, vaikka en siihen uskonutkaan. Loppujen lopuksi olin itse väärässä, ja on tosi hyvä, että lähdimme testaamaan palvelua, Petri nauraa.

Helppokäyttöisyys viehättää Kotikatuportaali on sittemmin löytänyt vankan käyttäjäkunnan, ja sitä on kiitelty etenkin helppokäyttöisyydestä. Portaalin hyödyntämä aineisto kootaan automaattisesti Espoon kaupungin tietojärjestelmistä ja se päivittyy sivustolle kerran vuorokaudessa. Jussin ja Petrin mukaan palvelu on ennen kaikkea helppo tapa saada asukkaille tietoa lähellä tapahtuvista asioista.

– Meillä on edelleen karttapohjainen palvelu, josta näkyvät samat asiat. Tämä on kuitenkin helppokäyttöisempi, Petri sanoo.

Jussi huomauttaa, että Kotikatuportaali tuo kaupunkitekniikan palvelut näkyväksi kunkin kadun asukkaille.

– Se avaa meidän toimintaa läpinäkyvämmäksi kuntalaisille. Palvelusta selviää muun muassa se, miten valvomme katujen ja puistojen asioita.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

Vetoapua Volttitehtaasta Palvelu ei kuitenkaan syntynyt hetkessä.

Suomalaisilta sovellustoimittajilta ei löytynyt vastaavaan palveluun tähtäävää sovellusta, eikä Jussi löytänyt samantyyppistä palvelua muualtakaan maailmalta.

– Teimme vähän vahvemman prototyypin Siili Solutionsin kanssa. Tämän jälkeen pystyimme rummuttamaan palvelua vähän laajemmin Espoon viestinnälle ja johtoportaalle. Tärkeintä oli saada heidät vakuutettua siitä, että palvelu on tosiaan hyvä kuntalaisille, sillä se parantaa tiedon saavutettavuutta, Jussi kertoo.

Varsinainen portaali sai alkunsa kaupungin softapaja Volttitehtaassa, jonka koodarit koodasivat portaalin nykyiseen muotoonsa.

– Kun saimme projektin Volttitehtaan työlistalle, alkoi tapahtua. Siellä työtä tehdään todella ketterän kehityksen teeseillä. Käytännössä istuin itsekin Volttitehtaassa pitkiä päiviä koodareiden kanssa, jotta pystyin auttamaan tarvittaessa.

Valmistuttuaan Kotikatuportaali on pyörinyt pitkälti automaattisesti, eikä se juurikaan enää työllistä kaupunkitekniikan keskusta.

– Moni on kysellyt, voisiko sinne lisätä enemmänkin aineistoja. Toistaiseksi olemme päätyneet pitämään portaalissa vain kaupunkitekniikan keskusten aineistoja, koska muuten palvelusta voisi paisua hyvin erilainen, mikä alun perin oli tarkoituksena, Jussi pohtii.

Jussi Räty ja Petri Vainio kertovat, että Kotikatuportaali on löytänyt vankan käyttäjäkunnan, ja sitä on kiitelty etenkin helppokäyttöisyydestä.

Kaikki tiedot samasta paikasta Kotikatuportaalissa kuka tahansa voi tutustua tietyllä kadulla tapahtuviin, meneillään oleviin katutöihin, käynnissä oleviin suunnitteluhankkeisiin, ajankohtaisiin auraus-, suolaus- ja hiekoitustietoihin, kodin läheisiin leikkipaikkoihin, yleisiin pysäköintialueisiin, koiraaitauksiin, ulkokuntoiluvälineisiin sekä viheralueisiin, voimassa oleviin katusuunnitelmiin sekä kotiseutua koskeviin uutisiin ja twiitteihin.

Kotikatuportaaliin voi tutustua osoitteessa https://kotikatu.espoo.fi.

Tiimityötä Kotikatuportaalin suunnitteluun ovat osallistuneet Jussi Rädyn ja Petri Vainion lisäksi muun muassa Volttitehtaassa työskentelevät koodarit ja palvelumuotoilijat.

Palvelu sai rahoituksen Espoon kaupungin digiagenda-ohjelmasta, jonka tavoitteena on edistää kuntapalvelujen digitalisointia.

Portaalin ylläpidosta vastaa kaupunkitekniikan keskus.

7

Mukana muutoksessa

Dieettikokit Emma Lahtinen ja Jenni Litja pakkaavat päivän ruokia eteenpäin kuljetettaviksi. Suurin osa lounaista pakataan metalliastioihin.

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

Yli 30 000 ateriaa päivässä Kilon Keittiössä valmistuu jokaiseksi arkipäiväksi kymmeniä tuhansia aterioita kouluihin ja päiväkoteihin. teksti Susanna Haanpää kuvat Roope Permanto

9

Anne-Maria Ylönen ja Paula KolppanenValli kertovat, että Kilossa tehdään työtä kahdessa vuorossa aamukuudesta iltakuuteen kuutena päivänä viikossa.

K

un Kilon Keittiö aloitti vuonna 2017, teimme päivittäin noin 9 500 ruoka-annosta päiväkoteihin. Viime vuoden lopussa otimme vastuullemme myös suuren osan Espoon koulujen ruokatuotannosta, ja annosmäärät nousivat yli 30 000:een, kertoo tuotantopäällikkö Paula Kolppanen-Valli Espoo Cateringista.

Kun kaikki koulut ja päiväkodit ovat auki, Kilossa valmistuu ruokaa noin 150 kohteeseen eri puolilla Espoota.

Suurten tuotantomäärien ja isojen laitteistojen haltuun ottaminen asettivat aluksi haasteita.

– Missään keittiössämme ei ollut aiem­ min tällaisia laitteita, joita tänne tuotiin.

Myös reseptiikkaa piti muokata, sillä isot, uudenlaiset laitteet toimivat eri tavoin kuin mihin aiemmin olimme tottuneet.

Tuotantomäärien kasvun myötä tarvittiin myös lisää ammattilaisia, joiden löytä-

minen oli Kolppanen-Vallin mukaan omanlaisensa urakka.

– Henkilöstön perehdytys vaati myös kaikilta hyvää asennetta. Olosuhteisiin nähden olemme pärjänneet mielestäni erittäin hyvin.

Työnjohtaja Anne-Maria Ylönen on ­samaa mieltä.

– Alku oli aikamoista härdelliä, mutta venyimme työajoissa ja halusimme onnistua vaativassa muutoksessa. Olen ylpeä omasta työstäni ja tästä paikasta, joka on ainoa laatuaan.

Kahdessa vuorossa Yhtenä haasteena oli saada toiminnan muutoksessa asiakkaat, eli koulut ja päiväkodit ymmärtämään, miksi jatkossa niiden keittiöissä ei olisikaan omaa kokkia.

Nykyisin puhutaankin niin sanotuista palvelukeittiöistä, joissa Kilon Keittiössä valmistellut ja jäähdytetyt ruoat loppukyp-

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

sennetään tai lämmitetään paikan päällä.

– Suurin osa lounaista pakataan metalliastioihin, mutta osa laitetaan kuumennuksen kestäviin muovirasioihin tai osittain muovitettuihin, kierrätettäviin kartonkirasioihin. Ne voi laittaa käytön jälkeen suoraan kartonkikeräykseen, Paula selittää.

Kylmät ruoat, kuten välipalat, laitetaan muovirasioihin, joihin tarvittaessa lisätään suojakaasu säilyvyyden takaamiseksi. Kun kaikki ruoat on pakattu, lähettämön tiimi lastaa ne vaunuihin valmiiksi kuljetusta varten.

– Vaunujen lämpötilan voi määritellä sen mukaan, onko kyydissä kylmäsäilytettävää tai lämpimänä perille toimitettavaa ruokaa.

Useimpien koulujen keittiöille toimitetaan yhden päivän ateriat kerrallaan, joten päivittäin Kilosta lähtee satoja vaunuja. Kyseessä on myös logistinen ponnistus, sillä jokaisen vaunun on päädyttävä oikeaan

Dieettikokki Emma Hagelberg mittaa tarkasti sopivan määrän ruokaa.

– Suomea pitää osata erinomaisesti, sillä resepti ja ohje täytyy ymmärtää syvällisesti. Vastuu asiakkaan turvallisuudesta on todella iso, Anne-Maria täsmentää.

Jos kokki reseptiä lukiessaan huomaa virheen, se pitää kyetä korjaamaan välittömästi.

– Jos vaikka gluteenittomaan ate­riaan onkin raaka-ainelistassa merkitty vahingossa jokin vehnäpohjainen tuote, se on hoksattava ja korvattava oikeanlaisella tuotteella.

Koska ruoat tehdään lähes valmiiksi ja kuljetetaan eri puolille kaupunkia, on ratkottava sekin, miten annosten laatu pysyy hyvänä myös palvelukeittiössä tehdyn lämmityksen jälkeen.

– Espoo Cateringin tuotekehityksessä selvitetään muun muassa sitä, mitkä eri ruoka-aineet kestävät kuljetuksen ja pysyvät rakenteeltaan miellyttävinä lautaselle saakka, Paula selventää. >

osoitteeseen ja sisällettävä oikean määrän ruokaa.

Kilossa työtä tehdään kahdessa vuorossa aamukuudesta iltakuuteen kuutena päivänä viikossa. Osaan paikoista aterioita viedään viidesti viikossa, mutta suurimpaan osaan kolme kertaa viikon aikana.

– Arkisin meitä on täällä nelisenkymmentä työntekijää, mutta lauantaisin paikalla on pienempi tiimi yhdessä vuorossa, Paula kertoo.

Tasalaatuista ja turvallista ruokaa – Kun ateriat valmistetaan isossa keskuskeittiössä, varmistetaan, että jokaisessa koulussa ja päiväkodissa on samanlaista ruokaa tarjolla. Lisäksi kiinnitämme erityistä huomiota laatuun ja turvallisuuteen, Anne-Maria sanoo.

Etenkin dieettikokeille on erittäin tarkat osaamisen kriteerit.

Ruokapalvelutyöntekijä Ilkka Turja pakkauskoneella.

11

Osa ruoista pakataan kuumennuksen kestäviin muovirasioihin tai osittain muovitettuihin, kierrätettäviin kartonkirasioihin.

Perinteiset lempiruoat Kilon Keittiössä kuunnellaan tarkasti palvelukeittiöitä ruoan menekistä. Koulujen ja alueiden välillä saattaa olla suuriakin eroja.

– Joissakin kouluissa soijarouhelasagne maistuu erinomaisesti, mutta viereisessä koulussa sitä ei välttämättä mene juuri lainkaan. Kiisselit eivät oikein maistu, eivätkä vatkatut puurot, Paula sanoo.

Lempiruokia sen sijaan ovat perinteiset makaronilaatikko, lasagne, tex-mexperuna­vuoka, nakki- ja kalakeitto sekä haudutettu ohrasuurimopuuro.

Kasvavien lasten ja nuorten ruoissa terveellisyys ja monipuolisuus ovat erityisen tärkeitä, ja niissä noudatetaan valtakunnallisia ravitsemussuosituksia.

– Olemme hakeneet myös Sydänmerkkiä ruoillemme, Paula kertoo.

Tärkeät ympäristöasiat Palvelukeittiöissä syntynyttä biojätettä seurataan tarkasti. Usein sen määrä selittyy tarjoiluhävikillä, eli sillä, miten paljon tarjoilulinjastoon jää ruokaa tarjoilun jälkeen.

– Siksi tarjoilulinjastoon viedään tarjoilun loppuvaiheessa ruokaa pienemmissä astioissa. Myymme myös ylijäänyttä lounasruokaa hävikkisovelluksella ja lahjoitamme sitä avustusjärjestöille, kertoo suunnittelupäällikkö Johanna Andsten ­Espoo Cateringista.

Kilon Keittiössä sen sijaan syntyy erittäin vähän biojätettä, sillä monet raaka-­ aineet ovat esikäsiteltyjä tai kuorittuja.

Ne palvelukeittiöt, joilla ei ole omaa muovi- tai kartonkikierrätystä, lähettävät pakkausjätteet Kilon Keittiölle. Siellä ne ­lajitellaan kierrätykseen asianmukaisesti.

Lisäksi keittiössä kierrätetään omasta toiminnasta syntynyt metalli- ja biojäte.

Ympäristöasiat huomioitiin jo Kilon Keittiön suunnittelussa. Energiankulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen vaikutettiin muun muassa valitsemalla maalämpö ja lämmön talteenotto sekä sähköä ja vettä vähän kuluttavat keittiölaitteet.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

Ei vain yhtä sorttia JOS RUOKALISTAAN on merkitty kinkkukiusaus, ei tar-

jolla ole vain yhtä versiota. Jokaiselle ruoalle on olemassa useita korvaavuuksia, joissa jokin raaka-aine on vaihdettu alkuperäisestä toiseksi.

Ruokaa tehdään myös gluteenittomana tai vaikka kaura- ja riisikermattomana sekä soijattomana. Kouluissa tarjotaan aina myös kasvisvaihtoehto ja lisäksi valmistetaan vegaanisia, kuten täysin maidottomia versioita.

– Valmistamme myös niin sanottuja yksilöllisiä aterioi­ta noin 200 päiväkotilapselle ja koululaiselle. Esimerkiksi joillekin oppilaille ruoka on tehtävä sipulittomana, perunattomana tai ilman tiettyjä E-aineita, Paula Kolppanen-Valli tarkentaa.

Yksilöllisistä aterioista noin 100:aan on toimitettu lista raaka-aineista, jotka kullekin ruokailijalle käyvät – muita ei voi terveyssyistä käyttää.

– Kaikelle voi olla allerginen, ja joitakin aterioita valmistetaan sairaaladieetin tapaan. Jollekin päiväkotilapselle saatetaan tehdä pelkästään sosemaista tai nestemäistä ruokaa, joka pystytään tarjoamaan ruiskulla suoraan suuhun, Anne-Maria Ylönen kertoo.

Osa yksilöllisistä aterioista tehdään aamulla ennen muiden ruoka-aineiden käsittelyä. Niille on omat ruoanvalmistusvälineet ja -astiat, joita ei käytetä muiden ruokien valmistuksessa lainkaan. Tällaiset ruoat valmistetaan uunissa, jossa ei kypsennetä mitään muita aterioita. Näin vältetään se, ettei tällaiseen ruokaan tule mitään sellaista mukaan, mikä voisi vaarantaa asiakkaan terveyden.

Samasta syystä näille aterioille on aivan oma jäähdytyskaappinsa.

Tutkittua laatua ESPOO CATERING OY sai ensimmäisenä

Espoon kaupungin tytäryhtiönä ISO 9001 -laatusertifikaatin Kilon Keittiön toiminnalle ja ruokapalveluiden tuottamisen tukitoiminnoille.

– ISO 9001 -laadunhallintajärjestelmän rakentaminen kesti yli vuoden ja oli koko organisaation yhteinen ponnistus, suunnittelupäällikkö Johanna Andsten kertoo.

Henkilöstöä koulutettiin standardin mukaisiin toimintatapoihin, minkä jälkeen laadunhallintajärjestelmän suorituskykyä arvioitiin muun muassa sisäisillä auditoinneilla ja tarkasteltiin johdon katselmuksessa. Sitten ulkopuolinen sertifioija tuli tarkistamaan, onko toiminta ISO 9001

-standardin mukaista. Sertifikaatti saatiin vuoden 2020 alussa.

Standardi velvoittaa esimerkiksi, että jokaiselle tuote-erälle tehdään laatutarkastus ja että hyväksyntä dokumen­toidaan.

Espoo Catering Oy loi myös ­sisäisen poikkeamajärjestelmän, jonka avulla ­tunnistetaan ja kerätään tietoa poikkeamista.

– Olen erityisen ylpeä siitä, että henkilöstöllämme on hyvä asenne. Mahdolliset poikkeamat tunnistetaan nopeasti ja ne ­korjataan tehokkaasti, Andsten kehuu.

Seuraavaksi Kilon Keittiön toimintaa on tarkoitus ryhtyä kehittämään ympäristöasioihin keskittyvän ISO 14001 -standardin mukaiseksi.

Kilon Keittiö sai tämän vuoden alussa laadusta kertovan ISO 9001 -sertifikaatin.

13

Tiesitkö tämän?

teksti Paula Ristimäki ja Espoon kaupunki

Digi-Espoo saavutettavaksi Digipalvelujen saavutettavuus auttaa meitä kaikkia.

Kukapa ei haluaisi, että hänen tarvitsemansa digipalvelun sisällöt ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, käyttö helppoa ja tekniikka toimivaa?

ASTEITTAIN VOIMAAN tullut digipalvelu-

laki edellyttää, että 23.9. mennessä kaikkien julkishallinnon verkkopalvelujen, kuten esimerkiksi espoo.fi:n, on oltava saavutettavia. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Saavutettavuutta voisi verrata esteettömyyteen: kun rakennetaan talo, siitä pitää tulla esteetön. Verkkopalvelun kohdalla vastaava termi on saavutettava. Rakennus on esteetön, kun se on erilaisille käyttäjille toimiva, turvallinen ja sen kaikkiin tiloihin on helppo päästä. Verkkopalvelu puolestaan on saavutettava silloin, kun erilaisten ihmisten on helppoa käyttää palvelua, palvelu on teknisesti toimiva ja sen sisällöt selkeitä ja ymmärrettäviä.

Suomessa on arviolta yli miljoona ihmistä, joilla on vaikeuksia verkkopalveluiden käytössä: esimerkiksi näkö-, kuulo- ja kehitysvammaiset, mutta myös vaikkapa keskittymisvaikeuksista, luki- ja oppimisvaikeuksista tai muistihäiriöistä kärsivät.

Verkkopalvelujen käyttöä hankaloittavat lisäksi muun muassa huono suomen kielen

taito tai pelkkä tottumattomuus digipalveluiden käyttöön.

Espoon kaupungilla digipalveluiden saavutettavuus on jokaisen vastuulla, joka tekee sisältöä espoo.fi-sivustolle tai kaupungin some-kanaviin. Kaikille kaupunkilaisille tarkoitettujen verkkopalveluiden saavutettavuus koskee myös niihin liitettyjä asiakirjoja, kuvia, videoita ja muita tiedostoja. Jokainen, joka tuottaa kaupunkilaisille digimateriaalia vastaa sen saavutettavuudesta.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

Kokosimme yhteen muutamia tärkeitä asioita, joita jokaisen on hyvä tietää, kun tuottaa sisältöä kaupungin verkkopalveluihin.

Lisää tietoa löytyy muun muassa Essistä: Sisäiset palvelut > Viestintä > Saavutettavuus

1.

Selkeät ja ymmärrettävät sisällöt. Kirjoita selkeää ja ymmärrettävää yleiskieltä.

Myös muun sisällön, esimerkiksi kuvien, videoiden, graafien ja chat-palvelujen on oltava saavutettavia. Kuviin on lisättävä kuvan sisällön kertova vaihtoehtoinen teksti.

2.

Saavutettavat tiedostot.

Verkkosivuilla ja muissa sähköisissä palveluissa julkaistavien pdf-, Word-, PowerPoint- ja Excel-tiedostojen on oltava saavutettavia.

Käytä Wordin tyylejä (otsikko, leipäteksti jne.) ja tee pdftiedostot oikealla tavalla.

3.

Verkkolomakkeet.

Verkossa täytettävien lomakkeiden on oltava saavutettavia.

4.

Tekniset vaatimukset.

Uusia sähköisiä palveluja toteutettaessa saavutettavuus huomioidaan myös teknisessä toteutuksessa.

Saavutettavuusauditoinnilla voidaan selvittää, miten hyvin esimerkiksi verkkosivut täyttävät saavutettavuusvaatimukset.

5.

Saavutettavuusseloste.

Sähköisistä asiointipalveluista ja verkkosivuista on julkaistava saavutettavuusseloste, jossa kuvataan muun muassa palvelun saavutettavuuden tila ja mahdolliset poikkeamat vaatimuksista. Kunkin järjestelmän omistaja kaupungilla vastaa siitä, että seloste on tehty 23.9.2020 mennessä.

6.

Saavutettavuuskoulutukset.

Essin saavutettavuussivulla on linkkejä käytännönläheisiin verkkokoulutuksiin.

Koulutuksia voi tilata myös sopimuskumppaneilta.

7.

Sosiaalinen media.

Saavutettavuus on huomioitava some-julkaisujen sisällöissä.

Esimerkiksi videoissa pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys.

8.

Sopimuskumppanit.

Espoo on kilpailuttanut saavutettavuuden hallitsevia yrityksiä, joilta voi tilata lomakesuunnittelua, sisäisten ohjeiden tekoa tai koulutuksia. Yhteystiedot löydät Tilaajapalvelusta Essin työkaluista.

15

Kestävä Espoo

teksti Matti Remes kuvitus Seesa Lippo

Sujuvaa palvelua myös englanniksi Kaupunki vastaa Espoon nopeaan kansainvälistymiseen parantamalla englanninkielisiä palvelujaan.

Henkilöstön valmiutta käyttää englantia asiakaspalvelussa tuetaan muun muassa kielikoulutuksilla.

E

nnusteiden mukaan vuonna 2030 jo joka neljännen espoolaisen äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.

Maahanmuuttajat puhuvat kymmeniä kieliä, mutta englanti toimii monille tukikielenä ennen kotimaisten kielten oppimista. Toisille se saattaa olla luontevin palvelukieli koko täällä olon aikana.

Tältä pohjalta Espoon kaupunginvaltuusto asetti Espoo-tarinassa tavoitteeksi tehdä englannista kaupungin palvelukieli.

– Lähtökohtana on, että suomen ja ruotsin ohella asukkaat ja asiakkaat saavat hyvää palvelua myös englanniksi, projektipäällikkö Tero Lohimäki sanoo.

Hän vetää kaupunkitason Englanti palvelukielenä -kehitysprojektia, joka toimii tämän valtuustokauden ajan toimialojen ja tulosyksiköiden tukena englanninkielisten palvelujen kehittämisessä.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

Englanti auttaa kotoutumaan Teron mukaan Espooseen muuttaville ulkomaalaisille päällimmäisinä mielessä ovat yleensä asumiseen ja perheiden palveluihin liittyvät kysymykset. Myös harrastusmahdollisuuksista tarvitaan englanninkielistä tietoa.

– Kaupungin oman tarjonnan lisäksi tehtävämme on toimia ennakoivana ja proaktiivisena yhteen saattajana asiakkaiden harrastustarpeiden ja palvelun tarjoajien välillä.

Teron mukaan englanninkieliset palvelut auttavat vieraskielisiä integroitumaan nopeammin. Espoon elinvoimaisuuden ja verotulojen turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää, että kaupunki on houkutteleva kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille, osaaville työntekijöille ja yrittäjille.

Tero korostaa, että englanti on kaupungin palvelukieli. Se ei toimi virallisena kielenä suomen ja ruot-

sin rinnalla. Esimerkiksi hallinnolliset asiakirjat ja päätökset tehdään jatkossakin pääsääntöisesti ­suomeksi ja/tai ruotsiksi.

– Jos päätöstä ei ole mahdollista toimittaa ­englanniksi, tästä ilmoitetaan jo prosessin alku­ vaiheessa – esimerkiksi silloin kun hakija täyttää sähköistä lomaketta.

Tero muistuttaa, että kaikki Espooseen tule­ vat maahanmuuttajat eivät hallitse riittävän hyvin ­englantia hyödyntääkseen kaupungin ­palveluja tällä kielellä. Siksi muun muassa poikkeustilanteista ­tiedotetaan kotimaisten ja englannin kielen lisäksi muillakin kielillä.

– Joissakin tilanteissa asiakkaan oikeusturva voi vaatia, että kaupunki huolehtii asian tulk­kauksesta tai kääntämisestä hänen omalle äidinkielelleen. ­Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan välillä tulkkeja.

Ymmärrettävää tekstiä kaikilla kielillä Englanninkielisissä palveluissa on päästy hyvään vauhtiin. Kaupungin palkkalistoilla on paitsi ruotsin myös englannin kääntäjiä. Esimerkiksi palvelupis­ teiden aukioloajat ja poikkeus­tilanteet ilmoitetaan suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi.

Kaupungin uutiset ja tiedotteet ovat entistä kat­ tavammin saatavilla englanniksi eri viestintäkana­ vissa kuten sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi keskeisiä ohjeita ja lomakkeita täyttö­ ohjeineen ollaan päivittämässä englanniksi.

­Asukaskyselytkin tehdään myös englanniksi.

Englanninkielistä tietoa kaupungin palveluista ja palveluprosesseista haetaan paljon espoo.fi-verkko­ sivuilta. Teron mukaan on tärkeää, että tarvittu tieto löytyy nopeasti ja se ­on ymmärrettävää.

– Kyse ei ole vain tekstien kääntämisestä. Englan­ ninkielisen tiedon tulee olla sellaista, että se avautuu eri kulttuuritaustoista tuleville. Kääntäjän työ helpot­ tuu, kun yksiköissä tuote­taan jo valmiiksi ymmärret­ tävää suomen- ja ruotsinkielistä materiaalia. Hyvä vir­ kakieli on tärkeää kaikilla kielillä, Tero huomauttaa.

Kielikoulutusta ja uutta tekniikkaa Verkkosivujen ohella englanninkielistä palvelua tarvitaan myös erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa.

Englanti palvelukielenä -hankkeen keskeisenä tavoit­ teena on vahvistaa asiakaspalvelijoiden valmiutta käyttää englantia suullisesti ja kirjallisesti.

– Henkilöstökyselyssä nousi esille, että kieli­taitoa kyllä löytyy, mutta sitä ei aina rohjeta käyttää. >

17

Kestävä Espoo

taan mobiilisovellusta suomen ja vieraiden kielten välisiin käännöksiin loppuvuodesta. Englannin ohella mukana ovat todennäköisesti arabia ja venäjä.

– Konekääntäminen ei ratkaise kaikkea. Saamme kuitenkin kokemusta, millaiset ratkaisut toimivat ja voisiko niitä ottaa laajemmin käyttöön esimerkiksi ­päiväkodeissa ja kouluissa.

Hyvä pohjatyö on ollut apuna. Opetuksessa, varhaiskasvatuksessa ja kirjastoissa on jo vuosien ajan laadittu keskeisiä ohjeita monella eri kielellä.

Koko henkilöstön ei edellytetä jatkossakaan pal­ velevan sujuvasti englanniksi. Tero kannustaa kui­ tenkin käyttämään rohkeasti englantia palvelu­ tilanteissa, eikä kielitaidon tarvitse olla täydellinen.

Työntekijöiden valmiuksia palvella eri kielillä vahvistetaan muun muassa kielikoulutuksilla.

– Yksiköissä selvitetään parhaillaan, millaista kieli­koulutusta eri työtehtävissä tarvittaisiin. Nyt kannattaakin esittää rohkeasti toiveita ja hakea ­koulutukseen, joita yksiköt voivat tilata Omnialta, Tero vinkkaa.

Hänen mukaansa henkilöstöltä on tullut myös toiveita toimialakohtaisista sanastoista, joista voisi tarkistaa nopeasti, miten usein käytetty ammatti­ termi kääntyy englanniksi.

– Esimerkiksi pelastuslaitoksella on käytössä fraasilista asiakaspalvelutilanteisiin.

Toimialat ja yksiköt voivat pyytää apua oman ammattisanastonsa ja asiointifraasiensa kääntämi­ seen kaupungin käännöspalveluista. Käännöspal­ velut ylläpitää myös termikantaa, jossa on Espoota ja kunnan toimintaa koskevaa sanastoa. Se löytyy Essin Työkalut-osiosta hakusanalla termikanta.

Myös uutta tekniikkaa hyödynnetään entistä enemmän. Asiointi- ja työllisyyspalveluissa testa­

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

Sivistystoimi panostaa verkkoviestintään Kaupungin toimialat ja tulosyksiköt vastaavat eng­ lanninkielisten palvelujensa kehittämisestä ja resur­ soinnista. Erityissuunnittelija Annika Forstén sanoo, että sivistystoimessa on laitettu erityistä painoa informaation parantamiseen verkossa.

– Resursseja tekstien kääntämiseen on lisätty.

Täydennettävää on löytynyt muun muassa varhais­ kasvatuksen sähköisissä asiointilomakkeissa ja ­liikuntapaikkojen esittelyissä, Annika mainitsee.

Samalla sivistystoimen verkkosivuja pyritään kehittämään niin, että englanninkielisissä osioissa voi liikkua sujuvasti ja löytää tarvittava tieto mah­ dollisimman nopeasti.

– Olemme esimerkiksi korjanneet kohtia, joissa englanniksi informaatiota etsivän tiedonhaku päättyykin yhtäkkiä umpikujaan suomenkielisille sivuille.

Myös käännös- ja viestintäprosesseja on Anni­ kan mielestä hiottava. Koronaepidemia on osoitta­ nut, että poikkeusviestintä osataan hoitaa hyvin myös monikielisesti.

– Hyvä pohjatyö on ollut apuna. Opetuksessa, varhaiskasvatuksessa ja kirjastoissa on jo vuosien ajan laadittu keskeisiä ohjeita monella eri kielellä.

Sen sijaan ”kevyemmän” aineiston tuottamiseen ­englanniksi rahkeet eivät aina tahdo riittää.

Annika uskoo, että jatkossa tarvitaan yhä moni­ kanavaisempaa viestintää eri kielillä.

– Sosiaalisessa mediassa sivistystoimi viestii ajankohtaisista asioista suomen ja ruotsin ohella yhä enemmän myös englanniksi. Esimerkiksi var­ haiskasvatuksen chat-palvelussa vastataan ­ kolmella kielellä.

teksti Jonna Pennanen kuva Roope Permanto

Kuntalaisella töissä

­ Museo-opas nauttii töiden

xxxxx

lomassa lammashaliterapiaa Nimi: Ninni Finnberg Tehtävänimike: museo-opas, talomuseo Glims ja Saaristomuseo Pentala

P

äiväni Saaristomuseossa alkaa venematkalla Suvisaaristosta Pentalaan. Siellä työhöni kuuluu asiakaspalvelua, työpajojen ja työnäytöksien esivalmistelua ja vetämistä, uusien opastusten ja palvelujen suunnittelua ja toteuttamista, tapahtumien tuottamista, lampaiden ruokintaa ja hoitoa, kasvimaiden kastelua, kasvatuslaarien suojaamista peuroilta, kassatyöskentelyä, tuotteiden lisäämistä museokauppaan, tapahtumien syöttöä museoiden tietokantaan, Instagrampostauksia, yleisen viihtyvyyden varmistamista ja paljon muuta.

Jaksan tehdä tätä työtä, koska t­ ykkään ihmisistä. On erityisen palkitsevaa, kun lapsi käy museossa ensin päiväkotiryhmänsä kanssa ja seuraavan kerran vanhempiensa kanssa ja ­toimii heille oppaana.

Minusta parasta työssä on työkaverit. Työkaverini ovat kannustavia ja ­taitavia, ja meillä on yhteinen huumori.

Arvostan myös esteettisyyttä, joten olen viihtynyt hyvin Pentalassa ja Glimsissä. Olen eläinrakas ja kiinnostunut puutarhasta, joten tällainen työ, johon kuuluu välillä lammashaliterapiaa ja lapiotyöskentelyä, sopii minulle

erittäin hyvin.

Vaativinta työssä on kesän ruuhka-ajat. Voin opastaa 3–4 tuntia putkeen ja jatkuvasti pitää olla valmis vastaamaan kaikkiin asiakkaiden kysymyksiin, avata tukkoon mennyt viemäri ­tai valmistella seuraavan päivän työtehtäviä. Sellaisina päivinä menen töiden ­jälkeen koiran kanssa kahdestaan metsään, enkä kaipaa enempää sosiaalisia kontakteja.

Tänä vuonna tulee täyteen 20 vuotta siitä, kun minä ja työkaverini aloitimme työt Espoon kaupungin­ museolla, joten syksyllä juhlitaan!

19

Hetkinen Espoota

kuva Roope Permanto

Höpön pöpön 3-VUOTIAS BORDERTERRIERI Höpö tekee kerran viikossa

työtä Espoon lastenpsykiatrian yksikössä yhdessä emäntänsä, psykologi Susanna Nuotion kanssa. Susanna on saanut tätä varten koulutuksen koira-avusteisessa kasvatus- ja kuntoutustyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, ja Höpökin on läpäissyt soveltuvuuskokeen.

– Höpöstä on paljon apua, jos lapsi esimerkiksi jännittää läsnäoloa kanssani. Voidaan jutella koirasta, taputella ja paijata ja tilanne muuttuu useimmiten helpommaksi, Susanna kertoo.

– Höpö on iloinen, innokas ja aktiivinen koira, mutta töihin tullessaan asettuu toisenlaiseen moodiin. Ihan kuin koira tietäisi olevansa töissä. Esimerkiksi jos lapsi tekee rentoutus­ harjoitusta yhdessä Höpön kanssa, koirakin rentoutuu – jopa niin paljon että saattaa nukahtaa.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

21

Kysymys & vastaus

teksti Paula Ristimäki kuva Roope Permanto

Koko kaupungin Business Espoo Mitä tapahtuu, kun yritysten ja yrittäjien sirpaleiset palvelut ja neuvonta kootaan yhteen? Syntyy Business Espoo, verkosto, joka on enemmän kuin osiensa summa. Näin sitä kuvailee elinkeinopäällikkö Harri Paananen.

Mitä Business Espoo käytännössä tekee?

Neuvomme, koulutamme, selvitämme yrittäjien elämässä vastaan tulevia haasteita. Meillä on varmasti satoja erilaisia palveluja, jotka käsittelevät yrityksen perustamista, kansainvälistymistä, osaamisen kehittämistä, kasvua, rekrytointia – kaikkea mitä yrittäjän elämässä voi tulla vastaan.

Meillä on neuvontapuhelinnumero sekä chatbot, ja meille voi varata ajan, jos haluaa keskustella ­jostain mieltä askarruttavasta asiasta.

Mikä Business Espoo on?

Palveluverkosto espoolaisille ­yrityksille, yrittäjille ja sellaiseksi aikoville. Me emme ole yritys tai järjestö, vaan seitsemän eri yritysmaailman asioihin erikoistunutta toimijaa, joiden kaikkien palvelut asiakas saa yhdestä ja samasta paikasta.

Business Espoon väki toimii kuin yhtenäinen työyksikkö, vaikka olemme eri työnantajien palveluksessa – esimerkiksi Espoon kaupungin, Espoon Yrittäjien tai Omnian. Yrittäjälle ei ole tärkeää kenen palveluita hän käyttää, vaan se, että hän saa apua itseään askarruttavassa asiassa.

Miksi Business Espoo perustettiin?

Monissa kaupungeissa yritysneuvontaa tekevät julkisen puolen ja kolmannen osapuolen toimijat ovat hajallaan. Näin oli Espoossakin ennen. Nyt näiden toimijoiden palvelut on kerätty yhdelle ja samalle alustalle ja jaoteltu tarjottavien palvelujen mukaan. Samalla me Business Espoolla työskentelevät olemme oppineet aiempaa paremmin tuntemaan toistemme palvelut, mistä hyötyvät tietysti asiakkaamme.

Laajemmin ajateltuna Business Espoo on yksi osa Espoon isompaa Kaupunki palveluna -toimintatapaa. On kaupungin ja kaupunkilaisten etu, että siellä toimivat yritykset voivat hyvin.

Mitkä palvelut ovat suosituimpia?

Ehkäpä yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut – uudet yrittäjät eivät aina tunne yritystoiminnan perusteita. Kaikkiaan meille kertyi yhden vuoden aikana 15 100 asiakaskohtaamista.

Ketä asiakkaanne ovat?

Kaikenlaisia yrityksiä, mutta selvästi eniten yksinyrittäjiä, pienyrittäjiä ja mikroyrittäjiä. Vaikka aloitimme toimintamme vasta vuoden 2018 lopulla, kyselyn mukaan jo yli kolmasosa espoolaisista yrittäjistä tuntee Business Espoon, yksinyrittäjistä jopa puolet.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI KESÄKUU 2020

Mistä tulee onnistumisen tunne?

Siitä, kun näkee, miten meidän koko 60 hengen porukka puhaltaa yhteen hiileen. Ilman tällaista organisaatiota esimerkiksi kevään poikkeusoloihin vastaaminen olisi ollut todella haastavaa. Nyt saimme yhdessä nopeasti pystyyn maksuttoman Yrittäjän hotline -puhelinnumeron ja verkkoon päivittyvän tietopaketin muun muassa rahoituksen hakumahdollisuuksista poikkeusaikana.

Se on opittu, että rajat ylittävään organisaatioon kannattaa ehdottomasti panostaa.

Sattuu & tapahtuu

Kadonneen rastin metsästäjät ESPOON KUNTO on koko henkilöstölle avoin liikuntaseura.

Kerran järjestimme henkilöstön suunnistus­kisan yhdessä Espoon ulkoilusaaressa. Kisojen vanhin osanottaja, kokenut suunnistaja, ei saapunut maaliin. Saaristoveneen piti lähteä, koska mukana olleiden juniorisuunnistajien vanhemmat odottivat satamassa. Kisajärjestäjät eli minä ja Paavo ­Valkonen jäimme etsimään kadonnutta, ja kaupungin ­huoltomies lupasi meille kyydin maihin.

Kadonnut saapui maaliin jossain vaiheessa. Kunto oli meinannut pettää, mutta sisu ei, ja kaikki rastit oli pitänyt etsiä. Nautimme eväitä ja katselimme, kun ­aurinko laski mereen. Löytynyt suunnistaja kertoi ­hyviä juttuja: hän ­ oli muun muassa rakentanut isänsä kanssa mökin, jonka

terassilla istuimme. Kotimatka kesäyön hienoissa väreissä oli mieleenpainuva.

Eräissä toisissa kisoissa olimme suunnistaneet aurinkoisessa säässä. Kisajärjestäjän pitää hakea rastit metsästä kisan jälkeen. Kun lähdin parituntiselle taipaleelleni hakemaan rastit, alkoi yllättäen sataa. Sade toi myös pimeyden tuntia aiemmin. Luin karttaa kuntoradan lampun valossa ja menin sitten metsään ulkomuistin varassa. Kerran kävin eräässä talossa kysymässä, saanko lukea karttaa heidän valossaan. Sade sulatti lopulta kartankin.

NIKO TORVELA, ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Espoon Kunnon puheenjohtaja

Sujuvaa etäopetusta OLEN KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN

opettaja Soukan koulusta. Oli hienoa huomata, kuinka ketterästi suuri, melkein 600 oppilaan alakoulumme siirtyi etäopetukseen maaliskuussa 2020. Tämä vaati kaikilta venymistä ja paukkumista, yhteistyö toimi!

Etäopetuksessa oppilaani varmasti pitivät siitä, että opettaja ei ollut niin kireä aamuisin. Kun erittäin aikaiset aamuheräämiset ja oman lapsen päiväkotiin viemiset jäivät pois, olin huomattavasti virkeämpi.

Ehdin myös hyvin juomaan aamukahvini, eikä kukaan tyhjentänyt kahvipannua nenäni edestä.

Hyvä hetki

Alkuvaikeuksien jälkeen tuntui mahtavalta, kun kaikki oppilaat tulivat opetushetkeen oikeaan aikaan. Vain harvoin kävi niin, että joku oppilas ei päässyt osallistumaan opetukseen tavalliseen vakioaikaan, mutta tällöin lisäopetusta pyydettiin kivasti.

Erityisen iloinen olin siitä, miten huoltajat olivat opetuksen tukena ja apuna. Erityiskiitos pienten oppilaiden huoltajille, ilman apuanne en olisi saanut etäyhteyksiä ja etäopetusta toimimaan!

JOHANNES RUOHO Soukan koulu

23

Taiteiden Espoo teksti Verna Julkunen

Sukellus rakkauden tunneliin Rakkaus, inhimillisyys ja toisista välittäminen eivät ehkä ole ensimmäisiä asioita, jotka tulevat mieleen kevyen liikenteen alikulkuväylästä.

ELLA TOMMILA / EMMA

J

uuri näiden sanomaa julistaa Akseli Leinosen taideteos Love, Love (Tunnel of Love) joka valmistui Leppävaaraan Alberganportin alikulkukäytävään. Teos voitti Leppävaaran katutaidekilpailun 2018 ja kuuluu EMMA-museon kokoelmiin.

Leinosen teos on rakennettu 18 metriä pitkään alikulkukäytävään ja se koostuu vaaleanpunaisista teräslevyistä ja levyjen taakse sijoitetuista led-valoista. Levyihin on leikattu tuhansittain sydämenmuotoisia reikiä.

– Päivällä erottuu teräslevyn pinkki, yöllä loistavat sydämenmuotoiset valot, Leinonen kertoo.

Sydän on universaalisti tuttu rakkauden symboli, paljon käytetty ja pinkkiin ­yhdistyessään jopa hieman banaali.

Kun sydämiä on teoksessa tuhansia, niistä muodostuukin merkkien meri, kuin jokin pinnan alta nouseva vesikasvi tai organismi. Kokija, tunnelin läpi kulkeva kävelijä, voi sukeltaa rakkauden mereen. Se tekee maanalaisesta ja monen mielestä jopa pelottavasta alikulkutunnelista elämyksen, johon voi liittää uusia omia merkityksiä.

Akseli Leinonen lähestyy taidetta tilallisesti ja teokset on suunniteltu tilaan.

Alikulkuväylän taideteoksessa loistavat pimeään aikaan sydämenmuotoiset valot.

Päiväsaikaan seinät ovat pinkit ja sydämet vaaleanharmaita.

Taiteen tekeminen on Leinoselle analyysia ja intuitiivista luovuutta yhdistävä prosessi, mutta hän ei valmista teoksiaan fyysisesti itse, vaan kuten arkkitehti, hän suunnittelee teoksen, ja muut toteuttavat sen. Leinonen on toteuttanut julkisen teoksen muun muassa Makasiinipuistoon Helsingin Töölönlahdelle.

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ LEHDESTÄ PUUTTUI?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Ikeaan. Vastausaika päättyy 31.8.2020.

Hänen teoksensa liittyvät aina ympäröivään tilaan, siihen, mitä elementtejä ympäristöstä löytyy. Hän haluaa tarjota teosten katselijoille eväitä ympäristön tarkkailuun.

– Haluan herättää ihmiset tarkkailemaan ympäristöään, löytämään siitä uusia merkityksiä, Leinonen sanoo.