Wieteri 2/2019

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2019

6 16

Terveyspalvelut: Kohti parempia asiakaskokemuksia tuorein välinein Kansainvälisyys on osa jokaisen espoolaisen arkea.

22 Kaupunkikuvan vaalija Christel Schalin haluaa, että Espoossa voidaan nauttia hyvästä rakennetusta ympäristöstä.

2 /2019

Miltä palvelumme näyttävät asiakkaan silmin?

ASIAKASKOKEMUS ON se kokonaisvaltainen tunne,

Mukana muutoksessa

Miten onnistuimme?

Ajankohtaista

Etuhintaan kuuntelemaan Espoo Sinfoniettaa!

06

Kädenjälki Viestintä on osa jokaisen työtä

Terveyspalveluissa asiakasta kuunnellaan uudella otteella.

20

Hetkinen Espoota

Meijeriin!

Apua saa kaupungin viestinnän ammattilaisilta.

Lasten kulttuurikeskus Auroraan kunnostettiin vuokrattava juhlatila.

14

22

Tiesitkö tämän?

Hyödynnä työkalut Erilaisia sähköisiä työvälineitä on tarjolla runsaasti – ne kannattaa ottaa käyttöön.

16

Kestävä Espoo

Kysymys & vastaus

Kaupunkikuvatoimikunta Mikä se on ja mitä se tekee?

23

Sattuu & tapahtuu

Kaupunki kansainvälistyy

Pysäköinti puhuttaa

Sivistystoimi teki oman kansainvälisyysohjelman.

Väärinpysäköinti synnyttää selityksiä.

19

24

Kuntalaisella töissä

Espoolaisopit Japaniin Minna Eväsoja lasten hyvinvoinnin lähettiläänä

Taiteiden Espoo

Taidetta päiväkodissa Kuvat ja värit lattioissa ohjaavat toimimaan ja tarinoimaan.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Anna Aho, Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

MATTI MATIKAINEN

03

08

joka asiakkaalle syntyy, kun hän käyttää palvelu­ jamme ja asioi kanssamme. Asiakaskokemukseen vaikuttavat tietenkin henkilökohtaiset kohtaamiset, mutta myös sähköiset palvelut, verkkosivut, toimi­ tilat, opasteet, esitteet ja monet muut asiat. Kyse ei ole siis pelkästään asiakaspalvelusta, vaan laajem­ masta kokonaisuudesta.

Meillä kaikilla on sekä hyviä että huonoja koke­ muksia erilaisista palveluista. Näitä kokemuksiamme meidän kannattaa peilata omaan palveluumme. ­Tarjoammeko asiakkaillemme sellaista palvelua kuin ­toivoisimme saavamme itsellemme tai läheisillemme?

Isossa organisaatiossa saattaa joskus käydä niin, että keskitymme vain omaan tehtäväämme. Silloin voi melkein huomaamatta hämärtyä se, miltä palve­ lujemme kokonaisuus näyttää asiakkaan silmin. Siksi on terveellistä hypätä välillä omasta roolista sivuun ja katsoa, millaisella polulla asiakkaamme kulkevat.

Koko ketjun saumaton toiminta on tärkeää.

Olemme sosiaali- ja terveyspalveluissa ryhtyneet kehittämään asiakaskokemusta koko henkilöstön voimin. Terveyspalvelut lähtivät liikkeelle ensimmäi­ senä ja muut palvelut hyppäävät mukaan tämän vuoden aikana. Haluamme ymmärtää asiakkaan näkökulmaa entistä paremmin. Sen kautta syntyy oivalluksia, joiden perusteella pystymme paranta­ maan asiakkaan kokemusta.

Kun saamme omat prosessimme sujuviksi ja kun asiakkaan asiat hoituvat mahdollisimman pitkälle kerralla kuntoon -periaatteen mukaisesti, myös oman työn tekeminen on mielekkäämpää. Lisäksi sivutuot­ teena syntyy kustannussäästöjä.

Asiakaskokemuksen kehittäminen on yhteispeliä.

Tervetuloa mukaan kehittämään entistä parempaa Espoota espoolaisille asiakkaillemme!

JUHA METSO Perusturvajohtaja

Ajankohtaista

TIETOA EDUISTA

Liikunta-, kulttuuri- ja lounasetu Eazybreakilla

Espoon kaupunki viestii somessa

HENKILÖSTÖN LIIKUNTA-, kulttuuri-

ja lounasetu maksetaan Eazybreakin mobiilimaksulla. Espoon kaupunki tukee henkilöstön lounasruokailua vuonna 2019 enintään kahdella eurolla lounasta kohden. Lounasedun saa työpäiviltä. Kult­ tuuri- ja liikuntaetu vuonna 2019 on 100 euroa.

Henkilöstöetujen käyttö on ilmaista ja niitä käytetään matkapuhelimella, joko Eazybreak-sovelluksella tai ilmaisella tekstiviestillä valitsemalla haluttu toimipaikka ja maksun summa.

Eazybreakin mobiilisetelit korvaavat henkilöstölounaan mak­ samisessa käytetyt keltaiset aterialipukkeet. Mobiiliseteleillä voit maksaa lounasruokailun kaikissa palveluun rekisteröityneissä ravintoloissa. Keltaisia lounaslipukkeita voi käyttää toukokuun ­loppuun 2019 asti. Jos keltaisia lounaslipukkeita jää yli, asiointi­ pisteet lunastavat ne samaan hintaan takaisin kesäkuun ­ loppuun asti.

Vaaleanpunaisten päiväkoti- ja koulu­lounaslipukkeiden käyttö jatkuu ennallaan.

Lisätietoa henkilöstöetujen käytöstä Essissä Henkilöstö > Henkilöstöedut tai eazybreak.com.

Etuhintaan konserttiin!

TAPIOLA SINFONIETTA tarjoaa

Espoon kaupungin henkilöstölle ­huikean mahdollisuuden päästä naut­ timaan sen konserteista alle puoleen­ ­hintaan konserttikaudella 2019–2020.

• Kertalippu 12 € (norm. 25 €) • Platinasarjan koko kauden kausi­ kortti 150 € (norm. 310 €) • Kultasarjan koko kauden kausikortti 90 € (norm. 187 €) • Hopeasarjan koko kauden kausikortti 80 € (norm. 150 €) Nyt kannattaa olla liikkeellä, sillä kausi­ korttien myyntiaika päättyy 8.8.2019.

Kertalippuja on myynnissä vuoden ajan, 14.5.2020 asti. Tapiola Sinfo­ niettan konserttikauden teemana on

• • • •

Facebook @Espoonkaupunki Twitter @EspooEsbo Instagram @Espoonkaupunki YouTube: Espoon kaupunki

Lista kaikista kaupungin ­toimijoiden sometileistä löytyy nettisivuilta espoo.fi/some #espoo #esbo #espoohetki Voit ottaa yhteyttä Nina Elfvengreniin konsernihallinnon viestinnässä, jos • tarvitset apua yksikkösi some-viestinnän kehittämiseen • kaipaat sparrausta viestintätai markkinointikampanjan toteuttamiseen somessa • haluat vinkkejä oman asian­ tuntijatilisi avaamiseksi tai ­aktivoimiseksi.

­ lassista uudella twistillä, ja luvassa ­on K matkoja elokuvallisuuden, eri musiikki­ perinteiden ja teosharvinaisuuksien maailmoihin.

Henkilöstölippuja myydään Lippu­ pisteen myyntipisteissä, muun muassa Espoon asiointipisteissä. Hintaan lisä­ tään Lippupisteen palvelumaksu, joka kausikorteisa on 0,40 €/konsertti + toi­ mitusmaksu 2 € ja kertalipuissa 1,50 €/ lippu + toimitusmaksu 2 €. Lippuja lunastettaessa on esitettävä voimassa oleva Espoon kaupungin henkilökortti.

Etu on henkilökohtainen, eli yhteen konserttiin voi ostaa alennettuun hin­ taan yhden kertalipun. Samoin kausi­ kortteja on tarjolla yksi asiakasta kohti.

3

165 OLLI HÄKÄMIES

LUKU AVATTUNA

Granlund Manager -ohjelman avulla tehdään toimitiloja koskevat vikailmoitukset.

PALVELU TUTUKSI

Granlund Manager NHL-tason manageri Espoon palveluksessa?

ESPOON KAUPUNGIN työntekijä: Mitä teet, jos sähköpistoke

Löydät Granlund Managerin Essin Työkalut-osiosta.

Klikkaa Siirry työkaluun -nappulaa ja pääset täyttämään palvelupyyntölomakkeen.

ei toimi, lamppu on palanut tai roskia on niin paljon, etteivät ne mahdu minnekään? Saatat tarvita Granlund Manageria (GM). ­ Mutta mikä se oikein on?

GM on huoltokirjaohjelma Essissä. Sen avulla voit tehdä toimi­ tiloja ja kiinteistöjä koskevia vikailmoituksia ja palvelupyyntöjä.

Olipa asia miten pieneltä tuntuva tahansa, sinun ei tarvitse miettiä kenelle se kuuluu tai etsiä kiinteistönhoidon yhteystietoja.

Täytät vain GM-palvelupyyntölomakkeen ja laitat asian eteenpäin.

Kun pyyntö on laitettu järjestelmään, rakennuksen kiinteistön­ hoitaja lukee sen ja ottaa käsittelyyn. Hän päättää, tekeekö työn itse vai tarvitaanko siihen kunnossapidon apua.

Palvelupyyntö otetaan käsittelyyn alle kahdessa päivässä sen lähettämisestä. Työn valmistumisaikataulu riippuu muun muassa tarvikkeiden tai varaosien saannista tai mahdollisen yhteistyö­ kumppanin aikataulusta. Kiinteistönhoitaja kuittaa pyynnön val­ miiksi vasta sitten, kun työ on tehty.

Muista kuitenkin, että kiireelliset asiat, kuten vesivuodot ja ikku­ noiden rikkoutumiset, pitää aina ilmoittaa puhelimitse rakennuksen omalle kiinteistönhoitajalle tai alueen palveluesimiehelle. Heidän numeronsa löytyvät myös Granlund Managerista, sivun oikeasta reunasta.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

Kesällä saaristoon

ESPOOLLA ON noin 58 kilo-

metriä rantaviivaa ja sen edustalla 165 saarta. Rantaraitti ja saaristo tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia ulkoiluun ja virkistykseen.

Saaristoon pääsee tutustumaan neljällä eri saaristovenereitillä. Mantereen puolella kyytiin voi hypätä kahdeksassa eri satamassa. Viime vuonna saaristoveneillä oli yli 41 000 matkustajaa.

Espoon kaupungilla on 12 ulkoilusaarta, joista monet on varustettu ulkoilijoita ja telttailijoita varten. Viiteen näistä saarista pääsee saaristoveneyhteydellä. Ulkoilusaarissa on laiturit, keittokatokset ja wc:t.

Kaupunki kuljettaa näille saarille polttopuut sekä hoitaa ­jätehuollon. Osa saarista on valvottuja.

Lue lisää espoo.fi/ saaristoliikenne

Ajankohtaista Leppävaaran ammattikoulun ompelu­ linjalta valmistuneet keväällä 1968.

Kuva KAMUn arkistosta.

TIKUSTA ASIAA

Tietoa ja tarinoita Espoosta KAMUN ELI Espoon kaupunginmuseon

kokoelmahallintajärjestelmässä Kaukossa on tällä hetkellä 193 000 erilaista espoolaisuuteen liittyvää objektia. Tämä tarkoittaa, että museon kokoelma on valtava aarrearkku täynnä erilaisia esineitä, kuva-aineistoja, asiakirjoja, karttoja sekä rakennettuun

ympäristöön ja arkeologiaan liittyvää tietoa Espoosta.

Tallennamme museon kokoelmaan ­jatkuvasti uusia aineistoja, eli kuvaamme esineen tai skannaamme dokumentin ja kirjoitamme Kaukoon tiedot. Viime vuonna otimme museon kokoelmaan

­ simerkiksi Glimsin talon ja sen omistae jasuvun historiasta kertovia esineitä, valokuvia ja asiakirjoja, 40 mielenkiintoista pienoismallia espoolaisista rakennuksista ja harvinaisia valokuvavedoksia Otnäsin kartanon alueelta.

Dokumentoimme myös yhdessä ­kaupunkilaisten kanssa. Vuonna 2018 ­dokumentoimme Saaristomuseo Pentalan ensimmäistä toimintavuotta, tallensimme valokuvaamalla teekkaritempauksen, jonka tavoitteena oli Otaniemen Alkon tyhjennys sekä dokumentoimme Heikintorin nykytilan kauppakeskuksen 50vuotispäivänä.

Pienen kurkistuksen kokoelmaan voi tehdä verkkopalvelu Finnan kautta.

Osoitteesta ekm.finna.fi löytyy tällä hetkellä 4 500 kohdetta museon kokoelmasta. Kaupunginmuseo KAMUn julkaisemat kuvat ovat vapaasti käytettävissä.

Uusin Finnan kokonaisuus esittelee Kauklahden lasitehtaan kokoelmia, kuvia tehtaan tuotteista ja valokuvia tehtaan toiminnasta. Työ kokoelman jakamisessa kaikkien käyttöön Finnan kautta on vielä alussa, mutta avaamme kaupungin­ museossa jatkuvasti uusia mielenkiintoisia kokoelmakokonaisuuksia espoolaisten tutkittavaksi.

Videolla sairaanhoitajan vastaanotolle TERVEYSASEMILLA ON avattu sairaanhoi­

tajan videovastaanotto. Se on tarkoitettu ­päivystysluonteisiin asioihin, jotka eivät vaadi terveysasemalla tehtäviä toimenpiteitä. Se soveltuu siis hyvin esimerkiksi tarttuvia tau­ teja sairastaville. Ajanvaraus ja vastaanotto­ käynti hoituvat matkapuhelimella, tabletilla tai tietokoneella, jossa on kamera ja mikrofoni.

Helmi–maaliskuussa, kun palvelu aloitet­ tiin osassa terveysasemia, videovastaanotolla kävi 179 asiakasta, joiden vaivana oli taval­ lisesti flunssa tai vatsatauti. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä helppoon ja moderniin pal­ veluun, kun ei ole tarvinnut huonovointisena

lähteä terveysasemalle hakemaan sairaus­ lomatodistusta. ”Oli aivan kerta kaikkiaan suurenmoista huomata, että minun ei tarvitsekaan lähteä terveysasemalle, vaan voin varata video­­ajan. Hienoa palvelua! Systeemin järkeistämistä ja varojen kohdistamista oikeaan ­osoitteeseen.”

– Henkilöstön näkökulmasta uusi palvelu on kiinnostava ja helppokäyttöinen, askel kohti nykypäivää, kertoo osastonhoitaja Jaana Luomala Samarian terveysasemalta.

Poissaolotilastoista seurataan, missä määrin videovastaanotot ja tartuntatauti­

potilaiden hoitaminen etänä vähentävät päivystävien sairaanhoitajien sairastumista.

Asiakkaat voivat varata videovastaan­ ottoajan osoitteesta espoo.fi/e-terveysasema.

Samasta osoitteesta voi varata ajan myös perinteiseen paikan päällä tapahtuvaan päivystykseen.

5

Kädenjälki

teksti Pi Mäkilä kuva Iiro Immonen

Viestit perille yhteisvoimin Teknisessä ja ympäristötoimessa tiedetään, että viestintään tarvitaan yhteistyötä.

M

aailma on täynnä viestejä.

Siksi ei ole yhdentekevää, mitä teknisessä ja ympä­ ristötoimessa työskentele­ vän projektinjohtaja Antti Mäkisen työpöydälle kulkeneessa tiedote­ luonnoksessa lukee.

– Tämän tiedotteen kärki kaipaa vielä terävöittämistä. Kaupungin kannalta olisi parempi, jos heti alussa kerrottaisiin jotain uutta ja aidosti kiinnostavaa, Antti ehdot­ taa kollegoilleen, markkinointipäällikkö Marjut Gerkmanille ja tonttipäällikkö Hilkka Julkuselle.

Kaikki kolme ovat yhtä mieltä siitä, ­ että oikeanlaisen viestin lähettäminen on tärkeää.

– Jos me emme kaupunkina viesti omasta näkökulmastamme tärkeitä asi­ oita, joku muu viestii meidän puoles­ tamme. ­Tällöin näkökulma ei välttämättä ole ­kaupungin kannalta paras mahdolli­ nen, Hilkka pohtii.

Kaupungin tehtävänä on tarjota tietoa läpinäkyvästi ja avoimesti asukkailleen.

Veronmaksajilla on oikeus tietää, mihin heidän maksamiaan veroja käytetään, ja viestinnällä on keskeinen rooli luottamuk­ sen vahvistamisessa.

– Meidän roolimme viestijänä on hie­ man erilainen kuin esimerkiksi ­yrityksessä.

Yhtenä tehtävänämme on toki myydä kau­ pungin maata, mutta sen lisäksi on tärkeää, että annamme itsestämme positiivisen kuvan ulospäin, Hilkka jatkaa.

Viestintä on myös markkinointia Viestinnällä on keskeinen rooli TYT:n yksiköille, sillä se auttaa yrityksiä ja ihmi­

siä löytämään uudet tontit ja asuinalueet.

– Jos kaupunkihankkeista, rakennus­ hankkeista ja aluekehityshankkeista ei viestitä, niitä ei löydetä. Esimerkiksi ­Finnoo on täysin uusi alue, ja sitä täy­ tyy tehdä tunnetuksi, jotta ihmiset tietä­ vät, millaisia mahdollisuuksia alueella on, ­Marjut kertoo.

Hilkka muistuttaa, että monilla alueilla tontit käyvät kaupaksi ilman suurempaa markkinointiakin.

– Mutta jos haluamme esimerkiksi juuri Finnooseen maan parhaat ja kiinnosta­ vimmat toimijat, meidän on pakko viestiä ja markkinoida aluetta tehokkaasti, hän sanoo.

Antti muistuttaa, että viestinnällä on tarkka rooli siinä, että kaikkien alueiden kehittämistä koskevasta viestinnästä huolehditaan.

– Metro ja Raide-Jokeri ovat muutta­ neet asetelmaa siihen suuntaan, että moni asia pohjautuu niihin. Silti kaikki alueet täytyy huomioida, ja kaikilla alueilla on omat erityispiirteensä, hän lisää.

Ammattilainen katsoo kokonaisuutta Viestintä kuuluu periaatteessa nykyisin kaikille, vaikka joukossa toimiikin myös viestinnän ammattilaisia. Heillä on kuiten­ kin erityinen asiantuntijarooli.

– Kaikki tapahtuu viestinnän ja vuoro­ vaikutuksen kautta. Viestintää tekevät eivät ole enää pelkkiä tiedotteiden kirjoit­ tajia, vaan myös valmentajia ja asiantun­ tijoita. Toki meillä pitää olla uutisnenää, mutta lisäksi tässä täytyy osata etsiä eri­ laisia uusia keinoja, jotta voimme toimia

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

ketterästi eri sidosryhmien kanssa, Marjut kertoo.

Usein se, miten hyvin ulkoinen vies­ tintä onnistuu, riippuu sisäisestä viestin­ nästä.

– Esimerkiksi Tapiolan bussiterminaa­ lin avajaisia juhlittiin kahdesti, ja saimme valtavasti positiivista näkyvyyttä asialle.

Tapahtumien taustalle mahtui kuitenkin valtavasti sekä ulkoista että sisäistä vies­ tintää, Antti sanoo.

Marjut huomauttaa, että viestinnän ammattilaisen työssä on tärkeintä se, että osaa hahmottaa kokonaisuuden. Siksi on olennaista, että viestintä on osa johtamis­ järjestelmää.

– Asiantuntijat katsovat omaa alaansa.

Viestintäihmisen tehtävänä on liimata palaset yhteen ja katsoa, ettei ulospäin lähde ristiriitaisia viestejä tai viestejä, jotka ymmärretään väärin. Hänen tehtävänään on varmistaa, että sisältö tukee koko toi­ mialan ja kaupungin näkökulmaa ja tavoit­ teita, hän lisää.

Kolmikko muistuttaa, että usein viestijä joutuu myös ikävän tilanteen eteen.

– Usein tehtäväni on sanoa, että julkais­ tavaksi tarkoitettu sisältö vaatii vielä työs­ tämistä tai että materiaalin visualisointi kaipaa vielä ammattilaisen kättä, Marjut kertoo.

Espoolla on paljon tavoitteita, joita me voimme edistää viestinnän avulla. Me teemme asioita näkyviksi, Hilkka Julkunen, Antti Mäkinen ja Marjut Gerkman kertovat.

Ketterä viestijä Ideat kulkevat TYT:ssä helposti eteenpäin, sillä ketteryyteen on panostettu vahvasti.

Viestintä on ennen kaikkea johdon kumppani ja tiiviissä vuorovaikutuksessa tämän kanssa.

Yhtenäiset ja avoimet viestintäkäytännöt ovat auttaneet kehittämään viestintää entisestään.

Apua saa kysyä

Runsaudenpulaa uutisista

TYT:ssä viestinnän ammattilaisia työskentelee sekä esikunnassa että tulosyksiköissä. Jos viestintää ei ehdi tai osaa miettiä omassa perustyössään, siihen saa apua ja sparrausta. Toimialan viestintää on kehitetty paljon etenkin viimeisen vuoden aikana. Viestinnän lisääminen ja markkinoinnin kehittäminen on ollut varsinkin johdon toive.

Espoossa rakennetaan valtavasti, joten jokaisen uuden rakennushankkeen käynnistäminen ei ole uutinen samalla tavalla kuin pienemmissä kunnissa.

Viestintäkanavia ja -keinoja on silti runsaasti tarjolla pienempiinkin asioihin. Viestintäammattilaisten tehtävänä on auttaa oikeiden keinojen valinnassa.

7

Mukana muutoksessa

Terveyspalvelujen henkilöstö perehtyi keväällä asiakaspolkuun.

Kehityskohteita ja ratkaisuideoita syntyi jo valmennuksen aikana.

Tavoitteena on, että niitä syntyy myös työn lomassa, asiakaskokemusprojektin jälkeen.

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

Kuuntele ja kysy Miten asiakas kokee palvelun? Tätä selvitetään nyt terveyspalveluissa tuorein välinein, ja uusi toimintatapa leviää vähitellen koko sosiaalija terveystoimeen. teksti Marianna Salin kuvat Espoon kaupunki ja Roope Permanto

9

Asiakaskokemusprojektin alussa asiakkaat arvioivat käyntiään niin sanottuina haamuasiakkaina ja heitä pyydettiin täyttämään käynnistään arviointilomake ja osallistumaan ryhmäkeskusteluihin.

Palvelupäällikkö Tuuli Mäkelä (vas.) rekrytoi keskustelijoita suun terveydenhuollon asiakkaista.

– Oli ihan hämmästyttävää, miten innostuneita ihmiset olivat osallistumaan. Ryhmät täyttyivät nopeasti.

Ä

lä oleta. Kysy. Tämä lienee kelpo ohje mihin tahansa ihmissuhteeseen, ja niin myös asiakassuhteeseen.

– Haluamme kannustaa asiakkaita kertomaan kokemuksistaan ja osallistumaan yhä enemmän palvelujen suunnitteluun, sanoo Espoon terveyspalve­ lujen asiakkuuspäällikkö Anna-Kaisa Saloranta. Hän vetää projektia, jossa pureudu­ taan siihen, miten asiakas kokee saamansa palvelun.

Terveyspalvelujen asiakkaita on jo haastateltu, ja heidän kokemuksiaan ja toi­ veitaan on kirjattu ylös. Projektin perim­ mäinen tavoite on kuitenkin se, että tietoa asiakaskokemuksesta virtaa sisään jatku­ vasti jokaisen työntekijän kautta ja tuo tieto leviää koko yksikköön.

– Toivon, että asiakaskokemuksesta ­tulee henkilöstölle jokapäiväinen puheen­ aihe ja että erityisesti esimiehet muistavat pitää keskustelua yllä, sanoo terveyspalve­ lujen johtaja Sanna Svahn.

Tueksi työkalut – asiakassegmentit ja -polut Jotta asiakaskokemuksesta tulisi pysyvä puheenaihe, siitä puhumisen pitäisi olla helppoa. Siksi projektissa muotoiltiin käsitteitä, jotka voivat auttaa henkilöstöä jäsentämään asiakaskokemusta. Urakka alkoi työpajoista, joihin terveyspalvelujen asiantuntijat ja johto kokoontuivat viime vuoden lopulla.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

ASIAKASKOKEMUSTA TUKEVAT TYÖKALUT:

Asiakaslupaus = Mitä varten olemme olemassa – ”Osallistumme hyvinvointisi kehittämiseen” Asiakassegmentit = Keitä varten olemme olemassa Asiakaspolku = Kuinka toimimme

Kun asiakas saa helposti tietoa eri kanavista, ei aina tarvitse edes lähteä terveysasemalle, vaan asia saattaa hoitua jollain muulla tavalla.

– Kun asiakas sitten tulee terveysasemalle, tulisi vastaanotot hoitaa siten, että asiakas tietää lähtiessään, mikä on hoitosuunnitelma ja mitä seuraavaksi tapahtuu, sanoo terveysasematoiminnan asiantuntija Marjo Heikura (oik.).

Työryhmä pohti, millaisia asiakkaita terveyspalveluilla on, ja jakoi nämä neljään asiakassegmenttiin. Segmentit perustuvat asiakkaan terveydentilaan sekä siihen, ­miten hän pärjää arjessa niin sairaana kuin terveenäkin. Seuraavaksi työryhmä mää­ ritteli asiakaslupauksen sekä jäljitti asiak­ kaan kulkemaa polkua palvelupisteestä toi­ seen ja piirsi siitä karkean rungon. Vuoden alussa nämä työkalut esiteltiin terveys­ asemilla.

– Ensin valmennettiin esimiehet, ja asiakassegmenttejä, asiakaslupausta sekä asiakaspolkua tarkennettiin vielä valmen­ nusten yhteydessä. Sen jälkeen valmennet­ tiin koko henkilöstö, Anna-Kaisa kertoo.

Jokainen voi vaikuttaa koko asiakaspolkuun Sanna korostaa, että terveysasemilla ­pureudutaan asiakaskokemukseen toki jo nyt. Jokaisella on omat keinonsa tehdä työnsä sujuvasti ja kohdata asiakas ystä­ vällisesti.

– Asiakkaalle tärkeintä on usein se, että

tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, ja siitä me saamme paljon kiitosta. Se nousi esille myös asiakasryhmien haastatteluissa, Sanna kertoo.

Kohtaaminen terveysasemalla on kui­ tenkin vain yksi etappi pitkällä asiakas­ polulla. Asiakkaat hakevat tietoa, varaavat aikoja, etsivät parkkipaikkoja ja odottavat laboratoriotuloksia. Sannan mukaan lää­ käreillä ja sairaanhoitajilla on hyvät mah­ dollisuudet kerätä palautetta koko polusta.

Mutta kannattaako sellaista pyytää, kun ei ole mahdollisuutta vaikuttaa?

– Tuntuu, että projekti on otettu ilolla vastaan juuri siksi, että se tarjoaa kanavan, jonka kautta voi vaikuttaa. Jokainen voi nostaa esiin kehityskohteita ja omia ratkai­ suehdotuksiaan, Sanna sanoo. Ehdotukset voi yksinkertaisesti liimata post-it-lapuilla asiakaspolkua kuvaavaan julisteeseen, joka sijaitsee henkilöstön yhteisissä tiloissa, ja ne käsitellään terveysaseman paikalli­ sessa kokouksessa. Jos asia vaatii laajem­ paa huomiota, se jatkaa seuraavaan johto­ ryhmään tai vielä seuraavaan. >

11

Kuka sitten haluaa kehittää palveluja, kun työpäivä tuntuu jo valmiiksi melkoisen täydeltä?

Eroon turhasta odottelusta ja pallottelusta Paraskaan palautekanava ei aina johda uudistuksiin. Esimerkiksi osa asiakkaista ihmettelee, miksei terveysasioista voi keskustella sähköpostitse tai miksei asioita voi hoitaa puolison tai yli 14-vuotiaan lapsen puolesta ilman erillistä lupaa. ­Samaa voi harmitella henkilöstökin.

– Emme voi muuttaa tietosuojaan liittyviä säädöksiä, mutta voimme tarjota keinoja hoitaa asiat mahdollisimman helposti ja viestiä näistä keinoista selkeästi. Myös se vaikuttaa asiakaskokemukseen, Tuuli Mäkelä toteaa. Hän toimii palvelupäällikkönä suun terveydenhuollossa Pohjois-­ Espoon alueella.

Suun terveydenhuolto lähti mukaan valmennuksiin keväällä hieman terveysasemien jälkeen. Tarkoituksensa on jatkaa projektia vielä ennen kesää avokun­toutusja mielenterveyspalveluissa sekä syksyllä vanhus-, perhe- ja sosiaalipalveluissa. Näin tulee katettua koko sosiaali- ja terveystoimi.

Sannan mukaan muista yksiköistä on ollut tarkkailijoita mukana projektissa sen alusta alkaen. Hän arvelee, että projektin käynnistämä keskustelu voisi ajan myötä myös lisätä yhteistyötä palvelujen laajassa verkostossa ja oikoa silläkin tavoin asiakaspolun mutkia.

– Asiakashan voi saada erinomaista palvelua kussakin yksikössä, mutta aikaa kuluu välissä odottamiseen ja pallotteluun, Sanna huomauttaa. Hän toivoo, että tule­ vaisuudessa esimerkiksi terveysaseman henkilöstö tietää yhä paremmin mitä tehdä, jos asiakas tarvitsee apua mielen­ terveys- tai päihdeongelmaan tai jos asiakasta vaivaakin yksinäisyys eikä flunssa.

Hyvinvoinnin ylläpidosta hyötyvät kaikki Projektin valmennuksissa nousi jo esille monenlaisia kehitysideoita, muun muassa keinoja, joilla voidaan ylläpitää hyvinvointia ja ehkäistä asiakkaan kannalta turhia käyntejä terveysasemalla. Palvelua sekin.

– Esimerkiksi allergian omahoito-ohjeet auttaisivat varmasti enemmän kauppakeskuksissa ja kirjastoissa kuin terveysasemilla, Anna-Kaisa toteaa.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

Kuka sitten haluaa kehittää palveluja, kun työpäivä tuntuu jo valmiiksi melkoisen täydeltä? Terveysasematoiminnan asiantuntija Marjo Heikura kertoo, että juuri tätä pohdittiin valmennuksessa, joka osui kiireisen influenssakauden keskelle.

– Ihmiset tulivat sellaiseen tulokseen, että jos teemme jotain paremmin, se on jostain lisäkäynnistä pois, ja sitä kautta tulee kiireeseenkin helpotus ja töitä on mukavampi tehdä.

Joustava jäsentely auttaa ajattelua

Projektissa muotoiltiin käsitteitä, jotka auttavat henkilöstöä jäsentämään asiakaskokemusta.

Mitä tarkoittaa hyvä palvelu? Yhdelle se tarkoittaa selkeitä hoito-ohjeita nettisivuilla ja satunnaista käyntiä terveysasemalla. Toiselle se tarkoittaa toistuvia käyntejä terveysasemalla, omahoidon harjoittelua yhdessä ammattilaisen kanssa ja säännöllistä apua kotona.

– Jos ihminen pärjää huonosti arjessa esimerkiksi fyysisten tai henkisten sairauksien vuoksi, hän voi tarvita apua pieneenkin asiaan ja usein. Tästä kertoo se, että noin 10 prosenttia terveyspalvelujen asiakkaista aiheuttaa noin 80 prosenttia kuluista, sanoo

terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn. Hän toivoo, että asiakaskokemusprojektissa määritellyt asiakassegmentit auttavat henkilöstöä tunnistamaan eri tyyppisiä asiakkaita, vaikkei segmenttejä liitetäkään potilastietoihin.

– Asiakassegmenteistä voi olla hyötyä omassa ajattelussa ja keskustelussa, kun ­mietimme, miten voisimme parhaiten palvella erilaisia asiakkaita, Sanna sanoo. Kutakin ­asiakasta kuvaava segmentti löytyy, kun punnitaan hänen terveydentilaansa ja toisaalta sitä, miten hän pärjää arjessa.

Sanna toivoo, että kukaan ei jämähdä segmentteihin liian pysyvästi edes omassa ajattelussaan, koska ne ovat monesti väliaikaisia.

– Esimerkiksi eniten hoitoa tarvitsevien segmentistä noin 70 prosenttia vaihtuu. ­Hankala elämäntilanne horjuttaa pärjäämistä ehkä vain väliaikaisesti, Sanna sanoo. Hänen mukaansa joustavaa asennetta ja ketteryyttä vaaditaan muutenkin terveyspalveluja kehitettäessä.

– Meidän on tärkeää olla liikkeessä, koska maailma muuttuu jatkuvasti. Ikäihmisten ja vieraskielisten osuus kasvaa, kustannukset kasvavat ja kaupungin tulot pienevät, Sanna luettelee. Digitalisaation kasvua hän pitää ennen kaikkea mahdollisuutena.

– Tämän vuoden aikana on tarkoitus, ­että koko henkilöstö kouluttautuu videovastaanoton pitämiseen ja todennäköisesti chat-­ palvelukin käynnistyy. Haluamme palvella asiakasta siinä kanavassa, joka sopii hänelle kussakin tilanteessa parhaiten.

Terveyspalvelujen johtaja Sanna Svahn ja asiakkuuspäällikkö Anna-Kaisa Saloranta toivovat, että asiakaskokemusta painottava projekti käynnistää ison muutoksen koko ajattelutavassa ja kulttuurissa: Asiakaskokemuksesta tulee arkinen puheenaihe ja asiakkaat osallistuvat palvelujen suunnitteluun. Näin toteutetaan Espoo-tarinaa.

13

teksti Paula Ristimäki ja Taina Vehviläinen

Teams on Espoon tiimityön keskus, joka kokoaa samaan paikkaan tiimin keskustelut ja tiedostot. Teamsiin voi kutsua myös kaupungin ulkopuolisia käyttäjiä. Muistiot voi tallentaa OneNoten muistioihin ja tehtävät Planneriin. Löydät OneNoten ja Plannerin uusien työtilojen etusivun lisäksi myös Teamsistä.

Kaikki työkalut käyttöön Kokosimme yhteen tärkeimmät Espoon kaupungilla käytössä olevat toimisto- ja viestintätyökalut, joista tuoreimpia on Microsoft Office 365 -paketti. Tartu rohkeasti uusiin ja jo tuttuihin välineisiin – kokeilemalla oppii!

UUDET SÄHKÖISET työtilat, jotka perustu-

vat Office 365 -työkaluihin, tulivat käyttöön Espoon kaupungille hyvin yksinkertaisesta syystä: aiemmin käytetty SharePoint 2010 oli tullut tiensä päähän.

– Vanhojen työtilojen toiminta oli ­hidasta ja kankeaa. Tärkein syy kaikista ­ oli kuitenkin se, että Microsoft ei enää tukenut niitä, listaa HR projektipäällikkö Marketta Ripatti.

Uusilla työkaluilla on sen sijaan paljon positiivisia puolia. Työskentely on mahdollista missä vain, missä on nettiyhteys.

Dokumenttien ja asioiden jakaminen on entistä helpompaa ja yhteis- ja ryhmätyö simppeliä, kun useampi ihminen voi muokata ­aineistoja yhtaikaa.

– Omalle työtilasivulleen voi myös poimia ne asiat, joita itse eniten käyttää.

Suosikit-komennolla useimmin käytetyt työkalut ovat heti nenän alla, Marketta sanoo.

Sähköisen työtila -paketin neljä keskeisintä työkalua ovat Teams (tiimityö),

Share­Point (dokumenttien hallinta), OneNote (muistioiden jako) ja Planner ­(tehtävien hallinta).

– Näistä kannattaa lähteä liikkeelle ja ottaa työkalut osaksi jokapäiväistä työn­ tekoa, Marketta kannustaa.

– Erittäin hyvä lisä näille on esimerkiksi Delve, joka on hakutyökaluna ihan omaa luokkaansa verrattuna vanhan Sharepoint 2010 hakuun: se hakee dokumentteja todella perusteellisesti kaikista mahdollisista tallennuspaikoista.

Hän mainitsee myös myöhemmin tänä vuonna tulevan työtilojen, ryhmien ja ­dokumenttien passivointimahdollisuuden.

Tällä konstilla ne työtilat, joita ei enää tarvita, voidaan passivoida eli poistaa käyttäjien näkyvistä. Ne jäävät silti vielä järjestelmään ja säilyvät, mutta eivät esimerkiksi näy hauissa.

Uusien työtilojen etusivulta pääset Opistoon, joka on ohje- ja tukisivusto työtilojen käyttöönottoon ja työtapojen kehittämiseen.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

SharePoint online on jatkossa erityisesti dokumentinhallinnan työkalu. Ryhmätyöskentely tapahtuu jatkossa Teamsissa.

Sharepoint, Teams, Planner ja OneNote löytyvät kaikki 9.4. julkaistujen uusien työtilojen etusivulta.

Yammer on yhteisöllinen viestintäväline, jossa voit keskustella työkavereidesi ja myös kaupungin ulkopuolisten kanssa.

Tiesitkö tämän?

OneDrive on henkilökohtaisten työtiedostojen tallennuspaikka. OneDrivessa voit jakaa tiedoston työkavereidesi kanssa ja muokata sitä yhdessä.

Skype for Busineksen pikaviestit ja online-kokoukset helpottavat yhteydenpitoa, vaikka työkaveri ei istuisikaan samassa tilassa kanssasi. Skypestä näet myös, milloin työkaverisi ovat tavoitettavissa. Kannattaa tilata kuulokkeet online-kokousten käyttömukavuuden lisäämiseksi.

Outlook-sähköpostin lisäksi näet Outlookin kalenterista, miten työkaverisi ovat tavoitettavissa. Kalenterista tavoitettavuustieto siirtyy automaattisesti näkyviin Skypeen. Outlookissa tehdään myös kokoushuoneiden tilavaraukset.

Delve auttaa järjestämään sinua kiinnostavia tietoja. Delve tietää, kenen kanssa ja minkä parissa työskentelet ja koostaa siitä merkityksellisimmän sisällön yhteen henkilökohtaiseen näkymään ja helpottaa O365-sisältöjen hakemista. Delven Tiedostot-välilehdellä näet vain sellaisia tiedostoja, joihin sinulla ja työkaverillasi molemmilla on käyttöoikeus yhteisessä työtilassa, OneDrivessa tai joita olette lähettäneet toisillenne sähköpostitse. Jos et ole jakanut tiedostoasi kenenkään kanssa, se ei näy muille kuin sinulle.

Essistä löydät yhteiset ohjeet ja lomakkeet sekä ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat. Essin etusivun vasemman yläkulman vohvelivalikkoa klikkaamalla löydät Espoon käytössä olevat Office365-ohjelmat.

Älypuhelimella O365ohjelmien käyttö on kätevintä kunkin ohjelman omalla mobiilisovelluksella.

15

Kestävä Espoo

teksti Tarja Västilä kuvat Mirja Mäkelä ja Salla Tiainen

Espoo paiskaa kättä maailman kanssa Sivistystoimessa on laadittu vuoteen 2021 ulottuva kansainvälisyysohjelma.

Se vastaa maailman muutoksiin.

K

ansainvälisen Espoon ikkunat ja ovet ovat globaalisti auki. Erityissuunnittelija Annika Forsténin mukaan vuorovaikutus maan rajojen yli on toiminut jo vuosia. − Kansainvälisyys tarjoaa mahdollisuuksia oivaltaa uutta ja ymmärtää maail-

maa. Voimme jakaa hyvää: suomalaisesta vahvasta koulutuksesta on tullut hittituote maailmalla. Voimme myös oppia muilta, kuten virolaisilta digiratkaisuja tai yhteisöllisyyttä Afrikan maista.

Espoon sivistystoimi on ensimmäinen toimiala, jossa on laadittu kansainvälisyysohjelma. Koko kaupungin yhteiset

f alents o Young T äkelä M Ebelin ja ja ir aiset M n a im o v usikylä.

Kisumun Onditi-U ja Sarah

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

kansainvälisyystavoitteet määritellään vuoden loppuun mennessä.

Maailmankansalaisten kaupunki Espoo on mukana kansainvälisillä areenoilla. Annikan mukaan verkostoituminen kannattaa: ympäri maailmaa on >

Vapaapäivänä tutustuttiin historialliseen kallio­muodostelmaan Kit Mikayihin, joka toi mieleen Leijonakuningas-elokuvan maisemat.

Etelä kohtaa pohjoisen ESPOOLAISTEN JA kenialaisten nuorten

Kisum un ko nsertis yhdist sa mu yi afrik siikkii kalais n sauma een ta ttoma paan sti my ös tan ssi.

Rump u

ryhm

ä har jo

ituks

issa.

musiikillisen yhteistyön juuret johtavat vuo­ teen 2016, jolloin monitoiminainen Sarah Onditi-Uusikylä oli kuvaamassa musiikki­ videotaan Keniassa. Hän sai idean.

– Lahjakkailla, köyhillä kenialaisnuorilla ei ole varaa panostaa musiikkiin. Mietin, että heille voisi järjestää Idols-tyyppisen mah­ dollisuuden. Palasin Suomeen ja aloin etsiä yhteistyökumppaneita.

Espoon kulttuuritoimi näytti vihreää valoa ja kaupungilta saatiin kehittämisrahaa.

Kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi hankki mukaan Espoon musiikkiopiston pop- ja jazzlinja Ebelin ja Gallen-Kallelan museon, joka oli luonteva kumppani. Taiteilija kun asui ja työskenteli aikoinaan Keniassa.

– Innostuin heti, kertoo linjanjohtaja, ­laulunopettaja Mirja Mäkelä Ebelistä.

Syntyi Young Talents of Kisumu -ryhmä.

Koe-esiintymisten jälkeen noin 50 nuorta laulajaa, räppäriä ja tanssijaa alkoi treenata: tähtäimessä oli esiintyminen Ebelin kanssa.

Sarah ohjasi nuoria Keniassa ja videopuheluin Espoosta. Ebelissä valmisteltiin yhteiskappa­ leita Mirjan ja rumpuopettaja Rami Eskelisen johdolla: esimerkiksi swahilinkielisiä kappa­ leita soinnutettiin.

Viime vuonna kuusi nuorta ja kaksi ­opettajaa Ebelistä lähti kymmenen päivän kulttuurinvaihtomatkalle. Seikkailu huipentui loppukonserttiin, jossa parikymmentä 10–25-vuotiasta kenialaista ja ebeliläiset esiin­ tyivät yli 200-päisen yleisön edessä.

Konsertissa kuultiin muun muassa Akseli ja Mary -räppi Gallen-Kallela-hengessä sekä Scandinavian Music Groupin biisi, jonka kenia­ laiset opettelivat korvakuulolta: Tahdon uudet silmät, joilla näen kauemmas…

Sarah toivoisi, että yhteistyö antaisi kenialaisnuorille eväitä tunnistaa lahjakkuu­ tensa ja kehittää sitä edelleen oman yhtei­ sönsä hyväksi.

– Toivottavasti projekti on kasvattanut nuorten itsetuntoa ja uskoa itseensä.

17

Kestävä Espoo

samoja haasteita, kuten ilmastonmuutos tai kaupungistuminen. Kaupunkien teot ovat ratkaisevia. − EU-sopimusten tai YK:n kestävän ­kehityksen agendan vaikutus yltää Espoo­ seenkin. Kansainvälisyys on elinehto ­menestykselle: olemme mukana rakentamassa kestävää maailmaa.

Digitalisaatio on tuonut muutoksia työelämään ja talouteen − ajan hermolla on pysyttävä. Kansainvälisiä osaajia tarvitaan yhä enemmän, ja valmiuksia pitää hioa ajoissa. − Varhaiskasvatuksesta alkaa kasvaminen maailmankansalaiseksi. Espoossa puhutaan yli 140 kieltä ja kaupunkilaiset tulevat eri puolilta maailmaa. Lapset ja nuoret oppivat ymmärtämään toiseutta ja kasvavat avarakatseisuuteen.

Arvot näyttävät suuntaa Ohjelma kirkastaa kokonaiskuvaa siitä, miten kansainvälisyystyöllä vastataan maailman muutokseen. Toiminnasta tulee tavoitteellista.

Espoossa puhutaan yli 140 kieltä ja kaupunkilaiset tulevat eri puolilta maailmaa.

­ spoon elinvoimaa. Sivistyksen merkitys E on korvaamaton, kulttuuri ja liikunta ovat jo itsessään kansainvälisiä kieliä.

Annikan mukaan kansainvälisen työn tahtotila lähtee Espoo-tarinasta. Arvot määrittävät: avoimuus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, ­inhimillisyys ja suvaitsevaisuus.

Arkista ymmärrystä joka päivä − Yhteistyössä on hyvä valita oikeat kansainväliset verkostot, verrokkikaupungit ja vaikuttamisväylät. Pyrimme yhdessä samaan suuntaan. Tarvitsemme ymmärrystä eri perinteistä, kulttuureista ja kielistä. Sivistystoimen työntekijöillä on tärkeä tehtävä yhteisöllisyyden luomisessa, mahdollisuuksien avaamisessa ja ymmärryksen lisäämisessä.

Tarkoitus on tuoda kansainvälisyys esille mahdollisuutena ja saattaa ihmisiä yhteen. Lisäksi pyritään luomaan yhteistyötä globaalin pohjoisen ja etelän välillä. − Sivistystoimi vahvistaa osaltaan

Kansainvälisyys toteutuu usealla eri ­tasolla, esimerkiksi asenteina, ymmärryksenä ja uskalluksena. − Kasvatus- ja opetusammattilaiset ­tekevät merkittävää työtä vahvistaessaan lasten ja nuorten taitoja arvostavaan kohtaamiseen. Myös liikunta, kulttuuri ja taide tarjoavat elämyksiä, jotka muuttavat asenteita ja tuovat uutta näkökulmaa, summaa Annika.

Kotikansainvälisyys puolestaan näkyy arjessa ja koko elämässä. Rajatkaan eivät kahlitse: vapaa liikkuvuus heijastuu opiskelijavaihtoon tai kansainväliseen yhteistyöhön.

Pikkuli opettaa tunnetaitoja ANIMAATIOHAHMO PIKKULI on ollut ­viime

Animaatiohahmo Pikkuli auttaa vuorovaikutustilanteissa, kun yhteistä äidinkieltä ei ole.

syksystä asti apuna opetettaessa 3–5-vuotiaille päiväkoti­lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä kansainvälisiä taitoja, kuten avarakatseisuutta ja ymmärrystä.

Ruusulinnan päiväkodin lapset perehtyvät Pikkuli-maailmaan digipäivänään ­viikoittain: ensin katsotaan jakso ­tv-sarjasta, sen jälkeen opetellaan erilaisia taitoja sovelluksen ja monikosketusnäytön avulla. Hahmot kommunikoivat mielikuvituskielellä, eleillä ja ilmeillä. ­Ruusulinnassa on paljon lapsia, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea.

– Lapset ovat innoissaan ja henkilö­kunnan digitaidot ovat kehittyneet, kerto-

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

vat varhaiskasvatuksen opettaja M ­ irjami Kemell ja lastenhoitaja Natalie Koivunen Ruusulinnasta.

– Jaksot herättävät tunteita, ­päivä­ko­dissakin tuttuja iloa, surua, kateutta, ­pettymystä ja kiukkua. Pikkulin avulla lapset oppivat sanoittamaan tunteitaan. Vuoro­ vaikutustaitojakin harjoitellaan, kuten yhteistyötä ja sovinnon tekemistä.

Natalie vastasi projektin edistymisestä ja arjen digivelhona teknisestä puolesta.

Sovellusten lataus ja asennus sekä nopea aikataulu ­vaativat taitoja ja kärsivällisyyttä.

Digikokeilu päättyy keväällä, mutta lapset ovat valmiita pikkuloimaan jatkossakin.

Kuntalaisella töissä teksti Arja Karasvirta kuva Roope Permanto

Hyvinvoinnin lähettiläänä Japanissa

­ M

inna Eväsoja kävi maaliskuussa Tokion lääketieteellisessä yliopistossa puhumassa lääkäreille ja terveysalan vaikuttajille Lapset puheeksi -keskustelun käytöstä ennaltaehkäisevissä palveluissa.

Japanissa ei ole neuvoloita tai koulutervey­ denhoitoa, joten on suuri haaste tunnistaa ajoissa ne perheet, joissa on ongelmia, väkivaltaa tai yksinäisyyttä. Heiltä puuttuvat keinot tukea perheitä ennen kuin huolista syntyy ongelmia.

Japanilaisiin lapsiin kohdistuvat väkivalta­ teot ovat karmaisevia ja aika yleisiä – yli 300 ­ lasta vuodessa kuolee väkivallan seurauksena.

– He kysyivät, miten tunnistamme perheet,

Nimi: Minna Eväsoja Tehtävänimike: Terveydenhoidon asiantuntija

joissa mahdollisesti käytetään väkivaltaa. ­Miten ottaa puheeksi vaikeita asioita kulttuurissa, jossa epäonnesta puhuminen on tabu, Minna kertoo.

Hän näkee, että Lapset puheeksi -keskustelun kehys helpottaa asioiden puheeksi ottamista myös Japanissa. Tulisi luoda luottamusta herät­tävä ja kiireetön ilmapiiri, kun perheitä tavataan. ­­Tärkeää on myös verkostoituminen muiden ­toimijoiden kanssa.

On pystyttävä arvioimaan a ­ iempia työtapoja kriittisesti ja tarvittaessa muuttamaan niitä.

– Ymmärsin siellä, miten hyvin meillä asiat ovat.

Meillä on neuvoloita ja kouluterveyden­hoitajia, joilla on mahdollisuus tukea lapsia ja perheitä ­silloin kun siihen on tarvetta, Minna ­toteaa.

19

Hetkinen Espoota

teksti Paula Ristimäki kuva Marjo Koivumäki

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

Aurora aikuisillekin LASTEN KULTTUURIKESKUS Aurora Espoon Järvenperässä on tutustumisen arvoinen paikka myös aikuisille.

Sen viehättävässä pihapiirissä on muun muassa kunnostettu upea Meijeri, josta oheinen kuva. Meijerin tiloja voi varata myös juhla- ja kokouskäyttöön. Pidä mielessä, kun tarvitset juhlapaikkaa!

Keittiöstä löytyy astiasto 50:lle ja 84 neliön saliin mahtuu pöytiin istumaan pöytämuodosta riippuen 22–60 henkeä. Lisäksi keittiön viereisessä salongissa on 16 pöytäpaikkaa.

Upean miljöön kruunaa historiallinen viereinen Träskändan puisto, joka houkuttelee virkistymään ja hengähtämään hetkeksi.

Lisätietoja osoitteesta kulttuuriespoo.fi.

Lasten kulttuurikeskus Aurora löytyy myös Facebookista ja Instagramista.

Meijerin varauksia vastaanottaa muun muassa asiakaspalveluneuvoja Tuija Lustig.

Varaukset: asiakaspalvelu, puh.09 8168 3364, aurora.tilat@espoo.fi

21

Kysymys & vastaus

teksti Paula Ristimäki kuva Roope Permanto

Mikä on kaupunkikuvatoimikunta?

Espoon kaupungin työntekijät saivat esittää kysymyksiä kaupunkikuvatoimikunnalle. Eniten kiinnosti, mikä toimikunta oikeastaan on ja mitä se tekee. Kaupunkikuvatoimikunnan puheenjohtaja Christel Schalin vastaa.

Mitä kaupunkikuvatoimikunta tekee? Kaupunkikuvatoimikunta on lausunnon antaja rakennusval­ vontakeskuksessa. Maankäyttöja rakennuslaki sanoo, että raken­ nuksen tulee soveltua rakennet­ tuun ympäristöön ja maisemaan, ja myös täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset.

Kaupunkikuvatoimikunta arvioi, toteutuuko tämä.

Kaikkiaan työmme on palvel­ la kaupunkilaisia, jotta kaikilla olisi mahdollisuus nauttia hyväs­ tä ja laadukkaasta rakennetusta ympäristöstä. Uudet rakennus­ kohteet vaikuttavat tähän olen­ naisesti.

Milloin kaupunkikuvatoimi­ kunnan näkemystä tarvitaan?

Toimikunta käy läpi kaikki ­rakennuslautakunnan päätettä­ väksi menevät hankkeet. Yleen­ sä nämä ovat laajuudeltaan yli 2 000 m2. Lisäksi käsittelemme julkisten rakennusten, esimer­ kiksi erityisasumisen ja päivä­ kotien rakennussuunnitelmat.

Kaupunkikuvatoimikunta antaa lausuntonsa yleensä aina ennen varsinaista lupakäsitte­ lyä. Näin lausunnoilla voidaan ohjata hankkeita heti alusta alkaen oikeaan suuntaan.

Ketä kaupunkikuvatoimikuntaan kuuluu?

Toimikunnan puheenjohtajana toimii rakennusvalvonnan lupapäällikkö ja sihteerinä kaupunkikuva-arkkitehti.

Lisäksi mukana ovat rakennuslautakunnan, kaupunki­ suunnittelukeskuksen ja tilapalveluiden edustajat sekä kaksi asiantuntijajäsentä, jotka ovat pääkaupunkiseudul­ la toimivia tunnettuja ammatissa toimivia arkkitehteja.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2019

Millainen on hyvä kaupunki­ kuva? Kauneus on katsojan ­silmissä, sanotaan. On kuitenkin olemassa tiettyjä yleisiä kritee­ rejä, joita seuraamme.

Vastaako suunniteltu raken­ nushanke asemakaavan reuna­ ehtoja esimerkiksi julkisivumate­ riaalien, korkeuden, sijoituksen osalta? Onko hanke luonteva ympäristössään, kun katsotaan alueen muita rakennuksia? Jos kyseessä on suojelukohde, onko suojeluun liittyvät asiat huomioi­ tu? Onko rakennuksen piha suun­ niteltu viihtyisäksi ja vehreäksi?

Onko ulkoalueella istutettaviksi tai luonnontilassa säilytettäviksi määriteltyjä kohtia? Miten esteettömyys ja turvallisuus toteutuvat? Onko asuinkorttelis­ sa riittävästi leikki- ja virkistys­ aluetta? Kuinka ajo- ja kävely­ liikenne on eriytetty?

Mitä konkreettista on saatu aikaan?

Espoossa rakennetaan vilkkaasti, ja Länsimetron myötä meille on kehittymässä metroasemien ympärille tehokkaasti raken­ nettuja aluekeskuksia. Kaupunkikuvatoiminkunta on edistänyt asema­kaavoissa asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Rakentamisen korkeasuhdanteen aikana rakentajien ensi­ sijainen tavoite saattaa painottua muihin asioihin kuin kaupunki­ kuvan vaalimiseen ja hyvän rakennetun ympäristön syntymiseen.

Tässä kaupunkikuvatoimikunnalla on tärkeä tehtävä – hyvää ympäristöä voi syntyä samoilla aineksilla ja kustannuksilla­ hieman pidemmän ja aktiivisemman suunnitteluvaiheen kautta.

Rakennuslautakunta ja rakennusvalvontakeskus haluaa myös nostaa esiin ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutettuja rakennet­ tuun ympäristöön liittyviä tekoja jakamalla vuosittain HURRAAtunnustuspalkinnon. Viime vuonna palkinnon sai VÄRE eli Aaltoyliopiston uusi kampusrakennus.

Sattuu & tapahtuu

Puhelinlangat laulaa TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN asiakas-

palveluun tulevista palautteista suuri osa koskee viheralueita ja katuja. Vuodenajasta riippuu, mikä mietityttää eniten, mutta pysäköinti on vakioaihe – satoi tai paistoi.

Palautteissa on käytössä koko kirjo asiallisista pyynnöistä ja toimenpideehdotuksista kovasanaisiinkin kommentteihin. Eräs virhemaksun saanut loukkaantui niin, että soitti sen jälkeen kaksi–kolme kertaa viikossa parin vuoden ajan aina, kun näki jossain väärin pysäköidyn auton: ”Sain sakon – tuonkin on ­saatava!”

Moni saa pysäköintivirhemaksun mielestään ilman syytä: ”En häirinnyt ketään.” ”En nähnyt kieltokylttiä.” ”Minulla oli huoltoajokyltti.” ”Pysäköin siellä, missä muutkin pysäköivät.” ”Tällä alueella ei vain ole yhtään paikkaa, mihin voisi pysäköidä.” ”Olin töissä siellä – olin töissä, ei silloin voi saada virhemaksua, minulla oli syy olla siellä.” ”Ihan vähän vain ajoin puiston puolelle.

Asuntovaunu mahtui siihen oikein hyvin.”

Vääryyttä koettiin myös tapauksessa, jossa auto oli 24h-paikalla kolme ja puoli

kuukautta ja nyt se oli hinattu ­jonnekin.

Eräänä päivänä puhelinlangat lauloivat jälleen.

– Taasko tuli sinne asiakaspalveluun.

En minä teille halua – haluan puhua jonkun­kanssa, joka tietää!

– Tietää mitä?

– No pysäköinnistä tietenkin.

– Missä on ongelmia pysäköinnissä?

– Tapiolassa.

– Hmm, mikä Tapiolassa kiikastaa?

– No kun tuossa tiellä on autoja. Niitä ei saa olla siinä. Ymmärrättekö te? AUTOJA! Tehkää jotain.

Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu

Hyvä hetki

Ystävällisyys ilahdutti ERÄÄNÄ LUMISENA aamuna me perhe-

hoidon sosiaalityöntekijät olimme menossa kotikäynnille. Mukana meillä oli Lempi-leijona, joka oli tutustumassa uuteen kotiinsa.

Osoitetta oli vaikea löytää, sillä lumi oli peittänyt talojen numerot.

Vihdoin talo löytyi. Pihalla näimme, että taloa remontoitiin. Emme olleet tienneet ­asiasta. Soitimme kuitenkin ovikelloa. Oven avasi vieraannäköinen, hämmästynyt mies.

– Oletteko remontoimassa, kysyimme.

Mies nyökkäsi ja kysyi, olimmeko sopineet jostain. Kerroimme, että olimme sopineet kotikäynnistä, samalla kun ymmärsimme olevamme väärällä talolla.

Meitä nolostutti, nauratti ja anteeksi pyydellen totesimme, että nyt onkin väärä talo kyseessä. Mies kehotti iloisesti jättämään auton pihalleen parkkiin, vaikka viereiseen taloon olimmekin menossa. Ei sentään ehditty huutelemaan, keitä olimme.

SOSIAALITYÖNTEKIJÄ Petra Kopra Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, perhehoito

23

Taiteiden Espoo teksti Paula Ristimäki

Taiteesta tarinoiksi

O

lemme juuri remontoidun Kivi­ miehen päiväkodin nassikkapaini­ huoneessa ja ihastelemme seinien maalauksia.

– Tai oikeastaan tämä on monitoimitila, tarkentaa varhaiskasvatusyksikön johtaja Marja Saarentaus-Mero.

– Täällä liikutaan, musisoidaan ja välillä rauhoitutaan. Seinät kuvineen innostavat myös tarinankerrontaan.

Tarinanjuurta päiväkodin tiloissa on runsaasti. Sen lattia- ja seinägrafiikat on toteutettu yhdessä graafikko Armi Tevan kanssa, ja tuloksena lattioilla leviävät kukka­kedot ja vedenalainen maailma.

EMMA, Espoon modernin taiteen ­museo toimii asiantuntijana Espoon kau­ pungin taidehankkeissa, ja myös Kivimie­ hen päiväkodin taiteilija on valittu EMMAn ehdotuksesta. Ratkaisevassa roolissa oli arkkitehti Anssi Lauttia, jolle oli tärkeää saada taide osaksi päiväkodin arkea.

Päiväkodissa on kaksi kerrosta, joilla kummallakin on oma värikoodinsa.

– Alempi kerros on se merellinen maa­ ilma, siellä on ihania sinisen ja turkoo­ sin sävyjä ja lattioiden kuvissa esimerkiksi ­kalaparvia ja simpukoita, Marja kertoo.

Näiden taideteosten mukaan on

ROOPE PERMANTO

Taide kuuluu kaikille, myös kaikkein pienimmille. Kivimiehen päiväkoti on hyvä esimerkki siitä, miten taiteesta voi nauttia monella tavalla ja miten taide synnyttää lisää taidetta.

– Nassikkapainihuoneen kuvat innostavat kertomaan tarinoita, sanoo Marja Saarentaus-Mero.

­ imetty myös alakerran päiväkotiryhmät. n Turkooseissa maisemissa majaa pitävät Pikkukalat-, Meritähdet- ja Simpukat-ryh­ mät. Ylemmän kerroksen tiloissa on läm­ pimän oranssin ja punaisen sävyjä. Siellä lattioilla kukkivat mansikat ja voikukat ja pari lintuakin vartioi lasten naulakkoon ­jätettyjä vaatteita.

Marjan mukaan päiväkodin lattioiden ja seinien upeilla kuvilla on myös ihan käy­ tännön tehtäviä.

– Pienet lapset pystyvät niiden perus­ teella tunnistamaan, missä ovat oman ­ryhmän tilat. Kun tullaan esimerkiksi ­punanokkaisten lintujen luo, niin ollaan juuri sen minun naulakkoni kohdalla.

Kivimiehen päiväkodin lapsilla on ­käytössään myös liikuntatila, jonka lattian taideteos on pieni polkujen verkosto. Se houkuttaa hyppimään kuviolta toiselle ja keksimään uusia reittejä ja leikkejä.

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ LEHDESTÄ PUUTTUI?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 28.6.2019.

Liikuntatilassa on myös koko talon ­ urjin paikka. Entisen konehallin lattian h alle rakennettu rasvamonttu on muutettu sinisen valaan kodiksi. Valaistun teoksen päällä on panssarilasi, jonka päällä voi kä­ vellä ja ihmetellä alla piileskelevää otusta.

– On hienoa katsella, kun pienimmät lapset lähestyvät tätä varovasti, kurkki­ vat ensin lasin läpi alas ja sitten kokeilevat ­jalallaan astua lasin päälle. Lopulta samat lapset juoksevat villisti edestakaisin lasin päällä hurjan innostuneina, Marja kuvailee.

Hän on nähnyt päiväkodin taideteokset jo luonnosvaiheessa ja ihastunut niihin heti silloin. Silti ne jaksavat ilahduttaa ­lasten lisäksi niin Marjaa kuin muutakin henkilökuntaa päivittäin.

– Me ajattelemme niin, että nassikka­ painihuonetta lukuun ottamatta meillä on arvotaidetta lattioissa ja sitten toisenlaista, lasten itse tekemää arvotaidetta seinillä.

OIKAISU

Toisin kuin Wieterissä 1/2019 mainittiin, Sauna­lahden koulussa olevaa Maija Louekarin työtä Tiedonjyviä ei omista Espoon kaupunki, vaan EMMA – Espoon modernin taiteen museo. Teoksen valitsivat kouluun EMMAn asiantuntijat.