Wieteri 2/2018

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2018

6

Yhä useampaa työtä tehdään yhdessä

16

Keinumäen koulu taklaa haasteet puhumalla

22 Osallistumisen onni Ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka kannustaa espoolaisia löytämään arjen valopilkut

12

pitkä wieteri

palstat

Osaaminen, luonto ja elämänlaatu houkuttelevat, mutta tarvitaan myös kaavoitusta, infraa ja joukkoliikennettä.

ESPOON ENSIMMÄINEN arvo on asukas- ja asiakas-

3 terveiset 14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 kysymys & vastaus,

sattuu ja tapahtuu 24 kestävä kehitys, kilpailu

16

virtaa työhön

Työ hallinnassa Elämä lyö leimansa Keinumäen koulun arkeen – henkilöstö sen kuin viihtyy.

04

kädenjälki

Soten valinnanvapautta kokeillaan käytännössä Tapiolan kotihoidossa pilotoidaan mallia, jossa asiakas voi itse valita palveluntuottajansa.

06

24

Työn tavat ja ajat muuttuvat

Hyvinvointia ryhmässä

Yhä useampi palvelu tuotetaan yhteistyössä ja silloin, kun kaupunkilainen sitä tarvitsee.

Espoo järjestää työntekijöille valmennusta fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

ajassa

lähtöisyys. Päivittäisessä työssä ja asiakaspalvelussa jatkuva kehittäminen onkin jo arkipäivää. Espoolaiset odottavat meiltä laadukkaita, helposti saavutettavia palveluja heille sopiviin aikoihin. Uusien sähköisten palvelujen rakentaminen mahdollistaa joidenkin palvelujen siirtämisen verkkoon, mutta moni työ tehdään jatkossakin kuntalaisten kanssa kasvokkain.

Meiltä vaaditaan myös uudenlaista ajattelua, jotta pystymme kehittämään palvelujamme ja omaa työtämme asiakkaiden ja asukkaiden tarpeet huomioiden. Espoossa on tehty vuosien varrella paljon hyviä ja onnistuneita uudistuksia.

Espoo haluaa olla vastuullinen edelläkävijä, ja siksi uudistaminen, vanhojen toimintamallien kyseenalaistaminen sekä erilaisten kokeilujen mahdollistaminen ovat tärkeässä roolissa palveluja kehitettäessä. Muun muassa parhaillaan käynnissä olevassa kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa etsitään uusia työn tekemisen tapoja, jotka parantavat palvelujemme laatua, tuloksellisuutta ja tuottavuutta.

Tässä numerossa kerromme mm. kotihoidon pilotti­hankkeesta sekä tutustumme Palvelutorin eri toimijoiden ja koulujen yhteisölliseen tapaan tehdä työtä. Uusien toimintamallien omaksuminen voi viedä aikaa ja herättää kysymyksiä, mutta yhdessä kehittämällä pääsemme tuloksiin, jotka näkyvät positiivisesti asiakkaillekin.

JUKKA MÄKELÄ kaupunginjohtaja

kestävä kaupunki

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti • JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo • TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen • TUOTTAJA Diana Törnroos, Otavamedia OMA • TAITTO Liisa Seppo, Otavamedia OMA • PAINO PunaMusta • REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

ESPOOLAISET ODOTTAVAT MEILTÄ LAADUKKAITA, HELPOSTI SAAVUTETTAVIA PALVELUJA HEILLE SOPIVIIN AIKOIHIN.

KIMMO BRANDT

2/2018

Espoo vetää yrityksiä

Uusia tuulia palvelujen kehittämiseen – ”City as a Service”

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Alennuslippuja IskelmäKesäfestivaaleihin ISKELMÄKESÄ JÄRJESTETÄÄN tänä

kesänä ensimmäistä kertaa Espoossa.

Tapiolan Kulttuuriaukiolla 27.–28.7. pidettävän festivaalin tähtinä nähdään kattava joukko Suomen iskelmätaivaan ykkösartisteja, mm. Anna Eriksson, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Laura Voutilainen sekä Lauri Tähkä. Tapahtuman ikäraja on 18 vuotta. Konsertit alkavat molempina päivinä klo 17.

Kaupungin työntekijät voivat ostaa ­lippuja tarjoushintaan Ticketmasterin verkkokaupasta www.ticketmaster.fi.

Yhden päivän lippu maksaa 35 euroa ja kahden päivän lippu 59 euroa. Kun valitset kaupassa tapahtuman kohdalla ”Osta lippuja”, syötä kohtaan ”Espoon kaupungin työntekijät” koodi ISKELMAESPOO18.

Muutoksia virka- ja työehtosopimukseen UUSI KVTES on tullut voimaan 1.2.2018 ja

tuonut mukanaan olennaisia muutoksia.

Tilapäisen hoitovapaan ikäraja on muuttunut: oikeus koskee nyt alle 12vuo­tiaan lapsen hoidon järjestämistä tai hoitamista. Oikeus koski aiemmin alle 10-vuo­tiasta lasta.

Isyysvapaan palkallinen osuus on ­pidentynyt 6 arkipäivästä 12 arkipäivään.

Palkkoihin tuli yleiskorotus 1.5.2018

TAUON PAIKKA

alkaen. Palkkaa korotettiin 1,25 prosentilla, ­ jos tehtäväkohtakohtainen palkka on vähintään ­ 2 080 euroa 30.4.2018. Jos tehtäväkohtainen palkka on alle 2 080 euroa, palkkaa korotettiin 26 eurolla kuukaudessa.

37 h 30 min viikoittaista työaikaa tekevien työaika pitenee 7.5.2018 lukien 38 tuntiin 15 minuuttiin. Nämä työntekijät saivat tehtävä­ kohtaiseen palkkaansa erillisen, 2,4 %:n ­korotuksen 1.5.2018 lukien.

w Varmista työ1si flo TYÖN JATKUVA

euttaa keskeytyminen aih tta paitsi tehottomuu muistin myös stressiä ja Kaikkeen kuormittumista. a, mutta et voi itse vaikutta it. Näillä moneen asiaan vo an työsi keinoin edistät om tä: yt keskeytymättömy

hköpostistasi. viestin hälytys sä n de uu is työtä. po tke Ky keskeytä muuta silloin, kun se ei tit os öp hk sä ida än äv 2 Ho yhden teht , että voit hoitaa 3 Järjestä työ siten eytyksiä. kesk kerrallaan ilman

aessa. ymistiloja tarvitt yt 4 Hyödynnä vetä ia. kuulosuojaim Voit myös kokeilla

skittymään, aisema auttaa ke nim ää ki/ iik us m s Jo 5 kkeilla. kuuntele sitä kuulo

a vaativan sä, mistä työrauha ös eis ht öy ty aa pik So 6 olla vaikka aa. Tällainen voi tilanteen tunnist

käyttö. kuulosuojainten

en työflow’ta. m Kunnioita myös uid

6

LÄHDE: mm. Työterveyslaitoksen sivusto ttl.fi

3

kädenjälki

teksti Selja Tiilikainen kuvat Mia-Lis Vilja-Elomaa, Marjo Koivumäki

Kotihoito testaa valinnanvapautta Etelä-Tapiolan kotihoidon alueella alkaa toukokuussa kiinnostava pilottihanke. Siinä päästään turvallisesti kokeilemaan, mitä maakunta- ja sote-udistuksessa kaavailtu valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi.

T

apiolan kotihoidon sairaanhoitaja Mia-Lis Vilja-Elomaan tunnelmat ovat odottavat. Suunnilleen viikon päästä Tapiolan kotihoidon alueella alkaa pilottihanke, jolla testataan, mitä valmisteilla olevan valinnanvapauslain asiakassetelimalli käytännössä voisi tarkoittaa kotihoidossa.

Alkava pilotti liittyy valmisteilla olevaan sote- ja maakuntauudistukseen, jonka yksi keskeisistä tavoitteista on asiakkaan valinnanvapauden lisääminen. Tällä puolestaan halutaan tarjota asiakkaille aiempaa suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa itseään ja hoitoaan koskeviin päätöksiin.

“Toukokuun 2018 ja syyskuun 2019 välillä Tapiolan kotihoidon asiakkaat voivat valita, haluavatko he jatkaa kaupungin kotihoidon asiakkaina vai ottavatko he samat kotihoidon palvelut mieluummin yksityiseltä yritykseltä tai järjestöltä”, Espoon kotihoidon päällikkö Heli Naukkarinen tarkentaa.

“Pilotilla halutaan selvittää, miten valinnanvapausmalli vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja asiakkaiden ja palveluntuottajien käyttäytymiseen.”

Pilotti katsoo teorian taakse Pilotin tavoitteet ovat myönteiset, mutta nopeasti toteutuva uudistus herättää sekä kaupungin työntekijöissä että asiakkaissa varmasti paljon kysymyksiä. Toistaiseksi moniin asiakkaan valinnanvapautta koskeviin kysymyksiin ei ole vastauksia – ja vielä ei tiedetä edes ihan kaikkia kysymyksiä.

Vilja-Elomaa näkeekin, että alkava pilotti on loistava mahdollisuus selvittää tilanteita elävässä elämässä: “Pilotointi on siitä hyvä, että turvallisessa ympäristössä nähdään, mitä suuressa kuvassa täytyy ottaa huomioon.”

Käytännössä Tapiolassa ollaan ainakin aluksi tiiviissä yhteistyössä muiden palveluntarjoajien kanssa. ”Yhteistyötä tehdään esimerkiksi senio­ri­neuvonta- ja palveluyksikkö Nestorin kanssa. Nestori auttaa kotihoidon asiakkaita valintojen tekemisessä. Tiivis ja avoin yhteistyön alku varmistaa myös asiakkaan hoidon laadun – sen, että mikään viestikapula ei pääse putoamaan”, kertoo Naukkarinen.

Vilja-Elomaa uskoo, että kun valinnanvapausmalli valmistellaan hyvin, siitä hyötyvät niin asiakkaat kuin työntekijätkin.

Suhtautumisen ratkaisee jokainen itse ”Tapiolan kotihoidon alueella on jo pitkään oltu mukana luomassa uusia toimintamalleja”, Naukkarinen taustoittaa, ja Tapiolan kotihoidon aluevastaava Anne Andelin jatkaa: ”Etelä-Tapiolan kotihoidon alue on rajattu kolmeksi tiimiksi asiakasmäärän mukaan. Valinnanvapaustiimin hoitajat pääsevät toteuttamaan asiakkaan saamaa palvelua yksityisen palveluntuottajan näkö-

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

– Jos valinnanvapausmalli valmistellaan hyvin, se tuo hyötyjä niin asiakkaille kuin työntekijöillekin, Mia-Lis Vilja-Elomaa uskoo.

kulmasta. Tämä tulee olemaan meille haastavaa, mutta se myös kehittää toimintaamme koko alueella.” ”Siellä on jo nyt asiakkaita, jotka saavat kotihoidon palveluja palvelusetelillä. Näiden asiakkaiden hoito on sujunut hyvin yhteistyössä eri palveluntuottajien kanssa”, Andelin täsmentää.

Reilun 150 asiakkaan joukko sopii hyvin pilottihankkeeseen muun muassa juuri palvelusetelikokemusten vuoksi.

Naukkarisen mukaan samalla alueella on pilotoitu myös etäkotihoitoa.

Kotihoidon sairaanhoitaja Vilja-Elomaa suhtautuu muutokseen positiivisesti.

Mikään muutos ei hänen mielestään ole pelkästään hyvä tai pelkästään huono.

“Elämässä tulee aina muutoksia, ja on myös omasta asenteesta kiinni, kuinka niihin suhtautuu. Me kaikki kaupungin kotihoidossa olemme todella kovia tekijöitä.

Saisimme olla ylpeitä työstämme ja osaamisestamme. Tämä on myös hyvä mahdollisuus päästä oikeasti vaikuttamaan soteuudistukseen ja avaamaan, mikä siinä toimii ja mikä ei”, Vilja-Elomaa summaa.

Naukkarinen jatkaa: ”Myös me vanhuspalveluiden johdossa odotamme innolla pilo­ tin alkua. Sitoutuneiden työntekijöiden kanssa on hienoa lähteä mukaan luomaan uutta tapaa toimia.”

Heli Naukkarinen ja Anne Andelin odottavat kotihoidon pilotista eväitä toiminnan kehittämiseen.

Pilotilla halutaan selvittää, miten valinnanvapausmalli vaikuttaa palvelujen järjestämiseen.

5

ajassa teksti Marianna Salin kuvat Anton Reenpää

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

Niittykummun koulun pikkusaliin ovat kokoontuneet luokanopettaja ja musiikinopettaja Sanna Rantanen, montessoriluokan opettaja Olli Juvonen, luokanopettaja Paula Havu kaksikieliseltä linjalta, montessoriluokan opettaja Mirja Saros ja apulaisrehtori, resurssiopettaja Arja Rantala.

Kaikki toteuttavat yhteisopettajuutta työssään. Olli on jutussa haastatellun Mirjan työpari, ja Paula ja Mirja tekevät yhteisopettajuutta kahtena päivänä viikossa.

>

7

Opimme asioita yhdessä asiakkaiden kanssa.

O

mpelukoneet surisevat ja 3D-tulostimet raksuttavat Ison Omenan kirjaston Pajassa. Vieressä on kokoustiloja, musiikkistudio ja Stageksi kutsuttu näyttämö. Tällaista on nykyaikaisissa kirjastoissa.

– Kyllä täällä tehdään paljon ihan perinteisiäkin kirjastotöitä. Asiakas etsii jotain kirjaa, tai asiakkaalla on vaikkapa runonpätkä mielessä, ja selvitämme, mistä se on poimittu, kertoo aikuisten tiimin tiimivastaava Marko Räsänen. Hänen mukaansa on kuitenkin yhtä tavallista, että kirjaston työntekijä tutkii senioriasiakkaan kanssa, miten tämän uusi läppäri toimii.

– Työ on paljon monipuolisempaa kuin ennen. Teemme ja opimme asioita yhdessä asiakkaiden kanssa, Marko summaa. Hän hoitaa myös toimipisteensä toimistotarvikeja kalustetilaukset.

Kirjasto – siellä missä asiakkaatkin Uuden teknologian ohella työtä on muuttanut se, että Ison Omenan kirjasto sijaitsee Palvelutorilla kauppakeskuksen yläkerrassa, johon pääsee hissillä suoraan metroasemalta.

– Meille on tullut todella paljon uusia asiakkaita, sellaisiakin, jotka eivät ole käyneet kirjastossa muutamaan kymmeneen vuoteen, Marko sanoo.

Tie voi viedä kirjastoon odottamattakin.

Kun esimerkiksi asiakas odottaa vuoroaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin, vieressä on kärryllinen aiheisiin liittyviä tietokirjoja.

– Lehdet olemme jakaneet koko palvelutorin alueelle. Tosin moni lehti on siirtynyt verkkoon, ja niitä voi lukea kirjaston tietokoneilla.

Sen lisäksi, että kirjasto on siellä, missä ihmiset liikkuvat, se on auki silloin, kun ihmiset liikkuvat: joka päivä ja arkisin peräti klo 8–21.

– Tiimistä löytyy aina niitä, jotka tykkäävät nukkua aamulla pidempään, ja niitä, jotka haluavat töihin heti aamusta.

Neuvola – silloin kun asiakkaille sopii Kirjastoissa iltatöitä on tehty kautta aikojen, mutta neuvoloissa on ollut tapana lopetella neljän kieppeillä. Ison Omenan neuvola, joka sijaitsee kirjaston lastenosaston vieressä, on auki arkisin seitsemään ja lauantaisinkin kolmeen asti.

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

Neuvola on järjestänyt terveysaseman kanssa rokotusillan ja kirjaston kanssa teemaillan.

– Asiakkaat ovat tykänneet kovasti.

Illat ja lauantait täyttyvät aina nopeasti.

Raskaana olevien ei tarvitse lähteä neuvolaan kesken työpäivän, ja isätkin pääsevät paremmin neuvolakäynneille, kertoo osastonhoitaja Heidi Långström-Karhapää.

Työntekijät tiesivät aikatauluista jo hakeutuessaan Ison Omenan neuvolaan.

Heidi LångströmKarhapää työskentelee Ison Omenan neuvolassa ja Marko Räsänen kirjastossa, joka on levittäytynyt Palvelutorin laidasta laitaan. He edustavat ja kehittävät Palvelutoria yhdessä.

– Meillä pyörii jatkuvasti kolmen viikon jakso, mikä tarkoittaa, että terveydenhoitajat tietävät omat vuoronsa jopa puolen vuoden päähän.

Jaetuissa tiloissa koko perheen palvelut – Ihan uutta meillä on se, että kenelläkään ei ole omaa huonetta. Kaikissa huoneissa on samat kalusteet ja välineet, Heidi sanoo.

Kun terveydenhoitaja tai lääkäri lopettaa päivän työt, samassa huoneessa voi jatkaa vaikkapa neuvolan ulkopuolelta tuleva perhetyöntekijä tai eroneuvoja. Heidin mukaan tavoitteena ei ole pelkästään tilojen tehokas käyttö vaan myös se, että perhe

Palvelua digitaalisesti ja nopeasti – HALUAMME TARJOTA palveluja siel-

lä, missä asiakkaat muutenkin liikkuvat, kiteyttää hallinto- ja kehittämisjohtaja Kirsi Remes konsernipalveluista. Ison Omenan palvelutorin ohella mainio esimerkki tästä linjauksesta on netti. Siellä palvelua kaivataan ympäri vuorokauden.

– Voimmekin laajentaa aukioloaikoja ennen kaikkea kehittämällä itsepalvelua netissä, Kirsi toteaa. Jo nyt sen kautta varataan aikoja tapaamisiin sekä haetaan lupia ja tukia sähköisin lomakkein. Mutta mitä tapahtuu, kun asiakkaan kielitaito tai netinkäyttötaito loppuu kesken?

– Meidän on varmistettava, että apua saa puhelimen tai chatin kautta ja että asian voi hoitaa myös kasvotusten asiointipisteessä, Kirsi sanoo. Hänen mukaansa henkilöstöä haastaa myös nopea tahti, johon sähköisten palvelujen käyttäjät ovat tottuneet.

– On yhä tärkeämpää, että ihmiset pitävät hyvää huolta omasta osaamisestaan.

Digitaitojen ohella Kirsi korostaa tietoa siitä, mitä työkaveri tekee ja millaisia palveluja naapuriyksikkö tarjoaa.

– Palvelemme koko Espoon yhteisiä asiakkaita, ja työhön osallistuvat myös yritykset ja yhdistykset. Vahvuuksiamme on, että niin työntekijät kuin kaupunkilaisetkin suhtautuvat erittäin myönteisesti kehitykseen.

saa monenlaisia palveluja tutusta paikasta.

– Palautteen perusteella vaikuttaa, että asiakkaat toivovat sitä, ja se on innostavaa myös meille, Heidi toteaa.

Neuvolan väki tekee yhteistyötä myös muiden palvelutorilaisten kanssa. Esimerkiksi terveysaseman kanssa on järjestetty rokotusilta ja kirjaston kanssa teemapäivä luentoineen lapsen ja vanhemman varhaisesta vuorovaikutuksesta. >

Mirja Saros opettaa Niittykummun koulussa montessoriluokkaa yhdessä työparinsa kanssa.

9

Syksyllä 2017 koko koulun 3–6-luokkalaiset kehittivät Suomi 100 -teeman taideprojekteja ryhmissä eri taideaineita yhdistellen.

Onko varsinainen neuvolatyö sitten muuttunut? Heidin mukaan vanhemmille tarjotaan yhä enemmän tietoa netissä, mutta vuorovaikutus keskittyy edelleen kasvokkain tapaamisiin.

– Neuvolakäynnin sisältöön vaikuttaa entistä enemmän se, mitä asioita perhe haluaa nostaa esille, ja siihen haluamme heitä myös rohkaista. Mittaukset, perustutkimukset ja tietyt valtakunnalliset seulat muodostavat siis vain osan käyntien sisällöistä.

Yhteisopettajuus lisääntyy Kouluissa yhteistyötä tiivistää pari vuotta sitten käyttöön otettu opetussuunnitelma, joka korostaa tutkivaa ja monialaista oppimista. Yhtenä välineenä käytetään yhteisopettajuutta eli sitä, että kahden tai useamman luokan opettajat yhdistävät taitonsa, tietonsa ja luokkansa.

Tutkivasta otteesta ja luokkien yhdistämisestä kumpuaa pitkälti myös se, että uusiin kouluihin rakennetaan avaria tiloja, joita on helppo jakaa osiin ja taas yhdistää. Tällaisia ei ole juurikaan Niittykummun koulussa, joka täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Luokanopettaja Mirja Sarosta se ei ole jarruttanut.

Hän aloitti yhteisopettajuuden jo 26 vuotta sitten montessoriopetuksen myötä.

– Tänne on kyllä tehty kaikenlaisia tilaratkaisuja. On laitettu kokolattiamattoa käytäville ja otettu käytäviä opiskelukäyttöön.

Yhdessä tai yksin – rennoin mielin Vaikka Mirja on yhteisopettajuuden konkari, myös hänen työnsä on muuttunut yhteisopettajuuden yleistyessä. Yhteistyö yleis- ja erityisopetuksen sekä kaksikielisen opetuksen välillä on lisääntynyt. Esimerkiksi viime syksynä koko koulun 3–6-luokkalaiset kehit-

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

Yhteisopettajuus on yksi keino toteuttaa tutkivaa ja monialaista oppimista. tivät Suomi 100 -teeman taideprojekteja ryhmissä, joissa yhdistyivät eri taideaineet ja eri luokkatasot.

– Oli tärkeää suunnitella yhteistyö hyvin, jotta jokainen opettaja voi tehdä työtään rennoin mielin. Se vei kyllä paljon aikaa ja energiaa, Mirja kertoo. Hän tietää, että kokemuksen karttuessa työpari voi heitellä toisilleen ideoita kesken oppituntiakin, ja työ etenee kuin itsestään.

Yhteistyö jatkuu siinäkin vaiheessa, kun oppilaiden suoritusta arvioidaan.

– On oppilaan etu, että häntä arvioi yhden opettajan sijaan kaksi tai useampi.

Työstä tulee yhä • • • • • •

nopeampaa digitaalisempaa liikkuvampaa yhteisöllisempää joustavampaa monipuolisempaa

Uudet tilat – uudet työtavat TIETOTYÖN TEKIJÄT liikkuvat ympäriin-

sä työvälineineen, ja osa heistä pistäytyy toimistolla vain vaihtamassa ajatuksia tiiminsä kanssa. Ei ihme, että yhä useammalla työpaikalla on luovuttu koppikonttoreista. Hälyisten avotoimistojen kautta on tultu monitilatoimistoihin, joissa työpistettä voi vaihtaa avoimesta suljettuun ja jokaiseen työtehtävään löytyy juuri siihen sopiva tila. Vai löytyykö?

– Ennalta pelätään monesti, että sopivia tiloja ei ole riittävästi. Jälkikäteen huomataan kuitenkin, että ongelmia tulee vain, jos toimintaperiaatteista ei ole sovittu etukäteen, sanoo johtava asiantuntija Catarina Wikström suunnittelutoimisto Gullstén & Inkinen Oy:stä. Hän

on osallistunut kymmeniin työkulttuurin ja työtilojen uudistuksiin ja tietää, että muutos herättää niin suuria kuin pieniäkin huolia. Yksi murehtii työrauhaa, toinen oman vaatekaapin tai parkkipaikkojen kohtaloa.

– Tärkeintä on selvittää kaikille, mistä on jo päätetty ja mihin henkilöstö voi vielä vaikuttaa, Catarina sanoo.

Jos on päätetty, että kenelläkään ei ole omia työpisteitä, Catarinan järjestämässä työpajassa päästään pohtimaan, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Pohdinnan tueksi kukin työntekijä arvioi muun muassa, paljonko hän tarvitsee työrauhaa ja paljonko hänen työnsä sisältää vuorovaikutusta muiden kanssa.

– Jo se voi helpottaa, että näkee työpajassa muiden vastaukset. Huomataan, että huolenaiheet ovat yhteisiä ja niihin löydetään yhdessä ratkaisut.

Tänä keväänä Catarina on järjestänyt työpajoja joukolle, joka muuttaa Espoon keskuksen toimistotiloista Otaniemen Tietotielle. Hän kertoo huomanneensa, että monesti on jopa helpompaa muuttaa uuteen osoitteeseen kuin remontoituun tuttuun tilaan. Sopeutuminen vie hänen mukaansa joka tapauksessa aikaa, mutta yhteiset pelisäännöt ohjaavat hyvään kompromissiin. Yhdessä sovitaan, saako esimerkiksi taukotilassa pitää pieniä kokouksia. Saako avotilassa puhua lainkaan? Häiritseekö porkkanan syönti?

11

pitkä wieteri

teksti Tarja Västilä kuva Anton Reenpää

Espoon imu houkuttelee yrityksiä TUULA: Espoo on osaamisen ja hyvän

elämänlaadun kaupunki, joka kasvaa ja kehittyy.

Kansainvälisessä tutkimuksessa* Espoo on osoittautunut taloudellisesti, sosiokulttuurisesti ja ekologisesti kestävimmäksi kaupungiksi Euroopassa. Espoon vahvuudet kiinnostavat yrityksiä myös kansainvälisesti.

KIMMO: Tavoitteena on, että osaavat ihmiset,

yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuisivat Espooseen. Siksi on tärkeää mahdollistaa sekä valkokaulusbisneksen että tuotantotoiminnan työpaikkojen sijoittuminen alueelle.

MIKA: Uudet raideyhteydet ovat aktivoiva tekijä ja

tuovat paljon mahdollisuuksia. Lisäksi Espoolla on monipuoliset kasvot Nuuksiosta Keilaniemeen.

KIMMO: Joka puolella tapahtuu. Esimerkiksi Espoon

lounaiskulmaa kaavoitetaan ja infraa rakennetaan yhdessä länsimetron kakkosvaiheen kanssa.

Länsiväylän varsi pyritään kehittämään businessalueeksi, jonne kaavoissa varataan tontteja liike- ja toimistorakennuksille. Yksinäiset toimistotontit eivät houkuttele: isommat keskittymät tuovat myös hyvät oheispalvelut.

TUULA: Isot yritykset ja pienyritykset

sopivat hyvin yhteen ja toimimaan samoissa paikoissa. Uutta kiinnostavaa syntyy, kun erilaisten toimijoiden tekemiset lomittuvat.

Arjesta tulee sujuvaa, kun palvelut suutarista ravintoloihin ovat lähellä.

KIMMO: Uudet toimitilat ja tilankäytön

tehokkuus kiinnostavat, sillä myös kilpailu työolosuhteista vaikuttaa.

Etätyöskentely yleistyy ja työnteon muodot monipuolistuvat.

Espoon imua pohtivat elinkeinojohtaja Tuula Antola sekä projektinjohtajat Mika J. Rantala (vas.)

Leppävaaran alueelta ja Kimmo Leivo Finnoon ja Matinkylän alueilta.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

MIKA: Espoon verkostomainen rakenne on

jo muuttunut eduksi. Yritykset hakeutuvat alueille, joissa on monipuolisia palveluita tarjolla. Sijainnilla on merkitystä: saavutettavuuden lisäksi halutaan elämää ympärille. Joukkoliikenteen solmukohdat ovat keskeisiä: esimerkiksi Leppävaaran ytimestä löytyvät kilometrin säteellä kaikki arkipalvelut.

Toimivat ja asukaslähtöiset palvelut, sujuvat liikenneyhteydet ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet ovat valttikortteja, jotka houkuttelevat asukkaiden lisäksi myös yrityksiä Espooseen. Kansainvälisesti kiinnostavan ja vetovoimaisen kaupungin Espoosta tekevät myös osaavat ihmiset.

KIMMO: Ihmiset haluavat minimoida

liikkumiseen kuluvan ajan.

KIMMO: Tarjolla on myös

kansainvälisiä kouluja ja kielipäiväkoteja, jotka houkuttelevat ulkomaisia työntekijöitä. Kun yritys sijoittuu Espooseen, työntekijätkin ankkuroituvat tänne eivätkä halua muuttaa muualle. Lähiluonto on myös vetovoimatekijä.

MIKA: Tuleva Raide-Jokeri sitoo

TUULA: Ainutlaatuista on sekin, että kaikilta

Leppävaaran, Tapiolan ja Keilaniemen yhteen. Laajalahden ympärillä on jo nyt neljäsosa Suomen teknologia-alan yrityksistä. Meillä on tarjota korkean osaamisen työpaikkoja.

metroasemilta on alle 1,5 kilometriä merenrantaan.

Puitteet hyvään elämään, toimivaan työympäristöön ja korkeatasoiseen koulutukseen ovat kunnossa.

Tehostamme myös palveluita sekä kotimaisille että kansainvälisille yrityksille: syksystä alkaen palvelemme elinkeinoelämää uusissa toimitiloissa kasvuyrityskeskus A Gridissä Otaniemessä.

TUULA: Metropoliassa Leppävaarassa on jatkossa

noin 2 500 insinööriopiskelijaa. Aluekeskuksissa kasvaa tulevaisuuden osaajia. Espoossa on paljon globaaleja ja kansainvälistyviä yrityksiä, kuten Kone, Nokia, Beneq ja Lumene. Kaupunki onkin nostamassa englannin kolmanneksi palvelukieleksi. Kun joku tulee ulkomailta töihin tai opiskelemaan, hän pääsee heti Espoossa arkeen kiinni.

MIKA: Pyrimme myös omien

asukkaidemme integroimiseen: osaavia asukkaita kannattaa hyödyntää kaupunkikehityksessä.

Vuorovaikutusta on kehitettävä edelleen, mutta jo nyt kaupunkia on mielestäni helppo lähestyä.

MIKA: Kaupungin tehtävänä on toimia

mahdollistajana. Esimerkiksi suunnitteluja konsultointiyritys Ramboll hakeutui suoraan Leppävaaraan, siinä ei tarvittu alueen projektijohdon vikittelyä. Teot puhuvat puolestaan: toimivat kaupunkikeskukset kiinnostavat.

105 000

ESPOON TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS

LÄNSIMETRON VARRELLA

(kuntien mediaaniarvo 89 %)

YRITYSTYÖPAIKKOJA

47 000

94,3 %

RAIDE-JOKERIN VARRELLA

35 000

LÄHDE: Espoon toimintaympäristökatsaus, tammi-lokakuu 2017

LÄHDE: Ylen Kuntatutka 2017

KIMMO: Siiloja on purettu.

Kuuntelemme asukkaita laajasti.

Säilytämme sen, mitä ihmiset arvostavat, asukkailla on paras paikallistuntemus. Kuuntelu koskee myös yrityksiä: toiveet ja tarpeet otetaan Espoossa huomioon.

* University of Tilburg, 2016, 2017c

13

hetkinen Espoota teksti Maarit Ohraluoma kuva Anton Reenpää

Kilon Keittiö ravitsee espoolaiset päiväkotilapset UUSI ULJAS Kilon Keittiö valmistui elokuussa

2017. Siellä valmistetaan päivässä noin 11 000 päiväkotiateriaa cook and chill -menetelmällä, joka tarkoittaa nopeaa jäähdyttämistä kypsennyksen jälkeen. Ruoat valmistetaan alusta alkaen laadukkaista raaka-aineista ilman lisäaineita kuten aiemminkin, patoja ja uuneja on vain moninkertaisesti. Keskitetyllä ruoanvalmistuksella ja älyteknologialla varmistetaan turvalliset ja tasalaatuiset ruoat entistä ekologisemmin.

Uudenlaiset laitteet vähentävät myös energian ja veden kulutusta.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

k as Par

äh s etä ey kuvasi ja yht

it et osi ete s-postilla: wi

ri@ e spo o.fi.

Kuvaa hieno Espoohetki!

uv .L aj llä ulka istaan tää

15

virtaa työhön

Ovet ja mielet avoinna Jorvin sairaalan yhteydessä olevassa Keinumäen koulussa joudutaan välillä ratkomaan vaikeitakin tilanteita. Silti työtyytyväisyys on korkealla ja ihmisillä hyvä tunne oman työnsä hallinnasta.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

teksti Diana Törnroos kuva Anton Reenpää

Rehtori Seppo Salmisen koulussa työtyytyväisyys on yhteinen ponnistus.

P

ihalle ryntää energisiä poikia ja tyttöjä. Osa nappaa ovenvieruslaatikosta pallon tai muun välineen mukaansa. Vähän rauhallisemmin ovesta tulee yksitellen aikuisia, jotka hakeutuvat lasten joukkoon ja vaihtavat myös keskenään muutaman sanan. Ääniä ja liikettä. Iloa ja värejä. Tyypillinen koulun välitunti.

Koulu vain ei ole aivan tyypillinen.

Keinumäen koulu Jorvin sairaalan kupeessa on niin sanottu sairaalakoulu. Keinumäki tarjoaa opetusta peruskouluikäisille ala- ja yläasteen oppilaille, jotka ovat erikoissairaanhoidossa psyykkisin perustein ja asuvat kotonaan. Tilapäistä opetusta saa myös jokunen oppilas, joka on muista syistä hoidettavana sairaalassa.

Oppilaat eivät silti ole se asia, joka erityisesti erottuu koulun tunnelmassa ja yleisessä olemisessa. Lapset ovat niin kuin lapset kaikkialla, mutta aikuisissa on jotain erityisen leppoisaa ja mutkatonta. ­Aivan kuin he olisivat näkyvästi tyytyväisiä oloonsa.

Ja siksi tässä koulussa nyt vieraillaankin.

Tulimme katsomaan, miksi työtyytyväisyys on täällä mitatusti korkealla tasolla.

Haasteita ei tarvitse ratkoa yksin Rehtori Seppo Salminen seisoskelee rennosti ruokasalin seinustalla ja ohjaa vieraan huoneeseensa.

Yleensä ovi on apposen auki, mutta nyt se poikkeuksellisesti suljetaan keskustelurauhan takaamiseksi.

Salminen myöntää, että hän saa tehdä töitä erityisen motivoituneessa ja viihtyvässä yhteisössä.

– Meillä on periaatteena, että puhumme paljon asioista. Varmistamme, että meillä on yhteistä aikaa, ja että käytämme sen asioiden edistämiseen. Suunnittelemme, lähdemme toteuttamaan, arvioimme – pyrimme prosesseihin ja siihen, että kaikkien ääni kuuluu, Salminen pohtii.

– 16 erityisopettajan, 11 avustajan sekä terveydestä ja huollosta vastaava 6 hengen joukkomme on tiivis yhteisö. Se työskentelee yhteisen päämäärän eteen, oppilaiden eteenpäin viemiseksi. Meitä

on monenlaisia, mutta arvot ja päämäärät ovat yhteisiä.

Koulun toinen piste on Tapiolassa, jossa opettajia ja avustajia on kumpiakin kaksi. Eri pisteiden työntekijät tapaavat säännöllisesti.

Yksi Keinumäen erikoispiirre on, että siellä ei ole lainkaan opettajainhuonetta. Opettajat ovat siellä, missä oppilaatkin, ja palavereihin kokoonnutaan yhteisiin tiloihin koulupäivien päätyttyä.

Ehkä työn haastavuus osaltaan vahvistaa yhteis­henkeä ja halua työskennellä sen eteen. Oppilaat ovat Salmisen mukaan tosi mukavia ja palkitsevia, mutta kaikilla on omat erityispulmansa, jotka kantautuvat kouluun. Ja kaikkien erityiskoulujen tapaan työ on luopumista – kun oppilaalla alkaa mennä hyvin, hänet on aika luovuttaa eteenpäin.

Koulussa panostetaan turvalliseen oppimisympäristöön. Koulun jokaiselle aikuiselle tulee arjessa eteen tilanteita, joissa oppilas käyttäytyy jollain tasolla aggressiivisesti itseään, toista oppilaista tai aikuista kohtaan.

– Tästä huolimatta työn hallinnan tunne on tutkimusten mukaan hyvä. Tärkein syy tähän on konfliktitilanteita varten yhdessä sovitut ja harjoitellut toimintamallit, jotka varmistavat, että tilanteet saadaan yhteistyöllä hoidettua turvallisesti, Salminen sanoo.

Väkivallan ja häiriöiden kokemukset nostetaan säännöllisesti keskusteluun, ja tilanteiden käsittelyä pohditaan ja toimintamalleja kehitetään yhdessä.

Kolme opettajaa myös kouluttaa kollegoitaan aiheen tiimoilta.

Järjestettyjen purkutilanteiden lisäksi opettajat jakavat niin hyviä kuin huonoja kokemuksia päivittäin spontaanisti. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan työpäivän kulkua.

Kotien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, ja koulu on aktiivisesti kontaktissa myös HUSin ja muiden hoidosta vastaavien tahojen kanssa. Lasten omien koulujen kanssa työskennellään siirtymävaiheissa eli kun lapset siirtyvät niistä Keinumäkeen ja takaisin. >

”Yksi Keinumäen erikoispiirre on, että siellä ei ole lainkaan opettajainhuonetta. Opettajat ovat siellä, missä oppilaatkin, ja palavereihin kokoonnutaan yhteisiin tiloihin koulupäivien päätyttyä. ” 17

Määrätietoista työtä ilmapiirin eteen Motivaatio ja ammatin erityispiirteet luovat oman pohjansa, mutta hyvän ilmapiirin eteen on tehty myös tietoisesti töitä.

Työntekijät esimerkiksi kävivät edellisen eli vuoden 2016 Kunta10-tutkimuksen tarkkaan läpi ja nostivat yhdessä esiin asioita, jotka ovat tärkeitä yhteisön toiminnalle. Siitäkin huolimatta, että tutkimus antoi työhyvinvoinnista hyvät tulokset.

– Esiin nousi työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Valitsimme kolme toimenpideehdotusta, jotka myös kirjasimme ylös.

Etenemistä emme ole tainneet erikseen kirjata, vaan olemme vieneet asioita arjessa eteenpäin, rehtori kertoo.

Toimenpiteissä on keskitytty muun muassa työn ja vastuun tasapuoliseen jakamiseen sekä väkivallan kokemusten

purkamiseen. Kertoo paljon koulun hengestä, miten jälkimmäinen on ilmaistu: Kuinka oppilaiden arvostava kohtaaminen säilyy haastavissakin tilanteissa.

– Työnohjaus on kaikkien ulottuvilla, aina on ryhmiä, joihin halukkaat voivat osallistua.

Keinumäen koulussa käytetään myös itsearviointeja ja muita kyselyjä kehittämisen tukena. Tulevan syksyn Kunta10tutkimukseen rehtori on tyytyväinen, sillä tutkittu tieto antaa aina lujaa pohjaa.

Rehtori on työyhteisönsä esimies ja hänen kuuluukin puhua myönteisesti. Voisi olettaa, että kädet savessa -tekijältä kuulee arkisempaa puhetta. Mutta mitä vielä.

– Kannustava ja tukeva työyhteisö, joka antaa mahdollisuuden toimia omien vahvuuksien pohjalta, kuvailee erityisluokanopettaja Kati Laine työpaikkaansa suoralta kädeltä.

Parempaan työelämään Kunta10-tutkimuksella KUNTA10-TUTKIMUS on Työterveyslaitok­

sen seurantatutkimus, jossa tarkastellaan 11 kunnan työntekijöiden hyvinvoinnin kehitty­ mistä. Tutkimus järjestetään joka toinen vuosi, syksyllä 2018 kymmenettä kertaa.

– Kunta10 on tieteelliseen pohjaan perus­ tuva ja luotettava tutkimus, joka toimii meillä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen välineenä. Se antaa tärkeää tietoa työnteki­ jöiden omasta kokemuksesta, perustelee Espoon osallistumista työhyvinvointipäällikkö Marjaana Walldén.

Tutkimus lomittuu suoraan strategiaan, Espoo-tarinaan, sillä siinä tutkitaan samoja asioita, joiden kehittämiseen kaupunki on sitoutunut.

– Tutkimus on sillä tavalla ainutlaatuinen, että se koskee yhtä aikaa koko organisaati­ ota, kaikkia henkilöitä, joiden palvelussuhde on kestoltaan tiettyjen reunaehtojen sisällä, Walldén sanoo.

Tuloksista työ vasta alkaa Espoossa on vastattu Kunta10:een perintei­ sesti hyvin. Tästä Walldén on iloinen, sillä

suuri vastaajamäärä kertoo, että tutkimusta ja sen pohjalta tehtävää kehittämistyötä pide­ tään tärkeänä.

– Jokaisen vastaajan merkitys on tosi tärkeä. Näin saadaan kattavasti tietoa henki­ löstön työhyvinvoinnista ja varmistetaan se, että kaikki yksiköt, joissa on vähintään kym­ menen työntekijää, saavat omat tuloksensa.

Olennaisinta on tulosten käsitteleminen yhdessä. Tulosten purkuvaiheessa saattaa olla hyvä kartoittaa tilanne vielä työhyvinvointi­ työkalu Posetiivilla. Varsinkin, jos yksikössä on alle kymmenen vastaajaa, jolloin oman yksi­ kön tuloksia ei saa Kunta10:stä luottamuksel­ lisuuden takaamiseksi, vaan ne näkyvät vain koko toimialan yhteistuloksissa. On tärkeää muistaa, että kehittämistoimenpiteiden eteen­ päin vieminen on kaikkien työntekijöiden yhteinen ponnistus. Se ei ole siis vain esimies­ ten asia.

Vuoden 2016 Kunta10:n perusteella Espoossa kirjattiin Kunta10-portaalissa ole­ vaan Kehto-työkaluun 639 kehittämistoi­ menpidettä. Ne liittyivät muun muassa tii­ mityöhön, osaamisen jakamiseen, yhteisiin

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

– Teemme yhdessä ja jaamme asioita.

Koko ajan on eteenpäin menemisen meininki: on lupa kokeilla, erehtyä ja iloita onnistumisista. Olemme vahvoja yhdessä.

Vuoden 2018 Kunta10-tutkimus Vastausaika 5.9.–31.10.

• Tulokset raportoidaan joulukuussa.

• Aikaa kuluu noin 20 minuuttia.

Luottamuksellinen: • Tiedot käsitellään nimettöminä Työterveyslaitoksella.

• Yksikkökohtaiset tulokset ainoastaan yksiköistä, joissa vähintään 10 vastaajaa.

• Syrjinnän, häirinnän ja kiusaamisen kohdalla vastaajaraja on 30.

• Terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä ei raportoida työpaikoille lainkaan.

• Jokainen vastaus on tärkeä!

pelisääntöihin ja toimenkuvien päivittämiseen.

Kehto on koko henkilöstölle avoin ja siten oiva tapa jakaa hyviä käytäntöjä.

– Kertoisiko korkea vastausprosentti juuri siitä, että tulokset on käsitelty hyvin ja toimin­ taa on kehitetty niiden pohjalta? Sillä kyllähän vastausintoon vaikuttaa tunne siitä, että vas­ taamisella on vaikutusta.

kuntalaisella töissä

teksti Taina Vehviläinen kuva Anton Reenpää

Nimi: Juha Lilja Tehtävänimike: Palvelupäällikkö

Parasta on ihmisten kanssa oleminen

T

yöskentelen aikuistenosaston ja logistiikkatiimin esimiehenä Ison Omenan kirjastossa. Alan valinta oli aika klassinen tarina: olen pienestä pitäen käyttänyt kirjastoa ja koen tämän edelleen järkevänä työnä.

Työssäni on parasta ihmisten kanssa oleminen. Olen huomattavasti enemmän tekemisissä henkilökunnan kuin asiakkaiden kanssa, mutta onnekseni minulla on todella mukava työyhteisö. Työuraa Espoon kaupungilla on kertynyt kolme ja puoli vuotta. Opiskelin informaatiotutkimusta Oulun yliopistossa, ja olen koulutukseltani filosofian lisensiaatti.

Rekrytoimme kesätyöntekijöitä kirjastoon joka vuosi, ja tänä kesänä heitä tulee kaksitoista. Heidän tehtäviinsä kuuluu oikeastaan kaikkea muuta paitsi hallinnollisia töitä: he toimivat aikuistenosastolla, lasten- ja nuortenosastolla, logistiikassa, kirjaston pajassa, musiikkijutuissa ja asiointipalvelussa. Meillä on tänäkin kesänä töissä koko kirjo kokeneista kirjastolaisista ensimmäiseen työpaikkaansa tuleviin. Tehtävien sisältö vaihtelee aika lailla kokemuksesta riippuen.

Kesätyöntekijöiden lisäksi meillä on pitkin vuotta useita kymmeniä harjoittelijoita. Heidän joukossaan on opiskelijoita, pitkän työuran tehneitä ja esimerkiksi kieliharjoittelijoita.

Jokaisella osastolla on uusien työntekijöiden perehdyttämiseen runko, josta sitten erikseen valitaan kullekin olennainen perehdytettävä asia. Lisäksi jokaiselle perehdytettävälle on oma vastuuhenkilö. Hyvin suunniteltu perehdytys ja hyvä vastaanotto ovat mielestäni kaiken A ja O.”

– Kun palkkaan kesätyöntekijöitä, arvostan erityisesti hyvää asennetta ja halua oppia, Juha Lilja sanoo.

KESÄTYÖNTEKIJÄT ESPOOSSA 2017 Hyvin hoidettu kesätyö on mahdollisuus tehdä vaikutus tulevaisuuden osaajiin ja kantaa samalla yhteiskunnallinen vastuu nuorten työllistämisestä. Espoon kaupunki on ollut mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa vuodesta 2014 ja saanut kiitosta vammaisten ja osatyökykyisten nuorten työllistämisestä.

780 17 900 1 703

Kesätyöntekijöitä kaikkiaan

Kesätyöt Työpaikkojen lukumäärä Konserniesikunta ja konsernipalvelut 21 Sivistystoimi 236 Sosiaali- ja terveystoimi 320 Tekninen ja ympäristötoimi 188 Yhteensä 765

Hakemuksia

Eniten tuli hakemuksia urheilukentän hoitajaksi

19

pitkin ja poikin

KAJ LINDSTRÖM

LUKU AVATTUNA

Henkilökohtaista asiakaspalvelua kaupunginarkistossa.

i Pitkään ja pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja säilytetään kauppa­ keskus Entressen ylä­ kerrassa sijaitsevassa kaupunginarkistossa.

Pienempiä lähiarkistoja sijaitsee eri puolilla kaupunkia. Sähköistä säilytysjärjestelmää kil­ pailutetaan parhaillaan, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2018.

PALVELU TUTUKSI

Monipuolinen asiakirjahallinto HYVÄ ASIAKIRJAHALLINTO takaa, että organisaatiossa

tuotettu tieto on käytettävissä.

Asioiden valmistelussa tarvitsemme usein tietoa niiden aikaisemmista vaiheista. Myös kansalaiset ja tutkijat tarvitsevat tietoja viranomaisen hallussa olevista asiakirjoista. Se ei onnistu, jos asiakirjoja ei ole arkistoitu tai niitä on vaikea löytää. Asiakirjahallinnon tietopalvelu palvelee niin kuntalaisia, tutkijoita kuin virkamiehiä välittäen asiakirjoista löytyvää tietoa.

Asiakirjojen avulla voidaan osoittaa toiminnan asianmukaisuus ja huolehtia kaupungin, henkilöstön ja kuntalaisten oikeusturvasta. Yhä useammin asiakirjahallinnon näkemyksiä tarvitaan myös erilaisissa tietojärjestelmäprojekteissa, jotta asiakirjat käsitellään niissä hyvän tiedonhallintatavan mukaisesti.

Jokaisen työntekijän velvollisuuksiin kuuluu huolehtia asiakirjojen tietoturvallisesta säilyttämisestä ja tarvittaessa siirtämisestä tai hävittämisestä. Kysymys asiakirjojen käsittelystä tuottaa kuitenkin usein päänvaivaa.

Vastauksia löytyy intranetin sivuilta kohdasta PalvelutAsiakirjahallinto. Asiakirjahallinnon henkilöstö auttaa mielellään, jos pohdit vaikkapa mitä arkistoon pitikään toimittaa tai mitä toisinaan mainitut ”keskeiset” asiakirjat tarkoittavat.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

Espoon kaupungille on on määritelty investointikatto, joka on keskimäärin 280 miljoonaa euroa vuodessa.

Espoon voimakas kasvu edellyttää investointeja. Asukasluku kasvaa noin 4 500 asukkaalla vuodessa, ja kasvu näkyy muun muassa jatkuvana rakentamisena eri puolilla kaupunkia. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta tiivistetään ja uusia asuinalueita rakennetaan.

Joukkoliikennettä kehitetään, jotta se palvelisi asukkaita ja houkuttelisi yrityksiä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Rahaa tarvitaan myös kaupungin toimitilojen korjaamiseen. Korjaustarpeita on paljon muun muassa kouluissa ja ­päiväkodeissa.

Investointikatto perustuu kaupunginvaltuuston vuonna 2014 päättämään talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaan sekä vuonna 2016 päätettyihin päivitetyn ohjelman hyötytavoitteisiin ja linjauksiin. Investointikatto on määritelty sellaiselle tasolle, että kaupunkikonserni pystyy rahoittamaan suurimman osan investoinneistaan tulorahoituksella ja kaupunkikonsernin velkaantuminen taittuisi viimeistään vuonna 2020.

Investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella, lainalla sekä tarvittaessa ottamalla rahaa yhdestä kaupungin investointirahastoista. Lisäksi kaupunki investoi kaupunkikonsernin tytär­ yhteisöjen kautta. Suurin hanke on tällä hetkellä metron rakentaminen.

SOMESSA ON VOIMAA

Työroolissa tapahtuva henkilökohtainen viestintä sosiaalisessa mediassa: • tarkoittaa omalla nimellä jossakin sosiaalisen median kanavassa (esim. Twitterissä) ylläpidettävää profiilia, jonka sisältö liittyy kokonaan tai osittain omaan työhön.

• on helppo tapa verkostoitua itselle tärkeiden sidosryhmien kanssa, saada vertaistukea ja oppia uutta.

• auttaa oman asiantuntijaprofiilin rakentamisessa, kun voi helposti jakaa osaamistaan sekä keskustella muiden samalla alalla työskentelevien kanssa.

• antaa mahdollisuuden kertoa omasta työstä ja Espoosta persoonallisella tyylillä.

hyvä hetki

Sosiaalisen median voi valjastaa näppärästi hyötykäyttöön myös töissä. Vaihtoehtona on toimia somessa joko ammattiroolissa omalla nimellään tai viestimällä organisaatiotililtä.

Organisaatioprofiilit ovat Espoon kaupungin tai siihen liittyvien toimintojen nimissä ylläpidettäviä sosiaalisen median kanavia.

Viestiessämme organisaationa: • meillä on mahdollisuus olla aidosti asukaslähtöinen ja osallistava kaupunki, jota on helppo lähestyä.

• meidän ei tarvitse olla yhtä virallisia kuin muissa viestintäkanavissa.

• saamme viestimme läpi ilman perinteistä mediaa.

• kaupungin viestit ovat erittäin uskottavia, kunhan tekeminen on tavoitteellista ja sisältö ammattimaisesti tuotettua.

• pystymme kriisitilanteessa reagoimaan nopeasti ja tavoittamaan suuren yleisön.

Kurkkaa vinkit Espoon some-ohjeesta: Essi > Palvelut > Viestintä > Sosiaalinen media Toimialasi viestintä­ammattilaiset konsultoivat kaikissa työhön liittyvissä somekysymyksissä!

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Puutarhuri herää kevääseen PUUTARHURI HERÄÄ talviunesta

yhtä aikaa luonnon kanssa. Tänä keväänä luonnolla on ollut ”torkutus” käytössä. Pakkasten hellitettyä lumipälviä näki varjoisissa kohdissa vielä huhtikuun loppupuolellakin. Hiekoitushiekat auto- ja kävelyteillä pöllysivät tornadoina ja kutittivat nenässä ja silmissä. Viherrakentamistyömaat aukesivat pikkuhiljaa, mutta alkukeväästä routa hidasti vielä työtä. Routa saattaa pinnalta olla jo hävinnyt, mutta syvemmälle kaivettaessa se tulee

vastaan. Silloin perustamistyöt hidastuvat ja kasvien istuttaminen ei vielä onnistu.

Luontoa ja puutarhuria virkistää alkukeväällä kevyt ja vähän raskaampikin vesisade, jolloin lumi ja jää häviävät, pöly valuu viemäriin ja hennon vihreät alut pilkistävät mullasta. Silloin puutarhuri herää kevääseen.

Valvojapuutarhuri TIINA KANNIAINEN Kaupunginpuutarha, Vanttila

21

pomotentti

”Onni löytyy arjen harmaudesta!

Asenteella on tutkitusti iso vaikutus hyvinvointiin.”

1 Miksi hyvinvoinnin ja terveyden

3 Hyvinvoiva Espoo -ohjelma tarttuu

sosiaalista puolta kannattaa korostaa?

Yhteisöt, osallistuminen ja sosiaaliset tai­ dot vähentävät stressiä ja parantavat elä­ mänlaatua. Samalla ne lisäävät onnelli­ suutta ja elinvuosia. Kun pääsemme osallis­ tumaan ja vaikuttamaan paikallisiin asioi­ hin, otamme samalla vastuuta omasta elinympäristöstämme ja sen ihmisistä. Se lisää asuinalueiden elinvoimaa, viihtyi­ syyttä ja turvallisuutta.

näihin kysymyksiin – miten se tulee näkymään kaupungin henkilöstön arjessa?

Mielen hyvinvointi on keskeinen tee­ mamme. Pian saamme joukkoomme onnel­ lisuusagentin, joka auttaa meitä kaikkia pohtimaan, miten voisimme eri toimin­ noissamme edistää mielen hyvinvointia Espoossa. Aloittelemme myös Mielenter­ veys elämäntaitona -koulutuksia sekä henkilöstölle että asukkaille.

Ison Omenan palvelutori on yksi erityis­ kohteistamme: pohdimme siellä yhdessä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa, miten Palvelutori voisi olla mukana edistämässä mielen hyvinvointia. Teemme myös nopeita kokeiluja, joissa etsimme uusia digipalve­ luja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

2 Millä keinoin omaa hyvinvointia voi lisätä arjessa?

Tähän on viisi yksinkertaista keinoa: 1) ole yhteydessä muihin ja anna aikaa ihmissuhteille, 2) nauti liikkumisesta 3) ole utelias ja tartu hetkeen, 4) kokeile uusia juttuja ja aseta itsellesi haasteita ja 5) laita hyvä kiertämään, ihan yksinkertaisesti vaikka kiittämällä tai tekemällä vapaaeh­ toistyötä.

Pienillä arkisilla valinnoilla voimme vai­ kuttaa merkittävästi omaan elämäämme ja myös muiden hyvinvointiin. Kun negatii­ viselta tuntuvaa asiaa tarkastelee uudessa valossa, se voi muuttua päivän parhaaksi.

Työkiireet, kauppajono, pyykkikaaos – py­ sähdy hetkeksi ja mieti asiaa uudesta näkö­ kulmasta. Hyvinvointi paranee arjen pieniä hetkiä arvostamalla. Elämää eletään kui­ tenkin tässä ja nyt.

4 Millainen kaupunki Espoo voisi olla vuonna 2030?

Yhä useampi espoolainen voi hyvin, on onnellinen ja yhä harvempi kokee yksinäi­ syyttä.

On oivallettu, että onnellisuus ei ole vain geneettistä, vaan suuri osa siitä on opittavissa. Hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistäminen on kiinteä osa kaupungin pal­ veluja. Ihmisten omien voimavarojen vah­ vistamiseen kiinnitetään aiempaa enem­ män huomiota. Mielen hyvinvoinnin edistä­ jänä Espoo on kansallinen edelläkävijä.

Valopilkkujen metsästäjä Ohjelmapäällikkö Riikka Puusniekka haastaa meitä pitämään huolta toinen toisistamme. Yksin jääminen on iso riski hyvinvoinnille, kun taas yhteisöön kuulumisella ja osallistumisella on tutkitusti monia hyvinvointihyötyjä. teksti Selja Tiilikainen, Outi Huida kuva Anton Reenpää

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI TOUKOKUU 2018

kysymys & vastaus

Mitä työsuojeluasiamies tekee?

ESPOON KAUPUNGIN yhteistoimintasopimuksessa on

sovittu työsuojeluasiamiesten valitsemisesta työpaikoille.

Henkilöstön valitsema työsuojeluasiamies toimii työyksikön tai ammattiryhmän edustajana omalla alueellaan. Hän toimii linkkinä työpaikan ja työsuojeluvaltuutetun välillä sekä pitää työsuojeluasioita esillä työpaikalla. Yhdellä asiamiehellä voi olla alueellaan yksi tai useampi työpaikka.

Asiamies havainnoi työoloihin liittyviä epäkohtia ja riskitekijöitä. Hän välittää tietoa esimiehille ja työsuojelu­ valtuutetuille ja toisaalta työhyvinvointia ja työturvallisuutta edistävää tietoa työyhteisöihin.

Työ on pitkälti ennaltaehkäisevää toimintaa. Ihanne­ tilanteessa työsuojeluasiamies on esimiehen aktiivinen yhteistyökumppani ja työpari. On suositeltavaa, että asia-

mies kouluttautuu ja suorittaa esimerkiksi työsuojelun peruskurssin. Työsuojeluasiamiehellä on oikeus osallistua työsuojeluorganisaation hyväksymään, suunnitelman mukaiseen koulutukseen. Muutoin asiamies voi osallistua koulutuksiin, kokouksiin ja tilaisuuksiin esimiehen harkinnan mukaan.

Työsuojeluasiamiehet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. He tekevät työtään oman toimensa ohella, joten heidän roolinsa vaihtelevat toimialoittain ja yksiköittäin. Asiamiehellä on oltava mahdollisuus irrottautua aika ajoin työstään tehtävän hoitamiseen. Asiamiehet kokoontuvat kahdesti vuodessa kaupunkitasoiseen foorumiin, jossa he saavat tietoa työsuojeluasioista ja vertaistukea toisiltaan. Espoossa on kaikkiaan noin 400 työsuojeluasiamiehen paikkaa.

Sattuu ja tapahtuu

Palomiehet sonnin perässä

M

eneillään oli palomiesten työvuoroon kuuluva pakollinen liikuntatunti. Pelasimme jalkapalloa Niittykummun paloasemalla, kun yksi palomiehistä ­havaitsi, että Merituulentiellä juoksi sonninmullikka. Näky oli kuin Kaurismäen elokuvasta, kun ruskeavalkoinen sonni viiletti kaupunkimaisemassa.

Lähdimme juosten ottamaan eläintä kiinni. Sen vauhti oli kuitenkin niin kova, ettemme onnistuneet. Sonnin seikkailu liikenteen seassa aiheutti turvallisuusriskin. Vaarana oli myös eläimen eksyminen Länsiväylälle.

Kaksi palomiestä haki paloasemalta mönkijän, ja me muut seurasimme paloautolla perässä. Mönkijä tavoitti sonnin Tapiolassa, eläin saatiin kiinni ja riimutettua vahin­ goittumattomana. Poliisi selvitti eläimen korvassa olevan tunnistemerkin perusteella sonnin omistajan. Omistajat tuli­ vat hakemaan eläimen takaisin omille laitumilleen. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Näin joskus meillä kaupunkipalo­ kunnassa.

Niittykummun paloaseman 1. vuoro, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

23

kestävä kaupunki

teksti Kati Särkelä

Jaksamista ja hyvää oloa ryhmästä Älä siedä jatkuvia kipuja tai pode turhautumista työssäsi – ainakaan yksin.

Hae apua ja tukea valmennusryhmästä!

ESPOON KAUPUNKI järjestää työntekijöille

työkykyä edistäviä valmennuskursseja.

Tukea on tarjolla niska-hartiaseudun kipuihin, selkävaivoihin ja työssä jaksamiseen.

– Valmennusryhmät ovat nimenomaan ennalta ehkäisevää toimintaa. Tavoitteena on työkykyä rajoittavien oireiden ja sairaus­poissaolojen vähentäminen, työ­ terveyshoitaja Minna Lindgren kertoo.

Valmennus kestää puoli vuotta. Siihen sisältyy kolme koko päivän valmennusta ja ennakko- ja välitehtäviä yksin sekä ryhmästä nimettävän sparrauskaverin kanssa.

– Kolmen tapaamiskerran ohjelma koostuu monipuolisesta sisällöstä. Yksilöllisten harjoitteluohjeiden lisäksi tapaamisissa puhutaan kivun syntymekanismeista sekä kipujen ja mielen yhteydestä. Keskustelua on vetämässä useita asiantuntijoita: fysiatri, psykologi ja fysioterapeutteja.

Iloitse työstäsi Niska-hartia- ja selkäoireiden ehkäisemiskurssien lisäksi on olemassa urakehitystä ja työssä jaksamista tukeva Innostu urastasi – iloitse työstäsi -valmennusryhmä.

– Valmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla on näkyvissä uranvaihto esimerkiksi terveydellisistä syistä. Ryhmästä voi löytää myös tuoretta näkökulmaa ja merkityksellisyyttä nykyiseen työhön, Minna Lindgren sanoo.

– Mistään kriisistä ei tarvitse olla kysymys, vaan ryhmästä saa tukea arjessa jaksamiseen.

Uravalmennuksessa käsitellään yksilöllisesti osallistujien työ- ja elämäntilanteita ja etsitään uusia voimavaroja ja keinoja omien tavoitteiden saavutta­ miseksi.

– Ryhmässä käydään läpi myös ihan konkreettisia keinoja uran suunnan vaihtamiseksi: tehdään cv:itä ja kartoitetaan omia ammatillisia vahvuuksia.

Valmennuksen antia Lastenhoitaja Tarja Rytkönen osallistui niska-hartiaryhmään syksyllä 2017.

– Kävin fysikaalisessa hoidossa hartiaongelmien takia, ja siellä ehdotettiin valmennusryhmään osallistumista. Tapaamiset olivat todella antoisia, valmennus oli ammattimaista ja kokonaisvaltaista. Luen­ noilla käsiteltiin muun muassa rentoutu­ mista, ergonomiaa ja ajattelun voimaa.

Saimme myös runsaasti kirjallista materiaalia, ja olen tehnyt liikeharjoituksia kotona säännöllisesti siitä lähtien. Sain ryhmästä myös sparrausparin, jonka kanssa olen viestitellyt tapaamisten jälkeenkin, Rytkönen kertoo.

– Olo on ollut valmennuksen jälkeen oleellisesti erilainen. Opin, että on ihan turhaa kipuilla – osaan nyt hoitaa itseäni.

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ PUUTTUI LEHDESTÄ?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä sähköpostilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 30.8.2018.

Keskustele esimiehesi kanssa ja ilmoittaudu mukaan Essin lomakkeella!

Talven 2018–2019 valmennusryhmät: • Niska-hartiaoireet 12.9., 7.11. ja 16.1.

• Selkävaivat 19.9., 14.11. ja 23.1.

• Innostu urastasi – iloitse työstäsi 18.9., 20.11. ja 22.1.

Valmennukset toteutetaan arkisin klo 8–16 välillä pääkaupunkiseudulla, ja ne ovat työ­ aikaa. Valmennuksiin osallistuminen edellyttää esimiehen ja osallistujan sitoutumista. Työ­kykyvalmennuksiin voi hakea, jos oireet haittaavat oleellisesti työntekoa tai ovat aiheuttaneet poissaoloja töistä. Työntekijällä ei välttämättä tarvitse olla diagnosoitua sairautta.