Wieteri 2/2015

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 2 TOUKOKUU 2015

06 AJASSA

Mutkatonta torielämää Matinkylässä

16 VIRTAA TYÖHÖN

Mielekäs työ antaa pontta jaksamiseen

04 KÄDENJÄLKI

WeeGeen Ilari Helvamo johdattaa sinut aikamatkalle.

FUTURON LUMOISSA

Olli Isotalo: “Arvostusta asiantuntijoillemme.” 22 POMOTENTTI

14

2 /2015 palstat

PITKÄ WIETERI

Etätyöllä joustoa arkeen Toimiiko etätyö ihan oikeasti, henkilöstöpäällikkö Marjo SotalaSolovjew ja kehittämisjohtaja Tuula Heinänen?

03 terveiset & tauon paikka 12 hetkinen Espoota 19 mun maanantai 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa 23 haaste 24 kestävää kehitystä 24 lukijakilpailu

A 16

04

16

KÄDENJÄLKI

VIRTAA TYÖHÖN

Futuron lumoissa

Mielekäs työ antaa pontta jaksaa

WeeGeen opas Ilari Helvamo johdattaa vieraansa futuristiselle aikamatkalle 1960-luvun utopioihin.

Asiakaskokemus kehittämisen keskiöön

Helena Jämsénillä ja Birgit Backmanilla on yli 50-vuotinen työura kaupungilla. Mitä vinkkejä heillä on työssäjaksamiseen?

04

22 POMOTENTTI

“Annetaan arvostusta asiantuntijoillemme” Teknisen toimen uusi johtaja Olli Isotalo kertoo, mitkä ovat suurimmat haasteet Espoossa ja mihin hän haluaa panostaa.

siakkaiden odotukset palvelujen käyttäjinä ovat aiempaa moninaisempia. Odotetaan hyvää laatua, yksilöllisyyttä ja saavutettavuutta. Espoo-tarina ohjaa kehittämään palvelujamme vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita kuitenkin siten, että ne ovat taloudellisesti ja tehokkaasti järjestettyjä. Haluamme toimia edelläkävijänä sekä kuntapalvelujen kehittämisessä että niiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Palvelujen kehittäminen on haasteellista myös siksi, että asiakkaat itse vaikuttavat palveluun ja sen toteutumiseen. Miten voimme onnistua kuntapalvelujen uudistamisessa ja kehittämisessä? Yksikertaisimmillaan asiakaskokemusta voi hyödyntää säännöllisin väliajoin toteutettavan asiakaskuuntelun avulla. Siinä ensin työntekijätiimi pohtii omasta näkökulmastaan kehittämistarpeita, yhteistyötä ja uusia mahdollisuuksia. Sen jälkeen kuullaan asiakkaiden näkökulmasta samoja asioita. Kuuntelujen jälkeen tutkitaan erot työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmien välillä ja päätetään parantamiskohteista. Asiakaskokemustieto auttaa oivaltamaan palvelukehityksen uusia mahdollisuuksia, priorisointia ja kohdentamista. Tämän lehden jutussa ”Mutkatonta torielämää” kuvataan yksi kehitystarina siitä, miten asiakkuus on otettu mukaan Ison Omenan palvelutorin toimintamallin kehittämiseen ja miten palvelumuotoilua on käytetty kehittämisen työkaluna, yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Palvelujen kehittäminen asiakaskokemuksen avulla kannattaa!

Päivi Sutinen

06

23

AJASSA

Ohjeiden lukeminen on joutilaiden hommaa! Vai onko?

Mutkatonta torielämää Matinkylässä Arki rullaa joutuisasti, kun kaikki kuntapalvelut löytyvät yhdestä paikasta Isosta Omenasta.

palvelujen kehittämisjohtaja

PÄÄKIRJOITTAJA

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, PirkkoLiisa Merikoski, Arja Karasvirta ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia Asiakasviestintä ULKOASU JA TAITTO Otavamedia Asiakasviestintä PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2015

KANNUSTAA HYÖDYNTÄMÄÄN ASIAKASKOKEMUKSIA PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSSÄ.

Kuun n asiak ellaan asta !

Ajankohtaisia asioita kesällä 2015

terveiset

Kuva 123rf

Kaupungin ostolaskutiedot avattiin TIEDOT VUOSIEN 2012—2014 ostolas-

SÄHKÖISET PALVELUT

Työterveyspalvelut mukana potilastiedon arkistossa tietojesi käyttöön eri terveydenhuollon organisaatioissa. Työterveyspalveluissa voit myös (Kanta). Arkistossa olevia potilastietoja voivat paikan päällä allekirjoittaa paperisen suostukäyttää ne terveydenhuollon palvelujen antamuksen tai kiellon. jat, jotka ovat liittyneet arkiston käyttäjiksi. Kun potilastiedot ovat yhdessä paikassa Espoon työterveyspalvelut liittyi mukaan sinua hoitavien eri ammattilasten nähtävissä, maaliskuussa. Omia potilastietojasi voit katvoidaan välttää päällekkäisiä tutkimuksia ja soa Omakanta-palvelussa. Voit Omakanta-pal- hoitoja ja hoitoon liittyvä tiedonkulku paranee. velussa kuitata saaneesi informoinnin arkisTutustu: kanta.fi tosta sekä tehdä suostumuksen tai kiellon POTILASTIEDOT TALLENNETAAN JATKOSSA valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon

Irti istumisesta! TKITUSTI VA TUMINEN ON TU

ARAKSI TERVEY

kuista on julkaistu. Jatkossa ostotiedot avataan aina tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. – Tiedon läpinäkyvyys parantaa päätöksenteon tietopohjaa, tehostaa kaupungin toimintaa ja lisää luottamusta, kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sanoo. Avattu data kattaa yli puolet kaupungin vuotuisista menoista. Loppu on pääosin henkilöstömenoja. Aineisto sisältää palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot sekä maksetut vuokrat ja muut kulut. Aineistossa on mukana tulosyksiköiden, kustannuspaikkojen, liikelaitosten ja rahastojen ostolaskutiedot. Tiedot on poimittu kirjanpitojärjestelmästä ja aineistoa on täydennetty muun muassa organisaatioiden ja tiliryhmien nimitiedoilla. Luokittelut mahdollistavat tarkastelun esimerkiksi toimittajittain ja tileittäin. Avoin data Helsinki Region Infoshare -palvelussa: hri.fi

DELLE. Sillä on

tekkä tyypin 2 diabe nkiertotautien se re ve ja ntus on dä sy ulu assa ssa energiank yhteyttä muun mu a selkää, ja istue tta mi or ku tunn än ine tä . Istum ollista, vähin sen kehittymiseen istä aina kun mahd nk pe s kiksi ylö er s im sii es e Nous , kävele aina lähes lepotilassa. udet liikkumiseen isu oll hd . ma i ita re ikk ve nä ka isontapala nin välein. Hyödyn pidä kävely- tai se lle, vältä hissiä ja ee ist sip ve e all kauemm

LIIK A IS

3

kadenjalki

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVA ARI HEINONEN

Onko tämä suunniteltu ufoksi? Osaako se lentää? WeeGeen keltainen Futuro-talo ihastuttaa, hämmentää ja herättää kysymyksiä.

Futuron lumoissa

O

pas Ilari Helvamo johdattaa meidät WeeGeen pihalla kohoavan keltaisen futuristisen rakennuksen luo, joka ei taatusti jää keneltäkään huomiotta. Kun Ilari avaa sen oven, ja päästää meidät kapuamaan punaisia portaita pitkin sisään, tuntee nousevansa suoraan avaruusalukseen. Pääsemme eläytymään 1960-luvun utopioihin, kun Ilari johdattaa meidät aikamatkalle Futuron historiaan. Ilari on työskennellyt WeeGeellä 2013 keväästä lähtien. Kesäisin hän toimii Futuro-talon oppaana, ja ympäri vuoden hän opastaa tuntityönä asiakkaita infopisteessä. – Asun lähellä ja opiskelen Helsingin yliopistolla yleistä ja aikuiskasvatustiedettä, joten työ sopii minulle täydellisesti, hän kertoo. – Futuro-talon oppaan työ on todella kivaa, ja jokainen opastuskierros on erilainen. Päivän aikana saan kohdata monenlaisia ihmisiä ympäri Suomea ja koko maailmaa. Pääsen käyttämään englantia ja ruotsia. Vieraat kertovat usein myös omista kokemuksistaan, missä muualla ovat nähneet samantyyppisiä taloja tai opiskellessa törmänneet aiheeseen. Joskus keskusteluista tulee pitkiäkin.

Futuro-ilmiö ei ollut Ilarillekaan entuudestaan tuttu, vaan hän on uppoutunut sen salaisuuksiin työnsä kautta. – Mitä enemmän luin aiheesta, sitä enemmän innostuin siitä. Kävin jopa omalla ajallani Lontoossa tutustumassa toiseen Futuro-taloon ja sen omistajaan. Ilarin innostuneisuus tarttuu helposti myös kävijöihin: – Suurin osa vierailijoista ihastuu Futuroon. Toisaalta on myös niitä, joita se lähes shokeeraa, onhan kohde niin erilainen. Parasta kuitenkin on, että kävijät saavat minulta perustiedot kohteesta ja heille jää hyvä fiilis käynnistä. Opastus ei saa olla liian vakavaa. Jos Ilari joskus voittaa lotossa, hän on päättänyt ostaa heti oman Futuron ja kuljettaa sen keskelle metsää. – Maalaisin sen valkoiseksi tai tummaväriseksi. Käyttäisin sitä ajanviettopaikkana, jossa jokainen penkki olisi aina täynnä vieraita. Sitten viettäisimme yhdessä hauskaa iltaa takan loimotuksen äärellä. Futuro on avoinna yleisölle 5.5.–13.9.2015.

WeeGeen Futuro Fakta 1:

Fakta 2:

Fakta 3:

WeeGeen Futuro-talo on vuodelta 1968, ja se on ensimmäinen sarjavalmisteinen Futuro (sarjanumero 001). Talo lahjoitettiin alun perin PR-mielessä näyttelijä Matti Kuuslalle, jonka omistuksesta talo siirtyi näyttelykeskukselle vuonna 2011. Talo avattiin yleisölle huolellisen konservoinnin jälkeen keväällä 2012.

Futuro suunniteltiin hiihtomajaksi, joka on helppo pystyttää ja siirtää vaikeaankin maastoon. Idea oli tehdä lujitemuovisesta talosta seuraava suomalainen hittituote. Futuroa valmistettiin arvion mukaan 80–100 kappaletta noin kymmenessä maassa, kunnes sen alkava maailmanvalloitus tyrehtyi öljykriisiin ja muovin hinnan rajuun nousuun vuonna 1973.

Talon halkaisija on 8 metriä ja korkeus 4 metriä. Sen voi purkaa 16 lohkoon. Seinät eristävät hyvin lämpöä. Keskellä on hiilitakka ja lisäksi talossa on sähkölämmittimet. Takan ympärillä on istuimia, jotka voi kääntää makuuasentoon. Futurossa on myös pieni keittokomero, wc-pesuhuone ja varastohuone. Muotoilua hallitsee ellipsi, joka toistuu ulkokuoren lisäksi lukuisissa yksityiskohdissa sisätiloissa.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2015

5

ajassa

TEKSTI MARIANNA SALIN KUVAT DESIGN STUDIO JOUNI LEINO, ESPOON KAUPUNKI

Mutkatonta torielämää Arki sujuu, kun kuntapalvelut ovat kauppakeskuksessa ja liikennesolmussa. Tähän Espoo pyrkii Ison Omenan palvelutorilla, joka aukeaa kesällä 2016. >

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2015

Jokainen palvelutorilainen neuvoo tarvittaessa asiakkaita, mutta apua saa myös suoraan koko torin yhteisestä infopisteestä.

7

Kirjaston lehdet ja kirjat ovat asiakkaan ulottuvilla silloinkin, kun hän hoitaa palvelutorilla muita asioita.

i

son Omenan palvelutorilla asukkaat voivat hoitaa asioitaan hissimatkan päässä metrosta ja bussista. He käyvät lääkärin vastaanotolla ja neuvolassa. He käyttävät nuoriso-, mielenterveys- ja päihdepalveluja. He asioivat Kelan toimistossa ja HUSin laboratoriossa, ostavat matka- ja pääsylippuja ja käyvät kirjastossa. – Kirjasto sitoo kaikki palvelut yhteen, kertoo Matinkylä-Olarin kirjastopalveluiden aluejohtaja Merja Pihlajamäki. Kirjasto tuo lastenkirjat ja leikkipaikan neuvolan kohdalle ja hyvinvointiin liittyviä kirjoja terveysaseman tuntumaan. Vastaanottovuoroa odottaessa voi selata kirjaston lehtiä, ja vuoronumerot ohjaavat odottajia kaikkialla. – Haluamme tehdä odottamisesta miellyttävää, Merja toteaa.

Ensin sukellus asiakkaan maailmaan Monen palvelun yhteinen tila houkuttelee varmasti torielämän tarkkailijaa tai pitkän tehtävälistan suorittajaa, mutta kuka kumma haluaisi harhailla kirjastossa silloin, kun heikottaa, jomottaa ja harmittaa?

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2015

”Kirjasto sitoo kaikki palvelut yhteen”, kertoo MatinkyläOlarin kirjasto­ palveluiden aluejohtaja Merja Pihlajamäki.

”Muotoilun menetelmät varmistavat, että asiakas­ näkökulma on mukana”, palvelujen kehittämis­johtaja Päivi Sutinen sanoo.

Palvelu- ja kaupunkimuotoilua – siis mitä?

L

Missä on terveysaseman oma odotushuone? – Kaikki odotustilat ovat yhteiskäytössä, mutta yksityisyys on otettu huomioon muun muassa siten, että palvelutorille pääsee useammasta ovesta. Esimerkiksi terveysasemalle voi tulla suoraan kulkematta koko palvelutorin poikki, kaupunkitiedon johtaja Anne Kanerva huomioi. Anne ryhtyi johtamaan noin vuosi sitten projektia, jossa laaditaan palvelukonsepti palvelutorille. Viime syksynä projekti sukelsi syvälle asiakkaan maailmaan Laurean palvelumuotoiluopiskelijoiden avulla. Näitä puolestaan ohjasivat Toimiva kaupunki -hankkeen kaupunkimuotoilijat. – Opiskelijat muodostivat työryhmiä, joista kukin tarkasteli palveluita hieman eri näkökulmasta työpajoissa asiakkaiden kanssa, Anne kertoo. Tuloksena syntyi kuusi erilaista asiakasprofiilia palvelupolkuineen. Niihin voi perehtyä Palvelutorilaisen oppaassa jo nyt.

Futiskentän kokoiset tilat tehokäyttöön Palvelukonseptia rakentava projekti jatkuu yhä.

>

aurea-ammattikorkeakoulun palvelumuotoiluopiskelijat ja Toimiva kaupunki -hankkeen kaupunkimuotoilijat ovat tukeneet Espoota Ison Omenan palvelutorin kehittämisessä. Myös moni muu Espoon yksikkö on hyödyntänyt kehityshankkeissaan Toimivan kaupungin asiantuntijoita, jotka jatkavat designpääkaupunkivuoden perintöä kahden vuoden hankkeessa. Espoolla on myös kolme omaa kaupunkimuotoiluun perehtynyttä työntekijää. Palvelu- ja kaupunkimuotoilusta puhutaan enemmän kuin koskaan, eikä ole aivan yllättävää, jos muotoilusanasto ärsyttää joitakin. Miksei puhuta vaikkapa asiakaslähtöisestä palvelun kehittämisestä? Palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen myöntää, että suurin piirtein siitä on kyse. – Muotoilun menetelmät var-

mistavat, että asiakasnäkökulma on mukana, hän kiteyttää. Päivi varoittaa kuitenkin verorahoja syövistä ylilyönneistä. – On tärkeää, että emme lisää palveluvalikoimaa tai palvelujen kysyntää vaan parannamme juuri oikeita palveluita, Päivi painottaa. Muotoiluammattilaisten ohella Espoo hyödyntää palvelujen kehittämisessä myös muita asian­tuntijoita. – Kumppaneiden kanssa löydämme innovatiivisia ratkaisuja nykyisiin palveluihin ja kokonaan uusia tapoja järjestää palveluja, Päivi kertoo. Tuoreen esimerkin kumppanuudesta tarjoaa Espoon ja ajatushautomo Demos Helsingin yhteistyö. Kumppanukset kehittävät yhdessä asukkaiden ja yritysten kanssa asumiseen, liikkumiseen ja syömiseen liittyviä palveluja, jotka hyödyntävät viisaasti luonnonvaroja ja parantavat espoolaisten arkea.

9

Neuvolakäynnillä on helppo kohdata muita vanhempia ja lapsia.

hänet oikealle ovelle tai tiskille. Palvelutorilaisen opas haastaa henkilöstön tuottamaan ”mutkatonta palvelua yhdessä”. – Emme rakenna niinkään uutta neuvolaa uusiin puitteisiin vaan yhteistä palvelutoria, jossa jokainen on palvelutorilainen, painottaa osastonhoitaja Arja Erma. Hän työskentelee Matinkylän ja Olarin neuvoloissa, jotka yhdistyvät palvelutorille muuttaessaan. – Meidän kohdallamme muutos tulee myös palvelutorin laajoista aukioloajoista, sanoo neuvolatoiminnan päällikkö Piia Niemi-Mustonen. Hän tietää, että ilta- ja lauantaityöt eivät sovi jokaiselle neuvolaterveydenhoitajalle, vaikka palvelutorin idea muutoin innostaisikin. – Selvitämme kevään aikana, ketkä haluavat mukaan, ja tarjoamme sen jälkeen vapaita paikkoja myös muille, Arja toteaa. Hän pitää tärkeänä, että uusi henkilöstö valikoituu ajoissa, jotta kaikki pääsevät suunnittelemaan työtapoja yhdessä ja sitoutumaan uuteen työyhteisöön.

Tapahtumia ja kohtaamisia luvassa lavalla ja studiossa

Piia NiemiMustonen

– Tällä hetkellä teemme pelisääntöjä. Mietimme tapoja, joilla eri toimialoista koostuvaa verkostoa voidaan johtaa, Anne sanoo. Työryhmässä on edustajia jokaiselta palvelutorille tulevalta toimialalta. Annen mukaan ryhmä on löytänyt yhteisen linjan asiaan kuin asiaan terästämällä yhteisen asiakkaan etua. Toki kättäkin on jouduttu hieman vääntämään. – Kaikissa projekteissa neuvotellaan siitä, miten kustannukset jaetaan, Anne toteaa. Joka tapauksessa palvelutori lupaa kustannustehokkuutta kaikille toimialoille tehostamalla tilankäyttöä. Odotustilojen lisäksi toimialat jakavat henkilöstön taukotilat, ja kaikki palvelut mahtuvat noin 6 000 neliömetriin – siis jalkapallonkentän kokoiseen tilaan.

Sutjakkaa palvelua kaikkien yhteisille asiakkaille Arja Erma

Jaetut tilat voivat tuoda mieleen toimistohotellin, jossa reippaat vastaanottovirkailijat neuvovat tulijat erillisiin palveluihin. Palvelutorilla tavoitteena on kuitenkin se, että jokainen noin 140 työntekijästä kuuntelee kohtaamaansa asiakasta ja osaa neuvoa

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2015

Piia ja Arja odottavat palvelutorin lisäävän yhteisöllisyyttä. – Asiakkailla on siellä mahdollisuus tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin. Odotamme myös, että palvelutori mahdollistaa uudenlaisten palvelumuotojen kehittämisen, Piia toteaa. Palvelutori lupaa monenlaista uutta jo nyt. Ison Omenan kirjastossa oli ennenkin asiakkaiden käyttöön tarkoitettu kokoustila, mutta palvelutorille tiloja tulee useampia. – Esimerkiksi diabetesta sairastavien vertaistukiryhmä voi kokoontua palvelutorilla ja pyytää vaikkapa terveydenhuollon asiantuntijaa keskustelemaan diabeteksesta, Merja sanoo. Palvelutorille tulee myös esiintymislava, jolle Merja visioi paitsi kulttuuritapahtumia myös esimerkiksi luentoja terveydestä ja hyvinvoinnista. Tori tarjoaa espoolaisten käyttöön myös musiikkistudion ja soittohuoneen sekä kirjastosta tutun Pajan entistä isompana. Mitä työkaluja Pajassa käytetään, selviää Merjan mukaan vasta ensi vuonna. – Pajan ideologia on sellainen, että se vastaa hyvin nopeasti ajankohtaisiin tarpeesiin.

Palveluvalikoima joustaa Ratkaisematta ei ole ainoastaan Pajan toiminnan painopiste vaan myös palvelutorin tarkka kokoonpano. Terveysasemalla päätetään syksyyn mennessä, mitä toimintoja palvelutorille siirtyy. Samoin mielenter-

veys- ja päihdepalvelut tarkentavat palveluvalikoimaansa syksyllä. Kaupungin palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen pitää tärkeänä, että palveluvalikoima joustaa jatkossakin tarpeen mukaan. – Jos esimerkiksi sähköiset palvelut ja digitalisaatio vähentävät käyntien tarvetta jossain palvelussa, tilalle voi tulla toinen, joka vaatii käyntiä. Eikä uusien palveluiden tarvitse olla välttämättä julkisia, vaan niitä voi tuottaa yksityinenkin, jos niin päätetään poliittisessa päätöksenteossa, Päivi sanoo.

KAT S KUV O ESS AT ISTÄ !

”Eniten kiitosta on kyllä tullut uudistetun tilan ilmeestä”, kertoo kiertävä palveluneuvoja Jussi Terävä.

Yksilöllistä palvelua sähköisesti ja livenä Ison Omenan palvelutoria kehitettäessä luodaan jotain sitäkin suurempaa, nimittäin yleistä palvelutorikonseptia. – Voimme hyödyntää nyt luotua konseptia pienemmänkin palvelutorin rakentamisessa. Espoossahan pyritään lähtökohtaisesti keskittämään palveluja hyvien liikenneyhteyksien varaan, Päivi toteaa. Palvelutorin rinnalla huomio kohdistuu erittäin vahvasti sähköisten palvelujen kehittämiseen ja kaiken kaikkiaan yhteiskunnan digitalisaatioon. – Kuntalaisilla on paljon odotuksia. He haluavat entistä yksilöllisempiä palveluja, Päivi huomioi. Hän uskoo, että yksilöllisiä palveluja voidaan tarjota yhdistämällä perinteisiä ja sähköisiä palveluita toisiinsa uusin tavoin. Hänen mukaansa on myös tärkeää avata sähköisiä tietolähteitä asukkaille ja yrityksille nykyistä paremmin. – Liikenteen osalta on jo monia paikkatietoja hyödyntäviä palveluja, mutta jos tarjoamme yhä enemmän tietoa, voimme edistää sellaisten palvelujen kehittämistä, jota emme osaa vielä edes itse kuvitella.

Uusi raikas asu Leppävaaraan yhteispalvelulle

L

eppävaaran palvelupiste Sellossa avattiin maaliskuussa täysin uudistettuna. – Luottamuksellisia asioita voidaan nyt käsitellä muusta tilasta eristetyllä kassalla. Eniten kiitosta on tullut uudistetun tilan ilmeestä, kertoo kiertävä palveluneuvoja Jussi Terävä. Värikkäät kalusteryhmät pyyhkäisivät virastomaisen tunnelman pois kertaheitolla. – Tilojen uudistaminen on yksi konkreettinen osa koko palvelun uudistamista, ja se jatkuu pikkuhiljaa muissakin pisteissä budjetin sallimissa rajoissa, sanoo Espoon kaupunkitiedon johtaja Anne Kanerva. Annen mukaan yksikkö on viimeisen vuoden aikana kirkastanut tehtäväänsä laaja-alaisena ja aktiivisena neuvontapalveluna. On helppo myydä Lippupisteen

lippu tai HSL:n matkakortti, mutta Espoon kaupungin oman palvelukirjon hallinta vaatii runsaasti tietoa. Jussin mukaan koulutus uudistaa työtä jatkuvasti. – Esimerkiksi senioripalvelut alkoivat kouluttaa meitä viime vuonna. Perehdymme eri osaalueisiin ja saamme tietoa, mihin ihmisiä voi missäkin asioissa ohjata, Jussi kertoo. Uutta on myös chat-palvelu, jota kokeiltiin lähes vuoden verran maahanmuuttajien neuvonnassa. Nyt palvelu on auki kaikille espoolaisille.

Anne Kanerva

11

hetkinen espoota

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

KUVA TOMMI TUOMI

TOUKOKUU 2015

E   spoon saaristossa

vierailee vuosittain noin 90 000–110 000 kävijää. Kaupungilla on kaksi vakinaista ja kolme kesätyöntekijää ulkoilusaarien huolto- ja kunnossapitotöissä. He pitävät paikat siisteinä, auttavat ja opastavat kävijöitä. Saaristotyöntekijät valvovat myös turvallisuutta ja toimivat yhteistyössä eri viranomaisten kanssa esimerkiksi kalastuksenvalvonnassa. Kuvassa saaristotyöntekijäJanne Heimberg on matkalla Isoon Vasikkasaareen.

Lä ey he tä ku i ja yht vas

st ie iet :w osi s -postilla

te ri@ sk espo . Para o.fi

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

ä. aj äll ulk aistaan tä

13

:

pitka wieteri

TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ I KUVAT ARI HEINONEN

Etätyö on nykyaikaa, mutta sen tekemiseen tarvitaan selkeät pelisäännöt. Etenkin johtamisen pitää olla kunnossa, pohtivat sivistystoimen henkilöstöpäällikkö Marjo SotalaSolovjew ja sosiaali- ja terveystoimen kehittämisjohtaja Tuula Heinänen.

JOUSTOA ARKEEN

01 AUTTAA AJATTELUTYÖSSÄ Tuula: Etätyö sopii parhaiten keskittymistä vaativaan työhön, sillä silloin keskeytyksiä ei tule niin tiuhaan kuin toimistolla. Etätyöpäivä onkin hyvä vaihtoehto silloin, jos työskennellään esimerkiksi avokonttorissa ja on tarpeen tehdä ajatustyötä yksin.

02 EI VAAN SOVI KAIKILLE Marjo: Kaupungilla on toisaalta paljon tehtäviä, kuten asiakastyötä, johon etätyö ei sovellu. Esimerkiksi lastenhoitajat tietävät jo töitä hakiessaan ja tehtävässä aloittaessaan, että työ vaatii läsnäoloa, eivätkä etätyöpäivät ole työn luonteen vuoksi mahdollisia. Eri yksiköissä voi muutenkin olla erilaisia käytäntöjä etätöiden tekemisestä, mutta ei merkittäviä erimielisyyksiä niiden periaatteista.

03 TAVOITTEET SELKEIKSI

Tuula: Tärkeätä on luottamus, eli se, että sovitut asiat tulevat tehdyksi. Etätöistä sovitaan aina etukäteen esimiehen kanssa. Työntekijät suunnittelevat kotitoimistopäivänsä sisällön ja miettivät, mitä asioita aikovat saada aikaiseksi päivän mittaan. Esimies hyväksyy suunnitelman antaessaan luvan etätyöpäivän pitämiselle. Työntekijä kuittaa jälkikäteen, että sovitut työt tulivat tehdyiksi. Oleellista on se, että tulosta syntyy. Etätyö, kuten kaikki muukin työnteko, vaatii selkeitä tavoitteita ja johtamista.

04 ESIMIES TOIMII TUKENA Kehittämisjohtaja Tuula Heinänen terveystoimesta.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2015

Marjo: Etätyöt ovat johtamisen kannalta tosiaan vaativampia kuin toimistopäivät. Aikaisemmin, jos johtaminen ei ollut kunnossa, tulokset ja tehokkuus saattoivat heikentyä etätyössä ajan saatossa. Nykyään johtaminen on kehittynyt tomerammaksi,

07 TUO TEHOA TILAN- JA AJANKÄYTTÖÖN

08 NIIN TÄTÄ PÄIVÄÄ!

Tuula: Me Ketterässä, eli Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan kehittämisen tulosalueella, kokeilemme uusia tekemisen tapoja, jotta voimme auttaa muita osastoja ja yksiköitä uusiutumaan. Tilojamme on remontoitu monitilatoimistoiksi, minkä tarkoituksena on hakea tehokkuutta paitsi tilankäytössä, myös työnteossa. Meillä ei ole omia huoneita, ja tähän malliin etäpäivät soveltuvat hyvin. Pidämme muutoinkin etäkokouksia, eivätkä ne välttämättä vaadi olemista samassa tilassa.

Marjo: Etätyön mahdollistaminen tarkoittaa, että Espoon kaupunki on ajan hengessä kiinni ja että työtä voidaan tehdä monissa paikoissa – tämä on moderni tapa tehdä työtä. Etätöiden tekemiseen on laadittu sopimusmallit ja perusohjeet, jotka muodostavat raamit. Esimerkiksi lisäkustannuksia etätyöstä ei saa syntyä ja tapaturmavakuutus on voimassa etätyössäkin. Töitä tehdään kannettavilla työ­koneilla, mutta jokainen huolehtii net­ti­­ yhteyksistään. Niitä kaupunki ei kustanna.

06 ONKO ULKONA PORUKASTA?

Marjo: Etäyhteyksissä on aina tietty virallisuuden aste ja on yleensä helpompi nykäistä kollegaa hihasta ohi kulkiessaan kuin lähettää sähköpostiviesti ja odottaa siihen vastausta. Jos etätöitä tekee paljon, jää paitsi työyhteisön niin sanotusta arkitiedosta ja ad hoc -viestinnästä. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka haluaa tuntea iloa yhdessä tekemisestä ja nauttia työn imusta porukalla.

05 VAIHTOEHTOJA TARVITAAN Tuula: Minusta on hyvä, että voimme tarjota erilaisia vaihtoehtoja töiden tekemiseen. Muun muassa meidän yksikössämme työntekijät tekevät vain yksittäisiä päiviä etänä, ja suurin osa viikosta kuluu työpaikalla. Ihmisillä on kuitenkin kaipuu vuorovaikutukseen ja siihen, että kuuluu johonkin työyhteisöön. Tämä toteutuu vain, kun ollaan samassa paikassa fyysisesti.

ja esimiehet ovat työntekijöiden tukena myös etätöissä. Toisaalta esimiehen pitää olla tarkkana: jos henkilö on jo valmiiksi hiukan erillään muusta työyhteisöstä, hän saattaa haluta pitää enemmän etäpäiviä ja eristäytyy näin muusta työyhteisöstä entisestään. Yksi käytännön ongelma voi olla sekin, että kotona työergonomia ei välttämättä ole niin hyvä kuin varsinaisissa toimistotiloissa.

Henkilöstöpäällikkö Marjo Sotala-Solovjew sivistystoimesta.

15

:

:

virtaa tyohon!

TEKSTI RITVA-LIISA SANNEMANN KUVAT TOMMI TUOMI

Sekä Birgit Bacmanin (vas.) että Helena Jämsénin työt ovat muuttuneet valtavasti puolessa vuosisadassa.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2015

Yli 50 vuotta työelämässä

MIELEKÄS TYÖ ANTAA VIRTAA Aika on lentänyt kuin siivillä, sanovat Helena Jämsén (67) ja Birgit Backman (65), joilla on takana yli 50-vuotinen työura Espoon kaupungin palveluksessa. He kertovat, mikä antaa virtaa pitkään työuraan.

K

un Helena tuli 15-vuotiaana koululaisena kesälähetiksi vuonna 1963, Espoo oli vielä kauppala. Helena kiikutti ruskeassa postisalkussa päivän posteja kauppalantalolta eri toimipisteisiin Espoon keskuksen alueella. Välillä hän monisti ja kokosi esityslistoja ja pöytäkirjoja ja haki kaupasta lounaseväitä työtovereilleen. Esimies ei halunnut päästää ahkeraa tyttöä lähtemään, vaan pyysi jatkamaan Espoon palveluksessa. Keskikoulu jäi lähetiltä kesken, mutta töitä riitti niin hyvin, että Helena on tällä hetkellä pisimpään Espoon kaupungin palveluksessa ollut työntekijä. Myös Birgit tuli 15-vuotiaana, kaksi vuotta Helenan jälkeen, lähetiksi kauppalan palveluk-

seen ja sai tämän vuoden alussa täyteen kunnioitettavat 50 työvuotta. – Pöytäkirjojen monistaminen oli kovaa puuhaa 1960-luvulla, sillä kopiokoneessa käytettiin voimakashajuista spriitä. Meidän piti myös välillä pestä kopiokone, Helena ja Birgit muistelevat. Molempien uraan on mahtunut lukuisia työtehtäviä, -paikkoja ja -nimikkeitä. Helena on ollut muun muassa toimistoapulaisena, kanslistina, toimistosihteerinä, kirjaajana ja henkilöstöasiainhoitajana. Birgitin ura eteni lähetistä keskuksen hoitajaksi, piirtäjäharjoittelijaksi, arkiston hoitajaksi ja piirtäjäksi tekniseen keskukseen. Nyt hän työskentelee teknisen keskuksen suunnitteluavustajana.

Muutokset luovat paineita

NÄIN TYÖURAA PIDENNETÄÄN: • Hyvä johtaminen • Osaamisen jatkuva kehittäminen ja uudelleenkoulutus • Joustot työaikajärjestelyissä ja niitä tukevat toimintamallit (esimerkiksi seniorimalli) • Työterveyshuollon tuki • Kevyempien töiden järjestäminen • Ammatillinen kuntoutus • Työhyvinvointia tukevat henkilöstöedut (sportti- ja kulttuuripassi, maksuttomat liikuntatunnit)

Molempien työt ovat muuttuneet valtavasti puolessa vuosisadassa. Ennen teknisessä keskuksessa kaikki piirrettiin käsin, mutta nyt apuna käytetään tietokoneohjelmia ja konsultteja. Onneksi kaupunki antoi alun pitäen hyvän perehdytyksen tietokonemaailmaan, kun kynät, paperit ja sähkökirjoituskoneet jäivät historiaan. Samalla työelämä on kokenut monta mullistusta: Työtahti on kiristynyt, tuottavuuspaineet kasvaneet ja resurssit vähentyneet. Koulutuksia on tiuhaan tahtiin, koska ohjelmistot vaihtuvat ja uusi tieto muuttaa käytäntöjä. Jatkuvat muutokset vaativat erityisesti ikääntyvältä työntekijältä venymistä. – Haasteena on usein se, että uusi tieto pitäisi omaksua nopeasti muiden töiden ohella,

✄

VOIMAVINKIT TÖIHIN

1

Keskity merkityksellisiin asioihin ja perustehtäviisi. Jätä lillukanvarret sikseen.

2

Kun havaitset harmittavan pikkujutun, anna sen olla ja päästä irti turhasta vatvomisesta.

3

Muista, että yksittäisellä ihmisellä on rajalliset mahdollisuudet muuttaa asioita.

4

Keskity toisten hyväksymiseen ja olemassa olevaan hyvään.

5

Jos haluat puuttua todellisiin epäkohtiin, tee suunnitelma ratkaisuksi ja esitä se taholle, jolla on valta edistää asiaa.

vaikka ikääntyvä tarvitsisi enemmän aikaa sulatteluun. Vaikka ikäihminen kyllä oppii, niin esimerkiksi uusien tietokone-ohjelmien omaksuminen ei tapahdu käden käänteessä, Helena ja Birgit pohtivat. Viimeiset työvuodet Helena on ollut palvelussuhdeasiantuntijana HR-neuvomossa, jossa työnkuvaan on kuulunut kaupungin henkilöstön eläkehakemusten tekemistä sekä eläkeasi- >

17

– Ikääntyvä tarvitsisi enemmän aikaa uuden tiedon sulatteluun. Esimerkiksi uusien tietokone-ohjelmien omaksuminen ei tapahdu käden käänteessä, Helena ja Birgit pohtivat.

oihin liittyvää neuvontaa ja selvittelyä. Juuri eläkeasioiden hoitaminen on tuntunut mielekkäältä, kun omat eläkepäivät ovat lähestymässä heinäkuussa. – Toisten auttaminen ja palveleminen ovat lähinnä sydäntäni, ja ne ovat pitäneet kiinni työelämässä, Helena sanoo valoisasti. Hän palasi muutaman vuoden osatyökyvyttömyyseläkkeeltä takaisin kokoaikatyöhön 2008. Selkärankareuma, fibromyalgia ja polven tekoniveloperaatio ovat pysyneet kurissa säännöllisen liikunnan avulla. Vakava sairaus ei lopettanut myöskään Birgitin työuraa parikymmentä vuotta sitten. Luuydinsiirto taltutti leukemian, ja Birgit pääsi palaamaan töihin. Sen jälkeen hän on pitänyt erityisen hyvää huolta terveydestään ja kunnostaan käymällä säännöllisesti jumpassa ja uimassa. Mielialaa hän pitää korkealla matkustamalla pari kertaa vuodessa etelän lämpöön.

Joustot ja kevennykset avuksi Helenalla on ollut työtehtävänsä kautta suora näkymä eläkeikää lähestyvien maailmaan. Hän on huomannut, että osalla ikääntyvistä on pelkoa, miten selvitä työstä ja aikatauluista. Myös Birgit pitää aikataulupaineita suurimpana stressin aiheena. Ratkaisuna olisivat heidän mielestään riittävät joustot. Ne kannattaa ottaa puheeksi, jos voimat uupuvat. – Meitä on auttanut liukuva toimistotyöaika, mikä joustaa työtilanteen mukaan kello 7–20 välillä. Pitkät työpäivät korvautuvat saldovapailla, Helena ja Birgit kertovat. Helena harmittelee, että osa-aikaeläke poistuu vuonna 2017. Hän toivoo, että osatyökyvyttömyyseläkeläisten osa-aikatyötä räätälöitäisiin siten, että työyhteisöt ottaisivat heidät mielellään töihin eivätkä kokisi tilannetta kuormittavaksi.

Hyvä ikäjohtaminen tukee jaksamista HYVÄ IKÄJOHTAMINEN KATTAA koko työelä-

män ja näkyy uran loppupäässä hyvinvointina ja jaksamisena. Espoossa ikäjohtaminen on osa monimuotoisuuden johtamista. Kaupungin työntekijät jaksavat painaa kiitettävästi töitä viralliseen eläkeikäänsä asti. Keskimäärin eläkkeelle siirrytään nyt 63,3-vuotiaana ja lähes aina iän perusteella. Lisäksi kymmenet paiskivat töitä vielä oman eläkeikänsä jälkeenkin. – Pitkä työura on mahdollinen, kun koko organisaatio on virittynyt toimimaan henkilöstön hyvinvoinnin eteen. Onnistumiseen tarvitaan johdon ja työterveyshuollon toimia, mutta myös työtapojen jatkuvaa kehittämistä ja ihmisten sitoutumista omasta kunnosta huolehtimiseen, katsoo henkilöstösuunnittelupäällikkö Jere Kunnas. Ikäjohtamisen haasteena on toteuttaa joustoja tilanteissa, joissa tehokkuus- ja tuottavuuspaineet jatkuvasti kasvavat. Mahdollisuus jous-

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

toihin vaihtelee alan ja työtehtävän mukaan. Jaksamista voidaan edistää pienilläkin tarkistuksilla tai työjärjestelyillä alasta riippumatta. Joustojen ohella myös esimiehen antama arvostus, työtehtävien monipuolisuus, hyvä ilmapiiri ja kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksestä edistävät jaksamista. – Teemme kaikkemme, jotta ihmiset olisivat osaavia, motivoituneita ja hyvinvoivia ja jaksaisivat mahdollisimman pitkään töissä. Tämä on kannattavaa paitsi palvelujen laadun myös yleisemmin kansantalouden, huoltosuhteen ja työnantajan varhaiseläkemaksujen hallinnan kannalta, Jere listaa. Ikääntyvien työssä jaksamista tuetaan erilaisin keinoin. Esimerkiksi Espoon kehittämä

seniorimalli tarjoaa mahdollisuuden siirtyä tehtäviin, joissa seniori työskentelee osa-aikaisesti ja toimii uuden työntekijän tukena. Työyhteisön jäsenenä hän pystyy siirtämään hiljaisen tiedon ja pitkän kokemuksen eteenpäin. Senioritehtävät ovat kiertäviä virkoja ja toimia, ja ne edellyttävät osa-aikaeläkettä ja palkkakustannusten budjetointia. Näissä tehtävissä toimi Espoossa viime vuonna 28 henkilöä. Urapalvelut-toiminta pyrkii etsimään terveydellisin syin kevyempiä töitä niille, joille raskas fyysinen työ ei enää sovi. Henkilö voidaan siirtää työkokeiluun toiselle alalle. Virastot varautuvat vuotuisissa suunnitelmissaan henkilöstörakenteen aiheuttamiin muutoksiin. Kaupungin työntekijöistä noin viidennes on 55 vuotta täyttäneitä.

”Keskimäärin eläkkeelle siirrytään nyt 63,3-vuotiaana ja lähes aina iän perusteella.”

TOUKOKUU 2015

mun maanantai

TEKSTI ANNA SUIHKO KUVAT MERJA AHO, LEA KESKITALO JA TARJA PENNANEN

Annaa viehättää monipuolinen ja mielenkiintoinen työ

Suunnittelija, tiedottaja, sihteeri, vuorovaikuttaja tavien koneiden toiminnan tarkistamista. Lähtö Villa Elfvikiin.

ma 16.3. klo 8.30 Sähköposteihin vastaamista. Asukastilaisuuksista tiedottamista sähköpostilla asukasfoorumeille, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, yrittäjille, yhteispalvelupisteelle ja muille mahdollisille alueen kohderyhmille. Kaupungin nettisivuille tapahtumapäivityksiä ja sosiaaliseen mediaan tietoa päivän tilaisuudesta. Esitelmän viimeistelyä.

klo 15.00 Esitelmän pitäminen kaavaprosessista päiväkotien ja koulujen kasvattajille Villa Elfvikin luontotalossa. Sen jälkeen lähtö illan asukastilaisuuteen Westendiin. klo 17.00 Asukastilaisuudessa tarvittavien välineiden ja laitteiden kokoamista ja kuljettamista. Westendissä paikan valmistelua yleisötilaisuutta varten. Suunnittelijoiden apuna asukasillassa ja tilaisuuden muistion kirjoittaminen. Tilaisuuden loputtua tavaroiden kokoamista ja paikan siivousta.

KUKA: Anna Suihko TYÖ: vuorovaikutussuunnittelija kaupunkisuunnittelu­ keskuksessa ALOITTI TYÖSSÄ: tammikuussa 2014 PARASTA TYÖSSÄ: kaupunkisuunnittelu on innostavaa – oppii koko ajan uutta ja saa kohdata kiinnostavia ihmisiä

klo 19 - 20 Kotia kohti.

klo 10.00 Palaveri arkkitehdin kanssa tulevista asukastilaisuuksista. Yleisötilaisuuksista saatujen palautteiden kokoamista. Edellisen tiedotus- ja keskustelutilaisuuden muistion kirjoittaminen ja laittaminen kaupungin nettisivuille. klo 11.30 Lounas. klo 12.00 Asukastilaisuuksiin liittyviä valmisteluja. Nettisivujen päivitystä. Sihteerinä toimiminen metron jatkeen ohjausryhmän kokouksessa. Kokousmuistioiden kirjoittamista. Asukastilaisuuden aineiston läpikäyntiä. Läppärin, tykin ja muiden tarvit-

”Rakentavasta palautteesta hyötyy jokainen.”

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

3,70

Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin asteikolla 1-5

ESPOOLAISTEN TYYTYVÄISYYS KAUPUNGIN palveluihin on hieman

PALVELU TUTUKSI

Työllistä palkkatuella!

i Espoon kaupungin työyksiköt voivat saada puoleksi vuodeksi työntekijän, jonka palkkauskustannukset maksetaan kaupungin keskitetyistä työllistämismäärärahoista.

> PALKKATUETUT TEHTÄVÄT on tarkoitettu espoolaisille

työttömille työnhakijoille, joille TE-toimisto myöntää palkkatuen. Tänä vuonna yli 100 henkilöä pääsee kaupungille palkkatuettuun työhön. Palkkatuella työllistämisessä otettiin vuoden alussa käyttöön hakumenettely, jossa palkkatukityöntekijää toivovat työyksiköt voivat ilmoittaa tarjolla olevasta tehtävistä. Tehtävät voivat olla osaamista vaativia tai avustavia. Espoossa on työttömänä sekä korkeasti koulutettuja kokeneita osaajia että ammatillista koulutusta ja työkokemusta vailla olevia työnhakijoita, joten monenlaisia tehtäviä tarvitaan kaikilta toimialoilta. Ensimmäinen haku työyksiköille oli tammikuussa ja seuraava on syksyllä. Työllisyyspalvelujen työhönvalmennustiimi etsii tehtäviin sopivat työnhakijat esimiehen haastateltavaksi, ja esimies valitsee työntekijän. Vastineeksi ilmaisesta työntekijästä työyksikkö tarjoaa yhden työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikan toiselle työttömälle.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

TOUKOKUU 2015

lisääntynyt viime vuodesta. Keskiarvoksi Espoon palvelut saivat 3,70 (asteikolla 1–5) ja parannus edelliseen vuoteen on tilastollisesti merkitsevä. Voimme siis olla tyytyväisiä! Joihinkin palveluihin ja asioihin kyselyn vastaajat ovat vuodesta toiseen niin tyytyväisiä, ettei merkitsevää parannusta ole enää helppo saavuttaa. Melkein kaikki vastaajat, yhdeksän kymmenestä, arvioi hyväksi kirjastopalvelut, juomaveden laadun, asuinalueen turvallisuuden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden. Joidenkin palveluiden kohdalla on havaittavissa ilahduttavaa kehitystä: esimerkiksi hammaslääkäripalveluihin tyytyväisten osuus on lisääntynyt yhdeksässä vuodessa selvästi, 25 prosentista 40 prosenttiin. Tiedot ovat peräisin FCG:n tutkimuksesta ”Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014”. Samanlaista tutkimusasetelmaa on käytetty useita kertoja, joten seurantatietoa saadaan pitkältä ajalta. Tutkimuksesta saadaan myös muiden kaupunkien vertailutietoa.

Haluatko tietää lisää tutkimuksen tuloksista? Katso espoo.fi/tieto > Palvelut

5

TOIMINTATAVAT

KIITÄ TYÖKAVERIA! KUKA ON MIELESTÄSI KIITOKSEN ARVOINEN TYÖKAVERISI?

Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Pohjoisen aikuissosiaalityön aluepäällikkö Tapio Nieminen haluaa kiittää tilastoasiantuntija Sammy Huotaria, joka työskentelee sosiaali- ja terveystoimen esikunnan talousohjausyksikössä. Sammyn tehtäviin kuuluvat perhe- ja sosiaalipalvelujen viralliset tilastot ja sovittujen toimintojen säännöllinen seuranta. ”Kiitos Sammy, olet erittäin avulias ja vastuullinen, ja sinulla on korkea työmoraali. Hommat jotka tehdään, tehdään kunnolla. Olet valmis jelppimään työkavereita sellaisissakin asioissa, jotka eivät välttämättä ihan työnkuvaasi kuulu. Olen tehnyt kanssasi noin 11 vuotta töitä. Tilastoasiantuntijaksi siirryit viime syksynä, ja siinä työssä tarvitaan erityisesti tarkkuutta ja huolellisuutta. Nämä ominaisuudet sinulta löytyvät.”

kysymystä Espoon eettisistä periaatteista

1

Mitä on tehty? Espoon eettiset periaatteet ja käytännön toimintatavat on koottu yhteen asiakirjaan, jotta jo aikaisemminkin käytössä olleet ohjeet löytyvät helpommin. Asiakirjan työnimi on kansainvälisen käytännön mukaisesti ”Code of Conduct”.

2

Keitä koskee? – Sammyn kanssa on aina mukava tehdä yhteistyötä, koska hommat sujuvat sovitusti, kiittää Tapio Nieminen (oik.) Sammy Huotaria.

Ohjeet on tarkoitettu kaikille asemasta tai työtehtävistä riippumatta. Ne määrittävät luottamushenkilöidemme, johtajiemme, viranhaltijoidemme ja työntekijöidemme tapaa toimia.

3

Mitä se sisältää? Asiakirja sisältää 25 linkkiä kaupungin tarkempiin ohjeisiin, jotka koskevat vaikkapa vieraanvaraisuuden vastaanottamista, riskienhallintaa, hankintaa, yhteistoimintaa, työhyvinvointia, hyvää hallintotapaa tai viestintää. Eettiset periaatteet ja käytännön toimintatavat on koottu Espoo-tarinasta, kaupunkikonsernin ohjeista sekä laeista ja asetuksista.

4

Mitkä ovat tärkeimmät periaatteet? Sisältö on jaettu seitsemään kokonaisuuteen. Kaiken toimintamme taustalla on Espoo-tarina. Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja pidämme huolta työyhteisöstämme. Noudatamme lakeja ja asetuksia sekä hyvän johtamisen ja hallintotavan periaatteita. Vaalimme ympäristöä ja tähtäämme kestävään kehitykseen. Torjumme harmaata taloutta ja noudatamme hankintaohjeistustamme. Toimimme avoimesti, tasapuolisesti ja läpinäkyvästi. Toimintatapamme ei salli väärinkäytöksiä tai korruptiota.

5

Mistä löydän ohjeet? Asiakirja on Essissä esimerkiksi Espoo-tarina –sivulla. Kaikki linkit tarkempiin ohjeisiin avautuvat työtilojen kautta koko henkilöstölle. Jokainen johtaja ja esimies vastaa osaltaan siitä, että eettiset periaatteet ja käytännön toimintatavat ovat tiedossa ja että niistä keskustellaan yhdessä työyhteisössä.

21

pomotentti

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVAT PEKKA HOLMSTRÖM

1  Mikä Espoossa muuttuu, kun olet toimialajohtaja? Mitään vallankumousta ei ole tulossa, mutta toki toimintatapoja pitää koko ajan tarkastella ja parantaa. Odotan paljon jo käynnistyneeltä espoolaisen johtamisen kehittämishankkeelta. Hyvistä työskentelytavoista pitää kertoa myös muille, jotta ne eivät jää vain organisaation sisäisiksi salaisuuksiksi.

taan ja koko- sekä laatuvalikoimaltaan kysyntää vastaavia ja mahdollistaa kaupungin tasapainoinen kehitys. Tärkeää on, että kaupungin ja yksityisten tarjoamat palvelut sijoittuvat hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Haasteita tuo myös kaupungin tilakustannusten kasvun hallinta ja tilatehokkuuden parantaminen.

2  Mitkä ovat Espoon suurimmat haasteet tällä hetkellä? Riittävä asuntotuotanto, liikennejärjestelmän kehittäminen ja metron sekä kaupunkiradan kehityskäytävien hyödyntäminen. Asuntojen tulee olla kohtuuhintaisia, sijainnil-

3  Mitkä ovat keskeisimmät kaupunginosien kehittämisnäkymät? Länsimetron kehitysvyöhyke ja kaupunkiradan ympäristö ovat tärkeimmät alueet, joille keskitämme nyt kaavoitus- ja suunnitteluresurssejamme. Kaikki viisi kaupunkikeskustamme ovat tässä tiiviisti mukana.

”Meillä on kaikki edellytykset kehittää kaupunkia myös tulevaisuudessa.” Espoon kaupunkirakenne tiivistyy, esimerkkeinä vaikkapa Finnoo ja Tapiola. Ilman metropäätöstä nämä muutokset eivät olisi mahdollisia. Meillä on kaikki edellytykset kehittää kaupunkia myös tulevaisuudessa. 4  Miten itse edistät joukkoliikennettä ja kestävää kehitystä? Käytän junaa ja bussia viikoittain. Joukkoliikenteen edistäminen on tällä toimialalla helppoa, sillä merkittävin tehtävämme on nyt länsimetron rakentaminen. Se, miten houkuttelevana joukkoliikenne nähdään, riippuu siitä, miten hyväksi koko liikennejärjestelmä liityntäliikenteineen, pysäköinteineen ja lip-

pujärjestelmineen saadaan viilattua. Kestävä kehitys ei ole vain rakentamista ja yhdyskuntasuunnittelua, vaan myös muut toimialat palveluineen ovat yhtä lailla mukana. Kestävää kehitystä tehdään monessa paikassa ja monella tasolla. Tuo tekeminen pitäisi saada näkyvämmäksi. 5  Mitä harrastat vapaa-aikanasi? Lenkkeilyä, hiihtoa, soutua ja marjanpoimintaa. Kuuntelen mielelläni klassista musiikkia ja käyn konserteissa, nuorempana lauloin myös kuorossa. 6  Asutko Espoossa? Kyllä, jo vuodesta 1968 alkaen. Ensin Tapiolassa ja nyt Espoonlahdessa. 7  Mitä muuta viestiä haluaisit kertoa henkilöstölle? Meillä on Espoossa hyvä ja osaava henkilöstö. Heille pitäisi muistaa antaa paljon useammin tunnustusta hyvin tehdystä työstä.

Teknisen toimen uusi johtaja Olli Isotalo:

” Annetaan arvostusta asiantuntijoillemme” Varatuomari Olli Isotalo valittiin maaliskuussa uudeksi teknisen toimen johtajaksi. Kysyimme häneltä, mikä muuttuu nimityksen myötä.

tikusta asiaa

haaste

Uusia näkökulmia työntekoon.

Herneitä ostamassa KÄVIN TÄSSÄ PÄIVÄNÄ ERÄÄNÄ ostamassa herneitä K-kau-

pasta. Sattumalta huomasin kaupan seinällä värikkään taulun: ”Kauppias kysyy – Auta meitä parantamaan palveluamme”. Hetken pähkäilin, että taas näitä hiivatun kyselyitä, joista ei ole mitään hyötyä, kunnes vilkaisin taulun oikeaan laitaan, jossa huomasin tekstin: ”Kauppias vastaa”. Ja tosiaan – kauppias vastasi asiakkaiden esittämiin kysymyksiin. Vau! Olemme syksyllä vastanneet omaa kauppaa – työyhteisöämme – koskevaan Kunta10-kyselyyn. Olisi perin vastuutonta, mikäli jossakin ”kaupassa” näitä vastauksia ei käytäisi lävitse. Työhyvinvointikyselyn kautta pystymme tunnistamaan työyhteisömme erilaisia ilmiöitä, niin positiivisia kuin kehittämistä vaativiakin. Tärkeintä on yhdessä aika ajoin avata rakentava keskustelu työyhteisön nykytilasta. Mikä meillä toimii, mitä tulisi kehittää? Ongelmakeskeisen ajattelun osaa meistä jokainen. Sen sijaan vaatii taitoa ja ennen kaikkea vastuullisuutta oivaltaa ratkaisuesityksiä koettuun epäkohtaan. Kun kauppiaina lähdette nyt parantamaan kauppaanne, jonka toiminnasta olette itse antaneet palautetta, kannustan teitä nostamaan ja reagoimaan myös pieniin kehittämiskohteisiin ja maksimissaan pariin isompaan. Miten voimme yhdessä parantaa kauppamme toimivuutta? Se, että olemme aidosti kiinnostuneita ja vastuullisia kehittämään kauppaamme, edesauttaa sitä, ettei kenelläkään mene herne nenään, vaan hymy nousee huulille! Terkuin, hernekauppias

” Mitäpä jos...” ...tutustuisit ohjeisiin:

ÄH, EN OSAA. EI TÄMÄ TOIMI. MITEN TÄMÄ VOI OLLA NÄIN VAIKEAA! Jokainen meistä tuskailee välillä työvälineiden, järjes-

telmien ja asioiden kanssa. Aika moni meistä myös ajattelee, että ohjeiden lukeminen on ajanhukkaa. Parhaat asiathan toimivat ihan maalaisjärjen avulla pääteltynä. Systeemi tai laite on huono ja ärsyttävä, jos sen käytön oppiminen vaatii monikymmensivuisen manuaalin opiskelun! Näinhän se toki onkin. Toimivat palvelut ovat usein niitä yksinkertaisimpia. Paras esimerkki lienee Google, jonka hakusivu on yksinkertaisuudessaan ylittämätön. On kuitenkin hyvä huomata, että niin Googlesta kuin monesta muustakin sinänsä helposta asiasta saa enemmän irti, jos viitsii hieman tutustua sen ohjeisiin tarkemmin. Mitä jos ottaisimme tästä myös oppia työhömme? Kysyminen ja perehtyminen on viisasten hommaa! Oli kyseessä sitten lomakkeen täyttö, tietokoneen käyttö tai vaikkapa Kunta10-tulosten käsittely, perehdytään asiaan paremmin ja autetaan toisiamme oppimaan.

...tai katsoisit opastusvideon: ENTÄ JOS KYSYMINEN TUNTUU SILTI HANKALALTA? Tien HERRA HERNEKAUPPIAS PAKINOI TYÖYHTEISÖSTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ

kysyminen on sama kuin tunnustaisi olevansa eksyksissä. Ohjeen pyytäminen on taas sama asia kuin tunnustaisi olevansa vähän peukalo keskellä kämmentä. Onneksi tähänkin on nykyään apua, jota voi käyttää ihan omin päin. Vastaus löytyy videoista. Vapaa-ajalla on hyvä huomata, että YouTube ei ole vain nuorison viihdekanava. Palvelu on tulvillaan käteviä ohjeita: näin sujuu nurmikon lannoitus, hiusten palmikointi, huonekalujen kokoaminen tai kännykän käyttö. Katso pari minuuttia ja sitten sinäkin osaat! Samanlaista apua meillä on saatavilla jo työelämässäkin. Kunta10-tuloksiin löytyy video-ohje poikineen, samoin vaikkapa sähköisten työvälineiden käyttöön. Etsi rohkeasti Essistä ja jos et löydä: kysyminen kannattaa aina!

23

kestava kehitys

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVAT PEKKA NIEMINEN

– Tämä on todella kivaa tekemistä, joka on sydäntäni lähellä. On hauska ideoida, millaisia tempauksia seuraavaksi järjestämme, ekotukihenkilö Marina Nylund-Holmström hymyilee. (Oik.) Marina opastaa työkaveriaan vahtimestari Kati Karhulaa arjen ekovalinnoissa.

Ekotukea arkeen!

TIIMINVETÄJÄ MARINA NYLUND-HOLMSTRÖM TOIMII TYÖNSÄ OHESSA EKOTUKIHENKILÖNÄ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PALVELUYKSIKÖSSÄ.

M

arina opastaa, muistuttaa ja kannustaa omaa työyhteisöään monin eri tavoin vihreistä valinnoista. Marina on kiinnittänyt muistutustarroja seinille ja tulostuspisteisiin sekä tuonut monenmoista infomateriaalia kahvihuoneisiin. Niissä annetaan käytännön vinkkejä ja hyötytietoa ekoasioista. – Hallinnollisessa työssä tärkeintä on paperin- ja sähkönkulutuksen vähentäminen sekä etäkokouksien lisääminen. Jokaisessa yksikössä on toki omanlaisensa tarpeet. – Muutama vuosi sitten järjestimme Paperittoman päivän. Viime keväänä oli Valoton työpäivä -tapahtuma, jossa kiinnitettiin huomiota valaistukseen. Monet pitivät tosi hyvänä, että muistutimme tällä tavoin mieleen ekoasioita.

Iloista kesää! Mahtavaa kesää ja rentouttavaa lomaa kaikille lukijoillemme!

24 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Haluatko mukaan ekotukitoimintaan? Ekotukihenkilöt pääsevät muun muassa mukaan ympäristöaiheisiin koulutuksiin ja vierailuille kiinnostaviin yrityksiin. Lue lisää: Essi > Palvelut > Ympäristöasiat > Ekotukitoiminta

Eri toimialojen ekotukihenkilöt, joita on yhteensä yli 500, kuuluvat kaupungin ekotukiverkostoon. Verkostoitumista voisi Marinan mukaan vielä tiivistää. – Kullekin toimialalle voisi luoda oman ekotukitoiminnan ohjausryhmän. Näin voisimme vielä paremmin edistää ekoasioita, joihin me kaikki voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme, Marina lisää.

Mitä mieltä? kuva 123 rf

TOIMISTOSIHTEERI JA

TOUKOKUU 2015

MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? ENTÄ MISTÄ AIHEESTA HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan vain kerrot mielipiteesi meille, jotta voimme kehittää lehteä paremmin sinua palvelevaksi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Ota meihin yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Vastausaika päättyy 31.7.