Wieteri_1-2020

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 1 HUHTIKUU 2020

8 Miten järjestää lisää palveluita tehokkaasti ja tuottavasti?

16 Mukautettu työ voi säästää tylsistymiseltä

20 Monipuolisia töitä Espoon kaupungilla tarvitaan monen alan ammattilaisia.

Puutöitä puistoihin ja leikkipaikoille syntyy puutyöhallilla.

1/2020

Ajankohtaista

Tänä vuonna lumoudutaan kaupunkiluonnosta.

06

Kädenjälki

Kestävä Espoo

Mukautettu työ

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ on työskennellyt

Tuliko se jäädäkseen?

viime viikot harvinaisen poikkeuksellisissa oloissa. Moni teistä on joutunut miettimään, miten tehdä työtä ja järjestää riittävät palvelut asiakkaille täysin uudenlaisessa tilanteessa. Moni on joutunut tekemään erityisjärjestelyjä myös omassa arjessaan, kun koululaisia on etäopetuksessa ja päiväkotiikäisiä lapsia on hoidettu kotona..

Tässäkin tilanteessa meidän pitää pyrkiä takaamaan tärkeimpien palvelujen saatavuus ja huolehtia erityisesti heikoimmassa asemassa olevista espoolaisista.

Monet teistä tekevät työtään valtavan paineen alla ja joutuvat venymään. Teette erittäin tärkeää työtä, jolla on tarkoitus.

Tätä kirjoittaessani maan hallitus oli edellisenä päivänä linjannut poikkeusolojen toimenpiteet. Jää siis nähtäväksi, miten hyvin pystymme toimimaan erityistilanteessa ja miten ketterästi reagoimme uusiin, yllättäviin tilanteisiin. Itselläni on vahva usko siihen, että osaava, ammattitaitoinen henkilöstömme pystyy myös pieniin ihmeisiin tänä keväänä.

Toivotan teille ja läheisillenne jaksamista näinä haastavina aikoina. Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

20

Hetkinen Espoota

800 000 henkilökuljetusta

Puutyöhallin

vuodessa vaatii tarkkaa logistiikkaa.

hyväntuulinen porukka luo piristystä espoolaisten ympäristöön.

08

22

Mukana muutoksessa

Kysymys & vastaus

Vaikuttavia palveluita

Ei vihapuheelle!

kustannusten kasvua hilliten.

Arvostetaan toisiamme, muistuttaa Kaarina Salonen.

14

23

Tiesitkö tämän?

Sattuu & tapahtuu

Espoolaisnuoret

Hups!

viihtyvät koulussa.

Tahatonta komiikkaa valtuustosalissa.

19

Kuntalaisella töissä

24

Taiteiden Espoo

Juha Järvinen

Myyttiset hahmot

pitää uimahallin kunnnossa.

valtasivat työmaa-alueen aidat Tapiolassa.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

JUKKA MÄKELÄ kaupunginjohtaja

OLLI URPELA / PINTALIITODESIGN

03

16

Tärkeää työtä poikkeuksellisissa oloissa

Ajankohtaista

Espoo.fi uudistuu ESPOO.FI-nettisivujen uudistusprojekti

AURA TUOMINEN

Lumoudu kaupunkiluonnosta VUOSI 2020 on valtakunnallinen luonnon

supervuosi. Espoo antaa siihen oman panoksensa toteuttamalla viestintäkampanjan, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, mitä jokainen meistä voi tehdä luonnon monimuotoisuuden säilymisen hyväksi. Samalla espoolaisia kannustetaan toimimaan aktiivisesti lähiluonnon puolesta.

– Konkreettinen toimenpide voi olla esimerkiksi se, että valitsee omalle pihalle pölyttäjäystävällisiä kasveja, jättää siivun nurmikkoa villiintymään tai rakentaa vaikka hyönteishotellin, sillä pölyttäjät ja muut hyönteiset

ovat elinehto luonnon monimuotoisuudelle, neuvoo ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki.

Espoossa käydään jatkuvaa vuoropuhelua luonnon ja rakentamisen yhteensovittamisesta. Arvokkaiden luontoalueiden määrittely ja ekologisten verkostojen ydinalueiden tunnistaminen ovat esimerkkejä toimista, joiden avulla kaupunki pyrkii vaikuttamaan luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen kaupunkirakenteen tiivistyessä.

Lisätietoja: espoo.fi/luonto2020

on käynnissä. Uudistus tuo sivuston käyttäjille entistä paremman palvelun ja käyttäjäkokemuksen. Uusi järjestelmä mahdollistaa sisältö- ja rakenneuudistuksen lisäksi direktiivin vaatimukset julkisen sektorin nettisivujen saavutettavuudesta.

Valitsemme uuden julkaisujärjestelmän huhtikuussa, jonka jälkeen aloitamme sisällön ja rakenteen uudistustyön. Uudistus tuo mukanaan ainutlaatuisen mahdollisuuden päivittää ihan joka ikinen espoo.fi:n sivu palvelemaan asukkaita ja meitä Espoon työnteki­ jöitäkin paremmin. Lisää tietoa projektista saat Yammerista Espoo.fiuudistuksen ryhmästä, projektipäällikkö Sarianna Visurilta tai oman toimialasi viestijöiltä.

Valmistaudu tekemään muutosta ja päivittämään nettisivujamme oman ­asiantuntijaroolisi mukaan. Mitä ymmärrettävämmät sisällöt teemme, sen paremmat sivut saamme. Muutostyö alkaa keväällä 2020 ja uusi sivusto otetaan käyttöön 2021.

Koronavirukseen liittyvät henkilöstöohjeet Essissä KORONAVIRUS ON vaikuttanut merkittä-

västi kaupungin palveluihin ja henkilöstön työhön. Poikkeuksellinen tilanne on aiheuttanut paljon kysymyksiä esimiesten ja työntekijöiden keskuudessa. Essin etusivun siniseen palkkiin on koottu Espoon sisäisiä, kaupunkitasoisia ohjeita sekä linkkejä, joiden takaa löytyy yleisiä koronavirukseen liittyviä ohjeita. Tietoja on päivitetty jatkuvasti tilanteen muuttuessa.

Kaupunginjohtajan vetämä kaupungin koronavalmiusryhmä sekä siton ja sotetin oma koronavalmiusryhmä päättävät kaupungin toimenpiteistä. Asukkaille tarkoitettu tärkein tieto on koottu yhteen osoitteeseen espoo.fi/koronavirus, mutta sen lisäksi yksiköt viestivät asiakkailleen kanavissa, joissa heidät tavoittaa parhaiten.

(Teksti perustuu 18.3. tilanteeseen)

3

Seure auttaa kun tarvitaan sijaisia

Teksti Heli Holm

JOS TYÖPAIKALLA jonakin aamuna näkyy uusia kas-

voja, he saattavat olla Seuren välittämiä työntekijöitä, keikkalaisia.

Henkilöstöpalveluyhtiö Seure välittää tilapäistä työvoimaa aina yhden päivän sijaisuuksista useampia kuukausia jatkuviin työsuhteisiin. Eniten välitetään työntekijöitä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen, opetukseen sekä keittiö- ja siivouspalveluihin. Yleisimpiä työtehtäviä ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, lähihoitaja, avustaja, koulunkäyntiavustaja sekä sairaanhoitaja ja kiinteistövahtimestari. Vuonna 2019 Espooseen tehtiin Seuren kautta töitä 188 183 työvuoroa. Yhteensä Seuren keikkalaiset tekivät kaupungin palveluissa töitä 696 henkilötyövuoden edestä. Lukua voi verrata kaupungin oman henkilöstön tekemiin henkilöstötyövuosiin, niitä kertyi viime vuonna 11 465.

Yhtiö tarjoaa palveluita vain omistaja-asiakkailleen: Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille, Espoo Catering Oy:lle, Vantaan tilapalveluille, HUS-kuntayhtymälle, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle, Koulutuskunta­yhtymä Omnialle ja A-tulkkaus Oy:lle.

Työntekijöitä yhtiöllä on 15 700 ja työkohteita 3 600.

Vuoden paras työkohde -kampanjassa seurelaiset äänestävät työkohteita, joissa hyvä vastaanotto ja positiivinen suhtautuminen seurelaisiin toteutuu. Vuonna 2019 opetuksen vuoden parhaaksi työkohteeksi valittiin Postipuun koulu. Etelä-Leppävaaran kotihoito äänestettiin toiseksi parhaaksi sosiaali- ja terveysalan työkohteeksi.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

928 398

PALVELU TUTUKSI

LUKU AVATTUNA

7,2 %

LISÄÄ KÄVIJÖITÄ ESPOON KULTTUURI­ TAPAHTUMISSSA

90 000 KÄVIJÄÄ ESPOO-PÄIVÄN TAPAHTUMISSA

102 931 KÄVIJÄÄ KAUPUNGIN­ MUSEON TOIMI­ PISTEISSÄ

Espoolaiset kuluttavat kulttuuria VUOSI 2019 oli kulttuurin ja tapah-

tumien huippuvuosi. Espoon kuuden kulttuuritalon ja kaupunkitapahtumien kävijämäärät kasvoivat 7,2 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden aikana Espoon kulttuurikeskuksen, Näyttelykeskus WeeGeen, lasten kulttuurikeskus Auroran, Sellosalin, Kannusalin ja Karatalon tapahtumissa sekä yleisölle avoimissa kaupunkitapahtumissa vieraili 928 398 kaupunkilaista.

Eniten kävijämäärät nousivat Näyttelykeskus WeeGeellä, Espoon kulttuurikeskuksessa, Sellosalissa ja suurtapahtumissa. Esimerkiksi Espoo-päivä keräsi ennätysyleisön: yli 90 000 kävijää vieraili yli 200 tapahtumassa.

Kaupunginmuseon kaikkien toimipisteiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli 102 931. Kävijämäärän kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli huikeat 25 %.

Ajankohtaista TIKUSTA ASIAA

Keran juuret ovat savessa

Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu on käynnissä 1.3.–31.5.2020.

KERA TUNNETAAN yritysalueena, mutta

tulevina vuosina varastohallit saavat väistyä, kun tilalle tulee uusia koteja ja työpaikkoja.

Keran teollisuushistoria alkoi toistasataa vuotta sitten, kun paikalla oli vain metsää ja savista niittymaata. Maaperän punasavi todettiin hyväksi raaka-aineeksi ensin kattotiilien ja sitten ruukkujen ja astioiden valmistamiseen. Tarvittava hiekkakin saatiin kätevästi tehtaan omalta palstalta.

Yhtiön nimi oli aluksi Viherlaakson Kattotiili, mutta se vaihtoi nimeään ensin Viherlaakson Saviteollisuudeksi ja sitten Grankullan Saviteollisuudeksi. Nimet kuvasivat asiallisesti sijaintia ja toimialaa, mutta tuotteiden markkinointiin kaivattiin iskevämpää nimeä. Vuoden 1935 hinnastoon painetussa liikemerkissä lukee jo ytimekkäästi Kera, ja seuraavana vuonna yhtiö muutti nimensä virallisestikin Keraksi.

Hinnaston esittelemään monipuoliseen valikoimaan kuului muun muassa amppeleita, kukkaruukkuja, kukkopillejä, maitovateja ja viilikehloja.

Sodan jälkeen perustettiin työväkeä varten oma rautatieseisake, joka nimettiin tehtaan mukaan Keraksi. Sen myötä ympäröivää aluettakin alettiin kutsua yleisesti tällä nimellä. Viralliseksi osa-alueennimeksi Nihtisillan ja Karamalmin väliin Kera vahvistettiin vasta 2014 nykyisen kaavoitusvaiheen alkamisen myötä.

Asemakaavoitus on edennyt pisimmälle aseman eteläpuolisella alueella, jonka kaavaehdotus oli nähtävillä tämän vuoden alkuviikkoina. Suunnitelmien mukaan teollisuushistoria näkyy Kerassa muun muassa rakentamisen rouheana yleisilmeenä.

Myös nimistöön otetaan aiheita keramiikkatehtaan tuotannosta. Tuttuja Keran tuotteita voi löytää esimerkiksi kaavanimistä Amppelipolku, Kukkavaasinkatu, Maitovadinkatu, Viilivati ja Savikukon­ aukio.

Sami Suviranta

Lisätiedot ja hakulomake Essissä.

Käsienpesu pitää pöpöt kurissa KORONAVIRUS ON saanut ihmiset pesemään

käsiään entistä tarkemmin. Hyvä käsihygienia ehkäisee tehokkaasti myös muiden tartuntojen leviämistä. Pese kädet ennen ruuanlaittoa ja ruokailua, kun tulet ulkoa sisään, wckäynnin jälkeen, kun olet yskinyt, niistänyt tai aivastanut tai kun olet koskenut samoja pintoja kuin flunssainen henkilö.

1. Kastele kädet hyvin vedellä.

2. Ota saippuaa ja hiero kämmeniä vastakkain.

3. Hiero kämmenselät, peukalot ja sormien välit.

4. Hiero sormia lomittain vastatusten.

5. Huuhdo kädet runsaalla vedellä.

6. Kuivaa kädet huolellisesti pyyhepaperilla.

7. Sulje hana pyyhepaperilla.

Koronavirusepidemiaa koskevat henkilöstön ohjeet löydät Essin etusivun sinisestä huomiotiedotteesta. Ohjeita päivitetään ja täydennetään jatkuvasti tarpeen mukaan.

5

Kädenjälki

teksti Pi Mäkelä kuva Marjo Koivumäki

Kuntalaisten kuljettajat Espoon kaupungin logistiikkayksikössä pitää kiirettä, sillä henkilökuljetusten toimintaa ja prosesseja kehitetään vauhdilla.

Yksikkö vastaa noin 800 000 henkilökuljetuksesta vuodessa.

K

eskustelu käy vilkkaana Virastopihalla Espoon keskuksessa, kun logistiikkayksikkö pohtii henkilökuljetusten kehittämistä. Kyse on melkoisesta palapelistä, sillä Espoo järjestää vuosittain 800 000 kuljetusta muun muassa vammaispalvelu- ja koulukuljetuksina, ja kuljetettavia asiakkaitakin on reilu 6 000.

– Kuljetuspalvelujen tavoitteena on, että kuntalaiset pääsevät osallistumaan tasavertaisesti jokapäiväiseen elämään riippumatta mahdollisesta vammasta, sairaudesta tai liian pitkästä koulumatkasta, kertoo kuljetuspäällikkö Kari Vilppula.

Nyt kiirettä riittää tavallista enemmän, sillä Länsi-Uudenmaan kulkukeskuksen toiminta alkaa syksyllä. Alkuvaiheessa kulkukeskuksen tarkoituksena on tarjota sujuvaa ja turvallista kuljetuspalvelua vanhuksille ja vammaisille vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.

Palvelusta vastaa Espoon kaupunki, ja tavoitteena on, että koko Länsi-Uusimaa on palvelun piirissä jo kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Kulkukeskus käyntiin vaiheittain Kulkukeskuksen toiminta alkaa Espoossa vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuksista. Muutaman vuoden kuluttua kulkukeskus hoitaa kaikki Espoon kaupungin henkilökuljetukset.

– Toiminta on vasta alkamassa, ja asiakaspalvelun sekä kuljetusten välityksen hoitava operaattori on juuri valittu, Kari kertoo.

Kulkukeskuksen tavoitteena on parantaa kuljetuspalvelun saatavuutta, turvallisuutta ja vastata entistä paremmin asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin Länsi-Uudenmaan alueella.

– Operaattorilla ei ole omia autoja, joten Espoo kilpailuttaa kuljetusyritykset myöhemmässä vaiheessa. Ajatuksena on, että asiakas tilaa kuljetuksen kulkukeskukselta, jossa on tiedossa asiakkaan profiili. Operaattori välittää tilauksen parhaiten asiakkaan tarpeet täyttävälle autolle, tiivistää kuljetuspäällikkö Asko Niemenmaa.

Myös koulukuljetusten sujuvuus puhuttaa. Siksi logistiikka pilotoi parhaillaan toimintamallia, jossa koulu syöttää lukujärjestyksen järjestelmään, josta kuljetusyritykset puolestaan näkevät suoraan kouluajat.

– Kokeilu on käynnissä neljän koulun kanssa. Aiemmin haasteena on ollut se, että tieto on kulkenut ensin koulusta asiointipalveluun, sitten meille ja meiltä kuljetusyrityksiin. Malli on ollut monimutkainen ja siinä on ollut iso mahdollisuus virheisiin. Olemme saaneet tästä uudesta toimintamallista jo paljon kiitosta, ja koulut ovat antaneet hyvää palautetta yhteistyön kehittämisestä, Asko sanoo.

Pilottihankkeet sujuvoittavat työtä

Vaikka tekemistä riittää, työtä tehdään hymyssä suin. Logistiikassa kuljetuskoordinaattorina työskentelevä Kati Juvonen odottaa jo innolla, mitä uusi kulkukeskus tuo tullessaan.

– Hoidan tälläkin hetkellä vammaispalveluiden kuljetuksia. Jatkossa tarkoitus on saada kaikki palvelut toimimaan aiempaa jouhevammin. Meillä on täällä mukava tunnelma, ja kaikkien mielipiteitä kuunnellaan, hän kertoo.

Yhteishenkeä kehuu myös logistiikkayksikössä osa-aikaisena työskentelevä, logistiikka-alaa opiskeleva Janica Ahola.

– Olen saanut täältä tosi arvokasta työkokemusta, graduaan logistiikka­ yksikölle viimeistelevä Janica sanoo.

Henkilökuljetusten parissa työskentelee parhaillaan kahdeksan henkilöä, eikä kulkukeskus ole suinkaan ainoa kehitteillä oleva hanke. Kuljetusten järjestäminen tuhansille henkilöille vuosittain ei käy käden käänteessä, joten luovia ratkaisuja tarvitaan. Työtä ei ole helpottanut se, että taksiala on ollut viime vuodet murroksessa.

– Yksi tämänhetkinen kehityskohde on vanhusten kuljettaminen päivätoimintaan. Päivätoiminta alkaa yleensä aamuisin klo 9 ja päättyy klo 15. Aamut ovat kuljetusyrityksille hyvin ruuhkaisia, joten olemme kartoittaneet sitä, voisiko päivätoiminta alkaa esimerkiksi tunnin myöhemmin, Asko kertoo.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

Työtä murroksen keskellä

Janica Ahola, Kari Vilppula, Asko Niemenmaa ja Kati Juvonen huolehtivat, että kaupungin henkilökuljetukset sujuvat joustavasti ja tehokkaasti.

Satojatuhansia kyytejä Espoo järjestää 800 000 henkilö­ kuljetusta vuodessa yhteensä noin 6 000 asiakkaalle. Suurin osa on vammaispalvelukuljetuksia ja koulu­­ kuljetuksia. Kuljetuksiin on budje­ toitu vuosittain 20 miljoonaa euroa.

Koulukuljetuksia tehdään vii­ kossa noin 10 000. Koulun, kodin ja kuljetusyrityksen välinen sujuva tie­ donkulku ja yhteistyö ovat tärkeitä kuljetusten onnistumiseksi.

Kuljetukset onnistuvat kaiken kaikkiaan hyvin: vain kaksi kulje­ tusta tuhannesta on sellaisia, joista saamme asiakaspalautetta. Jokai­ nen reklamaatio käsitellään, asiak­ kaalle vastataan ja toimintaa paran­ netaan.

Laadukas, asiakaslähtöinen ja ympäristöystävällinen EU-direktiivi määrittelee, että ­kuljetuspalveluiden tulee jatkossa olla aiempaa ympäristöystävällisem­ piä ja autojen vähäpäästöisempiä (Puhtaiden ajoneuvojen direktiivi).

Ympäristön lisäksi ­kulkukeskuksen kilpailutuksissa on painotettu laatua ja asiakaslähtöisyyttä sekä operaat­ torin että kuljetusten kilpailutuksissa.

7

Mukana muutoksessa

Pia Ojavuo, Sanna Antman-Kurvi, Mari Ahlström ja Hilkka Julkunen haluavat tarjota kaupunkilaisille palveluita entistä asiakaslähtöisemmin.

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

­Palveluita asiakas­lähtöisesti Espoo panostaa siihen, että palvelut vastaavat kaupunkilaisten tarpeisiin entistä paremmin. Tavoitteena on, että asiakas saa oikean palvelun oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Kasvavaan palvelutarpeeseen on vastattava aiempaa vaikuttavammin ja kustannusten kasvua hilliten. teksti Tarja Västilä kuvat Roope Permanto

9

Sanna Antman-Kurvi ja Pia Ojavuo ovat vakuuttuneita, että resurssien tarkemmalla kohdentamisella espoolaisten palvelut paranevat.

P

alveluiden tuotteistaminen tarkoittaa, että palvelut nimetään, luokitellaan ja kuvataan tarkoituksenmukaisesti. Espoossa palvelut tuotteistettiin ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, jolloin näkökulmana oli lisätä johtamisessa tarvittavaa tietoa ja kustannustietoisuutta.

Asiakkaiden tarpeet jäivät vähemmälle huomiolle, mutta nyt työtä on jatkettu asiakaslähtöisesti.

Kun palvelut on tuotteistettu, niin niiden käyttöä ja kustannuksia pystytään paremmin seuraamaan. Syksyllä käynnistettiin Patu2-projekti palvelujen tuotteistamiseksi ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi.

– Palvelujen tuotteistamisen taustalla on strategiamme, Espoo-tarina, jonka tärkein arvo on asukaslähtöisyys. Palveluita ja tuotteita kehitetään asukkaan ja asiak-

kaan näkökulmasta, määrittelee projektipäällikkönä työskentelevä kehittämispäällikkö Sanna Antman-Kurvi.

taa entistä järkevämmin sekä vältytään päällekkäiseltä tai turhalta työltä.

Resurssit kohdentuvat paremmin

Keväällä kaikki yli 20 tulosyksikköä kehittävät palveluvalikoimiaan. Kun ne saadaan valmiiksi, toimialalla tarkastellaan kaikkien yksiköiden palveluja kokonaisuutena.

Sannan mukaan tavoitteena on poistaa päällekkäisyyksiä ja sujuvoittaa toimintaa ohjaamalla asiakkaat oikeiden palvelujen pariin. Lisäksi palvelujen vaikuttavuus ja kustannukset otetaan huomioon. Jatkossa palveluja tarkastellaan myös yli toimialarajojen.

– Asiakkaan palvelupolku pitää saada mahdollisimman sujuvaksi riittävän aikaisessa vaiheessa. On myös tärkeää, että työ on herättänyt yksiköissä ja niiden välillä hyviä keskusteluja ja ihmiset ovat oppineet toinen toisiltaan.

Aluksi nykyisten ja tulevien asiakkaiden palvelutarpeita analysoitiin sekä erilaisia asiakasryhmiä tunnistettiin. Alkuvuodesta arvioitiin, miten nykyiset palvelut vastaavat tunnistettuja tarpeita, ja alettiin määritellä palveluja ja niihin sopivia tuotteita.

– Tavoitteena on saada aikaan kattava ja kuvaava näkymä Espoon palveluista ja palvelutuotteista johtamisen tueksi, toteaa Sanna.

Projektin omistajan, taloussuunnittelujohtaja Pia Ojavuon mukaan palvelutuotteet tuovat lisätietoa johtajille sekä tehostavat palvelutoiminnan ja kustannusten seurantaa ja ennustamista.

– Niukkoja resursseja voidaan kohden-

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

Palvelujen kehitys yhdessä jatkuu

Pärjääjämalli Tukiasiakkuudet

Huolenpitoasiakkuudet

Pärjääjäasiakkuudet

Yhteistyöasiakkuudet

Vaikeaa Arjessa pärjääminen/ voimavarojen hyödyntäminen

Helppoa

Lievä Sairauden vaikeusaste/

monimutkaisuus

Vaaka-akselilla terveyspulma kasvaa oikealle mentäessä ja pystyakselilla arjessa pärjääminen heikkenee ylöspäin.

”Noin viidellä prosentilla kaupunkilaisista arjen hallinta on vaikeaa.”

Vaikea

Asiakkailla on erilaisia palvelutarpeita PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN johtajan Mari Ahlströmin

mukaan sosiaali- ja terveystoimessa alettiin projektin aluksi miettiä, millaisia asiakkaita toimialalla on. Palvelutarjooman ei ole järkevää olla kaikille samanlainen.

– Ryhmittelimme asiakkaat heidän tarpeidensa mukaan.

Käytimme nelikenttämallia: vaaka-akselilla terveyspulma kasvaa oikealle mentäessä ja pystyakselilla arjessa pärjääminen heikkenee ylöspäin.

Neljän asiakasryhmän kaupunkilaiset Valtaosa eli 60–80 prosenttia kaupunkilaisista käyttää palveluita satunnaisesti: he osaavat etsiä tietoa ja palveluita sekä käyttää niitä. Toisena ryhmänä ovat ihmiset, joilla on pienehkö palvelutarve yhdistettynä

epävarmuuteen: he tarvitsevat apua, neuvontaa ja ohjausta tiedon äärelle pääsemiseksi.

– Esimerkkinä voisivat olla asiakkaat, joiden on kielitaustan takia vaikea löytää oikeaa palvelua, tai nuoret vanhemmat, jotka ovat epävarmoja lapsen kanssa ja joiden arki siksi hankaloituu, Mari valaisee.

Kolmannella ryhmällä on paljon erilaisia terveys- ja hyvinvointihaittoja, mutta he pärjäävät arjessa. He voivat olla esimerkiksi pitkäaikaissairaita tai työssä käyviä vammaisia henkilöitä. He pystyvät pitämään huolta itsestään ammattilaisen tuella.

Noin viidellä prosentilla kaupunkilaisista eli neljännellä ryhmällä arjen hallinta on vaikeaa. He tarvitsevat paljon palveluita sekä ammattilaisen kulkemaan rinnallaan. >

Tuotteistamisen avulla palveluita järkiperäistetään myös perhe- ja sosiaalipalveluissa, kuvaa Mari Ahlström.

11

Palvelukirjosta jokaiselle jotakin Marin mukaan erilaisille asiakkaille on tarjolla eri palveluita.

Esimerkiksi ykkösryhmälle kannattaa kehittää digipalveluita, jotka eivät ole ajasta eivätkä paikasta kiinni.

– Neljäs asiakasryhmä tarvitsee ammattilaisia avukseen ja ihan fyysisiä tapaamisia sekä monenlaisia palveluita. Resursseja riittää heille paremmin, jos ykkösryhmän palvelut hoituvat joustavasti esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntäen. Tärkeää on, että käytössä on erilaisia palvelukanavia.

Asiakasryhmittelyä ei ole aiemmin tehty systemaattisesti.

Tarvekartoitukset ja ryhmittelyt ovat ammattilaisen apuväline, niitä ei kirjata kenenkään asiakastietoihin.

Palveluja järkiperäistämään Mari myöntää olevansa iloinen kaupunkitasoisesta ajattelusta, jonka projekti on käynnistänyt.

Eri ammattilaiset alkavat puhua samaa kieltä.

– Kun pääsemme tuotteistamiseen, pystymme järkiperäistämään palveluja. Esimerkiksi eroperheille on tällä hetkellä samankaltaista tukea tarjolla 3–4 toiminnosta. Yhteistyöllä saamme monipuolisemman valikoiman ja voimme tarjota palveluja yhteensovitettuina kokonaisuuksina yhä useammalle espoolaiselle.

Palvelukanavien ja palveluiden kuvaaminen tuo ne paremmin eri ammattilaisten ja kuntalaisten tietoisuuteen.

– Tuottajia on myös monia.

Tämä haastaa meitä ajattelemaan palvelutarjontaa asukasja asiakaslähtöisesti. Projektissa luodaan edellytyksiä sille, että tarvitsemme välineitä palveluiden yhteensovittamiseksi ja talouden seurantaan.

Tonttiyksikön toiminta on moninaista TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN tontti­

yksikkö huolehtii kaupungin maaomaisuuden kehittämisestä. Vaalittavaa riittää, sillä maaomaisuus on vajaa kolmannes Espoon maapinta-alasta, hieman yli 10 000 heh­ taaria.

– Ostamme, myymme ja vuokraamme maata sekä teemme kiinteistöihin liittyviä sopimuksia. Käymme kaavoitukseen liittyvät maankäyttösopimusneuvottelut: hankimme siis myös rahoitusta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin, toteaa tonttipäällikkö Hilkka Julkunen.

Tonttiyksikkö on toiminnaltaan monitasoinen: esimerkiksi tonttia ei voi luovuttaa ilman huolellisia valmisteluja ja lopullinen päätös on poliittinen eli luottamusmiesorganisaation vastuulla.

– Onneksi olemme saaneet käyttää hyödyksi projektissa mukana ollutta konsulttia. Tonttiyksikkö on hiukan erilainen äärilaidan toimija, joten oli hyvä, että saimme

Palvelujen tuotteistamisen taustalla on Espoo-tarina ja asukaslähtöisyys.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

ulkopuolista tukea. Hyvää on sekin, että eri työvaiheisiin on annettu riittävästi aikaa.

Palvelutarve perustuu kestoon Tonttiyksikkö mietti asiakkaiden ryhmittelyä nykyisen toiminnan pohjalta ja erityisesti asiakkaan tarpeesta lähtien.

– Asiakkaat jaettiin ryhmiin palvelu­ tarpeen perusteella siten, että kriteerinä sovelletaan tarpeen ajallista ulottuvuutta, Hilkka määrittelee.

Yhtenä ryhmänä ovat asiakkaat, jotka tarvitsevat kaupungin maata käyttöönsä lyhytaikaisesti ja tilapäisesti. Esimerkkinä voivat olla häät, joissa halutaan pitää puistossa ilotulitus.

Kerrostalotontti taas on esimerkki ­kaupungin maan pitkäaikaisesta käytöstä.

Tällöin hinnoittelu ja päätöksenteko on ­toisenlaista.

Erillisinä asiakasryhminä ovat maankäyttösopimusasiakkaat sekä maanomai-

Tonttiyksikössä ostetaan, myydään ja vuokrataan maata sekä tehdään kiinteistöihin liittyviä sopimuksia.

suutta koskevan hallinnon asiakkaat, ­johon kuuluvat myös kaupungin sisäiset asiakkuudet.

Palvelutuotteita on päivitetty Vuonna 2017 ensimmäisessä tuotteistuksessa tonttiyksikössä palvelutuotteeksi määriteltiin maanhankinta, -luovutus ja maankäyttösopimukset, jossa suorite on yhteenlaskettu tapahtumien kappalemäärä. Kyseiset tapahtumat eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia.

– Yksi palvelutuote ei tarjoa riittävää perustaa työhön. Tarvitsemme niitä useampia ja yksityiskohtaisempia.

Jos esimerkiksi jokin maakauppa on monimutkainen ja laaja, mutta kaupungin kannalta tärkeä, se vie aikaa ja resursseja. Suoritteena se on kuitenkin vain yksi ­sopimus, vaikka tehokkuudessa mitaten se päihittäisikin vaatimattomamman ­sopimuksen.

– Toiminta ei ole vakiomuotoista. Suurin osa tonttiyksikön työstä on neuvotte-

”Tärkein kehittämiskohde tonttiyksikössä on sähköinen allekirjoitus.” lua, johon vaikuttavat suuresti myös toisen osapuolen osaaminen, kokemus ja ­päämäärä.

Asiakkaille erilaisia palvelukanavia Palvelukanavana on usein arjessa etäasiointi sähköposteineen, kirjeenvaihtoineen, puhelin- tai Skype-neuvotteluineen, mutta tapaamisia kasvokkainkin tarvitaan.

Verkkosivut ovat yleinen tiedotuskanava. Sähköisenä palveluna on tarjolla muun muassa omakotitonttihaku ja karttapalvelu. Kaupungin kirjaamoon jätetään hakemukset ja tarjoukset. Lisäksi on maas-

tokäyntejä sekä tapaamisia asiakkaan tiloissa.

– Tärkein kehittämiskohde on sähköinen allekirjoitus, joka mahdollistaisi siirtymisen enenevässä määrin digitaalisiin palveluihin, Hilkka summaa.

Vaiheittain tulokseen Julkunen pitää vapauttavana, että projektissa on saatu luotua avoin ilmapiiri.

– Jos jotain unohtuu, asiaan voi palata ja sitä voidaan iteroida. Koko totuutta ei tarvitse löytää kerralla, vaan jokainen työvaihe voi tuottaa jotain uutta lisää.

Tonttipäällikkö myöntää, että vielä on paljon kysymyksiä – miettimiseen pitää käyttää aikaa ja energiaa. Esimerkiksi laadun yhdistäminen mittareihin tuntuu hankalalta. On myös pohdittava, kuinka hyvin ja kätevästi määrämuotoisella formaatilla saadaan tuloksia, kun neuvottelutyöllä on iso merkitys.

– Olo on vielä vähän kyselevä, mutta katsotaan ja toivotaan parasta.

13

LUKU 1

ESPOOLAISET LAPSET JA NUORET OVAT TYYTYVÄISIÄ ELÄMÄÄNSÄ.

90 % alakoululaisista ja lähes

80 % yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista on erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä.

LUKU 2

ESPOOLAISISTA LAPSISTA JA NUORISTA SUURIN OSA PITÄÄ KOULUNKÄYNNISTÄ:

82 % 65 % alakoululaisista,

Miten voit, nuori espoolainen?

Tuore kouluterveyskysely kartoitti laajasti espoolaisnuorten näkemyksiä elämästään, harrastuksistaan, elintavoistaan, terveydestään ja koulunkäynnistään. Pääsääntöisesti tulokset ovat hyviä ja koulussa viihdytään.

SILTI KEHITETTÄVÄÄKIN ON . Kuten muus-

sakin yhteiskunnassa, myös nuoret kokevat entistä enemmän ahdistusta ja masennusta.

Mielialaan liittyvät ongelmat ja niiden lisääntyminen erityisesti tytöillä ovat väkivallan ja häirinnän lisäksi yksi suurimpia huolenaiheita.

Kouluterveyskyselyn tulokset antavat Espoon

henkilöstölle ajattelemisen aihetta. Kerättyä tietoa hyödynnetäänkin lasten ja nuorten hyvinvointityön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä koulu- ja oppilaitostasolla että kaupunkitasoisesti. Kouluterveyskysely on pohja sille, mistä pitäisi lähteä, kun kehitetään palveluita.

yläkoululaisista,

80 % 78 %

ammatillisten oppilaitosten oppilaista,

lukiolaisista.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

Koulukiusaaminen on vähentynyt ja työrauha koetaan entistä paremmaksi.

Tiesitkö tämän?

LUKU 3

LUKU 4

RAITTIUS ON NYT SUOSITTUA.

LIIKKUMINEN JAKAA LAPSET JA NUORET YHÄ SELKEÄMMIN PALJON JA VÄHÄN LIIKKUVIIN. Liikuntaa harrastaa vähintään tunnin päivässä:

Raittiit toisen asteen opiskelijat:

44 % 22 % 15 %

33 % Raittiit yläkoululaiset:

alakoululaisista,

60 % Myös humalahakuinen juominen on vähentynyt vuodesta 2010.

yläkoululaisista,

toisen asteen opiskelijoista.

LUKU 5

NUORTEN TUPAKOINTI ON VÄHENTYNYT SELVÄSTI.

LUKU 6

AHDISTUNEISUUS JA MIELIALAAN LIITTYVÄT ONGELMAT

2-10 %

ovat lisääntyneet.

Ongelmat ovat selkeästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla.

20 % tytöistä on kokenut ahdistusta tai mielialaan liittyviä ongelmia kahden kyselyä edeltäneen viikon aikana. Toisaalta keskusteluyhteys vanhempiin on parantunut ja mielialan ongelmiin saadaan apua ja tukea läheisiltä.

Lähde: Kouluterveyskysely. Kyselyyn vastasi 5 494 espoolaisista 4.–5.-luokkalaisista, 4 183 8.–9.-luokkalaisista, 2 403 lukion 1.–2.-vuosikurssin opiskelijaa ja 748 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa.

Yläkoululaisista kolme prosenttia, lukiolaisista kaksi prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kymmenen prosenttia tupakoi päivittäin.

Nuuskan käyttö on lisääntynyt tasaisesti vuodesta 2006.

LUKU 8

TERVEYTENSÄ KOKEE HYVÄKSI TAI MELKO HYVÄKSI yhä useampi.

tytöt 25 % pojat 15 % Sukupuolten välillä on kuitenkin eroja. Vuosien 2006–2019 välissä terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokevien tyttöjen osuus on kasvanut noin viidenneksestä reiluun neljännekseen. Poikien osuus on pysynyt samana.

LUKU 9 LUKU 7

SEKSUAALINEN VÄKIVALTA JA HÄIRINTÄ ovat yleisintä toisella asteella opiskelevien tyttöjen keskuudessa. Useampi kuin joka kymmenes espoolainen toisen asteen opiskelijatyttö on kokenut seksuaaliväkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Yläkoululaisista tytöistä vastaava luku oli reilu

8 %

VÄKIVALLAN UHKAA kokevat useimmmin pojat.

25 %

ammatillisissa oppi­ laitoksissa opiskelevista pojista ja

20 %

ylä- ja alakoululaisista pojista on kokenut fyysistä uhkaa viimeisen vuoden aikana.

15

Esimerkkejä­ ­ mukautetusta työstä • uusien työntekijöiden perehdytys ja mentorina toimiminen • oman työn tekeminen etänä • lasten vesileikkien valvonta, lasten töiden arkistointi ja kevyt siivous ulkoilun ja lasten pukemisen sijaan • avustavan työntekijän töitä ja siistimistöitä eskarissa • varhaiskasvatuksenopettajan työn suunnittelua • kirjallisia töitä fyysisten sijaan hoitotyössä

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

Kestävä Espoo teksti Tarja Västilä kuvitus Seesa Lippo

Mukautetusta työstä uusi normaali?

Jos vointi sallii ja mieli on altis, työntekijä voi tehdä mukautettua työtä sairausloman sijaan. Viime vuonna tällaisia työtunteja kertyi Espoossa peräti 4 000.

S

airauspoissaoloa korvaava mukautettu työ otettiin Espoossa kokeiluna käyttöön puolitoista vuotta sitten. Kokeilua jatkettiin viime vuoden loppuun, ja nyt toimintamalli on jäänyt kaupungissa pysyväksi. Samankaltaista töiden tuunausta on myös muun muassa Vantaalla ja Helsingissä.

– Mallin kehittäminen lähti liikkeelle siitä, että halusimme löytää keinoja edistää työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja. Matkan varrella huomasimme, että mukautettu työ antaa oivallisen mahdollisuuden tarkastella työtä uudella tavalla sekä löytää osatyökykyisille mielekästä tekemistä, toteaa työsuojelupäällikkö Marjaana Walldén.

Tutkimuksienkin mukaan työnteko voi kuntouttaa enemmän kuin kotona olo silloin, kun sairaus, vamma tai tapaturma ei estä työntekoa kokonaan.

Heittäytymistä uuteen ajatteluun Marjaanan mukaan mukautettu työ on tarkoitettu tilanteisiin, joissa työntekijän työkyky on heikentynyt lyhytkestoisesti.

Vaikka hän ei voisi tehdä normitöitään, hän saattaisi kyetä terveyttään vaaranta-

matta tekemään väliaikaisesti omaa työtään mukautetusti tai muuta sopivaa työtä.

Työtä tehdään pääsääntöisesti omassa työyksikössä, se perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja siitä sovitaan yhdessä esimiehen kanssa.

– Alussa voi olla vaikea löytää ratkaisuja ja vaihtoehtoja perustyölle. Meillä on kuitenkin hyviä kokemuksia muun muassa päiväkodeista, vuodeosastoilta ja kotihoidosta. Mukautettua työtä on ollut tarjolla, mutta ensin vaaditaan esimieheltä ja työyhteisöltä hieman heittäytymistä uuteen ajattelutapaan.

Jos itsestä tuntuu siltä, että kollega pääsee tekemään vähemmän ja eri lailla työtä, Marjaana kehottaa miettimään uudestaan: sama voi tulla joskus omalle kohdalle.

Ei lisäkustannuksia – Onnistumisen kannalta on tärkeää miettiä yhdessä, millaisia töitä työyhteisössä voi tehdä mukautetusti. Työn pitää olla yksikön toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista, Marjaana korostaa.

Hän myöntää, että nykypäivän kiireessä voi olla vaikea löytää aikaa työyhteisön >

17

Kestävä Espoo

Lähihoitajasta sihteeriksi

Toivoisin, että työyhteisöissä löytyisi tahtoa ja ymmärrystä. yhteiselle keskusteluhetkelle. On kuitenkin tärkeää, että yksikkö pohtii vaihtoehtoisia töitä jo etukäteen.

Työyhteisön mietintämyssystä voi putkahdella yllättäen sopivia työtehtäviä: tilapäisesti osatyökyinen voi ohjata asiakkaita, tehdä päivityksiä, miettiä toimintaa tai perehdyttää opiskelijoita. Asiakaskin hyötyy, kun asiat rullaavat. Mukautettua työtä voi tehdä päivästä kahdeksaan viikkoon.

– Mukautetun työn tekijän tilalle tämän normaaliin työhön voidaan palka­ta sijainen. Lisäkustannuksiakaan ei koidu.

Sairauspoissaolon aikana maksettaisiin joka tapauksessa palkkaa, on sitten työpaikalla tai kotona. Mukautettu työ ei myöskään kuluta sairauspoissaolopäiviä.

Työ ei saa haitata kuntoutumista Tavoitteena oli viime vuonna, että 350 työntekijää valitsisi mukautetun työn.

Marjaanan mukaan tavoite ei aivan täyt-

tynyt: vaihtoehdon valitsi hieman yli 200 työntekijää. Kaiken kaikkiaan tuntimääriä kertyi 4 000, josta valtaosa oli varhaiskasvatuksessa, 1 300 tuntia. Toimintamalli on ollut suosittua myös muun muassa vanhusten palveluissa.

– Työn on oltava sellaista, ettei se haittaa kuntoutumista. Mutta vakavissakin sairauksissa mukautettua työtä voi tehdä osan sairausloma-ajasta ja samalla totutella työarkeen.

Sairastuttuaan työntekijä voi itse olla aloitteellinen, mutta esimiehen velvollisuus on selvitellä etukäteen mukautetun työn mahdollisuuksia työyhteisössä sekä ottaa asia puheeksi työntekijän kanssa.

Työterveydessä otetaan kantaa siihen, soveltuuko mukautettu työ ja mitä rajoitteita on.

– Toivoisin, että työyhteisöissä löytyisi tahtoa ja ymmärrystä. Tarkoituksena on tukea työyhteisöjä kehittymään entistä keskustelevimmiksi ja suvaitsevaisimmiksi. Tavoitteena on myös, että osatyö­ kykyisyyteen opitaan suhtautumaan uutena normaalina.

Marjaanan mukaan mukautetun työn mallilla voidaan vaikuttaa siihen, että työntekijä on sairaudestaan huolimatta hyödyksi työyhteisölleen ja asiakkaille sekä kuntoutua tehdessään mielekästä työtä omien voimavarojensa rajoissa.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

Tiina Mitrofanoff työskenteli lähihoitajana Espoonlahden kotihoidossa, kun selkävaivat äityivät niin pahoiksi, että oman työn tekeminen tuli mahdottomaksi.

Työterveyslääkäri ehdotti sairausloman sijaan ratkaisuksi mukautettua työtä.

Ehdotus kuulosti hyvältä. Mitrofanoff keskusteli asiasta lähiesimiehensä, kotihoidon ohjaajan Riitta Mäkisen kanssa. Pohdinnan jälkeen työpaikalla olikin paljon erilaisia ja kevyempiä toimistotehtäviä.

Töitä riitti ja selkä kesti toimistotyössä. Tiina vastasi kotihoidon päivystyspuhelimeen, teki lääketilauksia ja asiakkaiden käyntiyhteenvetoja sekä päivitti hoitopalvelusuunnitelmia. Satunnaisesti hän kävi myös asiakkaiden saattajana lääkärissä.

– Opin uutta esimerkiksi toimisto-ohjelmista ja huomasin pitäväni sihteerin töistä. Siinäkin voi auttaa muita samoin kuin lähihoitajana. Oli hyvä olla hyödyksi ja samalla pysyä työyhteisössä ja työssä kiinni.

Mukautetun työjakson aikana Tiina alkoi miettiä uutta uraa. Hän aloitti ammatillisen uudelleenkoulutuksen Omniassa sihteeriopiskelijana. Opintoihin kuuluvan harjoittelun hän suoritti työpaikallaan kotihoidossa.

– Sain mahdollisuuden tehdä työtä kipeästä selästä huolimatta ja kimmokkeen opiskella uuden ammatin. Muutoin olisin pyöritellyt kotona peukaloitani.

teksti Taina Vehviläinen kuva Roope Permanto

Kuntalaisella töissä

­ Hyvät olosuhteet uimareille Nimi: Juha Järvinen Tehtävänimike: Liikuntapaikanhoitaja

O

Liikuntapaikoilla on suuri merkitys espoolaisten hyvinvoinnin edistäjinä.

Esimerkiksi Leppävaaran uimahallissa käy noin 600 000 ja maauimalassa 160 000–200 000 asiakasta vuosittain.

len työskennellyt liikuntatoimessa 20 vuotta, ja suurimman osan ajasta uimahallilla. Olin töissä Leppävaaran hallissa jo ennen sen saneerausta ja maauimalan rakentamista.

Vuonna 1969 valmistunut uimahalli avattiin uudelleen saneerauksen jälkeen vuoden 2016 alussa, ja saman vuoden keväällä uimahallin vieressä avattiin maauimala, josta on tullut hyvin suosittu.

Leppävaarassa meitä on viisi liikuntapaikanhoitajaa. Työskentelen pääasiassa uimahallissa ja maauimalassa. Hoidan niiden talotekniikkaa ja vedenpuhdistusjärjestelmiä. Vesi puhdistetaan ja talotekniikan säädöt tehdään enimmäkseen automatiikan kautta, mutta fyysiset laitteet voivat olla hankalissakin paikoissa kellarikäytävillä. Jos hälytysjärjestelmä havaitsee ongelman mihin vuorokauden aikaan

tahansa, päivystysvuorossa oleva liikuntapaikanhoitaja käy tarkistamassa hälytyksen syyn.

Maauimalan aukeaminen keväällä tuo lisää tehtäviä ja vilskettä kesäkaudelle. Maauimala on avoinna toukokuusta syys–lokakuulle säästä riippuen. Maauimalan yhteydessä on kaksi rantalentiskenttää, katukoriskenttä ja leikkialue. Sää vaikuttaa kävijämääriin, hyvällä säällä voi olla jopa yli 4 000 asiakasta päivässä.

Joskus työskentelen myös urheilupuiston liikuntahallilla.

Lisäksi hoidan ulkoilualueita ja niiden liikuntavälineitä.

Parasta työssäni on mukava työilmapiiri ja mahdollisuus omatoimiseen työn organisointiin. Haastavinta on hallin tekniikan toimivuuden varmistaminen ongelmatilanteissa, mutta hyvin on tähän mennessä onnistuttu.

19

Hetkinen Espoota

kuva Roope Permanto

Puu muuttaa muotoaan ESPOON KAUPUNGIN puutyöhallilla syntyy

erilaisia kalusteita ja puutöitä kaupungin puistoihin, leikkipaikoille ja muihin julkisiin tiloihin. Kuvan karhut ja muut veistokset ovat veistokurssin harjoitustöitä.

Hyväntuulinen veistoporukka vasemmalta oikealle: Tiia Tuominen, Andre Weesenaar, Jori Suuronen, Pasi Niskanen, Camilla Rautakoski ja Tony Hakala-Rahko.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

21

Kysymys & vastaus

teksti Paula Ristimäki kuva Roope Permanto

Yhdessä arvostavasti Kehittämispäällikkö Kaarina Salosella on selvä visio tulevaisuudelle: arvostava vuorovaikutus, monenlaiset työntekijät, yhdessä tekeminen ja reilu meininki työpaikoilla. Ehdoton ei vihapuheelle!

Espoossa käynnistyi viime vuonna Ei vihapuheelle -kampanja. Miksi?

Kampanja on osa Espoo-tarinan toteuttamista käytännössä.

Kampanjalla halutaan kiinnittää huomio arvostavaan tapaan olla vuorovaikutuksessa, edistää tätä kautta suvaitsevaisuutta ja moninaisuutta Espoon työpaikoilla ja koko Espoossa. Haluamme, että ihmiset tunnistavat epäasiallisen puheen ja käyttäytymisen sekä uskaltavat puuttua siihen.

Mikä on kampanjan tavoite?

Tavoitteena on tehdä yhdessä työpaikoista sellaisia, joihin on helppo mennä töihin, ja joissa uskaltaa myös avata suunsa, jos huomaa epäasiallista käytöstä tai puhetta. Tuli se sitten asiakkaalta tai työtoverilta.

Ahdistus ja paha olo vaikuttavat esimerkiksi sairauspoissaoloihin. Sillä on merkitystä, millainen henki työpaikalla on ja miten työntekijästä välitetään.

Psykologisesti turvallisissa tiimeissä kumpuaa myös luovuus: turvallisessa työympäristössä uskaltaa tuoda esiin omia ideoitaan ja ajatuksiaan eikä tarvitse säikähtää, jos tekee virheen.

Eräs aasialaistaustainen työntekijämme kertoi juuri, miten koronaviruksen levitessä hän on saanut osakseen epäasiallista käytöstä julkisilla paikoilla. Eriarvoistavaa, osoittelevaa ja epäkunnioittavaa käytöstä on ikävä kyllä olemassa.

Kuinka pitkään kampanja kestää?

Kampanja kestää vuoden 2021 loppuun. Sitä ennen ehtii toivottavasti tapahtua paljon, yhä useampi meistä viihtyy paremmin töissään ja rohkaistuu avaamaan suunsa epäsiallisuuksia kohdatessaan. Kun sen tekee kerran, seuraavalla kerralla se on jo paljon helpompaa. Kannattaa kokeilla!

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HUHTIKUU 2020

Miten kampanja näkyy käytännössä?

Koko kaupunki tekee yhdessä kampanjatyötä omilla tahoillaan. Hyödynnämme jo tehtyä työtä ja kiinnitämme huomiota arvojemme mukaiseen toimintaan. Työsuojelu- ja työhyvinvointitoimijat tukevat vahvasti teeman toteutusta. Espoo.fi/ espookaikille-sivustolle (Essissä linkki) on kerätty aiheeseen liittyvää materiaalia, joka on paitsi kaupungin työntekijöiden, myös muiden tutustuttavissa. Siellä on podcasteja, videoita ja tarinoita. Haluamme saada aikaan keskustelua, omien oletusten tutkimista ja yhteistä rohkaistumista tarttua vaikeisiinkin tilanteisiin. Keskustelun voi avata vaikkapa kuuntelemalla podcastin.

Tulossa on myös tapahtumia, koulutuksia ja HR-toimia.

HR-toimista voisi mainita huhtikuussa alkavan anonyymin rekrytoinnin pilotin konsernihallinnossa. Hakijan nimi-, yhteystieto-, ikä-, sukupuoli- ja muut tunnistetiedot on alkuvaiheessa piilotettu. Haluamme olla rakentamassa monimuotoista ja oikeudenmukaista työelämää, jossa työntekijät voivat kokea tulleensa kohdelluksi yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti. Tämä on myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Sattuu & tapahtuu

Roskisdyykkausta ja oravan jahtausta VALTUUSTON kokouksissa on koettu mo-

nenlaista poliittista peliä vuosien varrella, mutta myös muita yllättäviä tai noloja tilanteita.

Joskus valtuutetut ehdottavat muutoksia asialistalla oleviin päätösehdotuksiin vasta kokouksessa. Paikalla oleva kielenkääntäjä kääntää ne ruotsiksi. Kerran muutosehdotus tuotiin, kun kääntäjä oli jo saanut luvan lähteä kotiin. Kerroin puheenjohtajalle kääntäjän jo lähteneen ja lipsautin ärräpään. Pahaksi onneksi mikrofoni oli auki, joten kokousta suorana nettilähetyksenä seuraavat kuulivat kiroiluni.

Joku heistä jakoi lausahdukseni Twitteriin todeten, että jatkossa kannattaa varmistaa, että mikki on kiinni.

Eräällä valtuutetulla oli tapana seisoa, kun hän puhui paikaltaan. Salin kamerat kääntyvät automaattisesti mikkiin, josta ääni tulee. Kun valtuutettu seisoi puhuessaan, kamerassa näkyi hänen jalkovälinsä.

Näytin hänelle kuvakaappauksesta, miltä hänen puheenvuoronsa näyttää nettilähetyksessä. Kyllä nauratti, mutta sen jälkeen hän muisti istua paikallaan.

Kerran puheenjohtajalle oli jätetty nippu aloitteita, mutta seuraavana päivänä en löytänyt niitä mistään. Kiiruhdin valtuustotalolle, mutta salin roskakori oli jo tyhjennetty. Tuskanhiki otsalla kaivelin sitten valtuustotalon isoja roska-astioita.

Soitto puheenjohtajalle paljasti, että hän oli ottanut paperit vahingossa mukaansa.

Mieleen on jäänyt myös vuosia sitten kokouksen huomion varastanut valtuustosaliin päässyt orava. Vahtimestarit saivat liikuntaa yrittäessään ottaa kiinni parvella juossutta pörröhäntää.

KAUPUNGINSIHTEERI Jouni Majuri

Hyvä hetki

Kahvikuppi aamussa Kuvassa on ikkuna, ikkunassa maisema kirjaston sisäänkäynnille. Tässä on hyvä istua tauolla, katsella kuinka ovi käy ja ihmiset. Etsin runokirjaa mielestä, hyllystä, vierestä, sitä Saarikoskea. Runo on vuori, tanssilattia, puu ja koko maailma.

Kahvi on vahvaa, sen keitti kollega, joka keittää aina vahvaa kahvia, hyvä niin.

En soisi sen päättyvän.

Jani Nieminen on viimeksi julkaissut romaanin Komero, joka kertoo nuorista ihmisistä Seinäjoen suunnalla. ”Se on hullu, joka täältä haluaa minnekään. Se on vielä hullumpi, joka tänne jää.”

Aiemmin Janilta on ilmestynyt neljä runokokoelmaa.

KIRJASTOPEDAGOGI JA KIRJAILIJA Jani Nieminen Kulttuurin tulosyksikkö

23

Taiteiden Espoo teksti Verna Julkunen

Tapiolan myyttiset taruhahmot Kuvataiteilija Ilona Niemen teos Personae mythologicae on esillä Merimieseläkekassan Kulttuurimajakka -rakennushankkeen työmaata reunustavassa aidassa Tapiolassa ainakin koko vuoden 2020.

ELLA TOMMILA/EMMA

P

ersonae mythologicae – kuten monet muutkin uusimmat julkisen taiteen teokset Espoossa – sijoittuu julkisen ja kevyen liikenteen kulkureiteille. Tavoitteena on tehdä yhteisestä ympäristöstä viihtyisämpi ja kiinnostavampi. Näyttelykeskus WeeGee on tilannut teoksen Ilona Niemeltä.

Aidassa olevan teoksen hahmot on skannattu, tulostettu suurennoksina alumiinilevylle ja pinnoitettu graffitisuojalla. Teos tulee osaksi EMMA-kokoelmaa.

EMMA toimii asiantuntijana Espoon kaupungin julkisen taiteen hankkeissa. Personae mythologicae on hyvä esimerkki konseptiteoksesta osana museon kokoelmaa.

Taiteilijan kanssa sovittujen periaatteiden mukaan teoksen elementtejä voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää myös muissa kohteissa.

Tapiolan, muinaisen metsänhaltia Tapion valtakunnan, mytologinen ulottuvuus inspiroi Niemeä.

Personae mythologicaessa kuvataan suomalaisen kansantaruston hieman vieraampia hahmoja, kuten Mammotarta ja

Myyttiset hahmot seurailevat tapiola­laisten elämää rakennus­hankkeen suoja-aidasta.

Hillervoa. Nämä löytyivät 1700-luvulla julkaistusta Kristfried Gananderin kirjasta Mythologia Fennica, jossa kerrotaan Suomen ja lappalaisten mytolo­giasta sekä Skandinavian ja muiden kansojen jumalista. Se on Niemelle tärkeä lähdeteos ja vaikuttanut myös Kalevalaan.

– Minua kiinnostavat eri kulttuurien kansantarustojen yhtymäkohdat, ihmisen yhteinen kulttuuriperimä, arkkityypit ja kantaemot, kertoo Ilona Niemi.

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ LEHDESTÄ PUUTTUI?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 30.4.2020.

Niemen taiteessa naiseuden erilaiset rakentumistavat ja myytit ovat olleet punaisena lankana. Hän yhdistää myyttisiä aiheita nykyaikaiseen, naistenlehti- ja mainosmaailmasta tuttuun, kiiltävään ja jopa glitteriseen kuvapintaan. Maalaamisen lisäksi Niemelle on ominaista materiaalien pilkkominen ja yhteen liittäminen uusilla tavoilla kollaasiksi, uuden luominen tuhoamalla.