Wieteri 1/2019

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 1 HELMIKUU 2019

8 16

Työ muuttuu: puhelinvaihteesta palveluneuvojaksi Ensikokemukset Tietokylän moderneista työtiloista

6 Yhtä hymyä!

Uusi laatumittaristo auttaa kehittämään hammashoidon yksiköiden toimintaa.

1 /2019

Essi uudistui entistä yhteisöllisemmäksi

03

08 ajankohtaista

Kokeile Teamsia ja tutustu uuteen Essiin!

06

kädenjälki

mukana muutoksessa

Innostava loikka uuteen Puhelinvaihteen hoitajista koulutettiin paveluneuvojia.

20

hetkinen Espoota

Parempaa hammashoitoa

Nyt ulos uimaan!

uuden suu- ja terveydenhuollon laatu- ja vaikuttavuusmittariston avulla.

Espoossa on auki kahdeksan talviuintipaikkaa.

14

22

tiesitkö tämän?

Työn imu tuntuu Espoolla parhaat kokonaistulokset Kunta10-tutkimuksessa.

16

kestävä Espoo

kysymys & vastaus

Lukiosta sivistystoimeen Harri Rinta-ahon harppaus uusiin tehtäviin.

23

sattuu & tapahtuu

Tietokylän älytoimisto

Gerbiilit museossa

Uudenlaiset työtavat vaativat siihen sopivat tilat.

– ja mitä sitten tapahtui?

19

24

kuntalaisella töissä

Taiteiden Espoo

Diabeteskeskuksessa

Koko koulun lemmikit

opastetaan asiakkaita hoitamaan itseään oikein.

Saunalahden koulun teräslinnut viestivät pehmeitä asioita.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

osaksi kaupungin Office 365 -pilviperhettä. Uusi Essi ­mukautuu eri päätelaitteisiin, joten sitä voi käyttää myös kotikoneella tai älypuhelimella joko internetselaimen tai Sharepoint-sovelluksen kautta. Essi tunnistaa käyttäjän, kun olet kirjautunut omilla tunnuksillasi. Siksi näet oman tulosyksikkösi uutiset jo etusivulla. Espoo-tarinaa ja koko kaupungin yhteistä toimintaa on myös helppoa seurata.

Essin sisältöjä on kirjoitettu uusiksi, selkeytetty ja järjestetty. Jatkossa Essiin voisi myös ideoida uudenlaisia ­yksikön tai toimialan sisältöjä, blogeja ja henkilöesittelyjä.

Jokaisella toimialalla on Essin päivittäjiä, joilla on vinkkejä Essin hyödyntämiseen.

Meillä kaikilla on kaksi tehtävää: työ ja sen kehittäminen. Työelämässä arvostetaan yhä enemmän yhteistyötä.

Pulmia ratkaistaan yhdessä keskustellen, parviälyllä. Uusi Essi nostaa entistä paremmin esiin Yammer-keskusteluryhmät, joita on helppoa perustaa eri aiheisiin työyhteisöjen ja projektien yhteiseksi alustaksi. Esimerkiksi Yammerin Essi-ryhmässä on käyty keskustelua uudistuksesta jo pitkään ja luotu yhteisiä käytäntöjä sisällöntuottajille.

Essin jälkeen sähköiset työtilat uudistuvat myöhemmin keväällä. Niissä hyödynnetään Office 365 -tuoteperheen Teamsia ja SharePoint Onlinea. Jokaisessa työyhteisössä kannattaa miettiä, mitkä välineet soveltuvat omaan työskentelyyn parhaiten. Edetä voi vähitellen ja kokeillen, esimerkiksi Teamsia voi kokeilla projektityöskentelyyn ja yhteisten työtehtävien suunnitteluun. Käyttöä helpottavat havainnolliset ohjeet. Ja kokemuksia kannattaa jakaa työyhteisössä myös kavereille, jotta kaikki pääsevät helposti opettelun alkuun.

Kasvokuva sähköisissä työvälineissä edistää tutuksi ­tulemista ja verkostoitumista. Essissä neuvotaan, miten lisäät kuvasi ja tietosi palveluihin. Organisaatiorakenne­ näkymä muuten toimii myös erinomaisena puhelin­luet­ telona, josta on helppo nähdä, missä yksikössä kukin meistä työskentelee.

Sähköiset työvälineet tarjoavat paljon uusia mahdollisuuksia. Ei kuitenkaan unohdeta ihan perinteisiä tapaamisia, keskusteluja ja kokouksia.

Ja esimies on aina työyksikkönsä tärkein viestijä ja kukin meistä on vastuussa omien tehtävien tiedonkulusta.

SATU TYRY-SALO viestintäjohtaja

PATRIK FAGERSTRÖM

ESPOON SISÄINEN intranet Essi uudistui helmikuussa

Stipendikukkaron hakuaika on alkanut ja se jatkuu 31.3.2019 asti.

Lisätietoa Essistä.

Ajankohtaista

Tehoa tiimin tai projektin työhön

Essi uudistui UUSI ESSI-INTRANET julkaistiin viime

TEETKÖ YHTEISTYÖTÄ muiden

kanssa? Oletko mukana projekteissa?

Kuuluuko verkostoosi kaupungin ulkopuolisia yhteistyökumppaneita?

Yhteistyön haasteita helpottaa Office 365 -perheeseen kuuluva Teams-työalusta tiimien, työryhmien ja projektien käyttöön. Teams kokoaa yhteen sisällöt, keskustelut, tehtävät ja työkalut. Se sopii erinomaisesti tiimin tai projektin sisäiseen viestintään, ideoiden jakamiseen, tiedostojen muokkaamiseen yhdessä ja palaveri­ muistioiden jakamiseen. Teamsissa ryhmän sisäisen viestinnän sävy voi

olla myös epävirallisempaa kuin koko organisaation muissa kanavissa.

Sähköpostin määrä vähenee, kun keskustelut käydään Teamsissa. Myös kaupungin ulkopuoliset yhteistyökumppanit on helppo liittää mukaan.

Jo käytössä olevat työkalut kuten SharePoint-työtilat ja Yammer ovat edelleen ajankohtaisia. Niistä kukin sopii erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kun viestit koko organisaatiolle valitse Essi tai Yammer. Työtilat soveltuvat jatkossakin dokumenttien hallintaan ja jakamiseen.

viikolla. Essi tunnistaa käyttäjän, kun olet kirjautunut koneelle tai mobiililaitteelle omilla tunnuksillasi. Siksi näet oman tulosyksikkösi uutiset jo etusivulla.

Essi avautuu, kun avaat koneesi internetselaimen. Essi mukautuu eri päätelaitteisiin, joten sitä on helppo käyttää myös älypuhelimella joko internetselaimen tai puhelimen sovelluskaupasta ladattavan SharePoint-sovelluksen kautta. Voit kirjautua Essiin myös esimerkiksi kotikoneeltasi, mutta jotkut työkalut toimivat vain Espoon työasemilla tai VPNyhteyden kautta. Essissä tietoa voi hakea muun muassa aiheen, organisaation tai kohderyhmän mukaan. Ajankohtaistaosio kokoaa kaikki uutiset, blogit, koulutukset ja muut tapahtumat yhteen paikkaan. Essissä on julkaistu informatiivisia Thinglink-opaste­kuvia, joiden avulla voit tutustua Essiin.

HYVÄSTI KOFEIINI!

Mikä korvaisi kahvin?

TYÖN TIIMELLYKSESSÄ tulee helposti

juotua kahvia kuppi jos toinenkin. Ensin aamulla pitää päästä käyntiin ja sen jälkeen pysyä terävänä ja pirteänä koko päivä.

Kaikille kahvi ei kuitenkaan sovi. Joku saa siitä vatsansa kipeäksi, toinen taas on herkkä kofeiinille. Runsas kofeiinin litkiminen voi myös kostautua illalla ja yöllä: yöuni lyhenee, nukahtaminen vaikeutuu ja unen laatu heikkenee. Huonoa yöunta kompensoidaan aiempaa tuhdimmalla ja suuremmalla aamukahvilla, ja kierre on valmis.

Voiko kahvia ja sen piristävää vaikutusta korvata millään muulla? Kokeile ennakkoluulottomasti muita vaihtoehtoja.

1. Keitä kuppi teetä. Teessä on hillitymmin kofeiinia kuin kahvissa. Erityisesti valkoisessa ja vihreässä teessä on myös EGCG-nimistä flavonoidia (epigallokatekiinigallaatti), jota on tutkittu viime aikoina paljon. Sen on todettu muun muassa edistävän aivojen muistitoimintaa.

2. Juo lasi vettä. Myös vesi herättelee elimistöä toimimaan ja piristymään erityisesti aamusella ennen aamupalaa. Pidä huoli, ettei työpäivän aikana synny nestehukkaa, sillä se väsyttää ja heikentää keskittymiskykyä.

3. Syö pieni välipala. Toimintavire laskee helposti, jos verensokeri painuu kovin alas. Parasta syötävää ovat hitaat hiilihydraatit ja proteiinit sekä vitamiinipitoiset hedelmät ja marjat. Kannattaa kokeilla myös erilaisia smoothieita oman maun mukaan.

4. Hakeudu valoon. Useimmat meistä nauttivat auringonvalosta ja piristyvät hyvässä valaistuksessa. Jos olet huomannut, että kirkasvalolamppu auttaa, käytä sitä.

5. Anna aivoille happea ja lähde hetkeksi ulos.

Josko tänään kahvikuppia kaivatessasi tekisitkin lyhyen happihyppelyn pihassa venytellen?

6. Kuuntele musiikkia tai katso lyhyt video.

Monet saavat hyvää energiaa lempimusiikistaan tai hauskoista videopätkistä. Miksi muuten kissavideot olisivat niin suosittuja?

3

teksti Jarna Lattunen kuva Patrik Fagerström

1

LUKU AVATTUNA

Tunnin juna Rekrytoinnin asiantuntijat pyörittävät vuodessa yhteensä lähes 3 000 työpaikkahakua.

PALVELU TUTUKSI

Uusia osaajia Rekrytointipalveluiden avulla REKRYTOINTIPALVELUISTA SAAT apua, kun suunnittelet osaa-

i Rekrytointi­ palvelut luo myönteistä kuvaa Espoon kaupungista työnantajana ja toteuttaa kaupunkitasoisia markkinointi­ kampanjoita.

misen vahvistamista yksikössäsi uudella työntekijällä. Rekrytoinnin asiantuntijat auttavat esimiehiä prosessin eri vaiheissa, muun muassa hakuilmoittelussa, haastatteluissa, hakijaviestinnässä ja -arvioinneissa. Yksikkö vastaa rekrytoinneista kaupunkitasoisesti.

Espoon kaupunki on monipuolinen työnantaja, joka tarjoaa töitä useiden eri alojen ammattilaisille. Ammattinimikkeitä Espoossa on yli 800 ja työntekijöitä yli 14 000. Kaupungissa työskennellään työsuhteessa tai virassa. Aloilla, joilla työvoiman saaminen on haastavaa, uusia työntekijöitä voi palkata myös esimerkiksi juniori- ja seniorimallin, maahanmuuttajien rekrytointimallin tai vaikkapa oppisopimuskoulutuksen kautta.

Ennen uuden työntekijän rekrytointia on hyvä puntaroida työyhteisön tilannetta laajemmin henkilöstösuunnittelun näkö­ kulmasta: voisiko esimerkiksi kouluttamalla löytyä lähteneen työn­ tekijän tilalle osaaja omasta yksiköstä tai voisiko töitä organisoida uudelleen.

Avoinna olevat kaupungin työpaikat, myös sisäisessä haussa olevat, löydät Essin Henkilöstö-osiosta Rekrytoinnin sivuilta. Ulkoisessa haussa olevat paikat löytyvät myös Espoonrekry.fi-osoitteesta.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

AJATUS NOPEASTA ja vähäpäästöisestä raideliikenteestä kiteytyy tunnin junaksi nimettyyn hankkeeseen, joka sisältää Espoon kaupunkiradan, Espoo-Salo -oikoradan ja Salo-Turku osuuden ja Turun ratapihojen perusparannuksen. Kun rata on kokonaan valmis, pääsee Turusta Helsinkiin ­tunnissa.

Espoolle tärkeä on Leppävaarasta Espoon keskukseen ja Kauklahteen vievä kaupunkirata. Espoon osuuden suunnittelu on jo valmis, joten kaupunkiradan rakennustyöt päästään aloittamaan pikaisesti sen jälkeen, kun hankkeen toteuttamisesta saadaan valtion päätös. Tulevaan hallitusohjelmaan on tärkeää saada tästä maininta.

Kaupunkiradan varrella sijaitsevat Espoon keskus ja Kera Nokia-kampuksineen. Molemmissa rakentaminen on käynnistymässä. Leppävaarasta näkee, minkälainen vaikutus toimivalla raideyhteydellä on kaupungin kehitykseen.

Sähköinen junaliikenne on lähes päästötöntä, joten sen kehittäminen on tehokas keino taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Ajankohtaisia teksti Satu Tyry-Salo

Espoolaiset ovat vertailukuntia tyytyväisempiä kaupungin palveluihin.

Oletko sinä jo selaillut Kaupunkipalveluttutkimuksen tuloksia Essissä? Monissa yksiköissä tuloksia käytetään oman työn arviointiin ja seurataan tuloskorteissa.

Numeroiden takana VUOSIKAUSIA TOISTETTU Kaupunkipalve-

lut-tutkimus kiinnostaa ja yllättääkin. Tyytyväisyys terveyskeskusten lääkäripalveluihin on noussut nopeasti. Kuinkahan monta kehittämistyöpajaa on parannusten takana? Vanhusten kotihoitoon ja peruskouluun espoolaiset ovat tyytyväisempiä kuin muualla. Mutta

tyytyväisyys julkisen liikenteen tasoon on romahtanut 21 prosentilla vuonna 2018, erityisen paljon Matinkylä-Olarissa, Espoonlahdessa ja Tapiolassa.

Osa tuloksista kertoo mielikuvista, siitä millä tolalla vastaaja uskoo palveluiden olevan. Osa vastauksista on kerätty niiltä,

jotka tuntevat tai jopa ovat käyttäneet kyseistä palvelua. Kovin suurta eroa tulosten välillä ei ole.

Mielenkiintoinen osio on myös se, jossa espoolaiset kertovat oman elämänsä ongelmista ja siitä, onko kaupunki pystynyt tarjoamaan heille apua haastavassa tilanteessa.

Arjen ongelmina mainitaan useimmin sairaudet, aikapula, liian suuri työmäärä tai taloudelliset ongelmat. Moniin näistä ei haeta apua, vaan ongelmista yritetään selvitä itse.

Espoolaiset ovat kokonaisuutena varsin tyytyväisiä kaupungin palveluihin, sillä keskiarvo oli 7,66, kun se vertailukunnissa on keskimäärin 7,26. Erityisesti koulu, varhaiskasvatus, kirjastot ja liikunta- ja ulkoilupalvelut sekä terveyspalvelut ja sosiaalityö saavat hyviä arvioita. Espoo koetaan myös turvalliseksi.

Tulokset on koottu yli 140 diaksi. Kysely lähettiin 2 125 espoolaiselle, vastauksia saatiin 644. Alhainen vastausaktiivisuus, noin 30 prosenttia, jää mietityttämään. Nuoret vastaavat heikoimmin ja ikääntyneet taas aktiivisemmin. Naiset vastasivat miehiä useammin.

Vieraskielisten mielipiteet puuttuvat, sillä kysely toteutettiin vain suomeksi ja ruotsiksi.

Nämä puutteet pitää jatkossa korjata.

Kake kokeili bottia työkaverina KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSESSA

(Kake) on testattu, pystyykö robotti vastaamaan roskakoreja ja katuvaloja koskeviin puhelinpalautteisiin. Palveluneuvojille tämä on merkinnyt ”bottikouluttajan” työtä.

Palvelupäällikkö Maritta Nevalainen ­kiittää henkilöstöä, joka on ottanut virtuaalityökaverin innolla vastaan.

Aina on löytynyt opettaja, kun botti ei ole jotain osannut.

Vaikka puhelinbotti oli vain muutaman kuukauden kokeilu, botit ovat tulossa työelämään jäädäkseen. Hoitamalla rutiinityöt nopeasti botti voi paitsi vapauttaa ihmiskolle-

gojensa aikaa vaativampiin töihin, myös parantaa palvelua.

– Tulevaisuudessa kuntalainen voi ehkä soittaa palautteensa vuorokauden ympäri, ja botti hoitaa ne oikeisiin työjonoihin, Maritta pohtii.

Helmikuussa bottikokeilu jatkuu asiointipalveluissa, jossa testataan, pystyykö botti tukemaan palveluneuvojaa palvelutilanteessa hakemalla tietoa tietokannoista, lomakkeista ja verkkosivuilta.

Bottikokeilu on osa Digiagendan kokeiluja.

Kaupunki arvioi alkuvuonna, miten robotiikkaa voidaan hyödyntää tukemaaan kaupungin palvelutarjontaa.

5

kädenjälki

teksti Salla Salokanto kuva Roope Permanto

Laatu luupin alla Suun terveydenhuollossa kehitetään uudenlaista laatu- ja vaikuttavuusmittaristoa. Tulosten avulla esimiehet kohdentavat koulutusta ja työntekijät saavat yksityiskohtaista palautetta työstään.

E

spoon kaupunki on viime vuosina ottanut suun terveydenhuollossa käyttöön uudenlaisen laatu- ja vaikuttavuusmittariston, joka auttaa kehittämään työtä tietoon perustuen. Mitattavat asiat ja toimenpiteet ovat valikoituneet menetelmää kehittävien tahojen yhteistyönä.

Mittaristoa ja mitattavia asioita myös kehitetään ja hienosäädetään kokemusten kertyessä.

Espoon kaupungin ylihammaslääkäri Sebastian Kaste käyttää tuloksia johtamisessa sekä toiminnan ja täydennyskoulutusten suunnittelussa.

– Mittariston avulla saadaan varsin tarkkaa tietoa siitä, miten hammashoidon eri yksiköissä eri toimenpiteet hoidetaan.

Tiedon perusteella voidaan tehdä muutoksia työnteon tapoihin ja esimerkiksi järjestää koulutuksia.

Menetelmän kehittäminen alkoi vuonna 2015, ja ensimmäiset tulokset saatiin seuraavana vuonna. Sen jälkeen työn laadussa on havaittu hyvää kehitystä.

– Yksiköiden väliset erot esimerkiksi tehtyjen paikkojen pysyvyydessä ovat kaventuneet, ja kaikki kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota ikenien ja hampaiden kiinnityskudosten kuntoon, Sebastian ­havainnollistaa.

Hyvän tekemisen esteet esiin Tapiolan terveysaseman hammashoitolassa uusi mittaristo on otettu hyvin vastaan.

– Mittariston ensimmäiset, paikkojen pysyvyyttä koskevat tulokset olivat hyvin

mielenkiintoiset, vastaava hammaslääkäri Maarit Linden kertoo.

– Suurin osa tuloksista oli hyvällä tasolla, mutta vaihteluakin oli. Syntyi todella hyvää keskustelua.

Maaritin alaisuudessa työskentelee noin 25 hammaslääkäriä. Hän käyttää mittariston tuloksia muun muassa kehityskeskusteluissa: niitä varten käytössä ovat henkilökohtaiset tulokset. Koko yksikön tuloksia käsitellään työpaikan palavereissa.

– Työntekijät ovat olleet omista luvuistaan hyvin kiinnostuneita. Meillä kun kaikki haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, Maarit kertoo.

Sebastian ja Maarit painottavat, että mittariston avulla ei vertailla työntekijöitä, vaan etsitään laadukkaan tekemisen esteitä. Onneksi mittaristoa ei olekaan tulkittu työpaikoilla kyttäyksenä, vaan kehittämiseen on lähdetty innolla mukaan.

Yksityiskohtaiset raportit auttavat jäljittämään ongelmien syitä tarkasti.

Kehitettävää voi olla esimerkiksi laitteistossa tai materiaalien säilytyksessä ja käytössä. Tulosten perusteella myös koulutuksissa osataan keskittyä paremmin oikeisiin ­asioihin.

– Mittaristo toimii tällä hetkellä parhaiten tavanomaisessa vastaanottotyössä, Maarit kertoo.

– Esimerkiksi hammashoitajien tai paljon oikomishoitoja tai suukirurgiaa tekevien hammaslääkäreiden työtä se ei kuvaa yhtä hyvin. Ainakin oikomishoitoon on siksi jo toivottu omaa mittaristoa kehittymisen tueksi.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

Omaksi ja asiakkaan avuksi Mittariston myötä hoidon läpinäkyvyys kasvaa. Sote-myllerryksessä on tärkeää, että yhteiset mittarit ovat mahdollisimman laajassa käytössä. Jo nyt mittariston piirissä on 2,3 miljoonaa suomalaista, ja jatkossa mukaan halutaan etenkin yksityistä puolta. Lisääntyvän valinnanvapauden maailmassa tieto palvelee asiakastakin.

– Päätösten tueksi on saatava vertailtavaa tietoa myös palvelun laadusta. Muuten palvelu saatetaan valita esimerkiksi vain mukavaan tunteeseen tai markkinointiin perustuen, Sebastian toteaa.

Kasvava avoimuus on uutta myös palveluntarjoajille, ja sitä kehitetään jatkuvasti pienin askelin. Kuluvana vuonna THL julkaisee verkossa mittaristoa käyttävien tahojen tulokset yleisellä tasolla.

– Kuntatasolla vertailtavat tulokset auttavat meitä kehittämään palveluitamme. Voimme oppia käytäntöjä parhaiten menestyneiltä toimijoilta.

Joka tapauksessa kaikille on eduksi, että ongelmiin puututaan laadukkaasti jo varhain: resursseja tarvitaan vähemmän, ja asiakkaat säästyvät ylimääräisiltä vastaanottokäynneiltä.

Maarit Linden ja Sebastian Kaste iloitsevat siitä, että uuden laatuja vaikuttavuusmittariston avulla parhaat käytännöt voidaan jakaa kaikkien käyttöön.

Monen tahon yhteispeliä Mittariston kehityksestä ja teknologisesta toteutuksesta vastaa Nordic Healthcare Group (NHG), ja kehitystyössä on mukana myös THL. Espoon kaupunki on yksi 16 julkisesta palveluntarjoajasta, jotka ovat osallistuneet kehitykseen käyttäjinä ja asiantuntijoina. Lisäksi mukana on ollut yksi yksityinen toimija.

Palkittu menetelmä Suun terveydenhuollon laatuja vaikuttavuusmittaristo ansaitsi vuoden 2018 lopulla toisen sijan Espoon kaupungin innovaatiokilpailussa. Lisäksi se on saanut kunniamaininnan Laatukeskuksen kansallisessa Quality Innovation Award -kilpailussa.

Näitä mitataan 1. Kariesvaurioiden pysähtyminen 2. Kariesvaurioiden 2 vuoden kertymä 14–17-vuotiailla 3. Iensairauksien hoidon kohdennus 4. Paikkojen pysyvyys 5. Juurihoidettujen hampaiden selviytyminen 6. Kliinisen työajan osuus 7. Montako käyntiä tyypillisen potilaan hoitojakso on vaatinut 8. Toimenpiteiden määrä per käynti tyypillisellä potilaalla 9. Potilaiden odotusajat 10. Lasten ja nuorten tarkastusten peittävyys

7

mukana muutoksessa

Sähköiset palvelut kasvavat ja kehittyvät Espoon kaupungin asiointipalveluissa työn muuttuminen on ollut jatkuvaa ja nopeaa. Äskettäin esimerkiksi puhelinvaihteen hoitajista koulutettiin palveluneuvojia.

Aluksi muutos mietitytti, mutta nyt tuoreet palveluneuvojat ovat tyytyväisiä ja motivoituneita. teksti Tarja Västilä kuvat Marjo Koivumäki

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

Sonja Sjöstedt ja Aija Rainola pitävät uudesta työstään palveluneuvojina. Entiset puhelinvaihteenhoitajat kiittävät erityisesti saamaansa perehdytystä.

9

K

un asiointipalvelupäällikkö Juha-Pekka Strömberg vilkaisee taakseen, paljon on muuttunut. Hän työskenteli aikoinaan kymmenen vuotta Espoon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa vuosisadan vaihteen molemmin puolin. − Palasin vuonna 2016 tyystin erilaiseen organisaatioon. Kaupunki oli kehittynyt 12 poissaolovuoden kuluessa, mutta sitä se on tehnyt myös viimeisen kolmen vuoden ­aikana.

Juha-Pekka aloitti toisen uransa kaupungilla palvelutoripäällikkönä Isossa Omenassa. Peräti kymmenen eri julkisen palveluyksikön keskittymä on ollut onnistunut konsepti.

Tehtäväkenttä laajeni vuosi sitten, ja nykyisin Juha-Pekka vastaa Espoon kaupungin asiointipalveluista, kuten sähköisestä asioinnista ja kuudesta asiointipisteestä sekä Ison Omenan palvelutorista.

Myös suunnittelu ja kehittäminen kuuluvat työnkuvaan.

Toimenkuva on monipuolistunut Työelämän ja koko yhteiskunnan murros heijastuu suoraan asiointipalvelupäällikön työhön. Juha-Pekan mukaan työnantajan tehtävä ei ole vain reagoida muutokseen, vaan myös luoda sitä. − Mietimme koko ajan, miten pystymme tarjoamaan tehokasta, asiakaslähtöistä ja entistä parempaa palvelua. Sähköisiä palveluja kehitetään vauhdikkaasti, ja kaupungin työntekijät ja kuntalaiset ovat muutoksessa mukana. Jos kentällä tulee haasteita, ne ratkaistaan.

Esimerkkinä muutoksen tuulista ovat palveluneuvojiksi siirtyneet puhelinvaihteenhoitajat. Monipuolistuneet toimen­ kuvat ja osaamiset vaativat uusia taitoja. − Entisen työn rinnalle on tullut muita tehtäviä. Vastaamme asiointipisteiden puheluihin ja autamme asiakkaita puhelimitse sähköisessä asioinnissa. Uusiin tieto­ koneohjelmiinkin on pitänyt perehtyä ja

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

36 palveluneuvojan pieni yksikkö on tärkeä kaupungin kaikille toiminnoille. Sonja Sjöstedt on tyytyväinen uuteen työnkuvaan.

Muutoksen mukanaan tuoma koulutus ja uuden oppiminen ei tapahdu kerralla, vaan sen on oltava jatkuvaa.

Espoossa halutaan olla etunenässä mukana, paikka takajoukoissa ei tyydytä.

oppia niiden sujuvaa käyttöä, kertovat palveluneuvojat Aija Rainola ja Sonja Sjöstedt.

Tietokoneelta näkyy, mihin kolmesta eri asiointinumerosta puhelu on tulossa.

Lisäksi palveluneuvojat vastaavat palautekanavien kautta tuleviin viesteihin: kysymyksiin, nurinoihin ja kiitoksiin. Palautteita kertyy laidasta laitaan ja useita päivässä.

Jokainen puhelu raportoidaan muutamalla klikkauksella. Näin tiedetään, mitä asiaa puhelu on koskenut. Palvelutilanne kuitataan naamakuviolla. Aijan mukaan fiilis on usein hymynaaman arvoinen, mutta välillä on vaikeitakin tilanteita.

asioin­nin lisääntyneen. He myöntävät, että alussa työnkuvan muuttuminen hieman jännitti. − Tunteet kävivät vuoristorataa. Kyllähän muutos aina mietityttää, jopa pelottaa.

Uskoimme olevamme vaihteenhoitajia eläkeikään asti, mutta on todella hyvä asia, että töitä riittää.

Aija kiittelee sitä, että muutos tapahtui melko nopealla tahdilla. On parempi hypätä kärryille kuin odottaa niitä. Sonjan mukaan sopeutumisessa uuteen on auttanut tiimin hyvä henki: yhteistyö sujuu.

Hyvää on sekin, että esinainen pitää langat käsissään ja on t­ ukena.

Pieni, vaikuttava yksikkö

Koulutus on uusi normaali

Vaikka kaupungilla ei ole enää puhelinvaihteenhoitajia tai kopioijia, edelleen puhelimeen vastataan ja joskus myös kopioidaan. Ammattinimikkeitä häviää, ei työtehtäviä.

Puhelimitse asioidaan entistä harvemmin, vaikkakin vuodessa luuriin tartutaan noin 100 000 kertaa. Vuosi sitten kaupungille soitettiin 25 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin taas laskua oli 13 prosenttia.

Kaupungilla on tällä hetkellä kaikkiaan 36 palveluneuvojaa. − Se ei ole suuri määrä kaikkien 14 600 työntekijän joukossa, mutta tässä tapauksessa pieni yksikkö vaikuttaa kaikkeen, ­kiteyttää Juha-Pekka.

Myös Aija ja Sonja ovat huomanneet puhelujen vähentyneen ja sähköisen

Juha-Pekan mukaan kukaan ei ole taistellut isoja tuulimyllyjä vastaan. Työntekijät ovat ottaneet työtehtävien muutokset hyvin vastaan. − On hieno asia, että tämän ikäisellekin kärsivällisesti opetetaan uutta, komppaa Aija.

Henkilöstön koulutus ja perehdytys on Juha-Pekan mukaan edellytys sille, että kuntalaisille pystytään tarjoamaan parasta ­asiakaspalvelua. Lisäksi Espoossa halutaan olla etunenässä mukana, paikka takajoukossa ei tyydytä.

Koulutus ei ole vain kertarysäys, vaan sen pitää olla jatkuvaa. − Kouluttautuminen on uusi normaali, jotta alati ja nopeasti muuttuvan ajan hermolla voidaan pysyä. Tämä vaatii työnantajalta erilaista suhtautumista koulutukseen. >

11

Puheluiden määrä on palveluneuvojien mukaan vähentynyt, mutta niitä tulee yhä noin 100 000 vuodessa.

Juha-Pekka toteaa, että työnantajan on kuunneltava herkällä korvalla työn­ tekijöitä. Se on tärkeää etenkin työntekijöiden jaksamisen kannalta. Asiakasvolyymin kasvaessa henkilökunta voi kuormittua liiaksi, kun samalla pitäisi vielä kehittyä ja kouluttautua.

Oppi ei ojaan kaada Aija ja Sonja kehuvat perehdyttäjiään ja kouluttajiaan: oppia on ammennettu yhdessä työn ohella ja oman tahdin mukaan.

Erillisiä kurssejakin on järjestetty. − Jokaiselle on annettu aikaa. Osa oppii hitaammin, osa nopeammin, mutta aina kehtaa pyytää apua. Koskaan ei jää pulaan, kun samassa huoneessa on apujoukkoja.

Olemme kouluttautuneet työtä seuraamalla ja itse tekemällä, määrittelee Aija.

Kymmenkuntaan uuteen tietojärjestelmään perehtyminen ei käy hetkessä. Työsarkaan kuuluvat muun muassa logistiikkapalvelun tunnustilaukset sekä koulukuljetustilaukset, -peruutukset ja -reklamaatiot sekä paljon muuta. Työstä ei ole pulaa. − Vain ohjelmia käyttämällä oppii, työ opettaa. Jos tekee virheitä, niistäkin voi ottaa opikseen, summaa Sonja.

Tärkeät kasvokkain kohtaamiset Sähköiset palvelut lisääntyvät, mutta samalla korostuu kasvokkain tapahtuvan asioinnin merkitys. − Asiointitapaamiset ovat jopa pidentyneet. Asiat voivat olla monimutkaisia hoitaa, tai ihmiset ovat yksinäisiä. Osa asiakkaista on tyytyväisiä päästessään juttelemaan jonkun kanssa. Humaani, inhimillinen tapaaminen on kokenut renessanssin, mikä on vain hyvä asia.

Juha-Pekka korostaa, että asiakaspalvelua kehitettäessä on myös muistettava resursoida vuorovaikutustilanteisiin. Viime vuonna toimipisteissä oli 189 000 asiakaskäyntiä, joten tapaamiset eivät ole turhia. − Saimme mahdollisuuden olla kuukauden töissä asiakaspisteissä. Se kyllä avasi silmiä, ja siellä jos missä huomasi, että

kaikki palveluneuvojat ovat samaa perhettä. Tukea ja neuvoja sai pyytämättä, toteaa Aija.

Kaupunki on hyvä työpaikka Aija on viihtynyt Espoon kaupungin hommissa jo yli 30 vuotta ja puhelinvaihteessakin hurahti 11 vuotta, siitä osa Tapiolan sosiaali- ja terveystoimessa. Sonja puolestaan aloitti kymmenen vuotta sitten Matinkylä-Olarin sotet-vaihteessa. − Kaikki puhelut tulivat vaihteen kautta. Puhelin rupesi soimaan punaisena aamulla tasan kahdeksalta, muistelee Sonja.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

Muutoksen vire alkoi puhaltaa pari vuotta sitten, kun yhteispalvelun työnteki­ jät kokeilivat Contact center -mallia. He hoitivat keskitetysti sotetin asiakastukea sähköisissä asiointipalveluissa.

Kokeilu onnistui ja lisää seurasi: vuosi sitten Contact center muutti puhelin­ vaihteen tiloihin ja palvelut yhdistyivät.

Työntekijöistä on ollut paljon tukea ja apua ­uusillekin palveluneuvojille.

Robotti voisi hoitaa rutiinit Robotiikka ja tekoäly ovat saapuneet jäädäkseen ja niiden mahdollisuuksia tutkitaan Espoossakin. Asiointipalvelupäällikkö

Muutoksen myötä on käynyt selväksi, että vaikka työt muuttuvat, tekemistä riittää jatkossakin.

lohduttaa: tekoäly ei vie työpaikkoja. Se murhe voidaan unohtaa. − Palveluita kehitettäessä tekoälystä on hyötyä esimerkiksi olemassa olevaa tie­ toa louhittaessa. Sen avulla voidaan entistä ­paremmin käyttää hyväksi sähköistä tietoa muun muassa kuntalaisten tarpeista. Siten pääsemme kehittämään palveluita ja nii­ den kohdentamista.

Juha-Pekan mukaan palvelurobotti voisi sopia joihinkin tilanteisiin. − Sähköisessä asioinnissa tai sisäisissä inhouse-palveluissa robotti voi helpottaa työntekijän tai hallinnon työtä sekä paran­ taa palvelua. Tulevaisuudessa robottia voi

hyödyntää vaikkapa 24/7 auki olevassa asiakaspalvelussa: kalliimmat työtunnit voi hoitaa robotiikalla ja vastauksen saa heti.

Tulossa myös chat Vauhti ei tähän lopu. Palveluneuvojat ovat jo tietoisia uusista kuvioista, vaikka aika­ taulu on vielä hämärän peitossa. Piakkoin lanseerataan uudeksi palvelukanavaksi nettichat. − Chat on varmasti hyvä, nopea ja ­näppärä, kuntalaiset saavat heti vastauk­ sen, pohtii Sonja.

Videochat-mahdollisuuttakin on

­ äläytelty. Tällöin esimerkiksi seniorit ja­ v ­liikuntarajoitteiset saisivat palveluneuvo­ jan lähelle, omaan kotiinsa. Inhimillinen kontakti syntyisi teknologian avulla.

Aija toteaa kasvaneensa kaupunkiin vaihteen kautta. Yleistietoa ja paikallistun­ temusta on kertynyt, joten usein asiakkai­ den kysymyksiin on helppo vastata. − Kun on vuosikymmeniä kuullut ja nähnyt, tietoa on päähän jäänyt. Nyt sitä sitten karttuu entisestään uuden äärellä.

Oppivaiset ja innostuneet palvelu­ neuvojat taipuvat moneksi, ja se on koko kaupungin ja kuntalaisten kannalta hyvä asia.

13

LUKU 1

73 % ESPOON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖISTÄ SUOSITTELISI TYÖNANTAJAANSA MYÖS YSTÄVILLEEN.

7 3 %

Espoolla oli parhaat kokonaistulokset vuoden 2018 Kunta10kartoituksessa.

teksti Paula Ristimäki

Espoossa tunnetaan työn imua Espoo pärjäsi hienosti vuodenvaihteessa julkaistussa Kunta10-tutkimuksessa, jossa selvitetään kunta-alan henkilöstön työssä jaksamista ja hyvinvointia: Espoo sai koko tutkimuksen parhaat kokonaistulokset.

Varjopuolena uhkaavat tilanteet ovat selkeästi lisääntyneet kuntatyöntekijöiden työssä.

ESPOON KAUPUNGIN työntekijät

kokevat työn imua ja haluavat panostaa työhönsä. Myös lähiesimiehen ja työyhteisön välinen molemminpuolinen tuki on parantunut. Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tuoreesta Kunta10-tutkimuksesta, jolla kartoitetaan kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.

Kaikkiaan Espoo pärjäsi niin hyvin, että nappasi selvityksessä parhaat kokonaistulokset. Mukana olivat myös Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

Ihan pelkkään henkseleiden paukutukseen ei silti ole syytä, sillä esimerkiksi koettu työpaine ja -stressi ovat tulosten mukaan kasvaneet. Kipupisteet ovat Espoossa samat kuin muissakin kaupungeissa: väkivalta- ja uhkatilanteet työssä ovat lisääntyneet selvästi.

Kunta10-kyselyn tuloksia käydään yhdessä läpi Espoon kaupungin työyhteisöissä. Selvityksen avulla halutaan kiinnittää huomiota asioihin, jotka ovat jo hyvin ja toisaalta miettiä, miten kehityskohtiin voitaisiin pureutua.

tiesitkö tämän?

LUKU 6

TUTKIMUKSEN KOHDERYHMÄÄN KUULUI

TYÖ ON MUUTTUNUT AIEMPAA HAASTAVAMMAKSI. KOETTU TYÖPAINE JA TYÖSTRESSI OVAT KASVANEET MYÖS ESPOON KAUPUNGILLA.

noin

LUKU 2

90 000

tutkimukseen osallistuvien kuntien palveluksessa olevaa vakinaista työntekijää ja pitkäaikaista sijaista.

Työntekijöistä tunsi työmääränsä kasvaneen jopa yli sietokyvyn:

28 % 36 % 42 % vuonna 2014

vuonna 2016

vuonna 2018

LUKU 3 ESPOOSSA KUNTA10-KYSELYYN VASTASI VUONNA 2018

74 %

TYÖMÄÄRÄN LISÄÄNTYMINEN ERI KUNTA-AMMATEISSA. Mukana kaikki Kunta10-tutkimuksen kunnat. (2016) 60

henkilöstöstä, enemmän kuin kertaakaan aiemmin.

50

LUKU 4

40

ESPOON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖISTÄ KOKEE TUNTEVANSA TYÖN IMUA

30

72 %

Molemminpuolinen tuki lähiesimiehen ja työyhteisön välillä on parantunut.

VALMENTAVA JOHTAMINEN ON HYVÄLLÄ TASOLLA.

• Noin kolme neljästä työntekijästä tuntee lähiesimiehensä vahvistavan työntekijän kykyjä ja osaamista.

• Kaksi kolmesta myös kertoo lähiesimiehensä kannustavan itsenäiseen työskentelyyn.

20

10

0 15 % Perhepäivähoitaja 18 % Kuljettaja 20 % Koulunkäyntiavustaja 22% Palomies, vartija 23 % Rakennus-/korjaustyöntekijä 26 % Kiinteistönhoitaja 29 % Tekn. asiantuntija 29 % Toimistotyöntekijä 31 % Kirjastonhoitaja 32% Hammashoitaja 33% Yli-/osastonhoitaja

34 % Sosiaali-/nuoriso-ohjaaja 34 % Keittiöapulainen 34 % Laitoshuoltaja 34 % Lastenhoitaja 35 % Fysio-/toimintaterapeutti 35 % Osastosihteeri 36 % Muu johtaja 37 % Keittiöesimies, keittäjä 38 % Lehtori, tuntiopettaja 38 % Tekn. erityisasiantuntija 39% Sote-alan johtaja

40 % 41 % 43 % 45 % 45 % 45 % 46 % 47 % 49 % 50 % 53 %

Puistotyötekijä Kodinhoitaja Lastentarhanopettaja Psykologi, terapeutti Lääkäri Erityisopettaja Opetusalan johtaja Sairaan-/terveydenhoitaja Sosiaalityöntekijä Hoitaja, lähihoitaja Luokanopettaja

LUKU 5 LUKU 7

MUUTOKSIA EI NÄHDÄ PELKÄSTÄÄN PAHANA:

42 % Espoon työntekijöistä kokee muutokset työssään myönteisinä.

ASIAKKAAN TAHOLTA AIHEUTUVAT VÄKIVALTAJA UHKATILANTEET OVAT ESPOON KAUPUNGILLA LISÄÄNTYNEET

60 %.

• Lähes puolet, 46 %, Espoon kaupungin työntekijöistä koki viime vuonna tilanteita, joissa asiakkaan käytös oli väkivaltaista tai uhkaavaa. 13 % työntekijöistä koki näitä tilanteita viikoittain.

• Väkivalta ja uhkatilanteet kasaantuvat kaikissa tutkimukseen osallistuneissa kunnissa erityisesti nuorten, alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kohdalle.

• Alle 30-vuotiaista 64,5 % kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta, 24 % heistä vähintään viikottain

15

Kestävä Espoo

teksti Matti Remes kuvat Marjo Koivumäki

Uudet tilat muokkaavat työtapoja Yli 700 kaupungin työntekijän muutto Tekniikantie 15:n väistötiloihin on loppusuoralla.

Moderni monitilatoimisto muokkaa uusiksi myös työtapoja.

T

ekniikantie 15:n punatiilinen toimistorakennus Otaniemessä on saanut uuden elämän, kun yli 700 Espoon kaupungin työntekijää on muuttanut syksyn ja talven aikana täysin remontoituun kiinteistöön.

Tietokyläksi nimetty vuokratila osoitteessa Tekniikantie 15 toimii tulevat vuodet väistötilana niin kauan kuin Espoon keskuksen uudistustyöt jatkuvat.

Uusissa tiloissa työskentelee tekninen ja ympäristötoimi rakennusvalvontaa ja pysäköinninvalvontaa lukuun ottamatta.

Siellä toimivat myös muun muassa sosiaalija terveystoimen hallinto sekä kaupungin johtoa.

Syksyllä Tietokylään muuttavat vielä opiskelijat, kun Otaniemen uusi lukio aloittaa toimintansa Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukioiden muuttaessa tiloihin.

Väistötilat nopealla aikataululla Siirtyminen väistötiloihin on ollut iso urakka, jonka haastekerrointa on vielä lisännyt nopea aikataulu. Hankepäällikkö Aulikki Torniainen Tilapalveluista sanoo kuitenkin, että yksiköiden vaiheit­tainen muutto on sujunut kohtuullisen hyvin talossa jatkuneista rakennustöistä huolimatta.

Leif Ilander on tyytyväinen Tekniikantie 15:n uusiin työtiloihin, joissa hyödynnetään uusinta älyteknologiaa.

– Alun perin haimme Tietotieltä väistö­ tiloja kouluille. Matkan varrella hanke muotoutui kuitenkin nykyiseen muotoonsa, joka vastaa tulevien vuosien tarpeitamme. YIT:n toteuttaman peruskor­jauksen suunnittelusta on vastannut Arkki­tehtitoimisto SARC Oy. Tilapalvelut ja sinne muuttavat yksiköt ovat olleet tiiviisti mukana tilojen suunnittelussa.

– Lähtökohtana on ollut, että tilat ovat hyvin muokattavissa kehittyviin tarpeisiin.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

Omat työhuoneet historiaan Tietokylässä työskennellään nykyaikai­ sissa monitilatoimistoissa, joihin on siir­ rytty viime vuosina niin yrityksissä kuin julkisellakin sektorilla.

– Suurin muutos on, että omia työ­ huoneita ei enää ole. Kaikki työskentelevät avoimissa työskentelytiloissa, Aulikki selittää.

Työpisteiden määrä suhteessa työntekijöiden kokonaismäärään vaihtelee yksiköittäin. Yleisperiaatteena on, että jokainen

Tietokylästä löytyy tiloja erityyppiseen työskentelyyn.

Aulikki Torniainen hoitaa puhelut puhelinkopissa, jossa voi puhua rauhassa muita häiritsemättä.

voi valita vapaana olevan työpisteen ja vaikkapa vaihtaa työaluetta päivän aikana.

Tietokylästä löytyy työskentelytilaa myös niille kaupungin työntekijöille, joiden varsinainen työpiste sijaitsee muualla.

Kerroksissa on tiloja erityyppiseen työskentelyyn. Esimerkiksi hiljaisen työn alueilla puhelimet eivät pirise eivätkä työtovereiden puheet häiritse, vaan niissä voi syventyä rauhassa esimerkiksi vaativaan kirjoitustyöhön.

Työtiloissa on puhelinkoppeja, joissa voi puhua puheluita rauhassa. Palavereja varten on eri kokoisia vetäytymis- ja neuvotteluhuoneita, joista löytyvät etäkokousyhteydet.

Tilojen lopullista visuaalista ilmettä ja viihtyisyyttä päästään arvioimaan, kun matot, verhot, tyynyt ja seinille kiinnitettävät akustiset elementit on saatu paikoilleen.

Tieto kulkee entistä paremmin Rakennustöitä viimeistellään vielä eri puolilla kiinteistöä, mutta moni yksikkö on jo kotiutunut Tietokylään. Yksi sellainen on Leif Ilanderin vetämä kiinteistönhallintayksikkö Tilapalvelut-liikelaitoksessa.

– Omista työhuoneista luopuminen on vaatinut aluksi totuttelua, mutta tiimistä ei ole kuitenkaan tullut tästä kielteistä palautetta, Leif toteaa.

Espoon keskuksessa yksikön jäsenet työskentelivät eri puolilla virastotaloa.

Nyt kaikki mahtuvat samoihin tiloihin, mikä lisää yhteisöllisyyttä ja parantaa tiedonkulkua.

– Aiemmin jokainen työskenteli kopissaan ja painiskeli omien ongelmiensa kanssa. Nyt on paljon helpompaa ottaa läppäri kainaloon ja mennä juttelemaan kollegan kanssa. Asiat hoituvat entistä sujuvammin.

Iso muutos on myös siirtyminen käytännössä paperittomaan toimistoon.

Säilytystilan tarve vähenee radikaalisti, kun mappien sijaan lähes kaikki aineisto on sähköisessä muodossa. >

17

Kestävä Espoo

Tietokylän työntekijät ovat omaksuneet hyvin uusia työnteon tapoja.

Leifin tarvitsemat dokumentit ja tietokone mahtuvat pikkureppuun, joka kulkee kätevästi aina mukana. Henkilökohtaisille tavaroille on myös pieni lukittava kaappi.

käytössä, sillä se helpottaa päivittäistä työskentelyä ja yhteydenpitoa, Leif sanoo.

Hyvien yhteyksien päässä

Tilojen käyttöön yhteiset pelisäännöt Uusien työtapojen ohella monitilatoimisto edellyttää uudenlaisia pelisääntöjä tilojen käytöstä. Yksiköissä on esimerkiksi sovittava, missä tiloissa voi puhua puhe­limeen tai saako työpisteellä syödä eväitä.

– Pelisäännöt muotoutuvat parhaillaan eri yksiköissä. Kokeilemme myös tilojen käytön ohjaamista seiniin kiinnitettävillä symboleilla. Ne esimerkiksi kertovat, onko työalue tarkoitettu hiljaiseen työhön, Aulikki mainitsee.

Tietokylä on suunniteltu niin, että tiloissa voidaan hyödyntää uusinta älyteknologiaa. Rakennuksen seinissä on antureita, jotka mittaavat sisäilman olosuhteita.

Valot toimivat läsnäolotunnistimien avulla.

Rakennuksessa on myös käytössä puhelimeen ja tietokoneelle ladattava Empathic Building -sovellus, josta löytyy

Symbolit seinillä kertovat, ollaanko esimerkiksi hiljaisen työn alueella.

monitilatoimistossa työskentelyä helpot­ tavia asioita. Sovellus esimerkiksi kertoo reaaliaikaisesti, mitkä työpisteet ja neu­ votteluhuoneet ovat vapaina.

Sovelluksessa on myös mahdollista jakaa oma sijainti toimistossa työkavereiden kanssa.

– Yksikössämme sovellus on jo kovassa

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

Tietokylän alakerrassa on kokouskeskus, jonka neuvotteluhuoneet on nimetty Espoon järvien ja lampien mukaan. Aulakerroksessa on pientä purtavaa tarjoava kahvila. Myöhemmin rakennukseen tulee Espoo Cateringin henkilöstöravintola.

Muutto Otaniemeen on tarkoittanut muutoksia työntekijöiden työmatkoihin.

– Pysäköintitilaa on alueella rajoite­ tusti, joten olen siirtynyt itse julkisen ­liikenteen käyttäjäksi, Aulikki sanoo.

Aalto-yliopiston metroasema on parin minuutin kävelymatkan päässä. Lähin juna-asema on Leppävaarassa, josta jokeribussi tulee Tekniikantielle seitsemässä minuutissa.

Otaniemi on myös hyvien kevyen liikenteen yhteyksien päässä. Pyöräilijöitä varten Tietokylän iso katettu pyöräparkki saadaan käyttöön syksyllä 2019. Pyöräilijöille ja kuntosalin käyttäjille on varattu reilut puku- ja pesutilat talon kellariin.

kuntalaisella töissä teksti Taina Vehviläinen kuva Roope Permanto

Nimi: Nina Wasenius Tehtävänimike: Diabeteshoitaja Yksikkö: Espoon diabeteskeskus

Teknologia mullistaa ­ diabeteksen hoitoa

E

spoon diabeteskeskus toimii Jorvin sairaa­ lan yhteydessä. Asiakkaamme ovat tyypin 1 diabeetikoita ja vaikeahoitoisia tyypin 2 diabeetikoita.

Pidän itsenäisiä vastaanottoja, jotka ovat vuosikontrolleja tai väliarviokäyntejä. Tarvit­ taessa tapaan asiakkaita niiden välissäkin.

Vuosikontrolli on sisällöltään laajin ja sisältää mm. verensokerin ja insuliinin säätöihin liittyviä asioita, jalkojen tarkistuksen, pistämistekniikkaa sekä sensoreiden asennuksia ja tulkintaa. Pidän myös etävastaanottoja puhelimitse, sillä sensori­ käyrät ovat hoitajan nähtävissä pilvipalvelun kautta. Pidämme asiakkaille myös ryhmä­ohjauksia. Lisäksi työhön kuuluu yhteydenpitoa yhteis­ työkumppaneiden kesken.

Toimin myös lääkärin työparina. Lääkärikäyn­ nin yhteydessä valmistelen potilaan vastaanotolle, ja käynnin jälkeen käyn läpi hoitosuunnitelman ja ohjaan lääkärin tekemät muutokset sekä varaan ajat jatkokäynneille. Ohjaan myös uusia diabeeti­ koita sekä osallistun insuliinipumppuhoidon aloi­ tukseen, ohjauksiin ja säätöihin.

Olen työskennellyt diabeteskeskuksessa vuo­ desta 2013. Sitä ennen toimin Espoon kaupungin terveysasemien diabetesvastuuhoitajana. Koulu­ tukseltani olen terveyden- ja sairaanhoitaja. Työn­ kuvani on monipuolinen ja antaa isojakin haas­ teita. Monet potilaat hakevat itse tietoa diabetek­ sesta ja ovat hyvin perillä sairauteensa liittyvistä asioista. Alan nopea kehitys vaatii diabeteshoita­ jilta kiinnostusta ja kykyä omaksua uutta tietoa.

Diabeteskeskuksella oli vuonna 2018 yhteensä 2 673 potilasta, joista 1 173 perusterveydenhuollon ja 1 500 erikoissairaanhoidon puolella.

19

hetkinen Espoota

teksti Paula Ristimäki kuva Iiro Immonen

s s-p @e ostilla: wieteri

ku as Par

he et tä sti kuv y e t asi ja yh

os i

po o.f i.

va Lä jul lä. kaist l ä ä a an t

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

Veteen!

Kaikkia ei kylmä talvi hirvitä eikä pakkanen pelota.

Talviuinti avannossa on harrastus, joka lisää kylmänsietokykyä ja parantaa stressinsietokykyä.

Kuvassa polskitaan Oittaalla, jossa uimarit pääsevät uinnin jälkeen lämmittelemään sisälle ulkoilukeskuksen saunaan. Espoossa on kahdeksan talviuintipaikkaa, joista kuusi on meren rannalla. Paikkojen varustelu- ja yhteystiedot on listattu Espoon verkkosivuille espoo.fi otsikolla Kaupungin liikunta- ja ulkoilupaikat.

Ennen ensimmäistä pulahdusta avantoon kannattaa tutustua turvallisen talviuinnin perusperiaatteisiin esimerkiksi Suomen ladun sivuilla suomenlatu.fi.

21

kysymys & vastaus

teksti Paula Ristimäki kuva Roope Permanto

”Sivistystoimen pitää kehittää ja luoda uutta” Harri Rinta-aho on tuore sivistystoimen johtajan avoimen viran määräaikainen hoitaja. Kysyimme Espoon kaupungin henkilöstöltä, mitä he haluaisivat Rintaaholta kysyä. Näin Etelä-Tapiolan lukion entinen rehtori vastasi.

Mistä innostut ja miksi?

Innostus tarttuu, joten innostun aina kun ympärilläni on innostuneita ihmisiä.

Silloin syntyy positiivinen ja innovatiivinen ilmapiiri, jossa on helppo keskustella ja luoda uutta.

Mitä haluat tuoda aiemmasta työstäsi rehtorina Espoon hallintoon?

Etelä-Tapiolan lukion vahvuuksia ovat yhteisöllisyys ja tiimipelaaminen. Tätä haluan tuoda sivistystoimeenkin. Yhteisöllisyys sallii avoimen keskustelun ja kritiikin, mutta siihen liittyy myös sitoutuminen yhdessä tehtyihin päätöksiin.

Mikä merkitys kulttuurilla ja taiteella on sivistystoimessa ja koko kaupungissa?

Merkittävä. Sivistystoimessa työmme on kasvattaa kulttuurille uusia, sitä arvostavia kuluttajia.

Näen, että sivistystoimen tulisi kytkeytyä entistä tiiviimmin yhteen opetusmaailman kanssa.

Esimerkiksi Etelä-Tapiolan lukiossa meillä oli mahdollisuus kerran tarjota oppilaille Sinfoniettan konsertti, klassista, elävää musiikkia. Tapaus teki ison vaikutuksen moneen nuoreen, ja varmasti herätti kiinnostusta sinfoniakonsertteja ja Sinfoniettaa kohtaan.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2019

Nykyajassa arvot ovat aika kovia ja humanismi näyttäisi unohtuvan. Miten humanismin tulisi näkyä nykypäivässä?

Länsimaisten yhteiskuntien arvot perustuvat humanismille ja ihmisen arvostukselle. Kun katsotaan yhteiskuntia, joissa demokratian ja humanismin pohja on ohut, arvot ovat kovia ja ihmisarvojen toteutumisessa on puutteita. Mieleen tulevat esimerkiksi Venäjä, Unkari, Puola ja Ukraina.

Kovien arvojen korostumisesta näkyy merkkejä meilläkin. Humanismia pitää arvostaa ja opettaa. Sitä kautta kasvaa sivistyksen ja humanismin arvostus koko yhteiskunnassa.

Espoon johtamisen kulmakivet perustuvat humanistisiin arvoihin. Antaisin kiitosta myös espoolaisille poliitikoille: meillä on aidosti sitouduttu koulutukseen ja kulttuurin edistämiseen.

Olen nähnyt päinvastaisiakin esimerkkejä.

Mitkä kulttuuriharrastukset ovat itsellesi tärkeitä?

Lukeminen, ehdottomasti. Olen hillitön kirjastolaitoksen fani.

Kasvoin maaseudulla ja sain oman kirjastokortin 6-vuotiaana, muistan yhä sen käyttäjänumeron: 386. Kirjaston lisäksi kiertelen paljon divareissa, enkä oikein osaa heittää kirjoja pois tai edes kiertoon, tässä on itselläni vielä opettelemista.

Musiikki on toinen tärkeä asia. Soitin itse nuorempana käyrätorvea, mikä osaltaan opetti arvostamaan klassista musiikkia.

Kuvataiteiden maailmaan minua on taas perehdyttänyt puolisoni, joka on taiteentutkija. Lasken myös urheilun kulttuuriin kuuluvaksi ja seuraan intohimoisesti jääkiekkoa. Olen pikkupojasta asti ollut uskollinen Ilves-fani.

Sattuu & tapahtuu

Seikkailevat gerbiilit ERÄÄNÄ AAMUNA Talomuseo Glimsin portailla

kökötti kummallisen näköisiä hiiriä. Suureksi ­hämmästykseksemme hiiret olivatkin gerbiileitä. ­ Ne olivat niin kesyjä, että kiipesivät suoraan käteen hakemaan ruokaa. Tai noh, yksi oli jo vähän riehaan­ tunut ­vapaasta elämästään ja kesti hetki saada se hou­kuteltua kiinni.

Koska gerbiilit eivät olisi kestäneet Suomen talvea ulkona, ne saivat uuden kodin museon työntekijöiden luota. Gerbiilit kokivat vielä monia seikkailuita uusissa perheissään, saivat lisää gerbiiliystäviä, pääsivät matkustelemaan ja elivät monta iloista vuotta.

Emme koskaan saaneet selville, mistä ihmeestä gerbiilit olivat päätyneet portaillemme. Olisiko gerbiileiden entinen omistaja ajatellut, että siellähän ne hiiret viihtyvät, vanhojen tavaroiden keskellä, museossa? Vai lieneekö Glimsin maaseutumainen ympäristö houkutellut? Syöhän gerbiili, joka toiselta nimeltään muuten on hyppymyyrä, mm. siemeniä ja jyviä.

Yritimme pitkään selvittää asiaa, mutta seikkailevat gerbiilit pitivät salaisuutensa.

Espoon kaupunginmuseo

Hyvä hetki

Pulmien ratkaiseminen palkitsee TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN asiakas­

palvelussa vastaamme päivittäin mitä erilaisimpiin kysymyksiin. Omalle, vasta 1,5 kuukautta kestäneelle uralleni on jo kertynyt tapauksia koskien esimerkiksi veden virtausta, hajonneita katuvalaisimia ja keittiökoneita, laittomia pysäköintejä, oksennusta päiväkodin eteisessä sekä Ämmässuolle siirrettyä venettä. Eräs karannut laituri odottelee kevättä ja jäiden sulamista, koska oma väkemme, liikunta­ toimi tai edes rannikkovartiosto ei ole

saanut jäihin juuttunutta kapinetta irtoamaan.

Lumisten päivien hittejä ovat auraus ja liukkaat kadut. Omat kokemukseni lumen saartamista tonttiliittymistä auttavat asettumaan asiakkaan asemaan.

Parasta tässä työssä on se, että voi auttaa kanssakaupunkilaistaan. Vastaukseni eivät vielä tule kuin apteekin hyllyltä – ihmettelen kollegoiden tietovarastoja sekä hyviä hermoja! Kiitosta olen kuiten­ kin saanut jo kysymällä ja kuuntelemalla.

PALVELUNEUVOJA Anna-Leena Solhagen Teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu

23

Taiteiden Espoo teksti Paula Ristimäki

Teräslinnut viestivät pehmeitä arvoja Espoon kaupungin taideteoksia on esillä muuallakin kuin museoissa. Esimerkiksi Saunalahden koulun teoksen Tiedonjyviä näkee päivittäin satoja silmäpareja.

ROOPE PERMANTO

K

un astuu Saunalahden kouluun, huomaa heti seinillä lentävät kookkaat linnut. Ensivilkaisulla niitä erehtyy helposti luulemaan maalatuiksi, mutta itse asiassa linnut ovat ohutta mustaa terästä. Taitelija Maija Louekarin Tiedonjyviä-teokseen kuuluu 21 uniikkia lintua eri puolilla koulua.

– Koulumme seinissä on käytetty paljon kirkkaita värejä, sillä niiden avulla oppilaiden on helppo suunnistaa isossa talossa. Samalla eriväriset seinät ovat hieno tausta näille linnuille ja helpottavat suunnistamista entisestään, kertoo Sauna­ lahden koulun rehtori Hanna Sarakorpi.

Linnut ovat olleet koulussa lähes sen valmistumisesta saakka.

– Koulun suunnitelleet arkkitehdit kertoivat ajatuksiaan tänne tulevasta taiteesta ja yhdessä kaupungin museoammattilaisten kanssa tilattiin tämä työ.

Rehtori näkee linnuissa symboliikkaa.

– Saunalahden koulun tavoitteena on, että niiden vuosien aikana jonka oppilaat täällä viettävät, heille kasvaisi vahvat juuret tähän yhteisöön, mutta myös siivet, joilla lentää kohti tulevaisuutta.

Lintujen erilaisuus on tärkeää.

– Ne ovat erilaisia kuten mekin täällä koulussa oppilaita ja koko henkilökuntaa myöten. Siitä huolimatta me muodostamme yhteisen parven. Linnuissa voi nähdä sekä yksilöllisyyden että yhteisöllisyyden, molempien tarpeellisuuden.

Linnut jaksavat yhä ilahduttaa niin rehtoria kuin muutakin koulun väkeä.

– Uudet tulokkaat pysähtyvät yleensä aina ihailemaan niitä. Omakin silmä viivähtää niissä aina silloin tällöin. Arvokas taide myös viestii lapsille, että koulu tilana on arvokas ja sitä arvostetaan, hän sanoo.

Linnut ovatkin saaneet olla rauhassa, vaikka isossa koulussa on paljon erilaisia ja eri-ikäisiä oppilaita. Niitä ei ole töhritty eikä niihin ole kohdistettu ilkivaltaa.

Linnut myös inspiroivat.

Kehitä Wieteriä ja voita lehtiä!

Millaisen Wieterin sinä haluat? Mikä lehdessä on parasta, mikä turhaa?

Osallistu lukijatutkimukseen ja voita aikakauslehtiä makusi mukaan!

Auta toimitusta kehittämään Wieteriä ja vastaa lyhyeen lukijatutkimukseen Essissä.

Anna muutama minuutti aikaasi ja kerro mielipiteesi. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme 70 euron arvoista Lukulahjakorttia, jolla voit valita itsellesi mieluisan aikakauslehden tilauksen.

Lukijatutkimus tulee Essiin 25.2. Vastausaikaa on 15.3. asti.

– Lintuihin ja siipiin liittyvät teemat jatkuvat usein myös oppilaiden itse tekemissä töissä. Suunnitelmissa on, että kun linnut nyt ovat lennelleet kanssamme pidempään, alamme antaa niille oppilaiden kanssa nimiä ja keksimään niille erilaisia tarinoita, Hanna Sarakorpi suunnittelee.

Hänen oma lempilintunsa on yksilö, joka on ”liikkeellä”, pyrähtämässä lentoon, selvästi tekemässä jotain tärkeää.

Muillakin linnuilla on ihailijansa.

Haastatteluhetken päätteeksi rehtorin luo pyrähtää pari pikkuoppilasta. Molempia kiinnostaa, ketä koulussa nyt vierailee.

Kun selviää, että olemme katsomassa lintuja, nimeää myös tyttökaksikko lempilintunsa: suosikki on se pikkuinen linnunpoikanen, johon epäilemättä koulun pienimpien on helppo samaistua.