Wieteri 1/2018

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 1 HELMIKUU 2018

06

Miten taataan turvalliset ja toimivat tilat kaikille?

22

Juho Nurmi: EU:n tietosuojaasetus vaatii opiskelua

Muutos innostaa aina Liikunnanohjaaja Jenna Martikainen saa voimaa asiakkaidensa onnistumisista.

19

12

pitkä wieteri

1 /2018

palstat

Huolenpito kantaa kauas Opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström pohtivat, miten tehdä parhaiten yhteistyötä lasten ja nuorten hyväksi.

Toimivat tilat tukevat työntekoa

3 terveiset KAUPUNGILLA ON huolehdittavanaan valtava

14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, kysymys & vastaus 24 kestävä kehitys, kilpailu

16

virtaa työhön

Hyvä keskustelu ehkäisee kriisejä Pelisäännöt auttavat, kun työpaikalla kohtaa vaikeuksia.

Helpoiten pulmat ratkeavat, jos niistä puhuu varhain.

04

kädenjälki

Tulevaisuuden taidot tutuiksi kokeiluilla Innostusta ilmassa! KYKYtoiminnassa päiväkodit ja koulut pääsevät kokeilemaan uusia oppimista ja kasvua tukevia tuotteita ja palveluita.

06 ajassa

22

Turvalliset ja toimivat tilat kaikille

EU:n tietosuojaasetus vaatii opiskelua

Mistä saadaan hyvät toimitilat koululaisille ja työntekijöille?

Tilapalvelut etsii tähän jatkuvasti uusia vastauksia yhdessä tilojen käyttäjien kanssa.

Mitkä ovat suurimpia muutoksia ja haasteita, joita asetus tuo tullessaan kevään aikana, tietosuojavastaava Juho Nurmi?

kiinteistökanta kouluineen, päiväkoteineen sekä muine palvelu- ja toimitiloineen. Uusia tiloja tarvitaan kasvavan Espoon tarpeisiin jatkuvasti. Samalla monet rakennukset ovat tulossa peruskorjausikään sitoen ylläpito­ resursseja entistä enemmän.

Vastuullamme on varmistaa, että tilat ovat henkilöstölle ja kaikille muillekin käyttäjäryhmille terveelliset ja turvalliset sekä suunniteltuun käyttöön toimivat ja tarkoituksenmukaiset. Kriittisimpänä kehityskohteena nähdään koulut, joiden kuntoon kiinnitetään nyt erityistä huomiota.

Valtuuston päätös kaupungintalon purkamisesta käynnistää puolestaan kaupungin hallinnollisten tilojen uudistamisen. Espoon keskukseen suunnitellaan Espoolaisten talo, jonne toteutetaan moderni monitilatoimisto sekä palveluja kaupunkilaisille. Huonokuntoisista ja epäkäytännöllisistä tiloista luovutaan, ja muuttoja väliaikaisiin tiloihin on tiedossa jo tämän vuoden aikana. Muutoksissa ei ole kyse vain fyysisistä työskentelytiloista, vaan meiltä edellytetään kykyä omaksua myös uudenlaisia liikkuvaa työtä tukevia työskentelytapoja.

Olli Isotalo teknisen toimen johtaja

pomotentti

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti • JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo • TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen • TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia OMA • ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA • PAINO PunaMusta • REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

KOULURAKENNUSTEN KUNTO ON NOSTETTU TÄRKEÄKSI KEHITYSKOHTEEKSI, KERTOO PÄÄKIRJOITTAJA.

terveiset

Ajankohtaisia asioita

MATINKYLÄ- OLARI

LE • Å BO VÄYL Ä

Stipendikukkarosta rahaa opiskeluun

DE N

TAPIOLA HAGALUND

KEHÄ I • RING I

TU RU N

KÖKLAX

KEHÄ II • RING II

KAUKLAHTI

ESPOO TUKEE stipendikukkarosta työnteki­

jöiden vapaa-ajalla tapahtuvaa opiskelua, joka tähtää työssä tarvitun osaamisen kehittämiseen. Stipendirahaa voi hakea sellaiseen kurssiin tai koulutukseen, josta on sovittu esimiehen kanssa tavoite- ja kehityskeskustelussa.

Tänä vuonna hakuaika on 1.2.–31.3., ja voit hakea rahaa joko vuoden 2017 tai 2018 opiskeluun tai osaamisen kehittämiseen.

Haettava maksimisumma on 1 300 euroa.

Työntekijä maksaa aina itse ensin koulutuksen kustannukset ja saa jälkikäteen kuitteja vastaan myönnetyn summan.

MATTBY- OLARS

ESPOONLAHTI ESBOVIKEN

M

LÄNSIVÄYLÄ • VÄSTERLEDEN

HAKULOMAKE JA -OHJEET ESSISSÄ: Henkilöstö > Koulutus ja osaaminen > Stipendikukkaro

Espoo-tarinan ydin on tiivistetty karttakuvaan VALTUUSTON SYYSKUUSSA hyväksymä

Espoo-tarina on uuden vuoden kunniaksi saanut myös uudistuneen ilmeen. Tarinan eli kaupungin strategian perusviestit on koottu Espoon kartalle edellisen valtuustokauden tapaan. Tärkeimpiä tavoitteita tällä valtuustokaudella ovat koulutilojen kuntoon

4 VINKKIÄ PALAUTUMISEEN

saattaminen sekä työskentely sen eteen, että Espoosta tulee hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Espoo-tarina on julkaistu myös kätevänä, kokoontaitettavana esitteenä. Lisätietoa Espoo-tarinan materiaaleista löydät Essistä: Yhteiset > Espoo-tarina.

tressi?

Painaako kiire ja s

na. tekoa illalla koto ä äläkä jatka työn ist tö n tii ko a iss , 1 Lähde ajo oleskelu, urheilu istävät leppoisa n.

2 Palautumista ed ine am et ja ystävien tapa västi, kivat harrastuks

ielessäsi häiritse m t ivä ör py iat as et äis er jaa ylös en 3 Jos kesk a hetki aikaa ja kir . huolihetki. Vara ns ti es oja ja llis ein nö uk än pidä sä

a ylös ratkais ativat asiat. Kirja va ä eit pit en im kaikki to

n. in ryhdyt toimee ät jo ajankohdat, millo

keskeiset tehtäv än äiv öp ty n va aa ur se lmiiksi le te 4 Suunnit ät pitää saada va ätä, mitkä tehtäv Pä . nä ivä pä nä edellise

itaa myöhemmin. nyt, mitkä voi ho

utuminen/

ala ntekija/uni-ja-p

LÄHDE: ttl.fi/tyo

3

kädenjälki

teksti Anna Haikarainen kuva Markus Sommers

Tulevaisuuden taidot tutuksi kokeiluiden kautta Teknologisia innovaatioita ja digiloikkia. Innostumista, oppimisen riemua ja yhdessä tehtyjä kokeiluja. Sitä kaikkea on KYKY, koulujen ja yritysten kiihdytetty yhteiskehittäminen.

K

YKY-toiminnassa päiväkodit ja koulut pääsevät yhteiskehittämään uusia oppimista ja kasvua tukevia tuotteita ja palveluita. Useat niistä hyödyntävät teknologiaa ja siten kehittävät samalla tekno­ logisia taitoja. Yritykset puolestaan saavat arvokasta palautetta tuotekehityksestään jo varhaisessa vaiheessa.

Idea yhteiskehittämisestä syntyi, kun monet yritykset ottivat yhteyttä eri tahoihin, kuten sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilään ja tarjosivat tuotteitaan ja palveluitaan testattavaksi kouluihin.

– Välitin pyyntöjä opetustoimelle, mutta ne tyssäsivät sinne alkuunsa, koska ei ollut olemassa mitään prosessia ja mallia, miten toimia. Aluksi suhtautuminen yritysyhteistyöhön oli varovaista, sillä lapsia ja nuoria haluttiin suojella kaupalliselta vaikuttamiselta, Kristiina kertoo.

KYKY-toiminta loikkasi kuitenkin vauhdilla käyntiin kolme vuotta sitten. Mallia koulujen, yritysten ja yhteisöjen väliselle yhteiskehittämiselle lähdettiin tuolloin rakentamaan EU-rahoitteisen 6Aika-hankkeen turvin, yhteistyössä yli sadan toimijan ja xEdu-yrityskiihdyttämön kanssa. Kokeilu aloitettiin suomenkielisessä opetustoimessa, ja nyt toiminta ulottuu myös ruotsinkieliseen opetukseen sekä varhaiskasvatukseen.

Minna Kukkonen hyppäsi koordinaatto-

riksi luotsaamaan KYKY-toimintaa 1,5 vuotta sitten, pilottivaiheen jo päätyttyä.

– Tällä hetkellä mukana on 30 yritystä ja 55 koulua. Osa pilottivaiheessa mukana olleita yrityksiä jäi mukaan toimintaan.

Uusia yrityksiä tulee mukaan puolen vuoden välein noin kymmenen. Toivomme, että saamme mukaan kaikki Espoon koulut jossain vaiheessa, Minna selvittää.

Voisiko toimintamallia hyödyntää sinun työssäsi?

Mukana olevat yritykset kehittävät erilaisia oppimisen sovelluksia, appeja ja pelejä muun muassa ohjelmointiin, 3D-tekniikkaan tai sosiaalisten taitojen kehittämiseen liittyen.

Yhteiskehittämistä tehdään myös esimerkiksi virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta, opiskelun arviointia tai opiskelijoiden mentorointia koskien.

– Tärkeää on, että löydämme tämän avulla uusia parempia, syvempiä ja iloa tuovia tapoja oppimiseen, Kristiina painottaa.

– Olemme saaneet erittäin innostunutta ja positiivista palautetta sekä yrityksiltä että kouluilta. Oppilaat ovat oppineet laaja-alaisia taitoja esimerkiksi kehittämisprosessista, tunnetaidoista ja tiimityöskentelystä. He oppivat myös antamaan kritiikkiä ja analysoimaan, miten tuote tai palvelu tukee omaa oppimista. Tämä samoin kuin opettajien

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

pedagoginen asiantuntemus tuovat yrityksille arvokasta tietoa, Minna huomioi.

Opettajat ovat innostuneet, kun ovat havainneet toimintamallin hyödyttävän selkeästi opetusta ja uuden opetussuunnitelman toteutumista. Mukana olevat yritykset taas saavat Espoon kaupungin laatuleiman, joka on heille erinomainen referenssi kansainvälisessä markkinoinnissa.

Yritykset pääsevät mukaan yhteiskehittämiseen rekisteröitymällä julkiselle KYKYtorille. Myös yhteisöt ovat tervetulleita. Toiminta on avointa, ja sille on luotu selkeät ­pelisäännöt ja sopimukset.

– Periaatteena on, ettei yhteistyökyselyitä ohjata aina samaan kouluun, vaan opetustoimi kanavoi pyyntöjä sellaisiin kouluihin, jotka ovat osoittaneet kiinnostuksensa niihin, Kristiina sanoo.

– KYKY-toimintamallin kehittämiseksi on tehty paljon arvokasta pioneerityötä.

Sitä myös kehitetään edelleen muun muassa yhteistyössä Aalto-yliopiston palvelumuo­ toilijoiden kanssa, Minna tuo esiin.

– Haastan Espoon kaupungin henkilöstön pohtimaan, voisiko KYKY-mallia soveltaa myös heidän toiminnassaan, Kristiina kannustaa.

Seuraa KYKYn toimintaa somessa hashtagilla #kyky2018.

Fakta 2 Päiväkotien ja koulujen kehittämis­ tarpeet ja yritysten tuote- ja palvelu­ ideat kohtaavat KYKY-torilla osoitteessa kykytori.espoo.fi. Siellä esitellään myös kokemuksia ja arviointeja yhteiskehittämisestä. Tarinoita kootaan sivustolle jatkuvasti lisää.

Fakta 1 KYKY-toiminta pääsi vauhdikkaasti alkuun, kun se sai rahoituksen 7 kuukaudeksi 6Aika-projektina vuonna 2015. Tämän tuloksena syntynyttä yhteiskehittämisen mallia voidaan levittää myös kaupungin muihin palveluihin.

Fakta 3 KYKY-toimintamalli sai viime vuonna kunniamaininnan kaupunginjohtajan innovaatiokilpailussa sekä Suomen Laatukeskuksen Quality Innovation Award -kilpailussa. Sen käyttöönottoa pohditaan useassa kaupungissa.

Toimintamalli on saanut paljon myös kansainvälistä huomiota.

– KYKY-toimintamalli on saanut innostuneen vastaanoton, kertovat Kristiina Erkkilä (vas.) ja Minna Kukkonen.

5

ajassa teksti Marianna Salin kuvat Markus Sommers

Turvalliset ja toimivat tilat kaikille Miten tarjotaan turvalliset ja toimivat tilat käyttäjille ja työntekijöille?

Tähän kysymykseen Tilapalvelut etsii jatkuvasti uusia vastauksia yhdessä tilojen käyttäjien kanssa.

Tilapalvelut ja opetustoimi ovat yhteistyössä suunnitelleet lukuisia kouluja, kuten vuonna 2010 valmistuneen Kirkkojärven koulun.

Koulurakennus tarjoaa sopivia tiloja eri-ikäisille oppilaille niin oppitunneilla kuin välitunneillakin.

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

>

7

”Tärkein tavoite on, että oppilailla on käytössään jatkuvasti terveelliset ja turvalliset tilat” - Maija Lehtinen

K

oulut on saatava kuntoon.

Tämä nousi syksyllä Espoon valtuustokauden kärkitavoitteeksi. Voisi kuvitella, että työkalut heiluvat nyt nopeammin kuin koskaan. Näin ei kuitenkaan ole. Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen selittää, että juuri hätäisestä korjaamisesta on pyritty eroon. Ennen saatettiin tiivistää lattian ja seinän välisiä rakoja, kun alipaineinen tila imaisi rakenteista epäpuhtauksia sisäilmaan.

Ja pian huomattiin, että sisäilma on edelleen huono, rakennus on huonossa kunnossa ja ilmanvaihto pielessä.

– Nyt haluamme selkeän kokonaiskuvan jokaisesta kiinteistöstä, Maija painottaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen toimitilan kunto tutkitaan ja kuntoselvityksen jälkeen kullekin rakennukselle laaditaan PTS eli pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma, jota päivitetään vuosittain.

– Luokittelemme rakennukset niiden kunnon ja korjausten kiireellisyyden mukaan, tilankäytön tarve huomioiden, toimi­ tilapäällikkö Pia Aaltonen kertoo.

– Haluamme myös selkeän tilannekuvan siitä, mitä kaupungin kannattaa omistaa, mitä vuokrata ja mitä pitää korjata tai jopa purkaa, Maija lisää.

Hyvät tilat nopeasti Sisäilmasta oireilevaa koululaista tuskin lohduttaa, että koulurakennus on luokiteltu ja sen peruskorjaus tai purku on merkattu kalentereihin.

– Tärkein tavoite onkin, että oppilailla on käytössään jatkuvasti terveelliset ja turvalliset tilat. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä pitää olla myös riittävästi turvallisia ja toimivia väistötiloja, Maija toteaa. Pia visioi tulevaisuutta, jossa koulun peruskorjaus alkaa

aina suunnitelmallisesti ennen ongelmien sumaa ja sopiva väistötila odottaa koululaisia.

– Tavoitteenamme on selvittää alueittain valmiiksi vaihtoehtoisia väistötilamahdollisuuksia, Pia sanoo. Espoossa on käytetty jo pitkään tiloja, joita voidaan siirtää koulujen pihoihin, ja väistöihin on löytynyt myös muita koulunkäyntiin soveltuvia vuokra­ tiloja. Pia huomauttaa, että väliaikaisten tilojen ohella tarvitaan myös uusia pysyviä tiloja.

Lisää tiloja – väestö kasvaa Uusia tiloja ei tarvita pelkästään siksi, että osa vanhoista pettää käyttäjänsä, vaan myös siksi, että Espoon väestö kasvaa. Tilapalvelut rakentaa tilaverkkoa sitä mukaa, kun kaupungin eri toimialat rakentavat omia pal­ veluverkkojaan. Jotta espoolaisten elämä soljuisi mukavasti, päiväkodin ja alakoulun olisi syytä odottaa valmiina asukkaita eikä päinvastoin.

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

– Seuraamme Espoon väestöennusteista, minkä ikäisiä lapsia millekin alueelle odotetaan, mutta ennusteetkin saattavat heittää, ja silloin tulee kiire. Onkin iso haaste saada uusia tiloja nopeasti, sanoo suomenkielisen opetuksen kehittämispäällikkö Juha Nurmi.

Tämä on yksi niistä asioista, joita Juha, Maija ja Pia kollegoineen pohtivat yhdessä tämän tästä.

Yksi pohdinnan tuloksista on tyyppikoulu, joka tarjoaa väliaikaisen tai pysyvän ratkaisun tilatarpeeseen. Sen voi rakentaa nopeasti ja sisätiloja voidaan muuntaa tarpeen mukaan käytön aikanakin.

– Syksyllä valmistui juuri toinen tyyppikoulu, Karhusuon koulu, ja olemme siihen tavattoman tyytyväisiä, Juha sanoo. Hän kuvaa lähes sadan koulun verkostoa palapeliksi, joka vaatii tiivistä yhteistyötä Tilapalvelujen kanssa ja jatkuvasti uusia ideoita.

Pian mukaan kumppanukset aikovat sel-

Maija Lehtinen ja Pia Aaltonen selvittävät tilojen käyttäjiltä, millaisia tiloja tarvitaan, missä ja milloin. Myös ratkaisut punnitaan yhdessä.

vittää työpajoissa kevään mittaan, miten yhteistyötä voisi tiivistää entisestään.

Rakennetaan kerralla oikein Jotta sisäilmaongelmat eivät toistuisi uusissa tai korjatuissa tiloissa, on olennaista tietää, mistä ne johtuvat.

– Ongelmille on harvoin vain yksi syy, mutta mukana on hyvin usein ilmanvaihdon ongelmat sekä rakennusmateriaalit ja rakenneratkaisut, joita aikanaan käytettiin, Maija sanoo. Hän korostaa, että rakentamisen laatuun ja valvontaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Rakentamisen laatuun ja valvontaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

– Tavoitteenamme on tehdä kerralla oikein.

Nyt peruskorjausiässä ovat pääasiassa 1960–80-luvuilla rakennetut koulut. Niiden käyttötapa on muuttunut vuosikymmenten varrella, mikä vaikuttaa osaltaan sisäilman laatuun. Maija muistuttaa ajasta, jolloin luokkien ikkunat läväytettiin auki kerran tunnissa, kun oppilaat lähtivät ulos välitunnille.

Arvokasta palautetta käyttäjiltä Maija pitää tärkeänä, että Tilapalvelut saa palautetta sisäilman laadusta ja muutenkin kiinteistön kunnosta. Virallinen kanava on sähköinen huoltokirja, johon koulun rehtori tai päiväkodin johtaja kirjaa kaikki tiloihin liittyvät huomiot.

– Sähköinen huoltokirja varmistaa, että palaute on vastaanotettu ja että selvitystyö lähtee liikkeelle ja sen vaiheita voidaan seu- >

9

Espoon väestö kasvaa ja pelin tahti kiihtyy.

Maija Lehtinen ja Pia Aaltonen varmistavat, että tilaverkko tukee toimialojen luomia palveluverkkoja.

rata, Maija sanoo. Hänen mukaansa arvokasta palautetta arjesta tulee myös kiinteistönhoitajilta, laitoshuoltajilta ja vahtimestareilta, siis Tilapalvelujen omilta työntekijöiltä, jotka toimivat tiloissa päivittäin.

Maija ja Pia haluavat selvittää myös, miten uusi tila sopii käyttötarkoitukseensa.

– Järjestämme nykyään asiakastyytyväisyyskyselyn heti, kun uusi tai peruskorjattu tila on otettu käyttöön ja kysymme uudestaan vielä parin vuoden päästä, takuuajan päätyttyä, Pia kertoo. Kyse ei ole vain tiloista, vaan myös siitä, muuttuivatko käyttäjien toimintatavat odotetusti. Tähän Pia toivoo apua myös digitaalisista apuvälineistä, jotka kartoittavat, missä tilassa on ruuhkaa ja mikä jää usein tyhjäksi.

– Reaaliaikaisen tiedon avulla voidaan myös ohjata valaistusta, mitoittaa siivousta tai tulevaisuudessa ohjata ilmanvaihtoa, Pia sanoo.

Tilat käyttöön tehokkaasti Tilapalveluiden ja toimialojen yhteinen tavoite on, että tilat tukisivat työntekoa tai opiskelua parhaalla mahdollisella tavalla ja että tilankäyttö samalla tehostuisi. Yhä useammin ratkaisut ylittävät toimialojen

rajat. Tästä hyvä esimerkki on Matinkylän palvelutori kirjastoineen ja neuvoloineen.

Otaniemessä puolestaan kokeillaan koulua palveluna, mikä tarkoittaa sitä, että kaksi lukiota on vuokrannut tilat Aalto-yliopistolta ja kaikki tarjoavat tilojaan toistensa käyttöön.

– Periaatteessahan mikä tahansa koulu voisi käyttää minkä tahansa koulun tiloja, jos meillä olisi yhteinen digitaalinen varausjärjestelmä. Toimisimme tilakoordinaattorina, Maija visioi.

Tiloja jaetaan yhä enemmän myös toimistoissa. Monitilatoimiston työntekijä nappaa paikan tilasta, joka sopii parhaiten kulloiseenkin työtehtävään. On avotilaa, puhelinkoppia, kokoustilaa, ryhmätyötilaa ja kahvilaa. Myös kouluissa luokkien ja aulatilojen rajat hämärtyvät ja seinät siirtyvät tarvittaessa. Tällaiseksi suunniteltiin Opinmäen koulu Suurpellossa sekä tyyppikoulut.

– Muuntojoustavia tiloja voidaan käyttää myös tulevaisuudessa, vaikka rakennuksen käyttötarkoitus muuttuisi, Pia sanoo.

Valintoja investointikaton alla Espoo omistaa 60 prosenttia toimitiloistaan, ja Maijan mukaan pitkäaikaiseen tarpeeseen

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

Tilat joustavat, kun käyttötavat muuttuvat. hankitaan jatkossakin oma tila, jos vain mahdollista.

– Joskus vuokraamiseen ajaa se, että parhaan sijainnin tarjoaakin olemassa oleva kohde, jonka voimme muuntaa tarpeeseen sopivaksi, Pia sanoo. Ostamista ja rakennuttamista rajoittaa ennen kaikkea budjetti.

Koulut kuntoon -tavoite toi lisärahoituksen, mutta Espoon investointikatto on silti aina lähellä. Luvassa on uusi ratkaisumalli, koulurahasto, jota kokeillaan.

– Rahaston sijoittajat rahoittaisivat koulun, jonka kaupunki vuokraisi käyttöönsä, Maija sanoo. Malli on tuttu tiehankkeista, mutta kiinteistöalalla sen käyttöä on jarruttanut aina tämän vuoden alkuun asti verotuslainsäädäntö. Vastuuta on toki jaettu ennenkin elinkaarimallilla, jossa rakentamisesta tai peruskorjauksesta vastaava urakoitsija vastaa myös kiinteistön kunnossa­ pidosta 20–25 vuoden ajan.

– On tärkeää punnita kaikki mahdolliset vaihtoehdot, Maija summaa.

Virastokeskuksen uusi elämä ESPOON KAUPUNGIN virastot toimivat 11

eri osoitteessa Espoon keskuksessa, radan molemmin puolin. Tulevaisuudessa osoitteita on korkeintaan kolme, kenties vain kaksi. Uusi Espoolaisten talo nousee nykyisen virasto­ talo 2:n paikalle, ja vieressä jatkaa virastotalo 3 moni­tilatoimistoksi muutettuna.

Tavoitteena on, että espoolaiset sekä kau­ pungin päättäjät ja työntekijät kohtaavat toisen­ sa Espoolaisten talon palvelutorilla ja sen muis­ sa jaetuissa tiloissa. Ympärillä asunnot ja liiketi­ lat varmistavat, että alueella on elämää virkaajan ulkopuolellakin. Asuntoja rakennetaan muun muassa vanhan kaupungintalon ­paikalle.

– Tavoitteena on yli tuhat asukasta. Tällä het­ kellä ihan virastokeskuksen ytimessä, radan poh­ joispuolella ei ole yhtään asuntoa, sanoo Espoon keskuksen projektijohtaja Mikko Kivinen. Kau­ pungin työntekijöitä Espoon keskuksessa on noin 1 700. Mikko uskoo saman joukon sopivan mai­ niosti uusiin, nykyaikaisiin tiloihin, vaikka pintaalaa tulisi vain puolet nykyisestä. Osa siirtyy tiloihin suoraan nykyisistä toimistoistaan, osa väistötilojen kautta.

Kaupunginvaltuusto päätti Espoolaisten talon rakentamisesta ja vanhan kaupungintalon purkamisesta tammikuun lopulla. Kaupunginjoh­ taja Jukka Mäkelää ilahduttaa, että jo kymme­ nen vuotta jatkunut epäselvyys on saatu pää­ tökseen ja aluetta päästään kehittämään.

– Espoon keskuksessa on tapahtunut paljon myönteisiä asioita. Vain virastokeskus on jää­ nyt pahasti jälkeen, Jukka toteaa. Hän korostaa, että palvelutilaa tarvitaan siellä, missä asukkaat ja asiakkaat ovat.

– Palvelutorin tyyppisellä toiminnalla voim­ me edistää asukkaiden osallistumista ja vaikutta­ mista, ja modernissa monitilatoimistossa voim­ me parantaa työmme tuloksia ja työhyvinvoin­ tia, Jukka sanoo. Hän odottaa, että uudistusten myötä myös jokilaakso tuomiokirkkoineen liittyy entistä kiinteämmin Espoon keskukseen.

Terveellinen ja turvallinen tila – millainen se on?

ESPOOSSA TAVOITELLAAN terveellisiä ja turvallisia tiloja, vaik­

ka tuskin kukaan Suomessa – tai maailmassa – osaa määritellä, millaisia ne ovat. Yritystä kyllä on. Espoo osallistuu Smart and Clean -säätiön hankkeeseen, jossa haetaan VTT:n johdolla hyvän sisäilman kriteerejä, siis linkkiä mittaustulosten ja ihmisten koke­ musten välille. Espoo on myös perustanut Helsingin ja Vantaan kanssa kaupunkien sisäilmaverkoston, KASI -verkoston, jossa suurimmat kaupungit voivat hakea yhdessä parhaita toiminta­ tapoja. Mukaan kutsutaan muitakin kaupunkeja. Alkamassa on myös valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -ohjelma.

11

pitkä wieteri

teksti Susanna Haanpää kuva Markus Sommers

Yhteinen huolenpito lapsista kantaa kauas KAISU:

Sivistystoimessa opettajat, rehtori ja opiskeluhuollon henkilöstö huolehtivat koulusta yhteisönä. Tähän kuuluvat esimerkiksi toimintakulttuurin kehittäminen ja yhteisöllisyys – se, että oppilas tuntee kuuluvansa yhteisöön, eikä jää sen ulkopuolelle. Tätä yhteisöllistä opiskeluhuoltoa johtaa rehtori. On kuitenkin tilanteita, joissa oppilas tarvitsee enemmän tukea.

Silloin kouluissa tarjotaan myös yksilökohtaista matalan kynnyksen tukea.

MARI

KAISU:

Tässä tavassa toimia hyvää on se, että yksilökohtaista tukea tarvitsevan oppilaan mielipiteet ja toiveet huomioidaan entistä vahvemmin silloin, kun sopivaa tukea suunnitellaan. Oppilaan tueksi saatetaan koota eri alojen asiantuntijoita, johon ei välttämättä kuulu opettaja tai rehtori lainkaan.

Näissä tilanteissa me sosiaalipalveluina liitymme opiskeluhuoltoon, jotta lisätukea tarvitsevalle oppilaalle ja tarvittaessa hänen perheelleen saadaan kokonaisvaltainen suunnitelma oppilaan tarvitsemasta avusta. Tarkoitus on, että haasteista huolimatta lapsi tai nuori voisi jatkaa koulussa tavalliseen tapaan ja saa siellä tarvitsemaansa tukea.

Koulujen terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita on esimerkiksi koulutettu tunnistamaan ja ohjaamaan oppilaita, joilla on masennusoireita.

MARI:

– Rehtori johtaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, mutta jos oppilas tarvitsee enemmän tukea, kouluissa tarjotaan myös yksilökohtaista matalan kynnyksen tukea, kertoo opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

Tuo on hieno esimerkki siitä, että asiakkaasta huolehtiminen on meidän jokaisen työntekijän hommaa. Jos perhe tarvitsee kasvatuksellista tukea, siihen voidaan pyytää mukaan perhetyöntekijä. Koulussa oppilasta voidaan puolestaan auttaa koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvissä asioissa esimerkiksi tarjoamalla läksykerhoa. Yhteisenä tavoitteena on saada arki sujuvaksi ja antaa oppilaalle hyvät mahdollisuudet oppimiseen.

Espoon kouluissa ja esiopetuksessa oppilaille ja heidän perheilleen tarjotaan tarvittaessa monialaista, hyvinvointia tukevaa palvelua.

– Tärkeää on tunnistaa mahdollinen lisätuen tarve ja tarjota sitä siellä, missä lapsi tai nuori viettää arkeaan, toteavat opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen ja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström.

KAISU:

Yhteinen tekeminen näkyy myös siinä, että jos oppilaan tuen tarpeen taustalla on perheen ongelmia, esimerkiksi kuraattori tai joku muu opiskeluhuollosta ottaa yhteyttä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöön. Mietimme yhdessä, miten parhaiten autetaan lasta ja hänen perhettään.

MARI:

Minua ilahduttaa se, että viime vuosien aikana kaupungin sisällä on lisääntynyt yhdessä tekemisen halu ja vahva tahtotila siihen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla elämän perusasiat olisivat kunnossa.

KAISU:

Samaan asiaan keskitytään nyt myös koko maan tasolla: viime vuonna valtakunnallisena kärkihankkeena ja sote-uudistuksen myötä käynnistettiin Lape-hanke, eli Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Se jakautuu neljään osa-alueeseen, joista Espoo koordinoi osaaluetta ”Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena”. Tätä toimintaa kehitetään 15 espoolaisen esikoulun, koulun ja oppilaitoksen avulla.

Kouluissa kehitetään moniammatillista lasten ja nuorten hyvinvointityötä sekä etsitään niitä tapoja, joilla tieto liikkuu sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen välillä entistä paremmin.

– Tavoitteenamme on saada arki sujuvaksi ja antaa oppilaalle mahdollisuudet oppimiseen.

Tarvittaessa mukaan otetaan esimerkiksi perhetyöntekijä, mikäli perhe tarvitsee kasvatuksellista tukea, sanoo perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström.

MARI:

Lape-hanke tosiaan auttaa osaltaan selkiyttämään eri toimijoiden rooleja ja hyvinvointityön johtamista lapsi- ja perhepalveluissa.

Haasteena suuressa kaupungissa on se, että eri tahojen auttajia on paljon. Hieno juttu, että opiskeluhuoltoa sekä lasten ja nuorten hyvinvointia pidetään valtakunnallisestikin erittäin tärkeinä asioina ja että niistä puhutaan nyt paljon.

13

hetkinen Espoota teksti Heli Holm kuva Konsta Eskola

Lumoavia desibelejä Tapiola Sinfonietta ja Espoon modernin taiteen museo EMMA tarjosivat syksyllä taide-elämyksiä sadoille 8-luokkalaisille eri puolilta Suomea osana Taidetestaajat-hanketta. Hanke jatkuu vuoteen 2020 asti. Tavoitteena on saada nuoret kokemaan taidetta, myös sellaista, johon moni ei muuten saisi kosketusta.

Jo ennen vierailua oppilaat ja opettajat saavat tietoa esityksestä, taiteilijoista ja taidemuodosta. Esityksen lisäksi nuoret pääsevät kurkistamaan kulissien taakse ja esityksen jälkeen kommentoimaan kokemaansa verkkosivustolla.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

k as Par

äh s etä ey kuvasi ja yht

ti e t osi ete s-postilla: wi

ri @ esp oo.fi.

Kuvaa hieno Espoohetki!

uv .L aj llä ulka ä ä t istaan

15

Hyvä keskustelu ehkäisee kriisejä Pelisäännöt ja toimintamallit auttavat, kun työpaikalla ilmenee vaikeuksia.

Helpoiten pulmat ratkeavat, kun niistä puhutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskeistä ovat hyvät vuorovaikutustaidot, joita jokainen voi harjoitella.

T

yössä jaksaminen voi takkuilla ­monenlaisten hankaluuksien takia.

Esimerkiksi runsaat poissaolot ja kokemukset häirinnästä, toimimattomasta yhteistyöstä ja epäselvistä vastuista ovat hälytysmerkkejä, joihin tulisi tarttua nopeasti.

Puheeksi ottaminen koetaan usein ­kiusalliseksi. Palvelussuhdeasiantuntija Terhi Oksanen HR-neuvomosta vastailee päivittäin kysymyksiin: Miten puuttua epäkohtiin, kuinka antaa palautetta ja miten keskustella rakentavasti?

– Varsinkin kriittisen palautteen anta­ minen ja vastaanottaminen tuppaavat ­olemaan kaikkein haastavimpia asioita ­työyhteisöissä, Terhi sanoo.

Esimiesten tehtävänä on vahvistaa ­käsitystä, että hankalimmatkin asiat voi­daan­selvittää puhumalla. Tyypillisin este puheeksi ottamiselle on ajatus, että asia ei kuulu minulle, tai että en usko tilanteen selviävän. Tähän tarvitaan muutos.

Kaupungin työpaikoilla on nollatoleranssi häirinnän ja epäasiallisen kohtelun suhteen. Esimiehet perehdyttävät työpaikoilla häirintää koskevaan ohjeistukseen, jota kaikkien on määrä noudattaa. Ohjeistus löytyy Essistä Työhyvinvointi- ja työsuojelu­ osiosta.

Palaute tukee onnistumista Jos työyhteisössä ilmenee ongelmia, Terhi neuvoo esimiestä ensin miettimään, mihin konkreettiseen pulmaan ratkaisua haetaan.

Toiseksi hän kehottaa valmistautumaan

hyvin ja virittämään rauhallisen tunnelman keskustelua varten.

Palautteen vastaanottajaa hän opastaa kuuntelemaan neutraalisti, tarkentamaan havaintoja ja ajattelemaan, että kritiikki kohdistuu asiaan eikä henkilöön ja tähtää kehittymiseen.

– Hyvä keskustelu ehkäisee kriisien pahenemista. Lähtökohtana on, että palautteen annossa ollaan toiselle avuksi ja annetaan tuki onnistumiselle ja kehittymiselle.

Kun ­tavoitteena on saada aikaan hyvä lopputulos, osapuolet eivät ole vastakkain vaan samalla puolella, Terhi muistuttaa.

HR-neuvomon kurinpidollisiin keskusteluihin päätyy viikoittain kärjistyneitä riitatilanteita, joissa tunteet käyvät kuumina.

Näissä istunnoissa tarvitaan jo ammattilaisten osaamista, mutta suurempi hyöty saataisiin, jos hyvät vuorovaikutustaidot olisivat laajasti koko henkilöstön hallussa.

– Kaupunki tukee valmennuksissaan esimiesten ja työyhteisöjen vuorovaikutustaitoja. Tarjolla on valmennuksia esimerkiksi ristiriita- ja muutostilanteisiin. Vaikeiden ­asioiden puheeksiottamista on pidetty esillä työkykyjohtamisen valmennuksissa.

Kun huoli herää Sosiaali- ja terveystoimessa on varhaisen puuttumisen ohjeet, jos huoli herää vaikkapa poissaolojen määrästä tai työn sujumisesta.

– Käytämme keskustelussa apuna lomaketta, jonka avulla kartoitetaan työssä tai muussa elämässä tapahtuneita muutoksia ja ohjauksen tarvetta, kertoo vastaava ohjaaja

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

Jonna Lehtonen Haukilahdenrannan asumisyksiköstä.

Hälytysrajana on yli viisi poissaoloa vuoden sisällä. Jos raja ylittyy, toimitaan yhteisesti sovitun mallin mukaisesti. Mallin tavoitteena on tarkistaa, onko huoli aiheellinen, ja mitä jaksamisen eteen on tehtävissä.

Ratkaisuksi voidaan miettiä esimerkiksi suunnitelmia, työn järjestelyjä, työkykyä ­tukevia toimia tai ohjaamista työterveyshuoltoon.

Poissaolojen seuranta on mielipiteitä ­jakava käytäntö, joka Jonnan mielestä ­kannattaisi nähdä positiivisena kiinnos­ tuksena työntekijän jaksamista kohtaan.

– Oma tavoitteeni on luoda avointa vuoro­vaikutusta kymmenhenkiseen työ­ yhteisöömme. Arjen pieniä erimielisyyksiä voidaan ratkoa työntekijöiden kesken, mutta haastavimmat tilanteet puidaan esimiehen johdolla kahdenkeskisessä tapaamisessa, Jonna kertoo.

Pelisäännöt kirkastamaan käytäntöjä Kehitysvammaisia asiakkaita palveleva Haukilahdenrannan asumisyksikkö valmistelee parhaillaan palvelurakenteen uudistusta, jossa yksikkö tuottaa jatkossa vain lyhytaikaista hoitoa ja asumisvalmennusta vakituisen asumisen sijaan.

– Palvelumuutos muuttaa työkäytäntöjä, ja siksi voimme lähteä työskentelemään puhtaalta pöydältä. Henkilöstö on toivonut, että entisiä huonoja käytäntöjä rikotaan, hyviä säilytetään ja uusia omaksutaan, Jonna listaa. >

”Tyypillisin este puheeksi ottamiselle on ajatus, että asia ei kuulu minulle tai että en usko tilanteen selviävän.”

17

Pelisäännöt vahvistavat yhdenvertaisuutta ja mahdollistavat yhtenäisen johtajuuden.

Hän uskoo, että yhteiset pelisäännöt tulevat kirkastamaan entisestään hyviä malleja ja muita yhteisiä päätöksiä ja sopimuksia. Toimivana käytäntönä hän mainitsee kertapalkitsemisen järjestelmän, jossa kannustetaan hyvänä esimerkkinä toimimiseen.

Yksikkö käynnistää laajemman keskustelun pelisäännöistä, kun palvelumuutos on saatu toteutumaan. Neljäksi asiakokonaisuudeksi tiivistetyt periaatteet kaipaavat vielä avaamista.

Pois piilosäännöistä Terhi HR-neuvomosta on samaa mieltä, että pelisäännöistä on käytävä perusteellinen keskustelu jokaisessa työyksikössä, ja toimintamalleja on pidettävä säännöllisesti esillä, jotta ne tulevat kaikille tutuiksi.

Uudet työntekijät tutustuvat ohjeistuksiin perehdytyslomakkeen kautta ja sitoutuvat pelisääntöihin allekirjoittamalla työ­ sopimuksen liitteen.

Pelisääntöihin liittyy työnjohto-oikeus.

Ne vahvistavat yhdenvertaisuutta ja mahdollistavat yhtenäisen johtajuuden Espoossa. Terhi toivoo, että niillä on vaikutusta työn sujuvuuteen, työilmapiirin parantumiseen ja puheeksi ottamisen helpott­umiseen.

– Nyt toimialoilla ja työyksiköissä saattaa olla kirjoittamattomia piilosääntöjä, jotka haittaavat yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Pelisäännöillä etsitään yhtenäistä linjaa, hän toteaa.

HR-neuvomossa ei osata vielä sanoa, ­tulevatko pelisäännöt vähentämään vai lisäämään neuvonnan tarvetta. Yleisen tietoisuuden kasvu oikeuksista ja vastuista saattaa johtaa enenevään kysyntään prosessien oikeaoppisesta hoitamisesta.

Pelisäännöt kaikille toimialoille NÄIN ME TOIMIMME -pelisäännöt

on hyväksytty yhtenäisinä kaikille kaupungin toimialoille ja konsernihallintoon. Lakiasiainjohtaja Timo Kuisminin mukaan pelisäännöt täydentävät kaupungilla jo olevaa yhteistä ohjeistusta, joihin kuuluvat eettiset toimintatavat eli Code of Conduct, Espoo-tarina sekä lait, asetukset ja konsernin ohjeistukset.

– Pelisääntöjen ideana on muuttaa toimintakulttuuria arjen tasolla.

Kun pelisääntöjä pidetään jatkuvasti esillä koulutuksissa, kursseilla ja työyksiköissä, ne alkavat vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen eivätkä jää vain kauniiksi korulauseiksi paperille, Timo huomauttaa.

Hän arvioi, että pelisäännöt rohkaisevat puuttumaan väärinkäytöksiin ja häirintään sekä ottamaan puheeksi vaikeita asioita. Parhaillaan selvitetään, millaisia apuvälineitä ja toimintamalleja tarvitaan jo olemassa olevien lisäksi, jotta hankalat tapaukset saadaan käsittelyyn.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

Näin me toimimme – asukkaita ja asiakkaita varten Olen ihmisiksi • Kohtelen asiakkaita, työkavereita ja kumppaneita arvostavasti.

• Annan kiitosta ja palautetta.

• Toimin oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti ja näytän hyvää esimerkkiä.

Hoidan hommat • Noudatan sovittuja pelisääntöjä ja edistän työturvallisuutta.

• Puutun rohkeasti epäkohtiin.

• Parannan työtapoja: jokaiselle kuuluu oma työ ja sen kehittäminen.

Otan opiksi ja uudistun • Jaan kokemuksia ja edistän uutta.

• Iloitsen onnistumisista.

• Opin palautteesta ja virheistä.

Rakennan Espoon mainetta • Viestin avoimesti.

• Olen ylpeä siitä, mitä teen.

• Edistän hyvää ja luottamuksellista työilmapiiriä ja arvostavaa vuorovaikutusta.

kuntalaisella töissä

teksti Jenna Martikainen kuva Markus Sommers

Nimi: Jenna Martikainen Tehtävänimike: Liikunnanohjaaja

Innostun, kun näen muutoksen

L

iikunta, sen kaikissa eri muodoissa, on koko elämäni innostanut, kannustanut, kehittänyt ja haastanut minua. Liikunta on minulle ’se juttu’, ja päätin luoda urani sen ympärille.

Valmistuttuani ammattikorkeakoulusta lii­ kunnanohjaajaksi työskentelin Solvallan urheilu­ opistossa ohjatun liikunnan parissa. Saatuani sieltä kokemusta ja varmuutta omaan ohjaukseen päätin, että on uusien tuulien aika. Hirmu pitkälle en Nuuksion metsistä lentänyt, sillä minut palkattiin Espoon liikunta- ja nuorisopalveluihin, ja sillä tiellä olen edelleen. Toimin nyt Espoon keskuksen ja Kalajärven aluevastaavana liikunnanohjaajana.

Liikunnanohjaajana teen nimikkeeni mukaista työtä, eli ohjaan liikuntaa. Kuntosalia, jumppaa, vesiliikuntaa, tapahtumia ja kaikkea siltä väliltä.

Se onkin paras asia tässä työssä; monipuolisuus ja vaihtelevuus. Ihmisten parissa työskentely innostaa tekemään parhaansa ja on mahtava saada olla mukana ihmisten muutosprosessissa. On kan­ nustavaa nähdä, miten ihminen esimerkiksi pitkän liikkumattomuuden jälkeen löytää taas liikunnan ilon. Tai miten henkilö parantaa liikunnan avulla toimintakykyään, jotta voi mahdollisimman pit­ kään toimia itsenäisesti omassa arjessaan. Juuri nämä asiat ovat niitä, jotka kannattelevat ­omaa työssäjaksamista.

Lisäksi pidän terveys­asemalla liikuntaneuvon­ taa, jossa espoolaiset saavat maksutta opastusta liikunnan aloittamiseen tai lisäämiseen. Alueellinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat myös vastuualuettani.”

– Liikunnanohjaajana pyrin kaikin tavoin edistämään kuntalaisten hyvinvointia liikunnan avulla, sekä omalla esimerkillä että työpanoksellani, Jenna Martikainen hymyilee.

ESPOO LIIKKUU Ohjattuja liikuntakursseja, joille tulee ilmoittautua:

Liikkujia vuonna 2017:

190

2 862 413 328

ryhmää/vko

100

Avoimia liikuntaryhmiä: ryhmää/vko

Henkilökohtaista liikunta­neuvontaa saaneita vuonna 2017: senioria

erityisryhmäläistä työikäistä.

388

Hop on Hop -off -lomaliikuntaa kaikenikäisille.

asiakasta

TAPAHTUMIA: Seniorit liikkeelle -tapahtumat kuukausittain.

SUOSITUIMPIA RYHMIÄ: Vesijumpat, seniorijumpat ja kuntosali 68+.

Liikunnanohjaajia:

17

Kaupungin henkilöstöliikuntaryhmien kävijämäärä vuonna 2017:

5 844

19

pitkin ja poikin

PALVELU TUTUKSI

Tiedätkö, minne olemme menossa?

STRATEGIA EI OLE vain sanoja, vailla yhteyttä oikeisiin töihin.

i Targetor Pro -sovellus tekee Espoo-tarinaan perustuvan tavoitteellisen toiminnan näkyväksi ja helpommin seurattavaksi.

Stra­tegia on tekoja, joilla yhteiset päämäärät tehdään todeksi.

Jos emme kuitenkaan tiedä, mitä tavoittelemme, mitä tavoitteiden saavuttaminen meiltä vaatii tai miten työ etenee, lopputulos ­ voi jäädä kehnonlaiseksi.

Maarika Mauryn väitöskirjatutkimuksen mukaan vain kaksi ­prosenttia työntekijöistä tuntee organisaationsa strategian. Tutkimuksen kohteena olleiden organisaatioiden johtajista vain 13 prosenttia ja keskijohdosta kahdeksan prosenttia pystyy kertomaan organisaationsa strategiasta siten kuin se on virallisesti määritelty.

Espoo-tarina on Espoon strategia, ja esimiehet tuntevat sen yleisesti ottaen hyvin. Toimialoilla ja tulosyksiköillä on omat Espootarinasta johdetut tarinansa. Ne kaikki löytyvät Essistä Yhteiset -väli­lehdeltä.

Tarinaan perustuvien tavoitteiden toteutumista seurataan Essin työkalulistalta löytyvien tuloskorttien avulla. Kortteja voi helposti katsella Targetor Pro-sovelluksessa yhteisellä käyttäjätunnuksella katselija ja salasanalla 12345.

Targetor tekee tavoitteellisen toiminnan paremmin näkyväksi, kun voit seurata työn etenemistä, raportointia ja tavoitteiden toteutumista kattavasti ja säännöllisesti. Älä hukkaa toiminnan punaista lankaa – tutustu Targetoriin!

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

-1 336

Targetorista näet yksiköllesi asetetut tavoitteet ja voit seurata niiden toteutumista.

Toimintakate milj. euroa vuonna 2016

HEIDI-HANNA KARHU

LUKU AVATTUNA

> TOIMINTAKATE MUODOSTUU

toimintatulojen ja -menojen erotuksesta. Toimintatulot muodostuvat muun muassa palveluista saatavista tuloista ja asiakasmaksuista.

Niitä ovat esimerkiksi päivähoitoja terveyskeskusmaksut.

Toimintamenot sisältävät kaupungin käyttötalousmenot, mutta eivät investointeja. Tällaisia menoja ovat muun muassa henkilöstömenot, tarvikkeet, palvelujen ostot sekä kaupungin myöntämät tuet ja avustukset. Toimintakate osoittaa, miten paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Luku on aina negatiivinen, koska palvelujen järjestäminen rahoitetaan pääasiassa verotuloilla. Vuonna 2016 toimintakate oli -1 336 miljoonaa euroa.

Toinen tärkeä tunnusluku kaupungin taloudessa on vuosikate, joka osoittaa tulorahoituksen (toimintatuotot, verotulot, rahoituserät), joka jää jäljelle juoksevien menojen maksamisen jälkeen käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin.

Vuonna 2016 Espoon vuosikate oli 199 miljoonaa euroa.

METRO JATKAA LÄNTEEN

Metro on liikuttanut matkustajia Espoon ja Helsingin välillä marraskuusta alkaen.

Vuodenvaihteessa käynnistyi liityntäliikenne. Metroasemien ympäristö kehittyy edelleen kovaa vauhtia. Mitä on jo saatu valmiiksi, entä mitä on vielä tulossa?

hyvä hetki

Mitä seuraavaksi?

Valmista tuli!

• Länsimetron kahdeksan ensimmäistä asemaa otettiin käyttöön marraskuussa. Ruoholahdesta Matinkylään ulottuva uusi linja on 14 kilometriä pitkä.

• Metron liityntäliikenne käynnistyi tammikuussa, jolloin Etelä-Espoon uusi bussilinjasto aloitti toimintansa.

• Matinkylän uusi joukkoliikenne­ terminaali on avattu.

• Matinkylästä, Tapiolasta, Niittykummusta sekä Otaniemestä tuli uusia joukkoliikenteen solmukohtia. Yhteydet kaupunkikeskusten välillä tiivistyivät.

• Metroasemien yhteyteen on rakennettu liityntäpysäköintipaikkoja autoille ja polkupyörille, noin 1 000 molemmille.

• Käynnissä on metron jatkeen tunnelin louhiminen Matinkylästä Kivenlahteen.

Rataa rakennetaan vielä seitsemän kilo­ metriä, ja sen varrelle tulee viisi asemaa.

• Tapiolan joukkoliikenneterminaali valmistuu alkuvuodesta 2019.

• Pohjois-Espoon ja Leppävaaran bussi­linjasto uudistuu vaiheittain aikaisintaan syksystä 2019 alkaen.

• Liityntäpysäköintiä kehitetään edelleen.

Lisää pyöräpaikkoja on tulossa lähes jokaiselle uudelle asemalle. Keilaniemeen on suunniteltu parkkipaikkoja noin 180 autolle.

• HSL seuraa metroa ja sen liityntäliikennettä koskevaa palautetta, linjojen ajoaikoja sekä matkustajamääriä. Muutoksia bussilinjastoon ja vuorotiheyteen tehdään tarpeen mukaan.

Vilkkain asema Matinkylä: keskimäärin

18 000

nousua arkipäivisin.

50 000 nousua uusilta asemilta yhteensä arkipäivisin.

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Pieniä, hyviä asioita päiväkodin arjessa PÄIVÄKODISSA TYÖKIIREIDEN

keskellä huomaa, miten hyvät tuokiot lasten kanssa koostuvat arjen pienistä asioista. Ne ovat kohokohtia työssä, perheiden kanssa tehtävän yhteistyön ja hyvän työilmapiirin lisäksi. Ne antavat iloa, voimaa ja motivaatiota työskentelyyn lasten parissa.

Palkitsevaa on huomata lasten eleistä ja sanoista heidän ilonsa, positiivisuutensa ja luovuutensa.

Tämä vaikuttaa myös lähellä oleviin aikuisiin.

Kerran palatessani palaverista lapset olivat odottaneet minua. He tulivat halaamaan minua ja sanoivat: ”Olet kuin meidän laturi. Me saadaan susta energiaa!”

Näistä arjen pienistä suurista kokemuksista syntyy hyviä hetkiä lasten ja aikuisten välillä. Niitä voi myöhemmin lämmöllä muistella.

Vs. lastentarhanopettaja KATJA PEHKONEN Luhtaniityn päiväkoti

21

pomotentti

teksti Anna Haikarainen kuva Markus Sommers

”Henkilötieto on tietoa, josta henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai epäsuorasti.

Henkilötietoja saa kerätä vain sen verran, mikä on tarpeellista.”

1 Mistä toimeenpanoprojektissa on kyse?

Tietosuoja-asetus edellyttää, että julkis­hallinnon organisaatiolla on nimettynä tietosuojavastaava.

Projektin omistaja on kaupunginjohtaja. Projekti käynnistyi lokakuussa ja jatkuu syyskuuhun saakka. Tietosuoja-auditointi tehdään kesäkuussa.

Pyrimme tunnistamaan kaikki prosessit, joihin liittyy henkilötietojen käsittelyä. Oleellista on tiedon elinkaaren hallinta: miten tieto liikkuu kaupungin sisällä, kuka on tiedon omistaja ja kuka käsittelijä ja miten tietoja säilytetään. Käyttöperusteen päättyessä tieto on poistettava.

Sopimukset ovat tärkeä osa riskienhallintaa.

Meidän on varmistettava, että myös sopimuskumppanimme käsittelevät asiakkaittemme tietoja lainsäädännön mukaan.

3 Mitkä ovat suurimpia

2 Mitkä ovat isoimpia

4 Mitä muuta olennaista

muutoksia asetuksen myötä?

Asetus velvoittaa meidät vastaisuudessa osoittamaan dokumentoidusti, että olemme noudattaneet lain määräyksiä.

Riskiperusteinen lähestymistapa on uuden tietosuoja-asetuksen ominaispiirre. Asioita priorisoidaan ja resurssit suunnataan korkean riskin kohteisiin, esimerkiksi terveystietojen käsittelyyn tai tietomassojen yhdistelyyn. Näin vältytään myös matalariskisten kohteiden ylisääntelyltä.

Henkilöstön kouluttaminen on tärkeää. Moni käsittelee jotain henkilötietoja, joten kaikkien on osattava perusasiat. Kokoamme Essiin kuukausittaista raporttia ja tuotamme kaupunkitasoisia ohjeita. Luvassa on myös videokoulutuksia ja luentoja. Uusille työntekijöille koulutusta voisi olla perehdytyspäivän yhteydessä.

tietosuoja-asetukseen liittyy?

Rekisterinpitäjänä Espoon kaupungilla on ylin vastuu sen hallussa olevista henkilötiedoista, ja niihin liittyvistä teknisistä ja organisatorisista toimista, käsittelyn suunnittelusta ja toteutuksesta.

Käsittelijä vastaa tietojen oikeanlaisesta käsittelystä. Kuntalaisille on viestittävä läpinäkyvästi ja selkeästi, miten heidän henkilötietojaan käsitellään. Jo henkilötietolaista tuttu tietosuojaseloste on tähän yksi ratkaisu.

Meille on äärimmäisen tärkeää, että kuntalaiset voivat luottaa toimintaamme. Uusia sähköisiä palveluja rakennettaessa tämä on vieläkin tärkeämpää. Jos henkilötietoja vuotaa verkkoon, se voi johtaa vakaviin seurauksiin. Jos olet epävarma oman osaamisesi suhteen, ole yhteydessä oman toimialasi tietosuojahenkilöön tai minuun.

haasteita Espoossa?

Se, mikä on henkilötieto ei ole ihan yksinkertaista. Oleellista on se, voidaanko yksilö tunnistaa kyseisen tiedon perusteella. Henkilötieto voi esimerkiksi tarkoittaa harvinaista ammattia tai sairautta, jos nämä tiedot voi yhdistää paikkatietoihin ja sitä kautta yksilöihin. Tarvitsemme rautalankaohjeita ja käytännön esimerkkejä.

Haasteita tuovat myös kaupungin valtava koko, eri käytännöt toimialoilla ja projektin tiukka aikataulu. Tietosuoja-asetus on monitulkintainen, ja EU:n tietosuojaviranomaiset tuottavat tulkintaohjeita sen soveltamiseen. Lisäksi on kansallista liikkumavaraa: esimerkiksi vielä ei ole linjattu, koskevatko rahalliset sanktiot myös julkista sektoria.

Tietosuoja-asetus vaatii kaikilta opiskelua 25. toukokuuta aletaan soveltaa EU:n yleistä tietosuojaasetusta GDPR:ää (General Data Protection Regulation).

Tietosuojavastaava Juho Nurmi vetää projektia, jossa asetuksen edellyttämät toimenpiteet hoidetaan kuntoon koko kaupungin tasolla.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI HELMIKUU 2018

kysymys & vastaus

Millä perusteilla kertapalkkioita myönnetään?

KERTAPALKKIO VOIDAAN myöntää

henkilölle, joka on toteuttanut Espootarinaa omassa työssään erinomaisella tavalla.

Palkitsemisen edellytyksenä on, että työyhteisössä on määritelty toiminnan tavoitteet esimiehen kanssa ja että jokainen on voinut vaikuttaa omalla työpanoksellaan näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Esimiehen tehtävänä on auttaa piirtämään punainen lanka Espoo-tarinan ja työyhteisön toiminnan välille.

Espoon visio, arvot ja päämäärät auttavat löytämään raamit.

Palkitsemisen käsittely johtoryh-

missä on tärkeää. Esimiehen tulee myös varmistaa, että oman yksikön tavoitteet ovat sopusoinnussa muiden saman organisaation tavoitteiden kanssa. Jokaisen työntekijän työn merkitys ja vaikutukset tulee tehdä näkyväksi.

Kertapalkitseminen on keino edistää yhteen hiileen puhaltamista meitä kaikkia koskevien asioiden toimeenpanossa.

Palkitseminen tehdään kätevästi ELLIn kautta, mutta perustelut tulee suunnitella huolellisesti etukäteen.

Palkitsemissumman (100–600 €) lisäksi esimies valitsee viidestä vaihtoehdosta sen, joka kuvaa palkittavaa toimin-

taa parhaiten. Onko palkittava edistänyt asiakaspalvelun sujuvuutta, toiminnan kehittymistä ja uudistuksia, työn tekemisen tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta, resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tuhlauksen välttämistä vai yhteistyötä, jolla estetään osaoptimointi ja päällekkäinen työ?

Lisäksi esimies tarkentaa vielä omin sanoin lyhyesti, mistä aikaansaannoksistaan henkilö ansaitsee palkkion. Hyvä käytäntö on tulostaa palkitsemisen tiedot muistoksi palkitulle. Tämän takia kertapalkkion sanallisissa perusteluissa voi käyttää sinä-muotoa.

Sattuu ja tapahtuu

Rehellisyys maan perii

”M

uutama vuosi sitten sain yhteispalvelupisteessä asiakkaaksi kaksi venäläistä miestä. Toinen heistä asui Suomessa ja toinen oli tullut hänen luokseen vierailulle. Miehet ostivat vieraskalastusluvat Espoon vesille.

Miesten lähdettyä huomasin ottaneeni heiltä vahingossa liikaa rahaa. Mietin kuumeisesti, miten saisin selville heidän henkilöllisyytensä ja yhteystietonsa. Tämä tapahtui perjantaina, ja koko viikonlopun asia pyöri mielessäni.

Maanantaina kerroin tapahtuneesta venäläissyntyiselle työkaverilleni. Hän laittoi sanan kiertämään tuttavapiirissään.

Suomessa asuvan miehen henkilöllisyys selvisi ja häneen saatiin yhteys. Pyysin asiakasta palaamaan lähimpään yhteispalvelupisteeseen, josta hän saisi rahansa takaisin. Olin todella pahoillani ja melkein itku kurkussa pyytelin anteeksi.

Miehet halusivat ehdottomasti tulla Matinkylän yhteispalvelupisteeseen kiitämään minua henkilökohtaisesti. Sain heiltä halaukset ja isot suklaarasiat. Heistä oli aivan uskomatonta, etten ollut pistänyt rahoja omiin taskuihini.”

TIINA KONTOLA kiertävä palveluneuvoja Yhteispalvelupisteet

23

kestävä kaupunki

teksti Anna Haikarainen

Kulttuuri edistää monin tavoin sosiaalista kestävyyttä Kaupunki järjestää kaupunkilaisille paljon maksutonta kulttuuritoimintaa.

Ns. matalan kynnyksen palveluilla on haluttu tavoittaa espoolaisia mahdollisimman laajasti.

YKSI TÄRKEIMMISTÄ on KULPS! eli kult-

tuuri- ja liikuntapolku, joka edistää yhteistyötä koulujen sekä kulttuuri- ja liikuntatoimijoiden välillä. KULPS!in tavoitteena on, että kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus kokea ja tehdä taidetta, oppia käyttämään kirjastojen palveluja sekä tutustua monipuolisesti erilaisiin liikuntalajeihin ja -paikkoihin.

– Ideana on, että mahdollisimman moni koululainen saa kokea edes jonkin kulttuurikokemuksen lukuvuoden aikana. Kulttuurikokemus nivoutuu myös osaksi opetussuunnitelman sisältöä, kulttuurijohtaja Susanna Tommila kertoo.

– Syksyllä käynnistimme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella hankkeen, ­johon haettiin mukaan sellaisia lapsia, jotka harrastavat muita vähemmän. He pääsevät kokeilemaan erilaisia harrastuksia ja aktiviteetteja ilman, että niihin tarvitsee sitoutua pidemmäksi aikaa.

Elämyksiä tarjolla vauvasta vaariin Varhaiskasvatuksen kanssa kulttuuripalvelut pilotoi syksyllä uudenlaista kulttuuri- ­ ja taidekasvatusta, jossa lapsille annetaan­ tukea muun muassa kädentaitoihin ja kehonkuvan hahmottamiseen.

Neuvoloiden odotustiloissa toimivassa Kulttuurineuvolassa espoolaiset kulttuuri-

toimijat ja kirjastot esittelevät toimintaansa ja kutsuvat perheitä mukaan yhteisiin elämyksiin, kuten muskariin.

Kulttuuriketju välittää taide- ja kult­ tuurielämyksiä vanhuksille ja hoitohenkilökunnalle hoivakodeissa, palvelutaloissa ja -keskuksissa. Vierailut ovat muun muassa pienimuotoisia konsertteja, tanssi- ja teatteriesityksiä, runo- ja kirjallisuushetkiä, tansseja tanssimusiikin tahtiin ja työpajoja.

Senioreille järjestetään Sellosalissa ­viikoittainen ilmainen kulttuuri-iltapäivä, jolloin he pääsevät nauttimaan vaikkapa konsertista, luennosta tai elokuvasta.

Weegee tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn alle 18-vuotiaille ja yli 70-vuotiaille.

Tapiola Sinfoniettan kenraaliharjoituksia voi käydä seuraamassa maksutta. Orkesterin muusikot vierailevat myös esimerkiksi sairaaloissa ja palvelutaloissa ja tekevät yhteistyötä erityisnuorten kanssa.

Pikku-Aurorassa kokoontuu miesten keskustelukerho, jonka jäsenet sukeltavat yhdessä erilaisiin kulttuurikokemuksiin.

Haasteena löytää kaikki mukaan Kirjastot kohtaavat ihmisiä laidasta laitaan.

Eniten niissä tehdään yhteistyötä maahanmuuttajien kanssa.

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ PUUTTUI LEHDESTÄ?

Kerro meille mielipiteesi tästä numerosta, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­valintoihin ja kehittämiseen. Ota yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 30.4.2018.

– Kirjastot eivät itse järjestä tapahtumia, vaan asiakkaat saavat ehdottaa ja toteuttaa niitä omatoimisesti. Silloin he saavat juuri sitä, mitä he toivovat. Kielikahvilassa maahanmuuttajat oppivat suomea ja suomenkieliset esimerkiksi arabiaa.

Taloudellisesti tiukilla oleville yli 16-vuotiaille tarjotaan Kaikukorttia sosiaalitoimen taholta. Sillä saa lipun esimerkiksi museoihin, teattereihin, festivaaleille ja konsertteihin. Kaikukortti avaa pääsyn myös suureen osaan Espoon työväenopiston ja Esbo Arbiksen kursseista.

Kulttuurikaveritoiminnassa on mukana jo yli 1 100 espoolaista. Kulttuurikaveri on ­vapaaehtoinen kurssin käynyt henkilö, jonka voi tilata seuraksi ja tueksi mukaan johonkin kulttuuririentoon.

– Kaiken kaikkiaan kulttuuripalveluiden tuottaja pyrkii tänä päivänä mahdollistamaan sen, että kaikki halukkaat pääsevät niihin mukaan. Iso kysymys on vielä, miten löydämme mukaan kaikkein vaikeimmin tavoitettavat ihmiset ja miten tietoisuutta palveluistamme voitaisiin lisätä heidän keskuudessaan, kulttuurijohtaja huomioi.