Wieteri 1/2017

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 1 HELMIKUU 2017

06

Uusi tapa järjestää opetus innostaa

12

Senioreille hyvinvointia raja-aitoja rikkomalla

Aina ajan hermolla

Johdon assistentti Stina Astala pitää kalenterit 04 kurissa

21 Miten Suomi 100 -juhlavuosi näkyy Espoossa?

1 /2017 palstat

06

3 terveiset

Uusi tapa järjestää opetus innostaa

14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, kysymys & vastaus 24 kestävä kehitys, kilpailu

ajassa

Haukilahden lukio toimii kuudessa eri rakennuksessa Otaniemen kampuksella.

Uudet yhteistilat haastavat myös opettajien toimintatavat muuttumaan.

16

virtaa työhön

Mistä lisää innostusta työhön?

04

kädenjälki

Kaikki langat käsissä Johdon assistentti Stina Astalan vauhdikkaat työpäivät täyttyvät muun muassa aikataulujen hallinnasta. Lue, mitä kaikkea Stinan tarkkuutta vaativaan työhön kuuluu.

12

Lue näyttelijä Outi Mäenpään ja mediavaikuttaja Pauli AaltoSetälän vinkit, miten jokainen voi kehittää työsuhdetaitojaan.

22

pomotentti

Monta rautaa tulessa Tuleeko hankkeiden aikana yllätyksiä ja mistä suunnittelu alkaa, suunnittelupäällikkö Salla Hänninen Kaupunkitekniikan keskuksesta?

Oppiva kaupunki tehdään yhdessä

E

spoo on oppiva kaupunki. Se tunnustaa oppimisen ­merkityksen kaupunkilaisten ja koko kaupungin hyvinvoinnin perustana ja tarjoaa kaikille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen.

Muuttuvan ympäristön haasteisiin oppiva kaupunki vastaa uusilla innovaatioilla. Ne syntyvät usein eri osapuolten yhteistyönä. Mukaan kehittämään kutsutaan niin oppilaitoksia, yhteisöjä kuin yrityksiä. Kaupungin rooli on luoda edellytyksiä, koota verkostoja ja tarjota paras mahdollinen alusta oppimiselle.

Hieno esimerkki yhteisestä innovaatiosta on Koulu palveluna -konsepti, josta kerrotaan enemmän tässä lehdessä. ­Espoon kaupungin ja Aalto yliopiston yhteistyönä syntynyt toimintamalli viitoittaa suuntaa tulevaisuuden oppimiselle, samalla kun se tehostaa tilankäyttöä, alentaa kustannuksia­ ja kehittää hyviä käytäntöjä, joita voidaan jatkossa hyödyn­tää myös muissa sivistystoimen ja kaupungin palveluissa.

Viime syksynä käynnistyneestä kokeilusta on jo nyt saatu runsaasti hyvää palautetta.

Näin vuoden alussa on hyvä hetki ravistella vanhoja ajatusmallejamme, kokeilla rohkeasti uutta ja oppia yhdessä.

Aulis Pitkälä Sivistystoimen johtaja

pitkä wieteri

Senioreille hyvinvointia ilman raja-aitoja Miten Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman toimintamallit ovat toimineet käytännössä, liikuntasuunnittelija Esa Yletyinen ja erityisasiantuntija Maria Rysti?

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti • JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä • PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski • TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Arja Karasvirta, Eija Rissanen, Saija Räsänen ja Taina Vehviläinen • TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia OMA • ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA • PAINO PunaMusta • REPRO Aste Helsinki • ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) • YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi Kansikuvassa on johdon assistentti Stina Astala (kuva: Vesa Tyni).

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2017

”Uskaliaat ideat ovat kuin eteenpäin liikutetut shakkinappulat.

Ne saatetaan syödä, mutta ne voivat aloittaa voittoisan pelin.”

Goethe

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Työajan pidennys astui voimaan UUDET KUNTA-ALAN VIRKA- ja

Espoo mukana juhlahumussa JUHLAVUOSI KÄYNNISTYI TAMMIKUUSSA ystäväluistelulla Tapiolan

Jääpuutarhassa ja Tapiola Sinfoniettan wieniläiskonsertilla Espoon kulttuurikeskuksessa.

Suomi 100 -juhlavuosi näkyy kaupungissa useina pieninä ja suurina tekoina ja tapahtumina. Muun muassa uusia kohteita valaistaan, ulkoilualueille ja -reiteille tuodaan 100 uutta penkkiä ja Espoo-päivää vietetään kolmen päivän ajan. Tapahtumia ja hankkeita on koottu osoitteeseen espoo.fi/suomi100. ”Sivustolle lisätään uutta ohjelmaa pitkin vuotta. ­ Käy poimimassa sieltä tapahtumia,

joihin haluat osallistua”, vinkkaa Espoon juhlavuoden projektikoordinaattori Saara Vanhala.

Juhlavuoden teemana on ”Yhdessä”. Voit liputtaa juhlavuotta tekemällä itsellesi sinivalkoisen kasvokuvan osoitteessa suomenkasvot.fi.

Voit käyttää sitä profiilikuvanasi somekanavissa. Voitte myös miettiä omassa työporukassanne, mikä olisi teille sopiva tapa viettää juhlavuotta.

Kokosimme kaupungin työntekijöiden lähettämiä kuvia työuran varrelta ja yhteisistä hetkistä: Essi > Wieteri > Valokuvia menneiltä vuosilta.

Lisätietoa Essin sivulta Henkilöstö > Palvelussuhdeasiat sekä HR-neuvomosta.

kuva iStockphoto

SUOMI 100 VUOTTA

t­ yöehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2017–31.1.2018. Uusien sopimusten myötä työaika pitenee 24 tunnilla vuodessa ansiotasoa muuttamatta.

Espoossa työajan pidennys otettiin ­käyttöön 6.2., ja sen toteutustapa vaihtelee työaikamuodoittain ja sopimusaloittain.

Työajan pidennyksen tuomaa ­tuottavuuden paranemista seurataan tietyillä mittareilla. Tällaisia ovat muun muassa sijaisten ja vuokratyövoiman käytön määrä, henkilöstömäärän kehitys sekä saldokertymien ja ylitöiden seuranta.

Kaikissa kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa toteutuu kilpailukykysopimus, joka on työmarkkinajärjestöjen solmima. Kunnissa se tarkoittaa työajan pidennyksen lisäksi loma­ rahan määräaikaista pienentämistä 30 prosentilla seuraavien kolmen vuoden aikana.

nialla ie g y h ä ll ä v y h a s s Vältä flun nnetusti NÄPPIS ovat tu KÄNNYKKÄ JA yhpy a ka kannatta bakteeripesiä, jot syytä on Työpaikalla kiä säännöllisesti. t, ija ns nöllisesti käde desinfioida sään iteet ka t, na hissinapit, ha valonkatkaisijat, t. na pin t kosketettava ja muut tiheään a siä, hiero saippua kä t Kun pese uhtele hu ja –20 sekuntia, käsiin ainakin 15 sti ise ity lla vedellä. Er kädet kuumahko tai lla aa nk kuivaus ka käsien huolellinen

en eää, sillä mekaanin paperilla on tärk hokte tä mikrobit käsis hankaus hävittää kuioin on sen mukaan hu kaasti. Tutkimuk va lta ha pu lta ylöspäin vaustapa on alhaa ne ön ty t , jonne käde käsienkuivauslaite pä iym ää viruksia läh tään. Se voi levitt än ertaisesti enemm ink ristöönsä mon yyhsip kä i puhaltimet ta kuin perinteiset ikin ov aa paperilla ja av keet. Sulje hana ä. äll tai kyynärpä samalla paperilla

3

kädenjälki

teksti Anna Haikarainen kuva Vesa Tyni

Johdon assistentti Stina Astalan vauhdikkaat työpäivät täyttyvät sähköpostien ja aikataulujen hallinnasta sekä monenmoisten asioiden selvittämisestä.

Kaikki langat käsissä

S

tina pitää huolta, että kaupunginjohtajan ka­ lenteri on aina ajan tasalla, kokoukset ja esi­ tykset on valmisteltu ajoissa ja paperiasiat kunnossa.

– Työni on hektistä, elän tunnin kerral­ laan. Vielä aamulla en tiedä tarkkaan päivän kulkua. Hoidan erilaisia vaihtuvia toimeksi­ antoja sekä muun muassa seminaarien ja mat­ kojen järjestämistä yhdessä kollegan kanssa.

– Kaupunginjohtajan kanssa asioin toi­ mistolla, kun hän on paikalla, mutta lukui­ sista menoista johtuen myös sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Hänellä on paljon ta­ paamisia kaupungin edustustilassa Gumbö­ len kartanossa, jossa tärkeä yhteistyökump­ pani minulle on Espoo Catering, Stina kertoo.

Stina tekee paljon yhteistyötä myös lähi­ seudun kuntien, Suomen suurimpien kau­ punkien, eduskunnan, ministeriöiden ja Sit­ ran kollegojen kanssa.

– Sote- ja maakuntauudistus ovat nyt asi­ oita, jotka työllistävät paljon kaupunginjoh­ tajaa. Medialta haastattelupyynnöt tulevat yleensä nopealla varoitusajalla.

Sujuva yhteistyö palkitsee Stinan työpiste sijaitsee ns. lennonjohtotor­ nissa kaupunginjohtajan viereisessä huo­ neessa. Lennonjohtotornissa ahkeroivaan tii­

Fakta 1 Johdon assistentteja on Espoossa kaksi: Stina Astala sekä häntä sijaistava elikeinojohtajan assistentti Liisa Luonua. Sihteerin tehtävissä toimii 20 henkilöä. Lisäksi on satoja muita sihteereitä, kuten toimisto-, ­hallinto-, koulu- ja osastosihteereitä.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Fakta 2 Konserniesikunnan monitilatoimisto ­valmistui huhtikuussa 2014.

Silloin otettiin käyttöön johdon assistenttien ja sihteerien yhteistila, ns. lennonjohtotorni, jossa työskentelee neljä henkilöä.

HELMIKUU 2017

miin kuuluu yhteensä neljä sihteeriä.

– Meidän puoleemme käännytään asiassa kuin asiassa. Asioiden priorisointi ja hetkeen keskittyminen on tärkeää.

Stina on toiminut johdon assistenttina vuodesta 2010. Aiemmin hän työskenteli pe­ rusturvajohtaja Juha Metson sihteerinä, ja ko­ konaisuudessaan työura kaupungilla on kes­ tänyt 30 vuotta.

– Tiimimme muodostettiin vuonna 2015, mikä oli valtava parannus. Tiedonkulku on nyt paljon sujuvampaa. Yhteistyö on tiivistä myös muiden toimialajohtajien sihteerien kanssa.

Sihteerin ja assistentin kannalta on olen­ naista, että yhteistyö ja luottamus ovat kun­ nossa johdon kanssa. Työssä auttaa paljon, kun oppii tuntemaan toisten toimintatavat.

– Palkitsevinta työssäni ovat ihmiset. Teen palvelutyötä, enkä erottele, mikä tehtävä kuu­ luu minulle ja mikä ei, Stina kuvailee.

Hauskimpana muistona hänen mieleensä on piirtynyt eräs tapaaminen, josta kaupun­ ginjohtaja oli hieman myöhässä hänestä riip­ pumattomista syistä.

– Vieras oli iäkkäämpi herrasmies, joka an­ toi käsisuudelman ja sanoi tulleensakin tapaa­ maan minua. Meillä oli kiva keskustelutuokio vieraan kanssa, eikä myöhästyminen haitan­ nut häntä millään lailla, Stina naurahtaa. ●

Fakta 3 Kaupunginjohtajalla on reilusti yli 1 000 kalenterivarausta vuodessa.

Sähköpostia tulee karkeasti arvioiden keskimäärin noin 50–60 saapuvaa viestiä päivässä, eli noin 1 100–1 300 viestiä kuukaudessa.

– Teen palvelutyötä, enkä erottele, mikä tehtävä kuuluu minulle ja mikä ei. Tarpeen tullen voin vaikka tarjoilla kutsuvierastilaisuudessa, Stina kuvailee.

5

ajassa

teksti Marianna Salin kuvat Vesa Tyni

Ympäristö tulevaisuuden

oppimiselle Haukilahden lukio toimii kuudessa eri rakennuksessa Otaniemen kampuksella. Tilat haastavat opettajien toimintatavat. >

Lukion kolmasluokkalaiset Ronja Taipale ja Miikka Tervo esittelevät ensimmäisen kerroksen aulaa.

Osa opiskelijoista viettää hyppytuntia lepotuoleissa ja osa viereisessä kahvilassa.

7

– M

ietin, voiko mitenkään olla mahdollista, että saisimme parempaa edullisemmalla hinnalla, muistelee Haukilahden lukion rehtori Pekka Piri. Remonttia odottelevalle lukiolle oli tarjoutunut tilaisuus siirtyä Otaniemeen, Aalto-yliopiston vuokralaiseksi.

Luvassa oli kuuteen rakennukseen hajautetut tilat, joista vain osa oli alun perin suunniteltu luokkahuoneiksi. Kuulostihan se hieman epäilyttävältä, mutta toisaalta, yliopistoyhteistyö houkutteli Pekkaa. Hän innostui ja pyöräytti ajatuksen opettajilla ja opiskelijoilla.

– Tuntui heti hyvältä idealta ja tuntuu edelleen, toteaa biologiaa, maantietoa sekä tieto- ja viestintätekniikkaa opettava Mikko Ristimäki tammikuussa, ensimmäisen Otaniemen-syksyn jälkeen.

– Ikävä on ainoastaan entisiä työkavereita Haukilahden koulun puolelta, lisää äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Jonna Kuronen.

”Kaikki kalusteet on kunnostettu vanhoista” Pekka Piri

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2017

Koulun sydän avoimessa tilassa kolmoskerroksessa Haukilahden lukion kotirakennus on entinen puunjalostustekniikan laitos Tekniikantiellä, puolen kilometrin päässä metroasemasta. Tulijoita vastaanottavat ala-aulassa värikkäät lepotuolit, HSL:n kortilla lukittavat lokerot sekä kahvila, jossa joukko opiskelijoita viettää hyppytuntia.

Pekka pitää koulun sydämenä kolmannen kerroksen avaraa tilaa, jossa on tammikuisena perjantaina käynnissä yhteiskuntaopin tunti. Opiskelijat istuvat matalien kaappien rajaamassa avoimessa luokassa, ja luokan ulkopuolella ahkeroi muutama opiskelija kirjojen ja tietokoneiden ääressä. Kokolattiamatto pehmentää oppitunnin äänet ja muistuttaa raikkaan keltaisena siitä, että tilat remontoitiin ennen lukuvuoden alkua lukiota varten.

– Kaikki kalusteet on kyllä kunnostettu vanhoista, Pekka paljastaa.

Eri tilat – eri tavat Kun oppitunti loppuu, keskustelu voimistuu kolmannen kerroksen paljussa, joka on pystyrimoin vuorattu pyöreä penkki, ja ympärillä olevien luokkien ovet aukeavat. Yhdestä astuu ulos fysiikan opettaja Hanne Poikonen. Hän vaihtaa luokkaa tämän tästä, kuten muutkin opettajat, ja usein myös rakennusta, koska fysiikan laboratorio sijaitsee Aalto-yliopiston kampuksen keskellä. Eri rakennuksissa sijaitsevat myös Aallon kanssa jaettava kemian laboratorio sekä musiikin ja kuvataiteen luokat.

– Eläväinen kampus on inspiroiva ympäristö, ja käytössämme on hyvin varusteltu laboratorio, Hanne summaa. Se, että laboratoriossa ei ole opettajan pöytää, pistää hänet kuitenkin miettimään opetusmenetelmiään.

Tämä tuntuu olevan tyypillistä Haukilahden lukiossa. Opettaja saa kurssilleen tilat ja alkaa pohtia, miten tilan koko, muoto ja kalusteet vaikuttavat työhön.

Esimerkiksi perinteinen luokkahuone sopii Jonnan mukaan hyvin äidinkielen syventävälle abikurssille, jossa iso ryhmä käsittelee paljon tietoa lyhyessä ajassa.

– Silloin taas, kun tehdään ryhmissä suullisia esitelmiä, on hyvä, että opiskelijat voivat nostaa jakkaransa ja jakautua erilaisiin työpisteisiin ja muodostaa myös kuunteluareenan, Jonna sanoo. >

M va ku a rk

jala ku O

Koulu palveluna -kokeilu tuo arvokasta tietoa ja oivalluksia – TÄMÄ ON ROHKEA KOKEILU eikä pilotti, ­jossa

Kolmannen kerroksen paljuun kokoontuu tavallisesti opiskelijoita. Opettajat Mikko Ristimäki ja Jonna Kuronen kokeilivat kuitenkin Wieterin kuvauksissa, miten lueskelu ja jutustelu paljussa sujuu. Sujuihan se!

tiedetään, mitä tavoitellaan, painottaa sivistystoimen kehittämisjohtaja Kristiina Erkkilä. Hän odottaa Otaniemen hajautetuista tiloista kokemuksia, joista voidaan kehittää jaettujen resurssien mallia jopa Espoon muihin toimintoihin, vaikkapa varhaiskasvatukseen tai vanhuspalveluihin. Lisäksi hän odottaa kokeilun tuottavan pedagogisia oivalluksia.

– Mukana on myös parikymmentä yritystä, joita olemme pyytäneet ideoimaan unelmien koulua ja kokeilemaan ideoitaan Haukilahden lukiossa, Kristiina kertoo. Tässä vaiheessa häntä ilahduttaa ennen kaikkea opettajien ja opiskelijoiden innostus sekä lupaavalta näyttävä kustannussäästö.

– Alustavien laskelmien mukaan tällä mallilla ­voitaisiin saavuttaa peräti neljännes säästöä verrattuna perinteiseen tapaan järjestää koulutus.

Koulukokeilun perustan loi vuonna 2015 toteutettu Joustavat oppimisen tilat -hanke, jossa tutkittiin, mitä oppimisesta voisi oppia väistötiloina käytetyissä parakeissa.

– Siinä alkoi kirkastua, että olemme järjestämässä koulua ihan uudenlaiseksi, ja siitä lähti Koulu palveluna -hanke yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. Ajatuksena oli, että koulujen fyysiset tilat voivat jopa estää uudenlaista oppimista. Koulua on ajateltava palveluna eikä rakennuksena, Kristiina sanoo.

Otaniemen tiloista kaavailtiin alun perin pysyviä väistötiloja eri kouluille, mutta kokeilun edetessä on alettu punnita vuokratilojen käyttöä silloinkin, kun ei ole tarvetta väistötiloille.

– Aluksihan kokeilu herätti epäilyjä, mutta nyt kiinnostuneita ja halukkaita kokeilijoita olisi paljonkin.

9

Mikä Haukilahden lukion uusissa tiloissa on parasta?

Ronja Taipale, 3. luokka: ”Täällä on paljon erilaisia, moderneja tilaratkaisuja, ja tulossa on vielä lisää uusia tiloja. Olen urheilulinjalla, joten tulen tänne aamuisin treeneistä Suomenojalta tai Tapiolasta. Kuljen omalla autolla, mutta on hienoa, että autottomille on järjestetty bussikuljetus.”

Antti Humalamäki, opinto-ohjaaja: ”Ala-aula on erityisen hieno, monipuolinen ja helposti lähestyttävä paikka. Nuoret kokoontuvat siinä aika paljon, ja siinä on helppo käydä keskusteluja heidän kanssaan.

Alussa opiskelijat tarvitsivat ehkä vähän tavallista enemmän ohjausta, mutta lähtökohtaisesti ensimmäinen syksy on sujunut hienosti.”

Miikka Tervo, 3. luokka: ”Tilat tuntuvat uusilta ja moderneilta. Luokat ovat värikkäitä ja pirteitä, ja ilmanvaihto on paljon parempi kuin edellisessä koulussa.

Tänne on yksinkertaisesti kivempi tulla kuin entiseen kouluun. Yliopistonkin kurssit kiinnostavat, mutta minulla alkaa ensi viikolla viimeinen kouluviikko.”

Kasper Kaplas, 2. luokka ”Parasta on rentous ja se, että on monenlaisia opetustiloja, eikä pelkkiä tavallisia luokkia. Olin opiskelijakunnan hallituksessa, kun tätä suunniteltiin, ja pääsimme vaikuttamaan jonkin verran.”

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2017

Kritiikki tervetullutta – kehitys kehittyy koko ajan Kolmannen kerroksen reunalla on pitkä, ka­ pea luokka, jossa opettaja on heijastanut ope­ tusmateriaalinsa molempiin päätyseiniin. ­Vaikuttaa hieman hankalalta ulkopuolisen sil­ min.

– Jos tila ei sovellu tiettyyn kurssiin, jat­ kossa se sitten tiedetään. Olennaista on, että ensin kokeillaan, Mikko toteaa.

– Haluamme saada selville, miten haasta­ vissakin tiloissa voisi toimia. Saan jatkuvasti myönteistä palautetta, mutta kyllä kritiik­ kiäkin tulee, ihan päivittäin, Pekka sanoo.

Hän pitää yhä tärkeämpänä työvälineenä tablettia, joka on lähes jokaisella opiskelijalla.

Opiskelun ohella digitaalisia välineitä tarvi­ taan tiedonkulkuun rehtorin, 25 opettajan ja 350 opiskelijan välillä.

– Vanhassa koulussa monesti riitti, kun tarttui mikrofoniin.

Myönteistä huomiota ja innovaatiopalkintoja KOULU PALVELUNA -KOKEILU

voitti viime vuonna Espoon kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun sekä koulutusalan innovaatioiden sarjan Suomen Laatukeskuksen innovaatiokilpailussa. Tämän vuoden alussa se palkittiin koulutussektorin parhaana kansainvälisessä Quality Innovation Award -kilpailussa.

Haukilahden lukiossa käy lisäksi­ runsaasti kotimaisia ja ulkomaisia vieraita tutustumassa Koulu palveluna -konseptiin, mikä voi tarjota kokeiluun osallistuville yrityksille reitin markkinoille. Koulu palveluna -konseptia sovelletaan myös tänä vuonna avattavassa Tongjin yliopiston lukiohankkeessa Shanghaissa Kiinassa. Espoo ja Shanghai kehittävät lukioita yhteistyössä ja tutkivat samalla konseptin skaalautuvuutta ja vientimahdollisuuksia.

Raikkaat happihypyt piristävät päivää Pekan mukaan alkua helpotti se, että opettajat ja oppilaat osallistuivat tilojen suunnitteluun. Esimerkiksi seinille maalatut kuuluisien ajattelijoiden mietelauseet ja luokkien nimet tulivat opiskelijoilta. Pekka keräsi suunnitteluvaiheessa myös joukon, joka käveli kokeeksi kaikki lukiolaisten tarvitsemat reitit. Pisin matka liikuntakeskus Otahalliin kesti noin 12 minuuttia.

Välitunti venytettiin vartista 20 minuuttiin.

– Se on iso juttu silloinkin, kun ei tarvitse vaihtaa rakennusta. Siinä ehtii miettiä rauhassa seuraavaa tuntia – tai todennäköisemmin jotain ihan muuta, Mikko nauraa. Virkistävän muutoksen ja happihypyn tarjoaa Jonnan mukaan myös se, että lukion väki ruokailee parin sadan metrin päässä Varman tiloissa. Osa opettajista on ottanut tavakseen

”Eläväinen kampus on inspiroiva ympäristö, ja käytössämme on hyvin varusteltu laboratorio” Hanne Poikonen

tutustua kampuksen muihin ruokapaikkoihin ja kokeillut työskentelypaikkana myös Aalto-yliopiston kirjastoa.

Yhteistyö lisääntyy Aallon kanssa Haukilahden lukion tavoitteena on jakaa Aalto-yliopiston kanssa paljon muutakin kuin tilat. Yliopisto tarjoaa lukiolaisille jo joitain peruskursseja esimerkiksi tietotekniikasta ja kauppatieteistä, ja ensi vuoden alusta alkaen listalla on peräti 50 kurssia.

Yhteistyössä on rakennettu myös luokka sähköisiä kokeita varten. Se sijaitsee lukion kotirakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, koulujen jakaman auditorion vieressä.

– Yliopiston opettajat voivat myös tulla hakemaan pedagogisia vinkkejä lukion oppitunneilta, Pekka kertoo.

Ensi syksynä lukion tilat laajenevat kotirakennukseen kuuluvan hallin verran. Hallia remontoidaan parhaillaan muunneltavaksi monitoimitilaksi. Sellaisiahan monet uudetkin koulut ovat. On siirrettäviä seiniä ja helposti yhdistettäviä tiloja. Eikö uusi, ikioma koulu olisi sittenkin hienointa? Ei Pekan mielestä. Hän ei halua vajaakäyttöisiä juhla-, liikunta- ja ruokailutiloja riesakseen.

– Ne ovat kalliita sijoituksia. Jos joku lupaisi nyt rakentaa meille oman fysiikan luokan, en huolisi, Pekka toteaa. Hän vakuuttaa, että Haukilahden lukio todellakin sai entistä parempaa entistä edullisemmin. ●

11

pitkä wieteri

teksti Susanna Haanpää kuvat Vesa Tyni

Senioreille hyvin

raja-aitoja ri Elinvoimaa ikääntyville -kehitys­ ohjelmassa luotiin toimintamalleja ja palvelukonsepteja kumppanuus­ ajatuksella muun muassa kaupungin, ikääntyneiden, omaisten, yhdistysten ja yritysten kanssa. Espoolaisten senioreiden hyvinvoinnin lisäämiseen suunnitellut konseptit osoittau­ tuivat niin toimiviksi, että monesta niistä muotoutui pysyviä käytäntöjä. ”Yhdessä tekeminen toi aivan uudenlaisia ajatuksia ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen”, iloitsee liikuntasuunnittelija Esa Yletyinen liikuntapalveluista.

HELMIKUU 2017

MARIA: Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman ytimessä oli ohjausryhmän määrittelemät tavoitteet, eli ikääntyneiden hyvinvointi ja terveys, kotona asumisen ensisijaisuus, sujuva omaishoito sekä yksinäisyyden väheneminen. Ensin ohjausryhmän jäsenet, luottamushenkilöt ja virkamiehet ideoivat erilaisia toimenpiteitä, sitten valittiin ideoista toteuttamiskelpoiset ja lopulta aloitettiin itse toiminta. Syntyi 19 toimenpidettä, joissa oli tarkoitus löytää erilaisia toimintamalleja osallistaa ikäihmiset itsekin kehitystyöhön. Yksi tapa oli yksinkertaisesti kuunnella, mitä he toiminnaltamme haluavat.

ESA: Kyse on ollut moniammatillisesta uuden kulttuurin rakentamisesta, joka on ulottunut ruohonjuuritasosta Espoon päättäjien kautta kaupungin johtoon asti. Tämä kuvastaa uudenlaista yhteistä vastuunjaon henkeä ja heijastaa Espoo-tarinaa: toimialasiiloista siirrytään yhteiseen tekemiseen ja toteutetaan kumppanuusajattelua käytännössä.

MARIA: Kehitysohjelmassa poikkihallinnollisuus ei jäänyt vain kaupungin sisäiseen toimintaan, vaan se on tosiaan ulottunut joka suuntaan. Mukana oli kymmeniä yhteistyökumppaneita, kuten oppilaitoksia, hoivakoteja ja kauppakeskuksia. Tärkeintä tietysti oli se, että mielsimme seniorit aktiivisina toimijoina. He ovatkin olleet paitsi asiakkaita, myös toteuttamassa toimintaa vapaaehtoisperiaatteella, mistä on saatu positiivista palautetta niin heiltä itseltään kuin omaisilta.

ESA: On ollut hauskaa kehittää ja tehdä uudenlaista toimintaa yhdessä. Vastuuta on annettu eri toimijoille. Kuntalaiset ovat mu-

nvointia

ikkomalla kana toiminnan suunnittelussa, ja kokeiluihin on lähdetty kiitettävästi mukaan.

MARIA: Hienoa on ollut sekin, että meillä on ollut lupa käyttää mielikuvitusta. Esimerkiksi kaupunginjohtajan järjestämät syntymäpäiväkahvit toteutettiin yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen, Sellosalin ja Finnkinon kanssa. Edelleen järjestämme senioriryhmille kauppakeskuskävelyjä, joita kokeiltiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 Sellossa.

ESA: Muistan, miten kerran kauppakeskuskävelyllä puuhiamme sivusta seuranneet nuoret ihmettelivät: ”Mitä? Mummot punnertavat täällä!”

Vakavasti ottaen on mainittava, että tekemiseen draivia on lisännyt myös se, että ohjelmalle on annettu oma virallinen asema ja oma budjetti.

MARIA: Tämä on aivan totta – kyseessä on hyvä kehä, joka on ruokkinut itseään. Tekijöiden kesken on vallinnut aito innostus, ja vastuita on jaettu eri suuntiin. Ehkä yhtenä osoituksena yhdessä tekemisen meiningistä voidaan pitää sitä, että alkuperäisistä 19 toimenpiteistä peräti 13 juurtui pysyviksi käytännöiksi ohjelman aikana.

ESA: Ohjelman tavoitteet toteutuivat: saimme tuotua uusia ja käytännönläheisiä tapoja lisätä ikäihmisten liikuntaa, hyvinvointia sekä toimintakykyä. Tekeminen on ollut todella konkreettista, ja olemme jalkautuneet ihan kirjaimellisesti. Harvoin pääsee työskentelemään näin, että mukaan saadaan asiantuntijuutta esimerkiksi eri järjestöistä ja voi nähdä omaakin toimintaa erilaisista näkökulmista. ●

ESPOO-TARINAA on toteu-

tettu käytännössä mm. viiden poikkihallinnollisen kehitysohjelman avulla. Niissä kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat yhdessä vastanneet kaupungin keskeisiin haasteisiin. Ohjelmia on johdettu ja käytännön toimenpiteitä ja projekteja on toteutettu täysin uudella tavalla yli toimiala- ja yksikkörajojen.

Toimintatapa on osoittautunut niin hyväksi, että uusia ohjelmia on tarkoitus toteuttaa myös tulevalla valtuustokaudella.

”Halu rikkoa ­ raja-aitoja on ollut vahvasti esillä koko Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman ajan”, kertoo erityisasiantuntija Maria Rysti vanhusten palveluista.

13

hetkinen Espoota

kuva Markku Ojala

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2017

Euroopan ensimmäinen lumensulatuskone KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUS hankki syksyllä kanadalaisen

Trecan Combustion -lumen­sulatus­laitteen. Talviylläpito ­ helpottuu, kun kaikkea lunta ei tarvitse koota lumen­ vastaanottopaikoille, vaan osa voidaan sulattaa heti ­paikan päällä. Laitetta ­säilytetään Mikkelässä.

Lumenvastaanottopaikkoja ei ole pääkaupunkiseudulla ­ tarpeeksi, ja vastaanottopaikkojen verkosto on herkkä ­häiriöille. Sulattaminen tulee läjittämistä edullisemmaksi ­silloin, kun kuljetusmatka lumensijoituspaikalle kasvaisi yli 10 kilometrin mittaiseksi. Lumen sulattaminen vähentää sekä kuorma-autoliikennettä että ympäristöön jäävän kiintoaineksen osuutta.

istaan tä

vasi ja y Lä he tä ku

k espo ras o.fi. Pa

aj ulka

y hte

st et iet wi osi s-postilla:

er i@

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

ä. äll

15

virtaa työhön!

teksti Anneli Frantti kuvitus Anni Tuomi

Mistä nappaan töihin innost

hyvää asen

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2017

j o tu

li/Otavamedia

M

uun muassa näitä asioita pohditaan ja avataan tänä vuonna Espoon kaupungin henkilöstölleen järjestä­­missä työyhteisötaitojen koulu­ tuksissa ja luennoilla. Kouluttajiksi on valittu vahvoja asiantuntijoita – vuoden al­kajaisiksi näyttelijä ja vuorovaikutuskou­luttaja Outi ­Mäenpää herätteli kysymyksiä ­asenteistamme ja rakentavasta vuorovai­kutuksesta. Toukokuussa esiin nousee innostuksen merkitys työssä, kun vauhtiin pääsee tietokirjailija, toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

– Suomalaisessa työelämässä innostumista ei juuri rohkaista, eikä onnistumisista kerrota muille, vaikka juuri niiden avulla olisi mahdollisuus päästä eteenpäin ja nousuun. Omaan työhönsä ja asenteeseensa voi kuitenkin monin tavoin vaikuttaa, niin työntekijä kuin esimieskin, huomauttaa Pauli.

– Et voi muuttaa toista ihmistä tai hänen toimintamalliansa mitenkään, mutta voit johtaa itseäsi kohti muutosta. Siinä on sinun vastuusi – sinä valitset joka hetki asenteesi, sekä sen, mihin ajatuksiin tartut ja mitä lähdet ruokkimaan. Se, mihin keskityt, lisääntyy.

Muista siis tiedostaa asenteesi, kun olet mukana ideoimassa, myymässä jotain tai etsimässä uusia ratkaisuja, painottaa Outi. ●

Ah

Mikä saa innostumaan töistä? Miten esimiehenä osaisin innostaa porukkaa?

Miten johdan omaa asennettani ja ajatuksiani?

va

ia

netta

ku

Ti

usta ja

Outi ohjeistaa olemaan vastaan­ ottavainen:

Reagoi spontaanisti. Yritä tunnistaa omat ja toisten esittämät ideat ja pyri hyväksymään ne lähtökohtaisesti. Anna avoin jatko­ ehdotus, mutta älä tyrkytä toiselle yksin pohtimaasi, valmista “näin tämä hoituu parhaiten”-pakettia. Vie ideaa eteenpäin sano­ malla ”joo-ja”. ”Joo-mutta” on käytännössä tyrmäys kauniim­ massa paketissa. Muista siis, että te rakennatte yhdessä ideaa eteenpäin.

Et voi olla innovatiivinen ja samaan aikaan kriittinen. Ole niitä peräjälkeen. Huomaa, että lievästikin torjutuksi tuleminen ­aiheuttaa aivoissa saman alueen aktivoitumista kuin silloin, kun ihminen kokee fyysistä kipua. Kriittinen pitää olla, mutta vasta mahdollisimman myöhään.

Kehonkieli puhuu totta. Tutkitusti vain seitsemän prosenttia viestinnästämme on puheen osuutta, 38 prosenttia äänenpainoja ja kasvojen ilmeitä ja peräti 55 prosenttia eleviestintää. Tunnetilat tarttuvat helposti, esimerkiksi kiukku.

Pyri ilmaisemaan itseäsi niin, että toinen ihminen on huomio­ pisteessäsi. Osoita hänelle kaikin keinoin, että kuulet, näet ja hyväksyt hänet (voit toki olla eri mieltä asioista). Pyri olemaan fyysisesti auki. Älä siis laita jalkaasi niin, että pää-hartia-linjasi kääntää sinua poispäin hänestä, tai laita käsiä puuskaan osoittaen­­ täystyrmäystä. Kun lähetät hyväksyvää viestiä, vastapuoli ­rentoutuu ja sinun on helpompi edistää ideaasi hänen kanssaan.

Kysy itseltäsi, rikkooko vai rakentaako toimintani yhteis työtä. Jos voit ennakoida, valitse aina rakentava vaihtoehto.

Kuuntele tunteittesi takana oleva ajatus, mutta älä lähde toimi­ maan tunnetilastasi käsin, sillä se harvoin tuottaa rakentavaa ­vuorovaikutusta.

Mikäli vastapuoli on voimakkaassa tunnetilassa, älä nielaise hänen tunnetilaansa, joskin huomaa, että se tarttuu helposti.

Kaikki mitä tässä kohtaa väität, todennäköisesti vain tukee hänen vallitsevaa tunnetilaansa.

Mieti aina, mitä sinun täytyy tehdä, että voit hyvin ja sen ­jälkeen mitä voit tehdä, että tuo toinen ihminen kokee olevansa kanssasi turvassa ja voi myöskin hyvin. Ala johtaa itseäsi – se alkaa ajatuksistasi. >

17

ku

va

Ja rk

V ko

ir ta n e

Pauli korostaa oman motivaation merkitystä:

n/Otavam ed ia

Sisäinen motivaatio on innostuksen toinen nimi. Työntekijä voi tässä kohdassa miettiä asennettaan, haluaan uudistua ja motivoitua tekemään annettu työ. Tähän voi itse vaikuttaa – kyse ei siis ole pelkästä tunneasiasta eikä hömpästä.

Työtehtävien on oltava tarpeeksi vaativia, jotta sisäinen motivaatio säilyy. Työ ei saa kuormittaa liikaa, mutta tylsää ja turhauttavaakaan se ei saa olla. Esimiehen on osattava tunnistaa motivaatiotekijöitä ja aktivoiduttava poistamaan esteitä niiden tieltä. Esimerkiksi toimimattomat työkalut ovat omiaan kadottamaan motivaation tehokkaasti.

Kehityskeskustelu toimii parhaiten reaaliajassa, kun kehittämisen paikka tulee kohdalle. Työn kehittämisen hetki on nyt, ei vain kerran vuodessa pidettävässä keskustelussa. Hiljaisuus tappaa innostuksen. Vaikenemalla ei voi viedä asioita eteenpäin.

Nyky-esimies on palvelutyössä, auttamassa muita ja edistämässä menestystä. Vuorovaikutustaidoissa on aina jokaisella lisää opittavaa.

Innostus saattaa välillä lopahtaa. Usein kyse on ruuhkasta omassa elämässä ja ihan arkisistakin asioista. Kun järjestää aikaa syömiselle ja liikunnalle, harrastuksille ja ystäville, innostus palaa yleensä takaisin.

Vapaudella on yhteys innostukseen. Esimiehille tässä onkin pähkinä purtavaksi: Luovuus loppuu, kun sääntöjä on liikaa, mutta ilman sääntöjäkään ei työelämässä selvitä.

Työsuhdetaidot tämän vuoden painopisteenä – ESPOO ON TUNNETTU arvostavasta

vuorovaikutuksesta, jolla on suuri merkitys työhyvinvoinnille. Tänä vuonna työyhteisötaidot ovatkin meillä erityisenä painopisteenä HR:ssä, kertoo koulutus­ asiantuntija Anne Teppo Espoo Henki­ löstöpalveluista.

Tilaa mielekkäälle työlle -luento järjestetään keskiviikkona 17.5.

– Siellä annetaan työvälineitä oman

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

työn kehittämiseen, sillä harva osaa lähteä kehittämään omaa työtä omatoimisesti. Syksyllä järjestet­ tävissä Tilaa mielekkäälle työlle -työ­ pajoissa annetaan lisää konkreettisia neuvoja ja työkaluja kehittämistyöhön.

Mediavaikuttaja Pauli Aalto-Setälä luennoi keskiviikkona 31.5. Hän puhuu innostumisesta ja myötämanipuloinnista.

HELMIKUU 2017

Työyhteisötaitoihin liittyvät luennot ja koulutukset tänä vuonna: 1. Tilaa mielekkäälle työlle -työpajat syksyllä 2. Kulttuurien kohtaamisia -työpajat 3. Ryhmätyöllä tuloksiin! -fasilitointi­ palvelu 4. Työyhteisövalmennukset 5. Haasteelliset palvelutilanteet -verkkokoulutus 6. Työhyvinvointia mindfulnessista 7. Täyttä elämää eläkkeellä -valmennukset 8. Kunta10 -tulosten käsittelytuki 9. Puheeksi ottamisen taito -koulutus Lisää koulutuksistamme koulutuskalenterista: Essi > palvelut > henkilöstö > koulutus ja osaaminen

kuntalaisella töissä

teksti Päivi Vuori kuva Vesa Tyni

Ammattina sairaanhoitaja:

Voimavaroja tarinoista

”V

almistuin psykiatriseksi sairaanhoitajaksi vuonna 1992. Nykyisessä toimessani mielenterveys- ja päihdepalveluissa olen ollut vuodesta 2010.

Asiakkaani ovat yli 18-vuotiaita espoolaisia, eikä yläikärajaa ole: vanhimmat asiakkaani ovat päälle 90-vuotiaita. Tapaamisissa välittyy eletty elämä ja eri ikäkausien tuomat haasteet. Luottamuksellisissa kohtaamisissa asiakkaat avautuvat rankoistakin kokemuksistaan. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ohjaa toimintaamme ja etenemme asiakastahtisesti.

Masentuneisuus, ahdistuneisuus ja erilaiset elämänkriisit ovat yleisimmät syyt tulla vastaanotolle. Tarve avulle herää joko oma-aloitteisesti tai lääkärin, läheisten tai muun tahon kautta.

Minulla on päivittäin monta asiakkaiden ­kertomaa tarinaa avoinna. Tarinoiden kautta voin löytää ja lisätä asiakkaan voimavaroja.

Työni anti löytyy siitä, kun asiakas kokee tulleensa kuulluksi, voimaantuneensa, saaneensa uusia työkaluja arjen tai oireidensa hallintaan tai myönteisen kokemuksen kohtaamisesta.

Omaa jaksamista täytyy aktiivisesti huoltaa vapaalla, jotta tunnetyöskentelyä voisi jatkaa.” ●

Vanhustenpalvelut 350

Sairaanhoitajat Espoossa

Jakautuminen toimialalla

Kaupungin palkkalistoilla on

506

sairaanhoitajaa, kaikki sosiaali- ja terveystoimessa.

Vakansseja on yhteensä 449.

– Työkavereiden tuki ja säännöllinen työnohjaus ovat tärkeitä tässä ammatissa, psykiatrinen sairaanhoitaja Päivi Vuori sanoo.

Terveyspalvelut 137

Perhe- ja sosiaalipalvelut 19

Naisia 475 (93,9 %)

Sukupuolijakauma

Miehiä 31 (6,1 %)

Sairaanhoitaja voi myös jatkokouluttautua terveydenhoitajaksi. Sairaanhoitaja hoitaa sairaita, mutta terveydenhoitajan työ on ennaltaehkäisevää ja keskittyy terveyden ylläpitämiseen.

Vakituisessa työ­ suhteessa 399

Työsuhteet

Määrä­aikaisessa palvelus­suhteessa 107

19

8

pitkin ja poikin

LUKU AVATTUNA

avantouintipaikkaa

Aineistopankista otettiin uusi versio käyttöön joulukuussa. Nyt se toimii myös mobiililaitteella.

PALVELU TUTUKSI

i Aineistopankki on tarkoitettu kaupungin työn­ tekijöille, jotka tar­ vitsevat esimerkiksi valokuvia tai muita viestinnän tai suunnittelun aineistoja työssään.

Mitä aineistopankki tarjoaa? > KÄYTTÄJÄKSI REKISTERÖIDYTÄÄN aineistopankin etu-

sivulla, ja kun aineistopankin hallinnoija on hyväksynyt käyttäjän, tunnukset tulevat sähköpostitse. Ulkopuolisille yhteistyökumppaneille tunnuksia ei anneta, vaan heille tiedostot lähetetään aineistokorin linkin välityksellä.

Korin avulla tiedostoja voi linkittää myös verkkosivuille.

Espoo.fi-sivustolle on linkitetty muun muassa valokuvia, Espoon tunnukset ja vaakunat sekä hankkeisiin liittyvät tiedostot. Essiin on linkitetty esimerkiksi Espoon diaesityksiä ja Espoo-tarinan aineistoja henkilöstön käyttöön.

Aineistopankissa on myös Espoon tunnukset ja vaakunat käyttöohjeineen, taittotiedostoja, videoita ja esityksiä. Aina kun lataat pankista esimerkiksi valokuvia, tarkista niiden käyttöoikeudet. Jos oikeuksista ei ole mainintaa tai oikeudet on rajattu, niin kuvaa ei saa käyttää muualla. Pääsääntöisesti aineistopankkiin tuodaan kuvia, joihin Espoon kaupungilla on oikeudet.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2017

Avantouinnissa yhdistyy talvinen extreme sekä rentouttava mindfulness. Hyiseen veteen pulahtaminen saa harrastajien ja tutkijoiden mukaan mielihyvähormonit jylläämään, vähentää kipuja ja kolotuksia sekä parantaa unen laatua.

Ensikertalaiselle riittää muutama nopea kastautuminen, mutta konkarit uivat helposti kymmeniä metrejä. Lajin aloittaminen on helppoa, sillä tarvitset vain hyvän uima-asun sekä jalkineet avantoon siirtymistä varten.

Espoossa voi kylmän veden syleilyyn pulahtaa kahdeksalla avantouintipaikalla, joista kuusi on meren rannalla. Espoonlahdessa, Haukilahdessa, Kallvikissa, Kivenlahdessa, Laajalahdessa, Matinkylässä ja Pitkäjärvellä on lämpimät pukukopit, mutta ainoa saunallinen avantouintipaikka löytyy Oittaan ulkoilukeskuksesta.

Kokeile rohkeasti, mutta ole varovainen – ensimmäisellä kerralla jää helposti koukkuun.

5

JUHLIVA ESPOO

faktaa Suomi 100 -juhla­vuodesta

2

5

Itsenäisen Suomen tarinat nousevat esiin niin valmiina kuin kaupunkilaisten itse tuottamina.

Itsenäisen Suomen tarina elokuvan kertomana -sarja käynnistyy helmikuussa, ja esitykset jat­ kuvat koko vuoden ajan. Sarja keskittyy nais­ ten tarinoihin itsenäisessä Suomessa.

Luontotalo juhlii neljänä luonnon päivänä. ­Talviluonnosta nautitaan 4.2. ja keväästä vil­ liinnytään 20.5. tutustumalla luonnon ihmei­ siin ja harjoittelemalla retkeilytaitoja. Touko­ kuussa vietetään myös Villa Elfvikin syntymä­ päiviä. Kesäyöhön rakastutaan 17.6. retkei­ lemällä ja yöpymällä luontotalon pihassa.

Espoo-päivää 26.8. vietetään musiikin ja illan hämärtyessä lepakkoretken voimin.

Suomen tarina elokuvan kertomana

3

Villa Elfvikin luontotalo 25 vuotta

Päiväkodeissa ja kouluissa juhlitaan Sata tarinaa Suomesta on sadan videon sarja, jossa espoolaiset lapset ja nuoret ker­ tovat omat tarinansa itsenäisessä Suomessa vuonna 2017. Päiväkodit ja koulut juhlivat itse­ näisyysviikolla.

1

Kotona 100-vuotiaana Luomme ikäihmisten kuntoutus- ja palvelujär­ jestelmän, jonka turvin voi asua kotona turval­ lisesti ja sosiaaliset kontaktit säilyttäen, vaikka toimintakyky heikkenisi. Kotona asumisen vaihtoehtona on kodikkaita hoiva-asumispal­ veluja, joissa korostuvat asukkaiden itsemää­ räämisoikeus ja aktiivisuus. Kokonaisuuteen kuuluvat muun muasssa Espoon uusi sairaala, Leppävaaran Elä ja asu -seniorikeskus, Senio­ rin turvallinen koti -kiertue ja 100 vuotta täyt­ täneiden espoolaisten yhteinen juhla.

hyvä hetki

4

100 penkkiä, 100 paikkaa, 100 tarinaa Espooseen sijoitetaan sata uutta penkkiä asukkaiden toivomille paikoille. Penkkejä ilmestyy ensi kesänä kallioille, merenrantaan sekä senioreiden ulkoilureiteille. Kun paikat on valittu, kerätään penkkien paikkoihin liittyviä tarinoita. Niitä toivotaan eri ikäisiltä ja eri puo­ lilla asuvilta espoolaisilta.

Kuka tahansa voi ehdottaa hanketta juhla­vuoden ohjelmaan lokakuun loppuun mennessä.

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Elämänmakuisia tarinoita ”VUOSI SITTEN ASTELIN varovasti

­ ortaita ylös Espoon keskuksen perhe­ p neuvolaan. Viihtyisinkö tässä työpaikassa, oliko oikea siirto palata perheneuvola­ työhön? Nyt vastaukseni on ehdottomasti kyllä. Tein oikean valinnan, olen siellä missä pitääkin.

Lämminhenkisen ja huumorintajui­ sen työryhmän keskiössä ovat asiakkaan hyvinvointi ja kunnioitus. Olemme kanssa­ kulkijoita ihmisten vaikeissa hetkissä, kun perhesuhteissa tai lapsella on vaikeuksia.

Jokainen kohtaaminen asiakkaan kanssa on ainutlaatuinen, avoin kirja, jonka leh­ dille piirtyy muuttuva tarina.

Parhaita hetkiä työssäni ovat kun asiakassuhteen lopussa voin todeta, että yhteinen matkamme kannatti – kun näen lähtijän silmissä tyytyväisyyttä tarinan uusiin käänteisiin.

Päivän voi myös kruunata makea nau­ runremakka hervottoman huumorin kes­ kellä työporukassa, jossa on taitoa nauraa myös itselleen!”

Sinikka Viitanen viihtyy työssään Espoon keskuksen perheneuvolassa.

21

pomotentti

teksti Susanna Haanpää kuva Roope Permanto

Suunnittelupäällikkö Salla Hännisellä

Monta rautaa tulessa – Työni on kiireistä, melkoista junailua ja vaatii välillä jopa kaaoksen hallintaa, kuvailee Salla Hänninen kaupunki­t­ekniikan keskuksesta.

1 Kehä I:n parantaminen on mittava projekti – mikä on oma osuutesi siinä?

Työskentelin Kehä I – Keilaniemihankkeessa suunnitteluvaiheen projektipäällikkönä vuosina 2009– 2015. Ohjasin ja koordinoin suunnittelua hankkeessa, joka on ollut poikkeuksellinen: kyseessä on kaupungin mittava hanke valtion tielle.

Suunnitteluun osallistuu lukuisia konsultteja ja runsaasti kaupungin sekä valtion väkeä, kuten esimerkiksi tunnelitekniikka- ja rakenneasiantuntijoita. Työ vaati melkoista ohjaamista ja junailua.

Nyt Kehä I:llä suunnittelussa­ on Hagalundinkallion alue.

Kyseessä on tunnelihanke, joka vaatii muun muassa maankäytön suunnittelua. Laajalahden kohdalle suunnitellaan eritasoliittymää, joka korvaa valo-ohjatut liittymät, parannamme myös meluntorjuntaa ja pyöräteitä sekä teemme suunnitelmia Raide-Jokeria varten.

2 Tuleeko hankkeiden aikana yllätyksiä?

Riskejä arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa, mutta ihan kaikkeen ei aina kyetä varautumaan. Niinpä yllätyksiä tulee usein myös rakentamisvaiheessa ja työni on tasapainon hakemista. Esimerkiksi johdot voivat kulkea eri kohdassa tai maaperä onkin toisenlaista kuin mitä lähtötiedoissamme on näkynyt.

Asiantuntijat ratkovat ongelmia sitten rakentamisen aikana.

3 Mistä suunnittelu käynnistyy?

Aina on jokin kimmoke, josta työmme lähtee liikkeelle. Jos Espooseen rakennetaan uutta koulua, me varmistamme, että katuyhteydet koululle valmistuvat aikataulussa. Voi olla myös tarve parantaa jonkin kadun liikenneturvallisuutta, tai jollekin alueelle tarvitaan uutta asemakaavoitusta, jolloin osallistumme ensin yleissuunnitteluun.

”Aina on jokin kimmoke, josta työmme lähtee liikkeelle.”

4 Millaisia asioita suunnittelussa pitää huomioida?

Työtämme ohjaa asemakaava ja suunnittelun alkaessa selvitämme, mitä alueesta tiedetään jo ennalta.

Suunnittelussa huomioidaan muun muassa ympäristö- ja maisemaasiat sekä liikenneturvallisuus. Esimerkiksi Finnevikinsillan suunnittelussa lintujen pesimäaika vaikutti rakennusaikataulun laatimiseen.

Ennen rakentamista tarvitaan lainvoimaiset hallinnolliset suunnitelmat ja toteutussuunnitelmat.

Lisäksi saatetaan tarvita lupia, kuten vaikka vesilupaa virtavesien alueella. Mikäli rakennettavan alueen läheisyydessä epäillään olevan muinaismuistoja, on suoritettava muinaismuistotutkimuksia.

5 Millainen on suunnittelu­ päällikön tavallinen työpäivä?

Työni on varsin kiireistä. Tämä on tietynlaista kaaoksen hallintaa.

40 alaiseni lisäksi teen tiivistä yhteistyötä muiden yksiköiden ja virastojen sekä ulkoisten kumppaneiden kanssa.

Ainakin puolet työpäivästä kuluu kokouksissa. Omien hankkeiden suunnittelukokousten lisäksi istun yhteistyöpalavereissa muun muassa HSY:n tai ELY-keskuksen tai kaupungin muiden virastojen kanssa. Asioita valmistellaan myös sähköpostitse, joita minulle tulee päivittäin melkoisesti.

Pidän muistilistaa hoidettavista asioista, jolloin ei tarvitse murehtia, onko jokin tärkeä asia unohtunut. Jaksamisen kannalta on tärkeää erottaa työ ja vapaaaika. Suljen työpuhelimen kotiin tullessa, jotta en vilkuile sähkö­ posteja. ●

tikusta asiaa

kysymys & vastaus

Pois näennäis­ tehokkuuden kulttuurista TYÖVÄLINEIDEN KEHITTYMINEN ja jatkuvan tavoitetta-

vuuden vaatimukset ovat luiskauttaneet monet meistä nk. multitasking-tekijöiksi, jotka yrittävät väen väkisin punnertaa montaa tehtävää samanaikaisesti. Onko se oikeasti tehokasta? No ei, päällekkäiset työtehtävät usein vain hajottavat ajatuksiamme.

Ulkoiset keskeytykset kuormittavat ajatustyötä tekevää asiantuntijaa. Jo 2–3 sekunnin keskeytykset riittävät häiritsemään niin, että työntekijä tekee enemmän virheitä. Joka kerta, kun vaihdamme tehtävästä toiseen, väsyttää se aivoja. Tällaisia vaihdoksia voi tapahtua jopa 400 kertaa päivän aikana, ja tämä on syy, miksi saatat tuntea itsesi välillä rättiväsyneeksi työpäivän jälkeen.

Oikeasti tehokkaat ihmiset keskittyvät yhteen tehtävään kerrallaan. Se parantaa työn laatua ja vähentää stressiä. Asiantuntijatehtävissä töiden aikatauluttaminen on ainakin periaatteessa jokaisen omassa hallinnassa.

Usein työt ovat kuitenkin sidoksissa muiden töihin, joten niitä pitää sovittaa yhteen ja välillä työt väkisinkin ruuhkautuvat. Silloin ajaudutaan helposti näennäistehokkaaseen monisuorittamiseen.

Selkeät pelisäännöt ja toimenkuvat pönkittävät työntekijöiden tunnetta oman työnsä hallinnasta ja auttavat ­­ kestämään kiirettä paremmin. Ennen kuin pelisäännöistä voi sopia, pitää työyhteisössä keskustella avoimesti omasta ajanhallinnasta. Kenenkään ei myöskään tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa. Ei edes sen korvaamattoman organisaation tukipilarin.

€ PENTTI PERUSINSINÖÖRI PAKINOI

kuvitus iStockphoto

MULTITASKAUKSESTA JA SEN MAHDOTTOMUUDESTA

Miten

Espoo-tarinan päivitys etenee?

Y

hdessä asukkaiden, luottamushenkilöiden ja henkilöstön kanssa tehty Espoo-tarina on antanut raamit tämän valtuustokauden työskentelylle. Valtuustokauden vaihtuessa tänä vuonna myös Espoo-tarina päivitetään. Tarinan jatko-osalle luotiin pohjaa viime syksynä toteutetulla Mun Espoo on -kyselyllä, johon saatiin yli 6 000 vastausta.

– Kyselyn vastausten perusteella espoolaiset ovat yleisesti ottaen oikein tyytyväisiä kotikaupunkiinsa sekä kaupungin ja kaupunkikeskusten tarjoamiin palveluihin, kertoo Espoo-tarinaa työstävä strategiajohtaja Jorma Valve.

– Espoo koetaan turvalliseksi asuinalueeksi.

Myös lähiluonnon ja meren läheisyys korostuivat vastauksissa, hän jatkaa.

Espoo-tarinan toteutumista käsiteltiin helmikuun valtuustoseminaarissa, ja nyt se on lautakuntien käsiteltävänä. Toukokuussa kaupungin esimiehet työstävät tarinaa omalta osaltaan esimiesareenalla. Huhtikuun vaaleissa valittu uusi valtuusto kokoontuu kesäkuussa valtuustoseminaariin, missä Espoo-tarinan päivitys on keskeinen aihe.

Uusi valtuusto hyväksyy Espoo-tarinan syyskuun kokouksessaan. Tämän kaupunkitasoisen tari­ nan pohjalta myös toimialat ja tulosyksiköt päivittävät omat tarinansa. Lisäksi syksyn aikana järjestetään asukasiltoja, joissa kaupunginjohtaja ja keskeiset luottamushenkilöt tapaavat kaupunkilaisia­ ja keskustelevat myös päivitetystä tarinasta.

Espoo-tarina syntyy siis monien vaiheiden kautta. Niin asukkailla, luottamushenkilöillä kuin kaupungin työntekijöilläkin on aito mahdollisuus vaikuttaa tarinan uuteen muotoon. Tehdään Espootarina yhdessä! ●

23

kestävä kehitys

teksti Anna Haikarainen kuvat iStockphoto

Syrjäyttääkö kasvisruoka lihan?

Tutkimme tällä palstalla jatkossa kestävän kehityksen tulevaisuutta.

Nyt otamme selvää, miltä näyttää koulu- ja työpaikkaruokailu tulevina vuosina. Kasvisruoasta on tullut suoranainen muotiilmiö, mutta miksi?

– KASVISRUOAN SUOSIO liittyy tiedostavaan kulut­

tamiseen, joka on vahvasti nousussa oleva trendi.

Siinä korostuvat ekologisuus, vastuullisuus ja terveel­ lisyys. Toki kasvisruoan suosioon vaikuttaa myös ­lihan ­kal­liimpi hinta sekä uudet, aiempaa helppo­käyt­töisemmät kotiruokatuotteet, kuten härkis ja nyhtökaura, sanoo kehityspäällikkö Regina Ekroos ­Espoo Cateringistä.

Pavut, linssit, herneet ja tofu ovat olleet Espoossa jo ennestään paljon käytettyjä raaka-aineita. Koulu­ ruokailussa on tällä hetkellä tarjolla kasvisruoka, jossa maito- ja munatuotteet ovat mukana.

– Työpaikkaruokailussa puhdasoppisen vegaani­ ruokavalion toteuttaminen on helpompaa, mutta

elämme vielä siirtymävaihetta. Kokonaan vegaaniksi siirtyneiden ruokailijoiden määrä on hyvin pieni.

Onko kouluissa ja työpaikoilla 5–10 vuoden päästä yksi lihapäivä viikossa nykyisen kasvispäivän sijaan?

– Tuskin sentään. Se on vielä kaukaista tulevai­ suutta, Regina toppuuttelee.

Kouluruokailussa siipikarja on selvästi suositum­ paa kuin naudanliha. Myös tämä muutos heijastelee kuluttajien tottumuksia kotona. Keveys on nyt valttia: naudanliharuoka tekee lapsille ja nuorille kauppansa vain, jos se on vähärasvaista paistia.

– Kotimaisten järvi- ja merikalojen hyötykäyt­ töä on tutkittu paljon, ja piakkoin uutuutena vali­ koimaamme on tulossa lahnapihvi Saaristomereltä.

Myös sesonkiruoka korostuu jatkossa, talvisin käyte­ tään esimerkiksi paljon juuresraasteita ja kaalia, ke­ väämmällä tomaattia ja kurkkua. Ja hävikkiruokaa myymme jo noin 30 pisteessä, Regina lisää. ●

Mitä mieltä?

MIKÄ IHASTUTTI, MIKÄ VIHASTUTTI, MITÄ PUUTTUI LEHDESTÄ?

Kerro meille mielipiteesi, niin voit vaikuttaa Wieterin aihe­ valintoihin ja kehittämiseen. Ota meihin yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua. Vastausaika päättyy 30.4.2017.