Wieteri 1/2016

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 1 HELMIKUU 2016

04

Kulttuurityö kukoistaa Entressen kirjastossa

Opintiellä Espoossa

Tähtäimessä sujuva suomi ja vahva oma äidinkieli.

06

12 Pasi Laitala: ”Kestävä kehitys on fiksuja ratkaisuja.”

1 /2016 palstat 3 terveiset 14 hetkinen Espoota 19 kuntalaisella töissä 20 pitkin ja poikin 23 tikusta asiaa, mitäpä jos 24 kestävä kehitys, kilpailu

06 Miten voin auttaa turvapaikanhakijaa?

04

kädenjälki

Monikulttuurisesti!

– Entressen monikulttuuriset palvelut ovat tarjolla kaikille kirjaston käyttäjille, erikoiskirjastonhoitaja Jasmin Lappalainen sanoo.

Turvapaikka Espoosta

12

pitkä wieteri

Kestävä kehitys kuuluu kaikille!

Kestävä kehitys on tärkeä osa Espootarinaa, toteavat koordinaattorit Niina Järvinen, Helena Kyrki ja kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitala.

16

virtaa työhön

Organisaatiomuutos Nykyistäkin tehokkaampi Espoo ja selkeämpi toimintamalli.

Organisaatio uudistui vuoden vaihteessa.

22

pomotentti

Henkilöstöhallinto uuteen aikaan

V

iime vuonna Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, joista 2 000 päätyi Espooseen. Aikuisten ja perheiden vastaanottotoimintaa pyörittää Espoossa Luona Oy. Espoon kaupungin vastuulla ovat ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset, joita on kesästä alkaen ollut jatkuvasti noin 300.

Perusvalmiutemme oli vastaanottaa 20–40 alaikäistä turvapaikanhakijaa kerrallaan, joten syksyn aikana on tarvittu luovia ratkaisuja ja nopeaa reagointia. Kaupunginjohtaja perusti syyskuussa turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvän valmiusryhmän, joka on rakentanut yhteistyötä kaupungin, järjestöjen ja seurakuntien kesken. Ratkottavia asioita ovat olleet muun muassa majoitus, turvallisuus, opetus, mielekkään tekemisen järjestäminen ja ympäristöasiat.

Oppivelvollisuusikäisille on perustettu valmistavia luokkia ja nuorille on etsitty opiskelumahdollisuuksia. Asukkaat ja järjestöt ovat järjestäneet kielenopetusta, harrastustoimintaa ja vaateapua. Turvallisuuskysymyksiä on käyty läpi poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa ja poikkeamiin reagoidaan välittömästi.

Kun myönteisiä turvapaikkapäätöksiä alkaa tulla, edessä on asumiseen, työnsaantiin ja toimeentuloon liittyviä haasteita. Haastan kaikki mukaan kotouttamaan uusia espoolaisia!

Juha Metso Perusturvajohtaja, turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvän valmiusryhmän puheenjohtaja

Henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski: ”henkilöstötoimintojen tulee entistä painokkaammin tukea toiminnan johtamista.”

06

PÄÄKIRJOITTAJA TOIVOO KAIKKIA MUKAAN

ajassa

KOTOUTTAMAAN UUSIA

Kuka auttaa läksyissä?

ESPOOLAISIA.

Espoo vastaanotti lähes 500 alaikäistä yksin tullutta turvapaikanhakijaa viime vuonna.

WIETERI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, Arja Karasvirta, Pirkko-Liisa Merikoskija Johanna Pajakoski TUOTTAJA Mauri Kaarre, Otavamedia OMA Oy ULKOASU JA TAITTO Otavamedia OMA Oy PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi Kansikuvassa on kurdioppilasryhmä opettaja Hossein Janein kanssa (kuva: Mikko Huotari).

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

”Luovia ratkaisuja ja nopeaa reagointia.”

terveiset

Ajankohtaisia asioita

Kuva Espoon kaupunki

Harrastuksia joka lähtöön!

KAIPAATKO UUTTA HARRASTUSTA

Hyödynnä henkilöstöetusi!

TIESITHÄN, ETTÄ KAUPUNKI tarjoaa henki-

löstölleen useita henkilöstöetuja? Etujen tarkoitus on edistää hyvinvointia, kehittymistä ja työssä viihtymistä.

Koulutuskalenterista löydät runsaasti hyödyllistä tarjontaa opiskeluun. Lisäksi voit muun muassa saada stipendikukkarosta tukea omalla ajalla tapahtuvaan opiskeluun.

Hyvinvoinnista huolehtimiseen on monia tuettuja tai jopa ilmaisia mahdollisuuksia,

joista eniten käytetty on vapaa uimahallin käyttö.

Jokaiselle hyödyllisiä etuja ovat myös Sportti- ja KulttuuriPassi sekä työsuhdematkalippu. Työsuhdematkalippu on 120 euroa vuodessa ja sillä voi maksaa VR:n, Matkahuollon tai HSL:n lippuja. Sportti- ja Kulttuuripassietu on 100 euroa.

Lue tarkemmat ohjeet Essistä: www.essi. espoo.fi/henkilostoedut

tai samanhenkistä seuraa? Tekisikö mieli kokeilla jotain uutta? Lähde mukaan henkilöstön harrastustoimintaan!

Kaupungin henkilöstölle on tarjolla monenmoista harrastustoimintaa, jota henkilöstöneuvosto tukee taloudellisesti.

Liikkumisesta kiinnostuneille löytyy lukuisia ryhmiä ja vuosittain järjestetään myös henkilöstön urheilukilpailuja muun muassa hiihdossa, keilailussa ja golfissa. Muutakin tarjontaa toki löytyy: suosittu on esimerkiksi Espoon kulttuurikerho.

– Tänä vuonna olemme jo käyneet opastetulla kierroksella Didrichsenin museossa. Keväälle on varattu liput muun muassa Jukka Pojan konserttiin ja pariin näytelmään. Huhtikuussa on tiedossa kulttuuriretki Tallinnaan katsomaan Oopperan kummitusta. Viime vuonna järjestimme lähes 20 tapahtumaa, kertoo kulttuurikerhon puheenjohtaja Marke Kaukonen.

– Kerhon jäseneksi voi liittyä kuka tahansa Espoon kaupungin työntekijä, joten toiminnassa pääsee mukavasti tutustumaan myös kollegoihin yli yksikkörajojen.

Harrastusryhmistä lisää Essissä: http://essi.espoo.fi/virkistystoiminta

a näppäräkIAN voi valjasta NYKYTEKNOLOG ivalmenint vo tajaksi ja hyvin si työpaikkaliikut maksaä eik e aina mukana tajaksi, joka kulke limeesi he pu . Voit ladata äly kaan juuri mitään a, kanist uo ta muistuttavat sovelluksia, jotka vat tieta an i ta ään askeleita nustavat kerääm tymisestä. toa kuntosi kehit i sopiiidakosta itselles llu Löydät sove sv voitta at om lemällä ensin vimmat määritte

modoro poutujalle sopii Po teesi. Työhön up minuutin 25 jan öa sottaa ty Time Pro, joka jak e Couch isesta haaveilevall pätkiin. Juoksem Minute isen arvoinen. 7 to 5k on kokeilem , mutta en ye lyh a ge opasta Workout Challen arvosta ut su ali eniin. Sosia intensiiviseen tre vä valinn HeiaHeia on hy tavalle suomalaine ile Gymmuu ei auta, koke ta. Ja jos mikään torina. ä rahaa motivaat Pactia: se käyttä

Kuva iStockphoto

n a a m a t t o u a t a a t t Tekniikka au

3

kädenjälki

teksti Mikko Huotari kuva Arto Wiikari

Entressen kirjastossa voi käydä lainaamassa vaikkapa arabiankielistä kirjallisuutta tai tutustua flamencotanssiin.

Kulttuurit kukoistavat

E

ntressen kirjasto on saanut tunnustusta monikulttuurisesta työstään. Kirjaston palveluja on suunnattu valtaväestön lisäksi myös maahanmuuttajille ja muille kuin suomea tai ruotsia puhuville ihmisille.

– Monikulttuuriset palvelut ovat kuitenkin tarjolla myös kaikille kirjaston käyttäjille, erikoiskirjastonhoitaja Jasmin Lappalainen sanoo.

– Kaikille meille tekee hyvää tutustua muihin kulttuureihin ja siihen, miten muualla maailmassa ajatellaan ja nähdään asiat.

Entressen kirjaston kokoelmiin on hankittu kirjallisuutta ja muuta kulttuuriaineistoa eri kielillä.

– Aineistoa on hankittu niillä kielillä, joiden puhujia on kirjaston asiakkaissa. Tarkoituksena ei ole säilöä aineistoa kaikilla mahdollisilla kielillä.

Espoo on hyvin monikulttuurinen kaupunki. Alueella puhutaan yli sataa kieltä äidinkielenä. Suurimpia kieliryhmiä kotimaisten kielten lisäksi ovat venäjän- ja vironkieliset. Lisäksi Espoosta löytyy suuria ryhmiä, jotka puhuvat äidinkielenään albaniaa, kiinaa ja arabiaa.

Entressen kirjasto on onnistunut löytämään erikielisiä työntekijöitä.

– Ne ovat hyvin iloisia hetkiä, kun huonosti suomea tai englantia taitava asiakas kohtaa

omaa äidinkieltään puhuvan työntekijän, Lappalainen kertoo.

Kirjasto tutuksi myös turvapaikanhakijoille Erilaiset tapahtumat ovat tärkeässä osassa kirjaston palvelutarjontaa. Viime vuonna Entressen kirjasto oli mukana järjestämässä muun muassa iberoamerikkalaista kulttuurifestivaali Kolibria. Koko perheelle suunnattuja tapahtumia järjestettiin ja järjestetään myös tänä vuonna eripuolilla pääkaupunkiseutua.

Entressen kirjastossa oli tarjolla erilaisia työpajoja lapsille ja perheille.

Koulujen kanssa yhteistyössä tehdyssä Ilo lukea -tapahtumassa oppilailla oli mahdollisuus tutustua Välimeren alueen kulttuureihin ja maihin, Italiaan, Espanjaan ja Kreikkaan. Mukana oli muun muassa flamenco-opettaja, joka opetti muutaman sanan espanjaa ja tutustutti flamencotanssiin.

Kirjastossa järjestetään myös valokuvanäyttelyitä ja paneelikeskusteluja.

Monikulttuurisuustyössä yhteistyökumppaneina ovat koulut, päiväkodit ja erilaiset järjestöt. Lisäksi Espoon kaupungin kulttuuri- ja nuorisotoimen kanssa tehdään yhteisiä projekteja.

– Nyt on tehty yhteistyötä myös vastaanottokeskuksien kanssa, Lappalainen sanoo. ●

Entressen kirjasto sai Suomi-palkinnon Fakta 1 Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen jakoi seitsemän Suomi-palkintoa viime joulukuussa. Palkittujen joukossa oli monia maahanmuuttajataustaisia taiteilijoita ja Entressen kirjasto. Veikkausvoittovaroista myönnettävien palkintojen suuruus on 24 700 euroa.

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Fakta 2 Ote palkinnon perusteluista: ”Entressen kirjasto voisi olla esikuvana kaikelle Suomessa tehtävälle kulttuurityölle. Se tarjoaa henkilökohtaista palvelua, se panostaa erilaisten kohtaamiseen, se rakentaa yhteisöllisyyttä, se panostaa fyysiseen ja kulttuuriseen saavutettavuuteen.”

HELMIKUU 2016

Fakta 3 Entressen kirjasto avattiin vuonna 2009.

Sen asiakaskunnassa on paljon maahanmuuttajia ja uussuomalaisia. Kirjaston monikulttuurisuus näkyy asiakkaiden ja aineiston lisäksi myös henkilökunnassa.

– Kirjastoautolla on myös käyty esittelemässä palveluja, jotta turvapaikanhakijat ovat voineen tutustua suomalaiseen kirjastojärjestelmään, Jasmin Lappalainen kertoo.

5

ajassa

teksti Marianna Salin kuvat Mikko Huotari

Turvapaikanhakijasta

SUOMALAISE 6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

SEKSI

Espoolla on selvät askelmerkit nuorten maahanmuuttajien vastaan­ottamiseen, ja ne ovat auttaneet turvapaikanhakijoiden tulvassa.

Mutta kiirehän siinä tuli.

7

Wieteri kirjoitetaan kurdiksi näin.

Sardar Jaza opettelee pääasiassa suomea, mutta hän on päässyt matematiikankin tunneille.

Valmistavalta luokalta peruskouluun

S

ardar Jaza sanoo selvästi suomeksi, että hän on 17-vuotias ja asuu Espoossa. Sitten hän jatkaa kurdin kielellä. Vielä viime kesänä hän asui Irakin Kurdistanissa ja auttoi isäänsä kauppatorilla. Nyt hän ei tiedä, missä hänen vanhempansa ovat.

Sardar on yksi lähes 500 alaikäisestä yksin tulleesta turvapaikanhakijasta, jotka Espoo on vastaanottanut viime vuonna. Osa tulijoista saa oleskeluluvan, osa ei, mutta päätöstä ei jäädä odottamaan, vaan koulu alkaa heti. Kaikki alle 17-vuotiaat saavat peruskouluun valmistavaa opetusta ensimmäisen vuoden ajan.

– Pääpaino on suomen kielen opetuksessa, mutta he opiskelevat myös muita peruskoulun oppiaineita henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa mukaan. Heti, kun taidot riittävät, he voivat opiskella myös tavallisella luokalla vaikkapa matematiikkaa tai englantia, sanoo kielija kulttuuriryhmien opetuksesta vastaava Astrid Kauber.

Myös Sardar käy tänä talvena valmistavaa luokkaa. Koulu oli jäänyt Irakissa yhteen vuoteen, mutta luku- ja kirjoitustaito ehtivät tarttua.

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

Valmistavaa opetusta järjestetään erikseen alaja yläkouluikäisille. Vuonna 2014 oppilaita oli yhteensä 445, ja viime vuonna määrä pomppasi 770 oppilaaseen. Yläkouluun valmistavien luokkien määrä nousi kahdeksasta 22:een. Syksyn aikana on rekrytoitu opettajia ja etsitty tiloja kouluista, jotka olisivat kohtuullisen lähellä vastaanottoyksiköitä.

– Jos tulijoiden määrä vielä kasvaa, suurin haaste on tilojen löytäminen, Astrid sanoo.

Valmistavan luokan jälkeen oppilaat siirtyvät luokalle, jolle he ikänsä mukaan kuuluvat, riippumatta kielitaidosta ja taustasta. Siksi valtaosa hakeekin tehostettua tukea ensimmäisiksi kouluvuosiksi. Mutta riittääkö sekään lukutaidossa hapuilevalle teinille?

– On loistavia esimerkkejä oppilaista, joilla on ollut tullessaan heikko koulunkäynnin tausta, mutta he ovat suorittaneet peruskoulun ja lukionkin. On myös sellaisia, joilla on erittäin hyvä koulunkäynnin tausta. He ovat suorittaneet peruskoulun jo valmistavan opetuksen aikana ja jatkaneet suoraan lukioon, Astrid kertoo.

Apua läksyihin ja harrastuksiin Kuka auttaa läksyissä? Tämä kysymys lienee tavallinen maahanmuuttajien kodeissa ja myös turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksiköissä.

Tehtävään ovat tarttuneet vapaaehtoiset espoolaiset SPR:n kouluttamina ja koordinoimina. Vapaaehtoisten käsissä on moni muukin tehtävä eri järjestöjen ja virastojen kautta. Yhdessä on pelattu jalkapalloa ja frisbeegolfia. On patikoitu ja jaettu lahjoitettuja vaatteita. On tehty ruokaa ja taidettakin – ja mikä tärkeintä – opiskeltu suomea.

Syksyn pakolaisruuhkassa avun saajat ja tarjoajat eivät aina kohdanneet, mutta nyt turvapaikanhakijoita koskevalla vapaaehtoistoiminnalla on Espoossa oma koordinaattorinsa, Riikka Keskitalo. Hänen pestinsä syntyi, kun vapaaehtoiset järjestäytyivät aktiivisimpien >

– Tulin Suomeen neljä kuukautta sitten ja aloitin peruskouluun valmistavat opinnot kaksi kuukautta sitten, Sardar Jazan, 17, sanoo.

Miten voin auttaa turvapaikanhakijaa?

AUTTAJAT JA AVUN TARPEET kohtaa-

vat esimerkiksi espoolaisten ala­ikäisten turvapaikanhakijoiden tukiryhmässä.

Ryhmää ylläpitää Riikka Keskitalo, joka koordinoi kaikkia turvapaikanhakijoita koskevaa vapaaehtoistoimintaa Espoossa. Häneen voi ottaa yhteyttä myös suoraan: turvapaikanhakijat. koordinaattori@ejy.fi

9

että vapaaehtoistoiminta ei edellytä tiivistä kummisuhdetta eikä yletöntä aktiivisuutta.

– Osa vapaaehtoisista kaipaa irrallisia tehtäviä, jotka eivät sido mihinkään. He voivat esimerkiksi saattaa nuoria johonkin tapahtumaan ja käyttää siihen pari tuntia jonakin lauantaina. Toisaalta, etsimme myös vakituisia saattajia harrastuksiin.

Riikka korostaa, että tavoitteena on järjestää mielekästä tekemistä nuorille ja tutustuttaa heitä samalla espoolaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin.

Kulttuuritietoa kurdin tunnilla

Parija Sharifi (vas.) muutti Suomeen kaksi vuotta sitten Turkista, johon hänen perheensä oli muuttanut Irakista. Hän puhuu kurdin kieltä äidinkielenään ja osaa myös turkkia. Sivan Soltani pitää kurdin kieltä vaikeana, koska sitä ei kaveripiirissä juuri puhuta, ja Kurdistanista tulleet vanhemmatkin osaavat jo hyvää suomea. Kotona Sivan opettelee myös persiaa.

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

johdolla ”Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiryhmäksi” Facebookissa. Pian Espoon Järjestöjen Yhteisö palkkasi ryhmän koordinaattorin osa-aikaiseksi työntekijäkseen Espoon kaupungin tuella, ja vuodenvaihteessa tehtävä siirtyi Riikalle.

Saattajat ja kummiperheet Kun ryhmäkodissa tai muussa vastaanottoyksikössä huomataan, että nuoria kiinnostaisi vaikkapa kitaransoitto, Riikka etsii henkilön tai järjestön, jonka kautta vapaaehtoinen opettaja voisi löytyä.

– Juuri nyt etsimme kovasti perheitä mukaan Food and friends -toimintaan. Ajatuksena on, että espoolainen perhe kutsuu vaikkapa neljä nuorta kylään ja he laittavat yhdessä ruokaa ja viettävät iltaa. Näin nuoret voivat tutustua paikallisiin ikätovereihinsa, Riikka kertoo.

Muutama perhe on jo kokeillut illallisia yhden ryhmäkodin kanssa, ja toimintaa ollaan laajentamassa.

Riikka toivoo, että osa perheistä jäisi nuorille kummiperheiksi. Hän kuitenkin tarkentaa, HELMIKUU 2016

Vaikka suomen kielen taito edistää kotoutumista, Espoon tavoitteena on vaalia myös maahanmuuttajien äidinkieltä, ja siksi espoolaiskouluissa tarjotaan jopa 41 kielen opetusta koulupäivien jälkeen.

Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelmassa todetaan, että vahva oman äidinkielen taito tukee identiteetin rakentumista, käsitteellisen ajattelun kehittymistä sekä muiden kielten oppimista. Lyhyt vierailu kurdin kielen tunnilla Ruusutorpan koulussa vihjaa, että oppitunnit itsessään edistävät kotoutumista.

Kun esimerkiksi Sardar osallistuu Wieterin haastatteluun, Sivan Soltani, 15, ja Naz Goshnaw, 13, tulkkaavat. Tyttöjen vanhemmat ovat aikoinaan muuttaneet Suomeen Kurdistanista, joka kattaa osia Iranista, Irakista, Turkista ja Syyriasta. Tytöt itse ovat syntyneet Suomessa.

– He näyttävät uusille oppilaille, millainen on koulun kulttuuri. Kurdistanissa tytöt eivät osallistuisi samalla tavalla, huomauttaa kurdin kielen opettaja Hossein Janei. Hänen mukaansa äidinkielen opetus toimii siltana kahden kulttuurin välillä. Hän itse tulkkaa kulttuureita myös koulun ja kotien välisessä yhteistyössä.

Kotoutumisen eri vaiheissa Äidinkielten opettajat joutuvat väistämättä tasapainottelemaan hyvin monimuotoisten toiveiden ja tarpeiden keskellä.

– Uusilla oppilailla on kova halu oppia, ja he kyselevät suomen kielestä ja koulun tavoista.

Mutta jos puhuisimme pelkästään niistä, tunnista tulisi tylsä muille oppilaille, Hossein sanoo. Ryhmää sekoittavat myös hyvin vaihtelevat kurdin kielen taidot. Hossein haluaa kääntää tämän eduksi.

– Rakastan opiskelua, erityisesti fysiikkaa ja matematiikkaa, Sivan Soltani, 15, sanoo.

– Ehdotin jo, että uudet oppilaat kirjoittaisivat tekstejä kurdin kielellä ja pitkään Suomessa asuneet kääntäisivät ne suomeksi, ja päinvastoin, Hossein kertoo.

Hosseinin ryhmässä opiskelee myös Parija Sharifi, 15, joka tuli Suomeen kaksi vuotta sitten kiintiöpakolaisena perheensä kanssa. Hän siirtyi valmistavan opetuksen jälkeen seitsemännelle luokalle ja kertaa sitä nyt, koska suomen opettelu on jarruttanut muuta oppimista.

Parija sanoo, että suomi vaatii vielä työtä.

Suosikkiaineissa, kuvaamataidossa ja liikunnassa, se ei onneksi haittaa.

Maahanmuutto kysyy väistämättä kärsivällisyyttä, minkä Hossein tietää omasta kokemuksestaan. Hän tuli Suomeen vuonna 1993 kiintiöpakolaisena vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. ●

Tulijoiden tulva Espooseen

O

li pitkään tavallista, että Espooseen muutettiin ulkomailta lähinnä perheen, opiskelun tai työn vuoksi. Vain 10 prosenttia muuttajista, noin 220 henkilöä vuosittain, oli tullut Suomeen humanitaarisin perustein. Näitä olivat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä aiemmin tulleiden perheenjäsenet. Espoossa ei ollut vastaanottokeskuksia aikuisille turvapaikanhakijoille, mutta oleskeluluvan saaneita muutti Espooseen muualta Suomesta Viime vuonna tilanne keikahti.

Espooseen perustettiin vastaanottokeskuksia, ja niissä oli vuoden lopulla noin ­1 700 turvapaikanhakijaa, joista yksin tulleita alaikäisiä oli lähes 500. Näin Espoo tuli vastaanottaneeksi alle kymmenesosan kaikista Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista mutta peräti 40 prosenttia yksin tulleista alaikäisistä.

Viime syksyn tulijoista valtaosa odottaa vielä turvapaikkapäätöstä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alaikäiset pääsevät kouluun, mutta muuhun kotoutumista edistävään toimintaan kuntia ei velvoiteta. Varsinainen kotouttamisohjelma, jota kutsutaan Espoossa monikulttuurisuus-

ohjelmaksi, koskee vain oleskeluluvan saaneita.

– Esimerkiksi aikuisten turvapaikanhakijoiden suomen opetus on täysin vapaaehtoisten varassa, toteaa Espoon maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto. Hän huomauttaa, että yksinkertaista ei ole oleskeluluvan saaneillakaan työnhakijoilla, jotka odottavat pääsyä kielikoulutukseen TE-toimiston jonoissa.

Oleskeluluvan saaneet aikuiset ja perheet voivat muuttaa vapaasti kunnasta toiseen, ja Teemu odottaakin, että osa saattaa lähteä Espoosta muualle mutta todennäköisesti huomattavasti lähtijöitä suurempi joukko tulee muualta pääkaupunkiseudulle. Yksin tulleille alaikäisille puolestaan on tarjottava asuinpaikka perheryhmäkodeissa, mutta niitä ei Teemun mukaan ole tarpeeksi.

– Uudenmaan ja muun Suomen kuntien tulisi perustaa pian uusia perheryhmäkoteja, jotta kaikille oleskeluluvan saaneille nuorille löytyisi paikka, Teemu sanoo.

Hän odottaa valtakunnallisia päätöksiä ja toivoo muiden kuntien kantavan vastuuta erityisesti alaikäisten osalta.

Palvelut alaikäiselle turvapaikanhakijalle YKSIN TULLEET ALAIKÄISET TURVAPAIKANHAKIJAT asuvat ryhmäkodeissa ja

Hossein Janei toimi luokanopettajana Iranin Kurdistanissa ennen saapumistaan Suomeen vuonna 1993, joten hän päätti pätevöityä opettajaksi myös Suomessa. Ensimmäiseksi oli opittava suomea.

muissa vastaanottoyksiköissä, joita ylläpitävät Espoon kaupungin lisäksi H ­ elsingin diakonissalaitos, A-klinikkasäätiö, Pelastakaa Lapset ry sekä SOS-lapsikyläsäätiö.

Espoo tarjoaa kouluikäisille peruskouluun valmistavaa opetusta ensimmäisen vuoden ajan ja tehostettua tukea sen jälkeen, kun oppilas on siirtynyt tavalliseen luokkaan. Jos oppivelvollisuusikä on jo täyttynyt, peruskoulun voi suorittaa aikuislu­kiossa. Toissa vuonna aloitettiin myös lukioon valmistava opetus.

11

pitkä wieteri

teksti Mikko Huotari kuvat Arto Wiikari

Onko kasvu ja kestävä kehitys mahdoton yhtälö?

Espoon kaupungin suunnannäyttäjät Niina: Suurimmat mahdollisuudet vä­ hentää ilmastopäästöjä on liikenteessä, korjaus- ja täydennysrakentamisessa sekä uusiutuvassa energiassa. Espoon uusi ilmasto-ohjelma valmistuu ke­ väällä ja tarttuu juuri näihin haasteisiin.

Pasi: Päinvastoin. Lähivuosina taloudellinen kasvu pohjautuu fiksuihin ja vähähiilisiin rat­ kaisuihin ja ne ovat kilpailuvaltti yrityksille.

Pääkaupunkiseudusta rakennetaan esimerk­ kialuetta älykkäille ja ekologisille ratkai­ suille. Tämä tekee Espoostakin entistä houkuttelevamman investointikoh­ teen, luo uutta liiketoimintaa ja lisää työpaikkoja.

Tuleva

Kestävä kehitys on taloudellisesti järkevää

kestävällä

Niina: Ekologinen kestävyys on perusta, jolle koko olemassaolomme rakentuu.

Mutta kestävyys on muutakin: taloudel­ lista, sosiaalista ja kulttuurista kestä­ vyyttä. Ekologisesti kestävät ratkai­ sut ovat usein myös taloudelli­ sesti järkevimpiä pitkällä aikavälillä.

Kestävä kehitys on yksi Espoo arvoista ja päämääristä, toteav kehityksen johtaja Pasi Laitala Niina Järvinen ja Helena Kyrk

Pasi: Hyvä esi­ merkki tästä ovat säh­ köbussit. Vaikka niiden hankintakustannus on perin­ teisiä busseja kalliimpi, niiden käytön kustannukset ovat pie­ nemmät. Lisäksi meluhaitat vähenevät ja ilmanlaatu paranee.

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

K

estävä kehitys tarkoittaa fiksuja rat­ kaisuja, jotka turvaavat ihmisten ja ­ympäristön hyvinvoinnin myös tule­ vaisuudessa. Kuluvalla valtuustokaudella kes­ tävä kehitys on yksi Espoon kaupunginval­ tuuston asettamista viidestä poikkihallinnol­ lisesta kehittämisohjelmasta.

Espoo oli ensimmäinen kaupunki, joka lähti mukaan Suomen kestävän kehityksen yhteis­ kuntasitoumukseen viime kesänä. Kaupungin työyhteisöt on haastettu antamaan omat si­ toumuksensa vuoden loppuun mennessä.

Julkiset ja yksityiset toimijat yhdessä voi­ vat vaikuttaa siihen, että kestävien valintojen tekeminen arjessa on mahdollisimman help­ poa ja houkuttelevaa. ●

Helena: Espoossa tehdään lisäksi paljon tärkeää työtä arjen kestävien elämäntapojen edistämiseksi.

Koulut, päiväkodit ja kirjastot ovat suunnannäyttäjiä. Kierrättäminen, energiansäästö, erilaisten resurssien jakaminen ja kestävään elämäntapaan kasvaminen ovat monelle jo arkipäivää.

aisuus pohjalla

o-tarinan tärkeimmistä vat kestävän a ja koordinaattorit ki.

Rohkeutta kokeiluun Pasi: Uusien fiksujen ratkaisujen käyttöönotto on monesti haastavaa. Tarvitaan rohkeutta kokeilla ja epäonnistuakin. Lisäksi pitää katsoa kauas tulevaisuuteen ja etsiä ratkaisuja oman organisaation ulkopuolelta.

Kaunis tulevaisuus Pasi: Näemme Espoon vuonna 2030 ilmastoystävällisenä kaupunkina, joka rakentuu raiteiden varrelle. Sähköinen joukkoliikenne on arkipäivää, entistä suurempi osuus matkoista kuljetaan pyörällä ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Espoossa on vahva puhtaisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin perustuva yrityspohja.

Kestävä kehitys kuuluu kaikille Niina: Kestäviä ratkaisuja ei tehdä irrallaan muusta työstä, vaan ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys tulisi huomioida kaikessa päätöksenteossa. Kaupungin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä kumppaneiden kanssa.

Niina Järvinen (vas.), Helena Kyrki ja Pasi Laitala sanovat, että kestävä kehitys kuuluu kaikille.

Helena: Myös jokainen työntekijä voi vaikuttaa. Päivittäisessä ympäristötyössä heitä tukevat yli 500 koulutettua ekotukihenkilöä, jotka kehittävät ympäristövastuullisuutta työpaikoillaan.

Yksilöllä on merkitystä Helena: Isojen askelten lisäksi tarvitaan myös pieniä. Kotitalouksien ilmastopäästöistä suurin osa syntyy asumisesta, syömisestä ja liikkumisesta – eli hyvin arkisista valinnoista.

13

hetkinen Espoota

teksti Mauri Kaarre kuva Tommi Tuomi

Hyppy uuteen Kokonaan peruskorjattu, lähes kolminkertaiseksi laajentunut Leppävaaran uimahalli kiinnostaa käyttäjiään Tyyne Laukkasta (ilmassa) ja altaan reunalla katselevia Venni Pyyköstä ja Lasse Laukkasta. Tammikuun alussa avattu uimahalli tarjoaa uuden modernin hallin ohessa muun muassa uudet kahvilaja kuntosalitilat sekä erilaisia altaita allasosastolla. Ohessa olevasta Espoon ensimmäisestä maauimalasta, joka avautuu kesällä, löytyy puolestaan kilpamittainen allas katsomoineen sekä kolmiratainen liukumäki, monitoimiallas ja pienten lasten kahluuallas.

14 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

Lä ey he tä ku i ja yht vas

st ie iet :w osi s -postilla

t e ri@ sk espo . Para o.fi

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

ä. aj äll ulk aistaan tä

15

virtaa työhön

teksti Maija Kajanto kuvitus iStockphoto kuvat Pekka Holmström / Otavamedia

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

Saman katon alle

Pienempi määrä välikäsiä, sujuvampaa työn tekemistä ja yhä paremmin hoidettu kaupunki – miltä kuulostaisi? Niinpä. Palveluliiketoimen sekä teknisen ja ympäristötoimen organisaatiomuutos astui voimaan tammikuussa 2016.

K

un tammikuu pyörähti käyntiin, monessa yksikössä käännettiin uusi lehti. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyivät kaupunkitekniikan keskukseksi, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos taas Tilapalvelut-liikelaitokseksi. Uudet tulosyksiköt toimivat teknisessä ja ympäristötoimessa.

Vuoden alku on ollut kiireinen rutistus.

– Tunnelmat ovat todella hyvät, mutta kieltämättä tuntuu, että uutta asiaa kaadetaan ämpärillä, uuden Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen naurahtaa.

Lehtinen ja kaupunkitekniikan keskuksen johtaja Harri Tanska ovat yksimielisiä siitä,­ että uudistus on hyvä ja toimiva. Osaaminen on nyt keskitetty selkeästi; infra-alan osaaminen saman katon alle kaupunkitekniikan keskukseen, kaupungin eri tiloihin kuuluvat asiat tilapalveluille.

– Olemme aidosti yhtä kaupunkia, ja vastuu on yhdellä luukulla. Se on hyvä asia myös kun-

Harri Tanska, uuden kaupunkitekniikan keskuksen johtaja.

Maija Lehtinen, uuden Tilapalvelutliikelaitoksen toimitusjohtaja.

talaisten suuntaan, Tanska kiteyttää.

– Tämä on selkeämpi tapa hoitaa asioita. Uskon, että esimerkiksi rehtorit, päiväkotien johtajat ja muut kiinteistöjen parissa toimivat kuntalaiset ovat tyytyväisiä uudistukseen, Lehtinen lisää.

Palveluliiketoimi lakkautettiin – mitä tapahtui?

Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyivät.

Syntyi kaupunkitekniikan keskus.

Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitos ja Tilakeskus -liikelaitos yhdistyivät.

Syntyi Tilapalvelutliikelaitos.

Kustannukset esiin Aiemmassa organisaatiomallissa tilaajien ja tuottajien roolit oli erotettu toisistaan. Asetelma koettiin pitemmän päälle hieman keinotekoiseksi, vaikkakin hyvänä puolena oli kustannusten läpinäkyvyys.

– Oli helpompaa nähdä, mistä kustannukset muodostuivat ja miten niiden syntymiseen voitiin vaikuttaa, Maija Lehtinen kuvailee.

Kulujen seuraaminen tulee olemaan arkipäivää jatkossakin, niin tilapalveluissa kuin kaupunkitekniikan keskuksessakin. Kaupunginvaltuusto on määrittänyt uusille yksiköille kahden vuoden yhteiseksi säästötavoitteeksi kymmenen miljoonaa euroa.

– Se on hyvä ja kannustava tavoite, Harri Tanska naurahtaa. >

Espoo Tietotekniikka, Kaupunkitieto, Espoo Henkilöstöpalvelut, Espoo Talouspalvelut ja Espoo Logistiikka yhdistyivät konsernihallintoon.

17

Yhtiömuoto muuttui, työt jatkuvat

E

kuvat Espoon kaupunki

spoo Cateringin muuttuminen in house -yhtiöksi on herättänyt paljon keskustelua. Arki jatkuu kuitenkin työpaikoilla ennallaan.

Espoo Catering Oy:n toimitusjohtaja Hellen Junnisen mukaan käytännön työtä tehdään kentällä samalla tavalla kuin ennenkin.

Suurin henkilöstöä mietityttävä asia on tällä hetkellä työehtosopimus. Nykyinen sopimus on voimassa tammikuulle 2017 asti.

– Vielä ei voida tietää, millainen uusi työehtosopimus on. Epätietoisuus on totta kai ikävää, alue-esimies Jaana Kainulainen toteaa.

Huolta ovat herättäneet myös henkilöstöedut. Ne ovat kuitenkin osin jopa paremmat. Työmatkaseteli ja sportti- ja kulttuuripassi on sulatettu yhteen e-passiksi.

Yksi yhtiöittämisen hyvä puoli on Jaana Kainulaisen mukaan rekrytoinnin suoraviivaistuminen.

– Aiemmin piti odottaa täyttölupia. Nyt voimme laittaa rekrytoinnin

Minna Ahola, Ruokapalvelutyksikön ruokapalvelujohtaja.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Hellen Junninen, Espoo Catering Oy:n toimitusjohtaja.

käyntiin, kun siihen on tarvetta ja se on mahdollista.

– Haasteena tulee olemaan ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen, Hellen Junninen lisää.

Lisää ulkoista myyntiä Yhtiöittämispäätöksellä haetaan totta kai myös taloudellisesti parempaa tulosta. Yksi tie tähän on ulkoisen myynnin lisääminen.

– Ulkoista myyntiä on toki tehty aiemminkin, mutta nyt sen kehittämiselle on paremmat mahdollisuudet, Jaana Kainulainen toteaa.

Toinen tie on tuottavuuden kehittäminen. Hankintakeskuksessa aloitti 1.1.2016 Ruokapalvelut-yksikkö, jonka kautta johdetaan ja koordinoidaan kaupungin ruokapalveluhankintoja.

– Haaste on aina siinä, miten kehittää ruokapalvelua tuottavaa organisaatiota niin, että ruoka on hyvää ja hinnat pysyvät maltillisina.

Tuottavuuden kehittäminen ei saa näkyä asiakkaan lautasella, Ruokapalvelut-yksikön ruokapalvelujohtaja Minna Ahola kertoo.

HELMIKUU 2016

Lisääntyykö ulkoistaminen?

Ulkoistamisen lisääntyminen on ollut jatkuvasti tapetilla. Valtuuston päätöksen mukaan kilpailtuilta markkinoilta ostamista lisätään silloin, kun se on mahdollista tehdä niin, että sillä ei ole vaikutuksia henkilöstöön ja kun se on hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyistä.

– Me voimme nyt valita erilaisiin asioihin parhaan tekemisen tavan. Vaihtoehtoihin kuuluu se, että työ voidaan tehdä itse, se voidaan hoitaa omajohtoisena työnä tai ostaa yksityiseltä taholta, Tanska kertoo.

Hän korostaa, että varmoja valintoja ei nyt ole.

Sellaiset toiminnot, joissa on toimivat, kilpaillut markkinat, voidaan ostaa ulkopuolelta.

Mutta mitään estettä ei ole sille, että tekisimme paljon itse. Kaupunkiorganisaatio voi olla hy-

”Olemme aidosti yhtä kaupunkia, ja vastuu on yhdellä luukulla.” vinkin kilpailukykyinen palveluiden toteuttaja, Tanska muistuttaa.

– Tällä hetkellä seurataan alkanutta toimintaa ja tehdään suunnitelmia. Toiminnan edetessä katsotaan, miten saamme rekrytoitua omaa henkilöstöä tai ostettua palveluita sujuvimmin ulkopuolelta. Selvitetään, kartoitetaan ja lasketaan, mihin suuntaan mennään, Lehtinen sanoo.

Tehdään (kuin) itselle Säästöillä ja ulkoistamisella on usein paha kaiku, mutta tuottavuuden paranemisen ei pitäisi joka kohdassa tarkoittaa säästämistä.

– Kaupungille töiden tekeminen on vähän kuin tekisi töitä itselleen. Halutaan tehdä vähän parempaa työtä kuin muuten tekisi ja tehdä myös parempaa jälkeä kuin ulkopuolinen tekisi, Tanska pohtii.

Kuntalaisille halutaan siis tehdä yhä parempaa kaupunkia. Mutta se ei ole yksilölaji.

– Mitään ei voida tehdä ilman ammattitaitoista henkilöstöä. Meidän täytyy pitää huolta myös henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisesta, jotta voimme kehittyä, Lehtinen täydentää.

– Tehdään asiat kerralla kuntoon yhteistyöllä! ●

kuntalaisella töissä kuva Tommi Tuomi

Ammattina lehtori:

Hannu ”Suntsa” Suntio työssään

O

len toiminut opettajana Suomen ensimmäiseksi yhtenäiseksi peruskouluksi vuonna 1974 valmistuneessa Mainingin koulussa yli 30 vuotta. Siinä ajassa koululainsäädäntö ja opetussuunnitelmat ovat muuttuneet, mutta opettajan työn peruselementit – oppilaiden oppimisen ja kasvamisen tukeminen – ovat säilyneet.

Viihdyn työpaikallani ja työssäni hyvin. Erityisen arvokkaaksi koen yhdessä oppimisen erilaisten nuorten kanssa. Tämä tapahtuu keskustelujen ja tekemisen kautta. Opetustilanteiden avulla yritän parantaa oppilaiden luottamusta osaamiseensa ja oppimiskykyynsä sekä asenteita arvostaa itseään.

Työpäiväni pituus voi vaihdella hyvinkin paljon, koska oppituntien osuus siitä on noin puolet, mutta tapanani on tehdä kaikki muukin työ koulussa klo 8–16: suunnittelu, oppituntien valmistelu, oppilaiden töiden palaute ja arviointi sekä tietysti esimerkiksi valvonnat, yhteiset tapahtumat, kokoukset, tiimityö, veso-koulutukset ja yhteissuunnittelut. ●

– Yhdessä oppiminen erilaisten nuorten kanssa on arvokasta, sanoo äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hannu Suntio.

Espoon peruskoulut, lukiot ja opettajat

fakta 4 Espoossa työskentelee

918 luokanopettajaa,

fakta 1 Espoon peruskouluissa opiskelee noin

29 000 oppilasta. fakta 2 Espoon lukioissa opiskelee noin

5 000 opiskelijaa.

fakta 3 Espoossa on

639 peruskoulun lehtoria ja

101 koulua ja lukiota.

89 peruskoulua.

12 lukiota.

147 lukion lehtoria.

19

pitkin ja poikin LUKU AVATTUNA

43 158

kuva Jussi Helimäki

influenssarokotetta

LOKA-JOULUKUUSSA 2015

i Joulukuussa käyttöön otettu ELLI helpottaa vuosiloma- ja muiden poissaolohakemusten hakemista ja käsittelyä.

Tutustu ELLIin ja ohjevideoihin: Essi > Työkalut > ELLI

PALVELU TUTUKSI

ELLIn kautta lomat ja muut poissaolot > SUURIN OSA henkilöstöstä on siirtynyt käyttämään ELLIä

vuosilomien ja muiden poissaolojen hakemiseen. Työntekijät näkevät ELLIssä muun muassa pidetyt ja jäljellä olevat vuosilomapäivänsä. Kun olet täyttänyt hakemuksesi ELLIssä, esimiehesi saa siitä tiedon, ja hän käsittelee ja lähettää hakemuksen järjestelmässä eteenpäin palkanlaskentaan.

ELLIn käytön oppii nopeasti jo parin hakemuksen tekemisen jälkeen. Se tarkistaa asioita sekä sinun että esimiehesi puolesta. Esimerkiksi jos anot lomaa, ELLI varmistaa, että sinulla on riittävästi lomapäiviä käytettävissä. ELLIssä kaikki kaupungin esimiehet voivat myös esittää kertapalkkioita työntekijöilleen, kun vuoden 2016 kertapalkkiosummat tulevat käytettäviksi.

Essissä on 1–2 minuutin pituisia, selkeitä ohjevideoita, joissa neuvotaan hakemusten tekemistä ja käsittelyä. Et tarvitse ELLIin erillisiä käyttäjätunnuksia, kun olet kirjautunut koneelle omilla tunnuksillasi ja menet ELLIin Essin työkaluista.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

espoolaisille annettiin 43 158 influenssarokotetta. Se on yli 13 000 rokotetta enemmän kuin edellisenä vuonna.

Rokotteita oli jaossa terveysasemilla, lasten- ja äitiysneuvoloissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, palvelukeskuksissa, palvelutaloissa, hoivakodeissa, sairaalassa sekä kotihoidon käyntien yhteydessä. Tänä vuonna rokotteita tarjottiin espoolaisten yllätykseksi myös kirjastoissa, ja tarjoukseen tarttui yli 3 600 henkilöä.

Uutuutena 2-vuotiaille lapsille oli nenäsumutteena annettava influenssarokote, joka korvasi piikkinä annetun rokotteen. Vanhemmat saivat valita annettiinko lapselle nenäsumute vai pistettävä rokote.

Influenssarokotteita ottivat erityisesti iäkkäät espoolaiset sekä äidit lapsineen. Myös he, joilla on jokin perussairaus, kuten astma, ottivat rokotteita hyvin. Rokote oli maksuton kaikille. Rokotuskausi jatkuu vielä vuoden 2016 puolella.

5

3

ESSI

Luvassa uudistusta ilmeeseen Essiä kehitetään jatkuvasti. Seuraavaksi tulossa on kasvojenkohotus eli uudistusta sivuston ilmeeseen.

Suunnittelutyö on käynnistynyt ja uutta ilmettä saamme näkyviin tämän vuoden lopulla.

faktaa Essistä

1

2

4

Essiin voit kirjautua milloin vain ja missä vain. Et siis tarvitse hallinnon verkossa olevaa työasemaa, vaan voit käyttää Essiä vaikkapa älypuhelimellasi. Tallenna osoite www.espoo.fi/Essi omiin suosikkeihisi. Sivulta löydät kirjautumislinkit myös sähköisiin työtiloihin sekä sähköpostiin.

Intranetillä tarkoitetaan organisaation sisäisessä käytössä olevaa digitaalista työympäristöä eli se on sekä sisäisen viestinnän kanava että paikka, jossa tehdään työtä sähköisillä välineillä. Nykyisen Espoon intranetin muodostavat Essi sekä sähköiset ryhmätyötilat.

Vuoden 2015 aikana kartoitettiin Essin toimivuutta ja visioitiin tulevaisuutta vuoteen 2020. Suurimmat haasteet liittyvät suureen tietomassaan ja sen hallittavuuteen sekä tiedon löydettävyyteen. Essin kehittämisen avainrooleissa ovat viestintä, tietotekniikka sekä henkilöstöhallinto.

Kirjaudu milloin ja missä vain!

Tärkeä osa digitaalista työympäristöämme

Tiedon hallittavuus ja löydettävyys tärkeää

5

iin ta erilais Helpotus iin työtehtäv on liik-

den työ Tulevaisuu vähköisiä työ kuvaa ja sä in, tk u ttävät mu lineitä käy t. jä ki non työnte kuin hallin t va a tt et helpo Älypuhelim 20 0 2 a n lyä. Vuon työskente i st o ltava help Essin on o e palja sen tule saatavilla oleisnlaisissa ro vella mone . ä it öntekijö sa olevia ty

Haluatko osallistua Essin kehittämiseen? Liity Yammerin Essi-ryhmään!

Jos Yammer ei ole vielä tuttu, aloita osoitteesta: Essi > Työkalut > Yammer. kuva 123RF

hyvä hetki

Kerro työssä kokemastasi hyvästä hetkestä, ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

porukassa on hyvä henki ja laajemmallakin porukalla tehdään usein yhteistyötä, kuten latupuolen kanssa. Ja iltapuhteina muuten jatkettiin sitä latua. Nyt sitä on paksusti koko kierroksen verran, 400 metriä, eikä ihan heti sula.

nen

KUN ALKUTALVESTA ei ollut lunta muualla kuin jäähalleissa, niin aateltiin, että jotain ilahduttavaa pitää yrittää. Niin me ruvettiin sitten kauha kerrallaan tekemään latua Matinkylän urheilupuistoon. Positiivista uteliaisuutta saatiin heti ja hiihtoseuran kaverikin tuli kattomaan rakentamista.

70 metriä kun saatiin valmiiksi, niin hiihtokisat oli heti pystyssä. Itteä innosti tehdä uutta ja onhan tämä palvelua! Peukkua on näytetty – facebookissakin. Kuljetus­

kuva Mika Kauha

Pala talvea Matinkylään

PASI STRANDBERG ON KUORMA-AUTON­ KULJETTAJA LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUIDEN KUNNOSSAPIDOSSA. KULJETUSTÖIDEN OHESSA HÄN HUOLEHTII TALVELLA AURAUKSESTA JA LUMEN KAUHOMISESTA.

21

pomotentti

teksti Juha-Pekka Honkanen kuva Kari Hautala/Otavamedia

1 Mitä tavoitteita henkilöstöhallinnon kehittämisessä on ja millä aikataululla?

Kehittämistyötä on valmisteltu eri tavoin vuoden päivät – ei kiireellä, vaan pohtien yhdessä syvällisemmin seuraavia kahta kysymystä: Millä tavoin henkilöstötoiminto pystyisi vastamaan nykyistä paremmin organisaation tarpeisiin? Erityinen huomio on henkilötietojärjestelmissä olevan tiedon oikeellisuudessa ja käytettävyydessä, että tiedot viedään järjestelmään oikein ja oikeaan aikaan.

Toinen kysymys koskee yhtenäisyyden vahvistamista henkilöstöpoliittisissa linjauksissa. Meillä on jonkin verran vaihtelevuutta eri

toimialojen käytännöissä. Meillä on 14 100 työntekijää ja yhteinen työnantajapolitiikka on yksi tapa, jolla heidän yhtenäisyyttään voidaan vahvistaa.

2 Mitä asioita mietinnässä on juuri nyt?

Työryhmän aikaraja uudesta toimintamallista ja siitä seuraavasta organisointitavasta on karkauspäivänä 29. helmikuuta. Sen jälkeen valmistelua jatkaa kehityspäällikkö Kirsi Lehto-Ollilan vetämä, työryhmää pienempi porukka. Taustalla on laajat henkilöstölle ja asiakkaille tehty otoskyselyt siitä, miten he näkevät palvelun nyt ja mitä tulevaisuuden tarpeita he löytävät.

Koko ylin johto on haastateltu hen-

”Henkilöstö­toimintojen tulee entistä painokkaammin tukea toiminnan johtamista.”

kilökohtaisesti. Tammi–helmikuussa asiakkaan odotuksia organisaatiolle ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen vaihtoehtoja käytiin läpi henkilöstötoiminnon sisäisissä toiminnoissa.

3 Mitä kaikkia toimintoja­ Espoon HR kattaa ja mitä ­muutoksia niihin on tulossa?

Tällä hetkellä henkilöstötoiminto on jaettu kolmeen osa-alueeseen.

Kaupunkitasoisesti keskitettyjä palveluita ovat HR-neuvomo, palkanlaskenta ja työterveyshuolto.

Kehitystyössä arvioidaan, voisiko palkkahallinto asettua lähemmäksi HR-neuvomoa ja sen palvelussuhdeasioiden neuvontaa. Myös työterveyshuollon asemointia mietitään.

Lisäksi jokaisella toimialalla on henkilöstöyksiköt, joiden rooli on toi-

mia lähellä toimivaa johtoa ja tukea sitä erilaisissa asioissa.

4 Tiedetäänkö tässä vaiheessa, miten tarkkoja muutokset tulevat olemaan?

Monessa kohtaa arvioidaan, miten asiantuntijapalvelut organisoidaan ja miten ne näyttäytyvät sekä esimiehille että henkilöstölle. Esimerkiksi HR-neuvomo on palvellut sekä esimiehiä että henkilöstöä, mutta jatkossa painotettaisiin esimiehille suunnattua puhelinpalvelua. Kun esimiehillä on 20 alaista, jokaisen ei tarvitse soitella, vaan esimies selvittää ja kertoo omilleen, miten tietyissä asioissa toimitaan. Usein vastauskin riippuu siitä, miten asia esitetään ja kysytään. Tällöin syntyy ristiriitatilanteita, kun samaan asiaan onkin kaksi erilaista vastausta 5 Henkilöstöhallinnon kehittäminen on osa Espoo-tarinan toteuttamista. Miten ne käytännössä liittyvät toisiinsa?

Se tarkoittaa toimintakulttuurin muutosta siten, että kaupunkistrategiamme Espoo-tarina voi toteutua. Henkilöstötoimintojen tulee entistä painokkaammin tukea toiminnan johtamista. Tällöin henkilöstötoiminnot tukevat nykyistä paremmin yhteisiin tavoitteisiin pääsemistä. ●

Kimmo Sarekoski, henkilöstöjohtaja

”Uuteen aikaan”

Henkilöstöhallinnon organisaatiota uudistetaan ja suuntaviittoja selvitetään parasta aikaa.

Ehdotus uudesta toimintamallista valmistuu helmikuun lopulla.

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

tikusta asiaa

Rajapintaa ”MINULLA ON SELLAINEN ONGELMA, että muutin puoli

vuotta sitten Espooseen.”

Noin aloitti eräs asiakas puhelinkeskustelumme soittaessaan Espoon kaupunkitekniikan keskuksen eli Kaken asiakaspalveluun.

Ei se Espooseen muuttaminen sitten se ongelma ollutkaan vaan naapuri, joka uhkailee lapsia, heittelee posteja ja roskia. Siinä sitten mietittiin vaihtoehtoja, miten hän saisi tilanteen rauhoittumaan. Keinoksi löytyi ajatus siirtää roskakatos ja postilaatikko tontin toiselle puolelle toisen tien varteen.

Meille jäi tutkittavaksi, mitä lupia sellainen vaatii ja mitä kaikkea tuollaiseen liittyy ja onko mahdollisuutta edetä, kun postinkin ohjeistus muuttuu.

Saamme ratkaistavaksemme erilaisia asioita tasaisesti ympäri vuoden – samanlaisia kysymyksiä, mitä eri alojen asiantuntijat saavat – sillä erotuksella, että meidän tulee hallita varsin laajasti Kaken koko kattaus (kadut, viheralueet, kunnallistekniikka, pysäköinti) ja kaavoitus siihen kaupan päälle.

Vaikka meillä ei olekaan syvää tietoa tai asiantuntemusta aiheista, pystymme löytämään ratkaisun suurimpaan osaan asukkaita askarruttavista ongelmista.

Erinomaisen mukavalta tuntuu se, että myös monet talon sisältä ovat löytäneet meidät kysymyksineen. He ovat huomanneet meidän tietävän asioita varsin paljon.

Pari probleemaa toki on. Aspalaiset saavat silloin tällöin rähinää asukkailta, mutta joskus esiintyvä oman porukan töykeys koetaan kaikkein raskaimmaksi. Onneksi sellaista ei kuitenkaan ole paljon.

Olemme aina valmiina miettimään kaikkien kanssa, miten tilannetta saisi paremmaksi ja koko Kaken jaksamista parannettua.

NIMIMERKKI KAKE ASPA

mitäpä jos...

”Ei ehdi, kun on niin kova kiire.”

Mitäpä jos en aina syyttäisi kiirettä?

MONELLA MEISTÄ ON paha tapa perustella asioita kiireellä.

”En ehdi, nyt on niin paljon kaikkea”, putkahtaa aika helposti suusta ulos. Mutta onko kiire useinkaan hyvä syy yhtään mihinkään? Ainahan on aikaa oikeasti tärkeille asioille. Kun tulipalo syttyy, se sammutetaan. Ei silloin sanota, että ”katsotaan ensi viikolla”. Onko kyse siis kuitenkin enemmän siitä, että asiat, joille ei tunnu riittävän aikaa, eivät oikeastaan ole meille kovin tärkeitä? ”ENTÄ JOS TÄRKEITÄKIN ASIOITA jää hoitamatta?”, voi

joku tietysti kysyä seuraavaksi. ”Kun meillä vaan on niin paljon tärkeää tehtävää.” No, mietitäänpä miten palokunta toimisi, jos tulipaloja jäisi sammuttamatta? He kiinnittäisivät entistäkin parempaa huomiota prosessien sujuvuuteen, ympäristön paloturvallisuuteen ja tarkoituksenmukaisiin työvälineisiin. He opettelisivat uutta, kehittäisivät työtään. Tulipalot on sammutettava, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Mitäpä jos me muut ottaisimme oppia palokunnasta?

KUN TYÖ ON yhtä tulipalojen sammuttamista, ryhdytään

miettimään millä tavoin tulipaloja voisi ehkäistä. Syntyykö esimerkiksi asiantuntijatyössä tulipalo siitä, että tietojen etsimiseen menee liian kauan aikaa? Syövätkö jatkuvat keskeytykset sammutustehoa? Istummeko turhissa kokouksissa samalla, kun kokoushuoneen ulkopuolella jo roihuaa tuli?

kuvitus 123RF

PUHUTAAN ENEMMÄN SIITÄ, millä tavoin me teemme

työtä. Puhutaan siitä yhdessä kollegoiden kanssa. Kun koko palokunta tietää, miten prosessit sujuvat, sammutustyökin sujuu tarvittaessa tehokkaasti. Investoidaan nyt aikaa siihen, että jatkossa tulipaloja syttyy vähemmän. Sovitaan yhdessä, että koskaan ei ole liian kiire miettiä, miten kiire saataisiin hallintaan!

23

kestävä kehitys

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä suosii myös sähköautoa.

Sähköinen tulevaisuus Espoon kaupungilla on vuoden 2016 alussa kaksi sähköautoa ja kymmenen hybridiautoa.

ESPOON KAUPUNGIN AUTOKANTA muuttunee radikaa-

listi 10 vuodessa, toteaa logistiikkajohtaja Kari Sirviö.

– Vuonna 2026 meillä on enemmän sähkö- ja hybridiautoja kuin bensiini- ja dieselkäyttöisiä autoja. Autonvalmistajat kehittävät koko ajan sähköautojaan ja lopullinen läpimurto tapahtuu lähitulevaisuudessa, uskoo Sirviö.

Kaupungin nykyisille bensiini- ja dieselkäyttöisille autoille on myös määritelty tarkat päästörajat valtuuston hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kriteerit vähäpäästöisille henkilö- ja pakettiautoille kiristyvät tasai-

A A! PI I P PA A! PI I

Keittiön pelastajat sisältää ruokaohjeita ja -tarinoita LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen vakinaisilta paloasemilta.

24 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2016

sin väliajoin. Ohjelman mukaan hiilidioksidipäästöjen oli oltava alle 130 g/km vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tämä tavoite on saavutettu, sillä henkilöautojen osalta Espoon kaupungin hiilidioksidipäästöt olivat tämän vuoden alussa 118 g/km.

Uusia autoja hankittaessa toimittajilta vaaditaan myös ympäristöohjelma. Tämä koskee sekä autojen valmistajia että myyntiliikkeitä. Mikäli yrityksellä ei ole ympäristöohjelmaa, heidän tarjoustaan ei voida hyväksyä. Lisäksi myyjä ja Espoo sitoutuvat autojen oston yhteydessä yhteisellä sopimuksella edistämään toimintatavoillaan ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä. ●

Mitä mieltä?

MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? ENTÄ MISTÄ AIHEESTA HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan vain kerrot mielipiteesi meille, jotta voimme kehittää lehteä paremmin sinua palvelevaksi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Keittiön pelastajat -kirja. Ota meihin yhteyttä Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi.

Vastausaika päättyy 15.3.2016.