Wieteri 1/2015

ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖN OMA LEHTI NRO 1 HELMIKUU 2015

14 PITKÄ WIETERI

Henkilöstösopimus tuo yhteiset taloustalkoot

16 VIRTAA TYÖHÖN

Ruotsinkieliset sivistyspalvelut nippuun

06 AJASSA

Espoo 2030

Mihin olemme matkalla?

Miten kaupunki ja työ muuttuvat?

22 Juha Metso: ”Sote-uudistus pitäisi tehdä vaiheittain”.

POMOTENTTI

14

1 /2015 palstat 03 12 19 20 23 24 24

PITKÄ WIETERI

Henkilöstösopimus luupin alla Mitä muutoksia uusi sopimus tuo tullessaan, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski ja SuPerin pääluottamusmies Teemu Hiilinen?

terveiset & tauon paikka hetkinen Espoota mun maanantai pitkin ja poikin tikusta asiaa kestävää kehitystä lukijakilpailu

04

04

16

KÄDENJÄLKI

VIRTAA TYÖHÖN

Luovuus kukkii pajoissa

Ruotsinkieliset sivistyspalvelut yhteen

Kaupunginkirjaston pajassa koodataan, 3D-tulostetaan, ommellaan ja opitaan yhdessä.

Ja paljon paljon muuta.

Uusi SVEBI haluaa olla kokonaisuus, joka edistää vuorovaikutusta, kestävää kehitystä ja arjen sujuvuutta.

20

22

Yammerissa ylität organisaatiorajat ja kuulet, mitä tapahtuu.

POMOTENTTI

Sotessa vielä iso vääntö

Jutellaan muutoksista

K

uulutko niihin, jotka rakastavat muutoksia vai niihin, jotka hermostuvat siitä, etteivät ehdi sopeutua edelliseenkään muutokseen, kun uusi jo painaa päälle? Jos olet mukana muutosten valmistelussa, suhtaudut niihin luultavasti jo alkuaan myönteisesti.

Kaikkien mukanaolo suunnittelussa ei kuitenkaan monista syistä ole aina mahdollista. Silloin on iso merkitys sillä, miten muutoksista kerrotaan, miten niitä perustellaan ja miten otetaan huomioon luonnolliset, erilaiset kokemuksemme. Kun voimme puhua asioista avoimesti ja kertoa tuntemuksistamme, me yleensä rauhoitumme. Silloin ei myöskään työyhteisön energiaa kulu uhkakuvien hahmotteluun ja vatvomiseen.

Tuoreet Kunta10-tulokset kertovat, että vaikka työpaineiden ja epävarmuuden tunnetaan hiukan lisääntyneen, työpaikan muutokset on koettu hiukan aiempaa myönteisempinä.

Työnantajakuva on parantunut entisestään, Espoota kaverilleen suosittelisi jo kahdeksankymmentä prosenttia vastaajista.

Kokemukset työyhteisön toiminnasta ja johtamisesta ovat niin ikään parantuneet. Tämä tarkoittaa, että yhä useammassa työyhteisössämme olemme osanneet jutella yhdessä myös työhön liittyvistä muutoksista. Ja koska muutos on jatkuvaa, tätä osaamista meidän kannattaa kehittää!

Sinikka Niska-Virta Työhyvinvointiasiantuntija

Perusturvajohtaja Juha Metso selvittää, mitkä ovat soteuudistuksen tärkeimmät pointit erityisesti Espoon kannalta.

06 AJASSA

Espoon keskus tiivistyy Millaiseen tulevaisuuteen olemme matkalla? Millaisia ovat työtavat ja työtilat kaupungilla vuonna 2030?

PÄÄKIRJOITTAJA HALUAA MUISTUTTAA, MITEN TÄRKEÄÄ ON KESKUSTELLA AVOIMESTI

16

Wieteri on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä Päätoimittaja Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Citha Dahl, Heli Holm, Arja Karasvirta, Pirkko-Liisa Merikoski, Ann-Marie Nystedt ja Johanna Pajakoski TUOTTAJA Anna Haikarainen, Otavamedia Asiakasviestintä ULKOASU JA TAITTO Otavamedia Asiakasviestintä PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT wieteri@espoo.fi

2 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2015

KAIKISTA MUUTOKSIIN LIITTYVISTÄ ASIOISTA.

terveiset

Ajankohtaisia asioita keväällä 2015

82% vastusti esitettyä kuntaliitosta

Viiden kunnan yhdistäminen lisäisi hallinnon tasoja > PÄÄKAUPUNKISEUDUN kuntajakoselvi-

INTRA MOBIILIKSI

Essi – missä vain, milloin vain > AJATTELE, JOS voisit lukaista Essin uutiset

vaikkapa bussissa tai opettajainhuoneessa. Tai entä jos voisit nopeasti tarkistaa sairauslomaohjeet kotisohvallasi. Maaliskuussa tämä on mahdollista.

Essiin, työtiloihin ja sähköpostiisi pääset pian millä tahansa laitteella: kotikoneellasi,

tabletillasi tai älypuhelimellasi. Palvelut ovat jatkossa entistä paremmin saavutettavissasi ja tieto tavoitettavissa joustavammin – varsinkin, jos työsi vaatii liikkeellä oloa.

Palveluihin kirjaudutaan osoitteessa www.espoo.fi/Essi (avautuu maaliskuun alkupuolella). Seuraa Essin uutisointia!

tyksen selvittäjät ovat esittäneet pääkaupunkiseudun, Sipoon ja Etelä-Tuusulan liittämistä yhteen metropolikaupungiksi. Espoon valtuusto hylkäsi ehdotuksen.

Selvityksessä ei esitetä perusteita yhdistämiselle. Metropolikaupungin muodostaminen olisi toiminnallisesti ja taloudellisesti suurin riski, mitä Suomen kunnallishallinnossa on koskaan otettu. Selvittäjien ehdotus synnyttäisi uusia toimintatasoja, siiloja ja lisäisi byrokratiaa.

Selvitykseen liittyvässä kuulemisessa 82 prosenttia vastusti esitettyä kuntaliitosta. Valtuusto on jo aikaisemmin useaan kertaan vastustanut selvitystä ja pakkoliitoksia.

Yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kesken tulee sen sijaan jatkaa ja lisätä.

Valtuusto antoi metropolihallintoa koskevasta lakiesityksestä lausunnon, jossa kannatetaan laajemman Helsingin seudun kehityksen ohjaamista metropoliratkaisulla ja metropolikaavalla.

n e e s k y t is k ir v i t p e s Re

llisesti käy siellä säännö n luontokohde ja ine ele mi i . es lla ell • Etsi its mieleisellä tava i muuten sinulle ta len äil ör py ele n, kävelle ossa kuin mi n n fyysisessä kunn nii y ky nä s tu iku • Hyvä va . virkistäytymisenä ia kuukaudessa vähintään 5 tunt lu: ste no ntoalueilla. an a • Sopiv sa kauemmilla luo i 2–3 kertaa kuus ta la eil alu to on lähilu

3

kadenjalki

TEKSTI LAURA HEIKKINEN KUVA HANNU HÄYHÄ

Luovuus kukkii pajoissa Koodaamista, 3D-tulostusta, digitointia, rakentamista, ompelua, yhdessä oppimista. Tätä kaikkea on Espoon kaupunginkirjaston pajatoiminta.

T

apiolan kirjastossa esikoulaiset opettelevat, miten tabletilla koodataan ötökkä, joka kasvaa, kun sitä tökkää, ja pienenee, kun taputtaa käsiä.

Viime vuodesta lähtien on Tapiolassa järjestetty erilaisia koodauspajoja ja -opetusta.

–Koodauspajat ovat saavuttaneet suuren suosion. Opetus on kaikille avointa, ilmaista ja ikärajatonta, kertoo erikoiskirjastonhoitaja Marjukka Peltonen.

Tapiolan työpaja aloitti kesällä 2013 ensin 3D-printtauksella, ja viime vuonna henkilökunta opetteli ohjelmoinnin perusteita ulkopuolisen, vapaaehtoisen kouluttajan avustuksella.

– Me kasvamme yhdessä uuteen asiakaspalveluun ja haluamme kaikki ymmärtää, mistä näissä uusissa ilmiöissä on kyse, kertoo kirjastopalveluiden aluejohtaja Sunniva Drake.

Pajojen ideologia onkin ruokkia uteliaisuutta ja oppia uutta yhdessä tekemällä ja kokeilemalla.

Vierustoverilta saa kysyä, ja muita autetaan tarvittaessa, sillä osallistujilla on hyvin erilaista osaamista. Ryhmille suunnattujen tuntien lisäksi pajoissa voi työs-

kennellä itsenäisesti.

– Kirjaston on oltava kehityksen kärjessä ja katsottava tulevaisuuteen, jotta voimme tarjota mielenkiintoisia palveluja. Meidän on tiedettävä, mitä ajassa liikkuu, kuunneltava aktiivisia asiakkaita ja otettava heiltä ideoita ja apua vastaan, toteaa Sunniva.

Pajatoiminta on uudenlainen palvelu kirjastokentässä. Tapiolan lisäksi Espoossa on pajat Sellossa ja Kirjasto Omenassa.

Toimintaa kehitetään jatkuvasti. Esimerkiksi Tapiolaan avataan keväällä musiikkistudio, jossa voi tehdä itsenäisesti musiikkia ja aloitetaan 3D-skannaus sekä mahdollisuus tuunata älyvaatteita. Erikoiskirjastonhoitaja Raisa Alameri-Sajama uskoo, että näin saadaan enemmän tyttöjä kiinnostumaan koodauksesta.

Määrätietoinen pajatoiminnan kehitys ja henkilökunnan työ saikin merkittävän tunnustuksen, kun se voitti Espoon kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnon, mikä ilahduttaa vetäjiä.

– Suuri kiitos palkinnosta kuuluu asiakkaille – tämä on tehty yhdessä! Sunniva kiittää. ●

4 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2015

Marjukka Peltonen (oik.) ja Sunniva Drake pitivät eskarilaisille koodaustyöpajan Tapiolan kirjastossa tammikuun alussa.

Kirjaston pajat Fakta 1 Pajoja on Tapiolassa, Sellossa ja Kirjasto Omenassa.

Fakta 2: Tapiola on erikoistunut koodaamiseen, Omenassa on teknisen työn välineitä, ja Sello on yleispaja, jossa tehdään paljon käsin. Kaikissa pajoissa on esimerkiksi 3D-tulostimet, ompelukoneet ja vinyylileikkurit.

Fakta 3: Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu järjestettiin viime vuonna 3. kerran. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: innovaatiot ja potentiaaliset innovaatiot. Espoon kaupunginkirjasto voitti pajatoiminnallaan innovaatiosarjan.

Molempien sarjojen kaksi parasta innovaatiota osallistui myös Laatukeskuksen kansalliseen Vuoden laatuinnovaatio -kilpailuun. Siinä julkisten innovaatioiden sarjan voitti sosiaali- ja terveystoimen ”Konstit on monet!” -innovaatio.

Vuoden 2015 innovaatiokilpailusta kerrotaan tarkemmin Essissä kevään aikana.

5

ajassa

TEKSTI MARIANNA SALIN

6 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2015

Työtilat muuttuvat työtapojen rinnalla.

Espoon keskuksen ytimessä muuttuu vähitellen myös katukuva.

Espoon keskus tiivistyy

Vuoteen 2030 tähtäävä Espoon keskuksen visio kuvailee hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien keskittymää, joka toimii porttina kaupungin ja luonnon välillä.

Holvikujan havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen.

7

M

ikko Kivinen johtaa Espoon keskuksen kehittämisprojektia kolmatta vuotta.

Hän tietää, että moni pitää aluetta, etenkin aseman seutua, toivottoman ankeana. Hän itse näkee alueessa runsaasti mahdollisuuksia.

– Espoon keskuksessa on nähtävissä rakentamisen eri aikakausia, mikä tekee alueesta kiinnostavan. Täällä on mahdollista leikitellä täydennysrakentamisella, eikä kaiken tarvitse noudattaa samaa mallia. Muutos vie toki aikaa, Mikko sanoo.

Vuoteen 2030 tähtäävä Espoon keskuksen visio kuvailee hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien keskittymää, joka toimii porttina kaupungin ja luonnon välillä. Asukasmäärä melkein kaksinkertaistuu, ja kaduilla on elämää

8 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

illallakin. Espoon kaupunki työllistää alueella tuolloin yli 1 600 henkeä.

Nyt kaupungin virastoja on Espoon keskuksessa 12 osoitteessa, vuonna 2030 vain viidessä.

– Tavoite on, että kaupunki ottaa selkeän roolin tilojen kehittäjänä. Kun kaupunki tiivistää omaa toimintaansa, tiloja vapautuu muuhun kehittämiseen.

toiseen ja hoitavat kokousten välissä muita töitään missä milloinkin matkan varrella.

Nyt kokonaisen kerroksen väki mahtuu mukavasti puolikkaaseen. Avotilassa on 31 nimeämätöntä työpistettä yhteensä 40 työntekijälle ja useimpina päivinä on väljää. Tila herättää huomiota myös tyylikkyydellään.

– Tilojen uudistaminen ei ollut halpaa, mutta pienentyneen tilavuokran johdosta re-

Sisältä kaunis Tiivistysurakka on jo alkanut sisältä käsin.

Konserniesikunnan toimistokopit saivat kaatua viime keväänä monitilatoimiston alta.

– Selvitimme ennen remonttia, että huonetoimistot olivat noin puolet työpäivästä tyhjinä, kertoo monitilapilotin projektiryhmässä toiminut Santeri Paakko. Hänen mukaansa konserniesikunnan henkilöstö on varsin liikkuvaa porukkaa. He kiertävät tapaamisesta

HELMIKUU 2015

”Vuonna 2030 kaupungin virastot ovat keskittyneet viiteen osoitteeseen.

Nyt osoitteita on 12.”

Siltakadun havainnekuva: Arkkitehdit Davidsson Tarkela

Tulevaisuudessa Espoon keskus houkuttelee elämää kaduille. Enää ei pujahdeta sisäpihoille, vaan astutaan suoraan sisään kaupan tai kahvilan ovesta.

montin ja kalustehankintojen takaisinmaksuaika on vain neljä vuotta.

Sujuvaa ja hauskaa Monitilatoimistossa jokainen voi valita tehtäväänsä ja työtapoihinsa sopivan tilan. Avotilan vieressä on sohvia, looseja ja pieniä huoneita puheluille, kokouksille, videoneuvotteluille sekä hiljaisuuden tarpeeseen. Sisustusmateriaalit vaimentavat ääniä avotilassa.

– Jos kuitenkin innostumme ideoimaan, lähdemme esimerkiksi sohvaryhmälle jatkamaan, kertoo tietotekniikan asiakkuuspäällikkö Anja Tuppurainen. Hän kertoo huomanneensa, että ideoita syntyy entistä paremmin, kun tiimin ei tarvitse järjestää erillistä kokousta.

– Asiat myös hoituvat sujuvammin, kun pystyy kysäisemään ohimennen. On myös helpompi tutustua oman tiimin ulkopuolisiin ih-

Gallup käytävillä 1) Millaisessa ympäristössä teet töitä ja miten?

2) Mikä on sujuvoittanut työntekoasi viime aikoina?

3) Miten uskot työtapojesi muuttuvan tulevaisuudessa?

Jouni Kukko kehittämispäällikkö, Tilakeskus-liikelaitos 1) Toimintatapojen kehittämiseen painottuvassa työssäni tärkeässä roolissa ovat erilaiset työ- ja projektiryhmät.

Innostunut ideointi ja yhteiset onnistumiset kuuluvat hyvään työpäivään. Työskentelen tavallisessa konttoriympäristössä Espoon keskuksessa.

2) Kehittämistyöhön on osallistunut innostuneita ja aikaansaavia henkilöitä.

Työt sujuvat, kun tavoitteet ovat selvät ja työryhmissä on tekemisen meininki sekä hyvä vire. SharePointista on myös ollut paljon apua.

3) Luulen, että jatkuvasti kehittyvän teknologian hyödyntäminen lisääntyy entisestään. Tällä on omat vaikutuksensa työyhteisöjen toimintaan.

Mari Pyy erityissuunnittelija, sosiaali- ja terveystoimi, kehittämisen tulosalue Ketterä 1) Työskentelen Ketterän kehittämisen pienessä monitilatoimistossa, johon siirryin puolisen vuotta sitten Henkilöstöpalvelut-liikelaitoksen tilavasta ja vain omassa käytössäni olleesta toimistohuoneesta. Sopeutuminen vei aikaa, mutta nyt on jo kiva jakaa huone hyvien tyyppien kanssa ja tehdä töitä vaikka kahvihuoneen sohvalla.

2) Tietokoneen muistilaput ja OneNoteohjelma ovat siirtäneet minut digiaikaan enkä enää tarvitse työpöytääni muistilappujen ja muistioiden varastoksi. Lyncin kautta kokoustaminen on vaivatonta eikä työaikaa kulu turhiin siirtymiin. Se tehostaa työajan käyttöä ja vähentää kii-

reestä aiheutuvaa stressiä.

3) Osallistuin jokin aika sitten tutkimukseen, jossa seurattiin tietokoneohjelmiin liittyviä työtapojani. Saamani palautteen mukaan osaan hyödyntää monipuolisesti erilaisia ohjelmia, mutta voisin vielä enemmän perehtyä jatkuvasti muuttuvien sähköisten työkalujen uusiin ominaisuuksiin ja sujuvoittaa sitä kautta työtäni.

Jarkko Lähteenmaa, tietotekniikkaasiantuntija, Espoo Tietotekniikka 1) Työnteko hoituu miltei pelkästään kannettavalla tietokoneella, tietotekniikka on vahvasti läsnä koko ajan.

Tällä hetkellä minulla on huone, jonka jaan työkaverin kanssa, mutta ehdin harvoin istumaan siellä. Päivittäin on 4–8 kokousta, joten valtaosan työajasta vietän eri kokoushuoneissa.

2) Viimeisimmät työkalut ovat auttaneet luopumaan papereista, ja siten oikeastaan kokonaan omasta työpisteestä. Tärkeimpiä uudistuksia ovat olleet OneNotesovellus, jossa voi pitää järjestyksessä omat muistiinpanot sekä muut usein tarvittavat dokumentit. Lisäksi Lync-järjestelmä on tehostanut kokouskäytäntöjä sekä nopeuttanut tiedon hankintaa ja yhteydenpitoa kollegoihin.

3) Tietotekniikka näyttelee isoa osaa tulevaisuuden työympäristössä. Tietotekniikan hyödyntäminen tehokkaammin kaupunkitasoisesti muuttaa nykyistä toimintaa tehokkaampaan suuntaan.

Tulevaisuudessa ei ole merkitystä itse paikalla, ainoastaan läsnäololla.

9

kuva Ari Heinonen

Santeri Paakko (vas.) ja Anja Tuppurainen työskentelevät Espoon keskuksessa konserniesikunnan monitilatoimistossa, joka otettiin käyttöön viime vuonna. Mikko Kivinen varmistaa, että virastojen ohella kehitetään koko aluetta.

misiin. Sitä paitsi, minulla on töissä monta kertaa hauskempaa kuin ennen.

Pelisäännöt kuntoon Santeri uskoo, että sujuva vuorovaikutus tekee työnteosta yhä mielekkäämpää ja tehokkaampaa. Sujuvuutta varmistavat yhdessä laaditut pelisäännöt, jotka koskevat tilojen käyttöä sekä työntekoa oman toimiston ulkopuolella. Remontin yhteydessä linjattiin myös, miten käytetään kaupungin yhteisiä työvälineitä, kuten sähköpostia, pikaviestejä ja sähköistä kalenteria, ja mihin dokumentit tallennetaan.

Santeri kannustaa kaikkia työyhteisöjä pelisääntöjen tekoon, vaikka tiloja ei remontoitaisikaan.

– Sähläys vähenee, ja arki helpottuu. Liikkeelle voi lähteä pikkuhiljaa, mutta aina koko yhteisön voimin. Ei auta, jos tekee asioita yksin uudella ja fiksummalla tavalla.

Uusi remontti edessä Santeri ja Anja ovat jo uuden suunnitteluvaiheen pyörteissä. Vuoden alussa perustettuun Espoon Tietotekniikkaan siirtyi henkilöstö tietotekniikkapalveluista sekä toimialoille hajautetuista yksiköistä, ja pian tämä joukko siirtyy myös fyysisesti viidestä tilasta yhteen, Kamreerintielle Espoon keskukseen. Tilan käyttäjämäärä kaksinkertaistuu.

Remonttiin otetaan mallia konserniesikunnan monitilaprojektista.

– Suoraan ei kannata kuitenkaan monis-

10 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

taa. On katsottava, millaista työtä ihmiset tekevät ja millaisia tiloja he tarvitsevat, Santeri huomauttaa. On myös pureuduttava ennakkoluuloihin ja pelkoihin, joita avotila väistämättä herättää. Santerin mukaan konserniesikunnan monitilatoimisto on voittanut vähitellen epäilijätkin puolelleen.

– Se, että kaikki saivat osallistua suunnitteluun, oli varmasti merkittävä asia koko uudistuksen onnistumisessa, Anja toteaa.

Hallittua uudisrakentamista Espoon keskusta ei kehitetä yksinomaan remontoimalla. Tuoreen asemakaavan mukaan radan pohjoispuolella sijaitseva Virastotalo 2 voidaan purkaa tulevaisuuden toimistotornin alta.

– Siihen mahtuisi useampikin virasto, ja asioinnista tulisi helpompaa, Mikko toteaa. Vanhan kaupungintalon tuntumaan on varattu myös tontit 500 asukkaan asunnoille riippumatta siitä, päätetäänkö kaupungintalo purkaa vai säilyttää. Lisäksi, kauppakeskuksia voi-

”Vuonna 2030 yhä useampi työskentelee Espoon keskuksessa ja kulkee kävellen, pyöräillen, bussilla tai junalla.”

HELMIKUU 2015

daan laajentaa ja niiden päälle voidaan rakentaa asuntoja. Niiden itäpuolelle Suviniittyyn nousee uusia asuntoja jo nyt.

Vaikka asukkaita tulisi runsaasti lisää, yksi arvoitus säilyy. Mikä tuo kaduille sitä elämää, jota vuoden 2030 visio ennustaa? Mikon mukaan siihenkin voi vaikuttaa suunnittelemalla.

– On varmistettava, että uusien asunto- ja toimistorakennusten katutasossa on tiloja kaupoille ja kahviloille. On myös osoitettava pääsisäänkäynnit kadulle. Nyt täällä on paljon sisäpihoja, joille puikahdetaan.

Koko alue kehittyy Espoon keskukseen mahtuu monenlaisia alueita aina vanhoista pientaloalueista huonon maineen selättäneisiin lähiöihin ja luonnollisesti myös monenlaisia elämäntapoja. Mikko pitää selvänä, että osa laajan alueen asukkaista ei ota aseman seutua omakseen, vaikka sitä kuinka kehitettäisiin.

– Eikä tarvitsekaan.

Joka tapauksessa vuoden 2030 visiossa yhä useampi työskentelee Espoon keskuksessa tai astuu työpäivän päätteeksi kaupunkijunasta asemalla, käy ostoksilla ja jatkaa kotimatkaa kävellen, pyörällä tai bussilla. Silloin puistokatu yhdistää pohjoisen Lommilan ja etelän Suvelan, ja joen vartta pääsee Espoonlahdelle asti.

– Oittaalle pääsee jopa hiihtäen jo nyt, Mikko naurahtaa ja kertoo kollegasta, joka joutui riisumaan sukset tuolla matkalla vain kerran. ●

Aalto-yliopiston professori Jarmo Suominen visioi tulevaisuutta.

Kommentoijina sivistystoimen johtaja Sampo Suihko ja kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen.

Espoo vuonna 2030: Töissä kotikylässä Sampo: Kouluissa ja päiväkodeissa on otettava huomioon, että vanhempien työajat ja -paikat joustavat. Myös lukujärjestysten ja loma-aikojen on joustettava ja etäopetusta kehitettävä.

Torsti: Toimitilaa on nyt paljon tyhjänä. Se kertoo taloudellisesta tilanteesta mutta myös siitä, että tilat ovat vanhanaikaisia. On saatava enemmän muunneltavaa toimitilaa ja joustavia vuokrasopimuksia.

TYÖ SIIRTYY LÄHIYMPÄRISTÖÖN

Ihmiset matkustavat työpaikan ja kodin väliä, eivätkä palvelut kehity kummallakaan alueella.

Näin Aalto-yliopiston professori Jarmo Suominen kärjistää nykytilanteen. Hän arvelee, että tulevaisuudessa tietotyöläiset tekevät yhä suuremman osan työstään kotikulmillaan juuri silloin, kun itselle sopii, ja myös monen työnantaja on yhä enemmän läsnä kotikylässä.

– Lähiympäristön merkitys korostuu ja syntyy elinvoimaisia yhteisöjä. Alueet tiivistyvät fyysisesti ja ennen kaikkea sosiaalisesti, Jarmo sanoo. Hän huomauttaa, että Espoolla kylärakenne on jo olemassa: viisi kylää eli kaupunkikeskusta ja niitä ympäröivät pikkukylät.

Sampo: Voimme rakentaa joustavia oppimisen tiloja.

Yksi vaihtoehto on moduuli, esimerkiksi kuvaamataidon tai teknisten töiden luokka, joka viedään oppilaiden luo tarvittaessa.

Torsti: Tulevaisuudessa metropolialueella on muutamia vetovoimaisia toimitilakeskittymiä, mutta muutoin asumisen, palvelut ja mieluusti myös muut työpaikat voisi keskittää kaupunkikeskuksiin.

PALVELUT LÄHELLE, VIRKAMIEHET LIIKKEELLE

Yhdessä Jarmon visioista palvelut paranevat muun muassa siten, että virkamiehistä tulee nykyistä liikkuvampia. He tulevat asukkaiden luo eri kaupunkikeskuksiin, eikä päinvastoin.

– Silloin ihmiset olisivat enemmän toiminnan osapuolia eivätkä kohteita. Palvelut olisivat lähempänä asukkaiden elämää.

Jarmon mukaan virastojen auloista voisi tulla myös kaupunkikeskusten kohtauspaikkoja ja jaettuja työtiloja, toimistohotellien ja kahviloiden ohella.

Torsti: Kaupunkikeskusten välille luodaan mahdollisimman hyvä joukkoliikenne, jotta työmatkaan käytettävä aika saadaan lyhyeksi. Tulevaisuudessa yhä useampi asuu lähellä liikenteen solmukohtia.

YRITYKSET HAKEUTUVAT KAUPUNKIKESKUKSIIN

– Isoja pysyviä rakenteita ei kannata kehittää. Koulu voi käyttää vaikka yhteistä jumppasalia kuntosalin kanssa, Jarmo sanoo. Hän uskoo, että joustavat yhteistoimintatilat ja työvoiman tarjonta houkuttelevat yrityksiä kaupunkikeskuksiin.

Hänen mukaansa Espoon vetovoimaa voisi lisätä myös se, että kylämäinen tunnelma ja sujuva arki saavat yritysten työntekijät viihtymään.

– Kaupunkikylien kilpailuetu syntyy vuorovaikutuksen helppoudesta ja laadusta sekä toimintojen fyysisestä läheisyydestä, Jarmo summaa.

Hän pitää joka tapauksessa selvänä, että työ saa ihmiset matkustamaan työpäivän aikana tulevaisuudessakin. Esimerkiksi tiettyjen alojen ympärille voi syntyä yritysklustereita, joihin tullaan muistakin kaupunkikeskuksista. Lisäksi Jarmo odottaa, että Aalto-yliopiston kampus houkuttelee yrityksiä yhä voimakkaammin Espooseen.

PYÖRÄILY SUOSIOSSA

Kaupunkikeskukset muodostavat yhdessä verkoston, ja siinä liikkumisen on oltava helppoa. Joukkoliikenteen ohella hyvät kevyen liikenteen väylät voivat tarjota oikotien, myös ajallisesti. Kööpenhaminassa pyöräily ei ole suosittua pelkästään siksi, että se on terveellistä, vaan myös siksi että se on helpompaa.

11

hetkinen espoota

12 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

KUVA ARI HEINONEN

HELMIKUU 2015

Lä ey he tä ku i ja yht vas

st ie iet :w osi s -postilla

te ri@ sk espo . Para o.fi

Kuvaa hieno Espoohetki! uv

ä. aj äll ulk aistaan tä

Viherlaakson väistökoulu valmistui lokakuussa. Iloisenvärinen rakennus sai kunniamaininnan Rakennusvalvontakeskuksen ja rakennuslautakunnan HURRAA-kilpailussa. Parmaco Oy:n rakentamassa väistökoulussa on noin 30 erilaista ja erikokoista opetustilaa sekä varasto-, toimisto- ja aulatiloja. Tilakeskus vuokrasi väistökoulun vanhojen koulurakennusten peruskorjauksen ajaksi. Rakennus voidaan jakaa kuudeksi itsenäiseksi rakennukseksi ja siirtää muualle.

13

pitkA wieteri

TEKSTI KATJA ALAJA KUVAT ARTO WIIKARI

Yhteiset taloustalkoot henkilöstösopimuksella –Henkilöstösopimus takaa kahden vuoden työrauhan henkilöstölle.

Mitä henkilöstöltä edellytetään, sitä pohtivat henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski ja Suomen lähi- ja perushoitajaliiton pääluottamusmies Teemu Hiilinen.

01 TALOUS TASAPAINOON Kimmo: ”Työnantaja ja henkilöstö ovat tehneet yhteisen henkilöstösopimuksen, joka määrittelee, millaista henkilöstöpolitiikkaa ja yhteishenkeä Espoossa edistetään seuraavina kahtena vuotena. Taustalta löytyy Espoo-tarina, jonka tekemisen yhteydessä on pohdittu paljon sitä, millaista henkilöstöpolitiikkaa sen toteuttamiseksi tarvitaan. Henkilöstösopimus edistää myös meneillään olevan toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumista. Sopimus auttaa ennakoimaan henkilöstölle mahdollisesti hankalia asioita.”

02 PITKÄ PROSESSI TAKANA Teemu: ”Neuvottelut henkilöstösopimuksesta alkoivat viime keväänä. Kun työnantajaporukka oli luonnostellut sopimusta, henkilöstöedustajat kävivät sitä läpi omissa kokouksissaan. Sopimus on kiertänyt eri liittojen juristeilla, jotka ovat ottaneet kantaa sopimukseen. Eteen tuli todella tiukkojakin paikkoja.”

03 SEIS IRTISANOMISILLE JA LOMAUTUKSILLE

Espoon henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski

Kimmo: ”On oikeasti tärkeää, että erilaisia näkemyksiä kuunnellaan, aivan kuten sopimuksen teon yhteydessä; yhdessä tekeminen oli aikataulua tärkeämpää.

Sopimuksessa työnantaja sitoutuu kolmeen asiaan. Irtisanomisia tai lomautuksia ei tehdä taloudellis-tuotannollisin perustein. Tämä koskee kaikkia eli sekä vakituista että määräaikaista henkilöstöä. Lisäksi työntekijöiden työhyvinvointia ja osaamista seurataan ja kehitetään ja myös johtamista kehitetään. Tänä vuonna johtamisen kehittämistyö ulotetaan kaikkialle kaupunkiin, sillä johtoryhmätyöskentelyn kattavampi kehittäminen käynnistyy.”

07 UUSI TYÖ TAI TYÖNTEKOPAIKKA Kimmo: ”Vaikka henkilöstöä ei irtisanota tai lomauteta, työtehtävä tai työntekopaikka voi muuttua. Uudelleenkoulutuskin on vaihtoehto, sillä virkoja avautuu eläkkeelle jäämisten ja muun vaihtuvuuden takia. Näissä tilanteissa henkilöstösopimuksen merkitys korostuu: meidän on puhallettava yhteen hiileen vastakkainasettelun sijaan. Jokainen voi valita asenteensa.”

08 SAIRAUSPOISSAOLOT ALAS? Teemu: ”Koska henkilöstösopimus on arvopaperin kaltainen sitoumus, se ei itsessään sisällä konkreettisia mittareita. Mutta jos johtamista ja työhyvinvointia kehitetään vahvasti, se alkaa näkyä arjessa: esimerkiksi sairauspoissaolot vähenevät ja meidän luottamusmiesten puhelimet soivat vähemmän.”

06 JOUSTAVUUTTA TARVITAAN Teemu: ”Tämä todellakin on yhteinen juttu, ei vain esimiehen ja työkaverien juttu. Joustavuutta töiden suhteen kuitenkin vaaditaan – pysyyhän henkilöstömäärä ennallaan, vaikka palveluiden kysyntä kasvaa. Luotan siihen, että tarvittavat muutokset menevät hyvin, onhan Espoolla niistä jo kokemusta. Aika harvoin ketään joudutaan määräämään, vaan ihmiset saavat valinnanvaraa. Tänä vuonna tulee iso muutos, kun valmistaudumme siirtämään uuteen Espoon sairaalaan toistasataa ihmistä.”

05 JOKAISEN VASTUULLA Kimmo: ”Tähän väliin on hyvä korostaa asioita, joihin koko henkilöstö henkilöstösopimuksella sitoutuu. Niitä on kolme: ensinnäkin työtä tehdään arvostavassa vuorovaikutuksessa suhteessa asiakkaaseen, kollegoihin ja omaan esimieheen. Jokainen kehittää omaa työtään ja osaamistaan tuottavammaksi ja sujuvammaksi sekä huolehtii koko työyhteisön hyvinvoinnista. Lisäksi jokainen meistä työskentelee TATUn tavoitteiden toteuttamiseksi.”

04 JOHTAMISEN KEHITTÄMISEEN PITÄÄ PANOSTAA Teemu: ”Neuvottelujen alussa irtisanomis- ja lomautusasia tuntui tärkeimmältä asialta, mutta ehkä sitäkin tärkeämpää on, miten työnantaja kehittää johtamista.

Suuri osa edustamistani työntekijöistä työskentelee sairaalamaailmassa, jossa johtaminen korostuu. Jos pääsemme arvostavaan vuorovaikutukseen, luomme hyvää johtamista.

Jo sillä, että pääsisimme eroon vakiintuneista sairaalamaailman konservatiivisista johtamistavoista, saisimme lisää työn iloa ja viihtymistä.”

SuPerin pääluottamusmies Teemu Hiilinen

15

virtaa tyohon

TEKSTI ANNA HAIKARAINEN KUVAT MARJO TYNKKYNEN JA ARI HEINONEN

Ruotsinkieliset sivistyspalvelut yhteen

UUDEN ÄÄRELLÄ Ainutlaatuinen kokonaisuus, joka edistää vuorovaikutusta, kestävää kehitystä ja arjen sujuvuutta Espoossa. Tätä kaikkea haluaa uusi SVEBI olla.

– Yhteistyö on nyt helpompaa, kun kollegoita tuntee paremmin, kertovat ruotsinkielistä perhepäivähoitoa johtava Carola Backman (vas.), kehittämispäällikkö Ida StoltHaglund, johtaja Barbro Högström ja sihteeri Christel Henriksson.

16 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2015

E

nsin ruotsinkielinen varhaiskasvatus, perusopetus ja lukio löivät hynttyyt yhteen. Vuonna 2014 kulttuuri ja nuorisotyö tulivat mukaan. Tämän vuoden alusta myös Arbis eli ruotsinkielinen työväenopisto kantoi kimpsunsa saman katon alle.

– Tämä on ainutlaatuista Suomessa, sillä missään muualla ei ole yhdistetty sivistyspalveluja kielen perusteella. Moniammatillinen yhdessä työskentely laajenee meillä entisestään, johtaja Barbro Högström iloitsee.

Uutta opittavaa ja pohdittavaa riittää. Kun ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa on tähän asti keskitytty noin 0–18-vuotiaisiin, niin nyt huomio laajeneekin kertaheitolla 0–110-vuotiaisiin.

– Tämä on mielenkiintoinen ja ihana haaste meille kaikille. Elinikäistä oppimista ajatellaan nyt paljon laajemmin. Yhdessä pystymme paremmin tukemaan nuorisoa sekä kehittämään yhteistyötä yli ikärajojen, Barbro puhisee innostuneena.

Tärkeää hänen mukaan on myös se, että yhdentyminen tuo lisäarvoa kaikille espoolaisille.

– Yhdessä saamme enemmän lihaksia kuin yksin toimiessa. Haluamme saada verkostomme toimimaan aidossa yhteistyössä suomenkielisten sivistyspalveluiden kanssa. Esimerkiksi ruotsinkieliset koululaiset käyvät nyt vaihdossa suomenkielisissä kouluissa ja päinvastoin.

lassa, jossa toimivat jo Vindängenin päiväkoti ja koulu. Opetusta on tarjolla siellä myös päiväsaikaan, ja sitä voidaan järjestää lapsille ja nuorille.

– Vindängeniin avattiin jo syksyllä Arbiksen palvelupiste. Tämän vuoden aikana se kehittyy ruotsinkieliseksi palvelupisteeksi.

Ruotsinkielinen palvelu halutaan tehdä nyt näkyväksi asukkaille, ja se on konkreettisesti löydettävissä omasta palvelupisteestään, Barbro ja kulttuuripalvelujen kehittämispäällikkö Ida Stolt-Haglund selvittävät.

Uusia uranäkymiä tarjolla Yhdentymisen myötä henkilöstön työnkuvia ja vastuunjakoa on muokattu uudessa organisaatiossa.

– Viime vuosi oli tässä suhteessa aika haasteellinen. Kukaan meistä ei ole tullut valmiiseen rakenteeseen, Barbro sanoo.

Työntekijöille yhdentyminen avaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi joillakin opettajistamme on pätevyys toimia lastentarhan- ja luokanopettajana. Yhtenäisissä peruskouluissa, joissa on päiväkoti, opettaja voisi tulevaisuudessa vaihtaa toimipaikkaansa vaikkapa oman elämäntilanteen mukaan, Barbro visioi.

Jokainen voi laittaa oman ideamyssyn raksuttamaan. Mitäpä jos koulun aineenopettaja

Lisäarvoa syntyy kaikille Yhdistyminen näkyy konkreettisesti niin hallinnossa kuin käytännön arjessa. Hallinnon väki työskentelee nyt Kamreerintie 3 B:ssä, jonne Arbiksen suunnittelevat opettajat muuttivat joulukuussa.

Ensi syksystä lähtien Arbis alkaa järjestää opetusta samassa kiinteistössä Tapio-

”Yhdessä saamme enemmän lihaksia kuin yksin toimiessa.

Verkostoituminen on tärkeää.”

Svenska bildningstjänster SVEBI • Tulosyksikkö Svenska Rum on nyt Svenska bildningstjänster (SVEBI).

• Vuoden 2014 alusta yhteen liittyivät päivähoito, koulutus, kulttuuri ja nuorisotyön hallinto ja kehittäminen.

• Tämän vuoden alusta mukaan tuli myös työväenopisto Arbis.

järjestäisi seuraavaksi kurssin työväenopistossa? Tai Arbis alkaa opettaa koululaisten vanhemmille, miten käyttää tablettia lapsen opiskelun tukena?

Pelko pois ja tuulta päin!

Muutos sujuu harvoin kuitenkaan täysin kivuttomasti, vaan siihen liittyy myös monenlaisia huolenaiheita ja pelkoja. Niin SVEBIssäkin.

– Vaikka oppilasmäärät kasvavat, niin silti monella on huolta työn loppumisesta. Pelkoa voi hälventää keskustelemalla ja kuuntelemalla. Tavoitteellinen strateginen johtaminen ja selkeät osatavoitteet ovat tässä erityisen tärkeitä. Niistä pitää keskustella yhdessä ja arvioida, miten on onnistuttu, Barbro pohtii.

– Kaikilta tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta ja valmiutta tehdä asioita toisin.

Samoin tarvitaan kiinnostusta ja arvostusta muiden työtä kohtaan, Ida huomioi.

Yhdessä tekemistä pitää lisätä sekä kielirajojen yli että tulosyksiköiden sisällä.

– Mitä paremmin esimerkiksi nuorisotyöntekijä ja koulunopettaja tuntevat toistensa työtä, sen paremmin he voivat toimia yhdessä lasten ja nuorten hyväksi, Barbro ja Ida tiivistävät. ●

17

”Mielettömästi mahdollisuuksia” > MILLAISIA MIETTEITÄ henkilöstöllä on yhden

– Eiköhän tästä ihan hyvä tule. Ainahan muutosvaiheet ovat välillä haastavia,arvioi Tuulikujalle muuttanut Arbiksen osastosihteeri Anette Ohlström.

katon alle siirtymisestä? Kävimme kyselemässä Tapiolan Tuulikuja 6:ssa työskentelevien ajatuksia. Tiloissa toimii päiväkoti, koulu, kulttuuripalvelut ja nyt myös Arbiksen palvelupiste Folkhälsanin palvelutalon yhteydessä.

– Toivottavasti yhdentyminen aktivoi yhteistyötä. Olemme tosin toimineet täällä jo aiemminkin paljon yhdessä, Vindängenin koulun apulaisrehtori ja luokanopettaja Pamela Böhme kertoo.

Arbiksen osastosihteeri Anette Ohlström muutti Folkhälsanin toimitilaan Tapiolaan lokakuussa.

– Täällä liikkuu enemmän ihmisiä kuin aiemmassa toimipaikassamme Mäkkylässä, mikä on hyvä asia. Etenkin kulttuuripuolen ihmisten kanssa olen nyt ollut päivittäin tekemisissä, hän kertoo.

– Jatkossa Arbis alkaa käyttää aktiivisemmin luokkahuoneita ja muita tilojamme. Arbiksen kautta meille voi tulla uusia kursseja ja osaamista, Pamela huomioi.

Kerhot edesauttavat joustavan koulupäivän järjestämistä. Nyt on myös helpompi rakentaa yhtenäisiä kokonaisuuksia jonkin teeman ympärille.

– Järjestämme täällä erilaisia tapahtumia joka toinen viikko. Yhteistyö varmasti tiivistyy entisestään kaikkiin suuntiin koko Espoon alueella, arvioi kulttuurituottaja Eva Monthèn.

Vindängenin päiväkoti ei jää muiden jalkoihin.

– Mahdollisuuksia yhteistyöhön on tosi paljon. Täältä ei tarvitse lähteä muualle esimerkik-

si teatteriin tai konsertteihin, lastentarhanopettaja Saana Johansson iloitsee.

– Käymme lasten kanssa kerran kuussa kirjastossa, ja kirjastonhoitaja lukee satuja ja kerää teemaan liittyviä kirjoja mukaan otettaviksi, lastentarhanopettaja Susanne Sandvik lisää.

Eikä siinä vielä kaikki. Esimerkiksi musiikkiopisto järjestää Vindängenin tiloissa opetusta päiväkodin lapsille.

Yhteisö tiivistyy yli sukupolvien Yhteistyö ja -toiminta Tuulikujan Folkhälsanin senioriasukkaiden kanssa laajentaa perspektiiviä yli ikäpolvien ja tuo piristystä niin lapsille kuin senioreillekin. Kerran vuodessa järjestettävä Svenska dagen on koko taloa yhdistävä tapahtuma. Seniorit ovat olleet mukana Vindängenin koulussa myös tunneilla auttavina käsinä.

– Oppilaat ovat muun muassa pitäneet lukuhetkiä tai tehneet esitelmiä sota-ajoista yhdessä senioreiden kanssa. Kutsumme seniorit kaikkiin juhliimme mukaan, Pamela kertoo.

– Päiväkotilasten kanssa käymme kerran kuussa laulamassa senioreille, Susanne lisää.

Entä mitä toiveita Tuulikujalta halutaan visertää muulle henkilöstölle Espoossa?

– Meillä kaikilla on annettavaa toisillemme, Saana pohtii.

Pamela korostaa viestinnän merkitystä arjessa.

– On tärkeää, että tieto esimerkiksi tapahtumista siirtyy kaikille. Muistakaa hyödyntää tätä ainutlaatuista mahdollisuutta, kun kaikki on nyt käden ulottuvilla!

Varmat faktat • 8 prosenttia espoolaisista eli noin 20 000 asukasta on ruotsinkielisiä.

• Selvästi useampi espoolainen valitsee ruotsinkielen. Vuonna 2014 noin 10 prosenttia ekaluokkalaisista aloitti opinnot ruotsinkielisessä koulussa.

• Ruotsinkielisessä päivähoidossa on noin 1 300 lasta. Kunnallisia päiväkoteja on 22, ryhmäpäivähoitopaikkoja 4 ja yksityisiä päiväkoteja 7.

• 3 100 lasta ja nuorta opiskelee 12 ruotsinkielisessä koulussa.

• 550 nuorta opiskelee Matinkylän lukiossa.

• Yhteensä työntekijöitä on noin 750.

18 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

– Odotamme innolla ja avoimin mielin, mitä tuleman pitää, sanovat kulttuurituottaja Eva Monthèn (vas.), kehittämispäällikkö Ida Stolt-Haglund, lastentarhanopettaja Saana Johansson, apulaisrehtori Pamela Böhme ja lastentarhanopettaja Susanne Sandvik.

HELMIKUU 2015

mun maanantai

TEKSTI HANNELE KARLSSON KUVAT ANN-MARIE NYSTEDT

YLHÄÄLLÄ Yhdessä asiakkaiden Tauno Rantalan ja Raija Ahvenainen-Rantalan kanssa.

VASEMMALLA Muistineuvojat auttavat asiakkaitaan löytämään itselleen toimivat tukipalvelut.

Tukija, kuuntelija ja rinnalla kulkija Maanantai 12.1. klo 08.00 Tiimipalaveri. klo 10.00 heteistyötahojen pu Asiakkaiden ja yh ista. a ja heille soittam luihin vastaamist klo 11.30 Lounas. klo 12.00 aa kriisiytyneestä Omaishoitaja soitt tyksen tekeminen tilanteesta. Selvi inikka- ja päivätoim lyhytaikaishoivapa iseksi. talähetteiden saam klo 13.00 asiakkaan luo.

Kotikäynti uuden klo 15.00 jaaminen ja siitä Asiakaskäynnin kir piteiden käynnistä seuraavien toimen isi yhteydenotto to minen, esimerkik minta-terapeuttiin. klo 16.00 Kotia kohti.

Hannele Karlsson toimii muistineuvojana Espoonlahden alueella. Muistineuvojan työtä hän on tehnyt vuodesta 2007 lähtien.

E

spoossa on 11 muistineuvojaa, jotka toimivat muistisairaiden ja heidän omaistensa sekä läheistensä tukena.

Tehtävämme on turvata muistisairaan kotona asumista ja tukea heidän omaisiaan. On tärkeää, että pidämme huolta omaishoitajien jaksamisesta.

Minulla on noin sata asiakasta, jotka voivat ottaa yhteyttä milloin vain. Asiat voivat olla arkaluontoisia, ja niiden käsittelemiseen vaaditaan luottamusta, joten pysyvä yhteyshenkilö on tärkeä.

Työ on itsenäistä ja monipuolista. Päivän suunnitelmat voivat muuttua äkisti, jos asiakkaan omainen ilmoittaa kriisiytyneestä tilanteesta.

Hyvä tiimi ja hyvä esimies ovat suuri voimavara. Meillä on joka maanantai tiimipalaveri, jossa käymme läpi ajankohtaisia asioita ja jaamme kokemuksia. Näin pystymme myös sparraamaan toinen toisiamme.

Työn suola on asiakkaiden suuri kiitollisuus siitä, että joku auttaa ja kuuntelee. Pienenkin asian järjestyminen on asiakkaalle suuri asia. ●

Hannele tekee yleensä 1–2 asiakaskäyntiä päivässä.

19

pitkin ja poikin SÄÄSTETYT EUROT

470 000 € > PALVELULIIKETOIMEN työturval-

i Oletko jo tutustunut Yammeriin?

Yli 800 kaupungin työntekijää on jo mukana, tule sinäkin!

Espoon kaupungin Yammeriin voi liittyä jokainen, jolla on käytössään espoo.fi-sähköpostiosoite.

Yammeriin pääset kätevästi Essistä: Työkalut > Yammer

OMA SOMEKANAVA

Yammerissa tavataan! > ORGANISAATIOIDEN KÄYTTÖÖN tarkoitettu Yammer on

mainio väline kiinnostavien ajatusten, ideoiden ja linkkien jakamiseen. Parasta antia ovat ryhmät, joita voi perustaa minkä tahansa teeman ympärille: työyhteisön omaksi keskustelufoorumiksi, kehittämistyön ideointialustaksi tai vaikkapa jonkun projektin kuulumisten vaihtokanavaksi. Ryhmät voivat tarpeen mukaan olla avoimia tai suljettuja. Oman tiimin sisäiset asiat vaativat ehkä suljettua ryhmää; kehittämistyössä taas avoimuus voi tuoda mukaan uusia ajatuksia ja ideoita, joita itse et olisi tullut ajatelleeksikaan.

Muiden sosiaalisten medioiden tapaan Yammer on paikka, jossa voi kysyä ja kommentoida mitä tahansa työhön liittyvää asiaa. Yammerissa ylitetään organisaatiorajoja ja kuullaan, mitä on meneillään. Työtiloja Yammer ei korvaa, sillä se ei ole dokumenttien tallennuspaikka, mutta keskustelun käymiseen ja ideoiden jakamiseen se on ykkösvaihtoehto.

20 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2015

lisuuskulttuurissa on alkanut positiivinen muutos, joka näkyy merkittävänä työtapaturmien laskuna. Puolen vuoden aikana työtapaturmat ovat laskeneet lähes kolmanneksella (140->89 kpl) ja työmatkatapaturmat alle puoleen (28->11 kpl), mikä on tuonut säästöä noin 470 000 euroa.

Palveluliiketoimen johto, linjaorganisaatio ja henkilöstö ovat sitoutuneet työtapaturmien ehkäisyyn ottamalla uudet toimintamallit käyttöön: • Riskienarvioinnit ajan tasalle.

• Perehdytysohjelmat ajan tasalle ja perustuen riskienarvionteihin.

• Työtapaturmat ja turvallisuushavainnot käsitellään ja selvitetään työpaikalla ja raportoidaan linjaorganisaatiossa.

• Suojaimia käytetään ja työturvallisuusohjeita noudatetaan. Turvallisuuskävelyt toteutetaan säännöllisesti työpaikoilla.

Kohti nolla tapaturmaa -projektin tavoitteena on laskea Palveluliiketoimen työ- ja työmatkatapaturmat mahdollisimman alhaiselle tasolle.

5 TOIMINTA

KIITÄ TYÖKAVERIA! KUKA ON MIELESTÄSI KIITOKSEN ARVOINEN TYÖKAVERISI?

Ota meihin yhteyttä s-postilla: wieteri@espoo.fi

Kouluterveydenhoitaja Anne RantanenIskalachi Kuitinmäen koulusta haluaa kiittää kaikkia koulun opettajia, jotka Annen sanoin ”asennoituvat positiivisesti ja joiden kanssa yhteistyö sujuu”. Mutta erityisesti yhtä opettajaa Anne haluaa kiittää. Hän on terveystiedon opettaja Lauri Kopisto. ”Kiitos Lauri, että olet aidosti kiinnostunut nuorten ja oppilaiden hyvinvoinnista. Olet myös erittäin kohtelias kaikille työkavereille. Koska olet yhteistyökykyinen ja joustava, kanssasi on ilo työskennellä.

Laurin kanssa olemme suunnitelleet terveystiedon tunteja, ja tänä vuonna ajattelimme ottaa 9-luokkalaisille aiheeksi mielen hyvinvoinnin. Mielen hyvinvointiin liittyvät murheet ovat tämän päivän nuorten kasvava ongelma, kuten alavireisyys, syömishäiriöt, koulu-uupumus ja koulukiusaaminen sosiaalisessa mediassa.”

– Lauri on aidosti kiinnostunut oppilaiden hyvinvoinnista, kiittää Anne Rantanen-Iskalachi.

1

kysymystä tilaaja-tuottaja -mallista

Mitä selvitetään?

Selvitys koskee alkuvaiheessa kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tilaajaja tuottajatoimintoja. Asiaa valmistelee kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän johtama päätyöryhmä, jonka työtä tukemaan ja yksityiskohtaisempaa tietoa hankkimaan on perustettu liiketoimintajohtaja Mauri Suuperkon vetämä substanssiryhmä.

2 3

Miten henkilöstö on edustettuna?

Päätyöryhmässä henkilöstöä edustavat Juha Lindqvist ja Kai Liistokki ja substanssiryhmässä Reino Leimola ja Toni Korjus.

Missä asiasta päätetään?

Päätyöryhmän väliraportti käsiteltiin 9.2. pidetyssä kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulussa. Tavoitteena on, että lopullinen

esitys tulee kevään aikana valtuuston päätettäväksi.

4

Mitä tavoitellaan?

Valmistelulla haetaan TATU-ohjelman mukaisia kustannussäästöjä ja selkeämpää johtamisjärjestelmää. Haluamme yhdessä henkilöstön kanssa suunnitella hyvällä tavalla sen, miten Espoo parantaa tuottavuutta ja siten vastaa kuntatalouden haasteisiin.

Tavoitteena on, että kaupunki keskittyy valtuuston määrittämiin tehtäviin toimivia markkinoita hyödyntäen.

Kilpailutus- ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen.

5

Mitä vaihtoehtoja tutkitaan?

Palvelujen ja toimintojen järjestämistapaa ja sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. Mahdollisia organisointitapoja oman tuotannon (virastomalli) ohella ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus.

21

pomotentti

TEKSTI ILPO SALONEN KUVA ARI HEINONEN

1 Mitä uutta sote-uudistus toisi Espooseen?

Tärkein asia on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluja niin, että kaupunkilainen saisi kaiken tarvitsemansa palvelun yhden pysähdyksen taktiikalla. Nykyään hoidon järjestelyjä ei aina tehdä potilaan vaan järjestelmän ehdoilla. Jos potilas saa esimerkiksi terveyskeskuksesta lähetteen erikoislääkärille, hänet hoidettaisiin saman tien eikä varailtaisi aikoja pitkien aikojen päähän.

niin hyvin kuin osaamme. Jos ja kun sote jossain muodossa tulee, hyvä laatu on varmasti silloinkin ”muodissa”.

Alan työpaikat eivät ole uhattuina – meillä on nytkin osaavista henkilöistä pikemmin pulaa kuin ylitarjontaa. Sen sijaan tukipalveluja, kuten palkanlaskentaa, tietopalveluja, ruokapalveluja ja kiinteistönhuoltoa joudutaan järjestämään uudelleen, kun sote muuttaa kuntien asemaa palvelujen tuottajana. Kaikkien näidenkin alojen tekijöitä joka tapauksessa tarvitaan edelleen.

2 Miksi tämä ei toteudu jo nyt?

Hallinnossa ja eri ammattialoilla on omat vakiintuneet käytäntönsä ja toimintakulttuurinsa, jotka uudistuvat hitaasti. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että potilaan hyvä hoito on pääasia. Siihen suuntaan meidän on mentävä joka tapauksessa, oli sotea tai ei.

3 Mitä sote-uudistus merkitsee henkilöstölle?

Yksi asia ei ainakaan muutu: meidän on joka päivä tehtävä työmme

4 Tuoko sote Espoolle rahallisia säästöjä?

Maan hallituksen tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Espoo tässä pikemminkin häviää. Meidän pitäisi antaa yhteiseen pottiin joka vuosi 33 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, jotta edes nykyiset palvelut säilyvät.

5 Miksi näin?

Kyseessä on niin sanottu kapitaa-

Perusturvajohtaja Juha Metso:

Sotessa vielä iso vääntö Sosiaali- ja terveysalan iso rakenneuudistus tähtää siihen, että asiakas tai potilas saisi hoidon ja palvelun nopeasti ja kätevästi.

Mutta toimisiko Espoossa sama malli kuin Lapissa?

22 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2015

tiomaksu, jolla tasataan alueen kuntien kuluja. Tämä on minusta sanalla sanoen pöyristyttävää.

Espoo rahoittaa muita kuntia merkittävästi jo nyt. Toistaiseksi on epäselvää, toteutuuko juuri tämä suunnitelma, mutta toivottavasti ei.

6 Kuinka asia sitten pitäisi hoitaa?

Näin valtava rakennemuutos tulisi tehdä vaiheittain, kuten aikoinaan peruskoulu-uudistus tai kansanterveyslain uudistus. Lähdetään liikkeelle alueilta, joiden sosiaali- ja terveyspalveluissa on liian pienet voimavarat ja edetään valtakunnallisesti askel kerrallaan. Samat ratkaisut eivät välttämättä toimi Lapissa ja Espoossa. Mieluummin evoluutio kuin revoluutio.

7 Miten sotesta tuli tällainen sotku?

Lähtökohta oli varmasti hyvä: haettiin parempia ja yhtenäisempiä sosiaali- ja terveys-

”Näin valtava rakennemuutos tulisi tehdä vaiheittain.” palveluja kaikille kansalaisille sekä sujuvaa yhteistyötä terveyskeskuksen, sairaalan ja sosiaaliviraston välille. Sitten siihen alkoi sotkeutua valtapoliittisia ja muita eturistiriitoja, ja pääasia unohtui.

Toivon, että kiistelyn ja raskaiden hallintohimmelien rakentelun sijasta pääasiana olisi tästä eteenpäin asiakkaan ja potilaan etu.

tikusta asiaa

haaste

Mistä luottamus syntyy?

Uusia näkökulmia työntekoon

ALUN PERIN MINUN piti kirjoittaa avoimuudesta. Siitä, miten

henkilöstö kokee ja on kokenut avoimuuden erilaisissa muutoksissa ja kehittämisprojekteissa. Ja siitä, kokevatko espoolaiset kaupungin avoimena ja rehellisenä. Avoimuus, sen tarve tai puute on ollut myös esillä eri foorumeilla syksyn ja kevään aikana.

Mutta avoimuudesta ei voi kirjoittaa nimimerkin suojassa.

Mitä avoimuutta se olisi, että suojautuu nimimerkin taakse?

Ja tätä palstaa kirjoitetaan nimimerkillä. Jos taas kirjoittaisin omalla nimelläni ja pohtisin avoimuutta, sen olemassaoloa tai puutetta, menettäisinkö luottamukseni, epäiltäisiinkö moraaliani tai aikeitani?

Espoo-tarinassa todetaan, että vastuullinen edelläkävijyys merkitsee muun muassa avoimuutta ja nykyisen kyseenlaistamista sekä rohkeutta tehdä asioita eri tavalla. Enkö uskalla kyseenalaistaa tai enkö ole tarpeeksi rohkea tekemään asioita toisin? Tai ehkä tämä on vain tervettä itsesuojeluvaistoa.

Luottamus on suuri sana ja sisältää paljon tunnetta. Mikä sitten kasvattaa luottamusta puolin ja toisin? Organisaation luottamusta tutkittaessa on todettu luottamuksen kasvavan, kun rakenteet ovat toimivia, toimintatavat oikeudenmukaisia ja säännöt yhteisiä. Ja nämä ovat kaikkien tiedossa ja kaikille samat.

Esimies-alaissuhteessa luottamus on perusedellytys suhteen toimivuudelle. Se rakentuu hyvin pitkälle vuorovaikutuksen varaan ja on tärkeää työhyvinvoinnin ja tehokkuuden kannalta. Ja jos luottamus menetetään, keskustelu ja avoin vuorovaikutus korjaavat menetystä.

” Mitäpä jos...”

Testaai itses

MAIJA MIETTIVÄINEN kuva Shutterstock

PAKINOI AVOIMUUDESTA JA LUOTTAMUKSESTA SEKÄ SIITÄ, MITEN NÄMÄ KASVAVAT.

...uudistuisit vähän?

NÄIN ALKUVUODESTA lehdet

ovat tulvillaan uusiin elämäntapoihin ja lupauksiin liittyviä juttuja. Vuoden vaihtuessa on ryhdistäytymisen paikka. Silloin pysähdytään miettimään omia arvoja ja tavoitteita ja suuri osa meistä lupaa kehittyä vuoden aikana jossain asiassa. Yksi haluaa panostaa parempiin yöuniin, toinen terveellisempään ruokaan, kolmas lisää painoja kuntosalilla.

Etenkin naistenlehtien suosituimpia juttutyyppejä ovat erilaiset muodonmuutokset. Niissä vähän rähjääntyneen ja heitteille jätetyn ulkoasun alta kuoriutuu pienellä kohennuksella mitä

1) Pidän enemmän ihmisistä, jotka... a) hymyilevät b) ovat totisia.

2) Viihdyn työpaikassa, jossa… a) tunnen työkaverini b) saamme olla täysin rauhassa.

3) Pidän siitä, että lomani jälkeen… a) minulta kysytään, oliko mukava loma b) kukaan ei edes huomannut minun olleen poissa.

upeimpia kaunottaria. Sanoma on tietysti se, että kun vähän jaksaa nähdä vaivaa, voi jokainen meistä olla oman elämänsä tähti. Joskus pelkkä päätös olla uusi ihminen vetää isoakin muutosta perässään.

Mitä jos tekisimme pieniä elämäntapamuutoksia myös työpaikalla? Mitä jos jokainen meistä tekisi pienen päätöksen arjessaan? Olisiko meillä vuoden päättyessä kaikilla edes hippusen parempi olo?

Työyhteisössä iloa ja myös tehokkaampaa työtä tuottaisivat varmasti eniten päätökset, jotka tekevät meitä tutuiksi ja helpottavat yhteistyötä.

Jos valitsit vähintään yhden kerran vaihtoehdon a, olet valmis tarttumaan toimeen! Voit luvata vaikkapa tervehtiä kaikkia hississä tapaamiasi ihmisiä tai istua kahvipöydässä päivittäin eri ihmisen viereen. Voit kysyä joka päivä yhdeltä työkaveriltasi, miten hän voi.

Lupauksia riittää. Valitse omasi!

23

kestava kehitys Käytöstä poistettuja toimistotarvikkeita, pahveja ja papereita on osattu ohjata muun muassa päiväkotien ja koulujen askartelutarvikkeiksi.

Kasvata kierrätystä kaupungin sisällä!

– ESSIN KIERRÄTYSPALSTAA KANNATTAISI ILMAN MUUTA KÄYTTÄÄ ENEMMÄN, KANNUSTAA ANITTA MYLLYNEN ESPOON KIINTEISTÖPALVELUISTA.

Yksiköiden välisestä kierrättämisestä on jo hyviä kokemuksia varsinkin niissä kohteissa, joissa toimii useita toimialoja saman katon alla. Mutta edelleenkin jätteen määrää pitää vähentää.

– Kehottaisin aina miettimään, kuuluuko tavara oikeasti jätteeksi roskalavalle, vai voisiko sitä vielä jossain hyödyntää. Ja jos se on jätettä, se tulee lajitella mahdollisuuksien mukaan uusiokäyttöä varten, Anitta sanoo.

Energiajätteen keräys loppuu siirtymäajan jälkeen maaliskuussa 2016 Espoon kaupungin kiinteistöissä.

Muu jätteen lajittelu jatkuu ennallaan, ja sitä on tärkeää noudattaa. Nykyisestä energiajätteestä osa saat-

Mitä mieltä?

MIKÄ OLI TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? ENTÄ MISTÄ HALUAISIT LUKEA LISÄÄ?

Kehu tai hauku, kunhan kerrot mielipiteesi meille.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi leffalippua.

Ota yhteyttä meihin Essissä tai s-postilla: wieteri@espoo.fi. Vastausaika päättyy 30.4.

24 ESPOON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

HELMIKUU 2015

taa soveltua paperin- tai pahvinkeräykseen (puhdas pahvi tai paperi) tai muuhun lajitteluun. Sekajätteeseen lajitellaan se jäte, mikä ei mihinkään muualle sovi.

Jätteen lajittelusta on saatu hyviä tuloksia pääkaupunkiseudun peruskouluissa tehdyssä tutkimuksessa.

Koulujen jäteastioihin kertyi vuonna 2013 jätettä 31 kiloa henkeä kohden, mikä on viisi kiloa vähemmän kuin vuonna 2011. Koulut kierrättivät jätteistään 55 prosenttia vuonna 2013, kun vielä kymmenen vuotta sitten vastaava luku oli 31 prosenttia.

Essin kierrätyspalsta: Essi >Palvelut >Hankinnat >Hankinnat ja kierrätys >Yksiköt kierrättävät

Aurinkoa! ottaa imitus toiv Wieterin to iloista kevättä ja aurinkoista le! ille lukijoil mieltä kaik