Metsänhenki 3-2012

UPM:N LEHTI METSÄNOMISTAJILLE 3/2012

henki

isältä pojalle Taisto Pölkki kasvattaa metsää pojilleen

Esittelyssä:

kannonnoston seurantakoe

Muista metsätien

RAKENTAMINEN ja Kunnossapito

FSC-sertifiointi

tarjolla myös yksityismetsiin

20

Metsätiet kannattaa pitää kunnossa

Metsätien kestoon vaikuttaa tien käyttömäärän lisäksi tien huoltaminen, UPM:n metsäoperaatioasiantuntija Reijo Antikainen ja metsäasiantuntija Hannu Kinnunen kertovat.

Muutoksen kautta parempaa palvelua UPM Metsä on kesän aikana organisoitunut uudelleen. Tavoitteenamme on olla lähellä ja tiiviissä kontaktissa sekä puuta jalostavia tuotantoyksiköitämme että myös metsänomistaja-asiakkaitamme. Molemmissa tapauksissa on kyse halusta ymmärtää asiakkaiden tarpeita ja palvella parhaalla mahdollisella tavalla – riippumatta siitä, kummassa päässä puun hankinta- tai jalostusketjua asiakkaamme on.

Elokuun alussa toimintansa aloittaneet integraattialueemme ovat keskeinen elementti entistä toimivamman ja hankintaketjun molempia asiakaspäitä palvelevaa verkostoa. Organisaatiomme entistäkin vahvempi side tehdasasiakkaisiin ja keskeisten maakuntien metsänomistajiin on varmasti tervetullut piristysruiske palveluidemme edelleen kehittämiseksi.

Organisaatiomme sisäisiä vastuita on selkeytetty; metsänomistajalla on nyt yksi kontaktihenkilö, metsäasiakasvastaava, joka toimii linkkinä kaikissa metsänomistajaa koskevissa asioissa – oli sitten kyse puukaupasta tai metsäpalveluista tai mistä tahansa metsänomistajan ja UPM Metsän välisestä asioinnista.

Metsäasiakasvastaavan taustalla toimii kokonainen joukko asiantuntijoita ja osaajia.

Korjuu- ja logistiikka huolehtii puukauppojen korjuun ohjelmoinnista ja toteutuksesta ammattitaitoisten korjuuyrittäjien palveluita hyödyntäen. Metsäliiketoiminnan metsäasiantuntijat vastaavat yhdessä UPM Silvestan operaattoreiden ja metsänhoitotöihin erikoistuneiden

2

3.2012

resurssien avulla sovittujen metsänhoitotöiden ja muiden metsäpalveluiden toteuttamisesta. Kanssamme tiiviimpään kumppanuuteen sitoutuville metsänomistaja-asiakkaillemme UPM Metsällä on valmiudet tuottaa palveluita myös vaativaa erityisosaamista edellyttävillä alueilla, kuten omaisuuden hallinta- sekä laki- ja kiinteistöpalvelut.

Puunhankintaa ja metsäliiketoimintaa johdetaan jatkossakin eri yksikköinä, millä halutaan varmistaa se, että molempia kehitetään aktiivisesti tavoitteena tehokkuus ja palveluiden jatkuva parantaminen. Meitä voi joka tapauksessa kutsua tutulla yhteisnimikkeellä UPM Metsä, sillä metsänomistajiin päin haluamme profiloitua yhtenä ja yhtenäisenä toimijana ja palveluiden tuottajana.

Metsänomistajien tavoittaminen on meille positiivinen haaste, jonka eteen haluamme tehdä kovasti töitä. Tavoitteenamme on kehittää ja avata uusia kanavia, jotta nekin metsänomistajat, joita ehkä emme ole nykykeinoin onnistuneet tavoittamaan, saataisiin kontaktoitua ja aktivoitua löytämään ja tiedostamaan oman metsäomaisuutensa tarjoamat mahdollisuudet.

Venäjän WTO-jäsenyys on mahdollisuus eikä uhka. Pitkään julkisuudessa käyty spekulointi Venäjän WTO-jäsenyydestä voidaan vihdoin lopettaa . Pyöreän puun alentuneet vientitullit astuivat voimaan elokuun lopussa, ja odotus on siis ohi. Vaikka kotimainen raaka-aine on aina etusijalla Suomen tehtaidemme puuhuollossa, Venäjän vientitullien alentuminen tarjoaa lisää puuhuoltovarmuutta eritoten Itä-Suomen tehtaillemme, kun etenkin venäläisen koivukuitupuun tarjonta lähtee piristymään. Tämä ei ole keneltäkään pois, vaan varmistaa osaltaan paremmat liiketoiminnalliset edellytykset nykyiselle kapasiteetillemme.

Ei myöskään pidä unohtaa, että puu- ja paperituotteiden tuontitullit Venäjän markkinoille alenevat vaiheittain. Suomalaisella metsäteollisuudella on tässä suhteessa erinomaiset mahdollisuudet saada lisää jalansijaa Venäjän markkinoilla tilanteessa, jossa markkinanäkymät ovat yleisesti ottaen haasteelliset. Näen, että Venäjän WTO-jäsenyys on myös metsänomistajien etu, kun asiaa katsotaan kokonaisuutena.

24 Genom förändring mot bättre betjäning UPM Skog har under sommaren genomgått en omorganisering. Vårt mål är att ha en nära kontakt både med våra virkesförädlande produktionsanläggningar och med våra skogsägarkunder. I bägge fallen är det frågan om en vilja att förstå kundens behov och betjäna på bästa möjliga sätt – oberoende av i vilken del av virkesanskaffningen eller förädlingskedjan kunden finns.

Våra integratregioner, vilka började med sin verksamhet från första augusti, är centrala element för ännu bättre fabriks- och skogägarkundkontaktnät inom virkesanskaffningen. En ännu starkare bindning än förut till fabrikskunderna och skogsägarna ute i bygderna kommer säkert också att fungera som vitamininjektion för att utveckla våra tjänster ytterligare.

Organisationens interna ansvarspersoner har förtydligats; skogsägaren har nu en kontaktperson, en skogskundansvarig, som verkar som vår länk inom virkeshandel, skogstjänster eller vilka andra ärenden som helst som berör skogsägarkunden och UPM Skog.

Ett nätverk av sakkunniga experter står bakom den skogskundsansvarige. Drivning och transporter sköts som förut av våra experter

tillsammans med yrkeskunniga företagare.

Skogsaffärsverksamhetens experter ansvarar för verkställigheten av överenskomna skogsvårdstjänster tillsammans med UPM Silvestas operatörer och specialistresurser med inriktning inom skogsvård. UPM Skog har också beredskap att betjäna när det gäller krävande egendomsförvaltning, juridiska- och fastighetstjänster. Både virkesanskaffningen och skogsaffärsverksamheten leds fortsättningsvis som olika enheter, för att säkerställa att de bägge utvecklas aktivt för effektivitet och förbättring av tjänsterna. Namnet UPM Skog kommer också i fortsättningen att vara vår profil som en aktör och producent av tjänster. Vi hoppas också i fortsättningen via gamla och nya kanaler kunna betjäna våra nuvarande och nya skogsägarkunder till full belåtenhet.

Angående spekulationerna i offentligheten om Rysslands WTO-medlemskap kan de nu äntligen upphöra. De nedsatta exporttullarna för rundvirke togs i bruk i slutet av augusti, vilket är positivt. Det inhemska virket kommer ändå alltid att ha störst betydelse för virkesanskaffningen till våra inhemska fabriker.

Som jag ser det är Rysslands WTO-medlemskap en möjlighet och inte ett hot.

Pekka rajala puunhankinnan Johtaja, upm metsä virkeanskaffningsdirektör, upm skog

14 3.2012

4

UUTISET

9

YTIMESSÄ Miksi metsänhoito kannattaa?

10 METSÄNOMISTAJA Soinilainen Heikki Pölkki kasvattaa sukunsa metsiä pojilleen Mikolle ja Johannekselle.

15 VIERASKYNÄ Metsänomistaja Heikki Lehmonen teki ekoteon ja rikastutti luontoa järjestämällä säästöpuuryhmän polttamisen.

16 UPM:N TARJOAMA FSC-ryhmäsertifiointi nyt myös yksityismetsiin.

18 METSÄLUONTO & YMPÄRISTÖ Vierailemme metsänomistaja Sari Ekosen METSO-ohjelman mukaisessa suojelukohteessa.

19 KATSE LUONTOON Pakurikääpä on ollut tunnettu lääkeaine jo tuhansia vuosia.

20 MAASTOSSA Perusparanna, kun metsätien pinta on urittunut ja tie on menettänyt kantavuutensa.

23 METSÄVINKKI Vanha sählymaila on hyvä työkalu heinäykseen.

24 ENERGIAPUUN KORJUU Esittelyssä Metlan ja UPM:n mittava kantojen noston seurantakoe ja Saana Kataja-ahon ekologian väitöskirjatutkimus kantojen noston vaikutuksista.

28 METSÄSTÄ LOPPUTUOTTEIKSI Suomalaisten metsänomistajien puu jalostuu moneksi.

30 INNOVAATIO Koneellisen puunistutuksen tuottavuus kasvaa uudella istutuskoneella.

31 KALVILA 32 VUOSIRENKAAT Oulujärven ja Siikajoen yhdistävä uittokanava oli aikansa erikoisuus.

33 AJASSA Tulossa on kylmä talvi, säämies Matti Paasonen ennustaa.

3.2012

3

UPM Metsämaailmasta löydät tuoreimmat uutiset ja tapahtumat sekä tiedot puumarkkinanäkymistä ja UPM:n monipuolisista metsäpalveluista.  www.metsämaailma.fi

Janne Seilo

Pohjanmaan integraattialue

Keski-Suomen integraattialue Matti Toivakainen

Tuomas Hallenberg Timmo Blauberg

Länsi-Suomen integraattialue

Itä-Suomen integraattialue

Esa Korhonen

Tero Nieminen

puunhankinta

Sauli Brander Panu Kärkkäinen

järjestyy neljään alueeseen

U

PM uudelleenorganisoi puunhankintaansa ja metsäpalveluitaan.

UPM:n puunhankinta organisoituu neljään integraattialueeseen, jotka toimivat kiinteässä yhteistyössä UPM:n kyseisillä alueilla sijaitsevien tehdasintegraattien kanssa. ­– Muutoksen tavoitteena on lisäksi metsänomistaja-asiakkaiden entistäkin parempi palvelu, toiminnan tehostaminen ja sisäisen yhteistyön selkeyttäminen, Pohjois-Euroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala sanoo.

Länsi-Suomen integraattialueen aluejohtajaksi on nimitetty Tero Nieminen,

4

3.2012

Muutoksen tavoitteena on entistäkin parempi palvelu.

Itä-Suomen aluejohtajaksi Esa Korhonen, Pohjanmaan aluejohtajaksi Janne Seilo ja Keski-Suomen aluejohtajaksi Matti Toivakainen.

Pohjois-Euroopan puunhankinnan keskitetystä hankinnan suunnittelusta ja operaatioiden ohjauksesta vastaavaksi johtajaksi on nimitetty Tuomas Hallenberg ja Venäjän ja Baltian alueesta vastaavaksi johtajaksi Timmo Blauberg.

Sauli Brander on nimitetty metsäliiketoiminnan johtajaksi ja Panu Kärkkäinen metsäpalvelujohtajaksi.

Puunostajat ovat nyt metsäasiakasvastaavia Metsänomistajien ensisijaisia yhteyshenkilöitä ovat UPM Metsän metsäasiakasvastavaavat, aiemmalta titteliltään puunostajat.

Heidän työparinsa, joiden aiempi titteli oli metsäsuunnittelija, ovat jatkossa metsäasiantuntijoita. UPM:n metsäasiakasvastaavien yhteystiedot paikkakunnittain ja henkilöittäin löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai puhelimitse numerosta 0204 16 121

 www.metsämaailma.fi Bonvesta.fi-sivuilta löytyvät tiedot myytävistä UPM:n metsätiloista ja rantatonteista. Sivuilta voit tilata myös uusista kohteista kertovat metsänvartija- ja rantavahti-uutiskirjeet.

integraattialueiden vastuuhenkilöt Länsi-Suomen integraattialue Integraattialueen johtaja Tero Nieminen Metsäasiakaspäällikkö Samuli Hujo, Hämeenlinna Metsäasiakaspäällikkö Jouni Kohonen, Tampere Metsäasiakaspäällikkö Jaakko Iso-Markku, Rauma Puumarkkina-asiantuntija Jarkko Leppimäki Operaatiopäällikkö Timo Leppälä Metsäpalvelupäällikkö Jari Sulkava Itä-Suomen integraattialue Integraattialueen johtaja Esa Korhonen Metsäasiakaspäällikkö Kari Väisänen, Lappeenranta Metsäasiakaspäällikkö Ahti Luukkonen, Mikkeli Metsäasiakaspäällikkö Kimmo Laukkanen, Joensuu Puumarkkina-asiantuntija Tomi Närhi Operaatiopäällikkö Toni Mörsky Metsäpalvelupäällikkö Merja Nieminen

NYT ON AIKA ... miettiä oman metsän hakkuu- ja hoitotarpeet yhdessä oman metsä­asiakasvastaavan kanssa.

Tulevista hoitotöistä, esimerkiksi ensi kesän taimitilauksista, kannattaa sopia hyvissä ajoin.

UPM lisäsi vanerin-

tuotantokapasiteettiaan

U

PM:n Savonlinnan vaneriteh- antuotannossa hyödynnetään myös vanerinvalmistuksessa taan laajennussyntyvä puujäte eikä ja modernisoinHyvälaatuiselle valmistuksesta synny tiosa otettiin käyttöön koivutukille on lainkaan kiinteää jätetkesällä. Tehostetun vakysyntää etenkin tä, UPM:n Tekniset manerintuotannon myöItä-, Keski- ja teriaalit -liiketoimintatä hyvälaatuiselle koiryhmän johtaja Jussi vutukille on kysyntää Etelä-Suomessa.

Vanhanen sanoo. etenkin Itä-, Keski- ja Etelä-Suomessa.

– Savonlinnan laajennettu ja moderni- Laajennus parantaa soitu vaneritehdas edustaa nykyaikais- tuotteiden jalostusarvoa ta vanerinvalmistusta parhaimmillaan. Nyt valmistunut laajennus ja moderUPM:n Biofore-ajattelun mukaisesti teh- nisointi on osa UPM:n mekaanisen taan ympäristö- ja energiatehokkuus sekä puunjalostustoiminnan uudelleenjärjestyöympäristön turvallisuus ovat parantu- telyä Suomessa. Tavoitteena on ollut paneet merkittävästi. Valmistukseen tarvit- rantaa vaneriliiketoiminnan pitkän aikatava energia on lähes kokonaan peräisin välin kilpailukykyä ja nostaa Suomessa uusiutuvista energianlähteistä. Energi- valmistettavien tuotteiden jalostusarvoa.

Keski-Suomen integraattialue Integraattialueen johtaja Matti Toivakainen Metsäasiakaspäällikkö Mika Wahlman, Kuopio Metsäasiakaspäällikkö Kari Viinikainen, Jyväskylä Metsäasiakaspäällikkö Tapani Melkas, Jämsä Puumarkkina-asiantuntija Elise Hovi Operaatiopäällikkö Ari Taimisto Metsäpalvelupäällikkö Pasi Hakkarainen Pohjanmaan integraattialue Integraattialueen johtaja Janne Seilo Metsäasiakaspäällikkö Pekka Björkbacka, Pietarsaari Metsäasiakaspäällikkö Juho Honkela, Seinäjoki Puumarkkina-asiantuntija Hannu Klemetti Operaatiopäällikkö Juhani Seppä Metsäpalvelupäällikkö Arto Lammi

+ kuva vihkiäisistä

UPM:n laajennetun Savonlinnan vaneritehtaan avajaisia vietettiin kesällä.

3.2012

5

pany ore Com The Biof

2011 tomus Vuosiker

Metsäiset keskustelu­ tilaisuudet kiinnostivat  UPM:n Suomi-Areenalla Porissa järjestämä avoin paneeli- ja keskustelutilaisuus Kasvaako Suomen menestys puussa kiinnosti yleisöä.

Keskustelua siivittivät nimekkäät panelistit.

Keskustelussa vahvasti esille nousseita teemoja olivat metsien monipuolinen käyttö kestävästi, biotalouden kehittäminen ja alan toimijoiden yhteistyö. Lue UPM:n Energia ja Sellu -liiketoimintaryhmän johtajan Heikki Vappulan blogi aiheesta osoitteessa www. upm.fi/media - blogi.

Kesän toinen suuri keskustelutilaisuus oli Helsingin WDCpaviljongissa elokuussa järjestetty Metsä luovuuden lähteenä -tilaisuus, jossa oli keskustelua virittämässä muun muassa muotoilija Stefan Lindfors.

Suomi-Areenan panelistien mielestä metsät ja biotalous ovat Suomen menestystekijöitä. Vasemmalta vuorineuvos Jorma Eloranta, europarlamentaarikko EijaRiitta Korhola, ympäristöministeri Ville Niinistö, ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Hakala.

6

UPM:n konsernisivuilta löydät monipuolista ja ajankohtaista tietoa koko yhtiöstä, sen taloudellisista tunnusluvuista ja lopputuotteista. www.upm.fi 

3.2012

paula myöhänen

lyhyesti

Testaa metsätietosi!

Olethan jo tutustunut MetsäGuru-peliin UPM Metsämaailmassa? www.metsämaailma.fi 

UPM Yhteismetsät tarjoavat vaivattoman ja tuottavan tavan hoitaa metsävarallisuutta.

Yhteismetsäkonsepti

kiinnostaa asiakkaita

P

erustamamme neljän UPM Yhteismet- sia metsäalueita ja näin yhteismetsään voi sän alkumetrit ovat olleet rohkaisevia. tulla uusia osakkaita. Yhteismetsä on juuKyselyitä on tullut paljon, ja liittymis- ri metsätalouden harjoittamiseen räätälöisopimuksia on laadittu. Myös puukauppo- ty organisoitumismuoto.

– Uuden alueen liittäminen yhteismetja on tehty, kertoo UPM metsäliiketoiminsään osuuksia vastaan on kiinteistötoiminan lakipalvelupäällikkö Heikki Kalvila.

– Maamme hallitusohjelman metsäta- tus eikä siinä käytetä kauppahintoja. Kiinlouden suuntaviivoissakin lukee “vauhdi- teistö, josta metsäalue liitetään, saa alueen tetaan metsätilojen omistusjärjestelyjä se- arvoa vastaavan määrän yhteismetsäkä yhteismetsälainsäädännön käyttöä”, eli osuuksia. Osakkaan oikeudet, kuten oikemyös yhteiskunnan taholta yhteismetsi- us yhteismetsän jakamaan tuloon, välittyvät osakkaalle hänen yhteisen vauhdittaminen nähdään Yhteismetsä on metsäosuuksiensa kautta, oivallisena keinona edistää kestävää hakkuumahdolli- juuri metsätalouden Kalvila kertoo.

Sukupolvenvaihdoksessa suuksien hyödyntämistä, luoharjoittamiseen yhteismetsäosuuksia voida suurempia metsäkokonairäätälöity organi­ daan luovuttaa tai perinsuuksia ja ehkäistä metsänsoitumismuoto. nönjaossa jakaa ilman, että omistuksen pirstoutumista, metsät pirstoutuvat. LuonHeikki Kalvila toteaa.

Metsäsuunnitelma antaa yhteismetsälle nollisesti yhteismetsäosuuksilla voidaan metsänhoidon ja hakkuiden suuntaviivat. käydä kauppaa myös vapailla markkiYhteismetsään voidaan helposti liittää uu- noilla.

 www.metsämaailma.fi

Puukauppa nyt

Skogsvärld.fi-osoitteesta löytyy UPM:n monipuolinen metsäpalvelu- ja puukauppatieto sekä tuoreimmat uutiset ruotsiksi. www.skogsvärld.fi 

Syksyn puumarkkinatilanne

Kulotuksia ja säästö­­­­ puu­ryhmien polttoja

tommi anttonen

UPM kulotti kevään ja kesän aikana metsää ja poltti säästöpuuryhmiä Satakunnassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Yhtiö käynnisti osana monimuotoisuusohjelmaansa jo vuosia sitten palohankkeen, joka on auttanut palosta riippuvaisten lajien selviytymistä. UPM suojelee myös yhtiön omilla mailla sijaitsevia luonnostaan palaneita metsäpalokohteita.

– Teemme kulotuksia monimuotoisuuden lisäämiseksi mutta myös siksi, että niiden avulla takaamme onnistuneen metsänuudistamisen, UPM Metsän ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen taustoittaa.

– Kulotus on osa metsäsertifointijärjestelmien FSC- ja PEFC-metsänhoitokriteereitä. PEFC:ssä kulotustavoitteet ovat aluekohtaisia, FSC:ssä metsänomistajakohtaisia, Valonen sanoo.

Palosta riippuvaisista lajeista tunnetaan parhaiten kovakuoriaisia, joita on muutamia kymmeniä. Lisäksi on vähemmän tunnettuja jäkäliä ja melko paljon sieniä.

Säästöpuuryhmien poltto voidaan toimittaa tehokkaasti muiden metsänhoitotöiden ohessa.

Miltä syksyn puumarkkinatilanne näyttää, PohjoisEuroopan puunhankinnan johtaja Pekka Rajala?

Tällä hetkellä kysyntä näyttää olevan varsin vilkasta ja monipuolista, joskin alueellisia eroja löytyy aina jonkun verran. Sateisen kesän jälkeen meitä puunostajia kiinnostavat erityisesti päätehakkuut, jotka voidaan ottaa korjuuseen ja kuljetukseen syyskelirikon aikana.

Epävarmat talousnäkymät Euroalueella ja maailmanlaajuisesti tekevät ennustamisen vaikeaksi ja markkinatilanteet voivat siksi ailahdella nopeastikin.

Miten UPM:n puunhankinnan uudelleen organisoituminen vaikuttaa puunhankintaan?

Me haluamme uudistua monin eri tavoin. Järjestäytymällä neljään integraattialueeseen haemme aiempaa tiiviimpää yhteistyökonseptia puunhankintaorganisaation ja UPM:n puuta käyttävien tehtaiden kanssa.

Tiivis ja ajantasainen yhteydenpito tehdasasiakkaisiin parantaa kykyämme palvella yhtiömme liiketoimintoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeänä tavoitteena on myös parantaa metsänomistajien palvelua tekemällä keskinäinen asiointi mahdollisimman helpoksi ja toimivaksi, löytää kanavat, joiden avulla olemme parhaimmin tavoitettavissa sekä kehittää lisää puukaupallisia ja metsänhoidollisia palveluja. Kullakin metsänomistajalla on yksi kontaktihenkilö, metsäasiakasvastaava, jonka kanssa sovitaan puukaupoista ja metsäpalveluista sekä niihin liittyvistä yksityiskohdista.

Organisaatiomuutokseen kuuluu lisäksi aina sisäisen roolituksen selkeyttäminen, toiminnan virtaviivaistaminen sekä tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen.

Mistä puutavaralajeista UPM on kiinnostunut?

UPM:llä on Suomessa sekä alueellisesti että raaka-ainepohjaltaan hyvin kattava oma tehdasasiakasverkosto sekä lisäksi huomattava määrä ulkopuolisia puuta jalostavia asiakkaita. Pystymme siten tarjoamaan metsänomistajille erinomaiset puukaupalliset toimintapuitteet, ja kaikille puutavaralajeille on kysyntää. Tällä hetkellä meitä kiinnostavat erityisesti mäntytukkivaltaiset päätehakkuut sekä merkittäviä määriä hyvälaatuista koivuvaneritukkia käsittävät kohteet.

Ottamalla yhteyttä paikalliseen metsäasiakasvastaavamme joko asuinpaikkakunnalla tai metsän sijaintipaikkakunnalla, paikalliset tarpeemme ja sen hetkiset mahdollisuutemme palvella metsänomistajia selviävät nopeasti ja helposti.

Miksi puukauppa kannattaa tehdä juuri nyt?

Nyt rakennetaan toisen vuosipuoliskon operatiivista puuhuoltoa, ja kesä- ja kelirikkoleimikoilla on nyt kysyntää. Metsiä kannattaa hakata ja hoitaa säännöllisesti, se takaa tehtyjen selvitysten perusteella parhaan kannattavuuden pidemmällä tähtäimellä.

Hoidettu metsä on ilo silmälle ja pysyy terveenä ja elinvoimaisena.

Tapaamisiin siis puukaupan ja metsän hoitotarpeiden kartoituksen merkeissä.

3.2012

7

UPM:llä on tuotantolaitoksia 16 maassa ja maailmanlaajuinen myyntiverkosto. Liikevaihto oli viime vuonna yli 10 miljardia euroa. Henkilöstön määrä on noin 24 000.

Rauman metsäteollisuus juhlii100 toimintavuottaan  Metsäteollisuuden toiminta alkoi Raumalla 1912, jolloin Vuojoki Gods Ab käynnisti sahan Sampaanalanlahden rannalla. Myöhemmin alueella ovat toimineet muun muassa sellutehdas, puutyötehdas ja 1969 lähtien paperitehdas.

Juhlavuotta vietetään monin tavoin. Tehtaan henkilöstölle, eläkeläisille ja kutsuvieraille on pidetty juhlia, ja kuka tahansa halukas pääsi tutustumaan tehtaaseen avoimien ovien päivänä syyskuun alussa.

Rauman taidemuseossa on 22.9.–11.11. esillä Rauman metsäteollisuus 100 vuotta -juhlanäyttely.

Saksalainen sijoitus­ rahasto osti metsää UPM:ltä  UPM ja saksalaisen Latifundiumin hallinnoimat rahastot ovat allekirjoittaneet sopimuksen 7 200 hehtaarin metsätilakaupasta. Tilat sijaitsevat Ilomantsissa, Pihtiputaalla ja Tervossa. Samalla yhtiöt ovat tehneet pitkäaikaisen puukauppa- ja metsänhoitosopimuksen. Latifundium on erikoistunut sijoittamaan metsäomaisuuteen. Metsätilakauppa UPM:n kanssa on rahaston ensimmäinen sijoitus Suomeen.

UPM on myynyt säännöllisesti metsäomaisuuttaan osana kiinteistön jalostusta. Usein kauppoja tehtäessä molemmat osapuolet ovat kiinnostuneita solmimaan myös pitkäaikaisen metsänhoito- ja puukauppasopimuksen, mikä varmistaa metsien hyvän hoidon ja puun menekin.

8

16&10&24

3.2012

Tilaa eMetsämaailma!

Tilaa UPM Metsän uusi sähköinen uutiskirje niin saat tuoreimmat tiedot metsäpalveluistamme.  www.metsämaailma.fi

upm

lyhyesti

Seuraa UPM:ää Facebookissa.

Voit seurata koko UPM:n kuulumisia tykkäämällä yhtiön Facebook-tilistä.

Hankkeen tavoitteena on vuosina 2010–2014 palauttaa luonnontilaan yli 4 200 hehtaaria suota.

UPM ja valtio sopivat suoluonnon suojelusta

U

Suojeltavat alueet kuuluvat pääosin PM, ympäristöministeriö ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- Natura 2000 -verkostoon. Suojeltavasta ja ympäristökeskus ovat sopineet pinta-alasta 485 hehtaaria sisältyy EU:n LIFE-rahaston tukeerittäin merkittävästä luon”Olemme ottaneet maan Suoverkosto-LInonsuojelualueiden kaupasta ja yksityismaan suojelualu- yhden askeleen suo- FE-hankkeeseen.

– Vastaavantyyppieiden perustamisesta Keski- malaisen suoluonnon set sopimukset olemme Suomeen. Kohteet sijaitsesuojelemisessa.” tehneet aiemmin Kaivat Kyyjärvellä, Karstulassa, Pihtiputaalla ja Kinnulassa. Valtio ostaa nuussa ja Etelä-Karjalassa yhtiön mailla UPM:ltä 795 hehtaaria alueita luonnon- sijaitsevista Natura-ohjelmaan kuuluvissuojelutarkoituksiin. Lisäksi UPM:n alu- ta alueista, UPM:n maankäytöstä ja kiineelle perustetaan 323 hehtaaria yksityis- teistöistä vastaava johtaja Jorma Saarimaa sanoo. maan luonnonsuojelualueita.

Sellu korvaa muovia kännykkämikros­koopissa UPM:n kehittämä ympäristöystävällinen UPM ForMi -biokomposiitti korvaa muovin kännykkämikroskoopin kuorimateriaalina. Kotimainen teknologia-

yritys KeepLoop on kokeillut uutta sellupohjaista materiaalia matkapuhelimen lisälaitteeksi suunnitellussa mikroskoopissa.

Miksi metsänhoito kannattaa?

1 2 4 Hoidettu metsä antaa paremman taloudellisen tuoton.

Metsätalous on pitkäjänteistä toimintaa. Puiden kiertoaika taimesta uudistuskypsäksi metsäksi kestää Etelä-Suomessa noin 80–90 vuotta. Perusta tuleville hakkuutuloille luodaan kuitenkin jo taimikonhoidossa, joka alkaa heti taimikon perustamisen jälkeen heinän- ja vesakontorjunnalla. Taimikonhoito kannattaa tehdä ajallaan, sillä muuten puuston kehitys hidastuu, hakkuumahdollisuudet siirtyvät eteenpäin ja metsätaloudellinen kannattavuus heikkenee.

Puut tarvitsevat kasvaakseen aurinkoa, vettä, ravinteita ja tilaa kasvaa. Kun kilpaileva kasvusto raivataan pois ja puustoa harvennetaan sopivaan tiheyteen, puut kasvavat hyvin ja järeytyvät laadukkaaksi tukkipuuksi. Kasvatushakkuita tehdään 2–3 kertaa ennen uudistushakkuuta, ja myös näistä saa merkittäviä hakkuutuloja. Metsänlannoitus lisää puiden kasvua, nopeuttaa järeytymistä ja aikaistaa hakkuutuloja.

Hoidetussa metsässä on helppo liikkua.

Metsän merkitys virkistys- ja ulkoilukäytössä on suuri. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille mahdollisuuden nauttia luonnossa samoilusta, marjastuksesta ja sienestyksestä. Kun lepikko on raivattu, puusto harvennettu sopivaan tiheyteen ja rangat kuljetettu energiakäyttöön, on metsässä vaivatonta kulkea.

3

Hoidetussa metsässä viihtyvät muutkin kuin puut.

Metsänhoitoon liitetyillä luonnonhoitotoimenpiteillä edistetään monimuotoisuutta. Esimerkiksi uudistamisen yhteydessä tehty säästöpuiden poltto luo elinympäristön kymmenille uhanalaisille lajeille.

Marjat ja sienet hyötyvät tietyistä metsänhoidon toimenpiteistä. Mustikka ei marjo liian tiheässä riukumetsässä, jossa on niukalti valoa ja pölyttäjähyönteisiä. Harvennus elvyttää mustikan marjomaan. Myös riistan viihtyvyyttä voidaan lisätä metsänhoidon avulla muun muassa jättämällä lehtipuuryhmiä ja pensaskerrosta havupuumetsikköön.

Hoidettu metsä on maisemallisesti kaunis.

Kaunis metsämaisema tuo katselijalleen mielenrauhaa. Oma mielimetsä voi olla kuivan kankaan männikkö, varjoisa kuusimetsä, valkorunkoinen koivikko, erirakenteinen sekametsä tai elinvoimainen taimikko.

Maisemalliset arvot otetaan hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelussa huomioon. Toimenpiteistä keskeisimpiä ovat puulajivalinta, hakkuiden rajaaminen ja latvuston säilyttäminen kerroksellisena. Maisemallisesti arvokasta näkymää voidaan harventamalla saada mieleiseksi. Erikoiskohteilla, joissa halutaan säilyttää puuston peitteisyys, voi hyvä vaihtoehto olla jatkuvan kasvatuksen menetelmä.

Teksti päivi mäki kuva istockphoto

ytimessä

5

Metsänhoitotöistä saa hyötyliikuntaa ja raitista ilmaa.

Metsänhoito on kiinnostava ja palkitseva työ tai harrastus, jossa työn jälki on heti nähtävissä. Taimien istutus, heinäys ja vesakon raivaus sopivat metsänomistajalle viikonlopun ajanvietteeksi. Jolleivat oma aika tai taidot riitä metsänhoitotöiden tekemiseen, niin työn voi helposti ostaa palveluna metsäammattilaisilta.

3.2012

9

Metsänkasvatusta

sukupolvelta toiselle Taisto Pölkki kasvattaa sukunsa metsiä Soinissa Etelä-Pohjanmaalla vaimonsa Sukanyan kanssa.

Taiston toiveena on, että metsät siirtyvät aikanaan hänen pojilleen Mikolle ja Johannekselle. teksti nilla hietamäki kuvat anna koivisto

10

3.2012

3.2012

11

Taimesta metsäksi.

Pienestä taimesta kasvaa vuosien saatossa kunnon metsä. Istutuspuuhissa Taisto ja Johannes Pölkki sekä Pölkkien UPMyhteyshenkilö, metsäasiakasvastaava Tiina Löytömäki.

A

lun perin metsät ovat Taisto Pölkin äidin puolen isovanhempien Nikolai ja Maria Uusitalon perua. Taiston äiti miehineen osti sittemmin Uusitalon tilan, ja Taiston omistuksessa tila on ollut jo vuodesta 1961 lähtien. Taiston vanhemmat, Hilja ja Viho kuitenkin elivät tilalla ja pitivät siitä huolta, kun Taiston oma tie vei opiskelemaan ja töihin muualle Suomeen.

– Äiti toivoi minusta pappia ja isä metsänhoitajaa – he varmaankin ajattelivat, että voisin hoitaa niitä virkoja tilanhoidon ohessa, Taisto Pölkki hymyilee.

Kunnanjohtajana eri puolilla Suomea

Taisto Pölkki vietti lapsuutensa tilalla, mutta opinnot veivät miehen muualle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi, opiskeli kansakoulunopettajaksi ja suoritti vielä sosionomin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Sen jälkeen kunnallisura veikin sitten miehen mukanaan.

Pölkki työskenteli kunnansihteerinä Lumijoella ja Konginkankaalla ja 1970-luvun puolivälistä eteenpäin kunnanjohtajana, ensin Taivassalossa ja Kärsämäellä ja lopuksi pitkän rupeaman Hartolassa vuosina 1980-2001.

– Oli avartavaa asua eri puolilla Suomea. Etenkin VarsinaisSuomessa Taivassalossa oli hyvin erilaista kuin täällä, jo kielimurteenkin puolesta, hän kertoo hymyillen.

nostettu. Eläkepäivien koittaessa vuonna 2007 Taistolle oli selvää, että hän palaa kotitilalle.

– Ryhdyin saman tien metsänhoitohommiin. Niska hiessä ja olkapäät lujilla raivasin arviolta 40–50 hehtaaria metsää.

Hän tekee itse raivaussahatyöt ja pienet moottorisahatyöt. Muut metsätyöt Taisto ostaa UPM:ltä, jonka kanssa hänellä on metsäpalvelusopimus.

– Meillä on tällainen täyden palvelun yhteistyö, eli kumpikin osapuoli hoitaa tietyt asiat. Metsät ovat hyvin hoidetut ja yhteistyö sujuu muutenkin mallikkaasti, kertoo Taisto Pölkin UPM-yhteyshenkilö Tiina Löytömäki, joka työskentelee UPM:n metsäasiakasvastaavana Soinin ja Lehtimäen kunnissa.

Suunnitelmallista metsänhoitoa

Pölkin metsänhoitoperiaatteena on, että hakkuut ja hoitotyöt hoidetaan suunnitelmallisesti ja ajallaan.

Soinissa metsä on pohjanmaalaisittain jossain määrin epätyypillistä, Keski-Suomen metsien kaltaista, sillä metsässä on korkeuseroja ja karujen osien lisäksi siellä on rehevämpiäkin, osittain lehtomaisia alueita. Pääosin metsä on kuitenkin männikkövaltaista.

– Tunnen oman metsäni kaikki sopukat kantoja sekä marja- ja sienipaikkoja myöten.

Myös puolisoni Sukanya marjastaa ja sienestää mielellään ja tekee metsän aineksista ruokaa, usein thaimaalaiseen tapaan.

Taisto Pölkin ensimmäinen vaimo menehtyi syöpään vuonna 2006. Aikansa surtuaan Taisto päätti jatkaa elämäänsä. Hän lähti maailmanympärimatkalle ja tapasi reis-

“Meillä on tällainen täyden palvelun yhteistyö.”

Sujuvaa yhteistyötä UPM:n kanssa

Taisto Pölkin työskennellessä muualla kotitilan pellot olivat vuokralla eikä metsänhoitoon erityisemmin pa-

12

3.2012

Istutustapahtumalla tukea lions clubille Taisto Pölkki järjesti tilallaan Lions Clubin nimissä viime keväänä istutustapahtuman, jossa hän istutti perheensä ja leijonaveljiensä kanssa uudistusiän saavuttaneeseen puolen hehtaarin kuusimetsikköön 900 uutta kuusentainta.

Idea puunistutuksesta sai alkunsa siitä, kun kansainvälisen Lions-järjestön presidentiksi valittu kiinalainen Wing Kun Tan sisällytti ensimmäisen kautensa toimintasuunnitelmaan ensimmäiseksi tavoitteeksi Lionsien tekemän puunistutuksen, tavoitteena aavikoitumisen estäminen globaalisti.

– Suomessa metsien hoito on hyvällä tolalla, mutta osallistumalla istutukseen halusimme osoittaa solidaarisuutta hyvälle tavoitteelle, Soinin Lions Clubin puheenjohtajana eli presidenttinä aiemmin toiminut Taisto Pölkki kertoo.

UPM lahjoitti taimet istutustapahtumaan.

Hyödynnä metsäpalvelu­ asiakkaan edut

Mi puut nne pääty Merkit tävimm vät? ät toim Pohjan itus ma

kohtee an kun ovat P t Etelä tien ku ietarsa ten So aren s paperit inin pu elluteh ehtaat il le d a s, Jäm sek sahat. sänkos Tukkeja ä Alholman ken ja Kor menee keakos lähialu myös v ken een sa ierasto hoille, imituks ohjautu ja in e a ne u useil le eri la rgiapuu itoksille .

Metsäpalvelusopimus on palvellut metsänomistajan tarpeita jo pitkään. Nykyisessä muodossaan UPM on tarjonnut metsäpalvelusopimusasiakkailleen etuja puukauppaan ja sitä kautta myös metsänhoitotöihin jo kolmatta vuotta. Muistathan hyödyntää kaikki metsäpalvelusopimukseen kuuluvat etusi!

Hintatakuun avulla metsänomistaja saa tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana tehdylle puukaupalle varmuuden siitä, että puun hinnan noustessa oman kaupan hintataso seuraa hintatason muutosta sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Metsäpalvelusopimukseen sisältyy myös bonusjärjestelmä, joka hyödyttää metsänomistajaa alennuksina metsänhoitotöistä. Tämä etu on kuitenkin käytettävissäsi vain, jos metsäsuunnitelmasi on siirretty UPM:n järjestelmään.

Lisäksi metsänhoitotöiden ja taimien hinnat ovat sopimusasiakkaillemme edullisemmat.

Myös asiantuntijapalvelut ovat kokonaisuudessaan sopimusasiakkaan käytössä, olipa kysymyksessä sitten lakipalvelut tai metsäveroneuvonta. Laajimmillaan saat kaikki metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön liittyvät palvelut saman katon alta.

Osa maailmanlaajuista verkostoa.

Soinin Lions Club halusi puita istuttamalla tukea kansainvälisen Lions Club -järjestön tavoitteita.

3.2012

13

Muista metsänuudistaminen

Sähköistä asiointia.

UPM:n metsäasiantuntija Markus Huovisen (toinen vas.) koneelta löytyvät helposti tiedot Pölkkien metsästä.

14

3.2012

sulla nykyisen vaimonsa, thaimaalaisen Sukanyan.

Ensimmäisestä liitostaan Taistolla on poika Mikko, 29, joka työskentelee IT-alan yrittäjänä Lahdessa. Taistolla ja Sukanyalla on lisäksi kolmevuotias Johannespoika.

Sukanya opiskelee ja käy töissä, joten Taisto ja Johannes viettävät paljon aikaa yhdessä. Johannes puuhastelee mielellään isän kanssa. Metsätöiden lisäksi Taistolla on erinäisiä muitakin projekteja. Viime kesänä pihapiiriin valmistui autotalli, nyt on tekeillä puucee-polttopuuvarasto rantamökille.

Ideoita rakennusprojekteista ja myös konkreettista talkooapua tulee toisinaan leijonaveljiltä, sillä Taisto toimii aktiivisesti Soinin Lions Clubissa.

Viime keväänä Pölkki järjesti Lions Clubin nimissä metsässään istutustapahtuman, jossa joukko paikallisia leijonia istutti uudistusiän saavuttaneeseen puolen hehtaarin kuusimetsikköön 900 uutta kuusentainta. Mikko oli töissä, mutta Johannes oli mukana istutuspuuhissa.

Taisto Pölkki haluaa, että metsät siirtyvät jonakin päivänä hänen pojilleen Mikolle ja Johannekselle. Tarkempaa tulevaa omistusmuotoa ei ole vielä päätetty.

Siihen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Tärkeintä on se, että metsät säilyvät suvussa ja mielellään jakamattomina. ●tapahtumaan.

Metsän uudistaminen on osa metsän luontaista kiertoa. Uudistamisella varmistetaan metsäomaisuuden hyvä tuotto ja metsän elinvoima. Nuori, kasvava metsä voi ja tuottaa vanhaa metsää paremmin.

Metsänuudistamisessa on erityisen tärkeää onnistua kerralla perustamaan elinvoimainen taimikko. Tästä syystä koko uudistamisketjun osatekijöiden – maanmuokkaus, siemenet/taimet ja kylvö/istutus – pitää toteutua laadukkaasti ja toisiinsa sujuvasti yhdistettynä.

UPM Metsänuudistamispalvelu toteutetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suositusten ja UPM:n omien täydentävien ohjeiden mukaisesti. Ohjeistukseen sisältyy luonnonhoidon huomioiminen, jolla metsäluonnon monimuotoisuus varmistetaan.

Hyvin toteutettu metsän uudistaminen tuottaa kohteelle sopivaa puulajia olevan tasaisen ja laadukkaan taimikon.

Metsän alkukehitys on nopeaa ja turvattua ja metsänhoidon kokonaiskustannukset ovat edullisimmat.

Metsänuudistamisesta kannattaa sopia jo puukaupan yhteydessä. Jos haluaa taimet maahan ensi vuonna, siitä kannattaa sopia jo nyt.

UPM:n taimitarhalta Joroisista lähtee yhtiön omiin ja metsäpalvelusopimusasiakkaiden metsiin lähes 20 miljoonaa laatutainta vuodessa. Taimet kannattaa tilata omalta metsäasiakasvastaavalta ajoissa, jotta taimitarhalla ehditään varautua kasvattamaan riittävästi taimia.

UPM:ltä voi tilata metsänuudistamispalvelun tarvitsemassaan laajuudessa, niin haluttaessa vaikkapa avaimet käteen -kokonaispakettina, jolloin UPM huolehtii kaikesta.

Pyydä tarjous ja kysy lisätietoja

UPM Metsänuudistamisesta omalta UPM metsäasiantuntijaltasi tai verkkopalvelussamme www.metsämaailma.fi klikkaamalla ”Pyydä tarjous”.

vieraskynä

Heikki LEHMONEN

Säästöpuuryhmän poltto on ekoteko

A

rvokkaimpia monimuotoisuuskohteita metsissä ovat rehevät lehtolaikut ja kosteikot, joiden yhteydessä kasvusto on rehevää ja harvinaisiakin lajeja esiintyy. Nämä metsäluonnon tärkeät elinympäristöt on jo pääosin kartoitettu ja tiedotettu metsänomistajille.

Mutta jos omalla pienellä metsätilallasi ei ole mitään erityisiä luontokohteita, voit rikastuttaa luontoa järjestämällä säästöpuuryhmän polttamisen.

Siinä saa samoja hyötyjä kuin kulotuksessa, mutta homma on paljon helpompi, halvempi ja turvallisempi organisoida kuin isoilla avohakkuualoilla.

Sertifiointikriteerien mukaan avohakkuissa jätetään lahopuuta ja säästöpuuryhmiä, yleensä keskimäärin 5–10 puuta hehtaarille. Kulotus metsänuudistamisessa on myös mainittu sertifiointikriteereissä – tarkoitus on ylläpitää metsäpaloista riippuvaisen lajiston elinympäristöjä.

Kun poltetaan säästöpuuryhmä, voidaan vielä helposti yhdistää näiden kriteerien hyödyt: polton jälkeen saadaan järeää hiiltynyttä puuta kulola-

jeille ja myöhemmin vielä 20–30 vuotta lahopuuta niitä tarvitseville lajeille. Paloympäristöstä riippuvainen lajisto on harvinaistunut metsäpalojen ja kulojen vähentyessä.

Miten homma sitten onnistuu käytännössä? Kun tehdään puukauppa, johon kuuluu avohakkuualue, niin sovitaan että jätetään säästöpuuryhmä, joka poltetaan myöhemmin. Itse polton toteutusta voi kysyä puut ostaneelta metsäyhtiöltä. Paikalla pitää olla kunnon sammutuskalusto ja mukana olevien tehtävät ja osaaminen on varmistettava.

Keväällä 2011 tein UPM:n Hankasalmen toimistolla puukaupan, johon kuului noin hehtaari ensiharvennusta, hehtaari harvennusta ja noin puoli hehtaaria vanhan kuusikon avohakkuuta. UPM:n metsäasiakasvastaava Juha Valkonen kävi rajaamassa leimikon kanssani ja samalla erotettiin avohakkuualalle pieni säästöpuuryhmä tien varteen. Poltettavaksi aiottu

säästöpuuryhmä tulee aina rajata sopivasti tiehen, peltoon tai vesistöön, jotta se on helposti suojattavissa palon leviämiseltä.

Säästöpuuryhmän isot kuuset sovittiin katkaistaviksi hakkuun yhteydessä ja samalla kasattavaksi alueelle hakkuutähteitä, jotta saataisiin puuryhmään lisää palokuormaa. Samalla ympärille saadaan palavasta aineesta vapaa suoja-alue, johon voi vielä muokkauksen yhteydessä paljastaa palokäytävät.

Itse poltto tapahtui tämän vuoden toukokuussa. Tyynessä illassa säästöpuuryhmän poltto onnistui turvallisesti ja viimeiset savut sammutettiin pari tuntia sytytyksen jälkeen. Alue on nyt myös muokattu ja istutettu. Sinne pistettiin visakoivua, koska tykkään harrastaa erikoispuulajeja. Ympärillä on erilaisia ulkomaisia havupuulajeja.

Pienillä pinta-aloilla voi puuhastella kaikenlaista.

Säästöpuuryhmän poltossa sammutusväki ja kalusto ovat sidottu vain lyhyen ajan ja kelien vahtiminen on paljon pienempi työ kuin suurissa kulotuksissa (ja metsäpaloissa). Jopa jälkivartiointi voidaan hoitaa samalla kun ympäröivälle alueelle istutetaan puuntaimet. Samalla voi katsella syntynyttä villiä luonnon taide­teosta ja onnitella itseään kunnon eko­teosta. vHeikki

Lehmonen on Pieksämäellä asuva metsänomistaja ja metsänhoitaja, joka työskentelee metsäsuunnittelun lehtorina Mikkelin ammattikorkeakoulussa.

Säästöpuuryhmä palaa. Näin syntyy järeää hiiltynyttä puuta pienellä vaivalla.

3.2012

15

Metsänomistaja voi sertifioida metsänsä FSC-standardin mukaisesti yhteistyössä UPM:n kanssa. Sertifioidulle puulle on kysyntää, ja UPM:lle FSC-sertifiointi on tie sertifioitujen tuotteiden valikoiman laajentamiseen.

Teksti Päivi Mäki kuva paula myöhänen

FSC-ryhmäsertifiointia

yksityismetsiin

U

PM on hankkinut kokemusta metsien sertifioinnista omien metsiensä kautta. Suomessa oleva yhtiön lähes 900 000 hehtaarin metsäomaisuus on sertifioitu PEFC:n mukaan ja lähes puolet alasta on myös FSC-sertifioitua. UPM:n perustamat neljä yhteismetsää ovat myös FSC-ryhmäsertifioinnin piirissä.

Maanviljelijä Arto Tyrni Pälkäneeltä liittyi ensimmäisenä yksityisenä metsänomistajana UPM:n tarjoamaan FSC-ryhmäsertifiointiin. Tyrni on ollut UPM:n metsäpalveluasiakas vuodesta 1994.

– Kiinnostuin heti, kun kuulin, että UPM mahdollistaa FSC:n tuomisen metsääni. Metsissämme luonnonhoito ja luontokohteiden turvaaminen on aina ollut osa metsätaloutta, joten uuden sertifikaatin tuomat muutokset eivät olleet merkittäviä, sanoo Tyrni, jota luonnossa liikuttaa töiden ohella myös harrastus, hyönteisten tutkiminen.

– Pitkäaikaisen sopimuskumppanin kanssa sertifiointi oli helppo toteuttaa.

Tärkeä syy mukaan lähtööni oli myös

16

3.2012

puun menekin turvaaminen erilaisissa puumarkkinatilanteissa, Tyrni jatkaa.

Erikoishakkuita ja suojelua

FSC-sertifiointi perustuu Suomen FSCstandardiin, jossa määritellään kymmenen pääperiaatetta ja niihin liittyvät metsänhoidon kriteerit ja indikaattorit. Sekä PEFC- että FSC-sertifiointi ottavat huomioon metsien taloudellisen, sosiaalisen

Sertifiointipalvelua varten metsänomistaja sitoutuu määräaikaiseen metsäpalvelusopimukseen. ja ympäristöllisen ulottuvuuden, ja erot syntyvät asioille annetuista painoarvoista. FSC-metsäsertifioinnin avulla metsänomistaja pystyy yhdistämään metsiensä taloudellisen käytön sekä luonnon monimuotoisuuden vaalimisen.

Tyrnin yhteyshenkilönä jo pitkään toiminut UPM:n metsäasiakasvastaava Jarmo Kallio Pälkäneeltä kertoo, et-

tä Tyrnin metsissä FSC-sertifikaatin tilakohtaiset kriteerit täyttyivät helposti.

– Metsässä on runsaasti arvokkaita luontokohteita, muun muassa avosoita, puroja, lehtoja ja järvenrantametsää, jotka on haluttu säilyttää alkuperäisinä.

Rinnelehdon erikoishakkuustakin on kertynyt kokemusta jo aiemmin. Metsien metsänhoidollinen tila on kaiken kaikkiaan hyvä, Kallio sanoo.

Helppo tapa liittyä FSC-sertifiointiin

Sertifiointipalvelua varten metsänomistaja sitoutuu määräaikaiseen metsäpalvelusopimukseen, jonka myötä metsänomistaja saa etua puukaupoissa. Sertifioidulle puulle on kysyntää. UPM sitoutuu edustamaan asiakasta kaikissa sertifiointiin liittyvissä kysymyksissä.

– FSC-sertifiointia varten tarkastamme, että tilakohtaiset kriteerit täyttyvät metsässä ja päivitämme metsäsuunnitelmaan luontokohteet ja erikoishakkuualueet, minkä jälkeen seuraa auditointi, Kallio kuvailee sertifiointiprosessin etenemistä. ●

UPM metsäsertifiointipalvelun hyödyt metsänomistajalle 1.

2.

3.

4.

5.

Edut puukaupassa.

Ympäristö- ja sosiaalisten arvojen turvaaminen.

Pitkäaikainen kumppanuus.

Helppo tapa päästä mukaan FSC-metsäsertifiointiin.

FSC-logon käyttömahdollisuus metsiin liittyvässä toiminnassa.

MIKÄ FSC? Forest Stewardship Council (FSC) on voittoa tavoittelematon kansainvälinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1993 trooppisten sademetsien katoamisen hillitsemiseksi. FSCstandardit on laadittu kunkin maan paikallisia olosuhteita vastaaviksi. Sertifioinnin tavoitteena on edistää vastuullista ja taloudellisesti kannattavaa metsätaloutta.

Kiinnostuitko UPM:n FSC-ryhmäsertifiointiin liittymisestä?

Ota yhteys omaan metsäasiakas­­vastaavaasi ja kysy lisää.

3.2012

17

metsäluonto & ympäristö

Jyväskyläläisen metsänomistajan

Käytännön METSO-työtä Kurkien huudot tervehtivät ja kaiken huomaava korppi tarkistaa meidät, kun laskeudumme jyrkkäreunaisen rotkon pohjalle. Olemme metsänomistaja Sari Ekosen METSO-kohteessa Jyväskylässä.

Teksti JA kuva Eero T Väisänen

18

3.2012

K

irkas puro virtaa kohisten kivikon keskellä ja aivan yllättäen kivien välistä löytyy rehevää lehtoa. Puukiipijä etsii syötävää kuivuneiden puiden kuoren alta ja laulurastas viheltelee. Ihmisen aiheuttamaa melua ei kuulu, vain luonnon omat äänet tavoittavat korvamme, kun tutustumme metsänomistaja Sari Ekosen METSO-kohteeseen.

Ekonen kertoo muuttaneensa maailmalta kotikonnuille Jyväskylään vuonna 2008.

– Lähdin 18-vuotiaana ensin Ruotsiin ja Norjaan ja sitten opiskelujen sekä työn takia Ranskaan. Alcatel-yhtiön palveluksessa olin myös Taiwanissa. Sieltä palasin Suomeen ja Jyväskylään. Minulle oli jo aika varhain selvää, että isän ja isoisän hankkimat metsäpalstat tulevat joskus hoitooni. Isän kuoleman jälkeen oli oikea hetki palata, Ekonen kertoo.

– Pikkutyttönä kuljin usein näissä metsissä marjastamassa tai muuten vaan retkeilemässä. Isäni oli sellainen vaeltajaluonne ja oli nuorena jopa eräoppaana. Ja samaa metsässä vaeltelua teen nyt oman perheeni kanssa, vaikka pienet lapset vielä rajoittavatkin kulkemista. Mutta vauvasta lähtien he ovat tottuneet ulkoilemaan metsissä. Rauhoitetut koh-

teet ovat sellaisia, joissa mieli lepää ja siellä on mukava käydä.

Käytännön asioissa aina opittavaa

Metsäasiat ovat Ekoselle periaatteessa tuttuja, mutta tietenkin käytännön asioissa riittää vielä paljon opittavaa.

METSO-ohjelma Etelä-Suomen metsien monimuotoisuutta turvaava, vapaaehtoinen metsäluonnon suojeluohjelma. METSO-ohjelman mukaisia suojelukohteita voivat mailtaan esittää kaikki metsänomistajat, jotka omistavat metsää Etelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa tai Lapin läänin lounaisosassa.

Suojelusta maksettavat korvaukset ovat tapauskohtaisia ja ne maksetaan valtion METSO-ohjelmaan osoittamista varoista.

UPM on aktiivisesti mukana METSOohjelmassa ja näkee sen oleellisena osana metsäpalvelukokonaisuuttaan.

– Onneksi isä antoi hyviä neuvoja ja eräs niistä oli, että kannattaa kysyä UPM:n yhteys­henkilö Seppo Liikaselta, jos jokin asia on epäselvä.

Ekosen mukaan Liikanen on hoitanut tiloja yhtäjaksoisesti niin pitkään, että hän tuntee tilojen asiat juurta jaksain.

– Niinpä Liikanen kertoi, että siellä on Natura-alueiden lisäksi myös muita luonnoltaan arvokkaita kohteita. METSO-ohjelmassa maanomistajalla on mahdollisuus valita, miten hän asiat haluaa hoitaa. Se on tärkeää ainakin minulle. Metsiä pitää hoitaa, mutta tuotto ei ole pelkkiä euroja tai kuutioita. Muutkin arvot ovat hyvin olennainen osa kokonaisuutta.

Suojelualueita ja Kemeran ympäristötukisopimus

Tiloilta löytyi erittäin edustava joukko erilaisia luontokohteita, puronotkoja, lehtoja, jyrkänteitä, vanhaa metsää, kallioita ja kivikoita sekä luonnontilaisia soita. Osa rauhoitettiin yksityisiksi suojelualueiksi ja osasta tehtiin Kemera-ympäristötukisopimus. UPM:n Liikanen kävi rajaamassa alueet maastossa metsäkeskuksen edustajan kanssa.

– Viranomaisneuvottelut menivät hyvin sekä Ely-keskuksen että metsäkeskuksen kanssa. Eri vaihtoehdot käytiin läpi ja yhdessä haettiin sopivin kullekin kohteelle. On todella hyvä, että maanomistajalla on erilaisia vaihtoehtoja tarjolla, Ekonen kertoo.

Syvällä rotkon pohjalla tutkimme ympäristöä, jossa on joskus yksittäisiä puita hakattu, koska korkeita tervaskantoja on harvakseen – aika luonnontilaiselta puusto tosin jo näyttää. Alueen reunasta tulee vastaan pieni pala istutuskuusikkoa. Vanhat kivirauniot ja umpeutuneet ojat kertovat, että täällä on joskus ollut pelto. Mutta ajan myötä nämä ihmisten jäljet ovat katoamassa ja luonnontila palaa takaisin. Istutusmetsäänkin.

– Kunhan lapset kasvavat ja jaksavat itse kävellä hankalassa maastossa, tänne täytyy tulla retkelle. Aivan uskomattoman kaunis paikka, Sari Ekonen toteaa.

Kiipeämme takaisin tien varteen ja käymme katsomassa tilan muitakin kohteita. Yhdessä mietimme taimikonhoitoa ja tarkastelemme äsken tehdyn harvennuksen jälkiä. Yksi tie – kaksi asiaa, on hyvä periaate. Ja tuliaisiksi kotiin tuomme vielä kassillisen sieniä. ●

Katse luontoon

Teksti Eero T väisänen

Koivun syöpä ja jäämies Ötzi

A

leksandr Solzhenitsynin Syöpäosasto-kirjan eräs luku on nimeltään Koivun syöpä. Siinä syöpäsairaalan potilaissa herää toivo parantumisesta ihmeellisen, Venäjän koivikoissa esiintyvän käävän ansiosta. Eikä sitä ole ollut vain Venäjällä.

Nimittäin 1991 Itävallan Alpeilta löytyneen jäämies Ötzin laukussa oli jauhettua kääpää. Kyseessä on meilläkin yleinen koivun lahottajasieni pakurikääpä.

Pakurikääpä on helposti tunnistettava, hiilimäisen musta tai tummanruskea rykelmä koivun kyljessä. Tarkkaan ottaen näkyvä osa eli itse pakuri ei ole varsinainen kääpä, vaan sen aiheuttama kasvannainen. Se ei muodosta itiöemiä. Ne kehittyvät vasta puun kuoltua, sienen irrottaman kuoren alle, kuori- ja puukerroksen väliin. Pakurikääpä tarttuu koivuun ja joskus myös muihin lehtipuihin erilaisten runkovikojen, kuten pakkashalkeamien kautta.

Kevätkauden harvennuksissa poistettavat puut vioittavat kaadon yhteydessä helposti pystyyn jätettävien koivujen yläosia. Näistä varsin vaatimattoman näköisistä pikku haavoista saattaa aiheutua suurta harmia, jos kääpä pääsee iskeytymään puuhun.

Pakuri kasvaa nopeasti, ja jos sellainen on koivun kyljessä, kääpä on jo kasvanut pintaan saakka. Siitä ei enää saa vanerin raaka-ainetta. Siihen aikaan, kun vaneripuut jaettiin metsässä, jakomiehiä varoitettiin erityisesti pakurikäävästä. Jos se jäi huomaamatta eikä metsurikaan osannut tehdä rungosta riittävän pitkää välivähennystä, kunnian kukko ei laulanut loppumitassa. Eikä pakuripuusta saa aina edes polttopuuta. Monesti runko katkeaakin sienen kohdalta myrskyssä.

Nobelisti Solzhhenitsynin kirjan myötä tieto pakurin terveysvaikutuksista ja Venäjän perinnelääketieteestä levisi koko maailmalle. Venäjällä kääpää on käytetty nimenomaan syöpälääkkeenä vuosisatojen ajan. Romaanin mukaan asian huomasi muuan maalaislääkäri, joka ihmetteli syöpien harvinaisuutta köyhällä maaseudulla. Tutkiessaan asiaa tarkemmin hän sai selville, että ihmiset nauttivat päivittäin kalliin teen sijasta metsistä kerättävää pakuria kuumaan veteen sekoitettuna.

Ja näin he säilyvät terveinä.

Kirjailija oli oikeilla jäljillä, sillä pakuria on myöhemmin tutkittu tieteellisesti ja sen on huomattu sisältävän muun muassa runsaasti antioksidantteja. Pakuri voi myös lievittää tulehduksia ja nopeuttaa vatsahaavasta toipumista. Mutta jonkinlainen tieto asiasta on ollut entisajan ihmisilläkin tuhansia vuosia sitten. Jäämies Ötzi on ollut tutkijoille monessa mielessä todellinen aarre. Alp­pien jään sisään noin 5 300 vuotta sitten muumioitunut mies säilyi erittäin hyvin. Matkassaan hänellä oli metsästysvarusteiden ja eräiden työkalujen lisäksi jauhettuna kahta koivussa yleisesti kasvavaa kääpälajia.

Toinen niistä on taulakääpä ja toinen, lähteestä riippuen joko pakuri- tai pökkelökääpä.

Vanerintekijöiden vitsaus on siis ollut tuhansia vuosia tunnettu lääkeaine. Mitä muita ihmeitä metsistämme voikaan vielä paljastua uteliaalle tutkijalle?

Eero t väisänen on UPM Metsän ympäristöasiantuntija

Lauri Nikula/vastavalo

Maastossa. Metsänomistaja Sari Ekonen ja UPM:n metsäasiakasvastaava Seppo Liikanen vierailevat Ekosen METSO-ohjelman mukaisessa suojelukohteessa.

3.2012

19

maastossa

Kunnossa olevat tiet ja oja

metsäTi

Uusiokäyttöä. Käytöstä poistettuja junanvaununpohjia käytettiin 1970-luvulla siltarakenteina metsäteillä. Tien perusparannuksessa silta korvataan teräsrummulla. Tierumpua ympäröivä hiekka-aines saadaan työmaan vierestä.

20

3.2012

at parantavat metsätalouden kannattavuutta

iet kuntoon Metsätien rakentaminen ja kunnossapito kannattaa. Helpottunut puun hankinta näkyy kantohinnassa, metsänhoitotyöt tehostuvat, kiinteistön arvo nousee ja metsiin pääsee myös virkistyskäyttötarkoituksissa. Samoin turvemailla tehty kunnostusojitus saa puuston taantuneen kasvun virkoamaan.

Teksti Päivi Mäki Kuvat Pentti Vänskä

U

PM:n metsissä metsäteitä perusparannetaan 130–140 kilometrin matkalta joka vuosi. Valtaosin 1970-luvulla rakennettu metsätieverkosto on kattava, joten uusia metsäteitä rakennetaan vain lyhyitä pätkiä. Metsäteiden perusparannuksen aika on, kun tien pinta on urittunut ja tie on menettänyt kantavuutensa.

– 1960–70-luvuilla ojitetuilla soilla on nyt harvennushakkuiden aika, joten uusia teitä tarvitaan kangasmaalta suon reunaan, UPM:n metsäoperaatioasiantuntija Reijo Antikainen sanoo.

Metsäteiden rakentamiskustannuksiin vaikuttaa eniten tarvittavien maa-ainesten kuljetusMukavasti maastossa. Koneurakoitsija Arto Niskanen (kuva keskellä) on tuttu tekijä UPM:n tien­ rakennustöissä. Kahvitauko maastossa on mannaa – metsäoperaatioasiantuntija Reijo Antikainen seuraa kun metsäsasiantuntija Hannu Kinnunen keittää kahvit.

3.2012

21

maastossa

Ei kulumisen jälkiä.

Metsätie perusparannettiin vuoden 2011 elokuussa, jonka jälkeen sitä pitkin on kuljetettu 4000 mottia eli noin 80 puutavara-autollista puuta. Hyvin perustetussa tiessä ei juurikaan kulumista näy, tutkailevat Reijo Antikainen ja Hannu Kinnunen.

22

3.2012

matka. Antikainen kertoo uuden tien kesMetsätien kestoon säojat ovat kasvaneet umpeen ja kimääräisen rakennuskustannuksen olevan vaikuttaa käyttö­ niiden kuivausteho on heikenjuoksumetriä kohden 10–15 euroa ja tien penyt ja puuston kasvu taantunut. määrän lisäksi rusparannuksen 4–8 euroa.

Joskus ojaverkosto kaipaa myös tien huoltaminen. täydentämistä. Ojitettavan alu– Umpeenkasvaneen metsäautotien perusparannus on paras aloittaa hakkuukoneella, een puusto ratkaisee, onko kunjoka raivaa tielinjan noin14 metrin leveydeltä auki. Tä- nostushanke kannattava. Perusvaatimuksena on, että mä helpottaa kaivinkoneen työtä ja jälki on siistimpää, aiempi ojitus on parantanut puuston kasvua. kun pienpuu on kuljetettu energiakäyttöön, metsäasiSuometsissä hakkuut heikentävät vesitaloutta. Kun antuntija Hannu Kinnunen kertoo. haihduttavan puun määrä vähenee, niin veden pinta – Työtä jatkaa kaivinkone, jolla kaivetaan raviojat nousee ja vettä kertyy puiden kasvualustalle. Kunsekä nostetaan ja muotoillaan tienrunko. Rumpuput- nostusojitus kannattaakin tehdä samalla, kun puusto kien ja siltojen kunto tarkastetaan ja ne uusitaan tar- vaatii harvennusta, tai hakkuukypsillä aloilla päätevittaessa. Luontokohteiden kuten puron ylittämisessä hakkuun jälkeen. tarvitaan metsäkeskuksen erityislupa.

– Yhtiön mailla kunnostusojitus on normaalia vuoMetsätien kestoon vaikuttaa tien käyttömäärän li- sittaista toimintaa. Valtaosa perusojituksista on jo 40 säksi tien huoltaminen. Ylläpitohuoltoon kuuluu ve- vuotta vanhoja ja kunnostuksen tarpeessa. Vuosittain sakon raivaus tienreunoilta, lanaus ja sorakerroksen teemme kunnostusojituksia keskimäärin 1800 hehtuominen tarvittaessa. taarin alalla koko yhtiössä ja Pohjois-Savo-Karjalassa reilu 500 hehtaaria, Reijo Antikainen kertoo.

Kunnostusojitus virkistää – Paras lopputulos saadaan, kun alalle suunnitellaan puuston kasvuun kerralla taantuneen kasvun korjaava paketti: harvenVanhat ojitusalueet kaipaavat kunnostusta, kun met- nushakkuu, tuhkalannoitus ja kunnostusojitus. Harven-

metsäteiden rakennusta ja kunnostusojitusta myös yksityismetsiin UPM:n metsänhoitopalvelujen tuoteryhmäpäällikkö Jari Engströmin mukaan turvemaiden toimiva vesitalous on metsän kasvun kannalta tärkeä tekijä aivan kuten ajokelpoinen tieverkosto on metsätalou­den yleinen peruspilari.

– UPM tarjoaa metsänomistajille myös kunnostusojituksiin ja metsäteihin liittyvät palvelut.

Metsänomistajan kannattaa olla yhteydessä UPM:n paikallisiin metsäammattilaisiin, jotka auttavat tarvittavien hankkeiden toteuttamisessa kokonaisvaltaisesti, tuoteryhmäpäällikkö Engström kertoo.

Tie vie. – UPM tarjoaa metsänomistajille myös kunnostus­ ojituksiin ja metsäteihin liittyvät palvelut, UPM:n Jari Engström toteaa.

nuksessa puut saavat kasvutilaa ja ojalinjat avataan, lannoitus korjaa ravinnetasapainoa ja kunnostusojitus saa vesitalouden kuntoon. Tällä kokonaisuudella suometsän kunnostaminen kestää nelisen vuotta. Lopputulos on palkitseva, sillä toimenpiteistä saadaan 2–5 kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu puustoon, eikä tuo viisi kuutiotakaan ole ehdoton yläraja parhaissa olosuhteissa, Antikainen sanoo.

Kunnostusojituskohteen vesiensuojelusta huolehditaan riittävillä suojelutoimenpiteillä. Vesistövaikutuksia torjutaan muun muassa lietekuopilla, laskeutusaltailla ja kaivukatkoilla. Maaston salliessa käytetään lisäksi pintavalutuskenttiä ja pohjapatoja vesien selkeytykseen.

– Metsäasiantuntijan kanssa kannattaa keskustella voidaanko suometsässä tehdä kunnostusojitus ja onko kohde lannoituskelpoinen. Kunnostusojitus sekä siihen yhdistetty tuhkalannoitus on metsätalouden investointi, joka lisää puuston kasvua pitkävaikutteisesti. Kunnostusojitukseen sekä metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen on mahdollista saada Kemera-rahoitusta, Reijo Antikainen opastaa. ●

Metsävinkki

Teksti päivi mäki

Syystarkastus taimikoille Taimikon varhaishoitoon kuuluva heinäys on tärkeä lenkki onnistuneessa metsänuudistamisketjussa.

Syksyllä, kun heinä on muuttunut ruskeaksi, mutta havupuun taimi on yhä vihreä, on hyvä aika käydä tarkastamassa taimikon kunto.

Hyvin perustettu taimikko tuottaa tulevaisuudessa laadukasta puuta sekä iloa ja tuloa metsänomistajalle.

Jotta tähän päästään, on heinän torjunta ja taimien elinvoimaisuuden tarkkailu olennainen osa uudistamistyön varmistamista.

Usein rehevämmillä metsämailla ja varsinkin pellon metsitysalueilla heinän kasvu on niin kovaa, että ilman kunnon heinäämistyötä taimikko voi tuhoutua osin tai jopa kokonaan. Korkeana kasvava heinä painuu hennon taimen päälle ja peittää sen. Heinämaton alla taimella on melko tukalat oltavat – märkä heinä on painavaa ja taimi vähitellen painuu kohti maan pintaa.

Kostean ilman hautomana taimea uhkaavat homeet ja myyrät. Talven lumi painaa lakoontunutta heinää vielä tiukemmin taimen päälle.

– Syksyllä ennen lumen tuloa kannattaa kävellä kaikki alle viisivuotiaat taimikot läpi: mitä nuorempia taimia, sitä tärkeämpää tarkastus on. Viisivuotisina taimet jo pärjäävät, mutta ei niitäkään kannata unohtaa.

Taimikkokäynnillä voi tutkia vesakon kasvamista ja pohtia olisiko pian aika tehdä varhaisperkaussuunnitelma, UPM Metsän metsäasiakasvastaava Jukka Hirvonen Kangasalta opastaa.

Hirvonen suosittelee työkaluksi heinäykseen vanhaa salibandymailaa.

– Sählymaila on kevyt, siinä on käteen sopiva kahva ja ennen kaikkea sen pyöreäreunainen lapa on muovia. Sillä voi turvallisesti etsiä taimia heinän alta eikä taimi vahingoitu, vaikka mailalla siihen osuisikin.

Muovisen mailan voi myös jättää työmaan reunalle odottamaan seuraavaa työpäivää, eikä se ei mene sateessakaan pilalle.

Taimikon heinäämiseen ei tarvita erityistä ammattitaitoa vaan heinääminen sopii kaikille metsänomistajille, jotka vain maastossa pystyvät kulkemaan. Mukaan tarvitaan iloinen mieli ja hyvät eväät. Seuraavana kesänä puuntaimet kiittävät hyvällä kasvulla.

3.2012

23

energiapuun korjuu

Miten kannonnoston vaikutuksia on tutkittu?

– Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelmassa Metla on tehnyt tiivistä yhteistyötä metsäalan toimijoiden kanssa. Kantojennostoa koskevat maastokokeet on perustettu yhteistyössä UPM:n kanssa. Paltamolla, Längelmäellä ja Anjalankoskella olevat koealat ovat kuusivaltaisia päätehakkuuleimikoita, joille on ominaista virtaava pohjavesi ja kaltevat maastonmuodot, professori Antti Asikainen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo.

– Tänä keväänä tuloksia esitellyt hanke on maailmanmittakaavassakin ainutlaatuinen kantojen noston seurantakoe. Maastokoealoilla vertailtiin eri korjuutapojen vaikutusta, sisältäen koealan ilman energiapuun korjuuta ja ääripäänä koealan, jossa tehtiin avohakkuu, laikkumätästys, kaikkien hakkuutähteiden ja kantojen korjuu ja kuusen istutus.

Koealoja on seurattu vuodesta 2008 alkaen ja vesinäytteitä on kuuden vuoden ajalta.

– Kannonnostolla ei havaittu olevan tavanomaista avohakkuuta enempää epäedullisia vaikutuksia vesitalouteen. Koealalla, missä tehtiin Voiko kantojen nostolla pysäytpäätehakkuu ja siihen liittyvä maanmuokkaus, tää juurikäävän leviämisen? vaikutukset pohjavesiin ja valumavesiin olivat – Juurikäävän eli maannousemasienen samalla tasolla kuin kohteessa, missä kannot leviämisen estäminen seuraavaan korjattiin 100-prosenttisesti. Samoin kivennäispuusukupolveen ei kannonnostolla mailla havaittiin, että oikein tehtynä kannonnosto ole poistettavissa. Tutkimuksissa on ei saa aikaan hienoaineksen huuhtoutumista tai havaittu, että maannousemasieni säilyy eroosion käynnistymistä. Koealojen seuranta pienissäkin alueelle jäävissä kannon jatkuu vielä ainakin viisi vuotta, jotta kantojen ja juuren osissa vähintään kuusi vuotta noston pitkäaikaisista vaikutuksista saadaan päätehakkuun jälkeen. Kuitenkin lisätietoa. kantojen korjuu selvästi hidastaa sienen

2

leviämistä. Kannot tulisi kuljettaa pois uudistusaloilta viimeistään kahden vuoden kuluessa nostosta, jotta maannousemasieni ei pääse lisääntymään kasojen pohjalla kosteina pysyvissä kannoissa.

Kannon

ei lisää ravinnehuuhtoumaa

24

3.2012

Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelmassa kantojen nostolla ei havaittu olevan muita korjuukäsittelyjä suurempia vesistövaikutuksia, kertoo tutkimushankkeen koordinoinnista vastaava professori Antti Asikainen Metsäntutkimuslaitokselta.

3 4 Antti Asikainen

Saadaanko kantojen nostolla tukkimiehentäin tuhot kuriin?

– Kannonnosto vähentää tukkimiehentäin lisääntymispaikkoja. Hakkuualalle jää kuitenkin aina puuainesta kuten puunjuuria, joita toukat käyttävät ravinnokseen. Kantovarastojen ja tukkimiehentäin aiheuttamien taimituhojen välillä ei seurantakokeiden perusteella ole yhteyttä. Kasat voivat houkutella tukkimiehentäitä jonkin verran, mutta kuolleiden taimien määrässä ei eri käsittelykohteilla havaittu eroja. Maanmuokkaus on pääasiallinen menetelmä tukkimiehentäin tuhojen estämiseen.

Teksti Päivi Mäki kuva Mikko Huotari

Mitä kantojen korjuussa tulisi ottaa huomioon?

– Tapion suositukset energiapuun korjuuseen sisältävät hyvän ohjeistuksen kantojen nostoon. Tärkeää on, että eroosioriskialueilla ja vesistön välittömässä läheisyydessä kantojennosto jätetään tekemättä. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan maannousemasienen saastuttamalta hakkuualalta tulisi korjata kaikki kannot pois, eikä jättää nykyisen ohjeistusten mukaisia säästökantoja. Tällöin leviämisriski seuraavaan puusukupolveen pienenisi.

nnosto

a avohakkuuseen verrattuna

3.2012

25

energiapuun korjuu

Väitöstutkimus kantoenergian hankinnan vaikutuksista:

KannonnostoSTA

Energiapuun korjuuta on tutkittu jo useamman vuoden ajan Jyväskylän yliopistossa. Monet tutkijat ovat tehneet havaintojaan UPM:n mailla, niin myös Saana Kataja-aho, jonka ekologian väitöskirja kantojen noston vaikutuksista tarkistettiin viime vuoden lopulla.

U

PM Metsän ympäristöasiantuntija Eero Väisänen kävi katsomassa Saana Kataja-Ahon kanssa, miltä koealat näyttävät kuusi vuotta ensimmäisten mittausten aloittamisesta.

– Voi valtava, kuinka koivut ovat kasvaneet viime käynnistä. Taimia oli runsaasti jo alkuvaiheessa, mutta nyt ne ovat lähteneet kasvamaan todella vauhdilla. Pintamaata paljastuu noston yhteydessä paljon, ja se luo hyvät edellytykset koivulle. Eron verrokkikoealaan, josta kantoja ei ole nostettu, näkee paljain silminkin. Toisaalta kuusetkin ovat kasvaneet erittäin hyvin, ja lisäksi useille aloille on tullut runsaasti luontaista mäntyä, Saana Kataja-aho toteaa.

Nämä ovat ensimmäiset huomiot, kun saavumme koealueelle. Käytännön johtopäätöksenä on, että taimikoiden perkaukset on tehtävä ajoissa, jottei kuusi jää lehtipuiden alle.

– Myös paljas maa on peittynyt.

Metsälauha ja kastikka valtaavat nopeasti puhtaat kivennäismaapinnat.

Kevätpiippo, vadelma ja jopa oravanmarja ovat hyvin yleisiä. Sen sijaan varvut puuttuvat kanervaa lukuun ottamatta lähes kokonaan eikä

Saana Kataja-aho

26

3.2012

sammaliakaan juuri ole. Vain pieniä laikkuja mustikkaa ja puolukkaa näkyy siellä täällä. Ne ovat säilyneet niillä kohdin, joissa kunttakerros on pysynyt ehjänä.

Ei käsittelyä säästöpuiden lähistössä

Työohjeissa jätetään säästöpuiden lähistöt kokonaan käsittelyjen ulkopuolelle. Nämä alueet ovat myös varpujen ja sammalten kannalta tärkeitä.

– Jo lyhyelläkin aikavälillä eli alle kuudessa vuodessa havaittiin liukoisen typen määrän lisääntyvän ja hajotustoiminnan vilkastuvan kantojen korjuualueiden maaperässä. Kasvien elinolot siis paranevat, mikä näkyy muun muassa puuston nopeana alkukehityksenä, Kataja-aho sanoo.

– Kolikon toinen puoli on, että liukoinen typpi saattaa päästä karkaamaan vesiin. Parhaillaan Keski-Suomessa käynnissä olevassa Taso-hankkeessa etsitään vastausta typpiasiaan. Muutenkin, kun pintamaata paljastuu runsaasti, huuhtoutumisriskit kasvavat.

Kolmas käytännön johtopäätös on, että vesiensuojeluun on kiinnitettävä todella huomiota jo nostokohteita valittaessa ja vesistöjen suojavyöhykkeet ovat välttämättömiä. Näin energiapuunkorjuussa tehdäänkin.

– Kantojen noston pitkäaikaisvaikutuksia tutkitaan intensiivisesti ja tiedon määrä lisääntyy. Omat tutkimukseni osoittavat, että mikään eliöryhmä ei lyhyellä aikavälillä kärsi kannonnostossa kohtuuttomasti tai häviä. On yritettävä löytää tasapaino hyötyjen ja metsäekosysteemiin aiheutuvien vaikutusten välillä. Fossiilisten polttoaineiden lisääntyvä käyttö ei varmaankaan ole tulevaisuuden ratkaisu, Kataja-aho toteaa.

– UPM:llä on metsienhoitomenetelmistä ja energiapuunkorjuusta pitkä kokemus. Olemme kiinnostuneita myös ulkopuolisten tutkijoiden löydöksistä. Jo tämänkin tutkimuksen tekoaikana eli kuudessa vuodessa tietoa on tullut lisää ja menetelmät ovat kehittyneet, UPM Metsän ympäristöpäällikkö Sami Oksa kertoo. ●

Saana Kataja-ahon väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science numerona 230, 46 s., Jyväskylä 2011, ISBN 978-95139-4482-7, ISSN 1456-9701. Sitä saa Jyväskylän yliopiston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi.

Eero T Väisänen on UPM Metsän ympäristöasiantuntija

Teksti Eero T Väisänen kuvat Eero T Väisänen, Paula myöhänen

ei haittaa Eliöryhmille

UPM on jo pitkään ollut edelläkävijä energiapuun korjuussa. Yhtiö noudattaa energiapuun korjuussa yleisesti hyväksyttyjä, alan tutkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa yhdessä laadittuja ja laajassa käytössä olevia ohjeita. UPM myös seuraa jatkuvasti toiminnan laatua ja kouluttaa toimijoita.

Kantoenergia on pitkän aikavälin ilmastovaikutuksiltaan selvästi fossiilista, uusiutumatonta tuontienergiaa – kivihiiltä, maakaasua ja öljyä – parempi vaihtoehto. Kantojen energiakäytöllä on keskeinen merkitys Suomen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kannot ja muu Suomen metsistä hyödynnettävä energiapuu on uusiutuvaa, valvottua lähienergiaa.

Kohdevalinnan kriteerit määräävät, missä energiapuuta voidaan korjata. Jos kohde soveltuu energiapuun korjuuseen, toimitaan siellä ohjeiden mukaan: elävän puun juuristot turvataan, vesiensuojelusta huolehditaan, lahopuut säilytetään, säästökantoja jätetään, hakkutähteitä säästetään ravinnontasapainon säilyttämiseksi.

Teksti Nilla Hietamäki

UPM on edelläkävijä energiapuun korjuussa

Energiapuun korjuun hyötyjä • Maanmuokkaus halpenee.

• Istutustyö nopeutuu.

• Ohjeistuksen tavoitteena on säilyttää monimuotoisuus ja metsän tuottokyky.

• Metsänomistajalle tuloa.

• Lisätään uusiutuvan energian käyttöä.

tiesitkö?

Metsäenergiaa tuotetaan uudistushakkuu­ alojen latvusmassasta, kannoista ja ylitiheistä nuorista kasvatusmetsistä saatavasta pienpuusta. Energiapuun käyttö tukee kan­ sainvälisiä ilmastotavoitteita. Kotimaisen puun energiakäytöllä voidaan korvata fossiilista tuontienergiaa – kivihiiltä, öljyä ja maakaasua.

3.2012

27

Upm:n Lopputuottteet

metsästä lopputuotteiksi

Metsänomistajien metsistä hankittu puu jalostuu monenlaisiksi lopputuotteiksi.

Tällä aukemalla on esitelty UPM:n perinteisiä ja uusia lopputuotteita liiketoimintaryhmittäin.

28

UPM BioVerno on biodiesel, joka vastaa ominaisuuksiltaan fossiilista dieseliä. Se soveltuu nykyisiin dieselmoottoreihin ja jakeluasemille.

Kyseessä on UPM:n innovaatio, joka vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna

UPM ForMi on uusi, laadukas ja kestävä biokomposiitti ruiskuvalutuotantoon. Se mahdollistaa suunnittelijoiden huikeimmatkin ajatukset. UPM ForMi on valmistettu sellusta ja muovista, se on kierrätettävä ja hajuton ja soveltuu erinomaisesti sekä teollisuus- että kuluttajatuotteiden valmistukseen.

paperi UPM tuottaa sanoma- ja aikakauslehtipapereita, hienopapereita ja erikoispapereita useisiin erilaisiin käyttötarkoituksiin. UPM:llä on paperintuotantoa 22 uudenaikaisessa paperitehtaassa Euroopassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

UPM on maailman johtava graafisten papereiden valmistaja. Asiakkaille lisäetua antavat paperituotteiden ympäristöominaisuudet.

3.2012

UPM fibrillisellu tuo uusia ominaisuuksia materiaaleihin ja niiden muotoiluun. Se on tehokas lisäaine esimerkiksi maaleissa ja pinnoitteissa, betonituotteissa ja öljynporausnesteissä. Sitä voidaan käyttää myös vahvikkeena esim. paperissa ja pakkaustuotteissa. Valmistettu puukuiduista ja vedestä.

Energia ja sellu UPM on merkittävä vähäpäästöisen energian ja johtava kemiallisen sellun tuottaja.

Yhtiö etsii kasvua sellussa sekä vähäpäästöisen energian ja biopolttoaineiden tuotannossa.

Liiketoimintaryhmä vastaa myös sahaliiketoiminnasta, metsäpalveluista sekä puun ja biomassan hankinnasta yhtiön käyttöön.

UPM Living tuottaa puupohjaisia kuluttajatuotteita. Päätuotealat Koti ja Piha eli sisustus- sekä terassi- ja pihatuotteet.

tekniset materiaalit Tekniset materiaalit -liiketoimintaryhmä muodostuu kasvuliiketoiminnoista, joiden tuotteilla on korkea jalostusarvo ja joiden kehittämisessä käytetään UPM:n omaa materiaaliosaamista.

UPM on Euroopan suurin vanerintoimittaja ja UPM Raflatac on maailman toiseksi suurin tarralaminaattien valmistaja.

Vaneri on uusiutuvista raakaaineista valmistettu komposiittituote, jonka lujuuden ja painon suhde on ainutlaatuinen. Tärkeimpiä asiakkaita ovat rakennus-, kuljetusväline- ja parkettiteollisuus. Muotoiltava UPM Grada -vaneri on ensimmäinen UPM:n uudella kerroskomposiittiteknologialla valmistettu tuote.

UPM ProFi on kierrätetystä paperista ja muovista valmistettu laadukas komposiittimateriaali. Pääraaka-aineena ovat UPM:n tarralaminaattituotannon sivutuotteet. Käytetään ulko- ja sisätiloissa sekä teollisuuden sovelluksissa.

UPM Raflatac tuottaa tarralaminaatteja tuote- ja informaatioetiketöintiin.

Sillä on 12 tehdasta ja noin 20 leikkuuterminaalia kaikilla tärkeimmillä markkinoilla, ja tuotteita myydään maailmanlaajuisesti. Tuotteita käytetään monenlaisiin tarkoituksiin elintarvike- ja juomateollisuudessa, vähittäiskaupassa ja logistiikassa.

3.2012

29

innovaatio

Uusi istutuskone

parantaa koneellisen puunistutuksen tuottavuutta Teksti Nilla Hietamäki Kuva Harri Joensuu

K

oneellinen puunistutus harppaa aimo askeleen eteenpäin UPM Metsän yhdessä Risutekniikka Ky:n kanssa kehittämän, automaattisella taimensyötöllä varustetun istutuskoneen myötä. Istutuskone esiteltiin FinnMETKO -näyttelyssä Jämsässä elo-syyskuun vaihteessa.

– Nykyisin käytössä olevista koneistutuslaitteista uusi istutuskone eroaa selvästi suuremman taimimakasiinin johdosta, sillä taimimakasiiniin on mahdollista ladata yli 2300 tainta kerralla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuljettajan tarvitsee ladata taimimakasiini vain kerran työpäivän aikana – muu työaika vapautuu varsinaiselle istuttamiselle, UPM Metsän tutkimuskoordinaattori Tero Anttila kertoo.

– Istutuskoneiden taimensyöttölaite on tähän asti pitänyt täyttää käsityönä. Samalla istutustyö on aina keskeytynyt. Ajankäytöstä noin 15 prosenttia on kulunut taimien syöttölaitteen täyttämiseen. Risutekniikan istutuskone on ensimmäinen, jossa automaattisyöttö on ratkaistu.

Koneella voidaan tehdä myös boorilannoitus istutuksen yhteydessä. Tätä varten istutuslaitteeseen on asennettu suuttimet, UPM Metsän metsänhoitopäällikkö Jyri Schildt sanoo.

– Yksistään suurempi taimimakasiini ei riitä, vaan lisäksi tarvitaan automatiikkaa ja paljon pientä liikettä siirtämään taimia makasiinista varsinaiselle istutusyksikölle, Risutekniikan toimitusjohtaja Jussi Aikala toteaa.

Automaatio ratkaisee

UPM on koneellisen istutuksen edelläkävijä UPM on istuttanut taimia koneellisesti jo 20 vuotta.

Uudistamistulosten seuranta osoittaa, että koneella saadaan aikaan kustannustehokkaasti hyvälaatuinen nuori metsä. Tänä vuonna UPM istuttaa noin 20 istutuskoneella lähes kolme miljoonaa tainta yhtiön omiin ja yksityismetsiin.

Koneellisten metsänhoitotöiden tuottavuuden parantaminen perustuu automatisointiin, työvaiheiden samanaikaiseen tekemiseen, eri töiden yhdistämiseen, joukkokäsittelyyn ja jatkuvatoimisuuteen. Aistin- ja ohjaustekniikan nopea kehittyminen parantaa istutuskoneiden kehittämismahdollisuuksia.

– Koneellisen istutuksen etuja ovat hyvä ja tasainen työn laatu. Taimi tulee mättäässä oikeaan paikkaan ja tuoreeseen muokkausjälkeen. Koneella istuttaen metsänviljelytyöt saadaan usein nopeammin valmiiksi kuin tehtäessä muokkaus ja istutus erikseen. Koneellisen istutuksen työkausi on toukokuusta syyskuun loppuun. Pitkä työkausi ja tuottavuus vapauttavat työvoimaa muihin metsänhoitotöihin, Jyri Schildt kertoo. ●

Kiinnostaako koneellinen istutus? Ota yhteyttä UPM:n metsäasiakasvastaavaan ja kysy lisää.

30

3.2012

Kysymys kuin kysymys metsäjuridiikasta – Kalvila kertoo vastauksen.

Kalvila

Tarkoitukseni on liittää metsätila olemassa olevaan yhteismetsään.

Siirtyvätkö tilaani kuuluvat osuudet yhteisiin vesialueisiin liittymisen yhteydessä yhteismetsälle?

Kiinteistöllenne kuuluvat osuudet yhteisiin vesialueisiin eivät siirry yhteismetsälle, vaan ne jäävät edelleen omistamallenne kiinteistölle.

Itse asiassa kiinteistöjen yhteiseen alueeseen, kuten yhteismetsään, ei voi kuulua osuuksia toisesta yhteisalueesta.

Ostin noin viisi vuotta sitten metsätilan isältäni, joka kuoli yllättäen kuukausi sitten. Osalle tilan kauppahintaa sovittiin minun ja isäni välillä lainajärjestely, josta minulla on vielä velkaa erääntymättä 30 000 euroa. Miten velkani käsitellään perunkirjoituksessa kuolintapauksen jälkeen? Meitä on perillisinä kaksi sisarusta.

Tässä tilanteessa olette velkaa kuolinpesälle tuon 30 000 euroa, joka luetaan vainajan varoihin saamisina. Mikäli velka on korollinen, lisätään kertynyt korko. Vainajan saaminen tulee siis perintöverotusta koskevien säännösten piiriin.

Koroton saaminen arvostetaan perintöverotusta varten nimellisarvoa alempaan arvoon, joka sillä on verovelvollisuuden alkaessa laskettuna kahdeksan prosentin korkokannan mukaan ja ottaen huomioon vain täydet vuodet.

Tämän laskemiseen verohallinnon yhtenäistämisohjeessa on laskentataulukko. Pesän varoihin kuuluva saaminen osakkaalta on perinnönjaossa annettava hänelle sikäli kuin hänen osuutensa siihen riittää.

Omistan kolmen muun sisarukseni kanssa puhtaan metsätilan siten, että kukin meistä omistaa siitä yhden neljäsosan. Saimme tilan perintönä runsas kymmenen vuotta sitten ja perinnönjaostakin on jo muutama vuosi. Siskoni olisi halukas myymään minulle osuutensa metsätilasta. Muodostuuko yhden osakkaan määräosan kaupasta metsävähennyspohjaa?

Kyllä, verotuskäytännössä on katsottu, että metsävähennyspohjaa muodostuu verotusyhtymän kiinteistön määräosien vastikkeellisissa luovutuksissa, vaikka yhtymän metsän määrä ei siinä lisäännykään. Yhtymän osakkaana ette voi kohdistaa kyseistä metsävähennystä pelkästään teille jaettavaan metsätalouden pääomatulon osuuteen, vaan metsävähennys tehdään yhtymän metsäveroilmoituksella yhtymän saamasta metsätalouden pääomatulosta. Näin ollen metsävähennys hyödyttää kaikkia yhtymän osakkaita.

Olen suunnitellut, että antaisin vastikkeetta toiselle tyttäristäni 30 hehtaarin metsätilan ennakkoperintönä. Verotetaanko ennakkoperintöä lahjana vai perintönä?

Tässä lyhyesti vain muutamia näkökohtia. Ennakkoperintö on omistajavaihdoksena lahja tai lahjanluonteinen luovutustoimi, josta maksetaan lahjaveroa kuten lahjasta. Siitä tulee tehdä myös lahjaveroilmoitus kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta.

Ennakkoperintö on jäämistöoikeudellinen käsite ja siinä on pelkistetysti kyse perittävän

perilliselleen antamasta ennakkoperinnöksi katsottavasta lahjasta, joka aikanaan lisätään laskennallisesti jäämistön varoihin ja vähennetään ennakkoperinnön saajan perintöosasta perinnönjaossa.

Ennakkoperintönä annettu omaisuus arvostetaan siihen arvoon, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.

Ennakkoperinnöksi katsottu lahja merkitään perukirjaan ja otetaan huomioon myös määriteltäessä perintöosuuksien laskennallisia verotusarvoja perintöverotusta varten. Ennakkoperinnön saajan perintöverosta kuitenkin vähennetään hänen aikaisemmin lahjasta maksama lahjavero. Mahdollisesti perintöveron määrän ylittävää lahjaveron osaa ei palauteta.

Myös lesken antama ennakkoperintö voi tulla vähennettäväksi ensiksi kuolleen puolison jälkeen saatavasta perinnöstä.

Pääsäännöt siitä, mikä on katsottava ennakkoperinnöksi, ovat perintökaaressa. Rintaperillisen saama lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Mahdollisesta epäselvyydestä saannon luonteesta päästään tekemällä lahjakirjaan selkeä merkintä siitä, mitä tarkoitetaan.

On huomattava, että jäämistöoikeus ja siihen liittyvä oikeuskäytäntö ovat usein varsin monisäikeistä ja että edellä pelkistettyyn ennakkoperintöaiheeseen liittyy laaja kirjo oikeudellisia seikkoja, joita ei ole tässä lyhyessä tekstissä käsitelty.

Heikki Kalvila ON UPM:n metsäliiketoiminnan Lakipalvelupäällikkö

3.2012

31

vuosirenkaat

Neittävän uittokanava – aikansa erikoisuus

Teksti Esko Pakkanen Kuva UPM

O

32

ulujärven ja Siikajoen yhdistävä uittokanava oli aikansa erikoisuus. Kanava valmistui vuonna 1903 ja sen takana oli Raahen Puutavaraosakeyhtiön toimitusjohtaja J.A. Lagerlöf, joka halusi laajentaa vuonna 1901 käynnistyneen Ruukin sahansa hankintaaluetta Kainuun metsiin.

Lagerlöf matkusti Helsinkiin, kävi tapaamassa asianomaisia viranomaisia, joille hän esitti suunnitelman uittokanavan rakentamiseksi. Sen mukaan tuli kaivaa kanava Oulujärvestä Mulkuanjärveen, joka laski vetensä samannimistä jokea myöten Siikajokeen.

Kanavointi ei ollut ajatuksena uusi, mutta silti Lagerlöfin suunnitelma sai Helsingissä myönteisen vastaanoton; kanavan uskottiin lisäävän kilpailua tukeista Kainuun kruununmetsissä. Oulun sahaliikkeiden ankarasta vastustuksesta huolimatta, valtio antoi hankkeelle luvan ja vieläpä niin, että se otti kanavan rakentamisen omalle kontolleen.

Tie- ja vesirakennusten ylihallitus muutti kanavan linjausta ja rakensi sen Oulujärven Painuanlahdesta Neittävänjokeen, joka laskee vetensä Siikajokeen. Näin kanavan pituudeksi tuli 10,2 kilometriä eli pari kilometriä alkuperäistä lyhyempi.

Kanava rakennettiin paljolti työttömyystöinä, ja se otettiin käyttöön elokuun alussa 1903, hieman keskeneräisenä, sillä Raaheyhtiön Kainuusta ostamat tukit piti saada vielä sen kesän aikana kanavasta uitetuksi.

Kajaanin Lehti kertoi lokakuussa kana3.2012

van toiminnasta. ”Tukinlaskun uutta Siikajoen–Oulujärwen kanawaa myöten sanotaan käywän päinsä koko mainiosti.

5 000–7 000 puuta wuorokaudessa ennättää kuulemma niellä tuo 11 km pitkä kanawa, jota myöten Raahen puutawarankauppa-osakeyhtiö kaiketi jo on laskenut kaikki tänä kesänä Sotkamon-Oulujärwen reittiä kulettamansa puut, useita kymmentuhansia runkoja. - Yötöitten ja kiireen wuoksi walaistiin kanawan warsia pimeinä öinä jonkullaisilla lyhdyillä ja tuo oli ulohtaalta katsojalle wiehättäwä ja komea näky.

Puutawaran kulettaminen wesitietä muuannekin kuin Ouluun on siis jo nyt tapahtunut todellisuus, eikä enää waan wuosikymmeniä mielissä kajastellut utukuwa.”

Kanava saatiin valmiiksi seuraavana vuonna. Juho Mannermaa on kuvaillut kanavaa näin: ”Maisemista, joiden kautta kanava kulki, oli korkeampaa ja kuivempaa maata noin 3,5 km. Matalampaa suoaluetta levisi Neittävänjoen puoleisessa päässä 6,5 km.

Lisäksi oli kanavan yläpäässä noin 200 m pitkä kallioleikkaus ns. Maanselän poikki.

Putouskorkeus Painuanlahdesta Neittävänjokeen on noin 22 metriä. Tasoittaakseen virran juoksua, tehtiin kanavaan 9 kpl noin 100–200 m pituista uittoruuhta eli ’ränniä’, joihin liika putouskorkeus sovitettiin. Ruuhen putouskorkeus vaihteli 2–3 metriin.”

Siikajoen lyhyen kevättulvan ja matalan kesäveden takia uitto Kainuusta Ruukin sahalle kesti kaksi vuotta. Syksyllä kanavassa olleet puut nostettiin Neittävänjoen tör-

Neittävän uittokanavalta. Juho Mannermaa (Rauma-Repola) on kirjoittanut tämän kuvan tekstiksi: ”Törölän Iikka-vainaa aikamiespoikansa kanssa vakituisella vonkapaikallaan Piilolan uittoruuhella, jossa Iikan perheelle solisi elämänleipä 20 kesänä.”

mille, josta ne keväällä laskettiin takaisin jokeen. Aluksi nosto tapahtui hevoskierrolla, mutta vuonna 1908 yhtiö rakensi kolme konekäyttöistä, uivaa nostokiramoa, joilla työ nopeutui ja halventui. Tosin talvehtiminen tuli maksamaan silti noin kuusi penniä kuutiojalalle, mikä oli paljon eli noin viidennes kaikista uittokustannuksista. Lagerlöfin suunnitelmassa tukit olisi voitu jättää talvehtimaan Mulkuanjärveen, jolloin tältä lisäkululta olisi vältytty.

Neittävän eli Siikajoen kanava oli käytössä vuoteen 1922. Kiivaimmillaan kanavan käyttö oli vuosina 1906–14, jolloin siitä uitettiin keskimäärin yli 200 000 tukkia.

Raahe-yhtiö oli lähes ainoa kanavan käyttäjä, joskin ainakin Juselius- ja Santaholma-yhtiöiden tiedetään uittaneen kanavassa puitaan. Huippuvuonna 1909 kanavasta kulki 350 000 tukkia. Vilkkaimmillaan kanavasta kerrotaan kulkeneen 9 000 tukkia päivässä. Valtio peri kanavan käytöstä aluksi viisi penniä tukilta, mutta maksu nousi myöhemmin kymmeneen penniin.

Kanava lisäsi kilpailua Kainuun tukeista, mikä hyödytti eniten Metsähallitusta. Mannermaa kertookin, miten Lagerlöf oli kerran alkuvuosina Metsähallituksen Oulun tukkihuutokaupassa noussut pystyyn Kainuun viimeisen myyntierän saatua vasaraniskunsa ja todennut kuuluvasti: ”Nyt se on sitten se Neittävänjoen kanava valtiolle maksettu”.

Lisäksi kanavan kaivamisen kautta saatiin laajoja suoalueita Neittävänjoen varrella viljelyskelpoisiksi. ●

Matti Paasonen ennustaa

kaunista syksyä ja kylmää talvea

U

PM Metsältä puunostajan tehtävästä vuosi sitten eläköitynyt mäntyharjulainen säämies Matti Paasonen on taas katsonut tulevan vuoden säätä ahvenista.

Lämmintä säätä jatkuu Paasosen mukaan pitkälle syksyyn. Jos ahvenen näyttämiä merkkejä on uskominen, talvesta on tulossa varsin kylmä.

– Näen tulevan säätilan ahvenen harjan välien väreistä ahvenen kutuajan jälkeen toukokuussa, Matti Paasonen kertoo.

Paasonen on ennustanut säätä omaksi ja tuttujensa iloksi jo 30 vuotta. Kotiseudullaan Etelä-Savossa hänen hänen sääennustuksiaan on näkynyt julkisuudessa 5–6 vuotta.

UPM Metsältä eläköityneeltä Sulo Nissiseltä aforismikokoelma  Kajaanilainen metsätalousinsinööri Sulo Nissinen on kirjoittanut aforismikokoelman, joka kantaa nimeä Tislattuja ajatuksia. Nissinen on työskennellyt UPM:n korjuupäällikkönä Kainuussa, ja nykyään hän nauttii eläkepäivistä. Nissinen on ammentanut kirjaansa ideoita ja ajatuksia metsästä.

lyhyesti

Voita vaellusreppu! MetsäGurupeliin vastanneet voivat osallistua Haglöfs Krios 40 L -vaellusrepun kuukausittaiseen arvontaan.  www.metsämaailma.fi

Metsävisa-voittajat ratkesivat  UPM:n kummikoulun oppilas Mikaela Honkala Haapajärven yläasteelta Pohjois-Pohjanmaalta nappasi jo 31. kertaa käydyssä Metsävisassa visassa kolmannen sijan. Ensimmäiselle sijalle ylsi Venla Lindström Tuusulasta, ja toiseksi tuli Ilmari Vauhkonen Helsingistä.

Metsävisaan osallistui tänä vuonna noin 30 000 yläkoulujen oppilasta.

Päivi Pajala voitti kesäkalenterikilpailun  Bonvestan kesäkalenterikilpailun voittaja Päivi Pajala päivitti Facebook-sivuaan mökkimatkalla autossa ja löysi sieltä ystävänsä lähettämän linkin kilpailuun. Kilpailulinkin viesti ”Omaa rauhaa” houkutteli osallistumaan, ja voitto tuli.

– Katson tulevan vuoden sään ahvenista vuosikymmenien aikana karttuneella kokemuksella, Matti Paasonen kertoo.

upm

paula myöhänen

Takana on 30 vuotta sään ennustamista omaksi ja tuttujen iloksi.

3.2012

33

UPM oli mukana Puumalan raveissa kesällä. Katso syksyn tapahtumat: www.metsämaailma.fi 

upm

Jukka-sääksi katosi  Satelliittisääksi Jukka on kadonnut. Jukka matkasi parina talvena vaaratilanteista selviytyen Afrikkaan ja takaisin, mutta palatessaan kotiin Pirkanmaalle viime keväänä Jukka katosi. Se on saattanut hukkua järveen. Jukka oli osa sääksien sateelliseurantaprojektia, jonka toteuttivat yhteistyössä UPM, Sääksisäätiö ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Vuoden metsäteko -palkinto Esko Pakkaselle  Vuoden 2012 metsäteon strategiset mitat ovat 7,5 kiloa, 25,5 cm x 25,5 cm x 3 ja 1664 sivua.

Metsänhoitajaliitto palkitsi keväällä teossarjan Suomen metsien käytön historiaa Vuoden metsätekona.

Muhkea kolmiosainen kirjasarja sisältää metsähistoriallisia kertomuksia maamme metsien käytöstä 150 viime vuoden ajalta. Sen ovat kirjoittaneet metsänhoidon professori emeritus Matti Leikola ja metsänhoitaja Esko Pakkanen, UPM Metsästä eläköitynyt viestintäpäällikkö, joka kirjoittaa metsähistoriasta Metsän henki -lehteen.

Koskenmäen koulun kolmosluokkalaiset pääsivät puunistutuspuuhiin UPM:n metsuri Teppo Kallon opastamina Nokialla.

Koululaiset istuttivat tuhansia puita UPM:n kanssa

tiesitkö 34

Puu on monipuolinen, uusiutuva raakaaine erilaisille hyödyllisille tuotteille, joita voidaan käyttää esimerkiksi rakennus- ja puusepänteollisuudessa, paino- ja kirjoituspaperina, pakkauk-

3.2012

sina, pehmopapereina, sidetarvikkeina, vaatteina, lääkeaineina tai energian lähteenä. Niistä ei tule jätettä: ne voidaan kierrättää ja lopuksi muuttaa bioenergiaksi.

seppo saarentola

U

PM istutti toukokuussa tuhansia vestointi ja ilmastoteko. Kasvaessaan puu puita koululaisten kanssa Suomes- sitoo ilmakehän hiiltä. Uusi metsä paransa, Isossa-Britanniassa, Venäjällä, taa vesien laatua, luo edellytykset marYhdysvalloissa ja Uruguayssa. Suomen ja- ja sienisadolle sekä tarjoaa kasvupaikan sadoille muille lajeilistutustapahtumat olivat Es"Puun taimi ja le, UPM:n ympäristöjohtaja poossa, Joroisissa, Pyhäjärkoululainen ovat Päivi Salpakivi-Salomaa vellä ja Nokialla.

UPM:n puunistutuspäivä tulevaisuuden sanoo.

UPM istuttaa vuosittain järjestetään vuosittain toukotekijöitä." yli 50 miljoonaa puuntainkuussa, YK.n kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden päivänä. ta. Puunistutuksessa kiteytyy metsätalou– Puun taimi ja koululainen ovat tule- den pitkäjänteisyys ja metsän uudistamivaisuuden tekijöitä. Istuttaminen on in- nen osana vastuullista metsien käyttöä.

Esko Pakkanen

lyhyesti

VinkiT

Tule metsämatkalle! UPM, OP-Pohjola ja Atria alkutuotanto järjestävät metsänomistajaristeilyn Tukholmaan 20—22.11. Katso lisätietoja tämän lehden välissä olevasta liitteestä tai www.metsämaailma.fi

UPM grada näkyvästi esillä

helsinki-vantaan lentoasemalla

U

PM, Finavia, Martela, Fortum, Karelia-Upofloor ja Clear Channel ovat toteuttaneet uuden Suvanto-nimeä kantavan loungekonseptin HelsinkiVantaan lentoasemalla. Suvanto on työ- ja lepopisteiden muodostama keidas, jossa on mahdollisuus työskennellä ja rentoutua.

Suvanto-kalusteiden huomiota herättävin osa on istujaa ”suojaava” vanerikaari, joka on toteutettu UPM:n muotoiltavasta UPM Grada -vanerista.

UPM Grada -vaneri perustuu UPM:n Grada-komposiittiteknologiaan, joka mahdollistaa vanerin muotoilun valmistuksen jälkeen. Perinteinen muotopuristaminen sisältää monia käsityötä vaativia työvaiheita. Sen sijaan UPM Grada -vaneria tarvitsee vain lämmittää, muotoilla ja jäähdyttää.

upm

yli 20 kesätyöntekijää ahkeroi UPM Metsällä

– Kesän kohokohtia oli osallistuminen Helsingin World Design Capital -tapahtumiin, joissa UPM on mukana, Lauri Ilola kertoo.

UPM Metsällä työskenteli viime kesänä yli 20 kesätyöntekijää erilaisissa tehtävissä eri puolilla Suomea.

Helsingin yliopistossa metsätalouden johtamista ja markkinointia opiskeleva Lauri Ilola työskenteli toista kesää UPM:n Helsingin-metsäpalvelutoimistolla.

Kesän aikana Ilola työskenteli asiakaspalvelutehtävissä ja avusti osto- ja markkinointitoimenpiteissä.

METSÄN HENKI on UPM Metsän asiakas- ja sidosryhmälehti.

UPM:n metsänomistaja-asiakkaille lehti postitetaan asiakasrekisterissä olevien tietojen perusteella. Jos osoitetiedoissasi on virheitä, ole yhtey­dessä omaan UPM:n metsäasiakasvastaavaasi.Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsämaailma.fi tai soittamalla numeroon 0204 16 121. Muut voivat tilata lehden tai tehdä osoitteenmuutoksen lähettämällä nimensä ja osoitteensa osoitteeseen metsalehtitilaus@upm.com.

Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös osoitteessa www.metsämaailma.fi – yhteystiedot – yhteydenottopyyntö.

Bioforea käytännössä Tässä lehdessä kerromme UPM:n puunhankinnan organisoitumisesta alueisiin UPM:n tehdasintegraattien yhteyteen sekä UPM:n Savonlinnan vaneritehtaan laajennusosan vihkiäisistä. Jo aiemmin olemme kertoneet UPM:n biodiesellaitosinvestoinnista Lappeenrantaan. Kaikki nämä ovat konkreettisia bioforeaskelia.

UPM:n logossa on jo muutaman vuoden ollut perinteisen aarnikotkan vieressä teksti The Biofore Company. Biofore on totta kai panostamista uusiin innovaatioihin ja tuotteisiin sekä uusiin tuotantomenetelmiin. Bioforea on myös se, että käytämme tuotteidemme raakaaineena uusiutuvaa raaka-ainetta, puuta, jota hankimme hyvinhoidetuista suomalaismetsistä läheltä tuotantolaitoksiamme kestävästi ja tehokkaasti.

Bioforea on myös UPM:n pitkä metsäosaaminen ja metsänhoitomenetelmien kehittäminen. Tämän osaamisemme tarjoamme metsänomistaja-asiakkaidemme käyttöön.

istockphoto

Tule mukaan metsänomistajatapahtumiin! UPM Metsä järjestää metsänomistajille hyödyllisiä tapahtumia. Oman alueen tapahtumista lähetetään henkilökohtaisia kutsuja.

Ennnakkotietoa löytyy myös UPM Metsämaailmasta. www.metsämaailma.fi 

Metsäenergia Hakkuutähteet, pienikokoiset raivaus- ja ensiharvennuspuut, kannot ja lumpit ovat suoraan metsästä saatavaa energiapuuta.

päätoimittajalta

sanastoa

 www.metsämaailma.fi

Nilla Hietamäki Päätoimittaja Metsän henki -lehti

Julkaisija UPM Metsä, PL 32, 37601 Valkeakoski. Puh. 0204 16 121. www. metsämaailma.fi, www.upm.fi. Päätoimittaja Nilla Hietamäki, nilla.hietamaki@ upm.com. Toimitusneuvosto: UPM; Sauli Brander, Nilla Hietamäki, Eija Kuusisto, Panu Kärkkäinen, Tero Nieminen, Sami Oksa ja Aili Piironen / Otavamedia Oy, Asiakasviestintä; Ari Hirvonen, Mauri Kaarre ja Leena Leppänen. Repro Aste Helsinki Oy. Paino Hämeen kirjapaino Oy, Tampere. Paperi UPM Finesse Premium Silk 150/115 g/m2. Painosmäärä 50 000. 16. vuosikerta. ISSN 1798-8691.

Kannen kuva Anna Koivisto. Metsän henki ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava ilmestyy joulukuussa.

3.2012

35

PIDETÄÄN METSÄSTÄSI JA TULOISTASI HUOLTA Paras puukauppa alkaa UPM:n metsäasiakasvastaavan maksuttomasta arviosta.

Hän auttaa sinua huolehtimaan metsäsi kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Sovi maksuton tapaaminen numerosta 020 416 123 tai lue lisää www.metsämaailma.fi

TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ

UPM METSÄ